Wikikirjasto http://fi.wikibooks.org/wiki/Etusivu MediaWiki 1.7alpha first-letter Media Toiminnot Keskustelu Käyttäjä Keskustelu käyttäjästä Wikikirjasto Keskustelu Wikikirjastosta Kuva Keskustelu kuvasta MediaWiki MediaWiki talk Malline Keskustelu mallineesta Ohje Keskustelu ohjeesta Luokka Keskustelu luokasta 2 sysop 4321 2004-08-13T13:00:36Z 24.29.135.164 <table> <tr><td align="right"><a href="/w/wiki.phtml?title=Toiminnot:Allpages&amp;from=Main_Page" title ="Toiminnot:Allpages">Main Page</a></td><td>:n ja </td><td align="left">Main Page:n välillä</td></tr> </table> 3 edit=autoconfirmed:move=sysop 13280 2006-06-03T17:10:17Z Samulili 276 <!-- -- Luo linkkejä uusiin tekstikirjoihin osoitteeseen -- Wikikirjasto:Toivotut_Wikikirjat. -- http://fi.wikibooks.org/wiki/Wikikirjasto:Toivotut_Wikikirjat -- Kiitos :) --> <div style="float: right; text-align: center;"><small>[[Kuva:Other-languages-button-for-homepage.png||]]<br \>[[Wikikirjasto:Luettelo Wikikirjaston kielistä|Muilla kielillä]]</small> </div> <div style="text-align: center; margin-top: 2em;"><big>Tervetuloa '''Wikikirjastoon''', vapaasti muokattavaan kirjakokoelmaan.</big><br \> <small style="font-size: 90%;">Suomenkielisessä kokoelmassa on tällä hetkellä '''[[Toiminnot:Statistics|{{NUMBEROFARTICLES}}]]''' sivua.</small></div> <div style="clear: both; margin: 0 3px 0.8em 3px;"> <p style="font-variant: small-caps; text-align: center; margin-top: 0; margin-bottom: 0.2em; font-size: 105%;"> <div style="clear: both; margin: 0 3px 0.8em 3px"> <p style="font-variant: small-caps; text-align: center; margin-top: 0; margin-bottom: 0.2em; font-size: 105%;"> [[Wikikirjasto:Kirjahylly|Kaikki kirjahyllyt]] | [[Wikikirjasto:Luonnontieteiden_kirjahylly|Luonnontiede]] | [[Wikikirjasto:Matematiikan_kirjahylly|Matematiikka]] | [[Wikikirjasto:Kielten_kirjahylly|Kielet]] | [[Wikikirjasto:Teknologian_kirjahylly|Teknologia]] | [[Wikikirjasto:Sekalaisten_kirjahylly|Sekalaiset]]</p> <center>Kaikki kirjat löytyvät [[Malline:Kirjahyllyt|kirjahyllyistä]].</center> {| width="100%" cellspacing="3" cellpadding="6" |- valign="top" | width="40%" cellpadding="5" cellspacing="5" bgcolor="#FFF4F4" style="border: solid 1px #ffc9c9; padding: 1em;" | {| cellspacing="0" cellpadding="0" | bgcolor="#FFF4F4" | ===[[Wikikirjasto:Ajankohtaista|Ajankohtaista]]=== {{Ajankohtaista}} |} | width="60%" bgcolor="#f0f0ff" style="border: 1px solid #C6C9FF; padding: 1em;" | {| cellspacing="0" cellpadding="6" | bgcolor="#f0f0ff" | ===Tietoa Wikikirjastosta=== Wikikirjasto on [[Wikikirjasto:Luettelo Wikikirjaston kielistä|monikielinen]] hanke, jonka tarkoituksena on koota [[Wikikirjasto:Wikikirjasto ja tekijänoikeudet|vapaan sisällön]] oppi- ja ohjekirjakokoelma sekä levittää opiskelutekstejä. Englanninkielinen projekti sai alkunsa 10. heinäkuuta 2003 ja suomenkielinen siirtyi omaan osoitteeseensa 27. elokuuta 2004. '''Sinä''' voit aloittaa oppikirjamaisen tiedon lisäämisen vaikka heti, mutta muistathan, että sisältö pysyy vapaana. Apua saat '''[[Ohje:Ohje|ohje-sivulta]]'''; muokkausharjoittelua varten meillä on [[Wikikirjasto:Hiekkalaatikko|hiekkalaatikko]], jossa voit kokeilla toimintoja täysin vapaasti. '''Muokkaa rohkeasti!''' Wikikirjasto on vasta aluillaan ja sinä voit tehdä paljon sen parantamiseksi. |} |} <div class="MainPageBG" style="padding: .5em 1em 0; margin: 0 3px 3px;"> <h3>[[Wikikirjasto:Kirjahylly|Kirjahyllyt]]</h3> <div style="font-size: 90%;"> <center>'''[[Wikikirjasto:Toivotut_Wikikirjat|Toivotut Wikikirjat]]''' &mdash; '''[[Toiminnot:Allpages|Lista kaikista Wikikirjoista]]'''</center> {{Kehitysasteet}} <div style="font-size: 90%;"> {{Luonnontiede}} {{Matematiikka}} {{Kielet}} {{Teknologia}} {{Sekalaiset}} </div> ---- <h3>'''Muunkielisiä Wikikirjastoja'''</h3> {{Kielilinkit}} ---- <h3>'''Sisarhankkeet'''</h3> {{Sisarprojektit}} __NOTOC__ __NOEDITSECTION__ [[de:]] [[en:]] [[es:]] [[fr:]] [[he:]] [[hu:]] [[it:]] [[ja:]] [[nl:]] [[pl:]] [[pt:]] [[sv:]] 4 4323 2004-08-27T18:47:45Z TJ 2 25%-kuva en-wikibooksista 25%-kuva en-wikibooksista 5 sysop 4324 2004-11-23T17:56:10Z Troyhy 17 Tallennettin "Hupu2.png": Hullu Puutarhuri 2 logo <ul><li>23. marraskuuta 2004 kello 17:56 [[Käyttäjä:Troyhy|Troyhy]] Tallennettin "[[:Kuva:Hupu2.png|Hupu2.png]]" <em>(Hullu Puutarhuri 2 logo)</em></li> <li>18. marraskuuta 2004 kello 18:37 [[Käyttäjä:Addic|Addic]] Tallennettin "[[:Kuva:Ostokset.jpg|Ostokset.jpg]]" <em>(Puutarhurin ostokset)</em></li> <li>17. marraskuuta 2004 kello 22:54 [[Käyttäjä:Troyhy|Troyhy]] Tallennettin "[[:Kuva:Tetrahydrocannabinol.png|Tetrahydrocannabinol.png]]" <em>(Kopioitu http&#58;//upload.wikimedia.org/wikipedia/en/6/65/Tetrahydrocannabinol.png)</em></li> <li>16. marraskuuta 2004 kello 21:43 [[Käyttäjä:Troyhy|Troyhy]] Tallennettin "[[:Kuva:Porisee.jpg|Porisee.jpg]]" <em>(Bubbler porisee)</em></li> <li>16. marraskuuta 2004 kello 21:42 [[Käyttäjä:Troyhy|Troyhy]] Tallennettin "[[:Kuva:Pistokas.jpg|Pistokas.jpg]]" <em>(Bubbler pistokas)</em></li> <li>16. marraskuuta 2004 kello 20:15 [[Käyttäjä:Troyhy|Troyhy]] Tallennettin "[[:Kuva:Hempcar.gif|Hempcar.gif]]" <em>(Hamppuauto)</em></li> <li>16. marraskuuta 2004 kello 19:06 [[Käyttäjä:Troyhy|Troyhy]] Tallennettin "[[:Kuva:Laatikko2.jpg|Laatikko2.jpg]]" <em>(Laatikko Maalattuna)</em></li> <li>16. marraskuuta 2004 kello 19:05 [[Käyttäjä:Troyhy|Troyhy]] Tallennettin "[[:Kuva:Kansi.jpg|Kansi.jpg]]" <em>(Bubbler Kansi)</em></li> <li>16. marraskuuta 2004 kello 19:04 [[Käyttäjä:Troyhy|Troyhy]] Tallennettin "[[:Kuva:Kansi1.jpg|Kansi1.jpg]]" <em>(Bubbler Kansi)</em></li> <li>15. marraskuuta 2004 kello 13:15 [[Käyttäjä:Troyhy|Troyhy]] Tallennettin "[[:Kuva:Laatikko.jpg|Laatikko.jpg]]" <em>(Bubler_laatikko)</em></li> <li>14:39 syys 27, 2004 [[Käyttäjä:Eleknad|Eleknad]] Tallennettin "[[:Kuva:Ohjelmoinnin_perusteet_helloworld.png|Ohjelmoinnin_perusteet_helloworld.png]]" <em>(Kuva ensimmäisestä ohjelmointiesimerkistä)</em></li> <li>19:02 elo 27, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] Tallennettin "[[:Kuva:Go_To_List_of_All_Textbooks.png|Go_To_List_of_All_Textbooks.png]]" <em>(en-wikibooksista)</em></li> <li>18:53 elo 27, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] Tallennettin "[[:Kuva:100%.png|100%.png]]" <em>(100%, en-wikibooksista)</em></li> <li>18:48 elo 27, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] Tallennettin "[[:Kuva:50%.png|50%.png]]" <em>(50%, en-wikibooksista)</em></li> <li>18:47 elo 27, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] Tallennettin "[[:Kuva:25%.png|25%.png]]" <em>(25%-kuva en-wikibooksista)</em></li> </ul> 6 4325 2004-08-27T18:48:12Z TJ 2 50%, en-wikibooksista 50%, en-wikibooksista 7 12919 2006-05-30T13:32:27Z Mzlla 323 Liitteet '''Fysiikka''' on tiede, joka tutkii luonnonilmiöitä, erityisesti aineen ja säteilyn käyttäytymistä ja vuorovaikutuksia. Fysiikan ja muutamien toisten tieteiden, kuten tähtitieteen ja kemian välinen raja on usein häilyvä ja epämääräinen. Luonnontieteiden lisäksi on esimerkiksi yhteiskuntatieteitä ja humanistisia tieteitä. Fysiikka voidaan jakaa karkeasti soveltavaan ja teoreettiseen fysiikkaan, mutta myös näiden raja on usein huonosti määritelty. Fysiikka tutkii kaikkia luonnon ilmiöitä ja kappaleita sekä niiden välisiä vuorovaikutuksia. Fysiikka tulee kreikan kielen sanoista ''episteme physike'', joka tarkoittaa suomeksi ''oppi luonnosta''. == Kappaleet == #[[Fysiikan oppikirja/Mittaaminen|Mittaaminen]] #[[Fysiikan oppikirja/Liike ja voima|Liike ja voima]] #[[Fysiikan oppikirja/Ääni|Ääni]] #[[Fysiikan oppikirja/Valo|Valo]] #[[Fysiikan oppikirja/Lämpö|Lämpö]] #[[Fysiikan oppikirja/Energia|Energia]] #[[Fysiikan oppikirja/Sähkö|Sähkö]] #[[Fysiikan oppikirja/Sähkömagneettinen kenttäteoria|Sähkömagneettinen kenttäteoria]] #[[Fysiikan oppikirja/Ydin ja ydinsäteily|Ydin ja ydinsäteily]] ==Liitteet== # [[Fysiikan oppikirja/Suureet|SI-järjestelmän perussuureet]] # [[Fysiikan oppikirja/Mekaniikan peruslait|Mekaniikan peruslait]] [[Luokka:Fysiikan oppikirja]] 8 12573 2006-05-27T10:29:38Z TeemuN 155 [[Luokka:Fysiikan oppikirja]] == Tieteellinen tutkimus == Tiede jaetaan tiedon laadun perusteella kahteen ryhmään: reaalitieteisiin ja käsitteellisiin tieteisiin. Reaalitieteet jaetaan usein luonnontieteisiin, humanistisiin tieteisiin eli ihmistieteisiin sekä yhteiskuntatieteisiin. Käsitteellisiin tieteisiin sisältyy matematiikka ja logiikka. Luonnontieteiden pohjana pidetään luonnontieteellistä menetelmää. Hermeneutikot pitävät sen lisäksi pätevänä hermeneuttista menetelmää. Yksi tieteenfilosofian kysymyksiä on, kuinka erilaisia luonnontieteet ja ihmistieteet loppujen lopuksi ovat. Realistisen käsityksen mukaan molemmissa voidaan vedota syysuhteellisiin (kausaalisiin) syihin, vaikka vain jälkimmäisessä on toimijoiden omilla käsityksillä merkitystä. Tieteellinen tutkimus jakautuu perustutkimukseen ja soveltavaan tutkimukseen. Perustutkimus tavoittelee tietoa, josta ei välttämättä ole suoraan käytännöllistä hyötyä. Soveltava tutkimus yrittää saavuttaa perustutkimuksen antaman tiedon avulla tietoa jotakin käytännöllistä tavoitetta varten. Lisäksi voidaan vielä erottaa kehittämistyö, joka perustuu tutkimustuloksiin ja pyrkii kehittämään uusia tai parempia välineitä, menetelmiä tai palveluja. Tutkimuksen päätyypit ovat laadullinen eli kvalitatiivinen ja määrällinen eli kvantitatiivinen tutkimus. Laadullinen tutkimus tutkii asioita laadullisesti. Määrällinen tutkimus mittaa asioiden määrää tai suuruutta. Sen etuna on, että tuloksia voidaan käsitellä matemaattisesti. == Mittaamisen perusteet == Immanuel Kantin mukaan asia on sitä enemmän tiedettä, mitä enemmän se perustuu matematiikkaan. Myös filosofi Benedict de Spinoza oli samaa mieltä. Hän mielestä ilman matematiikkaa ihminen olisi tuomittu ikuiseen pimeyteen. Matemaatiikka luo perusteet muiden tieteiden, esim. fysiikan alalla todellisuuden mallintamiselle ja siihen taas voi perustua käytännöllisemmät insinööritieteet. Tällä tavalla ymmärrettynä matematiikka on mm. kaiken teknologian takana tai sen ylempi taso. Matematiikka, tiede ja tekniikka liittyvät siis toisiinsa. Tämän rakennelman mukaan uusi matematiikka ennakoi uusia tieteen aloja ja edelleen uutta teknologiaa. Jälkimmäisestä esimerkkinä käy George Boolen kehittämä Boolen algebra, digitaalitekniikka ja tietokoneet. [[Luokka:Fysiikan oppikirja]] 9 12571 2006-05-27T10:29:20Z TeemuN 155 [[Luokka:Fysiikan oppikirja]] ==Liike-energia== Liike-energia eli kineettinen energia on kappaleen liikkeeseen varautunutta energiaa. Kappaletta kiihdytettäessä sen kiihdyttämiseen käytetty energia varastoituu kappaleen liike-energiaksi. Klassisen fysiikan mukaan levosta liikkeelle lähtevän kappaleen liike-energia voidaan laskea kaavasta: <math>E_k=\frac{1}{2}mv^2</math> ==Potentiaalienergia== Potentiaalienergia on kappaleeseen varastoitunutta energiaa. Energia varastoituu kappaleeseen, kun kappaleeseen kohdistetaan voima, joka aiheuttaa muutoksen kappaleessa. Esimerkkejä potentiaalienergiasta ovat jouseen varastoitunut voima ja kappaleen asemaan nostettaessa varastoituva energia. Jousta jännitettäessä tehdään työtä jousen jäykkyysvoimia vastaan. Kappaletta nostettaessa taas tehdään maan painovoimaa vastaan työtä, joka varastoituu kappaleen asemaan potentiaalienergiaksi. Nostotyön varastoima potentiaalienergia voidaan laskea kaavasta: <math>E_{pot}=mgh</math> ==Kiihtyvyys== Kiihtyvyys (tunnus α) kuvaa kappaleen nopeuden muutosta tietyssä ajassa. Sen yksikkö on SI-järjestelmässä m/s² (eli m/s / s). Negatiivinen kiihtyvyys tarkoittaa liikkeen hidastumista. Suuri positiivinen kiihtyvyys vastaa nopeaa nopeuden kasvua. Tasaisesti kiihtyvässä liikkeessä loppunopeus <math>v = v_0 + at</math> ja kuljettu matka <math>x = x_0 + v_0t + \frac{1}{2}at^2</math>. Kiihtyvyys on matkan toinen derivaatta ajan suhteen. Se on vektorisuure eli sillä on aina suunta ja suuruus. Törmäyksessä tapahtuvaa äkkinäistä nopeuden laskua mitataan usein yksikön g avulla, joka on maan vetovoiman aiheuttama putoamiskiihtyvyys. Esimerkiksi jos kiihtyvyys on 49 m/s² voidaan sen sanoa olevan 5 g. Tämä helpottaa suurten kiihtyvyyksien hahmottamista. ==Massa== Massa (tunnus m) kuvaa aineen määrää ja sen hitautta, suurimassainen kappale kiihtyy hitaammin kuin pienempimassainen, jos voima on sama. Arkikielen ilmaisuna käytetään myös "kappaleen painoa". Massan SI-järjestelmän mukainen perusyksikkö on kilogramma. Toinen suurissa massoissa käytetty yksikkö on tonni ( 1000 kg ). Atomimassoja mitattaessa käytetään atomimassayksikköä (u = 1,6605402 * 10^-27 kg) joka on 1/12 hiili-12 atomin massasta. ==Voimien yhteisvaikutus== Voima (tunnus usein F, painovoimasta G, jännitysvoimasta T ja pinnan tukivoimasta N) vaikuttaa, kun jokin laite tai esim. ihminen vetää tai työntää jotakin kappaletta. Kaikki kappaleet vaikuttavat toisiinsa painovoimalla. Voiman yksikkö SI-järjestelmässä on newton (N = kg*m/s²). Voima F aiheuttaa Newtonin toisen lain mukaisesti kiihtyvyyden kappaleelle. F = ma Voimaa voidaan mitata yksinkertaisesti esim. jousivaa'alla. Voima on fysiikassa ilmiö, joka muuttaa kappaleen liiketilaa. ==Kitka== Kitka eli liikevastus on pintojen epätasaisuudesta johtuva vastustava voima, joka ilmenee kahden toisiaan koskettavan pinnan liikkuessa vastakkain. Kitka on ilmiö, jonka voittamiseksi kappaleen on tehtävä työtä yhtälön W=Fs mukaisesti. Tällöin kappaleeseen varastoitunutta energiaa muuttuu muiksi energian muodoiksi, mm. lämmöksi. Kitkan eri lajeja ovat vierimiskitka, pyörimiskitka, sekä liukumiskitka. Kappaleen lähtökitka on suurempi kuin kappaleen liikkumiskitka. Kitkavoima on yhtä suuri kuin kitkakertoimen (joka on tapauskohtainen) ja kappaleen pintaa vastaan kohtisuoran tukivoiman tulo. ==Paine== Paine (tunnus p) ilmaisee pinta-alayksikköön kohdistuvaa voimaa. Paineen yksikkö SI-järjestelmässä on pascal (Pa = N / m2). Kineettisen kaasuteorian mukaan kaasun paine syntyy aiheutuu hiukkasten (atomit, molekyylit yms.) törmäilystä pintaan. Törmätessään ne antavat pintaan liikemääräimpulssin, jonka ansiosta kappale alkaisi liikkumaan partikkeleistä poispäin. Esimerkiksi ilmakehässä oleva esine ei lähde liikkumaan mihinkään suuntaan, koska sen joka puolella on ilmamolekyylejä, jotka kaikki tönivät sitä poispäin ja kumoavat toistensa vaikutuksen. Jos tässä ilmakehässä olevan kappaleen sisällä ei olisi ilmamolekyylejä niin tiheästi kuin sen ympärillä, ei sisällä olevien molekyylien kappaleen seinämien sisäpintoihin aiheuttama paine pystyisi kumoamaan ulkopuolella olevien ilmamolekyylien aiheuttamaa painetta, jolloin kappale puristuisi kasaan, jos seinämät eivät kestäisi paine-eron aiheuttamaa voimaa. [[Luokka:Fysiikan oppikirja]] Katso myös SI-järjestelmän [[Fysiikan oppikirja/Suureet|Suureet]]. 10 12578 2006-05-27T10:30:25Z TeemuN 155 [[Luokka:Fysiikan oppikirja]] ==Yleistä== Ääni määritellään pitkittäisiksi aalloiksi jotka kulkevat kiinteässä, nestemäisessä tai kaasumaisessa väliaineessa. Luonnon äänet koostuvat useista eri ääneksistä, mutta siniääneksen voidaan katsoa olevan "puhdas" ääni, jolla on vain yksi taajuus ja amplitudi. Ihminen prosessoi korviensa välittämää ääntä monin tavoin niin, että äänestä erotetaan informaatiota ja ääntä tulkitaan ihmisen havaintomaailman perusteella, yhdistäen muistikuviin ja opittuun tietoon. Ihmisen kuuloalue on noin 16-20000 Hz ja se huononee iän mukana. ==Taajuus== Taajuus on tietyssä ajassa tapahtuva toistojen määrä. Taajuutta voidaan mitata määrittelemällä ensin jokin aikayksikkö, ja tutkimalla sen jälkeen kuinka monta kertaa jokin ilmiö tapahtuu tämän aikayksikön aikana. Kun kertojen lukumäärä jaetaan aikayksiköllä, saadaan taajuus. Jos taas tiedetään kahden tapauksen välinen aika T (eli jakso), saadaan taajuus tämän ajan käänteisluvusta 1/T. Taajuuden yksikkö on 1/s, jota kutsutaan nimellä hertsi (tunnus Hz), joka tulee saksalaisen fyysikon Heinrich Rudolf Hertzin nimestä. Yksi hertsi kertoo tapahtuman toistuvan kerran sekunnissa - kymmenellä hertsillä toistoja on kymmenen sekunnissa. Sähkötekniikan sini-signaaleilla puhutaan usein myös kulmataajuudesta. Taajuuden f ja kulmataajuuden ω välillä on seuraava riippuvuus: ω = 2π·f ==Äänenvoimakkuus== Äänenvoimakkuus on määre, jolla yleensä mitataan havaittua äänenvoimakkuutta eli sitä, kuinka kovana jokin ääni koetaan. Tällöin on kyse subjektiivisesta, havaitusta äänenvoimakkuudesta eli äänekkyydestä, jonka mittayksikkö on soni. Äänenvoimakkuudella voidaan myös tarkoittaa äänipainetasoa, jota mitataan desibeleinä (dB) ja joka kertoo äänen fysikaalisen voimakkuuden. Äänekkyys ja äänipainetaso eivät ole suoraan verrannollisia toisiinsa, johtuen ihmisen kuulon toiminnasta. Näiden välisenä yhteytenä kuitenkin toimii äänekkyystaso (yksikkö foni), joka on kokeellisesti määritelty niin, että sen lukuarvo on 1 kHz:n ääneksen tapauksessa sama kuin ääneksen äänipainetaso desibeleinä. ==Värähdysliike== ... ==Aaltoliike== ... ==Äänen synty ja eteneminen== ... ==Ääniaaltojen ominaisuuksia== ... [[Luokka:Fysiikan oppikirja]] 11 14296 2006-06-27T12:27:23Z 193.65.105.175 /* Historiaa */ Valo on sähkömagneettisen spektrin ihmissilmällä nähtävä osa. Valoa lyhytaaltoisempaa säteilyä kutsutaan ultravioletiksi, ja pitempiaaltoista infrapunaiseksi. Valon kolme perusulottuvuutta ovat kirkkaus (eli amplitudi), väri (eli aallonpituus) ja polarisaatio (eli värähtelykulma). Aalto-hiukkas-dualismin vuoksi valolla on samanaikaisesti sekä hiukkasten että aaltojen ominaisuudet. Valo on sähkömagneettista aaltoliikettä. Sähkömagneettisessa aaltoliikkeessä vuorottelevat sähkö- ja magneettienergia. Myös radioaallot ovat sähkömagneettista aaltoliikettä, mutta niissä aallonpituus on millimetreistä kilometreihin, kun taas näkyvän valon aallonpituus on noin 400nm - 700 nm. ==Historiaa== Jo hyvin varhain tähtitieteilijät pitivät itsestään selvänä, että valo kulkee suoraviivaisesti. Aristoteles otaksui valonsäteiden lähtevän katsojan silmistä. Sensijaan arabialainen al-Haytham (965-1038) hylkäsi Aristotelen käsityksen ja otaksui valon tulevan kohteesta katsojan silmiin. Hänen mukaansa valolähde koostui erillisistä valopisteistä. Hän myös katsoi valon säteiden olevan peräisin auringosta tai liekeistä, jotka heijastuvat esineistä ja tulevat katsojan silmään. Englantilainen Robert Grosseteste (1168-1253) selitti silmään tulevan valon aiheuttavan valon aistimuksen. Uudella ajalla eli tarkemmin 1600 luvulla Christiaan Huygens ja Isaac Newton kiistelivät valon luonteesta. Huygens esitti aaltoteorian, jonka mukaan valo on aaltoliikettä ja etenee eetterissä. Hän oletti valon koostuvan pienistä palloista, jotka etenivät sysäyksinä. Newtonin mukaan valo oli hiukkasia. Newton päihitti Huygensin arvovallallaan. Vasta kun James Maxwell (1831-1879) osoitti valon olevan sähkömagneettista aaltoliikettä, Huygensin aaltoteoria sain ansaittua huomiota. ==Värit== Väri on fysiikan kannalta jokin sähkömagneettisen säteilyn aallonpituus väliltä 400 - 700 nm. Käytännössä samankaltaisia sävyjä ei voi rajattomasti erottaa toisistaan, ja isokin sävyalue voidaan niputtaa yhden värin nimiin. Päävärit ovat Punainen, keltainen ja sininen. Näistä muodostuvat kaikki muut värit. Säkömagneettisessa spekrissä värit ovat toisiensa jatkona. ===Punainen=== Punainen on näkyvän valon väri. Sen aallonpituus on noin 700 millimetrin miljoonasosaa eli 700 nm. Punainen on yksi kolmesta perusväristä sinisen ja keltaisen ohella. Näitä värejä eri suhteissa yhdistelemällä saadaan aikaan kaikki mahdolliset värisävyt. Oranssi sijoittuu värispektrissä punaisen ja keltaisen väliin aallonpituuden ollessa n. 620-585 nanometriä. ===Keltainen=== Keltainen on yksi pääväreistä. Sen aallonpituus on noin 570 millimetrin miljoonasosaa eli 570 nm. Vihreä muodostuu kahdesta pääväristä, sinisestä ja keltaisesta. Sen aallonpituus on noin 540 nm. ===Sininen=== Sinisen aallonpituus on noin 460 nm. Syaani on aito spektrinen väri, mutta sama värisävy saadaan sekoittamalla yhtä suuri määrä vihreää ja vaalensinistä. Syaanin aallonpituus on noin 490 nm. Violetti on sinisen ja punaisen sekoitus. Violetiksi kutsutaan myös "syvän sinistä". Spektrillä olevan violetin aallonpituus on noin 400 nm. ==Valaistus== - valovoima - valovirta - valaistus ==Valon nopeus== :<math>v=\lambda f</math>, jossa ''&lambda;'' on aallonpituus, ''f'' on taajuus ja ''v'' on valon nopeus. Jos valo kulkee tyhjiössä, niin ''v'' = ''c'', joten :<math>c=\lambda f</math>, jossa ''c'' on valon nopeus. ''v'' voidaan ilmaista myös kaavalla :<math>v = \frac{c}{n}</math> jossa ''n'' on vakio ([[taittoindeksi]]), joka riippuu läpäistävän aineen ominaisuuksista. ==Aalto-hiukkas-dualismi== ==Heijastuminen (reflektio) == Kun valo tulee sileään kiiltävään pintaan, se heijastuu siten, että heijastuva säde on yhtä suuressa kulmassa tulevan säteen kanssa. Tulokulma ja heijastuskulma mitataan pinnan normaalista. ==Taittuminen (refraktio) == Kun valon säde tulee kahden valoa läpäisevän aineen rajapintaan, se taipuu. Kun se tulee optisesti harvemmasta aineesta tiheämpään se taipuu kohti pintojen yhteistä normaalia ja päinvastoin. Esimerkiksi, kun valo tulee ilmasta veteen (tai lasiin) se kääntyy kohti veden (tai lasin) pinan normaalia. ==Sironta== ==Linssit== Linssit ovat kuperia tai koveria. Ne voivat olla myös näiden yhdistelmiä siten, että toinen puoli on kupera ja toinen kovera. Toinen puoli voi olla myös taso. Kupera linssi kokoaa valokimpun ja kovera linssi hajoittaa sen. Suurennuslasi on kaikessa yksinkertaisuudessaan kupera linssi. Se kokoaa kaukaa tulevat yhdensuuntaiset säteet yhteen pisteeseen, polttopisteeseen. Polttopistenimitys tulee siitä, että kuperaa linssiä voidaan käyttää polttolasina. Se muodostaa Auringosta pistemäisen kuvan ja kokoaa tähän pisteeseen linssiin tulevan auringon lämmön. Silmälaseja, jotka ovat kuperat merkitään + merkkisinä (esim. +3). Ne joiden täytyy pitää kirjaa kaukana lukiessaan ilman laseja, voivat kuperien linssien avulla tuoda kirjan lähelle. Suurta tarkkuutta vaativissa töissä kuperat lasit toimivat suurennuslaseina. Kovera linssi pienentää kuvaa. Itse asiassa kovera linssi ei muodosta kuvaa ollenkaan vaan silmä muodostaa kuvan koveran linssin läpi katsottaessa. Sanotaan, että kovera linssi antaa valekuvan. Likinäköiset käyttävät koveria silmälaseja, koska se vie kuvan kauemmaksi silmästä. [[Luokka:Fysiikan oppikirja]] 12 12569 2006-05-27T10:28:50Z TeemuN 155 [[Luokka:Fysiikan oppikirja]] ==Yleistä== Energiaa on kaikki se joka pystyy vaikuttamaan johonkin. Se voi kiihdyttää jotakin tai hidastaa jotakin. Joule (1 J = 1 Nm) on SI-järjestelmän perusyksikkö työlle ja energialle. Energialla käsitetään yleensä kykyä tehdä työtä: liike-energia, potentiaalienergia, sähkömagneettinen energia... Suhteellisuusteorian mukaan myös aine (massa) on energiaa. Energia voi vapautua aineesta esimerkiksi ydinreaktiossa. ==Energian säilyminen ja huononeminen== ... ==Energian varastoituminen== ... ==Energian siirtyminen== ... ==Lämpölaajeneminen== Lämpölaajenimesessa aineen molekyylit/ atomit alkavat liikkumaan vapaammin, vaatien enemmän tilaa. Aineet siis laajenevat, kun lämpötilaa nostetaan. ==Olomuodon muutokset== Aineella on 3 eri pääolomuotoa, jotka vaihtelevat eri lämpötiloissa. Kiinteä, neste ja kaasu. Muita olomuotoja ovat mm. plasma. Olomuodon muutos on fysikaalinen muutos, missä ei muodostu uusia aineita. Esimerkkki fysikaalisesta aineen olomuodon muutoksesta; vesi jäätyy, nesteestä kiinteäksi aineeksi. Eli siis: kiinteä: jää, Neste: Vesi, Kaasu: Vesihöyry ===Aineen olomuodon muutokset=== *[[w:Härmistyminen|Härmistyminen]] eli kaasun muuttuminen suoraan kiinteäksi *[[w:Höyrystyminen|Höyrystyminen]] tai [[kiehuminen]] eli nesteen muuttuminen kaasuksi *[[w:Jähmettyminen|Jähmettyminen]] eli nesteen muuttuminen kiinteäksi. Jäätyminen on nimitys nestemäisen veden muuttumisesta kiinteäksi. *[[w:Sulaminen|Sulaminen]] eli kiinteän aineen muuttuminen nestemäiseksi *[[w:Sublimoituminen|Sublimoituminen]] eli kiinteän aineen muuttuminen suoraan kaasuksi *[[w:Tiivistyminen|Tiivistyminen]] eli kaasun muuttuminen nesteeksi ==Liike ja energia== Liike-energia eli kineettinen energia on kappaleen liikeeseen varautunutta energiaa. Kappaletta kiihdytettäessä sen kiihdyttämiseen käytetty energia varastoituu kappaleen liike-energiaksi. Kapaaleen liike-energia voidaan laskea kaavasta:<br> ::<math>E_k=\frac{1}{2}mv^2</math> ==Energia ja työ== ... ==Teho== Teho kertoo kuinka nopeasti työ tulee tehdyksi ja sen yksikkö on 1 W (Watti) ja tunnus P (Power). Teho saadaan työ jaettuna työhön käytetyllä ajalla. ==Yksinkertaiset koneet== ... ==Painopiste ja tasapaino== ... [[Luokka:Fysiikan oppikirja]] 13 14100 2006-06-19T15:58:18Z Heikki 364 ==Mitä on sähkö?== Olemme kaiken aikaa tekemisissä sähkön kanssa. Jokaisella on jonkinlainen käsitys sähköstä. Aineessa on kaksi sähköistä hiukkastyyppiä elektroneja ja protoneja. Näillä on kuitenkin erilainen sähkövaraus. Ne vetävät toisiaan puoleensa. Protonin sähkövarausta on alettu kutsua positiiviseksi ja elektronin negatiiviseksi. Voimaa, joka vaikuttaa protonien ja elektronien välillä, kutsutaan sähkövoimaksi tai sähköiseksi vuorovaikutukseksi. Sähkövoima on perusvoima. Aikaisemmin on käsitelty toista perusvoimaa nimittäin gravitaatiovoimaa. Protonit ovat osina atomien ytimissä tai ne voivat yksinäänkin muodostaa ytimen. Vedyn ydin on pelkkä protoni. Sähkövoima pitää elektroneja ydintä ympäröivillä radoilla. Pienet määrät protoneja ja elektroneja voi liikkua yksinään atomien ulkopuolella. Jos kappaleeseen kulkeutuu ylimääräisiä elektroneja, tulee kappale negatiivisesti sähköiseksi. Protonit tekevät kappaleen positiivisesti sähköiseksi. Erinimiset sähkövaraukset vetävät toisiaan puoleensa ja samannimiset hylkivät. Kaksi positiivisesti varautunutta kappaletta hylkivät toisiaan. Nykyisen käsityksen mukaan sama hiukkanen, fotoni, joka muodostaa valon ja muun sähkömagneettisen säteilyn toimii myös sähköisen vuorovaikutuksen välittäjänä. Sähköinen vetovoima on yksi voimista, jotka pitävät aineen koossa. ==Sähköiset perussuureet== === Sähkövirta === Sähkövirta on yksi SI-järjestelmän perussuureista. Määritelmä on sellainen ajallisesti muuttumaton sähkövirta, joka kulkiessaan kahdessa äärettömän pitkässä, yhdensuuntaisessa ja suorassa johtimessa joiden poikkileikkaus on ympyrä ja jotka ovat 1 metrin päässä toisistaan tyhjiössä, saa aikaan johtimien välille <math>2 * 10^{-7}</math> newtonin voiman johtimen metriä kohden. Sähkövirran yksikkö on amppeeri (A) ja SI-järjestelmän tunnus I. == Jännite == Jännite kuvaa kahden kappaleen välisen sähköisten potentiaalien välistä eroa. Täsmällisemmin määriteltynä ännite on varauksen sähköinen potentiaalienergia jaettuna varauksen suuruudella, eli <math>V = E_p / Q</math>. Jännitteen yksikkö on voltti (V) ja tunnus U. == Teho == Teho on jännitteen ja virran tulo, eli <math> P = U * I</math>. == Sähköenergia == Sähköenergiaa mitataan laskemalla kuinka kauan (aika t) kuinka suurta tehoa (teho P) kulkee. Teho on puolestaa jännitteen U ja virran I tulo. Näin ollen energia on: :<math>E_{\mathrm{s\ddot{a}hk\ddot{o}}}=P\cdot t=U\cdot I\cdot t</math> <!-- mistä ä ja ö?! --><!-- \ddot toimii näköjään, \mathrm lisätty muotoseikkana. Ed. reps ! --> ==Sähkövaraus== Sähkövaraus, Q, on yksi alkeishiukkasten perusominaisuuksista. Sähkövarauksinen hiukkanen luo ympärilleen magneettikentän ja magneettikenttä vaikuttaa varautuneeseen hiukkaseen. Tämä on sähkömagneettisen vuorovaikutuksen perusta. Negatiivisesti varautuneessa kappaleessa on elektroneja enemmän kuin protoneja ja positiivisesti varautuneessa päinvastoin. Sähkövarauksen yksikkö on Coulombi, C, joka vastaa noin 6,24 · 10¹⁸ alkeisvarausta (yhden elektronin varaus). Joskus, erityisesti akuissa ja paristoissa, sähkövarauksen yksikkönä käytetään amppeerituntia Ah ==Sähkökenttä== ==Virtapiiri== Suljettu virtapiiri on johtimien ja sähkölaitteiden muodostama sähkövirran kulkureitti. Avoimesta virtapiiristä ei virta kulje lävitse, virtapiiri voidaan katkaista tarkoituksellisesti esimerkiksi katkaisijalla. ==Sähköiset mittalaitteet == - galvanometri ==Ohmin laki== Ohmin lain mukaan metallijohtimesa jännitehäviö on vakiolämpötilassa verrannollinen sähkövirtaan, <math>U = R\cdot I</math>, U = jännite, R = resistanssi, I = sähkövirta. Ohmin lain pätevyys on rajallinen, sillä se on voimassa vain vakiolämpötilassa oleville metallijohtimille. Lämpötilan kasvaessa myös resistanssi yleensä kasvaa jyrkästi. Ohmi (tunnus Ω) on sähköinen vastus, johon aiheutuu voltin jännitehäviö ampeerin virralla. Ohmi on SI-järjestelmässä resistanssin, reaktanssin ja impedanssin yksikkö. Ohmin käänteisyksikkö on siemens. 1 Ω = 1 V/A. Ohmin laki kertoo ==Sähköllä siirretään energiaa== ... ===Johdin=== Sähköjohdin on lankamainen tai monesta langasta kerrattu sähköä johtava materiaali. Sähköjohtimet tehdään yleensä kuparista tai alumiinista ja ne eristetään muovi- tai kumieristevaipalla. Moninapaista johdinta kutsutaan kaapeliksi. Sähköjohtimia ja -kaapeleita valmistetaan moniin käyttötarkoituksiin ja monenlaisiin olosuhteisiin: niitä valmistetaan mm. korkeille jännitteille, korkeisiin lämpötiloihin ja kestämään erityistä mekaanista rasitusta (robottikaapelit) ja kemiallista rasitusta (erityiset vaippamateriaalit). Radiotekniikassa ja tietoliikenteessä tarvitaan suojattuja kaapeleita (rakenteeseen lisätty suojavaippa). Johtimen paksuus ilmaistaan poikkipinta-alana/mm². Yleisimmät paksuudet ovat 0,5; 0,75; 1,0; 1,5; 2,5; 4; 6; 10; 16; 25 mm² ja niin edelleen. Kaapelin virran kesto riippuu poikkipinta-alasta - tavanomaisissa olosuhteissa noin 1,5 mm² kuparijohdin kestää 10 A virran. ==Magneettikenttä== ==Kestomagneetti== Magneetti on kappale, joka luo ympärilleen magneettikentän. Luonnossa magneettisia aineita ovat eräät rautapitoiset malmit. Magneettikenttä muodostuu magneetissa, kun malmin yksittäiset atomit tai molekyylit ovat järjestäytyneet samansuuntaisesti esimerkiksi ulkoisen magneettikentän ohjaamina. Siten magneettinen malmi kertoo syntyaikansa ja -paikkansa magneettikentän suunnan. Magneetit ovat kaksinapaisia. Napoja nimitetään S- ja N-navoiksi (engl. South ja North, etelä ja pohjoinen). Kompassineulan N-napa on se, joka osoittaa kohti pohjoista. Samannimiset magneetin navat hylkivät toisiaan ja erinimiset vetävät toisiaan puoleensa. ==Sähkömagneetti== Sähkövirta sähköjohtimessa tai käämissä luo ympärilleen myös magneettikentän. ==Induktio== Johteen ympärillä muuttuva magneettikenttä synnyttää eli indusoi johteeseen jännitteen. Ilmiötä käytetään hyväksi muun muassa generaattoreissa. Jos johtimessa kulkee sähkövirta synnyttää se ympärilleen magneettikentän. Jos virta katkaistaan nopeasti, muuttuu magneettikenttä, mikä indusoi johtimeen jännitteen, jonka aiheuttaman virran suunta on vastakkainen katkaistun virran suunnalle. Ilmiötä kutsutaan itseinduktioksi. [[Luokka:Fysiikan oppikirja]] 14 14130 2006-06-22T09:28:47Z Samulili 276 /* Atomi ytimen rakenne */ kh ==Atomi ytimen rakenne== Atomin ytimessä on [[w:Protoni|protoneja]] ja [[w:Neutroni|neutroneja]]. Koska protonien sähkövaraus on positiivinen ja ne hylkivät toisiaan, ytimen pitäisi hajota sähköisesti. Näin ei kuitenkaan käy, vaan atomin ydintä pitää koossa ytimen hiukkasten välinen vahva vuorovaikutus. Se on paljon voimakkaampi kuin sähköinen vuorovaikutus. Neutronit ovat varauksettomia, joten niihin ei kohdistu sähköisiä poistovoimia. Kuitenkin vahva vuorovaikutus pitää myös neutroneja paikoillaan, joten neutronit ovat sitoutuneet ytimeen lujemmin kuin protonit. Samasta syystä neutronit ovat välttämättömiä suurten ytimien koossapysymiseksi. Vahva vuorovaikutus on hyvin lyhyillä etäisyyksillä — alle 0.4 fm (femtometri, 1*10^-15 m) — poistovoima, mutta kauemmaksi mentäessä se muuttuu vetovoimaksi, kunnes noin 2 fm etäisyydellä voima alkaa heiketä voimakkaasti. Koska vahva vuorovaikutus heikkenee nopeasti, ei suurissa ytimissä synny ytimen vastakkaisilla puolilla olevien nukleonien välille voimakasta vetovoimaa, mikä on yksi syy siihen, että raskaiden ydinten rakenne on löyhempi kuin keveiden ydinten. Fissiossa ydin halkeaa kahdeksi pienemmäksi ytimeksi ja osa sen ydinpotentiaalista vapautuu ja muuttuu lämpöenergiaksi. ==Radioaktiivinen hajoaminen ja säteily== Ydinsäteilyä ovat alfa-, beta-, neutroni- ja gammasäteily. Ionisoivaa säteilyä ovat ydin-, röntgen- ja ultraviolettisäteily. Alfahajoamisessa ydin lähettää eli emittoi alfahiukkasen, joka koostuu kahdesta protonista ja kahdesta neutronista. Käytännössä alfahiukkanen on siis heliumydin. Alfahiukkasen poistuttua ytimen massaluku pienenee neljällä ja protoniluku kahdella, joten hajoamisen tuloksena muodostunut ydin on kaksi paikkaa alkuperäistä ydintä edellä jaksollisessa järjestelmässä. Alfasäteilyä hyödynnetään esimerkiksi palohälyttimissä. Suuren kokonsa vuoksi alfahiukanen ionisoi voimakkaasti kohtaamaansa ainetta, ja on ihmiselle vaarallista. Suuren kokonsa ja sähkövarauksen takia alfahiukkasen kantama ilmassa on kuitenkin vain kymmeniä senttejä, ja paperiarkki riittää pysäyttämään sen. Beetahajoamisessa ydin lähettää joko elektronin ja antineutriinon (B- -hajoaminen) tai positronin ja neutriinon (B+ -hajoaminen). B- -hajoamisen tapauksessa yksi ytimen protoneista muuttuu protoniksi, ja ydin emittoi elektronin ja antineutriinon. B+ -hajoamisessa protoni muuttuu vastaavasti neutroniksi, ja ydin emittoi positronin ja neutriinon. Massaluku pysyy kummassakin tapauksessa samana, mutta B- -hajoamisessa protoniluku kasvaa yhdellä ja B+ -hajoamisessa pienenee yhdellä. Radioaktiivisen kappaleen aktiivisuus ilmaisee, kuinka monta ydinsäteilyhiukkasta kappaleesta lähtee sekunnissa. Radioaktiivisen aineen puoliintumisajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka kuluessa näytteen aktiivisuus vähenee puoleen alkuperäisestä. Säteilyannoksella mitataan säteilyn biologista vaikutusta ihmiseen. [[Luokka:Fysiikan oppikirja]] 15 4334 2004-08-27T18:53:32Z TJ 2 100%, en-wikibooksista 100%, en-wikibooksista 16 4335 2004-08-27T19:02:03Z TJ 2 en-wikibooksista en-wikibooksista 17 12837 2006-05-29T13:33:04Z Samulili 276 [[Luokka:Talousmatematiikka]] == Osio 1 == #[[Talousmatematiikka/Verotus|Verotus]] #[[Talousmatematiikka/Katelaskuja|Katelaskuja]] #[[Talousmatematiikka/Indeksit|Indeksit]] #[[Talousmatematiikka/Yksinkertainen korkolasku|Yksinkertainen korkolasku]] #[[Talousmatematiikka/Talousmatematiikka 1 kertaustehtäviä|Kertaustehtäviä]] == Osio 2 == #[[Talousmatematiikka/Valuutat|Valuutat]] #[[Talousmatematiikka/Koronkorko|Koronkorko]] #[[Talousmatematiikka/Lukujonot ja sarjat|Lukujonot ja sarjat]] #[[Talousmatematiikka/Jaksollisten suoritusten loppuarvo|Jaksollisten suoritusten loppuarvo]] #[[Talousmatematiikka/Diskonttaus|Jaksollisten alkuarvo eli diskonttaus]] #[[Talousmatematiikka/Talousmatematiikka 2 kertaustehtäviä|Kertaustehtäviä]] == Osio 3 == #[[Talousmatematiikka/Pitkäaikaiset lainat|Pitkäaikaiset lainat]] #[[Talousmatematiikka/Lainalaskelmia|Lainalaskelmia]] #[[Talousmatematiikka/Osamaksurahoitus|Osamaksurahoitus]] #[[Talousmatematiikka/Leasing-rahoitus|Leasing-rahoitus]] [[Luokka:Talousmatematiikka]] 18 12838 2006-05-29T13:34:13Z Samulili 276 [[Luokka:Talousmatematiikka]] == Arvonlisävero (ALV) == Arvonlisävero on kulutusvero ja se kohdistuu tavaroiden ja palveluiden kuluttamiseen. Arvonlisävero lisätään lähes kaikkien tavaroiden ja palveluiden nettohintaan. Nimitys arvonlisävero johtuu siitä, että veroa tilitetään valtiolle eri vaiheissa määrästä, jolla tavaran arvo on lisääntynyt. Viime kädessä kuluttaja maksaa arvonlisäveron, jonka eri vaiheiden myyjät (valmistaja, tukkukauppias ja vähittäiskauppias) tilittävät valtiolle. Arvonlisäveron perusteena on veroton myyntihinta. Sen suuruus on yleensä 22% verottomasta hinnasta. Joidenkin tuotteiden osalta veroprosentin suuruuteen on säädetty poikkeus. Vuoden 1998 vaihteessa on arvonlisäverouudistus. Koska ALV lasketaan verottomaasta hinnasta, on se perusarvo eli 100%. Jos tiedetään veroton hinta, on arvonlisävero helppo laskea. Kuluttaja tietää yleensä vain myyntihinnan eli verollisen hinnan, jolloin laskuista ei selvitä yhtä helpolla. ==Ansiotuloverotus== Ennakkovero peritään työnantajan toimesta etukäteen verokortin prosenttien mukaisesti. Ennakonpidätysprosentit määräytyvät niiden tietojen perusteella, mitä verottajalle on kertynyt edellisiltä vuosilta. Jos verotettava tulo muuttuu edellisestä vuodesta runsaasti, palautetaan liikaa maksettu summa tai veroa peritään jälkikantona lisää. Tarkka verotus lasketaan seuraavana vuonna veroilmoituksen ja työnantajan tietojen perusteella. Veroja keräävät kunnat, valtio ja kirkko. Verotettava tulo saadaan, kun tulosta tehdään mahdolliset vähennykset. Verotettava tulo voi valtion- ja kunnallisverotuksessa olla eri suuri, sillä niissä sovelletaan vähennyksiä eri tavalla. Valtionverotuksen lopullinen vero määräytyy progressiivisesti. Tuloveroasteikko määritellään kunakin vuonna budjettineuvotteluissa. '''Kunnan tulovero''' Kunnallisverotuksessa määrättävän verotettavan tulon perusteella maksetaan kunnan tuloveroa. Esimerkiksi kunnan äyrihinta 18 snt tarkoittaa, että jokaisesta verotettavan tulon eurosta menee veroa 18 snt eli prosentteina 18%. Kunnat päättävät alueellaan sovellettavasta äyrin hinnasta vuosittain erikseen. Vuonna 2001 kuntien tuloveroprosentti on keskimäärin 17,68 prosenttia. Luettelo kuntien tuloveroprosenteista ja kirkollisveroäyrien hinnoista ovat valtionvarainministeriön kotisivuilla : www.vero.fi/vero-ohjeet/ayrit01.html '''Kirkollisvero''' Kirkollisveroa maksavat evankelisluterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien jäsenet. Veroprosentti vaihtelee kunnittain. Vuonna 2001 keskimääräinen kirkollisäyrin hinta oli 1,30 äyriä, joka lasketaan kunnallisverotuksen verotettavasta tulosta. '''Sairausvakuutusmaksu''' Vakuutetun sairausvakuutusmaksu on 1,50 prosenttia, paitsi eläketulosta se on 1,20 prosenttiyksikköä korkeampi. Sairausvakuutusmaksun saaja on Kansaneläkelaitos. Perusarvona käytetään kunnallisverotuksen verotettavaa tuloa. Edellä mainittujen verojen lisäksi bruttopalkasta pidätetään työntekijän työeläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu. Työnantaja hoitaa usein myös ammattiyhdistysten jäsenmaksujen perimisen. Näitä ei tarkasteta seuraavana vuonna vaan työnantaja tilittää se suoraan bruttopalkasta työeläkelaitokselle, työttömyyskassojen keskuskassaan ja yhdistykselle. '''Marginaali- eli rajaveroprosentti''' ilmoittaa, kuinka monta prosenttia lisätulosta menee veroa. ==Pääomatulojen verotus== Pääomatuloja ovat korkotulo, pörssiyhtiöstä saatu osinkotulo, vuokratulo, voitto-osuus, henkivakuutuksen tuotto, maa-aineksista saadut tulot ja kiinteän tai irtaimen omaisuuden luovutuksesta saatu voitto (luovutusvoitto) sekä muu sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen. Pääomatulosta vähennetään ensin tulon hankkimisesta aiheutuneet kulut. Näin saadusta nettotulosta maksetaan veroa 29%. Tämä verokanta on ollut voimassa vuoden 2000 alusta lähtien. (Sitä ennen veroprosentti oli 28%.) Verollisten pankkitilien koroista maksettavaa veroa nimitetään lähdeveroksi. Korkotulon lähdeverotus koskee vain yksityisten henkilöiden ja kuolinpesien saamia korkotuloja. Korkotulon lähdeveron perii koron maksaja kuten pankki, huoltokonttori tai joukkovelkakirjan liikkeellelaskija, joten niitä ei ilmoiteta veroilmoituksessa. ==Lahja- ja perintöverotus== Valtio perii lahjoituksista ja perinnöistä veroa perintö- ja lahjaveroasteikon mukaan. Veron määrään vaikuttaa myös lahjoittajan ja lahjoituksen saajan sukulaisuussuhde. Alle 3400 euron lahjat ovat kuitenkin verovapaita. Tosin kolmen vuoden kuluessa annetut samalta henkilöltä saadut lahjat lasketaan yhteen ja veron suuruus määräytyy yhteissumman mukaan. *Arvopaperilahjoituksien verotusarvo perustuu niiden käypään arvoon. *Lahjaluonteisessa kaupassa on maksettava lahjaveroa, jos hinta tai vastike on enintään kolme neljäsosaa käyvästä arvosta. *Sukupolvenvaihdoksessa lahjaveroa ei peritä, jos kauppahinta on enemmän kuin 50 prosenttia käyvästä arvosta. Perintöverotuksessa pesän varat arvostetaan käypään arvoon vainajan kuolinhetkellä. Käyvällä arvolla tarkoitetaan omaisuuden todennäköistä myyntihintaa. Veroa on suoritettava 3400 euroa tai sitä suuremmasta perintöosuudesta. '''Lahjaveroilmoitus''' Lahjansaajan on kolmen kuukauden kuluessa lahjoituksesta annettava verotoimistolle lahjaveroilmoitus. Lomakkeita saa verotoimistoista. Ilmoitusta ei tarvitse antaa, jos lahja on 3400 euroa. Veroilmoitus on kuitenkin tehtävä, jos samalta antajalta saa kolmen vuoden kuluessa useampia lahjoja, joiden arvo nousee yhteensä 3400 euroa tai yli. Arvopaperien lahjoituksista kannattaa yleensä ilmoittaa, vaikka lahjan arvo olisi alle 3400 euroa. Tällöin arvopapereille saadaan lahjaverotuksessa vahvistettu arvo. Jos lahjansaaja myy arvopaperit, myyntivoittoa laskettaessa käytetään hankintamenona lahjaverotuksessa vahvistettua arvoa tai vaihtoehtoisesti hankintameno-olettamaa. [[Luokka:Talousmatematiikka]] 19 12843 2006-05-29T13:34:36Z Samulili 276 [[Luokka:Talousmatematiikka]] ==Katetuottolaskentaa== Katetuottohinnoittelun perusteella arvioidaan yrityksen kannattavuutta. Kannattavuutta mitataan joko absoluuttisella eli markkamääräisillä tai suhteellisilla tunnusluvuilla. Usein laskelmien lähtökohtana on yrityksen liikevoitto, joten sekä ostoissa että myynnissä käytetään arvonlisäverottomia arvoja eli käytetään nettokirjausmenettelyä. Kateajattelua käytetään kaupan alan yrityksiin. Esimerkiksi teollisuudessa on selvää siirtymistä muihin laskentamalleihin. Myyntituotto saadaan, kun kerrotaan yksikköhinta suoritemäärällä. Muuttuvat kustannukset riippuvat oleellisesti tuotannon määrästä. Näitä ovat esimerkiksi ylityöpalkkiot, koneiden energiakulutus ja raaka-ainekulut. Kiinteitä kustannuksia ovat esimerkiksi tila- ja laitevuokrat, kiinteät palkat, lainanhoitokulut (korot ja poistot), markkinointikulut, konttoritarvikkeet, puhelinkulut ja edustuskulut. Ne eivät muutu, vaikka tuotannon määrä vähän muuttuukin. Myyntikate (katetuotto) tarkoitta tulosta, joka jää jäljelle, kun liikevaihdosta vähennetään muuttuvat kustannukset. Katetuotolla yrityksen tulee kattaa toiminnan aiheuttamat kiinteät kustannukset ja voittotavoite. Prosentteina myyntikate lasketaan myyntituotosta. Eri toimialoilla katetuottoprosentit ovat erilaiset, esimerkiksi päivittäistavarakaupassa noin 20% ja erikoistavarakaupassa 25- 40%. Tulos kertoo onko yritys kannattava. Tulos saadaan, kun myyntikatteesta vähennetään kiinteät kulut. Suhteellinen tulos% lasketaan myyntituotosta. Loogisesti jos tulos on negatiivinen, niin toiminta on tappiollista, ja jos tulos on positiivinen , niin toiminta on kannattavaa. Kriittisessä pisteessä (KRP) myyntituotto (liikevaihto) on juuri sen suuruinen, että liiketoiminnan kulut saadaan katettua. Tunnusluku siis osoittaa sen toiminnan laajuuden, jolla liiketoiminta muuttuu kannattavaksi. Kriittisessä pisteessä tulos on nolla. Tällöin ei synny voittoa eikä tappiota. Kriittinen piste lasketaan joko euroin tai tuoteyksikköinä. Jos yritys myy (valmistaa) vain yhtä tuotetta, voidaan kriittinen piste laskea myös tuoteyksikkönä. Kriittisen pisteen yksikkömäärä ilmoittaa silloin, kuinka monen tuoteyksikön katetuotto tarvitaan kiinteiden kustannusten kattamiseen. ==Kustannus- ja tuottofunktio ja kriittinen piste== Kriittinen piste saataisiin määrättyä myös algebrallisesti ratkaisemalla yhtälö T(x)=K(x), missä *T(x) on tuottofunktio ja x on suoritemäärä *K(x) on kustannusfunktio ja x on suoritemäärä tai graafisesti piirtämällä yllä olevat funktiot samaan koordinaatistoon. Kriittinen piste on näiden leikkauspisteessä. [[Luokka:Talousmatematiikka]] 20 12839 2006-05-29T13:34:18Z Samulili 276 [[Luokka:Talousmatematiikka]] ==Ryhmäindeksit: Kuluttajahintaindeksi (KHI) ja Elinkustannusindeksi== ===Kuluttajahintaindeksi=== Kuluttajahintaindeksi kuvaa kuluttajahintojen muutosta keskivertokuluttajan kulutusrakenteen mukaisesti. Kuluttajahintaindeksiä käytetään yleisesti inflaation mittarina. Kuluttajahintaindeksin kulutusrakenne pohjautuu tällä hetkellä vuoden 1995 otantamenetelmällä tehtyyn kotitaloustiedusteluun. Edellinen kulutusrakenne tutkittiin 1990. Uusia tuotteita ovat mm. matkapuhelin ja -puhelut, saumuri, kannettavat CD-soittimet, pesäpallo-ottelu, tuoreyrtti, naudan sisäfile ja pakastetaikina. Indeksistä poistettiin mm. äänittämätön kasetti, tennispallo ja nautasikapurkki. Päivittäistavaroiden hintoja keräävät Tilastokeskuksen 67 haastattelijaa. Kestokulutushyödykkeiden, vaatteiden ja palveluiden hintakeruun eli ns alueittain keskitetyn keruun tekevät Tilastokeskuksen 15 erikoiskoulutettua haastattelijaa. Lisäksi keskitetysti suoraan Tilastokeskuksessa kerätään ne hinnat, jotka ovat joko samat koko maassa, perustuvat muihin tilastoihin tai joiden hintakeruu muutoin on järkevintä hoitaa keskitetysti. Indeksi sisältää 442 tavaraa ja palvelua ja yli 50 000 hintaa. Tietoja kerätään yhteensä 110 kunnasta ja noin 2000 eri liikkeestä. Hinnat kerätään kunkin kuukauden puolivälissä ja indeksin julkaisupäivä on joka kuukauden 14. päivä tai sitä lähinnä oleva arkipäivä klo 7.00. Hinnat kerää ja indeksipisteet laskee Tilastokeskus. Kuukausittainen kokonaisindeksi lasketaan painotettuna keskiarvona osaindekseistä, jotka taas lasketaan Laspeyresin hintaindeksikaavalla. ===Elinkustannusindeksi=== Elinkustannusindeksi vastaa kuluttajahintaindeksiä ja se kuvaa yksityisessä kulutuksessa käytettävien hyödykkeiden hintoja. Sitä käytetään pitemmän aikavälin tarkasteluissa. Kuluttajahintaindeksiä käytetään yleensä vain alle viiden vuoden tarkasteluissa. [[Luokka:Talousmatematiikka]] 21 12840 2006-05-29T13:34:21Z Samulili 276 [[Luokka:Talousmatematiikka]] ==Euromaat ja yhteisvaluutta euro== Euromaiden kansallisia valuuttoja ei ole enää olemassa, vaan ne ovat euron ilmentymiä, joiden väliset kiinteät muuntokertoimet määritettiin Euroopan keskuspankissa 31.12.1998 (Kreikan drakma 1.1.2001 alkaen). Muuntokertoimet kertovat yhden euron arvon kansallisena valuuttana. Muunnoksia vanhoista kansallisista valuutoista euroihin tarvitaan vielä tulevaisuudessakin, kun halutaan vertaillalla vanhoja tilastotietoja uusiin euromääräisiin hintoihin. Euromaita ovat Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Portugali, Ranska, Saksa ja Suomi. ==Euro ja muut valuutat== Euroopan keskuspankki (EKP) on päättänyt julkaista päivittäin 17 euroalueen ulkopuolisen valuutan valuuttakurssit euroa vastaan. Kurssit perustuvat päivittäiseen klo 15.15 Suomen aikaa tapahtuvaan kansallisten keskuspankkien yhteispuheluun. Kurssit ovat viitteellisiä keskikursseja ja perustuvat sen hetken markkinahintoihin. Suomen Pankki julkaisee kurssit päivittäin heti, kun EKP on julkaissut oman kurssilistansa. Siihen sisältyvät 4.1.1999 alkaen paitsi EKP:n julkaisemat kurssit ja eräiden muiden ulkomaisten valuuttojen kurssit. EKP:n julkaisemat valuuttakurssit ilmaistaan siten, että ne osoittavat yhden euron arvon kunakin valuuttana (epäsuora noteeraus). Vanhat markkakurssit ilmaistiin aikaisemmin kunkin valuuttayksikön arvon markkoina (suora noteeraus). ==Devalvaatio ja revalvaatio== Valuutan kansainvälisen arvon eli ulkoisen arvon muuttuessa valuutta joko revalvoituu tai devalvoituu. Euron arvo voi muuttua suhteessa euroalueen ulkopuolisiin valuuttoihin. Euromaiden valuuttojen välillä tämä ei ole mahdollista. *Devalvaatiossa valuutan ulkoinen arvo alenee suhteessa muihin valuuttoihin. *Revalvaatioissa valuutan ulkoinen arvo kohoaa suhteessa muihin valuuttoihin. Käytettäessä kelluvia kursseja, kuten eurokin on, tapahtuu arvon muutoksia päivittäin: devalvoituminen ja revalvoituminen. Maan hallitus voi myöskin tarkoituksellisesti muuttaa valuuttansa arvoa pysyvästi muihin valuuttoihin nähden: revalvointi ja devalvointi. Tästä on esimerkkinä Brasilian realin irrottaminen valuuttaputkesta keväällä 1999, jonka jälkeen real menetti arvostaan noin 40% sekä Argentiinan peson devalvointi 28,6 prosentilla suhteessa dollariin vuoden 2002 alussa. ===Mitä devalvaatio merkitsee?=== Devalvaatiolla pyritään yleensä parantamaan oman vientiteollisuuden hintakilpailukykyä ulkomailla ja toisaalta vähentämään tuontitavaroiden menekkiä kotimarkkinoilla. Ainakin lyhyellä aikavälillä kilpailukyky paranee, koska yritykset saavat enemmän kotimaan valuuttaa vientituotteistaan tai vientiyritys voi alentaa tuotteidensa hintoja ulkomailla. Devalvaatio aiheuttaa inflaatiota, koska ulkomailta tuotujen tavaroiden hinnat nousevat. Lisäksi ulkomaisten valuuttalainojen korkomenoja ja kuoletuksia joudutaan maksamaan heikentyneellä kotimaan valuutalla. Aiemmin devalvaatiota ja revalvaatiota käytettiin Suomessa talouspoliittisena työkaluna. Devalvaation avulla voitiin parantaa suomalaisten vientiyritysten kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Nykyisin euron ulkoisen arvon muutoksia ei normaaliolosuhteissa käytetä, mutta euroalueen ulkopuoliset maat voivat yhä poliittisella päätöksellä devalvoida tai revalvoida valuuttansa. Revalvoineessa maassa tuontitavaroiden hinnat ja ulkomaille suoritettavat maksut halpenevat. Sen sijaan revalvoineen maan tuotteet ulkomailla nousevat. [[Luokka:Talousmatematiikka]] 22 12841 2006-05-29T13:34:24Z Samulili 276 [[Luokka:Talousmatematiikka]] Tässä tarkastellaan asuntolainoja , joiden laina-aika on yli vuosi. Pitkäaikaiset lainat ovat joko kiinteäkorkoisia, jolloin korkokanta on koko laina-ajan sama tai määräajan sama (esimerkiksi 3 vuotta jne.) tai vaihtuvakorkoisia, jolloin lainan korko muodostuu viitekorosta + pankin marginaalikorosta. Viitekorko on sidottu pankin primekorkoon tai euriborkorkoon. Tällöin korkokantaa tarkistetaan esimerkiksi puolen vuoden tai 3 kuukauden välein tai vuoden välein. Marginaalikoron suuruus riippuu mm. asiakassuhteesta ja mihin tarkoitukseen laina on otettu (autolaina tai asuntolaina jne.). Pankin Internet-sivuilla on lainalaskureita, joilla voi vertailla erilaisia maksutapoja. Pankin kanssa voi myös sopia lyhennysvapaista jaksoista , jolloin maksetaan pelkästään korkoa lainajäännökselle, mutta lyhennyksiä ei makseta. Pankkilainoihin on mahdollista liittää myös vakuutus, joka turvaa lainan takaisinmaksun esimerkiksi kuoleman tai vakavan sairauden varalta. Vakuutusmaksun suorittamisen voi sopia pankin kanssa. Tällä hetkellä vuotuisista asuntolainan koroista 29% voidaan vähentää maksettavista veroista. Siis sinä maksat 71% asuntolainan todellisista vuotuisista koroista , kun verovähennys otetaan huomioon. Esimerkeissämme tasaerät poikkeavat hiukan pankin laskelmista, koska pankki pyöristää tasaerä johonkin sopivaan markkamäärään, jolloin viimeinen tasaerä on eri suuri kuin edelliset tasaerät johtuen pyöristyksistä. Lisäksi pankeissa korot lasketaan todellisten päivien mukaan (366 tai 365 päivää). Me laskemme esimerkeissä korot saksalaisen koronlaskutavan mukaan. Ero ei kylläkään ole mitenkään merkittävä. Pankit ilmoittavat lainojen korkokannat vuosittaisina korkokantoina. Laskuissa se on muutettava vastaamaan maksettavien erien maksuväliä! Eli korkokanta on muutettava relatiivisesti vastaamaan kahden peräkkäisen lainan hoitomaksun maksuväliä. ==Tasalyhennyslainat== TASALYHENNYSLUOTOSSA (LAINASSA) kaikki lyhennykset ovat yhtä suuria. Tämä johtaa maksurasituksen etupainoiseen jakautumiseen, koska luoton korkomenot ovat alussa suuremmat kuin myöhemmin, kun lainaa on jo lyhennetty. *laina pienenee aina lyhennyksen määrällä *korko lasketaan jäljellä olevasta lainasta *lyhennys on aina sama *maksuerä = korko + lyhennys *korot muodostavat aritmeettisen lukujonon (olettaen, että korkokanta pysyy vakiona) Tasalyhennyslainan etuna on lainapääoman nopeampi pieneneminen annuiteettilainaan (kts. kappale 2) verrattuna. Korkomenot ovat koko laina-ajan pienemmät kuin annuiteettilainassa. Nopeammasta lainapääoman pienenemisestä on hyötyä, jos lainan korkokanta nousee. ==Tasaerälainat eli annuiteettilainat== Tasaerä- eli annuiteettilainassa lyhennyksen ja koron summa pysyy koko laina-ajan samana eli maksurasitus on tasainen. Viitekoron muuttuessa on kaksi vaihtoehtoa: joko laina-aikaa pidennetään, jotta tasaerä säilyy ennallaan (kiinteä tasaerälaina) tai tasaerää tarkistetaan korkoprosentin muutosten mukaisesti, jolloin laina-aika pysyy samana. Laskemalla saatu tasaerä yleensä pyöristetään sopivaan tasalukuun ja poikkeamat huomioidaan viimeisessä tasaerässä. Tasaerän suuruus määräytyy siten, että tasaerien yhteinen alkuarvo on oltava sama kuin lainan määrä sen ottohetkellä. Tällöin alkuarvon kaava kääntyy vain toisinpäin murtolukujen laskusääntöjen mukaan. ==Kiinteä tasaerälaina== Kiinteässä tasaerälainassa tasaerä on koko laina-ajan vakio, vaikka lainan korkokanta muuttuisikin. Jos lainan korkokanta nousee, laina-aika pitenee. Vastaavasti jos lainan korkokanta laskee, laina-aika vastaavasti lyhenee. Tällainen järjestely on yleistä. ==Todellinen vuosikorko== Todellinen vuosikorko kertoo lainasta asiakkaalle aiheutuvat kokonaiskustannukset vertailukelpoiseksi prosenttiluvuksi muutettuna. Yhtenäisestä laskutavasta johtuen eri pankkien luottoja voidaan verrata todellisen koron avulla, vaikka eri pankeilla kustannukset jakaantuvat eri tavalla korkoon, lainaa nostettaessa perittäviin perustamiskustannuksiin ja maksuerien yhteydessä perittäviin käsittelykuluihin. Vuodessa oletetaan olevan 365 päivää (karkausvuonna 366 päivää). Kun maksujen tarkkoja päivämääriä ei tunneta, vakiovuodessa oletetaan olevan 12 yhtä pitkää kuukautta (eli esimerkiksi 3 kuukautta on 3/12 vuotta). [[Luokka:Talousmatematiikka]] 23 12844 2006-05-29T13:34:48Z Samulili 276 [[Luokka:Talousmatematiikka]] == Osamaksurahoituksen kulku == #Myyjä ja asiakas tekevät osamaksukauppasopimuksen. #Asiakas maksaa myyjälle kaupantekohetkellä käteisosuuden. #Myyjä siirtää osamaksusopimuksen rahoitusyhtiölle. #Rahoitusyhtiö maksaa myyjälle tuotteen käteishinnan ja käteiserän erotuksen. #Rahoitusyhtiö laskuttaa asiakasta osamaksuista #Asiakas maksaa osamaksuerät ja korot rahoitusyhtiölle. Tällä hetkellä osamaksurahoitusta käytetään lähes pelkästään moottoriajoneuvojen, raskaiden työkoneiden ja kestokulutustuotteiden myyjäyrityksille tarkoitettu rahoituspalveluna. Perinteisellä pankkilainalla rahoitetaan nykyisin enää alle viidennes autokaupoista. (Lähde: Kauppalehti Saldo 18.01.2002) Osamaksurahoituksen antaa joko autoliikkeen oma tai sitten jonkin pankin omistama rahoitusyhtiö. Tavallisesti käsirahaa vaaditaan 20 prosentista aina 40 prosenttiin asti ostettavan auton iästä riippuen. Käsirahaksi käy myös vaihdossa tuleva autosi. Rahoitettavalle osuudelle myönnetään jopa 60 kuukauden maksuaikaa. Uusi autosi käy vakuudeksi ja voit myös maksaa loppuvelan kokonaan pois kerralla näin halutessasi kesken sopimuskauden. Osamaksurahoituksen todelliset vuosikorot vaihtelevat automerkeistä riippuen yhdestä aina lähes kymmeneen prosenttiin. Uusien autojen ostajat saavat tavallisesti kaikkein edullisimman tarjouksen, jossa myös vaadittavan käsirahan osuus on pienin. [[Luokka:Talousmatematiikka]] 24 12842 2006-05-29T13:34:29Z Samulili 276 [[Luokka:Talousmatematiikka]] Leasing-rahoitus on pitkäaikaista vuokrausta ilman omistustavoitteita. Leasingrahoitus sopii erityisesti laitteille, joiden taloudellinen käyttöikä on lyhyt ja laitekannan halutaan pysyvän teknisesti ajan tasalla. Leasingillä rahoitetaan mm. atk-laitteita, kassapäätteitä, kopiokoneita, puhelinjärjestelmiä ja telefaxeja. Kohteiksi soveltuvat hyvin myös yrityksen henkilö- ja pakettiautot. Mitä etuja on vuokrauksesta ? #Tuotteen vuokrat ovat kokonaan vähennyskelpoisia yrityksen verotuksessa. #Asiakas säästää omaa pääomaa ja vähentää luottorajojen ja pankkitakuiden tarvetta. #Vanhoista koneista pääsee helposti eroon ja uusin tekniikka on koko ajan käytettävissä. #Aiheutuvat kulut ovat tarkkaan selvillä kuukausitasolla. Vuokraushetkellä laitteelle määritetään arvo, joka sillä on leasing sopimuksen päätyttyä eli jäännösarvo. Yleensä se määritellään prosentteina hankintahinnasta. Vuokrakauden lopussa voi olla mahdollisuus lunastaa vuokrattu laite/tuote itselleen jäännösarvon ilmoittamalla hinnalla ja hankkia laitteelle itse ostaja. Jos olet pitänyt laitetta hyvin, voit saada siitä enemmän kuin tuon jäännösarvon. Yleensä jäännösarvo on pienempi kuin laitteen todellinen arvo. Rahoitusyhtiö perii vuokrat määritellyn korkojakson alussa etukäteen. Tasasuuret vuokrat lasketaan käyttäen jaksollisten suoritusten peruskaavoja ja ideana on, että vuokrilla tulee kattaa hankintakustannukset. Muista: korkokanta tulee muuttaa vastaamaan relatiivisesti korkojaksoa. '''Rahoitusleasing''' Rahoitusleasing on pitkäaikainen vuokrasopimus, jossa maksetaan kuukausittain auton käytöstä. '''Huoltoleasing''' Huoltoleasing on määräaikainen vuokrasopimus, joka sisältää myös määräaikaishuollot sekä normaalista auton kulumisesta aiheutuvat korvaukset. [[Luokka:Talousmatematiikka]] 26 12899 2006-05-29T20:34:34Z Samulili 276 ==Miten kirjoitat helposti luettavaa tekstiä?== Hyvä kirjoittaja osaa selkeyttää tekstiään jäsentämällä sen ja herättää näin lukijan mielenkiinnon käyttämällä harkitusti tehokeinoja. Hyvä kirjoittaja pystyy laatimaan tekstin, jonka sisällöstä vastaanottaja saa mahdollisimman vähällä vaivalla selkeän käsityksen. Hyvä kirjoittaja ottaa myös huomioon, että useimmat asiakirjaa lukevat henkilöt ovat nopeita lukijoita. Hyvä kirjoittaja antaakin heille mahdollisuuden käyttää tätä taitoaan. Erityisen nopealukuista pitää olla verkossa julkaistavan tekstin. Tekstiä luetaan näytöltä 20 - 25 % hitaammin kuin paperilta, siksi [[Selkeän tekstin opas/Verkkoteksti|verkkoteksti]] täytyy laatia erityisen helposti silmäiltäväksi ja luettavaksi. ==Asiakirjan tekstin jakaminen kappaleiksi== Huolellisesti tehty kappalejako antaa lukijan katseelle tehokkaita kohdistuspisteitä. *Uusi kappale erotetaan edellisestä tyhjällä rivillä. *Ei liian pitkiä kappaleita. *Kirjoituksen ensimmäisen kappaleen tulisi olla huomattavasti muita lyhyempi (suositus n. neljä riviä). *Pitkissä teksteissä kappaleiden pituutta on hyvä vaihdella, sillä samanmittaiset kappaleet väsyttävät lukijaa. *Yksivirkkeisiä kappaleitakin tarvitaan. Niitä saa olla kuitenkin peräkkäin enintään kaksi. Samoin kuin liikaa pituutta on syytä varoa myös kappaleiden lyhyyttäkin. ==Marginaalit== Suomalaisen asiakirjastandardin mukaan asiakirjan vasempaan reunaan jätetään 4,6 senttimetrin levyinen tyhjä alue. Tätä aluetta kutsutaan marginaaliksi. Marginaali lyhentää luettavaa tekstiriviä ja tekee näin tekstistä helposti luettava ==Sivuotsikot== Marginaali lyhentää siis luettavia rivejä. Tämän lisäksi se jättää tilaa sivuotsikoita varten. Oikein käytettyinä sivuotsikoista muodostuu asiakirjan vasempaan reunaan pääasioiden sisällysluettelo. Älä siis käytä sivuotsikoita liikaa. Jos sivuotsikoita on paljon, tekstistä tulee vaikeasti hahmotettavaa. ==Tekstiä ehostavat tehokeinot== Tehokeinojen avulla voidaan korostaa tekstistä haluttuja kohtia. Käytä tehokeinoja kuitenkin harkitusti, sillä liiallisesti käytettynä ne tekevät tekstistä sekavaa ja vaikeasti luettavaa. *Lihavointi ja alleviivaus *Varjostus ja merkkilajin muuttaminen *Suuraakkoset Useita tehokeinoja ei pidä käyttää yhtä aikaa. Toisin sanoen lihavoitua tekstiä ei pidä alleviivata jne. ==Tekstin tavutus== Lyhyissä asiakirjoissa tekstin tavuttaminen ei ole suositeltavaa, sillä jokainen tavujako merkitsee luettavuuden häiriötä. Suomen pitkät sanat aiheuttavat kuitenkin paljon tavujakoja, joille ei voi mitään. Seuraavien sääntöjen käyttäminen lisää tekstin luettavuutta: #Älä jaa sanaa vokaalien välistä (puoli-amme). #Säilytä yhdyssanan oikea hahmo. #Älä erota yhtä kirjainta eri riville. (a-sia. asi-a). Sääntö koskee myös yhdyssanoja (ylio-pisto, asi-amies). #Ethän myöskään jaa sivun viimeistä sanaa, koska tällöin lukija joutuu usein kääntämään edellisen sivun takaisin ja tarkistamaan sanan. #Jaa kaksiosaiset yhdyssanat yhdysosien välistä (nopea-lukuinen eikä nopea-lu-kuinen). ==Sanojen pituudet ja lyhenteet== Pääsääntönä voidaan sanoa, että pitkät sanat ja jokainen lyhenne heikentää luettavuutta. Kokonainen sana on helpompi lukea kuin lyhennetty. Tavallisimmat vakiolyhenteet ja varsinkin numeroiden yhteydessä mittayksiköiden merkit ovat kuitenkin turvallisia käyttää kohtuudella. Käytä pitkän sanan asemesta lyhyempää, samaa tarkoittavaa sanaa. Esimerkiksi henkilökunta-henkilöstö, kokonaisuudessaan-kokonaan, mielenkiintoinen-kiintoisa. Suosi yleiskielen sanoja ja käytä erikoiskielen termejä harkiten, varsinkin kun kirjoitat asiaa tuntemattomille. Erikoiskieliä ovat muun muassa hallinnon, tietojenkäsittelyn ja [[terveydenhuollon kieli]] sekä laki- ja insinöörikieli. [[Luokka:Selkeän tekstin opas]] 27 14258 2006-06-27T00:09:36Z Nikerabbit 3 Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/81.17.197.48|81.17.197.48]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:81.17.197.48|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Anssi tekemään versioon. <s>Tällä sivulla on esitelty tyypillisiä virheitä Suomen kielen kirjoituksessa</s>. ==Johdanto== Ortografia eli oikeinkirjoitus on kielen kirjoituksen säännöstö. Ortografia kattaa sekä sanojen kirjoituksen että välimerkit (myös suomen pilkkusäännöt). Suurin osa maailman kielien oikeinkirjoitusjärjestelmistä on äännepohjaisia, eli niissä kirjoitetun kielen yksiköt vastaavat tavalla tai toisella puhutun kielen äänteitä. Tiukan foneemiperiaatteen mukaan kielen tulisi toteuttaa ideaalia "luetaan niin kuin kirjoitetaan". Suomen ortografia on uskollinen foneemiperiaatteelle. Poikkeuksia foneemiperiaatteesta on silti suomenkin ortografiassa. ==Puhutun kielen ja kirjakielen erot== Tiukan foneemiperiaatteen mukaan kielen tulisi toteuttaa ideaalia "luetaan niin kuin kirjoitetaan", eli jokaista kielen merkitsevää äännettä (eli foneemia) pitäisi vastata tasan yksi kirjain (tai grafeemi). Tämäkään määritelmä ei ole mitenkään yksiselitteinen — on usein huomattavan vaikeaa rajata merkitsevien foneemien joukkoa (joka usein vielä vaihtelee murteesta toiseen) tai edes kielen grafeemien joukkoa, erityisesti jos ne koostuvat useammasta merkistä — mutta kaikkien luonnollisten kielten ortografia kuitenkin poikkeaa tästä vaihtelevin määrin. Suomen ortografia on moniin muihin kieliin (esim. englantiin ja ranskaan) verrattuna hyvin uskollinen foneemiperiaatteelle. Poikkeuksia foneemiperiaatteesta on silti suomenkin ortografiassa. Merkittävin ja tunnetuin poikkeus on ŋ-äänne ("äng"), joka on eri foneemi kuin /n/, mutta jolla ei ole aakkostossa omaa kirjaintaan. Äänne kirjoitetaan monimutkaisten sääntöjen mukaan joko n- tai g-kirjaimena: lyhyt /ŋ/ sanassa ''keŋkä'' kirjoitetaan "ke'''n'''kä", kun taas pitkä /ŋ/ taivutusmuodossa ''keŋŋän'' kirjoitetaan "ke'''ng'''än". Poikkeuksia ja hankalasti määriteltäviä lisäsääntöjä on kuitenkin lukuisia, erityisesti lainasanoissa: ''eŋlanti'' kirjoitetaan "e'''ng'''lanti", ''maŋneetti'' kirjoitetaan "ma'''g'''neetti", ''koŋgestio'' kirjoitetaan "ko'''n'''gestio", jne. Jukka Korpela on ehdottanut, että ängää alettaisiin merkitä espanjan kielessä esiintyvällä ñ-kirjaimella, joka ei tosin espanjassa tarkoita ängää, vaan liudentunutta n:ää. Osittainen lista muista merkittävistä poikkeuksista: * pitkät vokaalit merkitään kahdentamalla vokaali ** peräkkäiset lyhyet vokaalit pitää siten erottaa välimerkillä: "tasa-arvo", "ruo'on" ** vokaalin pituus oikeinkirjoituksessa määräytyy usein lähdekielen eikä suomen lausumisen perusteella: ''symbooli'' &rarr; "symboli", ''Austraalia'' &rarr; "Australia"; nykyään tosin kirjoitetun kielen mukainen lausumisasu valtaa alaa yhä enenevässä määrin * loppukahdennuksen merkitsemättä jättäminen: ''Tulep pian'' &rarr; "Tule pian" * assimilaation merkitsemättä jättäminen: ''Olempa'' &rarr; "Olenpa" * konsonanttien kahdentaminen tai kahdentamatta jättäminen lainasanoissa ** kaksoiskonsonantti kirjoitetaan yhtenä: ''kamppanja'' &rarr; "kampanja", ''samppoo'' &rarr; "sampoo" ** yksi konsonantti kirjoitetaan kahtena: ''penisiliini'' &rarr; "penisilliini", ''asistentti'' &rarr; "assistentti" * lainasanojen alkuperäisen kirjoitusmuodon säilyttäminen: ''pitsa'' &rarr; "pizza" (myös "pitsa"), ''siti'' &rarr; "city" * soinnillisten klusiilien g and b merkitseminen vaikka ne voidaankin arkikielessä lausua soinnittomina: ''kreippi'' &rarr; "greippi", ''panaani'' &rarr; "banaani"; toisaalta sivistyneeseen lausumiseen b ja g kuuluvat p:stä ja k:sta erillisinä äänteinä * "nf", ja "mf" luetaan ''µf'': "sinfonia" &rarr; ''siµfonia'' * tarkoituksella erotetut homonyymit: ''sian''/''sijan'', ''haltia''/''haltija'' * yksittäiset poikkeukset: ''ruuan'' &rarr; "ruoan", ''sydämmen'' &rarr; "sydämen" ==Oikeinkirjoitus== ===Virke=== Virke koostuu vähintään yhdestä päälauseesta, jonka lisäksi siinä voi olla useita muita pää- ja sivulauseita. Virke alkaa isolla kirjaimella ja loppuu lopetusmerkkiin eli pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin. ====Välimerkit==== ====Piste, huutomerkki ja kysymysmerkki==== ===Kappale=== ====Kappalejako==== ===Otsikot=== ====Väliotsikot==== ====Numerointi==== ==Kirjoittaminen== ===Kaunokirjallisuus=== ====Runot==== ===Tieteellinen kirjoittaminen=== Tiivistelmän yleisimmät virheet: *väärä persoonamuoto *avainsanat vääriä Sisällysluettelon yleisimmät virheet: *lukujen numerointi ja disposition asettelu (orvot alaluvut) *liikaa päälukuja Lähdeviittiden ja lähdeluettelon yleisimmät virheet: *kaikki mahdolliset virheet Asettelun yleisimmät virheet: *tavutus puuttuu *pseudokappaleita *vasen marginaali liian kapea Kuvien käytön ja taulukoiden käytön yleisimmät virheet: *numerointi yleensä on, mutta otsikot puuttuvat (samoin lähteet) *otsikon paikka usein väärä Liitteiden virheet: *otsikot puuttuvat [[Luokka:suomen kielen oikeinkirjoitusopas]] 28 13123 2006-06-01T08:29:15Z Samulili 276 [[Luokka:Englannin kieli]] <br> <center> <big>'''Englannin kieli'''</big> {| cellpadding="5" | {| border="1" cellspacing="0" style="width:100px; border-collapse:collapse;" |align="center"|[[Image:Flag of the United Kingdom.svg|100px]] |} | {| border="1" cellspacing="0" style="width:100px; border-collapse:collapse;" |align="center"|[[Image:Flag of the United States.svg|100px]] |} | {| border="1" cellspacing="0" style="width:110px; border-collapse:collapse;" |align="center"|[[Image:Flag of Canada.svg|110px]] |} | {| border="1" cellspacing="0" style="width:110px; border-collapse:collapse;" |align="center"|[[Image:Flag of Australia.svg|110px]] |} | {| border="1" cellspacing="0" style="width:110px; border-collapse:collapse;" |align="center"|[[Image:Flag of Ireland.svg|110px]] |} | {| border="1" cellspacing="0" style="width:80px; border-collapse:collapse;" |align="center"|[[Image:Flag of South Africa.svg|80px]] |} |} [[Image:BigBen 1 db.jpg|300px]] </center> == Englanti vieraana kielenä == *[[Englannin kieli/Johdanto|Johdanto]] *[[Englannin kieli/Peruskielioppi|Peruskielioppi]] *[[Englannin kieli/Substantiivit|Substantiivit]] *[[Englannin kieli/Verbit|Verbit]] *[[Englannin kieli/Pronominit|Pronominit]] *[[Englannin kieli/Adjektiivit|Adjektiivit]] *[[Englannin kieli/Adverbit|Adverbit]] *[[Englannin kieli/Muut|Muut]] *[[Englannin kieli/Kehittynyt|Kehittynyt]] *[[Englannin kieli/Partisiippi|Partisiippi]] *[[Englannin kieli/Gerundi|Gerundi]] *[[Englannin kieli/Appositio|Appositio]] ==Historia== *[[Englannin kieli/Kielen historia|Historia]] *[[Englannin kieli/Kulttuuri|Kulttuuri]] ==Sanasto== *[[Englannin kieli/Substantiivisanasto|Substantiivit]] *[[Englannin kieli/Verbisanasto|Verbit]] ==Listat== *[[Englannin kieli/Epäsäännölliset verbit|Epäsäännölliset verbit]] [[de:Englisch]] [[en:English]] [[es:Inglés]] [[fr:Enseignement de l'anglais]] [[he:אנגלית למתחילים]] [[it:Corso di inglese]] [[ja:英語]] [[pl:Angielski]] [[pt:Inglês]] [[sv:Engelska]] [[th:ภาษาอังกฤษ]] [[zh:英语]] [[Luokka:Englannin kieli]] [[Luokka:Kielet]] 29 12513 2006-05-26T18:38:40Z Samulili 276 [[Luokka:Saksan kieli]] {| cellpadding="10" align="center" |- | [[Image:Flag of Germany.svg|Saksan lippu|200px|left]][[image:Austria_flag 300.png|Itävallan lippu|180px|right]] |- | <center><big><big>Saksan kieli</big></big></center> |- |} {| align="center" |- | [[image:Switzerland_flag 300.png|Sveitsin lippu|200px|center]]</TD> | [[Image:Liechtenstein flag 300.png|Lichtensteinin lippu|200px|center]]</TD> | [[Image:Luxembourg flag 300.png|Luxemburgin lippu|200px|center]]</TD> | [[Image:Belgium flag 300.png|Belgian lippu|200px|200px|center]]</TD> |- |} <center>'''[[Saksan kieli#Sisällysluettelo|Sisällysluettelo >>]]'''</center> ==Sisällysluettelo== *[[Saksa/Yleistä|Yleistä]] *[[Saksa/Kielioppi|Kielioppi]] *[[Saksa/Sanasto|Sanasto]] [[Luokka:Saksan kieli]] [[Luokka:Kielet]] [[ca:Alemany]] [[en:German]] [[es:Alemán]] [[fr:Enseignement de l'allemand]] [[it:Corso di tedesco]] [[ja:ドイツ語]] [[sv:Tyska]] 30 6260 2005-07-05T09:25:29Z Hartz 58 == Kirjaimisto == '''a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z'''. Digrammit: '''ch sh qu'''. Diftongit: '''au eu'''. === Ääntämys === '''Vokaalit''' a e i o u äännetään yleensä kuten suomessa: sama ’sama’ || selektante ’valikoiden’ || kavali ’hevoset’ || koridoro ’käytävä’ || multa ’monta’.<br> i – äännetään konsonantin jäljessä j-mäisenä: Italia [i.ta.lja].<br> u – äännetään q:n, g:n ja k:n jäljessä w-mäisenä: quanto [kwan.to] ’määrä’ || linguo [lin.gwo] ’kieli’ || vakua [va.kwa] ’tyhjä’. '''Diftongit''' au eu äännetään kuten suomessa: autoro ’kirjailija’, Europa. Muut vokaalien yhdistelmät äännetään erillisinä: manuo [ma.nu.o] ’käsi’ || cielo [ci.e.lo] ’taivas’ || antee [an.te.e] ’aiemmin’ || triimo [tri.i.mo] ’kolmannes’. '''Konsonantit''' h k l m n p r s t v (ja d) äännetään kuten suomessa: masto ’masto’ || helpo ’apu’ || korento ’sähkövirta’ || patro ’isä’ || savar ’tietää’. Konsonantit b d g f äännetään kuten suomen laina- ja sivistyssanoissa: babilar ’lörpötellä’ || dormigar ’nukuttaa’ || fido ’usko’.<br> c – äännetään affrikaattana ts: cent [tsent] ’sata’ <br> ch – äännetään suhu-affrikaattana tsˇ: chefo [tsˇefo] ’päällikkö’ <br> sh – äännetään suhu-ässänä sˇ: shako [sˇako] ’sˇakki’<br> j – äännetään soinnillisena suhu-ässänä zˇ (ei j): jurnalo [zˇurnalo] ’sanomalehti’. Myös hieman affrikaattamainen ääntämys on mahdollinen: manjar [man(d)zˇar] ’syödä’ <br> y – äännetään kuten suomen j: yaro ’vuosi’ <br> z – äännetään soinnillisena ässänä (ei ts): zero ’nolla’ <br> x – äännetään ks: maximo [ma.ksi.mo] ’maksimi’ <br> w – äännetään bilabiaalisena (ylä- ja alahuuli yhtyvät): watto ’watti’ <br> qu – äännetään kw: quik ’heti’ (q:n jäljessä voi olla vain u) <br> ng – äännetään erillisinä n.g, ei kuten suomen äng-äänne: linguo [lin.gwo] ’kieli’ || sango [san.go] ’veri’. === Painotus === Pääsääntö on, että toiseksi viimeinen tavu on painollinen: incidento [in.tsi.dén.to] ’välikohtaus’ || encefalo [en.tse.fá.lo] ’aivot’ || broshuro [bro.sˇú.ro] ’esite’ || aquo [á.kwo] ’vesi’. Kun toiseksi viimeinen tavu on lyhyt, paino siirtyy lähemmäs sanan alkua. Tällöin toiseksi viimeinen vokaali on yleensä i tai u, joka samalla muuttuu konsonanttimaisemmaksi: pekunio [pe.kú.njo] ’raha’ || revuo [ré.vwo] ’aikakauslehti’. Infinitiivin tunnus on aina painollinen: lektar [lektár] ’lukea’ || dormar [dormár] ’nukkua’. == Artikkeli == Epämääräistä artikkelia ei ole: tablo ’[[pöytä]]’, stulo ’tuoli’. Määräinen artikkeli on la: la tablo, la stulo ’(puheena oleva) [[pöytä]], tuoli’. Artikkeli voidaan lyhentää vokaalilla alkavan sanan edellä: l’ adreso ’osoite’, l’ idealo ’ihanne’. Myös muutamien prepositioiden yhteydessä on mahdollista tiivistää seuraavasti: da la = da l’ = dal. Monikollista määräistä artikkelia le voidaan käyttää, jos monikollisuus ei ilmene mistään muusta lauseenjäsenestä: le 3 ’kolmet’, le yes e le no ’kyllä ja ei (vastaukset)’. == Sanavarat == Idon sanavarat perustuvat Euroopan suuriin kieliin: ranskaan, englantiin, saksaan, espanjaan, italiaan ja venäjään. Monessa tapauksessa näiden kielten yhteinen aines koostuu sanoista, jotka ovat lähtöisin latinasta. Myös sivistyssanoista tuttua kreikkalaista sanastoa on mukana. Osa sanastosta periytyy esperantosta. == Sanaluokat == Idon sananmuodosta voi nähdä, mihin sanaluokkaan sana kuuluu. Substantiivi päättyy -o, adjektiivi ja possessiivipronomini -a, adverbi -e, infinitiivi -ar, finiittinen verbi -s, substantiivin ja adjektiivin monikko päättyy -i. Kansainvälisesti tunnetut maiden ym. nimet (eli substantiivit) säilyttävät tutun muotonsa: Italia, Portugal, Peru, Gabon. Sen sijaan maan nimessä oleva -lando saa substantiivin o-tunnuksen: Finlando. === Substantiivi === Substantiivin tunnus on sananlopun -o: domo ’talo’, nubo ’pilvi’. Myös adjektiivi voi esiintyä substantiivina, kun tunnuksena on -o: belo ’kaunotar’, sinistro ’vasuri’. Samoin partisiipin voi substantivoida: lektanto ’lukija’, iranto ’se, joka menee’. Verbistä voidaan tehdä vastaava substantiivi: savar ’tietää’ –> savo ’tieto’. Deverbaalisessa substantiivissa on mukana edelleen verbisyyttä: danko ’kiitos, kiittäminen’. === Adjektiivi === Adjektiivin tunnus on sananlopun -a: bona ’hyvä’, granda ’suuri’. Myös partisiipit ovat adjektiivisia: sidanta ’istuva’, lektita ’luettu’. Substantiivistakin saadaan adjektiivi: papera chapelo ’paperinen hattu’, paperihattu’. Attribuutin voi sijoittaa substantiivin eteen tai jälkeen: nova libri = libri nova ’uudet kirjat’. Jos attribuutteja on useita, ne voidaan sijoittaa niin substantiivin eteen kuin jälkeenkin: bela linguo internaciona ’kaunis kansainvälinen kieli’. Yleensä pitkä (ja attribuutin määritteitä sisältävä) adjektiivi sijoitetaan pääsanan jälkeen. Myös keskenään samanarvoisten attribuuttien luettelo sijoitetaan pääsanan jälkeen: la homi instruktita, senpartisa, e prudenta ’koulutetut, puolueettomat ja järkevät ihmiset’. Adjektiivin -a voi jäädä valinnaisesti pois: Bon(a) jorno! ’Hyvää päivää!’. Tunnus jätetään pois yleensä silloin, kun seuraava sana alkaa vokaalilla: kordial amiko ’sydämellinen ystävä’. === Adverbi === Adverbin tunnus on sananlopun -e: rapide ’nopeasti’, bone ’hyvin’. Tavallisesti adverbi muodostetaan adjektiivista, mutta sen voi muodostaa myös substantiivista: nokto ’yö’ –> nokte ’yöllä’, hemo ’koti’ –> heme ’kotona’. Adverbi sijoitetaan määritettävän sanan eteen: aparte facile memorebla vorti ’erityisen helposti muistettavat sanat’ (aparte facile + facile memorebla). === Vertailuasteet === Adjektiivien vertailu muodostetaan sanoilla plu ja maxim sekä min ja minim: <br> forta ’vahva’, plu forta ’vahvempi’ maxim forta ’vahvin’; saja ’viisas’, min saja ’vähemmän viisas, tyhmempi’, minim saja ’vähiten viisas, tyhmin’. Myös adverbeilla on vertailuasteet: plu rapide ’nopeammin’, maxim bone ’parhaiten’. == Monikko == Monikon tunnus on -i. Sen voi liittää niin substantiiviin kuin adjektiiviin: libri ’kirjat’, flori ’kukat’, novi ’uudet’, populari ’suositut’. Monikollista substantiivia määrittävä attribuutti on aina yksikkömuotoinen: negra kati ’mustat kissat’. Myös predikatiivilauseen predikaatti on yksikössä: L’ elekti esas importanta. ’Vaalit ovat tärkeät.’ Suomen kielen plurale tantum -sanat ovat idoksi yksiköllisiä: pantalono ’housut’, cizo ’sakset’. Monikko muodostetaan normaalisti: pantaloni ’monet housut’. == Verbi == === Finiittinen verbi === Finiittisen verbin tunnus on -s jokaisessa persoonassa ja kummassakin luvussa: iras ’menen, menet, menee, menemme, menette, menevät’. Ennen tunnusta oleva -a- merkitsee '''preesensiä'''. '''Preteritin''' tunnus on -is: kantis ’lauloin, lauloit, (jne.)’. '''Futuurin''' tunnus on -os: trovos ’löydän, löydät, (jne.)’ (suomessa preesens ilmaisee myös futuuria). '''Konditionaali''' ilmaistaan päätteellä -us: povus ’voisin, voisit, (jne.)’. Koska idon verbistä ei ilmene subjektia, täytyy aina käyttää verbin yhteydessä persoonapronominia tai muuta sanaa, josta subjekti ilmenee. '''Imperatiivin''' pääte on -ez: venez! ’tule!’, irez! ’menkää’. Myös imperatiivi on monipersoonainen, joten myös itseä voi käskeä: me irez! ’menenpä!’. Imperatiivimuotoinen sana (1) täytyy kääntää suomeksi joskus optatiivisena (2) tai konditionaalisena (3): Takaze irez (2) e dicez (1) a li, ke li venez (3) direkte a me. ’Siinä tapauksessa tulkoot (2), ja sano (1) heille, että he tulisivat (3) suoraan minun luokseni.’ === Passiivi === Aktiiviverbistä voidaan muodostaa passiivinen es-suffiksilla (vrt. esas ’olla’). :vidas –> videsas ’nähdään (nyt)’ :trovos –> trovesos ’löydetään (myöhemmin)’ :lektus –> lektesus ’luettaisiin’ (jne.). Passiivilauseessa verbin objekti sijaitsee ennen verbiä (subjektin paikalla): Ni trovesos. ’Teidät löydetään.’ (Vrt. La hundo trovos ni. ’Koira löytää teidät.’) === Partisiippi === Partisiipeilla on sekä aktiivin (-nta) että passiivin (-ta) muodot. Muotoihin sisältyvät myös tempuksen tunnukset (a, i, o). Aktiivi :Preesens: flug.a.nta ’lentävä’ :Preteriti: flug.i.nta ’lentänyt’ :Futuuri: flug.o.nta ’lentävä’ Passiivi :Preesens: skrib.a.ta ’kirjoitettava’ :Preteriti: skrib.i.ta ’kirjoitettu’ :Futuuri: skrib.o.ta ’kirjoitettava’ Partisiipit toimivat kuten adjektiivit määritteinä: hundo dorminta ’nukkuva koira’, lavita vesti ’pestyt vaatteet’, letro skribota ’kirje, joka tullaan kirjoittamaan’. === Liittotempukset === Esas ’olla’ -verbistä ja partisiipeista voidaan muodostaa eräänlaisia liittotempuksia. Näillä '''aktiivin''' rakenteilla on selkeät vastineet suomessa: :me esas vidinta ’olen nähnyt’ :me esis skribinta ’olin lukenut’. Idon järjestelmä tuottaa loogisia ja ymmärrettäviä yhdistelmiä, vaikka suomennokset ovatkin hieman erikoisia: :me esos vendinta ’tulen olemaan myynyt’ :me esos flugonta ’olen oleva lentämään tuleva’ (jne.). Aktiivin liittomuotojen kanssa käytetään subjektia: Me esas lektinta. ’Minä olen lukenut.’ Nämä ovat oikeastaan predikatiivilauseita, kuten Ol esas nova. ’Se on uusi’ (’se = uusi’). Partisiipilla voi olla myös täydennyksiä, esim. Me esas lektinta la libro. ’Minä olen kirjan lukenut.’ Normaali is-preteritinen lause Me (tra)lektis la libro vastaa suomessa menneen ajan lauseita ’Minä olen lukenut kirjan’, ’Minä luin kirjan’. Vaihtoehtoisessa ilmauksessa voidaan käyttää ab-suffiksia: :me esas vidinta = me vid.ab.as ’olen nähnyt’ :me esis skribinta = me skrib.ab.is ’olin lukenut’ :me esos vendinta = me vend.ab.os ’olen myyvä’ (jne.). Näillä '''passiivin''' rakenteilla on selkeät vastineet suomessa: :me esas amata ’olen rakastettu’ :me esas trovita ’olen löydetty’, ’minut on löydetty’ :me esis vidita ’olin nähty’, ’minut oli nähty’. Idon järjestelmä tuottaa loogisia ja ymmärrettäviä mutta käytännössä ehkä harvinaisia yhdistelmiä: :me esas vidata ’olen nähtävä’ :me esos trovita ’olen oleva löydetty’ :me esis vidota ’olin nähdyksi tuleva’ :me esus lektita ’olisin luetuksi tullut’ (jne.). Passiivin liittomuotojen kanssa lauseen toimija tai tekijä ilmaistaan agenttirakenteella, jossa käytetään da-prepositiota: Ni esis salvata da nia hundo. Suomen kieli vaatii näissä rakenteissa aktiivilauseen ja subjektin: ’Koiramme pelasti (on pelastanut) meidät.’ (Vrt. ni esis salvata ’meidät on pelastettu’.) Myös passiivin yhteydessä voidaan käyttää vaihtoehtoisesti ab-suffiksia: :me esabis amata ’minä olen ollut rakastettu’ :me esabus amata ’minä olisin ollut rakastettu’ :ol esabis facita = ol fac.es.ab.is ’se oli tehty’. == Pronomini == === Persoonapronominit === Yksikkö :me ’minä’ :tu ’sinä’ (käytetään vain läheisten kesken) :vu ’Te’ (yksiköllinen; käytetään tuttavallisessakin puheessa) :lu ’hän, se’ || il, ilu ’hän’ (miehestä) || el, elu ’hän (naisesta) || ol, olu ’se’ Monikko :ni ’me’ :vi ’Te; te’ (monikko sanasta vu) :ili ’he’ (monikko sanasta ilu) || eli ’he’ (monikko sanasta elu) || oli ’ne’ (monikko sanasta olu) || li ’he, ne’ (monikko sanasta lu eli sanoista ilu, elu, olu) Lisäksi käytetään pronomineja :on, onu (yleispersoona). Esimerkki yleispersoonainen on-sanasta: On dicez to quon on volas. ’Sanottakoon, mitä halutaan.’, ’Kukin sanokoon, mitä (kukin) haluaa.’ :su (refleksiivinen, joka viittaa 3. persoonaan). Koska suomessa on vain yksi ''hän''-sana, täytyy il ja el joskus osoittaa tarkemmin: Il manjis pomi ed el drinkis lakto. ’Poika (= hän) söi omenaa ja tyttö (= hän) joi maitoa.’ Kun joukkoa ihmisiä puhutellaan sanalla vu, kaikkia teititellään. Joukossa voi olla henkilöitä, joiden kanssa voisi sinutella, mutta tällaisessa yhteydessä teitittelystä ei ole mitään haittaa. Refleksiivisessä ilmauksessa osoitetaan, että toiminto kohdistuu itseen. Tällöin objekti on sama kuin subjekti: :Me lavis me. ’Peseydyin’ (”Minä pesin minut.”) :Vu lavas vu. ’Te peseydytte.’ :Vu ruinos vu. ’Te tuhoatte itsenne.’ 3. persoonassa käytetään sanaa su: El lavas su. ’Hän peseytyy.’ Li lavus su. ’He peseytyisivät.’ === Possessiivipronominit === Possessiivipronominin merkkinä on -a: :mea ’minun’ :tua ’sinun’ :vua ’Teidän’ :lua ’hänen; sen’ || ilua ’hänen’ (miehestä) || elua ’hänen’ (naisesta) || olua ’sen’ :nia ’meidän’ :via ’Teidän’ :lia ’heidän’ :onua (yleispersoonan) :sua ’hänen / sen / heidän / niiden oma’. Esimerkkejä: <br> Ilu havas elua biciklo. ’Hänellä (= pojalla) on tytön polkupyörä’.<br> Ol esas certe mea. ’Se on varmasti minun.’ <br> Nia kato e vua hundo esas en mea domo. ’Meidän kissamme ja Teidän koiranne ovat minun talossani.’ <br> El manjis sua pomi. ’Hän söi omia omeniaan.’ <br> Suomessa usein riittää pelkkä possessiivisuffiksi:<br> Mea filio trovis vua klefo. ’(Minun) poikani löysi (Teidän) avaimenne.’ === Muita pronomineja === Demonstratiivipronomineja :ca, ica ’tämä’; ci, ici ’nämä’ (– substantiivisena co, ico). :ta, ita ’tuo, se’; ti, iti ’nuo, ne’ (– substantiivisena to, ito). Persoona- ja demonstratiivipronominin voi yhdistää: ilca ’se mies’, elca ’se nainen’, olca ’se (siinä)’. Relatiivi- ja interrogatiivipronomini :qua ’kuka, mikä, joka’; qui ’ketkä, mitkä, jotka’ (– substantiivisena quo). Esimerkkejä: <br> ilta qua volas ’se mies, joka haluaa’. <br> la homi qui venis ’ihmiset, jotka tulivat’. <br> la kati quin me vidis ’ne kissat, jotka näin’. Indefiniittipronomineja :ula ’joku’; uli ’jotkut’ (– substantiivisena ulu) :nula ’ei kukaan, mikään’; nuli (– nulu) :irga ’jokin’; irgi (– irgu) :altra ’muu’; altri (– altru) :kelka ’jonkin verran’; kelki (– kelku) :singla ’yksittäinen’; singli (– singlu) :omna ’kaikki’; omni (– omnu) :multa ’paljon’; multi (– multo) :poka ’vähän’; poki (– poko) :plura ’moni’; pluri. :ipsa ’itse’. Esimerkkejä: <br> Il parolis a singlu. ’Hän puhui yhdelle.’<br> Omna homo (= homi) esas mortiva. ’Kaikki ihmiset ovat kuolevaisia.’, ’Jokainen ihminen on kuolevainen.’<br> Mea kuzino ipsa respondis. ’Serkkutyttöni vastasi itse.’<br> Ta afero produktis multo. ’Se juttu tuotti paljon (= monia).’<br> Indefiniittipronomineista voidaan muodostaa myös adverbeja, esim. <br> ipse ’itsekseen’, omne ’kaikin’, single ’kukin’, poke ’vähän, harvoin’. == Numerot == Idon lukusanat 1–10 ovat un, du, tri, quar, kin, sis, sep, ok, non, dek. Tavallisimmat tasaluvut ovat cent ’sata’, mil ’tuhat’, miliono ’miljoona’. Yhdyssanaiset lukusanat muodostetaan siten, että '''e(d)''' merkitsee ’ja’ sekä '''a''' merkitsee kerrannaista: :dek-e-tri ’13’ :kin-a-dek-e-sis ’56’ :mil e non-a-cent e sis-a-dek-e-du ’1962’ :triacent e quaradek e kinamil e sisacent e sepadek ed ok ’345 678’. Muita lukuihin liittyviä ilmauksia: :10 - 7 = 3 : dek minus sep esas tri. :4 + 5 = 9 : quar plus kin esas non. :2 · 4 = 8 : duople quar esas ok. :2³ : du potenco tria. :3/2 : radiko tria di du. == Sananmuodostus == Idon sanoja voidaan muodostaa käyttämällä johtimia ja prefiksejä: :persist.em.es.o ’toimeliaisuus, sinnikkyys’<br>1. ’pysyä, kestää’, 2. halukkuus, innokkuus, 3. olotila, 4. substantiivi. :bir.if.eri.o ’olutpanimo’ <br>1. ’olut’, 2. tuottaa jotakin, 3. paikka jossa tehdään jotakin, 4. substantiivi. :ri.san.esk.int.e ’tullen uudestaan terveeksi’<br>1. ’uudelleen’, 2. ’terve’, 3. alkaminen, 4. partisiippi, 5. adverbiaali. Lisäksi sanoja muodostetaan yhdistämällä jo valmiita sanoja. === Johtimet === ach – kielteinen sävy: hund.ach.o ’rakki’ <br> ad – toistuvuus, pysyvyys: parol.ad.o ’puhuminen’. <br> ag – kantasanan ilmaiseman välineen käyttö: martel.ag.ar ’vasaroida’. <br> aj (1) – ominaisuus, laatu: bel.aj.o ’koriste, kaunis esine’. <br> aj (2) – materiaali: silk.aj.o ’silkkikangas’. <br> aj (3) – tekemisen passiivinen kohde: drink.aj.o ’juoma’. <br> al – johonkin liittyvä: autun.al.a ’syksyinen’, natur.al.o ’luonnollisuus’. <br> an – jäsen, johonkin kuuluva: klub.an.o ’kerholainen’, Japoni.an.a ’japanilainen’. <br> ar – ryhmä, kollektiivi: libr.ar.o ’kirjasto, kirjakokoelma’, har.ar.o ’hiukset, tukka’. <br> ari – tekemisen kohde, joka saa jotakin: send.ari.o ’vastaanottaja’, pag.ari.o ’maksun saaja’. <br> atr – samankaltaisuus: metal.atr.a ’metallimainen’, blu.atr.a ’sinertävä’. <br> e – jonkin värinen: or.e.a ’kullanvärinen’, sang.e.o ’verenväri’. <br> ebl – mahdollinen: drink.ebl.a ’juotav(iss)a’, kred.ebl.a ’luotettav(iss)a’. <br> ed – jonkin täysi: bok.ed.o ’suuntäysi’, glas.ed.o ’lasillinen’. <br> eg – äärimmäinen määrä: rich.eg.o ’upporikas’, varm.eg.a ’kuuma’. <br> em – johonkin taipuvainen, halukas: labor.em.a ’työteliäs’, atak.em.a ’hyökkääväinen’. <br> end – pakollisuus: pag.end.a ’maksettava’, fac.end.a ’tehtävä’. <br> er (1) – jotakin harrastava: fum.er.o ’tupakoitsija’, pesk.er.o ’kalastelija’. <br> er (2) – ominaisella tavalla toimiminen: rept.er.o ’matelija’, remork.er.o ’hinaaja’. <br> eri – laitos, toimintapaikka: distil.eri.o ’tislaamo’, libr.eri.o ’(laina)kirjasto’. <br> es (1) – ominaisuus: bel.es.o ’kauneus’, qual.es.o ’laadukkuus’. <br> es (2) – toimia, olla jonakin: host.es.ar ’olla isäntänä’, simil.es.ar ’olla samanlainen’. <br> esk – alkaminen: sid.esk.ar ’istuutua’, sav.esk.o ’tietää saaminen’. <br> esm – järjestyslukusana: kin.esm.a ’viides’, un.esm.o ’ensimmäinen’. <br> estr – päällikkö, johtaja: urb.estr.o ’kaupunginjohtaja’, nav.estr.o ’(laivan) kapteeni’. <br> et (1) – pienempi koko, voima: river.et.o ’puro’, humid.et.a ’kosteahko’. <br> et (2) – hellittely: matr.et.o ’äiti rakas’. <br> ey – tekopaikka: lav.ey.o ’pesuhuone’, koqu.ey.o ’keittiö’. <br> i – hallintoalue: duk.i.o ’herttukunta’, rej.i.o ’kuningaskunta’. <br> ier (1) – jotakin kantava, tuottava: pom.ier.o ’omenapuu’, te.ier.o ’teepensas’. <br> ier (2) – jotakin kannattava: kandel.ier.o ’kynttilänjalka’. <br> ier (3) – jotakin pitävä, omistava: miliard.ier.o. ’miljardööri’, rent.ier.o ’koroillaeläjä’. <br> if – tuottaa, tehdä jotakin: sudor.if.ar ’hikoilla’, flor.if.o ’kukinta’. <br> ig – muuttaa, tehdä joksikin: korekt.ig.ar ’korjata’, fix.ig.o ’kiinnitys’. <br> il – väline, laite: bar.il.o ’este’, bros.il.o ’harja’, telefon.il.o ’puhelin’. <br> im – murto-osa: du.im.o ’puolikas’, tri.im.o ’kolmannes’. <br> in – naispuolinen, naaras: spoz.in.o ’vaimo’, kaval.in.o ’tamma’. <br> ind – jonkin arvoinen: respekt.ind.a ’kunnioitettava’, am.ind.a ’rakastettava’. <br> ism – oppijärjestelmä, aatesuunta: katolik.ism.o ’katolilaisuus’, real.ism.a ’realisminen’. <br> ist (1) – kannattaja: social.ist.o ’sosialisti’, ideal.ist.a ’idealistinen’. <br> ist (2) – ammattilainen: pesk.ist.o ’kalastaja’, dent.ist.o ’hammaslääkäri’. <br> iv – johonkin kykenevä: aston.iv.a ’hämmästyttävä’, nutr.iv.o ’ravitseva aine’. <br> iz – varustaa jollakin: lum.iz.ar ’valaista’, butr.iz.ar ’voidella (voilla)’. <br> op – ryhmittäisyys: quar.op.e ’nelittäin’, temp.op.e ’ajoittain’. <br> opl – kerrannaisuus: du.opl.a ’kaksinkertainen’, tri.opl.a ’kolminkertainen’. <br> oz – sisältää kantasanan ilmaisemaa: danjer.oz.a ’vaarallinen’, kuraj.oz.o ’rohkea, uskalikko’. <br> ul – miespuolinen, uros: spoz.ul.o ’(avio)mies’, kat.ul.o ’kolli’. <br> ur – toiminnan tulos: pikt.ur.o ’piirros’, skult.ur.o ’veistos’. <br> uy – säiliö: violin.uy.o ’viulukotelo’, te.uy.o ’teepurkki’. <br> yun – nuori eläin: bov.yun.o ’vasikka’, hund.yun.o ’koiranpentu’. <br> === Prefiksit === Idon keskeisiä prefiksejä ovat seuraavat: bo – sukulaisuus avion kautta: bo.patrulo ’appi’. <br> des – vastakohta: des.facila ’vaikea’, des.avantajo ’haitta’, des.amar ’vihata’. <br> dis – eroaminen, hajaantuminen: dis.donar ’jaella’, dis.semar ’levittää, kylvää’. <br> ex – entinen: ex.oficiro ’entinen upseeri’. <br> ge – aviosukulaiset: ge.avi ’isovanhemmat’. <br> mi – puoli: mi.horo ’puolituntinen’, mi.cirklo ’kaari, puoliympyrä’. <br> mis – väärin: mis.komprenar ’ymmärtää väärin’, mis.uzo ’väärinkäyttö’. <br> ne – kielto (ei vastakohta!): ne.posibla ’mahdoton’, ne.afabla ’epäystävällinen’, ne.richa ’ei rikas’. <br> par – kokonaan, läpeensä: par.lektar ’lukea kokonaan’, par.kurar ’juosta päästä päähän’. <br> para – jotakin vastaan: para.pluvo ’sateenvarjo’, para.vento ’tuulilasi’. <br> pre – aiempi, edellinen: pre.nomo ’etunimi’, pre.dicar ’ennustaa’. <br> pseudo – väärä, ei-oikea: pseudo.amiko ’valheellinen ystävä’, pseudo.nimo ’salanimi’. <br> retro – takaisin: retro.irar ’mennä takaisin’, retro.venar ’palata’. <br> ri – toisto: ri.facar ’tehdä uudestaan’, ri.freshigar ’virkistää’. <br> sen – ilman, vailla: sen.denta ’hampaaton’, sen.senca ’merkityksetön’. <br> stif – puolisukulaisuus: stif.matro ’äitipuoli’. <br> vice – varallaolo, sijaisuus: vice.prezidanto ’varapresidentti’. <br> Myös prepositioita voidaan käyttää prefikseinä, esim. kontre ’vastaan’: kontre.febra ’kuumeenvastainen’. === Yhdyssanat === Yhdyssanojen muodostaminen on idossa helppoa. Sanaluokkaa osoittavan loppuvokaalin voi jättää pois yhdyssanan alkuosasta: :vapornavo ’höyrylaiva’ :kristalklara ’kristallinkirkas’ :amoletro ’rakkauskirje’. Yhdyssanoja muodostettaessa täytyy ottaa huomioon mahdollisesti syntyvät konsonanttirykelmät:<br> mieluummin letrobuxo ’postilaatikko’ kuin letrbuxo. Selkeyden vuoksi on aina mahdollista käyttää yhdyssanan osien välissä yhdysviivaa: vid-punto ’näkökohta’, skrib-tablo ’kirjoituspöytä’. Myös sanaluokkaa osoittavan loppuvokaalin voi pitää mukana: mar-salo = maro-salo ’merisuola’. Yhdyssanailmauksen tilalla voi käyttää myös analyyttista rakennetta: marala salo, salo di maro ’merisuola’, letro di amo ’rakkauskirje’. Tyypissä, jossa määrite kertoo, mikä kantasanan ilmoittama kohde on, voidaan vastaavassa sanaliitossa käyttää johtamatonta a-adjektiivia määritteenä: respondo-letro (letro = respondo) = responda letro ’vastauskirje’ Vrt. skribo-tablo (tablo ≠ skribo). == Käänteinen sanajärjestys == Normaali sanajärjestys on SVO. Verbin suoraa komplementtia (objektia) ei siis merkitä, koska sen sijainti verbin jäljessä kertoo funktion: :Me vidas muso. ’Minä näen hiiren.’ :Me havas libro. ’Minulla on kirja.’ Kysymyslauseissa on käytettävä järjestystä OSV. Tällöin suora komplementti merkitään päätteellä -n: :Quon vu vidas? ’Minkä Te näette?’ :Quanta homin l’ alkoholismo domajas? ’Kuinka monta ihmistä alkoholismi pilaa?’ Jos kirjoittaja tahtoo esim. temaattisista syistä, verbin määritteen voi sijoittaa ennen predikaattia (verbiä): :Muson me vidas. ’Hiiren minä näen.’ :Katin me prizas. ’Kissoista minä pidän.’ == Konjunktiot == Tavallisimmat konjunktiot ovat seuraavat: :e (myös: ed) ’ja, sekä’ || o (myös: od) ’tai, vai’ || ma ’mutta’ || ke ’että’ || se ’jos’ || nam ’sillä’ || e(d) … e(d) ’sekä … että’ || o(d) … o(d) ’joko … tai’ || sive … sive ’joko … tai’ || nek … nek ’ei … eikä’. == Prepositiot == Esimerkkejä<br> a(d) – Me iras a la rivero. ’Minä menen joelle.’ Me sendas to ad amiko. ’Minä lähetän sen ystävälle.’ <br> alonge – Irez alonge la hego. ’Menkää pensasaidan vartta.’ <br> an – Ne marchez an la maro. ’Älkää kävelkö meren rantaan.’ <br> ante – Il departis ante me. ’Hän lähti ennen minua.’ <br> apud – Sideskez apud me. ’Istuutukaa viereeni.’ <br> avan – Vu konstruktos la paviliono avan la domo. ’Te rakennatte puutarhamajan talon eteen.’ <br> che – Me esis che mea onklino. ’Minä olin tätini luona.’ <br> cirkum – La hundo kuris cirkum ilu. ’Koira juoksi miehen ympärillä.’ <br> cis – Venez cis la hego. ’Tulkaa aidalle asti.’ <br> da – Ta varo esis komprata da me. ’Tuo tavara on minun ostamani.’ <br> de – La hundo saltis de la barelo. ’Koira hyppäsi tynnyriltä.’ Taso de kafeo. ’Kuppi kahvia.’ <br> di – La libro di Petrus ’Petruksen kirja’. <br> dop – Il arivis dop me. ’Hän saapui minun takani.’ <br> dum – Il dormis dum la koncerto. ’Hän nukkui konsertin aikana.’ <br> ek – El iris ek la kafeerio. ’Hän tuli kahvilasta.’ Vazo ek oro ’vaasi kullasta’, ’kultavaasi’. <br> en – En la jorno il dormas. ’Päivällä hän nukkuu.’ Il marchas en la chambro. ’Hän kävelee huoneessa.’ <br> exter – Exter konkurso ’kilpailun ulkopuolella’. <br> for – Il habitas pasable for hike. ’Hän asuu melko kaukana.’ <br> inter – Il pozis su inter ni du. ’Hän asettui meidän kahden väliin.’ <br> kontre – Ka vu votas kontre la propozo? ’Äänestättekö ehdotusta vastaan?’ <br> koram – Il dicis to koram vua gepatri. ’Hän sanoi sen vanhempienne läsnäollessa.’ <br> kun – Il promenas kun amiki. ’Hän käveli ystäviensä kanssa.’ <br> lor – Lor mea mariajo ’häitteni aikana (aikaan)’. <br> malgre – Il sucesis malgre omna obstakli. ’Hän onnistui kaikista vastuksista huolimatta.’ <br> per – Skribar per plumo ’kirjoittaa kynällä.’ <br> po – Me kompris dek sigari po un euro. ’Minä ostin 10 sikaria eurolla.’ <br> por – Ica papero esas por tu. ’Tämä paperi on sinulle.’ <br> pos – To eventis pos mea departo. ’Se tapahtui lähtöni jälkeen.’ <br> preter – Ni iris preter lia fenestri. ’Menimme heidän ikkunoittensa ohi.’ <br> pri – Libri pri filozofio ’filosofian kirjoja’. <br> pro – Me tremas pro koldeso. ’Minä tärisen kylmän takia.’ <br> proxim – Me plantacigis arbusti proxim la domo. ’Minä istutin pensaita talon viereen.’ <br> segun – El agis segun sua opiniono. ’Hän toimi käsityksensä mukaisesti.’ <br> sen – Il arivis sen sua amiko. ’Hän saapui ilman ystäväänsä.’ <br> sub – La kato dormas sub la tablo. ’Kissa nukkuu pöydän alla.’ <br> super – La muevi flugas super la maro. ’Lokkeja lentää meren yllä.’ <br> sur – La navi vehigas sur l’oceano vari. ’Laivat kuljettavat valtamerellä tavaroita.’ <br> til – Ni irez til la frontiero. ’Tulkaa rajalle (saakka).’ <br> tra – Li pasis tra la foresto. ’He kulkivat metsän läpi.’ <br> trans – Ne irez trans la lago. ’Älkää menkö järven yli (toiselle puolelle).’ <br> ultre – Ultre mea matrala linguo, me savas la Germana. ’Äidinkieleni lisäksi osaan saksaa.’ <br> vice – Il ludas vice laborar. ’Hän leikkii työnteon sijaan.’ <br> ye – Ye l’angulo di la strado ’kadunkulmassa’. Ye la lasta foyo ’viime kerralla’. <br> [[en:Ido]] [[Luokka:Kielet]] 31 14105 2006-06-20T20:16:59Z Anssi 34 [[Kuva:Justice and law.png|right|250px]] #[[Työoikeus/Johdanto|Johdanto]] #[[Työoikeus/Työoikeus ja yhteiskunta|Työoikeus ja yhteiskunta]] #[[Työoikeus/Työsuhteen aloittaminen|Työsuhteen aloittaminen]] #[[Työoikeus/Osapuolten velvollisuudet|Osapuolten velvollisuudet]] #[[Työoikeus/Työaika|Työaika]] #[[Työoikeus/Vuosiloma|Vuosiloma]] #[[Työoikeus/Työsuhteen päättäminen|Työsuhteen päättäminen]] #[[Työoikeus/Yt-menettely|Yt-menettely]] [[Luokka:Työoikeus]] 32 14106 2006-06-20T20:17:43Z Anssi 34 {{Työoikeus}} Tämän opintokokonaisuuden aikana opit työoikeuden perusteet. Tulet oppimaan asioita työsuhteen aloittamiseen liittyvistä toimenpiteistä, molempien osapuolten velvollisuuksista, työajoista, vuosilomista, työsuhteen lopettamisesta ja yt-menettelystä. {{Työoikeus}} 33 14107 2006-06-20T20:18:14Z Anssi 34 {{Työoikeus}} ==Yleistä työoikeudesta== Työoikeus laajasti ymmärrettynä käsittää sekä työsuhteet että virkasuhteet. Tässä opintojaksossa keskitytään kuitenkin vain yksityisoikeudellisiin työsuhteisiin. Työsuhteessa sovelletaan "työlainsäädäntöön" kuuluvia lakeja kuten Työsopimuslaki, Työaikalaki, Vuosilomalaki, Työeläkelait, tapaturmavakuutuslait sekä työehtosopimuksia. Muissa kuin työsuhteissa ei näiden lakien mukanaan tuomaa turvaa ole käytettävissä. Työoikeudessa – kuten muissakin oikeudenaloissa Suomessa - vaikuttaa vahvasti sopimusvapauden periaate. Sen mukaan kukin saa itsenäisesti päättää mm. tekeekö sopimuksen, kenen kanssa tekee sopimuksen, mitä ehtoja sopimukseen ottaa mukaan sekä missä muodossa (suullisesti, kirjallisesti tai hiljaisesti) sopimus tehdään. Työoikeuden alalla on sopimusvapautta useissa kohdissa kuitenkin rajattu. Ns. pakottavin lainsäännöksin on pyritty suojaamaan työtekijää, joka työsuhteessa on heikompi osapuoli. Suojan tarvetta on nähty varsinkin olevan sellaisilla keskeisillä työnteon alueilla kuten työajan, työnteko-olosuhteiden ja työsuhteen päättämismenettelyn osalta. Pakottavista lainsäännöksistä osapuolet eivät voi keskenään sopia työntekijän asemaa huonontavaan suuntaan. Sopimusvapautta rajoittaa myöskin hyvin laajasti työehtosopimusten määräykset. Niiden soveltamisesta ei voida poiketa silloin, kun työntekijä kuuluu työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin. Kun lakeja Suomessa säädetään, voidaan valita lain esitystapa kahdella tavalla. Joko säädetään hyvin yksityiskohtaisia ja tarkkoja lakeja tai sitten ns. väljiä lakeja, jotka kirjoitetaan hieman laajemmin ja epätäsmällisemmin. Yksityiskohtaisten lakien etuna on se, että ne kertovat lain lukijalle tarkasti, miten asiassa tulee toimia. Ongelmana on lainsäädännön runsaus, kun jokainen asia on tarkasti säännelty. Ongelmana on myös se, että kun ajat ja olosuhteet muuttuvat, lait vanhentuvat. Työoikeus on kuitenkin kirjoitettu suureksi osaksi hyvin yksityiskohtaisesti ja tarkasti. Hyviä ja tarkkuudessaan jopa hauskoja esimerkkejä löytyy paljon mm. Nuorten työntekijöiden suojelusta annetusta asetuksesta (27.6.1986/508 Ns. väljien lainsäädäntöjen hyvänä puolena on se, että ne ovat tavallaan aina voimassa. Lakia ei tarvitse muuttaa, vaikka yhteiskunta muuttuisi – ongelmasta päästään muuttamalla lainsäädännön tulkintaa eri oikeuksissa. Tämä aiheuttaa kuitenkin kansalaisille melkoisia haasteita, jotta hän pystyy selvittämään, mikä on lakipykälän sen hetkinen oikea tulkinta. Tällaisissa laintulkintaongelmissa ratkaisua voi hakea esimerkiksi: #lakien valmisteluasiakirjoista (komiteamietinnöt, hallituksen esitykset, eduskunta-asiakirjat) #Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksistä ja muista oikeustapauksista. #oikeustieteellisistä kirjoituksista #asianosaisen aihealueen asiantuntijalta ==Ammattiyhdistysliikkeen ja työoikeuden historiaa== Tehtaiden lisääntyessä Suomessa alettiin keskustella myös työntekijöiden suojelemisesta. Syynä olivat ulkomailta kantautuneet tiedot työläisten kurjien olojen synnyttämistä levottomuuksista. Päähuomio kiinnitettiin lapsityövoiman käytön rajoittamiseen. Alaikäisten työntekijöiden osuus alkoikin laskea 1880-l. alkupuolella. Syynä eivät kuitenkaan olleet viranomaisten määräykset vaan teollisuuden rakennemuutos: työvoimaa tarvittiin nyt voimaa ja taitoa vaativiin töihin. Ensimmäiset työväenyhdistykset aloittivat toimintansa Helsingissä ja Vaasassa v. 1884. Näiden ensimmäisten työväenyhdistysten taustalla oli ylhäältä alaspäin suunnattu valistusajattelu, wrightiläisyys. Pyrkimyksenä oli poistaa tai lieventää epäkohtia, esim. lyhentää työaikaa, mutta toisaalta estää "liialliset vaatimukset". Ensimmäiset ammattiyhdistykset olivat pieniä käsityöläisyhdistyksiä, joihin saattoivat kuulua jäseninä sekä työnantajat että työntekijät. Esimerkiksi Tampereen vanhin ammattiyhdistys on Tampereen maalarien ammattiyhdistys, joka perustettiin 29.10.1889. Muita alkuvaiheen yhdistyksiä perustivat mm. suutarit, räätälit ja kirjanpainajat. 1890-luvun loppupuolella yhdistysten luonne alkoi muuttua työntekijäjärjestöiksi. Samalla ammattiosastoja alkoi syntyä myös teollisuuden työntekijöiden pariin. Myös ensimmäiset ammattialakohtaiset koko maata kattavat syntyivät. Näistä vanhimpana pidetään v. 1894 perustettua Suomen Kirjaltajain Liittoa. Suurlakko v. 1905 merkitsi pitkään patoutuneen kuohunnan esillepääsyä. Työväelle ja ammatilliselle liikkeelle lakolla oli erityisesti merkitystä työväen joukkovoiman esiintuomisessa. Työläisjärjestöihin liittyi runsain määrin uusia jäseniä. Työajan lyhentäminen kahdeksaan tuntiin oli työväen keskeisenä vaatimuksena 1907-1917. Yleensä se esitettiin numeroin 8-8-8 eli 8 tuntia työtä, 8 tuntia lepoa ja 8 tuntia valistusta. Kansalaissodan jälkeistä aikaa ay-liikkeessä sävyttivät sisäiset ristiriidat. Sosialidemokraattisten ja kommunististen jäsenten käsitykset ay-liikkeen tehtävistä, suhteista poliittisiin puolueisiin, kansainvälisestä toiminnasta ja menettelytavoista törmäsivät vastakkain. Toinen maailmansota ja sen jälkeinen aika merkitsi ay-liikkeen lopullista läpimurtoa Suomessa. Valtiovallan ja työnantajajärjestön suhtautuminen muuttui. Tähän vaikutti vuoden 1940 "tammikuun kihlaus", jolloin SAK tunnustettiin tasavertaiseksi sopimuskumppaniksi. Ensimmäinen koko maata käsittävä yleissopimus solmittiin v. 1944. Sodan jälkeen yli 420.000 työntekijää meni lakkoon kolmeksi viikoksi (1.3.-20.3.1956). Lakko päättyi vain näennäiseen voittoon, sillä lakkolaiset saivat läpi vaatimuksensa 12 markan yleiskorotuksesta, jonka tosin inflaatio söi pienessä ajassa. ==Työmarkkinajärjestelmä== (Työehtosopimuslaki 7.6.1946/436) Suomessa työmarkkinajärjestelmällä on erittäin keskeinen rooli yhteiskunnan keskeisten arvojen ohjaamisessa. Työmarkkinaosapuolina ovat työnantajapuolta edustavat liitot sekä työntekijäpuolta edustavat liitot. Usein valtio on mukana näiden osapuolten välisissä ratkaisuissa. Tällöin puhutaan ns. kolmikantaratkaisusta. Tulopolitiikalla tarkoitetaan eri eturyhmien ja hallituksen välistä yhteistyötä, jonka tavoitteena on sopeuttaa kansantalouden kokonaistulojen kasvu ja jakautuminen muihin talouspolitiikan realiteetteihin, esimerkiksi reaalitulojen kasvu tuottavuuden kehitykseen ja saavuttaa alhainen inflaatio. Tulopoliittinen kokonaisratkaisu on hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen sopimus talous-, tulonjako- ja sosiaalipoliittisista toimista. Työehtosopimus on kirjallinen sopimus, jonka yksi tai useampi työnantaja tai työnantajien rekisteröity yhdistys tekee yhden tai useamman rekisteröidyn työntekijöiden yhdistyksen kanssa niistä ehdoista, joita työsopimuksissa tai työsuhteissa muuten on noudatettava. Työehtosopimusten tarkoitus on yhtenäistää eri työsuhteissa noudatettavia ehtoja, taata työrauha sopimuskaudelle sekä luoda toimintasäännöt erimielisyyksien selvittämiseksi. Työehtosopimus sitoo sopimuksen tehneitä (osallisia) sekä sopimuksen tehneen yhdistyksen jäseniä (alayhdistyksiä, yrityksiä ja yksityishenkilöitä). Kaikki työnantajat eivät ole jäseninä sellaisessa yhdistyksessä, joka on osallisena työehtosopimuksessa. Tällaiset työnantajat eivät ole velvollisia noudattamaan alan työehtosopimusta, ellei kyseessä ole ns. yleissitova työehtosopimus. Työehtosopimus on yleissitova (Työsopimuslaki 55/2001 2 luku 7 § ) mikäli tietyllä elinkeinoalalla ollaan solmittu sellainen työehtosopimus joka on "valtakunnallinen ja asianomaisella alalla edustavana pidetty". Yleissitovaa työehtosopimusta ei voi saavuttaa paikallisesti tai yrityskohtaisesti sovittu työehtosopimus, vaikka sen olisivat solmineet valtakunnalliset työmarkkinajärjestöt. Asiaa varten perustettu lautakunta tekee ratkaisun siitä, mitkä työehtosopimukset kulloinkin täyttävät yleissitovuudelle asetetut kriteerit. ==Työriitojen sovittelu== (Laki työtuomioistuimesta 31.7.1974/646 ja Laki Työriitojen sovittelusta 27.7.1962/420) Työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmä koostuu kolmesta osasta: #työmarkkinajärjestöjen omasta toiminnasta; #työriitojen sovittelujärjestelmästä ja #työtuomioistuimesta. Työtuomioistuin ratkaisee viime kädessä muun muassa voimassa olevista työ- ja virkaehtosopimuksista syntyneet tulkinta- ja soveltamisriidat eli oikeusriidat. Keskeisin asema hyvin toimivassa työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmässä on työmarkkinajärjestöillä. Työmarkkinajärjestöt vastaavat työehtosopimusten neuvottelemisesta ja tekemisestä. Hyvinkin toimivassa työmarkkinajärjestelmässä ajaudutaan sopimusneuvotteluissa toisinaan umpikujaan niin, että työ- tai virkaehtosopimusta ei saada aikaan ilman ulkopuolista apua. Yleisen edun vuoksi valtio ei ole katsonut voivansa jättää pelkästään järjestöjen oman toiminnan varaan sellaisia tilanteita, joissa työ- tai virkaehtosopimusneuvottelujen kariutuminen on johtamassa työtaistelutoimenpiteisiin. Työriitojen sovittelusta annetulla lailla valtio on asettanut työmarkkinajärjestöjen käyttöön sovittelukoneiston, jonka tehtävänä on johdattaa riitapuolet neuvotteluratkaisuun. Työriidan johdosta toimeenpantavasta työnseisauksesta tai sellaisen laajentamisesta on ilmoitettava asianomaiselle sovittelijalle ja vastapuolelle viimeistään kaksi viikkoa ennen työnseisauksen tai sen laajentamisen alkamishetkeä. Ilmoitusvelvollisuus koskee vain nk. eturiitoja, koska oikeusriidat kuuluvat työtuomioistuimen tai välimiesten ratkaistaviin. Työriitojen sovitteluun osallistuminen ei ole vapaaehtoista, vaan pakollista. Suomessa on siis voimassa pakkosovittelu. Sen sijaan työriidan osapuolten ei ole pakko hyväksyä sovittelijan sovintoehdotusta. Suomessa ei ole työriitojen pakkosovintoa. Työriitojen sovittelijoina toimivat valtakunnansovittelija ja kuusi piirisovittelijaa, joista yksi toimii myös valtakunnansovittelijan varamiehenä. Tavalliset riidat työasioissa ratkaisee työnantajan kotipaikan tai työntekijän asuinkunnan käräjäoikeus. ==Lakien ja säädösten hierarkia== Samaa työoikeudellista asiaa koskevia ehtoja tulee usein vastaan monesta erilaisesta yhteydestä. Työsuhteessa sovellettava etusijajärjestys: #EU:n perustamissopimuksen määräykset #pakottavat suomalaiset lainsäännökset #yleissitovat työehtosopimukset #työehtosopimuksen määräykset #pakottavat säännökset, joista voidaan poiketa työehtosopimuksella #työsopimuksen määräykset #työehtosopimuksen määräykset, joista voidaan poiketa työsopimuksella #tahdonvaltaiset lainsäädökset #työnantajan määräykset #Työpaikan käytäntö ja vakiintuneet tavat Työnantajan tulkintaetuoikeus. Työnantaja voi antaa työnjohto-oikeutensa perusteella määräyksiä. Työntekijän on noudatettava myöskin ristiriitatilanteissa työnantajan ilmoittamia työoikeudellisia tulkintoja, kunnes riita on ratkaistu. Riita voidaan lopullisesti ratkaista joko neuvottelumekanismin kautta tai tuomioistuimen päätöksellä. Työoikeudessa vaikuttaa vahvasti työntekijän (heikomman osapuolen) suojelun periaate. Tästä on johdettu ns. edullisemmuussääntö, jonka mukaan epäselvissä laintulkintatilanteissa tulisi valita se laintulkinta, joka on edullisempi työntekijälle. Tämä selitetään usein sillä, että työnantaja on ollut määräävässä asemassa työsopimusta laadittaessa. Jos hän ei ole ottanut sopimukseen jostain asiasta ehtoa tai on muotoillut ehdon epäselväksi, on tilannetta tulkittava laatijan vahingoksi. ==Työoikeus Euroopan Unionissa== Suomi liittyi Euroopan Unioniin vuonna 1994 allekirjoittamalla liittymissopimuksena ns. Rooman sopimuksen. Tässä sopimuksessa säännellyt asiat tulivat suoraan jokaista suomalaista velvoittavaksi. Rooman sopimus käsittelee työoikeutta lähinnä takaamalla Euroopan alueella työvoiman vapaan liikkumisen yhtenä kansalaisten perusoikeutena. Eurokansalaisille tulee siis taata mahdollisuus vapaaseen työnhakuun koko yhteisön alueella. Tämä tarkoittaa, että hänellä on mm; oikeus saapua maahan ja poistua sieltä, oleskeluoikeus, oikeus työn hakemiseen, työsopimuksen solmimiseen sekä ammattiyhdistystoimintaan. {{Työoikeus}} 34 14108 2006-06-20T20:18:44Z Anssi 34 {{Työoikeus}} Työsopimuksen solmiminen ja työsuhteen alkaminen tuo mukanaan monia yksilölle merkittäviä asioita. Työstä karttuu mm. sairausvakuutus-, työttömyys-, tapaturmavakuutus-, ryhmähenkivakuutus- ja palkkaturvaa sekä mahdollisuus äitiys-, isyys- ja vanhempainlomaan, hoitovapaaseen, erorahaan ja aikuiskoulutuslisään ja eläketurvaan. Näitä etuja ei ole niillä, jotka eivät tee työtä työsuhteessa. Työllisyyslaki 13.3.1987/275, Työttömyysturvalaki 24.8.1984/602, Työsopimuslaki 26.1.2001/55, Sairausvakuutuslaki, Palkkaturvalaki 10.8.1973/649) . ==Eläketurva== Yksityisalojen työntekijät kuuluvat yleensä TEL- järjestelmän piiriin (Työntekijäin eläkelaki). TEL-järjestelmässä työeläkettä karttuu, kun työsuhde on kestänyt yhden kuukauden. LEL- järjestelmän (Lyhytaikaissa työsuhteissa olevien työntekijöiden eläkelaki) piirissä ovat maa-, metsä-, satama ja rakennustyöntekijät (eivät toimihenkilöt). Vuoden 1998 alusta pätkätöiden eläketurva parani. Työnantajan on maksettava eläkevakuutusmaksu kaikista työsuhteista. Työnantajan on maksettava vakuutusmaksu kuukausittain. Työntekijän on hyvä tarkistaa esim. tilinauhasta että työnantaja on perinyt palkansaajan maksuosuuden (4,7%). Samoin on hyvä tarkistaa säännöllisesti Eläketurvakeskuksen työsuhderekisteristä että työnantaja on suorittanut omat vakuutusmaksunsa. ==Työsuhteen tunnusmerkit== Jotta kysymyksessä olisi työsuhde, täytyy seuraavien edellytysten täyttyä (kaikkien): #Työntekijä (ihminen) tekee työtä #työtä tehdään työnantajalle (eikä itselle, kuten yrittäjät) #työntekijä saa työstään vastiketta (talkootyö tai hyväntekeväisyystyö ei ole työsuhteessa tehtävää työtä) #työtä tehdään työnantajan direktio-oikeuden alaisuudessa (esim. toimitusjohtajilta usein puuttuu heitä koskeva valvonta, jolloin he eivät ole työsuhteessa) Työnantajan direktio-oikeus (työnjohto- ja valvontaoikeus) tarkoittaa oikeutta päättää työntekijän toimenkuvasta, työn tekotavasta, laadusta, tekopaikasta, tekoajasta sekä oikeus valvoa kaikella tavalla työn suorittamista. Kotona tehdystä työstä (ns. etätyö) puuttuu osin työnteon valvonta. Pelkästään se, että työ tehdään kotityönä, ei kuitenkaan estä työsuhteen olemassaoloa. Työvoiman vuokraus. Useat yritykset tarvitsevat työ- ja ruuhkahuippujen tasaamiseksi tilapäisesti ulkopuolista työvoimaa. Nykyään on yleistynyt käytäntö, jossa tällaista työvoimaa hankitaan vuokraamalla toisen yrityksen työntekijöitä tekemään omia työtehtäviä. On syntynyt kokonaan uusi elinkeinonala – työvoiman vuokraaminen. Näissä tilanteissa työvoiman vuokranantajalla ja työntekijällä on sopimus, jonka perusteella tämän tulee myös huolehtia työntekijän palkan ja siihen liittyvien sivukustannusten maksamisesta. Työvoimaa käyttöönsä vuokraavalla yrityksellä on työvoiman käyttöoikeus ja siihen liittyvä työnjohto- ja valvontaoikeus. ==Työsopimuksen tekeminen== Työsopimus voidaan solmia kestoltaan joko: #toistaiseksi voimassa olevaksi tai #määräajan voimassa olevaksi (TSL 1 luku 3 §), jolloin vaaditaan perusteltu ja todellinen syy työsuhteen määräaikaisuudelle. Ns. ketjusopimukset katsotaan sallituiksi, mikäli määräaikaisuudelle on olemassa todellinen syy. Alaikäinen työntekijä: (Työsopimuslaki 26.1.2001/55 ja L nuorista työntekijöistä 19.11.1993/998) Vajaavaltaisella (alaikäisellä) työntekijällä tarkoitetaan alle 15-vuotiata henkilöitä ja niitä, jotka eivät ole suorittaneet oppivelvollisuuttaan. Vajaavaltaisen edunvalvojalla (vanhan lain mukaan "holhoojan") on oikeus saada tieto työsopimuksesta ja oikeus työsopimuksen purkamiseen. Tietyt työt ovat kokonaan nuorilta kiellettyjä (A nuorten työntekijöiden suojelusta 27.6.1986/508 ja TyöMp nuorille sopivista kevyistä töistä 22.12.1993/1431 ja TyöMp nuorille työntekijöille vaarallisista töistä 23.10.1996/756) Työsopimuksen muodolle ei ole asetettu mitään rajoituksia. Työsopimus voidaan siis tehdä osapuolten vapaasti valitsemalla tavalla ja se on normaalisti: *kirjallinen, *suullinen, *ns. hiljainen (ilman kirjallista tai suullista sopimusta osapuolet tietävät tietyn sisältöisen sopimuksen syntyneen. Voi tapahtua esim. "lyömällä kättä päälle" tai nyökkäämällä hyväksyvästi, tms.). *ns. sähköinen sopiminen. (Uusi Työsopimuslaki nostaa sähköisen sopimisen ensimmäisenä merkittävänä suomalaisena lainsäädäntönä yhdeksi sopimisen mahdollisuudeksi Työnantajalla on velvollisuus antaa kirjallisesti selvitys keskeisistä työsuhteen ehdoista viimeistään ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä ilman työntekijän erillistä pyyntöä Kilpailukieltosopimus. Työsopimukseen voidaan erityisen painavasta syystä ottaa kilpailukieltoehto. Sen mukaan työntekijä sitoutuu tekemästä työsuhteen päätyttyä työsopimusta sellaisen uuden työnantajan kanssa, joka harjoittaa vanhan työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa. Samalla työntekijä sitoutuu siihen, ettei itse ala harjoittaa vanhan työnantajansa kanssa kilpailevaa toimintaa. Kilpailukieltosopimuksen lähtökohtana on lähinnä työnantajan liikesalaisuuksien suojaaminen. Tällainen sopimus voidaan tehdä vain jos työnantajan toiminnan laatu vaatii erityistä liike- tai ammattisalaisuuksien suojaa ja kyseinen työntekijä on tekemisissä ko. salaisuuksien kanssa. Lisäksi kilpailukieltosopimus on mahdollinen silloin, jos työnantaja on järjestänyt työntekijälle työhön liittyvän erikoiskoulutuksen. Kilpailukieltosopimus voidaan kestoltaan solmia enintään kuuden kuukauden ajaksi työsuhteen päättymisestä lukien (jos työnantaja korvaa työntekijälle tulonmenetyksen, voi se olla vuoden mittainen). Kilpailukieltosopimus rajoittaa työntekijän toimintaa vain, milloin työsuhde päättyy työntekijän aloitteesta tai työntekijästä johtuvasta syystä. Kilpailukieltosopimukseen voidaan ottaa myös sopimussakkoa koskeva ehto. Siinä voidaan sopimuksen vastaisesti toimiva työntekijä määrätä maksamaan enintään kuuden kuukauden palkkaansa vastaava määrä työnantajalle. Kilpailukieltosopimuksen enimmäispituutta koskevat ja sopimussakkoa koskevat määräykset eivät koske toimitusjohtajan välittömänä alaisena työskenteleviä eikä yrityksen johtoon osallistuvaa työntekijää. ==Työsopimuksen ehtojen muuttaminen== Työsopimusta ei tule tehdä ehdoiltaan liian ahtaaksi, vaan siinä olisi hyvä ennakoida työhön myöhemmin tehtävät muutokset. Työnantaja ei voi direktio-oikeutensa perusteella siirtää työntekijää sellaisiin tehtäviin, jotka olennaisesti poikkeavat työsopimuksessa sovituista. Työ saattaa kuitenkin vähäisissä määrin muuttua ilman että olisi kysymys laittomasta työsopimuksen muuttamisesta. Varsinkin, jos kysymys on tekniikan tai yhteiskunnan kehittymisen mukanaan tuomista muutoksista työolosuhteisiin. Työsopimuksen ehtoja ei voida yksipuolisesti muuttaa, ellei muutoksen perusteena ole erityisen painava syy. Milloin työnantajalla olisi oikeus irtisanoa työntekijän työsopimus, voi hän tarjota ehdoiltaan muutettua työsopimusta työntekijälle. Työsopimuksen ehtoja voidaan muuttaa myös työehtosopimuksen määräyksin sekä tietenkin työntekijän ja työntekijän välisellä uudella sopimuksella. ==Koeaika== '''Koeajasta''' on mahdollista sopia työsopimusta tehtäessä. Sen enimmäispituus on normaalisti neljä kuukautta (max. 6 kk, jos työnantaja järjestää työntekijälle työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhdenjaksoisena yli neljä kuukautta). Määräaikaisissa työsuhteissa koeajan pituus ei voi olla enempää kuin puolet työsopimuksen kestosta. Koeajasta ja sen pituudesta pitää selvästi ja nimenomaisesti sopia. Siitä voi olla määräys myös työehtosopimuksessa. Tällöinkin ehto on tuotava työntekijän tietoon työsopimusta solmittaessa. Työehtosopimuksen koeaikaa koskeva määräys ei sido järjestäytymätöntä työntekijää. Työsopimuslaki, 1. Luku 4§: Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta. Jos työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on määräys koeajasta, työnantajan on ilmoitettava tämän määräyksen soveltamisesta työntekijälle työsopimusta solmittaessa. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Työsopimusta ei saa kuitenkaan purkaa 2 luvun 2§:n 1 momentissa tarkoitetuilla tai muutoinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisella perusteilla. Työnantaja ei myöskään saa purkaa työsopimusta laiminlyötyään tämän pykälän 3 momentissa säädetyn ilmoitusvelvollisuutensa. {{Työoikeus}} 35 14109 2006-06-20T20:19:11Z Anssi 34 {{Työoikeus}} ==Työntekijän velvollisuudet== #Työn tekeminen sopimuksen mukaan #Työnantajan direktio-oikeuden perusteella antamien ohjeiden noudattaminen #Työturvallisuuden noudattaminen. Työntekijän on omatoimisesti noudatettava työturvallisuuden edellyttämää varovaisuutta. Hänellä velvollisuus ilmoittaa työnantajalle käytössään olevissa koneissa, laitteissa sekä työ- ja suojeluvälineissä havaitsemistaan vioista. Lisäksi hänen on kieltäydyttävä tekemästä vaarallista työtä (Työturvallisuuslaki 29.1.1993/144 9c §). #Kilpaileva työsopimus. Työntekijä ei saa tehdä työsuhteen voimassaoloaikana toisella sellaista työtä, joka olisi hyvän tavan vastaista toimintaa työnantajaa kohtaan. Työntekijä ei myöskään saa työskennellä toisen palveluksessa siten, että aiheuttaa työnantajalle vahinkoa. Nämä säännöt on helppo ymmärtää siten, että työnantajan kilpailijan kanssa ei voi (ilman työnantajan lupaa) olla työsuhteessa. Säännöt voivat kuitenkin rajoittaa työntekijän työntekomahdollisuuksia täysin muillakin toimialoilla. Työnantajalla on oikeus nimittäin vaatia, että työntekijä antaa koko työpanoksensa työnantajalle. Jos työntekijä työskentelee päivittäin kahdessa - kolmessa eri työpaikassa, ei hän täysimääräistä työpanostaan voine antaa. Työnantajan liike- ja ammattisalaisuudet ja lahjonta. Työntekijä ei saa työsuhteen aikana ilmaista muille tai käyttää omaksi hyödykseen työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia, jotka on hänelle uskottu tai jotka hän on muuten saanut tietoonsa. Työntekijä ei myöskään saa vaatia tai ottaa vastaan lahjaa tai muuta etua. (Kts. myös Laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa 22.12.1978/1061 4 § ja Rikoslaki 24.8.1990/769 4 – 8 §:t) ==Työnantajan velvollisuudet== 1. Työnantajan on maksettava palkkaa sovitun perusteen mukaan (työn vaativuus, henkilön pätevyys tai työsaavutus). Maksu tulee tapahtua sovitun palkanmaksukauden lopussa vähintään kerran kuukaudessa. Työnantajan tulee maksaa kaikki palkkasaatavat työntekijälle heti työsuhteen päätyttyä. Mikäli palkanmaksu tällöin viivästyy, on työntekijällä oikeus ns. odotusajan palkkaan. Työntekijän vaatiessa odotusajan palkkaa, hänelle on maksettava täysi palkka niiltä päiviltä, joina hän on palkkaansa joutunut odottamaan. Odotusajan palkan maksimimäärä on kuuden päivän palkkaa vastaava määrä. Kuittaus on toimenpide, jolla vastakkain velat saadaan ainakin osittain suoritettua. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, kun työntekijällä on palkkasaatavia ja työnantajalla on työsuhdeasunnosta vuokrasaatavia vuokralaiselta tai kun työntekijä on aiheuttanut työsuhteessa sellaisen vahingon, jonka hän joutuu korvaamaan työnantajalle. Työnantajalla on oikeus kuitata osa työntekijälle maksettavasta palkasta. Palkasta on kuitenkin jätettävä kuittaamatta kaksi kolmasosaa sekä Oikeusministeriön kulloinkin vahvistaman suojaosuuden määrä (A suojaosuudesta palkan ulosmittauksessa 24.11.1989/1031 muutoksineen) Palkkaturvalain mukaan valtio turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvan palkka- tms- saatavan, mikäli työnantaja on maksukyvytön konkurssin tai muun syyn johdosta. Palkkaturvana maksetaan kolmen kuukauden kuluessa ennen hakemuksen jättämistä erääntyneet työsuhteesta johtuvat saatavat. 2. Turvallisten työolosuhteiden järjestäminen. 3. Työntekijöiden tasapuolinen kohtelu (Työsopimuslaki 17 § 3 momentti). Työnantajan on kohdeltava kaikkia työntekijöitään tasapuolisesti työntekijöiden syntyperästä, uskonnosta, sukupuolesta, iästä, poliittisesta näkemyksestä, ammattiyhdistystoiminnasta tai muista näihin syihin rinnastettavista syistä riippumatta. Tasapuolisen kohtelun on toteuduttava työhönottotilanteessa ja kaikissa tilanteissa työsuhteen aikana. Lisäksi työntekijöiden tasapuolista kohtelua pyrkii osaltaan edistämään Laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta 8.8.1986/609 ja 17.2.1995/206. Se velvoittaa työnantajan edistämään tasa-arvoa työelämässä mm. vaatimalla ns. tasa-arvosuunnittelua ja kieltämällä sukupuoleen perustuvan syrjinnän mm. työhönottovalinnoissa, palkkauksessa, työn järjestämisessä, muissa työsuhteen ehdoissa sekä irtisanomisessa ja lomauttamisessa. Laki myöskin kieltää kaikenlaisen sukupuolisen häirinnän tai ahdistelun. Epäillyissä Tasa-arvolain rikkomistilanteissa työnantajan on annettava selvitys työntekijälle toiminnastaan. Lain vastaisesta syrjinnästä työnantaja voi joutua maksamaan hyvitystä työntekijälle 15.600 – 51.900 mk. Lain noudattamista valvovat tasa-arvovaltuutettu ja tasa-arvolautakunta. Valvontavelvollisuus on myös jokaisella työnantajalla. ==Korvausvelvollisuus työsuhteessa tapahtuneista vahingoista== (Työsopimuslaki sekä Vahingonkorvauslaki 31.5.1974/412) Vahingonkorvausvelvollisuutta koskevan pääsäännön mukaan jokainen, joka aiheuttaa toiselle vahingon joko tahallaan tai (yleensä) törkeällä tuottamuksella, on velvollinen korvaamaan sen. Työantaja on velvollinen korvaamaan työntekijälleen aiheuttamansa vahingon, jos työnantaja tahallaan tai huolimattomuudestaan jättää noudattamatta lain tai työsopimuksen velvoitteita. Tällöin vahingot on korvattava kokonaisuudessaan – mitään kohtuullisuusharkintaa ei sovelleta vahingonkorvauksen suuruutta määrättäessä. Työnantaja on ensisijassa velvollinen korvaamaan sen vahingon, jonka työntekijä on virheellään tai laiminlyönnillään työtehtäviä tehdessään aiheuttanut. Vahingonkärsijänä voi olla esimerkiksi työntekijän työtoveri, työnantajan asiakas tai jopa kokonaan ulkopuolinen taho. Vahingonkärsijän on tällöin haettava korvausta työnantajalta (vastuun kanavointisäännös). Näin turvataan vahingonkärsineen oikeus saada vahinko korvatuksi. Mikäli työntekijä on aiheuttanut vahingon ja työnantaja on sen joutunut kanavointisäännöksen perusteella maksamaan, voi työnantaja vaatia työntekijää osallistumaan takautumisoikeuden perusteella vahingon korvaamiseen. Maksettavan korvauksen määrää kohtuullistetaan vastaamaan työntekijän taloudellista kykyä. Jos työntekijä on tahallaan aiheuttanut vahingon, ei kohtuullistamissäännöstöä voida kuitenkaan soveltaa. ==Työsuojelu== Työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelu on työsuojelun perustavoite. Työkyvyn ylläpitäminen, terveys työssä ja tapaturmantorjunta ovat keskeisiä osatavoitteita. Työnteon turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat hyvin hoidetun työsuojelun lisäksi myös muut tekijät, kuten työn häiriötön kulku, tuotteiden ja palvelujen hyvä laatu, ajanmukainen tuotantoteknologia ja pätevä johto. Työsuojelu on integroitu yhä enemmän yritysten koko toimintaan ja työtä tehdään kiinteässä yhteistyössä johdon ja henkilöstön kanssa. Työsuojeluhallinto on eritellyt toimintakenttäänsä sekä valtakunnallisella että piirihallinnon tasolla. Toimintaa suunnataan erittelyn perusteella tehokkaasti sinne, missä toiminnan vaikuttavuus ja tarve on suurin. Työsuojeluhallinto arvostaa toiminnassaan perinteisen tarkastus- ja valvontatoiminnan rinnalla monimuotoisten ohjaus-, neuvonta- ja tiedotusmenetelmien kehittämistä. Eurooppalainen toimintaympäristö ja kansainvälinen yhteistyö vaativat hallinnolta uusia näkökulmia ja tarkastelutasoja. Työsuojelun organisaatio työpaikalla koostuu työsuojelupäälliköstä, työsuojeluvaltuutetusta (kun työnantajan palveluksessa on jatkuvasti yli 10 h:löä), työsuojelutoimikunnasta (kun työnantajan palveluksessa on yli 20 h:löä). Työsuojelun toteutumista valvovat mm. yllätystarkastuksia tekemällä työsuojelutarkastajat sekä työsuojelutoimistot. ==Työturvallisuus== (Työturvallisuuslaki 28.6.1958/299, 16.1.1987/27, 29.1.1993/144, 11.6.1993/509 ja 23.5.1997/461 sekä L nuorista työntekijöistä 19.11.1993/998 3 luku Työturvallisuudesta huolehtiminen on kummankin työsuhteen osapuolen velvollisuus. Työnantajan huomioitava työtehtäviä järjestellessään kaikki työntekijää koskevat kohtuulliset riskitekijät, kuten työn laatu, työolosuhteet, työntekijän ikä ja ikääntyminen, sukupuoli sekä ammattitaito. Työnantajan tulee tarjota työtä tehtäväksi sellaisissa olosuhteissa, jotka eivät vaaranna työntekijän terveyttä mukaan lukien sikiölle ja perimälle aiheutuva vaara. Työntekijällä oikeus (ja velvollisuus) kieltäytyä vaarallisesta työstä. Työturvallisuuslaissa erityisiä määräyksiä mm. työn ja työvälineiden mitoittamisesta. Siinä on myöskin tarkkoja terveydellisiä määräyksiä koskien esimerkiksi istuimia, ruokailutiloja, yötyön järjestämistä, työhuoneen rakennetta ja tilavuutta, ilmanvaihtoa, valaistusta, lämpötilaa ja kosteutta, pölyä, savua, kaasua ja höyryä. Tärkeitä lain kohtia ovat myös työn tauotusta ja työaikaa sekä paloturvallisuutta ja ensiapua koskevat määräykset. Erityisen riskialttiille työaloille on lisäksi omat säännöksensä. Työantaja vastaa kolmelta eri kantilta työturvallisuuden toteutumisesta. Työnantajalla on tekninen vastuu, koulutusvastuu sekä valvontavastuu. Työnantaja (se yksittäinen henkilö, jonka vastuulla on ollut järjestää) voidaan tuomita rangaistukseen Työturvallisuuslain rikkomisesta. {{Työoikeus}} 36 14110 2006-06-20T20:19:46Z Anssi 34 {{Työoikeus}} ==Säännöllinen työaika== (Työaikalaki 2 ja 3 luvut ja L nuorista työntekijöistä 19.11.1993/998 4 §) Työaikaan lasketaan kuuluvan vain työn suorittamiseen menevä aika. Esimerkiksi työmatkaan kuluva aika ei yleensä ole työaikaa. Työaikaan lasketaan mukaan kuitenkin kaikki se aika, mikä työntekijän on oltava työnantajan palveluksessa. Tähän aikaan kuuluu mm. työnteon vaatiman suojavarustuksen pukeminen ja asentaminen. Tarkan työajan seurannan aikana (kellokortit ja muut kulunvalvontalaitteet) työajan tarkasta alkamis- ja päättymishetkestä on joillain aloilla alkanut esiintyä ongelmia. Säännöllinen työaika on työaikalain mukaan enintään 8 tuntia päivässä ja enintään 40 tuntia viikossa (voi olla keskimääräinen). Työehtosopimuksissa ollaan eri aloilla poikettu merkittävästi näistä säännöksistä työntekijälle edulliseen suuntaan. Työnteko on mahdollista järjestää nykyään ns. liukuvana työaikana. Tällöin työaikalain mukaiset enimmäistyöajat voidaan ylittää enintään kolmella tunnilla päivittäin. Työtä voidaan teettää myös ns. jaksotyönä laissa erikseen mainituilla työaloilla ==Ylityö== Mikä tahansa työajan jälkeen tehtävä työ ei ole ylityötä. Ylityöstä sovitaan aina erikseen ja se on tarkkaan lailla ja työehtosopimuksilla säädeltyä. Ylityön osalta noudatetaan työaikalakia, ellei työehtosopimuksessa ole sovittu toisin. Ylityötä on kahdeksan tunnin työpäivän tai 40 tunnin viikkotyöajan ylitse menevä työ. Ylityöksi työ muuttuu vain, jos se tehdään työnantajan määräyksestä. Kahdeksan tunnin rajaa noudatetaan, vaikka työpäivän pituudeksi olisi sovittu lyhyempi aika. Kaupanalalla päivittäiset ylityörajat ovat korkeammat. Ylityöhön vaaditaan aina työntekijän suostumus. Pääsääntöisesti suostumus on kysyttävä kutakin ylityökertaa varten erikseen. Kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta päivässä maksetaan normaalin palkan lisäksi 50 prosenttia normaalista palkasta. Seuraavilta tunneilta ylityökorvaus on 100 prosenttia. Viikottaisesta ylityöstä maksetaan pääsääntöisesti 50 prosentin korvaus. Joillakin aloilla 5—8 ensimmäisen ylityötunnin jälkeen korvaus nousee 100 prosenttiin. Rajat vaihtelevat työehtosopimuksittain. Pyhä- ja juhlapäivän aattona tehtävästä työstä maksetaan ylityökorvaus työehtosopimusten mukaisesti. Ensisijaisesti ylityökorvaus maksetaan lain mukaan päivittäisestä ylityöstä, vasta toissijaisesti viikottaisesta ylityöstä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lauantaina tehtävä työ on viikottaista ylityötä, jos se tehdään normaalin 40 tunnin työviikon lisäksi. Työntekijä voi pitää ylityökorvauksen halutessaan palkallisena vapaana. Mikäli työnantaja ei suostu antamaan työntekijän esittämää ajanjaksoa vapaaksi, työntekijä voi vaatia korvauksen rahana. Ylityökorvaus lasketaan työntekijän säännöllisen työajan keskituntiansion perusteella. Keskituntiansio saadaan laskemalla joko edellisen tilikauden tai vuosineljänneksen ajalta työntekijän ansio kaikkine lisineen ja luontaisetuineen ja jakamalla se sitten jakson aikana tehdyillä tunneilla. Ansioon ei voi kuitenkaan laskea mukaan ylityö- ja sunnuntailisiä. Ylityöt on merkittävä tarkkaan ylös. Työnantajan kuuluu tehdä työaikaseuranta ja ylityökirjanpito. Pääluottamusmiehen on hyvä aika ajoin tarkistaa kirjanpidon oikeellisuus. Ylityötä saadaan teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden aikana. Kaiken kaikkiaan ylitöitä saa tehdä kalenterivuodessa korkeintaan 250 tuntia. Rajat ovat samat kaikissa EU-maissa. Jos työehtosopimus sallii, voidaan paikallisesti sopia tarkastelujaksoksi kalenterivuosi ja ylityörajaa voidaan sopia nostettavan enintään 80 tunnilla. Tällöin puhutaan lisäylityöstä. Neljän kuukauden ylityörajaa ei saa kuitenkaan ylittää. Työaikalain rikkomisesta voidaan tuomita joko sakkoihin vai vankeuteen. Vaikka työntekijä olisi suostunut ylitöihin enemmän kuin laki sallii, se ei vaikuta työnantajan saamaan tuomioon. ==Lisätyö== Jos työaika on sovittu lyhyemmäksi ajaksi kuin kahdeksaksi tunniksi päivässä tai 40 tunniksi viikossa, normaalin työajan lisäksi tehtävä työ on alkuun lisätyötä. Työnantajan aloitteesta tehdystä lisätyöstä maksetaan normaali tuntipalkka. Kun työtä tehdään enemmän kuin kahdeksan tuntia päivässä tai 40 tuntia viikossa, se on ylityötä, mikäli työnantaja on siihen käskenyt. ==Hätätyö== Hätätyö on aina ylityötä. Työnantaja voi määrätä työntekijän hätätyöhön, jos tuotanto uhkaa keskeytyä tai ihmishenkiä on vaarassa eikä toimenpiteitä voida siirtää tuonnemmaksi. Uhan täytyy ilmaantua yllättäen. Hätätyösäännöstöä käytetään jonkin verran väärin mm. suurten tilausten ja yrityksen myynti- ja messutapahtumien yhteydessä. Hätätyö saa maksimissaan kestää kahden viikon ajan. Sen jälkeen työnantajalle asian ei katsota enää olevan "yllättävä" ja hänellä on ollut riittävästi aikaa järjestää asia kuntoon muilla keinoilla. Työtekijä ei saa kieltäytyä tulemasta tekemään hätätyötä, mikäli työnantaja kutsuu. Kieltäytyminen saattaa olla jopa työsopimuksen purkuperuste. Työnantajan on ilmoitettava välittömästi hätätyöstä työsuojeluhallinnolle. ==Yötyö== Yötyötä on kello 23 – 6 välisenä aikana tehty työ. Yötyön tekeminen on sallittua vain Työaikalain 26 §:ssä mainituilla työaloilla, joissa työn luonne vaatii ehdottomasti yöllä tehtävän työn hyväksymistä. Tällaisia aloja on yleisesti kaikki ne alat, joissa työ järjestetty kolmeen tai useampaan vuoroon sekä erilaiset yhteisten ja yksityistenkin alueiden kunnossapitoon liittyvät työt, sanomalehden tekoon liittyvät eräät työt, terveydenhuoltoon liittyvät eräät työt sekä leipomoalan eräät työt. ==Lepoajat== (Työaikalaki 6 luku ja L nuorista työntekijöistä 19.11.1993/998 8 §) Aina, kun päivittäinen yhtäjaksoinen työ ylittää kuuden tunnin rajan, on työntekijällä oltava vähintään tunnin mittainen lepoaika, jonka aikana työntekijän on pääsääntöisesti päästävä poistumaan työpaikaltaan. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lyhyemmästäkin lepoajasta, ei kuitenkaan alle 30 minuutin lepoajasta. Mikäli lepoaika on alle tunnin, ei työntekijälle tarvitse antaa mahdollisuutta poistua työpaikalta. Työaikalaki ei tunne kahvitaukoja, eikä muita vastaavia taukoja. Nämä yleisesti käytössä olevat tauot tulevat useilla aloilla työehtosopimusten ehdoista, ja saattavat sen vuoksi olla työnantajaa velvoittavia. Usein työnantaja on työpaikkakohtaisesti sopinut tiettyjen taukojen pitämisestä tai tauot ovat voineet muodostua pitkäaikaisen tavan mukaisesti. Työntekijälle on annettava viikoittaista vapaa-aikaa pääsääntöisesti sunnuntaiksi. Yhtäjaksoisen vapaa-ajan tulee olla vähintään 35 tuntia. {{Työoikeus}} 37 14111 2006-06-20T20:20:31Z Anssi 34 {{Työoikeus}} ==Vuosiloman kertyminen== Lomanmääräytymisvuosi on 1.4.-31.3., jonka aikana lomapäiviä kertyy, kun työssäolopäiviä on kuukaudessa vähintään 14. Alle vuoden työsuhteissa lomaa kertyy silloin 2 pv/kk, vuotta pidemmässä 2,5 /kk. Monissa työehtosopimuksissa on sovittu paljonkin suuremmista lomaeduista. Lyhytaikaisissa tai osa-aikaisissa töissä lomaa kertyy sellaiselta kuukaudelta, jolloin työntekijä on ollut saman työnantajan töissä vähintään 35 tuntia (Vuosilomalaki 3 §). Loma-ajalta kuuluu maksaa vuosilomapalkkaa, jonka suuruus määräytyy joko vuosilomalain (Vuosilomalaki 7 §) tai alakohtaisten työehtosopimusten mukaisesti. Lomaltapaluurahasta on sovittu työehtosopimuksissa. Jos työsuhde on niin lyhyt, ettei lomaoikeutta synny, on työntekijällä oikeus lomakorvaukseen sen jälkeen, kun hän on ollut samassa työsuhteessa vähintään kuusi työtuntia (alkaen 1.4.1998) lomanmääräytymisvuoden aikana. Lomakorvaus on yleensä 8,5 % palkasta tai 11 % kun työsuhde on jatkunut vähintään vuoden (Vuosilomalaki 9-13 §). Eräissä työehtosopimuksissa on omia määräyksiä lomakorvausten kertymisestä ja maksamisesta. ==Vuosiloman ajankohta== Vuosiloma tulee antaa kesälomana lomakauden (toukokuun 2. päivä – syyskuun 30. päivä) välisenä aikana. Työnantaja voi vapaasti määrätä vuosiloman ajankohdan. Ilman työntekijän suostumusta lomaa tai sen osaa ei voi määrätä alkavaksi työntekijän vapaapäivänä. Vuosiloman 24 lomapäivää ylittävä loman osa (ns. talviloma) voidaan antaa työnantajan määräämänä ajankohtana lomakauden jälkeen, mutta ennen seuraavan lomakauden alkamista. Kausiluontoisissa töissä, joissa loman antaminen lomakauden aikana tuottaisi vaikeuksia yrityksen toiminnalle, työnantaja voi yksipuolisesti siirtää loman lomakauden ulkopuolelle. ==Työssäoloon verrattavat päivät== Vuosilomalain 3 §:ssä on luettelo niistä päivistä, jotka rinnastetaan työssäolopäiviin työntekijän vuosilomaoikeutta laskettaessa. Vuosilomaa kerryttävät sen mukaan mm. työntekijän vuosilomana pitämät päivät, sairauspoissaolot ja kuntoutuspäivät (max. 75 päivää/ lomanmääräytymisvuosi), äitiys-, isyys- ja vanhempainloma, lomauttaminen (max. 30 päivää kerrallaan), opintovapaa (max. 30 päivää kerrallaan) (Opintovapaalaki 9.3.1979/273 muutoksineen) sekä työn edellyttämään koulutukseen osallistuminen Mikäli työntekijä on sairauden vuoksi työkyvytön, ei hän ole velvollinen työskentelemään. Sairaudestaan työntekijä on velvollinen esittämään työnantajan vaatiessa lääkärintodistuksen. Työnantaja on velvollinen maksamaan palkkaa seitsemän arkipäivän ajan (TES:ssä usein laajempi velvollisuus), sen jälkeen (aletaan maksaa sairasvakuutuksen mukaista päivärahaa). Mikäli työntekijä on tahallaan aiheuttanut itselleen työkyvyttömyyden, ei työnantajalla ole palkanmaksuvelvollisuutta, eikä myöskään sairausvakuutuslain (Sairausvakuutuslaki 4.7.1963/364) mukaista korvausta makseta. Lapsen äkillisen sairastumisen vuosi vanhemmat voivat pitää enintään neljä työpäivää ns. tilapäistä hoitovapaata. Lakien mukaan työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta näissä tilanteissa, mutta usean alan työehtosopimukset takaavat sen maksamisen. Äitiysloman pituus on 105 arkipäivää. Se alkaa äidin valinnan mukaan 50 – 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Äitiysloman ajalta maksetaan Sairasvakuutuslain (Sairausvakuutuslaki 4.7.1963/364) mukaista äitiyspäivärahaa. Monien työehtosopimusten mukaan työnantaja maksaa äidille palkkaa koko äitiysloman ajan. Äitiysloman jälkeen työntekijällä (joko äiti tai isä) on oikeus jäädä hoitovapaalle, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Äitiyslomaa seuraavaa 158 arkipäivän pituista aikaa kutsutaan vanhempainlomaksi. Jompikumpi puolisoista on tällä ajalla oikeutettu vanhempainrahaan. Työnantaja on velvollinen vapauttamaan isän (sekä avoliitossa että avioliitossa syntyneen lapsen isän) työstä isyysloman ajaksi. Se on kestoltaan 6 – 12 päivää lapsen syntymän yhteydessä. Isyysloman pitämisestä on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kuukautta ennen lapsen laskettua syntymäaikaa. Lisäksi isällä on oikeus kuuden arkipäivän pituiseen ns. omaan lomaan äitiys- tai vanhempainrahakautena. ==Lomaraha== Lainsäädännössämme ei ole säännöksiä lomaltapaluurahasta (eli ns. lomarahasta). Sitä maksetaan siis vain, jos siitä on työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa erikseen sovittu. ==Lomakorvaus== Jos työntekijä on työsopimuksensa mukaisesti työssä niin harvoina päivinä tai niin lyhyen ajan, ettei hänelle kerry täysiä lomanmääräytymiskuukausia, on hän oikeutettu saamaan lomakorvauksen. Korvauksena maksetaan 8,5 % ja työsuhteen jatkuttua yli vuoden 11 % lomanmäärytymisvuoden palkasta. {{Työoikeus}} 38 14112 2006-06-20T20:20:54Z Anssi 34 {{Työoikeus}} ==Työntekijän lomauttaminen== Lomauttamisella tarkoitetaan työnteon ja palkan maksamisen keskeyttämistä toistaiseksi tai määräajaksi lakkauttamatta kuitenkaan työsuhdetta. Se voidaan toteuttaa myös osittaisena niin, että päivittäistä tai viikottaista työaikaa lyhennetään. Lomauttamisesta voidaan sopia työnantajan ja työntekijän kesken. Työnantaja voi myös yksipuolisella päätöksellään lomauttaa työntekijän silloin, kun hänellä olisi sen sijasta oikeus joko irtisanoa tai purkaa työsopimus. Työntekijä voidaan lomauttaa enintään 90 päiväksi, jos työ on tilapäisesti vähentynyt. Lomautus täytyy lopettaa, kun syy lomauttamiselle päättyy. Työntekijää ei saa lomauttaa lainkaan, jos työntekijälle voitaisiin järjestää muita töitä, tai jos hänelle voidaan tarjota sopivaa koulutusta. Lomautuksen aloittaminen edellyttää, että asiasta neuvotellaan YT-lain mukaan. Lomautuksesta on myös annettava ennakkoilmoitus heti kun peruste on tullut työntekijän tietoon ja viimeistään 3 kuukautta ennen lomautuksen alkamista. Varsinainen lomautusilmoitus on annettava vähintään 14 vuorokautta ennen lomautuksen alkamista. Määräaikaisessa työsuhteessa olevaa työntekijää ei voida yksipuolisesti lomauttaa. ==Työsopimuksen irtisanominen== Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus voidaan päättää puolin ja toisin irtisanomiseen. Irtisanomismenettelyn osalta on tarkasti noudatettava lain määräyksiä ja irtisanomisaikoja. Irtisanomisajat on lueteltu Työsopimuslain 6 luvussa. Kun työnantaja irtisanoo työsopimuksen, on hänellä oltava joko ns. taloudellinen ja tuotannollinen peruste (ns. kollektiivinen irtisanomisperuste) tai työntekijästä johtuva asiallinen ja painava syy. Lisäksi irtisanominen on mahdollista liikkeen luovutuksen yhteydessä sekä työnantajan kuoleman tai konkurssin ja saneerausmenettelyn alkamisen yhteydessä. Työntekijästä johtuva asiallinen ja painava syy ei ole ainakaan työntekijän sairaus, lailliseen lakkoon osallistuminen, poliittiset tai uskonnolliset mielipiteet, yhdistystoiminta, sukupuoli eikä raskaus. Myöskään äitiys-, isyys tai vanhempainloman eikä hoitovapaan aikana työntekijää ei saa irtisanoa. Käytännössä hyväksyttäviä työntekijöistä johtuvia irtisanomisperusteita ovat olleet mm. työntekijän töiden laiminlyönti, selvä (ja jatkuva) huolimattomuus, sopeutumattomuus ammattiin, järjestyssääntöjen tai työehtojen rikkominen, perusteeton poissaolo sekä vahingon aiheuttaminen työnantajalle. Tuotannollis–taloudellisista syistä irtisanominen voidaan toteuttaa vain jos työ on vähentynyt "vähäistä suuremmassa määrin", työn vähentyminen ei ole luonteeltaan tilapäistä sekä jos työntekijää ei voida kohtuudella ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden sijoittaa uudelleen tai kouluttaa uusiin tehtäviin. Luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun irtisanomissuoja on laaja. Työnantajan suorittama irtisanominen vaatii normaaliedellytysten lisäksi sen, että ne työntekijät, joiden luottamushenkilönä hän on antavat suostumuksensa irtisanomiseen. ==Työsopimuksen purkaminen== Sekä toistaiseksi voimassa oleva työsopimus että määräaikainen työsopimus on purettavissa, mikäli työsuhteen osapuoli olennaisella tavalla rikkonut työsuhteesta johtuvia velvollisuuksiaan. Purkaminen vaatii kumman tahansa osapuolen toimesta toteutettuna lain mukaan ns. "erittäin painavan syyn" olemassaoloa. Työnantajan osalta hyväksyttäviä purkuperusteita ovat mm. työntekijän harhaanjohtaminen, työturvallisuuden vaarantaminen, päihtyneenä esiintyminen työpaikalla, törkeä kunnianloukkaus, väkivalta, liikesalaisuuksien väärinkäyttö, lahjusrikos, pysyvä työkyvyttömyys, työvelvoitteen laiminlyönti (jolloin on aina ensin varoitettava) sekä laiton työtaistelutoimenpide. Mikäli työntekijä on poissa työpaikaltaan vähintään viikon pätevää estettä ilmoittamatta, työnantajalla on oikeus pitää sopimusta purkautuneena. Työntekijän hyväksyttäviä purkuperusteita ovat mm. työnantajan tekemä olennainen harhauttaminen, työntekijän maineen tai siveellisyyden vaarantuminen, törkeä kunnianloukkaus, liian vähäinen työmäärä, palkan maksun laiminlyönti. Purkuperusteeseen on puolin ja toisin vedottava välittömästi, viimeistään 14 päivän kuluessa. Työsopimus päättyy välittömästi purkuilmoitukseen. ==Korvaus perusteettomasta sopimuksen päättämisestä== Työnantajan on maksettava työntekijälle korvausta perusteettomasta työsopimuksen päättämisestä 3-24 kuukauden palkkaa vastaava määrä sekä selvitettävä työsuhteen jatkamisen edellytykset. {{Työoikeus}} 39 14113 2006-06-20T20:30:20Z Anssi 34 {{Työoikeus}} ja otsikointia Lain yhteistoiminnasta yrityksissä (YT-laki 22.9.1978/725) ovat valmistelleet vuonna 1978 työmarkkinoiden keskusjärjestöt. Lain tarkoituksena on yrityksen toiminnan ja työolojen kehittäminen sekä työnantajan ja henkilöstön välisen vuorovaikutuksen tehostaminen, joilla lisätään työntekijöiden ja toimihenkilöiden mahdollisuutta vaikuttaa työtään ja työpaikkaansa koskevien asioiden käsittelyyn. YT-säännöksiä noudatettava, kun yrityksessä on vähintään 30 työntekijää. Lisäksi lakia on noudatettava, kun työnantaja tuotannollisista ja taloudellisista syistä on irtisanomassa tai uudelleen järjestämässä työoloja, kun toimenpiteet kohdistuvat vähintään 10:een työntekijään. ==Neuvottelumenettely== Osapuolina yhteistoimintamenettelyssä ovat työnantaja ja henkilöstön edustaja(t). Jatkuvaa yhteistoimintamenettelyä varten voidaan perustaa neuvottelukunta osapuolten sopimuksella. Neuvottelumenettelyn tavoitteena on yhteisymmärrys työantajan ja henkilöstön välillä. Muita tavoitteita ovat mm. henkilöstön informointi päätösten perusteista sekä myös työnantajan informointi henkilöstölle tärkeistä seikoista. Työnantajan on neuvoteltava toimenpiteen perusteluista ja vaikutuksista ja vaihtoehdoista. Työnantajan tulee antaa henkilöstölle tarpeelliset tiedot yt-menettelyn toteuttamiseksi. Neuvotteluesitys tulee toimittaa kirjallisesti vähintään kolme päivää ennen yt-menettelyn aloittamista. Työnantaja täyttää lain mukaisen neuvotteluvelvoitteen, normaalisti, kun asia käsitelty neuvottelukunnassa. ==Kesto== Irtisanomisen, osa-aikaistamisen ja lomauttamisen osalta vaaditaan lisäksi, että asiasta on neuvoteltu vähintään 7 päivää. Mikäli toimenpiteet kohdistuvat vähintään 10 henkilöön on asiasta neuvoteltava vähintään 6 viikkoa. Neuvotteluvelvoitteen täytettyään työnantajalla on aina oikeus tehdä päätös haluamallaan tavalla. {{Työoikeus}} 40 12654 2006-05-27T13:35:50Z TeemuN 155 wp-linkki {{Wikipedia|Filosofia|Filosofia}} '''Filosofia''' eli viisaustiede on tieteenala, joka tutkii todellisuutta, tietoa ja inhimillistä elämää koskevia yleisiä käsityksiä sekä niiden perusteita. Filosofian harjoittajaa kutsutaan filosofiksi. Vaikka filosofiaa voidaan pitää tieteenä, se poikkeaa muista argumentoivan luonteensa johdosta: kyse on tyypillisesti juuri ihmisen näkökulmasta asioihin ja niiden merkityksiin. ==Kappaleet== *[[Filosofia/Johdanto filosofiaan|Johdanto filosofiaan]] *[[Filosofia/Ontologia|Ontologia]] *[[Filosofia/Epistemologia|Epistemologia]] ==Filosofit== *[[Filosofia/Immanuel Kant|Immanuel Kant]] *[[Filosofia/Ludwig Wittgenstein|Ludwig Wittgenstein]] *[[Filosofia/Robert Nozick|Robert Nozick]] [[Luokka:Filosofia|*]] 41 12668 2006-05-27T18:04:22Z 194.100.2.66 '''Filosofia''' on kirjaimellisesti suomennettuna viisauden rakastamista, tai kuten [[Robert Nozick]] on sanonut, viisaudesta puhumisen rakastamista. Aristoteles jakoi filosofian käytännölliseen ja teoreettiseen. Käytännöllinen filosofia käsittelee sitä miten tulisi toimia tietyjen päämäärien saavuttamiseksi ja teoreettisen filosofian tehtävänä on kuvailla maailmaa. Useissa yliopistoissa filosofian opiskelu jaetaan teorettiseen ja käytännölliseen filosofiaan, joista edellistä opiskellaan humanistisessa ja jälkimmäistä valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Jako on kuitenkin melko sumea ja molemmissa opiskellaan molempia. ==Nykyfilosofia== Metafilosofiset näkemykset ovat kautta aikain jakaantuneet positivistisiin ja tulkitseviin koulukuntiin. Jako näkyy enemmän tai vähemmän nykyfilosofiassakin. Filosofisia koulukuntia ovat olleet muun muassa marxismi, hermeneutiikka, pragmatismi, fenomenologia, uustomismi, analyyttinen filosofia ja eksistentialismi. Nämä ovat kaikki olleet hyvin monimuotoisia suuntauksia. Jaosta analyyttiseen (loogiseen) ja mannermaiseen (elämänfilosofiseen, nykyisin ehkä lähinnä hermeneutiikkaan ja fenomenologiaan perustuvaan) filosofiaan pyritään nykyisin eroon. Mielenfilosofiakin tutkii tietoisuutta ja sen sisältöjä koulukunnista paljoa piittaamatta. ==Filosofi== Filosofi on filosofian harjoittaja. Sanana filosofi tarkoittaa viisauden rakastajaa (kreikan sanoista philos rakastaa, ja sophia viisaus). Sanat filosofia ja filosofi ottivat ensimmäisenä käyttöön Sokrates ja hänen oppilaansa. Sokratesta voidaankin pitää ensimmäisenä varsinaisena filosofina sanan nykyisessä merkityksessä. Sokrateen ja hänen oppilaidensa ajattelu perustui kuitenkin aiempaan ns. esisokraattiseen perinteeseen ja sofisteihin, joita voidaan pitää yhtä lailla filosofisina. Myös Sokrates tunnettiin aluksi sofistina. Sanalla tarkoitettiin viisauden opettajaa. Sokrates kuitenkin vastusti sofisteja, ja sana sai negatiivisen sävyn - sitä voisi kuvata suomennos "viisastelija". Filosofilla voidaan tarkoittaa akateemisen filosofian tutkinnon suorittanutta henkilöä. useammin sana kuitenkin viittaa keneen tahansa ihmiseen, joka harjoittaa filosofian tiedollisia hyveitä eli osaa ajatella taitavasti. Jossakin merkityksessä liki jokainen ihminen on filosofi. ==Filosofian kolme pääosa-aluetta== *'''Ontologia''' eli oppi olemassaolosta tutkii todellisuutta (sitä mitä on olemassa) käsitteellisesti. *'''Epistemologia''' eli tietoteoria tutkii mitä tieto on, mitä voimme tietää ja miten saamme uutta tietoa. *'''Etiikka''' eli moraalifilosofia tutkii, mitä voidaan sanoa moraalisesti hyväksi tai pahaksi ja miten tulisi elää. [[Luokka:Filosofia]] 42 12653 2006-05-27T13:35:42Z TeemuN 155 wp-linkki {{Wikipedia|Ontologia|Ontologia}} '''Ontologia''' eli oppi olevaisesta on filosofian osa-alue, jonka tarkoitus on miettiä millainen ympäröivä maailma todellisuudessa on. Ontologia esittää kysymyksiä todellisuuden luonteesta ja siitä, mikä on todellista. ==Perinteiset ontologiset näkökulmat== ===Mitä maailma on?=== * '''Materialismi''' maailma on ainetta tai energiaa. * '''Idealismi''' maailma on henkeä tai ideoita. ===Onko maailma olemassa?=== * '''Realismi''' maailma on olemassa meistä riippumatta. ===Riippuuko maailma meistä vai onko se itsenäinen?=== * '''Subjektivismi''' maailman olemassaolo riippuu meistä * '''Objektivismi''' maailma on olemassa meistä riippumatta ===Montako maailmaa on olemassa?=== * '''Monismi:''' "Maailma on viime kädessä yksi." * '''Dualismi:''' "On olemassa kaksi itsenäistä olevaisen lajia eli substanssia." * '''Pluralismi:''' "On olemassa useita itsenäisiä substansseja." ===Onko vapaa tahto vain illuusiota?=== * '''Determinismi''' ihmiset eivät ole tietoisia niistä seikoista, jotka heidän toimiaan ohjaavat, ja tiede ei ole vain vielä keksinyt niitä kaavoja, joilla tulevaisuuden voi ennustaa. * '''Indeterminismi''' ihmisillä on vapaa tahto, jota he toteuttavat. [[Luokka:Filosofia]] 43 12655 2006-05-27T13:36:20Z TeemuN 155 wp-linkki {{Wikipedia|Epistemologia|Epistemologia}} '''Epistemologia''' eli '''tietoteoria''' on filosofian osa-alue, joka pyrkii selvittämään, mitä voimme tietää ja millainen tieto on oikeaa tietoa. [[Luokka:Filosofia]] 44 12234 2006-05-26T10:09:21Z Samulili 276 [[Luokka:Psykologia]] {{wikipedia|Psykologia|Psykologia}} Psykologia on sananmukaisesti oppi mielestä. Psykologia tutkii ihmisten käyttäytymistä, kokemusta ja inhimillisen toiminnan säännönmukaisuuksia, esimerkiksi mielen toimintaa, oppimista, tunteita, ihmissuhteiden toimintaa ja aistihavaintojen tulkintaa. Se pyrkii vastaamaan esimerkiksi sellaisiin kysymyksiin kuten miten persoonallisuus kehittyy, kuinka paljon geenit ja ympäristö voivat vaikuttaa yksilöön, miten muisti toimii, mitä on tietoisuus ja mistä erilaiset mielenterveydelliset häiriöt johtuvat. Psykologia voi tutkia mielen sisäisiä tapahtumia ja niiden vaikutusta käyttäytymiseen tai pelkästään ulkoista käyttäytymistä. Tutkimustapoina voi olla esimerkiksi kokeellinen tutkimus joka soveltuu hyvin kognitiivisten toimintojen tutkimiseen, haastattelu, kenttätutkimus, erilaiset testit tai fenomenologinen tutkimus jota käytetään humanistisessa psykologiassa. ==Psykologian perusteet== '''Osa 1 - Mitä psykologia on?''' # [[Psykologia/Psykologia tieteenalana|Psykologia tieteenalana]] '''Osa 2 - Mitä psykologia tutkii ja miten?''' # [[Psykologia/Psykologia ja ihminen|Psykologia ja ihminen]] # [[Psykologia/Tiedonkeruumenetelmät|Tiedonkeruumenetelmät]] # [[Psykologia/Älykkyystestit|Älykkyystestit]] # [[Psykologia/Kyselytutkimukset|Kyselytutkimukset]] # [[Psykologia/Dokumentit|Dokumentit]] '''Osa 3 - Psykologian historiaa''' # [[Psykologia/Psykologian historia|Psykologian historia]] '''Osa 4 - Koulukunnat ja suuntaukset''' # [[Psykologia/Koulukunnat ja suuntaukset|Koulukunnat ja suuntaukset]] '''Osa 5 - Ihmiskäsityksiä''' # [[Psykologia/Ihmiskäsitys|Ihmiskäsitys]] '''Osa 6 - Oppiminen''' # [[Psykologia/Oppiminen|Oppiminen]] ==Ihminen tiedonkäsittelijänä - kognitiivinen psykologia== '''Osa 1 - Kognitiivinen psykologia''' # [[Psykologia/Kognitiivinen psykologia|Kognitiivinen psykologia]] '''Osa 2 - Tietoisuus''' # [[Psykologia/Tietoisuus|Tietoisuus]] '''Osa 3 - Tarkkaavaisuus ja havaitseminen''' # [[Psykologia/Tarkkaavaisuus ja havaitseminen|Tarkkaavaisuus ja havaitseminen]] '''Osa 4 - Muisti''' # [[Psykologia/Muisti|Muisti]] '''Osa 5 - Oppiminen''' # [[Psykologia/Oppiminen|Oppiminen]] '''Osa 6 - Ajattelu''' # [[Psykologia/Käsitteet ja kieli]] # [[Psykologia/Ongelmanratkaisu ja luovuus]] [[Luokka:Psykologia]] 45 12238 2006-05-26T10:09:39Z Samulili 276 [[Luokka:Psykologia]] ==1. Havainnointi== Tutkija ei ole riippuvainen tutkimuskohteensa yhteistyöhalusta, kun hän hankkii tietoa havainnoimalla. Tutkija saattaa vaikkapa matkustella bussilla ympäri kaupunkia tehden samalla havaintoja kanssamatkustajistaan. Hänen kiinnostuksenkohteisiinsa voi kuulua esimerkiksi se, ketkä juttelevat bussissa, mistä aiheesta jutellaan tai ehkä hän tarkkailee vain sitä, kuka istuutuu kenenkin viereen. Tämän tyylinen havainnointiin perustuva tutkimus voidaan suorittaa periaatteessa neljällä eri tavalla. Ensimmäisessä tapauksessa tutkija kertoo tutkittaville, että hän on nyt tutkimassa heitä. Hän voi myös olla tutkittavien kanssa hyvinkin vilkkaassa vuorovaikutuksessa. Toiseksi tutkija voi ostallistua aktiivisesti tutkittavan ryhmän aktiviteetteihin, mutta ei kerrokaan että on tekemässä tutkimusta. Kolmanneksi tutkija voi vetäytyä täydellisesti taustalle tarkkailemaan tutkittavien ollessa kuitenkin tietoisia tarkkailusta. Neljänneksi tutkija voi tarkkailla, mutta jättää kertomatta siitä kohteilleen. ==2. Psykologiset testit== Psykologiassa testeillä on varsin pitkä historia. Vielä 1800-luvun alkupuolella astronomia oli hyvin kehittymätön tiede: saatu informaatio oli riippuvaista havainnoitsijan kyvystä tehdä oikeita merkintöjä erilaisia astronomian ilmiöistä. Noin vuonna 1800 eräs Greenwichin astronomi huomasi, että hänen assistenttinsa aikamerkinnät poikkesivat hänen itsensä tekemistä, vaikka kyseessä oli sama astronominen ilmiö. Niinpä hän antoi assistentilleen potkut. Asia olisi ehkä jäänyt siihen, ellei saksalainen astronomi olisi kiinnostunut asiasta. Saksalaisella tarkkuudella hän ryhtyi vertaaman omia ja kollegansa merkintöjä, jotka koskivat samaa ilmiötä. Verrattaessa tuloksia hän joutui hämmästyksekseen toteamaan, että tulokset poikkesivat toisistaan. Niinpä hän päätteli, että astronomien havaintojen välillä on eroja. Sir Francis Galton kirjoitti ihmisen älykkyydestä ensimmäisen kerran kirjassaan, jossa hän käsitteli ihmisen älykkyyden periytyvyyttä. Galton oli huomannut, että joillakin aloilla lahjakkaat ihmiset olivat yllättävän usein sukua toisilleen. Galton kehitteli myöhemmin testejä, joilla mitattiin ihmisten aistien tehokkuutta. Hänen mielestään älykkyys oli sama kuin aistien erottelukyky: mitä tarkemmat aistit, sitä älykkäämpi ihminen on. Galton avasi vuonna 1884 Lontoossa älykkyyden tutkimista varten antropometrisen laboratorion, jossa ihmiset kävivät mittauttamassa älykkyyttään. Galtonin laboratorio toimi kuuden vuoden ajan, jolloin siellä testattiin yli 9000 ihmistä. Tuolloin keskityttiin mittaamaan aistien toimintaa sekä käytettiin erilaisia motoriikkaa mittaavia testejä. Kyseinen kehitystrendi sai haastajan vuonna 1896, kun A. Binet ja V. Henri julkaisivat kirjoituksensa, jossa he kritisoivat sitä, että älykkyys voitaisiin mitata sensorisilla ja motorisilla testeillä. Vaihtoehdoksi he esittivät testejä, jotka pureutuisivat enemmän sellaisiin seikkoihin kuin muisti, keskittyminen, logiikka, mielikuvitus jne. Vuonna 1905 Alfred Binet laati yhdessä Théodore Simonin kanssa testin, joka koostui muutamasta kymmenestä tehtävästä. Testin tarkoituksena oli erottaa heikkolahjaiset lapset omille luokilleen. Vuonna 1908 laaditussa versiossa tehtävät järjestettiin ikäryhmittäin sen mukaan, miten hyvin ne sopivat kunkin ikätason lapsille. Kunkin ikäryhmän tehtäviksi valittiin sellaisia tehtäviä, jotka 60-90 % sen ikäisistä oli kyennyt ratkaisemaan. Uudessa älykkyystestin versiossa vuonna 1911 Binet käytti käsitettä älykkyysikä, jolla voitiin mitata vain samanikäisiä keskenään. Älykkyyden tutkimus, testien kehittely ja käyttö kokivat voimakkaan kehittymisen 1950-60-luvulla. Tämän jälkeen älykkyyden tutkimus ja testit joutuivat kovan kritiikin kohteeksi. Innostus älykkyystestien käyttöön väheni huomattavasti. Kaikkia testejä tulisikin arvioida niiden luotettavuuden ja validiteetin suhteen. Validiteetilla tarkoitetaan sitä, että testi mittaa sitä mitä sen oletetaan mittavaan. [[Luokka:Psykologia]] 46 12237 2006-05-26T10:09:36Z Samulili 276 [[Luokka:Psykologia]] Sekä älykkyystestit että koulutus vaikuttivat varsinkin toisen maailmansodan jälkeen toisiinsa hyvin voimakkaasti niin, että kouluopetus suuntautui sellaisten taitojen kehittämiseen, joita älykkyystesteissä mitataan. Älykkyystestit mittaavat enimmäkseen loogista päättelykykyä, joka kehittyy esimerkiksi matematiikkaa opiskelemalla. Yhdysvalloissa testattiin useaan otteeseen 1960-luvulla eri rotujen välisiä eroja älykkyysosamäärässä. Saatiin tuloksia, joiden mukaan mustat ovat keskimäärin 15-20 pistettä valtaväestöä "tyhmempiä". Myöhemmät testaukset ja etenkin testausasetelmien arviointi kuitenkin kertoivat, että nämä tutkimustulokset kuuluvat lähinnä kategoriaan huuhaa. Keskimääräisellä ihmisellä älykkyysosamäärä on 100. Kognitiivisen psykologian ansiosta näkemys siitä, mitä älykkyys on, on pikkuhiljaa laajenemassa. Älykkyystestit mittaavat enimmäkseen loogisten suhteiden tajuamista, joka on todella pieni osa älykkyydestä. Kaiken lisäksi älykkyystestejä voi teoriassa harjoitella, vaikkei vastauksia ja tulkintanormeja tuntisikaan. Älykkyystestit kelpaavatkin ennustuskriteereiksi vain yleisellä tasolla. Huippuälykkäiden joukossa on myös syrjäytyneitä. Yksilötasolla on toisen käyttäytymisen ennustaminen mahdotonta. Pelkkä kognitiivinen suorituskyky ei takaa menestystä elämässä, oma suuntautuminen vaikuttaa yhtälailla. [[Luokka:Psykologia]] 47 12239 2006-05-26T10:09:43Z Samulili 276 [[Luokka:Psykologia]] Kyselytutkimukset jaetaan yleensä kahteen pääryhmään, haastatteluihin ja kyselylomakkeisiin. Haastattelututkimukset perustuvat siihen, että tutkija haastattelee henkilöitä. Hän saattaa esimerkiksi keskustella vanhempien kanssa lasten kasvatuksesta. Kyselylomakkeet perustuvat puolestaan siihen, että koehenkilö saa lomakkeen vastattavakseen. Lomakkeessa voi olla valmiita vaihtoehtoja, joiden välillä täytyy valita tai sitten henkilö saa kirjoittaa vastauksensa paperille omin sanoin. [[Luokka:Psykologia]] 48 12240 2006-05-26T10:09:47Z Samulili 276 [[Luokka:Psykologia]] ==Dokumentit eli valmiit aineistot== Aina tutkijan ei välttämättä tarvitse kerätä tietoja, koska tieto on jo olemassa jossakin. Tutkija voi olla kiinnostunut vaikkapa tekemään yhteenvedon aikaisemmista tutkimuksista. Kannattaa muistaa, että Tilastokeskus tekee tilastoja monelta eri elämänalueelta. On myös mahdollista tutkia ihmisten henkilökohtaisia dokumentteja, kuten esimerkiksi päiväkirjoja ja kirjeitä, mutta lupa on kohteliasta pyytää. Tiedotusvälineet ovat yksi tutkimuskohde: joku psykologi saattaa olla tekemässä tälläkin hetkellä tutkimusta tietokonepelien väkivallasta tai "Salattujen elämien" elämänmenosta. [[Luokka:Psykologia]] 49 12241 2006-05-26T10:09:50Z Samulili 276 [[Luokka:Psykologia]] ==Psykoanalyysi== Psykoanalyysin isä on '''Sigmund Freud''' (1856-1939), joka loi yksinään kokonaisen koulukunnan. Freud oli alun perin lääkäri, joka hoiti mm. neurooseja. Hän perusti vuonna 1896 yksityisvastaanoton ja samoihin aikoihin hän aloitti myös julkaisutoimintansa. Freudilla oli tapana joutua huonoihin väleihin työkavereidensa kanssa. Alussa hän teki yhteistyötä Josef Breuerin kanssa, mutta heidän välinsä katkesivat 1905, koska Breuerilla oli erilainen käsitys ihmisen seksuaalisuudesta kuin Freudilla. Myöhemmin Freud teki läheistä yhteistyötä Jungin kanssa, mutta myös heidän välinsä katkesivat. Yksi merkittävimmistä tapahtumista Freudin uralla oli vuonna 1896 pidetty luento, jossa hän käsitteli lasten seksuaalisuutta. Luento aiheutti tuolloin aikamoisen skandaalin, mutta siitä huolimatta psykoanalyysi löi itsensä läpi 1900-luvun alussa. Psykoanalyysista tuli muoti-ilmiö, joka levisi romaaneihin ja näytelmiin. Psykoanalyysi eroaa suhteellisuusteoriasta ja muistakin luonnontieteistä siinä, että psykoanalyysi ei voi saavuttaa lopullista ja ehdottoman varmaa tietoa. Siinä suhteessa se asettuu vastapooliksi luonnontieteille, jotka meidän aikanamme edustavat pikkuporvarillista ideologista filosofiaa. Psykiatrian piirissä on suhteellisen tavallista, että potilasta voidaan hoitaa useaa erilaista lähestymistapaa käyttäen. Joskus kuitenkin vain yksi tapa osoittautuu muita selvästi paremmaksi. Psykoanalyysin kohdalla on oltu muita teorioita toiveikkaampia ja yritetty soveltaa sitä väkisin sellaisissa tilanteissa, missä sen teoriassa pitäisi toimia mutta käytännössä tuloksia ei saada. Freudin hoitomenetelmäksi muodostui vapaa assosiaatio. Potilas makasi sohvalla eikä nähnyt terapeuttiaan, joka oli sohvan päässä kuuntelemassa. Potilas kertoili vapaasti asioista, jotka juolahtivat hänen mieleensä. Terapeutti vain kuunteli, ja hän puuttui keskustelun kulkuun vain silloin, kun huomasi, että potilas ei halunnut kertoa jostakin asiasta. Freudin mukaan psyykkisistä sairauksista paraneminen oli mahdollista vain silloin, kun potilas tulee tietoiseksi pahoista muistoistaan. Freud käytti menetelmänään vapaata assosiaatiota. Potilaalle kiusalliset asiat eivät kuitenkaan tahtoneet tulla mieleen, koska potilaan alitajunta puolusti häntä pitämällä ikävät muistot itsellään. Freud halusi kuitenkin päästä tuon muurin läpi, minkä vuoksi terapiassa ollut potilas saattoi terapian aikana huutaa ja itkeä, koska alitajunnan murtaminen ei ollut helppoa eikä nopeaa. Vapaissa assosiaatiotilanteissa potilaat kertoivat usein lapsuudenaikaisista seksuaalista ongelmistaan. Tästä Freud teki johtopäätöksen, jonka mukaan seksuaalisuus on ihmisen perusvietti, joka aiheuttaa ihmiselle ongelmia. Näiden havaintojen pohjalta Freud kehitteli mm. Oidipus- ja Elektra-kompleksit, joiden mukaan lapsi kokee 5-6-vuotiaana vetoa vastakkaista sukupuolta olevaan vanhempaansa. Tämän seurauksena hän alkaa kilpailla samaa sukupuolta olevan vanhempansa kanssa. Kyseessä on sikäli ongelmallinen tilanne, että tunne on kielletty, koska lapsen täytyy rakastaa sekä isäänsä että äitiänsä. On pantava merkille myös, että psykoanalyysi ei ole Freudin yksin kehittämä, vaan hänellä oli laaja piiri ihmisiä, joiden kanssa hän kävi keskusteluja läpi. Usein psykoanalyysista keskusteltaessa jumiudutaan kokonaan Freudiin ja hänen ajatteluunsa ja myöhempiä vaikuttajia kuten Anna Freudia, Adleria, Kleinia, Frommia ja Lacania ei juurikaan oteta huomioon. Uusia psykodynaamisia näkemyksiä ovat egopsykologia ja objektisuhteiden psykologia. Kuuluisaa psykologia Erik H. Eriksonia voidaan pitää egopsykoanalyytikkona. Margaret Mahlerin varhaislapsuuden vuorovaikutus- ja kiintymyssuhteiden teoriaa pidetään vakiintuneena esimerkkinä objektisuhdeteorioista. Nykypäivänä psykoanalyysi on yhdystymässä neurotieteiden kanssa. Neuropsykoanalyysin kärkinimi on tällä hetkellä Fred M. Levin. == Behaviorismi == Behaviorismi nousi oppimisen tutkimuksen valtasuuntaukseksi ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Sen keskeisempänä ajatuksena oli tutkia oppimista luonnontieteellisen puolueettomuuden näkökulmasta. Ihmisen ja eläinten käyttäytymisen katsottiin olevan samankaltaista, osiin pilkottavissa olevaa. Oppimisen perusperiaate on muotoiltu behaviorismissa ärsyke-reaktio -kytkennäksi, jota säädellään vahvistamisella. Teoreettisena tavoitteena on käyttäytymisen kontrollointi ja ennustaminen. Oppijoiden tietoisuutta, tunteita yms. ei oteta huomioon. Oppimisessa korostuu oppijan ulkoinen säätely. "Helppona" ja opettajan työn kannalta johdonmukaisena mallina se on levinnyt laajaan käyttöön ilman suurempia kyseenalaistamisia. == Kognitiivinen psykologia == Kognitiivisen psykologian teoreettinen lähestymistapa korostaa käsitystä ihmisestä tietojen prosessoijana. Suuntauksen juuret ovat yhtä lailla tietojenkäsittelyssä kuin psykologiassa: se tutkii sekä ihmisten että koneiden älyä. Lapsi muodostaa oppimisprosessissa havaintojensa perusteella jäsentyneitä toiminta- tai tietokokonaisuuksia eli skeemoja. Skeemat kehittyvät akkomodaation ja assimilaation välityksellä. Assimilaatiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa vanhaan skeemaan "sulautetaan" uutta informaatiota. Akkomodaatiossa vanhaa skeema hylätään kokonaan ja korvataan uudella. [[Luokka:Psykologia]] 50 12242 2006-05-26T10:09:53Z Samulili 276 [[Luokka:Psykologia]] == Ihmiskäsityksiä == '''Ihmiskuva''' on käsitys ihmisestä: millainen hänen perusolemuksensa on ja mitkä tekijät määräävät hänen toimintaansa. Ihmisen perusolemuksen kysymys ei ole vain psykologinen, vaan pikemminkin filosofinen ja elämänkatsomuksellinen. Psykologian eri koulukunnissa ja suuntauksissa pohditaan myös ihmiskuvaa: ne eivät yksinkertaisesti voi sivuuttaa sitä olankohautuksella. Ihmiskuvan tarve astuu kuvaan jo siinä vaiheessa, kun asetetaan tutkimusongelmaa. Tutkimukset toisaalta vahvistavat jokaisen koulukunnan aiempia ihmiskäsityksiä. Tämän lisäksi ihmiskäsityksillä on aina laajempaa yhteiskunnallista merkitystä. Mikäli vaikkapa yhteiskunnassa on vallalla käsitys, jonka mukaan ihminen on paha, niin viranomaisilla riittää varmasti puuhaa kun he miettivät erilaisia rangaistuksia ja kieltoja. Lisksi valistukseen panostetaan, sillä pahastahan täytyy tehdä hyvä. * '''Behavioristit''' uskovat ihmisen olevan passiivinen olio, johon voidaan vaikuttaa ulkoisilla palkkioilla ja rangaistuksilla. * '''Psykoanalyyttisen''' näkemyksen mukaan ihmisen toimintaa ohjaavat hänen irrationaaliset viettinsä, jotka ovat peräisin sekä yhteiskunnallisesta arvomaailmasta että biologisesta perimästä. Vietit elävät omaa elämäänsä tiedostamattomassa mielen osassa, jota nimitetään usein alitajunnaksi. Ihmisen toiminta ohjautuu yhteiskunnallisen arvomaailman ja biologisten tarpeiden dynamiikassa. Ihmisen psyyken yhteiskunnallisesti muodostunutta osaa nimitetään superegoksi ja biologista osaa <i>id</i>iksi. Ego(minä/ihminen) on se joka muodostuu näiden kahden ristipaineen summana. * '''Humanistisen psykologian''' mukaan ihminen on ainutkertainen olento ja itse vastuullinen oman toimintansa ohjaamisesta. Humanistinen psykologia näkee ihmisen tiedostavana ja empaattisena olentona, jonka pyrkimyksenä on itsensä kehittäminen ja aktiivinen kasvaminen. * '''Kognitiivinen psykologia''' näkee ihmisen aktiivisena tiedon käsittelijänä. Ihminen ohjaa omaa toimintaansa tiedon avulla. Toiminnan ohjaus on tietoista, mikä erottaa ihmisen eläimestä. [[Luokka:Psykologia]] 51 13674 2006-06-09T14:22:40Z Mikko M 356 /* Linux */ Unix on laitteistoriippumaton käyttöjärjestelmä, joka syntyi vuonna 1969. Alkuperäistä Unix-käyttöjärjestelmää ei tiettävästi käytetä nykyään enää missään, mutta Unix elää siitä polveutuneiden ilmaisten ja kaupallisten käyttöjärjestelmien kuten Mac OS X:n ja Solariksen muodossa. Linux on suomalaisen Linus Torvaldsin kehittämä vuonna 1992 julkaistu käyttöjärjestelmän ydin, joka on unix-yhteensopiva, mutta ei perustu unixin koodiin. Siksi Linuxia kutsutaan unix-klooniksi. Linux-ydin on käyttöjärjestelmän oleellinen osa, mutta yksinään hyödytön. Nimeä Linux käytetään kuitenkin myös puhuttaessa käyttöjärjestelmästä, jonka ydin on Linux. Ytimen lisäksi kokonaiseen käyttöjärjestelmään kuuluu myös joukko sovellusohjelmia, jotka Linuxin tapauksessa ovat useimmiten GNU-projektin tuottamia työkaluja. Suositellaankin Linux-pohjaisten käyttöjärjestelmien kutsumista GNU/Linux-käyttöjärjestelmiksi. Linux on vapaa ohjelmisto, minkä takia kuka tahansa voi tehdä siihen muutoksia. Linux on julkaistu GNU GPL -lisenssillä. ==Kappaleet== === Perusteet === *[[Unix-järjestelmien perusteet]] *[[GNOME-työpöydän käyttö]] *[[KDE-työpöydän käyttö]] *[[Linux-ylläpito]] *[[BSD UNIX-ylläpito]] *[[SysV UNIX-ylläpito]] === Asennus === ==== Linux ==== *[[Fedoran asennus]] *[[Debianin asennus]] *[[Lazaruksen asennus]] *[[Ubuntu tutuksi/Asentaminen]] *[[Puppy linuxin asennus]] *[[Gentoon asennus]] *[[Susen asennus]] ==== SysV ==== *[[Solariksen asennus]] ==== BSD ==== *[[FreeBSD:n asennus]] *[[OpenBSD:n asennus]] === Ohjelmat === *[[OpenNTPD]] === Verkkokäyttö ja vaativa ylläpito === *[[Linux ja yleisimmät verkkopalvelut]] *[[Vaativa Linux-ylläpito]] [[Luokka:Unix/Linux]] 52 12462 2006-05-26T17:42:54Z Samulili 276 [[Luokka:Tietoliikenne]] [[Image:Phone handset.jpeg|200px|right]] '''Tietoliikenteellä''' tarkoitetaan yleensä tietojen eli datan välittämistä käyttäjältä toiselle. Nykyinen tietoliikenne on hyvin nopeaa, ja sille on ominaista myös nopea teknologinen kehitys. <!--Nykyisin on käytössä joukko standardeja eri tietoliikenteen haaroille.--> Nykyisin tietoliikenteellä tarkoitetaan puhelimien välistä liikennettä ja ns. laajakaistoja, jotka tuovat Internetin ja muut palvelut käyttäjän saataville. Tietoliikenteeseen kuuluu kuitenkin paljon muutakin kuin puhelin- ja Internet-liikenne. Tämän Wikikirjan tarkoitus on kuvailla eri tietoliikenteen haaroja sekä tietoliikenteen historiaa. Käyttäjälle annetaan myös perustietoa yleisesti tunnetuista standardeista. == Sisältö == #[[/Nykyaikainen tietoliikenne|Nykyaikainen tietoliikenne - johdanto aiheeseen]] #[[/Tietoliikenteen historiaa|Tietoliikenteen historiaa]] #[[/Radio ja televisio|Radio ja televisio]] #[[/Puhelin ja puhelinlinjat|Puhelin ja puhelinlinjat]] #*[[/Lankapuhelin|Lankapuhelin ja lankapuhelinverkot]] #*[[/Matkapuhelin|Matkapuhelin ja matkapuhelinverkot]] #[[/Internet ja muut IP-verkot|Internet ja muut IP-verkot]] #*[[/Tiedonsiirto|Tiedonsiirto]] #*[[/Digitaaliset tietoverkot|Digitaaliset tietoverkot]] #*[[/Internet-protokollat|Internet-protokollat]] #[[Lähteitä]] [[Luokka:Tietoliikenne]] 53 12464 2006-05-26T17:43:01Z Samulili 276 [[Luokka:Tietoliikenne]] ==Tietoliikenne tänä päivänä== Tietoliikenne on tiedon välittämistä paikasta toiseen. Ennen puhelimen, lennättimen ja radion keksimistä kirjeposti oli tärkein tietoliikenteen väline. Nykyisin tietoliikenne on puheen, kuvan ja datan siirtoa tietoverkoissa. Tietoliikenteen kehitys alkoi puhelimen ja langallisen lennättimen keksimisestä 1870-luvulta alkaen. Lisää vauhtia antoi radion ja langattoman lennättimen keksiminen 1900-luvun alussa. Tietoliikenteen merkitys yhteiskunnassamme on 1950-luvulta alkaen kasvanut jatkuvasti elektroniikan kehitykseen perustuvien tehokkaiden päätelaitteiden (puhelin, matkapuhelin, telefax, tietokoneliitännät) ja siirtotekniikan (optiset kuidut, tietoliikennesatelliitit, langaton siirto) ansiosta. Tietoliikennetekniikan kehitystä ohjataan lukuisilla kansainvälisillä sopimuksílla ja standardeilla. <!--Nykyisin tiedon jakamiseen ja välittämiseen on useita eri tapoja ja standardeja.--> [[Luokka:Tietoliikenne]] 54 12463 2006-05-26T17:42:58Z Samulili 276 [[Luokka:Tietoliikenne]] '''Protokolla''' tarkoittaa tiettyjä sääntöjä tai toimintatapoja, joiden mukaan tiedonvälitys tapahtuu. Protokollia määrittelevät erilaiset standardointielimet, joista tärkeimpiä ovat Internet Engineering Task Force (IETF), Institute of Electrical and Electronics Engineers (IEEE), International Standards Organization (ISO) ja International Telecommunications Union Telecommunication Standardization Sector (ITU-T). Tavallisimmat Internet-protokollat ovat TCP/IP (''Transmission Control Protocol/Internet Protocol''), UDP/IP (''User Datagram Protocol/Internet Protocol''), HTTP (''HyperText Transfer Protocol'') ja FTP (''File Transfer Protocol''). == TCP/IP == *ARPANET *DoD/IP *Varsinainen TCP/IP *OSI-malli [[Kuva:OSI-malli.jpg|OSI-malli]] == UDP/IP == == HTTP == == FTP == == Sovellukset == Selaimen päätarkoitus on selata verkkosivuja, joita siirretään Internetissä HTTP-protokollan välityksellä. Sivua ladattaessa selain hakee pyydetyltä WWW-palvelimelta HTML-kielisen dokumentin, jonka se sitten jäsentää ja muotoilee asetelluksi sivuksi teksteineen, kuvineen ja muine mahdollisine elementteineen. IRC (Internet Relay Chat) eli ''irkki'' mahdollistaa reaaliaikaisen keskustelun Internet-käyttäjien välillä. IRC on vanhin Internetin pikaviestipalvelu (''instant messenger''). Sillä voidaan suoraan keskustella muiden saman kanavan käyttäjien kanssa. == Verkon hallinta ja tietoturva == [[Luokka:Tietoliikenne]] 56 14014 2006-06-17T11:39:30Z Anssi 34 tehtävät otsikoitu {{Suunnitelma puuttuu}} HUOM! [http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:TeX_markup TeX-opas], ja [http://en.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:TeX_markup TeX markup]. <br/> HUOM2! Editointiosiossa 'Save page'-napin vieressä olevalla 'Show preview'-napilla voi esikatsella muokattua sivua ennen tallentamista.<br/> ==Tehtäviä== (puuttuvia tehtäviä voi lisätä) ===Tehtävä 1.=== Määritä kaikki ei-negatiiviset kokonaislukunelikot <math> (a,b,c,n) </math> joille pätee <math> n^a+n^b = n^c </math> (lukuteoria, helpohko) (VP, tosin plagioitu) ===Tehtävä 2.=== Määritä kaikki alkuluvut p, joiden kymmenjärjestelmäesityksestä voidaan poistaa mitkä tahansa numerot (jättäen ainakin yhden jäljelle) niin, että jäljelle jäävä luku on myös alkuluku. (esimerkiksi luvusta 234234 saadaan numeroita poistamalla esim. luvut 2344, tai 23234, tai 3) (lukuteoria(?), varsin helppo)(VP) ===Tehtävä 3.=== Todista, ettei ole olemassa sellaista joidenkin kolmen peräkkäisen positiivisen kokonaisluvun summaa, joka voitaisiin esittää myös joidenkin kolmen peräkkäisen positiivisen kokonaisluvun neliöiden summana. (lukuteoria, varsin helppo)(VP) ===Tehtävä 4.=== Olkoon n mielivaltainen positiivinen kokonaisluku. Voidaanko Fibonaccin lukujonosta löytää luku, joka on jaollinen n:llä? (lukuteoria, helpohko) ===Tehtävä 5.=== Todista, että <math> {2p \choose p} \equiv 2 \pmod{p^2}</math> kaikilla alkuluvuilla p. (lukuteoria, helpohko) ===Tehtävä 6.=== Ratkaise välillä [-2,2] ryhmä <br/><br/><math>\left\{\begin{matrix} a+b+c+d+e & = & 0 \\ a^3+b^3+c^3+d^3+e^3 & = & 0 \\ a^5+b^5+c^5+d^5+e^5 & = & 10 \end{matrix}\right.</math> ===Tehtävä 7.=== Todista, että jos positiivisella kokonaisluvulla n on pariton alkulukutekijä, niin on olemassa joukon <math> (1,2,3, ... n) </math> permutaatio <math> (a_1, a_2,... a_n) </math> siten, että pätee yhtälö <math> \sum_{k=1}^n k\cos \left(\frac{2a_k\pi}{n}\right) = 0 </math> .(algebra/kombinatoriikka, haastavahko) (LA) ===31.8.2004 Lisää tehtäviä (LA):=== ===Tehtävä 8.=== Olkoon ABCD jännenelikulmio, jonka lävistäjien leikkauspiste on O. (Jokin) pisteiden D ja O kautta kulkeva ympyrä leikkaa janat AD ja CD pisteissä M ja N. Suorat OM ja BA leikkaavat pisteessä R, ja suorat ON ja CB leikkaavat pisteessä T. Lisäksi R ja T ovat samalla puolella suoraa BD kuin A. <br/> Osoita, että O, R, T ja B ovat saman ympyrän kehällä. <br/> (geometria, sopii suomalaisellekin) ===Tehtävä 9.=== Olkoon ABCD konveksi ympyrän ympärille piirretty nelikulmio. Puolisuorat AB ja DC leikkaavat pisteessä E, ja samoin puolisuorat DA ja CB leikkaavat pisteessä F. (Siis esimerkiksi piste B on janalla AE, mutta A ei ole janalla BE.) Olkoot X, Y ja Z tässä järjestyksessä kolmioiden AFB, BEC ja ABC sisään piirrettyjen ympyröiden keskipisteet. Suora XZ leikkaa suorat EA ja ED pisteissä K ja L, tässä järjestyksessä, ja edelleen suora YZ leikkaa suorat FC ja FD pisteissä M ja N. Osoita, että <math> EK=EL </math> jos ja vain jos <math> FM=FN.</math> (geometria, vaativa mutta mahdolinen) ===Tehtävä 10.=== Olkoot a, b ja c välin [-1,1] lukuja ja x,y,z välin [0,1) lukuja. Etsi seuraavan lausekkeen suurin mahdollinen arvo: <math> {(1-a)(1-b)(1-c)} \over {(1-bz)(1-cx)(1-ay)} </math><br/> (algebra, varsin helppo) ===Tehtävä 11.=== Määritellään <math>x_k = \frac{k}{101} </math>. Laske summa <math> \sum_{k=0}^{101} \frac{{x_k}^3}{1-3x_k + 3x_k^2}</math>. (algebra, aika helppo) ===Tehtävä 12.=== Sovitaan merkinnästä <math>[a][b]</math> = kymmenjärjestelmän luku, jossa luvun a perään on kirjoitettu luvun b numerot. Määritellään sitten lukujono <math>a_1 = 0,1</math>; <math>a_{n} = [a_{n-1}][n!]</math>. Osoita, että näin määritelty lukujono suppenee. Onko raja-arvo rationaalinen? (Huom. lukujono suppenee kohti raja-arvoa A, jos ja vain jos jokaisella positiivisella reaaliluvulla b on olemassa kokonaisluku N siten, että aina kun n>N, <math>\left| {a_n-A} \right| < b </math>) (monelta osa-alueelta, kuitenkin aika helppo) ===Tehtävä 13.=== On annettuna alkuluku p. Funktio f on määritelty kaikilla kokonaisluvuilla ja se saa vain kokonaislukuarvoja. Lisäksi tiedetään, että <math>f(m) = f(n) </math> kaikilla <math>m \equiv n \pmod{p}</math> ja että <math>f(mn) = f(m)f(n)</math> kaikilla m,n. Määritä mahdolliset f:t. (lukuteoria, ratkeava) ===28.9. (LA)=== ===Tehtävä 14.=== (2 osakysymystä) Tarkastellaan laatikkoa, jossa voi olla sinisiä palloja S, punaisia palloja P ja valkoisia palloja V. Palloja muutetaan toisiksi seuraavien operaatioiden avulla: <br/> P+P -> V <br/> S+S -> V <br/> V+V -> S+P <br/> S+V -> P <br/> P+V -> S <br/> Alkutilanteessa laatikossa on 2000 valkoista palloa V, muunvärisiä ei lainkaan. Äärellisen monen operaation jälkeen laatikossa on kolme palloa - osoita, että tasan yksi niistä on valkoinen. Selvitä lisäksi, voidaanko alkutilanteesta päästä tilanteeseen, jossa laatikossa on vain yksi pallo jäljellä. (kombinatoriikka) ===Tehtävä 15.=== Pelaaja A yrittää selvittää kokonaislukua X, 0<X<101. A saa vuorollaan valita mitkä tahansa kokonaisluvut M ja N, joille 0<M<101 ja 0<N<101. Tämän jälkeen A:lle annetaan luku syt(N, X+M). <br/> Osoita, että A voi selvittää X:n seitsemän kysymyksen jälkeen. <br/> Jos intoa riittää, osoita, että A voi selvittää X:n jo kuuden kysymyksen jälkeen silläkin lisärajoituksella, että M ja N ovat alle 85. (Tämäkään ei ole vielä aivan rajatapaus.) (kombinatoriikka) ===8.11. (LA) === Tehtävä 16. Tasossa on annettu suorakulmio S, joka on jaettu pienempiin suorakulmioihin. Tiedetään, että jokaisen pienen suorakulmion jokin sivu on kokonaisluvun pituinen. Osoita, että S:n jokin sivu on kokonaisluvun pituinen. (kombinatoriikka; tähän on aika häijy malliratkaisu) ===16.11.=== (TT) Tehtävä 17. Todista, että <math> \sum_{i=0}^n {2i \choose i}{2(n-i) \choose n-i} = 4^n </math>. ===30.12. (LA)=== ===Tehtävä 18.=== Ympyrän pinta-ala on <math> \pi R^2 </math> ja pallon tilavuus <math> \frac{4}{3} \pi R^3 </math>. Määritä n-ulotteisen R-säteisen "pallon" n-ulotteinen mitta. ===Tehtävä 19.=== Olkoon annettuna n kokonaislukua <math>a_1, a_2, ...,a_n</math>, joiden neliösumma S on positiivinen. Tarkastellaan n:n ulottuvuuden tasojen (hypertasojen) joukkoa J, joka toteuttaa seuraavat ehdot: a) J:n tasot ovat vektoria <math>(a_1, a_2, ... , a_n)</math> vastaan kohtisuorassa. b) kaikki J:n tasot sisältävät äärettömän monta n-ulotteisen avaruuden kokonaislukukoordinaattista pistettä. Määritä J:n tasojen lyhin mahdollinen etäisyys toisistaan (tavanomaisella euklidisella normilla mitattuna). ===17.2. (TT)=== ===Tehtävä 20.=== Monta kokonaislukuratkaisua on yhtälöillä <math> \frac{1}{x} + \frac{1}{y} = \frac{1}{N}, x^2-y^2=N </math>, joissa N on positiivinen kokokonaisluku. ===15.3. (VP)=== ===Tehtävä 21.=== Todista, ettei <math> 4x^3+4x^2+4x+1 </math> ole neliöluku millään positiivisella kokonaisluvulla x. ===1.4. (JS)=== ===Tehtävä 22.=== Olkoon annettu mxn-shakkilauta, jonka ruudun sivun pituus on 1. Siveltimellä, jonka leveys on 1, maalataan shakkilaudalle viiva siten että siveltimen keskikohta on aina laudan lävistäjän päällä ja sivellin on koko ajan kohtisuorassa lävistäjää vastaan. Laske kuinka monen ruudun kautta viiva kulkee. ===17.7. (LA)=== ===Tehtävä 23.=== Pallon pinnalla on n pistettä <math> A_k </math> . Olkoon G näiden pisteiden painopiste, ja <math> B_k </math> pallon ja suoran <math> GA_k </math> toinen leikkauspiste, <math> 1 \le k \le n </math>. Todista epäyhtälöt <math> \prod_{k=1}^n \left|{GA_k}\right| \le \prod_{k=1}^n \left|{GB_k}\right| </math> ja <math> \sum_{k=1}^n \frac{1}{\left|{GB_k}\right|} \le \sum_{k=1}^n \frac{1}{\left|{GA_k}\right|} </math>. ===17.7. (LA)=== ===Tehtävä 24.=== Reaaliluvut a,b,c,x,y ja z ovat epänegatiivisia, ja <math> a+x = b+y = c+z =k </math>. Todista epäyhtälö <math> ay + bz + cx \le k^2 </math> . ===24.7. (JS)=== ===Tehtävä 25.=== Kolmion ABC ala on 1. Valitaan sivuilta AB, BC, AC pisteet F, D, E, tässä järjestyksessä, siten että AF/BF=r, BD/CD=s, CE/AE=t. Olkoon janojen AD ja BE leikkauspiste G, AD:n ja CF:n leikkauspiste I, BE:n ja CF:n leikkauspiste H. Osoita että kolmion GHI ala on <math>\frac{(rst-1)^2}{(rs+r+1)(rt+t+1)(st+s+1)}</math> ==Ratkaisuja== (puuttuvia kohtia voi täyttää) ===1.=== * Kun n=0, yhtälö toteutuu <math>\forall a,b,c</math> * Kun n=1, <math>\not\exists a,b,c</math>, joille yhtälö toteutuisi * Kun n=2, <math>a+1 = b+1 = c</math> * Kun n>2, ::jos a=b, niin <math> 2*n^a = n^c </math> eli <math> n|2 \implies n \le 2 \implies \mathcal{RR} </math>. . ::jos a<b, niin <math> (n^{b-a}+1)n^a = n^c </math> eli <math> n|n^{b-a}+1 \implies \mathcal{RR} </math>. Siispä ainoat ratkaisut ovat (a, b, c, 0) ja (a+1, a+1, a, 2) <math>\forall a,b,c \in \mathbb{Z}_+ </math> ===2.=== Tehtävän ehdot täyttävän alkuluvun numeroiden täytyy olla alkulukuja. Näin ollen luvussa saa esiintyä numerot 2,3,5 ja 7. Numerot 2 ja 5 saavat olla vain ensimmäisenä, koska muuten saataisiin kahdella tai viidellä jaollinen luku numeroita poistamalla. Yksinumeroiset luvut ovat 2,3,5 ja 7 ja kaksinumeroiset 23, 37, 53, 73. Luvussa ei saa olla kahta samaa numeroa peräkkäin, koska tällöin syntyisi 11 jaollinen osa.Kolminumeroiset kandidaatit ovat siis 237, 373, 537 ja 737. Vain 373 on alkuluku. Nelinumeroinen 3737 = 37*101, joten tehtävässä kysytyt luvut ovat {2, 3, 5, 7, 23, 37, 53, 73, 373}. ===3.=== (n - 1) + n + (n + 1) = 3n = 0 mod 3 , mutta <math> (n - 1)^2 + n^2 + (n + 1)^2 = 3n^2 + 2</math> = 2 mod 3. ===4. (VP)=== Voidaan, itse asiassa äärettömän monta. Tarkastellaan Fibonaccin lukujonoa modulo n (eli jonon jäsenten jakojäännöksiä jaettaessa n:llä). Selvästikin jonon on oltava jostain indeksistä lähtien jaksollinen, sillä jonon jokaisen jäsenen arvo riippuu vain kahden edellisen jäsenen arvosta, jotka taas voivat kumpikin saada enintään n eri arvoa (0,1,2,..,n-1). Jakson pituus <math> k \leq n^2 </math>. Nyt itse asiassa ko. jonon on oltava jaksollinen jokaisella kokonaislukuindeksillä "molempiin suuntiin", sillä jonon edellinen jäsen voidaan laskea yksikäsitteisesti kahdesta seuraavasta. Nyt siis <math> F_0 = 0, F_1 = 1, F_2 = 1, ... </math>(mod n), joten jollain <math>1 \leq k \leq n^2 </math> pätee <math> F_{km} = F_0 = 0 </math>(mod n), eli <math> n | F_{mk} (</math> kaikilla <math>m \in \mathbb{Z}) </math>. ===5.(VP)=== Selvästi/tunnetusti (2p yli p) = <math> {2p \choose p} = {p \choose 0}^2 + {p \choose 1}^2 + ... + {p \choose p}^2 </math> . p on alkuluku, joten <math> p | {p \choose k} = {p(p-1)..(p-k+1) \over { 1 \cdot 2 \cdot .. \cdot k}} </math> (1 < k < p) <math> \implies p^2 | {p \choose k}^2 </math>, ja <math> {p \choose 0}^2 = {p \choose p}^2 = 1 </math>, joten <math> {2p \choose p} = 1+0+0+...+0+1 = 2</math> (mod <math> p^2 </math> ) ===6.=== Tämä on vain yksi ratkaisu, muitakin voi ehkä olla.<br\> Normeerataan kaikki muuttujat jakamalla ne samalla vakiolla 2. Viimeisen yhtälön oikea puoli on tällöin <math> \frac{5}{16} </math>. Valitaan uusiksi muuttujiksi kompleksisten yksikköjuurten <math> z_i = \sqrt[5]{1} </math> reaaliosat. Enemmän tai vähemmän tunnetusti näiden muuttujien summa on geometrisen summan <math> 1 + \sqrt[5]{1} + ... (\sqrt[5]{1})^4 = \frac{z_1^5 -1}{z_1-1} = 0 </math> reaaliosa 0. Potenssisummia voidaan muokata kirjoittamalla <math> z = \operatorname{Re}(z) + i\operatorname{Im}(z) </math>, käyttämällä binomikaavaa ja havaitsemalla <math> (\operatorname{Im}(z))^2 = 1-(\operatorname{Re}(z))^2 </math> (vrt. <math> \operatorname{Re}(z) = \cos\phi, \operatorname{Im}(z) = \sin\phi </math>). Koska <math> \operatorname{syt}(3,5) =1 </math>, saadaan viidennen asteen kompleksisten yksikköjuurten kuutioiden (geometriseksi) summaksi 0, ja toisaalta tämän summan reaaliosalle saadaan auki kirjoittamalla <math> 0 = \operatorname{Re}(0) = \sum_{i=1}^5 [2(\operatorname{Re} z_i)^3 + \operatorname{Re} z_i] = 2\sum_{i=1}^5 (\operatorname{Re} (z_i))^3 </math>. Myös toinen yhtälö toteutuu. Vääntämällä lisää saadaan viidensien potenssien summan reaaliosaksi <math> 16\sum_{i=1}^5 (\operatorname{Re}(z))^5 </math>, joka on toisaalta <math> \operatorname{Re}(1 + 1 + 1 + 1 +1) = 5 </math>. Siis viimeinenkin yhtälö toteutuu. Alkuperäisen yhtälön ratkaisuksi kelpaavat siis luvut <math> 2\operatorname{Re}(\sqrt[5]{1}) </math>, missä juuret ovat eri kompleksijuuria. (JS) Olkoon ''a''=2 cos ''x''. Tällöin 2 cos 5''x'' =''a''⁵-5''a''³+5''a'', jolloin <math>\sum 2\operatorname{cos} 5x=\sum a^5-5\sum a^3+5\sum a=10.</math> Siis cos 5x=cos 5y=...=10, eli <math>x,y,\cdots \in \{2/5k\pi|k\in\mathbb{Z}\}</math>. Mutta <math>\operatorname{cos }2\pi/5=(\sqrt{5}-1)/4,\operatorname{cos }4\pi/5=-(\sqrt{5}+1)/4,\operatorname{cos }0=1</math>, joten <math>a,b,c,d,e\in \{\frac{\sqrt{5}-1}{2},-\frac{\sqrt{5}+1}{2},2\}.</math> Koska <math>\sum a=0</math>, on yksi luvuista 2, kaksi luvuista <math>-\frac{\sqrt{5}+1}{2}</math> ja muut yhtäsuuria kuin <math>\frac{\sqrt{5}-1}{2}</math>. Nyt on helppo varmistaa, että myös <math>\sum a^3=0</math>. ===7. (TT)=== Koska säännöllisen monikulmion kärkivektoreiden summan keskiarvo on keskipiste, saadaan <math> \sum_{k=1}^n \cos ({2k\pi \over n}) = 0 </math>. Toisaalta <math> \cos ({2k\pi \over n}) = \cos ({2(n-k)\pi \over n})</math>. Todistetaan väite aluksi parittomilla luvuilla n. Alun nojalla riittää löytää joukon {1,2, ... ,n} luku a niin, että loput luvut voidaan jakaa pareihin, joissa kussakin lukujen summa on 2a. Tämä onnistuu, kun valitaan a = (n+1)/2 ja muodostetaan parit {1,n}, {2,n+1}, ..., {a-1,a+1}. On vielä todistettava, että väite on voimassa, kun n = 2^t * p, jossa p on pariton ja t > 0. Tehdään tämä induktiolla eksponentin t suhteen. Tapauksessa t=1 voidaan joukko {1,2,...,n} jakaa osiin {2,4,...,n} ja {1,3,...,n-1}. Koska väite on totta luvulle p, voidaan osa {2,4,...,n} hoitaa joukon {1,2,...,p} permutaatiolla. Koska joukon {1,3,...,n-1} synnyttämä monikulmio on p-kulmion peilikuva y-akselin suhteen, jää jäljelle löytää joukon {p+1,p+2,...,n} alkio a niin, että edellä esitetty jako pareihin voidaan toteuttaa. Valitaan a = (n+p+1)/2 ja muodostetaan parit {p+1,n}, {p+2,n-1}, ..., {a-1,a+1}. Tällöin (p+1+i) + (n-i) = p+n+1 = 2a. Oletetaan, että väite pätee arvolla t ja todistetaan se arvolla t+1. Jaetaan joukko {1,2,...,n} taas osiin {1,3,...,n-1} ja {2,4,...,n}. Nyt joukon {2,4,...,n} muodostama monikulmio vastaa 2^t * p -kulmiota ja induktio-oletuksen nojalla se voidaan hoitaa joukon {1,2,...,2^t*p} permutaatiolla. Joukon {1,3,...,n-1} muodostama monikulmio on symmetrinen x-akselin suhteen eikä yksikään pisteistä ole x-akselilla. Riittää löytää joukon {2^t *p + 1,...,n} jako pareihin niin, että kussakin parissa on sama lukujen summa. Tämä on helppoa. Valitaan vain ensimmäinen ja viimeinen, toinen ja toiseksi viimeinen jne. ===8. (VP)=== (Tässä yhteydessä ABC = kulma ABC) Kehäkulmalauseesta saadaan <math> NOM = 180 - ADC = CBA \implies ROT = 180 - CBA = RBT \implies </math> R, T, B, O samalla ympyrällä, mot.. ===10.(VP)=== Jakamalla lauseke "riippumattomiin" osiin <math> {(1-a) \over (1-y a)} \cdot {(1-b) \over (1-z b) } \cdot {(1-c) \over (1-x c)} </math> voidaan havaita, että lauseke saa suurimman arvonsa, kun kukin yksittäinen osa saa suurimman arvonsa. Selvästikin yksittäisten osien suurin mahdollinen arvo on <math>{ {1-(-1)} \over {1-(-1) \cdot 0}} = 2 </math>, joten koko lausekkeen suurin mahdollinen arvo on <math> 2^3 = 8 </math> ===11.(VP)=== Selvästi <math> \sum_{k=0}^{101} \frac{{x_k}^3}{1-3x_k + 3x_k^2} = \sum_{k=0}^{101} \frac{{x_k}^3}{(1-x_k)^3 + x_k^3} = \sum_{k=0}^{101} \frac{{x_k}^3}{x_k^3 + x_{101-k}^3} = </math> <br\> <math> \frac{1}{2} \cdot ( \sum_{k=0}^{101} \frac{{x_k}^3}{x_k^3 + x_{101-k}^3}+\sum_{k=0}^{101} \frac{{x_k}^3}{x_k^3 + x_{101-k}^3} ) = \frac{1}{2} \cdot ( \sum_{k=0}^{101} \frac{{x_k}^3+x_{101-k}^3}{x_k^3 +x_{101-k}^3}) = 51</math> ===12. (TT)=== Koska lukujono on kasvava ja selvästi ylhäältä rajoitettu, on raja-arvo olemassa. Oletetaan, että raja-arvo A on rationaalinen ja sen jakso on k. Luvussa A on mielivaltaisen pitkiä peräkkäisistä nollista koostuvia osuuksia, joten on oltava k = 0. Tämä on kuitenkin mahdotonta, koska A on päättymätön. A on siis irrationaalinen. ===13. (TT)=== Koska f(0) * f(0) = f(0), saadaan f(0) = 0 tai 1. Jos f(0) = 1, niin f(x) = f(x)*1 = f(x)*f(0) = f(x*0) = f(0) = 1 kaikilla x. Vastaavasti f(1)*f(1) = f(1), joten f(1) = 0 tai 1. Jos f(1) = 0, niin f(x) = f(x*1) = f(x)*f(1) = 0. Todetaan, että identtiset kuvaukset f = 0 ja f = 1 antavat ratkaisun. Voidaan olettaa f(0) = 0 ja f(1) = 1. Arvolla p = 2 saadaan ratkaisu f(x) = 0 parillisilla ja 1 parittomilla x. Tästä lähtien voidaan olettaa, että p on pariton. Jos p jakaa luvun x, niin f(x) = 0. Muussa tapauksessa syt(x,p) = 1 ja Fermat'n pienen lauseen nojalla <math> x^{p-1} \equiv 1 \pmod{p}</math>. Täten <math> f(x)^{p-1} = f(x^{p-1}) = f(1) = 1</math> eli <math> f(x) = \pm 1</math>. Voidaan todistaa, että <math>\mathbb{Z}_p^*</math> on syklinen ryhmä kertolaskun suhteen, joten sillä on virittäjä g. Tällöin f(g) = -1 tai 1. Jos f(g) = 1, niin f(x) = 1 kaikilla x ,joille syt(x,p) = 1. Todetaan, että tämä funktio täyttää tehtävän ehdot. Jos f(g) = -1, niin f(x) on 1 kaikilla neliöjäännöksillä ja -1 muilla (syt(x,p) = 1). Saadaan <math> f(x) = \left\{\begin{matrix} (x/p) &, syt(x,p) = 1 \\ 0 &, muuten \end{matrix}\right.</math> , jossa <math> (x/p) = x^{\frac{p-1}{2}} \pmod{p} </math> on Legendren symboli. Ominaisuuksista (x+kp/p) = (x/p) ja (xy/p) = (x/p)(y/p) seuraa, että kyseinen funktio toteuttaa tehtävän ehdot. ===15. (VP)=== (seuraavassa x modulo n tarkoittaa lukua 1<= c <=n, joka on kongruentti x kanssa modulo n) Tehtävä onnistuu itse asiassa 5 kysymyksellä. Ensimmäiset 4 kysymystä tapahtuvat luvuilla M = 60 = 2*2*3*5, ja N = 1,2,3, ja 4. Näillä 4 kysymyksellä saa selvitettyä arvot x modulo 4, x modulo 3 ja x modulo 5, sillä x = k (modulo c) <-> x +(-k) = 0 (modulo c) -> c jakaa syt(x+(-k), c). 4,3,5 ovat pareittain keskenään jaottomia, joten itse asiassa 3 em. modulon perusteella voidaan laskea yksikäsitteisesti x modulo 60 (kiinalainen jakojäännöslause). Jos x modulo 60 > 40, niin on oltava x = (x modulo 60). Jos taas x modulo 60 <=40, niin x:llä on vain 2 vaihtoehtoa ((x modulo 60) tai (x modulo 60) + 60), joista x:n saa selvitettyä 1 kysymyksellä esim. tarkistamalla vastaako x modulo 7 ensimmäisen vaihtoehdon vastaavaa em. kuvatulla tavalla. Yhteensä siis enintään 4+1 = 5 kysymystä. ===16. (TT)=== Tod 1: Väritetään mustiksi suorakaiteet, joiden korkeus on kokonaisluku. Tämän jälkeen väritetään valkoisiksi jäljelle jäävistä suorakaiteista ne, joiden kanta on kokonaisluku. Tehtävän oletusten perusteella jokainen suorakaide tulee väritetyksi. Tutkitaan suorakaiteiden kulmapisteitä. Huomataan, että jokaisessa pisteessä yhtyy kaksi tai neljä suorakaiteen nurkkaa. Näin ollen nurkat voidaan jakaa pareihin, ja kiinnittää tämä jako. Ainoa poikkeus on ison suorakaiteen kulmapisteet, joissa on vain yksi suorakaiteen nurkka. Aletaan nyt konstruoida polkua, joka alkaa vasemmasta ylänurkasta ja jatkaa matkaansa mustien suorakaiteiden pystysivuja ja valkoisten suorakaiteiden vaakasivuja. Tälläinen polku etenee kumpaankin suuntaan kokonaislukuaskelin. Jokaisessa kulmapisteessä jatketaan polkua sitä suorakaidetta pitkin, jonka sopimamme jako antaa pariksi tulosuorakaiteelle. Jos polku tulee ison suorakaiteen nurkkaan eli poikkeuspisteeseen, niin se pysähtyy. Koska polku on yksikäsitteinen, ei se voi tehdä lenkkiä muuten kuin palaamalla alkuun. Tämä on kuitenkin mahdotonta, koska alkuun ei ole kuin yksi reitti. Toisaalta polku ei voi pyöriä loputtomasti kuvion sisällä, koska suorakaiteita on äärellinen määrä. Näin ollen polku päätyy lopulta johonkin nurkkaan ja pysähtyy. Tästä seuraa, että kahdella nurkalla on kokonaislukuetäisyys sekä vaaka- että pystysuunnassa. Tämä todistaa, että ainakin yksi ison suorakaiteen sivuista on kokonaisluvun mittainen. Tod 2: (JS) <br/> Huomataan, että <math>\int_a^b \sin 2 \pi x dx=0</math> jos ja vain jos ainakin toinen luvuista a-b ja a+b on kokonaisluku. Nyt kaikilla suorakulmioilla T joiden vasen alakulma on (0,0) ja joiden sivut koordinaattiakseleiden suuntaiset, on <math>\int\int_T \sin 2\pi x \sin 2 \pi y=0</math> joss vähintään yksi T:n sivuista on kokonaislukupituinen. Ensimmäisen integraalin perusteella integraali häviää kaikilla pienillä suorakulmioilla, joten se häviää myös isommassa suorakulmiossa. ===17=== 17 http://www.artofproblemsolving.com/Forum/viewtopic.php?t=40150 Todistetaan ensiksi seuraava Vandermonden identiteetti: Lemma: <math>\sum_{k=0}^n \frac{(a)_k(b)_{n-k}}{k!(n-k)!}=\frac{(a+b)_n}{n!}</math>. Tod. <math>(1-z)^{-(a+b)}=(1-z)^{-a}(1-z)^{-b}</math> ja väite seuraa sarjakehitelmien kertomista. Tällöin siis <math>\sum_{i=0}^n{-\frac{1}{2}\choose i}\cdot {-\frac{1}{2}\choose {n-1}}={-1 \choose n}</math>. Nyt saadaan <math>{-\frac{1}{2}\choose i}=\frac{\left ( -\frac{1}{2}\right )\cdot \left ( -\frac{1}{2}-1\right )}{i!}\cdot \dots \cdot \left ( -\frac{1}{2}-i+1\right )</math> <math>=\frac{1}{i!}\left ( -\frac{1}{2} \right )\cdot \left ( -\frac{1}{2}-1 \right ) \cdot \dots \cdot \left (-\frac{1}{2}-i+1 \right )</math> <math>=\frac{1}{i!}\left (-\frac{1}{2} \right ) \cdot \left ( -\frac{3}{2} \right ) \cdot \dots \cdot \left ( -\frac{2i-1}{2} \right ) </math> <math>=\frac{1}{i!}\cdot \left ( -\frac{1}{2} \right )^i \cdot (1 \cdot 3 \cdot \dots \cdot (2i-1))</math> Koska <math>1\cdot 3\cdot ...\cdot\left(2i-1\right)=\frac{1\cdot 2\cdot 3\cdot ...\cdot\left(2i\right)}{2\cdot 4\cdot 6\cdot ...\cdot\left(2i\right)}</math> <math>=\frac{1\cdot 2\cdot 3\cdot ...\cdot\left(2i\right)}{\left(2\cdot 1\right)\cdot\left(2\cdot 2\right)\cdot\left(2\cdot 3\right)\cdot ...\cdot\left(2\cdot i\right)}=\frac{1\cdot 2\cdot 3\cdot ...\cdot\left(2i\right)}{2^i\cdot\left(1\cdot 2\cdot 3\cdot ...\cdot i\right)}=\frac{\left(2i\right)!}{2^i\cdot i!}</math> Tämä sievenee muotoon <math>{-\frac{1}{2}\choose i}=\frac{1}{i!}\cdot \left ( -\frac{1}{2} \right )^i \cdot \frac{(2i)!}{2^i \cdot i!}=\frac{1}{i!}\cdot \frac{(-1)^i}{2^i}\cdot \frac{(2i)!}{2^i\cdot i!}=\frac{(-1)^i}{(2^i)^2}\cdot \frac{(2i)!}{i!\cdot i!} </math> <math>=\frac{(-1)^i}{4^i}\cdot \frac{(2i)!}{i!\cdot (2i-i)!}=\frac{(-1)^i}{4^i}\cdot {2i\choose i}</math> Vastaavasti <math>{-\frac{1}{2}\choose n-i}=\frac{(-1)^{n-1}}{4^{n-1}}\cdot {2(n-i) \choose n-i}</math> Binomikertoimen määritelmän perusteella on voimassa <math>{-1 \choose n}=\frac{(-1)(-2)\cdot ... \cdot (-1-n+1)}{n!}=\frac{(-1)(-2)\cdot ... \cdot (-n)}{n!}</math> <math>\frac{(-1)^n \cdot (1 \cdot 2 \cdot ... \cdot n)}{n!}=\frac{(-1)^n\cdot n!}{n!}=(-1)^n.</math> Siten identiteetti <math>\sum_{i=0}^n {-\frac{1}{2} \choose i} \cdot {-\frac{1}{2} \choose n-1}={-1 \choose n}</math> tulee muotoon <math>\sum_{i=0}^n \left ( \frac{(-1)^i}{4^i} \cdot {2i \choose i}\right ) \cdot \left ( \frac{(-1)^{n-i}}{4^{n-i}} \cdot {2(n-i)\choose n-i}\right )=(-1)^n,</math> joka sievenee edelleen lausekkeeksi <math>\sum_{i=0}^n \frac {(-1)^n}{4^n} \cdot {2i \choose i} \cdot {2(n-i) \choose n-i}=(-1)^n.</math> Kertomalla molemmat puolet luvulla <math>\frac{4^n}{(-1)^n}</math>, saadaan <math>\sum_{i=0}^n {2i \choose i}\cdot {2(n-i) \choose n-i}=4^n</math> <br/><br/><br/> ===19. (VP)=== Suuntavektori on "kokonaislukuvektori", joten melko selvästi mikäli jollain J:n 'hypertasolla' (tästedes 'taso') on ainakin 1 kokonaislukukoordinaattinen piste, on sillä niitä äärettömän monta (1). Nyt pienin mahdollinen etäisyys J:n kahden tason välillä on symmetriasyistä sama, kuin esim. pienin mahdollinen etäisyys origon kautta kulkevan J:n tason (tästedes K) ja muiden J:n tasojen välillä. Koska J:n kaikki tasot ovat samansuuntaisia, on J:n jokaisen tason etäisyys K:stä sama kuin saman tason minkä tahansa pisteen kohtisuora etäisyys K:sta, ja erityisesti jokaisen/(minkä tahansa) kokonaislukukoordinaattisen pisteen. Jokaisella J:n tasolla on ainakin yksi kokonaislukukoordinaattinen piste, ja jokaista kokonaislukukoordinaattista pistettä vastaa ainakin yksi sellainen taso J:ssä, johon se kuuluu (seuraus kohdasta (1)), joten siis pienin mahdollinen etäisyys K:n ja J:n muiden tasojen välillä on sama, kuin pienin mahdollinen etäisyys K:n ja minkä tahansa kokonaislukukoordinaattisen pisteen, joka ei kuulu K:hon, välillä. Riittää siis hakea pienin mahdollinen nollasta poikkeava etäisyys <math> f(x_1,x_2,...,x_n) > 0</math>, jossa <math> x_1,x_2,...,x_n \in \mathbb{Z}</math>, ja <math> f(x_1,x_2,...,x_n) = \frac{a_1 x_1 + a_2 x_2 + .. + a_n x_n} { \sqrt{a_1 ^2 + .. + a_n^2}} </math>. Nyt osoittajan jokainen termi on määritelmän mukaan jaollinen lukujen <math>a_1,a_2,..,a_n </math> suurimmalla yhteisellä tekijällä, joten koko osoittaja on jaollinen ko. tekijällä. Tästä seuraa, että osoittajan positiiviset arvot ovat vähintään tuon suurimman tekijän kokoisia. Toistaalta, on olemassa sellaiset kertoimet <math> x_1, x_2, .. , x_n</math>, joilla osoittaja on juuri tuo <math> syt(a_1,..,a_n)</math>, tällaiset kertoimet saa selville esim. soveltamalla eukleideen algoritmia lukuihin <math> a_1 , a_2 </math>, sitten lukuihin <math> syt(a_1,a_2), a_3 </math>, sitten lukuihin <math> syt(syt(a_1,a_2), a_3), a_4 </math>, jne.. Pienin mahdollinen etäisyys on siis <math>\frac{syt(a_1,a_2,...,a_n)}{\sqrt{a_1 ^2 + a_2 ^2+ .. + a_n ^2}}</math> ===20. (LA)=== Tarkastellaan ensin yhtälöä <math> \frac{1}{x} + \frac{1}{y} = \frac{1}{N} </math>. Etsitään x:ää muodossa <math> x = N \frac{p+q}{q}, syt(p,q)=1 </math>, mikä edustaa mielivaltaista kokonaislukua. Tällöin vaaditun yhtälön kanssa on yhtäpitävää <math> y = N \frac{p+q}{p} </math>. x ja y ovat kokonaislukuja täsmälleen silloin kun p ja q ovat N:n tekijöitä, sillä syt(p,p+q)=syt(q,p+q)=1. Eri ratkaisuja x,y saadaan aina kun suhde <math> \frac{q}{p} </math> saa eri arvoja, ja kirjoittamalla N:n alkutekijähajotelma <math> N = {r_1}^{a_1}{r_2}^{a_2}...{r_n}^{a_n} </math> voidaan todeta tällaisiksi suhteiksi luvut <math> {r_1}^{b_1}{r_2}^{b_2}...{r_n}^{b_n} </math>, missä <math> -a_k <= b_k <= a_k </math> sekä edellisten vastaluvut lukuun ottamatta tapausta <math> \frac{p}{q} = -1 </math> eli <math> x=y=0 </math>. Kelvollisia suhteita <math> \frac{p}{q} </math> ja siis ratkaisuja on <math> 2(2a_1+1)(2a_2+1)...(2a_n+1)-1 </math>. Yksinkertaisuuden vuoksi tarkastellaan toisessa yhtälössä ensin tapaukset, joissa <math> x+y > 0 </math>, jolloin <math> x-y = \frac{N}{x+y} > 0 </math>. Kirjoittamalla <math> x-y=k > 0 </math> saa yhtälö muodon <math> k(2y+k)=N </math>.<br/> Jos <math> N = 4M </math>, on <math>k = 2l</math>, ja edelleen <math> l(y+l) = M </math>. Tässä l:n on oltava M:n (positiivinen) tekijä, ja toisaalta tällöin kelvollinen ratkaisu saadaan täsmälleen valitsemalla <math> y = \frac{M}{l} - l </math>. Ratkaisuja saadaan siis tässä tapauksessa yhtä monta kuin <math>\frac{N}{4}</math>:llä on positiivisia tekijöitä. Olkoon sitten N jaoton neljällä. Koska <math>k \equiv 2y+k \pmod{2}</math>, N:n ollessa muotoa 2*(2r+1) ei ratkaisuja ole lainkaan. Olkoon siis N pariton. Yhtälöstä nähdään heti, että k:n on oltava N:n tekijä. Toisaalta jos k on mikä tahansa N:n tekijä, ratkaisu saadaan täsmälleen valinnalla <math>y= \frac{\frac{N}{k} - k}{2} </math>, joka on kokonaisluku. Ratkaisuja on tällöin yhtä monta kuin N:n positiivisia tekijöitä. Tapaus <math>x+y= 0 </math> ei tuota ratkaisua, ja ratkaisut <math> (x,y)</math>, joille <math> x+y<0 </math> vastaavat bijektiivisesti jo käsiteltyjä ratkaisuja <math>(-x,-y)</math>, sillä <math> (-x)+(-y)>0</math> ja <math> (-x)^2-(-y)^2=x^2-y^2 </math>. Täten ratkaisuja on yhteensä kaksi kertaa edellä mainitut määrät. Käyttämällä hyväksi N:n alkutekijähajotelmaa <math> N = 2^{a_1}{r_2}^{a_2}...{r_n}^{a_n} </math> voidaan ratkaisujen lukumäärä ilmaista kaikissa tapauksissa muodossa <math> 2|a_1 - 1|(a_2+1)(a_3+1)...(a_n+1) </math>. Todettakoon vielä, että yhtälöillä ei ole yhteisiä ratkaisuja. Tämä nähdään eliminoimalla yhtälöparista N ja laventamalla nimittäjät: <math> (x+y)^2(x-y) = xy </math>. Jotta kaikki lausekkeet olisivat mielekkäitä, eivät x ja y voi olla nollia. Jos nyt <math> x=ar, y=br </math>, missä <math> syt(a,b)=1 </math>, saadaan <math> (a+b)^2(a-b)r = ab </math>. Tämä tarkoittaa, että sekä a+b että a-b jakavat ab:n. Jos alkuluku p jakaa a+b:n, voidaan olettaa, että p jakaa a:n. Tällöin p jakaa luvun <math>(a+b)-a = b</math>. a:n ja b:n yhteistekijättömyyden nojalla on oltava <math>|a+b|=1</math>. Aivan vastaavasti saadaan <math>|a-b|=1</math>, ja <math>0=(a+b)^2-(a-b)^2=4ab</math>. Tämä tarkoittaa, että joko x tai y on nolla - ristiriita, ja yhtälöillä ei voi olla yhteistä kokonaislukuratkaisua. ===21.(JS)=== (Kysyin apua Dr Voglerilta, The Math Forumista) Elliptisen yhtälön aste on 0 ja torsioryhmä Z/3Z, joten yhtälöllä on täsmälleen kolme pistettä, joissa kumpikin koordinaatti on rationaalinen. Helposti huomataan, että ne ovat (0,-1), (0,1) ja (0,1,0), joka on äärettömyydessä. Siten positiivisia rationaaliratkaisuja ei ole. ===24. (TT)=== Jos <math> a \le z </math>, niin lauseke ay + bz + cx kasvaa valinnalla y = 0, b = k. Siis <math> ay + bz + cx \le 0 + kz + cx \le kz + ck = k(c + z) = k^2.</math> Jos <math> a > z </math>, niin vastaavasti <math> ay + bz + cx \le ak + 0 + cx \le ak + kx = k(a + x) = k^2.</math> ==Erilaisia kaavoja== <math> e^{i \pi} + 1 = 0</math><br/> <math> 0 \leq x_1,x_2, ... ,x_n \in \real \rightarrow</math><br/> <math> max(x_1,x_2, ... , x_n) \geq \frac{x_1+x_2+ ... +x_n}{n} \geq \sqrt[n]{x_1 x_2 ... x_n} \geq \frac{n}{\frac{1}{x_1}+\frac{1}{x_2}+ ... + \frac{1}{x_n}} \geq min(x_1,x_2, ... , x_n) </math> (Aritmeettis-geometris-harmoninen epäyhtälö) 57 12428 2006-05-26T16:04:32Z Samulili 276 siirsi sivun ”Miksi osallistua avoimeen tekstikirjaprojektiin” uudelle nimelle ”Wikikirjasto:Miksi osallistua avoimeen tekstikirjaprojektiin” ==Wikikirjasto== {{wikikirjasto-ohje}} ===Miksi osallistua=== Tiedät tilanteita, jolloin perinteiset kirjat eivät riitä tai niitä ei ole tarjolla. Tämä projekti voi olla silloin apunasi, sillä monet ihmiset ovat luoneet siitä kattavan kokonaisuuden ja voit käyttää sitä vapaasti ja jopa muokata tarpeittesi mukaan. Auta meitä luomaan tästä projektista kattava. Wikikirjaston tavoite on luoda vapaasti lisensioituja kirjoja, joita kuka tahansa voi muokata ja lisätä niihin tärkeitä tietoja, jolloin niistä muodostuu yhä kattavampia teoksia. Ota Wikikirjastosta osia teksteihin, jotka sinua itseäsi kiinnostavat ja muokkaa niistä edelleen parempia. Wikikirjasto on jatkuva projekti joka ei lopu, sillä sitä täydennetään ja parannetaan koko ajan. ===Opettajat=== Joskus eteesi tulee tilanteita jolloin perinteiset kirjat eivät auta sinua tarpeeksi. Tässä projektissa toimivat opettajina kaikki kirjoittajat. Näiden kirjojen tekstit ovat vapaasti kopioitavissa ja muokattavissa vapaasti. Wikikirjaston tekstejä voit käyttää siellä missä sitä tarvitset; luokassa, luennolla tai missä vain. ===Opiskelijat=== Yksi ja paras tapa ''oppia'' jotain on ''opettaa'' se jollekin toiselle. Haasta itsesi ja näe miten hyvin tiedät asiasta. Tämä sivusto antaa sinulle mahdollisuudet käyttää ja työstää tekstiä liittyen aiheeseen mitä opettelet. Ota materiaalia ja täydennä sitä vapaasti, voit jopa julkaista sitä! ===Teollisuuden johtajat=== Tämän päivän opiskelijat ovat huomisen työmiehiä. Auta heitä saamaan käsiinsä tieto, ja voit olla varma siitä että saat sen moninkertaisena takaisin. ===Humanistit=== Kaikki tällä sivustolla tuotettu materiaali julkaistaan lisenssillä, joka takaa, että tieto pysyy vapaana aina. Jokaisen tiedonmurusen, jonka lisäät avoimeen tekstikirjaan, myötä jätät kädenjälkesi maailman tietovarastoon. Kyse on antamisesta ihmiskunnalle ja muiden auttamisesta. ---- ===Katso myös=== * [[Miksi käyttää avoimia tekstikirjoja]] * [[Tekstikirjojen standardit]] __NOTOC__ __NOEDITSECTION__ 58 14250 2006-06-26T11:57:20Z Tigru 359 '''Onko sinulla toive jostain tietokirjasta, jonka haluaisit nähdä täällä? Lisää se alla olevaan luetteloon!''' '''Jos koet että voisit kirjoittaa jostain allaolevasta vaikka tietokirjan alkua, ole hyvä ja aloita milloin vain!''' == Toivotut tietokirjat == === Kielet === *[[Viron kieli|Viro]] *[[Maltan kieli|Malta]] *[[Norjan kieli|Norja]] *[[Italian kieli|Italia]] *[[Zulun kieli|Zulu]] *[[Heprean kieli]] === Matematiikka === === Tietokoneet/tekniikka === *[[Tietokonegrafiikka:3D]] *[[Visual Basic]] *[[C plus plus|C++]] *[[Linuxin käyttö]] *[[Tietokoneen kokoaminen]] - mallia saa ainakin [[:en:How To Assemble A Desktop PC]] . *[[Lähiverkkoyhteyden rakentaminen]] === Tietokoneohjelmat === *[[Indesign CS, ohjekirja]] *[[Illustrator CS, ohjekirja]] *[[Photoshop, ohjekirja]] *[[Mediawiki: kerralla tulostettava ohjekirja]] === Humanistiset tieteet === *[[Talous]] *[[Hallinto]] *[[Politiikka]] *[[Sosiologia]] === Teknologia === *[[Lujuusoppi]] *[[Energiatekniikka]] *[[Tuotantotalous]] === Tiede === *[[Tietokonetiede]] *[[Lentokonesuunnittelu]] ===Sertifikaatti-harjoittelu=== *[[Oracle]] ===Yleistä=== *[[Opiskelutaidot]]: ** [[Ajanhallinta]] ** [[Pikalukeminen]] ** [[Muistiinpanot]] *[[Korttipelit]] ===Musiikki=== *[[Säveltäminen muulle vakavan musiikin orkesterille]] *[[Säveltäminen kevyen musiikin orkesterille]] ===Luonnontieteet=== *[[Dinosaurukset]] *[[Eläintiede]] *[[Ornitologia]] 59 13715 2006-06-09T20:09:49Z Samulili 276 /* Muut kielet */ {{Kirjahyllyt:Nav}} [[Kuva:Open book nae 02.png|left]] Tämän sivun tarkoituksena on opastaa sinua eri ryhmittelyihin '''avoimen sisällön tekstikirjoissa''', jotka ovat jo tai tulevat joku päivä tälle sivustolle. Tällä hetkellä se on enimmäkseen ehdotus siitä, mistä voisi aloittaa tekstikirjojen rakennuksen. ==Filosofia, psykologia, rajatieto== *[[Filosofia]] <!-- 11 --> *[[Psykologia]] <!-- 14 --> *[[Yleinen tiede]] [[kuva:00%.png]] <!-- 16.7 --> *[[Elämänkatsomustieto]] <!-- 17.07 --> ==Uskonto== ==Yhteiskunta== *[[Tilastotiede]] <!-- 31 --> *[[Työoikeus]] <!-- 33.44 --> ==Maantiede, matkailu, kansatiede== *[[Kulttuuriperintö ja identiteetti]] <!-- 49 --> ==Luonnontieteet, matematiikka, lääketiede== === Matematiikka === *[[Diskreetti matematiikka]] [[Kuva:00%.png]] <!--51--> *[[Matematiikan perusteita]] [[Kuva:25%.png]] *[[Matematiikan erityisopetus]] <!-- 51.07 --> *[[Geometria]] [[Kuva:25%.png]] <!--51.2--> ===Fysiikka=== <!-- luokka 53 --> *[[Fysiikan oppikirja]] [[kuva:00%.png]] *[[Klassinen mekaniikka]] [[kuva:00%.png]] ===Kemia=== <!-- luokka 54 --> *[[Yleinen kemia]] [[kuva:25%.png]] *[[Orgaaninen kemia]] [[kuva:25%.png]] ===Fyysinen maantiede, geologia=== <!-- luokka 55 --> *[[Maapallo]] [[kuva:00%.png]] *[[Paleontologia]] *[[Elämän historia]] ===Biologia=== <!-- luokka 56 --> *[[Yleinen biologia]] [[kuva:25%.png]] *[[Solubiologia]] [[kuva:00%.png]] *[[Biokemia]] [[kuva:25%.png]] *[[Kasvitiede]] [[kuva:00%.png]] <!-- luokka 57 --> ===Lääketiede=== *[[Ihokarvojen ajaminen]] [[kuva:00%.png]] <!-- 59.31 --> *[[Sukupuolenkorjausprosessi Suomessa]] [[kuva:100%.png]] <!-- 59.35 --> ==Tekniikka, teollisuus, käsityö, maa- ja metsätalous, kotitalous, liiketalous, liikenne== ===Sovelletut tieteet=== <!-- 60 --> *[[Lujuusoppi]] ===ATK, automaatio, säätö- ja systeemitekniikka=== <!-- 61 --> *[[Tietoturva]] ====Ohjelmointi, ohjelmointikielet==== <!-- 61.3 --> '''Myös tietokoneohjelmia käsittelevät teokset.''' *[[Blender 3D]] *[[C]] *[[Common Lisp]] *[[CoolBasic]] *[[Excel]] *[[GIMP]] *[[Ohjelmoinnin perusteet]] *[[Pascal]] *[[Python]] ====Tietokoneet==== <!-- 61.4 --> '''Myös käyttöjärjestelmät.''' *[[Tietokoneet]] *[[Ubuntu tutuksi]] *[[Unix/Linux]] *[[Vapautta tietoyhteiskuntaan!]] *[[Windowsin asennusopas]] ====Tietoliikenne, viestintätekniikka, multimedia==== <!-- 61.7 --> *[[Mobilemail ja SMS]] *[[Tietoliikenne]] *[[IRC]] <!-- 61.721 --> *[[PHP]] <!-- 61.722 --> *[[ProCaster DVD-002]] <!-- 61.742 --> *[[Topfield TF5X00]] ===Metalliteollisuus, konetekniikka, liikennevälineet, sähkötekniikka=== *[[Sähkötekniikka]] *[[Elektroniikka]] ===Maanviljelys, puutarhanhoito, hyötykasvit=== *[[Hupu 2]] [[Image:75%.png]] *[[Kodin ruukkukasvit]] ===Kotitalous=== *[[Keittokirja]] [[kuva:00%.png]] *[[Vegaanin keittokirja]] [[kuva:00%.png]] *[[Baarikaappi]] [[kuva:00%.png]] ===Liiketalous=== *[[Yrityksen perustaminen]] [[kuva:50%.png]] *[[Yrityssaneeraus]] *[[Talousmatematiikka]] [[Kuva:25%.png]] <!--luokka 69 --> ==Taiteet, liikunta== *[[Öljyvärimaalausopas]] [[kuva:50%.png]] <!--74.21 --> *[[Graafinen suunnittelu]] <!-- 75.1 --> *[[Digikuvaus]] <!-- 75.72 --> *[[Säveltäminen sinfoniaorkesterille]] *[[Nethack]] <!-- 79.81 --> ==Kaunokirjallisuus, kirjallisuustiede, kielitiede== ===Vitsit=== <!-- 84 --> *[[Vitsit]] [[kuva:00%.png]] ===Suomalais-ugrilaiset kielet=== <!-- luokka 88 --> *[[Suomen_kieli]] [[Kuva:00%.png]] *[[Selkeän tekstin opas]] ===Muut kielet=== *[[Ruotsin_kieli]] [[Kuva:00%.png]] *[[Saksan_kieli]] [[Kuva:50%.png]] *[[Englannin_kieli]] [[Kuva:00%.png]] *[[Ranskan_kielioppi]] [[Kuva:00%.png]] *[[Portugalin kieli]] *[[Latinan_kieli]] [[Kuva:25%.png]] *[[Thain_kieli]] [[Kuva:00%.png]] *[[Japani]] [[Kuva:25%.png]] *[[Klassinen egypti]] [[Kuva:00%.png]] *[[Indonesia]] *[[Esperanton_kieli]] [[Kuva:00%.png]] *[[Novial]] ==Muut== *[[Käyttöohjeet]] [[kuva:00%.png]] **[[Rpm käyttöohjeet]] :[[Toiminnot:Allpages|Luettelo kaikista kirjojen luvuista]] {{Kirjahyllyt:Nav}} ==Ulkopuoliset linkit== * [http://www.internetix.fi Ilmaisia tekstikirjoja] lukio- ja ammattikouluopiskeluun. Tekijänoikeuksien alaisia. 62 4380 2004-08-27T20:19:46Z TJ 2 I'm active in the [[w:|Finnish Wikipedia]]. Discussion to [[w:Keskustelu_käyttäjästä:TJ|this page]]. -- [[w:Käyttäjä:TJ|TJ]] (or Mirv on [[Internet Relay Chat|IRC]] @ [[freenode]]) 65 4381 2004-08-27T20:47:52Z TJ 2 Tarjoaa Wikikirjat, vapaa tietokirjasto 66 4382 2004-08-27T20:48:03Z TJ 2 Tietoa Wikikirjoista 68 4384 2004-08-27T20:50:43Z TJ 2 Vapaa tietokirjasto 70 13848 2006-06-15T11:19:12Z Mzlla 323 kommentin työkaluvihjettä paremmaksi /* <pre> */ ta = new Object(); ta['pt-userpage'] = new Array('.','Oma käyttäjäsivu'); ta['pt-anonuserpage'] = new Array('.','IP-osoitteesi käyttäjäsivu'); ta['pt-mytalk'] = new Array('n','Oma keskustelusivu'); ta['pt-anontalk'] = new Array('n','Keskustelu tämän IP-osoitteen muokkauksista'); ta['pt-preferences'] = new Array('','Omat asetukset'); ta['pt-watchlist'] = new Array('l','Lista sivuista, joiden muokkauksia tarkkailet'); ta['pt-mycontris'] = new Array('y','Lista omista muokkauksista'); ta['pt-login'] = new Array('o','Kirjaudu sisään tai luo tunnus'); ta['pt-anonlogin'] = new Array('o','Kirjaudu sisään tai luo tunnus'); ta['pt-logout'] = new Array('o','Kirjaudu ulos'); ta['ca-talk'] = new Array('t','Keskustele sisällöstä'); ta['ca-edit'] = new Array('e','Muokkaa tätä sivua'); ta['ca-addsection'] = new Array('+','Lisää kommentti tälle sivulle'); ta['ca-viewsource'] = new Array('e','Näytä sivun lähdekoodi'); ta['ca-history'] = new Array('h','Sivun aikaisemmat versiot'); ta['ca-protect'] = new Array('=','Suojaa tämä sivu'); ta['ca-delete'] = new Array('d','Poista tämä sivu'); ta['ca-undelete'] = new Array('d','Palauta tämä sivu'); ta['ca-move'] = new Array('m','Siirrä tämä sivu'); ta['ca-watch'] = new Array('w','Lisää tämä sivu tarkkailulistallesi'); ta['ca-unwatch'] = new Array('w','Poista tämä sivu tarkkailulistaltasi'); ta['search'] = new Array('f','Etsi sivu'); ta['p-logo'] = new Array('','Etusivu'); ta['n-mainpage'] = new Array('z','Mene etusivulle'); ta['n-portal'] = new Array('','Keskustelua projektista'); ta['n-currentevents'] = new Array('','Taustatietoa tämänhetkisistä tapahtumista'); ta['n-recentchanges'] = new Array('r','Lista tuoreista muutoksista'); ta['n-randompage'] = new Array('x','Avaa satunnainen sivu'); ta['n-help'] = new Array('','Ohjeita'); ta['n-sitesupport'] = new Array('','Tue sivuston toimintaa'); ta['t-whatlinkshere'] = new Array('j','Lista sivuista, jotka viittavat tänne'); ta['t-recentchangeslinked'] = new Array('k','Viimeisimmät muokkaukset sivuissa, joille viitataan tältä sivulta'); ta['feed-rss'] = new Array('','RSS-syöte tälle sivulle'); ta['feed-atom'] = new Array('','Atom-syöte tälle sivulle'); ta['t-contributions'] = new Array('','Näytä lista tämän käyttäjän muokkauksista'); ta['t-emailuser'] = new Array('','Lähetä sähköpostia tälle käyttäjälle'); ta['t-upload'] = new Array('u','Tallenna kuvia tai muita mediatiedostoja'); ta['t-specialpages'] = new Array('q','Näytä toimintosivut'); ta['ca-nstab-main'] = new Array('c','Näytä sisältösivu'); ta['ca-nstab-user'] = new Array('c','Näytä käyttäjäsivu'); ta['ca-nstab-media'] = new Array('c','Näytä mediasivu'); ta['ca-nstab-special'] = new Array('','Tämä on toimintosivu'); ta['ca-nstab-wp'] = new Array('c','Näytä projektisivu'); ta['ca-nstab-image'] = new Array('c','Näytä tiedostosivu'); ta['ca-nstab-mediawiki'] = new Array('c','Näytä järjestelmäviesti'); ta['ca-nstab-template'] = new Array('c','Näytä malline'); ta['ca-nstab-help'] = new Array('c','Näytä ohjesivu'); ta['ca-nstab-category'] = new Array('c','Näytä luokkasivu'); /* Javascript for the user toolbar * Author: Niklas Laxström [[w:fi:user:Nikerabbit]] * License: Public domain * Version: 1 (firefox fix) * Version: 2 Should work on most of the browsers * Version: 3 Area is hidden until activated with js * Version: 4 add missing check * Version: 5 some weird bugs */ /* Globals */ var btb_area = 'btb-area'; var btb_sc = 'btb-sc'; var btb_f = 'btb-f'; var btb_i_sc = 'btb-i-sc'; var btb_i_f = 'btb-i-f'; var clientPC = navigator.userAgent.toLowerCase(); // Get client info var is_ie = ((clientPC.indexOf('msie')!=-1) && (clientPC.indexOf('opera')==-1)); function initializebuttons() { if (window.addEventListener) window.addEventListener("load",buttons,false); else if (window.attachEvent) window.attachEvent("onload",buttons); } /* Call our initializer */ if (window.addEventListener) window.addEventListener("load",main_buttons,false); else if (window.attachEvent) window.attachEvent("onload",main_buttons); function main_buttons() { area = document.getElementById(btb_area); /* Don't waste time trying now */ if (!area) return; addSpecialCharacter('”', 'Kaareva lainausmerkki'); addSpecialCharacter('’', 'Kaareva puolilainausmerkki'); addSpecialCharacter('—', 'Ajatusviiva'); addSpecialCharacter('·', 'Kertomerkki'); addSpecialCharacter('°', 'Astemerkki'); addSpecialCharacter('š', 'Pieni hattu-s'); addSpecialCharacter('Š', 'Iso hattu-s'); addSpecialCharacter('ž', 'Pieni hattu-z'); addSpecialCharacter('Ž', 'Iso hattu-z'); addSpecialCharacter('ß', 'Saksalainen kaksois-s'); addSpecialCharacter('¹', 'Yläindeksi 1'); addSpecialCharacter('²', 'Yläindeksi 2'); addSpecialCharacter('³', 'Yläindeksi 3'); addSpecialCharacter('&nbsp;', 'Sitova välilyönti'); addSpecialCharacter('←', 'Nuoli vasemmalle'); addSpecialCharacter('→', 'Nuoli oikealle'); addFeatureButton('{{ros', 'kaa}}', '', 'R', 'Roskamalline'); addFeatureButton('<!-- ', ' -->', ' ', 'Kommentti', 'Lisää sivulle kommentti, joka ei näy luettaessa sivua'); addFeatureButton('*~~~~~ — ', ' – ~~~', '!', '*~', 'Rötös'); area.style.display = 'block'; } function addSpecialCharacter(f1, ftitle) { k = document.getElementById(btb_sc); if ( k ) { if ( !is_ie ) { mySpan = document.createElement('span'); myText = document.createTextNode(f1); mySpan.appendChild(myText); myOnClick = document.createAttribute('onclick'); myOnClick.nodeValue = "insertTags('" + f1 + "', '', '')"; mySpan.setAttributeNode(myOnClick); myClass = document.createAttribute('class'); myClass.nodeValue = btb_i_sc; mySpan.setAttributeNode(myClass); myTitle = document.createAttribute('title'); myTitle.nodeValue = ftitle; mySpan.setAttributeNode(myTitle); // Some spacing k.appendChild(document.createTextNode(' ')); k.appendChild(mySpan); } else { // The nonstandard way k.innerHTML += " <span onClick=\"javascript:insertTags('" + f1 + "','','');\" class=\"" + btb_i_sc + "\" title=\"" + ftitle + "\" >" + f1 + "</span>"; } } } function addFeatureButton(f1, f2, f3, ftext, ftitle) { k = document.getElementById(btb_f); if ( k ) { if ( !is_ie ) { mySpan = document.createElement('span'); myText = document.createTextNode(ftext); mySpan.appendChild(myText); myOnClick = document.createAttribute('onclick'); myOnClick.nodeValue = "insertTags('" + f1 + "','" + f2 + "','" + f3 + "')"; mySpan.setAttributeNode(myOnClick); mySpan.title = ftitle; myClass = document.createAttribute('class'); myClass.nodeValue = btb_i_f; mySpan.setAttributeNode(myClass); // Some spacing k.appendChild(document.createTextNode(' ')); k.appendChild(mySpan); } else { // The nonstandard way k.innerHTML += " <span onClick=\"javascript:insertTags('" + f1 + "','" + f2 + "','" + f3 + "');\" class=\"" + btb_i_f + "\" title=\"" + ftitle + "\" >" + ftext + "</span>"; } } } // ============================================================ // BEGIN Enable multiple onload functions // setup onload functions this way: // aOnloadFunctions[aOnloadFunctions.length] = function_name; // without brackets! if (!window.aOnloadFunctions) { var aOnloadFunctions = new Array(); } window.onload = function() { if (window.aOnloadFunctions) { for (var _i=0; _i<aOnloadFunctions.length; _i++) { aOnloadFunctions[_i](); } } } // END Enable multiple onload functions // ============================================================ // ============================================================ // BEGIN Dynamic Navigation Bars // set up the words in your language var NavigationBarHide = 'Piilota'; var NavigationBarShow = 'Näytä'; // set up max count of Navigation Bars on page, // if there are more, all will be hidden // NavigationBarShowDefault = 0; // all bars will be hidden // NavigationBarShowDefault = 1; // on pages with more than 1 bar all bars will be hidden var NavigationBarShowDefault = 0; // shows and hides content and picture (if available) of navigation bars // Parameters: // indexNavigationBar: the index of navigation bar to be toggled function toggleNavigationBar(indexNavigationBar) { var NavToggle = document.getElementById("NavToggle" + indexNavigationBar); var NavFrame = document.getElementById("NavFrame" + indexNavigationBar); if (!NavFrame || !NavToggle) { return false; } // if shown now if (NavToggle.firstChild.data == NavigationBarHide) { for ( var NavChild = NavFrame.firstChild; NavChild != null; NavChild = NavChild.nextSibling ) { if (NavChild.className == 'NavPic') { NavChild.style.display = 'none'; } if (NavChild.className == 'NavContent') { NavChild.style.display = 'none'; } if (NavChild.className == 'NavToggle') { NavChild.firstChild.data = NavigationBarShow; } } // if hidden now } else if (NavToggle.firstChild.data == NavigationBarShow) { for ( var NavChild = NavFrame.firstChild; NavChild != null; NavChild = NavChild.nextSibling ) { if (NavChild.className == 'NavPic') { NavChild.style.display = 'block'; } if (NavChild.className == 'NavContent') { NavChild.style.display = 'block'; } if (NavChild.className == 'NavToggle') { NavChild.firstChild.data = NavigationBarHide; } } } } // adds show/hide-button to navigation bars function createNavigationBarToggleButton() { var indexNavigationBar = 0; // iterate over all < div >-elements for( var i=0; NavFrame = document.getElementsByTagName("div")[i]; i++ ) { // if found a navigation bar if (NavFrame.className == "NavFrame") { indexNavigationBar++; var NavToggle = document.createElement("a"); NavToggle.className = 'NavToggle'; NavToggle.setAttribute('id', 'NavToggle' + indexNavigationBar); NavToggle.setAttribute('href', 'javascript:toggleNavigationBar(' + indexNavigationBar + ');'); var NavToggleText = document.createTextNode(NavigationBarHide); NavToggle.appendChild(NavToggleText); // add NavToggle-Button as first div-element // in < div class="NavFrame" > NavFrame.insertBefore( NavToggle, NavFrame.firstChild ); NavFrame.setAttribute('id', 'NavFrame' + indexNavigationBar); } } // if more Navigation Bars found than Default: hide all if (NavigationBarShowDefault < indexNavigationBar) { for( var i=1; i<=indexNavigationBar; i++ ) { toggleNavigationBar(i); } } } aOnloadFunctions[aOnloadFunctions.length] = createNavigationBarToggleButton; // END Dynamic Navigation Bars // ============================================================ function addLoadEvent(func) { if (window.addEventListener) window.addEventListener("load", func, false); else if (window.attachEvent) window.attachEvent("onload", func); } // etusivulle ylävälilehtiin "etusivu" - ei tavallinen sivu addOnloadHook(mainpg); function mainpg() { var site = location.href; if (site == 'http://fi.wikibooks.org/wiki/Etusivu') { if(document.getElementById('ca-nstab-main')) { document.getElementById('ca-nstab-main').firstChild.innerHTML = 'Etusivu'; } } else if(document.title.indexOf("Etusivu") != -1) { if(document.getElementById('ca-nstab-main')) { document.getElementById('ca-nstab-main').firstChild.innerHTML = 'Etusivu'; } } } /* END */ /* </pre> */ 72 4386 2004-09-22T08:35:46Z TJ 2 Palautettiin viimeiseen TJ:n tekemään muutokseen. <small><nowiki>#</nowiki>{{NUMBEROFARTICLES}}&nbsp;</small><font size=4>'''|'''</font>&nbsp;'''[http://meta.wikipedia.org/wiki/Special:Recentchanges Meta-Wikipedia] [http://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Recentchanges Wikipedia] [http://fi.wiktionary.org/wiki/Toiminnot:Recentchanges Wikisanakirja] [http://fi.wikiquote.org/wiki/Toiminnot:Recentchanges Wikisitaatti] <font size=4>'''|'''</font> Tältä sivulta voi seurata tuoreita Wikikirjoihin tehtyjä muutoksia. 76 4387 2004-09-01T08:35:32Z 80.186.49.235 Väärin teit ja minusta orjan teit. 82 sysop 4388 2004-12-19T01:26:07Z Nikerabbit 3 poistettiin "Suomen kieli": content was: 'hyvinvointitappio' <ul><li>19. joulukuuta 2004 kello 01:26 [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nikerabbit]] poistettiin "Suomen kieli" <em>(content was: &#39;hyvinvointitappio&#39;)</em></li> <li>18:47 marras 5, 2004 [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nikerabbit]] poistettiin "Keskustelu käyttäjästä:Gaeilgeoir" <em>(content was: &#39;vittu&#39;)</em></li> <li>18:46 marras 5, 2004 [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nikerabbit]] poistettiin "Main Page" <em>(vanhentunut sivu?)</em></li> <li>18:44 marras 5, 2004 [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nikerabbit]] poistettiin "Käyttäjä:Gaeilgeoir" <em>(content was: &#39;perkele paskanokka&#39;)</em></li> <li>18:44 marras 5, 2004 [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nikerabbit]] poistettiin "Keskustelu käyttäjästä:130.232.120.127" <em>(content was: &#39;perkele paskanokka&#39;)</em></li> <li>20:42 loka 7, 2004 [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nikerabbit]] poistettiin "Wikikirjat:Tietoja" <em>(ennen blankkoa: &#39;088989899787878&#39;)</em></li> <li>08:40 syys 22, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin "Täysivaltaisuus" <em>(content was: )</em></li> <li>08:38 syys 22, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin "Kaikki hyvät sivut"</li> <li>08:37 syys 22, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin "Wikikirjat:Ohje" <em>(content was: &#39;lISÖÖHYVVIIJUTTUJ&#39;)</em></li> <li>08:37 syys 22, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin "Keskustelu:Fysiikan oppikirja: Sisältö" <em>(content was: &#39;212233223232323232323232323233&#39;)</em></li> <li>08:37 syys 22, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin "Käyttäjä:Tmh" <em>(content was: &#39;56565621251546525121255654521&#39;)</em></li> <li>12:23 syys 8, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin "Wikikirjat:Tietoja" <em>(content was: &#39;Wikikirjat on Wikipedian kaksonen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että siinä on monia Wikipedian artikkeleita varmistaakseen sen ,että to...&#39;)</em></li> <li>12:23 syys 8, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin "Carrols"</li> <li>12:23 syys 8, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin "Matkapuhelin" <em>(content was: &#39;Matkapuhelin on laite, jolla soitetaan puheluita ulkona toisille ihmisille.&#39;)</em></li> <li>12:23 syys 8, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin "GSM"</li> <li>12:23 syys 8, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin "Aku Ankka-lehti" <em>(content was: &#39;Aku Ankka-lehti on suomalainen lehti joka julkaisee Aku Ankkaa. Lehteä julkaisee Sanoma magazines.&#39;)</em></li> <li>12:23 syys 8, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin "MTV3"</li> <li>12:23 syys 8, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin "Portit ja kortit"</li> <li>12:23 syys 8, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin "Oheislaitteet"</li> <li>12:23 syys 8, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin "Windows"</li> <li>12:23 syys 8, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin "Hiiri"</li> <li>09:46 syys 2, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin "Kaikki hyvät sivut" <em>(content was: )</em></li> <li>19:31 syys 1, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin "Digi-tv"</li> <li>19:30 syys 1, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin "Wikikirjat:Ohje" <em>(content was: &#39;llöklöklkölök&#39;)</em></li> <li>19:30 syys 1, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin "Wikipedia:Community Portal" <em>(content was: &#39;portaali&#39;)</em></li> <li>19:30 syys 1, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin "Kaikki hyvät sivut" <em>(content was: &#39;&#91;&#91;Oheislaiteliitännät]] &#91;&#91;Linux-käyttöjärjestelmä]] &#91;&#91;Carrols]] &#91;&#91;MTV3]] &#91;&#91;GSM]] &#91;&#91;Matkapuhelin]]&#39;)</em></li> <li>19:30 syys 1, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin "Oheislaiteliitännät"</li> <li>19:30 syys 1, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin "Linux-käyttöjärjestelmä"</li> </ul> 84 sysop 4389 2004-11-05T18:43:04Z Nikerabbit 3 blocked "193.229.223.151" with an expiry time of indefinite: häiriköinti <ul><li>18:43 marras 5, 2004 [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nikerabbit]] blocked "193.229.223.151" with an expiry time of indefinite <em>(häiriköinti)</em></li> <li>08:14 syys 23, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] blocked "193.229.219.150" with an expiry time of indefinite <em>(vandalisointi)</em></li> <li>08:07 syys 23, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] blocked "193.229.219.149" with an expiry time of indefinite <em>(vandalisointi)</em></li> <li>08:40 syys 22, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] blocked "193.229.219.151" with an expiry time of indefinite <em>(vandalisointi)</em></li> <li>12:23 syys 8, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] blocked "193.229.223.210" with an expiry time of 560 hours <em>(vandalisointi)</em></li> <li>12:23 syys 8, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] blocked "Elisa Peelo" with an expiry time of 2400 hours <em>(vandalisointi)</em></li> <li>09:46 syys 2, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] blocked "80.186.49.235" with an expiry time of 240 hours <em>(-)</em></li> </ul> 85 13705 2006-06-09T19:45:25Z Samulili 276 {{Suunnitelma puuttuu}} {{Suunnitelma puuttuu}} Graafisen ohjelmointiympäristö [[w:Lazarus|Lazaruksen]] asentaminen. == MS Windowsiin asentaminen == Lazarus asennetaan MS Windowsiin niin että näpäytetään hiirellä kaksi kertaa Lazaruksen exe-loppuista asennustiedostoa. Asennusohjelmassa hyväksytään (valitaan) asennusohjelman asennuskieleksi suomi ja hyväksytään Lazaruksen lisenssi. Tämän jälkeen hyväksytään kaikki oletuksena olevat tiedot. Asennuksen jälkeen voi alkaa tekemään omia ohjelmia Lazaruksella. == Linuxiin asentaminen == Koska Lazarus käyttää [[w:FreePascal|FreePascal]]ia, sen asentaminen vaatii ensin FreePascalin asentamisen. Lazaruksen asentaminen tapahtuu kolmessa osassa, koska Lazaruksen taustalla oleva FreePascal kehittyy eri tahdissa kuin Lazarus. Eli jos on asentanut jo Lazaruksen tukeman FreePascal-version, niin sitä ei tarvitse asentaa enää silloin, kun Lazaruksesta tulee kyseistä FreePascalia tukeva versio. === Linuxin RPM-asennus === Yksi tapa asentaa Lazarus Linuxissa on [[w:RPM Package Manager|RPM Package Manager]]in käyttäminen. Ensin haetaan omalle koneelle tarvittavat, valmiit rpm-paketit. Nämä paketit tunnistaa i386.rpm päätteestä. Päätteenä voi olla myös i586.rpm jne. Haettavat rpm paketit voisivat olla vaikkapa: * fpc-1.9.5-040808.i386.rpm ** Tämä on FreePascal kääntäjän versio 1.9.5 joka on tehty 8 elokuuta 2004. * fpcsrc-1.9.5-040808.i386.rpm ** Tässä on FreePascal kääntäjän version 1.9.5 lähdekoodit joka on tehty 8 elokuuta 2004. * lazarus-0.9.2.1-fpc_1.9.5_040808.i386.rpm ** Tässä on Lazaruksen version 0.9.2.1 versio joka vaatii vähintään FreePascal kääntäjän 1.9.5 version joka on tehty 8 elokuuta 2004 [[RPM Package Managerin käyttöohjeet|RPM-asennus]] tapahtuu pääkäyttäjänä pääteohjelman komentoriviltä. Ensin kirjoitetaan rpm komento -Uvh valinnalla jonka jälkeen tulee rpm-paketin nimi. Kirjoita yksi rivi kerrallaan risuaidan (#) jälkeinen teksti: * # rpm -Uvh fpc-1.9.5-040808.i386.rpm * # rpm -Uvh fpcsrc-1.9.5-040808.i386.rpm * # rpm -Uvh lazarus-0.9.2.1-fpc_1.9.5_040808.i386.rpm == Mac OS X asennus == Asennetaan ensin FreePascal kääntäjän (FPC) fpc-*-macosx.dmg-tiedosto (tähti eli * tiedostonimenvälissä tarkoittaa versionumeroa). Sen jälkeen asennetaan FreePascalin lähdekoodit fpcsrc-*-macosx.dmg-tiedosto. Ja lopuksi asennetaan Lazarusen lazarus-*-macosx.dmg-tiedosto. ==Linkkejä== * [https://sourceforge.net/projects/lazarus/ Lazaruksen imuroitavat tiedostot] * [http://www.de.freepascal.org/lazarus/ Tuoreimmat versiot(näitä versioita ei ole paljoakaan testailtu)] * [http://www.skinhat.com/lazarus GLScene for Lazarus Install] * [http://wiki.lazarus.freepascal.org/index.php/Installing_Carbon_on_OSX Installing Carbon on OSX] 86 4391 2005-06-14T06:36:21Z Iirolaiho 61 Laitettiin redirect #REDIRECT [[RPM Package Managerin käyttöohjeet]] 87 13077 2006-05-31T14:20:51Z TeemuN 155 [[Luokka:Unix/Linux]] ;[[w:RPM Package Manager|RPM Package Managerin]] käyttöohjeet Esimerkkikomentoja: *'''rpm -Uvh tiedosto.i386.rpm''' asentaa tiedosto-nimisen rpm-paketin ja jos paketista on asennettuna vanhempi versio niin päivittää sen uudempaan *'''rpm -qip tiedosto.i386.rpm''' tulostaa näytölle tiedosto-nimisen rpm-paketin informaation. *'''rpm -qfp tiedosto.i386.rpm''' tulostaa näytölle tiedosto-nimisen rpm-paketin sisältämät tiedostot. *'''rpm -qa''' antaa listan kaikista koneeseen asennetuista rpm-paketeista. *'''rpm -ql ohjelma''' antaa listan asennetun ohjelma nimisen paketin tiedostoista. *'''rpm -e ohjelma''' poistaa ohjelma nimisen paketin kaikine tiedostoineen * Eräs [[Lazaruksen asennus|käyttöesimerkki]] [[Luokka:Unix/Linux]] 88 4393 2005-04-30T21:33:43Z Anssi 34 == Wikikirjasto: lounasravintola == == WikiBooks-kuva == Saiskohan vasemman yläkulman logon vaihdettua suomenkieliseen? --[[Käyttäjä:Tmh|Toni]] 15:59 syys 14, 2004 (UTC) :Ilmeisesti kukaan ei ole vielä Suomen Wikikirjaston logoa tehnyt? Eiköhän se muutu sitten kun joku sen tekee. Itsesestäni ei siihen ole. Jos joku sen joskus tekee voisi käydä sanomassa siitä Wikipedian puolella, niin ehkä joku ylläpitäjä sen onnistuu laittamaan sen uuden logon - en tiedä. Minua ihmetyttää tämä projektin nimi? Ilmeisesti Wikikirjasto voitti äänestyksen, mutta kaikki linkit on Wikikirjat nimellä. --[[Käyttäjä:Anssi|Anssi]] 3. maaliskuuta 2005 kello 14:47 (UTC) ==Uusi etusivu== Olen tehnyt ehdotuksen [[etusivu/Uusi_etusivu|uudesta etusivusta]]. Tarkoituksena on siis en-wikibooksin mukaiset mallinteet ryhmille, jos kannatusta löytyy se voidaan liittää etusivuksi. Mielessäni on siis tuoda en-wikibooksin mukaiset mallinteet Wikikirjastoon. Mitä mieltä ollaan?--[[Käyttäjä:Anssi|Anssi]] 7. maaliskuuta 2005 kello 16:17 (UTC) *'''Kannatan'''. Ehdotuksesi toimii paljon paremmin kuin nykyinen. --[[Käyttäjä:Stonda|Stonda]] 8. maaliskuuta 2005 kello 02:59 (UTC) *'''Kannatan'''. Mutta sanahan on ''malline'' [http://jadesukka.paivola.net/sana?word=malline]. --[[Käyttäjä:Nikerabbit|Nahru]] 8. maaliskuuta 2005 kello 12:38 (UTC) ==Sana "moduuli"== Tiedän, että WikiBooksissa käytetään sanoja ''textbook modul'', mutta emmekö voisi keksiä sanalle hieman paremman / kertovamman suomennokson kuin ''moduuli''? - [[Käyttäjä:Hupu23ditor|Hupu23ditor]] 30. huhtikuuta 2005 kello 16:42:22 (UTC) * En näe tuolle mitään estettä. Eli jos joku keksii tuolle, jonkun käytettävämmän nimen niin siittä vaan vaihtamaan. Ei ole vielä niin moneen paikkaa kirjoitettu, joten sekin sitten menee helposti. --[[Käyttäjä:Anssi|Anssi]] 30. huhtikuuta 2005 kello 21:33:43 (UTC) 94 4394 2005-04-26T16:56:26Z Hupu23ditor 46 __NOTOC__ __NOEDITSECTION__ <div style="text-align: center; margin-top: 2em;"><big>Wikikirjasto on kirjasto, jonka kirjoja käyttäjät kirjoittavat yhteistyössä. Seuraavissa artikkeleissa on ohjeita ja vinkkejä Wikikirjaston käyttäjille.</big></div> <!--- "Tulokas?" SIDEBAR ---> <table> <tr> <td colspan="2"> <div style="width:60%; margin-left:20%; margin-right:20%; border: 1px solid #ffff40"> <h2 style="text-align:center; border:0px; margin-bottom:0px; padding:0.1em; background: #ffff40">Uusi tulokas?</h2> </div> <div style="width:60%; margin-left:20%; margin-right:20%; border: 1px solid #ffff40"> <div style="padding:0.3em; background:#fffff4"> Käy katsomassa [[Wikibooks:Tervetuloa, ensikertalaiset!|tervetuliais]]sivua niin pääset alkuun, tai lue [[Wikibooks:Tietoja|lisätietoa]] hankkeesta. Muokkauskokeiluja voit tehdä [[Wikikirjat:Hiekkalaatikko|hiekkalaatikossa]]. <p> '''Apua uusille käyttäjille ja keskustelua Wikikirjaston [[Wikibooks:Community Portal|Lounasravintolassa]]'''<br/ > </div> </div> </td> </tr> <tr valign="top"> <td style="padding:0.3em"> ==Yleistä== * [[Wikibooks:Tervetuloa, ensikertalaiset!|Tervetuloa!]] * [[Wikibooks:Tietoja|Tietoja Wikikirjastosta]] * [[Miksi käyttää avoimia tekstikirjoja|Miksi avoimia tekstikirjoja?]] * [[Miksi_osallistua_avoimeen_tekstikirjaprojektiin|Miksi osallistua?]] * [[w:Wikipedia ja tekijänoikeudet|Wikikirjasto ja tekijänoikeudet]] ==Lisäapua== * [[Wikibooks:UKK|Usein kysytyt kysymykset]] * [[Wikibooks:Community Portal|Lounasravintola]] * [[:w:Wikipedia:IRC-kanavat|Wikipedian IRC-kanava]] * [[:w:Wikipedia:Ohje|Wikipedian ohje]] </td> <td style="padding:0.3em"> ==Käyttö== * [[Ohje:Kuinka tutkin wikikirjoja|Kuinka tutkin wikikirjoja]] * [[Ohje:Etsiminen|Kuinka etsin kirjaa]] * [[Ohje:Kuinka muokkaan sivua|Kuinka muokkaan sivua]] * [[Ohje:Kuinka aloitan uuden sivun|Kuinka aloitan uuden sivun]] * [[Ohje:Kuinka aloitan uuden kirjan|Kuinka aloitan uuden kirjan]] * [[Ohje:Keskustelusivu|Kuinka käytän keskustelusivuja]] * [[Ohje:Kuinka käytän kuvia sivuilla|Kuinka käytän kuvia sivuilla]] * [[Ohje:Kuinka palautan sivun aiemman version|Kuinka palautan sivun aiemman version]] * [[Ohje:Kuinka poistan sivuja|Kuinka poistan sivuja]] * [[Ohje:Yleisiä ohjeita|Yleisiä ohjeita]] * [[Ohje:Aineiston lajittelu|Aineiston lajittelu]] * [[Wikikirjasto:Malline|Mallineet]] Voit kokeilla muokkaamista vapaasti [[wikibooks:hiekkalaatikko|hiekkalaatikolla]]. </td> </tr> </table> 95 4395 2005-05-08T18:14:14Z Hupu23ditor 46 {{Wikikirjasto-ohje}} Jokaisella sivulla olisi hyvä olla ainakin yksi kuva. Wikikirjastossa käytössä olevat kuvat on tallennettu sen omaan tiedostokantaan, jossa olevien kuvien hakeminen ja liittäminen artikkeliin on yksinkertaista. Rekisteröityneet käyttäjät voivat tallentaa tietostokantaan lisää kuvia. == Käytössä olevien kuvien tiedostokannan hakeminen == Kuvattomaan artikkeliin on hyvä hakea aluksi edes joten kuten sopivaa kuvaa joko Wikikirjaston tiedostokannasta, tai laajemmasta Wikimedia Commonsin tietodostokannasta. Molemmista voi hyvin pienellä vaivalla liittää kuvan tekstiin. Suomenkielisen Wikikirjaston kannassa olevia kuvia ja muita multimediatiedostoja voi selata sivuilla [[Toiminnot:Imagelist|luettelo kuvista]] tai [[Toiminnot:Newimages|uudet kuvat]]. Edellisessä on hyvä soveltaa selaimen omaa tekstihakua, jälkimmäisessä sivulla olevaa hakua tiedostojen nimistä. Napsauttamalla tiedoston nimeä pääsee tiedoston omalle tietokantasivulle. [[:Commons:|Wikimedia Commonsin]] kannassa olevia kuvia voi selata käyttämällä sen hakua, joka toimii samoin kuin Wikikirjaston. Commonsissa kuvat on koottu artikkelien kaltaisille sivuille aiheittain. Napsauttamalla kuvaa pääsee sen omalle tietokantasivulle. On huomattava, että Commons on monikielinen, joten hakijan on ehkä paras käyttää englanninkielisiä hakusanoja. Jos sopiva kuva löytyy, merkitse tiedoston nimi muistiin. == Yksinkertainen ohje kuvan käyttämiselle artikkelissa == [[Kuva:Variymp.gif|thumb|Väriympyrä]] Helpoin tapa lisätä Wikikirjaston tai Commonsin kannasta löytyvä kuva on lisätä artikkelin ensimmäiselle riville koodi <center><nowiki>[[Kuva:TiedostonNimi.jpg|thumb|Kuvateksti]]</nowiki></center> missä TiedostonNimi.jpg on kuvatiedoston nimi tiedostokannassa, ja Kuvateksti on artikkelissa kuvan alla näkyvä teksti. Esimerkiksi koodi <center><nowiki>[[Kuva:Variymp.gif|thumb|Väriympyrä]]</nowiki></center> antaa vieressä näkyvän kuvan kehyksineen. Tällä syntaksilla kuva sijoittuu aina oikeaan laitaan, ja sen leveys on vakio. Se saattaa olla liian pieni artikkelia varten, tai joskus kuva on mielekäs ilman kehystä ja kuvatekstiä. Seuraavassa luvussa on kattavat ohjeet kuvan esittämiselle. == Laajennettu syntaksi == Kuvan voi liittää artikkeliin halutun kokoisena, haluttuun paikkaan ja kuvatekstille varatun kehyksen kanssa tai ilman. Yleinen muoto on <center><nowiki>[[Kuva:TiedostonNimi.jpg|vaihtoehto1|...|vaihtoehtoN|Kuvateksti]]</nowiki></center> Jos kuvaan ei tule kuvatekstiä, on viimeinen <nowiki>|</nowiki> silti jätettävä paikalleen. Käytettävissä ovat seuraavat vaihtoehdot: ;<tt>thumb</tt>: näyttää kuvan kuvatekstikehyksellä varustettuna, jossa on pienennettyä kuvaa merkitsevä symboli, oletusarvoisesti 180 pikseliä leveänä ja oikeassa laidassa ;<tt>frame</tt>: näyttää kuvan täysikokoisena kuvatekstikehyksellä varustettuna, oletusarvoisesti oikeassa laidassa ;<tt>right</tt>: sijoittaa kuvan oikeaan laitaan. Tämä on <tt>thumb</tt>-vaihtoehdon oletusarvo. ;<tt>left</tt>: sijoittaa kuvan vasempaan laitaan. ;<tt>center</tt>: sijoittaa kuvan keskelle. Tällöin teksti ei kierrä kuvan kylkiä pitkin. ;<tt>none</tt>: sijoittaa kuvan tekstin sekaan samaan paikkaan kuin koodi. Tarpeellinen, jos kuva halutaan sijoittaa esimerkiksi taulukon soluun. ;<tt>''n''px</tt>: suurentaa tai pienentää kuvan <tt>''n''</tt> pikseliä leveäksi. Vaihtoehdot erotetaan toisistaan putkimerkillä <nowiki>|</nowiki>. Järjestelmä ohittaa tunnistamattomat vaihtoehdot, ja viimeiseksi jäävä vaihtoehto näytetään kuvatekstinä. === Esimerkkejä syntaksin käytöstä === [[Kuva:Variymp.gif|thumb|300px|Väriympyrä]] [[Kuva:Variymp.gif|left|]] # <nowiki>[[Kuva:Variymp.gif|thumb|300px|Väriympyrä]]</nowiki> #* kuva, joka on 300 pikseliä leveä # <nowiki>[[Kuva:Variymp.gif|left|]]</nowiki> #* vasemmassa laidassa oleva kuva ilman kuvatekstiä == Kuvan tallentaminen == Jos haluat käyttää omaa kuvatiedostoa artikkelissa, on se ensin tallennettava Wikimedia Commonsiin tai suomenkieliseen Wikikirjastoon. Wikikirjastossa ollaan kuitenkin tarkkoja tekijänoikeuskysymyksissä niin kuvien kuin artikkeleiden tekstinkin suhteen. Älä tallenna kuvaa, jota ei tekijänoikeuksiensa vuoksi voi käyttää Wikikirjastossa. Tiedosta erityisesti, ettei kuvia saa umpimähkäisesti kopioida ja tallentaa muilta nettisivuilta. Jos omistat tekijänoikeudet itse, voit tietenkin luovuttaa ne [[w:fi:GFDL|GFDL]]-lisenssin mukaisesti. Joka tapauksessa, tutustu ensin [[Wikipedia:Kuvien käyttösäännöt|kuvien käyttösääntöihin]]. Mielekkäin tapa tallentaa kuva on tehdä se [[:Commons:|Wikimedia Commonsin]] palvelimelle. Tällöin se on kaikkien Wikimedian hankkeiden käytössä, mutta käyttöliittymä on vain englanniksi. Mene aluksi [[:Commons:Special:Upload|Upload file]] -sivulle. Hae tallennettava tiedosto ''Browse...'' -painikkeen takaa. Kirjoita tämän jälkeen ''Summary''-kenttään englanniksi tietoa kuvan tekijänoikeudesta ja siitä, mitä se esittää. Ilman tietoa tekijänoikeuksista kuva poistetaan. Liitä kuvaan sopiva ''copyright tag'' sivulta [[:Commons:Commons:Copyright tags|Copyright tags]]. Jos haluat käyttää suomenkielistä käyttöliittymää, tai luovuttaa kuvan vain suomenkielisen Wikikirjaston käyttöön, voit tallentaa sen tämän Wikikirjaston palvelimelle. Tämä onnistuu klikkaamalla vasemmasta laidasta [[Toiminnot:Upload|tallenna tiedosto]], joka vie sivulle [[Toiminnot:Upload]]. Kirjoita yhteenvetoon suomeksi tietoa kuvan tekijänoikeudesta ja siitä, mitä se esittää. Lisää siihen ehdottomasti tekijänoikeutta vastaava malline sivulta [[Ohje:Malline#Tekijänoikeus]]. *Anna tiedostolle sopiva nimi, koska nimeä ei voi muuttaa tiedoston lähettämisen jälkeen. Varmista, että tiedoston tiedostopääte on oikea. *Jos haluat korvata kuvatiedoston, anna tiedostolle sama nimi. Muussa tapauksessa käytä jotakin toista nimeä. Anna kuvalle mielellään ennen tallennusta vielä kuvaava nimi. Kirjoita kuvauksista myös mahdollisimman laajat. Tämä maksimoi hakuominaisuudet muille käyttäjille, että kuva voidaan liittää myöhemmin muihin tarpeellisiin artikkeleihin. Merkitse myös tallentamasi kuva tarkkailulistallesi, että saat tiedon, jos siihen tehdään muokkauksia. ===Tiedostomuodot=== Kuvien lisäksi Wikikirjastossa voi käyttää muita mediatiedostoja "inline" eli sivun sisällä: * kuvat &mdash; tiedostomuoto mieluiten: [[w:PNG|PNG]], [[w:JPEG|JPEG]]. * [[w:TeX|TeX]] &mdash; katso [[Ohje:TeX-opas]] * äänet &mdash; mieluiten muodossa Ogg [[wikipedia:en:Vorbis|Vorbis]]. Kuvien kokoa saatetaan rajoittaa teknisesti, ja kuvien tulisi aina olla kohtuullisen kokoisia. __NOTOC__ 96 12856 2006-05-29T15:02:46Z TeemuN 155 [[Luokka:Ohjelmoinnin perusteet]] Ohjelmoinnilla tarkoitetaan tietokoneelle tehtävän ohjelman, tietokoneohjelman toteuttamista. Ohjelmoinnissa tarvitaan ohjelmointikieltä sekä [[w:Ohjelmointikieli|ohjelmointikielestä]] riippuen joko kääntäjää tai tulkkia. Ohjelmaa voidaan ajatella komentosarjana, jonka tietokone suorittaa ohjelman käyttäjän pyynnöstä. == Ohjelmointikielten jaottelu == Ohjelmointikielet jaetaan niiden kieliopin mukaan lausekielisiin ja konekielisiin ohjelmointikieliin. Lausekieliset ohjelmointikielet muodostuvat lausekkeista, joissa käytetään luettavissa olevia komentoja. Konekieliset ohjelmat ovat vain tietyn tietokonetyypin ymmärtämässä muodossa. Ohjelmointikielet voidaan jaotella myös niiden suoritustavan mukaan käännettäviin ja tulkattaviin kieliin. Käännettävä kieli käännetään ohjelmointikielen kääntäjällä lausekielestä tietokoneen ymmärtämään konekieleen ennen ohjelman suorittamista. Tulkattava ohjelmointikieli tulkataan konekielelle ohjelman suorituksen aikana. Kolmas tietokoneohjelmien jaottelu jakaa ohjelmointikielet proseduraalisiin ja olioperustaisiin ohjelmointikieliin. Proseduraalinen ohjelmointikieli jäsennetään suoritettaviin ohjelmalohkoihin aliohjelmien eli funktioiden avulla, kun taas olio-ohjelmoinnissa pyritään toteuttamaan ohjelmointiongelmasta olioita, jotka toimivat itsenäisesti. Yleisiä nykyisin käytössä olevia käännettäviä ohjelmointikieliä ovat C ja C++. C-kieli on proseduraalinen, ja C++ on C-kielen pohjalta kehitetty olio-ohjelmointikieli. WWW:n yleistyminen on tuonut käyttöön runsaasti tulkattavia skriptikieliä, joista yleisimpiä ovat JavaScript, Perl, PHP sekä ASP. Tämän kirjan esimerkeissä käytetään JavaScriptiä, joka on www-selaimissa toimiva skriptikieli. === JavaScript ja WWW:n selainohjelmointi === JavaScript on alunperin [http://www.netscape.com Netscapen] kehittämä kieli, jonka tarkoitus on tuoda vuorovaikutteisuutta (eli interaktiivisuutta) www-sivuille. Netscapen jalanjälkiä seuraten Microsoft toteutti omalle Internet Explorer -selaimelleen JavaScriptistä oman JScript-skriptikielen. Kaikki nykyaikaiset www-selaimet tukevat JavaScriptiä, mutta valitettavasti kaikkien selainohjelmien JavaScript-toteutus poikkeaa hieman toisistaan. JavaScript on standardoitu EcmaScript-nimelle, ja selainohjelmat tukevat EcmaScript-standardin yleisimpiä määrityksiä kohtuullisen hyvin. EcmaScript-standardin voit ladata osoitteesta http://www.ecma-international.org/publications/files/ecma-st/ECMA-262.pdf == Ohjelmointiympäristö == Ohjelmointiympäristö on ohjelma, jolla ohjelmoija toteuttaa ohjelmistoa. Yksinkertaisimmillaan ohjelmointiympäristö on tekstieditori, jolla tuotetaan lähdekoodia. <!-- Tähän tulee kuvaus yleisimmistä ohjelmointiympäristöistä. Yleisesti käytettyjä ohjelmointiympäristöjä ovat: * Microsoft Visual Studio .NET * Borland C++? * Borland Delphi * TrollTech Qt Designer * Blade * Emacs ja XEmacs * Vi ja Vim * ?? --> Tämän kirjan esimerkkien ja harjoitusten toteuttamiseen tarvitaan seuraavat ohjelmat: * WWW-selainohjelma (ilmeisesti sinulla on sellainen, koska luet tätä kirjaa) * Tekstieditori (käyttöjärjestelmäsi mukana toimitettu editori riittää tähän) == Ensimmäinen tietokoneohjelmani == Koska JavaScript toimii www-selaimessa, kaikki kirjan ohjelmaesimerkit ja harjoitukset tallennetaan HTML-sivuina (monimutkaisemmat ohjelmat voidaan tallentaa myös erillisinä JavaScript-tiedostoina, mutta sen opit myöhemmin). Jos olet opiskellut HTML-kielen perusteet, sinulla on riittävä osaaminen jotta pääset alkuun. Jos HTML-kieli ei ole sinulle tuttu, sinun kannattaa perehtyä johonkin HTML-oppaaseen. Ohjelmoinnin opiskelu kannattaa aloittaa tekemällä, joten avaa tekstieditori ja kirjoita siihen seuraava lähdekoodi: <!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Transitional//EN" "http://www.w3.org/TR/xhtml1/DTD/xhtml1-transitional.dtd"> <HTML> <HEAD> <TITLE>Ensimmäinen JavaScript-ohjelmani</TITLE> </HEAD> <BODY> Allaoleva rivi on tulostettu JavaScriptin avulla:&lt;BR/&gt; <SCRIPT language="javascript"> document.writeln('Hello world'); </SCRIPT> </BODY> </HTML> Tallenna tiedosto nimellä helloworld.html, ja avaa tiedosto selainohjelmassa. Jos esimerkkitiedoston tallennus onnistui, ja sait avattua tiedoston selaimessasi sen tulisi näyttää kutakuinkin seuraavalta:<br> [[Kuva:Ohjelmoinnin perusteet helloworld.png|Ensimmäisen ohjelmasi tulisi näyttää tällaiselta]] === Hello World rivi riviltä === Käytämme ohjelmoinnissa yksinkertaisuuden vuoksi tuttua ympäristöä, mutta älä huoli: voimme käydä tästä huolimatta hyvin läpi kaikki tärkeimmät ohjelmointiin liittyvät seikat. Koska kyseessä on ensimmäinen esimerkki, lienee tarpeen tutkia ohjelman sisältö tarkkaan. <!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Transitional//EN" "http://www.w3.org/TR/xhtml1/DTD/xhtml1-transitional.dtd"> <HTML> <HEAD> <TITLE>Ensimmäinen JavaScript-ohjelmani</TITLE> </HEAD> <BODY> Allaoleva rivi on tulostettu JavaScriptin avulla:&lt;BR/&gt; Ohjelman ensimmäiset yhdeksän riviä kuuluvat tavalliseen HTML-asiakirjaan, emmekä tarkastele rivien sisältöä tarkemmin. Seuraava rivi kiinnostaa meitä jo enemmän: <SCRIPT language="javascript"> Tämä rivi kertoo selainohjelmalle, että tulossa on JavaScript-kielistä lähdekoodia. Tämän &lt;SCRIPT&gt;-tagin jälkeiset rivit annetaan JavaScript-tulkin suoritettavaksi. document.writeln('Hello world'); Tämä rivi sisältää jo oikeaa ohjelmointia - klassisen Hello World -rivin. Rivi alkaa ohjelmointikielen komennolla, ja komentoa pyydetään tulostamaan teksti 'Hello World'. Juuri tämän tekstin näet selaimen ikkunassa kuten pitääkin. </SCRIPT> JavaScript-koodilohko päätetään &lt;/SCRIPT&gt; -tagiin. Loput rivit päättävät HTML-asiakirjan: </BODY> </HTML> == Tietokoneohjelman peruskäsitteitä == === Syöte ja tuloste === Syöte tarkoittaa ohjelman saamia tietoja, ja tuloste ohjelman antamia tietoja. Yksinkertaisesti toimivaa ohjelmaa voidaan kuvata seuraavasti: Syöte --> Ohjelma --> Tuloste Todellisuudessa ohjelmat ovat harvoin tällaisia: yleensä ohjelma ottaa syötettä ja antaa tulostetta vuorotellen koko ohjelman suoritusajan. Voit ajatella esimerkkinä vaikka kuvankäsittelyohjelmaa: Käyttäjä antaa ohjelmalle syötettä hiiren ja näppäimistön avulla. Lisäksi ohjelma ottaa syötettä kiintolevyltä lukemalla esimerkiksi avattavan kuvatiedoston. Kuvankäsittelyohjelma tulostaa muokattavaa kuvaa näyttöön jatkuvasti - aina kun käyttäjä muuttaa jotakin, kuva tulostetaan näyttöön. Käyttäjä saattaa pyytää ohjelmaa tulostamaan kuvan tulostimelle tai tiedostoon, jolloin kuva tallennetaan. WWW-selainohjelmoinnissa syötettä voidaan ottaa vastaan esimerkiksi tunnistamalla HTML-lomakkeen elementtien arvoja tai hiiren liikkeitä, tai ottamalla vastaan käytäjän antamaa näppäimistösyötettä kysymysikkunassa. Tulostetta voidaan antaa esimerkiksi selaimen tilariville, asiakirjaan tekstinä, muuttamalla lomake-elementtien sisältöä, vaihtamalla kuvia tai näyttämällä käyttäjälle huomautusikkuna. === Muuttujat === Muuttuja on ohjelmoijan kannalta tiedon varastointipaikka. Ohjelmoija tallentaa muuttujiin tietoa tiedon käsittelemistä varten. Muuttuja määritellään esittelemällä muuttuja, ja usein muuttujalle annetaan myös arvo esittelyn yhteydessä: var x=1; Ylläolevassa esimerkissä määritellään muuttuja x, ja sen arvoksi sijoitetaan 1. Muuttujasta tulee lukumuuttuja, ja sen arvoa voidaan käsitellä kuten lukuja käsitellään: laskemalla. Muuttujan arvo voidaan myös tulostaa: document.writeln(x); ==== Muuttujien tietotyypit ==== Muuttujan tietotyyppi vaikuttaa siihen, kuinka muuttujan sisältöä voidaan käsitellä. Eri ohjelmointikielissä muuttujien tietotyypit vaihtelevat, mutta useimmissa tietotyypit ovat samankaltaisia kuin JavaScriptissä. JavaScriptissä muuttujan tietotyyppi voi olla: # Määrittelemätön (''engl''. Undefined) # Tyhjä (''engl''. Null) # Totuusarvo eli tosi tai epätosi (''engl''. True tai False) # Merkkijono (''engl''. String) # Luku (''engl''. Number) JavaScript on heikosti tyypitetty ohjelmointikieli. Ohjelmoijan kannalta heikosti tyypitetty ohjelmointikieli on helppo, koska muuttujien tietotyyppejä ei tarvitse määritellä muuttujaa määriteltäessä, ja muuttujan tietotyyppiä voidaan muuttaa helposti. == Tietokoneohjelman lauserakenne == * Ehtolauseet * Toistorakenteet == Aliohjelmat eli funktiot == Ohjelmoija määrittelee usein suoritettavista toimenpiteistä === Aliohjelman määrittely === Aliohjelma määritellään avainsanalla function: function varoitus() { alert('Olet tekemässä jotakin vaarallista'); } Function-avainsanan jälkeen annetaan *aliohjelman nimi*. Lohkosulkujen sisällä oleva ohjelmakoodi on aliohjelman runko, joka suoritetaan aliohjelmaa kutsuttaessa. === Aliohjelman kutsuminen === Aliohjelmaa kutsutaan sen nimellä: varoitus(); Huomaa, että aliohjelman nimen jälkeen kirjoitetaan sulkumerkit auki ja kiinni. === Aliohjelman parametrit === Parametrien avulla välitetään tietoja aliohjelmalle. Aliohjelmaparametrien tarkoitus on tehdä aliohjelmasta monipuolisempi: samaa aliohjelmaa voidaan käyttää useissa eri tilanteissa. Aliohjelman vastaanottamat parametrit mainitaan aliohjelman määrittelyssä: function varoitus(varoitusteksti) { alert(varoitusteksti); } Ylläolevassa esimerkissä oleva aliohjelma varoitus() ottaa yhden parametrin (jonka nimi on varoitusteksti). Samaa aliohjelmaa voidaan käyttää varoitustekstistä riippumatta. Aiempi ilman parametriä toimiva aliohjelma tulosti aina saman varoitustekstin. Parametri annetaan aliohjelman kutsussa sulkumerkkien sisällä: varoitus('Kiintolevytila on täynnä!'); ==Katso myös== * [http://www.mureakuha.com/ Mureakuha.com] * [http://wiki.mureakuha.com/wiki/Etusivu Mureakuha.com sivuston wiki] paljon eri ohjelmointikielille suunnattuja oppaita. * [http://www.ohjelmointiputka.net Ohjelmointiputka.net] [[Luokka:Ohjelmoinnin perusteet]] 97 13172 2006-06-01T10:33:13Z Mzlla 323 .rec tiedostojen käyttö lisätty, yleistä huoltoa == Kamerat == * [[Canon 300D]] == Kodin elektroniikka == * [[Topfield TF5X00]] ==Tietokoneohjelmat == * [[RPM Package Managerin käyttöohjeet]] * [[Käyttöohjeet/.rec tiedostojen käyttö|.rec tiedostojen käyttö]] 98 4398 2004-09-27T14:39:13Z Eleknad 8 Kuva ensimmäisestä ohjelmointiesimerkistä Kuva ensimmäisestä ohjelmointiesimerkistä 99 12670 2006-05-28T08:08:29Z TeemuN 155 [[Luokka:Hupu 2]] __NOTOC__ __NOEDITSECTION__ <div style="text-align: center; padding: 40px 5px 5px 5px; border: 1.2px solid #bfffbf; background-color: #f2fff2; color: green; -moz-border-radius: 1em; border-radius: 1em;"> <!--{{ suositeltu }}--> <big>'''''Hullu Puutarhuri 2 &ndash; Koristehampun kasvatusopas'''''</big><br> Wikikirjastoversio<br> <br> [[Kuva:Illustration Cannabis sativa0.jpg|350px|center|]] <blockquote style="border: 1px dashed #bfffbf; padding: 20px 5px 5px 5px; color: black; text-align: left; -moz-border-radius: 0.5em; border-radius: 0.5em;"> <center> '''Lupaan, että en tule soveltamaan oppaan sisältöä Suomessa laittomien huumausaineiden* valmistamiseen:''' <br><br> '''[[Hupu 2/Johdanto|Kyllä, lupaan]] &mdash; [[Etusivu|En lupaa]]''' </center> <br><br> <small><nowiki>*</nowiki> Hampun kasvattaminen huumausainekäyttöön, samoin kuin kannabiksen hallussapito, myynti, levitys ja käyttö on kiellettyä Suomen rikoslain 50. luvun 1. §:n mukaan.</small> </blockquote> </div> [[de:Hanf-Anbau]] [[Luokka:Hupu 2]] 101 13076 2006-05-31T14:20:41Z TeemuN 155 [[Luokka:Unix/Linux]] ==Sisäänkirjautuminen ja käytön lopettaminen== Kirjaudut sisään koneelle heti sen käynnistymisen jälkeen. Jotta voit kirjautua sisään tarvitset tunnuksen ja salasanan. Uloskirjautuminen tapahtuu K-valikon alta kohdasta ”Kirjaudu ulos...”. Sieltä pystyt valitsemaan Koneen sammuttamisen, uudelleen käynnistämisen ja istunnon lopettamisen väliltä. ===Hiiren käyttö=== Valikot avautuvat yhdellä hiiren painalluksella. Pikavalikko aukeaa hiiren oikealla painikkeella. ===Näppäimistön käyttö=== Tässä hieman näppäinkomentoja Linux-aloittelijoille... *<tt>ctrl+f</tt>: find (niinkuin Windowsissakin) *<tt>alt+tab</tt>: ikkunan vaihto (taaskin niinkuin Windowsissa) *<tt>ctrl+tab</tt>: työpöydän vaihto *<tt>ctrl+esc</tt>: (aukaisee järjestelmänvalvonnan, vähän kuin tehtävienhallinta Windowsissa) *<tt>Windows</tt>-näppäin: tekee saman KDE:ssä, kuin Windowsissakin *<tt>ctrl+alt+del</tt>: antaa sammuttamisvalikon (kuten Windowssissakin) ==KDE:n työpöytä== ===KDE:n paneeli=== KDE-paneelin vasemmasta nurkasta pääsee ''K-valikkoon'' (Periaatteessa identtinen Windowsin Käynnistä-valikon kanssa). KDE-paneelin keskellä on laatikkorypäs, joka ilmaisee missä (monennessako) työpöydässä olet. Sisältää pikakuvakkeet ''Konquer''-selaimeen, omiin tiedostoihin, asetuksiin ja konsoliohjelmaan. KDE-paneeli näyttää oikealla puolella aktiiviset ikkunat sekä kellon. Hiiren oikealla korvalla pääsee säätelemään KDE-paneelin asetuksia mm. Paneelin automaattimen piilotus, nurkka, leveys sekä korkeus. ===K-valikko=== Paneelin vasemmasta alareunasta löytyvä K-valikko vastaa windowsin käynnistä-valikkoa. Sieltä löydät pikakuvakkeet tärkeimmille ja usein käytetyille ohjelmille. Toiminnot-alavalikosta löydät kirjanmerkit sekä pikaselain -valikon, jolla on helppo ja nopea navigoida hakemistoja. ===Työpöydät=== Sisältää kuvakkeet jotka nopeuttavat ja helpottavat koneen käyttöä. Linuxissa toisin kuin Windowsissa on useita työpöytiä samanaikaisesti mahdollistaen useiden ikkunoiden samanaikaisen selailun, jotka luovat visuaalisen perustan tietokoneen käytön helpottamiseksi. Näkymä perustilassa voi sisältää myös taustakuvan. Työpöydän alareunassa sijaitsee myös tehtäväpalkki. Kuvaketta napsauttaessa; jää alle kun ikkunat avautuvat. ===Tehtäväpalkki=== Jos haluat muuttaa tehtäväpalkin asetuksia, paina kakkos-työpöytänappulan vierestä VIELÄ pienempää nappulaa. Valitse esiintulevasta valikosta "SOVELMAN TEHTÄVÄPALKKI ASETUKSET"... Jos halajat nähdä kaikkien työpöytien auki olevat ikkunat niin paina ruksi kohtaan "NÄYTÄ KAIKKIEN TYÖPÖYTIEN IKKUNAT". ===Kello ja kalenteri=== Paneelin oikeassa alareunassa oleva kello näyttää asetuksista riippuen kellonajan sekä päivämäärän. Kelloa napsauttamalla saadaan näkyviin kalenteri. Kellon asetuksia voi muokata valitsemalla kellon pikavalikosta kohdan '''Kellon asetukset'''. Asetuksissa voi muuttaa kellon tyyliä eli onko kello analoginen vai digitaalinen, paljas tai epätarkka. Humoristinen epätarkka kello kertoo kellonajan sanallisesti. Kellon värejä voi myös muuttaa asetuksissa. ==Roskakori== Toimii kuten Windowssissakin eli voidaan säilöä turhat tiedostot ja poistaa sen jälkeen ==Ikkunoiden käsittely== ==Tiedostonhallinta== Voit avata tiedostonhallinnan napsauttamalla K-valikon kohtaa Koti ('''Home'''). Kotikansion kuvake on myös työpöydällä, ja se voi olla myös paneelissa. Avautuvassa ikkunassa näet kotikansiosi sisällön. ===Navigointipaneeli=== Asetuksistasi riippuen tiedostonhallintaikkunan vasemmassa reunassa näkyy navigointipaneeli. Navigointipaneelin saa näkyviin tai piilotettua valikosta '''Ikkuna->Näytä navigointipaneeli'''. Ota navigointipaneeli näkyviin, ellei se jo ole näkyvillä. ===Tiedostojen etsiminen=== Tiedostoja voi etsiä tiedostonhallintaikkunassa tai K-valikosta löytyvällä '''Etsi tiedostoja''' -ohjelmalla. ===Kansiorakenteessa liikkuminen=== Kansiosta toiseen voi siirtyä napsauttamalla kansiota hiiren vasemmalla painikkeella. Kansiorakenteessa voi siirtyä ylöspäin napsauttamalla työkalurivin vasemmassa reunassa olevaa Ylös-painiketta. ===Tiedostojen valinta=== Jos haluat avata tiedoston, napsauta tiedostoa kerran hiiren vasemmalla painikkeella. Jos haluat vain valita tiedoston, paina hiiren painike alas tiedoston vieressä olevalla tyhjällä alueella, ja siirrä sitten hiiren osoitin tiedoston kohdalle. Tiedoston nimi ja kuvake korostetaan sinisellä värillä, kun tiedosto on valittu. Useita tiedostoja voit valita valitsemalla alueen tiedostonhallintaikkunassa: aloita valinta tyhjällä alueella, ja valitse haluamasi tiedsotot. ===Tiedostojen siirtäminen ja kopiointi=== ===Kansioiden luominen ja poistaminen=== Uuden kansion voi luoda tiedostonhallintaikkunassa avaamalla hiiren oikealla painikkeella pikavalikon, ja valitsemalla pikavalikosta kohdan '''Luo uusi -> Kansio...'''. Kansion voi poistaa valitsemalla kansion, ja painamalla '''Delete''' -painiketta. Jos haluat poistaa kansion pysyvästi, paina ensin vaihtopainike '''Shift''' pohjaan, ja paina sitten '''Delete'''. Toinen tapa poistaa kansioita löytyy kansion pikavalikon kohdasta '''Poista'''. ===Vapaa kiintolevytila=== Koneella olevan vapaan levytilan näkee Tietokeskuksessa, joka löytyy K-valikon kohdasta '''Järjestelmä'''. Avaa tietokeskus, ja valitse sieltä kohta '''Osiot'''. ==Tulostaminen== ==Apuohjelmien käyttäminen== ===Kedit-tekstieditori=== Kedit:in avulla voit muokata pelkkää tekstiä (siis ei muotoilua) sisältäviä tiedostoja. Kedit on hieman monipuolisempi kuin Windowsin Muistio (Notepad). ===KWrite-tekstieditori=== Myöskin pelkän tekstin muokkaukseen mutta huomattavasti monipuolisempi kuin Kedit. ===KCalc-laskin=== KCalc on KDE-ryhmän kehittämä laskin, jossa on tietokonelaskimen perustoiminnot. ===Kolourpaint=== Periaatteessa Kolourpaint on identtinen windowsin paintin kanssa, ja sitä käytetään samalla tavalla. Kuvat tallennetaan oletuksena PNG -muodossa ===Muistilaput=== Muistilaput onvat käteviä, kun sinun pitää muistaa jotain. Avaa muistilappuohjelma, ja kirjoita asia, jonka tahdot muistaa. Saat lapun esiin paneelin oikeasta kulmasta. ==Työpöydän muokkaaminen== ===Paneelin muokkaaminen=== ===Ohjauskeskuksen käyttäminen=== K-valikon kohdasta '''Asetukset''' löytyvä Ohjauskeskus on paikka, jossa näet tietoja käyttöjärjestelmästäsi ja jossa voit muokata sen asetuksia. Kun käynnistät Ohjauskeskuksen, näet käyttämäsi käyttöjärjestelmän ja sen version. ===Työpöydän teemat=== ===Värit ja kirjasimet=== [[Luokka:Unix/Linux]] 102 12235 2006-05-26T10:09:24Z Samulili 276 [[Luokka:Psykologia]] ==Psykologia tieteenalana== Psykologia on nykyään yksi tieteenaloista. Psykologinen tieto perustuu täten tieteellisesti tutkittuihin tosiasioihin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että psykologisten teorioiden pätevyys pyritään tarkastamaan myös käytännössä. Vaatimus tieteellisyydestä erottaa aidon psykologian arkipäivän "keittiöpsykologiasta", jota muiden muassa tiedotusvälineet meille syöttävät eri muodoissa. Tieteellisyyden vaatimuksen seurauksena psykologia eroaa tavallisesta arkipäivän psykologiasta vähintään viidessä eri kohdassa. Ensinnäkin psykologia tavoittelee täsmällisempiä ilmaisuja esimerkiksi käsitteiden määrittelyn osalta. Toiseksi sille on täysin ominaista kriittinen suhtautuminen kuvauksiin, selityksiin ja päätelmiin. Kolmanneksi se pyrkii kuvaamaan tapahtumia mahdollisimman puolueettomasti. Neljänneksi psykologia hankkii tietoa järjestelmällisellä tavalla. Psykologiset tutkimukset pohjautuvat aina johonkin tutkimusmenetelmään. Viidenneksi psykologi pyrkii aina liittämään uudet tutkimustulokset osaksi aiempaa tietoa, esimerkiksi jotakin teoriaa. Psykologian tieteellisyyden vaatimuksen johdannaisena psykologian sisällä esiintyy tietysti myös paljon eri suuntausten välisiä kiistoja. Nämä erimielisyydet koskevat vaikkapa sitä, millä tavalla ihmisen toimintaa tulisi tutkia. Lisäksi psykologialle on tyypillistä avoimuus kritiikille, koska kunkin tieteenalan on rakennettava perustansa vahvalle pohjalle. ==Psykologia on monta eri osa-aluetta== Psykologia jaetaan moneen eri osa-alueeseen. Yliopistojen kohdalla jaottelu tehdään yleensä tutkimuksen kohteen mukaan. Tällöin luokitteluna voi olla esimerkiksi alla oleva: * Oppimisen psykologia * Persoonallisuuden psykologia * Sosiaalipsykologia (ihminen ryhmässä) * Differentiaalipsykologia (ihmisten välinen erilaisuus) * Kognitiivinen psykologia (ajattelu, älykkyys, muisti) * Kehityspsykologia * Motivaatiopsykologia * Havaintopsykologia * Neuropsykologia Psykologia voidaan jakaa myös sovellusalueen mukaan. Psykologian sovellusalueet ovat laajentuneet merkittävästi tutkimustiedon lisääntyessä. Toisaalta psykologisen tiedon kysyntä on myös kasvanut. Nykyisin esimerkiksi seuraavat psykologian sovellusalueet ovat jo varsin arkipäiväisiä ilmiöitä: * Liikennepsykologia * Työpsykologia * Urheilupsykologia ==Psykologia on sitä mitä psykologit tekevät== Psykologit sijoittuvat työelämässä melkoisen vaihtelevasti. Osa valmistuneista psykologeista jää yliopistolle tutkijoiksi tai kouluttamaan tulevia psykologeja. Toiset sijoittuvat eri ammatteihin kuten: * koulupsykologi * ammatinvalintapsykologi * työpsykologi [[Luokka:Psykologia]] 103 12236 2006-05-26T10:09:28Z Samulili 276 [[Luokka:Psykologia]] Psykologian tärkeimpänä tutkimuskohteena on '''ihminen'''. Psykologeja kiinnostavat mm. ihmisen kehitys, äly, tunteet, sosiaalisuus, havaitseminen ja käyttäytyminen. Saadakseen tarvitsemaansa tietoa tutkijat käyttävät hyväkseen erilaisia '''tutkimusmenetelmiä'''. * hallittu koe suoritetaan laboratoriossa. * kenttätutkimus suoritetaan tavanomaisissa olosuhteissa. * tapaustutkimus eli ''case study'' perustuu siihen, että tutkitaan tiettyä yksilöä tai ryhmää. * toimintatutkimus on sellainen tutkimus, jolla pyritään samaan aikaan sekä tutkimaan toimintaa että muuttamaan sitä. [[Luokka:Psykologia]] 104 sysop 4403 2004-10-07T19:03:41Z TJ 2 Rights for user "Nikerabbit" set "+sysop" <ul><li>19:03 loka 7, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] Rights for user "Nikerabbit" set "+sysop"</li> </ul> 105 4404 2004-10-07T20:40:05Z Nikerabbit 3 Ensimmäinen ja viimeinen varoitus vandalisoinnista. ---- a193-229-223-112.elisa-laajakaista.fi. 107 13302 2006-06-03T17:45:31Z Samulili 276 eiku Matematiikka on tiede, joka käsittelee rakenteiden mallintamista, muutosta ja avaruuksia. Matemaattisen formalismin mukaan matemaatiikka on aksiomaattisesti määriteltyjen abstraktien rakenteiden tutkimista symbolisen logiikan ja matemaattisen merkintäjärjestelmän keinoin. Muitakin näkemyksiä on. Matematiikkaa voi ajatella fysikaalisten ja käsitteellisten suhteiden ilmaisemisen kielenä, jonka kielioppi ja käsitteistö on määritelty äärimmäisen tarkkaan. Tämä mahdollistaa asioiden ilmaisemisen tarkasti. Matematiikka ei suoranaisesti tutki ympäröivää, fysikaalista maailmaa, vaan käsitteellisiä riippuvuussuhteita. Tämän takia sitä ei yleensä lueta luonnontieteisiin. Vaikka usein matematiikan tutkimustulokset pohjautuvat luonnontieteisiin, erityisesti fysiikkaan, tutkitaan matematiikassa myös puhtaasti matematiikan sisäisiä alueita, joille ei ole (vielä) löydetty sovellusalueita millään muulla tieteenalalla. Tällaiset matematiikan sisäisten tutkimusten tulokset voivat antaa hyödyllisiä työkaluja muiden matematiikan alueiden tutkimuksissa. Matematiikan tutkija - matemaatikko - näkee matematiikan usein enemmänkin taiteena kuin tieteenä. Sana matematiikka tulee kreikan sanasta μάθημα (máthema), joka tarkoittaa tiedettä, tietoa tai oppimista; μαθηματικός (mathematikós) tarkoittaa "halukas oppimaan". ==Lukujärjestelmä== Numerot ovat merkistön merkkejä, joita voidaan käyttää joko lukujen tai numerosarjojen ilmaisemiseen. Länsimaissa on yleisesti käytössä arabialaiset numerot kymmenkantaisessa lukujärjestelmässä. Tässä järjestelmässä on käytössä seuraavat numerot (merkitykseltään pienimmästä suurimpaan): 0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9 ===Luvut=== Luvut ovat abstrakteja käsitteitä, jotka mittaavat mm. suuruutta sekä järjestystä. Lukumäärää ilmaisevia lukuja sanotaan kardinaaliluvuiksi, järjestystä ilmaisevia lukuja puolestaan kutsutaan järjestysluvuiksi eli ordinaaliluvuiksi. Luvut koostuvat yleensä numeroista. Tapaa, jolla numeroista koostetaan lukuja, kutsutaan lukujärjestelmäksi. Matemaattisessa mielessä luvut ovat joidenkin matemaattisten avaruuksien alkioita ja niiden muodostaminen on riippuvainen järjestelmäkohtaisista sopimuksista. Käytössä on erilaisia lukuavaruuksia, kuten reaaliluvut, rationaaliluvut, irrationaaliluvut, kokonaisluvut sekä luonnolliset luvut. Länsimaissa käytetään yleisesti ns. arabialaisia numeroita järjestelmässä, jonka kantaluku on 10. Tässä järjestelmässä luvut muodostetaan numeroista 0-9 sekä desimaalierottimesta, joka on maasta riippuen yleensä pilkku tai piste. Lukuun peräkkäin kirjoitetuista numeroista oikeanpuoleisin on vähiten merkitsevä ja merkitys kasvaa vasemmalle mennessä kantaluvun verran. Eli esim. 123 tarkoittaa samaa kuin 3 + 2*10 + 1* 100 ( =3*10^0 + 2*10^1 + 1*10^2 ). Vastaavasti desimaalierottimen oikealla puolella olevat numerot ilmaisevat luvun osia. Desimaalierotinta ei aina merkitä näkyviin.. On myös muita tapoja merkitä luvun osia. Näistä esimerkkinä murtoluvut. Kokonaisluvut ja luvun osat murtolukuina voidaan merkitä myös samaan lukuun peräkkäin ilman yhteenlaskuoperaattoria. ===Luonnolliset luvut=== Luonnollisten lukujen joukkoon <math>\mathbb N</math> määritellään kuuluvaksi joko '''positiiviset''' <math>\{1, 2, 3, \dots\}</math> tai '''ei-negatiiviset''' <math>\{0, 1, 2, \dots\}</math> kokonaisluvut. Se, kuuluuko nolla luonnollisiin lukuihin riippuu siitä, miten joukko määritellään. Luonnolliset luvut ovat helppoutensa vuoksi ensimmäiset lapsille opetettavat luvut. Luonnollisilla luvuilla on kaksi päätarkoitusta: niitä voidaan käyttää laskemiseen ("pöydällä on kolme omenaa") tai niillä voidaan ilmaista järjestystä. Lukuteoria tutkii luonnollisten lukujen syvällisempiä ominaisuuksia, kuten alkulukujen jakaumaa. ====Luonnollisten lukujen ominaisuuksia==== Olkoot <math>a, b, c \in \mathbb N</math>. Tällöin :#<math>a + (b + c) = (a + b) + c</math> :#<math>a + b = b + a</math> :#<math>a(bc) = (ab)c</math> :#<math>ab = ba</math> :#<math>\exists 0 \in \mathbb{N}</math> siten, että <math>a + 0 = 0 + a = a</math> :#<math>\exists 1 \in \mathbb{N}</math> siten, että <math>a1 = 1a = a</math> :#<math>a(b + c) = ab + ac</math> :#<math>a < b \vee a = b \vee b < a</math> :#<math>a < b \wedge b < c \Rightarrow a < c.</math> ==Yleisimmät laskutoimitukset== Laskutoimitukset ovat kuvauksia <math>E \times E \to E</math>. Esimerkiksi 1+1=2 on laskutoimitus joukossa <math>\mathbb{Z_+}</math>. Yleisimmät laskutoimitukset ovat: yhteenlasku, vähennyslasku, kertolasku ja jakolasku. Lisäksi on muita laskutoimituksia, kuten potenssiinkorotus ja neliöjuuri. ===Yhteenlasku=== Yhteenlasku on yksi aritmeettisista peruslaskutoimituksista, ensimmäinen koululaisille opetettavista. Yhteenlaskuoperaatio yhdistää kaksi lukua, summattavaa, kolmanneksi luvuksi, summaksi. Esimerkiksi 1+2=3. ===Vähennyslasku=== Vähennyslasku on eräs aritmeettisista peruslaskutoimituksista. Se kuvataan miinusmerkillä <math>- \,</math>: <math>a - b = c \,</math> (luetaan: "a miinus b on yhtä kuin c") <math>a</math> on vähennettävä, <math>b</math> vähentäjä ja <math>c</math> lukujen ero eli erotus. Vähennyslasku on yhteenlaskun käänteisoperaatio. Kun lukuun <math>a</math> ensin lisätään luku <math>b</math> ja sitten vähennetään sama <math>b</math>, saadaan <math>a</math>: <math>(a + b) - b = a \,</math> Edelleen <math>a - b = a + (-b) \,</math> ===Kertolasku=== Kertolasku on yksi aritmeettisista laskutoimituksista. Kertolasku on lyhennysmerkintä toistetulle yhteenlaskulle, jossa samaa luku lasketaan yhteen tietyn monta kertaa. Esimerkiksi 3 · 2 on sama kuin 2 + 2 + 2, eli 2 laskettuna yhteen itsensä kanssa 3 kertaa. Kertolaskun tulosta kutsutaan tuloksi ja tulon ensimmäistä jäsentä kerrottavaksi ja jälkimmäistä kertojaksi. Kertolaskua merkitään tavallisesti ·-merkillä. Joskus käytetään myös ×-merkkiä ja varsinkin tietokoneissa *-merkkiä. Luvuilla laskettaessa kertomerkki merkitään aina näkyviin, mutta algebrassa se jätetään usein pois. Esimerkiksi x · y = xy, mutta aina kirjoitetaan 5 · 4. ===Jakolasku=== Jakolasku on yksi aritmeettisista laskutoimituksista. Se on kertolaskun käänteisoperaatio. Jakoyhtälö liittyy kiinteästi jakolaskuun. Jos :a × b = c, missä b ei ole nolla, :a = c ÷ b (lue "c jaettuna b:llä"). Esimerkiksi 12 ÷ 3 = 4, sillä 4 × 3 = 12. Yllä lukua a nimitetään osamääräksi, lukua c jaettavaksi ja b jakajaksi. Jakolaskua merkitään usein c : b, c / b tai <math> \frac{c}{b} \ </math>. Aina jakolaskua ei suoriteta, vaan luku voidaan suoraan ilmoittaa muodossa <math>\frac{c}{b} \ </math>. Tällöin puhutaan murtoluvuista. Jos luvut c ja b ovat kokonaislukuja, <math> \frac{c}{b} \ </math> on rationaaliluku. ===Potenssi=== Luku korotettuna positiiviseen kokonaislukupotenssiin tarkoittaa laskutoimitusta, jossa kantaluku kerrotaan itsellään eksponentin määräämän lukumäärän verran: <math>x^n = x\cdot x\cdot x\cdot x..., </math> missä ''x'' on kantaluku ja ''n'' on eksponentti. Esimerkiksi: <math>4^3 = 4\cdot 4\cdot 4 = 64</math> Potenssien laskusääntöjä: Olkoon m ja n positiivisia kokonaislukuja. Tällöin <math>x^{m+n} = x^m\cdot x^n</math> ja <math>(x^m)^n = x^{mn}</math>. Jos <math>x \not = 0</math>, on <math>x^0=1</math>. Potenssi voidaan myös laajentaa muillekin kuin kokonaislukueksponenteille, esimerkiksi kokonaislukujen käänteisluvuille, jolloin saadaan juurifunktiot. Juurifunktio on potenssifunktion käänteisfunktio. ===Prosentti=== Prosenttilaskutaidosta on hyötyä, sillä jokainen törmää prosentteihin elämässään. Jokainen on joskus ostanut jotain alennusmyynnistä tai muuten alennettuun hintaan. Uutisista kuulee säännöllisesti ennusteita talouskasvulle tai työttömyysasteelle. Palkankorotukset ilmoitetaan prosentteina ja lainalle joutuu maksamaan korkoa, joka usein kerrotaan prosenteissa. Prosentti tulee latinan sanoista ''per'' -sta, -lta ja ''centum'' sata. Yksi prosentti tarkoittaa siis yhtä sadasta (jotakin). <table border="1" cellspacing="0" cellpadding="0"> <tr height="10" bgcolor="blue"><td width="10" bgcolor="black"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td></tr> <tr height="10" bgcolor="blue"><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td></tr> <tr height="10" bgcolor="blue"><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td></tr> <tr height="10" bgcolor="blue"><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td></tr> <tr height="10" bgcolor="blue"><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td></tr> <tr height="10" bgcolor="blue"><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td></tr> <tr height="10" bgcolor="blue"><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td></tr> <tr height="10" bgcolor="blue"><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td></tr> <tr height="10" bgcolor="blue"><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td></tr> <tr height="10" bgcolor="blue"><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td><td width="10"></td></tr> </table> Prosentin merkkinä on %. Siis 1 % = 1/100. Esimerkiksi 1 prosentti 100:sta on 1, 2 prosenttia 100:sta on 2, jne. 100 % 100:sta on 100. Paljonko on n prosenttia luvusta a? Ongelman ratkaisu alkaa jakamalla luku a sadalla, jolloin saadaan selville, paljonko on 1 prosentti a:sta. Tämän jälkeen kerrotaan saatu osuus luvulla n, jolloin saadaan n % a:sta. '''Esimerkki:''' Olkoon tarkastelun kohteena luku 24. Kysytään paljonko on -- 1 prosentti -- 2 prosenttia -- 50 prosenttia siitä? '''Vastaus:''' -- 1 prosentti 24:sta on 24/100 = 0,24 -- 2 prosenttia 24:sta on 2·(24/100) = 0,48 -- 50 prosenttia 24:sta on 50·(24/100) = 12. Esimerkissä kahdessa alimmassa kohdassa lasketaan ensin 1 % 24:sta = 0,24 ja kerrotaan se halutulla prosenttiluvulla 2 tai 50. Käytännössä tämä tarkoittaa kertomista murtoluvulla. Esimerkiksi, <math>2 \cdot \frac{24}{100} = 24 \cdot \frac{2}{100} = 0,48</math>. Murtoluvut voidaan toisaalta esittää desimaalilukuina tai likiarvoina. Näin koska 2/100 = 0,02 ja 50/100 = 0,5, nähdään, että 2 % 24:sta = 0,02 · 24 = 0,48 ja 50 % 24:sta = 0,5 · 24 = 12. Tässä kohden on huomautettava, että 0,48 ei yleisesti ole 48 %, koska prosenteilla viitataan aina (sadasosa)osuuteen jostakin, mutta 0,48 on luku. Näillä kahdella tavalla - murtoluvuilla ja desimaaliluvuilla - on omat etunsa. Murtolukuja ei voi tavallisesti kirjoittaa laskimeen, mutta desimaalilukuja voi. Toisaalta desimaaliluvuilla voi olla vaikeampi paperille tai päässälaskussa, jossa murtoluvut ovat omiaan. Kysymys: Auto maksaa 16 400 euroa. Auton käsiraha on 15 prosenttia. Paljonko käsirahaa on maksettava, jotta auton voi ostaa? 16 400 · 15 / 100 = ? tai 16 400 · 0,15 = ? tai selkeimmin 15/100 · 16 400 € = 2460 €. ====Prosenttiarvo==== Prosenttiarvo saadaan kertomalla perusarvon sadasosa prosenttiluvulla tai kertomalla perusarvo prosenttikertoimella (prosenttiluku / 100). [[Luokka:Matematiikan perusteita]] 108 13718 2006-06-09T22:10:37Z 80.220.46.137 {{Ole hyvä ja tee muokkauksesi tämän rivin alapuolelle}} Muutoksesi '''astuvat''' voimaan ''välittömästi''. Jos haluat ---- harjoitella[[Kuva:Esimerkki.jpg]] muokkaamista, ole hyvä ja käytä hiekkalaatikkoa. == Otsikkoteksti == 109 4408 2004-10-19T16:31:39Z Nikerabbit 3 dsl-kpogw4bb6.dial.inet.fi ---- Kokeilethan muokkaamista [[{{ns:4}}:Hiekkalaatikko|hiekkalaatikossa]] etkä kirjoissa. — [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nahru]] 16:31 loka 19, 2004 (UTC) 110 6935 2005-09-09T22:19:23Z 130.232.120.127 /* Epäsäännöllisten verbien preteriti */ == Mutaatiot == Kaikille kelttiläisille kielille ovat ominaisia mutaatiot. Mutaatioilla tarkoitetaan sanan ensimmäisessä äänteessä tapahtuvia muutoksia, jotka periaatteessa aiheuttaa sanaa edeltävä kieliopillinen partikkeli, mutta jotka voivat muuttua täysin kieliopillisen luonteisiksi, jos partikkeli on kovin heikko ja painoton ja katoaa kielestä jättäen jälkeensä ''pelkän'' mutaation. Iirissä tärkeä esimerkki tällaisesta kehityksestä on verbien preteritin (menneen ajan muodon) ensimmäisen konsonantin heikentyminen. Alkujaan verbimuotoa edelsi partikkeli ''do'', joka aiheutti heikennykseksi kutsutun mutaation: ''cruinnigh!'' "kerää! kokoa!", '''''do''' c'''h'''ruinnigh sé'' "hän keräsi, kokosi"; nykykielessä sanotaan (eräitä murteita lukuunottamatta) kuitenkin vain ''chruinnigh sé'', jolloin ''do''-partikkelista muistuttaa enää alkukonsonantin heikennys ''c'' -> ''ch''. === Heikennys === Heikennys (iiriksi ''séimhiú'', englanniksi nykyään yleensä ''lenition'') merkitään lisäämällä ensimmäisen konsonantin jälkeen h-kirjain. Aiemmin sen sijasta käytettiin kirjaimen yläpuolelle asetettavaa pistettä (se kehittyi keskiajan latinankielisten käsikirjoitusten tavasta sijoittaa vahingossa kirjoitetun kirjaimen päälle piste, ns. ''punctum delens'', sen merkiksi, ettei kirjainta kuulunut lukea - tämä oli siistimpää kuin yliviivaaminen), ja tätä tapaa saattaa nähdä nykyäänkin, ennen muuta silloin kun iiriä kirjoitetaan vanhanaikaisella, ns. gaelilaisella kirjaimistolla. Heikennykselle ovat alttiita b, c, d, f, g, m, p, s ja t, jotka siis heikennettyinä kirjoitetaan bh, ch, dh, fh, gh, mh, ph, sh ja th. Ne äännetään seuraavasti: ''bh'' [&beta;] on huulilla äännetty soinnillinen hankausäänne, eli lausumistapa on kuin "v":llä, mutta huulet ovat kuin "b":ssä. Se on lähinnä w ilman huulten pyöristystä. ''ch'' on saksan ich- tai ach-äänne, riippuen siitä, onko se ns. ahtaassa (engl. ''slender'', iir. ''caol'') vai leveässä (engl. ''broad'', iir. ''leathan'') asemassa, ts. onko ensimmäinen sitä seuraava vokaali ahdas eli liudentava (e, i) vai leveä eli liudentamaton (a, o, u). Huomaa, että iirin oikeinkirjoituksessa saatetaan lyhyiden vokaalien kirjaimia käyttää pelkkinä liudennus- tai liudentamattomuusmerkkeinä (iir. ''sleamhnóg'') varsinkin pitkien vokaalien (''á, é, í, ó, ú'') edellä tai jäljessä. ''dh'' '''ei''' ole enää vuosisatoihin ollut englannin ''th'' sanassa ''this'', vaan äännetään nykyään aivan samalla tavalla kuin iirin ''gh''. Tämä tarkoittaa, että se on kuten suomalainen j ollessaan ahtaassa asemassa, mutta leveässä asemassa (ja konsonantin edellä myös ahtaassa) se lausutaan äänteenä, joka foneettisessa kirjoituksessa merkitään kreikkalaisella gamma-kirjaimella ja joka on saksan ach-äänteen soinnillinen vastine. Ranskalainen kurkku-r tulee aika lähelle tätä äännettä. ''fh'' on pelkkä paikanpitäjä - sitä ei äännetä ollenkaan. (Joskus tosin esim. sanan ''féin'' "itse" puhekielinen ääntämistapa ''héin'' saatetaan kirjoittaa ''fhéin'', mutta tämä on harhaanjohtavaa, eikä sitä suositella standardikielessä.) Murteissa vokaalialkuisten sanojen eteen saattaa siksi kehittyä sinne kuulumaton alku-f, esimerkiksi "avaa!" on standardikielessä ''oscail'', mutta Ulsterissa usein ''foscail'' - menneen ajan muoto ''d'oscail sé'' voisi näet ääntämisen puolesta yhtä hyvin olla ''d'fhoscail sé''. ''mh'' äännetään samalla tavalla kuin ''bh'', mutta vieressä oleva vokaali voi saada nasaalisen (nenäsointisen) värityksen. ''ph'' äännetään kuten f. Tosin iirin f-äänne on perinteisesti eronnut meille tunnetusta f-äänteestä samalla tavalla kuin iirin bh eroaa meikäläisestä v:stä - bh ja iirin f ovat bilabiaalisia (kahdella huulella äännettäviä) äänteitä, kun taas suomen v ja meille tunnettu f ovat labiodentaalisia (ylähampaat alahuulta vasten äännettäviä) äänteitä. ''th'' ja ''sh'' äännetään molemmat h-äänteenä. Ne heikennetään kuitenkin vain silloin kun niitä seuraa vokaali, ''-n-'', ''-r-'' tai ''-l-''. Huomaa, että ''sh''-ta ei äännetä samalla tavalla kuin englannissa: pelkkä s-kirjain kuulostaa ahtaassa asemassa (i:n tai e:n edellä tai jäljessä) samalta kuin englannin sh, minkä huomaa esimerkiksi sellaisista lainasanoista kuin ''siopa'' "kauppa", ''siúráilte'' "varma". === Pimennys === Pimennys (engl. ''eclipsis'', iir. ''urú'') johtuu siitä, että edelläoleva kieliopillinen partikkeli on aikaisemmin päättynyt nasaalikonsonanttiin. (Skottigaelissa pimennys on vasta kehittymässä, ja siellä partikkeli on yleensä säilyttänyt nasaalikonsonanttinsa!) Pimennys koskee konsonantteja b, c, d, f, g, p ja t, ja tapahtuu yksinkertaisesti siten, että soinnittomat konsonantit muuttuvat soinnillisiksi ja soinnilliset nasaaleiksi. Vokaalit pimennetään lisäämällä niiden eteen n-. Kirjoitettuna pimennetyt konsonantit näyttävät aika pelottavilta: pimennystä ei näet merkitä vaihtamalla kirjainta, vaan kirjoittamalla pimennyksen aiheuttama ääntämys alkuperäisen eteen: ''mbean'', ''gcnoc'', ''ndéanann'', ''bhfráma'', ''bpearsa'' ja ''dtír'' äännetään ikään kuin ne kirjoitettaisiin ''mean'', ''gnoc'', ''néanann'', ''bhráma'', ''bearsa'' ja ''dír''. Sitä vastoin sanan ''ngleann'' alussa todella on äng-äänne. Pimennyksen merkitseminen tällä tavalla helpottaa lukemista ja sanojen hakemista sanakirjasta, koska alkuperäinen sanavartalo on aina tunnistettavissa ja samalta kuulostavat sanat voidaan pitää erillään toisistaan. Tätä voidaan havainnollistaa vaikkapa siteeraamalla sananlasku ''ní hé lá na báistí lá na bpáistí'' "sadepäivä" - oikeastaan "sateen päivä" - "ei ole lasten päivä". ''Lá na báistí'' "sadepäivä" ja ''lá na bpáistí'' "lasten päivä" äännetään tarkalleen samalla tavalla, mutta kirjoitettuna ero on selvä. Silloin kun pimennetty sana kirjoitetaan isolla kirjaimella, pimennettyä ääntämistä ilmaiseva kirjain jää pieneksi: Irlannin kansallislaulun nimi ''Amhrán na bhFiann'' "Sotajoukkojen laulu", joka sisältää pimennetyn F:n, on tästä hyvä esimerkki. Vokaalit pimentävä n-kirjain erotetaan tavuviivalla: ''ceol na n-éan'' "lintujen laulu", mutta tavuviiva jää pois ison kirjaimen edessä: ''Eoghainín na nÉan'' "Lintujen pikku Eoghain" (novellin nimi), ''Tír na nÓg'' "Nuorten maa" (mytologinen käsite). Jälkimmäisessäkin tapauksessa jotkut voivat käyttää tavuviivaa selvyyden vuoksi: ''Eoghainín na n-Éan'', ''Tír na n-Óg''. === Sananalkuinen t- === ==== Sananalkuinen t- vokaalin edellä ==== Vokaalialkuisiin maskuliinisiin yksiköllisiin substantiiveihin, jotka ovat nominatiivissa, lisätään määräisen artikkelin ''an'' jäljessä t-äänne: ''athair'' "isä", ''an t-athair'' "isä, ''the father, der Vater, fadern''". Tämäkin t jää pieneksi ison kirjaimen edessä: ''an tAthair Peadar'' "isä Peadar" (katolisen papin arvonimi), ''An tInbhear Mór'' "Iso jokisuu" (kaupungin nimi Irlannissa, englanniksi Arklow). ==== Sananalkuinen t- konsonantin edellä ==== T:n, d:n ja s:n heikentämistä rajoittaa iirissä sääntö - eräissä tapauksissa varsin ankara sääntö, toisissa pelkästään taipumus - jota kutsutaan dentals-säännöksi: konsonantit d, n, t, l ja s eivät voi heikentää toisiaan. (L:n ja n:n heikennystä ei merkitä kirjoituksessa, vaikka joidenkin iirinpuhujien kielessä onkin kuultavissa ero.) Tämän takia d- ei heikenny ilmauksessa ''fear an dorais'' "ovimies", vaikka p- heikentyykin täysin vastaavassa asemassa: ''fear an phoist'' "postimies": määräinen artikkeli loppuu n:ään. Kuitenkin, jos periaatteessa heikennettävissä oleva s- aloittaa sanan määräisen artikkelin heikentävien muotojen jäljessä (maskuliini yksikön genetiivi, feminiini yksikön nominatiivi), määräinen artikkeli muuttaa sen t:ksi. Tämä kirjoitetaan samalla tavalla kuin heikennys, eli sekä uusi ääntämys (t-) että alkuperäinen ääntämys (s-) jäävät näkyviin: ''solas'' (mask.) "valo", ''teach an tsolais'' "majakka" (sananmukaisesti "valon talo", vrt. engl. ''lighthouse''); ''sráid'' (fem.) katu, ''An tSráid Mhór'' "Pääkatu" (sananmukaisesti "Suuri katu"). === Sananalkuinen h- === Sananalkuinen h- on ns. hiatuskonsonantti, eli se on syntynyt erottamaan kahta vokaalia toisistaan. Se esiintyy esimerkiksi seuraavissa yhteyksissä: - Kun possessiivipronomini ''a'' "hänen" viittaa naiseen, se ei heikennä konsonanttia, mutta lisää h:n vokaaliin: ''a ainm'' "hänen nimensä" (miehen), mutta ''a hainm'' "hänen nimensä" (naisen). Vrt. ''a charr'' "hänen autonsa" (miehen), mutta ''a carr'' "hänen autonsa" (naisen). - Määräisen artikkelin muoto ''na'' lisää seuraavaan vokaaliin h:n, jos se on feminiinin yksikön genetiivi tai monikon (feminiinin tai maskuliinin) nominatiivi: ''acmhainn'' "resurssi", ''easpa na hacmhainne tábhachtaí seo'' "tämän tärkeän resurssin puuttuminen", ''na hacmhainní nádúrtha'' "luonnonresurssit, luonnonvarat". Sitä vastoin monikon genetiivin ''na'' pimentää: ''athroinnt na n-acmhainní nádúrtha'' "luonnonvarojen uusjako". == Substantiivit == Iirin substantiivit jakaantuvat kahteen sukuun - maskuliiniin ja feminiiniin - ja niillä on nykykielessä kolme elävää sijamuotoa: nominatiivi, genetiivi ja vokatiivi (puhuttelusija). Erityistä datiivimuotoa ei nykystandardi tunnusta, vaikka siitä onkin jäljellä kivettyneitä jäänteitä. Silloin kun se esiintyy, se esiintyy yksinkertaisten prepositioiden jäljessä. === Substantiivit ja määräinen artikkeli === Iirissä ei ole epämääräistä artikkelia, ainoastaan määräinen. Artikkelittomat substantiivit ovat lähtökohtaisesti epämääräisiä. Maskuliinisuudella ja feminiinisyydellä on merkitystä siltä kannalta, millaisia mutaatioita sanassa esiintyy määräisen artikkelin jälkeen. Määräinen artikkeli on yksikön nominatiivissa ''an'', monikon nominatiivissa ja genetiivissä ''na''. Maskuliinien genetiivissä artikkelin muoto on ''an'', feminiinien genetiivissä ''na''. Yksikössä ''an'' aiheuttaa heikennyksen maskuliinien genetiivissä ja feminiinien nominatiivissa. ''Na'' lisää h:n vokaalialkuisiin sanoihin feminiinin genetiivissä ja monikon nominatiivissa, mutta monikon genetiivin ''na'' pimentää. Jos määräisen artikkelin edellä on jokin yksinkertainen prepositio, esim. ''ag'' "luona, kohdalla, omistuksessa", ''ar'' "päällä" ym., se ei aiheuta muutoksia monikollisen artikkelin jälkeisen substantiivin alkuäänteisiin. Sitä vastoin yksikössä yhdistelmä "yksinkertainen prepositio" + "määräinen artikkeli" tavallisesti pimentää alkukonsonantin. Tärkeimmät poikkeukset tästä ovat yhdistelmät ''sa'', ''san'' (sama kuin ''ins an'', tulee prepositiosta ''i'' -ssa, -ssä ja artikkelista ''an'') sekä ''don'' ja ''den'' (''do'' -lle tai ''de'' -lta sulautuneena määräiseen artikkeliin), jotka tavallisesti heikentävät. Murteittain nämäkin yhdistelmät saattavat pimentää; toisaalta Ulsterin murteessa myös kaikki pimentävät yhdistelmät heikentävät. Vrt. seuraavia esimerkkejä: '''Yleissääntö''': ''ag an bhfear'' "miehellä" (Munster, Connacht ja standardi), ''ag an fhear'' "miehellä" (Ulster) '''Don, den''': ''don fhear'' "miehelle" (Ulster, Connacht ja standardi), ''don bhfear'' "miehelle" (Munster) '''Sa/san (<- ins an)''': ''sa cheantar'' "seudulla" (Ulster, Munster ja standardi); ''sa gceantar'' (Connacht). === Substantiivien taivutus === Tavallinen tapa taivuttaa maskuliineja genetiivissä on viimeisen konsonantin muuttaminen leveästä ahtaaksi lisäämällä sen eteen ''-i-'': ''scéal'' "tarina", ''fear inste an scéil'' "tarinan kertonut mies". Jos tällainen maskuliini päättyy ''-ach'', ''ch'' muuttuu genetiivissä ''gh'':ksi: ''státseirbhíseach'' "valtion virkamies", gen. ''státseirbhísigh''. Tällä tavalla taipuvien maskuliinien monikko muodostetaan usein (mutta ei läheskään aina) samalla tavalla kuin niiden yksikön genetiivi; tällaisessa tapauksessa monikon genetiivi on samanlainen kuin yksikön nominatiivi. Tavallinen tapa taivuttaa feminiinejä genetiivissä on lisätä loppuun ''-e''. Jos viimeinen konsonantti on leveä, se muuttuu ahtaaksi: ''fuinneog'' "ikkuna", ''fráma na fuinneoige'' "ikkunan kehys". Tällä tavalla taipuu vain pari maskuliinia, ennen muuta ''im'' "voi", gen. ''ime'', ja ''sliabh'' vuori, gen. ''sléibhe''. (Vokaalinmuutos ''ia''->''éi'' on varsin tavallinen, kun loppukonsonantti muuttuu leveästä ahtaaksi, vrt. esim. maskuliinia ''iasc'' "kala", gen. ja monikko ''éisc''.) Feminiinit, jotka loppuvat ''-ach'', ovat tämän taivutusluokan erikoistapaus: ''baintreach'' "leski", gen. ''baintrí'' (alkujaan ''baintrighe''). Molemmilla suvuilla esiintyy ''-a''-loppuisia genetiivejä. Tällainen ''-a'' muuttaa ahtaan loppukonsonantin leveäksi: ''feirmeoir'' "farmari, maanviljelijä", gen. ''feirmeora''. Eräillä, varsinkin -ir-loppuisilla feminiineillä on ''-ach''-loppuinen genetiivi: ''cathair'' kaupunki, gen. ''cathrach'', ''cathaoir'' tuoli, gen. ''cathaoireach''. (Huomaa kuitenkin, että ''camhaoir'' "aamuhämärä, aamunkoitto" saa tavallisesti genetiivin ''camhaoire''. Muoto ''camhaoireach'' kuuluu etupäässä Ulsterin murteeseen, jossa -ach-genetiivi on tavallinen jopa lainasanoissa: ''stil'' "viinapannu", gen. yleensä ''stile'', mutta Ulsterissa ''stileach''.) Huom: kuitenkin myös kirjakielessä lainasanoilla ''traein'' "juna" ja ''craein'' "nosturi" on -ach-genetiivi: ''traenach, craenach''. Nämä ovat saaneet tukea ja mallia äänteellisesti samantapaisesta sanasta ''cráin'' "emakko", gen. ''cránach''. Perussanastossa on joitakin täysin epäsäännöllisiä genetiivejä, esim. ''bean'' "nainen", gen. ''mná''. Täysin päätteettömiä genetiivejä esiintyy sanoilla, jotka päättyvät painottomaan -e- tai -a-vokaaliin: niillä ikään kuin on jo pääte, niin ettei niihin enää voi lisätä mitään. On ilman muuta selvää, ettei kaikkia englantilaisia lainasanojakaan ole vielä saatu mukaan iirin taivutusjärjestelmään. Monikko voidaan ilmaista hyvinkin eri tavoin. Monikonpäätteiden vaihtelevuudesta saa kuvan seuraavista esimerkeistä: ''fuinneog'' "ikkuna", mon. ''fuinneoga''; ''riachtanas'' "välttämättömyys, tarve, tarvike", mon. ''riachtanaisí'', ''léine'' "paita", mon. ''léinte'', ''páirc'' "puisto, pelto", mon. ''páirceanna'', ''bliain'' "vuosi", mon. ''blianta'', ''oíche'' "yö", mon. ''oícheanta''. Monikonpääte ''-anta'' on käytössä lähinnä aikaan viittaavilla sanoilla, vrt. myös ''am'' "aika", ''amanta'', ''lá'' "päivä", ''laethanta'', ''uair'' "tunti, kerta", ''uaireanta''. Yleisesti ottaen monikonpäätteet -í, -anna ja -acha ovat leviämässä laajempaan käyttöön, ja useiden monikonpäätteiden latominen peräkkäin kuuluu osana rentoon puhekieleen: esimerkiksi ''léinte''-monikkoa voidaan "parannella" yksiselitteisemmäksi lisäämällä siihen muutama muu monikonpääte näin: ''léinte'' + ''-í'' = ''léintí'' ''léintí'' + ''-acha'' = ''léintíocha'' ''léintíocha'' + ''-í'' = ''léintíochaí'' ''Léine''-sanan monikkoina esiintyvät standardimuodon ''léinte'' lisäksi niin ''léinteacha'', ''léintíocha'' kuin ''léintíochaí'', eikä yksikään näistä ole puhekielessä erityisen virheellinen. Kirjakielessä puhekielen uuvuttavia monikonpääteketjuja tosin voidaan katsoa pitkään. Toisaalta niistä lasketaan mielellään myös leikkiä. Jos monikon päätteenä on -a, tai jos monikon merkkinä on vain viimeisen konsonantin liudennus (ja siihen mahdollisesti liittyvä vokaalimuutos, esim. ''iasc'' "kala", ''éisc'' "kalat"), monikko on ns. heikko, eli se menettää monikonmerkkinsä tai loppu-a:nsa monikon genetiivissä. Sellaiset monikot kuin -ta, -te, -tha, -the, -í, -acha, -anna ja -anta ovat sitä vastoin vahvoja, eli monikon genetiivi on sama kuin monikon nominatiivi (paitsi jos -acha-monikkoa käyttävä sana on feminiini, jonka yksikön genetiivinpääte on -ach). Ulsterin murteessa tosin on ainakin ennen esiintynyt sellaista, että -anna- ja -acha-päätteistä on tiputettu viimeinen vokaali monikon genetiivissä pois, tai sellaisiin monikkoihin kuin ''scéalta'' tai ''léinte'' on voitu lisätä genetiivin päätteeksi -ach: ''scéaltach'', ''léinteach''. Iirissä esiintyy jonkin verran englannista lainattua -s-monikkoa, mutta sen ei voi sanoa olevan missään mielessä leviämässä - esimerkiksi kymrin (walesin) kieleen englannin monikko-s on omaksuttu jo paljon aikaisemmin, osaksi kymrin erittäin mutkikasta monikonpäätevalikoimaa. Iirissä sen käyttö rajoittuu tavallisesti kaksi- tai useampitavuisiin englantilaislainoihin: ''leoraí'' "kuorma-auto, rekka", mon. ''leoraíos''; tämän lisäksi huomaa ''leaid'' "häiskä, jätkä, jäbä" (engl. ''lad''), mon. ''leads'' (kirjakielen monikkosuositus ''leaideanna'' lienee murteille vieras). Sen käytöstä iirinkielisissä sanoissa on jonkin verran esimerkkejä: Connemaran murteessa vokaalienvälinen -h-äänne on usein hävinnyt, joten sanan ''céilí'' "tanssiaiset, iltamat" standardikielinen monikko ''céilithe'' äännetään siellä tarkalleen samalla tavalla kuin yksikkö. Tästä syystä englantilaisen mallin mukaan muodostettua monikkoa ''céilíos'' on pidettävä murteen kannalta aika tarpeellisena. Iirissä voidaan johtaa kollektiivisubstantiiveja johtopäätteellä -ra, vrt. ''iníon'' "tytär", ''iníonra'' "tyttöjoukko, tyttöjengi"; ''mac'' "poika", ''macra'' "poikajoukko, nuorukaisjengi". Tämä -ra esiintyy parissa tapauksessa monikonpäätteenä: ''laoch'' "sankari", ''laochra'' "sankarit", ''gníomh'' "teko" ''gníomhartha'' (vanh. ''gníomhra'') "teot". Connemaran murteessa tämä -ra kuitenkin saatetaan erityisesti feminiineillä lisätä -acha-monikonpäätteen eteen ylimääräisenä r:nä, vrt. ''carraig'' "kallio", mon. ''carraigreacha'' (standardikielellä ''carraigeacha''), ''tonn'' "aalto", mon. ''tonntracha'' (standardikielellä ''tonnta''). Connemaran murteessa esiintyy myös harvinainen monikon pääte -íl: ''plump'' "pum!", "pam!", "jysäys", mon. ''plumpaíl'' "jysyt". Muissa murteissa ja standardikielessä tämä on verbaalisubstantiivin merkki, joten niissä ''plumpaíl'' tarkoittaa pikemminkin "jyske, jysähtely". == Adjektiivit == Adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan suvussa, sijassa ja luvussa: ''an fear mór'' "suuri, iso mies", ''éacht an fhir mhóir'' "suuren miehen uroteko", ''na fir mhóra'' "isot miehet", ''bád na bhfear mór'' "isojen miesten vene"; ''an bhean mhór'' "suuri, iso nainen", ''eachtra na mná móire'' "suuren naisen seikkailu", ''na mná móra'' "suuret naiset", ''ollscoil na mban mór'' "suurten naisten yliopisto", ts. "yliopisto, josta on valmistunut merkittäviä naisvaikuttajia". :maskuliini, yksikön nominatiivi: ''an fear mór'' (adjektiivin perusmuoto) :maskuliini, yksikön genetiivi: ''an fhir mhóir'' (heikennys, loppukonsonantin pehmennys) :feminiini, yksikön nominatiivi: ''an bhean mhór'' (adjektiivin perusmuoto heikennettynä) :feminiini, yksikön genetiivi: ''na mná móire'' (adjektiivin loppuun lisätään -e, tarvittaessa edessä oleva konsonantti pehmennetään) Viimeiseen tapaukseen on yksi poikkeus: ''-úil''-loppuisten adjektiivien feminiini genetiivimuoto ei lopu ''-úile'', vaan ''-úla'': ''an bhean dhathúil'' "kaunis nainen", ''teach na mná dathúla'' "kauniin naisen talo". Monikossa pääte on nominatiivissa -a, genetiivissä päätteetön. Huomaa kuitenkin, että pehmeään (slender) konsonanttiin päättyvät monikkomuodot heikentävät adjektiivin monikon nominatiivissa: :''na fir '''mh'''óra'' "suuret miehet", mutta :''na mná '''m'''óra'' "suuret naiset" Sitä paitsi sellaiset monikonpäätteet kuin -anna, -acha, -anta, -ta, -te, -í pysyvät muuttumattomina monikon genetiivissä, joten myös niitä seuraava adjektiivi on muuttumaton: :''na páirceanna móra'' "suuret puistot" :''is é Baile Átha Cliath cathair na bpáirceanna móra'' "Dublin on suurten puistojen kaupunki" mutta: :''na fir mhóra'' "suuret miehet, suurmiehet" :''ollscoil na bhfear mór'' "suurmiesten yliopisto" Kuten esimerkeistä näkyy, adjektiivi voi edellä olevan substantiivin suvusta ja sijasta riippuen heikentyä ja saada päätteitä; esimerkiksi painottomaan -a:han tai -e:hen päättyviin adjektiiveihin ei kuitenkaan voida lisätä päätteitä, ja myös muiden adjektiivien kohdalla päätteiden käyttö on puhekielessä vähentynyt, koska alkuheikennykset yleensä kertovat riittävän tarkkaan, missä mennään. Adjektiiviattribuutteja ei elävässä iirissä yleensäkään mielellään raahata pääsanan mukana. Jos halutaan kääntää iiriksi vaikkapa sellainen lause kuin: ''Julmalla, väkivaltaisella miehellä oli kolme herttaista, kilttiä poikaa'', luonteva tapa on: ''Bhí fear ann, agus ba chruálach, foréigneach an cineál fear a bhí ann. Bhí triúr mac muiríne air, agus iad maith macánta.'' "Oli mies, ja hän oli julma ja väkivaltainen luonteeltaan. Hänellä oli kolmen pojan verran perhettä, ja he olivat kilttejä ja herttaisia." Adjektiivien komparaatio on iirissä hankalaa, koska iirin adjektiiveilla on vain yksi vertailumuoto, joka voi lauseyhteydestä riippuen olla komparatiivi tai superlatiivi: ''Sceimhlitheoir cruálach is ea é Máirtín. Is cruálaí Séamus ná Máirtín. Is é Cathal is cruálaí acu go léir.'' "Máirtín on julma terroristi. Séamus on julmempi kuin Máirtín. Cathal on heistä kaikista julmin." On aika tavallista, että adjektiivin sijasta käytetään jotain etuliitettä, jolla on adjektiivinen merkitys. Kun sanan alkuun lisätään tällainen etuliite, se aiheuttaa alkukonsonantin heikkenemisen (kuten yleensäkin tapahtuu iirin yhdyssanoissa): ''dea-'' "hyvä", ''duine'' "ihminen", ''dea-dhuine'' "hyväsydäminen, hyvä ihminen", ''droch-'' "huono, paha", ''seans'' "mahdollisuus, tilaisuus, onni" ''drochsheans!'' "eipä onnistu!". Tällaiset etuliitteet ovat muodolliselta kannalta yhdyssanan määriteosia eikä niitä voi taivuttaa eikä komparoida. Kannattaa kuitenkin huomata, että mielellään etuliitteenä käytettävä sana ''sean'' (''seanfhear'' "vanha mies", ''seanbhean'' "vanha nainen", ''seancharr'' "vanha auto", ''seanteach'' "vanha talo") on adjektiivi ja voidaan irrottaa erilliseksi sanaksi, jolloin se voidaan myös komparoida: ''seanfhear is ea é Cathal'' "Kalle on vanha mies" ''is ea, ach tá Uilliam níos sine ná Cathal: dháiríre tá Uilliam chomh sean leis na sléibhte'' "niin on, mutta Ville on vanhempi kuin Kalle: totta tosiaan, Ville on vanha kuin taivas (iiriksi sananmukaisesti ''vanha kuin vuoret'')". Tavallisesti adjektiivin komparatiivi/superlatiivimuoto on sama kuin sen feminiinin yksikön genetiivi: ''dathúil - níos dathúla'', ''cruálach - níos cruálaí'', ''trom - níos troime'', jne. Iirissä on kuitenkin kourallinen epäsäännöllisiä komparatiiveja/superlatiiveja. (Ohessa kaikkien komparatiivi/superlatiivimuotojen edessä on ''níos'', joka tekee niistä nimenomaan komparatiiveja. ''Is'' voi tehdä tästä muodosta merkitykseltään komparatiivin tai superlatiivin sen lauseyhteyden mukaan.) :''gránna'' ruma - ''níos gráinne'' :''álainn'' kaunis - ''níos áille'' :''maith'' hyvä - ''níos fearr'' :''olc'' paha - ''níos measa'' :''dona'' huono - ''níos measa'' :''beag'' pieni - ''níos lú'' :''mór'' suuri, iso - ''níos mó'' :''furasta'' helppo - ''níos fusa'' :''ionúin'' rakas - ''níos ansa'' :''te'' lämmin - ''níos teo'' - tämä tosin on myös tämän adjektiivin epäsäännöllinen genetiivi- ja monikkomuoto :''breá'' kiva - ''níos breátha'' - samoin tämä on myös sekä feminiini genetiivi että monikko Murteittain esiintyy myös muita erityispiirteitä; esimerkiksi yksitavuisten adjektiivien komparatiiviin lisätään Connachtin murteissa ''-cha'' tai ''-chte'', siis ''níos teocha/teoichte'', ''níos breácha/breáichte''. Ulsterissa taas esim. adjektiivilla ''gránna'' "ruma, hirveä" on komparatiivi ''níos gráice''. Kun halutaan sanoa, että jokin asia "tulee paremmaksi" tai "tulee huonommaksi", iirille tyypillinen ilmaisutapa on, että se "menee parannukseen" tai "menee huonoutta kohti": ''tá sé ag dul i bhfeabhas'' (''feabhas'' "hyvyys, paremmuus, hyvä laatu"; i-preposition jälkeen tulee pimennys), ''tá sé ag dul chun donais'' (''donas'' "huonous"; chun-preposition jälkeen tulee genetiivi). == Pronominit == === Persoonapronominit === Iirin persoonapronominit ovat ''mé'' minä ''tú'' sinä ''sé'' hän, se (maskuliini) ''sí'' hän, se (feminiini) ''muid'' me ''sinn'' me ''sibh'' te ''siad'' he Erityisiä objektimuotoja ovat ''thú'' sinut, sinua ''é'' hänet, häntä, sen, sitä (maskuliini) ''í'' hänet, häntä, sen, sitä (feminiini) ''iad'' heidät, heitä Erikoistapaus ovat ''sinn'' ja ''muid''. Monien iirinpuhujien kielessä ''muid'', joka on alkujaan ollut verbin pääte ja irtautunut siitä vasta murteissa, klassisen kielen hävittyä, erilliseksi sanaksi, on yksinomaan subjektipronomini ("me") ja alkuperäinen pronomini ''sinn'', joka tunnetaan Sinn Féin -puolueen nimestä, ennen kaikkea objektin merkki ("meidät"). Tämä sinänsä kätevä käytäntö ei kuitenkaan ole yksinomainen eikä standardi. Esimerkiksi verraten elinvoimaisessa Connemaran murteessa ''muid'' on molemmissa asemissa tavallisin. Murteista tunnetaan myös sekamuoto ''muinn''. Donegalin itäisimmissä iirinkielisissä kylissä (esim. Ros Goill) kuulee myös muotoja ''ibh'', ''inn'', eikä ainoastaan objektimuotoina. Samoissa murteissa ''í'', ''é'' ja ''iad'' esiintyvät myös subjekteina. Tämä lienee ollut käytäntö myös nyttemmin sukupuuttoon kuolleissa nykyisen Pohjois-Irlannin alueen murteissa, ja skottigaelissa se on yhä elävää kieltä. Iirissä kyse on kuitenkin häviävistä perifeerisistä murteista, joiden puhujat itsekin pyrkivät noudattamaan kirjakielen standardia, jos ylipäätään käyttävät iiriä kirjallisesti. Persoonapronomineilla on myös erityiset painokkaat muodot: ''mise'', ''tusa''(objektimuoto ''thusa''), ''seisean'' (objektimuoto ''eisean''), ''sise'' (objektimuoto ''ise''), ''muidne''/''sinne'' (myös kirjoitustapoja ''muidinne'', ''sinn-ne'' näkee), ''sibhse'', ''siadsan'' (objektimuoto ''iadsan''). Persoonapronominien painokkuutta voi lisätä myös sanalla ''féin'' "itse" (joka äännetään usein ''héin'', toisaalta edellisen sanan päättyessä -m:ään se voidaan ainakin Munsterin murteessa ääntää myös ''péin''). ''Tú/tusa''-pronominin objektimuotoa ''thú/thusa'' ei käytetä niin johdonmukaisesti objektimuotona kuin muotoja ''é, í, iad'' jne. Iirin ääntämistä koskeva ns. ''dentals''-sääntö sanoo, että konsonantteja d, t ja s ei mielellään heikennetä konsonanttien d, n, t, l, s (muistisana: ''dentals'') jäljessä. Näiden konsonanttien jälkeen saatetaan siksi käyttää objektimuodon sijasta ''tú, tusa''-muotoja. Samasta syystä kopulalauseissa ei käytetä th-alkuisia muotoja, vaikka muista pronomineista käytettäisiinkin erillisiä objektimuotoja, jos sellaisia on. === Possessiivipronominit === Iirin possessiivi- eli omistuspronomineja kutsutaan joskus possessiivisiksi adjektiiveiksikin. Ne asetetaan substantiivin eteen, ja ne laukaisevat erilaisia mutaatioita. ''mo'' "minun". Tämä aiheuttaa substantiiville heikennyksen (''séimhiú''): ''carr'' "auto", ''mo charr'' "minun autoni". Jos seuraava sana alkaa vokaalilla (tai fh:lla, joka tunnetusti on pelkkä mykkä merkki), tämä kirjoitetaan ''m''':nä, siis ''m'fheirm'' "minun maatilani", ''m'athair'' "minun isäni". ''do'' "sinun". Myös tämä aiheuttaa substantiiville heikennyksen ja muuttuu muotoon ''d''' vokaalin tai ''fh-'':n edellä. ''a'' "hänen, sen" (maskuliininen). Tämäkin aiheuttaa alkukonsonantille heikennyksen. ''a'' "hänen, sen" (feminiininen). Tämä ei vaikuta seuraavan sanan alkukonsonanttiin, mutta se liittää ensimmäiseen vokaaliin ''h-'':n. ''A ainm'' "hänen nimensä" (miehen), mutta ''a hainm'' "hänen nimensä" (naisen). Monikon possessiivipronominit aiheuttavat kaikki pimennyksen: ''ár'' "meidän": ''ár dteach'' "meidän talomme", ''ár gcarr'' "meidän automme", ''ár n-ollscoil'' "meidän yliopistomme"; ''bhur'' (Ulsterin murteessa myös ''mur'') "teidän": ''bhur dteach'' "teidän talonne", ''bhur n-ollscoil'' "teidän yliopistonne"; ''a'' "heidän": ''a dteach'' "heidän talonsa", ''a n-ollscoil'' "heidän yliopistonsa" Possessiivipronomineja voidaan vahvistaa päätteillä samalla tavalla kuin persoonapronomineja. Pääte lisätään tällöin possessiivipronominin pääsanaan: :''mo charrsa'' "MINUN autoni" :''mo theachsa''"MINUN taloni" :''m'athairse'' "MINUN isäni" (substantiivin loppukonsonantin liudennuksesta tai liudentumattomuudesta riippuen painottava pääte on joko ''-se'' tai ''-sa'', vrt. ''mé - mise'') :''do charrsa'' "SINUN autosi" :''do theachsa'' "SINUN talosi" :''d'athairse'' "SINUN isäsi" (tässäkin substantiivia jatketaan joko ''-se''- tai ''-sa''-päätteellä sen loppukonsonantin laadun mukaan; vrt. ''tú - tusa'') :''a charrsan'' "HÄNEN autonsa" (miehen) :''a theachsan'' "HÄNEN talonsa" (miehen) :''a athairsean'' "HÄNEN isänsä" (miehen) (nyt substantiiviin lisättävä painottava liite on ''-sean'' tai ''-san'', vrt. ''sé - seisean'') === Demonstratiivipronominit === Demonstratiivipronominien ''tämä, tuo, se'' iirinkieliset vastineet ovat ''seo'', ''sin'' ja ''siúd''. Tavallisesti ne yhdistetään vastaaviin kolmannen persoonan persoonapronomineihin: ''sé seo'', ''é seo'', ''sí seo'', ''í seo'', ''siad seo'', ''iad seo'', ''sé sin'', ''é sin'', ''sí sin'', ''í sin'', ''siad sin'', ''iad sin'', ''sé siúd'', ''é siúd'', ''sí siúd'', ''í siúd'', ''siad siúd'', ''iad siúd''. Samaa kantaa ovat myös paikka-adverbit ''anseo'' "tässä, täällä", ''ansin'' "siellä, siinä; silloin", ''ansiúd'' "tuolla (kaukana)". Munsterin murteessa ''seo'', ''sin'' ja ''siúd'' saavat leveään (broad) konsonanttiin päättyvän sanan jäljessä rinnakkaismuodot ''so'', ''san'' ja ''súd'', siis esim. ''é seo, é sin, é siúd'', mutta toisaalta ''iad so, iad san, iad súd''. Huomaa myös, että adverbit ''anseo, ansin, ansiúd'' esiintyvät Munsterin murteissa muodossa ''anso, ansan, ansúd''. === Muita pronomineja === Iirissä pronominit ovat yleensä adjektiivisia tai kierretään adjektiivityyppisillä ilmauksella, ne eivät siis esiinny yksinään. ''Cách'' "jokainen" ei ole kaikille murteille tyypillinen; yleensä se kierretään ilmauksilla, joissa esiintyy ainoastaan substantiivin yhteydessä mahdollinen pronomini ''gach'': ''gach duine'' "jokainen, joka ihminen", myös ''gach aon duine'' (Ulsterissa tämä lyhenee muotoon ''achan duine'', Connemarassa ''chaon duine''), ''aon'' "yksi"; sekä ''gach uile dhuine'' (Connemarassa ''chuile dhuine''), ''uile'' "kaikki". Huomaa kuitenkin ''gach'' "kaikki" sivulauseen edellä: ''labhair mé le gach dá raibh ann'' "puhuin kaikkien läsnäolleiden kanssa" ("jokaisen niistä, jotka olivat läsnä"). ''Uile'' "kaikki" voidaan asettaa yksiköllisen substantiivin eteen. Tällöin substantiivi heikkenee, ''uile'' puolestaan noudattaa mutaatioiden osalta substantiivin sijaa ja lukua: ''an t-uile dhomhan'' "koko maailma, kaikki maailma", ''muintir an uile dhomhain'' "koko maailman asukkaat". Tavallisempaa on kuitenkin käyttää ''uile''-sanaa adjektiivisesti pääsanansa perässä, kuten tavallisia adjektiiveja: ''an domhan uile, muintir an domhain uile''. Jälkimmäinen tapa on yksinomainen silloin kun pääsana on monikollinen. Adjektiivista ''uile''-sanaa voidaan vahvistaa tai se voidaan kokonaan korvata ilmauksella ''go léir'': ''na daoine uile, na daoine go léir, na daoine uile go léir''. Viimeinen kolmesta variantista esiintyy käytännössä lähinnä kuluneessa muodossa ''na daoine uilig''. Monissa murteissa ''uilig'' tai ''uiliug'' onkin korvannut ''uile'' -sanan kokonaan silloin kun se esiintyy pääsanansa perässä. Tämä johtuu pitkälti siitä, että ''uile'' saattaa äännettäessä helposti sekaantua sanaan ''eile'' = "muu, toinen, eri". ''Ceachtar'' "kumpi(kaan)" esiintyy yleensä kielteisten tai rajoittavien ilmausten yhteydessä ja mieluummin substantiivisena, harvemmin adjektiivin tavoin toiseen substantiiviin liitettynä: ''an bhfaca tú ceachtar acu?'' "näitkö kumpaakaan niistä?" Harvinaisempi rinnakkaismuoto ''neachtar'' on varattu yksinomaan kielteisiin lauseyhteyksiin: ''ní fhaca mé neachtar acu'' "en nähnyt kumpaakaan niistä". === Pronominien tapaan käytettyjä substantiiveja === Eräitä iirin substantiiveja käytetään kuten pronomineja. Tällöin niiden kanssa mahdollisesti käytetyt artikkelit eivät yleensä aiheuta minkäänlaisia alkumutaatioita. :''oiread'' tai ''an oiread'' "kerta, verta". :''an iomarca'' "liikaa, liian paljon, liian suuri määrä" :''barraíocht'' "liikaa, liian paljon, liian suuri määrä". Tämä on erityisesti Ulsterin murteelle tyypillinen sana. Eteläisemmissä murteissa käytetään mieluummin ilmausta ''an iomarca''. :''an méid'' "se; niin paljon (kuin jaksaa, tekee, jaksoi, teki ym.), se mikä on tehty (sanottu) ym.; kaikki (asiaan liittyvä)" :''an iomad, an iliomad'' "suuri määrä". Artikkelin jälkeinen t- tulee kuitenkin lisätä, jos tämän substantiivin perässä ei ole sanaa, joka ilmoittaisi, ''mitä'' meillä on suuri määrä: ''chonaic mé an iliomad iontas sna tíortha coimhthíocha'' "näin paljon ihmeitä (''iontas'') ulkomailla", mutta ''chonaic mé an t-iliomad sna tíortha coimhthíocha'' "näin ulkomailla paljon" (ts. paljon kaikenlaista). == Kopula == Kopulalla tarkoitetaan iirin kielessä erityistä olla-verbiä, joka yhdistää toisiinsa kaksi substantiivia, kaksi pronominia tai pronominin ja substantiivin. Kopulan tehtävänä on iirissä luokitella ("auto on ajoneuvo", "hauki on kala", "mies on ihminen"), samaistaa ("Mary McAleese on Irlannin presidentti", "minä olen Kake", "hän on se, joka tämän teki") tai painottaa ("se on Moskovasta kun puhutaan"). === Esimerkkejä luokittelulauseista === ''Is gléas siúil í an gluaisteán.'' Auto on kulkuneuvo. ''Is iasc é an liús.'' Hauki on kala. ''Is duine é an fear.'' Mies on ihminen. ''Is toradh é an t-úll.'' Omena on hedelmä. ''Is bia úll.'' Omena on ruokaa. Luokittelulauseissa luokiteltava on yleensä (koko lajin edustajana) määräisessä muodossa ja luokkaa ilmaiseva sana epämääräisessä. Tällöin sanajärjestys on 1) kopula, 2) luokka, 3) kolmannen persoonan objektimuotoinen pronomini, joka noudattaa luokiteltavan sukua ja lukua, 4) luokiteltava sana määräisessä muodossa. Pronominin käytöstä huomaa, että maskuliiniin ''gluaisteán'' viitataan feminiinisellä pronominilla. Näin tehdään aina, kun kyseessä on kulkuneuvo tai kirja. Jos luokiteltava on ainesana tai sitä käsitellään sellaisena, sillä ei ole määräistä artikkelia eikä sitä edellä artikkeli. Vrt. yllä "omena on hedelmä", jossa ajatellaan omenaa (''úll'') konkreettisena kappaleena, mutta "omena on ruokaa", jossa se mielletään aineeksi. Jos luokiteltava on tekoa ilmaiseva substantiivi tai muuten abstrakti, sen määräinen artikkeli jää pois, eikä sen edessä oleva pronomini noudata välttämättä sukuakaan: ''Is cuidiú mór é comhairle mhaith.'' Hyvä neuvo on suuri apu. Koska ''comhairle'' "neuvo, suunnitelma, päätös, päätetty asia" on feminiini, sen jäljessä tuleva adjektiivi ''maith'' "hyvä" on heikennettynä. Miksei sen edessä sitten ole määräistä artikkelia (''an chomhairle mhaith'') eikä feminiinistä pronominia (''í'')? Siksi, että tämä ei aivan tarkkaan ottaen luokittele hyvän neuvon käsitettä alakäsitteeksi suuren avun yläkäsitteeksi, vaan luokiteltavana on pikemminkin hyvän neuvon ajateltu sisältö. Pronomini ''é'' ei niinkään viittaa kiistämättömän feminiiniin '''substantiiviin''' ''comhairle'' kuin siihen ajateltuun viestiin tai sanottavaan, joka tuo neuvo on. Ja sellaisiin asiasisältöihin iiri viittaa aina maskuliinisella pronominilla. Maskuliinista pronominia käytetään yleisesti silloin, kun ei muuten osata päättää, kumpi pronomini olisi parempi, ja puhekielessä se onkin vallannut alaa feminiiniseltä siellä, missä ei ole selvästi kyse feminiinisestä henkilöstä (tai kulkuneuvoista) - pronominien käyttö on siis kehittymässä englannin mukaiseksi. Huomaa vielä vaihtoehtoinen luokittelulauseen rakenne: ''gléas siúil is ea í an gluaisteán'' = ''is gléas siúil í an gluaisteán'' Tässä rakenteessa kummittelee vielä neutri pronomini ''ea'', jota käytetään eräissä kopularakenteissa, vaikka iiristä onkin neutri suku hävinnyt. Tämä ''is ea'' -rakenne on erityisen tyypillinen eteläisille (Munsterin) murteille. === Esimerkkejä samaistuslauseista === ''Is í Máire Mhac Ghiolla Íosa Uachtarán na hÉireann.'' Mary McAleese on Irlannin presidentti. ''Is mise Kake.'' Minä olen Kake. ''Is tusa Reiska.'' Sinä olet Reiska. ''Is eisean an duine a rinne seo.'' Hän on se, joka tämän teki. === Esimerkkejä painottavasta kopulasta === ''Is eisean a rinne seo.'' Hän se tämän teki. ''Is ó Mhoscó atá an scairt ghutháin ag teacht.'' Puhelu tulee Moskovasta, "se on Moskovasta kun puhutaan." == Muut verbit == === Taivutusluokat === Iirin säännölliset verbit jaetaan kahteen taivutusluokkaan (konjugaatioon). Ensimmäiseen luokkaan kuuluu verbejä, joilla on yksitavuinen verbivartalo. Toiseen luokkaan kuuluvien verbien verbivartalo on kaksitavuinen. Ne saavat pidennetyn päätteen. Esim. preesensissä taivutuspäätteen eteen asetetaan pitkä ''-í-''. Futuurissa ja konditionaalissa taas käytetään pitkää ''-ó-'':ta, joka ahtaan konsonantin jäljessä kirjoitetaan ''-eo-''. Pitkän ''-í-'':n käytössä esiintyy jonkin verran murre-eroja, mutta pitkä ''-ó-'' on kaikissa murteissa toisen konjugaation futuurin ja konditionaalin tunnus. === Preesens === ==== Säännöllisten verbien yleispreesens ==== Yleispreesens, joka ilmaisee tavallisesti esiintyvää tai toistuvaa tekemistä, muodostetaan lisäämällä verbin käskymuotoon pääte ''-ann'', pitkän í:n jäljessä ''-onn'': 1. taivutusluokka :''caitheann mé'' "minä heitän, kulutan, käytän vaatteita, ammun, poltan tupakkaa" :''caitheann tú'' "sinä heität" ym. :''caitheann sé, sí'' "hän heittää" jne. :''caitheann muid'' "me heitämme" ym. :''caitheann sibh'' "te heitätte" jne. :''caitheann siad'' "he heittävät" ym. 2. taivutusluokka :''labhraíonn mé'' "minä puhun", "minulla on tapana puhua" :''labhraíonn tú'' "sinä puhut, sinulla on tapana puhua" :''labhraíonn sé, sí'' "hän puhuu" :''labhraíonn muid'' "me puhumme" :''labhraíonn sibh'' "te puhutte" :''labhraíonn siad'' "he puhuvat" Suomen passiivia vastaavan impersonaalimuodon pääte on ''-t(h)ar, -t(h)ear'': :''caitear'' "heitetään, ammutaan, kulutetaan" jne. :''labhraítear'' "puhutaan" Erityisiä persoonapäätteitä käytetään enää lähinnä vain eteläisessä (Munsterin) murteessa: :''caithim'' = ''caitheann mé'' :''caithir'' = ''caitheann tú'' :''caithimid'' = ''caitheann muid'' :''caithid'' (myös ''caithid siad'') = ''caitheann siad'' :''labhraím'' = ''labhraíonn mé'' :''labhraír'' = ''labhraíonn tú'' :''labhraímid'' = ''labhraíonn muid'' :''labhraíd'' (myös ''labhraíd siad'') = ''labhraíonn siad'' Kirjakielessä näistä ovat yleisessä käytössä lähinnä vain ''caithim/labhraím'' ja ''caithimid/labhraímid''. Monikon toisella persoonalla ei ole edes Munsterin murteessa enää erityistä päätettä, vaan sielläkin sanotaan ''caitheann sibh/labhraíonn sibh''. Myös yksikön toisessa persoonassa ''caitheann tú'', ''labhraíonn tú'' on nykyään Munsterissakin tavallinen. Vanhassa kirjakielessä esiintyi säännöllisilläkin verbeillä erityinen riippumaton preesensmuoto, jota käytettiin päälauseissa, ja ''-ann/-íonn''-päätteiset muodot esiintyivät yksinomaan verbipartikkelien (''go'' "että", ''ní'' "ei", ''nach'' "eikö, ettei", ''an'' "-ko,-kö", ''cha(n)'' "ei") jäljessä: ''amharcaidh sé'' "hän katsoo", ''ní amharcann sé'' "hän ei katso". Tämä vastakkainasettelu ei kuitenkaan esiinny enää nykyiirissä, vaikka ''amharcaidh''-tyyppisiä preesensmuotoja saattaa nähdä 1900-luvun alkupuolen kirjallisuudessa jonkinlaisena tyylillisenä finessinä. ==== Kestopreesens ==== Englannin ''-ing''-preesensiä (ts. tekee juuri nyt, on tekemässä - ns. kestopreesens) vastaava muoto on oikeastaan olemassa vain yhdellä verbillä, olla-verbillä ''bí!/bheith'', jonka kestopreesens on ''tá'': :''tá mé'' "olen" :''tá tú'' "olet" :''tá sé'' "hän on" :''tá muid'' "me olemme" :''tá sibh'' "te olette" :''tá siad'' "he ovat" : :''táthar'' "ollaan" Jos verbiin liittyy jokin verbipartikkeli (''go'' "että", ''an'' "-ko, -kö", ''nach'' "eikö; ettei", ''ní'' "ei", ''chan'' "ei"), käytetään epäsäännöllistä vartaloa ''fuil'': :''níl mé'' "en ole" (< aiemmin ''ní fhuil mé'') :''chan fhuil mé'' "en ole" (yksinomaan Ulsterin murteessa - ja skottigaelissa - käytetty muoto) :''deir Seán go bhfuil mé...'' "Seán sanoo että minä olen..." :''deir Seán nach bhfuil mé...'' "Seán sanoo että minä en ole..." :''an bhfuil mé...?'' "olenko minä...?" :''nach bhfuil mé...?'' "enkö minä ole...?" :''an bhfuiltear...?'' "ollaanko...?" Ns. suorassa relatiivilauseessa käytetään ''tá''-vartaloa, johon liitetään painoton relatiivipartikkeli ''a'': ''an fear atá ag obair ansin'' "mies, joka on siellä töissä". Epäsuorassa relatiivilauseessa käytetään ''fuil''-vartaloa: ''an fear a bhfuil an galar air'' "mies, jolla on tauti". Munsterin murteessa ''nach fuil'' saa muodon ''ná fuil''. Munsterin iirille ominaista on myös ''tá''-muodon t:n heikentäminen, siellä ei siis sanota ''tá'' [tα:] vaan pikemminkin ''thá''[hα:]. Yleensä munsterilaisetkaan eivät kuitenkaan kirjoita tätä t:tä th:na, paitsi hyvin tarkasti murteen äänteitä noudattavissa kansanperinneteksteissä, joissa muutenkin voi esiintyä monenlaisia omia oikeinkirjoitusvirityksiä. Munsterin murteessa käytetään myös yhä verbinpäätteitä: :''táim'' "minä olen" :''taoi'' "sinä olet" :''tá sé, sí'' "hän on" :''táimid'' "me olemme'' :''tánn sibh'' "te olette" :''táid'' "he ovat" Muoto ''taoi'' esiintyy Munsterissakin harvoin; sen sijasta käytetään yleensä muotoa ''tánn tú''. Vastaavia päätteitä esiintyy myös ''fuil''-vartalon kanssa: ''go bhfuilim, go bhfuileann tú/sibh, go bhfuilimid, go bhfuilid''. Yleispreesensille ominaisen ''-nn''-päätteen tuominen kestopreesensiin on yksinomaan munsterilainen piirre, muut päätteet saattavat esiintyä muissakin murteissa kysymykseen vastattaessa: ''An bhfuil siad anseo? - Táid.'' "Ovatko he täällä? - Ovat." (myös ''Tá'' yksinään on käypä vastaus) - ''Táid''-muodon pleonastinen käyttö yhdessä vastaavan pronominin kanssa (''Táid siad'' pro ''Tá siad'') on sekin munsterilainen murrepiirre. ==== Epäsäännöllisten verbien preesens ==== '''Epäsäännöllisten verbien''' yleispreesensissä esiintyy vielä erityisiä epäsäännöllisiä muotoja. - Verbin ''cluin(stin), clois(teáil)'' "kuulla" preesens on yleensä säännöllinen (''cluineann, cloiseann''), mutta Ulsterissa käytetään yhä muotoa ''chluin''. - Verbin ''déan(amh)'' "tehdä" preesens on kirjakielessä säännöllinen (''déanann/ní dhéanann''), mutta sekä Connachtissa että Ulsterissa esiintyy muoto ''ghní'' (tai ''ní'', tässä sanassa kirjoituksen ''gh-'':ta ei äännetä mitenkään), ja ainoastaan riippuvaiset muodot, jotka esiintyvät partikkelien ''go'', ''nach'' jälkeen, muodostetaan vartalosta ''déan-'': ''go ndéanann'', ''ní dhéanann''. Ulsterin murteessa myös riippuvaiset muodot ovat hieman epäsäännöllisiä: ''ní theán'', ''go dteán'', ''nach dteán'', ''cha dteán''. - Verbin ''abair(t)'' "sanoa" preesens muodostetaan vartalosta ''deir'', ja standardikirjakielessä se ei saa ''-ann''-päätettä. Sellaiset muodot kuin ''deireann'' ovat toki tavallisia puhekielessä. Riippuvaiset muodot voidaan muodostaa ja muodostetaankin ''deir''-vartalosta (''go ndeir sé'' ym.), mutta perinteisesti ne on luotu säännöllisesti ''abair''-vartalosta: ''go n-abraíonn sé''. Näin tehdään vieläkin Ulsterin murteessa. ''Abraíonn'' ilman verbipartikkelia käytettynä kuuluu yksinomaan murteisiin ja hiomattomaan puhekieleen. - Verbin ''faigh/fáil'' "löytää, saada" standardinmukainen muoto luodaan säännöllisesti ''faigh''-vartalosta. Alun perin on kuitenkin käytetty muotoa ''gheibh'', ja ''faigh''-vartalo on jäänyt käytettäväksi yksinomaan ''go''-, ''nach''- ja muiden partikkelien kanssa. Näin tehdään usein vieläkin Ulsterin murteessa: ''gheibh''/''go bhfaigheann''. Munsterissa taas vartalo ''gheibh'' on yleistetty myös riippuvaisiin muotoihin: ''go ngeibheann''. Muoto ''gheibh'' on alkujaan ollut päätteetön, mutta luonnollisesti sellainen muoto kuin ''gheibheann'' on puhekielessä aivan mahdollinen. - Verbin ''feic(eáil)'' "nähdä" preesens on standardikielessä säännöllinen: ''feiceann/go bhfeiceann''. Tämä on myös Connachtin murteen tapa. Ulsterissa ja Munsterissa esiintyy kuitenkin myös vanha riippumaton preesensmuoto ''do-chí'', joka Ulsterissa on kehittynyt muotoon ''tchí'' tai ''tí'', Munsterissa ''chí'' sekä säännöllistetyllä päätteellä ''chíonn'' tai ''cíonn''. Ulsterissä säilytetään yhä vastakohtaisuus ''tchí/go bhfeiceann'', kun taas Munsterissa ''cí''-vartaloa käytetään myös verbipartikkelien jäljessä: ''go gcíonn'', ''go gcítear'' jne. - Verbin ''tar/teacht'' "tulla" preesens muodostetaan säännöllisesti ''tag''-vartalosta: ''tagann/go dtagann''. Ulsterissa käytetään kuitenkin muotoa ''thig'' tai ''tig''. Luonnollisesti muoto ''tigeann'' on varsin tavallinen erityisesti verbipartikkelien jäljessä (''go dtigeann''). - Verbin ''tabhair(t)'' "antaa; viedä" preesens muodostetaan vartalosta ''tug-'': ''tugann, go dtugann''. Ulsterissa käytetään kuitenkin yhä muotoa ''bheir'', ja ''tug''-vartaloa näkee vain verbipartikkelien jäljessä: ''bheir''/''go dtugann''. - Vaikka verbillä ''bí/tá/bheith'' "olla" on epäsäännöllinen kestopreesens ''tá'', sen yleispreesens ''bíonn'' on yleensä säännöllinen. Ulsterissa esiintyy joskus muotoa ''bí''. === Preteriti ("past tense") === Säännöllisten verbien preteriti muodostetaan yksinkertaisesti heikentämällä verbivartalon ensimmäinen konsonantti: 1. taivutusluokka: :''chaith mé'' :''chaith tú'' :''chaith sé'' :''chaith muid'' :''chaith sibh'' :''chaith siad'' 2. taivutusluokka: :''labhair mé'' :''labhair tú'' :''labhair sé'' :''labhair muid'' :''labhair sibh'' :''labhair siad'' Historiallisesti ottaen tämän heikennyksen aiheuttaa verbin eteen asetettava partikkeli ''do'', ts. ''do chaith sé, do labhair sé''. Tämä partikkeli kuuluu nykyään lähinnä vain Munsterin murteeseen yhtä poikkeustapausta lukuunottamatta: vokaalin (tai ääntämättä jäävän heikennetyn ''fh'':n) edessä partikkeli kirjoitetaan näkyviin muodossa ''d''': ''d'fhliuch sé'' "hän kostutti", ''d'oscail sé'' "hän avasi". Preteritin persoonaton muoto muodostetaan päätteellä ''-adh'' tai ''-íodh''. Kirjoituksen loppukonsonantti ''-dh'' äännetään Ulsterissa [u], Connachtissa [u] tai [w], Munsterissa [g] tai sitten ach-äänteenä. Merkillepantavaa on, että useimmissa murteissa (ainoa poikkeus on pieni Ring of Waterfordin murre) preteritin persoonaton muoto ei heikenny, kuten persoonamuodot. Sitä vastoin vokaaliin liitetään yleensä ''h-'': ''caitheadh'' (vain Waterfordissa ''chaitheadh''), ''hosclaíodh''. Muoto ''osclaíodh'' ilman alku-h:ta on standardikielen mukainen, mutta useimpien murteiden vastainen, ja useimmat kirjailijat käyttävät tässä h:ta suosituksista välittämättä. Sivulauseissa käytettäviin verbipartikkeleihin lisätään preteritissä yleensä ''-r'', ja kaikki ''-r''-loppuiset partikkelit laukaisevat periaatteessa heikennyksen: :''gur chaith mé'' "että minä kulutin, heitin, ammuin" :''ar chaith tú?'' "kulutitko, heititkö, ammuitko sinä?" :''níor chaith sé'' "hän ei kuluttanut, heittänyt, ampunut'' :''char chaith sé'' "hän ei kuluttanut, heittänyt, ampunut'' :''nár chaith sé?'' "eikö hän kuluttanut, heittänyt, ampunut?" :''nár chaith sé'' "että hän ei kuluttanut, heittänyt, ampunut" Persoonaton, autonominen muoto vastustaa kuitenkin aina heikennystä: ''gur '''c'''aitheadh'', ''nár '''c'''aitheadh'', ''ar '''c'''aitheadh?'' Munsterin murteissa esiintyy yhä verbipäätteiden järjestelmä: :M. ''do chaitheas'' = ''chaith mé'' :''do chaithis'' = ''chaith tú'' :''do chaith sé'' = ''chaith sé'' :''do chaitheama(i)r'' = ''chaith muid'' :''do chaitheabhair'' = ''chaith sibh'' :''do chaitheadar'' = ''chaith siad'' :''do labhraíos'' = ''labhair mé'' :''do labhraís'' = ''labhair tú'' :''do labhair sé'' = ''labhair sé'' :''do labhraíoma(i)r'' = ''labhair muid'' :''do labhrabhair'' = ''labhair sibh'' :''do labhraíodar'' = ''labhair siad'' Kaikki verbipäätteet eivät kuulu yksinomaan Munsterin murteisiin. Kirjakielessä muodot ''chaitheamar'' (ei ''-amair'', joka on yksinomaan Munsterin murretta) ja ''chaitheadar'' ovat yhä varsin tavallisia, ja ''chaitheas'', ''chaithis'' esiintyvät myös muita kuin Munsterin murretta äidinkielenään puhuvien kirjailijoiden iirissä. Sitä vastoin pääte ''-abhair'' (tai ''-úir'') monikon toisessa persoonassa kuuluu jokseenkin yksinomaisesti Munsterin murteeseen. Munsterilaisessa puhekielessä myös -r-loppuiset verbipartikkelit saattavat korvautua preesensissä käytetyillä: ''go n-ólas'' "että join" (pro ''gur ólas'' tai ''gur ól mé''), jotka tällöin voivat pimentää myös persoonattoman muodon: ''go gcaitheadh'' "että heitettiin" (pro ''gur caitheadh''). Käytäntö näkyy usein myös kirjallisuudessa, Munsterin murretta äidinkielenään puhuvilla kirjoittajilla (tyypillinen esimerkki on Maidhc Dainín Ó Sé). Tätä tapaa ei kuitenkaan ole syytä jäljitellä kirjoitetussa kielessä lukuunottamatta selviä murreoppaita ja murrenäytteitä. Esimerkiksi Connemaran murteessa moinen ei kävisi päinsäkään, sillä ilmausten ''go gcaithfidh mé'' (futuuri) ja ''gur chaith sé'' (preteriti) välillä ei sikäläisen, sananloppuista -idh:ta ja vokaalien välistä [h]-äännettä heikentävän ääntämyksen (''go gca' sé'' ja ''gur cha' sé'') vuoksi ole juuri muuta eroa kuin verbipartikkeli ja c:n heikennys. Munsterissa tällaisia ongelmia ei ole, koska siellä sananloppuinen -idh on aina selkeä -[ig], ja myös vokaalien välinen [h] varsin kuuluva - siksi ''go gcaith'' ja ''go gcaithfidh'' kuulostavat siellä hyvin erilaisilta. ==== Epäsäännöllisten verbien preteriti ==== Epäsäännöllisten verbien preteritissä esiintyy usein autonomisen muodon tunnuksen ''-adh'' sijasta tunnus ''-thas''. Lisäksi ne käyttävät mielellään muiden verbimuotojen verbipartikkelisarjaa (''go, nach, ní, chan'') preteritille ominaisten -r-loppuisten (''gur, nár, níor, char'') asemesta. Verbillä ''beir/breith'' "synnyttää; tarttua, saada kiinni" käytetään standardikielessä yksinomaan preteritivartaloa ''rug-'': ''rug mé (= rugas), rug tú (= rugais), rug sé, rug muid (= rugamar), rug sibh (= rugabhar), rug siad (= rugadar)'', impersonaalimuoto ''rugadh''. Käytännössä kuitenkin Ulsterin murteessa käytetään mielellään säännöllistä muotoa ''beireadh'' ja Connachtin murteessa ''rugthas'' (tai ''rugús'', joka on muotojen ''rugadh'' - ääntämys kuten ''rugú'' - ja ''rugthas'' sekoitus) tarkoittamaan "otettiin kiinni, tartuttiin" (tämän kanssa prepositio ''ar'' on välttämätön). ''Rugadh'' viittaa näissä murteissa siis yksinomaan synnyttämiseen. U. ''beireadh ar an choirpeoir'', Co. ''rugthas ar an gcoirpeoir'' "rikollinen saatiin kiinni", mutta ''rugadh sa bhliain 1945 é'' "hän syntyi (hänet synnytettiin) vuonna 1945". Myös persoonallisten muotojen säännöllinen muodostaminen ''beir''-vartalosta on yleistä (''bheir mé'' ym.), mutta laskettaneen yhä murteeksi tai puhekieleksi. ''Rug''-muotojen kanssa käytetään ainakin standardikielessä -r-loppuisia partikkeleita: ''níor rug, char rugadh, ar rug?''. Verbillä ''cluin[stin], clois[teáil]'' "kuulla" on preteritimuoto ''chuala'', autonominen muoto ''chualathas''. Munsterissa käytetään muotoa ''(do) chuala'' merkityksessä "kuulin", ts. samalla tavalla kuin muissa murteissa ilmausta ''chuala mé''. Muoto ''chualas'' on kyllä olemassa, mutta sitä käytetään harvemmin, koska se voi sekaantua autonomiseen muotoon ''chualathas''. Muuten erityiset munsterilaiset muodot muodostetaan tavanomaisen kaavan mukaan päätteillä ''-is, -amair, -abhar, -adar''. Molempien verbipartikkelisarjojen käyttö on tavallista: ''níor chuala'' tai ''ní chuala'', ''gur chuala'' tai ''go gcuala''; -r-loppuiset ovat enemmän standardikielen mukaisia. Verbillä ''déan/déanamh'' "tehdä" on epäsäännöllinen preteritimuoto ''rinne''. Sen riippuvainen muoto muodostetaan vartalosta ''dearna'': ''ní dhearna, go ndearna, nach ndearna''. (Muodot ''gur rinne'', ''nár rinne'' ym. ovat olemassa, mutta kuuluvat lähinnä vain eräisiin connachtilaisiin murteisiin). Ulsterissa ''rinne'' esiintyy myös skottigaelia muistuttavassa muodossa ''rinn'', ja riippuvaisen muodon vartalo on ''tearn'': ''cha dtearn, ní thearn, nach dtearn''. Autonominen muoto muodostetaan päätteellä ''-adh'': ''rinneadh, ní dhearnadh'', U. ''ní thearnadh, cha dtearnadh''. Munsterin murteissa preteritivartalo on kuitenkin ''dein'': ''dheineas, dheinis, dhein sé, dheineamair, dheineabhair, dheineadar, deineadh''. Verbillä ''abair/abairt'' "sanoa" on epäsäännöllinen preteritimuoto ''dúirt''. Munsterilaistyyppiset persoonamuodot luodaan kuitenkin vartalosta ''dúr-'': ''dúrais, dúirt sé, dúramar, dúrabhar, dúradar'', samoin autonominen muoto ''dúradh''. Huomaa kuitenkin, että ensimmäisen persoonan yksikkö ei Munsterissakaan ole yleensä ''dúras'', vaan mieluummin ''duart'' tai ''dúrt''. Käytännössä murteissa mielletään alku-d usein vokaalialkuisten säännöllisten verbien preterititunnukseksi (''d'úirt''), joten sekä Ulsterissa että Connachtissa analogiamuodot ''níor 'úirt, nár 'úirt, gur 'úirt'' ja autonominen muoto ''húradh'' standardimuotojen ''ní dhúirt, nach ndúirt, go ndúirt, dúradh'' sijasta ovat varsin tavallisia. Verbin ''faigh/fáil'' "löytää, saada" preteriti muodostetaan vartalosta ''fuair'': ''fuair mé, fuair tú...'', impersonaalimuoto ''fuarthas''. Connachtin murteissa esiintyy lisäksi täysin epäsäännöllinen impersonaalimuoto ''fríth'' tai ''frítheadh''. Fuair-vartalosta johdettujen muotojen kanssa käytetään poikkeuksetta partikkeleita go, ní, nach jne. Lisäksi ní-partikkeli ei heikennä, vaan pimentää: ''ní bhfuair''. Sitä vastoin ''chan''-partikkeli heikentää aina: ''chan fhuair''. Verbin ''tabhair/tabhairt'' "antaa, viedä" preteriti (ja monet muutkin muodot) luodaan vartalosta ''t(h)ug-'': ''thug mé, thug tú, thug sé...thug siad; tugadh''. Yleensä käytetään -r-loppuisia partikkeleita: ''níor thug mé''. Munsterin lisäksi myös Ulsterissa esiintyy sellaisia muotoja kuin ''ní thug'', ''go dtug'' (ja koska kyse on Ulsterista, myös ''cha dtug''), mutta impersonaalimuodossa on Ulsterissa aina -r: ''níor tugadh'', ''char tugadh''. Verbin ''ith/ithe'' preteriti on nykykielessä täysin säännöllinen: ''d'ith, níor ith'' jne. Vanha epäsäännöllinen preteriti ''d'uaidh'' saattaa hyvin harvoin vilahtaa murteellisissa sanonnoissa (ainoa tämän kirjoittajan tuntema esimerkki on idiomaattinen ilmaus ''ocras an cheapaire nár uaidh tú'' = "sen voileivän nälkä, jota et syönyt", ts. turhanaikainen menetettyjen mahdollisuuksien itkeskely; kielikuva olisi täysin ymmärrettävä, vaikka sanonta säännöllistettäisiin muotoon ''ocras an cheapaire nár ith tú'', eikä jälkimmäistäkään versiota voine pitää virheenä). === Futuuri === === Konditionaali === === Imperfekti ("Habitual Past Tense") === === Konjunktiivit ("Subjunctive") === === Verbipartikkelit === === Verbaalisubstantiivi === === Verbin partisiippi === == Prepositiot == == Lauseoppi == === Päälause === === Sivulause === === Lauseenvastike === == Murteet == === Munsterin murre === === Connachtin murre === === Ulsterin murre === [[Luokka:Kielet]] [[en:Irish]] 111 4410 2004-11-05T18:43:26Z Nikerabbit 3 Palautettiin viimeiseen Tk:n tekemään muutokseen. Vm. -83 Oululainen opiskelija. 112 13529 2006-06-07T05:51:24Z Samulili 276 Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/210.214.91.82|210.214.91.82]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:210.214.91.82|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän TeemuN tekemään versioon. __NOTOC__ <center><big><big>'''Baarikaappi'''</big></big><br> ''Perusdrinkit''<br> [[Image:Flaming cocktails.jpg|450px]]<br> <big>'''[[Baarikaappi#Johdanto|Johdanto >>]]'''</big><br></center> ==Johdanto== Tässä teoksessa toivomme olevan sinulle hyötyä, tuleva ''drinkkimestari'' tai vain kotibaarin omistaja. Vielä sisältömme ei ole järin kattava, mutta toki voit voimavarojesi ja taipumustesi pohjalta sitä laajentaa. Toivottavasti voimme antaa sinulle muutamia vinkkejä ja niksejä. Wikipedia, vapaa tietosanakirja määrittelee drinkin seuraavasti; drinkki on alkoholipohjainen juomasekoitus. Alkoholien lisäksi käytetään drinkkeihin yleensä jotain alkoholittomia juomia kuten virvoitusjuomia, mehuja ym. Usein ne ovat koristeellisia ja niiden maut ovat hyvin vaihtelevia. Drinkkejä on mahdollista tehdä myös alkoholittomina. == [[Baarikaappi/Raaka-aineet|Raaka-aineet]] == Alkoholijuoma on päihteenä käytettävä alkoholipitoinen juoma. Alkoholijuomien vaikuttava aineosa on etanoli. Se on keskivahva huume. Perinteisiä mietoja alkoholijuomia ovat sahti, olut ja viini. Väkevistä alkoholijuomista tunnetuimpia ovat kirkkaat viinat, viskit ja liköörit. ;Drinkkien perusraaka-aineet: *[[Baarikaappi/Raaka-aineet#Vodka|Vodka]] *[[Baarikaappi/Raaka-aineet#Gini|Gini]] *[[Baarikaappi/Raaka-aineet#Viski|Viski]] *[[Baarikaappi/Raaka-aineet#Rommi|Rommi]] *[[Baarikaappi/Raaka-aineet#Tequila|Tequila]] *[[Baarikaappi/Raaka-aineet#Brandy|Brandy]] *[[Baarikaappi/Raaka-aineet#Likööri|Likööri]] *[[Baarikaappi/Raaka-aineet#Kuohuviini|Kuohuviini]] == [[Baarikaappi/Lasit|Lasit]] == [[kuva:Margarita.jpg|thumb|257px|Margarita]] Erilaisille drinkeille on erilaisia laseja. *Martini-lasi *Cocktail-lasi *On The Rocks-lasi *High ball-lasi *Shottilasi *Kuohuviinilasi == Drinkit ja Ohjeet == *[[Baarikaappi/Akkuhappo|Akkuhappo]] *[[Baarikaappi/Bloody Mary|Bloody Mary]] *[[Baarikaappi/Long Island Ice Tea|Long Island Ice Tea]] *[[Baarikaappi/Margarita|Margarita]] *[[Baarikaappi/Marskin Ryyppy|Marskin Ryyppy]] *[[Baarikaappi/Musta Ryssä|Musta Ryssä]] *[[Baarikaappi/Piña Colada|Piña Colada]] *[[Baarikaappi/Sininen Enkeli|Sininen Enkeli]] *[[Baarikaappi/Valkovenäläinen|Valkovenäläinen]] *[[Baarikaappi/Ville Vallaton|Ville Vallaton]] *[[Baarikaappi/Vodkamartini|Vodkamartini]] *[[Baarikaappi/Kelkka|Kelkka]] == Katso aiheesta Wikipediasta == *[[w:Alkoholijuoma#Historia|Alkoholijuomien historia]] *[[w:Etanoli|Alkoholi (etanoli)]] [[Luokka:Baarikaappi]] 114 4412 2004-11-05T19:44:55Z Gaeilgeoir 13 - Opettelin tässä välillä jo poistamaan ne vandalisoinnit, mutta voisikohan tuon osoitteen blokata jotenkin? 116 4413 2004-11-05T18:43:38Z Nikerabbit 3 Palautettiin viimeiseen Gaeilgeoir:n tekemään muutokseen. Tästä pitäisi saada nyt huligaanin sabotoimat osuudet palautettua, mutta miten se tehdään? Terv. Gaeilgeoir. 117 4414 2004-11-04T23:06:57Z Gaeilgeoir 13 Löysin nyt ohjeen ja poistin vandaalin tuhot sekä tältä että iirisivulta. Terv. Gaeilgeoir. 119 12198 2006-05-26T09:56:42Z Samulili 276 [[Luokka:Baarikaappi]] '''Valkovenäläinen''' Sekoitetaan Long Drink-lasiin:<br> 2cl Vodkaa<br> 2cl Kahvilikööriä<br> Maitoa<br> Jäitä<br> Katso sukulainen [[Baarikaappi:Musta Ryssä|Musta Ryssä]] [[Luokka:Baarikaappi]] 120 11763 2006-05-24T17:44:25Z 217.225.126.183 {{Wikikirjasto-ohje}} Tämä sivu esittelee tärkeimmät '''sivujen muokkaamisessa tarvittavat koodit'''. Valitsemalla sivun ylälaidassa kielekerivistössä olevan "'''muokkaa'''"-linkin, esillä oleva sivu tulee muokattavaksi. Sivun muokkaamisen jälkeen painetaan "Tallenna sivu"-painiketta. Sivua voi myös esikatsella ennen tallentamista "Esikatsele"-painikkeella. "Yhteenveto"-kenttään laitetaan lyhyt kuvaus tekemistäsi muutoksista. Se tulee näkymään [[Toiminnot:Recentchanges|Tuoreet muutokset]] -sivulla. Usein voi olla näppärää kopioida teksti ensin johonkin tekstieditoriin, muokata sitä siellä ja lopuksi kopioida teksti takaisin nähdäksesi, millaiselta sivu näyttää. Tällä tavoin voi myös pitää paikallista kopiota sivusta ja tehdä muutoksia ilman yhteyttä Wikikirjastoon. Alla olevien taulukoiden oikeassa sarakkeessa näkyy artikkeliin kirjoitettava koodi, vasemmassa se, miltä se näyttää artikkelia luettaessa. Voi olla hyödyllistä pitää tätä sivua auki erillisessä selaimen ikkunassa. Muokkaamista voi kokeilla vapaasti [[Wikikirjasto:Hiekkalaatikko|hiekkalaatikossa]]. == Luvut, kappaleet, listat ja viivat == <table border="1" cellpadding="2" cellspacing="0" width="70%"> <tr> <th>Muotoiltu teksti</th> <th>Kirjoitettu koodi</th> </tr> <tr> <td> == Uusi luku == === Kohta === ==== Alikohta ==== </td> <td><pre><nowiki> == Uusi luku == === Kohta === ==== Alikohta ==== </nowiki></pre> </td> </tr> <tr> <td> Yhdellä rivinvaihdolla ei ole vaikutusta. Mutta tyhjä rivi aloittaa uuden kappaleen. </td> <td><pre><nowiki>Yhdellä rivinvaihdolla ei ole vaikutusta. Mutta tyhjä rivi aloittaa uuden kappaleen.</nowiki></pre> </td> </tr> <tr> <td> * Listoja voi tehdä helposti: ** jokainen rivi aloitetaan tähdellä ** useampi tähti tarkoittaa syvempää tasoa </td> <td><pre><nowiki>* Listoja voi tehdä helposti: ** jokainen rivi aloitetaan tähdellä ** useampi tähti tarkoittaa syvempää tasoa </nowiki></pre> </td> </tr> <tr> <td> # Numeroiduilla listoilla voi ## myös tehdä listoja, ## joita on helppo seurata. </td> <td><pre><nowiki># Numeroiduilla listoilla voi ## myös tehdä listoja, ## joita on helppo seurata.</nowiki></pre> </td> </tr> <tr> <td> :Rivejä voi ::sisentää :::useita tasoja </td> <td><pre><nowiki>:Rivejä voi ::sisentää :::useita tasoja</nowiki></pre> </td> </tr> <tr> <td>Vaakaviiva: yläpuoli ---- ja alapuoli. </td> <td><pre><nowiki>Vaakaviiva: yläpuoli ---- ja alapuoli.</nowiki></pre> </td> </tr> <tr> <td>Allekirjoitus lisätään jokaiseen keskustelusivulle tehtyyn kommenttiin:<br/> - [[Käyttäjä:Matti|Matti]] 5. toukokuuta 2005 kello 16:46:15 (UTC)</td> <td><pre><nowiki>Allekirjoitus keskustelusivulle: ~~~~</nowiki></pre> </td> </tr> </table> == Linkit, URL:t, Kuvat == <table border="1" cellpadding="2" cellspacing="0"><tr> <th>Muotoiltu teksti</th> <th>Kirjoitettu koodi</th> </tr><tr valign="top"><td> Linkki: [[tervetuloa Wikikirjastoon]]. * Artikkelin nimi alkaa automaattisesti isolla kirjaimella. </td><td> <pre><nowiki>Linkki [[tervetuloa Wikikirjastoon]].</nowiki></pre> </td></tr><tr valign="top"><td> Sama artikkeli, mutta eri teksti: [[tervetuloa Wikikirjastoon|tervetuloa]]. </td><td> <pre><nowiki>Sama artikkeli, mutta eri teksti: [[tervetuloa Wikikirjastoon|tervetuloa]].</nowiki></pre> </td></tr><tr valign="top"><td> Päätteet yhdistetään linkin tekstiin: [[metri]]ä, [[koira]]lla </td><td> <pre><nowiki>Päätteet yhdistetään linkin tekstiin: [[metri]]ä, [[koira]]lla</nowiki></pre> </td></tr><tr valign="top"><td> Uudelleenohjaus toiseen sivuun</td><td> <pre><nowiki>#REDIRECT [[Yhdysvallat]]</nowiki></pre> </td></tr><tr valign="top"><td> Linkki Wikikirjaston ulkopuolelle: [http://www.nupedia.com Nupedia], [http://www.nupedia.com] </td><td> <pre><nowiki>Linkki Wikikirjaston ulkopuolelle: [http://www.nupedia.com Nupedia], [http://www.nupedia.com]</nowiki></pre> </td></tr><tr valign="top"><td> Tai anna suoraan URL: http://www.nupedia.com. *Tekee paperitulosteesta käyttökelpoisemman. On olemassa erityinen tapa linkittää erikielisiä samaa aihetta käsitteleviä artikkeleita, katso [[Wikipedia:Kieltenväliset linkit|Kieltenväliset linkit]]. </td><td> <pre><nowiki>Tai anna suoraan URL: http://www.nupedia.com.</nowiki></pre> *URL:ssä jokaisen merkin pitää kuulua seuraaviin: A-Z a-z 0-9 ._\/~%-+&amp;#?!=()@ \x80-\xFF. Jos URL:ssä on muita merkkejä, ne on muutettava, esim. ^ pitää kirjoittaa %5E (Katso [[w:fi:ASCII|ASCII]]). </td></tr><tr valign="top"><td> Kuva: [[Kuva:Wikibooks-logo-en.svg|80px|Wikikirjaston logo]] <br/> <br/> * Vain Wikikirjastoon tai [[commons:Etusivu|Commonsiin]] tallennettuja kuvia voi käyttää. Kuvia voi tallettaa [[Toiminnot:Upload|tallennussivulta]]. Tallennettuja kuvia löytyy [[Toiminnot:Imagelist|kuvalistasta]]. </td><td> <pre><nowiki> Kuva: [[Kuva:Wikibooks-logo-en.svg|80px]]</nowiki></pre> tai mieluummin vaihtoehtoisella tekstillä <br/><br/> <pre><nowiki>[[Kuva:Wikibooks-logo-en.svg|80px|Wikikirjaston logo]] </nowiki></pre></td></tr><tr><td> <div class="floatright">[[Kuva:Wikibooks-logo-en.svg|80px|Wikikirjaston logo]]<br/>Hei, minä olen kuvateksti.</div> Kuvan lisääminen tekstin oheen oikealle, kuvatekstin kera, onnistuu esimerkiksi näin. * Kuva ensin, sitten teksti. </td><td> <pre><nowiki><div class="floatright">[[Kuva:Wikibooks-logo-en.svg|90px|Wikikirjaston logo]] <br/>Hei, minä olen kuvateksti.</div></nowiki></pre> Toinen tapa lisätä kuvateksti on liittää kuvaan "frame" määre. Tämä kehys näyttää samalta kuin pikkukuvia "thumb" määreellä luotaessa: <pre><nowiki>[[Kuva:Wikibooks-logo-en.svg|frame|Wikipedian logo]] </nowiki></pre> </td></tr></table> == Merkkien muotoilu == <table border="1" cellpadding="2" cellspacing="0"> <tr> <th>Muotoiltu teksti</th> <th>Kirjoitettu teksti</th> </tr> <tr valign="top"><td> ''Kursivoitu'', '''lihavointi''', '''''molemmat'''''. *Nämä ovat siis moninkertaisia heittomerkkejä ('), eivät lainausmerkkejä ("). </td> <td> <pre><nowiki>''Kursivoitu'', '''lihavointi''', '''''molemmat'''''</nowiki></pre> </td> </tr> <tr valign=top> <td><tt>Tekniset termit</tt> kirjoitetaan konekirjoitusfontilla. </td> <td><pre><nowiki><tt>Tekniset termit</tt> kirjoitetaan konekirjoitusfontilla.</nowiki></pre> </td> </tr> <tr valign=top> <td>Voit käyttää <small>pienikokoisia kirjaimia</small> esimerkiksi <small>mallineissa</small>. </td> <td><pre><nowiki>Voit käyttää <small>pienikokoisia kirjaimia</small> esimerkiksi <small>mallineissa</small></nowiki></pre> </td> </tr> <tr valign="top"><td>Voit <strike>yliviivata oman kommenttisi pois jos muutat mieltäsi</strike> ja <u>alleviivata</u>.</td> <td><pre><nowiki> Voit <strike>yliviivata oman kommenttisi pois jos muutat mieltäsi</strike> ja <u>alleviivata</u>. </nowiki></pre> </td> </tr> <tr valign=top> <td> '''Merkkejä:'''<br/> &iquest; &iexcl; &laquo; &raquo; &sect; &para;<br/> &dagger; &Dagger; &bull; &mdash; &trade; &copy; &reg; &cent; &euro; &yen; <br/> &pound; &curren; </td> <td><pre><nowiki> &amp;iquest; &amp;iexcl; &amp;laquo; &amp;raquo; &amp;sect; &amp;para; &amp;dagger; &amp;Dagger; &amp;bull; &amp;mdash; &amp;trade; &amp;copy; &amp;reg; &amp;cent; &amp;euro; &amp;yen; &amp;pound; &amp;curren; </nowiki></pre></td> </tr> <tr valign="top"><td>Alaindeksi: x₂<br/> Yläindeksi: x² </td> <td><pre><nowiki>Alaindeksi: x₂ Yläindeksi: x² </nowiki></pre></td> </tr> </table> == Muuttujia == {| |- ! Koodi ! Tulos |- | <nowiki>{{CURRENTMONTH}}</nowiki> || {{CURRENTMONTH}} |- | <nowiki>{{CURRENTMONTHNAME}}</nowiki> | {{CURRENTMONTHNAME}} |- | <nowiki>{{CURRENTMONTHNAMEGEN}}</nowiki> | {{CURRENTMONTHNAMEGEN}} |- | <nowiki>{{CURRENTDAY}}</nowiki> || {{CURRENTDAY}} |- | <nowiki>{{CURRENTDAYNAME}}</nowiki> || {{CURRENTDAYNAME}} |- | <nowiki>{{CURRENTYEAR}}</nowiki> || {{CURRENTYEAR}} |- | <nowiki>{{CURRENTTIME}}</nowiki> || {{CURRENTTIME}} |- | <nowiki>{{NUMBEROFARTICLES}}</nowiki> | {{NUMBEROFARTICLES}} |- | <nowiki>{{PAGENAME}}</nowiki> || {{PAGENAME}} |- | <nowiki>{{PAGENAMEE}}</nowiki> || {{PAGENAMEE}} |- | <nowiki>{{NAMESPACE}}</nowiki> || {{NAMESPACE}} |- | <nowiki>{{localurl:pagename}}</nowiki> | {{localurl:pagename}} |- | <nowiki>{{localurl:</nowiki>''Wikipedia:Sandbox''<nowiki>|action=edit}}</nowiki> | {{localurl:Wikipedia:Sandbox|action=edit}} |- | <nowiki>{{SERVER}}</nowiki> || {{SERVER}} |- | <nowiki>{{ns:1}}</nowiki> || {{ns:1}} |- | <nowiki>{{ns:2}}</nowiki> || {{ns:2}} |- | <nowiki>{{ns:3}}</nowiki> || {{ns:3}} |- | <nowiki>{{ns:4}}</nowiki> || {{ns:4}} |- | <nowiki>{{ns:5}}</nowiki> || {{ns:5}} |- | <nowiki>{{ns:6}}</nowiki> || {{ns:6}} |- | <nowiki>{{ns:7}}</nowiki> || {{ns:7}} |- | <nowiki>{{ns:8}}</nowiki> || {{ns:8}} |- | <nowiki>{{ns:9}}</nowiki> || {{ns:9}} |- | <nowiki>{{ns:10}}</nowiki> || {{ns:10}} |- | <nowiki>{{ns:11}}</nowiki> || {{ns:11}} |- | <nowiki>{{ns:12}}</nowiki> || {{ns:12}} |- | <nowiki>{{ns:13}}</nowiki> || {{ns:13}} |- | <nowiki>{{ns:14}}</nowiki> || {{ns:14}} |- | <nowiki>{{ns:15}}</nowiki> || {{ns:15}} |- | <nowiki>{{ns:-1}}</nowiki> || {{ns:-1}} |- | <nowiki>{{ns:-2}}</nowiki> || {{ns:-2}} |- | <nowiki>{{ns:project}}</nowiki> || {{ns:project}} |- | <nowiki>{{SITENAME}}</nowiki> || {{SITENAME}} |} NUMBEROFARTICLES: tietokannassa olevat artikkelit, joissa on linkki ja jotka eivät ole uudelleenohjaussivuja. == Poistamiset == Sivulle, jolla on yli neljä otsikkoa luodaan automaattisesti sisällysluettelo. Jos tämä ei ole toivottavaa (esim. lyhyet sivut, luettelot), voit lisätä tekstin <nowiki>__NOTOC__ </nowiki>. Sivun oikeassa reunassa olevat ''muokkaa''-linkit voi poistaa (esim. jos kuvat sotkevat ne) lisäämällä tekstin <nowiki>__NOEDITSECTION__ </nowiki>. 121 4417 2004-11-15T09:49:27Z Troyhy 17 Ohjeet Ajattelin että parempi olla perusohjeet edes englanniksi, että editointi sujuu helpommin. 122 12350 2006-05-26T14:16:51Z Samulili 276 [[Luokka:Kasvitiede]] {{wikipedia|Kasvitiede|Kasvitiede}} Kasvitiede eli botaniikka on kasveja tutkiva biologinen tieteenhaara. Sen tutkimusalueita ovat mm. kasvien kasvu, lisääntyminen, aineenvaihdunta, kehitys, taudit ja evoluutio. ==Kasvitieteen haarat== Kasvitiede jakautuu useihin haaroihin: # '''Kasvimorfologia''', eli muoto-oppi, tutkii lähinnä kasvien ulkomuotoa ja niiden eri osien keskinäisiä asentosuhteita. Tässä mielessä siitä käytetään myös nimityksiä '''organologia''' ja '''organografia'''. # '''Kasvianatomia''', jonka kohteena on kasvien etupäässä vain mikroskooppisesti tutkittava sisärakenne, solukot (solukko-oppi eli histologia)tai yksittäiset solut ja niiden osat (soluoppi eli sytologia). # '''Kasvifysiologia''' tutkii kasvien elintoimintoja: aineenvaihduntaa, kasvua, kehitystä, lisääntymistä ja liikkeitä. #'''Kasviekologia''' selvittelee kasvien riippuvuutta ilmasto-, maaperä- ym. ympäristötekijöistä sekä sopeutumista niihin. #'''Kasvisystematiikka''' eli kasvitaksonomia tutkii kasvien välisiä yhtäläisyyksiä ja eroja ja pyrkii järjestämään maapallon kaikki kasvimuodot keskinäisen sukupuoleisuuden perusteella yhtenäiseen luontaisjärjestelmään. #'''Kasvimaantiede''' tutkii kasvien esiintymistä luonnossa. Tällöin kasvistollinen, eli floristinen kasvimaantiede kohdistaa huomionsa kasvilajien, -sukujen jne. levinneisyyteen suhteellisen suurilla alueilla, kun taas kasvillisuustiede, eli kasvisosiologia, tutkii kasvien ryhmittymistä kasvustoiksi ja kasviyhdyskunniksi. #'''Kasvipaleontologian''' eli fotopaleontologian kohteina ovat muinaisaikojen kasvit geologisina aikakausina. #'''Perinnöllisyystiede''' eli genetiikka tutkii läheisessä yhteistyössä eläintieteen vastaavan haaran kanssa periytymistä ja muuntelua kasvikunnassa. ==Mikä kasvi on?== Kasvit ovat monisoluisia, pääasiassa yhteyttämällä ravintonsa saavia eliöitä. Ne muodostavat kasvikunnan (Plantae), yhden aitotumaisten eliöiden kolmesta pääryhmästä eläinten ja sienten ohella. Kasvit poikkeavat eläimistä ja sienistä monella tavalla. Ne eivät yleensä kykene liikkumaan paikasta toiseen, vaan pysyvät koko elämänsä tietyllä kasvualustalla. Niillä ei ole lihaksia eikä myöskään hermosoluja. Kasvit ovat yleensä omavaraisia eli autotrofisia, sillä ne hankkivat tarvitsemansa aineet yhteyttämisen avulla. Kasvisolut poikkeavat eläinsoluista muun muassa kiinteällä, selluloosasta koostuvalla soluseinällään ja väriaineita sisältävillä plastideillaan. Vielä 1900-luvulla kasvikuntaan kuuluviksi käsitettiin sienet, levät sekä kaikki yksisoluiset eliöt alkueläimiä lukuun ottamatta. Nykykäsityksen mukaan vain sammalet sekä putkilokasvit, eli ns. versokasvit (embryofyytit), kuuluvat kasvikuntaan. Tästä huolimatta erityisesti monisoluiset levät luokitellaan kasveiksi useissa yhteyksissä. Johtuen kasvi-käsitteen löyhästä liitoksesta nykyisen systematiikan kanssa ei käsitteelle voida asettaa täysin yksiselitteisiä rajoja. Vaikka kasvit eivät ole yhtä pitkälle kehittyneitä kuin eläimet, ovat ne maapallon hallitseva ja näkyvin elämänmuoto. Ne muodostavat levien kanssa suurimman osan planeettamme biomassasta. Lähes ainoina omavaraisina eliöinä kasvit ovat ravintoketjun perusta, ja ne ovat luoneet ilmakehän runsaan happipitoisuuden tuottamalla kaasua yhteyttämisellä. Nykyisen kaltainen elämä maapallolla on pitkälti kasvien ansiota. Kasvilajeja tunnetaan nykyisin noin 325 000. ==Katso myös== [[Hupu 2]] [[Luokka:Kasvitiede]] 123 4419 2004-11-18T11:29:46Z Troyhy 17 Hei, olen [http://www.hamppu.net/forum/profile.php?mode=viewprofile&u=3714 LokkiHybridi] 124 6336 2005-07-09T10:20:41Z Hartz 58 Bubbler-laatikko. Vanhaa hupumateriaalia, kuvan luultavasti ottanut [[Käyttäjä:Addic|Addic]]. {{GFDL}} [[Luokka:Hupu2-kuvat]] 125 12738 2006-05-28T17:01:52Z TeemuN 155 [[Luokka:Pascal]] Pascal oli alun perin proseduraalinen ohjelmointikieli. Proseduraalisella ohjelmointikielellä tarkoitetaan käskyjen laittamista peräkkäin. Ohjelmointi proseduraalisella tavalla on tehtävän jakamista osatehtäviin, ja näiden jakamista edelleen, kunnes tuloksena on niin yksinkertaisia tehtäviä, että ne voidaan suoraan kirjoittaa ohjelmariviksi. Karkeana esimerkkinä voidaan pitää syntymäpäiväjuhlien järjestämistä. Sen osatehtävä on täytekakun tekeminen, ja tämän osatehtävä on kakkupohjan leipominen. Esimerkiksi yhden kananmunan rikkominen voisi vastata analogiassa lopullisen ohjelmakoodin yhtä riviä. Muita proseduraalisia ohjelmointikieliä ovat C ja Ada. Nykyään Pascal-kieltä on kehitetty lisäämällä siihen olio-ohjelmointiin liittyviä ominaisuuksia. Lisäksi siihen kuuluu poikkeukset ja niiden hallinta. Olio-ohjelmointi (''object-oriented programming'') on ohjelmoinnin lähestymistapa, jossa ohjelmointiongelmien ratkaisut jäsennetään olioiden yhteistoimintana. Olio-ohjelmoinnin kaksi koulukuntaa ovat ''skandinaavinen'' ja ''amerikkalainen''. Skandinaavinen koulukunta hahmottaa olio-ohjelmoinnin reaalimaailman simulointina; oliokielistä ensimmäinen, Simula, kuuluu skandinaaviseen koulukuntaan. Amerikkalainen koulukunta on syntynyt Smalltalkin esimerkin ympärille; tälle koulukunnalle oleellista on ohjelman jäsentäminen olioiden yhteistoiminnan avulla riippumatta siitä, simuloiko tämä jäsennys millään tavalla reaalimaailmaa. == Esimerkkiohjelma == Mielestämme helppo tapa perehtyä johonkin ohjelmointikieleen on käytännöntaso, siksi paneudummekin heti ensimmäiseksi raakaan ohjelmointiin. Aloitamme perinteeksi tulleella Hei Maailma-ohjelmalla, joka siis kirjoittaa ruudulle "Hei Maailma" ja se on sitten siinä. Ohjelmointikielissä jopa yhdenkin sanan kirjoittamiseen tarvitaan useampi rivi. program HeiMaailma; begin WriteLn('Hei Maailma!'); end. Kaikki ohjelmat alkavat "Program" avainsanalla, ja ohjelmalohko on rajattu "Begin" / "End" avainsanoilla. Puolipiste erottaa lauseet, ja ohjelma loppuu pisteeseen. ==Ympäristöt== [[w:Delphi| Delphi ]] on Borlandin tekemä graafinen ohjelmankehitysympäristö ja ohjelmointikieli. Delphi mahdollisti julkaisuvuonnaan 1995 ensimmäisenä visuaalisen Windows -lomakkeiden editoinnin yhdistettynä olio-ohjelmointiiin. Linux-ympäristöön Delphistä on tehty oma versionsa, joka tunnetaan nimellä Kylix. Kylix sisältää myös muita ominaisuuksia, kuten C++-kääntäjän. [[w:Lazarus|Lazarus]] on moniin käyttöjärjestelmiin tehty avoimen koodin graafinen ohjelmankehitysympäristö ja se pohjautuu FreePascaliin. [[w:FreePascal| FreePascal]] on moniin käyttöjärjestelmiin tehty perinteinen kääntäjä. ==Historia== Pascal on ollut erityisen suosittu opetuskieli 1970-luvulta lähtien, mutta tässä käytössä sen syrjäytti C-ohjelmointikieli 1990-luvun alkupuolella markkinavoimien pakottamana. Ammattikäyttöön Pascal-kieli tuli Borlandin [[w:Turbo Pascal|Turbo Pascal]]-kielen ansiosta 1980-luvulla. Silloiset Turbo-Pascalin ylivoimaiset ominaisuudet aiheuttivat sen, että muut ohjelmointikieliä tekevät ohjelmointitalot (mm Microsoft) luopuivat vähitellen omista Pascal-kääntäjistä. == Pascalin kielioppi == [[w:Pascal-ohjelmointikieli|Pascalin]] kielioppi on pääpiirteissään seuraavanlainen Kaikki ohjelmat alkavat "Program" avainsanalla, ja ohjelmalohkot on rajataan "Begin" ja "End" avainsanoilla. Puolipiste erottaa lauseet, ja ohjelma loppuu pisteeseen. Kommentit ympäröidään aaltosulkeilla { } tai sulje ja tähti-pareilla (* *). Yhden rivin kommentti merkitään kahdella kauttaviivalla '//' tämä on käytössä vain uusissa Pascal toteutuksissa. Välilyöntejä ja rivinvaihtoja (tai muita tyhjeitä) ei huomioida käännettäessä muualla kuin merkkijonovakioiden sisällä. *[[Pascal/Varatut sanat|Pascalin varatut sanat]] === Muuttujat === - tyypit - sijoitus - laskenta === Ehtorakenteet === - if then else - repeat - while - for === Proseduurit ja funktiot === [[Luokka:Pascal]] 126 12737 2006-05-28T17:01:36Z TeemuN 155 [[Luokka:Pascal]] [[Pascal]]in varatut sanat * '''and''' * '''array''' * '''as''' * '''asm''' * '''begin''' * '''case''' * '''class''' * '''const''' * '''constructor''' * '''destructor''' * '''div''' * '''do''' * '''downto''' * '''else''' * '''end''' * '''except''' * '''exports''' * '''file''' * '''finally''' * '''for''' * '''function''' * '''goto''' * '''if''' * '''implementation''' * '''in''' * '''inherited''' * '''initialization''' * '''inline''' * '''interface''' * '''is''' * '''label''' * '''library''' * '''mod''' * '''nil''' * '''not''' * '''object''' * '''of''' * '''or''' * '''packed''' * '''procedure''' * '''program''' * '''property''' * '''raise''' * '''record''' * '''repeat''' * '''set''' * '''shl''' * '''shr''' * '''string''' * '''then''' * '''to''' * '''try''' * '''type''' * '''unit''' * '''until''' * '''uses''' * '''var''' * '''while''' * '''with''' * '''xor''' [[Luokka:Pascal]] 127 4423 2005-05-24T13:14:47Z Hartz 58 {{tehtäväluettelo}} Tekstiä saa toki kommentoida ja parannella myös muilta osin (tämä olisi jopa erittäin toivottavaa!). Kiinnostuneet voivat postata kommentteja ja parannusehdotuksia sekä muita ideoita forumille sekä tietysti tänne wikiin (esim. tähän keskusteluun). == Lähdeluettelo == Nyt tekstissä on useampia lähdeluetteloja, nämä pitäisi kombinoida. Jonkinlainen formaatti pitäisi suunnitella sekä lähdeluettelolle, että viitteille lähdeluetteloon (viite mieluusti toimivana linkkinä). Ehdotuksia? -[[Käyttäjä:Addic|Addic]] :Olen yrittänyt etsiskellä muunkielisistä wikibookseista että millaisia lähdeformaatteja ja viitteitä käytetään, hyvää mallia en vielä ole löytänyt, mutta tuskin kannattaa pyörää kuitenkaan itse keksiä --> jatketaan etsintöjä [[Käyttäjä:Troyhy|Troyhy]] :Lähteiden kanssa pitää muuten olla tarkkana, minne niitä siirtelee, koska tekstissä on viitteitä lähteisiin esim reseptorikappaleessa, viitataan (1) (3) lähteisiin, nämä linkit tulisis laittaa viittaamaan alkuperäisiin lähteisiin -[[Käyttäjä:Troyhy|Troyhy]] ::Totta, täytyy tuo linkitys muutenkin vielä miettiä -[[Käyttäjä:Addic|Addic]] Ja ettei kävisi liian helpoksi, lähteitä voisi lisäillä lisääkin, kts http://www.hamppu.net/forum/viewtopic.php?t=37 eli siis ainakin seuraaviin lukuihin lähteitä:<br> ''Kannabiksen historiaa'' * tähän lukuun löytyy lähteet tuolta http://www.kukin.to/tietosivut/hamppu/pohninaseppala.html#2 ''Kannabiksen kriminalisoinnin lyhyt historia'' * lähteitä löytyy tuolta (kaikkia tuskin käytetään, kun tekstikin on lyhyempi, mutta soveltaen): http://www.sky.org/data/kriminalisointi.html -[[Käyttäjä:Addic|Addic]] == Artikkeli tulee poistaa tai sitä tulee muokata rankasti == Tässä artikkelissa on mm. (mutta ei ainoastaan) seuraavat ongelmat: * Artikkelin lainmukaisuus on varsin kyseenalainen. On toki tulkinnanvaraista katsotaanko artikkeli yllytykseksi rikoksen tekoon, mutta laillisuuden rajoja hipova materiaali ei kuulu wikibooksiin. Alkusanoissa mainitulla tekstillä: "''Tämän vuoksi teos julkaistaan ainoastaan informatiivisenä kokonaisuutena. Emme kehoita ketään rikkomaan Suomen lakia, vaan tukemaan Suomen kannabisyhdistystä (http://www.sky.org/) ja Humaania päihdepolitiikkaa ry:tä (http://www.hppry.org/) taistelussa liberaalimpien päihdelakien puolesta.''" ei ole '''minkäänlaista''' lainopillista merkitystä. ::Vastaavia kasvatusoppaita myydään mm. kirjakaupoissa ja kasvatusliikkeissä lakia rikkomatta, joten en näe estettä kuin korkeintaan moraaliselle sensuurille ja Suomessa ei sellaista - ainakaan vielä - onneksi harjoiteta. Opas on myös yleishyödyllinen kaikille muiden yrttien, hyötykasvien ja myös esimerkiksi chilin kotikasvattajille. ::Tulisi myöskin huomioida että kaikkialla Esim. Kotikasvatus ei ole kiellettyä, Espanjassa, Sweitsissä ja muissa maissa missä kunnioitetaan kodin yksityisyyttä ei ole kiellettyä kasvattaa Hamppua tai mitään muutakaan kasvia omaan käyttöön. Tieto jostakin asiasta ei voi olla yllytys rikokseen. Mielestäni tässä hupun versiossa ei missää kehoiteta kasvattamaan tai käyttämään hamppua, vaan siinä annetaan tietoa kasvatuksesta. Tätä tietoa voi sitten käyttää lain sallimissa rajoissa kukin miten haluaa. [[Käyttäjä:Troyhy|Troyhy]] 5. tammikuuta 2005 kello 11:40 (UTC) * Wikibooksin ohjeistuksen ([[en:Wikibooks:Policies and guidelines]]) mukaan artikkeleissa tulisi noudattaa '''neutraalia näkökulmaa''' ([[en:Wikibooks:Neutral point of view]]). Tämä artikkeli kuitenkin esittelee asiat täysin yhdestä näkökulmasta, eikä anna sijaa muille mielipiteille vaan leimaa ne ehdottoman vääriksi. ::Teos onkin kokoelma useamman kirjoittajan tekstejä, jotka siirrettiin vasta äskettäin wikibooksiin. Tästä johtuen on näkökulma paikoin vielä varsin yksipuolinen. Sijaa siis annetaan kaikille, ja kaikilta myös toivotaan neutraalia suhtautumista asiaan. Tämä on kuitenkin tarkoitettu vain kasvatusoppaaksi eikä se mielestäni tarvitse valistusta suuntaan eikä toiseen. ::Mielestäni esim. keittokirjaakaan ei voi kirjoittaa täysin neutraalista näkökulmasta, jos halutaan kirjoittaa hernekeittoresepti, valitaan joku tietty variaatio hernekeiton ohjeesta. Hernekeitto saatetaan tehdä eri tavoin Karjalassa ja Lapissa, mutta Keittokirjaan tehdään kuitenkin valinta mikä resepti valitaan. Mielestäni samaa logiikkaa voi käyttää Hupuun, jokin tietty ohje vaan pitää valita ja kirjoittaa se ylös. [[Käyttäjä:Troyhy|Troyhy]] 5. tammikuuta 2005 kello 11:40 (UTC) * Artikkeli ei ole [http://www.gnu.org/licenses/fdl.txt GNU Free Document License &mdash;lisenssin] mukainen. GFDL ei mahdollista mitään alkusanojen tekstissä mainituista ehdoista: **''Teoksesta ei saa periä minkäänlaista maksua.'' **''Teoksen sisältöön ei saa tehdä muutoksia.'' **''Tätä © tekstiä ei saa poistaa teoksen alusta.'' ::Poistin nämä ja muotoilin hieman etusivua * Artikkeli esittää faktana asioita joista ei ole mitään tieteellistä tai muunkaanlaista näyttöä. ::Näistä faktoista voisimme keskustella ko. sivujen keskustelupalstoilla niin saadaan hiottua teksti virheettömäksi myös ''faktojen'' suhteen. Kuten tästäkin keskustelusta ilmenee on lähdeviitteetkin yhä sisältöä vastaavasti jäsentämättä ja myös paljon muuta tekemistä riittää, teos on siis keskeneräinen mutta ehkä se wikikirjastossa joku päivä alkaa olla jo lähes täydellinen :) 128 6339 2005-07-09T10:21:35Z Hartz 58 Bubblerin kansi päällystettynä foliolla. Vanhaa hupumateriaalia, kuvan luultavasti ottanut [[Käyttäjä:Addic|Addic]]. {{GFDL}} [[Luokka:Hupu2-kuvat]] 129 4425 2005-05-16T09:03:00Z Hupu23ditor 46 [[Luokka:Hupu2-kuvat]] Bubblerin kansi {{GFDL}} [[Luokka:Hupu2-kuvat]] 130 4426 2004-11-16T19:06:50Z Troyhy 17 korjattu kuvateksti Laatikko porisee 132 6334 2005-07-09T10:18:40Z Hartz 58 Pistokas bubblerin ruukussa. Vanhaa hupumateriaalia, kuvan luultavasti ottanut [[Käyttäjä:Addic|Addic]]. {{GFDL}} [[Luokka:Hupu2-kuvat]] 133 6332 2005-07-09T10:17:19Z Hartz 58 Bubbler toiminnassa. Vanhaa hupumateriaalia, kuvan luultavasti ottanut [[Käyttäjä:Addic|Addic]]. {{GFDL}} [[Luokka:Hupu2-kuvat]] 134 4429 2004-11-17T14:26:53Z Addic 18 [http://www.hamppu.net/forum/profile.php?mode=viewprofile&u=5 Minut] löytää [http://hamppu.net/ hamppu.net:istä] ja sen [http://www.hamppu.net/forum/ foorumilta]. 136 4430 2004-12-31T11:16:20Z Hupu2 16 [[Luokka:Hupu2-kuvat]] Puutarhurin ostokset Piirtänyt: m a k e / Hamppuforum (2002) [[Luokka:Hupu2-kuvat]] 137 12419 2006-05-26T15:59:12Z Samulili 276 [[Luokka:Thain kieli]] {{rajaus|[[Image:Thailand flag 300.png|center]]}} ==Kielioppaat== #[[Thai/Turistisanakirja|Turistisanakirja]] #[[Thai/Kielioppi|Kielioppi]] [[Luokka:Kielet]] [[Luokka:Thain kieli]] [[en:Thai]] 139 4432 2005-05-18T20:25:37Z 85.76.79.162 Luokka Hullu Puutarhuri 2 -logo [[Luokka:Hupu2-kuvat]] 140 4433 2004-12-07T16:11:49Z Troyhy 17 Häiriköintiä Kyllä, sivuja voi muokata, mutta asiattomuudet kuitenkin poistellaan hetimiten.. Keksippäs ensi kerralla vaikka jotain fiksuakin lisättävää tuonne hupuun.. 143 sysop 8018 2005-12-22T07:10:08Z MediaWiki default siirsi sivun ”$1” uudelleenohjauksen ”$2” päälle 144 sysop 13844 2006-06-15T11:07:24Z Mzlla 323 lisätty Näytä/Piilota-toiminneen vaatimat tyylitiedot /* <pre> */ .newpage {color:green; font-weight:bold;} .minoredit, .minor {color:gray;} /* The styles of the new toolbar */ #btb-area { margin-top: 0em; border: 1px solid silver; padding: 0.5em; display: none; /* To be overridden from js */ } .btb-i-sc { border-bottom: 1px solid gray; border-right: 1px solid gray; padding-left: 0.3em; padding-right: 0.3em; background: silver; font-size: medium; cursor: pointer; } .btb-i-f { padding: 0.1em; background: #ffd; border: 1px solid #aa8; font-size: x-small; color: gray; text-decoration: underline; cursor: pointer; } #fiwiki-templatetable { padding: 0.5em; border: 1px solid #aa8; } .fiwiki-templatefeature { padding: 0.1em; background: #ffd; border: 1px solid #aa8; font-size: x-small; color: gray; text-decoration: underline; cursor: pointer; } /* Special:Allpages uudelleenohjaukset */ .allpagesredirect a { color: #aaaaaa; background: none; } div.NavFrame { margin: 0px; padding: 2px; border: 1px solid #aaaaaa; text-align: center; border-collapse: collapse; } div.NavFrame + div.NavFrame { border-top-style: none; border-top-style: hidden; } div.NavPic { background-color: #ffffff; margin: 0px; padding: 2px; float: left; } div.NavFrame div.NavHead { height: 1.6em; font-weight: bold; font-size: 100%; background-color: #efefef; } div.NavFrame p { font-size: 100%; } div.NavFrame div.NavContent { font-size: 100%; } div.NavFrame div.NavContent p { font-size: 100%; } div.NavEnd { margin: 0px; padding: 0px; line-height: 1px; clear: both; } .NavToggle { float:right; } /* </pre> */ 145 sysop 4437 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default Tietoja 146 sysop 4438 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default Tietoja {{GRAMMAR:elative|{{SITENAME}}}} 147 sysop 4439 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default v 148 sysop 4440 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default i 149 sysop 4441 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default p 150 sysop 4442 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default s 151 sysop 4443 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default f 152 sysop 4444 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default käyttäjän '''$1''' salasana on lähetetty osoitteeseen '''$2'''. 153 sysop 4445 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default Salasana lähetetty. 154 sysop 4446 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default Olet jo luonut $1 tunnusta. Et voi luoda uutta. 155 sysop 4447 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default Toiminto suoritettu 156 sysop 4448 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default Lisätty tarkkailulistalle 157 sysop 14351 2006-07-01T18:48:08Z MediaWiki default Sivu '''$1''' on lisätty [[Special:Watchlist|tarkkailulistallesi]]. Tulevaisuudessa sivuun ja sen keskustelusivuun tehtävät muutokset listataan täällä. Sivu on '''lihavoitu''' [[Special:Recentchanges|tuoreiden muutosten listassa]], jotta huomaisit sen helpommin. Jos haluat myöhemmin poistaa sivun tarkkailulistaltasi, napsauta linkkiä ''lopeta tarkkailu'' sivun reunassa. 158 sysop 4450 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default Add Group 159 sysop 4451 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default + 160 sysop 7106 2005-10-26T15:18:46Z MediaWiki default {{ns:project}}:Ylläpitäjät 161 sysop 4453 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default Lupaan, että tämän tiedoston tekijänoikeuksien haltija sallii sen käytön {{GRAMMAR:inessive|{{SITENAME}}}}. 162 sysop 4454 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default all 163 sysop 4455 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default Kaikki sivut 164 sysop 8144 2006-01-01T12:20:20Z MediaWiki default Yhdistetty lokien näyttö. Voit rajoittaa listaa valitsemalla lokityypin, käyttäjän tai sivun johon muutos on kohdistunut. 165 sysop 4457 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default Kaikki järjestelmäviestit 166 sysop 14354 2006-07-01T18:48:08Z MediaWiki default {{ns:special}}:Allmessages-sivu ei ole käytössä, koska wgUseDatabaseMessages-asetus on pois päältä. 167 sysop 14355 2006-07-01T18:48:08Z MediaWiki default {{ns:special}}:Allmessages-sivu ei tue täällä käyttöliittymäkieltäsi <b>$1</b>. 168 sysop 5709 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default Tämä on luettelo kaikista MediaWiki-nimiavaruudessa olevista viesteistä. 169 sysop 4461 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default Kaikki sivut 170 sysop 4462 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default Display pages starting at: $1 171 sysop 4463 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default Choose namespace: $1 $2 172 sysop 4464 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default All pages ($1 namespace) 173 sysop 4465 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default Seuraava 174 sysop 4466 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default Edellinen 175 sysop 5713 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default Vaihda 176 sysop 8020 2005-12-22T07:10:08Z MediaWiki default $1…$2 177 sysop 6704 2005-08-19T23:10:45Z MediaWiki default <strong>Käyttäjä $1, olet jo kirjautunut sisään!</strong><br />\n 178 sysop 7110 2005-10-26T15:18:47Z MediaWiki default Käyttäjän [[{{ns:user}}:$2|$2]] ([[{{ns:user_talk}}:$2|keskustelu]]) tekemiä muutoksia sivuun $1 ei voi kumota, koska käyttäjä [[{{ns:user}}:$3|$3]] ([[{{ns:user_talk}}:$3|keskustelu]]) on tehnyt uudempia muutoksia. 179 sysop 4471 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default Kauan muokkaamattomat sivut 180 sysop 4472 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default ja 181 sysop 4473 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default Keskustele tämän IP:n kanssa 182 sysop 14356 2006-07-01T18:48:08Z MediaWiki default ----''Tämä on nimettömän käyttäjän keskustelusivu. Hän ei ole joko luonut itselleen käyttäjätunnusta tai ei käytä sitä. Siksi hänet tunnistetaan nyt numeerisella IP-osoitteella. Kyseinen IP-osoite voi olla useamman henkilön käytössä. Jos olet nimetön käyttäjä, ja sinusta tuntuu, että aiheettomia kommentteja on ohjattu sinulle, [[{{ns:special}}:Userlogin|luo itsellesi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään]] välttääksesi jatkossa sekaannukset muiden nimettömien käyttäjien kanssa.'' 183 sysop 4475 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default {{GRAMMAR:genitive|{{SITENAME}}}} anonyymit käyttäjät 184 sysop 6705 2005-08-19T23:10:45Z MediaWiki default huhtikuu 185 sysop 4477 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default huhtikuu 186 sysop 4478 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default Sivu 187 sysop 4479 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default Kohdesivu on jo olemassa, tai valittu nimi ei ole sopiva. Ole hyvä ja valitse uusi nimi. 188 sysop 4480 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default (sivut) 189 sysop 4481 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default Näytä varsinainen sivu 190 sysop 4482 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default SQL-kysely 191 sysop 4483 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default Tietokantakyselyt 192 sysop 4484 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default Tämä ominaisuus ei ole käytössä 193 sysop 6706 2005-08-19T23:10:45Z MediaWiki default elokuu 194 sysop 4486 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default elokuu 195 sysop 4487 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default Olet automaattisesti estetty, koska jaat IP-osoitteen käyttäjän $1 kanssa. Eston syy: $2. 196 sysop 4488 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default Toimintoa ei voi suorittaa tälle sivulle. 197 sysop 5719 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default Tiedoston nimi vaihdettiin: $1. 198 sysop 8147 2006-01-01T12:20:21Z MediaWiki default ”<tt>.$1</tt>” ei ole suositeltava tiedostomuoto. 199 sysop 4491 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default IP-osoite on väärin muotoiltu. 200 sysop 4492 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default Kelvoton hakumerkkijono 201 sysop 5720 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default Tekemäsi kysely ei ole kelvollinen. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että et ole määritellyt hakumerkkijonoa. 202 sysop 4494 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default Syöttämäsi salasanat ovat erilaiset. 203 sysop 4495 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default Virheellinen otsikko 204 sysop 14359 2006-07-01T18:48:08Z MediaWiki default Pyytämäsi sivuotsikko oli virheellinen, tyhjä tai väärin linkitetty kieltenvälinen tai wikienvälinen linkki. 205 sysop 5721 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default (sivut) 206 sysop 4498 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default Can't delete this article because it contains block-compressed revisions. This is a temporary situation which the developers are well aware of, and should be fixed within a month or two. Please mark the article for deletion and wait for a developer to fix our buggy software. 207 sysop 14362 2006-07-01T18:48:08Z MediaWiki default Yritit muokata sivua tai luoda uuden sivun. $1 on estänyt pääsysi {{GRAMMAR:illative|{{SITENAME}}}} joko käyttäjänimesi tai IP-osoitteesi perusteella. Annettu syy estolle on: <br />''$2''<br />Jos olet sitä mieltä, että sinut on estetty syyttä, voit keskustella asiasta [[{{ns:project}}:Ylläpitäjät|ylläpitäjän]] kanssa. Huomaa, ettet voi lähettää sähköpostia {{GRAMMAR:genitive|{{SITENAME}}}} kautta, ellet ole asettanut olemassaolevaa sähköpostiosoitetta [[{{ns:special}}:Preferences|asetuksissa]]. Jos IP-osoitteesi on dynaaminen, eli se voi toisinaan vaihtua, olet saattanut saada estetyn osoitteen käyttöösi, ja esto vaikuttaa nyt sinuun. Jos tämä ongelma toistuu jatkuvasti, ota yhteyttä Internet-palveluntarjoajaasi tai {{GRAMMAR:genitive|{{SITENAME}}}} ylläpitäjään. Ilmoita IP-osoitteesi, joka on $3. 208 sysop 4500 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default Pääsy estetty 209 sysop 4501 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default Aseta muokkausesto 210 sysop 4502 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default Esto onnistui 211 sysop 7111 2005-10-26T15:18:47Z MediaWiki default Käyttäjä tai IP-osoite '''$1''' on estetty.<br />Nykyiset estot löytyvät [[{{ns:special}}:Ipblocklist|estolistalta]]. 212 sysop 6860 2005-09-05T09:19:10Z MediaWiki default Tällä lomakkeella voit estää käyttäjän tai IP-osoitteen muokkausoikeudet. Muokkausoikeuksien poistamiseen pitää olla syy, esimerkiksi sivujen vandalisointi. Kirjoita syy siihen varattuun kenttään.<br />Vanhenemisajat noudattavat GNUn standardimuotoa, joka on kuvattu tar-manuaalissa ([http://www.gnu.org/software/tar/manual/html_chapter/tar_7.html] [EN]), esimerkiksi ”1 hour”, ”2 days”, ”next Wednesday”, 2005-08-29”. Esto voi olla myös ”indefinite” tai ”infinite”, joka kestää kunnes se poistetaan. 213 sysop 4505 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default esto 214 sysop 6707 2005-08-19T23:10:45Z MediaWiki default $1 — $2 on estänyt käyttäjän $3 ($4) 215 sysop 6708 2005-08-19T23:10:45Z MediaWiki default esti käyttäjän tai IP-osoitteen $1. Eston kesto: $2 216 sysop 4508 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Estoloki 217 sysop 4509 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Tässä on loki muokkausestoista ja niiden purkamisista. Automaattisesti estettyjä IP-osoitteita ei kirjata. Tutustu [[Special:Ipblocklist|estolistaan]] nähdäksesi listan tällä hetkellä voimassa olevista estoista. 218 sysop 5722 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default block level 219 sysop 4511 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Lihavoitu teksti 220 sysop 4512 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Lihavointi 221 sysop 4513 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Kirjalähteet 222 sysop 4514 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Alla on lista linkeistä ulkopuolisiin sivustoihin, joilla myydään uusia ja käytettyjä kirjoja. Niillä voi myös olla lisätietoa kirjoista, joita etsit. {{SITENAME}} ei liity mitenkään näihin sivustoihin, eikä tätä listaa tule pitää suosituksena tai hyväksyntänä. 223 sysop 4515 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Virheelliset uudelleenohjaukset 224 sysop 4516 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Seuraavat uudelleenohjaukset on linkitetty artikkeleihin, joita ei ole olemassa. 225 sysop 4517 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Ongelmat ja parannusehdotukset 226 sysop 14364 2006-07-01T18:48:08Z MediaWiki default {{ns:project}}:Ongelmat ja parannusehdotukset 227 sysop 5723 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default Byrokraattiloki 228 sysop 7112 2005-10-26T15:18:48Z MediaWiki default Käyttäjän [[$1|]] sai oikeudet$3 229 sysop 4521 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Tämän toiminnon voivat suorittaa vain ylläpitäjät, joilla on byrokraattioikeudet. 230 sysop 4522 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Tämän toiminnon suorittamiseen tarvitaan byrokraattioikeudet 231 sysop 4523 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default päiväyksen mukaan 232 sysop 4524 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default nimen mukaan 233 sysop 4525 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default koon mukaan 234 sysop 4526 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Pyydetystä sivusta näytettiin välimuistissa oleva kopio, ja se saattaa olla vanhentunut. 235 sysop 4527 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Keskeytä 236 sysop 5725 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default Sivun tai tiedoston poisto epäonnistui. Joku muu on saattanut poistaa sen. 237 sysop 7113 2005-10-26T15:18:49Z MediaWiki default Aiempaan versioon ei voi palauttaa, koska viimeisin kirjoittaja on sivun ainoa tekijä. 238 sysop 14366 2006-07-01T18:48:08Z MediaWiki default {{PLURAL:$1|Luokka|Luokat}} 239 sysop 4531 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default {{GRAMMAR:inessive|{{SITENAME}}}} on seuraavat luokat: 240 sysop 4532 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Luokka 241 sysop 4533 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Sivut, jotka ovat luokassa $1 242 sysop 14367 2006-07-01T18:48:08Z MediaWiki default Tässä luokassa on {{PLURAL:$1|yksi sivu|$1 sivua}}. 243 sysop 4535 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Tässä luokassa on yksi sivu. 244 sysop 4536 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Vaihda salasanaa 245 sysop 4537 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default muutosta 246 sysop 14370 2006-07-01T18:48:08Z MediaWiki default '''Huomautus:''' Selaimen välimuisti pitää tyhjentää asetusten tallentamisen jälkeen, jotta muutokset tulisivat voimaan: *'''Mozilla, Konqueror ja Safari:''' napsauta ''Shift''-näppäin pohjassa päivitä tai paina ''Ctrl-Shift-R'' (''Cmd-Shift-R'' Applella) *'''IE:''' napsauta ''Ctrl''-näppäin pohjassa päivitä tai paina ''Ctrl-F5'' *'''Konqueror''': napsauta päivitä tai paina ''F5'' *'''Opera:''' saatat joutua tyhjentään välimuistin kokonaan (''Tools→Preferences''). 247 sysop 7115 2005-10-26T15:18:49Z MediaWiki default Sarakkeet: 248 sysop 4540 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Vertaile valittuja versioita 249 sysop 6451 2005-07-29T10:36:10Z MediaWiki default Toteuta 250 sysop 4542 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Yes, I really want to delete this. 251 sysop 4543 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Vahvista poisto 252 sysop 7116 2005-10-26T15:18:49Z MediaWiki default Olet poistamassa sivun tai tiedoston ja kaiken sen historian. Ymmärrä teon seuraukset ja tee poisto {{GRAMMAR:genitive|{{SITENAME}}}} käytäntöjen mukaisesti. 253 sysop 4545 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Vahvista suojaus 254 sysop 4546 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Haluatko varmasti suojata tämän sivun? 255 sysop 4547 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Vahvista suojauksen poisto 256 sysop 4548 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Haluatko varmasti poistaa tämän sivun suojauksen? 257 sysop 7118 2005-10-26T15:18:50Z MediaWiki default Sisällön merkkien määrä riviä kohden: 258 sysop 7119 2005-10-26T15:18:50Z MediaWiki default Rivien määrä tulosta kohti: 259 sysop 4551 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default muokkaukset 260 sysop 4552 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Käyttäjän $1 muokkaukset 261 sysop 4553 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Käyttäjän muokkaukset 262 sysop 4554 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Sisältö on käytettävissä lisenssillä $1. 263 sysop 14375 2006-07-01T18:48:08Z MediaWiki default {{ns:project}}:Tekijänoikeudet 264 sysop 4556 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default {{SITENAME}} ja tekijänoikeudet 265 sysop 14376 2006-07-01T18:48:08Z MediaWiki default <strong>Muutoksesi astuvat voimaan välittömästi.</strong> Jos haluat harjoitella muokkaamista, ole hyvä ja käytä [[{{ns:project}}:Hiekkalaatikko|hiekkalaatikkoa]].<br /><br />Kaikki {{GRAMMAR:illative|{{SITENAME}}}} tehtävät tuotokset katsotaan julkaistuksi $2 -lisenssin mukaisesti ($1). Jos et halua, että kirjoitustasi muokataan armottomasti ja uudelleenkäytetään vapaasti, älä tallenna kirjoitustasi. Tallentamalla muutoksesi lupaat, että kirjoitit tekstisi itse, tai kopioit sen jostain vapaasta lähteestä. <strong>ÄLÄ KÄYTÄ TEKIJÄNOIKEUDEN ALAISTA MATERIAALIA ILMAN LUPAA!</strong> 266 sysop 14377 2006-07-01T18:48:08Z MediaWiki default >Huomaa, että kuka tahansa voi muokata, muuttaa ja poistaa kaikkia sivustolle tekemiäsi lisäyksiä ja muutoksia. Muokkaamalla sivustoa luovutat sivuston käyttäjille tämän oikeuden ja takaat, että lisäämäsi aineisto on joko itse kirjoittamaasi tai peräisin jostain vapaasta lähteestä. Lisätietoja sivulla $1. <strong>TEKIJÄNOIKEUDEN ALAISEN MATERIAALIN KÄYTTÄMINEN ILMAN LUPAA ON EHDOTTOMASTI KIELLETTYÄ!</strong> 267 sysop 4559 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Sivua $1 ei voitu poistaa tarkkailulistalta 268 sysop 4560 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Luo uusi käyttäjätunnus 269 sysop 4561 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default sähköpostitse 270 sysop 5743 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default createaccount level 271 sysop 4563 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Sivun tekijäluettelo 272 sysop 4564 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default nyk. 273 sysop 4565 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Ajankohtaista 274 sysop 14378 2006-07-01T18:48:08Z MediaWiki default {{ns:project}}:Ajankohtaista 275 sysop 4567 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Nykyinen versio 276 sysop 7120 2005-10-26T15:18:51Z MediaWiki default Nykyinen versio 277 sysop 4569 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Data 278 sysop 4570 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Tietokantavirhe 279 sysop 4571 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Päiväyksen muoto 280 sysop 8148 2006-01-01T12:20:21Z MediaWiki default Tietokantakyselyssä oli syntaksivirhe. Syynä saattaa olla virheellinen kysely, tai se saattaa johtua ohjelmointivirheestä. Viimeinen tietokantakysely, jota yritettiin, oli: <blockquote><tt>$1</tt></blockquote>. Se tehtiin funktiosta ”<tt>$2</tt>”. MySQL palautti virheen ”<tt>$3: $4</tt>”. 281 sysop 14379 2006-07-01T18:48:08Z MediaWiki default Tietokantakyselyssä oli syntaksivirhe. Viimeinen tietokantakysely, jota yritettiin, oli: ”$1”. Se tehtiin funktiosta ”$2”. MySQL palautti virheen ”$3: $4”. 282 sysop 6865 2005-09-05T09:19:10Z MediaWiki default Sivut, joilla ei ole linkkejä 283 sysop 4575 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Virheenetsintä 284 sysop 6712 2005-08-19T23:10:45Z MediaWiki default joulukuu 285 sysop 4577 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default joulukuu 286 sysop 4578 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default oletus 287 sysop 4579 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Etsi oletusarvoisesti näistä nimiavaruuksista: 288 sysop 6713 2005-08-19T23:10:45Z MediaWiki default {{SITENAME}}-sähköposti 289 sysop 4581 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Poista 290 sysop 4582 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Poistamisen syy 291 sysop 4583 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default poisti sivun $1 292 sysop 4584 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Poistettiin vanha versio $1. 293 sysop 7122 2005-10-26T15:18:51Z MediaWiki default '''[[{{ns:special}}:Undelete/$1|$1]]''' on poistettu. Katso $2 nähdäksesi listan viimeaikaisista poistoista. 294 sysop 4586 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default poista 295 sysop 4587 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default poista 296 sysop 4588 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Poista sivu 297 sysop 5750 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default delete level 298 sysop 4590 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Sivun $1 poisto 299 sysop 4591 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Poista tämä sivu 300 sysop 4592 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default poistoloki 301 sysop 4593 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Poistoloki 302 sysop 4594 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Alla on loki viimeisimmistä poistoista. 303 sysop 4595 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Yrittämäsi toiminnon voi suorittaa vain henkilö, jolla on ohjelmistokehittäjänoikeudet. Katso $1. 304 sysop 4596 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Ohjelmiston kehittäjän oikeuksia vaaditaan 305 sysop 4597 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default ero 306 sysop 4598 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Versioiden väliset erot 307 sysop 5752 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default Linkit tarkennusivuihin 308 sysop 14381 2006-07-01T18:48:08Z MediaWiki default {{ns:project}}:Linkkejä_tarkennussivuihin 309 sysop 4601 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Seuraavat artikkelit linkittävät <i>tarkennussivuun</i>. Sen sijasta niiden pitäisi linkittää asianomaiseen aiheeseen.<br />Sivua kohdellaan tarkennussivuna jos siihen on linkki sivulta $1.<br />Linkkejä muihin nimiavaruuksiin <i>ei</i> ole listattu tässä. 310 sysop 14382 2006-07-01T18:48:08Z MediaWiki default {{ns:project}}:Vastuuvapaus 311 sysop 4603 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Vastuuvapaus 312 sysop 4604 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Kaksinkertaiset uudelleenohjaukset 313 sysop 14384 2006-07-01T18:48:08Z MediaWiki default <b>Huomio:</b> Tässä listassa saattaa olla virheitä. Yleensä kyseessä on sivu, jossa ensimmäisen #REDIRECTin jälkeen on tekstiä.<br />\nJokaisella rivillä on linkit ensimmäiseen ja toiseen uudelleenohjaukseen sekä toisen uudelleenohjauksen kohteen ensimmäiseen riviin, eli yleensä ”oikeaan” kohteeseen, johon ensimmäisen uudelleenohjauksen pitäisi osoittaa. 314 sysop 4606 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Muokkaa 315 sysop 4607 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Muokkauksen yhteenveto oli: <i>$1</i>. 316 sysop 4608 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Päällekkäinen muokkaus: $1 317 sysop 4609 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Muokkaa tämän sivun uusinta versiota 318 sysop 4610 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Edit Group 319 sysop 4611 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Muokkausohjeet 320 sysop 14385 2006-07-01T18:48:08Z MediaWiki default {{ns:help}}:Kuinka_sivuja_muokataan 321 sysop 4613 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Muokataan sivua $1 322 sysop 4614 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Muokataan kommenttia sivulla $1 323 sysop 5756 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default <center><strong>Varoitus</strong>: Olet muokkaamassa vanhaa versiota tämän sivun tekstistä. Jos tallennat sen, kaikki tämän version jälkeen tehdyt muutokset katoavat.</center> 324 sysop 5757 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default Muokataan osiota sivusta $1 325 sysop 4617 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default muokkaa 326 sysop 4618 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Muokkaa tätä sivua 327 sysop 5758 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default Muokkaa käyttäjän ryhmiä 328 sysop 4620 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Estä sähköpostin lähetys osoitteeseen 329 sysop 5762 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default &nbsp; 330 sysop 4622 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Lähettäjä 331 sysop 4623 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Viesti 332 sysop 4624 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Lähetä sähköpostia käyttäjälle 333 sysop 4625 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Jos tämä käyttäjä on antanut asetuksissaan kelvollisen sähköpostiosoitteen, alla olevalla lomakeella voi lähettää yhden viestin hänelle. Omissa asetuksissasi annettu sähköpostiosoite näkyy sähköpostin lähettäjän osoitteena, jotta vastaanottaja voi vastata viestiin. 334 sysop 4626 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Lähetä 335 sysop 4627 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Sähköposti lähetetty 336 sysop 4628 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Sähköpostiviestisi on lähetetty. 337 sysop 4629 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Aihe 338 sysop 4630 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Vastaanottaja 339 sysop 4631 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Lähetä sähköpostia tälle käyttäjälle 340 sysop 6714 2005-08-19T23:10:45Z MediaWiki default Tiedosto, jonka yritit tallentaa näyttää olevan tyhjä. Tarkista, että kirjoitit polun ja nimen oikein ja että se ei ole liian suuri kohdepalvelimelle. 341 sysop 4633 2005-06-25T11:03:24Z MediaWiki default Anna lukituksen syy sekä sen arvioitu poistamisaika 342 sysop 4634 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Virhe 343 sysop 4635 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Virhe 344 sysop 14390 2006-07-01T18:48:08Z MediaWiki default ennen tyhjentämistä sisälsi: ”$1” 345 sysop 4637 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default oli tyhjä 346 sysop 14391 2006-07-01T18:48:08Z MediaWiki default sisälsi: ”$1” 347 sysop 4639 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Joku muu on muuttanut tätä sivua sen jälkeen, kun aloit muokata sitä. Ylempi tekstialue sisältää tämänhetkisen tekstin. Tekemäsi muutokset näkyvät alemmassa ikkunassa. Sinun täytyy yhdistää muutoksesi olemassa olevaan tekstiin. '''Vain''' ylemmässä alueessa oleva teksti tallentuu, kun tallennat sivun. 348 sysop 4640 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Sivujen vienti 349 sysop 4641 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Liitä mukaan ainoastaan uusin versio, ei koko historiaa. 350 sysop 9463 2006-03-28T05:51:48Z MediaWiki default Voit viedä sivun tai sivujen tekstiä ja muokkaushistoriaa XML-muodossa. Tämä tieto voidaan tuoda johonkin toiseen wikiin, jossa käytetään MediaWiki-ohjelmistoa.<br \>Syötä sivujen otsikoita riveittäin alla olevaan laatikkoon. Valitse myös, haluatko kaikki versiot sivuista, vai ainoastaan nykyisen version.<br \>Jälkimmäisessä tapauksessa voit myös käyttää linkkiä. Esimerkiksi sivun {{Mediawiki:mainpage}} saa vietyä linkistä [[{{ns:special}}:Export/{{Mediawiki:mainpage}}]]. 351 sysop 4643 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default http://www.example.com linkin otsikko 352 sysop 4644 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Ulkoinen linkki (muista http:// edessä) 353 sysop 14395 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default FAQ 354 sysop 14396 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default {{ns:project}}:FAQ 355 sysop 6716 2005-08-19T23:10:46Z MediaWiki default helmikuu 356 sysop 4648 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default helmikuu 357 sysop 4649 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Uutissyötteet: 358 sysop 4650 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Tiedostoa <b>$1</b> ei voitu kopioida tiedostoksi <b>$2</b>. 359 sysop 4651 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Tiedostoa <b>$1</b> ei voitu poistaa. 360 sysop 4652 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Yhteenveto 361 sysop 6717 2005-08-19T23:10:46Z MediaWiki default Samanniminen tiedosto on jo olemassa. Katso tiedoston sivu $1, jos et ole varma, haluatko muuttaa sitä. 362 sysop 4654 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Tiedosto puuttuu 363 sysop 4655 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Tiedoston nimi 364 sysop 4656 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Tiedostoa <b>$1</b> ei löytynyt. 365 sysop 4657 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Tiedostoa <b>$1</b> ei voitu nimetä uudelleen nimellä <b>$2</b>. 366 sysop 4658 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Lähde 367 sysop 4659 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Tiedoston tekijänoikeudet 368 sysop 6010 2005-07-03T11:15:17Z MediaWiki default Tiedosto '''$1''' on tallennettu onnistuneesti. Seuraa linkkiä ($2) kuvaussivulle, ja täytä tiedostoon liityvät tiedot, kuten mistä se on peräisin, milloin se on luotu, kuka sen loi ja mahdollisesti muita tietämiäsi tietoja. Jos tiedosto on kuva, voit lisätä sen sivulle näin: '''<nowiki>[[Kuva:$1|thumb|Kuvaus]]</nowiki>''' 369 sysop 6011 2005-07-03T11:15:17Z MediaWiki default Lomakkeen tiedot eivät kelpaa 370 sysop 4662 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default perjantai 371 sysop 4663 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default GEO-koordinaatit 372 sysop 6012 2005-07-03T11:15:17Z MediaWiki default noudetaan tiedostoluetteloa 373 sysop 4665 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Siirry 374 sysop 6013 2005-07-03T11:15:17Z MediaWiki default <form method="get" action="http://www.google.com/search" id="googlesearch"> <input type="hidden" name="domains" value="{{SERVER}}" /> <input type="hidden" name="num" value="50" /> <input type="hidden" name="ie" value="$2" /> <input type="hidden" name="oe" value="$2" /> <input type="text" name="q" size="31" maxlength="255" value="$1" /> <input type="submit" name="btnG" value="$3" /> <div> <input type="radio" name="sitesearch" id="gwiki" value="{{SERVER}}" checked="checked" /><label for="gwiki">{{SITENAME}}</label> <input type="radio" name="sitesearch" id="gWWW" value="" /><label for="gWWW">WWW</label> </div> </form> 375 sysop 4667 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Utele selaimelta 376 sysop 4668 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Otsikkoteksti 377 sysop 4669 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Otsikko 378 sysop 4670 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Ohje 379 sysop 4671 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default piilota 380 sysop 4672 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default piilota 381 sysop 4673 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default historia 382 sysop 6718 2005-08-19T23:10:46Z MediaWiki default Merkinnät: (nyk.) = eroavaisuudet nykyiseen versioon, (edell.) = eroavaisuudet edelliseen versioon, <span class="minor">p</span> = pieni muutos 383 sysop 6719 2005-08-19T23:10:46Z MediaWiki default Historia 384 sysop 4676 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default - 385 sysop 4677 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Historia 386 sysop 8676 2006-02-26T01:45:48Z MediaWiki default Varoitus: Sivulla, jonka aiot poistaa on muokkaushistoria: 387 sysop 8028 2005-12-22T07:10:09Z MediaWiki default Vaakasuora viiva 388 sysop 8029 2005-12-22T07:10:09Z MediaWiki default Tallenna tiedosto varoituksesta huolimatta. 389 sysop 4681 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Tiedoston nimessä '''$1''' on merkkejä, joita ei sallita sivujen nimissä. Vaihda tiedoston nimeä, ja yritä tallentamista uudelleen. 390 sysop 4682 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Haku kuvista 391 sysop 4683 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Hae 392 sysop 4684 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Esimerkki.jpg 393 sysop 6039 2005-07-03T11:15:17Z MediaWiki default Tallennettu kuva 394 sysop 6040 2005-07-03T11:15:17Z MediaWiki default Viittaukset sivuilta 395 sysop 6041 2005-07-03T11:15:17Z MediaWiki default Tiedostoluettelo 396 sysop 14420 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default Alla on <strong>$1</strong> tiedostoa lajiteltuna <strong>$2</strong>. 397 sysop 14421 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default Rajoita kuvien koko kuvien kuvaussivuilla arvoon: 398 sysop 4690 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Näytä kuvasivu 399 sysop 4691 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Aikaisempaan versioon palauttaminen onnistui. 400 sysop 4692 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default poista 401 sysop 4693 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default kuvaus 402 sysop 6045 2005-07-03T11:15:17Z MediaWiki default Merkinnät: (nyk.) = nykyinen versio, (poista) = poista tämä vanha versio, (palauta) = palauta tiedosto tähän vanhaan versioon.<br />Napsauta päiväystä nähdäksesi silloin tallennettu tiedosto. 403 sysop 6046 2005-07-03T11:15:17Z MediaWiki default Historia 404 sysop 6047 2005-07-03T11:15:17Z MediaWiki default Merkinnät: (kuvaus) = näytä tai muokkaa tiedoston kuvausta. 405 sysop 4697 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Tuo sivuja 406 sysop 4698 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Tuonti epäonnistui: $1 407 sysop 4699 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Sivusta on olemassa tuonnin kanssa ristiriitainen muokkausversio. Tämä sivu on saatettu tuoda jo aikaisemmin. 408 sysop 4700 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Tyhjä tai ei tekstiä 409 sysop 4701 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Tuonti onnistui! 410 sysop 4702 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Vie sivuja lähdewikistä käyttäen Special:Export-työkalua. Tallenna tiedot koneellesi ja tallenna ne täällä. 411 sysop 4703 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Tiedostus 412 sysop 4704 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Napsauta painiketta saadaksesi esimerkkitekstin 413 sysop 4705 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Syötä teksti, jonka haluat muotoilluksi.\n Se näytetään toisessa laatikossa leikkaa-liimaamista varten.\nEsimerkki:\n$1\n muuttuu seuraavaksi:\n$2 414 sysop 4706 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Tietoja sivusta 415 sysop 4707 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Sisäinen virhe 416 sysop 4708 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Kieltenväliset linkit 417 sysop 4709 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Virheellinen IP-alue. 418 sysop 6053 2005-07-03T11:15:17Z MediaWiki default IP-osoite 419 sysop 4711 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Virheellinen umpeutumisaika. 420 sysop 4712 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Umpeutuu 421 sysop 4713 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Lista estetyistä IP-osoitteista 422 sysop 4714 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Syy 423 sysop 6723 2005-08-19T23:10:46Z MediaWiki default Estä 424 sysop 6724 2005-08-19T23:10:46Z MediaWiki default Poista esto 426 sysop 4718 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default ISBN 427 sysop 4719 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default uudelleenohjaussivu 428 sysop 4720 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Kursivoitu teksti 429 sysop 4721 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Kursivointi 430 sysop 4722 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Sivun $1 kanssa oli ongelmia! Sivun nimessä on vikaa. 431 sysop 6726 2005-08-19T23:10:46Z MediaWiki default tammikuu 432 sysop 4724 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default tammikuu 433 sysop 6727 2005-08-19T23:10:46Z MediaWiki default heinäkuu 434 sysop 4726 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default heinäkuu 435 sysop 6728 2005-08-19T23:10:46Z MediaWiki default kesäkuu 436 sysop 4728 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default kesäkuu 437 sysop 6729 2005-08-19T23:10:46Z MediaWiki default Tiedostojen ei tulisi olla yli $1 kilotavun kokoisia. Tiedoston, jonka yritit tallentaa, koko on $2. 438 sysop 4730 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default edell. 439 sysop 4731 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Sivua on viimeksi muutettu $1. 440 sysop 4732 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Tätä sivua muokkasi viimeksi $2, $1. 441 sysop 4733 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Rivi $1: 442 sysop 4734 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default linkki 443 sysop 4735 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Sisäinen linkki 444 sysop 4736 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Lista linkeistä 445 sysop 4737 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Seuraavilta sivuilta on linkki tälle sivulle: 446 sysop 6060 2005-07-03T11:15:18Z MediaWiki default Seuraavilta sivuilta on linkki tähän tiedostoon: 447 sysop 14439 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default /^([a-z]+)(.*)$/sD 448 sysop 6061 2005-07-03T11:15:18Z MediaWiki default Admins list 449 sysop 4741 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default luettelo 450 sysop 6062 2005-07-03T11:15:18Z MediaWiki default jatkuu 451 sysop 4743 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Käyttäjälista 452 sysop 4744 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Ladataan sivuhistoriaa 453 sysop 4745 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Ladataan versiota vertailua varten 454 sysop 4746 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Paikallinen aika 455 sysop 4747 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Lukitse tietokanta 456 sysop 4748 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Kyllä, haluan varmasti lukita tietokannan. 457 sysop 4749 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Lukitse tietokanta 458 sysop 4750 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Tietokannan lukitseminen onnistui 459 sysop 4751 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Tietokanta on lukittu.<br />Muista vapauttaa tietokanta ylläpitotoimenpiteiden jälkeen. 460 sysop 4752 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Tietokannan lukitseminen estää käyttäjiä muokkaamasta sivuja, vaihtamasta asetuksia, muokkaamasta tarkkailulistoja ja tekemästä muita tietokannan muuttamista vaativia toimia. Ole hyvä ja vahvista, että tämä on tarkoituksesi, ja että vapautat tietokannan kun olet suorittanut ylläpitotehtävät. 461 sysop 4753 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Et merkinnyt vahvistuslaatikkoa. 462 sysop 4754 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Lokit 463 sysop 4755 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Kirjaudu sisään 464 sysop 14441 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default 465 sysop 4757 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Sisäänkirjautumisvirhe 466 sysop 4758 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Sisäänkirjautuminen 467 sysop 4759 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default <b>Sisäänkirjautuminen ei onnistunut.</b><br />Yritä uudelleen! 468 sysop 14444 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default Kirjautumiseen tarvitaan evästeitä. 469 sysop 4761 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Sinun täytyy [[Special:Userlogin|kirjautua sisään]], jotta voisit nähdä muut sivut. 470 sysop 4762 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Sisäänkirjautuminen vaaditaan 471 sysop 4763 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Olet kirjautunut käyttäjänä $1. 472 sysop 6472 2005-07-29T10:36:12Z MediaWiki default Sisäänkirjautuminen onnistui 473 sysop 4765 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Kirjaudu ulos 474 sysop 4766 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Olet nyt kirjautunut ulos {{GRAMMAR:elative|{{SITENAME}}}}. Voit jatkaa {{GRAMMAR:genitive|{{SITENAME}}}} käyttöä nimettömänä, tai kirjautua uudelleen sisään. 475 sysop 4767 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Uloskirjautuminen 476 sysop 4768 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Yksinäiset sivut 477 sysop 4769 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Pitkät sivut 478 sysop 4770 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default <center>Tämän sivun tekstiosuus on $1 binäärikilotavua pitkä. Harkitse, voisiko sivun jakaa pienempiin osiin.</center> 479 sysop 4771 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Virhe lähetettäessä sähköpostia: $1 480 sysop 14446 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default Lähetä uusi salasana sähköpostitse 481 sysop 4773 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Lähettäjän osoite puuttuu 482 sysop 14447 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default Sinun pitää olla [[Special:Userlogin|kirjautuneena sisään]] ja [[Special:Preferences|asetuksissasi]] pitää olla toimiva sähköpostiosoite, jotta voit lähettää sähköpostia muille käyttäjille. 483 sysop 4775 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Etusivu 484 sysop 14448 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default Lisätietoja käytöstä on sivulla [http://meta.wikimedia.org/wiki/MediaWiki_User%27s_Guide User's Guide]. === Lisäohjeita=== * [http://www.mediawiki.org/wiki/Help:Configuration_settings Asetusten teko-ohjeita] * [http://www.mediawiki.org/wiki/Help:FAQ MediaWikin FAQ] * [http://mail.wikimedia.org/mailman/listinfo/mediawiki-announce Sähköpostilista, jolla tiedotetaan MediaWikin uusista versioista]", === Asetukset === Tarkista, että alla olevat taivutusmuodot ovat oikein. Jos eivät, tee tarvittavat muutokset LocalSettings.php:hen seuraavasti: $wgGrammarForms['fi']['genitive']['{{SITENAME}}'] = '...'; $wgGrammarForms['fi']['partitive']['{{SITENAME}}'] = '...'; $wgGrammarForms['fi']['elative']['{{SITENAME}}'] = '...'; $wgGrammarForms['fi']['inessive']['{{SITENAME}}'] = '...'; $wgGrammarForms['fi']['illative']['{{SITENAME}}'] = '...'; Taivutusmuodot: {{GRAMMAR:genitive|{{SITENAME}}}} (yön) — {{GRAMMAR:partitive|{{SITENAME}}}} (yötä) — {{GRAMMAR:elative|{{SITENAME}}}} (yöstä) — {{GRAMMAR:inessive|{{SITENAME}}}} (yössä) — {{GRAMMAR:illative|{{SITENAME}}}} (yöhön). 485 sysop 9466 2006-03-28T05:51:48Z MediaWiki default '''Mediawiki on onnistuneesti asennettu.''' 486 sysop 4778 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Ylläpitosivu 487 sysop 4779 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Takaisin ylläpitosivulle 488 sysop 4780 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Tämä sivu sisältää useita käteviä työkaluja jokapäiväistä ylläpitoa varten. Jotkut näistä toiminnoista kuormittavat tietokantaa, joten ole hyvä äläkä paina päivitysnappia jokaisessa kohdassa ;-) 489 sysop 4781 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Tee käyttäjästä ylläpitäjä 490 sysop 4782 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Käyttäjästä <b>$1</b> ei voitu tehdä ylläpitäjää. Kirjoititko nimen oikein? 491 sysop 4783 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Käyttäjän nimi: 492 sysop 4784 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Käyttäjä <b>$1</b> on nyt ylläpitäjä. 493 sysop 4785 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Tee käyttäjästä ylläpitäjä 494 sysop 4786 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Byrokraatit voivat tällä lomakkeella tehdä käyttäjistä ylläpitäjiä ja byrokraatteja. Kirjoita laatikkoon sen käyttäjän nimi, jolle haluat antaa oikeuksia. 495 sysop 4787 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Tee käyttäjästä ylläpitäjä 496 sysop 6731 2005-08-19T23:10:47Z MediaWiki default maaliskuu 497 sysop 4789 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default maaliskuu 498 sysop 4790 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Merkitse tarkastetuksi 499 sysop 6064 2005-07-03T11:15:18Z MediaWiki default [$1] 500 sysop 6065 2005-07-03T11:15:18Z MediaWiki default Merkitse muokkaus tarkastetuksi 501 sysop 4793 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Tarkastettu 502 sysop 4794 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Valittu versio on tarkastettu. 503 sysop 4795 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Haulla '''$1''' löytyi $2 osumaa sivujen otsikoista ja $3 osumaa sivujen sisällöistä. 504 sysop 6066 2005-07-03T11:15:18Z MediaWiki default Matematiikka 505 sysop 4797 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Matematiikan tulostehakemistoon kirjoittaminen tai tuedostonluonti ei onnistu 506 sysop 4798 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Matematiikan kirjoittaminen väliaikaishakemistoon tai tiedostonluonti ei onnistu 507 sysop 4799 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Jäsentäminen epäonnistui 508 sysop 4800 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default PNG-muunnos epäonnistui; tarkista, että latex, dvips, gs ja convert on asennettu oikein. 509 sysop 4801 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Tulkintavirhe 510 sysop 4802 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Texvc-sovellus puuttuu, lue math/READMEstä asennustietoja 511 sysop 4803 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Lisää kaava tähän 512 sysop 4804 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Jäsennysvirhe 513 sysop 4805 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Matemaattinen kaava (LaTeX) 514 sysop 4806 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Tuntematon virhe 515 sysop 4807 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Tuntematon funktio 516 sysop 6732 2005-08-19T23:10:47Z MediaWiki default toukokuu 517 sysop 4809 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default toukokuu 518 sysop 4810 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Esimerkki.ogg 519 sysop 4811 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Mediatiedostolinkki 520 sysop 6070 2005-07-03T11:15:18Z MediaWiki default Tiedoston nimessä pitää olla vähintään kolme merkkiä. 521 sysop 4813 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Tämä on pieni muutos 522 sysop 4814 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default p 523 sysop 4815 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Kirjoitusvirheitä sisältävät sivut 524 sysop 4816 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Lista tavallisimmista kirjoitusvirheistä 525 sysop 4817 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Seuraavat sivut sisältävät yleisen kirjoitusvirheen, joka on lueteltu sivulla $1. Oikea kirjoitustapa on ehkä annettu (tähän tapaan). 526 sysop 7353 2005-10-26T15:19:13Z MediaWiki default Tietokannasta ei löytynyt sivua '''$1'''. Sivu on saatettu poistaa, tai palvelin ei ole ehtinyt vielä käsitellä sitä. Jälkimmäisessä tapauksessa koita hetken päästä uudelleen. Jos ongelma ei katoa, ota yhteyttä ylläpitäjään ja anna mukaan tämän sivun URL-osoite. 527 sysop 4819 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default <b>Puuttuva kuva</b><br /><i>$1</i> 528 sysop 4820 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Puuttuvat kielilinkit 529 sysop 4821 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Etsi puuttuvat kielilinkit 530 sysop 4822 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Näitä artikkeleita <i>ei</i> ole linkitetty vastineeseensa $1:ssä. Uudelleenohjauksia ja alasivuja <i>ei</i> ole näytetty. 531 sysop 4823 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default maanantai 532 sysop 4824 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Lisää... 533 sysop 4825 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Siirrä 534 sysop 4826 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Siirrä sivu 535 sysop 4827 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Siirretty uudelle otsikolle 536 sysop 4828 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Et ole kirjautunut sisään 537 sysop 4829 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Sinun pitää olla rekisteröitynyt käyttäjä ja kirjautua sisään, jotta voisit siirtää sivun. 538 sysop 4830 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Siirrä sivu 539 sysop 4831 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Siirrä sivu 540 sysop 8682 2006-02-26T01:45:49Z MediaWiki default Sivuun mahdollisesti kytketty keskustelusivu siirretään automaattisesti, '''paitsi jos''': *Siirrät sivua nimiavaruudesta toiseen *Kohdesivulla on olemassa keskustelusivu, joka ei ole tyhjä, tai *Kumoat alla olevan ruudun asetuksen. Näissä tapauksissa sivut täytyy siirtää tai yhdistää käsin. 541 sysop 9469 2006-03-28T05:51:49Z MediaWiki default Alla olevalla lomakkeella voit nimetä uudelleen sivuja, jolloin niiden koko historia siirtyy uuden nimen alle. Vanhasta sivusta tulee uudelleenohjaussivu, joka osoittaa uuteen sivuun. Vanhaan sivuun suunnattuja linkkejä ei muuteta, joten muista tehdä tarkistukset kaksinkertaisten tai rikkinäisten uudellenohjausten varalta. '''Olet vastuussa siitä, että linkit osoittavat sinne, mihin niiden on tarkoituskin osoittaa.'''<br \>Huomaa, että sivua '''ei''' siirretä mikäli uusi otsikko on olemassaolevan sivun käytössä, paitsi milloin kyseessä on tyhjä sivu tai uudelleenohjaus, jolla ei ole muokkaushistoriaa. Tämä tarkoittaa sitä, että voit siirtää sivun takaisin vanhalle nimelleen mikäli teit virheen, mutta et voi kirjoittaa olemassa olevan sivun päälle. Jos sivu tarvitsee siirtää olemassa olevan sivun päälle, ota yhteyttä [[{{ns:special}}:Listusers|ylläpitäjään]]. 542 sysop 9470 2006-03-28T05:51:49Z MediaWiki default Siirrä myös keskustelusivu. 543 sysop 4835 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Siirrä tämä sivu 544 sysop 4836 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Näytä HTML:nä, jos mahdollista, muuten PNG:nä 545 sysop 4837 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Näytä MathML:nä jos mahdollista (kokeellinen) 546 sysop 4838 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Suositus nykyselaimille 547 sysop 4839 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Näytä aina PNG:nä 548 sysop 4840 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Näytä HTML:nä, jos yksinkertainen, muuten PNG:nä 549 sysop 4841 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Näytä TeX-muodossa (tekstiselaimille) 550 sysop 7358 2005-10-26T15:19:15Z MediaWiki default Muokkaukset 551 sysop 7359 2005-10-26T15:19:15Z MediaWiki default Käyttäjäsivu 552 sysop 7360 2005-10-26T15:19:15Z MediaWiki default Keskustelusivu 553 sysop 4845 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Valikko 554 sysop 14455 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default $1 {{PLURAL:$1|tavu|tavua}} 555 sysop 4847 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default $1 muutosta 556 sysop 4848 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default (uusi) 557 sysop 4849 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Linkki toi sivulle, jota ei vielä ole. Voit luoda sivun kirjoittamalla alla olevaan tilaan. Jos et halua luoda sivua, käytä selaimen paluutoimintoa. 558 sysop 4850 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default tulokkaat 559 sysop 6474 2005-07-29T10:36:12Z MediaWiki default Uudet kuvat 560 sysop 4852 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Sinulle on $1 561 sysop 8157 2006-01-01T12:20:24Z MediaWiki default uusia viestejä 562 sysop 4854 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Uusi sivu 563 sysop 4855 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default U 564 sysop 4856 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Uudet sivut 565 sysop 7363 2005-10-26T15:19:16Z MediaWiki default Uusi salasana: 566 sysop 4858 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Uusi nimi sivulle 567 sysop 4859 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default vain uudet käyttäjät 568 sysop 4860 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default (avautuu uuteen ikkunaan) 569 sysop 4861 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default seur. 570 sysop 4862 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Seuraava muutos → 571 sysop 6076 2005-07-03T11:15:18Z MediaWiki default $1 seuraavaa → 572 sysop 4864 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Seuraava sivu ($1) 573 sysop 6077 2005-07-03T11:15:18Z MediaWiki default Uudempi versio → 574 sysop 14457 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default $1 {{PLURAL:$1|linkki|linkkiä}} 575 sysop 4867 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Vahvista, ettei lähettämäsi tiedosto riko tekijänoikeuksia. 576 sysop 14459 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default <big>'''{{GRAMMAR:inessive|{{SITENAME}}}} ei ole tämän nimistä sivua.'''</big> * Voit kirjoittaa uuden sivun '''<span class="plainlinks">[{{fullurl:{{NAMESPACE}}:{{PAGENAME}}|action=edit}} {{PAGENAME}}]</span>.''' * Jos olet luonut sivun tällä nimellä, se on saatettu poistaa — katso [[Special:Log/delete|poistoloki]]. 577 sysop 4869 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Sinun täytyy antaa syy estolle. 578 sysop 14460 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Tietokantaongelma.<br />$1 579 sysop 4871 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Näihin ehtoihin sopivia muokkauksia ei löytynyt. 580 sysop 4872 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default {{SITENAME}} käyttää evästeitä sisäänkirjautumisen yhteydessä. Selaimesi ei salli evästeitä. Ota ne käyttöön, ja yritä uudelleen. 581 sysop 4873 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Käyttäjä luotiin, mutta et ole kirjautunut sisään. {{SITENAME}} käyttää evästeitä sisäänkirjautumisen yhteydessä. Selaimesi ei salli evästeistä. Kytke ne päälle, ja sitten kirjaudu sisään juuri luomallasi käyttäjänimellä ja salasanalla. 582 sysop 4874 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Creative Commonsin RDF-metatieto on poissa käytöstä tällä palvelimella. 583 sysop 4875 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Tämän sivun tekijäluettelotietoja ei löydy. 584 sysop 4876 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Tietokantaa $1 ei voitu valita 585 sysop 4877 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Dublin Core RDF-metatieto on poissa käytöstä tällä palvelimella. 586 sysop 4878 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Käyttäjälle '''$1''' ei ole määritelty sähköpostiosoitetta. 587 sysop 4879 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Tämä käyttäjä ei ole määritellyt kelpoa sähköpostiosoitetta tai ei halua postia muilta käyttäjiltä. 588 sysop 4880 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Ei sähköpostiosoitetta 589 sysop 7764 2005-12-02T03:52:11Z MediaWiki default <big>Täsmälleen tällä otsikolla ei ole sivua.</big> :Voit [[$1|luoda aiheesta uuden sivun]]. :<small>Etsi ensin vastaavaa sivua, joka voi olla kirjoitusasultaan hieman erilainen</small> 590 sysop 4882 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Tällä sivulla ei ole muutoshistoriaa. 591 sysop 4883 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Ei uusia kuvia. 592 sysop 4884 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Tänne ei ole linkkejä. 593 sysop 6081 2005-07-03T11:15:18Z MediaWiki default Tähän tiedostoon ei ole linkkejä miltään sivulta. 594 sysop 4886 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Et ole määritellyt kelvollista käyttäjänimeä. 595 sysop 4887 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default '''Huomautus''': Epäonnistuneet haut johtuvat usein hyvin yleisten sanojen, kuten ''on'' ja ''ei'', etsimisestä tai useamman kuin yhden hakutermin määrittelemisestä. Vain sivut, joilla on kaikki hakutermin sanat, näkyvät tuloksissa. 596 sysop 4888 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default '''Varoitus: Selaimesi ei ole Unicode-yhteensopiva. Ole hyvä ja vaihda selainta, ennen kuin muokkaat sivua.''' 597 sysop 4889 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Wikiohjelmisto ei tunnista pyytämääsi toimintosivua. 598 sysop 4890 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Määrittelemätön pyyntö 599 sysop 4891 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Wikiohjelmisto ei tunnista URL:ssä määriteltyä pyyntöä 600 sysop 4892 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Kyseistä toimintosivua ei ole 601 sysop 14464 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Käyttäjää ”$1” ei ole olemassa. Tarkista kirjoititko nimen oikein, tai käytä alla olevaa lomaketta uuden käyttäjätunnuksen luomiseksi. 602 sysop 14465 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Käyttäjää nimeltä ”$1” ei ole. Kirjoititko nimen oikein? 603 sysop 4895 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Wikipalvelin ei voi näyttää tietoja muodossa, jota ohjelmasi voisi lukea. 604 sysop 4896 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Ei ole sivu 605 sysop 6737 2005-08-19T23:10:47Z MediaWiki default Et ole määritellyt kohdesivua tai -käyttäjää johon toiminto kohdistuu. 606 sysop 4898 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Ei kohdetta 607 sysop 8684 2006-02-26T01:45:49Z MediaWiki default Huomautus: 608 sysop 4900 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Hakusanaa ei löytynyt sivujen teksteistä 609 sysop 4901 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Hakusanaa ei löytynyt minkään sivun otsikosta 610 sysop 4902 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Et ole kirjautunut 611 sysop 6738 2005-08-19T23:10:47Z MediaWiki default marraskuu 612 sysop 4904 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default marraskuu 613 sysop 4905 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Tarkkailulistallasi ei ole sivuja. 614 sysop 4906 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Lisää muotoilematon teksti tähän 615 sysop 4907 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Tekstiä, jota wiki ei muotoile 616 sysop 4908 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Luokka 617 sysop 4909 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Ohje 618 sysop 6082 2005-07-03T11:15:19Z MediaWiki default Tiedosto 619 sysop 4911 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Sivu 620 sysop 4912 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Media 621 sysop 4913 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Järjestelmäviesti 622 sysop 4914 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Toiminto 623 sysop 4915 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Malline 624 sysop 4916 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Käyttäjäsivu 625 sysop 4917 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Projektisivu 626 sysop 4918 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Sivun erillisten kirjoittajien määrä: $1 627 sysop 4919 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Sivun muokkausten määrä: $1 628 sysop 4920 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Keskustelusivun erillisten kirjoittajien määrä: $1 629 sysop 4921 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Keskustelusivun muokkausten määrä: $1 630 sysop 4922 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Tarkkailijoiden määrä: $1 631 sysop 14469 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default $1 {{PLURAL:$1|lataus|latausta}} 632 sysop 6739 2005-08-19T23:10:47Z MediaWiki default lokakuu 633 sysop 4925 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default lokakuu 634 sysop 4926 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default OK 635 sysop 7368 2005-10-26T15:19:19Z MediaWiki default Vanha salasana: 636 sysop 4928 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default alkup. 637 sysop 4929 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Orposivut 638 sysop 4930 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Perustuu työlle, jonka teki $1. 639 sysop 4931 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Muut kielet 640 sysop 4932 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default muut 641 sysop 4933 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Siirto onnistui 642 sysop 4934 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Sivu '''[[$1]]''' siirrettiin nimelle '''[[$2]]'''. 643 sysop 4935 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default $1 — {{SITENAME}} 644 sysop 14471 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Joku IP-osoitteesta $1 pyysi {{GRAMMAR:partitive|{{SITENAME}}}} ($4) lähettämään uuden salasanan. Salasana käyttäjälle $2 on nyt $3. Kirjaudu sisään ja vaihda salasana. 645 sysop 4937 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Salasanamuistutus {{GRAMMAR:elative|{{SITENAME}}}} 646 sysop 4938 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Uusi salasana on lähetetty käyttäjän <b>$1</b> sähköpostiosoitteeseen. 647 sysop 4939 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Seuraava data on tuotu välimuistista, eikä se ole välttämättä ajan tasalla. 648 sysop 4940 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Pahoittelut! Tämä ominaisuus ei toistaiseksi ole käytetössä, sillä se hidastaa tietokantaa niin paljon, että kukaan ei voi käyttää wikiä. Toiminto ohjelmoidaan tehokkaammaksi lähiaikoina. (Sinäkin voit tehdä sen! Tämä on vapaa ohjelmisto.) 649 sysop 4941 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Tässä on tallennettu kopio $1 650 sysop 4942 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Henkilökohtaiset työkalut 651 sysop 4943 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Suositut sivut 652 sysop 4944 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Kahvihuone 653 sysop 14473 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default {{ns:project}}:Kahvihuone 654 sysop 4946 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Kommentti sivun loppuun 655 sysop 4947 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default {{GRAMMAR:genitive|{{SITENAME}}}} tarjoaa [http://www.mediawiki.org/ MediaWiki], avoimen lähdekoodin ohjelmisto. 656 sysop 4948 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Etsi 657 sysop 14474 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Hae nimiavaruuksista:<br />$1<br />$2 Luettele uudelleenohjaukset<br />Etsi: $3 $9 658 sysop 4950 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Asetukset 659 sysop 4951 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default * <strong>Sähköposti</strong> (valinnainen): Ihmiset voivat ottaa yhteyttä sinuun sivuston kautta ilman, että sähköpostiosoitteesi paljastuu lähettäjälle. Myös unohtunut salasana voidaan lähettää sähköpostiisi. 660 sysop 4952 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Muut asetukset 661 sysop 4953 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Käyttäjätiedot 662 sysop 6091 2005-07-03T11:15:19Z MediaWiki default Tuoreet muutokset ja tyngät 663 sysop 4955 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Olet kirjautunut sisään käyttäjänä '''$1'''. Sisäinen tunnistenumerosi on '''$2'''. 664 sysop 8044 2005-12-22T07:10:10Z MediaWiki default Et ole kirjautunut sisään. 665 sysop 14478 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Sinun täytyy [[Special:Userlogin|kirjautua sisään]], jotta voisit muuttaa asetuksiasi. 666 sysop 6892 2005-09-05T09:19:12Z MediaWiki default Asetukset on palautettu tallennetuista asetuksistasi. 667 sysop 4959 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Esikatselu 668 sysop 4960 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Tämä esikatselu näyttää miltä muokkausalueella oleva teksti näyttää tallennettuna. 669 sysop 7370 2005-10-26T15:19:19Z MediaWiki default <strong>Tämä on vasta sivun esikatselu. Sivua ei ole vielä tallennettu!</strong> 670 sysop 4962 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default ← Edellinen muutos 671 sysop 6093 2005-07-03T11:15:19Z MediaWiki default ← Vanhempi versio 672 sysop 6094 2005-07-03T11:15:19Z MediaWiki default ← $1 edellistä 673 sysop 4965 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Tulostettava versio 674 sysop 4966 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default (Lähde: {{SERVER}}) 675 sysop 4967 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Suojaa 676 sysop 8690 2006-02-26T01:45:49Z MediaWiki default Suojauksen syy: 677 sysop 4969 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default suojasi sivun $1 678 sysop 4970 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Suojattu sivu 679 sysop 4971 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default <center><small>Tämä sivu on lukittu. Vain ylläpitäjät voivat muokata sitä.</small></center> 680 sysop 14482 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default <big>'''Tämä sivu on suojattu muutoksilta'''</big><hr />Sivun lähdekoodi: 681 sysop 4973 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Suojausloki 682 sysop 4974 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Alla loki sivujen suojauksista ja suojauksien poistoista. 683 sysop 4975 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Suojaa vain siirroilta 684 sysop 4976 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Suojaa sivu 685 sysop 4977 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Anna syy 686 sysop 4978 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Sivun $1 suojaus 687 sysop 4979 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Suojaa tämä sivu 688 sysop 4980 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Välityspalvelinesto 689 sysop 4981 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default IP-osoitteestasi on estetty muokkaukset, koska se on avoin välityspalvelin. Ota yhteyttä Internet-palveluntarjoajaasi tai tekniseen tukeen ja kerro heillä tästä tietoturvaongelmasta. 690 sysop 4982 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Valmis. 691 sysop 4983 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=pubmed&dopt=Abstract&list_uids=$1 692 sysop 4984 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Selaa 693 sysop 4985 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Muokkaa 694 sysop 4986 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Etsi 695 sysop 4987 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Asetukset 696 sysop 4988 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Sivun tiedot 697 sysop 4989 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Sivuasetukset 698 sysop 6097 2005-07-03T11:15:19Z MediaWiki default Pikavalikko 699 sysop 4991 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Tämä asetus toimii ainostaan ulkoasutyyleillä <b>Perus</b> ja <b>Kölnin sininen</b>. 700 sysop 4992 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Toimintosivut 701 sysop 4993 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Lähetä kysely 702 sysop 4994 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Kysely onnistui 703 sysop 4995 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Satunnainen sivu 704 sysop 6098 2005-07-03T11:15:19Z MediaWiki default Special:Random 705 sysop 13851 2006-06-15T11:31:01Z Mzlla 323 typot Ylläpitäjän oikeus luoda alue-estoja ei ole käytössä. 706 sysop 4998 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default muodossa $4 ; $1 pientä muutosta; $2 toissijaista nimiavaruutta; $3 moninkertaista muutosta. 707 sysop 4999 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Näytä $1 tuoretta muutosta viimeisten $2 päivän ajalta.<br />$3 708 sysop 5000 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Näytä uudet muutokset $1 alkaen 709 sysop 8693 2006-02-26T01:45:49Z MediaWiki default ; $1 muokkausta sisäänkirjautuneilta 710 sysop 5002 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Ladataan tuoreita muutoksia 711 sysop 5003 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Sivut, joihin linkki sivulta $1 712 sysop 14485 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Alla on <b>$1</b> tuoreinta muutosta viimeisten <b>$2</b> päivän ajalta $3. 713 sysop 5005 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Alla on muutokset <b>$2</b> lähtien. Enintään <b>$1</b> merkintää näytetään. 714 sysop 6099 2005-07-03T11:15:19Z MediaWiki default Tuoreiden muutosten tarkastustoiminto ei ole käytössä 715 sysop 6100 2005-07-03T11:15:19Z MediaWiki default Tuoreiden muutosten tarkastustoiminto ei ole käytössä. 716 sysop 5008 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Tietokanta on lukittu 717 sysop 14492 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default {{GRAMMAR:genitive|{{SITENAME}}}} tietokanta on tällä hetkellä lukittu. Uusia sivuja ei voi luoda eikä muitakaan muutoksia tehdä. Syynä ovat todennäköisimmin rutiininomaiset tietokannan ylläpitotoimet. Tietokannan lukinneen ylläpitäjän selitys: $1 718 sysop 6102 2005-07-03T11:15:19Z MediaWiki default <strong>Varoitus</strong>: Tietokanta on lukittu huoltoa varten, joten voi olla ettet pysty tallentamaan muokkauksiasi juuri nyt. Saattaa olla paras leikata ja liimata tekstisi omaan tekstitiedostoosi ja tallentaa se tänne myöhemmin. 719 sysop 5011 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Tuoreet muutokset 720 sysop 5012 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Special:Recentchanges 721 sysop 7372 2005-10-26T15:19:20Z MediaWiki default Sivujen määrä tuoreissa muutoksissa: 722 sysop 5014 2005-05-04T13:41:30Z Nikerabbit 3 <small><nowiki>#</nowiki>{{NUMBEROFARTICLES}}</small> '''|''' '''[[:w:Toiminnot:Recentchanges|Wikipedia]] - [[:wikt:Toiminnot:Recentchanges|Wikisanakirja]] - [[:q:Toiminnot:Recentchanges|Wikisitaatit]] '''|''' 723 sysop 5015 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Uudelleenohjattu sivulta $1 724 sysop 5016 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Muista minut 725 sysop 5017 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Poista valitut sivut tarkkailulistalta 726 sysop 5018 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Poistettu tarkkailulistalta 727 sysop 5019 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Sivu '''$1''' on poistettu tarkkailulistaltasi. 728 sysop 5020 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Merkityt sivut poistettiin tarkkailulistalta. 729 sysop 6895 2005-09-05T09:19:12Z MediaWiki default Palauta tallennetut asetukset 730 sysop 14493 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default {{PLURAL:$1|yksi poistettu muokkaus|$1 poistettua muokkausta}} 731 sysop 7375 2005-10-26T15:19:20Z MediaWiki default Tuloksia sivua kohti: 732 sysop 5024 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Haettu osoitteesta $1 733 sysop 5025 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Palaa sivulle $1. 734 sysop 7376 2005-10-26T15:19:20Z MediaWiki default Uusi salasana uudelleen: 735 sysop 5027 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Uusi tallennus 736 sysop 5028 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Paluu tallennuslomakkeelle. 737 sysop 5029 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Palautettu aikaisempaan versioon 738 sysop 5030 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default palauta 739 sysop 14508 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Käyttäjän [[{{ns:special}}:Contributions/$2|$2]] ([[{{ns:user_talk}}:$2|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[{{ns:user}}:$1|$1]] tekemään versioon. 740 sysop 5032 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Muutoshistoria 741 sysop 5033 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Versio $1 742 sysop 5034 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Versio, joka luotiin $1.<br />$3 | $2 | $4 743 sysop 5035 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Versiota ei löydy 744 sysop 5036 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Pyytämääsi versiota ei löydy. Tarkista URL-osoite, jolla hait tätä sivua. 745 sysop 6477 2005-07-29T10:36:12Z MediaWiki default http://www.ietf.org/rfc/rfc$1.txt 746 sysop 5038 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Oikeudet: 747 sysop 5039 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default palauta aiempaan versioon 748 sysop 5040 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Palautus 749 sysop 5041 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Palautus epäonnistui 750 sysop 5042 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default palauta 751 sysop 7378 2005-10-26T15:19:20Z MediaWiki default Rivit: 752 sysop 5044 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default lauantai 753 sysop 5045 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Tallenna sivu 754 sysop 6896 2005-09-05T09:19:13Z MediaWiki default Asetuksesi tallennettiin onnistuneesti. 755 sysop 5047 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Tallenna 756 sysop 5048 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Save Group 757 sysop 5049 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Tallenna asetukset 758 sysop 6107 2005-07-03T11:15:19Z MediaWiki default Tallenna 759 sysop 5051 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Etsi 760 sysop 5052 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default <p style="margin: 1.5em 2em 1em">Tekstihaku on poistettu toistaiseksi käytöstä suuren kuorman vuoksi. Voit käyttää alla olevaa Googlen hakukenttää sivujen etsimiseen, kunnes haku tulee taas käyttöön.<small>Huomaa, että ulkopuoliset kopiot {{GRAMMAR:genitive|{{SITENAME}}}} sisällöstä eivät välttämättä ole ajan tasalla.</small></p> 761 sysop 5053 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Haku termeillä $1 762 sysop 5054 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Hakutulokset 763 sysop 6112 2005-07-03T11:15:19Z MediaWiki default Haku 764 sysop 14518 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Saadaksesi lisätietoa hakutoiminnoista tällä sivustolla lue [[{{ns:project}}:Hakutoiminnot|sivuston hakuohje]]. 765 sysop 6113 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default → 766 sysop 5058 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Valitse uudempi versio vertailuun 767 sysop 5059 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Valitse vanhempi versio vertailuun 768 sysop 5060 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Vain {{GRAMMAR:genitive|{{SITENAME}}}} kehittäjät voivat tehdä muita kuin SELECT-hakuja. 769 sysop 5061 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Sivut, jotka linkittävät itseensä 770 sysop 5062 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Seuraavat sivut sisältävät linkkejä itseensä. 771 sysop 6744 2005-08-19T23:10:48Z MediaWiki default syyskuu 772 sysop 5064 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default syyskuu 773 sysop 5065 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default XHTML-merkkauskielessä havaittiin vakavia virheitä. 774 sysop 5066 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Palvelimen aika 775 sysop 5067 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Käyttäjän <b>$1</b> oikeuksia ei voita asettaa. Kirjoititko nimen oikein? 776 sysop 5068 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Aseta käyttäjän oikeudet 777 sysop 5069 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Tee käyttäjästä myös byrokraatti 778 sysop 6353 2005-07-16T16:45:59Z Nikerabbit 3 wikipediasta <br clear=all> <div style="width: 80%; padding: 4px; background: #f7f8ff; border: 1px solid gray; margin: 0 auto; text-align: left;" align="left">Tämä kuvatiedosto on [[:Commons:Etusivu|Wikimedia Commonsista]]. Kuva on Wikimedia-projektien yhteiskäytössä. '''[[:Commons:Image:{{PAGENAMEE}}|Kuvan sivulla Commons-wikissä]] ja alla''' on lisätietoja kuvasta ja sen käyttöoikeustiedot. <div align="right"><small>[[Special:Whatlinkshere/Template:Commons|kaikki Commons-kuvat suomenkielisessä Wikikirjastossa]]</small></div></div> <br clear=all> 779 sysop 5071 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Lyhyet sivut 780 sysop 5072 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default näytä 781 sysop 5073 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Lataa korkeatarkkuuksinen versio ($1×$2, $3 KiB) 782 sysop 5074 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default $1 pienet muutokset | $2 botit | $3 kirjautuneet | $4 tarkastetut 783 sysop 5075 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default <b>$1</b> tulosta tuloksesta <b>$2</b> alkaen. 784 sysop 5076 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Alla on <b>$3</b> hakutulosta alkaen <b>$2.</b> tuloksesta. 785 sysop 6118 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default Näytä viimeiset $1 tiedostoa lajiteltuna $2. 786 sysop 5078 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Esikatsele 787 sysop 5079 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default näytä 788 sysop 5080 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Allekirjoitus aikamerkinnällä 789 sysop 6120 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default siteadmin level 790 sysop 5082 2005-06-15T16:44:42Z Nikerabbit 3 791 sysop 5083 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Site Settings 792 sysop 5084 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Page caching 793 sysop 5085 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Cookies 794 sysop 5086 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Debugging 795 sysop 5087 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Features 796 sysop 5088 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Images 797 sysop 5089 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Memcache Daemon 798 sysop 5090 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Performance 799 sysop 5091 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Permissions 800 sysop 5092 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default User banning 801 sysop 5093 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Performance settings 802 sysop 5094 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Maintenance mode: Disable write access 803 sysop 5095 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Whitelist mode 804 sysop 5096 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Allow to include external images into articles 805 sysop 5097 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default By default, blocks expire after: 806 sysop 5098 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default When in miser mode, disable all query pages, not only "expensive" ones 807 sysop 5099 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Hit counter update frequency 808 sysop 5100 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Enable miser mode, which disables most "expensive" features 809 sysop 5101 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Readonly mode 810 sysop 5102 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Readonly message file 811 sysop 5103 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Show IP in header (for non-logged in users) 812 sysop 5104 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Sysops may block IP-ranges 813 sysop 5105 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Sysops may block logged-in users 814 sysop 5106 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Enable experimental dmoz-like category browsing. Outputs things like: Encyclopedia > Music > Style of Music > Jazz 815 sysop 5107 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Enable categories 816 sysop 5108 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Use database messages for user interface labels 817 sysop 5109 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Generate a watchlist once every hour or so 818 sysop 5110 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default The hour or so mentioned above (in seconds): 819 sysop 5111 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Developers may create accounts for users 820 sysop 5112 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Sysops may create accounts for users 821 sysop 5113 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Users may create accounts themself 822 sysop 5114 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Users must be logged in to edit 823 sysop 5115 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Anonymous users may only read these pages: 824 sysop 5116 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Sivuston tilastoja 825 sysop 14522 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Tietokannassa on yhteensä '''$1''' sivua. Tähän on laskettu mukaan keskustelusivut, {{GRAMMAR:genitive|{{SITENAME}}}} erikoissivut, hyvin lyhyet sivut, uudelleenohjaukset sekä muita sivuja, joita ei voi pitää kunnollisina sivuina. Nämä poislukien tietokannassa on '''$2''' sivua. {{GRAMMAR:illative|{{SITENAME}}}} on tallennettu '''$8''' tiedostoa. Sivuja on katsottu yhteensä '''$3''' kertaa ja muokattu '''$4''' kertaa. Keskimäärin yhtä sivua on muokattu '''$5''' kertaa, ja muokkausta kohden sivua on katsottu keskimäärin '''$6''' kertaa. Ohjelmiston ylläpitotöitä on jonossa '''$7''' kappaletta. 826 sysop 5118 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Lahjoitukset 827 sysop 5119 2005-05-04T18:35:09Z TJ 2 http://wikimediafoundation.org/wiki/Lahjoitukset 828 sysop 5120 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default {{GRAMMAR:genitive|{{SITENAME}}}} käyttäjä $1 829 sysop 5121 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default {{GRAMMAR:genitive|{{SITENAME}}}} käyttäjä(t) $1 830 sysop 5122 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Ulkonäkö 831 sysop 14531 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Teksti, joka ei läpäissyt mainossuodatinta: $1 832 sysop 14532 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Mainossuodatin on estänyt sivun tallentamisen. Syynä on todennäköisimmin {{GRAMMAR:genitive|{{SITENAME}}}} ulkopuolelle osoittava linkki. 833 sysop 14533 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Mainossuodatin 834 sysop 5126 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default 835 sysop 5127 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default 836 sysop 5128 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Toimintosivu 837 sysop 5129 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Toimintosivut 838 sysop 5130 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Toimintosivut 839 sysop 5131 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Panethan merkille, että kaikki kyselyt kirjataan ylös. 840 sysop 5132 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Kirjoita kysely 841 sysop 5133 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Tilastoja 842 sysop 5134 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Tallennettu versio 843 sysop 7384 2005-10-26T15:19:21Z MediaWiki default Tynkäsivun osoituskynnys: 844 sysop 5136 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Alaluokat 845 sysop 14534 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Tällä luokalla on {{PLURAL:$1|yksi alaluokka|$1 alaluokkaa}}. 846 sysop 5138 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Tällä luokalla on $1 alaluokka. 847 sysop 5139 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Aihe 848 sysop 5140 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Näytä aihe 849 sysop 5141 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Tallennus onnistui 850 sysop 6567 2005-08-01T14:40:56Z Nikerabbit 3 <div id="btb-area"><span id="btb-sc"></span> <span id="btb-f"></span></div> Yhteenveto 851 sysop 5143 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default sunnuntai 852 sysop 5144 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Tämän toiminnon voi suorittaa vain käyttäjä, jolla on ylläpitäjäoikeudet. Katso $1. 853 sysop 5145 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Vaatii ylläpitäjäoikeudet 854 sysop 5146 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default taulukko 855 sysop 5147 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default {{SITENAME}} 856 sysop 5148 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Keskustelu 857 sysop 9490 2006-03-28T05:51:50Z MediaWiki default Sivun siirto onnistui, mutta keskustelusivua ei voitu siirtää, koska uuden otsikon alla on jo keskustelusivu. Keskustelusivujen sisältö täytyy yhdistää käsin. 858 sysop 5150 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Keskustele tästä sivusta 859 sysop 5151 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Myös sivun keskustelusivu siirrettiin. 860 sysop 6483 2005-07-29T10:36:13Z MediaWiki default Sivun keskustelusivua '''ei''' siirretty. 861 sysop 5153 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default <!-- MediaWiki:talkpagetext --> 862 sysop 5154 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Tällä sivulla käytetyt mallineet: 863 sysop 6124 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default Muokkaaminen 864 sysop 5156 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Osumat sivujen teksteissä 865 sysop 5157 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Näytä tai palauta $1. 866 sysop 5158 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Suurenna 867 sysop 5159 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default torstai 868 sysop 5160 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Aikavyöhyke 869 sysop 14536 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Aikaero¹: 870 sysop 5162 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Paikallisen ajan ja palvelimen ajan (UTC) välinen aikaero tunteina. 871 sysop 5163 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Osumat sivujen otsikoissa 872 sysop 5164 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Sisällysluettelo 873 sysop 5165 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Muokkaa sivuja kaksoisnapsautuksella (JavaScript) 874 sysop 6126 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default Näytä muokkauslinkit jokaisen osion yläpuolella 875 sysop 6127 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default Muokkaa osioita napsauttamalla otsikkoa hiiren oikealla painikkeella (JavaScript) 876 sysop 5168 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Muokkauskenttä on sivun levyinen 877 sysop 5169 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Piilota pienet muutokset tuoreet muutokset -listasta 878 sysop 8167 2006-01-01T12:20:25Z MediaWiki default Näytä linkit puuttuville sivuille <a href="#" class="new">näin</a> (vaihtoehtoisesti näin: <a href="#" class="internal">?</a>). 879 sysop 5171 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Show hoverbox over wiki links 880 sysop 5172 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Tasaa kappaleet 881 sysop 5173 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Muutokset ovat oletuksena pieniä 882 sysop 5174 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Älä tallenna sivuja välimuistiin 883 sysop 5175 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Numeroi otsikot 884 sysop 5176 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Näytä esikatselu heti, kun muokkaus aloitetaan 885 sysop 5177 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Näytä esikatselu muokkauskentän yläpuolella 886 sysop 5178 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Älä kysy salasanaa saman yhteyden eri istuntojen välillä 887 sysop 5179 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Näytä sisällysluettelo sivuille, joilla yli 3 otsikkoa 888 sysop 5180 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Näytä työkalupalkki 889 sysop 7386 2005-10-26T15:19:22Z MediaWiki default Alleviivaa linkit: 890 sysop 6135 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default Kehittynyt tuoreet muutokset -listaus (JavaScript) 891 sysop 5183 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Lisää oletuksena uudet ja muokatut sivut tarkkailulistalle 892 sysop 5184 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Työkalut 893 sysop 5185 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Vertaile valittuja versioita [alt-v] 894 sysop 5186 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Merkitse tämä pieneksi muutokseksi [alt-i] 895 sysop 5187 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Esikatsele muokkausta ennen tallennusta [alt-p] 896 sysop 5188 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Tallenna muokkaukset [alt-s] 897 sysop 5189 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Etsi {{GRAMMAR:elative|{{SITENAME}}}} [alt-f] 898 sysop 5190 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default tiistai 899 sysop 5191 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Katso $1 viimeisintä muokkausta; katso $2 viimeisintä päivää. 900 sysop 5192 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Alla on '''$1''' viimeisintä tämän käyttäjän tekemää muokkausta viimeisten '''$2''' päivän aikana. 901 sysop 5193 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default (uusin) 902 sysop 6753 2005-08-19T23:10:48Z MediaWiki default Muokkauseston poisto 903 sysop 6754 2005-08-19T23:10:48Z MediaWiki default Tällä lomakkeella voit poistaa käyttäjän tai IP-osoitteen muokkauseston. 904 sysop 5196 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default poista esto 905 sysop 5197 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default poisti käyttäjältä $1 muokkauseston 906 sysop 5198 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Luokittelemattomat luokat 907 sysop 5199 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Luokittelemattomat sivut 908 sysop 6907 2005-09-05T09:19:13Z MediaWiki default Palauta poistettuja sivuja 909 sysop 14549 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Palauta $1 muokkausta 910 sysop 5202 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Palauta poistettu sivu 911 sysop 14550 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Palauta 912 sysop 7391 2005-10-26T15:19:22Z MediaWiki default palautti sivun [[$1]] 913 sysop 5205 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default $1 versiota palautettiin 914 sysop 7392 2005-10-26T15:19:22Z MediaWiki default Sivu [[:$1|$1]] on palautettu onnistuneesti. Lista viimeisimmistä poistoista ja palautuksista on [[Special:Log/delete|poistolokissa]]. 915 sysop 5207 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Jos palautat sivun, kaikki versiot lisätään sivun historiaan. Jos uusi sivu samalla nimellä on luotu poistamisen jälkeen, palautetut versiot lisätään sen historiaan, ja olemassa olevaa versiota ei korvata automaattisesti. 916 sysop 6910 2005-09-05T09:19:13Z MediaWiki default Poistettujen sivujen selaus 917 sysop 5209 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Seuraavat sivut on poistettu, mutta ne löytyvät vielä arkistosta, joten ne ovat palautettavissa. Arkisto saatetaan tyhjentää aika ajoin. 918 sysop 5210 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Poistettu versio hetkellä $1 919 sysop 5211 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default $1 versiota arkistoitu. 920 sysop 8169 2006-01-01T12:20:25Z MediaWiki default Odottamaton arvo: ”$1” on ”$2”. 921 sysop 5213 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Vapauta tietokanta 922 sysop 5214 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Kyllä, haluan varmasti vapauttaa tietokannan. 923 sysop 5215 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Vapauta tietokanta 924 sysop 5216 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Tietokannan vapauttaminen onnistui 925 sysop 5217 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Tietokanta on vapautettu. 926 sysop 5218 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Tietokannan vapauttaminen antaa käyttäjille mahdollisuuden muokkata sivuja, vaihtamaa asetuksia, muokkata tarkkailulistoja ja tehdä muita tietokannan muuttamista vaativia toimia. Ole hyvä ja vahvista, että tämä on tarkoituksesi. 927 sysop 5219 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Poista suojaus 928 sysop 5220 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Syy suojauksen poistoon 929 sysop 5221 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default poisti suojauksen sivulta $1 930 sysop 5222 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Suojauksen poisto sivulta $1 931 sysop 5223 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Poista tämän sivun suojaus 932 sysop 6139 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default Käyttämättömät tiedostot 933 sysop 6140 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default Huomaa, että muut verkkosivut saattavat viitata tiedostoon suoran URL:n avulla, jolloin tiedosto saattaa olla tässä listassa, vaikka sitä käytetäänkin. 934 sysop 5226 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Lopeta tarkkailu 935 sysop 5227 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Lopeta tarkkailu 936 sysop 5228 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default (Päivitetty) 937 sysop 5229 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Tallenna tiedosto 938 sysop 5230 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Tallenna tiedosto 939 sysop 5231 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Tiedosto on vioittunut tai sillä on väärä tiedostopääte. Tarkista tiedosto ja lähetä se uudelleen. 940 sysop 14560 2006-07-01T18:48:11Z MediaWiki default {{GRAMMAR:genitive||{{SITENAME}}}} ei voi tallentaa tiedostoja. 941 sysop 5233 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Tallennetut tiedostot 942 sysop 5234 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default tallensi tiedoston [[$1]] 943 sysop 5235 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Tallennusvirhe 944 sysop 5236 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Tallenna tiedosto 945 sysop 5237 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Tallenna kuvia 946 sysop 5238 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Tallennusloki 947 sysop 5239 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Tallennusloki 948 sysop 5240 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Alla on luettelo uusimmista tallennuksista. Kaikki ajat näytetään palvelimen aikavyöhykkeessä (UTC). 949 sysop 7394 2005-10-26T15:19:22Z MediaWiki default Et ole kirjautunut sisään 950 sysop 6143 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default Sinun pitää olla [[Special:Userlogin|kirjautuneena sisään]], jotta voisit tallentaa tiedostoja. 951 sysop 14562 2006-07-01T18:48:11Z MediaWiki default '''SEIS!''' Ennen kuin tallennat tiedostoja {{GRAMMAR:illative|{{SITENAME}}}}, tutustu [[{{ns:project}}:Tiedostojen tallennus|sääntöihin]] ja noudata niitä. *''Kirjoita tiedoston tietoihin tarkka tieto tiedoston lähteestä.'' Jos teit tiedoston itse, sano se. Jos löysit tiedoston Internetistä, varmista, että sitä saa käyttää {{GRAMMAR:inessive|{{SITENAME}}}} laita mukaan linkki kyseiselle sivulle. *''Kerro tiedoston tekijänoikeuksien tila.'' *''Käytä järkevää tiedostonimeä.'' Nimeä tiedostosi mieluummin tyyliin ”Eiffel-torni Pariisissa, yökuva.jpg” kuin ”etpan1024c.jpg”. Näin vältät mahdollisesti jo olemassa olevan tiedoston korvaamisen omallasi. Voit etsiä aikaisemmin tallennettuja tiedostoja [[Special:Imagelist|tiedostoluettelosta]]. *Laita johonkin aiheeseen liittyvään sivuun linkki kyseiseen tiedostoon, tai kirjoita kuvaussivulle kuvaus tiedoston sisällöstä. *Jos haluat nähdä tai etsiä aiemmin tallennettuja tiedostoja, katso [[Special:Imagelist|tiedostoluettelo]]. Tallennukset ja poistot kirjataan [[Special:Log/upload|tallennuslokiin]]. Suositellut kuvaformaatit ovat JPEG valokuville, PNG piirroksille ja kuvakkeille ja Ogg Vorbis äänille. Voit liittää kuvan sivulle käyttämällä seuraavan muotoista merkintää '''<nowiki>[[Kuva:tiedosto.jpg]]</nowiki>''' tai '''<nowiki>[[Kuva:tiedosto.png|kuvausteksti]]</nowiki>''' tai '''<nowiki>[[media:tiedosto.ogg]]</nowiki>''' äänille. Huomaa, että {{GRAMMAR:inessive|{{SITENAME}}}} muut voivat muokata tai poistaa tallentamasi tiedoston, jos he katsovat, että se ei palvele projektin tarpeita. Tallentamismahdollisuutesi voidaan estää, jos käytät järjestelmää väärin. 952 sysop 5244 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Tallennusvaroitus 953 sysop 5245 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default 1\n\nLaita ensimmäiseksi merkiksi nolla, kun et halua käyttää uutta luokittelutyyliä. 954 sysop 5246 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Käyttäjän <b>$1</b> oikeudet päivitetty. 955 sysop 14563 2006-07-01T18:48:11Z MediaWiki default Voit testata uutta CSS:ää tai JavaScriptiä ennen tallennusta esikatselulla. 956 sysop 14564 2006-07-01T18:48:11Z MediaWiki default '''Tämä on CSS:n esikatselu.''' 957 sysop 5249 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Pyytämäsi käyttäjänimi on jo käytössä. Ole hyvä ja valitse toinen käyttäjänimi. 958 sysop 14566 2006-07-01T18:48:11Z MediaWiki default '''Tämä on JavaScriptin esikatselu.''' 959 sysop 5251 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default User levels management 960 sysop 5252 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Add group 961 sysop 5253 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Edit group 962 sysop 5254 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Group description (max 255 characters):<br /> 963 sysop 5255 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Group name: 964 sysop 5256 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Edit user groups 965 sysop 5257 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Existent groups: 966 sysop 5258 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Available groups: 967 sysop 5259 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Select groups you want the user to be removed from or added to. Unselected groups will not be changed. You can unselect a group by using CTRL + Left Click 968 sysop 5260 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Member of: 969 sysop 5261 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Manage group rights 970 sysop 5262 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Manage user groups 971 sysop 5263 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Enter a username: 972 sysop 5264 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Kirjaudu sisään tai luo tunnus 973 sysop 5265 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Kirjaudu ulos 974 sysop 8706 2006-02-26T01:45:49Z MediaWiki default Postitus palautti virheen: 975 sysop 5267 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Näytä käyttäjän sivu 976 sysop 6155 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default userrights level 977 sysop 5269 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Käyttäjätilastoja 978 sysop 14567 2006-07-01T18:48:11Z MediaWiki default Rekisteröityneitä käyttäjiä on '''$1'''. Näistä '''$2''' ($4) on ylläpitäjiä ($3). 979 sysop 6157 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default List of validated articles 980 sysop 6158 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default Clear my older validation data 981 sysop 6162 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default '''Hint:''' Merging your data means that for the article revision you select, all options where you have specified ''no opinion'' will be set to the value and comment of the most recent revision for which you have expressed an opinion. For example, if you want to change a single option for a newer revision, but also keep your other settings for this article in this revision, just select which option you intend to ''change'', and merging will fill in the other options with your previous settings. 982 sysop 6165 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default Use my previous assessment where selected 'No opinion' 983 sysop 6168 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default You have to be logged in to validate an article. 984 sysop 6169 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default No opinion 985 sysop 6171 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default Page validation statistics for $1 986 sysop 6172 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default <b>$1%</b><br />($2 of $3 points<br />by $4 users) 987 sysop 6173 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default <b>$1%</b><br />($2 of $3 points<br />by one user) 988 sysop 6182 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default Validation statistics for this article 989 sysop 6183 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default Validate 990 sysop 8062 2005-12-22T07:10:11Z MediaWiki default <tr><th>Class</th>$1<th colspan="4">Opinion</th>$1<th>Comment</th></tr> 991 sysop 6185 2005-07-03T11:15:21Z MediaWiki default this is the latest version 992 sysop 6188 2005-07-03T11:15:21Z MediaWiki default Total 993 sysop 6190 2005-07-03T11:15:21Z MediaWiki default This user has validated $1 pages. 994 sysop 6191 2005-07-03T11:15:21Z MediaWiki default Only articles can be validated. This page is <i>not</i> in the article namespace. 995 sysop 6192 2005-07-03T11:15:21Z MediaWiki default Validate this version 996 sysop 6193 2005-07-03T11:15:21Z MediaWiki default Validation done. 997 sysop 6195 2005-07-03T11:15:21Z MediaWiki default Version 998 sysop 6196 2005-07-03T11:15:21Z MediaWiki default Version of $1 999 sysop 6197 2005-07-03T11:15:21Z MediaWiki default View this revision 1000 sysop 5292 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Kelpuuta sivu 1001 sysop 5293 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default zh 1002 sysop 5294 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default cn 1003 sysop 5295 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default hk 1004 sysop 5296 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default sg 1005 sysop 5297 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default tw 1006 sysop 5298 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Versio 1007 sysop 14568 2006-07-01T18:48:11Z MediaWiki default Tämä sivu on näytetty {{PLURAL:$1|yhden kerran|$1 kertaa}}. 1008 sysop 6916 2005-09-05T09:19:14Z MediaWiki default Näytä [$3] kerralla. $1 | $2 1009 sysop 5301 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Lähdekoodi 1010 sysop 5302 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Näytä keskustelusivu 1011 sysop 5303 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Halutut sivut 1012 sysop 5304 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Tarkkaile 1013 sysop 6206 2005-07-03T11:15:21Z MediaWiki default Keskustelusivuja mukaan laskematta tarkkailun alla on $1 sivua, joista $2 on muokattu määritellyllä aikavälillä. <span class="plainlinks"> [$4 Muokkaa listaa]</span>. 1014 sysop 5306 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Tässä on aakkostettu lista tarkkailemistasi sivuista. Merkitse niiden sivujen ruudut, jotka haluat poistaa tarkkailulistaltasi. 1015 sysop 5307 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Tarkkailulista 1016 sysop 5308 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Tarkkailulistallasi on $1 sivua. 1017 sysop 5309 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Käyttäjälle $1 1018 sysop 5310 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default tarkistetaan tarkkailtujen sivujen tuoreimmat muutokset 1019 sysop 5311 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default tarkistetaan tuoreimpia muutoksia tarkkailluille sivuille 1020 sysop 6502 2005-07-29T10:36:14Z MediaWiki default Valittuna ajanjaksona yhtäkään tarkkailemistasi sivuista ei muokattu. 1021 sysop 5313 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Et ole kirjautunut sisään 1022 sysop 5314 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Sinun pitää kirjautua sisään, jotta voisit käyttää tarkkailulistaa. 1023 sysop 5315 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Tarkkaile tätä sivua 1024 sysop 5316 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Tarkkaile tätä sivua 1025 sysop 5317 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default keskiviikko 1026 sysop 14576 2006-07-01T18:48:11Z MediaWiki default == Tervetuloa, $1! == Käyttäjätunnuksesi on luotu. Älä unohda virittää [[Special:Preferences|{{GRAMMAR:genitive|{{SITENAME}}}} asetuksiasi]]. 1027 sysop 5319 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Tänne viittaavat sivut 1028 sysop 5320 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Saadaksesi oikeudet luoda tunnus sinun täytyy kirjautua [[Special:Userlogin|sisään]] ja sinulla tulee olla asiaankuuluvat oikeudet. 1029 sysop 5321 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Sinun ei ole sallittu luoda tunnusta 1030 sysop 14577 2006-07-01T18:48:11Z MediaWiki default Sinun täytyy $1, jotta voisit muokata sivuja. 1031 sysop 5323 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Sisäänkirjautuminen vaaditaan muokkaamiseen 1032 sysop 14578 2006-07-01T18:48:11Z MediaWiki default Sinun täytyy kirjautua [[Special:Userlogin|sisään]] lukeaksesi sivuja. 1033 sysop 5325 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Sisäänkirjautuminen vaaditaan lukemiseen 1034 sysop 5326 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Näytä erikoissivu 1035 sysop 6214 2005-07-03T11:15:21Z MediaWiki default Alla on <b>$1</b> muutosta viimeisen <b>$2</b> tunnin ajalta. 1036 sysop 5328 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Tämä on tallennettu versio tarkkailulistastasi. 1037 sysop 6760 2005-08-19T23:10:49Z MediaWiki default Näytä viimeiset $1 tuntia tai $2 päivää$3 1038 sysop 5330 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Virheelliset parametrit wfQuery()<br />Funktio: $1<br />Tiedustelu: $2 1039 sysop 5331 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Syöttämäsi salasana ei ole oikein. Ole hyvä ja yritä uudelleen. 1040 sysop 5332 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Eroavaisuudet 1041 sysop 7403 2005-10-26T15:19:23Z MediaWiki default Sähköpostiosoite: 1042 sysop 7404 2005-10-26T15:19:23Z MediaWiki default Käyttöliittymän kieli: 1043 sysop 5335 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Käyttäjätunnus 1044 sysop 7405 2005-10-26T15:19:23Z MediaWiki default Nimimerkki allekirjoituksia varten: 1045 sysop 5337 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Salasana 1046 sysop 5338 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Salasana uudelleen 1047 sysop 7406 2005-10-26T15:19:23Z MediaWiki default Nimi: 1048 sysop 5340 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Oma tekstisi 1049 sysop 5341 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Kielivariantti 1050 13041 2006-05-31T07:29:04Z Kompak 114 rv <br clear="all"> {| align=center class="expansion" style="background: #f7f8ff; border: 1px solid #aaa; padding: .2em; margin-bottom: 3px; font-size: 95%; width: auto;" | style="padding-right: 4px; padding-left: 4px;" | [[Kuva:Wiki_letter_w.png|40px|]] | ''Tämä sivu on [[W:Tynkä|tynkä]]. Voit auttaa Wikikirjastoa [[Ohje:Kuinka muokkaan sivua|laajentamalla artikkelia]].''<div align="right"><small>[[Special:Whatlinkshere/Template:Tynkä|kaikki tyngät]]</small></div> |} [[Luokka:Tyngät]] 1051 13995 2006-06-17T08:30:01Z Mzlla 323 luokiteltu Wikikirjaston ylläpitoon Vajavaisia sivuja, jotka tarvitsevat täydennystä. [[Luokka:Wikikirjaston ylläpito]] 1052 13802 2006-06-13T21:10:02Z 83.145.211.3 /* Kopiot */ [[Image:Transgender-intersexual symbol.svg|200px|right]] '''Sukupuolen korjausprosessi''' on prosessi, joka koostuu tutkimuksista, hoidosta ja seurannasta, joiden tarkoituksena on palauttaa [[w:fi:Transsukupuolisuus|transsukupuolinen]] henkilö takaisin yhteiskuntaan jatkamaan elämäänsä hänen kokemassaan sukupuolessa. == Aluksi == Tämä dokumentti käsittelee asiaa pääasiassa hoitoprosessin etenemisen kannalta, eikä niinkään pyri selittelemään sen perusteita. Nämä tiedot on saatavilla ainakin Potilasyhdistys Trasekin kotisivuilta osoitteesta http://www.trasek.net. === Olenko minä transsukupuolinen ? === Niin, siinäpä se. Tämä on ehkä prosessin kaikkein hankalin osuus - selvittää omat tuntemuksensa asian suhteen. Omaa sukupuoltaan ei voi järjellä päätellä mistään, tätä ovat kyllä jo monet yrittäneet, itsekin pohdiskelin asiaa ankarasti yli vuoden ajan. Lopulta kysymys on siitä, että sitä ei voi oikein mistään päätellä. Se on vain se oma tuntemus, kokemus siitä, että kumpaa sukupuolta on, vai onko jotakin siitä väliltä. Asian tekee hankalaksi kulttuurin primitiivisyys sukupuolen käsittelyssä minkä huomaa kun näitä asioita yrittää selittää muille. Edes peruskäsitteistä ei päästä yksimielisyyteen. Kulttuurilla on tarkoitus pitää asiat hämärinä. Diktaattorit vihaavat sanakirjoja. Ensiksi siis pitää opiskella sukupuolta, ennen kuin pystyy tietämään kuuluuko toiseen sukupuoleen vaiko protestoiko vain epäsopivia ja arkaaisia kulttuurin sukupuolistereotypioita vastaan. Puhutaan sukupuolidysforiasta hankalammassa tapauksessa tai sukupuolisestä epämukavuuden tunteesta (gender discomfort), kun kyseessä on lääketieteellistä väliintuloa vaativaa vähäisempi tunne. Monet ovat sanoneet, että kaikkein hankalinta prosessissa oli siihen hakeutuminen, ja olen taipuvainen uskomaan tämän. Tämän kysymyksen pohtiminen saattaa olla todella sydäntäraastavaa, ja suosittelen todella lämpimästi etsimään ihmisiä, jotka tuntevat tämän sukupuolialueen problematiikkaa. ==== Mistä tukea ? ==== Tukea ja keskusteluseuraa saa ainakin TTP:ltä, transtukipisteeltä, http://www.transtukipiste.fi. Ihminen johon kannattaa ottaa yhteyttä on erityissosiaalityöntekijä Maarit Huuska, puh. (09) 681 258 40, trans.tuki@seta.fi. Toinen vaihtoehto on ottaa yhtettä Potilasyhdistys Trasek:iin, http://www.trasek.net Verkosta löytyy kaikenlaisia resursseja, ja niitä lukiessaan kannattaa olla tarkkana. Aivan kaikkea ei todellakaan kannata uskoa, ja monesta väittämästä ei kannata välittää. Tämä ilmiö on paljolti huonosti ja väärin ymmärretty, minkä seurauksena kaikenlaista disinformaatiota ja parjaamista kyllä löytyy. Kun sukupuolenprosessin läpikäyneet ja sitä läpi käymässä olevat epävarmat yksilöt antavat kohtuuttoman myönteisen kuvan omasta prosessistaan halutessaan puolustella omia valintojaan kun taas selkeästi epäonnistuneet häpeävät hiljaa, syntyy lukijalle helposti liian myönteinen kuva hoidoista ja hoitojen jälkeisen elämän haasteista. Monet transihmiset kuitenkin sopeutuvat siihen lopputulokseen, minkä he haluamillaan hoidoilla saavuttavat. Kasvaessaan ihmisenä sitä huomaa, että omat tavoittaat ja ymmärtämisen tavat voivat muuttua radikaalistikin prosessin aikana. On tosiseikka, että maailma on tänäpäivänä kaikesta huolimatta transihmisille paljon miellyttävämpi paikka kun parikymmentä vuotta sitten. ===== Keskustelupalstat ===== Setalla on keskustelupalsta, mutta sinne pitää ensin rekisteröityä ja sen jälkeen ''Groups''-linkistä liittyä palstalle. Hakemuksen käsittely voi kestää jonkin aikaa. Suosittelisin kuitenkin tämän palstan osalta huomioimaan, että se oli vuosia moderoimattomana, millä on omat seurauksensa. * http://keskustelu.seta.fi/index.php Suomenkielinen palsta löytyy myös Suomi24:stä, mutta sen varsin avoimesta politiikasta johtuen häiritseviä sivullisia on siellä varsin usein. Useimpia ulkomaalaisia palstoja ei valitettavasti voi suositella varauksetta, sillä erityisesti useimmissa USA:ssa sijaitsevissa palstoissa on se ongelma, että siellä sallittu puhe antaa tilaa vain hyvin kapealla sukupuolikäsitykselle. Voi arvella, että se johtuu kyseisen yhteiskunnan täkäläistäkin rajoittuneimmista käsityksistä sukupuolten ja sukupuoliroolien osalta. Suosittelen myös huomioimaan sen tosiseikan, että omien tietojen minkäänlainen levitteleminen palstoille on erittäin epäsuotavaa. Tuntuu olevan lähes säännönmukaista, että palstojen ylläpito kieltäytyy käyttäjän lähtiessä poistamaan tämän viestit, vaikka alunperin olisivatkin sen luvanneet. Tästä syystä palstoilla ei ole syytä käyttää omaa nimeään eikä yleistä sähköpostiosoitettaan, eikä muitakaan henkilökohtaisia asioita todellakaan kannata levitellä. On perin pirullinen tilanne huomata että henkilökohtaiset asiat jäävät useiden tuhansien käyttäjien palstalle, eikä sinulle ole mitään keinoa saada niitä sieltä enää pois. Alla on listattu muutama ulkomainen palsta, joista en kyllä voi suositella ensimmäistäkään. Palstat ovat varsin voimakkaasti painottuneet maailmankuvaan, jossa keskeisimpänä on assimiloituminen yhteiskuntaan hinnalla millä hyvänsä, usein erityisesti leikkauksia painottaen ja niitä epärealistisestikin ihannoiden. Näillä palstoilla pyöriminen helposti antaa varsin pinnallisen käsityksen prosessista, ja vaarana on oman maailmankuvan vääristyminen Hollywood - suuntaan. Lisäksi on huomautettava, että ainakin Yhdysvalloissa käytetään osittain eri mittoja kuin täällä, ja tämä tulee esille ainakin hormonien viitearvoissa ja mittaustuloksissa. Niitä siis ei voi suoraa soveltaa. * http://forum.genderpeace.com/ * http://beginninglife.com/newforum/ * http://forum.trueselves.com ===== IRC - kanavat ===== * server: irc.foreverchat.net ** channel: #finntrans ** channel: #transsexual_support Gender-vapaa vyöhyke samaiselta serveriltä kantaa nimeä: * #asennevamma === Haasteet ja mahdollisuudet === Sukupuolen korjausprosessista ehjänä selviämiseen on ihan hyvät mahdollisuudet, etenkin jos asiat ovat muutoin kunnossa. Suurimmat haasteet kuitenkin kohdataan henkisellä puolella, vaikka fyysisissä korjauksissakin on omat riskinsä. Erityisesti kannattaa pitää huolta siihen, että omaa jonkinlaisen sosiaalisen tukiverkon, koska tämän prosessi kanssa niitä vaikeampiakin aikoja tulee aivan varmasti. Transtukipisteellä on mahdollisuus vertaistukeen ja myös mahdollisuus saada yksityistä konsultointia. Alkuvaiheessa haasteena on oman transsukupuolisuuden tunnistaminen ja hyväksyminen. Tämä on monille melkoinen pala nieltäväksi, ja siihen liittyy monenlaisia tunteita, joista onneksi aivan kaikki eivät sentään ole vaan ja ainoastaan sieltä ikävästä päästä. Jatkossa henkisenä haasteena on prosessin pituus, eli sen hidas ja hankala eteneminen, sekä muitten ihmisten kohtaaminen transihmisenä. Tätä monesti pelätään enemmän kuin aiheellistakaan, mutta on ihan viisasta pohtia sitä, millä tavalla ja missä tilanteissa ympäristöään näistä asioista informoi. Prosessin loppuvaiheen haasteena on se, että opitaan elämään risaisen elämänhistorian kanssa ja tehdään siihen liittyviä valintoja ja päätöksiä. Jotkut ovat hyvinkin avoimia taustastaan, mutta toiset näkevät paremmaksi olla hyvin hissunkissun näistä asioista ja saattavat ihan hyvin muuttaa paikkakuntaa, ammattiaan ja myös sukunimensä. Jälkimmäisen ratkaisun huono puoli on se, että saattaa joutua elämään koko elämänsä peläten historiansa nousevan jostain esiin sopimattomassa tilanteessa, kun taas edellisen ongelmana on se, että voi olla vaikeaa tulla hyväksytyksi kaikissa yhteksissä oman sukupuolensa täysiarvoisena jäsenenä, kun ihmiset tietävät historian painolastin. Loppuvaiheen haasteisiin myös kuuluu käytännössä se, että opitaan elämään saavutetun sukupuolisen ulkomuodon kanssa. Vaikka sukupuolen korjausprosessin tulokset ovat yleensä hyviä, niin koskaan niillä ei päästä aivan siihen, millaista se olisi ollut, jos tätä prosessia ei olisi tarvinnut läpikäydä. Luuranko jää alkuperäisen kokoiseksi, ja sukuelimiäkään ei voida korjata sellaisiksi, että ne lasten saamiseen toimisivat. ==== Sopeutumisen vaiheet ==== Sopeutumistyö täytyy tehdä ensisijaisesti itse, mutta tämä sama sopeutumisprosessi on valitettavasti myös muitten käytävä läpi. Usein, jos ihmiset eivät ole kovin läheisiä, niin he hyvin nopeasti pääsevät asian kanssa johonkin lopputulokseen, on se sitten transihmisen kannalta hyvä tai huono. Sen sijaan läheisimmillä ihmisillä on enemmän "investointia" kiinni transihmisessä. Tämän vuoksi he painivat asian kanssa rankemmin, ja toisinaan koko sopeutumisprosessin läpipääsy voi kestää kauankin. Menetykseen ja kuolemaan on esitetty mm. seuraavat sopeutumisen vaiheet: * Kieltäminen * Kaupanteko * Viha * Epätoivo * Hyväksyntä Näitä samoja vaiheita käy läpi myös sekä transihminen ja hänen läheisensä. Toiset transihmiset saattavat pitkäänkin kieltää itseltään oman transkokemuksensa. Kaupanteko voi olla sellaista, että "jos annan itseni pukeutua kuten haluan, niin minun ei tarvitse käydä prosessia läpi". Vihaa saatetaan kokea "omaa kohtaloa" kohtaan — "miksi minä? Tämä on niin epäoikeudenmukaista!". Epätoivo ja toivottomuus tulevat kuvaan yleensä siinä vaiheessa, kun kaikki henkilökohtaiset resurssit on käytetty, ja tajutaan, että oma kokemus sukupuolesta on jäädäkseen ja sen kanssa on elettävä. Hyväksyntä tulee, kun oma identitetti on vahvistunut ja ihminen on monelta osin rakentanut itseään uudestaan. Toisille transkokemus on läsnä jo varhaislapsuudesta lähtien, mikä on sinänsä hankalaa, koska lapsella ei oikein ole välineitä käsitellä asiaa. Näitä vaiheita voidaan käydä läpi eri järjestyksessä kuin missä ne on tässä esitetty, ja niissä saatetaan poukkoilla edes-takaisin. Jotkut negatiiviset kokemukset saattavat heittää transihmisen taaksepäin, missä taas positiiviset kokemukset saattavat nopeuttaa hyväksyntään pääsemistä. Läheiset käyvät läpi näitä aivan samoja vaiheita, omaa tahtiaan. Onkin transihmisen oman edun mukaista tuntea nämä vaiheet, jotta on helpompi ymmärtää läheisten kommentteja ja suhtautumista. Kieltäminen ja kaupanteko on hyvin tavallisia, mutta vihaa ja epätoivoakin voi kohdata. Esimerkkejä: * Kieltäminen — "Mä en kyllä siis kerta kaikkiaan näe sitä naista sinussa." * Kaupanteko — "No voit sä noita vaatteita käyttää, kunhan et mene niitten kanssa ulos." * Viha — "Jos sä sen teet, niin mä kyllä pidän huolen, että sulle ei jää kiekkoakaan, ei kattoa pään päälle, eikä rihman kiertämään päällä pidettäväksi." * Epätoivo — "Mitä olen tehnyt, jumalani, että lapsestani tuli tällainen?" On ymmärrettävä, että mitä läheisemmästä ihmisestä on kyse, niin sitä suurempi investointi hänellä on sinussa. Tämän vuoksi tämän prosessin läpikäynti on raskaina nimenomaan paitsi itselle, niin myös niille kaikkein läheisimmille ihmisille. Näitä yleensä ovat vanhemmat, sisarukset ja lapset, sekä puolisot. ==== Oman olemisen oikeutus ==== Joskus on tilanteita, joissa on tärkeintä tehdä oikein itseään kohtaan, että jaksaa tehdä myöhemmin oikein muita kohtaan. Toivoisin transihmisten pitävän tämän ajatuksen mielessä. On nimittäin niin, että monet transihmiset nimenomaan sillä verukkeella jarruttelevat oman prosessinsa aloittamista, että he eivät voi tehdä sitä jollekin läheiselleen. Tehdä mitä? Olla oma itsensä. Elää ihmisarvoinen elämä. Tulla kohdatuksi sellaisena, kuin miten itsensä kokee. Tämä lista kuulostaa suurin piirtein ihmisarvoisen elämän perusteiden esittelyltä. Johtuen [[heteronormatiivisuus|heteronormatiivisesta]] yhteiskunnastamme monien transihmistenkin päähän on elämän varrella taottu kestämättömät mallit siitä, että miten tulisi olla, esiintyä ja mikä on ns. oikea tapa elää. Kokemus viittaa kuitenkin siihen, että ihmiset eivät saavuta onnellisuutta elämässään, jos he ehdoin tahdoin ja kaksin käsin tekevät kaikkensa, että jaksaisivat toimia itseään vastaan. Tämä on juuri sitä, mitä toiset transihmiset tekevät yrittäessään elää biologisessa sukupuolessaan. Muutamia epätoivonhuutoja mitä transihmiset päästävät pyrkiessään viimeisillä voimillaan jatkamaan biologisessa sukupuolessaan on mm. naimisiin meneminen, lasten hankkiminen ja sotaan lähteminen. Yritetään joko äärimmäisin keinoin sitoutua biologiseen sukupuoleen tai sitten koetetaan vaan päästä enemmän tai vähemmän tuottamuksellisesti pois tästä elämästä. Transihmiset ovat aivan tavallisia ihmisiä. He ovat naisia ja miehiä, joiden ei ymmärretä olevan sitä mitä he ovat. Oma kokemus omasta sukupuolesta on se ainoa oikea. Oma kokemus omasta sukupuolesta ei voi olla väärä, tai väärin tai sitä ei tule tulkita yhtään miksikään muuksi kuin mitä se on. Se esim. ei ole kiusantekoa muita ihmisiä kohtaan. On melko epätavallista olla transihminen, mutta se on kirous heille, jotka eivät osaa katsoa kolikon kääntöpuolta ja lahja heille, jotka osaavat. Transkokemus ja sukupuolen korjausprosessin läpikäyminen on raskasta, mutta toisaalta se vahvistaa ja aikuistaa (aikuistakin) ihmistä, ja antaa täysin uniikin näkökulman yhteiskuntamme sukupuolijärjestelmään. Transihmiselle, joka alkaa olla sinut itsensä kanssa on päivän selvää, että tämä on se ainut tapa, millä hän saattaa elää onnellisen elämän. Jos olet yksi heistä, luota itseesi, rakasta itseäsi ja pidä nyt huoli itsestäsi, että jaksat sitten jatkossa pitää huolta myös muista. === Transihmisten yhteiskunnallinen asema === ==== Tilanne käytännössä ==== Transihmiset ovat länsimaisissa yhteiskunnissa olleet perin näkymätön ilmiö. Johtuen yhteiskunnan [[heteronormatiivisuus|heteronormatiivisuudesta]] transihmisen asema yleensä koetaan aluksi hyvin vaikeaksi. Ei ole tavatonta, että jotkut perheenjäsenet eivät pysty suhtautumaan tilanteeseen, ehkä koskaan. Osa transihmisistä vaihtavat ammattia sukupuolen korjausprosessin jälkeen ja tämä useasti johtuu siitä, että ollaan alun perin valittu sellainen ammatti muitten odotusten vuoksi, mikä ei lopulta itseä miellytä. Monet transihmiset kuitenkin jatkavat siinä ammatissa ja työpaikassa missä he ovat olleet prosessiin lähtiessään. Pääsääntöisesti voitanee sanoa, että mitä korkeammin koulutetussa ympäristössä työskennellään, sitä vähemmän ongelmia on odotettavissa. ==== Oikeudet ==== '''Lainaus:''' Vuonna 1995 voimaan astunut uudistettu rikoslaki ja vuonna 2001 voimaan tullut työsopimuslaki sisältävät selvän maininnan siitä, että syrjintä työssä tai työhönotossa on kielletty seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Edellä mainituissa laeissa ja hallituksen esityksessä käytetään käsitettä sukupuolinen suuntau- tuminen, mutta sillä tarkoitetaan homo-, bi- ja hetero- seksuaalisuutta. '''Transihmisten syrjintä on EU:ssa ja Suomessa omaksutun linjan mukaan kielletty sukupuoleen perustuvana syrjintänä.''' '''Lähde:''' * http://www.seta.fi/fi/eihanheterotkaan.pdf == Transnaisten hoidot == === Karvanpoisto === Kuinka paljon karvoja tarvitsee poistaa on henkilökohtaista sekä siksi, että ihmisille kasvaa eri määrä karvoja, mutta myös siksi, että eri ihmiset sietävät itsessään eri määrän karvoja. Olennaista kuitenkin on, että partakarvojen poistaminen on tehty kunnolla. Muun kropan osalta kysymys on vähän henkilökohtainen. Toiset poistavat karvansa likipitäen viimeistä myöten, ja toiset taas eivät juuri mitään muuta poistakaan kuin partakarvansa, ja toteavat, että voivat ja jaksavat elää muitten karvojensa kanssa. On yksilöllistä, että kuinka paljon hormonikorvaushoito vaikuttaa karvojen kasvuun. Vartalon karvat kyllä ohenevat ja vaalenevat, mutta toisille saattaa silti jäädä häiritsevää karvaa, jos karvankasvu on ollut runsasta. Toiset taas pääsevät kuin koira veräjästä, kun karvat katoavat aivan riittämiin ihan ilman karvanpoistojakin. Kasvojen osalta näin ei kuitenkaan ole käytännössä kenenkään asiat. Karvanpoistossa kannattaa huomioida sellainen seikka, että toiset kertovat, että heidän ihonsa kestää hormonikorvaushoidon aloittamisen jälkeen huomattavasti vähemmän pahoinpitelyä - eli lienee viisasta aloittaa karvanpoisto hyvissä ajoin ennen hormonikorvaushoitoa, jos siihen on taloudelliset mahdollisuudet. ==== Parran poistaminen ==== Jos ei itse epäile asiaansa (eli sitä, että onko transsukupuolinen vai ei), niin karvanpoisto kannattaa aloittaa niin nopeasti, kuin mahdollista. Jos ei ole asiastaan aivan varma, mutta tietää, että haluaa elää ilman kasvojen karvoitusta, niin karvanpoisto kannattaa aloittaa niin pian kuin mahdollista. Syynä tähän on se, että karvanpoisto kasvoista on todella hidasta. On ihan tavallista, että tähän menee kaksikin vuotta, esimerkiksi 14 kertaa laserissa, tai jopa satoja tunteja neulaepilaatioita. ===== Laser ===== Laser kuitenkin tehoaa vain ihmisille, joilla on tumma karva ja mielellään vaalea iho. Laserin teho perustuu nimenomaan karvan (karvatupen?) ja ihon värien kontrastiin. Näin ollen, on usein niin, että jos satut olemaan vaalea, niin laser ei auta sinua. Tällöin on käytettävä neula-epilaatioita hoitomenetelmänä, mitä ei ainakaan tietääkseni tarjota virallisen hoitoprosessin kautta. Nykyisin on niin, että kun olet saanut diagnoosin transsukupuolisuudestasi, voit silloin myös saada lähetteen laseriin, ja nämä käynnit ovat hyvin edullisia (syksyllä 2005 22 euroa / kerta). Töölöön hankittu laser on aleksandriitti-laser. Normaali hoitojakso on 5 kertaa (tarvittaessa 2 lisää), mikä toki auttaa, mutta ei monille ole riittävästi. Ongelmana tässä on se, että jos odotat tähän saakka, niin voitanee sanoa, että sukupuolenkorjauksesi viivästyy ehkä jopa vuodella, koska et pääse laseriin ennen kuin sinulla on diagnoosi, ja diagnoosin saa nopeimmillaankin reilussa puolessa vuodessa. Kuitenkin siinä vaiheessa, kun pitäisi päästä aloittamaan tosielämän koetta tilanne on todella hankalaa, jos partakarvojen poistaminen on pahasti kesken. Tämä kannattaa ehdottomasti huomioida. Laserissa suositellaan käytäväksi n. kuuden viikon välein (diodi-laser), 4-5 viikkoa (aleksandriitti-laser), että iho ehtii palautua hoitokertojen välillä ja lepovuorossa olleet karvat kasvaa, joten vuoteen ei mahdu kymmentäkään hoitokertaa. Erityisesti tämä pitää paikkansa siksi, että koska hoitavia lääkäreitä on vain muutamia, tulee helposti hoitotaukoja aivan heidän lomiensa vuoksi, tyypillisesti heinä- elokuussa sekä joulun seudulla. Lisäksi hoitoja ei anneta kesällä käsitellyn ihon aurinkoherkkyyden vuoksi. Mikäli päivettyy kesällä, myös syksyllä tulee sen vuoksi taukoa. Käytännössä kahdeksaankin hoitokertaan vuodessa voi olla aika tyytyväinen. Yksi hoitokerta maksaa yksityisellä noin 250 euroa, riippuen vähän hoitokertojen määrästä, hoidon kestosta ja siitä mitä saa itse sovittua hoitavan lääkärin kanssa. Laseria on tarjolla pääkaupunkiseudulla ainakin näissä paikoissa: <br>http://www.mehilainen.fi/ <br>http://www.laseri.fi/ Ja Tampereella: http://www.koskiklinikka.fi Hormonikorvaushoito ohentaa ja vaalentaa karvoja, ja tekee ihon herkemmäksi. Tämänkin vuoksi olisi hyvä aloittaa laser ennen hormonikorvaushoidon aloittamista. Myöhemmin karvojan voi olla vaikeampi saada pois, ja se on sen lisäksi vielä tuskallisempaakin. Optimaalista hoitotuloksen kannalta olisi, että hoidettavan testosteronitasot olisi pudotettu antiandrogeeneilla. Näitä ei kuitenkaan ole aivan helppo saada ennen virallista HRT:tä, mutta toiset ovat saaneet niitä vetoamalla yksityisellä lääkärillä esim. häiritsevään seksuaalisuuteen. ===== Valoimpulssihoidot ===== Näistä on ilmeisesti saatu viimeaikoina lupaavia tuloksia, suosittelen ottamaan selvää asiasta tarkemmin. ===== Neulaepilaatio ===== Perinteisin ja varmin tapa. === Tutkimuksiin hakeutuminen === Tutkimuksiin on hyvä hakeutua nopeasti, koska ne kestää kauan, ja tutkimusjakson kestäessä tulee todella monta kertaa aika pitkäksi, kun odottelee itse hoitoja. Tämän lisäksi tutkimuksiin pääsyä voi joutua jonottomaan, usein vähintään kuukauden, mutta myös varsinkin kesäaikaan, kun ihmiset on lomilla, niin odotukset saattavat venyä tästäkin pitemmiksi. Yleisesti ottaenkin viivytyksiin kannattaa varautua, on typpillistä, että aivan kaikki venyy. Ensin odotat sitä, että sinut kutsutaan tutkittavaksi, kun olet hakenut lähetteen, sitten odotat, että asiat etenisivät niin paljon, että sinulle tehdään psykiatrin ja psykologin tutkimukset, sitten odotat sitä, että saat ajan hormonipoliklinikalle, minne saattaa olla esimerkiksi viiden kuukauden jono. Eli heti kun vaan tuntuu siltä, että tietää, että tämä on se polku jota minun tarvitsee kulkea, niin paperit sisään niin nopeasti kuin mahdollista ! Sitä kyllä kerkee moneen kertaan miettiä, että mitä on tekemässä ennen kuin yhtään mitään prosessin etenemisen suhteen tapahtuu. === Tutkintaosuus === Tutkintaosuus kestää vähintään kuusi kuukautta HYKS:issa tai TAYS:issa, joten tähän kannattaa varautua. Alle kuuden kuukauden ei tapahdu yhtään mitään hoitotoimenpiteitä. Joissakin tapauksissa tämä tutkimusjakso voi venyä vielä tästäkin huomattavasti lisää, mutta näissä tapauksissa on yleensä muita syitä, jotka vaikuttavat prosessin kulkuun, kuten esim. pahat riidat puolison kanssa tai tutkittavan itsensä epäröinti, tms. Tutkintaosuus koostuu pääasiassa siitä, että näet muutaman kerran psykiatrin, joka haastattelee sinua, kerran psykologin ja tapaat HYKS:issä omahoitajaasi parin - kolmen viikon välein. Tämän lisäksi järjestetään omaistapaaminen, jossa joku omaisistasi pyydetään paikalle juttelemaan psykiatrin ja omahoitajan ja tutkittavan kanssa. TAYS ei käytä omahoitajaa, vaan tavataan psykiatria. Käytännössä siis ravaat HYKS:issa kertomassa kuulumisia omahoitajalle, ja muutaman kerran on sitten vähän siitä poikkeavaa ohjelmaa. Psykologin visiitti kestää kokonaisen päivän, koska se teetätetään avustavalla psykologilla, jolla on virka muualla. Tämä voi olla hieman raskaahkoa, kun tehdään haastattelu ja paljon erilaisia testejä älykkyystesteistä mustetahratestihin. Kun tutkittava saa diagnoosin, niin sen jälkeen tapaamisissa käynti on seurantaa. Voi kuitenkin hyvin olla, että sinulle ei kerrota sitä, että olet jo saanut diagnoosin. Tätä voi kysyä tietenkin suoraan, tai sitten sen voi saada selville epäsuorasti kuten saamalla lähetteen hormonipoliklinikalle, minne sinua ei voida lähettää ennen kuin olet saanut diagnoosin. Tutkintaosuudesta ei ole kauheasti erityistä mainittavaa, se koostuu muutamista haastatteluista ja sitten ihan arkipäiväistenkin asioitten puhumisesta, siinä pyritään myös käsittelemään samalla niitä solmuja joita omaan elämään on voinut syntyä, koska katsotaan, että tutkittavan/potilaan kannalta on optimaalista, että hänen muutkin asiansa ovat tasapainossa, kun hoitoja aletaan tehdä. Tapaamisissa kannattaa olla ihan oma itsensä, eikä mitään sen kummempaa. Olen kuullut, että poikkeavista seksuaalisista taipumuksista ei välttämättä kannata mainita, mutta en tiedä pitääkö tämä paikkaansa. Joka tapauksessa seksuaalisuus on erillinen asia kuin sukupuolikokemus, joten tämä asia on irrelevantti diagnoosin suhteen, mutta en ole varma katsooko hoitohenkilökunta asiaa tästä näkökulmasta. === Hormonikorvaushoito ([[#Termejä|HRT]]) === ==== Pitkät jonot ==== Koska STM:n asetuksessa puhutaan moniammatillisesta työryhmästä, niin käytetään omaa endokrinologia, vaikka psykologin palvelut voidaankin jostakin syystä hankkia ulkopuolelta. Tämän erittäin ikävä puoli on siinä, että Helsingissä Naistenklinikan hormonipoliklinikalle on melkein aina kuukausien jono. Vuonna [[2004]] tämä jono oli yli viiden kuukauden mittainen ! Käytännössä kuitenkin voi soitella peruutusaikojen perään ja sellaisen saaminen on aivan mahdollista. Jos sinulle sanotaan puhelimessa, että sopivaa peruutusaikaa ei ole saatavilla sen vuoksi, että sinulle on varattu n.s. "pitkä aika", niin tämä ei pidä paikkaansa. Varattu aika on 30 minuutin mittainen. Peruutusaikoja voi pyytää numerosta 471 72884 (pääkaupunkiseudun suunta) arkisin kello 12 - 14. Poliklinikkamaksu on 22 euroa. Vuonna [[2004]] hoitava endokrinologi on Tiitinen. ==== Hormonien tuottamat muutokset ==== Miehestä naiseksi transsukupuolisille määrätään jokin anti-androgeeni ja jokin estrogeeni. Transmiehillä taas käsittääkseni määrätään vain testosteronivalmiste. Transnaisilla anti-androgeenien tarkoitus on saada testosteronitaso putoamaan biologisen naisen tasolle ja estrogeenien tarkoitus on aikaansaada henkilön naisellistumisen. Muutokset pitävät sisällään ainakin seuraavaa: * Rinnat alkavat kasvaa. * Iho pehmenee naiselliseksi. On sanottu, että ihosta tulee myös läpinäkyvämpi, ja mustelmia tulee helpommin. * Miehinen seksuaalinen halukkuus katoaa. Monilla spontaanit erektiot katoavat hoidon jatkuessa, ja lopulta erektioiden aikaansaaminen alkaa olla melko mahdotonta. Jos penistä ei käytetä, se alkaa surkastua. * Rasva siirtyy naisellisemmille alueille, vatsan alueelta enemmän alavatsaan, takamukseen ja reisiin. * Lihakset pienenevät, erityisesti ylävartalosta. Tämän seurauksena lihasvoima heikkenee. Ilmeisesti erityisen hyvin tämä pitää paikkansa sellaisten lihasten osalta, joita ei ole harjoitettu ja joita ei harjoiteta. * Karvankasvu hidastuu, karvat vaalenevat ja pehmenevät. * Tunteet tulevat näkyvämmiksi. Testosteroni blokkaa mm. kyynelehtimistä. * Maku-, haju- ja tuntoaistit herkistyvät. ** Myös värinäkö saattaa herkistyä. * Migreenialttius lisääntyy. * Syvän laskimoveritulpa riski kasvaa hieman, erityisesti tupakoivilla. * On esitetty, että sydän- ja verisuonitautien riski pienenee. Tämä ei ehkä kuitenkaan pidä paikkaansa ja asia saattaa jopa olla päinvastoin. * Ilmeisesti luustokin hieman haurastuu, transnaisten tulee biologisten naisten lailla kiinnittää huomiota osteoporoosiriskiin. * Aineenvaihdunta hidastuu, ja energiantarve laskee biologisen naisen tasolle. Unentarve kasvaa ja väsymyksen tunne voi lisääntyä. * Kasvoihin tulee naisellista pyöreyttä, tämäkin liittyy rasvan uudelleenjärjestymiseen. * Aataminomena ei häviä, mutta rasvan kertyminen kaulalle peittää jonkin verran sitä. Itse asiassa naisillakin on aataminomena, se on vain pienempi. Jos aataminomena on häiritsevä, se voidaan poistaa helposti paikallispuudutuksessa. Tähän voi saada lähetteen foniatrilta, jonne voi päästä virallisen hoitoprosessin edetessä. * Ääni ei nouse, koska kurkunpää, "voice box", on kehittynyt testosteronin läsnäollessa. Tämän asian korjaamiseksi tarvitaan harjoittelua. * Luuston koko ei muutu. Käytännössä muutokset tapahtuvat verkkaisesti. Suurin osa muutoksista tapahtuu kahden ensimmäisen vuoden aikana, mutta niitä saattaa hissukseen tapahtua vielä vuosia tämän jälkeen. On yksilöllistä, että missä vaiheessa muutokset ovat niin näkyviä, ettei niitä voida enää halutessa peitellä ja on käytännössä tehtävä nimenmuutos ja alettavaa elää koetussa sukupuolessa. ==== Hormonien muodot ==== Perinteisesti estrogeenit on annettu pillerimuodossa. Nykyään käytetään myös hormonilaastaria tai -geeliä. Injektioita ei ainakaan virallisen prosessin endokrinologi ole määrännyt. Pillereissä on hieman korkeampi syvän laskimoveritulpan riski kuin laastareissa, geelissä tai injektioissa. Pillereitä yleensä syödään päivittäin, injektioita administroidaan yhden - kolmen viikon välein, ja tätä voidaan tukea vielä estrogeelillä. Pari estrogeenipillerimerkkiä on valmistettu mikrokiteisessä muodossa ja näitä voidaan ottaa kielen alla liuottamalla. Tällä tavalla imeytyminen on kokonaisuudessaan tehokkaampaa ja vähemmän maksaa rasittavaa. Helsingin Naistenklinikka ei näitä määrää, koska heiltä puuttuu kokemus ao. läkkeistä ja niiden käytöstä. Kuitenkin toiset endokrinologit pitävät sublinguaalista administrointia kaikkein fysiologisimpana tapana. Anti-androgeenit tulevat aina pillerimuodossa. ==== Hormonien korvattavuus ==== Hormonit ovat alkuvaiheessa peruskorvattavia (vuoden 2006 alusta 42%) lääkkeitä. B-todistuksella haetaan erityiskorvattavuutta, todistuksen voi pyytää lääkelain perusteella kun hormoneja on käytetty yli puoli vuotta. Estrogeenit ovat täysin korvattavia ja anti-androgeenit peruskorvattavia. Vuoden 1998 jälkeen tehdyissä päätöksissä on ikäraja korvattavuudelle: Miehet 60 vuotta ja naiset 50 vuotta. Ikärajapäätöksestä on saatu ennakkopäätös. Etelä-Suomen sosiaalivakuutuslautakunnan päätöksen perusteella eräältä potilaalta on poistettu ikäraja hormonien erityiskorvattavuudesta. Mikäli vielä saa KELA:sta päätöksen määrä-ajaksi, tulee tehdä valitus sosiaalivakuutuslautakuntaan ja vedottava tähän ennakkopäätökseen. Finasteridiinkin voi saada peruskorvauksen. Ilmeisesti estradioleista ainakaan Estrofem ei ole (ollenkaan?) korvattava. ==== Finasteridi ==== Finasteridiä määrätään miestyyppisen kaljuuntumisen pysäyttämiseksi. Tämä kaljuuntuminen johtuu paitsi perintötekijöistä, niin myös siitä, että osa testosteronista muuntuu elimistössä di-hydro-testosteroniksi (DHT), mikä vahingoittaa hiusjuuria. Ilmeisesti DHT:n taso ei laske [[#Termejä|HRT]]:n avulla transnaisessa normaalitasolle. Sukupuolenkorjausleikkauksen jälkeenkin taso on laskenut vasta noin puoleen. Tämän vuoksi finasteridin syöminen on monien tekemä valinta. Finasteridiä saa, kun vain pyytää sitä lääkäriltä. Sitä ei ole mitenkään erityisesti säännöstelty, vaan se on aivan normaali reseptilääke. Finasteridi kannattaa ottaa Gefina - nimisen valmisteen muodossa, koska se on huomattavasti halvempi vaihtoehto kuin varsinaisesti miestyyppisen kaljuuntumiseen ehkäistyt tuotteet. Edellisessä finasteridin määrä on 5 mg / tabletti, missä jälkimmäisen on 1 mg. Pillerit on melko helppo jakaa neljään, mistä saadaa 1.25 mg:n annos, mikä on tähän tarkoitukseen aivan sopiva. Mahdolliset sivuvaikutukset ovat harvinaisia, ja niihin kuuluu ihottuma sekä mahdollinen rintojen vähäinen kasvu ja miestyyppisen seksuaalisuuden heikkeneminen ja joskus impotenssi. Impotenssi kuitenkin yleensä häviää, kun käyttöä jatketaan. Siemennesteen laatu saattaa hieman heiketä. Erityisesti kannattaa huomioida, että biologisten naisten ei suositella käsittelevän finasteridi - tuotteita ollenkaan, koska ne saattavat aiheuttaa sikiövaurioita. Tarkempaa tietoa allaolevasta linkistä: * http://www.otispregnancy.org/pdf/propecia.pdf ==== Hormonitasot ==== Hormonitasojen tulisi olla kohdallaan, että ihminen voi hyvin. On tavallista, että korvaushoito aloitetaan varmuuden vuoksi varsin konservatiivisilla annoksilla. Ehkäpä tämä on viisastakin. Kannattaa kuitenkin olla hereillä sen suhteen, että minkälaisia oireita liian alhaisista tai korkeista tasoista voi seurata. Helpointa tietenkin on mittauttaa hormonitasot aika ajoin. Virallisessa prosessissa tätä ei kuitenkaan tunnuta tekevän, koska on kuulemma vaikeaa tietää, että milloin tasot tulee mitata. Toiset tahot lähtevät siitä, että tasojen on oltava tarpeeksi korkeat hyvinvoinnin saavuttamiseksi (vähintään 0.6 ((estradioli)) matalimmillaan), joten mitattava arvo olisi alataso, esim. ennen päivän toista hormoniannosta. Liian matalat hormonitasot aiheuttavat transnaisilla samanlaisia oireita kuin biologisilla naisilla on vaihdevuosina. Eräitä tyypillisiä tällaisia ovat: vetämättömyys, yöheräily, yöhikoilu ja kuumat aallot. Jos huomaa itsessäsi näitä oireita, lienee paikallaan keskustella endokrinologisi kanssa siitä, että olisiko aika nostaa annoksia tai joissain tapauksissa vaihtaa lääkitystä. Greippimehu saattaa vaikuttaa estrogeenikorvaushoitoon ja jotkut suosittelevat sen välttämistä. Asiasta on hieman vaihtelevanlaatuista tietoa. ===== Hoitajan soittoajat ===== Jos tarvitset muutosta hormoniannoksiisi puuteoireiden vuoksi, eräs mahdollisuus on koettaa saada reseptiä uusittua puhelimitse. Naistenklinikan hoitajan soittoajat ovat vuoden 2004 lopulla seuraavat: Ma, Ti 9.30 -> Ke, To 12.30 -> Puh. (09) - 471 7 29 25 ==== Laboratorion aukioloajat ==== Poliklinikan näytteenotto klo 7.30-15.15. (2005-02-15) Ref: http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,660,546,966,4144,3784 === Aataminomena ja äänihuulioperaatio === Foniatri laatii lähetteen aataminomenan (kilpiruston) pienennykseen ja äänihuulioperaatioon (androphonia). Leikkauksiin on erikoistunut Heikki Rihkanen, joka toimii tällä hetkellä Jorvin sairaalassa Espoossa (siirtyy 1.9.2006 Helsingin Meilahden sairaalan Korvaklinikalle). Aataminomenaa pienennetään yleensä niin paljon kuin voidaan, ilman että menetetään kurkunpään tuki äänihuulille. Äänihuulioperaatiossa äänen korkeutta pyritään nostamaan lyhentämällä äänihuulien aktiivista osuutta. Tämä tapahtuu niin että yleensä 1/3 äänihuulien yhdessä olevasta päästä ommellaan yhteen. Suurempaa osuutta ei mielellään suljeta, koska siitä voi aiheutua että puhuminen tulee työlääksi. === Nimen muuttaminen === Nimen muuttaminen virallisen prosessin mukaan tapahtuisi siinä vaiheessa, kun [[#Termejä|HRT]] on aloitettu ja oltaisiin sellaisessa vaiheessa, josta on luontevaa siirtyä RLT:hen. Mitä tämä kunkin henkilön kohdalla tarkoittaa on henkilökohtaista, mutta käytännössä viimeistään siinä vaiheessa on aiheellista muuttaa nimi, kun hormonien aiheuttamat muutokset ovat niin näkyviä, että ei enää meinaa "mennä läpi" korjaamattoman nimen mukaisessa sukupuolessa. Käytännössä nimenmuuttamisen käytännöt vaihtelee paikkakunnittain vaikka virkamiehiä on ohjeistettu asiasta. Toiset saattavat saada nimensä helpommin muutettua, kuin toiset ja lyhyesti sanoen eri paikkakunnilla asuvat ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa. Jokatapauksessa nimenmuuttamisesta haaveilevan olisi suotavaa olla käytännössä sukupuolessaan riittävän läpimenevä, että tämä ei ole ongelma ja sitten on oltava jokin henkikirjoittajalle riittävä dokumentti, joka esitetään tälle häntä tavattaessa. Maistraattiin voi marssia heti muutospaperit saatuaan, ja nimenmuutos tulee voimaan välittömästi. Kela-kortti uudella nimellä tulee postissa kotiin. Henkilöllisyys täytyy tietenkin todistaa jollakin dokumentilla. Jos haluaa olla varma siitä, että nimen saa muutettua ongelmitta tällöin lienee oltava puolto nimenmuuttamiselle joko HYKS:in tai TAYS:in hoitavalta psykiatrilta. Tiedetään kuitenkin, että nimilaki ei juuri nimenomaan edellä mainittua puoltoa vaadi ja että muitakin dokumentteja on paikkakunnasta riippuen hyväksytty. Tyypillinen ongelmatilanne on sellainen, jossa transihminen on aloittanut syystä tai toisesta hormonikorvaushoidon virallisen prosessin ulkopuolella. Tällöin hänelle on saattanut jo syntyä aivan todellinen tarve nimen muuttamiseen ja muuttamattomasta nimestä on jo aivan selvää haittaa käytännön elämässä. Voi kuitenkin käydä niin, ettei nimenmuuttamiseen tulee puoltoa ylimmältä taholta sen vuoksi, että diagnoosia ei tehdä alle kuudessa kuukaudessa, onkin sanottu, että "omat hormonit eivät nopeuta prosessia". (Ilmeisesti tämä on Holin kommentti, ja hän ei enää työskentele transihmisten parissa HYKS:issa.) Tällaisessa hyvin hankalassa tilanteessa kannattaa kysyä neuvoa Trasek:ista ja/tai Transtukipisteeltä. Toisinaan jotakin on tehtävissä, tämä kuitenkin riippuu siitä, että mikä tilanne tarkemmin on, ja millä paikkakunnalla henkilö asuu. Toinen hankala tilanne voi syntyä siten, että saa puollon psykiatrilta nimenmuutokseen hyvissä ajoin, ja menee muuttamaan nimensä ennen kuin on kokemassaan sukupuolessa läpimenevä. Sopiva aika [[#Termejä|HRT]]:llä on yksilöllinen, mutta sellainen arvio on esitetty, että 6 - 9 kuukautta olisi useimmille suurin piirtein sopiva aika. Puollon nimenmuuttamiseen voi saada piankin sen jälkeen, kun on päässyt virallisen prosessin mukaiseen hormonikorvaushoitoon. ==== Muutettavia dokumentteja, papereita jne. ==== Dokumentteja muutettaessa on syytä pysyä kovana, jos ei halua, että oma transsukupuolisuus on jokaisen yrityksen ja yhdistyksen rekistereissä. Näinpä onkin viitattava henkilöntietosuojalakiin, jos vaikkapa pankki- tai vakuutusvirkailija haluaa ottaa nimen- tai hetunmuutospaperistasi kopion. Heillä 'ei' ole oikeutta siihen. Voi sanoa vaikkapa: "Koska kyseessä on arkaluontoinen tieto, niin henkilöntietosuojalaki kieltää teitä ottamasta tästä paperista kopiota." Muutoinkaan heillä ei ilmeisimminkään ole oikeutta merkkailla tietoihinsa, että miksi niitä on muutettu. Dokumentteja, joita tarvitsee muuttaa on jonkinverran, mm. * henkilöllisyystodistus * ajokortti * passi * bussikortti Tärkeintä on saada jokin henkilöllisyystodistus ja pankki- ja luottokortit kuntoon. Pankkiasiat ainakin korttien vuoksi joutuu käytännössä käymään selvittämässä pankissa paikan päällä. Nordea kyllä päivittää henkilötietosi väestörekisteristä, mutta kortit on silti edelleen vanhalla nimellä. Tämän lisäksi nimeä saa muuttaa monista paikoista, joista kaikki eivät varmasti heti tule mieleen, mm. * Kerhot, yhdistykset, harrasteryhmät * ammattiliitot, opiskelijajärjestöt * kaikki terveydenhuoltoosi osallistuvat instanssit * etc. ===== Muutokset suoraan netistä ===== Netistä onnistuu tietojen muuttaminen ainakin seuraavissa paikossa: * Saunalahti: http://saunalahti.fi/asiakaspalvelu/netmuutoslomake.php * Unicef: maailmanlapsilisa@unicef.fi * E.ON (ent. Espoon Sähkö): asiakaspalvelu@eon.fi * Tekniikan Akateemisten Liitto (TEK): https://reki.tek.fi/www/henkiloperustiedot * niin & näin - Filosofinen Aikakauslehti: http://www.netn.fi/netn_til.html (sivun alalaidasta) === Tosielämän koe (RLT) === Tosielämän kokeen idea on se, että sen aikana transihminen integroituu yhteiskuntaan jatkamaan elämäänsä koetun sukupuolen jäsenenä. Virallisen hoitoprosessin osalta tähän jaksoon kuuluu lähinnä seurantaa ja mahdollisten ongelmien ratkomista keskustellen. Tosielämän kokeen "onnistunut suorittaminen" on edellytys sille, että voi saada puollon henkilötunnuksen muuttamiseksi ja hyväksynnän sukuelinten korjausleikkaukseen Suomessa. Käytännössä sukuelinten korjausleikkaukseen voi hakeutua ulkomaille, mutta hetu:n muuttamiselle tämän kokeen "läpäiseminen" lienee ehdoton edellytys. Tosielämänkoetta on kritisoitu mm. siksi, että toiset väittävät, ettei sen "läpäiseminen" millään lailla ennakoi sitä, että miten tyytyväinen transihminen on sukuelinten korjausleikkauksen jälkeiseen elämään. Onkin esitetty, että itse leikkaustulokset laatu olisikin tärkeämpi tekijä tämän suhteen. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että ainakin Suomessa hoitava henkilökunta on ainakin pääasiasiallisesti vakuttuunut Tosielämän kokeen hyödyllisyydestä, ja tuskinpa se nyt kenellekään suureksi haitaksi on, että saa omaa elämänsä elää kokemassaan sukupuolessa. Ainona ongelmana saattavat todella olla Hetu ja SRS, jos elämänlaatu alenee ihan vain siksi, että nämä kaksi asiaa ovat koko tämän ajan korjaamatta. === Henkilötunnuksen muuttaminen "Hetu" === Kun henkilö täyttää lain ja asetuksen edellytykset uuden sukupuolen vahvistamiseksi, maistraatti muuttaa väestötietojärjestelmään henkilön sukupuolen ja samalla antaa uuden sukupuolen mukaisen henkilötunnuksen loppuosan. Edellytyksiä on mm. molempien tutkimusryhmien puoltolausunto, steriilystodistus (vuoden hormonihoidon katsotaan riittävän) ja riittävän pitkä RLT. Työryhmän lääkäri laatii puoltolausunnon maistraattia varten. === Sukuelinten korjausleikkaus (SRS) === Lain astuttua voimaan 2003, kaikki sukuelinten korjausleikkaukset Suomessa keskitettiin Helsinkiin Töölön sairaalan plastiikkakirurgiselle osastolle. Alussa leikkauksia teki vain Sinikka Suominen. Keväästä 2006 alkaen toinenkin lääkäri on alkanut leikkaamaan yksin (aikaisemmin leikkasivat vain yhdessä). Nyt MtoF leikkauksia lääkärit leikkaavat erikseen ja FtoM potilaita yhdessä. Käytännössä edellytetään leikkaukseen pääsyyn uuden sukupuolen vahvistamista virallisesti. Jono leikkaukseen venähti aloituksen jälkeen pitkäksi, koska muualta maasta tuli enemmän potilaita kuin oli odotettu. Jonon pituus oli kesäkuussa 2006 noin vuosi. Odotettavissa on jonon lyheneminen jossakin määrin, koska toinenkin lääkäri leikkaa osan potilaista. Kuulemma tavoite on päästä hoitotakuun mukaiseen kuuteen kuukauteen, mutta päästäänkö siihen koskaan jäänee nähtäväksi. Leikkauksiin voi mennä myös ulkomaille. Thaimaassa on useita asiaan perehtyneitä kirurgeja, joiden hoidossa on käyty Suomestakin. Hintaa näille leikkauksille kuitenkin usein tulee varsin runsaasti, ja komplikaatioiden sattuessa voi olla perin ikävää lähteä niinkin kauaksi niitä korjauttamaan. === Muut mahdolliset kirurgiset operaatiot === ==== Kasvojen naisellistamisleikkaus (FFS) ==== Tämä on operaatio, jota ei Suomessa virallisen hoitoprosessin kautta tueta millään lailla, ja tämä on näin ollen kustannettava yksityisesti. FFS poikkeaa kauneusleikkauksesta sikäli melkoisesti, että sen tavoite ei ole ehostaa ihmisen ulkonäköä, vaan sen tarkoitus on korjata ne muutokset kasvoissa ja kallon kasvo-osassa, mitkä testosteroni on aiheuttanut transnaiselle. FFS:ään erikoistuneita kirurgeja löytyy maailmalta, mutta Suomessa tähän erikoistuneita kirurgeja ei tiettävästi ole. Eräs tunnettu kirurgi on Dr. Suporn, http://srs-thailand.com/. FFS:n tarve syntyy biologisperusteisesti sen takia, että testosteroni aiheuttaa muutoksia kasvojen ihoon sekä kallon muotoon (ainakin) kasvojen osalta. Testosteroni kasvattaa leukaa, (nenää), ja "apinapengertä", eli silmäkulmien luistoa. Transnaiset, jotka ovat eläneet miehenä ovat kerryttäneet kasvoihinsa näitä testosteronin aiheuttamia muutoksia. Nämä muutokset saattavat aihettaa sosiaalista haittaa, kansanomaisesti sanoen - "ei mene naisesta läpi miehekkäiden kasvonpiirteidensä vuoksi". FFS:n tarve määrittyy myös psykologisesti, sillä eri ihmisillä on erilainen toleranssi sen suhteen, että kuinka täydellisesti heidän tulee vaikuttaa kokemansa sukupuolen edustajalta. Monille riittää se, että he "menevät naisena läpi" huolimatta testosteronin aiheuttamista kasvomuutoksista, toisille taas on ihan elämän ja kuoleman kysymys todella poistattaa kaikki viitteetkin itsestään siihen suuntaan, että he ovat joskus olleet biologisesti miehiä. FFS - operaation tulokset taitavilla kirurgeilla ovat ilmeisimmin keskimäärin hyvinkin asiakkaita tyydyttäviä, mutta pieniä komplikaatioita sattuu silloin tällöin, kuten esim. hermostovaurioita, joiden vuoksi tuntoaisti ei ole kasvojen alueella kaikin osin normaali. FFS - operaatiot maksavat tuhansia euroja. FFS - operaatioon ryhtyvän on tärkeää varmistaa hoidon takuu - eli jos jotain korjattavaa jää, niin miten jälkihoito hoidetaan ? Tästä kannattaa sopia jo etukäteen. Erityisen tärkeää on varmistaa, että hoidettavan ja kirurgin näkemykset siitä mitä ollaan tekemässä on kaikilta osin täysin samanlaiset. Toisinaan kirurgin näkemys hyvästä lopputuloksesta voi olla hyvinkin erilainen, kuin potilaan. Eli tämä asia kannattaa selvittää perinpohjin ja huolellisesti. Muutoin saatetaan jälkeenpäin joutua korjaamaan tulosta, joka on kirurgin mielestä hyvä, muttei miellytä asiakasta. ==== Mammoplastia ==== Kysymys on siis rintojen kirurgisesta kauneus/suurennusoperaatiosta. Naisilla on hyvin erikokoisia rintoja. Toiset naiset kokevat omat rintansa riittämättömiksi, ja tässäkään transnaiset eivät ole erikoisasemassa. Itse asiassa, transnaiset ovat tässä biologisia naisia huonommassa asemessa, sillä vaikka hormonikorvaushoito kasvattaa transnaiselle (liki) sen kokoiset rinnat kuin hänellä olisi biologisena naisena ollut, niin transnaisella on kuitenkin suurempi luuranko, kuin biologisella naisella. Rinnat siis näyttävät suhteessa pienemmiltä. Syy tähän on se, että jos transnainen ei aloita jo tyttönä hormonikorvaushoitoa, kuten esimerkiksi Thaimaassa monesti tehdään, niin testosteroni kasvattaa transnaiselle luurangon, joka koollisesti vastaa miehen luurankoa. Yleensä rintojen suurennusta ei tehdä hoidon osana ja operaatio on tehtävä omin varoin. Tämä operaatio on Suomessakin mahdollinen, mutta toinen vaihtoehto on teettää se ulkomailla. Tämänkin operaation kohdalla kannattaa tarkasti harkita todellinen tarve tällaiselle kirurgiselle operaatiolle, ja kannattaa pohtia sen terveysvaikutuksia. Erityisesti kannattaa ottaa selvää siitä, että miten jatkohoito tapahtuu ongelmatilanteessa, ja kenen varoin — toisin sanoen, kannattaa varmistaa hoitotakuu. Joissakin poikkeuksellisissa tilanteissa kun rintojen kasvu on täysin riittämätön, voidaan harkita rintojen suurentamista leikkauksella virallisenkin hoidon osana. Hieman yleistäen voitanee sanoa, että rintakirurgia on nykyisin asiantuntevien kirurgien tekemänä melko turvallinen operaatio. == Transmiesten hoidot == == Termejä == * HRT — "Hormone Replacement Therapy" (Hormonikorvaushoito) * RLE — "Real-life Experience" (Tosielämänkoe) * SRS — "Sex Reassignment Surgery" (Sukuelinten korjausleikkaus) * FFS — "Facial Feminization Surgery" (Kasvojen naisellistamisleikkaus) * TTP — "Transtukipiste" == Linkkejä ja resursseja == * [http://www.trasek.net/ Potilasyhdistys Trasek ry] * [http://www.trasek.net/ukk38.htm Trasek / Usein Kysytyt Kysymykset 38] * [http://www.trasek.net/lakiasiat.htm Trasek / Lakiasiat] * [http://www.transtukipiste.fi/ Transtukipiste (TTP)] * [http://www.transtukipiste.fi/transsukupuolisuus/index.php TTP / Transsukupuolisuus (mm. Lait ja asetukset)] * [http://www.valt.helsinki.fi/sosio/tutkimus/equal/pdf/Equb.pdf Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä / Jukka Lehtonen (toim.)] * [http://www.seta.fi/fi/eihanheterotkaan.pdf Eihän heterotkaan kerro... Seksuaalisuuden ja sukupuolen rajankäyntiä työelämässä.] [[Luokka:Sukupuolenkorjausprosessi Suomessa]] 1053 13792 2006-06-13T13:05:03Z 193.64.14.2 /* Poistokeskustelu fi-wikistä */ ===Poistokeskustelu fi-wikistä=== Ehdotan siirtoa Wikikirjastoon, kuten aiemmin tehtiin muille samankaltaisille artikkeleille. Otsikkossakin on sanottavaa. Sukupuolenvaihdoksesta puhutaan Suomessa, ei korjaamisesta? --[[Käyttäjä:Tbone|TBone]] 15. joulukuuta 2004 kello 10:25 (UTC) Ystävä hyvä, sukupuolta ei voi vaihtaa. Kannattaisi ottaa taustoista selvää. Jos joku puhuu sukupuolenvaihtamisesta, tämä tarkoittaa sitä, ettei hän tiedä, eikä ymmärrä ilmiötä. Korrekti termi nimenomaan on sukupuolenkorjaus. Jos et usko minua, niin ota yhteyttä vaikkapa Trasek:iin, tai Transtukipisteelle. Termiä korjaaminen on käytetty myös STM:n transmuistiossa. <pre> Sukupuolenkorjaus - Yleistä Transsukupuolisuudessa on kyse sukupuolen kokemisesta. Transsukupuolinen ihminen ei koe kuuluvansa siihen sukupuoleen, johon hänet on syntymän hetkellä määritelty ja lapsena kasvatettu. Biologinen sukupuoli ei tunnu omalta. ... Ref: http://www.transtukipiste.fi/transsukupuolisuus/ttp0403.php </pre> Mikä tuo wiki-kirjasto nyt sitten on ? Kannattaako mun jo tässä vaiheessa ottaa tuo dokumentti muualle talteen ? Sukupuolenkorjaus on todellakin korrekti ja virallinen termi tässä yhteydessä. Toki sukupuolenvaihdoksista puhutaan Suomessa, mutta niin puhutaan valaskaloistakin. :[http://fi.wikibooks.org/wiki/Etusivu Wikikirjasto] --[[Käyttäjä:Tbone|TBone]] 15. joulukuuta 2004 kello 10:47 (UTC) :Lääketietellisiä neuvoja, yhteystietoja, henkilökohtaisia kokemuksia, ei oikein kuulu tänne. Siirretään vaan. --[[Käyttäjä:Hautala|Hautala]] 15. joulukuuta 2004 kello 11:11 (UTC) ''Siirtyyko se sinne itsestaan, vai tarvitseeko tassa tehda jotain ? Miten viitteet taalta sinne ?'' * '''Siirto wikikirjastoon''' kuulostaa hyvältä. Artikkeli ei ole tällä hetkellä tietosanakirjamainen, mutta jos joku osaa niin aiheesta voi varmasti kirjoittaa tänne sopivan artikkelin. ([[:meta:Transwiki]] selittää miten tämä siirto wikikirjastoon pitäisi tehdä.) -- [[Käyttäjä:Jniemenmaa|Jniemenmaa]] 15. joulukuuta 2004 kello 12:39 (UTC) Jaa. Ei jaksa lukea manuaaleja, samassa ajassa instaan oman wikin. Tehkaa toki dokumentille mita haluatte. ''Ehdotus:'' Jos alkuperäisen artikkelin otsikot jätettäisiin wikipediaan, voisi niiden alle laatia lyhyet, tiiviit, tietosanakirjamaiset selitykset hoitovaiheista. Miltä kuulostaa? Sen kun. Ma en niita sinne kirjoita, tehkoot sen joku toinen. Vaikka arvatenkin saa sitten tulla korjaamaan jaljet perasta, kun taalla on naita `sukupuolenvaihdosta' puhuvia. Mua ei suoraansanoen kiinnosta, etta onko taa dokumentti taalla, sen primaari tarkoitus on ollu vaan helposti muokattava, kun tilanteet muutuu ajanmittaan ja toisaalta mahdollisimman hyodyllinen niille jotka prosessia kay lapi. Joten tosiasiassahan tassa meidan tarpeet eivat kohtaa, minkas sille mahtaa. -------------------- Ehdottan, että tämän sivun otsikoksi muutettaisiin laveampi "Sukupuolenkorjausprosessi". Näkökulma voi toki edelleen olla Suomen (ja järkevintä varmaan onkin), ja sen voi vielä mainita itse tekstissä. --[[Käyttäjä:Farside|Farside]] 19:01 heinä 1, 2004 (UTC) :Kannatan. Lisäksi, kun tietosanakirjamaisuuteen pyritään, artikkelissa ei saisi olla "mielestäni" tai "omalla kohdallani". Nuo voisi editoida muotoon "Monet uskovat" tai "Joidenkin kohdalla" tms. Mutta ei ensimmäistä persoonaa. --[[Käyttäjä:Lussmu|Lussmu]] 19:39 heinä 1, 2004 (UTC) Jostain syysta tuo siirtaminen ei onnistu ?!? Se sanoo, etta pitaa olla reganneena, mutta vaikka on, niin valittaa samasta. Onko teilla ideoita, etta mitan tasta paasee ohi ? Toisaalta on niinkin, etta koska aion nimenomaan kirjoittaa tahan asioita, jotka koskee Suomen sukupuolenkorjausprosessia, niin olen sita mielta, etta nimike on sikali oikein. Sen sijaan voisi kirjoittaa lyhyesti aiheesta Sukupuolenkorjausprosessi, ja laittaa siita linkin tanne. Ja toki olette oikeassa, "mielestani" etc. on huuhaata, mutta hankala asia on se, etta tassa on sellaisia asioita, joista "faktamuodossa" kirjoittaminen ei vastaisi taysin totuutta, ja asiat ovat kuitenkin senlaatuisia, etta ne pitaisi saada julki. Koetan jatkossa loytaa oikeat sanat paremmin. Z. :Okei! Artikkelista vaikuttaa tulevan tosi hyvä. Hauskaa kesän jatkoa, --[[Käyttäjä:Lussmu|Lussmu]] 06:20 heinä 2, 2004 (UTC) Tää tuntuu olevan tällainen ikuinen "work in progress". Asiaa on niin älyttömän paljon. Koetan kuitenkin saada sitä tänne aina aika ajoin lisättyä, ja toivoakseni saisin rohkaistua muitakin osallistumaan tähän kirjoitukseen. Z. Sinänsä ansiokas artikkeli, mutta pitäisi muokata tietosanakirjamaisemmaksi. Nyt tuntuu mielummin lehtiartikkelilta. [[Käyttäjä:Tbone]] 08:49 elo 29, 2004 (UTC) Go ahead ;) 1061 14333 2006-06-28T08:32:29Z 213.186.251.29 /* Hampun historia Suomessa */ {{hupu2}} == Kannabiksen historiaa == === Tuhansien vuosien yhteinen taival === ; Alkukulttuuri [[w:fi:Aasia|Aasiassa]] : Kiinalaiset omaksuivat hampun sekä lääkekasviksi että kuitukäyttöön. Luonnonlääkkeenä hamppu oli tunnettu [[w:fi:Kiina|Kiinassa]] jo tuhansia vuosia. Ensimmäiset kudotut kankaat olivat hamppua, ja ne ovat peräisin ajalta 7000-8000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Hamppu oli Keski-Aasiassa ensimmäinen viljelty kuitukasvi. Sata vuotta ennen ajanlaskumme alkua kiinalaiset valmistivat käärepaperia, ja vuonna 105 jKr. keisarillisen palatsin ministeri Tsai Lun onnistui valmistamaan kirjoituspaperia. Vanhimmat päivätyt paperit on löydetty Gobin erämaasta, ja ne ovat peräisin vuosilta 265-334 jKr. Kiinalaiset valmistivat paperia kuitukasveista - kuten mulperipensas, kiinanruoho (rami), [[w:fi:Pellava|pellava]] ja hamppu - sekä ramin, pellavan ja hampun lumpuista. Kuudensadan vuoden ajan vain kiinalaiset osasivat valmistaa ohutta mutta erittäin kestävää hamppupaperia. Vuonna 751 arabit voittivat kiinalaisen armeijan kuuluisassa Talasin taistelussa. Sotavankien joukossa oli paperintekijöitä, minkä seurauksena Samarkandista tuli paperin maailmankaupan keskus. {{Hupu2ref|seppälä1998}} === Hamppu saapuu Eurooppaan === Arvellaan, että hamppu tuotiin Aasiasta [[w:fi:Eurooppa|Eurooppaan]] noin 1500 eKr. Kesti kuitenkin kauan, ennen kuin se tuli tunnetuksi koko Euroopassa. 400-luvulla eKr [[w:fi:Herodotos|Herodotos]] kertoi, että [[w:fi:Skyytit|skyytit]] kasvattivat hamppua huumaavien vaikutusten ja [[w:fi:Traakia|traakialaiset]] kuitujen takia. Roomalaiset levittivät hampun viljelyn koko Eurooppaan, joskin kasvi oli paikoin jo pohjoisemmassakin tunnettu. Vanhin hampun viljelyyn kehottava laki Euroopassa oli itsensä [[w:fi:Kaarle_Suuri|Kaarle Suuren]] laatima [[w:fi:800-luku|800-luvulla]]. [[w:fi:Viikingit|Viikingit]] omaksuivat hampun jo varhaisessa vaiheessa käyttäen sitä mm. köysiin, purjeisiin, vaatteisiin ja kalaverkkoihin, sillä hamppu kestää pitkään hapertumatta kosteudenkaan haittaamatta sitä. 850 jKr rakennettujen viikinkilaivojen jäännöksistä on löydetty hampunsiemeniä. Hamppukuitujen voimin viikingit matkasivat Pohjois-Amerikan länsirannikolle ja ovat luultavasti vieneet kasvin mukanaan. Saksilaiset kirjasivat lääkinnälliseen kirjallisuuteensa hamppurohtojen reseptejä. Hamppua käytettiin paitsi ravintona, myös yleisrohtona erilaisiin vaivoihin, hammassärystä ja synnytyskivuista kuumetauteihin ja reumatismiin. Keskiajalla pellava- ja hamppukulttuuri kukoistivat Euroopassa. Kaikki käyttövaatteet oli valmistettava kotona kasvatetusta pellavasta, hampusta ja villasta. [[w:fi:1400-luku|Viidennellätoista vuosisadalla]] Euroopan mahtikansat mittelivät voimiaan merivaltoina. [[w:fi:Espanja|Espanja]], [[w:fi:Alankomaat|Hollanti]] ja [[w:fi:Iso-Britannia|Iso-Britannia]] olivat käyneet idän kanssa kauppaa Silkkitien kautta, mutta meriteitse aukenivat huomattavasti suuremmat kaupankäynnin mahdollisuudet. Laivojensa varustamiseen nämä maat tarvitsivat ennenkokemattoman paljon hamppukuitua, sillä vain pisimmät ja vahvimmat hamppukuidut muotoutuivat suuriksi purjeiksi ja paksuiksi köysiksi, jotka olivat riittävän säänkestäviä pitkillä matkoilla itään. Briteillä oli saarivaltana ongelmallisemmat olosuhteet. Niinpä [[:en:Wikipedia:Henry_VIII_of_England|kuningas Henry VIII]] määräsi vuonna 1533 kaikki maanviljelijät kasvattamaan neljänneseekkerin hamppua tai pellavaa jokaista kuudettakymmenettä eekkeriä maata kohden. [[:en:Wikipedia:Elizabeth_I_of_England|Kuningatar Elisabeth]] toisti määräyksen vuonna 1563, mutta säännös kumottiin vuonna 1593, koska maanviljelijät eivät huonon korvauksen tähden halunneet kasvattaa kuituja valtiolle. Vuonna 1663 Britannia määräsi siirtolaistyöläisiä kuitujen muokkaukseen ja asetti [[w:fi:Irlanti|Irlannin]] tuottamaan hamppu- ja pellavavaatteita emämaalle verovapaana. [[w:fi:Englanti|Englanti]] myös osti jopa 97 % hampustaan [[w:fi:Venäjä|Venäjältä]] pysyäkseen vallassa merivoimin. {{Hupu2ref|seppälä1998}} === Hamppu uudella mantereella === [[w:fi:Kristofer_Kolumbus|Kristofer Kolumbus]] purjehti hamppupurjein [[w:fi:Atlantin_valtameri|Atlantin]] yli vuonna [[w:fi:1492|1492]]. Merivaltojen laivanvarustus oli täysin riippuvaista hamppukuidun määrästä. Raportit siitä, että hamppu kasvoi hyvin uudessa maassa, antoivat merivalloille uuden mahdollisuuden lisätä laivojensa määrää ja sen myötä myös valtaansa maailmassa. Jo ennen Kolumbusta viikingit olivat luultavasti kuljettaneet hampunsiemeniä mukanaan ylittäessään Atlantin ja vieraillessaan uudessa maassa ensimmäisen vuosituhannen vaihteessa. Hamppua oli kuitenkin viljelty Amerikan mantereella myös ennen viikinkejä. Luultavasti aikoinaan Kiinasta, Beringin salmen kautta, nykyiseen [[w:fi:Alaska|Alaskaan]] vaeltaneet kansat olivat tuoneet hampun mukanaan. Varhaisista uuden maan ja Euroopan välisistä tiedotteista on jäänyt tietoja, joiden mukaan länsirannikolta olisi löytynyt luonnonvaraiseen elämään sopeutunut kannabislajike, "villihamppu". Ensimmäiset eurooppalaiset uudisasukkaat Amerikan mantereella alkoivat viljellä hamppua omiin ja emämaidensa tarpeisiin. Vuoteen 1690 mennessä [[w:fi:Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikassa]] oli riittävästi hamppua, pellavaa ja [[w:fi:Puuvilla|puuvillaa]] niin, että siellä voitiin aloittaa teollinen paperituotanto. [[w:fi:1800-luku|1800-luvun]] alussa [[w:fi:Yhdysvallat|Yhdysvallat]], kuten monet Euroopankin maat, olivat luoneet vahvat kauppasuhteet maataloustuotteista Venäjän kanssa. Yhdysvaltojen tuontituotteista kymmenen prosenttia oli venäläisiä - niistä tärkeimpiä olivat rauta, hamppu ja pellava. [[w:fi:Teollinen_vallankumous|Teollisuuden vallankumouksen]] ensiaskelia 1800-luvun puolivälissä olivat uudet mekaaniset ratkaisut hamppukuidun käsittelyssä. Vuonna 1882 pelkästään [[w:fi:New_York|New Yorkissa]] oli kymmeniä kuitujen muokkaukseen keskittyneitä tehtaita. Oli suhteellisen yksinkertaista saada aikaan [[w:fi:Selluloosa|selluloosaa]] ja kuitua, mutta [[w:fi:Kemia|kemian]] alan kehitys tämän vuosisadan puolella antoi mahdollisuuksia myös uudenlaiseen hampun hyödyntämiseen. [[Image:Hempcar.gif|frame|right|Hamppuauto]] [[w:fi:1930-luku|1930-luvulla]] Fordin moottoriyhtiö kehitti polttoaineiksi etyyliasetaattia, [[w:fi:Metanoli|metanolia]] ja muita yhdisteitä hampusta. Fordilla oli suunnitelmia hamppupolymeereistä (selluloosasta) tehdystä muovista, joka olisi käytännöllinen materiaali miltei mihin tahansa. Valmistettiin auto, jonka materiaalit olivat "kasvaneet maasta", eli ne olivat täysin hampusta ja muista kasveista jatkojalostettuja. Auto kulki hamppupolttoaineella. Lehdet Mechanical Engineering ja Popular Mechanics julkaisivat 1937 artikkelit kuvineen aiheesta. Nämä kehitysaskeleet - biomuovi ja nopea kuidunjalostus - olivat valmiina siirtämään teollistuneet maat uuteen hampun hyödyntämisen aikakauteen. Kuitenkin petrokemian tuotteet ja puu sekä puuvilla korvasivat hampun myöhemmin [[w:fi:1900-luku|1900-luvulla]], sillä hampun kasvatus julistettiin Yhdysvalloissa laittomaksi. {{Hupu2ref|seppälä1998}} === Hampun historia Suomessa === Suomessa on selvitetty eri viljelykasvien varhaishistoriaa mm. seuraavia tieteenaloja soveltaen: * ''Paleoekologia'': Järvien pohjalietteen kerrostumista on otettu kairaamalla näytteitä, joista on selvitetty siitepölyanalyysin avulla eri viljelykasvien varhaisinta esiintymistä sekä viljelyn yleistymistä ja ajoitettu nämä vaiheet radiohiilimenetelmällä. * ''Makrofossiilitutkimus (paleoetnobotaniikka)'': On tutkittu maaperän kerrostumissa säilyneitä kasvijäänteitä ja kasvinosia, kuten siemeniä ja hedelmiä. Nämäkin löydöt on ajoitettu radiohiilimenetelmällä. Perinteisen käsityksen mukaan hampunviljely levisi Suomeen Venäjältä [[w:fi:Karjala|Karjalan]] kautta joskus [[w:fi:Keskiaika|keskiajan]] lopulla. Hamppua tiedetään viljellyn mm. Itä-Karjalassa [[w:fi:1300-luku|1300-luvulla]]. Suomen vanhin varma hamppulöytö on [[w:fi:Ahvenanmaa|Ahvenanmaalta]]. [[w:fi:Kastelholm|Kastelholman]] linnan läheltä löydetystä asuinpaikka- ja hautakomplekseista on tavattu makrofossiilitutkimuksissa hampun pähkylöitä eli siemeniä. Ne on ajoitettu viikinkiajalle (v. 800-1050). Laajalti Lounais-Suomessa ([[w:fi:Turku|Turun]] alueella) tehdyissä kaivauksissa on tavattu hampun pähkylöitä pitkältä yhtenäiseltä ajanjaksolta noin vuosilta 1100-1500. Hamppu oli kauppatavaraa. Tavallisesti sitä vietiin kuiduiksi työstettynä, joten siinä ei ollut siemeniä mukana. Pähkylälöydöt osoittavat siis, että löytöalueilla todella viljeltiin hamppua, eikä kyse ollut tuontihampusta. [[w:fi:Etelä-Savo|Etelä-Savossa]] hamppu yleistyi siitepölytutkimuksen mukaan [[w:fi:1400-luku|1400]]-[[w:fi:1500-luku|1500-luvulla]]. Sen viljely oli laajimmillaan [[w:fi:1700-luku|1700-luvulla]] ja [[w:fi:1800-luku|1800-luvun]] alkupuolella. Hampun viljelykulttuuria ja sen pitkää historiaa arvioitaessa jälkimmäinen huomio on erityisen painava. Se kertoo, milloin hampusta tuli "koko kansan kasvi" ja milloin sen taloudellinen merkitys oli suurimmillaan. Hampunviljely on Suomessa vanhempaa kuin aiemmin on uskottu. Se on nuorempaa kuin viljan viljely, mutta sen läpimurto ja yleistyminen osuu ainakin Keski- ja Itä-Suomessa pitkälti yksiin maanviljelyn "toisen ekspansion" eli [[w:fi:1400-luku|1400]]-[[w:fi:1500-luku|1500-luvun]] uudisasutuksen kanssa. Tänä kautena paikallaan pysyvä maatalousasutus lujittui merkittävästi. Sisä-Suomessa maaviljelykulttuurin alku eli "ensimmäinen ekspansio" ajoittuu tätä vaihetta vielä noin 700-900 vuotta varhaisempaan aikaan. On mahdollista, että tämä sisämaassa maanviljelyä harjoittanut "kantaväestö" viljeli jo hamppua, mutta sitä ei ole osoitettu sitovasti ainakaan vielä. Lounais-Suomen vanhalla peltoviljelyalueella on hamppua viljelty kiistatta ainakin tuhat vuotta. Makrofossiilitutkimuksissa tehtyjen varhaisten hamppulöytöjen pohjalta voisi arvailla, että hampunviljely on saattanut levitä Lounais-Suomeen Keski-Euroopan, [[w:fi:Baltian maat|Baltian]] tai [[w:fi:Skandinavia|Skandinavian]] kautta eikä välttämättä Venäjältä. Itä-Suomeen kasvi levisi luultavasti Venäjältä, kuten tähän asti onkin oletettu. Useiden tutkijoiden mukaan hampunviljely on Suomessa vanhempaa kuin pellavanviljely. Pellavan oletetaan levinneen Suomeen keskiajalla [[w:fi:Ruotsi|Ruotsin]] kautta. {{Hupu2ref|seppälä1998}} === Kannabiksen kriminalisoinnin lyhyt historia === Kannabiksen laajamittainen kriminalisointi alkoi [[w:fi:1900-luku|1900-luvulla]] Yhdysvaltojen toimesta. Kannabiksen valvonta perustuu lähes täysin Yhdysvaltojen aloitteisiin ja sen kehitykseen maailman johtavaksi suurvallaksi. Yhdysvalloissa oli vuonna 1910 käsiteltävänä lakiesitys, joka koski silloin käytössä olevia lääkeaineita (Foster Anti-Narcotic Bill). Lakiesityksen tarkoituksena oli tutkia lääkkeinä käytettyjen aineiden turvallisuutta. Kannabis oli mukana tässä lakiesityksessä, mutta se kumottiin, koska kannabiksen ei katsottu olevan riippuvuutta aiheuttava. ==== Kauhukampanjointi syntyy ==== Paineet kannabiksen kriminalisointiin tulivat etupäässä Yhdysvaltojen lounaisista [[w:fi:Yhdysvaltojen osavaltiot|osavaltioista]], joihin oli muuttanut merkittäviä meksikolaissiirtokuntia joissa käytettiin marihuanaa. Kauhukampanjointi alkoi siellä kiertäviltä lahkosaarnaajilta ja paikallisilta sheriffeiltä, joiden omat rasistiset mielipiteet yhdistyivät uutta, vierasperäistä nautintoainekulttuuria vastaan. Samoin valkoisen rodun ylivaltaa ajavat liikkeet ottivat nopeasti marihuanan [[w:fi:Propaganda|propagandansa]] välineeksi. Monet pohjoisetkin osavaltiot halusivat kannabiksen vastaisen lainsäädännön, koska niihin oli alkanut muuttaa afroamerikkalaista väestöä. Propagandan mukaan myös heidän keskuudessaan käytettiin marihuanaa. Tiedotusvälineitä tehokkaasti käyttämällä amerikkalaiseen valkoiseen keskiluokkaan saatiin lietsottua kammo kannabista kohtaan. Lehdistöön levitettiin perättömiä tietoiskuja ja kohu-uutisia, kuinka yhden marihuanasavukkeen poltettuaan nuori mies saattoi raiskata tyttöystävänsä ja surmata vanhempansa. Kannabiskiellon perustaksi muodostunut kauhukampanjointi oli osaksi peräisin [[w:fi:Kalifornia|Kaliforniasta]], missä lähinnä [[w:fi:Oopiumi|oopiumin]] polttamista (kiinalaisten siirtolaisten mukanaan tuoma tapa) vastaan suunnattuun lainsäädäntöön otettiin mukaan myös kannabis. Vuonna 1913 kannabis kiellettiin Kaliforniassa osavaltiolaissa osana oopiumin polttoon käytettävien välineiden kieltävää lakia. Laki jäi tuolloin pienelle huomiolle, koska kannabiksen nautintokäyttö oli minimaalista eikä aiheuttanut julkista uutisointia. Vuonna 1915 lakia täsmennettiin kieltämällä kannabis samalla pykälällä oopiumin, [[w:fi:Morfiini|morfiinin]] ja [[w:fi:Kokaiini|kokaiinin]] kanssa. Tämäkään laki ei aiheuttanut julkisuutta, mutta se oli luonteeltaan ennaltaehkäisevä eikä sen vaikutuksia osattu ennakoida. Pian tämän jälkeen syttyi [[w:fi:Ensimmäinen_maailmansota|ensimmäinen maailmansota]] johon Yhdysvallat liittyi vuonna [[w:fi:1917|1917]], samana vuonna kun alkoholin kieltolaki säädettiin. Siitä alkoi Yhdysvaltojen matka kohti maailman mahtavimman valtion asemaa ja sen sisäpolitiikka alkoi yhä enemmän vaikuttaa kansainväliseen politiikkaan. Tämä näkyi selvästi kannabiksen julkisen kuvan muuttuessa lääkkeestä "tappajaruohoksi". ==== Kieltolaki ==== {{Wikipedia|Kieltolaki|Kieltolaki}} [[w:fi:1920-luku|1920]]- ja [[w:fi:1930-luku|1930]]-luvut olivat kansainvälisen sääntelyn aikaa. Tuolloin solmittiin sarja sopimuksia, jotka koskivat perinteisten huumausaineiden kauppaa. Kriminaalipolitiikka ei ollut korostettuna, vaan kansainvälisellä yhteistyöllä pyrittiin pääsemään sopimukseen siitä, että huumausaineiden laiton kauppa ja käyttö saataisiin mahdollisesti lopetettua maailmasta. Esimerkiksi maissa, joissa päädyttiin alkoholin täyskieltoon, alkoholin ostajaa ja käyttäjää ei rangaistu. Vuonna 1920 Yhdysvaltain kieltolakiviranomaiset saivat valvottavakseen myös huumausaineet ja valtiovarainministeriön kieltolakiosastoon perustettiin huumausainejaosto. Geneven konferenssissa vuosina 1924-1925 kannabiksen kontrollia tuotiin esille vaihtelevin keinoin. Vuoden 1925 kansainvälisessä oopiumisopimuksessa myös kannabiksen kansainvälinen kauppa rajoitettiin vain [[w:fi:Lääketiede|lääketieteellisiin]] ja tieteellisiin tarkoituksiin. Alkoholikieltolaki oli [[w:fi:1930-luku|1930-luvulle]] tultaessa alkanut osoittautua huonoksi ratkaisuksi Yhdysvalloissa. Varsinkin poliisin maine oli yleisön silmissä menetetty. Ennen 1930-lukua parikymmentä osavaltiota oli säätänyt marihuanan käyttöä rajoittavia lakeja. ==== Marihuanavero 1937 ==== Koska kannabiksen liittovaltiotasoinen kieltolaki törmäsi [[w:fi:Perustuslaki|perustuslaillisiin]] ongelmiin, keksittiin marihuanan siirtovero "[[Wikipedia:1937_Marijuana_Tax_Act|Marihuana Tax Act]]". Ilmiasultaan se ei ollut kieltolaki, vaan liittovaltiotasoinen verolaki, joka velvoitti kaikki tuottajat, kauppiaat ja kannabista määräävät lääkärit rekisteröitymään ja maksamaan valtiolle kannabiksen välityksestä lisenssimaksua. Lisäksi heidän täytyi pitää kirjaa välityksestä. Edelleenkään lain säätäminen ei herättänyt minkäänlaista huomiota, joten Amerikan lääkäriliitto [[:en:Wikipedia:American_Medical_Association|(AMA)]] heräsi sen seurauksiin liian myöhään. AMA vastusti kannabiksen kieltämistä, koska se oli vähintään 28:ssa lääkkeessä käytetty aineosa. Lainvalmistelun kuuleminen kesti vain kaksi tuntia, jolloin AMA:n edustaja yritti vielä esittää eriävän kantansa, mutta hänet keskeytettiin. Kuulemistilaisuudessa hän arvosteli mm. sitä, että lakiesityksen todistusaineistona käytettiin pelkkiä sensaationhakuisia lehtijuttuja, mutta terveys- tai kouluviranomaisten materiaalia ei oltu huomioitu. Marihuanan verolaki lopetti tehokkaasti kannabiksen taloudellisen hyödyntämisen ja tieteellisen tutkimisen. Muu kuin lääketieteellinen käyttö, josta maksettiin veroa, oli kielletty rangaistusten uhalla - sakoista lähtien (100$/unssi) aina viiden vuoden vankeusrangaistukseen saakka. Kaikenlainen hampun käyttö, jopa kuituviljely, joutui kärsimään lain käytäntöön soveltamisesta. Lyhesti sanottuna alkoholin kieltolain jälkeinen raittiusliike, kieltolakia toteuttaneet poliisivoimat, rasistinen kulttuuri, valtataistelu [[w:fi:Liittovaltio|liittovaltion]] ja osavaltioiden sekä demokraattien ja [[w:fi:Yhdysvaltojen_Republikaaninen_puolue|republikaanien]] välillä johti lain käyttöönottoon. Joukkoon pitää lisätä vielä kamppailu kemian- ja öljyteollisuuden ja perinteisen hampputeollisuuden välillä Yhdysvalloissa. Perinteiset öljykasvit oli helppo korvata maasta melkein ilmaiseksi pulppuavalla mineraaliöljyllä, lääketeollisuus keskittyi [[w:fi:Patentti|patentoitaviin]] [[w:fi:Molekyyli|molekyyleihin]] ja tarvittavat hamppukuidut saatiin Yhdysvaltojen siirtomaasta [[w:fi:Filippiinit|Filippiineiltä]]. Tässä maailmassa ei ollut kannabikselle sijaa. Ennen [[w:fi:Toinen_maailmansota|toista maailmansotaa]] oli näin luotu kansainvälisen huumevalvonnan sopimuspuitteet, valvontabyrokratian raamit ja Yhdysvalloissa kannabiksen demonisointikampanja. Näiden kaikkien yhdistäminen loi nykyisen kannabiksen kieltävän lainsäädännön. ==== Kannabis kriminalisoidaan 1950-luvulla ==== [[w:fi:Yhdistyneet_kansakunnat|YK:n]] huumausainetoimikunta alkoi käsitellä kannabista vuonna 1946 ja alkuun esitetyt kannat olivat ristiriitaisia. [[w:fi:Meksiko|Meksikon]] ja [[w:fi:Intia|Intian]] edustajien mukaan kannabiksen käytöstä ei ollut ilmennyt haittaa ja sen kieltäminen voisi johtaa paljon haitallisemman alkoholin käyttöön. Vuonna 1951 pakollinen minimirangaistus huumerikoksista säädettiin kahdeksi vuodeksi. Vuonna 1952 [[w:fi:WHO|WHO]] antoi ilman mitään todisteita tai selityksiä lausunnon, jonka mukaan kannabistuotteilla ei ole lääketieteellistä käyttöä. Vuonna 1956 huumerikoksista saattoi saada jopa kuolemanrangaistuksen. Lakien täytäntöönpanoon liittyi myös [[w:fi:Sensuuri|sensuuri]]: huumeista ei saanut kirjoittaa tai puhua ja lakien arvosteleminen tulkittiin näiden lakien rikkomiseksi. WHO:n lausuntoon viitaten YK:n huumausainetoimikunnalla oli vuonna 1953 kannabiksen suhteen kaksi erilaista versiota tulevaksi YK:n "huumausaineyleissopimukeksi", joka hyväksyttiin vuonna 1961. Kannabiksen asettamiseksi valvontaan tuli harkita seuraavia seikkoja: * väitetyt lääkinnälliset vaikutukset * kannabiksen käytön sosiaalinen hyväksyminen * hampun teollinen käyttö * riski laittoman kaupan synnylle. Tähän liittyen YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö toi esille raportin, jossa esiteltiin hampun korvaamista muilla luonnonkuiduilla sekä mahdollisuus jalostaa "huumeeton" hamppulajike. Vuonna 1955 huumausainetoimikunta asetti kannabiksen alustavasti huumausaineyleissopimuksen IV listalle, jotta se voitaisiin kieltää kokonaan. Vuosina 1955-1960 aiheesta tuli lisää materiaalia 20 eri valtiosta, joissa kannabiksen käytöllä oli pitkät perinteet, mutta päätös oli jo tehty. YK:n talous- ja sosiaalineuvosto oli jo kehottanut jäsenvaltioita kieltämään kannabiksen käytön lääkkeenä, mikä ratkaisi sen kannan, että kannabis voitiin asettaa täyskieltoon vailla lääketieteellistä käyttötarkoitusta. Missään vaiheessa kriminalisointiprosessia ei asettu kyseenalaiseksi sitä, miksi lääketieteellinen käyttötarkoitus ylipäänsä oli peruste kieltää kannabiksen käyttö. Esimerkiksi alkoholin sallimisessa tätä kriteeriä ei tarvittu. ==== Kriminalisointi Suomessa ==== [[w:fi:1900-luku|1900-luvun]] alkupuolella huumekysymystä ei Suomessa koettu mitenkään polttavaksi, erityistoimia vaativaksi sosiaaliseksi ongelmaksi. Esimerkiksi raittiusopin kirjassa todettiin [[w:fi:1930-luku|1930-luvulla]] seuraavasti: "Kaikeksi onneksi nämä huumausaineeet ([[w:fi:Oopiumi|oopiumi]], [[w:fi:Morfiini|morfiini]] ja [[w:fi:Kokaiini|kokaiini]]) ovat kuitenkin, varsinkin meillä, yhteiskunnallisesti vaarattomampia kuin [[w:fi:Alkoholijuoma|väkijuomat]], sillä niiden käyttö supistuu pieneen piiriin" (Rauhala 1930, 48). Sotia edeltävän ajan huumeongelman ydin oli morfiini, minkä lisäksi raportoitiin vähäisestä oopiumin ja kokaiinin käytöstä. Käyttäjät olivat yksittäistapauksia ja heidän sosiaalinen taustansa oli verrattain korkea. [[w:fi:1960-luku|1960-luvulla]] huumeiden käytössä tapahtui oleellinen muutos. Tuolloin Suomeenkin todettiin levinneen kansainvälisiä kehitystrendejä. Uudet aineet, kuten kannabis ja [[w:fi:LSD|LSD]], yhdistettiin keskiluokkaista arvomaailmaa pilkkaaviin protestiliikkeisiin. Hyvin merkittävä muutos oli myös se, että maahan muodostuivat nyt ensi kertaa salakuljetukseen perustuvat huumemarkkinat. Huumekysymyksen yhteiskunnallinen sääntely joutui 1960-luvulla perusteellisen uudelleenarvioinnin kohteeksi. Kiivaan keskustelun, debatin, kamppailun ja konfliktien jälkeen huumeet määriteltiin uudeksi yhteiskunnallisia toimia vaativaksi sosiaaliseksi ongelmaksi. Asetustasolla huumeiden käyttö määriteltiin rikokseksi vuonna 1966 ja vuosikymmenen lopulla huumeasiat siirrettiin huoltopoliisilta rikospoliisille, jonka puitteisiin perustettiin huumeisiin erikoistuneita yksiköitä. Huumekysymyksen yhteiskunnallinen määrittelyprosessi Suomessa huipentui vuoden 1972 huumausainelain säätämiseen. Erimielisyydet huumekysymyksen määrittelyssä tiivistyivät kysymykseen huumeiden käytön rangaistavuudesta. Hallituksen esityksessä käyttöä ei määritelty rangaistavaksi teoksi. [[w:fi:Eduskunta|Eduskunnassa]] lakivaliokunta (LaVL 2/1971) suositteli käytön kriminalisointia, kun taas talousvaliokunta (TaVM 12/1971) asettui hallituksen linjalle. Suuressa valiokunnassa (S.V.M. 168/1971) '''arpa ratkaisi kiistan kriminalisoinnin eduksi''', joka hyväksyttiin myös lopullisessa äänestyksessä äänin 92 puolesta - 80 vastaan. ==== Länsimaisen päihdekulttuurin ristiretki ==== Kannabiksen kansainvälinen kielto voidaan nähdä myös eräänlaisena [[w:fi:Länsimaat|länsimaisen]] päihdekulttuurin ristiretkenä, jossa länsimainen päihdekulttuuri pakotettiin toisiin kulttuureihin. Intia vastusti päätöksiä voimakkaasti, koska sillä oli laaja ja perinteinen kannabiksen käyttökulttuuri. Tämän vuoksi Intialle myönnettiin 25 vuotta lisäaikaa kieltolain toteuttamiseksi ja virallisesti Intia kielsi kannabiksen käytön vasta 1989. Nykyään huumeiden kansainväliseen kriminaalikontrolliin on kuitenkin alkanut kohdistua kritiikkiä: sen varjolla langetetaan esimerkiksi Aasiassa useita [[w:fi:Kuolemanrangaistus|kuolemantuomioita]] vuodessa. [[w:fi:Etelä-Amerikka|Etelä-Amerikassa]] Yhdysvaltojen huumeiden vastaiset joukot levittävät terroria maaseudulla. Perinteisten huumausaineiden käyttöalueella varsinkin [[w:fi:Heroiini|heroiinin]] käyttö on lähtenyt räjähdysmäiseen kasvuun. Oikeusjärjestelmä on ylikuormitettu johtuen alati kasvavasta huumerikosten ja -tuomioiden määrästä. Huumesodan "mallimaassa" Yhdysvalloissa on ohitettu jo kahden miljoonan vangin raja huumerikollisten kattaessa siitä suurimman osan. [[Kuva:Tapsa-sarjakuva.jpg|thumb|"Traaginen sarjakuva" kannabiskieltolain ilmenemismuodoista]] YK on ajanut itsensä sellaiseen tilanteeseen, että sen oma huumevalvontajärjestelmä rikkoo YK:n peruskirjaa [[w:fi:Ihmisoikeudet|ihmisoikeuksista]]. Huumeiden kriminaalikontrollin vastustaminen on [[w:fi:Rasismi|rasismin]] tapaan ihmisoikeuskysymys. ; Toivoa paremmasta huomisesta? : Kannabis on huumausaineista eniten käytetty ja sen kriminalisoinnin takia kannabiksen kuluttajat joutuvat herkästi tekemisiin myös muiden [[w:fi:Päihde|huumausaineiden]] käytön kanssa. Tämän vuoksi monissa valtioissa ollaan ajamassa läpi erilaisia depenalisointiin (rangaistuksen poistamiseen), dekriminalisointiin (rangaistuspykälien poistamiseen) tai legalisointiin (aineen ottamiseen pois rikosoikeudellisesta piiristä) perustuvia lainsäädännön liberalisointeja kannabiksen osalta. Pelkkää hallussapidon depenalisointia ja dekriminalisointia voisi kritisoida siitä, että ne poistavat lainsäädännön tuomat haitat käyttäjiltä, mutta eivät salli kannabiksen laillista kauppaa. Näin ollen tämä oikeuskäytäntö ilman kotikasvatuksen depenalisointia tai dekriminalisointia johtaa tilanteeseen, jossa ammattirikollisuuden kauppaamalle kannabikselle olisi entistä avoimemmin kysyntää. Kannabis olisi mitä parhain ase yhteiskunnalle taistelussa järjestäytynyttä rikollisuutta ja huumeiden monia lieveilmiöitä vastaan. [[w:fi:Poliitikko|Poliitikoilta]] ja päättäjiltä vaaditaan kuitenkin avarakatseisuutta hyväksyä tosiasiat ja toimia niiden mukaisesti kohti parempaa ja turvallisempaa yhteiskuntaa. Asiasta kiinnostuneiden kannattaa lukea Tapio Onnelan toimittama [http://www.kaapeli.fi/visio/huumesota/ "Pyhä huumesota - huumepolitiikan pelkoja ja utopioita"] -kirja. == Kannabiksen farmakologiaa == [[Image:THC structure.png|thumb|300px|right|C<sub>21</sub>H<sub>30</font></sub>O<sub>2</sub> THC-molekyyli]] Vaikka kannabiksen [[w:fi:Kemia|kemiaa]] alettiin tutkia yli 150 vuotta sitten, vasta vuonna [[w:fi:1964|1964]] onnistuttiin ensimmäisen kerran eristämään kannabiksesta puhdas delta-1-tetrahydrokannabinoli (delta-1-THC) {{Hupu2ref|mechoulam1973}}, toiselta nimeltään delta-9-tetrahydrokannabinoli, delta-9-THC tai vain THC. Vuonna [[w:fi:1970|1970]] se todettiin hampun keskeisimmäksi psykoaktiiviseksi komponentiksi. Tämän jälkeen on Cannabis-lajin kasveista pystytty eristämään noin 60 muuta ainesosaa, joita nimitetään yhteisellä nimikkeellä kannabinoidi. Kannabinoideja ei ole löydetty toistaiseksi mistään muusta kasvista. Kaiken kaikkiaan hamppukasveista on eristetty tähän mennessä yli 400 kemiallista yhdistettä. Kannabistuotteitten erittäin vaihtelevat psykoaktiiviset vaikutukset ovat kuitenkin pitkään askarruttaneet tutkijoita. Jos THC olisi ainoa psykoaktiivinen komponentti, kannabista nauttimalla aikaansaadun päihtymistilan pitäisi olla voimakkuudeltaan suoraan verrannollinen nautitun kannabiksen THC-pitoisuuteen. Kemialliselta koostumukseltaan erilaiset kannabistuotteet tuottavat kuitenkin myös laadullisesti erilaisen päihtymistilan, millä ei aina ole lineaarista korrelaatiota THC-pitoisuuden kanssa. Lisää päänvaivaa aiheuttaa sekin löytö, että elimistössä ja verenkierrossa mitattu THC-pitoisuus ei sekään täysin vastaa kannabiksen päihtymyksen subjektiivista voimakkuutta ja ominaisuuksia. THC:n lisäksi ainoat kannabinoidit, joilla on huomattu olevan sellaisenaan tai THC:hen yhdistettynä psykoaktiivisia vaikutuksia, ovat CBD (kannabidiol) ja CBN (kannabinoli). THC on suhteellisen voimakas psykoaktiivinen aine, joka aiheuttaa hyvin vahvan päihtymyksen jopa 1-2 mg:n annoksilla suonensisäisesti annosteltuna (testattu laboratorio-olosuhteissa syntetisoidulla THC:llä). Tavanomaiset käyttötavat kuitenkin hukkaavat suuren osan aktiivisista ainesosista. Polttamalla kannabista siitä siirtyy elimistöön yleensä 5-15 % poltettavan materiaalin THC:stä, riippuen henkilön polttotekniikasta. Syötynäkään psykoaktiivisia ainesosia ei jää jäljelle juuri enempää. CBD:llä ja CBN:llä on suhteellisen vähäinen puuduttava tai sedatiivinen vaikutus sellaisina annoksina, joina tavallisen kannabiksenkäyttäjän voidaan olettaa niitä elimistöönsä saavan. Viime vuosina tehtyjen tutkimusten valossa näyttää siltä, että nämä aineet voimistavat joitakin THC:n kipua lievittäviä vaikutuksia, vähentävät THC:n joitakin psykoaktiivisia vaikutuksia ja hidastavat THC:n vaikutuksen alkamista sellaisissa annoksissa, jotka tulevat kyseeseen kannabiksen "keskivertokuluttajista" puhuttaessa {{Hupu2ref|karnio1973}} {{Hupu2ref|hollister1975}} {{Hupu2ref|adams1996}} {{Hupu2ref|rinaldi1996}}. CBD:n on lisäksi havaittu olevan monien kannabiksen lääkinnällisten vaikutusten takana, esimerkiksi sen on todettu vähentävän [[w:fi:Epilepsia|epileptisiä]] kohtauksia {{Hupu2ref|cunha1980}}, auttavan kroonisesta unenpuutteesta kärsiviä {{Hupu2ref|carlini1979}} ja vähentävän haitallista lihasnykimistä {{Hupu2ref|carlini1979}} {{Hupu2ref|sandyk1986}}. THC ja CBD vaikuttavat myös muiden psykoaktiivisten aineiden kanssa yhdessä. THC:n on huomattu hidastavan useimpien kehon [[w:fi:Solu|solujen]] toimintaa ja se selittää osan kannabiksen vaikutuksista. Siten esimerkiksi kannabiksen vaikutuksen alaisena [[w:fi:Alkoholijuomat|alkoholin]] imeytyminen on hitaampaa, sillä vatsan kyky siirtää ravinteita kehoon on hidastunut. Näiden kahden kannabinoidin on myös todettu vaikuttavan [[w:fi:Nikotiini|nikotiinin]], rauhoittavien lääkkeiden, [[w:fi:Amfetamiini|amfetamiinin]], [[w:fi:Kokaiini|kokaiinin]], [[w:fi:Opiaatti|opiaattien]] ja monien muiden psykoaktiivisten aineiden metaboliaan ja [[w:fi:Farmakologia|farmakologiaan]]. Tutkimusta tällä alueella kuitenkin joudutaan tekemään vielä pitkään. ; THC- ja CBD-pitoisuudet eri alalajeissa : Hampun kuivatun emikukinnon THC-pitoisuus vaihtelee kuituhampun 0.001 %:sta aina viimeisimpien huippuunsa jalostettujen sisälajikkeiden 25 %:iin asti. Keskiarvoina voidaan kuitenkin pitää hieman alle 10 % THC-pitoisuutta tällä hetkellä. Cannabis indica -alalajilla on Cannabis sativa -alalajia enemmän CBD:tä kukinnoissaan, mikä muodostaa peruseron alalajien antamalle päihtymystilalle. Alkuperäisia alalajeja on kuitenkin jo ehditty risteyttää niin paljon, että suurin osa lajikkeista onkin nykyään molempien alalajien risteymiä. === Kannabinoidireseptorit CB<sub>1</sub>, CB<sub>1A</sub> ja CB<sub>2</sub> === Ihmisissä ja useissa muissa [[w:fi:Nisäkkäät|nisäkkäissä]] luonnollisesti esiintyvä (eli endogeeninen) kannabinoidireseptorien [[w:fi:Aivojen välittäjäaine|välittäjäaine]] on anandamidi {{Hupu2ref|hart1997}}. Sen tehtävä on vielä epäselvä, mutta sen arvellaan olevan muun muassa aivojen [[w:fi:Dopamiini|dopamiini]]tason ja monien kehon sisäisten ärsykkeiden hienosäätelijä. THC kiinnittyy kannabinoidireseptoreihin vain keskivahvasti, mutta kuitenkin endogeenistä anandamidia hiukan vahvemmin. THC toimii reseptorin toimintaa kiihdyttäen, eli agonistina. Tämä onkin todettu kannabiksen ensisijaiseksi päihtymystilan aiheuttajaksi. Kannabiksen alhainen myrkyllisyys johtuu ilmeisesti siitä, että kannabinoidireseptoreja on hyvin vähän hengitystä ja muita tarpeellisia ruumiintoimintoja ohjaavissa aivojen osissa. CB<sub>1</sub>- ja äskettäin löydetty alityyppi CB<sub>1A</sub>-reseptorit ovat toiminnaltaan lähes identtiset, CB<sub>1</sub>-reseptorin ollessa kehon vallitseva kannabinoidireseptori ja CB<sub>1A</sub>:n esiintymisen ollessa noin 20 % päätyyppireseptorin määrästä. CB<sub>1</sub>-tyypin reseptoreja on enimmäkseen keskushermostossa ja harvakseltaan ääreishermostossa. CB<sub>2</sub>-reseptoreja on puolestaan lähinnä immuniteettimekanismeihin liittyvillä alueilla imusolmukkeissa ja tämä reseptorityyppi vastaa kannabiksen immuniteettia muuntavista ominaisuuksista. CB<sub>1</sub> toimii siten pääsääntöisenä kannabiksen keskushermoston tilan muuttajana. {{Hupu2ref|karnio1973}} THC hajoaa elimistössä varsin monia teitä ja sillä onkin yli sata [[w:fi:Aineenvaihdunta|metaboliittia]], kuten on muutamalla muullakin tunnetulla kannabinoidilla. Kannabinoidien, etenkin THC:n, hajoamisesta ilmeisesti vastaa sytokromi-[[w:fi:Entsyymi|entsyymi]] P450 2C9. Tämä entsyymi toimii [[w:fi:Katalyytti|katalyyttina]] delta-9-THC:n hajoamiseksi 11-hydroksi-delta-9-THC:ksi, joka on itse delta-9-THC:tä psykoaktiivisempi. Tämä selittänee sen, että joskus kannabiksen vaikutus alkaa voimakkaammin tuntua vasta minuuttien kuluessa polttamisesta, eikä välittömästi, kuten useiden muiden poltettavien psykoaktiivisten aineiden kohdalla. Lisäksi oraalisesti käytettynä huomattavasti suurempi osuus delta-9-THC:stä metabolisoituu 11-hydroksi-delta-9-THC:ksi, joka luonnollisesti vaikuttaa päihtymyksen vahvuuteen ja kvalitatiivisiin ominaisuuksiin. 11-hydroksi-delta-9-THC hajoaa puolestaan delta-9-THC-11-oic-hapoksi, joka on pääsääntöinen [[w:fi:Aineenvaihdunta|metabolia]]tuote kannabiksella ja poistuu suurimmalta osin ulosteessa (yli 60 %) ja virtsan kautta (~30 %). Tämä metaboliitti on myös yleisimmin huumetesteissä hyödynnettävä [[w:fi:Molekyyli|molekyyli]], jonka huumetesterit havaitsevat. Yksikään THC:n metaboliiteista ei ole vesiliukoinen, mutta useat metaboliitit, itse THC mukaanluettuna, ovat rasvaliukoisia ja liukenevat [[w:fi:Solu#Solukalvo|solukalvojen]] lipideihin. Rasvaliukoisuus ja solukalvoille liukeneminen aiheuttavat sen, että isolla osalla kannabiksen metaboliiteista on suhteellisen pitkä [[w:fi:Puoliintumisaika|puoliintumisaika]] kehossa. Kannabiksen käyttömäärä ei näytä vaikuttavan metaboliaan merkittävästi {{Hupu2ref|kelly1992}}, mutta metaboliittien kasautuminen solukalvoille johtaa kroonisilla käyttäjillä varsin pitkiin metaboliittien kehosta häviämisaikoihin ja siten myös käyttö näkyy testeissä sitä pidempään mitä kauemmin kannabista on käytetty yhtäjaksoisesti. {{Hupu2ref|goodman}} == Haittavaikutukset ja myytit == Kannabis on kaikesta positiivisuudestaan huolimatta päihde. Jokaisella päihteellä on myös omat negatiiviset puolensa, jotka kannattaa tiedostaa, oli suhde kyseiseen päihteeseen mikä tahansa. Kannabiksen haittavaikutuksista löytyy varsin ristiriitaisia tietoja ja harhaluuloja. Tähän osioon on kirjattu vain niitä haittoja, jotka ovat tieteellisesti todistettuja. Nyrkkisääntönä voidaan todeta, että mikään kannabiksen haitoista ei ole suurempi kuin alkoholin tai tupakan haitoista, lukuunottamatta lainsäädännön mukanaan tuomia lisärasitteita. Haittojen mittasuhteita esitetäänkin mm. vertaamalla kannabista tupakkaan tai alkoholiin sen mukaan, kumpi on paremmin vertailukelpoinen. Tekstissä on lopuksi käyty läpi myös kannabikseen ja sen käyttöön liittyviä uskomuksia, [[w:fi:Myytti|myyttejä]], joille ei ole tieteellistä näyttöä. Näiden luulojen totuuspohja on selitetty kunkin myytin jälkeen lähdeviitteineen. [[Image:Hashish.jpg|thumb|140px|DEA:n takavarikoima murrettu hasispala;<br>PL on suomalaisten nimitys heikkolaatuiselle hasikselle.]] <div id="PL"></div> ;"PL"<nowiki>:</nowiki>n ja puhtaan kannabiksen erot: Tässä luvussa käsitellään puhtaita kannabistuotteita, kuten puhdasta hasista ja kukkaa, eikä varsinaisesti ns. katulätkää, peruslätkää eli "pl":ää (engl. [[w:en:Hashish#Soap bar|Soap bar]]), jota katukauppiailta useimmiten ostetaan. Tämän pl:n haittapuolet ovat varsin erilaiset ja vähemmän selkeät johtuen siitä, että katukauppatuotteiden puhtaudesta ja muista ainesosista ei voi milloinkaan olla varma. Kadulta ostettu hasis on harvoin hyvälaatuista ja sen joukossa voi olla jopa terveydelle haitallisia "lisäaineita". Eräs merkittävistä haitoista on myös usein tapahtuva rikollisorganisaatioiden tukeminen. === Fyysiset haitat === Kannabiksen vaikuttavat aineet (mm. THC ja CDB) eivät aiheuta merkittäviä fyysisiä haittoja. Yhtään kannabiksen aiheuttamaa kuolemantapausta tai myrkytystä ei tunneta. {{Hupu2ref|hall1998}} Kannabiksen polttamisessa syntyvä savu ja sen sisältämät [[w:fi:Kemikaali|kemikaalit]] - terva, [[w:fi:Karsinogeeni|karsinogeenit]] ja [[w:fi:Hiilimonoksidi|häkä]] - ovat sen sijaan myrkkyjä, jotka aiheuttavat somaattisia oireita etenkin, jos niille altistuu toistuvasti. Oletettavasti kannabiksen poltossa syntyvä savu sisältää enemmän pienhiukkasia kuin esimerkiksi tupakan savu. Toisaalta kannabissavua yleensä hengitetään huomattavasti harvemmin ja vähemmän kuin tupakansavua, johtuen erilaisista käyttötavoista. {{Hupu2ref|hall1998}} Raskauden aikaiseen kannabiksenkäyttöön tulisi suhtautua kuin tupakointiin, ennen kaikkea savun sisältämien haitallisten aineiden vuoksi {{Hupu2ref|english1997}}. Todennäköisesti kannabiksen - samoin kuin tupakankin - käyttö raskauden aikana voi lisätä ennenaikaisen synnytyksen vaaraa. Raskauden aikaisten psykoaktiivisten aineiden vaikutusta sikiöön ja syntymän jälkeiseen elämään ei ole juurikaan tutkittu, joten siihen on syytä suhtautua varovaisesti. === Psyykkiset haitat === Psyykkinen [[w:fi:Riippuvuus|riippuvuus]] - kannabis saattaa muodostaa käyttäjälleen riippuvuuden, kuten kaikki muutkin päihteet. Kannabisriippuvuuden vaikeusaste muodostuu vain harvoin vakavaksi ja sen luonne on psyykkinen; fyysinen riippuvuus on pahimmillaankin lievä. Kannabiksen vieroitusoireet ovat unettomuus, hikoileminen ja rauhattomuus {{Hupu2ref|kiianmaa1998}}. KTL:n addiktiopotentiaaliraportissa marihuanan vertailuluku on hieman yli 20, kun esimerkiksi [[w:fi:Nikotiini|nikotiinilla]] luku on lähes sata ja [[w:fi:Etanoli|alkoholilla]] yli 80. ([http://www.ktl.fi/org/esittely/huttunen/huumeiden-addiktiopotentiaali.pdf KTL:n tutkimuksen lähde]) Kognitiiviset häiriöt - kannabis on päihde, joka vaikuttaa ajan-, paikan- ja tilannetajuun päihtymyksen aikana. Kannabispäihtymys heikentää suoriutumista vaativissa tehtävissä, esimerkiksi autolla ajossa. {{Hupu2ref|heishman1997}} {{Hupu2ref|kurtzhaler1999}} Kannabis heikentää päihtymyksen aikana ajattelu- ja havaintotoimintoja sekä muistia {{Hupu2ref|adams1996}} {{Hupu2ref|hall1998}}. Se heikentää myös päihtyneen henkilön tarkkaavaisuutta ja motorista koordinaatiota {{Hupu2ref|adams1996}}. Lisäksi kannabis vaikuttaa subjektiiviseen ajantajuun siten, että kulunut aika yliarvioidaan {{Hupu2ref|adams1996}}. Erityisesti kokemattomilla kannabiksen käyttäjillä voi esiintyä [[w:fi:Ahdistus|ahdistus]]- ja paniikkireaktioita, joilla yleensä on jossain määrin yhteyttä käyttäjän yleiseen [[w:fi:Mielenterveys|mielenterveyden]] tilaan. Kannabiksen pitkäaikaiskäytön vaikutukset - kannabiksen pitkäaikaiskäytöllä saattaa olla lieviä vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin, joskin tutkimustulokset ovat ristiriitaisia {{Hupu2ref|hall1998}}. Äskettäin raportoidun laajan epidemiologisen tutkimuksen mukaan kannabiksen pitkäaikaiskäytöllä ei ole pysyviä negatiivisia vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin {{Hupu2ref|lyketsos1999}}. Mielenterveysongelmat - kannabiksen käytöllä on tutkimusten mukaan yhteys skitsofrenian puhkeamiseen, muttei itse taudin esiintymistiheyteen. Kyse lienee siitä, että kannabiksen käyttö edesauttaa [[w:fi:Skitsofrenia|skitsofrenian]] puhkeamista siihen ennestään alttiilla henkilöillä. A. Tien ja J. Anthony (1990) päätyivät epidemiologisessa tutkimuksessaan tulokseen, jonka mukaan alkoholin käyttöön liittyvä [[w:fi:Psykoosi|psykoosi]]riski on nelinkertainen verrattuna kannabiksen käytön psykoosiriskiin {{Hupu2ref|tien1990}}. Amotivaatiosyndrooma - kannabiksen käyttöön yhdistetystä amotivaatiosyndroomasta, joka esiintyy myös suomalaisessa huumevalistuksessa, ei ole tieteellistä näyttöä {{Hupu2ref|adams1996}}. Kannattaa kuitenkin muistaa, että minkä tahansa päihteen liiallinen käyttö johtaa todennäköisesti henkiseen taantumiseen virikkeiden puuttumisen vuoksi. === Myytit === *MYYTTI : Kannabis tuhoaa aivoja. *SELITYS : Kannabiksen psykoaktiiviset aineet eivät aiheuta minkään aivojen osien hajoamista tai tuhoutumista (Hall & Solowij 1998). Kannabis vaikuttaa elimistössä olevien kannabisreseptorien kautta, toisin kuin esim. alkoholi, joka vaikuttaa suoraan [[w:fi:Neuroni|hermosoluihin]] (ja myös kaikkiin muihin elimistön [[w:fi:Solu|soluihin]]) kemiallisesti. Kannabisreseptoreja on ainakin kahta eri tyyppiä, joista toiset (CB<sub>1</sub>) sijaitsevat aivoissa ja sitovat psykoaktiivisia kannabinoideja ja toiset (CB<sub>2</sub>) paikantuvat perifeerisiin kudoksiin ja sitovat enemmän ei-psykoaktiivisia kannabinoideja. On totta, että kannabis muuttaa aivokemiaa päihtymyksen ajaksi, mutta tuo muutos ei ole tuhoava vaan palautuu normaaliksi päihtymyksen jälkeen. *MYYTTI : Kannabis aiheuttaa flashback-ilmiöitä. *SELITYS : Ihminen saattaa kokea jonkin asian selvinpäin erikoisena, koska on kiinnittänyt siihen erityistä huomiota kannabispäihtyneenä. Ilmiötä voidaan verrata déjà vu -ilmiöön, mutta todellista flashback-efektiä ei ole havaittu. *MYYTTI : Kannabis aiheuttaa väkivaltaisuutta. *SELITYS : Tutkimukset kumoavat tämän väitteen {{Hupu2ref|abel1977}}. On mahdollista että, joku yksilö on kannabispäihtyneenä väkivaltainen, mutta tämä on yksilön ominaisuus - ei kannabiksen. Lähes poikkeuksetta kannabiksen vaikutus on yleisesti mieltä rauhoittava, toisin kuin mm. alkoholin, joka useimmilla ihmisillä saa aikaan kiihtyneisyyttä ja siitä seuraavaa aggressiivisuuskynnyksen alenemista. *MYYTTI : Kannabis varastoituu kehon rasvakudoksiin ja vaikuttaa kuukausienkin kuluttua. *SELITYS : Myytti on totta siltä osin, että kannabiksen rasvaliukoiset hajoamistuotteet (metaboliitit) varastoituvat kehoon. Tässä suhteessa kannabista voidaan verrata esimerkiksi rasvaliukoiseen D-vitamiiniin; rasvakudoksiin varastoituneet metaboliitit muuttuvat vähitellen vesiliukoisemmiksi ja poistuvat elimistöstä. Rasvakudoksesta vapautuvat psykoaktiiviset aineet esiintyvät niin pieninä pitoisuuksina, ettei niiden vaikutusta ihmiseen ole voitu mitata - psykoaktiivisesti vaikuttavat määrät kannabisyhdisteitä näkyisivät tehdyissä tutkimuksissa. *MYYTTI : Kannabiksen kerta-annos vaikuttaa jopa viikkoja. *SELITYS : Kannabispäihtymyksen kesto riippuu annoksesta ja nautintatavasta; poltettuna kannabis vaikuttaa tyypillisesti 1-4 tuntia, syötynä vaikutukset voivat kestää pidempäänkin (6-8 tuntia). Kannabiksen vaikuttavat ainesosat - THC ja CDB - kuitenkin hajoavat tai varastoituvat kehon rasvaan varsin nopeasti. Kannabiksen hajoamistuotteet eivät ole psykoaktiivisia, ja kuten edellisessä myytissä todettiin, ei rasvaan varastoitunut psykoaktiivinen aine vaikuta. Myytti on syntynyt siitä, että kannabiksen hajoamistuotteet voidaan testata vielä viikkojenkin jälkeen, vaikka varsinainen päihtymys on kadonnut aikapäivää sitten. *MYYTTI : Kannabiksen käyttäminen johtaa muiden huumeiden käyttöön. *SELITYS : Kannabiksen fyysisistä tai henkisistä vaikutuksista mikään ei johda toisten huumeiden kokeilemiseen. Sen sijaan yksilön omat motiivit saattavat saada pontta kannabiksen kokeilemisesta. Suurin ongelma on siinä, että kannabis on laitonta. Huumekauppiaille on kannattavampaa tyrkyttää muita aineita kuin kannabista, sillä kannabiksen riippuvuuspotentiaali on alhainen, mutta esimerkiksi [[w:fi:Heroiini|heroiinin]] riippuvuuspotentiaali on hyvin korkea. Nämä ongelmat ovat sosiaalisia ja lainsäädännöllisiä, eivätkä ne aiheudu kannabiksen vaikutuksista. Ongelma voitaisiin ainakin osittain ratkaista erottamalla esimerkiksi [[w:fi:Alankomaat|Hollannin]] tapaan kannabismarkkinat kovien huumeiden markkinoista. *MYYTTI : Kannabis on huume. *SELITYS : Tyypillisesti huumeina pidettyjen aineiden ominaisuuksiksi lasketaan korkea addiktiopotentiaali, kallis hinta, laittomuus, käyttäjien todellisuuspakoisuus ja syrjäytyminen, vahva kytkös ammattirikollisuuteen ja väkivalta - sekä aineesta johtuvat kuolemat ja riippuvaisten tekemät rikokset. Kannabiksen ominaisuuksista "huumeen" kriteerit täyttää lähinnä laittomuus, ja joissain tapauksissa kytkös ammattirikollisuuteen - nämäkin ovat yksinomaan lainsäädännöllisiä ominaisuuksia. Esimerkiksi alkoholi täyttää huomattavasti enemmän kohtia "huumekriteerilistalta" kuin kannabis. Vaikutuksia tarkasteltaessa kannabiksesta olisikin parempi puhua päihteenä kuin huumeena. == Miksi kasvattaa hamppua? == Syitä ryhtyä kasvattamaan kannabiskasvia eli hamppua on varmasti lähes yhtä monta kuin kasvattajiakin. Monilla ihmisillä on halu rentoutua jonkin päihdyttävän aineen kanssa, mutta he eivät koe esimerkiksi [[w:fi:Alkoholijuomat|alkoholin]] sopivan itselleen sen haitallisten vaikutusten vuoksi. Valitettavasti Suomessa vielä nykyäänkin yleisin kannabistuote on maahan salakuljetettu hasis, johon liittyy monia riskejä. Tämä "[[#PL|PL]]" eli "peruslätkä" on vähintäänkin heikkolaatuista ja sisältää useimmiten epämääräisiä, jopa terveydelle vaarallista jatkeaineita (mm. turvetta, lantaa, kenkälankkia ja tärpättiä). Kotikasvatettu kannabis ei sisällä mitään ylimääräistä, ja on lähes poikkeuksetta laadukkaampaa kuin katukaupassa liikkuva hasis. Kotikasvatus on tehokas vastaisku järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan, sillä edellämainittua katukauppaa pyörittävät kansainväliset rikollisjärjestöt. Vaikka ostaisikin PL-hasista parhaalta kaveriltaan, tukee silti välillisesti toiminnallaan rikollisjärjestöjä, jotka vahvojen huumeiden kaupan (mm. [[w:fi:Heroiini|heroiini]], [[w:fi:Amfetamiini|amfetamiini]]) lisäksi pyörittävät mm. [[w:fi:Prostituutio|prostituutiota]] ja asekauppaa. Kasvattaminen eliminoi tehokkaasti [[w:fi:Porttiteoria|porttiteorian]], jonka mukaan kannabis on portti koviin huumeisiin. Nykytilanteessa porttiteoria voi katukaupan osalta tavallaan pitää paikkansa, mutta ei kannabiksen ominaisuuksista johtuen - samat henkilöt, jotka myyvät "pilveä", myyvät usein myös kovia huumeita (esimerkiksi amfetamiinia). Rahanahneet myyjät, &quot;diilerit", saattavat tyrkyttää näitä kannabiksesta kiinnostuneille ostajille, sillä niistä saa paljon suuremman voiton ja addiktiopotentiaali on aivan eri luokkaa kuin kannabiksella. Näissä tilanteissa tietämättömillä tai "epätoivoisilla" on pienempi kynnys siirtyä kovien ja vaarallisten aineiden maailmaan. Monilla kotikasvattajilla ei ole lainkaan diilerikontakteja, joten tällaista tilannetta ei edes pääse syntymään. Kotikasvatetun kannabiksen hinta on todella alhainen ostettuun verrattuna. Kun pakolliset lamput ja muut välineet on hankittu, kannabis ei maksa muuta kuin sähkölaskun ja lannotteiden hinnan verran. Useat sairaat ihmiset ovat löytäneet helpotusta elämäänsä kannabiksesta, jota on käytetty lääkkeenä jo tuhansia vuosia. Joitakin kannabislajikkeita onkin jalostettu juuri lääkinnällisiä tarkoituksia silmälläpitäen, esimerkiksi poistamaan kipua ja lievittämään [[w:fi:Syöpä|syöpäpotilaiden]] [[w:fi:Sädehoito|sädehoidon]] sivuvaikutuksia. Kannabis on tehokas lääke esimerkiksi MS-taudista ja glaukoomasta eli silmänpainetaudista kärsiville. Kroonisista sairauksista kärsivien henkilöiden kannattaakin ottaa selvää, olisiko kannabiksesta apua heidän vaivaansa. Tuloksia on saavutettu kivun lievityksen lisäksi mm. [[w:fi:Astma|astman]] hoidossa. Edellämainittujen asioiden lisäksi hampun (kuten muidenkin viherkasvien kasvattaminen) on erittäin positiivinen ja inhimillinen kokemus. Kasvattaja saa nähdä kannabiksen elämänkaaren siemenestä täydelliseen kukkaloistoon. Kasvattamalla hamppua ihminen voi tuntea jatkavansa tuhansia vuosia jatkunutta ihmisen, kasvien ja luonnon yhteiseloa! {{Hupu2}} 1062 13804 2006-06-14T00:46:48Z 82.181.157.151 /* Siementen tuottaminen */ {{hupu2}} == Johdanto == TODO: Tähän sisäkasvatuksen hyödyistä ja haitoista, kasvatuksen aloittamisesta ja monista eteen tulevista valinnoista. Laajasti! Hamppua voi kasvattaa lähes missä tahansa. Hyviä kasvatuspaikkoja ovat mm. kellarit, vajat, varastot, ullakot, komerot ja kaapit. Tilan tulisi kuitenkin riittää korkeudeltaan 60 - 90 cm pituisille kasveille. Jo metrin korkuisesta tilasta voi rakentaa puutarhan. Korkeutta tarvitaan silti usein enemmän, sillä monet sativa-painotteiset lajikkeet kasvavat jopa 1.5 - 2 metrin mittaisiksi. Mikäli tilaa ei kuitenkaan ole pystysuunnassa riittävästi, voidaan käyttää erilaisia kasvatustyylejä. Kasvatustila on syytä suunnitella huolella. Puutarhan koko määrää tarpeellisen valotehon ja valoteho taas tarvittavan ilmanvaihdon. Kasvatustilan sisäseinien tulisi olla mahdollisimman hyvin valoa heijastavaa. Lämpö on valaisinten pääasiallinen sivutuote, joten on ensiarvoisen tärkeää huolehtia tehokkaasta ilmanvaihdosta. Liian korkeat lämpötilat voivat pilata koko sadon. Heikolla ilmanvaihdolla voi olla myös paljon vakavampia seurauksia, sillä tehokkaat valaisimet tuottavat tarpeeksi lämpöä sytyttääkseen pahimmassa tapauksessa tulipalon. == Peruselementit == === Valo === Kasvi tarvitsee valoa [[w:fi:Yhteyttäminen|yhteyttämiseen]], sillä ilman valoa kasvi ei kykene valmistamaan ravintoa ja ilman ravintoa kasvi lopulta kuihtuu. Ilman auringonvaloa kasvatustilassa on tietysti täysin pimeää, joten ratkaisuna tähän on valaistusjärjestelmä. Keinovalaistus ei ole yhtä hyvä ja tehokas kuin aurinko johon kasvit ovat tottuneet, mutta keinovaloa voi mm. ohjailla mielensä mukaan eikä pilvisiä päiviä tule vastaan. Valaistusjärjestelmän kokoonpano riippuu kasvatustilan koosta sekä käytettävissä olevista rahavaroista. Sopivimpia valaisimia ovat loisteputkivalaisimet sekä kaasupurkausvalaisimet (HID, high intensity discharge), joista tärkeimpiä ovat monimetalli- (MH, metal halide) ja SpNa- eli suurpainenatriumvalaisimet (HPS, high pressure sodium). Hehkulamppuja ei kannata edes harkita: joko ne kärventävät taimet kuoliaiksi tai niiden ollessa kauempana taimista tulee laihoja ja vähälehtisiä. Halogeenivalaisimet ovat vain 50 % tehokkaampia hehkulamppuja, joten sama pätee niihinkin. ==== Valojakso ==== Itämis-, kasvu- ja pistokkaiden juurruttamisvaiheessa kannabiksen valontarve on 18-24 tuntia vuorokaudessa. Tavallisin valojakso näissä vaiheissa on <code>18/6</code>, eli kasvit saavat päivittäin 18 tuntia valoa ja 6 tuntia pimeyttä. Kasvuvaiheessa kasvit eivät tarvitse lainkaan lepoa, joten aivan yhtä hyvin valaisimia voidaan pitää päällä ympäri vuorokauden. Kahden edellä mainitun väliltä oleva <code>21/3</code> -valojakso on havaittu erittäin toimivaksi, sillä kasveille jää sopivasti aikaa lämpösäteilystä palautumiseen. Kukkimisvaiheen voi sisätiloissa aloittaa milloin itse haluaa, kunhan vain vaihtaa valojakson 12 tuntiin. Kukkimisvaiheessa valoa siis annetaan 12 tuntia vuorokaudessa. Valojakson vaihto saa kannabiksessa aikaan kukkimisreaktion, jonka jälkeen ensimmäiset merkit kukinnoista ilmenevät 1-2:ssa viikossa. Kukkimisvaiheessa valojakson täsmällisyys on erityisen tärkeää. Epäsäännöllinen valaisu voi johtaa siihen, että kukkiminen ei ala kunnolla tai emikasveista tulee hermafrodiitteja, eli ne alkavat tuottaa myös hedekukintoja. Kukkimisvaiheen aikana pimeän jakson tulisi olla katkeamaton. Työtä helpottamaan on hyvä ostaa erillinen ajastin, joka huolehtii virran katkaisusta ja sytyttämisestä. Automaattisia ajastimia löytyy lähes kaikista halpahalleista. Ajastimen toimivuus kannattaa tarkastaa jo ennen kukituksen alkamista, jotta epämiellyttäviltä yllätyksiltä säästytään. Huom! Osa halvimmista ajastimista ei välttämättä toimi luotettavasti jos käytössä on "raskaan sarjan" valojärjestelmä (esim. 400 W SpNa). Ajastin, josta löytyy merkintä <code>16(4)A</code> on kohtalaisen luotettava jopa 600 watin valaisimelle, mutta mielummin näin isolle valaisimelle <code>16/8A</code> tai <code>16/10</code>. Pienemmillä merkinnöillä varustetut ajastimet, esimerkiksi <code>16(2)A</code> ja <code>10(4)A</code> eivät toimi 400 wattisella luotettavasti. Ajastimeen tulee kytkeä aina vain yksi suuritehoinen valaisin. Uudelleen vegettäessä (''Re-veg'') valojakso vaihdetaan kukkimisvaiheesta takaisin kasvuvaiheeseen - siirryttäessä on parasta pitää valaisimia päällä ympäri vuorokauden. Uudelleenvegetys tehdään yleensä kukkimisen jälkeen ja tällöin tarkoituksena on toisen sadon saaminen samaisesta kasvista. Uudelleenvegetyksen jälkeen valojakso vaihdetaan takaisin kukkimisvaiheeseen, tätä kutsutaan uudelleenkukittamiseksi ja tuloksena on toinen ja alkuperäistä pienempi sato. Kasvatustila on myös syytä eristää, ettei ulkoa tuleva valo pääse häiritsemään pimeää jaksoa. Pääsääntönä voidaan pitää, että pimeän aikana kasvatustilassa ei saisi olla kuunvaloa vahvempaa valaistusta. Tarkoituksena on kuitenkin tiivistää kasvatustila mahdollisimman täydellisesti. Täysin pimeänä kasvatustila on kasveille kaikista turvallisin ja erinomaisesti tiivistetyssä kasvatustilassa ilmanvaihto on myös täsmällisempää. Jos kasveja on aivan pakko käsitellä pimeän jakson aikana, tulisi se tehdä vihreässä valossa. Vihreä valo ei häiritse kasveja samalla tavalla kuin 'normaali' valo. ==== Spektri ja värilämpötila ==== [[Image:Chlorophyll ab spectra.png|thumb|80px|right|Klorofylli a:n ja b:n hyödyntämät aallonpituudet.]] Kasvit yhteyttävät käyttämällä [[wikipedia:fi:Valo|valon]] spektristä '''vain''' sinisiä ja punaisia aallonpituuksia. Kasvien lehtivihreä eli klorofylli on vihreää, koska valosta jää jäljelle vain kasvin käyttämätön aallonpituus eli vihreä, mikä heijastuu silmiimme ja saa näin kasvin lehdet näyttämään vihreiltä. [[Image:Spectrum4websiteEval.png|thumb|right|Valon spektri.]]Auringonvalo on vaaleaa, koska se sisältää tasaisesti kaikkia valon aallonpituuksia - auringonvalo on siis väritasapainossa. Monimetalli ja useimmat loisteputket tuottavat enemmän sinisiä ja SpNa taas enemmän punaisia valon aallonpituuksia. Tämän vuoksi monimetallin valo on vaaleaa ja natikan punertavaa; tämän ilmoittaa värilämpötila, jonka yksikkö on Kelvin (K). Sinertävän valon värilämpötila on korkea ja punertavan matala. Monimetallivalon värilämpötila on noin 5500 K ja natikan noin 2000 K. Loisteputkissa ja ESL-valaisimissa noin 3000 K on warmwhite, hieman yli 4300 K coolwhite ja suunnilleen 6400 K daylight. [[Image:Color temp2.png|thumb|180px|right|Valon värilämpötila.]]Kasvit kasvavat hyvin korkeilla värilämpötiloilla, koska tällainen valo mukailee kevään ja alkukesän kasvukautta. Tällöin kasveista tulee paremmin tiiviitä, lehteviä, lyhyitä ja tiiviimpikukintoisia. Kukinta tapahtuu taas hyvin matalilla värilämpötiloilla, sillä "lämmin valo" mukailee loppukesän ja syksyn valoa sekä aktivoi kukintoja kasvattavat hormonit. Matalilla värilämpötiloilla kasveista tulee hieman pitempiä ja laihempia, mutta kukinnoista taas suurempia (riippuen toki valon määrästä). Kasvuvaiheeseen sopivat siis erityisesti sinertävämmät ja kukitukseen punertavammat värisävyt. Spektrillä ei lopulta ole kovin suurta väliä, kunhan käytetään kasvatukseen soveltuvia varmoja valaisimia ja valoa annetaan kasveille riittävästi. Natikan ja monimetallin spektritkään eivät ole loisteliaita, vaan sopivuuden ratkaisee lähinnä valoteho. Auringon spektriä mukailevat "erikoisloisteputket" ovat erinomaisia, mutta kalliita ja heikon läpäisytehon vuoksi niitä tarvitaan joka tapauksessa useita kappaleita. ==== Puutarhan valontarve ==== [[Image:Cannabis growing.jpg|thumb|Noin kymmenen pientä kasvia 400 watin suurpainenatriumin alla.]] Puutarhan tarvitsema valaistus riippuu kasvatustilan pinta-alasta sekä kasvien korkeudesta. Valon intensiteetti pienenee neljäsosaan matkan kaksinkertaistuessa, joten pitkiin ja kapeisiin tiloihin kannattaa sijoittaa useampi pienempitehoinen valaisin kuin yksi iso. Pienempitehoisia valaisimia käytettäessä valon tunkeutuvuus kuitenkin huononee myös hieman, eli valo ei ylety yhtä hyvin alaoksistoille kuin suurempitehoisia valaisimia käytettäessä. Kasvit eivät voi saada liikaa valoa, mutta lämpötilat sen sijaan voivat nousta liian korkeiksi. Kasvuvaiheessa hampun tulisi saada valoa '''1500-3000 [[w:fi:Luumen|lumenia]] jokaista neliöjalkaa (30 x 30 cm) kohti'''. Kasvit, jotka saavat 3000 lumenia, kasvavat tietenkin nopeammin ja tiiviimmiksi kuin vähemmän valoa saavat yksilöt. Kukitusvaiheessa hampun tulisi saada valoa vähintään 3000 lumenia jokaista neliöjalkaa kohti. Vähemmän valoa saavat yksilöt kukkivat tietysti heikommin ja paljon valoa saavat taas huomattavasti runsaammin. Usein hyvin menestyvissä puutarhoissa kasvit saavat kukitusvaiheessa 4000-6000 lumenia neliöjalalle. Oheisesta taulukosta käy ilmi tärkeimpien valaisintyyppien antama kokonaisvalaisuteho, hyötysuhde, niiden valaisema alue sekä valon tunkeutuvuus lehtikerroksiin: <center> {|style="background-color: #f2fff2; border: solid 1px #bfffbf; text-align: left; padding: 1em;" valign=top| |- !Valaisin<br>(tyyppi ja teho) !Kokonaisteho<br>(lumenia) !Hyötysuhde<br>(lumenia / 100 W) !Valaistu alue<br>(neliöjalkaa) !Valon tunkeutuvuus<br>(cm) |- |Energiansäästölamppu 11 W ||600||5454||0.1 - 0.3||10 |- |Energiansäästölamppu 15 W ||900||6000||0.2 - 0.5||15 |- |Energiansäästölamppu 23 W ||1500||6500||0.4 - 1||20 |- |60 cm loisteputki 18 W ||1200||6660||0.4 - 1||10 |- |120 cm loisteputki 36 W ||2900||8000||0.8 - 1.5||15 |- |150 cm loisteputki 58 W ||4700||8100||1.2 - 3||15 |- |Monimetalli 150 W ||11250||7500||3 - 7||50 |- |Monimetalli 400 W ||32000||8000||8 - 20||80 |- |Suurpainenatrium 70 W ||6500||9200||1.5 - 3.5||35 |- |Suurpainenatrium 150 W ||17000||11300||3 - 7||55 |- |Suurpainenatrium 250 W ||32000||12800||5 - 12||60 - 70 |- |Suurpainenatrium 400 W ||55000||13750||8 - 20||80 - 90 |- |Suurpainenatrium 600 W ||90000||15000||12 - 30||100 |- |Suurpainenatrium 1000 W ||130000||13000||20 - 50||130 - 150 |} </center> ==== Sopivat valaisimet ==== ; <u>Kaasupurkausvalaisimet</u> : Hampunkasvatuksen tosissaan ottavalle tulee ennemmin tai myöhemmin ajankohtaiseksi kaasupurkausvalaisimen hankinta. Kaasupurkausvalaisimen hyötysuhde on huomattavasti parempi kuin loisteputkien: yksi 400 W valaisin vastaa valaisuteholtaan jopa viittätoista 120 cm loisteputkea. Valo on myöskin paljon keskittyneempää, joten se tunkeutuu tehokkaasti syvemmälle lehtikerroksiin. Kaasupurkausvalaisimet tulevat ajan mittaan edullisemmiksi ja tuottavat ratkaisevasti paremman sadon kuin loisteputket. Valaisimina ne ovat erittäin kirkkaita ja tehokkaita, joten kasvatustilassa ollessaan on hyvä pitää aurinkolaseja. Edullisia kaasupurkausvalaisimia saa hankittua postitse esimerkiksi Saksasta tai suomalaisistakin liikkeistä. Kasvatukseen sopivia tämän ryhmän valaisintyyppejä on kaksi: '''Suurpainenatrium''' (natikka, SpNa, HPS - High Pressure Sodium) on kasveille kukkimisvaiheessa paras valonlähde. Sen tuottama valo on pääosin spektrin punertavasta päästä ja valon värilämpötila on hyvin matala. Kannabiskasvit, kuten muutkin viherkasvit kasvavat suuremmiksi ja tuuheammiksi sekä tuottavat enemmän satoa kun ne saavat paljon valoa. SpNa-valaisimet tuottavat kuitenkin melko paljon lämpöä, joten kun niitä käytetään ahtaissa tiloissa, tulee tuuletus ja paloturvallisuus olla kunnossa. Valaisimia löytyy hyvin monen tehoisia, kokoisia ja hintaisia. Tehot lähtevät 70 watista jatkuen aina useampaan kilowattiin asti. Yli 1000 W lamput ovat kuitenkin erittäin harvinaisia kotikäytössä. Vaikka SpNa on parempi kukitukseen, valaisinta voi huoletta käyttää myös kasvullisissa vaiheissa - parhaan tuloksen saa käyttäen tällöin spektriltään tasapainotettua polttimoa. Spektriltään tasapainotettu polttimo tuottaa sinistä valoa 30-40 % enemmän kuin tavallinen polttimo. Hyviä kukituspolttimoita ovat mm.: Philips Son-T, Osram Nav-T ja Sylvania SHP-TS.<br> Spektriltään tasapainoitettuja polttimoita ovat mm.: Philips Agro HPS+, Osram Plantastar ja Sylvania GroLux. '''Monimetallivalaisin''' (MH - Metal Halide) on toinen suosittu valaisinvaihtoehto. Monimetalli kehitettiin hieman ennen suurpainenatriumeja elohopeavalaisimen pohjalta, ja tarkoitus oli valmistaa mahdollisimman hyvin päivänvaloa vastaava valonlähde. Monimetalli on teholtaan lähes suurpainenatriumvalaisimen luokkaa, mutta sen spektri on paljon sinertävämpi. Monimetallivalaisimet ovat ideaalisia kasvuvaiheeseen. Ne tuottavat kuitenkin melko paljon lämpöä, joten ahtaissa tiloissa tulee tuuletuksen ja paloturvallisuuden olla kunnossa. Monimetallivalaisinten tehot lähtevät 150 watista jatkuen aina kilowattiin asti. Kilowatin lamput ovat kuitenkin kotikäytössä erittäin harvinaisia, sillä kasvuvaihe onnistuu murto-osalla tästä valotehosta. Suurissa puutarhoissa kukkimisvaiheessa käytetään sekoitussuhdetta kaksi SpNa-valaisinta / yksi monimetalli; näin valon spektriin saadaan lisää sinertäviä aallonpituuksia. Monimetallia ei suositella kukintavaiheen ainoaksi valaisimeksi. ''Kasvatukseen huonosti sopivat kaasupurkausvalaisimet'' ''Elohopeavalaisin'' (HQL, MV - Mercury Vapor) edustaa vanhempaa, 1930-luvulla kehitettyä teknologiaa. Valaisin on monimetallin kaltainen, mutta spektristä puuttuu liian paljon tärkeitä aallonpituuksia ja hyötysuhde (valomäärä/watti) on huono. Valaisin kuluttaa paljon sähköä ja tuottaa suhteellisesti paljon lämpöä. Elohopeavalaisin sopiikin lähinnä lisävalaisimeksi tai kohtalaisesti kasvuvaiheeseen. Lämmöntuoton takia valaisinta ei saada kovin lähelle latvoja, ja ilmanvaihdon tulee olla hyvin kunnossa. Valaisimen polttimot kestävät kaksi kertaa muita kaasupurkauspolttimoita kauemmin. ''Matalapainenatrium'' (MpNa, LPS - Low Pressure Sodium) ei sovellu äärimmäisen kapean spektrinsä vuoksi lainkaan kasvivalaisimeksi. ; Tehot ja etäisyydet : Parhaita kaasupurkausvalaisimia hyötysuhteeltaan ovat 400- ja 600-wattiset. Pienemmissä tiloissa voi käyttää 70-250 w valaisimia. Pienempien valaisinten hyötysuhde on kuitenkin suurempia huonompi. Kaasupurkausvalaisimet tuottavat huomattavasti lämpöä, minkä vuoksi valaisimen etäisyyttä kasveihin on oltava paljon enemmän kuin loisteputkia käytettäessä. Kasvuvaiheen alussa valaisin täytyy muistaa pitää kaukana, sillä pienet taimet eivät kestä paahtavaa valoa. Alkuvaiheissa turvallinen etäisyys latvoihin on valaisimen tehosta riippuen 40-80 cm, 600 ja 1000 watin valaisimilla vieläkin kauempana. Yli kuukauden ikäisille ja kukkimisvaiheessa oleville kasveille valaisin tulee pitää mahdollisimman lähellä latvoja. Kaasupurkausvalaisimia käytettäessä on tehokas tuuletin välttämätön, jotta tulikuumasta polttimosta hohkaavaa lämpö saadaan puhallettua pois kasvin latvaa polttamasta. esim halkaisijaltaan 30 cm pöytätuulettimen puhaltaessa täydellä teholla kasvien latvoja sekä polttimoa, voidaan valaisimen lähimmäksi turvalliseksi etäisyydeksi laskea heijastimen alareunasta kasvin latvaan olevan kukinnan aikana 1/10 valaisutehosta (esim. 250 W = 25 cm). Jos kämmenselkää tuntuu kuumalta kasvin latvojen tasolla pidettynä (yli 32`C), on tuuletus riittämätön tai valaisin liian lähellä. ; SpNa-valaisimen osat : SpNa-valaisinkokonaisuuteen kuuluu polttimo ja sen kanta, heijastin sekä liitäntälaite johtoineen. Liitäntälaite voi olla erillinen tai se voi olla koteloitu valaisimeen. Liitäntälaite eli polttimon ja töpselin väliin tuleva yksikkö koostuu kuristinkelasta (muuntajan näköinen painava möykky), sytyttimestä sekä yleensä myös kompensointikondensaattoreista. 250 W polttimolle sopii vain 250 W liitäntälaite sekä 400 W polttimolle vain 400 W liitäntälaite jne. Purkausvalaisinta koottaessa sekä johdotettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota johtojen riittävään paksuuteen sekä liitosten huolellisesti ruuvattuun ja pitävään liittämiseen liittimiin. Sytyttimen antama 5000 V sytytyspiikki käräyttää ajan myötä huonon liitoksen sulattaen johtimen ja liittimen savun kauniisti saattelemana. '''Älä kasaa itse valaisinta, jos et varmaksi tiedä, miten se tapahtuu.''' SpNa-osasetin kokoamisohje löytyy [[Hupu 2/Sisäkasvatus#SpNa-osasetin kokoaminen|täältä]]. ; <u>Loisteputkivalaisimet</u> : Loisteputkivalaisimet ovat halvin tyydyttävän tuloksen tuottava valinta hampunkasvattajalle. Loisteputkivalaisimet olivat ennen kaasupurkausvalaisimia sisäkasvattajan ainoa valaisinvaihtoehto. Loisteputkivalaisimilla päästään kohtuullisen hyviin lopputuloksiin, mutta valaisimia täytyy pitää lähellä latvoja riittävän valaistuksen takaamiseksi, koska putkien pieni teho jakautuu laajalle alueelle. Käytännössä valaisimien täytyy olla muutaman sentin päässä latvoista, joten niitä täytyy nostaa lähes päivittäin. Tämä on pieni kompastuskivi, ja usein loisteputkivalaisimia käytetäänkin vain kasvuvaiheessa sekä valona pistokkaille, emokasveille jne. Kasvulliseen vaiheeseen loisteputkivalaisimet soveltuvat erinomaisesti, sillä valon jakautumisella ei ole niin suurta väliä ja spektri saadaan erityisen soveltuvaksi. Kasvulliseen vaiheeseen paras sekoitussuhde värilämpöjen puolesta on kaksi daylight-putkea / yksi warmwhite-putki, kukkimisvaiheeseen taas päinvastoin. '''Loisteputket''' ovat pituutensa ja valon jakautumisen ansiosta varsin kömpelöitä valonlähteitä. 120 cm ja 150 cm pituiset loisteputket mahtuvat vain harvan kasvattajan kasvatustilaan. Vaikka mahtuisivatkin, kannattaisi suureen puutarhaan jo hankkia monimetallivalaisin. Loisteputket ovat kuitenkin erinomainen valonlähde kasvullisiin vaiheisiin. Kukkimisvaiheessa loisteputket ovat taas hyviä kasvatustilan seinustoille pystysuuntaisiksi lisävalaisimiksi tuomaan valoa myös alaoksistoille. Loisteputkien tehot ovat väliltä 15–58 W ja ne tuottavat tehosta riippuen 800-4500 lumenia. Pelkkiä putkia myyvät lähes kaikki marketit, valaisinrunkoja saa marketeista, kirpputoreilta, sähkötarvikeliikkeistä yms. Putkien hinnat ovat noin 4-8 euroa, valaisinrungot 15 euroa ja siitä ylöspäin. Kirpputoreilta ja romuliikkeistä saattaa löytää hyviä ja toimivia valaisimia edullisesti. Loisteputket soveltuvat idätys-, kasvu- ja kukkimisvaiheisiin sekä lisävalaisimiksi. '''Energiansäästölamput''' eli ESL-valaisimet ovat kuin normaaliin E27-lampunkantaan sopivia, moneen kertaan taivuteltuja loisteputkia. Ne ovat yleensä vain 15 cm pitkiä eli reilusti kookkaita loisteputkia pienempiä. Energiansäästölamput ovatkin käyttökelpoinen valonlähde pienimuotoiseen kasvatukseen. Energiansäästölamput sopivat myös pienen kokonsa ansiosta pieniin ja ns. stealth-tiloihin sekä tuomaan lisävaloa alaoksistoille. Energiansäästölamput antavat loisteputkia kohdistuneempaa valoa ja asentaminen on erittäin helppoa. Energiansäästölamppujen pienenä ongelmana on kuitenkin lampunkantaan rakennettu elektroniikka - se tuottaa ylimääräistä lämpöä. Energiansäästölamppujen tehot ovat yleensä väliltä 9-23 W, vaikka paljon suurempiakin on markkinoilla. Lumeneja energiansäästölampusta irtoaa tehonsa mukaan 400-1500. Energiansäästölamppuja saa lähes kaikista marketeista ja halpahalleista 2-20 eurolla. Energiansäästölamput soveltuvat idätys-, kasvu- ja kukkimisvaiheisiin sekä lisävalaisimiksi. Nykyään erikoisliikkeissä myydään myös 125-200 w ESL-lamppuja, joissa on myös eri spektrivaihtoehtoja kasvatuksen eri vaiheisiin. 125w ESL-lampusta irtoaa n.8000 lumenia. '''Pienloisteputket''' ovat loisteputken ja energiansäästölampun välimaastosta. Kasvatuksessa niitä käytetään harvoin johtuen niiden pienestä, 9-11 W tehosta sekä kiinteästä lampunjalasta. Pienloisteputket tuottavat tehonsa mukaan 600-900 lumenia. Valaisimia saa lähes kaikista marketeista, koko valaisin maksaa noin 15-20 euroa ja pelkkä putki noin 5 euroa. Pienloisteputket sopivat idätykseen, valoksi pienille taimille ja myöhemmässä vaiheessa lisävalaisimeksi alaoksistoille. Tietoa loisteputkivalaisimien toiminnasta löydät [[w:Loisteputki|tästä]] Wikipedian artikkelista. ESL-valaisimilla kasvattamisesta kerrotaan erikseen ja laajasti [[Hupu_2/Sisäkasvatus#ESL-kasvatus|täällä]]. ==== Heijastus ==== Valaisin tarvitsee heijastimen, sillä sen puuttuessa noin puolet valotehosta kohdistuu kattoon (eli toisin sanoen menee hukkaan). Heijastin kohdistaa valoa erinomaisesti ja saat lähes kaiken valon suuntautumaan alaspäin. Usein kaasupurkaus- ja loisteputkivalaisimia ostettaessa heijastin sisältyy pakettiin. Vaakatasossa olevan ESL-valaisimen yläpuolelle heijastimen asentaminen on tärkeää. Kohtuullisesti toimivia ja halpoja ratkaisuja ovat mm. Pringles-purkin tai vaikka oluttölkin puolikkaista tehdyt heijastimet. Suuritehoisemmille ESL-valoille on tarjolle myös niille mitoitettuja valmisheijastimia. Myös itse kasvatustilan seinien valonheijastavuus on tärkeä tekijä kasvatuksen onnistumisen kannalta. Lisätietoa asiasta on [[Hupu_2/Sisäkasvatus#Kasvatustila|kasvatustilan käsittelyn]] yhteydessä. ==== Lisätietoa valaisimista ==== [[Hupu_2/Liitteet#SpNa-osasetin kokoaminen|Liitteet: SpNa-osasetin kokoaminen]] === Ilma === Kasvin kannalta ilmassa oleellisia ovat lämpötila, kosteus ja ilman hiilidioksidipitoisuus. Lämpötilan ja hiilidioksidin vuoksi kasvatuskaapin ilmaa on vaihdettava riittävän tiuhaan tahtiin, joten ilmanlaadun kannalta ilmanvaihto on hyvin tärkeä tekijä. ==== Lämpötila ja kosteus ==== Hampulle ihanteellisin lämpötila on valojen päällä ollessa 25-27`C ja pimeään aikaan 17-20`C. Alle 18 asteessa yhteyttäminen ja kasvu hidastuvat. Hamppu sietää melko viileitäkin lämpötiloja, mutta 13 asteessa sen kasvu hidastuu lähes pysähtymispisteeseen. Kun lämpötila nousee yli 27 asteen, kasvu hidastuu jälleen ja kasvi käyttää valtaosan energiastaan lämpö- ja nestetasapainon ylläpitoon. Korkeampi, noin 30 asteen lämpötila voi tosin jopa nopeuttaa kasvua, mikäli kasvit saavat samalla intensiivistä valoa ja runsaasti hiilidioksidia, eikä ilmankosteus ole kovin alhainen. Korkea yli 24`C lämpötila pimeään aikaan saa kasvin venymään pituutta. Kasvin THC-pitoisuus on kuitenkin korkeimmillaan 25`C päivälämpötilassa ja 19`C yölämpötilassa kasvaneissa yksilöissä. Lämpötilan noustessa 25`C:ta ylemmäksi THC:n hajoaminen muiksi yhdisteiksi nopeutuu olennaisesti. Yhteyttäminen ja kasvu keskeytyvät lähes kokonaan, kun lämpötila nousee yli 35 asteen. Valojen ollessa sammutettuina yhteyttäminen keskeytyy ja hengitys alkaa: Pimeässä kasvi ottaa happea ja tuottaa hiilidioksidia käyttäen kerääntyneet yhteyttämistuotteet energian tuottamiseen ja kasvikudoksen muodostamiseen. Tällöin kasvit viihtyvät parhaiten hieman viileämmässä n.19`C lämpötilassa. Lämpötila laskeekin yleensä automaattisesti, kun sammutetut valaisimet eivät tuota lisälämpöä, mutta ilman vaihdon tulisi toimia riittävän hyvin myös pimeän aikaan. Hampulle ihanteellisin ilman suhteellinen kosteus on 40-65 %. Korkeampi kosteus altistaa hampun etenkin kukintavaiheessa homeille ja muille kasvitaudeille. Liian kuiva ilma puolestaan luo edellytykset punkkien leviämiselle. Huoneilma on yleensä varsin kuivaa. Tilannetta voi parantaa suihkuttelemalla kasveja säännöllisesti vedellä. Kaasupurkausvalaisimia käytettäessä on syytä varoa, ettei vettä roisku polttimolle. Yksikin vesipisara saattaa johtaa arvokkaan polttimon rikkoutumiseen. ==== Ilmanvaihto ==== TODO: Missä tiedot järeämmistä ilmanvaihtajista? Pienen kasvatuskomeron ilmanvaihto järjestyy helposti tuulettamalla se huoneeseen. Huoneilma täyttää kohtuullisesti hampun lämpötilavaatimukset. Tosin etenkin käytettäessä korkeatehoisia monimetalli- tai suurpainenatriumvalaisimia pienessä komerossa lämpötila kohoaa helposti yli 30 asteen, jolloin tehokkaan tuuletuksen järjestäminen on välttämätöntä. Tuulettimia pitäisi olla vähintään kaksi; yksi tuloilmaa ja yksi poistoilmaa varten. Tehokkain ja paras järjestely on asentaa sisääntulevan ilman puhallin lattianrajaan ja poistoilmapuhallin vastapäisen seinän ylänurkkaan sekä komeron sisälle pöytätuuletin (jos vain mahtuu) puhaltamaan kuumuuden pois polttimon alta latvoilta ja heiluttelemaan kasveja. 12" n. 20€ pöytätuuletin on ehdoton ostos jokaiseen vaatehuoneeseen. Tuulettimesta on hyötyä paitsi ilmanvaihdon parantajana, myös kasvien vahvistajana: pieni heilumisliike tekee varsista tukevampia. ; Tietokone- ja laitetuulettimet : Lämpimän ilman poistamiseen ja viileän ilman tuomiseen sopivat hyvin erikokoiset tietokone- ja laitetuulettimien nimellä myytävät tuulettimet. Näitä saa mm. 60*60 mm, 80*80 mm ja 120*120 mm kokoisina, mutta 120*120 mm pienemmät puhaltavat yleensä liian vähän ilmaa suhteessa niiden tuottamaan meluun. Isot tuulettimet siis siirtävät jo pienillä pyörimisnopeuksilla kohtalaisesti ilmaa, jolloin ne pysyvät silti vielä hiljaisina. Nämä tuulettimet liitetään normaalisti tietokoneen virtalähteeseen, mutta kasvatustilaan ei moista kannata asentaa. Homma hoituu helpoimmin huokealla säädettävällä tasavirtalähteellä esim: 6-14VDC/ 800mA. Jännitelähteen virrantuotto (mA) määrälle ei ole ylärajaa, mutta sen pitää pystyä tuottamaan enemmän virtaa kuin puhaltimet ottavat. Tuulettimet on helppo liittää jännitelähteen + ja - johtoihin esim abico liittimillä(+ punaiseen johtoon, musta miinukseen). Jännitettä säätelemällä säädetään puhaltimien pyörimisnopeutta, joka määrää samalla ilman virtausmäärän ja melutason. Näitä säädettäviä tasavirtalähteitä saa mm. jokaisesta elektroniikkaliikkeestä. Kaikki tuulettimet eivät toimi alhaisilla jännitemäärillä kuten 6V ja saattavat jopa pysähtyä, jolloin ilma ei enää kierrä kaapissa. Turvalliseksi todettu säätöalue on 7-12 V. Tuulettimia ostaessa kannattaa kiinnittää huomiota äänenvoimakkuuteen (yksikkö dB) ja ilmansiirtokykyyn (käytetyt yksiköt CFM eli kuutiojalkaa minuutissa ja m³/h). Hyviä valmistajia ovat mm. Papst ja Nexus. Ainakin Papstilta löytyy myös verkkojännitteellä (230V AC) toimivia ja monen tehoisia kuulalaakeroituja metallirunkoisia 120*120 mm laitetuulettimia, joita voi kytkeä halutessa myös kaksi sarjaan, jolloin yhdelle jää 115 V jännitettä ja pyörimisnopeuden myötä myös dB-taso laskee. HUOM! Jos et ole "sähkömies", jätä nämä verkkojännitteellä toimivat laadukkaammat ja hintavammat puhaltimet rauhaan. ==== Hiilidioksidi (CO<sub>2</sub>) ==== Hiilidioksidi (CO<sub>2</sub>) on väritön ja hajuton, ilmaa raskaampi kaasu, jota esiintyy pieninä määrinä ilmassa ja suurempina määrinä ihmisen uloshengityksessä. Viherkasveille hiilidioksidi on välttämätön ainesosa. Kasvit käyttävät hiilidioksidia fotosynteesissä, jossa hiilidioksidi jakautuu hiileksi ja hapeksi. Kasvi käyttää pienen osuuden hapesta ja vapauttaa loput takaisin ilmakehään. Hiili sitoutuu veteen valon vaikutuksesta ja muodostaa sokerimolekyylejä. Kun kasvi saa ravinteita, nämä molekyylit muuttuvat hiilihydraateiksi. Näin viherkasvi muuttaa auringon säteilyenergian sille sopivaan muotoon, kemialliseksi energiaksi. Yhteyttämisprosessiin vaikuttavat siis neljä eri tekijää: valo, hiilidioksidi, vesi ja typpi. Prosessi on yhtä tehokas kuin sen heikoin lenkki, joten pelkkä hiilidioksidin antaminen kasveille ei riitä, jos ne eivät saa typpeä tai valoa riittävästi. Lisähiilidioksidin avulla kasvit sietävät 3-5 astetta korkeampia lämpötiloja, joskin samalla niiden vedenkulutus ja ravinnetarve kasvavat. Hiilidioksidia on ilmakehässä 300-600 p.p.m. (parts per million), mutta monet kasvit kykenevät käyttämään sitä jopa 1500 p.p.m. muuten optimaalisissa kasvuoloissa. Kasvunopeus lisääntyy normaalisti 40-50%, mutta jopa 200% tuloksia on saavutettu. ; <u>Hiilidioksidin tuottaminen</u> : '''Pullotettu hiilidioksidi''' ''Hiilidioksiditarpeen laskeminen:''<br> Oletetaan, että tilan normaali CO<sub>2</sub>-pitoisuus on 300 ppm, jolloin 1500:n tasolle nostettaessa hiilidioksidia täytyy lisätä 1200 ppm. Seuraavaksi lasketaan tilan koko kuutiojalkoina. Jos kyseessä on 60 x 60 x 180 -kokoinen kaappi (cm), koko jalkoina on 2' x 2' x 6' eli 24 kuutiojalkaa. Tilavuus kerrotaan "lisäyskertoimella" (0,0012) eli 24 x .0012 = .0288 (lisättävän hiilidioksidin määrä kuutiojaloissa) Haluttu määrä jaetaan virtausnopeudella, ts. sen perusteella, montako kuutiojalkaa tunnissa hiilidioksidia virtaa. Jos virtausnopeus on esimerkiksi 5 kuutiojalkaa tunnissa, aikaa tilan täyttämiseen menee 0,0288 / 10 = 0,00288 tuntia, eli reilu puolitoista minuuttia. ''Hiilidioksidipullon hankkiminen:''<br> Sammutinhuolto: Myynnissä lähinnä käytettyjä 6 kg pulloja. Myös 2-kiloisia voi löytyä. 6 kg hinta on 168 euroa (sisältäen ensimmäisen täytön) ja 23 eur per täyttö. AGA: Pullon voi ostaa tai vuokrata. Vuokrapullo käydään vaihtamassa uuteen, ja kymmenen kilon hiilidioksiditäyttö maksaa noin 50 euroa. Omistuspulloja AGA ei täytä, vaan täyttö tulee hoitaa itse paikallisesti, mikä on hieman vuokrapullojen vaihtoa edullisempaa. Omistuspullo on katsastettava kymmenen vuoden välein. '''Hiilidioksiditabletit''' Hiilidioksiditabletteja saa mm. Viherpeukusta edullisesti. Yksi tabletti riittää 100 litraan vettä. Yleistä CO<sub>2</sub>-tabletit vaikuttavat suoraan kasvin juuriin, kasvin kasvu kiihtyy huomattavasti. Vain terveet ja hyväkuntoiset kasvit voivat hyötyä CO<sub>2</sub>-tableteista. Tabletteja voi käyttää useamman kerran viikossa. Yliannostus ei ole vahingollista, mutta ei myöskään tuota lisähyötyä. Tabletit saattavat laskea nesteen pH-arvoa hetkellisesti. Huom.: Hiilidioksidin lisääminen juuri ennen pimeän tuloa ei tuota tulosta, koska kasvi ei ota vastaan hiilidioksidia pimeässä. Tabletit sitovat hiilidioksidia vedessä 4-6 tuntia. '''Hiilidioksidigeneraattorit''' Hiilidioksidigeneraattori on laite, joka muuntaa esimerkiksi propaania hiilidioksidiksipolttoreaktion avulla. Tämä hiilidioksidi voidaan sitten suihkuttaa kasveille. CO<sub>2</sub>-generaattoreita ei toistaiseksi kotimaasta saa, mutta mm. [http://www.greenair.com/ Greenairin sivuilta] voi löytää lisätietoa. Generaattorin hinta on mallista riippuen 300-500 euroa (+toimituskulut). '''Käymisen yhteydessä syntyvä hiilidioksidi''' Vanhin tunnettu ja edelleen yleinen järjestelmä on laittaa kasvukaappiin esimerkiksi kiljuämpäri käymään. Kiljuohjeita emme jakele, mutta kannattaa huomioida ämpäriä sijoittaessa, että hiilidioksidi on ilmaa raskaampaa - jos ämpäri on lattialla, hyöty kiljupöntöstä on varsin pieni. Lisäksi perinteisen, hedelmättömän kiljun valmistaminen on laissa kielletty, joten sitä ei voi suositella. Jos käymisreaktion myötä haluaa kuitenkin hiilidioksidia tuottaa, kotiviini on ainakin maistuvampi vaihtoehto. === Vesi === Jokainen elävä kasvi sisältää vähintään 80 % vettä. Vesi kuljettaa ravinteita juurien kautta kasvin varteen, josta se kulkeutuu oksien kautta lehtiin. ==== Kastelu ==== Kasteluveden tulisi olla happipitoista ja haaleaa. Helpoin tapa on seisottaa vettä yön yli tai vähintään muutaman tunnin ajan ennen kastelua. Nopea tapa lisätä veden happipitoisuutta on laittaa veteen hieman vetyperoksidia, joka hajoaa tällöin välittömästi vedeksi ja hapeksi. Kasteluveden määrään vaikuttavat kasvatustilan lämpötila sekä etenkin ruukkujen ja kasvien koko. Myös huoneilman kosteus ja maaperän koostumus vaikuttavat vedentarpeeseen. Yleensä kastelussa on kuitenkin kyse terveestä järjestä. Kunhan ei hukuta kasveja jatkuvalla kastelulla ja antaa mullan kuivua muutaman senttimetrin syvyyteen kasteluiden välillä, ongelmia ei pitäisi syntyä. Kasvi ei tee rutikuivalla mullalla juuri mitään - kuten ei hapettoman litimäräksi kastellullakaan. Taimien ollessa vielä pieniä tulee vettä lisätä hillitysti, etteivät pienokaiset pääse hukkumaan. Varsinkin suurissa astioissa pienet kasvit hukkuvat helposti. Kasvun edistyessä vedentarve kasvaa huomattavasti. Tässä vaiheessa kannattaakin kastella kerralla kunnolla ja sen jälkeen odottaa mullan kuivuvan muutaman senttimetrin syvyyteen. Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, ettei kasveja yleensä tulisi kastella kuin enintään joka toinen päivä. Tämä ehkäisee homeiden ja sienien leviämistä. Erityisen tärkeää tämä on kukkimisen aikana, jolloin kasvit ovat herkimmillään mätänemiselle ja homeelle. Mikäli kasvit tarvitsevat päivittäistä kastelua, tämä voi viitata liian pieniin ruukkuihin; jos kasvi on jo kukinnassa, ei ruukkua kannata lähteä enää vaihtamaan vaan kärsivällinen, useammin tapahtuva kastelu on parempi vaihtoehto. Hyvä tapa määritellä tarvittavan veden määrä on ns. "ruukunnostotekniikka". Ensimmäisellä kerralla kasteltaessa annetaan veden tulla läpi pohjassa olevista rei'istä. Tämän jälkeen nostetaan ruukkua ja tunnustellaan painoa. Mullan kuivuessa paino vähenee, joten nostaessa ruukkua uudelleen voi puutarhuri selvästi tuntea, kuinka paljon vettä on kulunut. Kosteusmittarit ovat myös varteenotettava vaihtoehto, mutta em. nostotekniikka on varmatoiminen ja täysin ilmainen. Kastelu on helppoa, mutta huolimattomasti sitä ei kannata tehdä. Kastelukannusta korkealta tuleva "kaatosade" saa maa-aineksen paakkuuntumaan ja kasaantumaan, eikä tällä tavoin kastellen juuripaakku kerää nestettä tasapuolisesti, vaan ruukkuun jää "märkiä länttejä" kuivien viereen - tämän seurauksena kasvualusta on huonommin kasvin hyödynnettävissä ja kasvu kärsii. ==== Sumuttelu ==== Sumuttelu lisää kasveille tärkeää ilmankosteutta. Myös osa lehdille kertyneestä tomusta ja liasta huuhtoutuu pois. Kasvit hyötyvät ilmankosteudesta suuresti, sillä tällöin lehdet eivät haihduta vettä yhtä tehokkaasti kuin kuivassa ilmastossa. Osaltaan ilmankosteuden vuoksi lehdet kasvavat leveiksi, eli pinta-alaa energiantuotantoon on enemmän. Sumutusveden tulisi aina olla happipitoista sekä huoneenlämpöistä. Helpoin tapa on seisottaa vettä yön yli, tai vähintään muutaman tunnin ajan ennen sumutusta. Pullon käsin ravistelu ja vetyperoksidi käyvät happipitoisuuden nostamiseen. Vetyperoksidia lisätään hieman veteen, jaolloin se hajoaa välittömästi vedeksi ja hapeksi. Sumutusvedeksi erinomainen vaihtoehto on puhdas lähdevesi (ilman ravinteita). Sumutinpulloon kannattaa panostaa, sillä usein muutaman lisäeuron satsauksella saa paljon hienojakoisemmalla suuttimella varustetun pullon. Käytä aina kaikkein hienojakoisinta suutinta, näin ei muodostu suuria pisaroita ja ilmaan jää enemmän kosteutta. Suuret pisarat voivat luoda ns. suurennuslasiefektin, jonka seurauksena lehtiin ilmestyy kellertäviä laikkuja. Hyvän suihkepullon saa myös esimerkiksi vanhasta desinfiontisuihkepullosta, jossa on usein pieni suutin. Kasveja voi sumuttaa muutamaan kertaan päivässä, mutta se tulisi tehdä valoisaan aikaan. Jos vesi jää lehdille ja lehtihankoihin kun valot on sammutettu, sienten itiöt, joita on aina ympäristössä suurin määrin, alkavat itää. Seurauksena voi olla lehtivaurioita. Kukintavaiheessa tiiviit kukinnot ovat erittäin alttiita homehtumiselle, joten kasvin sumuttelu kannattaa lopettaa kukitusvaiheessa kokonaan. Ilmankosteuden suhteen kultainen keskitie on paras. Kasvatustilan suhteellinen ilmankosteus ei missään nimessä saisi nousta yli 80 %:iin, koska tällöin sienet ja homeet saisivat liian hyvät elinolosuhteet. Riittävällä kosteudella ja sumuttelulla voidaan torjua kehrääjäpunkkien ilmestymistä, silloin ilmankosteuden tulisi olla yli 50 %. === Kasvualusta === Hyvä kasvualusta takaa juurille vettä, happea ja ravinteita. Se myös ankkuroi kasvin paikoilleen, näin estäen sen kaatumisen. Kasvualusta ei saa kuivua liiaksi, joten veden määrästä on pidettävä huolta. Kasvualustat voidaan helposti jakaa kahtia multaan ja veteen. Seuraavaksi kerrotaan pH:sta, mullasta ja vedestä kasvualustoina sekä tarvittavista väliaineista. ; Mikä on pH? : [[Kuva:PH ravinteiden saanti.jpg|right|200px]] Kasvualustan happamuutta tai emäksisyyttä kuvastaa pH-arvo, joka vaihtelee yhden ja neljäntoista välillä. Luku 1 tarkoittaa erittäin hapanta, kun luku 14 taas erittäin emäksistä. Neutraali pH on siitä väliltä, eli tasan seitsemän. Hapan kasvualusta on siis alle kuusi ja emäksinen yli seitsemän. Apteekeista, akvaarioliikkeistä, puutarhamyymälöistä ja erilaisista kasvatustarvikemyymälöistä löytää pH-mittareita eri hintaisina eri käyttötarkoituksiin. Kasvualustassa pH:lla on suuri merkitys, sillä liian hapan tai emäksinen pH estää ravinteiden tehokkaan imeytymisen. Kasvualustan pH-arvoa voidaan säädellä happamilla ja emäksisillä liuoksilla. Täytyy muistaa, että pH-asteikko on logaritminen, joten pH 5.0 on kymmenen kertaa happamampi kuin pH 6.0. Eli jos säädät pH:n huolimattomasti vaikkapa kuudesta neljään, kasvualusta on yht'äkkiä sata kertaa alkuperäistä happamampi. Happamuuden säätöliuokset ovat helppo keino mokata koko kasvatus - käytä niitä vain kun tiedät tarvitsevasi ja kun tiedät osaavasi käyttää. Muutosten jälkeen pH tulisi mitata pariinkin otteeseen, jotta nähdään, pysyykö kasvualustan happamuusarvo vakaana. ==== Multa ==== Multa takaa kasville alkuvaiheen ravinteet, joten multaa ei tarvitse lannoittaa 2-3 viikkoon. Multa myös imee suuren osan kasteluvedestä itseensä. Tämän takia kasvualusta pysyy kosteana ja juuria ei saa tukehdutettua aivan helposti. Multa toimii myös puskurina pH:n nousuille ja laskuille, joten ravinteidensaanti pysyy tasaisena. Mullan rakenne ja ominaisuudet vaikuttavat siihen, kuinka kasvin juuret kasvavat ja imevät ravinteita ja vettä. Vääränlainen multa voi pilata koko kasvatusprojektin, vaikka muut osa-alueet olisivatkin optimaaliset. Onneksi hamppu on kasvina varsin sopeutuvainen, joten kovin helposti ei vääränlaista maata saa kasvilleen tarjoiltua. Mullan tulisi olla rakenteeltaan mahdollisimman muhevaa ja ilmavaa. Tälläisessä maassa kasvin juuret kasvavat nopeasti, ja siten pääsevät levittäytymään koko kasvatusastiaan nopeasti. Koko kasvatusastian leveydelle kasvaneet juuret saavat tietysti parhaan hyödyn tilastaan. Hyvä maa imee vettä sitä mukaa kun sitä kaadetaan, turhia lammikoita ei pitäisi syntyä. Useimmat markettimullat soveltuvat hampun kasvualustaksi. Multiin lisätään lähes aina ravinteita ja pH-arvot voivat poiketa suuresti toisistaan. Multaseoksen pH- ja ravinnearvot löytyvät paketin kyljestä, pH:n tulisi olla välillä 6.0 - 7.0. Mullan ravinnearvoja ei tarvitse erityisemmin miettiä, kunhan seos sisältää pääravinteinaan typpeä (N), fosforia (P) ja kaliumia (K). Biolanin musta multa on käytännössä todettu varmaksi valinnaksi ja sillä on valmiiksi sopiva pH-arvo. Biolanin musta multa on kohtalaisen vahvasti lannoitettua, joten idättämiseen ravinnepitoisuus voi olla liian suuri. Kaktusmulta on sellaisenaan hyvää, sillä siinä oleva hiekka tuo ilmavuutta. Kaktusmulta tarvitsee useammin kastelua ja lannoitusta. Oman - tai vaikka naapurinkin - kompostin multa kelpaa hampulle siinä missä mikä tahansa muukin multa. Tosin kompostimullasta kannattaa mitata sekoittamisen jälkeen pH, jotta voidaan olla varmoja sen sopivuudesta. On hyvä myös tietää, mitä kompostissa on muhinut - on ikävää, jos kasviin siirtyy vaikkapa myrkyllisiä raskasmetalleja. Mullan rakennetta voi säädellä siten, että sekaan lisätään ilmavuutta ja kosteudensitomista parantavia [[Hupu 2/Sisäkasvatus#Väliaineet|väliaineita]]. Väliaineista mm. kevytsoraa ja perliittiä voidaan lisätä multaan noin 25 %, näin kasvualustasta saadaan mukavan ilmava. Jos multaan lisää esim. perliittiä sekä vermikuliittia, saadaan kasvualustasta sekä ilmava, että hyvin kosteutta sitova. Kasvatusastia on myös hyvä salaojittaa, parhaiten tämä onnistuu kevytsoralla. Kevytsoraa laitetaan tällöin 2-3 sentin kerros astian pohjalle. Mullan pinta voidaan myös kattaa parin sentin kevytsorakerroksella, jolloin alla olevan mullan kosteus pysyy tasaisena. ''Varoitus!'' Biolanin Musta Multa on satunnaiserittäin aivan liian vahvasti lannoitettua pienille taimille. Mikäli kasvisi ei vain tunnu kasvavan juurikaan pinnalle nousemisen jälkeen tai jättää nousematta pinnalle ja muut olosuhteet ovat kunnossa, tämä on mahdollinen syy ongelmiin. Suositeltavampia vaihtoehtoja pikkutaimille ovat erikoismullat (taimi- ja kylvömulta) tai ns. halpamullat, jotka ovat miedommin valmislannoitettuja. ; Maaperän kemia ja pH-arvo : Väliaineiden lisäämisen jälkeen on multaseoksen pH syytä mitata esim. lakmuspaperilla. Multa kastellaan, sen annetaan seisoa noin tunnin ajan, kastellaan uudestaan kevyesti ja paperiliuska laitetaan syvälle multaan. Arvon tulisi olla välillä 6.0 - 7.0, muussa tapauksessa ravinteiden imeytyminen häiriintyy ja kasvissa alkaa pian ilmetä [[Hupu 2/Sisäkasvatus#Ravinneongelmat|puutostiloja]]. Hamppu pitää lievästi happamasta maasta, joten optimaalinen pH löytyy väliltä 6.1 - 6.6. Happamuuden kannalta "varmaksi valinnaksi" on todettu ainakin Biolanin Musta multa + kevytsora, jolloin pH-arvoa ei tarvitse mitata. Eloperäinen kasvualusta, jota multa edustaa, sisältää valtavasti pieneliöitä. Litrassa multaa on noin miljardi erilaista ja kokoista pieneliötä, joista kaikkien toimintaa ja merkitystä ei edes tunneta. Tämän vuoksi multaa sanotaan eloperäiseksi, eli se on hyvin eläväistä. Pieneliöistä on suuresti hyötyä, mutta ne voivat kuolla liian happamassa tai emäksisessä maassa. Multakasvatuksessa ei missään nimessä saa käyttää vetyperoksidia, sillä se tappaa pieneliöt kuin salamaniskusta. Liian hapanta (pH < 6) maata voi neutraloida dolomiittikalkilla. Dolomiittikalkin pH-arvo on 7 eli neutraali, mistä johtuen se on idioottivarma maaperän neutraloija: se ei nosta maaperän pH-arvoa yli seitsemän, vaikka sitä lisättäisiin kuinka paljon. Liika kalkitus voi kuitenkin haitata ravinteiden imeytymistä maaperästä, joten sitä ei kannata lisätä enempää kuin on tarpeen. Dolomiittikalkki on edullisinta ostaa 40 kilon säkeissä puutarhatarvikeliikkeistä. Kalkin on oltava hienojakoista/helposti liukenevaa, jotta se vaikuttaa heti. Dolomiittikalkkia voi liuottaa vedessä välillä sekoitellen ja kastella sitten tällä kalkkimössöllä maaperän ja sekoittaa huolella. Nykyään kasvatustarvikeliikkeissä myydään myös emäksistä ja puskuroitua pH-Up -liuosta. Liian emäksistä (pH > 7) maata voi neutraloida kasteluveteen sekoitetuilla happamilla aineilla, kuten typpi- ja fosforihapoilla. Näitä happoja myydään myös kasvatustarvikeliikkeissä puskuroituna, pH-Down -nimisenä tuotteena. Myöskin etikkaa voi käyttää pH:n alentamiseen. Happamien ja emäksisten aineiden kanssa tulee olla varovainen, sillä ne ovat vahvoja ja muuttavat pH:ta hyvin herkästi suuntaan tai toiseen. Muutosten jälkeen pH tulisi mitata pariinkin otteeseen, jotta nähdään, pysyykö mullan happamuusarvo vakaana. ==== Hydro ==== Epätasaisemman ravinteiden saatavuuden takia pH:lla on suurempi merkitys kuin mullassa. ; Lämpötila, pH, TDS, EC ja PPM : [TODO: TDS, EC ja PPM] Yleisten suositusten mukaan vesiviljelyssä ravinneliuoksen pH-arvon tulisi olla väliltä 5.2 - 5.8, koska tällöin kasvi pystyy hyödyntämään koko kirjon ravinteita mahdollisimman tehokkaasti. Yleensä pH on hyvä säätää 5.2 tienoille, ja antaa sen ajan kanssa nousta kuuden pintaan, jotta kaikki ravinteet tulevat varmasti hyödynnetyksi. Kun pH nousee yli kuuden, kannattaa se laskea takaisin 5.2 tienoille. Eri lajikkeilla ja vesiviljelymenetelmillä on pieniä poikkeavuuksia optimaalisen pH:n suhteen; ne kasvattaja kyllä itse oppii ajan ja kokemuksen kautta löytämään. Ravinneliuoksen pH mitataan seuraavasti: lisää lannoitteet veteen ja anna liuoksen seistä useamman tunnin ajan. Jos lisäät lannoitteet suoraan esim. bubbleriin, niin anna liuoksen hapettua kaikessa rauhassa. Vasta pari tuntia lannoitteiden lisäämisen jälkeen mitataan pH, parhaiten se onnistuu kalliilla, tarkat arvot näyttävällä mittarilla. Jos ravinneliuoksen pH-arvoa joutuu korjaamaan, täytyy noudattaa suurta varovaisuutta: pH-down- ja pH-up -liuokset ovat voimakkaita happoja ja emäksiä ja vaarallisia ihollekin joutuessaan - saati silmiin. Huuhtele aina mittasi ja astiasi kunnolla ja vältä roiskeita. Pienissä, 10-20 litran vesimäärissä tarvittava korjausliuos voi olla vain millilitran luokkaa, ja mitattavissa pisaroina! Jos pH-arvo menee reilusti liian alas, ota uusi vesi ja aloita alusta. Älä korjaa pH:ta montaa kertaa eri suuntiin. Optimaalinen ravinneliuoksen lämpötila on 24 °c, koska tällöin suurin osa ravinteista ovat parhaiten kasvin hyödynnettävissä, ja ravinneliuos kykenee sitomaan itseensä eniten happea. Korkeampi lämpötila lisäisi kasvien yhteyttämistä ja joidenkin ravinteiden imeytymistä, mutta kuitenkin on suositeltavaa välttää yli 25 °c lämpötiloja, sillä juurimädän vastustuskyky ja nesteen hapensitomiskyky heikkenevät huomattavasti. Tähän joku halukas voi vääntää juttua näiden pohjalta: [http://www.overgrow.com/growfaq/73] [http://www.overgrow.com/growfaq/1248] [http://www.overgrow.com/growfaq/741] ==== Väliaineet ==== Mullan tulee olla hyvin vettä läpäisevää, kuohkeaa ja hengittävää. Multaan voi myös lisätä tavallista soraa tai hiekkaa, mutta ne turhaan lisäävät kasvatusastian painoa ja hankaloittavat täten astian liikuttamista. Vesiviljelyssä käytetään yleensä (muttei aina) väliainetta, jonka tarkoitus on antaa kasville tukea ja juurille suojaa. Väliaineissa on runsaasti valinnanvaraa. Väliaineet jaetaan kahteen pääluokkaan: aktiivisiin ja inaktiivisiin, eli inertteihin. Aktiivisia ovat esimerkiksi kaikki turpeet, sillä ne pystyvät pidättämään ravinteita. Inaktiiviseen luokkaan kuuluvat esimerkiksi ravinteita pidättämättömät kivivilla ja perliitti. [[Kuva:Kevytsora.jpg|right]] '''Kevytsora''' (aka Leca-sora) on poltettua savea ja raekooltaan väliltä 4-16 mm. Kevytsora on erinomainen mullan kuohkeuttaja, sillä sen epätasainen pinta sitoo vettä sekä ilmaa. Kevytsoran pH on neutraali tai lievästi hapan, eikä rakeet sisällä lainkaan ravinteita. Multaan kevytsoraa tulee sekoittaa noin 25 %, mieluiten eri raekokoja - näin mullasta saadaan entistä kuohkeampi. Kevytsoralla voidaan myös salaojittaa kasvatusastia, ja mullan pinnalla kevytsorakerros tasaa mullan kosteuden. Vesiviljelyssä kevytsora on erinomainen väliaine mm. bubblerin verkkoruukkuun. Kevytsora on niin puhdasta ja hygienistä, että bakteereilla, sienillä tai muilla tuholaisilla ei ole siinä juuri minkäänlaisia elinmahdollisuuksia. Kevytsora on edullisinta rakennustarvikeliikkeissä; 50 litran säkki maksaa vain muutaman euron. Kevytsora on syytä pestä huolellisesti ennen käyttöönottoa, sillä rakeiden pinta on usein pölyinen. '''Turve''' on soista nostettua orgaanista ainesta, joka sopii erinomaisesti multakasvatukseen. Turpeen lisäksi multaan on hyvä sekoittaa esimerkiksi kevytsoraa. Turpeen pH on väliltä 3.5 - 4.5, joten sen matala pH auttaa pitämään mullan happamana. Turve sitoo hyvin vettä ja ravinteita, joten ylikastelua on varottava. Turve on säkissään kuivaa ja tiivistä. Säkistä turve nostetaan vesiastiaan, siellä se hitaasti pehmenee käyttökelpoiseksi. '''Kivivilla''' (aka vuorivilla) on synteettisesti valmistettu pääosin emäksisistä kivilajeista. Sitä käytetään laajalti ääni- ja lämpöeristeenä. Kivivilla on inaktiivinen kasvualusta, joka pystyy pidättämään vettä ja ilmaa. Ravinteita se ei pidätä ja näin ollen se onkin erittäin herkkä ravinnepitoisuuksien ja pH:n vaihteluille. Kivivillassa hapenkuljetus perustuu kapillaari-ilmiöön, joten sen pienet kuljetusrei'ät tukkeutuvat helposti levästä. '''Perliitti''' on vulkaanista kiveä, joka on kivivillan tavoin inaktiivinen kasvualusta - se ei siis pidätä ravinteita. Perliitti on kevyttä ja ulkonäoltään valkoista, raekoko on yleensä väliltä 1-5 mm. Perliitti on pH-arvoltaan neutraalia, sekä puhdasta taudeista, tuholaisista ja rikkakasveista. Perliitti lisää maan huokoisuutta ja ilmavuutta, mutta sillä on huono vedenpidätyskyky. Perliitistä lähtee terveydelle vaarallista pölyä, joten ennen käyttöönottoa se täytyy kastella. Perliittiä myyvät hyvinvarustetut puutarhatarvikeliikkeet. '''Vermikuliitti''' on pH-arvoltaan lähes neutraalia kuitua, joka sisältää jonkin verran ravinteita. Se on erittäin imukykyistä ja voi pitää sisällään jopa 3-4 kertaa oman painonsa vettä ja ravinteita. Tästä syystä sitä ei tulisi puristaa tiiviiksi istutuksen yhteydessä. Vermikuliitti parantaa maaperän vedensitomisominaisuuksia ja rakennetta. Vermikuliitista lähtee karsinogeenista ''asbestia'', joten se täytyy kastella ennen käyttöönottoa. Vermikuliitti on ominaisuuksiltaan perliitin vastakohta. Kookospähkinäkuitu on myös toimiva ratkaisu ainakin drip-feed hydroissa. Todettu toimivaksi. === Ravinteet === Pääravinteisiin kuuluvat typpi (N), fosfori (P) ja kalium (K). (TODO: suositeltavat N-P-K-arvot kasvu -ja kukitusvaiheeseen ?) Typellä on kaikkein vahvin vaikutus kasvin kasvuun. Se on hampulle "perusruokaa", jonka avulla kasvaa vahva ja elinvoimainen kasvi. Kaikki tavalliset lannoitteet sisältävät kohtuullisesti typpeä ja niitä voi käyttää kasvuvaiheessa. Typen saantia ei pitäisi koskaan estää täysin tai kasvin kasvaminen tyrehtyy. Fosfori on kasville tärkeä aine muodostettaessa uutta solukkoa sekä yhteyttämisen kannalta. Fosforia tarvitaan erityisesti heti itämisen jälkeen ja kukkimisvaiheessa. Vastustuskyky taudeille ja tukeva varsi ovat kaliumin ansiota. Kalium vaikuttaa myös muiden ravinteiden imeytymiseen. Kaliumintarve on suurimmillaan nuorilla kasveilla, mutta sitä tarvitaan myös terveiden kukintojen muodostamiseen. Tyypilliset lisä- tai sivuravinteet ovat kalsium (Ca), rikki (S) ja magnesium (Mg). Näistä ongelmaksi saattaa muodostua lähinnä magnesium, jota saattaa joutua lisäämään erikseen puutoksen iskiessä. Sopiva magnesiumin lähde on magnesiumsulfaatti, jota saa apteekeista. Hamppu tarvitsee myös joukon hivenaineita. Näistä ei tule tyypillisesti koskaan pulaa, sillä useimmat lannoitteet ja multaseokset sisältävät näitä luonnostaan riittävästi. [[Hupu_2/Sisäkasvatus#Ravinneongelmat|Täältä]] löydät tarkempaa tietoa ravinteista ja asiaa ravinneongelmista. ==== Lannoitteet ==== [TODO: Nykyaikaistusta, N-P-K suositukset vege- ja kukkimisvaiheessa]slep Myytävissä lannoitteissa on mainittu NPK-arvo, joka kertoo, missä suhteessa kyseinen lannoite sisältää pääravinteita. Hampun ravinteidentarve vaihtelee suuresti kasvuvaiheiden mukaan. Kasvulliseen vaiheeseen soveltuvat useimmat huonekasveille tarkoitetut valmisteet (esim. Substral). Kukkimisvaiheessa kasvi tarvitsee vähemmän typpeä, jota tavalliset mm. Substral sisältää tällöin liikaa. Tämän vuoksi on syytä käyttää pelkästään kukkimisvaiheeseen tarkoitettua lannoitetta, esim. Suomen kannabisyhdistyksen PK-eliksiiriä tai jotain ulkomaisista lannoitetteista. Puutarhan syyslannoitteet (syysravinne, PK-syyslannos) sopivat hampunkin kukintaan, mutta annostelu voi olla hankalampaa. Ravinteiden lisäksi voidaan käyttää myös merileväuutetta. Merileväuute kiihdyttää maaperässä olevien hyödyllisten mikro-organismien toimintaa, sitä kautta tehostaen ja tasapainottaen kasvien ravinteidenottoa. Merileväuute on normaalin lannoituksen lisänä annettava kasvinhoitoaine, se ei korvaa varsinaista lannoitusta. Kukituksen loppuvaiheeseen on nykyään tarjolla myös viimeisen viikon-parin aikana käytettäviä erikoisaineita (mm. Ripen ja Final solution), joiden tarkoitus on tiivistää kukintoja, suurentaa kukintojen kokoa ja parantaa näin ollen kukinnan lopputulosta. Valmisteet ovat ulkomaisia, mutta niitä saa nykyään myös Suomesta monista kasvatustarvikeliikkeistä. ==== Lannoitus ==== [TODO: Tähän kerätään ensiksi hajanaisia tietoja, kysymys kuuluu: Kuinka lannoitetaan? Multa+vesi] Lannoittaessa on parempi lannoittaa vähän ja useammin kuin harvoin suurilla annoksilla. Kasvun alkuvaiheissa hyvä multa tarjoaa tarvittavat ravinteet ainakin kahdeksi, tai jopa kolmeksi viikoksi. Vedessä viljeltäessä ravinteet annetaan eri tavalla, sekä veden arvoja on seurattava tarkemmin. Ravinteita lisättäessä kannattaa noudattaa paketin kyljessä olevia ohjeita, sillä ylilannoitus voi tappaa koko kasvin yhdessä yössä. Suurin osa lannoitteista ovat hyvinkin happamia, joten ne helposti laskevat lannoiteveden pH:ta useammankin pykälän. Multakasvatuksessa lannoiteveden pH olisi hyvä mitata ja säätää kohdalleen. Pääsääntöisesti kaikki veden pH-arvot väliltä 6.0 - 6.5 ovat aivan sopivia. Usein toimivaksi lannoiteveden pH-arvoksi on havaittu 6.2. Yleisesti ottaen suomalainen talousvesi kelpaa vesiviljelyyn hyvin, kunhan happamuuden tarkistaa ja tarvittaessa säätää kohdalleen. Lannoitteet sekoitetaan aina veteen yksi kerrallaan erikseen, vahvoja lannoiteliuoksia ei saa sekoittaa keskenään "raakana". Oli kyseessä sitten vesiviljelyjärjestelmän säiliö tai multaviljelijän kastelukannu, lannoitettu vesi tulee aina suojata valolta. Jos veteen pääsee valoa (varsinkin päivänvaloa, tai kasvatuslamppujen), siihen ilmaantuu hyvin nopeasti levää ja vesi pilaantuu muutamassa päivässä. Kemiallisia lannoitteita käytettäessä vesiviljelyjärjestelmien veteen on hyvä lisätä loraus laimeaa vetyperoksidia. Tämä tarjoaa hieman ylimääräistä happea ja lisäksi auttaa pitämään järjestelmän puhtaana bakteereista ja muista elämänmuodoista joita et halua viljellä. Kivivillaviljelyn lannoituksessa olennaista on 'viemäriveden' pH- sekä EC-arvojen tarkkailu. Lannoiteveden pH ei saisi heittää enempää kuin yhden kokonaisluvun kasteluveteen verrattuna. EC-arvo ei myöskään saisi ylittää arvoa 2.7ms, joka on teoreettinen maksimiarvo (joku voisi vielä tuplavarmistaa maxarvon ja pyyhkiä tämän sulkulausekkeen sitten pois) hampun hyväksymälle lannoiteveden ravinnepitoisuudelle. Mikäli edes jompikumpi em. arvoista ylittyy: on kasvatusastiat huuhdeltava pH-arvoltaan sopivaksi säädetyllä vedellä, ts. kivivillan halutuksi pH-arvoksi. Huuhtelu tehdään siten, että kasvatusastiat täytetään ensin huuhteluvedellä, jonka jälkeen viemärit avataan ja pumppaamista jatketaan, kunnes ulos valuvan veden pH-arvo on ainakin lähes sama kuin huuhteluun käytetetyn veden ja EC-arvo on pudonnut riittävästi. Kukkimisvaiheen aikana huuhtelun saattaa joutua tekemään jopa 4-7 päivän välein. ==== Lehtiruokinta ==== Kuten kaikki kasvit, myös hamppu kykenee imemään ravinteita lehtiensä kautta. Varsinkin lehtien alapinnat imevät tehokkaasti kosteutta ja [[Hupu 2/Sisäkasvatus#Ravinteet|ravinteita]]. Tätä voi hyödyntää [[Hupu 2/Sisäkasvatus#Sumuttelu|sumuttelemalla]] lehtiä miedolla ravinnelioksella (1/4 tavallisesta vahvuudesta). [[Hupu 2/Sisäkasvatus#Lannoitteet|Lannoitteita]] käyttäessä kannattaa lehtiruokinta aloittaa kasvin ollessa noin kuukauden ikäinen. Lehtiruokinnasta on hyötyä erityisesti silloin, kun kasvi ei pysty käyttämään hyödyksi [[Hupu 2/Sisäkasvatus#Kasvualusta|kasvualustan]] ravinteita, esimerkiksi väärän pH:n tai liiallisen suolojen määrän takia. Lehtiruokintaa käytettäessä on hyvä välillä käyttää vain pelkkää vettä. Yhtäaikainen lannoittaminen lehtiruokinnalla ja kastelulla ei ole suositeltavaa ylilannoitusriskin vuoksi. [[Hupu 2/Sisäkasvatus#Kukkimisvaihe|Kukkimisvaiheessa]] lehtiruokinta voi taas edistää [[Hupu 2/Sisäkasvatus#Sienitaudit|homeiden]] kehitystä, joten sitä on syytä välttää. Käytä sumutinpulloa, joka pystyy tuottamaan mahdollisimman hienojakoista sumua. Sumuta kasvit päältä ja nosta käsillä oksia, että saat kasteltua myös lehtien alapinnat. == Puutarhan perustaminen == === Ostoslista ja alkutoimet === [TODO: Hiontaa ja linkitykset laajempaan aiheen käsittelyyn] [[Image:ostokset.jpg|thumbnail|Puutarhurin ostokset]] Esimerkki aloittelevan puutarhurin ostoslistasta: * Valonlähde (riippuen tarpeesta, ESL-valoja/loisteputkia, monimetallivalaisin tai SpNa-valaisin) * tuulettimia (laite-, tietokone-, pöytä-) * astia maaperälle (esim. kukkaruukku tai 10 litran ämpäri) * multaa * kevytsoraa * sumutinpullo * kastelukannu * lannoitteet (esim. ruusulannos (NPK), suoja-/syysravinne (PK)) * suurennuslasi (noin 25x-30x) * lämpömittari * ajastin (24 h) * jatkoroikkia/jakorasioita * siemeniä/pistokkaita Kannabis tarvitsee paljon tilaa juurille kasvaakseen kunnolla. Kasvukauden alkuvaihessa riittää pienempikin ruukku. Yläpäästä katkaistu mehu- tai maitotölkki sopivat itäneille siemenille. Toinen kätevä vaihtoehto on käyttää turpeesta puristettuja ruukkuja, joita käyttäessä kasvin juuret eivät kärsi siirrettäessä suurempaan astiaan, sillä 'ruukun' voi laittaa sellaisenaan isompaan astiaan. Turveruukut saattavat kuitenkin hieman hidastaa juurtumista isompaan astiaan. Pieniä ruukkuja käytettäessä tulisi 2-3 viikon kuluttua istutuksesta siirtyä suurempaan. Pienin tyydyttävän lopputuloksen antava ruukku on 15x15x15 cm kokoinen kuutio. 10 litran muoviämpäri (hinnat alkaen alle euron/kpl) on taloudellisin ruukku. Ruukun (astian) pohjalla tulisi aina olla mahdollisimman paljon reikiä, joista ylimääräinen kasteluvesi pääsee poistumaan. Yksi reikä ei riitä, se saattaa tukkeutua tai ruukkuun jäädä vesitaskuja, jolloin kasvi altistuu juurien tukehtumiselle, homeille ja taudeille. Lisäksi kasvu on nopeampaa, kun multa voi "hengittää" paremmin. Ruukkujen alle kannattaa laittaa aluslautaset. Älä missään tapauksessa tingi ruukun koosta, vaan laita taimi jo muutaman viikon sisällä suureen ruukkuun. Hamppu oireilee monin tavoin, mikäli juurilla ei ole tarpeeksi kasvutilaa (mm. hidastunut kasvu, pienet ohuet lehdet, läikät lehdissä ja jatkuva lehtien roikkuminen johtuen pienemmän juuriston pienestä imupinta-alasta). Voit laittaa aivan ensimmäiseksi ruukkuun pohjan osittain tai kokonaan peittävän hyönteisverkon tai sukkahousujen palasen, jotta kevytsoraa ja multaa ei valu ruukkua nostettaessa jatkuvasti pohjan rei'istä aluslautaselle (todella ärsyttävää). Ruukun pohjalle tulisi laittaa riittävä kerros helposti vettä läpäisevää materiaalia - esimerkiksi kiviä, ruukunsirpaleita tai lecasoraa. Tämän vettä läpäisevän kerroksen päälle sitten itse kasvatusmultaseos (esim. 75 % multaa, loput lecasoraa). Myös päälle voi kasvin istuttamisen jälkeen halutessaan laittaa muutaman sentin lecasoraa, jolloin homeet pysyvät kurissa. Pinnalla oleva lecasora estää kosteuden haihtumista, jolloin soran alla olevan mullan kosteus on sama koko ruukussa. Vähimmäisvalaistus kohtalaisen sadon saamiseksi on 4 kpl 120 sentin (36 W) loisteputkia. SpNa-valaisin (150-600 W) on kunnollisen sadon saamiseksi (lähes) välttämättömyys, varsinkin suuremmiksi kasvatettaville yrteille. SpNa-lampun alla kasvaneiden kasvien lehtihaarojen välit ovat lähempänä toisiaan ja kasvit lyhyempiä ja leveämpiä, mikä usein on myös tilan kannalta hyvä asia. Yleensäkin kasveille kannattaa antaa mahdollisimman paljon valoa alusta alkaen, jotta ne eivät kuluttaisi kasvuenergiaansa turhaan pitkän hontelon varren kasvattamiseen. Taimi-/vegevaiheessa kasvit voivat olla ympärivuorokautisessa valossa, joskin muutamien tuntien valoton jakso vuorokaudessa lisää kokemusten mukaan kasvua. Lampuissa olevien heijastinpintojen lisäksi kannattaa seinät, katto (ja miksei lattiakin) päällystää kasvatustilan ympäriltä osittain tai kokonaan mylar-kalvolla, mustavalkomuovilla (alumiinipaperikin välttää) tai vastaavalla, jotta valo saadaan mahdollisimman hyvin hyötykäyttöön. Myös valkoiseksi maalatut pinnat heijastavat valoa hyvin. Varsinkin kaasupurkausvalaisimien kohdalla (jotka tuottavat paljon lämpöä) on lämpömittari kannattava hankinta lämpötilan seurantaan. === Siementen hankkiminen === [TODO: Esim. ohjeet Seedsdirectiltä ja Dr. Chronicilta tilaamiseen] Suomen [[w:fi:Euroopan_unioni|EU]]-jäsenyyden ansiosta laadukkaiden kannabissiementen tilaaminen on helpottunut. Mm. hollantilaisilta ja brittiläisiltä siemenfirmoilta voi turvallisesti hankkia siemeniä. Siemenet myydään yleensä joko 10 tai 15 kappaleen paketeissa. Hinta vaihtelee lajikkeesta ja firmasta riippuen. Halvimmat siemenet ovat 10-20 euron hintaluokassa, kun taas kulinaristiset herkut maksavat reilusti yli sadan euron. Aloittelevan puutarhurin ei välttämättä kannata aluksi tuhlata rahojaan kalliisiin siemeniin, vaan hankkia esimerkiksi Nirvanan edullisia, mutta monien mielestä vallan mainioita siemeniä. Mikäli sattuu tuntemaan jo aiemmin kasvattaneita henkilöitä, kannattaa heiltä myös kysyä siemeniä - parhaassa tapauksessa saattaa jopa saada pistokkaita, joiden sukupuoli on jo etukäteen tiedossa. ==== Pistokkaat ==== Puutarhuri voi myös kasvattaa hampun toisesta kasvista otetusta versosta, pistokkaasta. Tällöin etuna on se, että voidaan olla varmoja kasvin sukupuolesta ja geeniperimästä. Katso kohta: [[#Pistokkaiden_otto|Pistokkaiden otto]] === Kasvatustila === ; Tilan koko : Metrin korkuisesta tilasta voi jo rakentaa puutarhan, jossa useat [[Hupu_2/Kannabislajikkeet#Cannabis-suvun alalajit|indica]]painotteiset lajikkeet kasvavat hyvin. [[Hupu_2/Kannabislajikkeet#Cannabis-suvun alalajit|Sativa]]painotteiset lajikkeet vaativat yleensä paljon pidemmän kasvutilan, jolloin kasvatustilan olisi hyvä olla 1,5-2 metriä korkea. Vaikka sativat kasvavatkin korkeiksi, voi halutessaan kasvien pituuteen vaikuttaa käyttämällä erilaisia [[Hupu_2/Sisäkasvatus#Matalien ja pienten kasvatustilojen menetelmiä|kasvatustekniikoita]]. Valaisimen tehosta riippuu kuinka korkeiksi kasvit kannattaa kasvattaa, koska valo ei pysty kunnolla tunkeutumaan useiden lehtikerrosten läpi alaoksistoon asti. Lisäksi ruukut, valaisin ja valaisimen kuuma-alue vievät yllättävän paljon kasvien kasvutilaa. Valaisimen yläpuolelle tulee myös jättää tilaa: valaisin ei voi olla esimerkiksi suoraan puulevyssä kiinni. Tarvittava pohjapinta-ala riippuu valaistuksen tehosta, kasvien lukumäärästä ja käytetyistä kasvatustekniikoista. Normaalissa multakasvatuksessa yhden kasvin ruukku vie noin neliöjalan (30 cm x 30 cm) verran pinta-alaa. Kasvit kuitenkin kasvavat neliöjalkaa leveämmiksi - varsinkin jos ne latvotaan. Kasvatusta suunniteltaessa tulee miettiä, haluaako kasvattaa kasvit tiiviisti vai hieman harvemmin ja onko tarkoitus [[Hupu 2/Sisäkasvatus#Latvominen|latvoa]] kasveja. Kasvuvaiheen pituus vaikuttaa myös kasvien leveyteen olennaisesti. Jos kasvatetaan siemenistä, urosten poistamisen jälkeen kasvutilaa tulee luonnollisesti lisää. ; Valaistus : Kasvatustilaan olisi hyvä saada mahdollisimman paljon valoa, katso lisätietoja [[Hupu_2/Sisäkasvatus#Puutarhan valontarve|täältä]]. Valaistusta ei voi lisätä loputtomiin, koska lämpötilat tulevat nopeasti vastaan. ; Kasvatustilan heijastavuus : Kasvatustila on syytä vuorata valoa heijastavalla materiaalilla, näin saadaan seinille suuntautuva valo heijastumaan kasveille. Seinät ja katto, miksei lattiakin on hyvä päällystää, osittain tai tietysti mieluiten kokonaan. Eräät kasvattajat päällystävät jopa ruukutkin. Tärkeimmät alueet ovat kuitenkin seinät valaisimesta alaspäin, aina ruukkuihin asti. Mylar ja mustavalkomuovi tulee kiinnittää huolellisesti, sillä turhat rypyt vievät heijastuskykyä ja huonosti kiinnitetty kalvo on varsinainen tulipaloriski. Heijastavissa materiaaleissa on eroja, niin heijastuskyvyssä kuin kestävyydessä. Seuraavasta taulukosta näet erilaisten materiaalien heijastuskyvyn: '''Materiaali: Heijastuskyky:''' Mylar 90 – 98 % Foylon 92 - 95 % Mustavalko-muovi 85 - 90 % Normaali valkoinen maali 60 - 90 % Tavallinen peili 82 - 87 % Kiiltävä valkoinen maali 70 - 80 % Alumiinifolion matta puoli 50 - 70 % Musta maali < 10 % Hyvin paljon heijastuskykyyn vaikuttaa materiaalin rypistyminen, jonka seurauksena mm. alumiinifolion heijastuskyky pienenee paljon entisestään. Heijastavat materiaalit kannattaa pitää puhtaina, säännöllinen kostean rätin kanssa tehtävä puhdistus ei ole pahitteeksi. * Mylar on [[w:fi:DuPont|DuPontin]] kehittämä ja [[w:fi:NASA|NASA]]:n laajasti käyttämä, erinomaisesti valoa heijastava materiaali. Mylar on syytä kiinnittää huolellisesti, näin materiaalista saadaan kaikki hyöty irti. Mylar kestää korkeitakin lämpötiloja ja toistaa spektrin erinomaisesti. Mylaria saa puutarha-alan erikoisliikkeistä, mutta se on hintavaa. * Foylon on eräänlaista foliokangasta, joka kestää hyvin kulutusta ja tulta. Foylon heijastaa valoa erinomaisesti ja luultavasti spektrinkin, koska sitä käytetään laajalti kasvihuoneissa. Foylon on helppo asentaa ja sitä voi tilata ulkomailta. * Mustavalkomuovin ("mv-muovi") valkoinen puoli heijastaa valoa kiitettävästi, musta puoli sen sijaan estää lähestulkoon valon läpipääsyn. Mustavalkomuovi on syytä kiinnittää huolellisesti. Mustan puolen ansiosta siitä voi myös tehdä hieman valoa lävitse päästävät kasvatustilan seinät. Mv-muovin valkoinen puoli toistaa spektrin erinomaisesti. Mv-muovia saa puutarha-alan erikoisliikkeistä, ja se on Mylaria edullisempaa. * Valkoinen maali ajaa asian paremmin kuin hyvin, eikä rypistymisestä ja seinältä irtoamisesta ole pelkoa. Normaali (puolihimmeä) valkoinen heijastaa usein valoa paremmin kuin kiiltävä valkoinen. Tosin normaalin valkoisen puhdistaminen voi olla hieman hankalampaa kuin kiiltävän. Valkoiset maalit toistavat koko spektrin erinomaisesti. Eri maaleissa on jonkin verran eroja. * Alumiinifolio ei ole hyvä materiaali valon heijastamiseen, sillä folio rypistyy ja halkeilee helposti. Alumiinifolion kiiltävä puoli voi muodostaa 'kuumia kohtia', joten käytä folion himmeää puolta. Alumiinifolio heijastaa valoa hyvin, mutta toistaa spektrin huonosti. Jos kuitenkin lopulta päädyt folioon, kannattaa ostaa vahvempaa laatua. * Tavallisia, suoria peilejä voi käyttää, jos muuta ei löydy. Pelit heijastavat valoa hyvin, mutta valo kohdistuu pienelle alalle. Peilien heijastamasta spektristä ei ole tarkkaa tietoa. Heijastuskyky ei upouudesta peilistä voi oikeastaan huonontua, sillä peilit eivät rypisty ja lasipinta on erittäin helppo puhdistaa. Peilit ovat kalliita ja heijastusmateriaaleina vain keskinkertaisia, joten niitä ei kuitenkaan erikseen kannata lähteä ostamaan. ; Ilmanvaihto ja hajunpoisto : Hyvä [[Hupu_2/Sisäkasvatus#Ilmanvaihto|ilmanvaihto]] poistaa ylimääräistä lämpöä ja takaa kasveille tuoretta ilmaa. Valaisimen teho määrää ilmanvaihdon tehontarpeen, sillä kuumana käyvän valaisimen tuottamaa lämpöä täytyy kuljettaa kasvatustilan ulkopuolelle. Tuulettimia tai tuulettimen tehoa pitäisi löytyä niin paljon, että kasvatustilan ilma (siis tilavuus) vaihtuisi 2-3 kertaa minuutissa. Jos kasvatustilan lämpötilat eivät pysy kurissa, ilmanvaihtoa täytyy luonnollisesti lisätä. Tietokone-/laitetuulettimien järkevä asettelu kasvatustilan sisällä voi vähentää kasvien kuumuutta. Hyvä ilmanvaihto on myös tärkeä elementti homeen ehkäisyssä. Tarkempaa tietoa ilmanvaihdon järjestämisestä löytyy [[Hupu 2/Sisäkasvatus#Ilmanvaihto|täältä]]. [[Hupu_2/Sisäkasvatus#Haju|Hajunpoisto]] on erittäin tärkeä elementti kasvatuksessa, sillä tuhdit hajut voivat helposti kaataa koko kasvatuksen. Siksi onkin tärkeää, että hajunpoisto on asianmukainen. Paras ase hajuja vastaan on ilmanvaihtoon tai erilliseen tuulettimeen liitettävä [[Hupu_2/Sisäkasvatus#Haju|aktiivihiilisuodatin]]. Hajunpoiston tärkeyttä ei pysty kylliksi painottamaan. [[Hupu_2/Sisäkasvatus#Hiilidioksidi|Hiilidioksidi]] on kasvua rajoittava tekijä, joten sitä joudutaan usein keinotekoisesti lisäämään. Hyvin ilmastoidussa kasvatustilassa siihen ei kuitenkaan ole tarvetta. Lisäyskeinoja löydät [[Hupu_2/Sisäkasvatus#Hiilidioksidi|täältä]]. '''Esimerkki tuuletustarpeesta'''<br> Esim. halutaan kasvattaa 6 kasvia mullassa. Pohja: 6 ruukkua = n. 6 neliöjalkaa + tilaa tuulettimelle kasvatuksen alussa ja oksille => 8 neliöjalkaa pinta-alaa<br> Valaistus: 8 neliöjalkaa => 160...400 W SpNa, käytännössä siis 150 W, 250 W tai 400 W<br> Korkeus: 30 cm ruukku + 1 m kasvi + 50 cm tilaa lampulle = 1.8 m<br> Tuuletus: 8 neliöjalkaa (pohja) x 6 jalkaa (korkeus) = 50 kuutiojalkaa => tarvitaan vähintään 100 cfm (kuutiojalkaa minuutissa) tuuletin, mielellään 150 cfm. Tilaa suunniteltaessa kannattaa tuuletus, etäisyydet, valaistus jne. arvioida aina yläkanttiin. Kaikki luvut ovat vain arvioita, eikä tarvittavaa tilaa voida arvioida tarkalleen etukäteen. Kolmiosainen laskutoimitus kasvatustilan suunnitteluun löytyy [[Hupu_2/Liitteet#Laskutoimituksia|täältä]]. === Yleistä kasvatuksesta === [TODO: Kooste kasvattamisesta + linkitykset ja aloittelijan yleisiä virheitä] :: Muotoilkaa joku tämä: Älä häslää === Lisätietoa kasvatustiloista === [TODO: Esimerkit kuvineen eri kokoonpanojen ( ESL/loisteputki/SpNa/multa/hydro) hyödyistä/haitoista/huomioon otettavista seikoista<br> -heinahattu hoitaa stealth, kasvatuskaapit-juttua-] == Hampun elinkaari == === Idätys === Useat vanhemmat lähteet suosittelevat siementen idättämistä vesilasissa. Monissa paikoin kerrotaan lisäksi että ne siemenet, jotka jäävät kellumaan veden pinnalle, eivät lähde itämään. '''Huom:''' tämä '''ei''' kuitenkaan ole ehdoton merkki siemenen itämisestä tai itämättömyydestä - myös kellumaan jäävät siemenet voivat itää, ja toisaalta uppoavat olla itämättä. Yksi vaihtoehto vesilasi-idätykselle on asettaa siemenet lautaselle kahden kostutetun pumpulinpalan väliin. Aseta päälle toinen lautanen ja laita siemenet lämpimään ja pimeään paikkaan. Mikäli sopivaa pumpulia ei löydy, siemenet voidaan idättää vastaavalla tavalla myös suodatinpaperin välissä. Siementen laadusta riippuen siemenet halkeavat ja idut ilmestyvät näkyviin 1-14 päivän kuluessa. Myös pelkkä lasillinen vettä pimeässä paikassa riittää idätykseen ja sopii varsinkin niille, jotka pelkäävät unohtavansa pitää idätysmateriaalin kosteana. Siementen idättäminen ennen istutusta ei ole pakollista, vaan siemenet voidaan myös istuttaa suoraan multaan. Idättämällä voi kuitenkin varmistaa, että siemenet ovat elinvoimaisia. Idättäminenkään ei takaa kaikkien versojen pinnalle nousemista, mutta antaa hyvin suuntaa. Itämisen jälkeen siemenet istutetaan multaan noin sentin syvyyteen. Paina sormellasi pieni kolo kosteaan multaan ja aseta sinne itänyt siemen "ituosa" alaspäin. Peittele kevyesti, mutta älä tiivistä multaa liikaa. Tässä vaiheessa on hyvin tärkeää pitää multa kosteana, kunnes versot nousevat pintaan. Hyvä keino varmistaa pysyvä kosteus on asettaa tuorekelmua ruukkujen päälle. Tuorekelmu pitää kosteuden tehokkaasti ruukkujen sisällä. Verson noustua esiin multaa ei kannata kastella, ennen kuin se on kuivaa muutaman senttimetrin syvyydeltä. Tämä johtuu siitä, etteivät hampun juuret ole vielä kehittyneet tarpeeksi ja kasvi voi "tukehtua" liiasta vedestä. Ensimmäisen viikon aikana ei siis yleensä tarvitse kastella lainkaan. Idätyksen voi tehdä myös turveruukussa, jolloin uudelleenistutus on helppoa: kasvi istutetaan ruukkuineen isompaan astiaan. === Kasvuvaihe === Kasvuvaiheessa kannabis tarvitsee valoa 18-24 tuntia vuorokaudessa. Koska näissä vaiheissa kasvit eivät tarvitse lainkaan lepoa, voidaan lamput pitää päällä ympäri vuorokauden. Lannoitteena kasvuvaiheeseen soveltuvat useimmat runsastyppiset huonekasveille tarkoitetut valmisteet (kuten Substral). ==== Uudelleenistutus ==== Kun idätysvaiheen astia käy juuristolle pieneksi, on aika uudelleenistuttaa kasvi suurempaan ruukkuun. Ensimmäiseksi kannattaa suojata käytettävä alue esim. sanomalehdillä, sillä mullalla on tapana hyppelehtiä ympäriinsä sotkemaan paikkoja. Varaa käyttöösi myös veitsi, tylppäkärkinen voiveitsi soveltuu tähän parhaiten. Täytä uudet ruukut multa- ja kevytsorasekoituksella. Kaiva multaan sopiva reikä, jotta kasvi mahtuu siihen sopivasti. Muista painella multa sopivan tiukaksi. Työnnä veitsi reunaa myöten ruukkuun ja nosta kasvia painamalla veitsellä alaspäin. Kun multapaakku on irronnut ruukun reunoista, tartu varresta ja nosta. Kasvi nousee helposti, joten siirrä se uuteen ruukkuun. Paina kasvia kevyesti alaspäin, ettei juurien alapuolelle muodostu aukkoa. Lisää tarpeeksi multaa ja painele jälleen multa tiukemmaksi. Jos kasvi on venynyt tarpeettoman pitkäksi, voit haudata vartta multaan korkeuden säätelemiseksi. Kastele pelkällä vedellä shokin välttämiseksi. Uusi multa sisältää huomattavasti ravinteita, joten kannattaa odottaa ainakin viikko ennen lannoitteiden lisäämistä. [[Kuva:Latvomiset.gif|thumb|190px|right]] ==== Latvominen ==== Latvominen on helpoimpia tapoja säädellä kasvin liikakasvua. Leikkaamalla kaikki kasvit saman pituisiksi, taataan tasainen valonsaanti kaikille kasveille. Kannabis säätelee kasvuaan tuottamalla kasvua hidastavia hormoneja. Ylin latva tuottaa tällaista hormonia. Hormoni estää sivulatvoja kasvamasta liian nopeasti. Latvomalla ylimmät latvat saadaan kasvi kasvamaan tehokkaasti sivulle. Tätä ei kuitenkaan voi suositella, jos käytettävissä on vähän kasvatustilaa, sillä kasvi täyttää nopeasti ympärillään olevan tilan. Ylin latva on myös aina kasvin tehokkain osa ennen kukintojen ilmaantumista. Tästä johtuen latvomista käytetään yleensä niihin taimiin, jotka kasvavat huomattavasti muita nopeammin. ==== FIM-latvominen ==== Lyhenne ''FIM'' tulee englanninkielen sanoista '''F'''uck '''I''' '''M'''issed. Tämä latvomistapa on siitä kiitollinen, että onnistuessaan se tuottaa kahden päähaaran sijasta useita haaroja itse latvomiskohdasta. Epäonnistuessaankin FIM toimii kuin normaali latvominen. FIM-tekniikassa katkaistaan hampusta kasvukärki siten, että kasvukärjen aivan alaosa ja sen sivuilla olevat alkulehdet jäävät jäljelle. FIM-tekniikan teho perustuu siihen, että kasvukärjen alaosassa olevat solut ovat erittäin taipuvaisia kehittämään lisävarsia ja kasvamaan. Kun kasvukärjen yläpää katkaistaan, saavat nuo solut annoksen hormonia, joka kehottaa haarautumaan - lopputulos on monta uutta kasvukärkeä. FIM-latvonnassa leikkauksen tulisi olla kuppimainen. Oikea tekniikka on suorittaa leikkaus esim. terävällä askarteluveitsellä alaviistoon ja kiertäen kasvin varren ympäri jolloin kasvukärjen esilehdet ja ulkosyrjä pysyvät ehjänä. [[Image:Cannabis flowering28.jpg|thumb|120px|right|Northern lights,<br>28. kukkimispäivä]] === Kukkimisvaihe === Kukkiminen on kannabiksen elinkaaren olennaisin vaihe. Kukituksen alussa yksi tärkeimmistä asioista on hedekasvien (uroskasvien) tunnistaminen. Uroskasvit on hyvä poistaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta pystytään kasvattamaan kallisarvoista sinsemillaa (emi- eli naaraskasvien hedelmöittymättömiä kukintoja). Muutamaa päivää ennen valojakson vaihtamista lyhyempään siirrytään typpivoittoisesta lannoitteesta fosforivoittoiseen. Tähän käy erinomaisesti esim. Suomen kannabisyhdistyksen tarjoama [http://www.sky.org/tilaukset/pk.html Kapteeni Hapon PK-eliksiiri] (PK-eliksiiri soveltuu kukkimisen kaikkiin vaiheisiin) tai alan kasvatusliikkeissä myytävät lannoitteet. Tämän jälkeen vaihdetaan valojakso 12/12:een, eli kaksitoista tuntia valoa ja kaksitoista tuntia pimeyttä. Jos haluaa varmistua, että kasvit alkavat nopeasti kukkia, voidaan valojakso säätää 11/13:een. Tämä laittaa hitaimmatkin lajikkeet reagoimaan nopeammin valojakson vaihtoon. Kannabis kukkii 6-13 viikkoa, siementuottajan ilmoittama kukinta-aika on suuntaa antava. Jos et tiedä tai muista arvioitua kukinta-ajan pituutta, kannattaa arvio etsiä [http://kalainfo.hamppu.net/ KaLaInfosta]. Kun tiedät arvioidun kukinta-ajan, voit helposti laskea arvioidun valmistumisajankohdan [http://kukituslaskuri.hamppu.net/ kukituslaskurilla]. [[Image:Cannabis male flowers.JPG|thumb|right|120px|Melko pitkälle edennyt uros- eli hedekukinto (etäisesti banaaniterttua muistuttava rypäs).]][[Image:Cannabis female.jpg|thumb|150px|left|Naaras näyttää sukupuolensa]] ==== Sukupuolen tunnistaminen ==== Esikukinnot muodostuvat kasveihin tavallisesti noin yhden viikon sisällä lannoitteiden ja valojakson vaihtamisen jälkeen. Esikukintojen ilmestyminen riippuu aivan lajikkeesta ja muutenkin kasvin perimästä, toiset vain aloittavat kukkimisen myöhemmin. Myös kasvuvaiheen lopun suuret typpimäärät voivat hidastaa kukintojen ilmestymistä. Uros- eli hedekukinnot ovat vaalenvihreitä tai kellertäviä, etäisesti banaaniterttua muistuttavia ryppäitä. Naaras- eli emikukinnot ovat valkoisia haituvia, jotka muistuttavat V-kirjainta. Urospuoliset kukinnot ilmaantuvat yleensä ensimmäisenä, joten ne on helppo tunnistaa. Hedekasvit myös usein kasvavat hieman pidemmiksi kuin naaraat ja aloittavat kukkimisen aiemmin. ==== Kukinnan elinkaari ==== Kun kasvi aloittaa kukinnan, se alkaa vähitellen käyttää yhä enemmän energiaa kukintojen muodostamiseen. Riittävän valoenergian saamiseksi kasvi käyttää pääasiassa aurinkolehtiään niin kauan kuin niitä on jäljellä. [[Image:Cannabis flowering.jpg|thumb|right|120px|Northern lights,<br>58. kukkimispäivä]]Kukituksen aikana kasvi käyttää alalehdistään vähitellen ravinteet loppuun, minkä seurauksena lehdet alkavat kellastua ja pudota. Tämä on normaali vaihe kukintaa, eikä lehtiä ole tarpeen karsia sen enempää kuin mitä niitä putoaa. Lehtien irtoaminen on hieman lajikekohtaista, ja osa kasveista on elinkaarensa lopussa lähes lehdettömiä. Kukintojen turpoaminen alkaa kukituskaaren puolivälin tuntumassa ja jatkuu lähes loppuun saakka. Erityisesti viimeisen kolmanneksen aikana "karvat" alkavat ruskettua vauhdilla, kun kasvi valmistautuu syksyn tuloon. ==== Huuhtelu ennen sadonkorjuuta ==== Sadonkorjuuseen kannattaa valmistautua huuhtelemalla ruukut vähintään viikkoa ennen varsinaista kaatopäivää. Tämä parantaa huomattavasti sadon makua, joidenkin lähteiden mukaan kannabis myös palaa paremmin, jos kasvit huuhdellaan ennen sadonkorjuuta. Vähintäänkin kastelu tulisi kukinnan loppuvaiheessa suorittaa pelkällä vedellä, vaikka varsinaista huuhtelua ei tehtäisikään. Nykyään on olemassa myös viimeiselle parille viikolle tarkoitettuja ravinneseoksia, jotka tiivistävät kukintoja, parantavat makua ja jopa lisäävät hieman kukinnon määrää. Tällaisia aineita ovat mm. Ripen ja Final solution, joita voi ostaa useista suomalaisista kasvatustarvikeliikkeistä. === Sadonkorjuu === ==== Milloin sato on valmis? ==== [[Image:Cannabis trichomes.JPG|thumb|Trikoomat ("trikomit") nähtynä mikroskoopin läpi]] [[Image:Cannabis ripening.JPG|thumb|Kasvi, jonka karvat ovat rusehtuneet]] Sisätiloissa indicat saavuttavat kypsyyden yleensä kahdeksassa viikossa. Sativat tunnetusti kypsyvät hitaammin, noin 10-15 viikossa. Optimaalisen ajankohdan valitseminen onkin sadonkorjuun vaikeimpia osuuksia. Sisä- ja ulkokasvatuksessa pätevät täysin erilaiset aikataulut. Myös lajikkeiden välillä on eroja. Valitsemalla ajankohdan oikein, voi puutarhuri vaikuttaa huomattavasti tulevan sadon laatuun. Emikukinnot muodostuvat alhaalta ylöspäin, muodostaen tiiviitä ryppäitä. Kypsymisen aikana kukintojen valkoiset haituvat alkavat tummentua, jolloin haituvien väri vaihtelee punaisesta ruskeaan. Ensimmäiseksi tummuvat vanhimmat, alimpana olevat haituvat. Indicoilla tämä tapahtuu yleensä kukkimisjakson kuudennella viikolla, jolloin myös verhiöt alkavat turvota. Verhiöiden turpoaminen onkin parhaimpia merkkejä kukintojen kypsyydestä. Sinsemillakin näyttää melkein olevan täynnä siemeniä, vaikka todellisuudessa näin ei tietenkään ole. Tämä vaihe tapahtuu indicoilla noin seitsemännellä viikolla, jolloin myös suurin osa haituvista on tummentunut. Kahdeksannen viikon alussa kasvit ovatkin jo niin paksussa hartsihuurteessa, ettei niistä malta millään pitää näppejään erossa... Mutta kun on jaksanut odottaa näin pitkään, ei muutaman päivän lisäodotus haittaa. Viimeisellä viikolla kannabiksen thc-pitoisuus nousee huippuunsa, jonka jälkeen se alkaa vähitellen laskea ja hajota muiksi yhdisteiksi. ==== Sadonkorjuujuhla ==== Useat kasvattajat pitävät hamppua pimeässä vähintään vuorokauden ennen varsinaista sadonkorjuuta. Tällä menetelmällä pyritään puristamaan viimeisetkin pisarat THC:tä kasvista. Kasvit on myös syytä huuhdella hyvin ennen varsinaista sadonkorjuuta. Kasvualustan huuhtelusta kerrotaan [[Hupu 2/Sisäkasvatus#Huuhtelu ennen sadonkorjuuta|täällä]]. Varustaudu sadonkorjuuseen hyvillä sterilisoiduilla saksilla ja veitsellä. Varaa myös sanomalehtiä tai muu suojaava peite työpöydälle. Varaa myös astia suuremmille lehdille, jotka poistetaan heti. Jos et aio 'tuplakukittaa' satoasi, katkaise kasvit varren alaosasta. Tässä vaiheessa ensikertalainen yleensä huomaa, kuinka vahvaa hampun kuitu onkaan. Tervettä kasvia saa tylsemmällä veitsellä katkoa hiki hatussa. Hyvä tapa on tehdä viilto, jonka jälkeen taittaa kasvia alaspäin ja jatkaa veitsellä vuolevaa liikettä. Sivuleikkureilla varsi menee usein aika vaivattomasti poikki. Kun kasvit on katkottu, poista suurimmat auringonlehdet ja muut ylimääräiset lehdet. Jätä kuitenkin hartsisimmat pikkulehdet paikoilleen. ==== Lehtien fermentointi ==== Lehteä voi käsitellä fermentoimalla, jotta saadaan aromikkaampaa ja pehmeämpää poltettavaa materiaalia. Fermentoimalla voi hyödyntää myös hampun aurinkolehdet, joissa on vähän tai ei ollenkaan thc:tä ja valmistaa näin tupakan korviketta. Fermentoitavia lehtiä tarvitaan melkoisesti. Yhteen erään menee noin viiden kaappikasvin lehdet. Toimenpiteet tehdään juuri karsituille, tuoreille lehdille. Tarvikkeiksi tarvitaan puolen litran pakastemarjarasia, musta jätesäkki, pakkausteippiä ja itse lehtimateriaali. Poista kasvimateriaalista lehtien kanta ja varret. Ota kourallinen lehtiä ja purista se tiukaksi mytyksi nyrkkiisi, kierrä mytty toisella kädellä halki ja laita ne sitten pakasterasiaan TIIVIISTI. jatka tätä kunnes rasia on täynnä - sinne menee yllättävän paljon lehteä (puolen litran rasiaan menee n. viiden kukituksesta poistetun kasvin lehdet...). Rasia on saatava suhteellisen täyteen lehtimateriaalia. Kun purkki on täynnä osittain murskattua ja rytistettyä materiaalia, sulje se. Jos olet kuivattanut kasvia jostain syystä ja lehdissä ei ole kovin paljoa nestettä, lisää tilkka vettä. Teippaa kansi kiinni suhteellisen huolellisesti, ilmaa pitäisi päästä sisään aivan pikkuisen. Leikkaa mustasta jätesäkistä sopiva kaistale, johon voit siististi kietoa purkin. Jätesäkin tehtävä on pitää ilmaa ja valoa loitolla ja toisaalta hajua sisällä. Sen jälkeen purkki laitetaan lämpimään paikkaan, jossa lämpötila nousee tarpeeksi korkealle (30-40 astetta on varsin sopiva; vaikkapa natikan hukkalämpöä voi hyödyntää näin). Lämpötilan ei kuitenkaan tarvitse olla jatkuvasti korkea. Sitten vain odotetaan. Noin puolentoista viikon jälkeen kannattaa vilkaista, millaisessa vaiheessa fermentointi on. Materiaalin pitäisi olla väriltään vihertävänruskeaa ja kosteaa. Avaa purkki ja haista varovaisesti - tuoksun tulisi olla vahva, epämiellyttävä, ehkä hiukan äitelä kompostoituvan heinän haju. Pöyhi materiaalia siten, että se saa ilmaa ja sekoittuu hyvin. Sekoita materiaalia niin, että laidoilla olleet lehdet menevät sisemmäksi ja keskellä purkkia olleet lehdet siirtyvät ulommaksi. (Kyllä - se on oksettava homma - pitele nenästä kiinni...) Teippaa purkki takaisin kiinni ja anna fermentoinnin jatkua. Toista tarkastelua viikon välein; kun materiaali alkaa olla enimmäkseen ruskeaa (muttei kompostoitunutta), on aika kuivata materiaali, jolloin siitä tulee aromikasta "blandispurua". ==== Kukintojen kuivattaminen ==== Katkomisen jälkeen kasvit laitetaan tavallisesti roikkumaan katosta nurin päin. Kuivatuspaikan tulisi olla viileä, pimeä ja sen pitäisi omata hyvä tuuletus, ettei hometta pääse muodostumaan kukintojen pintaan. Kasveja kannattaakin käydä katsomassa ainakin kerran päivässä. Homeen ilmaantuessa eristä muu osa kukinnosta esimerkiksi muovipussilla, etteivät homeitiöt pääse leviämään kukintoa käsiteltäessä. Leikkaa homehtunut kohta mahdollisimman tarkasti pois.Tämän jälkeen kuivaa kukinnot nopeasti esimerkiksi mikroaaltouunissa. (Huom: Edellistä menetelmää ei kuitenkaan suositella jos home on levittäytynyt laajalle alueelle, sillä home on äärimmäisen epäterveellistä hengitettynä tai syötynä. Homeisen kukinnon polttaminen saattaa aiheuttaa hengitystieinfektion!) Kasvit ovat kuivia, kun paksuimmatkin oksat katkeavat helposti. Tämän jälkeen kukinnot kannattaa jatkokuivata hitaasti kypsyttäen, mikä oikein tehtynä parantaa kannabiksen makua entisestään. ==== Curing - hidas kypsytys ==== ''Curing'' eli maun parannus tehdään edellä mainitun peruskuivauksen jälkeen. Tässä vaiheessa kukintojen pitäisi olla päältä kuivia, mutta sisältä hieman kosteita. Tässä kohtaa puhtaus on valttia, sillä home syntyy juuri bakteerien ja mikrobien lisääntymisen tuloksena. Lasipurkit voi sterilisoida kätevästi pesemällä ne ja kuumasteriloimalla ne valmiiksi lämmitetyssä uunissa. Muista, että kaikki lasiastiat eivät välttämättä kestä suuria lämpötiloja. Lämpötiloja kuumailmasterilointia varten:<br> - 160ºC 2 h<br> - 170ºC 1 h<br> - 180ºC 30 min Myös mm. kotiviinin tekoon tarkoitetut puhdistus- ja desinfiointiaineet ovat tarkoitukseen sopivia. Ensimmäiseksi kukinnot asetetaan paperipussiin. Parhaiten tähän soveltuvat ruskeat valkaisemattomat paperipussit, jotka eivät sisällä tarpeettomia kemikaaleja. Aseta kukinnot väljästi pusseihin, jotta ilma pääsee kiertämään. Voit tehostaa tuuletusta tekemällä muutamia reikiä pussin yläpuolelle. Muista tarkistaa pussit päivittäin. Kukinnot kuivuvat lähes täysin noin 1-4 viikossa. Paperipusseissa "pinnalta rapeiksi" kuivuneet kukinnot asetetaan väljästi lasipurkkeihin, jotka suljetaan tiiviisti. Purkit säilytetään viileässä ja suojassa valolta. [[Image:ST-3-bud.jpg|thumb|230px|Hyvin kuivattua eli "curetettua" Sweet Tooth #3 -kukkaa]] Kasvin omat sokerit alkavat pilkkoutua. Lehtivihreä alkaa hajota muiksi entsyymeiksi, jonka ansiosta lehdet muuttavat väriään. Mausta tulee täyteläinen ja pehmeä. Lasipurkkimenetelmän aikana on erityisen tärkeää tarkkailla kukintojen tilannetta. Purkki kannattaakin aluksi tuulettaa päivittäin. Tämä käy yksinkertaisesti avaamalla lasipurkki tunnin ajaksi. Tutki kukintoja ja hajua - jos hometta muodostuu, sen kyllä haistaa ja näkee. Kääntele myös kukintoja hellästi, että kaikki kohdat saavat ilmaa. Homeen muodostuessa eristä homeinen kukinto kokonaan. Myös muut kukinnot on syytä siirtää kuivempaan ympäristöön. Viikon kuluttua voit jo jättää tarkkailun vähemmälle. Yleensä riittää, että purkin avaa päivittäin. Kukinnot ovat valmiita, kun sisällä oleva oksa katkeaa napsahtaen. Tämän jälkeen kukinnot voidaankin jättää lasipurkkiin huolettomasti pitkäksikin aikaa. ==== Pidempiaikainen säilytys ==== Säilytykseen vaikuttavat monet tekijät, kuten kuinka kauan kannabista aiotaan säilyttää ja kuinka suuria määriä aiotaan säilyttää. Pienet määrät, joita ei aiota säilyttää kauaa, voidaan säilöä yksinkertaisesti pimeään ja kuivaan paikkaan ilmatiiviiseen rasiaan tai esimerkiksi ehjiin minigrip-pusseihin. Lasipurkit ovat suositeltavia. Yli kuukauden säilytettävät tarpeet kannattaa jo säilöä jääkaappiin. Jos kannabista on yli kolmen kuukauden tarpeisiin, kannattaa harkita pakastusta. Pakastus ei heikennä tehoa erityisemmin, jollei purkkia oteta jatkuvasti pois pakkasesta. Näin tehtäessä kosteutta imeytyy kasvin ulkoisiin lehtikudoksiin, jolloin maku ja laatu heikkenevät. Pakasta sopivan pienissä erissä ja varaa jääkaappiin sen verran, että sinun ei tarvitse olla jatkuvasti aukomassa pakastinta. == Suvun jatkaminen == === Siementen tuottaminen === Siementen kasvattaminen kotikonstein on hyvä keino säästää halutun lajikkeen geenejä ja saada aikaiseksi suuri määrä helposti säilytettäviä potentiaalisia kasvinalkuja. Siementen tuottaminen on yksinkertaisimmillaan varsin suoraviivaista: tarvitaan vain uros- ja naaraskasvi ja annetaan luonnon hoitaa tehtävänsä. Käytännössä kuitenkin on kasvattajilla usein pyrkimyksenä pitää naaraat ilman hedelmöitystä, jotta kukinnoista tulisi isoja ja kauniita. Keinohedelmöitys on hyvä tapa, mikäli haluaa tuottaa sekä sinsemillaa että saada jonkin verran siemeniä. Tällöin pitää olla kaksi erillistä kasvatusosastoa, toisessa kasvatetaan urokset ja toisessa naaraat. Käytännössä ei tarvi kasvattaa kuin yksi uros, sillä yhdestäkin poikakasvista irtoaa muutama miljardia siitepölyhiukkasta, joilla pystyy siementämään vaikka kokonaisen puutarhan täynnä naaraita. Kannattaa huomioida, että urosten kasvatushuoneella on oltava kokonaan oma ilmanvaihtonsa, sillä siitepölyhiukkaset kulkeutuvat hyvin helposti ilman mukana naaraiden luokse, jos niillä vain siihen on mahdollisuus. Samoin urosten käsittelyn jälkeen kannattaa pudistella vaatteet ulkona ja pestä kädet kyynärpäitä myöten. Käsissä oleva siitepöly voi riittää yksistäänkin siementämään kokonaisen naaraskasvin. Mikäli naaraita on useampia samassa tilassa, haluat pölyttää vain pienen osan ja kasvatustilan tuloilma on aktiivinen, ole tarkkana. Pölytetty kasvi tulisi asettaa niin, että puhaltava tuloilma ei levitä siitepölyä muihinkin naaraskasveihin, jolloin odotettu kukintosato pienenee huomattavasti. Uroskasvit aloittavat ja saavat kukintansa päätökseen huomattavasti nopeammin kuin naaraskasvit. Kasvatettuaan tarpeeksi palkoja ne alkavat hiljalleen aukeilla ja ripotella siitepölyä ympäriinsä. Tässä vaiheessa tehdään keinohedelmöitys. Helpoin tapa tehdä rajattu hedelmöitys on kietoa muovipussi uroskasvin oksan ympärille, jossa on avautuneita hedekukintoja, ja ravistaa. Sitten muovipussi viedään naaraskasvin luo varovasti, laitetaan yksi kukkiva oksa kassiin ja ravistetaan voimakkaasti. Todennäköisesti naaraskasvin oksan jokainen kukinto saa osansa siitepölystä. Toinen tapa on ravistella siitepölyä minigrip-pussiin ja sitten joko sormella tai pumpulipuikolla hieroa sitä naaraan kukintoryppääseen. Kannattaa myös merkitä hedelmöitetty oksa vaikkapa nauhalla, ettei sitä turhaan vaikkapa silvo makupaloiksi. Vähitellen silmän harjaantuessa siemeniä sisältävät kukinnot oppii kyllä erottamaan sinsemillasta. Kolmas tapa on sekoittaa kerätty siitepöly pieneen vesimäärään ja hedelmöitää haluttu kukinto esim. pipetin avulla. Tämä on ehkä varmin tapa välttyä ilmassa leviävältä siitepölyltä, joka pahimmillaan pölyttää koko komeron. Siitepölyä voi myös säilöä helposti - se kannattaa jatkaa tavalliseen vehnäjauhoon 50/50-suhteella ja sitten pakastaa tuoreena. Vuoden pakastimessa ollut siitepöly on lähes yhtä toimivaa kuin tuorekin. Myös viileä, pimeä ja kuiva paikka käy siitepölyn säilytykseen varsinkin lyhyemmäksi ajaksi, mutta myös yli vuoden ikäistä, kuivassa säilytettyä siitepölyä on käytetty onnistuneesti. Hedelmöityksen tapahduttua siirrytään käyttämään runsaasti typpeä ja kaliumia sisältävää lannoitetta. Fosforin tarve on pienimmillään siemententuoton aikana. Siemenet ovat kypsymässä, kun siemenkota murtuu ja tumma siemen pilkistää esiin - kypsä siemen irtoaa hellästi sormenpäällä liikuttamalla. Terveet siemenet ovat kovia, tummia ja kohtalaisen suuria. Siemenet kypsyvät 4-12 viikon kuluessa, kuten myös kyseisen kasvin kukinnotkin. Kokonaan siemennetty kasvi laittaa kaiken energiansa siementen tuottamiseen ja se käytännössä kuihtuu pystyyn - siemenet ovat valmiita kun kasvi kuolee lopullisesti. Kun siemenet on korjattu talteen, niitä on hyvä säilyttää parista viikosta kuukauteen kuivassa ja pimeässä paikassa, jotta siemen saa tarvitsemansa lepojakson ja sen kasvuvalmius aktivoituu - tämän jälkeen siemen on valmis itämään. Siemennetyn naaraskasvin kukinnot sisältävät lähes yhtä paljon thc:tä kuin siementämättömän, mutta kukintojen koko on huomattavasti pienempi ja ne sisältävät siemeniä. Kuitenkaan siemennettyä kasvia ei kannata heittää menemään vaan antaa sille arvoisensa polttohautaus vaikkapa bongissa siementen poistamisen jälkeen. === Pistokkaiden otto === TODO: Kuva hyvästä pistokkaasta (kai joku osaa niitäkin ottaa?) Pistokkaalla tarkoitetaan kasvista otettua osaa, josta kasvatetaan uusi kasvi ja joka omaa saman sukupuolen ja geeniperimän kuin emokasvinsa. Pistokkaat ovat erittäin käytännöllinen tapa kasvattaa halutusta kasvista monta jälkeläistä ilman, että tarvitsee tuottaa siemeniä. Hampunkasvattajan kannalta pistokkaiden suurin etu on, että kasvatettavan kasvin sukupuolesta voidaan olla varmoja ja pistokkaita voi ottaa mieluisasta kasvista tai sen aiemmin otetuista pistokkaista rajattomasti. Kerrotaan, että joillain vanhan polven kannabiksenkasvattajilla on 15 vuotta vanhoja emokasveja, joista saa jatkuvasti lisää pistokkaita. Paras aika ottaa pistokkaat kasvista on silloin, kun kasvi on vegevaiheessa ja se on kasvattanut noin 5-6 lehtiparia. Pistokkaiden ottaminen on parasta ja luonnollisinta tehdä silloin, kun kasville tehdään latvominen - latvotut kasvukärjet ovat jo itsessään pistokkaaksi kelpaavia. Pistokkaita voi ottaa periaatteessa milloin tahansa, mutta vegevaiheessa onnistumismahdollisuudet ja juurtumisnopeus on suurin. Pistokkaat voi leikata myös sivuvarsista - ainoa rajoitus on, että pistokkaan on oltava kasvava osa kasvista. Hyvässä pistokkaassa on kasvukärki sekä yksi pari kehittyviä aurinkolehtiä - myös suurempia pistokkaita voi ottaa, mutta niiden juurten kehitys kestää kauemmin eikä niiden ohut varsi välttämättä pysty imemään tarpeeksi nestettä. Noin tunti ennen pistokkaiden leikkaamista kannattaa kasvit kastella huolellisesti, jotta varret ovat mahdollisimman täynnä nestettä. Pistokkaan varsi katkaistaan ensin emokasvista hiukan sitä kohtaa alempaa, josta varsinainen pistokasleikkaus tehdään. Pistokkaan imupinta leikataan (mielellään veden alla) 45-75 asteen kulmassa viistoon viiltävällä liikkeellä - työkaluna parhaita ovat ohuet katkoteräveitset tai partaterät. Tällä estetään nesteen kuljetussuonten litistyminen tukkoon, mikä saattaisi tapahtua esim. saksilla leikatessa. Pistokkaaseen tulisi jättää vartta yli kaksi senttiä ennen aurinkolehtiparia. Tarkoitus on, että pistokas saa etenkin nesteensä suoraan varrella imemällä, ennenkuin juuristo alkaa kasvaa. Leikatun pistokkaan varsi upotetaan välittömästi veteen leikkaamisen jälkeen. Tämä siksi, että leikkauskohtaan nopeasti muodotuvat ilmakuplat saattavat estää pistokasta saamasta vettä ja se kuolee herkästi. Sopiva astia pistokkaalle on esim. muovinen kertakäyttömuki, joka peitetään mustalla muovilla. Mukin suulle laitetaan foliota ja foliopalaan tehdään varrelle sopivan kokoinen reikä. Kertakäyttömuki täytetään päivän seisoneella hanavedellä, mukaan voi laittaa hiukan (laimennussuhde 1/8 normaalista) vegevaiheen epäorgaanista lannoitetta (esim. Substral) ja/tai hiukan merileväuutetta, mutta tämä ei ole pakollista. Seuraavaksi pistokkaan varsi laitetaan foliossa olevaan reikään ja tarkastetaan, että varren leikattu osa on veden alla. Ihanteelliset olosuhteet pistokkaalle ovat noin 25 c° lämpötila, kohtuullinen valaistus (muutama energiansäästölamppu 20-30 cm korkeudella sopii erinomaisesti) sekä noin 75 % ilmankosteus. Pistokkaan tilaa on syytä seurata aluksi tunneittain. Mikäli pistokas osoittaa kuihtumisen ja nuutumisen merkkejä, pitää se siirtää kosteampaan paikkaan ja suihkuttaa sumutinpullolla. Sopiva kosteus saavutetaan siten, että kostutettuja sanomalehtiä ja kylmälaukku peitetään läpinäkyvällä muovilla, jossa on muutama reikä ilmanvaihdolle. Joskus pistokkaat nuutuvat muutamassa minuutissa leikkaamisen jälkeen ja muuttuvat veltoiksi ja nahkeiksi - silloin pistokkaan vedensaanti on estynyt jostain syystä. Tälläistä pistokasta ei edes kannata yrittää virvoittaa. Pistokkaiden tilaa seurataan parin viikon ajan ja säädellään niiden oloja tarpeen mukaan. Mikäli pistokkaat pärjäävät nuutumatta ilman kosteuskoteloa, ei sitä kannata käyttää turhaan. Pistokkaan aurinkolehdet saattavat alkaa kellastua, mikä on täysin normaalia - kasvi kerää ravinteita kasvukärkeensä. Myös leikkauskohta saattaa tummentua, mutta syytä huoleen ei ole niin kauan kuin kasvukärki voi hyvin. Noin kahden viikon kuluttua pitäisi pistokkaiden leikkauspinnan alkaa muodostaa juuria. Pistokas on istutusvalmis sitten, kun juuri on n. 5 sentin pituinen ja kehittänyt useita sivuhaaroja. Istutus tapahtuu kätevästi esimerkiksi kirkkaaseen lasimukiin, tällä kertaa mukin pohjaan tehdään reikiä. Muki täytetään lähes täyteen multa/väliaineseosta, pistokkaan juuri laitetaan mullan päälle ja hellävaraisesti lisätään multaa juuren päälle ja lopuksi kastellaan kohtuullisesti. Hellävaraisuus on tässä vaiheessa kriittistä: muodostunut vesijuuri irtoaa TODELLA herkästi taimesta. Mikäli juuri irtoaa, voi pistokkaan laittaa takaisin juurrutusnesteeseen ja kosteuslaatikkoon, jolloin se todennäköisesti selviää. Heti multaistutuksen jälkeen taimi siirretään takaisin kosteisiin olosuhteisiin - esim. edellä mainittuun styrox-laatikkoon. Tässä vaiheessa pistokas on alttein kuolemaan, mutta mikäli juurtuminen alkaa, noin 1-3 päivässä pistokas on jo täysin valmis kasvamaan aikuiseksi kasviksi. Juurten kasvu on helppo todeta kirkkaan mukin läpi ja uusien juurten ilmaantuminen osoittaa, että kasvin voi ottaa pois kosteasta astiasta, sillä se pystyy imemään jo tarvittavan kosteuden mullasta. Erilliset juurrutusnesteet ja -hormonit helpottavat juurruttamista, mutta ne eivät ole pakollisia, sillä laimealla ravinnevedellä onnistuminen on lähes yhtä varmaa. Lisäksi pistokkaita voi ottaa kohtuukokoisesta puskasta suuria määriä, jolloin muutama epäonnistunut pistokas ei haittaa mitään, eivätkä kalliit juurrutusnesteet ole hintansa arvoisia. Tosin jotkut lajikkeet - erityisesti puhtaat indicat - ovat vaikeita juurrutettavia, jolloin niillä erillisten hormonien käyttö saattaa olla jopa pakollista. Etenkin leikkaamiseen käytetyt välineet ja pistokkaan ensimmäinen päivä pitäisi pyrkiä pitämään suhteellisen steriilinä, vaikka pistokas kehittää suojan bakteereille kuitenkin suhteellisen nopeasti leikkauskohtaan. Mikäli juurrutusnesteessä ilmenee samentumista tai muuta kasvustoa - useimmiten levää tai limaa - tulee neste ja astia vaihtaa. == Matalien ja pienten kasvatustilojen menetelmiä == === ScrOG - Screen Of Green === ScrOG tulee englanninkielisistä sanoista Screen of green. ScrOGilla tarkoitetaan erityisesti pienitehoisilla SpNa-valaisimilla pienessä tilassa tapahtuvaa kasvatusta varten kehitettyä kasvatusmenetelmää, jossa kannabiskasvit taivutetaan kasvamaan verkon alla. Kukkimisvaiheessa kasvin oksien annetaan kasvaa verkon alta valoa kohti. Verkon ansiosta kaikki oksien latvat ovat suunnilleen samalla korkeudella ja näin ollen saavat yhtä paljon valoa. Ideaalisessa ScrOGissa kukitusvaiheen lopussa verkon koko pinta-ala on täynnä kukintoterttuja. Sadon määrä on huomattavasti suurempi perinteiseen kasvatustyyliin verrattuna. Tässä osiossa käsitellään alkuperäistä ns. flat-ScrOGia, jossa verkko on vaakatasossa kasvien yläpuolella. Muita ScrOG-versioita ovat mm. sylinteri-ScrOG ja vertikaalinen ScrOG. Lisätietoa näistä menetelmistä löytyy [http://growfaq.medicalgarden.org/growfaq/ GrowFAQ]:ista, mm. [http://growfaq.medicalgarden.org/growfaq/766.htm tästä FAQ:ista]. ==== ScrOGin rakentaminen ==== [[Kuva:Scrog.gif|right|155px|Scrogin idea]] ScrOG-menetelmä on tarkoitettu lähinnä emipistokkaista kasvatusta varten. Siemenistä kasvatettaessa mahdolliset hedekasvit hankaloittavat kasvatusta ja niiden verkon alta irti repiminen jättää verkkoon/kasvustoon ikäviä aukkoja, joiden täyttäminen ei välttämättä onnistu. Pistokkaiden ja verkon lisäksi mitään erityisvälineitä ei ScrOGia varten tarvita. Verkoksi käy oikeastaan mikä tahansa verkko, jonka aukot ovat sopivan kokoisia. Kanaverkko on tarkoitukseen sopiva, kuten myös puutarhaliikkeissä myytävä taimiverkko. Muovinen taimiverkko on suositeltavin, koska se taipuu hyvin ja on helppo leikata sopivaan muotoon. Verkossa olevien aukkojen tulee olla sen kokoisia, että kasvin suurimmat oksat mahtuvat kasvamaan niistä läpi. Verkon tulee olla kasvatustilan pinta-alan kokoinen ja muotoinen. Jos tila on suljettu, kuten kaappi tai tarkoitusta varten rakennettu boksi, voi verkon kiinnittää helposti seiniin. Jos tila taas on avoin eikä verkkoa saa kiinni mihinkään, verkon kiinnittämistä varten kannattaa nikkaroida erillinen kehikko. Tehokkaan ScrOGin vaatima minimivalomäärä on 50 W / neliöjalka. Eli esim. 150 W SpNa-valaisin riittää korkeintaan kolmen neliöjalan alalle ja 400 W valaisin taas hieman vajaalle neliömetrille. Verkko viritetään yleensä 20-30 cm korkeudelle ruukkujen yläpuolelle. Verkon ja ruukkujen välillä tilaa tulee olla vähintään sen verran, että kasveja pystyy kastelemaan ja taivuttelemaan verkon alle. ==== Kasvin kasvattaminen verkkoon ==== ScrOGissa kasvien määrällä ei sinänsä ole väliä. Verkon voi täyttää vain yhdellä tai useammallakin kasvilla. Kasvien määrästä riippuu hieman, miten kasvatus tapahtuu. Peukalosäännön mukaan kasveja tulee olla korkeintaan yksi per neliöjalka (30 cm * 30 cm). ScrOGin ideana on, että kasvin annetaan kasvaa vegetatiivisella valojaksolla, kunnes sen latva on kiinni verkossa. Tässä vaiheessa valojakso vaihdetaan jaksoon 12/12 ja aloitetaan kukkimisvaihe. Näin siis noudatettaessa kasvi per neliöjalka-sääntöä. Jos kasveja on harvemmassa ja verkko on suuri, annetaan kasvien kasvaa verkkoon kiinni ja täyttää osa verkosta. Yleispätevää neuvoa siitä, miten paljon kasvia tulisi kasvattaa verkkoon ennen valojakson vaihtoa, on vaikea antaa. Tämä johtuu eri lajikkeiden erilaisista kasvuominaisuuksista. Lajikkeen ominaisuuksien tunteminen helpottaa arviointia. Kukitusvaiheen alussa tapahtuvan nopean kasvupyrähdyksen avulla verkko täytetään latvoilla (budsite) siten, että kasvin latvan annetaan kasvaa pari senttiä verkon läpi, jonka jälkeen se taivutetaan takaisin verkon alle vaakatasoon. Kasvupyrähdys kestää yleensä lajikkeesta riippuen 2-4 viikkoa. Kasvi alkaa hyvin nopeasti haarautua ja kasvattaa uusia latvoja. Kaikki latvat taivutetaan verkon alle. Tässä vaiheessa tulee olla tarkkana ja pyrkiä taivuttamaan latvat siten, että koko verkon pinta-ala tulee täyteen. Parhaassa tapauksessa verkon jokaisessa aukossa on yksi pieni latva. Kun verkko on täynnä, annetaan latvojen kasvaa verkosta läpi valoa kohti. ; Latvaston muovaaminen : Kun latvojen annetaan kasvaa verkosta läpi, tulee niiden kasvaa hieman kulhomaiseen muotoon. Korkeimpien latvojen tulee olla sivuilla ja matalampien keskellä suoraan lampun alla. Latvoja voi sitoa verkkoon kiinni esim. narulla. Näin niiden kasvusuuntaa voidaan ohjata halutunlaiseksi. Kulhomainen muoto mahdollistaa sen, että lamppu voidaan asettaa mahdollisimman lähelle latvoja maksimaalisen valotehon takaamiseksi. Jos pisimmät oksat ovat keskellä, joutuu lamppua pitämään korkeammalla. Näin valotehoa menee hukkaan lyhimpien latvojen osalta. Kasvupyrähdyksen jälkeen verkon tulisi olla täynnä pieniä kukintoja. Tässä vaiheessa tulee pitää huoli, etteivät lehdet pääse varjostamaan latvoja. Latvoja pimentäviä aurinkolehtiä voi leikellä pois varjostamasta. Liiallista leikkelyä tulee kuitenkin välttää, sillä aurinkolehdet ovat tärkeitä kasvin hyvinvoinnin kannalta. ; Alaosan parturointi : Kun verkko on täysi, sen alapuolelle jää jonkin verran lehtiä ja pieniä roskaoksia, jotka eivät yllä verkkoon. Näistä pikkuoksista voi ottaa pistokkaita kätevästi, jos niitä tarvitsee. Verkon alla olevaa kasvustoa aletaan hiljalleen leikellä pois, koska se vain kuluttaa kasvin energiaa. Lehtiä tulisi poistaa muutama kerrallaan joka päivä. Ei siis kaikkia samana päivänä, koska kasvi voi mennä shokkiin liiallisesta parturoinnista. Verkon yläpuolelta lehtiä ei tule poistaa, jos ne eivät varjosta kukintoja. ; Sekalaista tietoa : Tuuletuksen tulee olla tehokasta varsinkin kukitusvaiheessa, kun verkko on täynnä kukintoja. Ilman pitää päästä kiertämään tiiviin kukintolatvaston välissä homeongelmien välttämiseksi. Latvomisesta verkkokasvatuksen yhteydessä on kaksi koulukuntaa. Toiset vannovat latvomisen nimeen ja toiset ovat sitä mieltä, että [[Hupu_2/Sisäkasvatus#Latvominen|latvominen]] ei kannata. Jos kasveja haluaa latvoa, tulisi se tehdä ennen kuin kasvin päälatva yltää verkkoon. ==== Mikä lajike ScrOGiin? ==== Lähes mikä tahansa lajike käy verkkokasvatusta varten. Jäykkäoksaisia lajikkeita kuitenkin kannattaa välttää, koska niiden oksat saattavat murtua liiasta taivuttelusta. Korkeakasvuisten sativa-lajikkeiden hallitseminen sisätiloissa myös helpottuu ScrOGin avulla. Erinäisillä alan sivustoilla on suositeltu mm. seuraavia lajikkeita: Cinderella99, Apollo 11 ja Sweet Tooth #3. Eri tyyppisten lajikkeiden kasvattaminen yhtä aikaa saman verkon alla ei ole suositeltavaa, koska se vaikeuttaa latvaston pitämistä tasapituisena. ==== Esimerkki eräästä ScrOG-kasvatuksesta ==== Tässä kasvatuksessa valaisimena toimi 150 W SpNa. Kasvatustilana toimi perinteinen vaatekaappi, jonka pinta-ala oli 55 * 55 cm. Verkko oli vaatekaapin pinta-alan kokoinen ja muotoinen. Lajikkeina oli 2 kpl Amsterdam Seedbankin White Widowia ja yksi SensiSeedsin Big Bud. Kaikki kasvit olivat pistokkaita. Kasvualustana oli multa 10 litran ämpäreissä. Lannoitteina käytettiin Substralia, Ruukunvoimaa, merileväuutetta ja PK-eliksiiriä. Kireästä aikataulusta johtuen kasvatuksen tuli tapahtua mahdollisimman nopeasti. Koska kukitusajasta ei voi tinkiä, täytyi vegetatiivisen kasvuvaiheen olla lyhyt. Kasvatuksen kokonaiskesto oli 72 päivää. Pistokkaiden juurruttua ne siirrettiin ämpäreihin ja valon alle kasvamaan. Aluksi kasvit saivat kasvaa vapaasti ilman verkkoa. Viikon kuluttua verkko kiinnitettiin 15 cm korkeudelle ämpäreiden reunasta ja 20 cm korkeudelle mullasta (ämpärit eivät olleet aivan täynnä multaa). 15 cm oli hieman liian matalalla ja vaikeutti kasvien kastelemista. Kasvuvaiheessa lamppu oli n. 30 sentin korkeudella kasvien latvoista. Kasvit ylsivät verkkoon 10-14 päivän kuluttua pistokkaiden juurtumisesta. Heti alussa huomasi, että Big Bud oli huomattavasti reheväkasvuisempi kuin White Widowit. 14 päivän kasvuvaiheen jälkeen valojakso vaihdettiin 12/12:aan ja kukitusvaihe aloitettiin. Kasvit olivat tällöin kiinni verkossa ja muutama latva oli jo jouduttu taivuttamaan verkon alle. Valojakson vaihdon jälkeen kasvit (varsinkin Big Bud) alkoivat haarautua ja kasvaa todella nopeasti. Joka päivä piti taivutella latvoja verkon alle. WW:t lopettivat pituuskasvunsa 2-3 viikon kuluttua valojakson vaihdosta. Tässä vaiheessa latvojen taivuttelu lopetettiin ja niiden annettiin kasvaa verkon läpi. BB kuitenkin jatkoi kasvuaan vielä viikon, mikä aiheutti ongelmia. BB:n suurimmat latvat nimittäin osuivat juuri valaisimen alapuolelle. Koska verkko oli keskeltä aivan täynnä kasvustoa, BB:n latvoja ei voinut enää taivuttaa. Tämä aiheutti sen, että valaisinta täytyi nostaa hieman. Valaisin nostettiin 15 cm korkeudelle BB:n korkeimmista latvoista. Koska White Widowien latvat olivat matalammalla, valotehoa meni hieman hukkaan. Myös yksi reuna verkosta jäi tyhjäksi hieman epäonnistuneen taivuttelun johdosta. Loppujen lopuksi verkon pinta-alasta tuli täyteen n. 80 %. Verkon alapuolista kasvustoa alettiin poistaa n. kahden viikon kuluttua valojakson lyhentämisestä. Trimmausta kesti n. 2 viikkoa, jonka jälkeen verkon alla ei ollut jäljellä juuri mitään muita kasvin osia kuin varret. Kukitusvaihe kesti 58 päivää, josta viimeiset viisi päivää kasvit olivat täydessä pimeydessä vuorokauden ympäri. Satoa kolmesta kasvista yhteensä tuli n. 70 grammaa trimmattua, tehokasta kukkaa ja jonkun verran lehteä. Tämä kaikki vain reilussa 10 viikossa. Täydellä verkolla kasvit olisivat luultavasti tuottaneet lähemmäs 100 grammaa kukkaa. Vertauksen vuoksi aikaisemmin toteutettu perinteinen puskatyylinen kasvatus tuotti kahdesta kasvista samoilla välineillä n. 40 g kukkaa 16 viikossa (tuntematon lajike siemenestä, kasvuvaihe 5 viikkoa ja kukitusvaihe 11 viikoa). ==== Lisätietoja ScrOGista ==== Jos tai jokin ScrOGiin liittyvä asia jäi epäselväksi, löydät lisätietoa mm. [http://growfaq.medicalgarden.org/growfaq/ Marijuana GrowFAQ]:ista. Myös suomalaiselta [http://www.hamppu.net/forum/ Hamppuforumilta] voi hakea ScrOGiin liittyvää tietoa, esimerkiksi hakusanalla [http://www.hamppu.net/forum/search.php?search_keywords=scrog ''scrog'']. === SOG - Sea Of Green === "''Till we found the sea of green -- Sky of blue and sea of green in our yellow submarine.''" - Beatles, Yellow Submarine (1968) SOG on lyhenne sanoista '''S'''ea '''O'''f '''G'''reen eli suomennettuna vihreä meri. SOG on kasvatusmenetelmä, jossa kasvatetaan nopealla syklillä useita pienempiä kasveja samassa tilassa keskittäen kasvuvoimat lähinnä pääkukintoihin. Tämä on pitkäkestoisen puskakasvatuksen vastakohta, jossa kasvaisi vain yksi tai muutama isompi kasvi. SOG-kasvatusta harjoittavat lähestulkoon kaikki useampia ruokakasveja tuottavat puutarhat. Hampun nautintoaineeksi kasvatukseen SOG sopii myös oikein mainiosti, vaikkakin Suomen laki tulkitseekin helposti tällaiset kymmenien kasvien puutarhat törkeiksi huumausainelain rikkomisiksi - satohan on kuitenkin vain sama kuin muutamalla isommalla kasvilla, mutta nopeammin saavutettavissa. SOG:issa pyritään maksimoimaan sato valotehoon, virrankulutukseen ja tilaan nähden, samoin kuin ScrOG-menetelmässäkin. Erona on lähinnä se, ettei ScrOG:ia voida tehokkaasti hyödyntää isommissa kasvatuksissa ja tiloissa. SOG:issa kasveja ei tarvitse juurikaan käännellä ja väännellä kasvatuksen aikana. Molemmille kasvatustavoille yhteistä on sadon maksimointi sekä kasvatuksen tapahtuminen vain ja ainostaan valituista emoista otetuilla pistokkailla. SOG:issa kasvatusaika on minimoitu, joten satoa saadaan nopeammin ja useammin. Yhdellä kukitustilalla voidaan saada jopa kuusi satoa vuodessa, sadon ollessa noin 0,5-1 g / Watti tai noin 7-30 g / kasvi. Tästä voidaan suuntaa antavasti laskea, kuinka paljon kasveja täytyy valaisimien alla olla, jotta tavoiteltu sato voidaan saavuttaa. ; SOG-menetelmän tehokkuus : Esimerkkinä 400 W SpNa yhden m<sup>2</sup> tilassa, jolla tavoitellaan kunnioitettavaa 400 g satoa, eli gramma / watti. * 1 kpl kasveja ( 400 g / kasvi ), tarvitaan todennäköisesti kuukausien kasvuvaihe<br> * 4 kpl kasveja ( 100 g / kasvi ), tarvitaan 1-2 kk kasvuvaihe<br> * 9 kpl kasveja ( 44 g / kasvi ), tarvitaan noin 20 päivän kasvuvaihe<br> * 36 kpl kasveja ( 11 g / kasvi ), kasvuvaihetta ei tarvita lainkaan tai korkeintaan viikko. Minkä näistä uskoisit pystyväsi saavuttamaan? Nämä luvut saavutetaan varmemmin 600 W valaistuksella. Todennäköisimmin sato 36 kasvilla on kuitenkin luokkaa >7 g / kasvi, eli kokonaissato on 250-400 g kuivattua kukintoa SOG-menetelmällä. Yhdellä tai kahdella kasvilla ei todennäköisesti saavuteta tällaista satoa eikä ainakaan SOG:in tarvitsemassa ajassa. ; SOG-kasvatuksen toimintamalli : Toimintamalli on yksinkertainen, tässä esimerkki 60 päivän lajikkeella.<br> {| cellpadding="5" |- | viikko 1 || Pistokkaiden otto soveltuvista emoista sekä pistokkaiden juurrutuksen aloittaminen<br> |- | viikko 2 || Lisää juurikasvua ja lyhyt, keskimäärin noin 5 päivän kasvuvaihe<br> |- | viikko 3 || Juurrutetut pistokkaat siirretään kukkimisvaiheeseen (10-60 kasvia/m<sup>2</sup> tai 1-6 kasvia/neliöjalka)<br> |- | viikko 4 || Pistokkaat kasvavat ja alkavat siirtyä kukkimisjaksolle<br> |- | viikko 5 || Kasvu nopeimmillaan, kasvit voivat helposti tuplata tai triplata kokonsa, tätä kestää noin kolme viikkoa. Esikukinnot alkavat ilmestyä. |- | viikko 6 || Lisää venymistä ja kukintojen turpoaminen alkaa - kukkimislannoite 100 %<br> |- | viikko 7 || Venyminen alkaa loppua normaalilla indicapohjaisella 6 viikon lajikkeella, kukinnot turpoavat edelleen. Tässä vaiheessa otetaan myös uudet pistokkaat emoista juurtumaan.<br> |- | viikko 8 || Lopullinen korkeus saavutetaan, ja suurin osa karvoista ruskettuvat. Turpoaminen jatkuu ja kahdeksannen viikon lopulla on aika aloittaa kasvualustan huuhtelu.<br> |- | nowrap="nowrap" | viikko 9 || Huuhtelu ja kypsytys, viimeinen viikko. Aika aloittaa trikomien värien tarkkailu. |} Huomioi että todellinen ajoitus riippuu lajikkeesta ja kasvatusolosuhteista. ; Milloin SOG-kasvatus on järkevää? : SOG on järkevää kun halutaan useampia satoja tai enemmän kukintoa samalla sähkölaskulla. Pienissä tiloissa saavutetaan parhaat tulokset todennäköisimmin yhdellä tai korkeintaan muutamalla latvotulla kasvilla, jotka kasvatetaan sellaisenaan tai käytetään ScrOG-menetelmää. Isommissa tiloissa voidaan saada huippusatoja kasvattamalla isoja pensaita ajan kanssa, tai jopa suorastaan puita, jotka varmasti tuottavat ison sadon per kasvi. ; Mitä SOG-kasvatukseen tarvitaan? : Tärkein! Tarvitaan pistokkaita - paljon hyviä pistokkaita. Pistokkaita varten tarvitaan mahdollisimman hyvät juurrutusolosuhteet: juurrutusalustaksi bubbler tai aeroklooneri (muita ei kannata juurikaan käyttää), loisteputkia jne. Mahdollisimman hyvä kasvualusta ja olosuhteet (luonnollisesti). SOG-kasvatusta voi harjoittaa myös mullassa (vähintään 20 päivän kasvuvaihe tarvitaan), mutta vesiviljely on helpoin, nopein ja tehokkain tapa. ; Miten SOG-kasvatus aloitetaan? : * Ensiksi kasvatetaan siemenistä (ellei ole mahdollisuutta saada hyviä pistokkaita) kymmeniä tai tarpeen mukaan jopa satoja kasveja, joista valitaan parhaat emoiksi. Emokasvien tärkeitä ominaisuuksia ovat: lyhyt kukituksen kesto, nopea kukkimisen alkaminen, nopea kasvu ja kuitenkin suhteellisen lyhyt koko, kasvit eivät saa myöskään haarautua kovin paljon. Parhaat tulokset saadaan vasta kun otetaan pistokkaita sellaisesta emosta joka on kasvanut yli kuusi kuukautta.<br> * Emokasveista otetaan pistokkaita, joiden tulee olla mahdollisimman samankaltaisia, eli samamäärä lehtiä, samankokoisia jne. Yhdestä emosta voi saada 10 tai jopa 20 pistokasta kerralla.<br> * Pistokkaat juurrutetaan bubblerissa tai aerokloonerissa.<br> * Kun pistokkaat ovat juurtuneet ne siirretään lyhyeen kasvuvaiheeseen juurtumaan lisää (mullassa vähintään 20 päivää ja aero-/bubbler-virityksissä 0-20 päivää).<br> * Kasvit siirretään kukkimaan.<br> Kuten huomataan, SOG-kasvatuksessa toimitaan lähinnä pistokkaiden kanssa, suurin osa ajasta meneekin niihin. Pistokkaita kannattaa ottaa reilusti enemmän kuin mitä tulevaan kasvatukseen tarvitaan. Sellaiset pistokkaat jotka eivät juurru nopeasti voidaan heittää huoletta menemään. ; Soveltuvia lajikkeita : Lähestulkoon kaikki lajikkeet soveltuvat SOG-kasvatukseen. Paras tulos saavutetaan sellaisilla lajikkeilla, joiden kukkimisaika on 8 viikkoa tai alle, ja jotka eivät kasva pitkiksi tai tuuheiksi. Esimerkkejä sopivista lajikkeista: * [http://kalainfo.hamppu.net/?ak-47 AK-47 / 48] * [http://kalainfo.hamppu.net/?flo Flo] * [http://kalainfo.hamppu.net/?lifesaver Lifesaver] * [http://kalainfo.hamppu.net/?northern+lights Northern Lights] * [http://kalainfo.hamppu.net/?oasis Oasis] * [http://kalainfo.hamppu.net/?shiva Shiva] * [http://kalainfo.hamppu.net/?sweet+tooth+%233 Sweet Tooth #3] ; SOG-kasvatustapoja : Jatkuvasadonkorjuinen SOG: Sadonkorjuu esimerkiksi kerran kuukaudessa, jolloin sinulla on kahta tai vaikkapa kolmea eri aikaan kukkimisvaiheeseen siirrettyä kasvisarjaa koko ajan kukkimassa, sitä mukaan kun korjaat sadon laitat uudet pistokkaat kukitukseen jne. Erittäin nopeasyklinen kasvatustapa, jota käyttävät lähes kaikki ammattikasvattajat. Todennäköisesti haluat kuitenkin myös muuta aikaa kuin hamppuaikaa. Lisäksi kasvatustila on hyvä siivota kasvukertojen välissä huolellisesti kasvitautien ja tuholaisongelman välttämiseksi. Lisäksi on olemassa pysty- ja vaaka-asentoisten valaisimien kasvatukset, sekä tornin mallinen SOG, joka on todellinen valotehon maksimoija.<br> ; Lisätietoa SOG-menetelmästä : SOG-menetelmistä löydät lisätietoa [http://growfaq.medicalgarden.org/growfaq/ GrowFAQ]:ista, esimerkiksi artikkelista [http://growfaq.medicalgarden.org/growfaq/826.htm "What is the Sea of Green method?"]. Myös suomalaiselta [http://www.hamppu.net/forum/ Hamppuforumilta] voi etsiä SOG:iin liittyvää tietoa, esimerkiksi kirjoittamalla hakuun avainsanaksi [http://www.hamppu.net/forum/search.php?search_keywords=sog '''sog''']. === ESL-kasvatus === [[Image:Energiesparlampe.jpg|thumb|75px|23 W ESL]] Tässä kappaleessa käsitellään koristehampun kasvattamista pienoisloisteputkilla ja energiansäästölampuilla. ==== Riittävästi valoa ==== Puutarhassa olisi hyvä olla valoa n. 3000 lm (lumenia) / neliöjalka. Tästä jokainen voi itse laskea, montako lamppua yhtä kasvia kohden tulisi varata. Lisäksi kannattaa ottaa huomioon myös se, että loistevalaisimien valon tunkeutuvuus ei ole kovinkaan hyvä. Jos kasvi saa valoa vain ylhäältä päin, jäävät alaoksat hyvin vähälle valolle mikä taas johtaa kasvin hitaaseen kasvuun ja pienentää oleellisesti kukintojen määrää. Tämän vuoksi on suositeltavaa hankkia lisävalaistusta myös ala- ja keskioksille. Tämä kuitenkin taas rajoittaa kasvien määrää pienessä tilassa. Välttävään tulokseen voidaan päästä niinkin pienellä kuin 1000 lumenin valoteholla per neliöjalka, mutta näin vähäisillä valotehoilla sadon määrään vaikuttavat muut tekijät (mm. lannoitus, lämpötila ja kastelu) kasvattavat merkitystään. ==== Energiansäästölamppujen kokoaminen ==== [ TODO: Kokonaista tekstiä ohjeeseen ] Tässä esitellään kaksi vaihtoehtoista tapaa kytkeä energiansäästölamput, yksihaarainen ja kaksihaarainen. {| |-- | [[Kuva:ESL-kytkentä-1.gif]] | [[Kuva:ESL-kytkentä-2.gif|380px]] |-- |} ==== Esimerkkejä ESL-järjestelmistä ==== [ TODO: esimerkkejä, kuvia ] ==== Lajikkeen valinta ==== Lajikkeiden erityisominaisuudet korostuvat etenkin silloin, kun valotehoa on 3000 lm / kasvi tai vähemmän. Villin sativalajikkeen kasvattaminen voikin osoittautua painajaiseksi ESL-kasvattajalle. Siksi onkin aiheellista tutustua eri lajikkeisiin miettien omia tarpeitaan, ja tämän perusteella tehdä kompromisseja lajikkeiden suhteen. Lajikkeet, joiden tiedetään kasvattavan paljon kukintoja tai olevan erityisen helppoja kasvattaa, soveltuvat parhaiten ESL-kasvatukseen. Aloittelijalle soveltuvia lajikkeita ovat mm. Northern lights, Oasis (NL #2), Shiva, Super Skunk, Skunk #1, Afghani, Shiva shanti, California orange ja Lowryder (erittäin pieniin tiloihin). Lisää tietoa lajikkeista löytyy [[Hupu_2/Kannabislajikkeet#Lajikekuvaukset|täältä]]. Puhtaat indicat ja indicapainotteiset lajikkeet soveltuvat varsin hyvin kasvatettaviksi pienilläkin valotehoilla. Tietyt sativa-indica -hybridit soveltuvat myös oikein hyvin, mutta lajikkeen ominaisuuksiin kannattaa perehtyä ennen siementen hankkimista. Puhtaan tai lähes puhtaan sativalajikkeen kasvatus pienellä valoteholla on kaikkea muuta kuin yksinkertaista. Sativa-lajikkeilla kun on tapana venyä enemmän kuin keskivertokasvattajan kaapissa olisi tilaa. Pienellä valoteholla kasvi venyy vielä entistä enemmän, eikä kasvin ohut varsi jaksa kannatella vähäistenkään kukintojen painoa. Sato saattaa myös jäädä melko pieneksi. Jos tavoitteena on kuitenkin kasvattaa sativa-lajikkeita energiansäästölamppujen alla, on suositeltavaa käyttää mahdollisimman lyhytkasvuista ja mahdollisimman suuren sadon tuottavaa lajiketta, mahdollisimman lyhyellä kukinta-ajalla. Näin saatetaan päästä kohtuulliseen lopputulokseen. Tällaiset sativa-ESL-yhdistelmät ovat kuitenkin melko kokeellisia ja saattavat tuottaa takaiskuja, joten ensikertalaisen ei kannata niitä välttämättä yrittää, vaan valita mieluummin kasvi, josta pienillä virheilläkin saa paljon irti. ==== Kasvatus ==== Hampun ESL-kasvatukseen pätevät samat perussäännöt kuin esimerkiksi SpNa-valaisintakin käytettäessä. Koska ESL:t eivät tuota valotehoa ikinä liikaa, kannattaa kasvattajan harkita [[Hupu_2/Sisäkasvatus#ScrOG_-_Screen_Of_Green|ScrOG:n]] tai taivuttelun käyttöä maksimoidakseen valotehon hyödyn. ESL-valaisimet eivät valaise tehokkaasti kovin syvälle, joten mahdollisimman tasainen latvusto auttaa valotehon hyötykäytössä merkittävästi. Sama pätee kaikkiin heikkotehoisiin valaisimiin, jotka eivät lämpene voimakkaasti. Tehokkaalla taivuttelulla tai ScrOG:n käytöllä useammat latvat saavat maksimaalista valoa ja täten saatavan sadon määrä kasvaa. Tällöin myös vaivalloinen valojen hajasijoittelu kasvin ympärille tulee tarpeettomaksi. ; Kun verso nostaa päätään : * Pienten taimien valontarve ei ole kovin suuri, joten pelkkä pöytälamppukin (11 W pienoisloisteputki, näitä saa kirpputoreilta usein parilla eurolla) riittää tässä vaiheessa. Nämä lamput eivät käy kovinkaan kuumina, joten sopiva etäisyys kasviin on suunnilleen 3-5 cm. Jos käytössäsi on 23 W energiansäästölamppu, kannattaa lamppu asettaa n. 7-10 sentin päähän kasvin latvasta. * Kasvi alkaa kaivata lisää valoa, kun se on kasvattanut itselleen kaksi ensimmäistä paria "kunnollisia" lehtiä, eli kolme seuraavaa lehtiparia sirkkalehtien jälkeen. Mikään ei tietenkään kiellä kasvattamasta heti alkuun isommallakin lampulla. Tärkeintä kuitenkin on se, että kasvi on riittävän lähellä lamppua eikä lämpötila ole liian korkea. * Kasvia kannattaa tarkastella ainakin pari kertaa päivässä. Etenkin kastelun jälkeen kasvilla on tapana hieman venähtää ja koska etäisyys lamppuun ei ole suuri, on vaarana, että kasvi polttaa itsensä. ; Kasvuvaihe :[[Kuva:Esl.jpg|thumb|right|Koristehamppua pienloisteputkien valossa.]] * Jos käytössäsi on eritehoisia lamppuja, siirrä viimeistään tässä vaiheessa tehokkain lamppu valaisemaan kasvin latvaa. Etäisyys valaisimeen n. 5-10 cm. * Kasvia on hyvä sumutella silloin tällöin. Kasvi nauttii kosteasta ilmasta. Lisäksi kosteus suojaa kasvia vihannespunkeilta. Liika kosteus kuitenkin altistaa kasvin erilaisille kasvitaudeille sekä homeelle. Sumuttele kasvia esim. parin päivän välein. * Alempia oksia valaisevat lamput kannattaa myös sijoittaa riittävän etäälle, koska kasvi kääntelee lehtiään valoa kohden ja näin ollen saattaa polttaa lehtensä. 10-15 cm etäisyys riittää. * Jos kasvi/kasvit joutuvat olemaan useampia vuorokausia yksin, on hyvä siirtää valaisimet normaalia kauemmaksi. Hamppu ehtii parissa päivässä kurottaa yllättävän pitkälle. * Kasvia kannattaa käännellä muutaman päivän välein. Näin kasvi saadaan kasvamaan tasaisesti joka suunnalta. * Oskilloiva (sivusuuntaan kääntyilevä) tuuletin on hyvä apu vahvistamaan kasvin vartta ja pitämään lämpötilan optimissa. Jos tuuletinta ei ole käytössä, vartta voi yrittää vahvistaa ravistelemalla kasvia muutamia kertoja päivässä. Älä kuitenkaan käytä liikaa voimaa, ettei varsi katkea. * Kasvi on valmis siirrettäväksi kukitukseen 25-35 cm mittaisena. Valaisimien värilämpötilasta johtuen kasvi saattaa aloittaa kukkimisen ilman valojakson vaihtamista. Esikukinnot ilmestyvät yleensä kasvin ylimpään kolmannekseen, päävarren ja siitä lähtevien oksien liittymäkohtaan. Esikukinta alkaa epämääräisillä vihreillä pallukoilla. Selkeän varren päässä roikkuva pieni pallukka on melko varma merkki hedekasvista. Emikasvin tunnistaa viimeistään siitä, kun pallukoista alkaa työntyä valkoisia haituvia. Esikukinta tarkoittaa sitä, että kasvi on valmis aloittamaan kukintansa. Välttääkseen riskiä siitä, että kasvi muuttuu hermafrodiitiksi, on suositeltavaa siirtää kasvi 12/12-valojaksoon. Jos lannoitusta ei vielä ole vaihdettu kukituslannoiteeseen, siirry viimeistään tässä vaiheessa käyttämään matalatyppistä PK-lannoitetta. ; Kukkimisvaihe :[[Kuva:pienloisteputkien_tulos.jpg|thumb|right|Pienloisteputkien alla kukintovaiheeseen asti kasvanut yksilö.]] Yleiset hampun kukitusohjeet pätevät myös ESL-valaisimia käytettäessä. Tässä on kuitenkin listattu muutamia vinkkejä kukitukseen. * Puutarhan valot ovat nyt 12 tuntia päällä ja 12 tuntia pois päältä. Valojakson ei tarvitse olla aivan minuutilleen tarkka, mutta mitä tarkempi, sitä parempi. Pistorasiaan liitettävä ajastin maksaa alle 10 €, tämä laite säästää kasvattajan hermoja koko rahan edestä. Jos päätät kukittaa kasvisi ilman ajastinta, kasvit olisi hyvä saada valoon/pimeään ainakin puolen tunnin tarkkuudella. Joskus kasvit kestävät yllättävänkin suuria heilahteluja valojaksossa muuttumatta hermafrodiiteiksi, mutta tämä on täysin yksilöllinen ominaisuus. * Kannattaa varautua hieman pidempään kukkimisaikaan kuin mitä siementoimittaja ilmoittaa, sillä vähäisestä valomäärästä johtuen kukkimisaikakin saattaa venyä parilla viikolla. * Ala- ja keskioksien lisävalot kannattaa suunnata mahdollisimman tarkasti kukintoihin sadon määrän lisäämiseksi. * Kasvin sumuttelu kannattaa lopettaa kukkimisvaiheessa kokonaan, etteivät kukinnot homehdu. * Kukkimisvaiheessa kasvi tarvitsee paljon valoa. Mikäli kaapin perällä lojuu ylimääräisiä energiansäästölamppuja, kannattaa nekin ripustaa nyt puutarhaa valaisemaan. == Vesiviljely == Tästä osa on siirtynytkin [[Hupu 2/Sisäkasvatus#Kasvualusta|tänne]] -- Katsokaa siis minne lisäätte ja mitä, ja koittakaa pitää hommassa punainen lanka. === Yleistä [ TODO ] === TODO: Lannoitteiden käytöstä, perustyypit hydroissa, jne.. === Esimerkkejä vesiviljelyjärjestelmistä [ TODO ] === TODO === Bubbler === ==== Laatikon valinta ja muokkaus ==== Laatikon koko riippuu kasvatusmetodista ja kasvatettavien kasvien määrästä. Esimerkkitapauksessa käytetään 26 litran vetoista laatikkoa, jonka saa marketista kannen kera n. 3 euron hintaan. Laatikkoon on tarkoitus istuttaa kaksi pistokasta. 10 l vettä bubblerissa vastaa suunnilleen 30 l juuritilaa multakasvatuksessa. Ennen käyttöä laatikko kannattaa maalata mustaksi lämpömaalilla, ettei valo pääse laatikosta läpi ja aiheuta ravinneliuoksessa levää, joka puolestaan voi aiheuttaa juurien mädäntymistä. Tämän jälkeen muista pestä laatikko huolellisesti miedolla saippualiuoksella, jottei muovista irtoa ikäviä aineita ravinneseokseen. Laatikon kansi tarvitsee vielä aukot verkkoruukuille, joten sitä varten leikataan kanteen niin monta aukkoa kun tarve on. Esimerkkitapauksessa käytetään kahta fetajuustopurkista tehtyä verkkoruukkua. Kanteen on lisäksi tehtävä aukko ilmaletkulle. Tämän jälkeen laatikon kansi maalataan pohjasta mustaksi ja päältä valkoiseksi tai vaihtoehtoisesti peitetään se heijastavalla materiaalilla (mylar, mv-muovi, folio). Suositeltava materiaali laatikoille on kova tai elintarvikemuovi. Pehmeästä muovista tehdyistä laatikoista saattaa irrota myrkkyjä jos veden ph on matala. {| |-- | [[Kuva:Laatikko.jpg|thumb|150px|Bubbler-laatikko ennen muokkausta]] | [[Kuva:Kansi.jpg|thumb|150px|Bubblerin kansi leikattuna]] | [[Kuva:Kansi1.jpg|thumb|150px|Kansi vuorattu foliolla]] |-- |} ==== Ilmapumppu, ilmakivet, letkut ja liittimet ==== Tarvittavat välineet löydät eläin-/akvaariokaupasta. Ilmapumpun kapasiteetti riippuu laatikon koosta sekä ilmakivien määrästä, mutta nyrkkisääntönä voitaneen pitää sitä, että mitä tehokkaampi pumppu, sitä enemmän hyötyä siitä on. Tehokkaampi pumppu tai liian vähän ilmakiviä tarkoittaa luonnollisesti kovempaa meteliä, joka vaikeuttaa stealth-kasvatusta. Esim. 400 l/h pumppaava pumppu tuottaa jo huomattavaa (joskaan ei häiritsevää) ääntä. [http://growfaq.medicalgarden.org/growfaq/745.htm GrowFAQ]:n mukaan kannattaa hankkia pumppu, joka pumppaa vähintään 0,5-0,6 l/min jokaista vesitilan gallonaa (~4 litraa)<!-- 3,79l --> kohti. Eli tämän mukaan vaikkapa 20 litran bubblerin kaveriksi tulisi olla vähintään 2,5 litraa minuutissa pumppaava pumppu. Nämä ovat kuitenkin vain ohjeellisia arvoja, eivät absoluuttisia minimiarvoja. Ilmamäärällä 0,5 litraa ilmaa / minuutti / 4 litraa vettä saadaan seuraavan taulukon arvot: {| border="1" style="border:1px" cellspacing="0" cellpadding="3" |-- ! Bubblerin koko, litraa || Suositeltu pumpun ilmamäärä |- | 10 || 75 l/h (1,25 l/min) |- | 20 || 150 l/h (2,5 l/min) |- | 25 || 188 l/h (3,13 l/min) |- | 50 || 375 l/h (6,25 l/min) |- | 100 || 750 l/h (12,5 l/min) |- |} Esimerkkitapauksen 26 l vetoisessa laatikossa pärjää kyllä mainiosti jo n. 80 l/h pumpulla. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että ravinnenesteen huono hapetus voi altistaa kasvin juuristo-ongelmille. Pienitehoisemman pumpun kanssa kannattaakin olla erityisen tarkkana, että hapetus toimii, eivätkä esimerkiksi ilmakivet ole päässeet tukkeutumaan. Ilmakiviä on montaa eri tyyppiä. On olemassa ns. suihkuverhoja, suorakaiteita, pyöreitä ja ties mitä. Pienet kuplat periaatteessa hapettavat ravinneliuosta paremmin, mutta toisaalta pienikuplaiset kivet voivat helpommin tukkeutua. Tässä tapauksessa valittiin neljä isoa, neliön muotoista ilmakiveä (n. 2 euroa/kpl). Ilmakiviä on helppo myös lisätä jälkikäteen, jos ilmapumppua vaihdetaan tai halutaan enemmän kuplia. Ilmakiviä kannattaa ostaa aina muutama varalle, sillä ne ovat bubblerissa kulutustavaraa. Ilmaletkua tarvitaan n. 1,5 metriä tai enemmän, jos halutaan sijoittaa pumppu kauemmas laatikosta. Pätki letkusta neljä pientä pätkää, joihin ilmakivet kiinnitetään. Letkun toiseen päähän tulee toisille ilmakiville T-liitin ja toiseen "plusliitin", jonka kautta ilmakivet yhdistetään ilmapumppuun. {| |-- | [[Kuva:Liittimet.jpg|thumb|150px|Letkut, ilmakivet, liittimet]] | [[Kuva:Laatikko_porisee.jpg|thumb|150px|Laatikko porisee]] |-- |} Aseta pumppu bubblerin lopullisessa sijoituspaikassa niin, että se on veden pintatason yläpuolella estääksesi kohtalokkaan yhdistetyn vesi- ja sähkövahingon. Varsinkin pienempien ilmapumppujen sijoittelua helpottaa se, että ne voidaan laittaa roikkumaan esimerkiksi rautalangan avulla kasvatustilan katosta. Pumpun "roikkuessa" myös syntyvä ääni on huomattavasti pienempi verrattuna siihen, jos pumppu olisi jotain pintaa vasten. ==== Istuttaminen ==== [[Kuva:Pistokas.jpg|thumb|150px|Pistokas ruukussa]] Bubbleriin istuttaminen on kaikkein helpointa suorittaa juurtuneilla pistokkailla, mutta myös mullasta voidaan siirtää kasvit suoraan kevyt-/lecasoran sekaan. Aukkoihin voi myös laittaa kivivillakuutiot ja idättää siemenet niissä. Kivivilla on hyvä peittää esimerkiksi foliolla, mustavalkomuovilla tai kerroksella kevytsoraa, muutoin sen pinnalle voi tulla erilaisia levä- ja sienikasvustoja. Esimerkkitapauksessa pistokas laitettiin verkkoruukkuun (fetajuustopurkki), jonne sekaan laitettiin kevytsoraa. Ruukut siirrettiin tämän jälkeen bubbleriin ja bubbleri oli käyttövalmis. Veden pH-arvo tulisi olla n. 5.2 - 6.5. Lannoitteita aletaan käyttää vasta parin päivän kuluttua istutuksesta ja silloinkin miedoilla annoksilla (1/4 tai 1/3 normaalista). Lannoitteiden käytössä tulee olla erittäin varovainen varsinkin vegetatiivisen kasvun alussa. Varovaisessa lannoittamisessa suihkepullo on avuksi, eli pöntössä voi olla pelkkää vettä tai laiha lannoiteliuos, ja suihkepullolla annetaan tarvittavat typet yms. lehtiruokintana. Näin on hyvä toimia varsinkin ylilannoitustilanteen sattuessa. Bubblerin hyvä ja huono puoli on ravinteiden välitön siirtyminen kasvin käyttöön, ja se luo otollisen tilanteen ylilannoitukselle, mutta toimii myös toiseen suuntaan eli helpottaa ylilannoituksesta toipumista nopealla huuhtoutumisella. ==== Kasvatus bubblerissa ==== [[Kuva:Porisee.jpg|thumb|150px|Bubbler toiminnassa]] Vettä tulisi olla pöntössä ainakin ilmakivet peittävä määrä, mutta ei niin, että ruukkujen pohja ottaa veteen. Aluksi se voi olla kuitenkin tarpeen kun juuret eivät vielä yllä veteen, vaikka roiskuvat vesipisarat yleensä pitävätkin verkkoruukun kosteana. Vedet tulisi vaihtaa kerran viikossa tai kun vesi on laatikosta loppumassa. Veden vaihdon yhteydessä olisi hyvä pestä ilmakivet, letkut ja laatikko sekä huuhdella juuret. Kukitusvaiheessa muu laitteisto (ilmapumppu, kasvatustilan tuuletukset) kannattaa pitää päällä myös pimeän aikana. Ilmapumppua ei tarvitse aivan koko aikaa pyörittää, mutta esimerkiksi 12 tunnin tauko hapettamisessa ei ole hyväksi lannoiteliuokselle eikä juurille. Lisätietoa: [http://growfaq.medicalgarden.org/growfaq/ GrowFAQ: : Hydroponics : Bubblers (DWC)] === Drip feed "Etolahydro" === ; Tarvikkeet : * 2 varastolaatikkoa * 1,5 m laboratorioletkua * 2 m sähköputkea (läpimitta 15 mm) * 2 kpl tulppia (sähköputkeen sopivia) * 1 kpl T-liitin (laboratorioletkuun sopiva) * 1 kpl akvaariopumppu (esim. Sicce Nova tai Eheim) * Kevytsoraa {| |-- | [[Kuva:Laatikot.jpg|thumb|150px|Laatikot]] | [[Kuva:Tarvikkeet.jpg|thumb|150px|Tarvikkeet]] |-- |} ; Kokoaminen : # Laita laatikot päällekkäin ja tee ylemmän laatikon pohjaan pieniä reikiä sentin välein (esim. naulalla) ja yksi isompi reikä laboratorioletkulle. Pienten reikien tulisi olla niin pieniä, että kevytsora ei mahdu niistä läpi. # Sähköputkesta katkaistaan 2 kpl varastolaatikon sisään mahtuvia paloja. # Mittaa laboratorioletkusta alemman laatikon alaosasta ylemmän laatikon yläosaan yltävä letkun pätkä (saa olla vähän pidempikin). Leikkaa laboratorioletkusta myös kaksi noin 10 cm mittaista pätkää. # Laita tulpat katkaistuihin sähköputken pätkiin. Tee reikiä noin 1-2 cm välein putkiin, suoraan linjaan. # Kastelijan kasaamiseen tarvitset T-liittimen ja 2 laboratorioletkun pätkää. Letkut kiinnitetään sähkoputkiin ja vapaat letkun päät liitetään T-liittimeen. # Akvaariopumppu laitetaan alempaan varastolaatikkoon. Pumppuun kiinnitetään letku, joka yltää alemmasta laatikosta ylemmän laatikon yläosaan. # Ylempi laatikko täytetään kevytsoralla ja alemmasta laatikosta ylempään laatikkoon tulevaan laboratorioletkuun kiinnitetään kastelija. # Yli jäävillä sähköputken pätkillä kannattaa kallistaa alempaa laatikkoa pumpun suuntaan ja ylempää laatikkoa toiseen suuntaan. Syy tähän kallistelemiseen on se, että pumppu ottaa tehokkaammin alemman lannoitesäiliönä toimivan laatikon tyhjäksi. {| |-- | [[Kuva:Kastelija.jpg|thumb|150px|Kastelijan rakennus]] | [[Kuva:Kastelija2.jpg|thumb|150px|Valmis kastelija]] | [[Kuva:Pumppulaatikossa.jpg|thumb|150px|Akvaariopumppu]] | [[Kuva:Kasaus.jpg|thumb|150px|Ylälaatikko]] |-- |} ==== Etola-hydron käyttö ==== Kevytsoran voi peittää muovilla tai foliolla, mikä vähentää lannoiteliuoksen haihtumista. Lisäksi se heijastaa valoa takaisin kasveille ja voi estää mahdollisen levän muodostumista. Muoviin/folioon tehdään reiät kasveja varten. Alempi laatikko toimii ravinneliuossäiliönä, josta pumpataan liuosta ylemmän laatikon läpi takaisin alempaan. Näin ollen ravinneliuos huuhtelee juuria, ja kiertäessään lious samalla hapettuu. Riittäväksi havaittu pumpun käyntiaika on 15 minuuttia / 2 tuntia. Tosin pumppua voi pitää myös koko ajan päällä, siitä ei ole haittaa. Ohjeessa kuvatun kokoiseen järjestelmään voi laittaa 2-4 kasvia. Ec:n tai pH:n mittaamisen takia ylempää laatikkoa ei tarvitse irrottaa alemmasta. Riittää, että kastelijan irroittaa pumpunletkusta ja pumppaa pienen määrän ravinneliuosta erilliseen astiaan, josta sitten voi mitata pH:n/ec:n. === Aero === ==== Toimintaperiaate ==== Juuret roikkuvat ilmassa suljetussa tilassa jossa niiden päälle ruiskutetaan hienojakoista ravinnesumua. Tehokas vesipumppu työntää paineella vettä letkustoon josta se purkautuu ylemmässä astiassa sumuna juurten päälle. '''Hyvää/huonoa''' *+rehevä kasvu *-kallis *-työläs rakentaa *-kasvia tuettava paljon *-juuret kärsivät nopeasti jos pumppu hajoaa '''Tarvikkeet''' * Tehokas vesipumppu * Jämäkkää letkua 13mm * Jämäkkää letkua 4,6mm * Sumusuutinta 4kpl * T-liitin sumusuuttimeen 4,6mm 4kpl * T-liitin 4,6mm * L-liitin 4,6mm 4kpl * Supistin 13mm>4,6mm * Kaksi pinottavaa astiaa * Astiaan sopiva kansi 1kpl * mahdollisesti maalia/teippiä ja jätesäkkejä * Verkkoruukku(ja) ==== Rakentaminen ==== # Aseta astiat päällekäin. # Tee kanteen verkkoruukulle reikä ja aseta ylemmän astian päälle. # Maalaa tai teippaa astiat valotiiviiksi. # Tee ylemmän astian pohjaan paljon pieniä tai vahtoehtoisesti muutama iso reikä. Tee vielä yksi 13mm reikä pohjan reunaan (ei kulmaan) letkua varten. # Aseta pumppu alemman astian pohjalle. # Kiinnitä 13mm letku pumppuun ja vie se reiän läpi ylemmän astian seinustalle. # Kiinnitä 4,6mm letku paksumpaan letkuun supistimen avulla. # Vie letku puoleen väliin ylemmän astian seinustaa ja kiinnitä T-liitin (lopuksi kuumaliimaa). # Laita pieni pala letkua toiseen vapaana olevaan liittimeen ja kiinnitä toiseen päähän sumusuuttimen T-liitin. Laita taas pala letkua ja toiseen päähän L-liitin (astian kulmaan, korkeus suunnassa puoleen väliin). Ja taas pala letkua > sumusuuttimen liitin > letkua > L-liitin. Jatka kunnes letkusto palaa T-liittimelle ja jokaisella seinustalla on sumusuuttimelle liitin. #Kiinnitä sumusuuttimet paikoilleen. Tässä vaiheessa kiinnitetään kaikki L- ja sumusuuttimet liittimet kuumaliimalla seiniin kiinni. Kuumaliima pitää mutta sen saa tarvittaessa purettua melko helposti. == Ongelmat kasvatuksessa == TODO === Ravinneongelmat === TODO: Vaatii vielä hienosäätöä jollain tasolla. Linkki Ravinteet-osioon? Ja vielä lisäselkeytystä. Egh. Tähän 12-vaiheiseen juttuun. Ja jos jotain linkkejä tarvii lisää? Ja raudan kohdalle lisää pH-arvoja! ; Ravinneongelmien ratkaisu : Aloita kohdasta 1. Kun uskot löytäneesi ongelman, lue Ravinteet-osiosta lisää aiheesta. Diagnosoi huolellisesti ennen suurten muutosten tekemistä. #Jos ongelma koskee vain kasvin ala- tai keskiosaa: kohta 2. &hArr; Jos ongelma koskee vain kasvin yläosaa tai kasvukärkiä: kohta 10. &hArr; Jos ongelma näyttää koskevan koko kasvia tasaisesti: kohta 6. #Lehdet ovat tasaisen keltaiset tai vaaleanvihreät, lehdet kuolevat ja putoavat. Kasvu on hidasta. Lehtien reunat eivät ole silminnähden käpristyneet ylös. &raquo; Typen (N) puutos. &hArr; Muu ongelma: kohta 3. #Lehtien reunat ovat kääntyneet ylöspäin ja kärjet ovat mahdollisesti vääntyneet. Lehdet kellertävät (ja mahdollisesti muuttuvat ruskeiksi), mutta suonet säilyvät melko vihreinä. &raquo; Magnesiumin (Mg) puutos. &hArr; Muu tapaus: kohta 4. #Lehdet muuttuvat ruskeiksi tai keltaisiksi. Keltaisia, ruskeita tai kuolleita laikkuja etenkin lehden mahdollisesti käpertyneiden reunojen tuntumassa. Kasvi voi olla liian pitkä. &raquo; Kaliumin (K) puutos. &hArr; Muu ongelma: jatka lukemista. #Lehdet ovat tummanvihreät tai punaiset/violetit. Varsissa ja ruodeissa voi olla violettia tai punaista. Lehdet saattavat kellastua tai käpristyä alas. Lehdet putoilevat helposti. Kasvu saattaa olla hidasta ja lehdet pieniä. &raquo; Fosforin (P) puutos. &hArr; Muu ongelma: kohta 6. #Lehtien kärjet ovat keltaiset, ruskeat tai kuolleet. Kasvi vaikuttaa muuten terveeltä ja vihreältä. Varret saattavat olla pehmeät. &raquo; Ylilannoitus (erityisesti typpi (N)), ylikastelu, vahingoittuneet juuret tai riittämätön mullan ilmavuus (käytä enemmän hiekkaa tai perliittiä). Toisinaan syynä liian vähäinen typpi (N), fosfori (P) tai kalium (K). &hArr; Muu ongelma: kohta 7. #Lehdet ovat käpristyneet alaspäin kuten pässin sarvet, ja ne ovat tummanvihreät, harmaat, ruskeat tai kullanväriset. &raquo; Ylilannoitus (liikaa typpeä (N)). &hArr; Muu ongelma: kohta 8. #Kasvi on kuihtunut, vaikka multa on kosteaa. &raquo; Ylilannoitus, läpimärkä multa, vahingoittuneet juuret, tauti; kuparin puutos (hyvin epätodennäköistä). &hArr; Muu ongelma: kohta 9. #Kasvit eivät kuki, vaikka ne saavat 12 tuntia pimeyttä yli kahden viikon ajan. &raquo; Pimeäjakso ei ole täydellisen pimeä. Liikaa typpeä (N). Liikaa karsimista tai pistokkaiden ottoa. &hArr; Muu ongelma: kohta 10. #Lehdet ovat keltaiset tai valkoiset, mutta suonet ovat enimmäkseen vihreät. &raquo; Raudan (Fe) puutos. &hArr; Muu ongelma: kohta 11. #Lehdet ovat tyvestä alkaen vaaleanvihreät tai keltaiset, kun taas lehtien reunat säilyvät vihreinä. Suonien välissä saattaa olla kuolleita laikkuja. Lehdet eivät ole vääntyneet. &raquo; Mangaanin (Mn) puutos. &hArr; Muu ongelma: kohta 12. #Lehdet ovat vääntyneet, mutta muuten varsin samanlaiset kuin kohdassa 11. &raquo; Sinkin (Zn) puutos. &hArr; Muu ongelma: kohta 13. #Lehdet vääntyvät, minkä jälkeen ne muuttuvat ruskeiksi tai kuolevat. &raquo; Lamppu on liian lähellä kasvia. Harvoin kyseessä on kalsiumin (Ca) tai boorin (B) puutos. &hArr; Muussa tapauksessa kyseessä on ehkä vain heikko yksilö. ; Ravinteet : Typpi - kasvit tarvitsevat kasvuvaiheessa runsaasti typpeä, mutta sitä on helppo yliannostella. Lorautitko liikaa? Huuhtele multa pelkällä vedellä. Liukoinen typpi (erityisesti nitraatti) imeytyy juuriin nopeimmin, kun taas liukenemattoman typen (kuten urean) on ensin tultava mullassa olevien mikrobien hajottamaksi, jotta juuret voisivat hyödyntää sen. Vältä ammoniumnitraatin liiallista käyttöä, koska se voi häiritä muiden ravinteiden toimintaa. Liiallinen typpi viivästyttää kukinnon alkamista. Kukituksen loppuvaiheessa kasveille tulee antaa niukasti typpeä maun parantamiseksi. Kalium - liika natrium (Na) voi syrjäyttää kaliumin aiheuttaen näin kaliumin puutoksen. Korkea suolapitoisuus voi johtua leivinjauheesta (natriumbikarbonaatilla tehdystä pH:n nostosta), liiasta lannoitteesta tai vettä pehmentävien suodattimien käytöstä (näitä ei tule käyttää). Jos ongelmana on natrium, huuhdo multa. Kaliumin imeytyminen voi estyä liiasta kalsiumista, ammoniumnitraatista tai mahdollisesti kylmästä säästä johtuen. Fosfori - vähäinen puutos on normaalia kukinnon aikana, mutta liika on tietysti liikaa. Punaiset ruodit ja varret ovat monille lajikkeille ominaisia, minkä lisäksi kyseessä saattaa olla yhtäaikainen typpi-kalium-magnesiumpuutos, joten punaiset varret eivät ole varma merkki fosforin puutoksesta. Liika fosfori voi aiheuttaa raudan puutoksen. Magnesium - magnesiumin puutos on melko tavallinen, koska hamppu käyttää sitä paljon ja monissa lannoitteissa ei ole sitä tarpeeksi. Magnesiumin puutoksen voi korjata helposti liuoksella, jossa on teelusikallinen epsomsuoloja 15 litrassa (jauhetaan ja liuotetaan ensin kuumaan veteen) tai lehtiruokinnalla, jolloin liuoksessa on teelusikallinen kahdessa litrassa. Kun teet multaseosta, käytä puoli teelusikallista dolomiittista kalkkikiveä multalitraa kohden saadaksesi tarvittavan magnesiumin. Magnesiumin imeytyminen voi estyä, jos kalsiumia, klooria tai ammoniumnitraattia on liikaa. Älä käytä liikaa magnesiumia, koska se voi estää muiden ravinteiden imeytymisen. *** pH: multa + vesi molemmat! Rauta - kasvit eivät voi käyttää rautaa hyväkseen, jos veden tai mullan pH on liian korkea. Jos puutosta ilmenee, laske pH noin 6,5:een (kivivillassa noin 5,7:ään) ja varmista, ettet käytä liikaa fosforia, joka voi estää raudan imeytymisen. Käytä kelaattiyhdisteistä rautaa imeytyvyyden maksimoimiseksi. Lue lannoitteen tuoteseloste - kelaattiyhdisteinen rauta on voitu ilmaista esim. termillä "rauta EDTA". Raudan liiallinen käyttö ilman riittävää fosforin lisäämistä voi aiheuttaa fosforin puutteen. Mangaani - mangaanin imeytyminen estyy, jos pH on liian korkea tai rautaa on liikaa. Käytä kelaattiyhdisteistä mangaania. Sinkki - myös sinkin imeytyminen estyy, jos pH on liian korkea. Sinkin, raudan ja mangaanin puutos esiintyy usein yhtä aikaa, ja aiheuttajana on yleensä liian korkea pH. Älä käytä liikaa hivenaineita. Laske pH:ta, jos se on ongelmana, jolloin kasvi pystyy käyttämään ravinteet. Käytä lehtiruokintaa, jos kasvi näyttää erityisen heikolta. Käytä kelaattiyhdisteistä sinkkiä. Varmistu veden laadusta - Kalkkeutuneet hanat ja suihkun suuttimet merkitsevät, että käyttövesi on "kovaa", mikä johtuu yleensä liiallisesta mineraalipitoisuudesta. Jos vesijohtoveden liuenneiden hiukkasten pitoisuus on yli 200 ppm (miljoonasosaa), vesi on "kovaa" ja vaatii tämän vuoksi lähempää tarkastelua etenkin jos kasveilla on kroonisia ongelmia. Pyydä vesilaitokselta alueesi vesijohtovettä koskeva analyysi, joka yleensä kattaa pH:n, liuenneiden hiukkasten pitoisuuden ja mineraalitason (myös saasteet, karsinogeenit yms.). Tämä on tavanomainen pyyntö etenkin nykypäivänä, joten se ei herätä erityistä huomiota. *** tämä kaipaa lisäinfoa Tavanomaiset vedensuodattimet eivät alenna korkeaa liuenneiden hiukkasten tasoa, mutta hintavammat käänteisosmoosiin perustuvat laitteet, tislausvälineet ja ioninpoistolaitteet toimivat halutulla tavalla. Digitaalinen liuenneiden hiukkasten pitoisuusmittari (tai sähkönjohtavuusmittari) on hyödyllinen väline lannoiteliuoksen ravinnetason tarkkailussa ja se maksaa itsensä takaisin ennen kuin aavistatkaan. ; Yleisiä lannoitusvinkkejä : Hamppu on hyvin sopeutuvainen kasvi, mutta mitä paremmin kasvin tarpeet otetaan huomioon lannoitettaessa kasvia ja mitä tarkemmin mahdollisia puutostiloja tarkkaillaan (ja korjataan), sitä kiitollisemmin hamppu kasvaa ja kukkii, mikä näkyy myös sadossa. *** onko lannoitesuhteet tarkastettu ja ajantasaistettu? Jos ovat ok, niin sitten ei mitään. Nyrkkisääntönä on käyttää enemmän typpeä ja vähemmän fosforia kasvuvaiheen aikana ja päinvastoin kukitusvaiheen aikana. Pyri pitämään N:P:K -suhteena kasvuvaiheessa noin 10:7:8 (tämä on tietysti sama suhde kuin 20:14:16) ja kukitusvaiheessa 4:8:8. Tarkista pH ravinteiden lisäämisen jälkeen. Jos käytät vesisäiliötä, pidä vesi liikkeessä ja vaihda vesi kahden viikon välein. Yleinen liuenneiden hiukkasten ohjearvo on: taimet = 50-150 ppm; juurtumattomat pistokkaat = 100-350 ppm; pienet kasvit = 400-800 ppm; isot kasvit = 900-1800 ppm; viimeinen kukitusviikko = vaihda pelkkään veteen. Nämä ovat vain ohjearvoja, ja monet tekijät voivat muuttaa kasvien tarvitseman määrän. Etenkin eräät orgaaniset ravinteet ovat "näkymättömiä" liuenneiden hiukkasten mittareille, joten käytä liuenneiden hiukkasten mittaustulosta vain todellisen ravinnetason arviona. Jos et ole varma uudesta lannoitteesta, noudata lannoitteen tomaatille tarkoitettuja ohjeita. Kasvata lähellä muutama tomaatti tai retiisi vertailua varten. PH - Veden pH:n tulee ravinteiden lisäämisen jälkeen olla noin 5,9 - 6,5 (kivivillassa 5,5 - 6,1). Yleisesti ottaen hivenaineiden (raudan, sinkin, mangaanin, kuparin) imeytyminen estyy pH:n noustessa yli 7,0:n (emäksinen), kun taas pääravinteiden (typen, fosforin, kaliumin, magnesiumin) saanti voi vaikeutua happamassa mullassa tai vedessä (alle 5,0). Vesijohtovesi on usein liian emäksistä. Paljon turvetta tai muuta orgaanista ainesta sisältävällä mullalla on taipumus happamuuteen, minkä voi korjata lisäämällä dolomiittista kalkkikiveä. Mullan testaussarjojen tarkkuus vaihtelee, ja yleensä hinnalle saa vastinetta paremman mittaustarkkuuden muodossa. Veden mittauksessa voidaan käyttää akvaarioliikkeistä saatavia väriä vaihtavia, halpoja pH-testejä. Nämä ovat kuitenkin epätarkkoja. Investoi digitaaliseen, mielellään vedenkestävään pH-mittariin. Tätä ei tarvitse katua. Kylmyys - Kylmä sää (alle 10°C) voi estää fosforin imeytymisen. Jotkin lajikkeet kuten päiväntasaajan seudun sativat eivät viihdy kylmässä ilmanalassa. Jos juuret pidetään lämpiminä, kasvi sietää normaalia alhaisempiakin lämpötiloja. Kuumuus - Jos lamput ovat liian lähellä kasvia, kärjet saattavat käpristyä, kuivua ja näyttää palaneilta, mikä muistuttaa ravinneongelmaa. Kun pidät kättä minuutin ajan kasvien kärkien tasalla, sen ei pitäisi tuntua kuumalta. Nosta lamppuja ja/tai suuntaa tuuletin kuumalle alueelle. Huoneen lämpö tulee pitää alle 29°C - tai alle 33°C, jos käytät lisähiilidioksidia. Kosteus - Ohuet, lakastuneet lehdet voivat johtua alhaisesta kosteudesta. Yleensä 40-80% kosteus on sopiva. Home ja sienet - Tummat laikut lehdillä ja kukinnoissa saattavat olla hometta. Alenna kosteutta ja lisää ilmanvaihtoa, jos home tuottaa ongelmia. Poista kaikki kuolleet lehdet olivatpa ne missä tahansa. Pidä puutarha puhtaana. Hyönteiset - Lehtien päällä olevat valkoiset laikut voivat johtua alapuolella olevista punkeista. Suihkeet - Lehtiruokintasuihkeella voi kirkkaiden lamppujen alla olla "suurennuslasivaikutus" . Tästä voi aiheutua pieniä valkoisia, keltaisia tai palaneita täpliä, jotka voidaan sekoittaa ravinneongelmiin. Jotkin suihkeet voivat aiheuttaa myös kemiallisia reaktioita. Riittämätön valaistus - pitkäkasvuisuus johtuu usein vääränlaisesta valaistuksesta. Älä käytä tavallisia hehkulamppuja ("kasvilamppuja") tai halogeenejä hampun kasvattamiseen. Investoi loistelamppuihin (hyvä) tai kaasupurkausvalaisimiin (paljon parempi), jotka tuottavat intensiivistä valoa, jota hamppu tarvitsee hyvää kasvua ja tiheitä kukintoja varten. Kaikkein parasta on kasvattaa auringonvalossa. Pistokkaat - juurtumattomien pistokkaiden kellastuvat lehdet voivat johtua liiasta valosta, tai siitä että varsi ei kosketa kunnolla juurrutusalustaa. Kytke mahdollinen hiilidioksidin tuotto pois päältä, kunnes pistokkaat ovat juurtuneet. Liika lannoittaminen saattaa kuihduttaa tai lakastuttaa pistokkaat - tavallinen vesijohtovesi riittää pistokkaille. === Tuholaiset === TODO: Kuvia yleisimmistä ötököistä tai (mieluummin) linkit kuviin johonkin? Kasvatusharrastuksesi jatkuessa tulet ennemmin tai myöhemmin törmäämään tuhohyönteisiin. Usean kasvin tilassa valloille päässeet tuholaiset pystyvät tekemään kasveista selvää jälkeä. Sisätiloissa tuholaiset löytävät ihanteellisen ympäristön täynnä ruokaa ilman luonnollisia vihollisia. On hyvä tietää, miltä tuholaiset näyttävät, missä kohtaa kasvia ne voivat asustaa ja millaisia ovat tyypilliset oireet. Kaikki oireet eivät kuitenkaan johdu tuholaisista, vaan usein ravinteista. Suurennuslasi ja jokapäiväinen tai vähintään muutaman päivän välein tehty tarkastus voi pelastaa puutarhan täystuholta. Usein tuholaiset lymyävät lehtien alapinnoilla. Tarkan kuvan tuholaisista ja niiden aikaansaannoksista saadakseeen täytyisi suurennuslasin olla ainakin 8-kertaiseksi suurentava. Tärkeintä on kuitenkin kasvien säännöllinen tarkkailu. Normaalille kasville torjunta olisi helpompaa, mutta hamppuun ei kemiallisia torjunta-aineita kannata ruiskuttaa. Biologiset torjunta-aineet eivät ole myrkyllisiä, joten niitä voidaan käyttää seuraavien tuholaisten poistoon. Neem-öljy on eräs luonnollinen ja tehokas hyönteismyrkky, jota valmistetaan Neem-puun siemenistä puristamalla. Mäntysuopaliuos on toinen luonnollinen torjunta-aine, joka tehoaa joihinkin tuholaisiin. Kaupassa löytyvistä torjunta-aineista voi käyttää pyretriinipohjaisia torjunta-aineita (pyretriini on nopeasti hajoava luonnon hyönteismyrkky). '''Vihannespunkit''' (''Tetranychus urticae'') Vihannespunkki on epäviralliselta nimeltään kehrääjäpunkki, nimi juontuu punkin kehräämästä seitistä. Vihannespunkit ovat useimmiten oranssinsävyisiä alle 0,5 mm pitkiä hämähäkkieläimiä. Näitä ei pitäisi ilmestyä, jos ilmankosteus on yli 50 %. Vihannespunkit on helppo tunnistaa kehruuseiteistä, mutta usein silloin on jo liian myöhäistä. Jos hamppusi lehdet muuttuvat likaisen keltaisiksi ja alkavat vähitellen putoilla, voi kasvissa olla vihannespunkkeja. Vihannespunkkien ehkäisemiseksi kannattaa kasveja tutkia muutaman päivän välein suurennuslasilla. Niiden aiheuttamat vauriot ilmenevät pieninä, vaaleina pisteinä lehdissä. Näistä pisteistä vihannespunkit ovat alhaalta päin imeneet kasvin nesteitä. Aloita katsomalla lehtien alapintoja, yleensä nämä erittäin pienet hämähäkkieläimet viihtyvät siellä. Munat ovat pyöreitä, ulosteet kuin pieniä pisteitä. Voit myös löytää tyhjiä kuoriutumisnahkoja tai ohuita kehruuseittejä. Jos punkkeja on paljon ja ne ovat ehtineet kutoa seittiä, niistä voi olla hyvin vaikeaa päästä kokonaan eroon. Vihannespunkit viihtyvät kuivassa ja lämpimässä kuten muutkin hämähäkkieläimet, joten helpoin torjuntakeino on nostaa ilmankosteutta. Ripusta kostea pyyhe kasvatustilaan tai sumuttele säännöllisesti vedellä, varsinkin lehtien alapintoja. Lämpötilan pitäminen matalana huonontaa lisääntymismahdollisuuksia. Valitettavasti vihannespunkit pysyvät hengissä myös viileämmässä ja aloittavat rajun lisääntymisen heti lämpötilan noustua. Jos huomaat vihannespunkkien valloittaman kasvin, poista se heti kasvatustilasta. Näin pystyt pelastamaan muut kasvit tartunnalta. Käsittele kasvi torjunta-aineella ja sumuta kunnolla. Nosta kasvatustilan ilmankosteus yli 50 prosenttiin ja laita kasvi takaisin kasvatustilaan. Seuraa tilannetta muutaman päivän ajan. Usein pelkkä sumutus ja ilmankostuden nosto riittävät. '''Ansarijauhiaiset''' (''Trialeurodes vaporariorum'') Täysikasvuinen jauhiainen on valkoinen ja omistaa siivet. Nämä 1,5–2 mm pitkät hyönteiset lehahtavat ilmaan kasvia kosketettaessa. Toukat ovat muodoltaan soikeita ja litteitä, väriltään vaaleita tai värittömiä ja asustavat lehtien alapinnoilla. Myös munat sijaitsevat lehtien alapinnoilla, yleensä keskisuonen ympärillä tai sivusuonten kohdilla tiiviinä ryppäinä. Aluksi ne ovat lähes värittömiä, myöhemmin tummahkoja tai mustia. Aikuiset ja toukat imevät kasvin nesteitä ja erittävät tahmeaa ulostetta lehdille. Nesteiden imeminen ei vioita kasvia kovin pahasti, vaikka aiheuttaakin nuorten osien epämuodostuneisuutta. Tahmea uloste sen sijaan on erittäin hyvä kasvualusta haitallisille sienille ja homeille. Jauhiaiset lisääntyvät nopeasti ja valtaavat pian kaikki muutkin kasvit. Niistä on vaikea päästä eroon, ja sen vuoksi ne on hävitettävä heti, kun ne ilmestyvät (ja havaitaan). Suurennuslasilla kannattaa tarkkailla päivittäin, jolloin tartunnan saamisen jälkeen voit vielä pelastaa kasvisi. Jos tuhot ovat jo edenneet pitkälle, on kasvi heitettävä menemään. Mäntysuopaliuos sopii jauhiaisten hävittämiseen. 20-50 millilitraa nestemäistä mäntysuopaa sekoitetaan hyvin litraan lämmintä vettä ja kasvi ruiskutetaan kauttaaltaan tällä liuoksella. Myös neem-öljyä ja torjunta-aineita voi käyttää. '''Hyppyhäntäiset''' (''Collembola'') Hyppyhäntäiset ovat pieniä, 1-4 mm:n pituisia valkoisia tai harmaita matoja. Suurennuslasilla katsottaessa niillä on kuitenkin kuusi jalkaa ja lyhyet tuntosarvet. Ne siis eivät ole matoja vaan alkeellisia, kosteassa viihtyviä hyönteisiä. Vakavia vaurioita ne eivät hampulle aiheuta, mutta niiden ilmaantuminen kertoo ylikastelusta. Näitä ei siis ilmesty, jos annat mullan kuivua muutaman sentin syvyyteen kastelukertojen välillä ja kastelet järkevillä vesimäärillä. Hyppyhäntäiset eivät kuitenkaan voi elää vedessä, joten torjunta on helppoa. Upotat vain ruukun reunoja myöten huoneenlämpöiseen veteen ja pidät pinnan alla noin puoli tuntia. Silloin osa hyönteisistä nousee kellumaan pinnalle ja loput hukkuvat. Poista pinnalla kelluvat talouspaperilla. Tämän jälkeen nosta ruukku hitaasti ylös ja huuhtele ruukku, reunat ja vettä sisältänyt astia tarkoin. Toista käsittely tarvittaessa, jos hyppyhäntäiset ilmestyvät uudelleen. '''Lehtikirvat''' (''Aphididae'') Lehtikirvat ovat alle 4 mm pitkiä hyönteisiä, jotka imevät kasvista nesteitä. Onneksi ne ovat kaikista helpoimmin havaittavia tuholaisia. Lehtikirvat elävät lehtien alapinnoilla ja nuorissa latvaversoissa, jotka saattavat olla täysin niiden peitossa. Lehtikirvat lisääntyvät suotuisissa oloissa nopeasti. Lehdet ja versot käpristyvät ja lopulta kuivuvat. Lehtikirvat myös tartuttavat kasveihin virustauteja ja erittävät lehdille tahmeaa ulostetta. Tämä tahmea uloste on erittäin hyvä kasvualusta haitallisille sienille ja homeille. Lehtikirvat on onneksi helppo hävittää. Sekoita 20-50 ml nestemäistä mäntysuopaa hyvin litraan lämmintä vettä ja ruiskuta kasvi kauttaaltaan tällä liuoksella. Torjunta-aineita voit myös käyttää. '''Kilpikirvat''' (''Coccidae'') Kilpikirvat näyttävät pieniltä ruskeilta kohoumilta kasvien suonissa ja jäävät usein havaitsematta. Havaittaessa niitä voi jo olla liikaa. Jos kasvi on pahoin saastunut, se on järkevintä heittää pois. Aikuiset kilpikirvat eivät liiku ollenkaan, ne vain imevät kasvista ravintoa paikoillaan. Toukat sen sijaan etsiytyvät sopiviin kohtiin ja alkavat muodostaa suojakseen kovaa kilpeä, jonka valmistumisen jälkeen ne eivät enää ikinä liiku. Kilpikirva pitää itseään paikoillaan hyvin kehittyneen kärsänsä avulla ja munat kehittyvät kilven takareunan alle. Kun toukka kuoriutumisen jälkeen etsii sopivaa kohtaa, saattavat ne tällöin vaeltaa ja tartuttaa toisen kasvin. Kilpikirvoja on vaikea saada pois, sillä myrkyt tepsivät vain kilpeä valmistaviin toukkiin. Aikuiset kilpikirvat raaputetaan irti esim. teroitetulla puutikulla tai ohuella, teräväkärkisellä veitsellä. Toukat hävitetään ruiskutuksella (esim. pyretriinillä tai Neem-öljyllä), joka toistetaan 2-3 kertaa runsaan viikon välein. '''Villakilpikirvat''' (''Pseudococcius citri'') Villakilpikirvat eivät ole yleisiä asuinhuoneissa. Ne näyttävät pieniltä vaaleilta pumpulitupoilta, sillä ne erittävät valkeita vahalankoja, jotka pian peittävät niiden ruumiit. Tämän suojakerroksen takia ne ovat vastustuskykyisiä hävitysyrityksille. Villakilpikirvat ovat 3-4 millimetrin mittaisia ja ne elävät lehtihangoissa, lehtien poimuissa, varren haaroissa ja muissa suojaisissa kohdissa. Villakilpikirvat raaputetaan irti ja kasvi ruiskutetaan torjunta-aineella. '''Ripsiäiset''' (''Thysanoptera'') Jos hamppusi lehdille ilmestyy harmaanvalkeita laikkuja, kyseessä voivat olla ripsiäiset. Nämä laikut vähitellen yhtyvät ja saavat hopeisen kimalluksen. Lehtien alapinnoilla näkyy ulosteita pieninä pilkkuina. Aikuiset ripsiäiset omaavat neljä siipeä ja ovat 1-2 mm pituisia sekä kapeita. Ne lennähtävät ilmaan kasvia koskettaessa. Ripsiäisten munia ei tarvitse edes hedelmöittää, joten ne lisääntyvät todella helposti. Yleensä munat löytyvät kasvin nuorimmista osista. Vihertävänkeltaiset toukat asustavat lehtien alapinnoilla ja niitä on todella vaikea havaita. Ripsiäiset selviytyvät yleensä torjunta-aineista ja siksi niitä vastaan on vaikea taistella. Käsittely on tehtävä toistuvasti kerran viikossa, kunnes ripsiäiset pysyvät kurissa. '''Harsosääski''' (''Sciaridae'') Harsosääskeä kutsutaan usein virheellisesti kukkakärpäseksi tai banaanikärpäseksi. Harsosääski on hentorakenteinen ja noin 2-3 mm pituinen musta lentävä hyönteinen. Aikuinen harsosääski näyttää aivan pieneltä mustalta kärpäseltä, joka etenee vaappuvasti lentäen. Yleensä harsosääsket ilmestyvät asuntoon mullan välityksellä, kokemusten mukaan ainakin Biolan musta multa sisältää usein harsosääsken munia. Harsosääski viihtyy kosteassa mullassa, ja munii mullan pintakerroksiin. Munista kehittyy noin 3-5 mm pituisia toukkia, jotka ovat nuorena lasimaisen läpikuultavia ja myöhemmin valkoisia. Toukan pää on musta. Aikuiset harsosääsket syövät pääosin levää tai ruukkujen pinnassa olevaa hometta eivätkä siten vahingoita kasveja. Sen sijaan toukat syövät levän lisäksi myös taimien hiusjuuria ja saattavat siten runsaana esiintyessään haitata taimien kasvua.<br> Mullan tulisi aina kuivua parin senttimetrin syvyyteen, myöskin kahden sentin kevytsorakerros mullan pinnalla auttaa harsosääskien torjunnassa. Aikuisia harsosääskiä voi hävittää kärpässumutteilla. Toukkia torjutaan kastelemalla multa 2-3 % mäntysuopaliuoksella tai pyretriinillä pakkauksen ohjeen mukaan. Käsittely on uusittava 2-3 kertaa viikon välein. === Kasvitaudit === Hamppu on altis monille erilaisille taudeille. Niistä pahimpia ovat erilaiset virus- ja bakteeritaudit. Virustaudeista aiheutuvat vauriot muistuttavat usein ravinteista tai väärästä pH:sta aiheutuvia. Jos kyseessä kuitenkin on virustauti, ei mitään enää ole tehtävissä.<br> Bakteeritauteja ovat erilaiset homeet, sienet ja mädät. Usein bakteeritaudeilla on hyvin tunnusomainen ulkonäkö. Mahdollisimman hyvissä oloissa kasvava ja kasvupaikassaan viihtyvä hamppu välttyy helpommin bakteeritaudeilta. Jos se kaikesta huolimatta sairastuu, parantuu se myös helpommin. Kasvuolosuhteet sekä lajikkeen luontainen vastustuskyky ovat avaimet hampun terveeseen elinkaareen. ; Levä : [[Kuva:Spyrogyra-bgiu.jpg|thumb|Hyvin rehevää leväkasvustoa ulkona]] Levä on itse asiassa kasvi kuten hamppukin. Väriltään se on vihertävää tai rusehtavaa. Levä tarvitsee valoa, happea ja ravinteita elääkseen. Kahta jälkimmäistä vesiviljelyssä riittää yllin kyllin. Levän kolmesta elinehdosta emme voi poistaa kahta viimeistä, joten ratkaisuna on valo.<br> Valoa ei saa missään nimessä päästää kasvatusastiaan, joten astia täytyy suojata valolta. Valon estämiseen sopii kaikki tumma, kuten mm. musta maali ja jätesäkit, tai valoa heijastavat materiaalit (esim. alumiinifolio). Varsinkin kivivillassa levästä tulee ongelma, koska levä tukkii helposti kivivillan pienet, kapillaari-ilmiöön perustuvat hapenottoaukot. Levä tukkii myös usein ilmakivet, ja pahasti levitessään letkut ja muut ahtaat paikat. Parhaiten levää voi ennaltaehkäistä tiivistämällä kasvatusastian valolta ja tarkkailemalla astiaa säännöllisesti. ==== Virustaudit ==== [[Kuva:Tobacco mosaic virus structure.png|thumb|300px|Mosaiikkiviruksen rakenne.]] Virukset ovat kasvissa hyvin ikäviä, sillä niitä ei voi nähdä. Se olisi mahdollista vasta 10 000 kertaa suurentavalla elektronimikroskoopilla, joita ei aivan joka taloudesta löydy. Virukset ilmenevät monin eri tavoin. Kasvi voi myös olla oireeton, mutta kuitenkin saastuttaa muita kasveja. Virustauteja on vaikea tunnistaa, sillä usein samanlaisia oireita aiheutuu esimerkiksi ravinne- tai tuholaisongelmista. Jos kasvisi on vielä taimi ja kasvattelee ensimmäisiä lehtiparejaan, ei lehtien vääntyilystä tarvitse huolehtia. Usein ensimmäiset lehdet ovat epämuodostuneita. Jos kasvisi on juuri istutettu pistokas, joka on otettu varsinkin kukituksen aikana, ei myöskään ole syytä huoleen. Kukkimisvaiheesta kasvuvaiheeseen siirtyminen on kasville shokki ja aiheuttaa oireita. Usein myös liian lähellä oleva kuuma valaistus saa kasvin lehdet käpertymään, jolloin kannattaa tarkistaa lämpötila latvan tasolta. Jos hamppusi on aikuinen ja lehdet käpertyvät ja muuttuvat keltaisiksi, on kasvisi '''voinut''' saada tartunnan. Tavallinen oire on mosaiikkitauti, jossa vihreisiin lehtiin alkaa muodostua vihertävänkeltaisia laikkuja. Keltaisia laikkuja voi myös olla renkaina, jolloin kyseessä on rengaslaikkutauti. Lehdet voivat kellastua ja pudota kokonaan, vaikka kyse ei olisi ravinneongelmista - tosin varsin usein kyse on juuri ravinteista. Virusten valloittaman kasvin lehdet voivat olla ryppyisiä ja epänormaalin paksuja tai ohuita. Ne voivat myös omata ruskeita eli kuolleita laikkuja. Usein nämä kuolleet laikut kuitenkin aiheutuvat vahvan lannoitteen tai pH:n-alentajan jäämisestä lehdille. Kasvu voi pysähtyä ja hamppu jäädä kääpiökasvuiseksi. Kukkiminen ja hedelmöittyminen on heikkoa. Kuitenkin tämä(kin) yleensä johtuu valaistuksen tai ravinteiden vähäisyydestä, myös hiilidioksidin puute tai riittämätön ilmanvaihto voi olla mahdollinen ongelmien aiheuttaja. Toisinaan on siis todella vaikea erottaa, onko kyse viruksesta vai jostain muusta ongelmasta. Virukset voivat tarttua monella tavalla, esimerkiksi jos kasvit koskettavat toisiaan tai omien käsiesi kautta. Jos kosketat saastunutta kasvia ja sen jälkeen tervettä, voi tartunta olla mahdollinen. Usein pistokkaisiin iskee kasvitauteja, varsinkin jos niitä on otettu saastuneesta emosta. Siemenissä viruksia kulkee harvoin. Jos olet lopulta varma siitä, että kasvia vaivaa jokin virustauti, on kasvi parasta heittää pois, ruukkuineen ja multineen. [[Kuva:Harmaahome2.jpg|thumb|Harmaahomeen saastuttama varsi.]][[Kuva:Harmaahome kukinnossa.jpg|thumb|140px|Harmaahomeen valloittama kukinto (engl. Bud rot).]] ==== Sienitaudit ==== Sieni-itiöitä lentelee koko ajan ympärillämme olevassa ilmassa, ja kämmenillämme niitä on tuhansia. Otollisissa olosuhteissa kasviin kiinnittyneet itiöt alkavat kuitenkin itää ja lisääntyä. Ne kykenevät helposti pilaamaan sadon, jos muutamaan asiaan ei kiinnitetä huomiota. Ilmankosteus täytyy pitää matalana, enintään 80 %:ssa ja ilmanvaihto riittävänä. Ilman täytyy myös olla liikkeessä kasvien välissä; varsinkin tiiviissä kasvatustyyleissä, kuten SOG:ssa ja ScrOG:ssa tämä on erityisen tärkeää. Vältä pimeänjakson aikana tapahtuvaa ilmankosteuden nousemista ja yleistä kasvien vahingoittamista. Pidä kasvatustila puhtaana; poista aina kuolleet ja vioittuneet lehdet.<br> '''Huom!''' Lopeta kasvien sumuttelu kokonaan kukkimisvaiheessa, jotta kukinnot eivät homehdu. Homeen ja sienien valloittamat kasvinosat eivät myöskään sovellu käytettäväksi, sillä poltettaessa ne voivat aiheuttaa vakavan hengitystieinfektion. '''Harmaahome''' ''(Botrytis)'' Harmaahome on hamppuun ilmestyvistä homeista yleisin. Se ilmenee aluksi valkoisina homepisteinä, jotka muuttuvat pian harmaiksi. Tartunta lähtee usein liikkeelle heikosta kasvikudoksesta, kuten esimerkiksi pistokkaanotto-kohdasta tai vahingoittuneista lehdistä. Kukintoihin levitessään harmaahomeesta muodostuu varsinainen riesa. Poista aina kuolleet ja vahingoittuneet tai homeen valloittamat kasvinosat. Alenna kasvatustilan ilmankosteutta ja tehosta ilmanvaihtoa - ilman täytyy myös liikkua kasvien välissä. Homepesäkkeen luokse on hyvä asentaa hehkulamppu tai energiansäästölamppu, sillä valo ja lampun kuivattama ja lämmittämä ilma tuhoavat harmaahometta tehokkaasti. '''Härmä''' ''(Erysiphales)''[[Kuva:Härmä.jpg|thumb|140px|Kuvassa etualalla härmän valloittama lehti. Ylempänä ja vasemmalla pieniä, pölyisiä ja pistemäisiä pesäkkeitä.]] Härmä on yleinen ja nopeasti leviävä kasvitauti. Härmä viihtyy viileässä, varjoisassa ja huonon ilmanvaihdon omaavissa kohdissa. Korkea ilmankosteus, jollainen yllättää usein varsinkin öisin, saa härmän itämään. Aluksi tartunta ilmenee pieninä ja vaaleina, hieman harmahtavina pölyn näköisinä laikkuina. Sormella pyyhkäistessä härmää irtoaa. Muutamassa päivässä härmä levittää itiöitä yllättävän laajalle alueelle, tällöin kasvatustilassa niitä lentelee miljoonia, etsien otollisia lisääntymisalueita.<br> Pitkälle edenneen härmän valloittamat lehdet ovat kuin tasaisesti valkoisen pölyn peitossa. Ensiksi valloittuvat alempana olevat lehdet ja lopulta härmän ylöspäin levitessä kukinnot ovat vaarassa. Kukinnot pelastaaksesi voit joutua korjaamaan sadon etuajassa. Härmä on vaikea hävittää kokonaan, sillä sen pysäyttäminen vaatii nopeaa tunnistusta. Paras ehkäisykeino on ilmankosteuden pitäminen matalana, mieluiten välillä 50-60 %. Pimeän valojakson aikana tapahtuvaa ilmankosteuden nousua tulee välttää, näin härmä ei lähde itämään. Ilman täytyy liikkua kasvien välissä, sekä mahdollisesti ilmanpuhdistimella voit merkittävästi vähentää ilmassa leijailevia itiöitä. Poista aina kaikki härmän valloittamat lehdet. Härmää voi hävittää ruokasoodalla eli toisin sanoen natriumbikarbonaatilla. Annostuksena 4 ml ruokasoodaa sekoitetaan hyvin litraan vettä, tällä liuoksella sumutetaan härmän valloittamat osat tai kokonainen kasvi. Käyttökertojen välillä lehdet täytyy sumuttaa pelkällä vedellä, koska kasvit eivät liiemmin pidä suurista ja toistuvista määristä natriumia. Kaupallisista torjunta-aineista ainakin Neem-öljy ja GH:n Plant Shield toimivat. '''Nokisienet''' ''(Capnodium)'' Varsinkin jauhiaisten, lehtikirvojen, kilpikirvojen ja villakilpikirvojen tahmeissa ulosteissa (eli nk. mesikasteessa) kasvaa usein nokisieniä. Nämä ulosteet toimivat erinomaisena kasvualustana kaikenlaisille sienille. Nokisienet eivät pahemmin vahingoita kasvia, mutta tekevät siitä ruman ja estävät sen lehtien toimintaa. On kuitenkin sääli, jos sienet leviävät kukintoihin, sillä niiden valloittamia osia ei tule polttaa. Torjuntakeinona hävitetään tahmeaa ulostetta tuottavat tuholaiset ja pidetään ilmankosteus matalana, enintään 80 %:ssa. Ilmanvaihtoa kannattaa lisätä. Poista sienien valloittamat lehdet ja pidä kasvatustila muutenkin puhtaana. [[Image:Roots.JPG|thumb|140px|Terve juuristo.]] [[Kuva:Juurimätä.jpg|thumb|140px|Juurimädän mädättämät juuret.]] '''Juurimätä''' ''(Pythium)'' Vesiviljelyssä juurimätä on vakava ja yleinen juuriston sienitauti. Juurimätä aiheuttaa kasvun hidastumista, satojen pienenemistä tai pahimmassa tapauksessa jopa kasville kuoleman. Pahasti tuhoutunut juuristo ei voi parantua, mutta nopeasti havaittaessa ja torjuttaessa juuristo voi vielä palautua terveen vaaleaksi. Esiasteella juurimätä usein ilmenee kellertävinä ja roikkuvina lehtinä, mikä kylläkin voi johtua ravinteista, ravinneliuoksen väärästä pH-arvosta tai juurien hapenpuutteesta. Ravinneliuoksen pH-arvo ei enää luonnollisesti nouse, vaan sen sijaan alkaa laskea, veden ravinnepitoisuus taasen nousee ja kasvit ottavat tavallista vähemmän vettä. Juurenpäät voivat palaa, mikä taas kerran voi johtua jostakin muusta, kuten tässä tapauksessa valosta tai ylilannoituksesta. Varmin juurimädän tunnusmerkki ovat rusehtuvat juuret. Myöhemmin juurimätä ilmenee rusehtavina, haisevina ja limaisina juurina - kasvin vihreät osat voivat tästä huolimatta näyttää terveiltä. "Juuret haisevat aivan viemäriltä" -lausahdus kuvailee tilannetta hyvin. Lopuksi juuret muuttuvat vielä ruskeammiksi ja alkavat kuolla, lopulta kasvin vihreät osat kärsivät pahasti ja lehdet alkavat kuihtua. Juurimätää voidaan enneltaehkäistä juuria säännöllisesti tarkkailemalla, näin juurien muutokset havaitaan ajoissa. Kasvatusastian/ -järjestelmän vedet on hyvä vaihtaa viikoittain ja kaikki järjestelmän veteen koskettavat osat tulee steriloida. Yleensäkin kaikenlainen sterilonti onnistuu parhaiten ja turvallisimmin vetyperoksidilla, sitä voi ostaa erivahvuisina apteekeista ja kasvatustarvikeliikeistä. Ravinneliuoksen pH-arvo tulee pitää alle 6.2 ja lämpötila alle 25 °c, nämä ehkäisevät juurimädän ilmestymistä suuresti.<br> Kun huomaat juurien muuttuneen rusehtaviksi: puhdista juuret ja steriloi varsinkin kasvatusastia tarkoin vetyperoksidilla, poista useimmat pahasti tuhoutuneet juurenpätkät, ja vaihda kasvatusastiaan/ -järjestelmään uudet vedet. Toista tarvittaessa. === Haju === Kasvi lajikkeesta riippuen saattaa alkaa kasvatuksen edetessä tuoksua voimakkaasti ja haju on helposti tunnistettavissa hampun tuoksuksi. Tämä saattaa houkutella paikalle kutsumattomia vieraita. Vaikein tilanne on kerrostaloissa jossa postiluukusta rappukäytävään leviävät tuoksut kantautuvat parhaimmassa tapauksessa ylimmästä kerroksesta aina ulko-ovelle asti. Siksi hajunpoisto onkin tärkeää ja se onnistuukin helposti tee-se-itse laitteilla ja pienella panostuksella. ==== Hajunpoisto ==== TODO: Erillinen luku diy-hajunpoistojärjestelmiä koskien? + lisää muita hajunpoistajia kuin ionisaattori? Paras ase hajuja vastaan on aktiivihiilisuodatin. Aktiivihiilisuodattimen toiminta-ajatus on johtaa ilmaa aktiivihiilirakeiden läpi. Aktiivihiili sitoo itseensä lähes kaiken ylimääräisen ilmasta, joten suodatettu ilma on puhdasta ja hajutonta. Suodatin ei ole ikuinen, koska aktiivihiilirakeet kyllästyvät, eli niiden suodattavuus alenee ajan kuluessa. Keskimäärin kyllästyminen tapahtuu 3-12 kuukaudessa, riippuen suodatettavan ilman laadusta ja käytön tiheydestä. Aktiivihiilen suodatusominaisuudesta kertonee erittäin paljon se seikka, että 1 gramma aktiivihiiltä "sisältää" 500-1000 m² pinta-alaa. Tämä kyseinen pinta-ala koostuu aktiivihiilen huokoisesta rakenteesta mahdollistaen tehokkaan hajujen sitomisen. Aktiivihiilisuodatin asennetaan kasvatustilaan lämpimämpään ylälaitaan, josta se johdetaan asianmukaisesti mitoitetulla puhaltimella kasvatustilan ulkopuolelle. Ilmanvaihdosta ulostulevan ilman pitäisi olla lähes tuoksutonta. Suodattimen ja puhaltimen lisäksi tarvitset useimmiten järjestelmään ilmastointiputkea. Valmiita järjestelmiä voi ostaa alan erikoisliikkeistä, jos on epävarma itse rakennetun järjestelmän toimivuudesta. Oikein suunnitellulla ilmanvaihtojärjestelmällä pidät myös kasvatustilan lämpötilan hallinnassa. ; Muita hajunpoistajia : Edullisemmilla ionisaattoreilla ei ole huomattavaa vaikutusta tuoksun hallintaan. Mikäli perheessä on kuitenkin muutenkin käyttöä ionisaattorille, hieman suurempi kertainvestointi parempaan laitteeseen eliminoi ilmasta myös hajuja, epäpuhtauksia ja esimerkiksi sieni-itiöitä. === Loma-ajan kastelu === Kun tiedossa on viikon pituinen etelänmatka, jäävät kasvit pitkäksi aikaa ilman hoivaa. Viikon aikana multa alkaa kuivua, ja kasvit kurottavat kohti tulikuumaa valaisinta. Kun palaat lomanvietosta, saattavat latvat olla palaneina heijastimen sisässä. Valaisin täytyykin nostaa tavallista korkeammalla matkalle lähtiessä. Vaikka hyvä ystävä lupaisikin huolehtia kastelusta, voi usein olla parempi huolehtia asiasta itse - jää myös paljon vähemmän huolehdittavaa. Kaikilla ei välttämättä edes ole luotettavaa ystävää, joten tarvitaan jonkinlainen kosteutta säilyttävä järjestelmä. Tehokas ilmanvaihto ja suuritehoiset valaisimet kuivattavat tietysti huomattavasti nopeammin kuin pienimuotoinen ESL-kasvatus. '''Muovipussi''' Muovipussi pitää mullan kosteuden sisällään viikon ajan. Multa kastellaan kunnolla ja ruukun ympärille sidotaan muovipussi. Älä sido liian tiukkaan - pussissa ei saa tulla ilmatonta, joten jätä pussi hieman auki varren ympäriltä. '''Sanomalehti''' Viikon ajan voi mullan pitää kosteana sanomalehtien avulla. Multa kastellaan kunnolla, ja mullan päälle laitetaan reilu kerros märkää sanomalehteä. Sanomalehti tulee asettaa varren ympärille halkion avulla. Märkä sanomalehti pitää hyvin kosteutta allaan. '''Kastelulanka''' Kastelulanka on eräänlainen kastelija, jossa lanka imee vettä tarvittaessa. Kastelulanka koostuu ohuen muoviletkun sisässä olevasta puuvillalangasta. Kastelulangan toinen pää painetaan multaan ja toinen pää vedellä täytettyyn pulloon. Kasvi imee vettä vain niin paljon kuin tarvitsee - multa ei siis kastu liikaa. Kastelulangan on oltava liossa ja vedellä kyllästetty ennen käyttöön ottamista. '''Turveastia''' Turpeella täytetyssä astiassa kasvit tulevat toimeen 2-3 viikkoa. Tarvitaan suuri astia ja reilusti turvetta. Turve täytyy laittaa likoon muutama päivä ennen matkalle lähtöä, näin se ehtii imeä vettä mahdollisimman paljon. Turpeen on oltava kostean ja märän rajamailla. Turvetta laitetaan 5-10 sentin kerros suuren astian pohjalle, ja ruukku asetetetaan turpeen päälle. Tämän jälkeen ruukun sivuille jäävät raot tukitaan turpeella. Myös ruukun pinta tulee peittää turpeella, tämä on kaikista tärkeintä muoviruukkua käytettäessä! Jätä kuitenkin varren ympärille pieni ilmatila. Saviruukulle aivan mahtava, turpeen sijasta voi käyttää myös vaahtomuovia. '''Altakastelu''' Altakasteluruukusta on hyötyä matkailijalle. Altakasteluruukussa kastelua tarvitaan vain muutaman viikon välein. Myös kasvit hyötyvät altakasteluruukusta ja kasvattavat vahvat juuret joilla imevät vettä ruukun alla olevasta kastelutilasta. Altakasteluruukut minimoivat mullassa asustelevien tuholaisten määrän kukkaruukussa, sillä kukka kastellaan putken kautta juurille, ja multa ei kostu läpimäräksi. == Kotikasvatuksen ekologia == Kannabiksen kotiviljely on lähes poikkeuksetta eettisempää kuin hasiskauppaan sekaantuminen, mutta ekologista se ei välttämättä ole. Vaikka hamppu yhteyttää voimakkaasti ja parantaa havaittavasti huoneilmaa, se vaikutus tuskin riittää korvaamaan keinoviljelyn aiheuttamien sähkö-, materiaali- ja joskus vesikulujen haitallista vaikutusta ympäristöön. Kasvatuslamput ja tuulettimet syövät satoja watteja sähköä, vesiviljelyjärjestelmät juovat litroittain vettä. Kemialliset lannoitteet ovat kulutustavaraa, joiden valmistus ja jakelu kuormittaa ympäristöä. Valaisimet ja sähkölaitteet voivat olla huolimattomasti asennettuina vaarallisia. Eettisesti valveutunut kotipuutarhuri joutuu väistämättä harkitsemaan ekologisia kysymyksiä. Kuinka suuri sato on riittävä ja kuinka voimakkaalla lampulla sen saa? Kuinka paljon valoa kasvit tarvitsevat eri kasvuvaiheissa? Kuinka paljon oma sähkönkulutus kuormittaa ympäristöä? Mikä kasvatusjärjestelmä on taloudellinen mutta antaa hyvän sadon? Olisiko ulkokasvatus hyvä vaihtoehto? Ekologinen kasvattaja pyrkii tuottamaan satonsa tehokkaasti ja turvallisesti. Oikeussaleissa asiantuntemusta pidetään usein raskauttavana seikkana, mutta ekologinen hampuusi hankkii ammattitaitoa ollakseen mahdollisimman harmiton. Hyvä hyötysuhde merkitsee minimaalisia ympäristövaikutuksia jokaista kerättyä grammaa kohden. Seuraavat neuvot auttavat kotiviljelijöitä vähentämään ympäristökuormitustaan: * Osta sopivan kokoinen lamppu eli tuota vain omiin ja lähipiirisi tarpeisiin. Ylimitoitetut sadot kasvattavat paitsi ekologista jalanjälkeä myös tuotantokustannuksia, rikosoikeudellisten seuraamusten riskiä, yleistä kuumotusta ja joskus liiallista käyttöä. * Käytä kasvuvaiheessa kevyempää valaisinta ja säästä teholamput kukitusta varten. * Vältä tarpeetonta valaistusta. Kasvuvaiheen 18/6-valojakso kuluttaa lähes 25 % vähemmän sähköä kuin ympärivuorokautinen valaistus. Lisäksi monien mielestä kasvit hyötyvät kasvuvaiheessakin yöllisestä lepojaksosta, jolloin ne saavat kerätä voimiaan. * Osta ekosähköä. Muutaman prosentin lisä sähkölaskussa on käypä hinta kestävämmästä valinnasta. * Sijoita kasvatustilaasi. Kertapanostus tehokkuuteen maksaa itsensä nopeasti takaisin, kun sama sähkölasku tuottaakin muhkeamman lopputuloksen. * Sijoita laatuun. Halvat ajastimet, ESL-lamput ja polttimot kärähtelevät tämän tästä, ja niiden yletön kulutus syö paitsi luonnonvaroja, myös rahaa. * Suosi taloudellisia kasvatusjärjestelmiä. Tehokas ravinnejakelu vähentää kulutetun veden ja lannoitteiden määrää, mikä näkyy lompakon lihomisena ja ekologisen jalanjäljen kutistumisena. * Käytä vesipumppua harkiten. Tarpeettoman tehokas nestekierto voi vesiviljelyjärjestelmissä lisätä vedenkulutusta dramaattisesti ilman, että kasvit hyötyvät siitä merkittävästi. * Valitse laadukas ja tuottoisa lajike. Suuri sato lyhyessä ajassa tarkoittaa hyvää hyötysuhdetta. * Käytä luomulannoitteita. Niiden valmistus on ekologisempaa ja ne ovat usein myös laadukkaampia. * Kiinnitä erityistä huomiota turvallisuuteen. Palo- ja sähköturvallisuudesta huolehtiminen vähentää taloon ja asukkaisiin kohdistuvia riskejä. Se mikä suojelee asuinympäristöä vaaroilta on ekologista. Kannabiksen kasvattaminen kesäisin ulkoilmassa ja kasvihuoneissa poistaisi suurimman yksittäisen ekologisen haittatekijän, sähkönkulutuksen. Sen lisäksi hamppu parantaa maaperän koostumusta ja valmistaa sitä mahdollisia muita viljakasveja varten. Kannabiskiellon vallitessa [[Hupu 2/Ulkoviljely|ulkoviljely]] on kuitenkin vaikeaa, sillä laiton kasvi ei nauti oikeusturvaa. Ulkokasveja on hankala piilottaa katseilta ja ne ovat alttiita virkavallan ja varkaiden väliintulolle. Paremmin Suomen oloihin soveltuvien lajikkeiden jalostuskin on haasteellinen prosessi, kun yksi ratsia voi tehdä tyhjäksi vuosien työn. On paradoksaalista, että rikollisesti maahantuotu, etelän auringon alla kasvatettu kannabis on alkujaan ekologisempaa tavaraa kuin kotimainen kaappikukinto. Reilun kaupan tuote se ei kuitenkaan missään nimessä ole, eikä pohjolaan rahtauksensa jälkeen ansaitse myöskään erityistä luonnonystävän mainintaa. {{Hupu2}} [[Luokka:Hupu 2]] 1063 13700 2006-06-09T15:30:46Z Addic 18 /* Kasvatus */ {{hupu2}} == Johdanto == Ulkoviljely on paitsi vaihtelua sisäkasvatukseen, myös mahdollisuus niille, jotka eivät jostain syystä pysty kotonaan sisällä hamppua viljelemään. Hamppu on varsin sopeutuvainen kasvi ja myös Suomessa on mahdollista kasvattaa ulkona jopa kukintoa. Ulkokasvatus on varsin erilaista kuin sisäkasvatus monessa suhteessa: samanlaisia erikoismenetelmiä ei voida käyttää, mutta toisaalta kasvit voidaan jättää selviytymään enemmän oman onnensa nojaan. Kannattaa pitää mielessä myös se, että kasvien kasvaessa vapaasti luonnossa, ei kulu sähköä eikä naapurin piipahtaminen iltakahveella kotonasi aiheuta kuumottavaa tunnetta takaraivossa vaatekaapin raosta tihkuvan keltaisen valon takia. Ulkokasvatuksessa on myös tekijöitä, joihin kasvattaja ei itse voi juurikaan vaikuttaa - etenkin sääolot - ja siksi ulkokasvatusten lopputuloksesta ei voi milloinkaan olla täysin varma, vaikka itse tekisi parhaansa kasvien hyvinvoinnin eteen. Koska Suomen kesä on hyvin valoisa, kasvit eivät saa saa useimpien lajikkeitten tarvitsemaa pimeää aikaa kukkimisen aloittamiseen ja usein kukinto jää pieneksi jos sitä tulee ollenkaan. Jos kukkia ei tullut, ei kannata vaipua epätoivoon sillä lehdet ja varret voi käyttää hyödyksi valmistamalla esimerkiksi varsista kannabisvoita ja lehdistä leivoksia. Näissä tapauksissa määrä korvaa laadun, kolmimetrisen hamppujättiläisen lehtien määrää tulee usein aliarvioitua. Ulkona kasvaessa kasvin tila on rajoittamaton ja monet oikeat ulkolajikkeet ottavatkin luonnossamme aivan uudet mittasuhteet, jolloin syyskuussa voi lehtiä ja varsia tulla yllättävän suuria määriä. == Lajikkeen valitseminen == Suomen pohjoisen sijainnin vuoksi kesä on hyvin valoisa, mutta toisaalta lyhyt. Periaatteessa monikin lajike kykenee eloon Suomen kesässä, mutta kukinnan alku ja valmistuminen voi olla epävarmaa valoisampien öiden takia. Jos olet aloittelija kasvatuksessa ja tavoittelet ainoastaan lehteä sekä kokemusta, voit onnistua millä tahansa lajikkeella. Valitse tällöin mieluiten mahdollisimman suureksi kasvavia kasveja, jolloin lehteäkin tulee eniten. Joillakin hamppulajikkeilla (mm. ruderalis-alalajista jatkojalostetut lajikkeet) on ns. '''autoflower'''-ominaisuus. Autoflower-lajikkeilla kukinta alkaa valojaksosta riippumatta ja valojakso ei myöskään vaikuta kukinnan pituuteen. Tunnetuin puhdas autoflower-lajike on LowRyder. Myös ns. '''pitkänpäivän lajikkeet''' voivat ehtiä kukkia Etelä-Suomessa. Joillain mm. vuoristoisilla alueilla kasvavilla hampuilla löytyy ominaisuutta aloittaa kukinta pitkänpäivän (18 valoa, 6 pimeyttä) ja puolipitkänpäivän (16/8) valojaksoissa. Tällainen pitkänpäivän kukintaominaisuus on jalostettu suhteellisen vakioksi ns. early-lajikkeisiin (mm. Early Girl, Early Pearl). Kaikki nykyiset "earlyt" vaativat poikkeuksetta vähintään kuukauden mittaisen esikasvatuksen ollakseen sukukypsiä (kykeneviä kukkimaan) siinä vaiheessa, kun päivä lyhenee 18:aan tuntiin. Helsingin korkeudella tämä tapahtuu noin heinäkuun puolessa välissä, pohjoisemmassa myöhemmin. Usein (varsinkin puhekielessä) sekä varsinaisia autoflower-lajikkeita (lähinnä Lowryder ja sen risteytykset) että Suomessa kukkimaan kykeneviä pitkänpäivän lajikkeita sanotaan autoflower-lajikkeiksi. Osa "autoflower-lajikkeista" aloittaa kukintansa hieman myöhemmässä iässä (varsinkin suuremmiksi kasvavat pitkänpäivän lajikkeet), joten näiden kasvien kasvatus kannattaa aloittaa hyvissä ajoin sisätiloissa, jolloin ne ovat ulkokauden alussa jo kohtuullisen kokoisia. '''Seuraavat lajikkeet on havaittu Suomessa hyvin tai kohtalaisesti menestyviksi''': * [http://kalainfo.hamppu.net/?big+thc BIG thc] * [http://kalainfo.hamppu.net/?doubleruder Doubleruder] * [http://kalainfo.hamppu.net/?early+girl Early Girl] * [http://kalainfo.hamppu.net/?early+pearl Early Pearl] * [http://kalainfo.hamppu.net/?early+special Early Special] * [http://kalainfo.hamppu.net/?early+misty Early Misty] * [http://kalainfo.hamppu.net/?fin+420 FIN 420] * [http://kalainfo.hamppu.net/?jeppis+girl Jeppis Girl] * [http://kalainfo.hamppu.net/?jeppis+joy Jeppis Joy] * [http://kalainfo.hamppu.net/?jeppis+pearl Jeppis Pearl] * [http://kalainfo.hamppu.net/?lowryder Lowryder] * Mr. Grow * [http://kalainfo.hamppu.net/?passion+%231 Passion #1] * [http://kalainfo.hamppu.net/?pekin+pehku Pekin Pehku] * Purple Finn * [http://kalainfo.hamppu.net/?purple+power Purple Power] * [http://kalainfo.hamppu.net/?ruderalis+indica Ruderalis Indica] * [http://kalainfo.hamppu.net/?ruderalis+skunk Ruderalis Skunk] * [http://kalainfo.hamppu.net/?stuporsonic Stuporsonic] Luonnollisesti em. lajikkeiden risteytykset ovat myös potentiaalisia ulkokasveja. [[Hupu_2/Linkit#Siemenpankkeja|Siementoimittajia]] == Ulkokasvatuksen aikataulu == '''Maaliskuu''': valmistelu ja [[Hupu_2/Sisäkasvatus#Idätys|idätys]]: * voit idättää pitkään esikasvatettavien kasvien siemenet sekä mahdollisen ulkokasvien pistokasemokasvin siemenet '''Huhtikuu''': valmistelu, idätys ja [[#Esikasvatus|esikasvatus]]: * alkukuukaudesta "earlyt", loppukuussa autoflower-siemenet [[Kuva:Ulkohampuusi.png|thumb|right]] '''Toukokuu''': idätys, [[#Esikasvatus|esikasvatus]], istutus: * [[#Kasvatuspaikan valmistelu|kasvatuspaikat voi käydä valmistelemassa]] roudan sulettua * nyt idätettävät autoflowerit valmistuvat heinä-elokuussa * toukokuun puolivälistä lähtien [[#Istutus|taimia voi viedä ulos]], etenkin etelässä '''Kesäkuu''': (idätys), [[#Istutus|istutus]] ja kasvukausi: * kesäkuussa myös pienet taimet pärjäävät jo hyvin ulkona ja 10.6. jälkeen on "varmaa istutusajankohtaa" * kesäkuun lopussa alkaa olla viimeinen hetki idättää autoflower-siemeniä, jos niistä haluaa ulkona valmista kukkaa * sukupuolien paljastuttua voidaan [[#Hedekasvien poistaminen|poistaa hedekasvit]] '''Heinäkuu''': [[#Kasvatus|kasvun aikaa]], [[#Sadonkorjuu|sadonkorjuu]]: * muista rikkakasvien [[#Kitkeminen|kitkeminen]], jotta ne eivät pääse valtaamaan istutuksiasi * heinäkuun aikana suoritetaan useimmat ulkopölytykset * ensimmäiset autoflower-kasvit voivat valmistua heinäkuun lopulla; sadonkorjuu '''Elokuu''': [[#Kasvatus|kasvun aikaa]], [[#Sadonkorjuu|sadonkorjuu]]: * sadonkorjuu; useimmat autoflowerit ja aikaisimmat "earlyt" * elokuun alussa ehtii vielä suorittamaan ulkopölytyksiä '''Syyskuu''': loppukasvu, sadonkorjuu: * [[#Sadonkorjuu|sadonkorjuu]]; viimeiset autoflowerit syyskuun alkupuolella, "earlyt" ennen syyskuun loppua Lämpimämmillä seuduilla ja paikoilla kasvit saattavat pärjätä ulkona jopa lokakuun alulle, joskin hallojen saapuessa ne kannattaa yleensä korjata viimeistään pois. [[Image:Ruovesi Forest.jpg|thumb|right|Nuorta koivikkoa, koivumetsä Ruovedellä]] == Kasvatuspaikan valitseminen == Hyvien siementen saamisen ohella parhaan kasvatuspaikan valinta on tärkein tekijä, jonka viljelijä kohtaa. Eräs parhaista paikoista on peltoalue, jolla kasvaa puita ja pensaita. Purojen ja jokien penkereet ovat myös hyviä paikkoja. Tällöin kannattaa kuitenkin ottaa huomioon mahdollisten tulvien vaikutukset. Kasvattajien tiedetään vieneen hamppuja ruukuissa kallioisille ja vuoristoisille alueille. Tämä mahdollistaa hyvän auringonvalon saannin, vaikka maaperä onkin kivinen ja ravinteeton. Paikan kaivaminen alueelle, jossa on paksuja mutta lyhyitä pensaita, on myös hyvä vaihtoehto. Tiheät pensaat kasvavat tarpeeksi isoiksi, jotta ne toimivat jonkinlaisena näkösuojana sekä toimivat esteenä läpikululle. === Maaperä === Kunnon maaperän löytäminen on vaikeaa, mutta ilman sitä ei saa paljoa niitettävää. Jos löydät paikan, jolla on muuten loistavat ominaisuudet, mutta surkea maaperä, voi maaperää tuoda paikalle kasvin tarpeiden verran. Jos maa on valmiiksi hyvin rikasta ja kuohkeaa, ei lisämultaa ulkoviljelyssä välttämättä tarvita; useimmiten kuitenkin mullan lisääminen kasvatuspaikalle on jos ei välttämätöntä, niin ainakin erittäin suotavaa. Hamppu kannattaa sijoittaa mielummin aurinkoiseen alavaan rinteeseen, etteivät pienimmätkin hallayöt vie kovan uurastuksen tuloksia mennessään. Ylempänä rinteessä maaperä on usein liian kuivaa. Maaperän voi tietysti myös tehdä itse paikan päälle, mutta aina ei sitäkään tarvitse niin tarkasti toteuttaa, jotta tulos olisi hyvä. Maaperä on usein rikkainta peltoalueilla, joilla on ollut kasvillisuutta vuosikausien ajan. Pellot kierrättävät ravinteita maaperässä ja muodostavat paksun kerroksen orgaanista ainetta. Tällainen maaperä ei tarvitse paljoakaan valmisteluja kasvatuksen aloittamiseen, kun taas muunlaiset maapohjat vaativat enemmän vaivannäköä. Hiekkaiset maaperät tarvitsevat usein päällysmultaa. Saviset maaperät tarvitsevat mullan tapaan jotain väliainetta, kuten turvetta ja hiekkaa, jotka sekoitetaan saveen. Hamppu viihtyy mukavasti maaperällä, jonka [[wikipedia:fi:Happamuus|pH]]-arvo on lievästi hapan tai neutraali. Maaperän tulee olla vettä "sitovaa", mutta silti ilmavan kuohkeaa ja vettä läpäisevää. Sopivin paikka on sellainen, joka upottaa joka askeleella, koska multa on sopivan kuohkeaa, ei siis mutaista vaan kuohkeaa (tuon tuntee jaloissaan). Hamppu tarvitsee paljon ravinteita, varsinkin typpeä, kaliumia ja magnesiumia kuluu kasvuaikana runsaasti. Luonnollisesti fosforiakin tarvitaan alussa ja runsaan kukinnan aikaansaamisessa. Yleensä nämä ravinteet löytyvät jo maaperästä silloin, kun siinä kasvaa muita samoissa olosuhteissa viihtyviä kasveja. Muuten ravinteita voi itse tarpeen mukaan lisätä. [[Image:Lehto.JPG|thumb|right|Tervaleppämetsää Helsingin Roihuvuoressa]] '''Hyvän kasvatusmaaperän tuntomerkkejä''' Mikäli omaa pihaa ei ole, kannattaa kasvatuspaikkaa lähteä etsimään joutomailta, kesantopelloilta ja kenties erilaisilta niityiltäkin. [[wikipedia:fi:Lepät|Lepikko-]] ja [[wikipedia:fi:Pajut|pajukkopaikat]] soveltuvat useimmiten hyvin kasvatukseen, kuten muutkin rehevät [[wikipedia:fi:Lehtimetsä|lehtimetsät]], kunhan maa ei ole kasvatusalueella vetistä. Luonnonkasvit paljastavat jotakin maan sen hetkisestä kunnosta. Niitä sanotaan '''osoitinkasveiksi'''. Osoitinkasvit voivat kertoa maan ravinnetaloudesta, märkyydestä, kuivuudesta, tiivistyneisyydestä ja happamuudesta. Jos kasvupaikalta löytyy [[wikipedia:fi:Nokkonen|nokkosta]], se on hyvä merkki. Jos nokkosia esiintyy runsaasti, maa on todennäköisesti viljavaa ja sen pH on todennäköisimmin sopivasti 6,3-6,8. Runsas nokkosten määrä kertoo myös siitä, että maassa on helppoliukoista typpeä, joten mitään peruslannoitusta ei yleensä tarvita. [[wikipedia:fi:Ahomansikka|Ahomansikka]] eli tutummin "metsämansikka" viihtyy neutraalissa tai hieman happamassa maaperässä, jollainen on sopiva maaperä myös hampulle. Ahomansikka ja nokkonen viihtyvät usein lähekkäin. Tuttu [http://jata.vampula.net/kasvio/html/metsaapila.htm metsäapila] on myös merkki neutraalista ja hyvästä maasta. Hyvälle maaperälle riittää maan kääntäminen ja kevyt mullan lisäys. Usein näissä paikoissa on paljon kastematoja, joten multa on kuohkeaa. Kevyt kalkitus (noin 0,5 dl / kasvi) on myös hyväksi kasvualustaan sekoitettuna. Huonomman maaperän merkkejä ovat [[wikipedia:fi:Maitohorsma|maitohorsma]] (savinen ja märkä maa), [[wikipedia:en:Oxeye_daisy|päivänkakkara]] (kuiva ja hiekkainen maa) sekä [[wikipedia:fi:Leskenlehti|leskenlehti]] (raaka, savinen ja märkä maa). Mikäli kasvatus tapahtuu tällaisessa maaperässä, pohjamaa tulee kalkita runsaasti ja multaa on lisättävä huomattavasti enemmän, mieluusti vähintään 10 litraa per kasvi. Käännä maa huolella, sekoita siihen runsaasti kalkkia (noin 1-4 dl / kasvi) ja lisää uusi multa. Kalkitseminen tasoittaa pH:ta sopivaan suuntaan ja auttaa kasvia käyttämään maaperän ravinteita. === Kastelun asettamat vaatimukset === Lyhyt etäisyys veden äärelle on myös hyvin tärkeää. Paikka vesistön lähettyvillä olisi suotavin, sillä veden kantaminen viljelmälle voi tulla rasittavaksi ja vaaralliseksi, varsinkin jos kasvatuspaikkoja on useita tai edes yksi suuri. Kastelun tarve aiheuttaa useita riskejä. Pahin näistä on se, että joku huomaa sinut ja kasvisi - mahdollisesti poliisi. Toiseksi pahin on suojaavan kasvuston vaurioituminen, koska joudut kulkemaan sen läpi veden hakuun. Useampien vedenhakukertojen seurauksena on vaara, että reitti tulee näkyväksi. Kastelutiheys riippuu ilmojen herrasta ja hän voi vaatia tekemään odottamattomia vierailuja viljelmille. Tavoitteena on luonnollisesti näiden vierailujen minimointi. === Valon määrä === Auringonvalo ei ole yhtä tärkeä vaikuttaja kuin kaksi edellistä tekijää, mutta kuitenkin erittäin oleellinen. Kasvien tulisi sijaita paikassa, johon paistaa vähintään viisi tuntia vuorokaudessa suoraa auringonvaloa + nousevan auringon säteet. Luonnollisesti mahdollisimman suuri valon määrä on hyväksi, mutta paikan valinnassa se on vain yksi tekijä muiden joukossa huomioitavaksi. Parhaaseen paikkaan paistaa sekä aamun nouseva- että illan laskeva aurinko. Keskipäivän paahteelle olisi hyvä olla lyhytaikainen kevyt varjo, kuten korkea puu kasvin eteläpuolella, varsinkin jos ei ole kastelumahdollisuuta ja maaperä on kuivahkoa. Nouseva aamuaurinko lämmittää kasvin kylmänkin yön jälkeen nopeasti kasvuun, milloin hiilidioksidi pitoisuus on luonnossa korkeimmillaan (lähes kaikki kasvit "hengittävät" pimeässä yössä happea tuottaen hiilidioksidia). Monien kasvien tavoin myös Hamppu hyötyy eniten aamuauringosta, jolloin kasvi kasvaa suurimman osan sen vuorokauden aikaisesta kasvusta. Myös viileän illan laskeva aurinko pitää kasvin lämpimänä ja kasvussa, kun varjossa on jo liian viileää (16 °C tai vähemmän) ja kasvu pysähtyisi. Jotkin lajikkeet pitävät enemmän epäsuorasta kuin suorasta auringonvalosta. Ympärillä olevat muut kasvit saavat usein kasvaa mielellään suojakasvustoksi ja tarjoavat hyvää epäsuoraa valoa, mutta jotkin todella rehevät ja nopeakasvuiset lajit saattavat jättää pienet hampuntaimet liikaakin varjoonsa. ===Turvatekijät=== Turvatekijöillä ei ole mitään tekemistä biologisten edellytysten kanssa. Mahdollisuus, että ei-halutut ihmiset paikantavat viljelmäsi on monissa paikoissa todellinen ja tämän ehkäiseminen on valintaprosessissa otettava huomioon. Suojauksen tulisi olla riittävän korkea, ettei sen taakse näy sekä tarpeeksi tiheä, ettei kasvien lähelle ole helppo kulkea. Paras lehvästö tämän saavuttamiseksi on iso tilkku epämiellyttäviä pensaita. Jos tällaista ei ole saatavilla, pyri löytämään lehvästö, joka kasvaa 1,5-2 metrin korkuiseksi ja on tarpeeksi kaukana paikoista, joissa ihmisiä saattaa kuljeskella. Kyky kätkeä kasveja muiden sekaan on taidetta ja tässäkin harjoitus tekee mestarin. Eräs suosittu tekniikka on piilottaa hamput pensaiden eteläpuolille niin, että ohikulkijat eivät huomaa niitä. Kasvit saavat riittävästi valoa huolimatta suuremman pensaan ympäröinnistä. Paras piilopaikka on sellainen, johon ihmisten näkökenttä ei ulotu ja jossa on lähes mahdoton liikkua. Alueilla, joilla muu kasvillisuus ei nouse metriä korkeammaksi, voidaan joutua latvomaan tai kiinnittämään latva maahan narulla, jotta kasvit pysyisivät riittävän matalina. Lyhyen ja vähäisen aluskasvillisuuden alueilla saattaa olla huono maaperä tai alue on mahdollisesti korkealla, jossa kuivuminen on nopeampaa. Ole siis tarkkana, jos tarkoituksena on viljellä tehokkaasti, koska ulkokasvattajan tulee käyttää luonnollista maisemaa hyväkseen. Paitsi ihmiset, myös eläimet voivat olla vaaraksi kasviesi hyvinvoinnille, ja joissain tapauksissa voi olla turvallisinta [[#Pieneläimiltä suojaaminen|suojata kasveja pieneläimiä vastaan]]. Paikan voi katsoa valmiiksi jo edellisenä kesänä - maasto ja varsinkin kasvillisuus voi olla hyvin erilainen loppukesästä kuin alkukeväästä. ==Kasvatuspaikan valmistelu== ===Maan kääntäminen=== Maan kääntämisen tavoitteena on kuohkeuttaa maata, jolloin se on juuristolle parempaa ja myös tasalaatuisempaa. Maan kääntämistä varten on olemassa lyhyt- ja pitkävartisia möyhentimiä. Myös istutuskuokka, pieni talikko tai tarvittaessa istutuslapiokin käyvät tähän tarkoitukseen. Mikäli mitään näistä ei löydy, vahva keppi ajaa asiansa, mutta työ vie tällöin huomattavasti enemmän aikaa. Jos sinulla ei ole lapiota, kannattaa ehdottomasti panostaa n.10-15 eur retkilapioon ("kenttälapio"), jonka saa taitettua kasaan ja jota on helppo kuljettaa vaikka repussa. Retkilapioita saa suurten kauppaketjujen tavarataloista ja kaikista hyvin varustetuista halpatavarakaupoista. Maata olisi hyvä kääntää noin 30 cm syvyydeltä. Mikäli teet mullasta jonkinlaisen kumpareen, suhteessa vähempi kääntäminen riittää, mutta täysin kääntämättä maata ei kannata jättää. ===Maaperän parantaminen=== Istutuspaikan maaperään kannattaa sekoittaa 5-20 litraa multaa kasvia kohden. Mullan tulisi olla tavallista rikkaampaa, jotta se kestäisi pidempään sekoittuessaan alkuperäiseen maahan. Kalkki saattaa olla tarpeellista pH-arvojen tasaamiseksi. ===Pieneläimiltä suojaaminen=== Hamppu maistuu useammallekin eläimelle hirvestä jänikseen. Mitä syvemmällä metsässä ollaan, sitä suuremmaksi kasvaa isompien eläinten riski; pienemmät voivat kuitenkin olla ongelmia myös asutusalueilla. Eläimiä voi karkoittaa varsinaisten esteiden lisäksi myös esimerkiksi koirankarvatuppojen, virtsan ja hiusten avulla. Pieneläimistä yleisimmin tuhoja aiheuttaa etana, varsinkin etanoille suotuisina kesinä. Etanoille maistuvat pienet hamput kokonaan ja suuremmista lehdet. Etanat pitävät turpeen tuoksusta, joten turvetta (kuten Jiffy-turvepellettejä) kannattaa välttää esikasvatuksessa. Istutuksen ja kasvatuksen yhteydessä jatketaan [[#etanatorjunta|etanoiden torjuntaa]]. Pienet taimet voivat joutua lintujen suihin etenkin, jos ne "paistavat taustamaisemasta läpi". Usein kasvatuksen naamioiminen (peittämällä multa) riittää pitämään linnut poissa. Mikäli taimia on paljon, voi niiden yläpuolelle virittää palan kanaverkkoa estämään lintujen liian lähelle tunkeutuminen. Mikäli seudulla on runsaasti jäniksiä tai muita kasveja popsivia luonnon eläimiä, voi valmistelutöiden ohessa halutessaan rakentaa viljelysten ympärille reilun puolen metrin korkuisen aidan, joka pitää pienet eläimet loitolla. Osta kanaverkkoa, jonka silmän halkaisija on noin viisi senttiä. Kerää alueelta riittävästi keppejä, joilla voit tukea aitaa n. puolen metrin välein. Ympäröi alue maahan isketyillä kepeillä ja sido verkko kiinni. Jätä verkon ylä- ja alapäähän teräviä piikkejä ja taita yläosa ulospäin ja alaosa sisäänpäin, jotta se ei rohkaise eläimiä hyppäämään yli. Naamioi aita maastoon sopivaksi. == Kasvatus == === Esikasvatus === Tärkeä ulkokasvatuksen valintatekijä liittyy siihen, onko sisällä tapahtuvaan esikasvatukseen mahdollisuutta tai aikaa. ;Istutus ilman esikasvatusta : Tehoistutus siemenillä on mahdollista, jos sinulla on runsaasti siemeniä. Suuressa osassa Suomea kasvukausi on niin lyhyt, että siemenestä kasvattaen kasvit eivät ehdi aloittaa kukintaansa kesän aikana. Siemenestä kasvattaminen ei ole siis yleensä kovin kannattavaa. Poikkeuksen tähän tekevät nopeat autoflower-lajikkeet, kuten Lowryder ja autoflower-ominaisuudella varustetut Lowryder-risteytykset. ;Esikasvatus sisällä : Ulkokasvit voi idättää sekä lyhyesti esikasvattaa sisällä ja istuttaa taimina ulos. Mitä suurempi taimi, sitä varmemmin se pärjää Suomen kesässä. 30-40 cm korkea taimi pärjää melko varmasti ulko-olosuhteissa, jos kasvatuspaikka ja maaperä ovat toimivia. Iso taimi ehtii kasvaa myös suuremmaksi ja monista isoista ulkolajikkeista ehtii Suomessakin tulla reilusti miestä suurempia syyskuuhun mennessä, jos esikasvatus on tehty hyvin. Tällä tavoin toimittaessa siemenet kannattaa kylvää sisällä viimeistään noin kuukautta ennen suunniteltua ulosvientiä. Pitkä esikasvatus siis kannattaa, mutta sen ongelma on itse istutustapahtuma. 30-40 cm kokoiset taimet vievät tilaa, alkavat painaa ja ne tunnistaa jo kauempaakin "mielenkiintoisemmiksi kasveiksi". Pienempiä taimia istuttaessa taimista voi valita vahvimmat yksilöt; ruipelot taimet vievät aikaa ja vaivaa kuitenkaan todennäköisesti selviämättä. Valinta esikasvatuksen pituudesta on omakohtainen "kompromissi" ulosviennin riskien ja taimien selviämistodennäköisyyden suhteen. '''Emikasvien istutus:''' Sisällä idättäessä ja esikasvattaessa sukupuoli voidaan määritellä kasvattamalla hamppu noin 10 cm korkuiseksi ja lyhentämällä valojakso 8 tuntiin. Hedekasvit tunnistaa 1-2 viikon kuluessa. Metodin käyttö vaatii mahdollisuutta kontrolloida valojaksoa sekä sisäkasvatuksen aloittamista aikaisemmin. Autoflower-lajikkeilla sukupuoli näkyy esikasvatuksen valaistuksesta riippumatta usein 2-3 viikon iässä, jolloin voidaan hylätä hedekasvit ja viedä ulos pelkät emikasvit. Jos istutat useille eri alueille emikasveja, sijaintikartan tekeminen on suositeltavaa, kunhan muistat pitää sen poissa vääristä käsistä. Hyvä keino kartan naamiointiin on hankkia ns. "taikakynä", jota pystyy lukemaan vain UV-valossa. Avaimenperä-UV-valaisimella varustettuja kynäpaketteja löytyy useimmista kirja- ja lelukaupoista muutaman euron hintaan. Silti on aina hyvä muistaa, että kaikki toimien kirjallinen dokumentointi lisää riskejä. '''Pistokkaat:''' Mikäli aloitat ulkoprojektit hyvissä ajoin, voit kasvattaa sisällä naaraspuolisen emokasvin, josta otat pistokkaita ja viet juurtuneet pistokkaat (varmoja naaraita) ulos. Ulkona kasvavia emikasveja voi myös hyödyntää ottamalla niistä pistokkaita talven sisäkasvatuksia varten. Pistokaskohtien määrää voi lisätä hieman pienellä latvomisella sopivassa kohdin kesää. === Taimien kuljettaminen === Esikasvatettujen taimien kuljettamiseen kasvatuspaikalle on monia tapoja. Mikäli kasvatuspaikalle on paljon matkaa, voi auto olla ainoa käytännöllinen vaihtoehto. Pientä mielikuvitusta käyttäen taimia voi kuljettaa hyvin myös esimerkiksi pyöräillen tai bussilla matkaa taittaen, alla on tähän muutamia ideoita. '''Muovipussi''' ruukun ympärille, pussi reppuun ja menoksi. Tämä soveltuu pienemmille taimille, ja suuremman kasvin latva saattaa kärsiä kuljetuksen aikana. Kuljetustapa on hieman epävakaa, ja sopii pienten taimierien kuljetukseen. '''Pahviputki''', jollaista käytetään esimerkiksi julisteiden postitukseen, soveltuu hyvin pienille ruukuille ja taimille. Putki on myös varsin tukeva, ja taimi pysyy hyvin suojattuna. '''Maitotölkki''' voi toimia edullisempana versiona pahviputkesta. Voit myös esikasvattaa pikkutaimet halkaistun maitotölkin alapuolikkaassa, jonka jälkeen kuljetuksen ajaksi teippaat yläosan tölkkiin kiinni. '''Pahvilaatikko''' soveltuu etenkin useiden pienten taimien yhtäaikaiseen kuljetukseen. Valitse riittävän korkea laatikko - jos pahvilaatikko suljetaan huolella eikä sen päälle tule painoa, pieni varren taittuminen ei aiheuta pysyvää vahinkoa. '''Pakastepussissa''' on mahdollista sekä esikasvattaa että kuljettaa taimet. Täysin reiätöntä pussia on vaikea pitää kosteustasapainoltaan hyvänä, joten on kannattaa tehdä pohjaan pari pientä reikää jo esikasvatuksen ajaksi, minkä jälkeen pussin voi laittaa pienen tölkin tai ruukun sisään pysymään tukevasti aloillaan. Useamman taimen kuljetus hoituu vaikkapa laatikossa tai muovipussissa. Perillä istutuspaikalla pussin pohjaan tehdään leveä viilto, jonka jälkeen pussin saa liu'utettua "kasvin ylitse" (älä jätä muovipusseja luontoon!). Menetelmä soveltuu erityisesti, mikäli tarkoituksena on esikasvattaa useita pieniä taimia. === Istutus === [[Kuva:hiekkainenmaa.jpg|thumb|80px|right|hiekkaisen maan istutus]] [[Kuva:savimaa.jpg|thumb|80px|right|savisen maan istutus]] ;Hiekkapitoinen maa: Vettä hyvin läpäisevällä hiekkapitoisella (tai hyvin salaojitetulla) maalla kasvit istutetaan ympäröivän maan tasalle tai hieman kuoppaan. Mikäli maa on erittäin kuivaa ja vettä läpäisevää, perusmaahan kaivetun kuopan pohjalle voi laittaa savea tai mutaa, joka pidättää kastelu- ja sadevettä istutuskuopassa kasvin käytössä hieman pidempään. ;Savimaa: Vettä huonosti läpäisevällä savi- tai hiesupitoisella maalla istutuskuopan pintamaa on hyvä muotoilla niin, että se jää ympäröivää maata korkeammalle. Pohjamaata kannattaa kuohkeuttaa hiekalla mikäli mahdollista, ja savisen istutuskuopan pohjalle voi laittaa kiviä salaojituksen parantamiseksi. Pohjamaa ja lisämulta muotoillaan pieneksi kummuksi tai useampia kasveja istutettaessa loivaksi harjuksi, josta liika vesi valuu pois. Tavoitteena on, että juuristo ei jää seisomaan vedellä täyttyneeseen kuoppaan sateen jälkeen. Multa tulee tiivistää istutuksen jälkeen, sillä muutoin istutuspaikka voi painua kuopalle ja kasvit hukkua ensimmäisen runsaan sateen aikana. Jalalla polkemista parempi tapa on tiivistää maa kastelemalla. [[Kuva:multasakinleikkaus.jpg|thumb|100px|left|kasvusäkin leikkaus]] ;Kasvusäkki: Kasvusäkiksi käyvät paitsi kaupan valmiit kasvusäkit (mm. [http://www.biolan.fi/suomi/puutarhanhoito/multatuotteet_maanparannusaineet/lisatietoja_kasvusakki.htm Biolanilla]), myös esimerkiksi kesäkukkamultaseokset (lannoitettuun multaan on lisätty kalkkia ja kevytsoraa) tai tavallinen, peruslannoitettu multasäkki (varo liian vahvasti lannoitettua, mikäli esikasvatat kasvusäkissä). Kasvusäkki on hyvä vaihtoehto etenkin, jos maaperä on huonoa tai ajatus suuremmasta maankääntämistyöstä tuntuu epämieluisalta. Kasvusäkkiä käyttäessäsi et tarvitse välttämättä lainkaan ruukkuja. Tee säkkiin kuvan mukaiset viillot, taimiviiltoja tulee sen verran kuin taimia säkkiin laitat; ohjearvona voi sanoa, että yhdelle kasville olisi hyvä varata säkistä 10 l multatilaa. Voit tehdä koko esikasvatuksen säkissä (jopa idättää siemenet säkissä) tai istuttaa ulkona esikasvatetut taimet säkkiin. Jos kasvusäkki näkyy liian kauas "luonnon seasta", voit naamioida sitä vaikkapa heinillä ja ruoholla. <div id="etanatorjunta"></div> ;Etanoiden torjunta: [[Image:Limax cinereoniger.JPG|thumb|right|Ukkoetana]] Istutuksen yhteydessä ja kasvatuksen aikana etanoita voidaan torjua tekemällä viljelysten ympärille erilaisia etana-ansoja. Yksi vaihtoehto on käyttää torjunta-ainetta sisältäviä kaupasta saatavia ansoja, jotka tappavat etanat. Luonnonmukaisempi on ns. olutansa: kaivetaan maahan laakea jyrkkäreunainen kippo, johon kaadetaan olutta. Humalan tuoksu houkuttelee etanat kippoon, josta ne eivät pääse pois ja hukkuvat. Toinen keino ehkäistä etanoiden aiheuttamia tuhoja on hankaloittaa niiden kulkemista salaattipöytään. Etanat pitävät itsensä kosteana erittämällään limalla. Kulkureitille levittetty (hienojakoinen) kalkki, talkki, turve tai tuhka pakottaa etanat erittämään limaa runsaasti ja tämä koituu etanoiden tuhoksi. Varsinkin tuhka muuttaa voimakkaasti maaperän pH:ta emäksiseen suuntaan, joten liian lähelle kasveja sitä ei pidä laittaa. Huonona puolena näissä torjuntakeinoissa on, että ansat ja kulkuesteet joudutaan huoltamaan aina sateen jälkeen. Jo hieman isommille hampuille hyvän suojan hyvän suojan etanoita ja jänöjäkin vastaan saa tekemällä päävarren ympärille suojauksen silikoniletkulla. Otetaan 10-15 senttimetrin (riippuen suojattavan varrenosan pituudesta) pätkä silikoniletkua, jonka halkaisija on 1-2 cm. Leikataan silikoniletku spiraalimaisesti halki toisesta päästä toiseen päähän, jonka jälkeen letkun voi pujottaa varren ympärille. Silikoniletku antaa mukavasti periksi ja kuitenkin menee riittävän tiiviisti varren ympärille. Silikoniletkun päälle sivellään viikoittain tiikeribalsamia. Näin suojataan suoraan syömiseltä lähinnä vain kasvin päävarsi, mutta toisaalta juuri sen kautta etanat kulkevat myös kasvin lehtiä syömään, minkä tämä suojaus estää. === Kitkeminen === Kolmen viikon kuluttua kasvien tai siementen istutuksesta on aika palata kitkemään rikkakasvillisuus. Kolmen viikon kuluttua ensimmäisestä kitkennästä toimenpide uusitaan. Kolmas kerta on valinnainen ja riippuu paljolti rikkakasvillisuuden määrästä, sitkeydestä ja hampun omasta koosta. Tähän mennessä hampun pitäisi olla riittävän iso kilpailemaan elintilasta. Mikäli paikalla on runsas aluskasvillisuus, toistuvien kitkemismatkojen tekeminen saattaa olla tarpeellista. Muista, ettei kitkeminen tarkoita kaiken kasvillisuuden tuhoamista metrin alueelta. Rikkaruohot auttavat kasvisi piilottamisessa ja suojaavat sitä nälkäisiltä eläimiltä. Lähikasvillisuus voi myös estää aurinkoa haihduttamasta vettä maaperästä. Ole siis tarkkana: toisinaan on helpompaa vahingoittaa pienten hamppujen juuria kuin yrittää päästä eroon rikkakasveista. === Lannoittaminen === Ulkokasvien lannoittamiseen on olemassa monia tapoja, eikä mitään yksiselitteisesti parasta vaihtoehtoa ole. Perusperiaatteena tulee muistaa, että lannoitus ulkona on "hidas prosessi". Hitaasti liukenevia ravinteita ulkona käyttämällä voidaan lannoittamisessa päästä hyvin vähällä. Sekä yleis- että syyslannoitukseen riittää molempiin yksi kerta hidasliukoisilla ravinteilla. Ravinteita ei kannata antaa aivan kasvin "juurille", vaan esimerkiksi kehälle, jonka etäisyys kasvin päävarresta on (kasvin tulevasta koosta riippuen) 15-30 cm. '''Yleislannoitukseen''' sopiva ajankohta on noin viidennen lehtiparin vaiheilla, usein kesäkuun puolivälin jälkeen. Lannoite voidaan sekoittaa tai ripotella maahan tai antaa kasteluveden mukana. Erittäin nopeille autoflowereille (Lowryder ja tietyt risteytykset) ei yleislannoitusta kannata antaa lainkaan. Yleislannoitukseen soveltuvat esimerkiksi [http://www.biolan.fi/suomi/puutarhanhoito/lannoitteet/lisatietoja_yleislannoite.htm Biolan Yleislannoite] tai [http://www.kekkila.fi/TRek.nsf/FSharrastajat?OpenFrameSet&Frame=mainframe&Src=/TRek.nsf/Tuotteet/62030?OpenDocument&AutoFramed Kekkilän perennaravinne], kuten myös kaikki sisäkasvatukseen soveltuvat ravinteet - tosin liiallinen nopealiukoisuus ei tuota ulkona erityistä hyötyä, ja kalliit ravinteet valuvat maaperässä helposti hukkaan. '''Syyslannoitus''' annetaan kasville yleislannoituksen tapaan. Sopiva ajankohta syyslannoitukselle riippuu kasvin arvioidusta korjuuajankohdasta; mikäli kasvia pidetään "loppuun asti", syysravinne on hyvä antaa heinäkuun puolivälin jälkeen. Nopeammin valmistuvilla kasveilla sopiva ajankohta on ensimmäisten esikukkien ilmestyessä. Sopivia syysravinteita ovat kukitukseen sopivat, PK-voittoiset ravinteet. Edullisempina pakkauksina saa esimerkiksi [http://www.kekkila.fi/TRek.nsf/FSharrastajat?OpenFrameSet&Frame=mainframe&Src=/TRek.nsf/Tuotteet/62047?OpenDocument&AutoFramed Kekkilän Syysravinnetta] ja [http://www.biolan.fi/suomi/puutarhanhoito/lannoitteet/lisatietoja_pklannoite.htm Biolanin Syksyn PK-lannoitetta]. === Hedekasvien poistaminen === [[Image:Cannabis male flowers.JPG|thumb|100px|Hedekukintoja]] Hedekasvit alkavat kukkia ja pölyttää muita kasveja mahdollisesti jo heinäkuussa, mikäli lajike sopii ilmastoon ja olosuhteet ovat olleet suotuisat. Kukinta-aika riippuu lajikkeesta ja tämä määrää ajan, jolloin hedekasvit kannattaa poistaa. Hedekasvien oikea-aikainen tunnistaminen on ratkaisevaa sadon turvaamiseksi. Emikasvi voi joko tuottaa suuren siemenettömän kukinnon, suuren kukinnon muutamilla siemenillä tai suuren kukinnon, joka koostuu kuitenkin lähinnä siemenistä. Toivottavin tapaus (siemenetön kukinto) saavutetaan poistamalla hedekasvit ennen kuin ne ehtivät avata kukintojaan. Jos poistat kasvit muutaman hedekukinnon avautumisen jälkeen, ei emikukinto tällöinkään täyty siemenistä. Kolmannessa tapauksessa hedekasvien kukkiminen on päässyt tapahtumaan vapaasti. Tällöin voi kasvattajan pää hajota, koska suuret määrät emikasveja voivat tuottaa 90 % siemeniä poltettavan kukinnon määrästä. Toisaalta siemeniä tarvitaan tuleviin projekteihin. Muutaman sadan hyväsukuisen siemenen tuottaminen tulevaisuutta varten takaa jatkuvuuden. === Home === [[Kuva:Harmaahome kukinnossa.jpg|thumb|Harmaahomeen valloittama kukinto (engl. Bud rot).]] Poliisien, varkaiden, eläinten ja hyönteisten lisäksi home on eräs mahdollinen ongelma kasvatuskauden aikana. Kun kukinnot ovat puolessa välissä elinkaartaan, ne tulevat alttiiksi homeelle ja kukintojen mädäntymiselle. On todettu, että parhaat olosuhteet homeen kehittymiselle ovat 16-27 asteen lämpötila ja korkea kosteusaste. Home tuhoaa kasvin ja leviää hyvin nopeasti. Itiötyyppinen home leviää ilman välityksellä, joten sitä on mahdotonta estää leviämästä otollisissa olosuhteissa. Jos asiat alkavat mennä pieleen ja home iskee kasveihisi, sinun täytyy poistaa home välittömästi tai se leviää kasvin muihin osiin ja mahdollisesti myös muihin kasveihin. Jotkut kasvattajat poistavat vain sen osan kukintoa, joka on saanut tartunnan, toiset taas poistavat koko oksan. Kokonaisen oksanhaaran poistaminen varmistaa, että home on kokonaan eliminoitu, sekä mahdollistaa sadon maistamisen muutama viikko ennen aikaa. Pääasia homeen poistamisessa on varovaisuus. Jos home on itiötyyppistä, varomattomat nykäykset kukinnosta vapauttavat itiöitä, jotka saattavat levitä viereisiin kukintoihin. Varo myös koskettamatta hometta sormillasi, sillä leviäminen on mahdollista myös niiden välityksellä. == Sadonkorjuu == Sadonkorjuun oikea ajoitus riippuu monista tekijöistä: kukintojen kehityksestä, säästä, homeista, varkaista sekä luonnossa liikkujista. Jotkut hamppulajikkeet kypsyvät aiemmin kuin toiset, riippuen leveyspiiristä, jolla lajike on kehitetty. Sää saattaa myös pakottaa aikaisempaan toimintaan. Jos ankarat pakkaset suuntaavat kohti, on parempi uskoa meteorologeja ja korjata ainakin suurin osa talteen. Toinen syy aikaiseen korjaamiseen on home. Jos viljelmä on paljastunut tai vaarassa paljastua, on tietenkin pakko toimia. Esimerkiksi pellon laitamilla sijaitsevat kasvit on raivattava ennen kuin maajussit korjaavat oman satonsa. Myös metsästys-, marjastus- ja sienestyskausien alut on syytä huomioida. Sadonkorjuu on parasta suorittaa kuivalla säällä ja alkavan hämärän aikaan, jolloin pimeys antaa suojaa, mutta toisaalta ei tarvita huomiota herättävää taskulamppua tms. Jos liikut autolla, laita autoosi valmiiksi uusi Wunderbaum-tuoksukuusi pysäytetyksi joutumisen varalta. Ota mukaan terävät sakset/leikkurit, sekä muovikasseja tai jätesäkkejä. Sadonkorjuuta mahdollisesti seuraavan jatkokäsittelyn tarkemmat ohjeet löydät [[Hupu_2/Sisäkasvatus#Sadonkorjuu|Sisäkasvatus-osiosta]]. == Ulkoviljelijän linkkejä == ;Sää: '''A-J''' <br> [http://www.kuokka.net/saa/ Helsinki (Meri-Rastila)] - [http://opko.laurea.fi/saa-asema/Current_Vantage_Pro_Plus.htm Hyvinkää] - [http://saa.aina.fi/ Hämeenlinna] - [http://weather.jns.fi/ Joensuu] <br> '''K-O''' <br> [http://pp.kpnet.fi/halko-kari/Current_Vantage_Pro.htm Kokkola] - [http://weather.savonia-amk.fi/ Kuopio] - [http://saapalvelu.etela-karjala.fi/index.php?kunta=Lappeenranta&alue=Kimpinen Lappeenranta] - [http://www.lepaa.hamk.fi/saa/ Lepaa] - [http://www.vaski.net/lohja1.htm Lohja] - [http://arirosti.net/saa/saa.php Nauvo] <br> '''P-Ö''' <br> [http://weather.tp.spt.fi/ Pori] - [http://www.wunderground.com/global/stations/02944.html Tampere] - [http://at8.abo.fi/cgi-bin/get_weather Turku] <br> <br> [http://finnish.wunderground.com/global/FI.html Weather underground] - yli 30 paikkakuntaa, 7 pv ennusteet <br> [http://www.ilmatieteenlaitos.fi Ilmatieteenlaitos] - 42 Suomen paikkakunnan ulkoilman lämmöt, paineet, kosteudet, päivänpituudet ja paljon muuta. <br> ;Yleistä tietoa: [http://www.fmi.fi/tutkimus_ilmasto/ilmasto_25.html Auringon säteilyn] jakautuminen alueittain <br> [http://www.vihrealohikaarme.com/viesti-93011.html#93011 Tietoa maaperästä kertovista osoitinkasveista] <br> [http://www.suomenniittysiemen.fi/niittyohje/puutarhan.hoito.muokkaus.t.htm Niittymaan muokkaus] <br> [http://www.hamppu.net/forum/viewtopic.php?t=99 Nopeampi kukinta "esipimeän" avulla] - ohjeet<br> <br> ;Työkaluja ja tarvikkeita puutarhurille: [http://puutarha.net/kauppa/ Puutarha.net kauppa] {{Hupu2}} [[Luokka:Hupu 2]] 1064 12681 2006-05-28T08:15:42Z TeemuN 155 [[Luokka:Hupu 2]] {{hupu2}} TODO, varsinkin lakiasiat == Kannabis Suomessa ja maailmalla == Kannabis on maailman ylivoimaisesti käytetyin laiton [[w:fi:Päihde|päihde]]. Maailmassa ei ole maata, jossa kannabista ei käytettäisi. [[w:fi:Yhdistyneet_kansakunnat|YK]]:n arvion mukaan viime vuonna ainakin 150 miljoonaa ihmistä maailmassa käytti kannabista. Tilastojen kärkipäähän sijoittuvissa [[w:fi:Papua-Uusi-Guinea|Papua-Uusi-Guineassa]] ja [[w:fi:Mikronesia|Mikronesiassa]] lähes kolmannes aikuisväestöstä käytti kannabista vuonna [[w:fi:2004|2004]] {{Hupu2ref|unodc2004}}. Kannabiksen kieltolain alkuperämaassa [[w:fi:Yhdysvallat|USA]]:ssakin aikuisväestöstä noin 12% käytti kannabista viime vuonna (12 month prevalence) ja 40% on kokeillut joskus elämässään (lifetime prevalence). Euroopassa suurkuluttajamaihin voidaan lukea [[w:fi:Tanska|Tanska]], [[w:fi:Espanja|Espanja]], [[w:fi:Tsekki|Tsekki]], [[w:fi:Ranska|Ranska]] ja [[w:fi:Iso-Britannia|Iso-Britannia]], joiden aikuisväestöistä vajaa kolmannes on sitä joskus kokeillut ja vajaa viidennes käyttänyt edeltävän vuoden aikana {{Hupu2ref|emcdda2004}}. Suomessa vastaavat lukemat olivat 14% ja 7.1% (2002). == Hampun hyötykäyttö == ===Hamppukuitu ja -tekstiilit=== {{Wikipedia|Hamppu#Hamppukuitu|Hamppu / hamppukuitu}} [[Image:Hemp stem fibre.jpg|left|thumb|Varren kuituja.]] Hamppukuidun tunnetuin käyttökohde on hamppuköysi, mutta hampusta saatavista kuiduista voidaan valmistaa myös kestäviä kankaita, selluloosaa paperin raaka-aineeksi sekä teollista raaka-ainetta käytettäväksi eristeenä, levyinä tai huonekalujen materiaalina. {{Hupu2ref|vaarna1965}} '''Hamppukuitutuotteita Suomessa:'''<br> [http://www.kukin.to/ Kukinto Ay] - hampputekstiilit Suomesta löytyy myös muutamia hamppukuidun itse käsittelyyn ja käyttöön liittyviä yrityksiä. <!-- TODO: Muut hamppukuitujen, -tekstiilien ja -köysien valmistajat Suomessa? --> ===Hamppu lääkkeenä=== Kannabista on käytetty maailmanlaajuisesti lääkkenä jo tuhansia vuosia - ja käytetään edelleen. Yhdysvalloissa vuonna 1937 säädetty Marihuana Tax Act kuitenkin vaikeutti kannabiksen lääketieteellistä tutkimusta ja käyttöä. Kannabis julistettiin Yhdysvalloissa "tappajaruohon" asemaan, ja vuonna [[w:fi:1952|1952]] maailman terveysjärjestön WHO:n antama lausunto varmisti, ettei kannabiksella ole lääketieteellistä käyttöä. Yleistä-osiossa on kerrottu tarkemmin [[Hupu_2/Yleistä#Kannabiksen kriminalisoinnin lyhyt historia|kannabiksen kriminalisoinnista]]. Kannabiksen lääketieteellisten mahdollisuuksien kartoitus on kuitenkin jatkunut, ja aiheessa riittää paljon tutkittavaa. Tähän mennessä kannabiksen eduista monien sairauksien lääkinnässä on jo saatu paljon todisteita. Erään ongelman kuitenkin muodostaa maailmanlaajuinen laittomuus, sillä vain muutamissa valtioissa lääkekannabis on erotettu huumeista. Kannabiksella on tähän mennessä tieteellisesti todistettu olevan ainakin seuraavia lääkinnällisiä käyttötarkoituksia: [[Image:Drug bottle containing cannbis.jpg|thumb|120px|Lääkepullo vuodelta 1906]] * Kivun lievitys<br> * Pahoinvoinnin ja oksentelun hillitseminen<br> * Ruokahalun kiihottaminen<br> Kannabiksen on todettu auttavan mm. [[:en:Wikipedia:Glaucoma|glaukoomaan]], [[w:fi:Syöpä|syovässä]] [[w:fi:Kemoterapia|kemoterapian]] sivuvaikutuksiin, [[:en:Wikipedia:Multiple_sclerosis|MS-tautiin]], [[w:fi:AIDS|AIDS:iin]], [[w:fi:Astma|astmaan]], [[w:fi:Epilepsia|epilepsiaan]], [[:en:Wikipedia:Migraine|migreeniin]], [[w:fi:Anoreksia|syömishäirioihin]], [[:en:Wikipedia:Mania|maniaan]] ja [[w:fi:Masennus|depressioon]], [[:en:Wikipedia:Sleep disorder|uniongelmiin]] ja kovia särkyjä tuottaviin sairauksiin.{{Hupu2ref|sky-lääke}} Kannabis on lääkkeenä paitsi toimiva myös suhteellisen turvallinen. Vuosittain tuhansittain ihmisiä kuolee synteettisiin lääkkeisiin, kannabikseen ei sen sijaan ole tiettävästi kuollut yhtäkään. Tarvittava annos voidaan nauttia polttamalla, höyrystämällä eli vaporisoimalla, oraalisesti tai voiteena. Polttaminen on vaihtoehdoista yleisin ja vaikutukset alkavat nopeasti. Vaporisoimisessa kannabiksen vaikuttavat aineet höyrystetään kasvimateriaalin pinnalta keuhkoihin ilman palamisreaktiota, joten se soveltuu hyvin keuhko-ongelmaisille ja on muillekin terveellisempi vaihtoehto. Vaikka kannabiksen polttaminen kuulostaakin varsin ei-lääkinnälliseltä toimenpiteeltä, se saattaa höyrystämisen ohella olla korvaamaton nautintatapa esim. pahoinvointitapauksissa, jolloin syöty lääke ei pysy vatsassa. Oraalisesti eli suun kautta ottamalla vaikutukset alkavat polttamista hitaammin mutta kestävät kauan. Harvinaisin keino ovat voiteet, joista lääkitys imeytyy elimistöön ihon kautta.{{Hupu2ref|erowid-lääke}} Jos olet kiinnostunut kannabiksen käytöstä lääkkeenä, ota perusteellisesti selvää sairaudestasi ja kannabiksen mahdollisista vaikutuksista kyseiseen sairauteen. Keskustele asiasta myös lääkärisi kanssa. Hampunsiemenet ovat toimiva keino monien sairauksien ennaltaehkäisemiseen niiden tasapainoisesta ravintokoostumuksesta johtuen. Hampunsiementen erinomaista rasvahappokoostumusta voidaankin pitää lähes 'lääkkeenä'. ===Hampunsiemenet=== Hampunsiemenet sisältävät helposti imeytyvässä muodossa olevaa [[w:fi:Proteiini|proteiinia]] 25 % ja monityydyttämätöntä [[w:fi:Rasva|rasvaa]] 33 % {{Hupu2ref|lassilantila}}. Siemenet ja niistä puristettu öljy ovat gluteenittomia ja [[w:fi:Kolesteroli|kolesterolittomia]]. Tietysti kumpaankaan em. tuotteeseen ei sisälly hampun päihdyttäviä ainesosia. Aiemmin soijapavun luultiin olevan kasvikunnan eniten [[w:fi:Aminohappo|aminohappoja]] sisältävä jäsen, sillä se sisältää jopa 18 aminohappoa kahdestakymmenestä. Kuitenkin uudempien tutkimusten mukaan hampunsiemenet sisältävät kaikki ihmisen terveydelle välttämättömät 20 aminohappoa.{{Hupu2ref|pantterit-ravinto}} Hampunsiemenet sisältävät paljon terveellisiä ja ihmiselle tärkeitä omega-3, -6, ja -9 [[w:fi:Välttämättömät_rasvahapot|rasvahappoja]]. Hampunsiementen monityydyttämätön ja paljon rasvahappoja sisältävä rasva koostuu pääosin ''linolihaposta'' (LA, omega-6), jota on siemenistä 55 % ja ''alfalinoleenihaposta'' (ALA, omega-3), jota on 20-25 %. Hampunsiemenet sisältävät myös erittäin harvinaista ja terveellistä ''gammalinolihappoa'' (GLA, omega-6) 4 % ja ''stearidonihappoa'' (SDA, omega-3) suunnilleen 2 %. {{Hupu2ref|finola}} Rasvahappoja on siis samassa suhteessa kuin terveessä ihmiskudoksessa. Kyseiset rasvahapot kiihdyttävät [[w:fi:Aineenvaihdunta|aineenvaihduntaa]], jonka vuoksi rasvaa palaa nopeammin ja liikunnan jälkeinen lihasten palautuminen nopeutuu. Nämä rasvahapot myös pitävät ihmisen virkeänä. Hampunsiemeniä voi syödä sellaisenaan tai niitä voi idättää esimerkiksi salaatteihin, jolloin siementen ravintoarvo paranee entisestään. Hamppuöljyn käyttö ei ole suositeltavaa paistamiseen tai leivontaan, koska yli 150 asteen lämpötiloissa 'hyvät' rasvahapot muuntuvat 'huonoiksi'.{{Hupu2ref|kukinto-ravinto}} [[w:fi:Kasvissyönti|Kasvissyöjien]] ja korkeasta kolesterolista tai verenpaineesta kärsivien tulisi säännöllisesti nauttia hamppupohjaisia elintarvikkeita. Myös [[w:fi:Keliakia|keliaakikoiden]], laihduttajien ja urheilijoiden kannattaa kokeilla. Suomessa on nykyään yksi merkittävä siementen ja siemenöljyn tuottaja, [http://www.finola.com Finola Ky]. Fin-314®, 'Finola', on Suomen kesäoloihin erityisesti jalostettu hamppulajike, joka kasvaa lyhyeksi, yksivartiseksi ja valmistuu nopeasti Suomen kesässä.<br> '''Hampunsiementuotteita Suomessa:'''<br> [http://www.finola.com Finola Ky] - hampunsiemenet ja siemenöljy<br> [http://www.kolumbus.fi/m.tormanen/tuotteet.htm Olli luomutila] - luomuhamppuherkkuja <!-- TODO: Muita hampunsiementuotelinkkejä Suomessa? --> == Käyttö nautintoaineena == === Polttaminen === Vaikka polttaminen ei välttämättä olekaan keuhkojen kannalta paras tapa nauttia kannabista, se on edelleen suosituin menetelmä pääosin helppoutensa vuoksi. Poltteluvälineitä on nykyään myös hyvin monenlaisia, joiden joukosta jokainen varmasti löytää suosikkinsa. ; Sätkä (jointti, spliffi...) : [[Image:Unrolled joint.jpg|thumb|left|140px|Jointti ennen käärintää]][[Image:Joint.jpg|thumb|Hamppusätkä eli jointti]] Hamppusätkä eli jointti eroaa tavallisesta sätkästä kartiomaisen muotonsa ansiosta: jointti muuttuu paksummaksi mentäessä kauemmaksi filtteristä. Tavanomaisen filtterin sijaan jointeissa käytetään yleensä rullattua pahvisiivua. Tavallinen filtteri suodattaa paremmin mm. tervan, mutta toisaalta siihen jää myös vaikuttavia aineita. Nykyään tarjolla on hyvä välivaihtoehto: aktiivihiilifiltteri, joka suodattaa savusta epäpuhtauksia ja tekee savusta miellyttävän viileää laskematta juurikaan sen tehoa. ; Piippu : [[Image:Fangspipe ubt.jpeg|thumb|Tavallista hienompi, meripihkasta ja luusta valmistettu piippu.]]Sätkää edeltänyt keksintö tupakkapuolelta on myös vahvana vaikuttajana hamppua poltettaessa. [[w:fi:Piippu|Piippua]] on helppo käyttää ja niitä on helposti saatavilla, joten se on vakiinnuttanut asemansa poltteluvälineiden joukossa. Savu on jopa pistelevämpää kuin sätkästä nautittuna sillä se menee keuhkoihin suoraan eikä filtterin läpi, mutta jossain piipuissa on filtteri (ja tiettyihin erikoispiippuihin sopivat jopa edellä mainitut aktiivihiilifiltterit). Piippuja on myös erilaisia sekä muodon, pituuden että materiaalin suhteen. Paras vaihtoehto perustuu pitkälti omiin mieltymyksiin. Suora piippu on vain suora putki, eikä 90 asteen kulmaa esiinny - näitä kutsutaan chillumeiksi ja niitä ei imetä suoraan putken suusta vaan erityisen käsiotteen avulla. Piippu on myös halpa ja kestää kauan, jos se muistetaan puhdistaa välillä karstasta. ; Vesipiippu : [[Image:Bong.jpg|thumb|120px|"Bong"-tyyppinen vesipiippu]] Vesipiipun etu verrattuna tavalliseen piippuun on se, että savu kulkeutuu keuhkoihin veden kautta. Tästä seuraa rauhallinen pulina ja savun viileneminen. Myös osa savun hiukkasista jää veteen (näiden seassa mm. pieniä määriä vaikuttavia aineita, mutta enimmässä määrin haitallisia aineita). Savu kertyy vesitilan yläpuolella olevaan savutilaan, josta se voidaan imeä kätevästi yhdellä kerralla keuhkoihin. Savutilan tyhjennys tapahtuu vapauttamalla sormi ns. hitholen eli "potkun" päältä pois, jolloin ilmaa pääsee savutilaan suoraan eikä pesän kautta. Savu on veden ansiosta kosteaa ja viileää ja sitä on mukavampi hengittää. Toiset käyttävät vesipiipun kanssa kuumaa, toiset kylmää vettä. Kuumaa vettä käytettäessä savun seassa on enemmän vesihöyryä, joka helpottaa savun hengittämistä. Vesipiippuja on eri näköisiä ja kokoisia, mutta toimintaperiaate on kaikissa sama, paitsi hookahissa, jossa savu imetään letkun avulla savutilasta keuhkoihin ja hitholea ei ole ollenkaan. ; Älyämpäri (kyykkä, gravity bong) : Älyämpäri on poltteluvälineistä "tehokkain", sillä sen idea on saada pesällisestä hamppua n. 1,5 litraa todella tiheää savua. Yksinkertaisimman älyämpärin saa täyttämällä esimerkiksi ämpärin vedellä, poistamalla virvoitusjuomapullosta pohjan ja asentamalla pullonsuun kohdalle irrotettavan pesän. Pullo upotetaan vesiastiaan niin, että se täyttyy sisältä vedellä. Tämän jälkeen pesä laitetaan paikalleen ja sytytetään se vetäen pulloa hitaasti ylös (pois vedestä). Näin pulloon syntyvä tyhjä tila täyttyy savulla. Kun pullo on ylhäällä (reunat vielä vesipinnan alapuolella), pesä otetaan pois ja imaistaan ainakin osa savuista keuhkoihin. Toinen koulukunta suosii pullon upottamista ämpäriin, jolloin savu kulkeutuu rauhallisemmin keuhkoihin. Vaihtoehtoinen tapa on yksinkertaisesti nostaa pullo ämpäristä ja imeä savut keuhkoihin. Älyämpärillä polttaminen on keuhkoille hyvin rasittavaa eikä ensikertalaisen kannatakaan moisesta laitteesta hamppua nauttia. ; Vaporisaattori - vaihtoehto polttamiselle : Vaporisaattorin perusidea eroaa piipusta siten, että hamppu höyrystetään, eikä sitä missään vaiheessa sytytetä palamaan. Edullisia vaporisaattoreita on markkinoilla hyvin vähän, halvimpien vaihtoehtojen muistuttaessa hehkulamppua. Näissä laitteissa hamppu laitetaan pallon sisälle ja suukappale ruuvataan kiinni. Palloa lämmitetään liekillä ja ravistellaan välillä, jolloin hamppu alkaa höyrytä ja syntyvä höyry imaistaan keuhkoihin. Tällä tavoin hampusta nauttiminen ei rasita keuhkoja juuri ollenkaan ja onkin siksi erittäin suositeltava vaihtoehto polttamiselle. === Syöminen === Kannabiksen nauttiminen syömällä tai juomalla on terveellisempi tapa päihtyä kannabiksesta, sillä hengitystiet eivät joudu rasitukselle savun takia. Syötynä kannabis alkaa vaikuttaa 1-2 tuntia syömisen jälkeen riippuen vatsalaukun sisällöstä ja vaikutus kestää 2-5 tuntia riippuen syödyn kannabiksen määrästä. Koska tämä viiveaika on pitkä, on kannabiksen syömisessä sellainen riski, että syödään useampia annoksia jo tunnin sisällä kuvitellen, ettei mutustellut kannabisherkut oikein tuottaneet haluttua päihtymystä ja parin tunnin jälkeen koetaan elämän epämiellyttävimpiä kokemuksia ylensyödyn kannabismäärän alkaessa toimia. Tästä johtuu Hollannissa oraalisesti nautittavien kannabistuotteiden siirto vahvoihin huumeisiin - [[w:fi:Amsterdam|Amsterdamin]] asukkaat kyllästyivät pilvituristien sairaalareissuihin heidän syötyään liian paljon kaupasta ostamiaan kannabissuklaita tai -leivonnaisia. Hamppu tuo mukanaan ruokaan monien kuitujen lisäksi oman makunsa ja sitä käytetäänkin myös toisinaan mausteena. Maku on kuitenkin melko mieto ja saattaa peittyä vahvempien mausteiden alle, mausta ei siten voi usein kertoa onko ruoassa kannabista paljon, vähän vai ei lainkaan. ; Kannabisvoi : Kannabiksen aktiiviset ainesosat ovat rasvaliukoisia, mikä mahdollistaa kannabisvoin eli cannabutterin valmistuksen. Kannabisvoita voidaan käyttää leivoksissa, ruoassa tai sellaisenaan leivän päällä normaalin voin tapaan; sen käyttömahdollisuudet ovat rajattomat. Lisäksi suun kautta nautittuna kannabis ei tärvele keuhkoja ja on siten hyvin suositeltava käyttömuoto. Kannabisvoin valmistuksessa on kaksi erillistä koulukuntaa. Toiset käyttävät valmistuksessa vain rasvaa, toiset myös vettä. Tarvikelistalle kuuluvat ensimmäiseksi voi ja kattila. Kattilan on hyvä olla noin viiden litran vetoinen. Sekoittamiseen tarvitaan puulasta tai -haarukka ja lopputuloksen siivilöintiin pienireikäinen siivilä. ; Kannabisvoin valmistus käyttäen vettä : Aseta kattila liedelle (mieto lämpö) ja laita rasva kattilaan sulamaan. Kun rasva on sulanut, kaada kattilaan vettä niin että nestettä on kattilassa noin puolet. Lisää joukkoon oman maun mukaan kannabista (kukkaa, lehteä ja/tai varsia) mahdollisimman pieneksi rouheeksi jauhettuna. Hauduta seosta miedolla lämmöllä kokoajan hämmentäen vähintään 45 minuuttia. Varo, ettei seos pala pohjaan tai neste kiehu kattilasta yli. Kun seosta on haudutettu tarpeeksi, seos siivilöidään toiseen astiaan. HUOM! seos on todella kuumaa, joten toisen astian on hyvä olla lämpöä kestävää (esim. kattila). Purista siivilässä olevasta mössöstä loputkin nesteet astiaan. Aseta astian päälle kansi ja säilytä astiaa viileässä yön yli. Siivilöidyt ainekset voi heittää kompostiin. Seuraavana päivänä astiasta voidaan kerätä kannabisvoi, sillä rasva on saostunut astiassa veden päälle. Veden voi kaataa viemäriin. ; Kannabisvoin valmistus ilman vettä : Alkuvalmistelut kuten edellä, mutta jätä vesi pois kattilasta kokonaan. Lämmitä seosta kunnes rasva saa tummanvihreän värin. Tämän jälkeen kaada rasva siivilän läpi astiaan. Painele lusikalla loputkin rasvapisarat siivilän läpi. Aseta rasva jääkaappiin jäähtymään. Muutaman tunnin kuluttua kannabisvoi on jähmettynyt. ; Lopuksi joitakin vinkkejä kannabisvoin tekoon : * Hauduta seosta vähintään 45 minuuttia. * Hauduta miedolla lämmöllä niin, ettei seos kiehu. Varo pohjaanpalamista! * Hyväksi havaittu suhde on 100g rasvaa ja 50g ruohoa, jolloin kahdessa grammassa voita on yhden ruohogramman kannabinolit. Sopiva kannabis-rasva suhde riippuu yrtin tehokuudesta ja myös omista mieltymyksistä. * Mitä enemmän kattilassa on ruohoa ja samalla mitä vähemmän rasvaa, sen voimakkaampi on lopputulos. * Voiseos tuoksuu melko voimakkaasti kuumana. Hajuja voi hieman vähentää pitämällä liesituuletinta kovemmalla ja kattilassa kantta paikallaan. * Kasvimateriaalista on mahdollista voin siivilöinnin jälkeen ennen kompostiin heittämistä keittää (usein melko voimakaskin) kannabiskaakao. * Aloittelevan on syytä olla varovainen cannabutteria nautittaessa, sillä vaikutus ei tunnu heti. Tavallisesti vaikutus alkaa 30-120 minuuttia nauttimisen jälkeen. == Kannabis ja virkavalta == '''TODO''' === Miten välttää virkavaltaa? === Hamppua kasvatellessa, koristekäyttöön tai muuten, saattaa aina välillä iskeä "kuumotukseksi" kutsuttu tunne, että poliisit on jäljillä ja naapurit tietää ja kohtanetulee ja... Seuraavassa on neuvoja, miten voit minimoida kotikasvatuksen paljastumisen (ja turhan hermoilun) riskiä: #'''Sosiaaliset turvatoimet'''<br> #* Älä kerro kenellekään, että kasvatat. Kenenkään ei tarvitse tietää ja kertomisesta ei ole sinulle mitään hyötyä. Poliisien lisäksi ovellesi saattaa ilmaantua muutakin epämääräistä ainesta. Jos vahinko on jo tapahtunut, tee erittäin selväksi, että sana ei saa levitä. #* Jos kerroit, niin älä ainakaan myy. Myymällä saat ehkä huumekauppiaan maineen, eikä virkavalta suhtaudu heihin kovin suopeasti. #* Ole hyvä naapuri. Äänekkäät karnevaalit keskellä yötä asunnossasi ja muu epäilyttävä toiminta johtavat siihen, että naapurit vihaavat sinua tarpeeksi soittaakseen virkavallan (muista syistä) paikalle. Hyvällä käytöksellä saa paljon anteeksi naapureilta. #'''Tilat'''<br>Sosiaalisella minimoinnillakaan ei paljoa pelasteta, jos postiluukustasi paistaa keinoaurinko ja rappukäytävä haisee Jamaikalle.<br> #* Pyri aina estämään valon karkaaminen asunnostasi ulos. Mikään ei ole epäilyttävämpää kuin valokiila, joka muodostaa tutunnäköisiä varjokuvia seinään. Natikan valon kyllä tunnistavat ne, joita se kiinnostaa. Vedä paksut verhot ikkunan eteen aina kun ihailet puutarhaasi - varsinkin iltaisin, jolloin valaistuksesi erottuu selvemmin. #* Haju (tuoksu) on toisinaan ongelma, josta ei helposti pääse eroon. Ensiksikin kannattaa pitää huoli siitä, että ulko-ovi ja eteisen ovi ovat tiiviit, jolloin hajut pääsevät ikkunasta ulkoilmaan ja katoavat pakokaasun sekaan. Jos kasvatustilasi on erillinen huone, voit rajoittaa tiivistämisen siihen (mikäli tuuletus on muutoin hoidettu). Tämä on myös halpaa, sillä tiivistenauha ei paljoa maksa. Vähänkään isomman puutarhan kanssa leikittäessä kannattaa yleensä rakentaa aktiivihiilisuodatin, jolloin tuulettimien kautta kulkevan poistoilman tuoksut jäävät aktiivihiileen. #* Turvalukkoon kannattaa satsata. Sen saa asentaa vuokrakämppäänkin (tosin se on muutettaessa yleensä jätettävä paikoilleen) ja ilman sen avainta kukaan ei pääse asuntoosi. Isännöitsijä joutuu nöyrästi sopimaan kanssasi vesimittarin lukuajat ja muut tarkastukset sen sijaan, että rynnisi paikalle koska sattuu. #'''Laitteisto'''<br> #* Rahalla saa ja hevosella pääsee. 600 W SpNa valaisee kivasti ja johtaa väistämättä suuriin satoihin ja huumaavaan tuoksuun, puhumattakaan sähkölaskusta. Vainoharhaisimmat puhuvat jo siitä, että sähkölaitokset seuraisivat kulutustasi ja soittavat tarvittaessa poliisit paikalle. Pienillä lampuilla taas sato on luonnollisesti pieni, mutta niin ovat vastaavasti muutkin haitat. Tämä on makukysymys. #* Hajunpoistoon kannattaa panostaa ensimmäisestä kasvatuksesta asti. Vaikka joistain on varmasti kivaa, että kämppä tuoksuu siltä itseltään, kostautuu tämä varmasti jossain vaiheessa. #* Kasvatustilan, oli se sitten kaappi tai vaatekomero, on hyvä sijaita katseilta piilossa. Vaikka puutarhurilla usein onkin yleensä täysi kontrolli siihen kuka kämppään pääsee, on kurjaa, jos vieraita ei voi kutsua kylään kiinnijäämisen pelossa. Tila kannattaa myös tiivistää ja kätkeä mahdollisimman hyvin: erillinen lukko kaapin ovessa saattaa olla ainoa asia, joka erottaa puskasi uteliailta silmiltä. #'''Yleinen lainkuuliaisuus'''<br> #* Älä veljeile rikollisten kanssa. Poliisit seuraavat ja kuuntelevat huumerikollisia, ja pidätyksen yhteydessä saatat myös sinä joutua tulilinjalle. #* Kuten ensimmäisessä kohdassa mainittiin, äänekkäät kekkerit vetävät järjestyksenturvaajia paikalle. #* Autolla ajaminen päihtyneenä on vain tyhmää. #* Älä kuljeta satoa mukanasi. Useamman kymmenen, jopa sadan gramman pussukka tuoksuu jo melkoisesti ja kiinnijäämisen yhteydessä rangaistukset tulevat olemaan sen mukaiset. #* Älä leiki huumekauppiasta ja toitota julkisilla paikoilla puutarhastasi ja päihtymistottumuksistasi. Joku saattaa olla sinua ovelampi. === Lainsäädäntö === {{Wikipedia|Huumausainerikos Suomessa|Huumausainerikos Suomessa}} ---- '''Suomen rikoslaki''' [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L50 '''50 LUKU''' Huumausainerikoksista] '''1 §'''<br> Huumausainerikos Joka laittomasti # valmistaa tai yrittää valmistaa huumausainetta taikka viljelee oopiumiunikkoa, kokapensasta tai '''hamppua käytettäväksi huumausaineena tai sen raaka-aineena''', # tuo tai yrittää tuoda maahan taikka vie tai yrittää viedä maasta taikka kuljettaa tai kuljetuttaa huumausainetta, # myy, välittää, toiselle luovuttaa tai muulla tavoin levittää tai yrittää levittää huumausainetta, tai # pitää hallussaan tai yrittää hankkia huumausainetta, (13.7.2001/654) on tuomittava huumausainerikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. '''2 §'''<br> Törkeä huumausainerikos Jos huumausainerikoksessa # rikoksen kohteena on erittäin vaarallinen huumausaine tai suuri määrä huumausainetta, # tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä, # rikoksentekijä toimii sellaisen rikoksen laajamittaiseen tekemiseen erityisesti järjestäytyneen ryhmän jäsenenä, # aiheutetaan usealle ihmiselle vakavaa hengen tai terveyden vaaraa, tai # levitetään huumausainetta alaikäisille tai muuten häikäilemättömällä tavalla ja huumausainerikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä huumausainerikoksesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi. '''2 a §'''<br> Huumausaineen käyttörikos Joka laittomasti käyttää taikka omaa käyttöä varten pitää hallussaan tai yrittää hankkia vähäisen määrän huumausainetta, on tuomittava huumausaineen käyttörikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. '''3 §'''<br> Huumausainerikoksen valmistelu Joka tehdäkseen 1 §:n 1–3 kohdassa tarkoitetun rikoksen valmistaa, tuo maahan, hankkii tai vastaanottaa tällaisen rikoksen tekemiseen soveltuvan välineen, tarvikkeen tai aineen, on tuomittava huumausainerikoksen valmistelusta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. '''4 §'''<br> Huumausainerikoksen edistäminen Joka # huumausaineen laitonta valmistusta, viljelyä, maahantuontia tai maastavientiä varten valmistaa, kuljettaa, luovuttaa tai välittää välineitä, tarvikkeita tai aineita tietäen, että niitä käytettäisiin tähän tarkoitukseen, tai # varoja lainaamalla tai muuten rahoittamalla edistää huumausainerikosta tai sen valmistelua taikka 1 kohdassa tarkoitettua toimintaa tietäen, että rahoitus käytetään tähän tarkoitukseen, on tuomittava, jollei teko ole rangaistava osallisuutena huumausainerikokseen tai törkeään huumausainerikokseen, huumausainerikoksen edistämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. '''5 §'''<br> Määritelmät<br> Huumausaineena pidetään tässä luvussa huumausainelaissa (1289/93) tarkoitettua huumausainetta. Erittäin vaarallisella huumausaineella tarkoitetaan huumausainetta, jonka käyttöön liittyy virheellisestä annostelusta johtuva hengenvaara, lyhytaikaisestakin käytöstä johtuva vakavan terveydellisen vaurion vaara tai voimakkaat vieroitusoireet. '''6 §'''<br> Menettämisseuraamus<br> Valtiolle menetetyksi on tuomittava: # välineet, tarvikkeet tai aineet, joita on käytetty tässä luvussa tarkoitetun rikoksen tekemiseen tai jotka on tähän tarkoitukseen hankittu; sekä # edellä 4 §:n 2 kohdassa tarkoitetut varat siinäkin tapauksessa, että teko on rangaistava huumausainerikoksena tai törkeänä huumausainerikoksena; varojen menettämiseen on tuomittava rahoittaja, rahoituksen vastaanottaja tai kumpikin yhteisvastuullisesti. Muutoin on noudatettava, mitä 10 luvussa säädetään. '''7 §'''<br> Toimenpiteistä luopuminen<br> Huumausaineen käytöstä ja huumausaineen käyttöön liittyvästä muusta tässä luvussa mainitusta rikoksesta voidaan, sen lisäksi mitä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (689/1997) tai tässä laissa säädetään, jättää syyte nostamatta tai rangaistus tuomitsematta, jos rikosta on huumausaineen määrä ja laatu, käyttötilanne sekä olosuhteet muutoinkin huomioon ottaen pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä. Syyte voidaan myös jättää nostamatta tai rangaistus tuomitsematta, jos tekijä on hakeutunut sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymään hoitoon. === Jos jäät kiinni === '''TODO''' '' Parempi teksti lakiasioista on mahdollisesti tulossa myöhemmin. [http://www.hamppu.net/forum/viewtopic.php?t=4698 Tämän threadin pohjalta] (Oikeudet ja velvollisuudet kotietsinnässä, asianajajat ja oikeusavustajat, jne.) '' *Kiinnijäädessäsi ole vaiti. Poliisit yrittävät kuulusteluissa lypsää sinusta hiostamalla tietoa. Muista, että sinun ei tarvitse syytetyn asemassa kertoa yhtään mitään. Valehtelu, valikoiva tietojen kertominen tai poliisien kanssa juttelu saattaa tuntua houkuttelevalta ajatukselta, mutta on hyvin vaarallista. Kuulustelu on tilanne, josta poliiseilla on sinua vähintäänkin satoja kertoja enemmän kokemusta. Kuulustelija pystyy päättelemään asioita jo pelkästään siitä, mihin kysymyksiin suostut vastaamaan. Olemalla hiljaa yksinkertaisesti kieltäydyt pelaamasta heidän peliään. Jos haluat väitellä puuhiesi laillisuudesta, on sille oikea paikka tuomioistuin. Poliisilla ei ole valtaa sinulle lopulta annettavaan (mahdollisesti vapauttavaan) tuomioon. Amerikkalaisista poliisisarjoista tutut "kerro meille kaikki, niin pääset helpolla" -tilanteet ovat yksinomaan yhdysvaltalaisen oikeusjärjestyksen omituisuuksia. Puhumalla poliisille Suomessa voit ainoastaan pahentaa tilannettasi. *Jos et ole irroittanut kasvista yhtään osaa, sano että tiedät Suomen lain, ja että sen mukaan koristehampun viljeleminen ei ole rikos. *Älä mainitse poliisille kenestäkään kuka tietäisi asiasta, toisia ei kannata vetää mukaan mihinkään hankaluuksiin. *Pyydä takavarikointitodistukset jos kasvisi kuitenkin takavarikoidaan. *Kiistä myyntitarkoitus, jota sinulla luultavasti ei ollutkaan. {{Hupu2}} [[Luokka:Hupu 2]] 1065 12677 2006-05-28T08:15:09Z TeemuN 155 [[Luokka:Hupu 2]] {{hupu2}} {| border="1" cellspacing="0" cellpadding="2" align="right" style="margin: 0 0 0.5em 1em;" !bgcolor="#f2fff2"|[[w:fi:Hamppu|Hamppu]] |- |align="center"|[[Kuva:pienloisteputkien_tulos.jpg|140px]] |- !bgcolor="#f2fff2"| [[w:fi:Tieteellinen_luokittelu|Tieteellinen luokittelu]] |- | {| align="center" |[[w:fi:Kunta_(biologia)|Kunta]]: |[[w:fi:Kasvit|Plantae]] |- |[[w:fi:Kaari|Kaari]]: |[[w:fi:Siemenkasvit|Magnoliophyta]] |- |[[w:fi:Luokka_(biologia)|Luokka]]: |[[w:fi:Kaksisirkkaiset|Magnoliopsida]] |- |[[w:fi:Lahko_(biologia)|Lahko]]: |[[w:fi:Rosales|Rosales]] |- |[[w:fi:Heimo_(biologia)|Heimo]]: |[[w:fi:Hamppukasvit|Cannabaceae]] |- |[[w:fi:Suku|Suku]]: |'''''Cannabis''''' |- |[[w:fi:Laji|Laji]]: |'''''sativa''''' |} |} == Hamppu kasviluokituksessa == [[Wikipedia:Carl_von_Linne|Carl von Linné]] (ennen aatelointia Carl Linnaeus) luokitteli Cannabis sativan vuonna 1753 yksilajiseksi suvuksi. Hampun tieteellisen nimen lajiosa johtuu latinan adjektiivista ''sativus'', joka on tässä [[Latinan kieli|latinan kieliopin]] vaatimassa feminiinimuodossa ''sativa'', koska ''Cannabis'' on suvultaan feminiininen. Sana ''sativus'' on klassillisessa latinassa hyvin harvinainen. Sen merkitys on ’viljelty tai istutettu’ eli vastakohta luonnossa kasvavalle. Yksilajisella luokittelulla kaikki kannabislajikkeet olisivat lajia Cannabis sativa L. (L. tarkoittaa Linnéä). Myöhemmin on ehdotettu myös useampilajisia luokitteluja. Melko yleinen luokittelu on jakaa hamppu kolmeen lajiin: Cannabis sativa, Cannabis indica ja Cannabis ruderalis. Yksilajisessa luokittelussa nämä eri muodot voidaan ajatella Cannabis sativa L. lajin alalajeiksi (subspecies, subsp.), muunnoksiksi (varietas, var.) tai lajin eri muodoiksi (forma, f.), seuraavaan tapaan: * Cannabis indica: Cannabis sativa L. subsp. indica tai Cannabis sativa L. var. indica. * Cannabis ruderalis: Cannabis sativa L. f. ruderalis, myös Cannabis sativa L. subsp. spontanea. Melko usein sekoitetaan toisiinsa sanat "laji" ja "lajike". Näistä "lajike" on tieteellisesti epämääräisempi käsite ja tarkoittaa yleensä jalostamalla luotua erityistä viljelymuotoa, jonka ominaisuudet ovat periytyviä. Englannin kielessä vastineena on siis lähinnä "cultivar" (viljelylajike), mutta sana "lajike" saatetaan mainita myös sanan "strain" tai "variety" (muunnelma) vastineena. Kauppanimet kuten Northern Lights, Haze ja Skunk#1 voidaan ajatella hampun lajikkeina. == Cannabis-suvun alalajit == Cannabis-suvun alalajit ovat syntyneet, kun hamppu on sopeutunut erilaisiin ilmasto-olosuhteisiin. Kyseessä on sama laji, mutta kasville kehittyi eri alueiden olosuhteiden mukaiset ominaisuudet ja 'tuntomerkit'. [[#Indica|Indicat]] jäivät tuulisiin vuoristoihin ja [[#Sativa|sativat]] lämpimille trooppisille seuduille. Ruderalis erikoistui päiväneutraaliksi ja levittäytyi pohjoiseen. Luonnollisestikin raja näiden alalajien välillä on monin paikoin varsin häilyvä. Niiden esiintymisalueiden välisillä siirtymävyöhykkeillä ja monesti muuallakin tapaa hamppuja, jotka eivät selvästi edusta kumpaakaan ääripäätä, vaan omaavat jossain määrin molempien alalajien ominaisuuksia. Tämäkin on vasta alkua, erityisesti ihmisen jalostuksen tuloksena on syntynyt monenlaisia [[#Hybridit|hybridejä]], jopa hamppuja, jotka eivät näytä hampuita laisinkaan, esimerkkeinä [http://www.cannabisculture.com/articles/1651.html Australian Bastard Cannabis] ja siitä jatkojalostettu "Dizzy" (näitä lajiketta ei tiettävästi ole kaupallisesti saatavilla). === Indica === Indicat ovat alkuperältään kotoisin Keski-Aasian hasista tuottavista maista, kuten Afganistanista, Nepalista ja Pakistanista. Indicat ovat lyhyitä ja leveitä kasveja, myös kasvin lehdet ovat erittäin leveät ja usein hyvin tummanvihreät. Indicat kukkivat nopeasti, noin 6-8 viikossa ja sadot ovat suuria. Kukinnot ovat tiiviitä ja paksuja. Indicat kasvavat hyvin vähemmässäkin valossa, joten ESL-kasvattajat suosivat usein indicaisia lajikkeita. Tuoksukirjo on laaja Afghanin voimakkaasta hasiksen tuoksusta aina mietoon ja hedelmäiseen tuoksuun. Indicoissa on korkeat CBD- ja CBN-pitoisuudet, mikä voi tehdä pilvestä ns. jumittavan. Lääkinnällisesti indican päihtymystila lievittää kipua (myös päänsärkyä ja migreenejä) ja pahoinvointia, rentouttaa lihaksia, vähentää stressiä ja kiukkuisuutta, auttaa saamaan unta ja kiihottaa ruokahalua. Indica kukkii pääsääntöisesti helpommin kuin sativa, 11-10 tuntiakin pimeää riittää, joskin kukinta alkaa huomattavasti hitaammin kuin 12/12 jaksolla. Pieni osa kasveista voi kukkia myös hampuille harvinaisilla 18/6- ja 16/8-valojaksoilla. === Sativa === Sativat ovat "indicoiden vastakohta". Alkuperältään ne ovat kotoisin Meksikosta, Kolumbiasta, Thaimaasta ja Afrikan tietyistä osista. Ne omaavat vaaleammanvihreät ja paljon kapeammat lehdet kuin indicat. Sativat kasvavat pitkiksi, jonka vuoksi ne tarvitsevat korkean kasvatustilan. Sativat myös vaativat paljon valoa, joten ESL-kasvattajalle sana sativa on painajainen, ne tuppaavat venyä tavallisestikin paljon ja ESL:eillä vieläkin enemmän. Sativat kukkivat 10-16 viikossa. Kukinnot ovat hajanaisesti pitkin kasvia, eikä indicamaista suurta tiivistä kukintoa muodostu, minkä takia sadot jäävät tyypillisesti pienemmiksi kuin indicoilla. Sativapilvi on pirteä ja energinen, johtuen pienistä CBD- ja CBN-pitoisuuksista. Lääkinnällisesti sativan päihtymystila lievittää pahoinvointia, päänsärkyä ja migreenejä, vähentää masentuneisuutta, antaa energisyyttä ja kiihottaa ruokahalua. === Ruderalis === Ruderalis on kotikasvattajalle hampuista harvinaisin. Ruderalis on kotoisin entisen Neuvostoliiton alueelta, jossa se kasvaa villinä teiden varsilla ja talojen seinustoilla. Ruderalis omaa niinsanotun autoflower-ominaisuuden, eli sen saa kukkimaan lyhyemmälläkin kuin 12 tunnin yöllä. Kukituksen käynnistyminen ei siis vaadi 12/12-valojaksoon vaihtoa, vaan kukinta voi tapahtua esimerkiksi 18/6-valorytmillä, tai jopa kokonaan ilman pimeää jaksoa, näin ollen ruderalis mahdollistaa kauniisti kukkivan hampun kasvatuksen Suomen valoisassa mutta lyhyessä kesässä. Vaikka paikoin ns. landrace-ruderalikset voivat omata (vastoin yleistä luuloa) yllättävästikin tehoa, niin yleensä puhtaan ruderaliksen THC-pitoisuus on alhainen, alle 0.5 % vaikuttavien aineiden ollessa lähinnä CBD ja CBN. Ruderalista on risteytetty muihin lajikkeisiin pääasiallisesti sen autoflower-ominaisuuden takia. <div id="Hybridit"></div> ; Hybridit : Hybridit, eli näiden kolmen edellämainittujen alalajien väliset risteytykset. Nykyään lähes kaikki lajikkeet ovat risteytyksiä, tästä kertovat merkinnät 60/40 sativa, eli sativaa on lajikkeessa arvioidusti 60 %. Hybrideissä pyritään saamaan esille alalajien parhaat ominaisuudet, kuten esimerkiksi indicoiden suuret sadot ja ruderaliksen autoflower. == Lajikekuvaukset == Koska kaikkien lajikkeiden esittely ei olisi mahdollista, käydään tässä läpi muutamia ns. peruslajikkeita ja klassikoita, joista aloittelevan hampuusin on hyvä aloittaa. Lisää lajikkeita ja lajiketietoutta löytää [[#Lajiketietokannat|lajiketietokannoista]] ; [http://kalainfo.hamppu.net/?afghan Afghan] : Eräs indicaklassikko, joka ei kanna perimässään tippaakaan sativaa. Tuuhea ja satoisa kasvi, joka on kuitenkin erittäin voimakkaasti tuoksuva eikä siten kaikkien kasvattajien mieleen. Nopeahko valmistumaan (kukitusaika 50-60 päivää), kukka on erittäin vahvaa ja jumittavaa. Saatavuus: mm. [http://www.nirvana-shop.com/cannabis_seeds.php Nirvana].<br> ; [http://kalainfo.hamppu.net/?blueberry Blueberry] : Paljolti värinsä ansiosta maineeseen noussut indicavoittoinen lajike. Riittävän alhaisissa kasvatuslämpötiloissa (etenkin pimeään aikaan) Blueberryn lehdet muuttuvat sinivioletin sävyisiksi. Ei kovin satoisa, mutta muuten miellyttävä lajike. Kukkaa pidetään jossain määrin jumittavana, mutta kuitenkin samalla "virikkeellisenä" poltettavana. Saatavuus: mm. [http://www.dutch-passion.nl/engels/welcome.html Dutch Passion].<br> ; [http://kalainfo.hamppu.net/?early+pearl Early Pearl] : Tämä lajike on klassisen [http://www.hamppu.net/forum/viewtopic.php?t=16801 Early Girlin] ja Kalifornialaisen ulkosativan risteytys. Se onkin EG:n ohella eräs ensimmäisistä Suomessa menestyksellisesti kasvatetuista ulkolajikkeesta. Ei omaa varsinaista autofloweria, mutta on early. Vaatii kuitenkin pitkän, ainakin 2 kuukauden esikasvatuksen aloittakseen kukintansa ajoissa. Pilvi on melko sativaista ja 200-300cm korkeaksi kasvava kasvi tuottaa sitä runsaasti. Lajike on tunnettu hyvästä homeen sidostaan. Laadukkaita siemeniä myy ainakin [http://www.sensiseeds.com/ml/shop.asp?MainLev=3 Sensi Seeds] ; [http://kalainfo.hamppu.net/?g13 G13] : Legenda, jonka kohdalla totta ja tarua on enää vaikea erottaa. G13-lajikkeen siemeniä ei ole tiettävästi missään jaossa (eikä G13-uroksia maailmassa yhtään kappaletta), ja nykyään ylipäänsä tarjolla on lähinnä enemmän tai vähemmän hämäriä risteytyksiä muiden lajikkeiden kanssa. G13:n sanotaan olevan Yhdysvaltain hallituksen kehittämä lajike, joka on todella vahva (monien mielestä maailman vahvin) indica ilman vainoharhaisuutta.<br> ; [http://kalainfo.hamppu.net/?haze Haze] : Klassikkosativa, joka vaikuttaa monien nykysativoiden taustoissa. Kukitusaika 60-90 päivää. Sadon määrä ei ole Hazen vahvuus, mutta "haze-pilvi" on kokemisen arvoinen. Haze on periaatteessa puhdas sativa - mikäli tilaat siemenesi esim. [http://www.homegrown-fantaseeds.com/ Homegrown Fantaseedsiltä] - mutta esimerkiksi [http://www.nirvana-shop.com/cannabis_seeds.php Nirvanan] "Hazessa" on mukana indicaa, jolla on lyhennetty kukitusaikaa ja pyritty suurentamaan satoa.<br> ; [http://kalainfo.hamppu.net/?lowryder Lowryder] : Lyhyessä ajassa klassikkomaineen saanut, mielipiteet jakava lajike. Lowryder on tarkoitettu pieniin kasvatustiloihin: kasvi on valmistuessaan yleensä 10-50 cm korkea. Lowryder onkin kannabismaailman todellinen miniatyyri, eikä koon vuoksi yleensä puhuta kovinkaan suurista sadoista. Se on kuitenkin paitsi pieni, myös autoflower-lajike, ja siksi saavuttanut jo suosiota myös suomalaisessa ulkokasvatuksessa. ; [http://kalainfo.hamppu.net/?nortti Northern lights] : Legendaarinen, palkittu ja vanha lajike. Nopea lajike (40-60 päivää siementen alkuperästä riippuen), joka on erittäin satoisa, usein hajultaan hyvin hallittavissa ja helppo kasvattaa. Alkuperäistä "Norttia" on vaikea/kallis saada - parhaan metsästäjille siemeniä tarjoavat mm. [http://www.sensiseeds.com/ml/shop.asp?MainLev=3 Sensi Seeds] ja [http://www.highestseeds.com/ Sagarmatha seeds] (NL #9) - mutta "halpisnortin" siemeniä saa mm. [http://www.nirvana-shop.com/cannabis_seeds.php Nirvanalta].<br> ; [http://kalainfo.hamppu.net/?ruderalis+indica Ruderalis indica] : Perusindicaa, joka on tullut tunnetuksi ruderalis-taustansa vuoksi. Kasveista noin neljännes omaa autoflower-ominaisuuden, ja lajike on eräs Suomen oloihin sopivista (ja jopa kukkimana saaduista) harvoista ulkolajikkeista. Helppo ja halpa peruslajike vaikkapa ensimmäisiin ulkokokeiluihin. Saatavuus: [http://www.sensiseeds.com/ml/shop.asp?MainLev=3 Sensi seeds].<br> ; [http://kalainfo.hamppu.net/?skunk#1 Skunk #1] : Tuuhea ja helppo lajike, jota on kuitenkin Nortin tapaan vaikea löytää enää "alkuperäisenä". Tuoksultaan nimensä mukaisesti vahva. Nopeimmat Skunk #1:t (mm. [http://www.sensiseeds.com/ml/shop.asp?MainLev=3 Sensi seeds]) kukkivat 45-60 päivässä, mutta sativaisemmat yksilöt voivat viedä 70-80 päivää. Siemeniä on tarjolla Sensin lisäksi mm. [http://www.dutch-passion.nl/engels/welcome.html Dutch Passionilla] ja [http://www.nirvana-shop.com/cannabis_seeds.php Nirvanalla]. Alkuperäistä skunkkia halajavan sensijaan kannattaa kokeilla Flying Dutchman:in "the pure" nimistä lajiketta.<br> ; [http://kalainfo.hamppu.net/?white+widow White Widow] : Voimakastuoksuinen ja vahva lajike, joka alunperin oli sativaisempi hybridi - nykyään useimmat White widow -kasvit ovat hyvinkin indicaisia ja poltto jumittavaa. Kasvi on loppuvaiheessa kukintaa valkoisen "sokerihuurteen" peitossa, mistä nimikin juontanee osittain juurensa. Saatavuus: sativaisempi versio mm. [http://www.dutch-passion.nl/engels/welcome.html Dutch Passion] ja [http://www.highqualityseeds.nl/ High Quality seeds], indicaisempi versio mm. [http://www.nirvana-shop.com/cannabis_seeds.php Nirvana]. == Lajiketietokannat == Lajiketietokannoista löytyy tietoa sadoista lajikkeista ja risteytyksistä, joten tietokantoihin kannattaa tutustua ajan kanssa. Suomalaisille käytännöllisin lajiketietokanta on hamppu.net:issä oleva [http://kalainfo.hamppu.net/ KaLaInfo], varsinkin kun Overgrow-sivuston sulkemisen myötä Internetistä poistui lajikemäärältään kattavin lajiketietokanta Strainguide. === KaLaInfo-tietokanta === [http://kalainfo.hamppu.net KaLaInfo] on kotimainen lajiketietokanta, eräs maailman laajimmista ja monipuolisimmista. Tässä muutamia ohjeita KaLaInfon käyttöä varten ja sen lukemiseen. ; Haku : Lajikehaku: kirjoita etsittävän lajikkeen nimi tai osa nimestä *-merkeillä, esim. ''Blue*''<br> Vapaasanahaku: jos haluat esim. sog-kasvatukseen soveltuvan lajikkeen, kokeile ''sog*''<br> Luokitushaku: luokitushaun avulla voit etsiä tietyt kriteerit täyttäviä lajikkeita (esim. nopea, suurisatoinen) ; Kuinka lukea KaLaInfoa : <u>''Lajiketyyppi''</u><br> Lajiketyyppi - niiltä osin kuin se on mainittu varmana tietona - on omiaan kertomaan lajikkeen / hybridin vakaudesta ja ominaisuuksista. "Vakautettu lajike" tai "IBL" viittaavat usein vakaimpiin, jo pitkänkin historian omaaviin lajikkeisiin. "F1-risteytys" on kahden vakautetun lajikkeen tai IBL-lajikkeen risteytys, jonka jälkeläiset ovat vielä yleensä varsin tasalaatuisia. <u>''Genotyyppi''</u><br> Genotyyppi ilmaisee sitä, kuinka vahvasti lajike on "kallellaan" indicaan tai sativaan päin. Erikseen ovat sataprosenttiset indica ja sativa, sen lisäksi on olemassa terminsä indicaiselle sekä sativaiselle hybridille ja noin 50/50-suhteessa sekoittuneen hybridin kohdalla lukee "hybridi, indica-sativa". <u>''Vaikutus''</u><br> KaLaInfon kuvausteksteissä kuvaillaan lajikkeen vaikutuksia vielä tarkemmin, mutta tämä kenttä on vastaava kuin Strainguiden 'effects'-kohta. Vaihtoehdot sativaisimmasta indicaisimpaan ovat: korkealentoista, melko korkealentoista, tasapainotettu, melko jumittavaa ja jumittavaa. Mikäli lajikkeella esiintyy huomattavasti vaihtelua vaikutuksissa, tässä kohdalla saattaa lukea myös viittaus siihen. <u>''Kuvaus''</u><br> Toisin kuin useimmissa muissa lajiketietokannoissa, KaLaInfossa lajikkeen kuvaus ei ole myyjän itsensä, vaan ns. puolueettoman tahon tekemä. Itse kehujen esittäminen jätetään pääasiassa käyttäjien kerrottavaksi - tasapuolisuuden vuoksi. {{Hupu2}} [[Luokka:Hupu 2]] 1066 14246 2006-06-26T11:27:35Z 80.186.194.195 /* Muita tarvikkeita */ {{hupu2}} ==Kasvatus== === Kasvatustarvikkeita === *[http://viherpeukku.com/catalog/ ViherPeukku] - Puutarha-alan erikoisliike. Valaisimet, lannoitteet ja vesiviljelyjärjestelmät *[http://www.valoverstas.com/catalog/default.php?cPath=35 ValoVerstas] - Laaja valikoima erilaisia lannoitteita, hormoneja, valaisimia ja vesiviljelytarvikkeita ym. *[http://www.pispalanpalmu.fi/catalog/default.php PispalanPalmu] - Uudehko kotimainen kasvatustarvikkeita myyvä verkkokauppa. Myymälät Turussa ja Tampereella *[http://www.finnparttia.fi/ Finnparttia Oy] - Sähköalaan erikoistunut suomalainen yritys. Tuoteluettelosta löytyvät niin kootut valaisimet kuin myös osat johdoista kuristimiin ja polttimoihin + paljon muuta *[http://www.viherrinki.fi/ Viherrinki] - Puutarha-alan yritys *[http://www.jimmspc-store.fi/getpage.php?komponentit_fi&MainProdGroup=92&SubProdGroup=9203&MenuGroup= Jimm's PC Store-vesipumput] - Hyvin vesiviljelyjärjestelmiin soveltuvia vesipumppuja *[http://www.hanfburg.de/store/ Hanfburg] - Mm. edullisia SpNa-valaisimia myyvä saksalainen nettikauppa *[http://www.flashback.de/base.php?&gruppe=2 Flashback] - Laaja saksalainen tarvikekauppa *[http://babelfish.altavista.com/ Altavistan Babelfish-käännössivu] - Erittäin hyvä apuväline saksalaisten nettikauppojen sivujen "sinnepäin"-kääntämiseen. Helpottaa tilaamista saksaa osaamattomille. Kaupan osoite vain URL-kenttään, kieleksi Saksa-englanti, niin homma helpottuu huomattavasti ===Muita tarvikkeita=== *[http://www.corestore.fi/ CoreStore.fi] - Uusi kotimainen poltteluvälineitä ja muuta tavaraa myyvä verkkokauppa. *[http://www.piippu.com/ Piippu.com] *[http://www.valoverstas.com/catalog/default.php?cPath=26 ValoVerstas] *[http://www.grasscity.com/ Grasscity.com] - Hollantilainen headshop. Edulliset hinnat ja kiinteät postikulut tilauksille *[http://www.hempsteri.fi/catalog/default.php Hempsteri] - Uudehko kotimainen poltteluvälineitä ja muuta tavaraa myyvä verkkokauppa. Myymälät Turussa ja Tampereella *[http://www.eksootika.ee/files/avaleht.html Kõnelev Trumm / Eksootika] - Tallinnassa, hotelli Virun kulmassa sijaitseva putiikki, jossa voi käydä vilkaisemassa vesipiippuja Viron reissun yhteydessä *[http://www.flashback.de/ Flashback] - Laaja saksalainen tarvikekauppa. Valikoimistä löytyy kaikki tarvittava kasvatusvälineistä lamppuihin ja poltteluvälineisiin *[http://www.everyonedoesit.com/online_headshop/ EveryoneDoesIt.com] - Brittiläinen headshop. Paljon poltteluvälineitä, siemeniä sekä muita tarvikkeita *[http://www.eurowide.fi/ Eurowide] - Runsaasti erilaisia vaakoja (mm. Pesola) myyvä Helsinkiläisyritys, myös piippujen maahantuontia *[http://www.clasohlson.fi/ Clas Ohlson] - Runsaasti rakennus-, sähkö- ja askartelutarvikkeita kasvatusympäristön rakenteluun. *[http://www.biltema.fi/ Biltema] - Runsaasti halpoja (ja laadultaan vaihtelevia) rakennus-, sähkö- ja askartelutarvikkeita kasvatusympäristön rakenteluun. Ostaja kavahtakoon. *[http://www.etola.fi/teollisuusetola/ Teollisuus-Etola] Vesiviljelyyn soveltuvia letkuja, liittimiä yms. tarvikkeita. *[http://www.effex.ee/ www.effex.ee] Tallinnalainen sähkötarvikekauppa. Edullisehkot hinnat. *[http://www.bebek.fi/ Bebek] Bebekistä saa vesiviljelyssä tarpeellisia mittalaseja ja pipettejä (tuoteryhmä "laboratoriolasit ja tarvikkeet"). ===Siemenpankkeja=== *[http://www.seedboutique.com/ Seed Boutique] - Siementoimittaja Englannissa, laajat valikoimat, nopea ja luotettava palvelu. *[http://www.drchronic.com/ Dr. Chronic's Seeds] - Siementoimittaja Englannissa, laajat valikoimat. Jälleenmyy mm. Lowryder-lajikkeen siemeniä. *[http://www.sensiseeds.com/ Sensi Seeds] - Siemenpankki Hollannissa. Laaja valikoima siemeniä + muuta alaan liittyvää oheismateriaalia kuten valaisimet, kasvatusjärjestelmät, lannoitteet ja hormonit, kirjallisuutta, hamppukrääsää<br> *[http://www.dutch-passion.nl/ Dutch Passion] - Siemenpankki Hollannissa. *[http://www.nirvana.nl/ Nirvana] - Siemenpankki Hollannissa. *[http://www.cannabis-seedbank.nl/ The Cannabis SeedBank Amsterdam] - Siemenpankki Hollannissa. *[http://www.seriousseeds.com/ Serious Seeds] - Siemenpankki Hollannissa *[http://www.cybercomm.nl/~paradise/ Paradise Seeds] - Siemenpankki Hollannissa *[http://www.aloha.nl/ AlohaSeeds] - Siemenpankki Hollannissa. *[http://www.hempqc.com/ Heaven's Stairway] - Siemenpankki Kanadassa. *[http://www.quebecseedbank.com/ Quebec Seed Bank] - Siemenpankki Kanadassa. ===Tietoa hamppulajikkeista=== *[http://kalainfo.hamppu.net/ KaLaInfo] - Suomen paras lajikeopas *[http://cannagenetic.phpwebhosting.com/index.php Cannagenetics] - Cannageneticsin uusi sivu, jolta löytyy jonkin verran tietoa ===Kasvatusohjeita=== *[http://www.sky.org/julkaisut/hupu/ Hullu Puutarhuri] - Legendaarinen hampun kasvatusopas *[http://www.sky.org/data/grow/ Marijuana Grower's Guide] - Ed Rosenthalin ja Mel Frankin kirjoittama, vuonna 1992 julkaistu kasvatusopas *[http://www.sky.org/data/oppaat/mjgrowers.html Marijuana Grower's Handbook] - Toinen Ed Rosenthalin kirjoittama opas *[http://www.overgrow.com/growfaq/ Overgrow GrowFAQ] *[http://www.cannabisworld.org/vbportal/forums/archive/?s=4adf91ec1c1c56b799c689349b3fddf1&menu=5/ Cannabis World Online Archive] *[http://www.marijuana.com/Bible.php Marijuana.com Cultivation Bible] ===Muita ohjeita=== *[http://www.nirvana-shop.com/rollingjoint/menu.htm Handbook: Rolling a Joint] - Ohjeita jointin käärintään *[http://www.sky.org/data/oppaat/cooking.html Cooking with Cannabis] - Adam Gottliebin kirjoittamia kokkausohjeita *[http://www.erowid.org/plants/cannabis/cannabis_faq_eat.shtml Cannabis Eating FAQ] - Erowid Cannabis Vaultin ruokaohjeita *[http://www.drugs-plaza.com/recipes.htm Drugs Plaza] - Ruokaohjeita ==Tietoa hampusta== ===Päihteenä=== *[http://www.lycaeum.org/ The Lycaeum] - Paljon asiaa kannabiksesta, mm. kirjoja, foorumeita, linkkejä.. *[http://www.erowid.org/plants/cannabis/cannabis.shtml Erowid Cannabis Vault] - Laajasti kannabistietoutta ===Hyötykasvina=== *[http://www.kukin.to/tietosivut/hamppu/pohninaseppala.html Kukinto tietosivut] - Asiaa hampun hyötykäytöstä *[http://www.palladiumkirjat.fi/hamppu.htm Hamppu hyötykasvina] - Tietoa hampusta hyötykasvina mm. kuidut, kangas, öljy, energia ym sekä historiaa *[http://www.siemenkauppa.com/ Siemenkauppa.com] - Suomessa toimiva hampputuotteita myyvä yritys, ei myy kuitenkaan kasvatukseen tarkoitettuja siemeniä ==Päihdepoliittisia järjestöjä== *[http://www.sky.org/ SKY - Suomen kannabisyhdistys] - Uutisia, linkkejä ja muuta mukavaa *[http://www.hppry.org/ Hppry] - Humaania Päihdepolitiikkaa ry on päihdepoliittinen yhdistys, jonka pyrkimyksenä on edistää haittojen vähentämisen politiikkaan liittyviä toimenpiteitä suomalaisessa päihdetyössä ja lainsäädännössä *[http://www.vihreetpantterit.org/ Vihreet pantterit] - Ajavat asiaa ympäristöystävällisistä vaihtoehdoista ja terveellisistä elämäntavoista. Toimivat varsinkin Turun alueella *[http://www.senliscouncil.net/ Senlis Council] - Huumepolitiikan "Think Tank", joka koostuu reformia kannattavista akateemikoista, poliitikoista ja viranomaisista *[http://www.encod.org/ European Coalition for Just and Effective Drug Policies] - Eurooppalaisen päihdepolitiikan reformia ajavien järjestöjen kattojärjestö ENCOD *[http://www.norml.org/ NORML] - Yhdistys jonka tavoitteena on kannabislakien uudistaminen USA:ssa *[http://www.drugpolicy.org/ Drug Policy Alliance] - Amerikkalainen harm reduction -politiikkaa ajava järjestö *[http://www.ukcia.org/ UK Cannabis Internet Activists] - Hamppuaktivismia Iso-Britanniassa *[http://www.swecan.org/ Swecan - Swedish Cannabis Organisation ] - Ruotsalainen kannabisjärjestö. Vastaa lähinnä hamppu.netiä hieman isommassa mittakaavassa ===Terveysvaikutukset ja lainsäädäntö=== *[http://www.jackherer.com/chapters.html The Emperor Wears No Clothes] - Jack Hererin kirjoittama kirja *[http://www.kaapeli.fi/viridis/archive/kesa00/saarnio.html Alkoholin ja kannabiksen haittavaikutusten kautta suomalaiseen huumausainepolitiikkaan] - Pekka Saarnion kirjoittama artikkeli verkkolehti Viridiksessä *[http://www.geocities.com/kannabistietoutta/info.html Kannabistietoutta] - Kokoelma linkkejä ja artikkeleita kannabiksen terveysvaikutuksista ja päihdepolitiikasta *[http://www.newscientist.com/hottopics/marijuana/ New Scientist] - New Scientist -lehden kannabisartikkeleita *[http://www.bbc.co.uk/science/hottopics/cannabis/ BBC - Hot Topics - Cannabis] - BBC:n tietopaketti kannabiksesta *[http://adrugwarcarol.com/ A Drug War Carol] - Huumesodan historiaa sarjakuvamuodossa ==Keskustelua, luettavaa ja sekalaisia sivustoja== ===Keskustelupalstoja=== *[http://www.hamppu.net/forum Hamppu.net - Hamppuforum] - Suomen suurin ja todella turvallinen keskustelupalsta. Täältä voit kysellä lisäneuvoja suomenkielellä. *[http://groups.google.com/group/finet.harrastus.hamppu finet.harrastus.hamppu] - Uutisryhmä finet.harrastus.hamppu. Linkki ryhmään Google groups -palvelun kautta. *[http://www.icmag.com/ic/ International Cannagraphic Magazine Forums] - Lehden alati kasvava keskustelupalsta *[http://www.hempcultivation.com/420/ Marijuana Cultivation Discussion Community] Hemp Cultivation.comin forum *[http://www.cannabisworld.org/vbportal/forums/index.php Cannabis World] - Englanninkielinen sekä laadukas forum *[http://www.hg420.com/ hg420.com] - Uudehko englanninkielinen forum *[http://boards.cannabis.com/ Cannabis.com Message Boards] - Englanninkielinen *[http://forum.grasscity.com/ Grasscity.com Forums] - Englanninkielinen *[http://www.dcfonline.dk/forum/index.php Dansk Cannabis Forening] - Tanskalainen kannabisfoorumi *[http://www.norcan.org/ Norcan] - Norjalainen kannabisfoorumi *[http://www.swecan.org/modules.php?name=Forums Swecan Forum] - Swedish Cannabis Organizationin ruotsinkielinen keskustelupalsta ===Lehdet ja ohjelmat=== *[http://www.hightimes.com/ High Times] - Arvostettu hamppulehti *[http://www.icmag.com/ International Cannagraphic] - Eurooppalainen kannabisaiheinen lehti. Myös mm. forum ja kuvagalleria *[http://www.cannabisculture.com/ Cannabis Culture] - Internet-lehti *[http://www.pot-tv.com/ Pot-tv] - Internet TV, sisältää mm. monta sataa tuntia videoita, tuhansia kuvia ja ruokaohjeita *[http://www.archive.org/movies/details-db.php?collection=feature_films&collectionid=Hemp_for_victory_1942 Hemp for Victory] - Amerikkalainen propaganda-elokuva ===Kannabiskahviloita=== *[http://www.coffeeshop.freeuk.com/ACDfrmGu.html Amsterdam Coffeeshop Directory] - Sivusto, jolta löytyvät Amsterdamin kahvilat sekä kahvilat sisältävä keskustan kartta *[http://www.homegrownfantasy.org/ Homegrown Fantasy] - Amsterdamissa *[http://www.channels.nl/amsterdam/kadinsky.html Kadinsky Coffeeshop] - Amsterdamissa ===Sekalaisia sivustoja=== *[http://www.highgrow.us/download.php High Grow 4.20] - Hampunkasvatuspeli *[http://www.cannabis.com/ Cannabis.com] *[http://www.smokersguide.com/sg/index.html Smokers Guide] *[http://dmoz.org/World/Suomi/Vapaa-aika/P%c3%a4ihteet/ Google directory - Suomi - päihteet] - linkkejä *[http://www.420girls.com/ 420girls.com] - Tytöt tykkäävät hampusta. {{Hupu2}} [[Luokka:Hupu 2]] 1067 12679 2006-05-28T08:15:26Z TeemuN 155 [[Luokka:Hupu 2]] {{hupu2}} ==Mittayksiköitä ja kertoimia == <code> Lämpötila:<br> Fahrenheit -> Celsius: C=((F-32) * 5) / 9<br> Celsius -> Fahrenheit: F=((9 * C) / 5) + 32<br> <br> PITUUS:<br> tuuma (inch, in, ")_________________ 1 in = 25,4 mm = 2,54 cm<br> senttimetri (cm) ___________________ 1 cm = 0,394 in<br> jalka (foot/feet, ft) ______________ 1 ft = 12 in = 0,3048 m<br> metri (m) __________________________ 1 m = 3,281 ft<br> jaardi (yard, yd) __________________ 1 yd = 0,9144 m<br> maili (mile) _______________________ 1 mile = 1609 m<br> <br> MASSA:<br> unssi (ounce, oz) __________________ 1 oz = 28,35 g<br> gramma (g) _________________________ 1 g = 0,035 unssia (oz)<br> naula, pauna (pound, lb, lbs) ______ 1 lbs = 16 oz = 453,6 g<br> kilogramma ("kilo", kg) ____________ 1 kg = 1000 g = 2,205 lbs<br> <br> PINTA-ALA:<br> neliömetri _________________________ 1 m<sup>2</sup> = 10,76 neliöjalkaa (ft<sup>2</sup>)<br> neliöjalka _________________________ 1 ft<sup>2</sup> = 0,093 neliömetriä (m<sup>2</sup>)<br> <br> TILAVUUS:<br> millilitra (milliliter, ml) ________ 1 ml = 1 cm<sup>3</sup> = 0,001 l<br> litra (liter, l) ___________________ 1 l = 1000 ml = 1 dm<sup>3</sup> = 0,001 m<sup>3</sup><br> kuutiojalka (ft<sup>3</sup>) __________________ 1 ft<sup>3</sup> = 0,028 kuutiometriä (m<sup>3</sup>) = 28 l<br> kuutiometri (cubic meter, m<sup>3</sup>)_______ 1 m<sup>3</sup> = 1000 dm<sup>3</sup> = 1000 l<br> gallona, US (gal) __________________ 1 gal (US) = 3,785 l<br> gallona, UK (gal) __________________ 1 gal (UK) = 4,546 l<br> kuppi, US (cup) ____________________ 1 cup = 0,225 l<br> teelusikallinen (teaspoon,tsp) _____ 1 tsp = 5 ml<br> ruokalusikallinen (tablespoon,tbs) _ 1 tbs = 15 ml<br> <br> VIRTAUS (esimerkiksi tuulettimien):<br> litraa minuutissa ____________________________________ 1 l/min = 0,06 m<sup>3</sup>/h<br> kuutiojalkaa minuutissa (cubic feet per minute, cfm) _ 1 cfm = 28,3 l/min = 1,70 m<sup>3</sup>/h<br> kuutiometri tunnissa _________________________________ 1 m<sup>3</sup>/h = 0,589 cfm<br> kuutiojalkaa tunnissa (cubic feet per hour, cfh) _____ 1 cfh = 0,47 l/min = 0,028 m<sup>3</sup>/h<br> kuutiometri minuutissa _______________________________ 1 m<sup>3</sup>/min = 35,34 cfm </code> ==Laskutoimituksia== <!-- TODO: Tähän esim. vesiviljelyyn liittyviä (EC, ppm-arviot) laskuja. <br> TULOSSA: Mahdollisesti suht pian olisi tulossa yksi uusi kaava tuon alla olevan lisäksi, jolla voisi laskea Cooltuben/lämpökilven antaman hyödyn. -Entalpia <br>--> ; Arvioitu lämpötila, ilmanvaihto ja valaistus : Kaava on tarkoitettu laskettavaksi ilman Cool tubea tai ns. lämpökilpeä. Kaavalla voi laskea helposti lähtötiedoista kolmen tyyppisiä vastauksia.<br> Kaava on suhteellisen tarkka ja käyttö helppoa, täytät vain kaavan kohdat ja tämän jälkeen lasket ohjeiden mukaisesti. Tämä on vain kasvatustilan suunnittelua helpottava väline, ei suinkaan absoluuttinen totuus. <!-- (Kaava muutettu reilusti yksinkertaisemmaksi 17.11.2005)<br> --> Lasketaan helposti kaavalla: '''V = (3 x P) / &Delta;T''' {|style="background-color:#F0F8FF; border: solid 1px #B9D3EE; padding: 1em;" valign=top| !Selitteet |- |V = Ilmanvaihdon nopeus (m³/h) |- |P = Valoteho Watteina (W) |- |&Delta;T = Kasvatustilan ja korvausilman välinen lämpötilaero (Celsius) |- |Ilmanvaihto: |- |m<sup>3</sup>/h = 0.588 CFM |- |CFM = 1.7 m<sup>3</sup>/h |} ; 1. Mikä lämpötila kasvatustilassani tulee olemaan? : Esimerkki: valaistus = 400 W, ilmanvaihto = 240 m<sup>3</sup>/h ja kasvatustilaan tuleva korvausilma 21 astetta. V = (3 x P) / &Delta;T => &Delta;T = (3 x P) / V => &Delta;T = (3 x 400) / 240 = 5 => T = 5 + 21 = 26 astetta Tulos tarkoittaa täysin ilmamassaltaan sekoittuneen kasvatustilan lämpötilaa.<br> ; 2. Kuinka paljon tarvitsen ilmanvaihtoa? : Esimerkki: valaistus = 400 W, kasvatustilaan tuleva korvausilma 21 astetta ja kasvatustilan lämpötila ei saa nousta 26 astetta korkeammaksi. V = (3 x P) / &Delta;T => V = (3 x 400) / (26-21) => V = 1200 / 5 => V = 240 m<sup>3</sup>/h Ilmanvaihtoa rakennettaessa täytyy ottaa huomioon ilman virtauksen vaimentuminen, esim. aktiivihiilen tai pitkän ja mutkaisen ilmastointiletkun toimesta. ; 3. Mikä on sopivin SpNa-valaisin kasvatustilaani? : Esimerkki: ilmanvaihto 240 m<sup>3</sup>/h, kasvatustilaan tuleva korvausilma 21 astetta ja kasvatustilan lämpötila ei saa nousta 26 astetta korkeammaksi. V = (3 x P) / &Delta;T => P = (V x &Delta;T) / 3 => P = (240 x (26-21)) / 3 => P = 400 W ==Hamppusanastoa == ===Kasvatussanasto=== ; Bubbler, "Kuplittaja" : Englannin sanasta bubble eli kuplia. Vesiveljelyjärjestelmä, jossa kasvin juuret ovat ravinneliuoksessa jota hapetetaan ilmapumpun avulla. Pumpun käydessä ravinneliuos siis kuplii, josta järjestelmän nimi juontaa juurensa ; Cooltube : Kaasupurkauspolttimon ympärille asennettu ilmajäähdytetty lasiputki, joka alentaa valaisimen tuottamaa lämpöä jopa 40 %. Lisäksi viileämpää valaisinta voi pitää lähempänä kasveja ilman latvojen palamista. ; DWC : Deep Water Cultivation.<br> ; SWC : Shallow Water Cultivation. Sama järjestelmä kuin bubbler, mutta nimellä viitataan kasvatusastian syvyyteen. Matalia SWC-järjestelmiä käytetään usein pienissä tiloissa tapahtuviin kasvatuksiin. ; Dripper, Drip Feed, "Etola" : Engl. tippua, pisaroida. Vesiviljelyjärjestelmä, jossa ravinneliuos pumpataan vesipumpulla kasvatusastian yläosaan ja valutetaan pisaroina väliaineen päälle, josta se tihkuu alas kasvien juurien kautta. ; Ebb & Flow, Vuoksi ja luode (vuorovesi) : Vesiviljelyjärjestelmä, jossa kasvatusastia pumpataan täyteen erillisestä astiasta ravinneliuoksella. Järjestelmästä riippuen vesi valuu itsekseen pois kasvatusastian alaosasta tai se pumpataan takaisin ravinneliuossäiliöön. ; ESL : Energiansäästölamppu, tunnetaan myös loistelamppuina ja miniloisteputkina. Sopii kasvivaloksi spektrinsä ja valo/sähkönkulutus/lämmöntuotto -suhteensa vuoksi. Soveltuu varsinkin pieniin tiloihin, joihin ei pystytä järjestämään tarpeeksi tehokasta tuuletusta isommille lampuille. Valon tyyppi soveltuu parhaiten kasvien kasvuvaiheeseen. ; Haku, search : [http://www.hamppu.net/forum/ Hamppuforumin] [http://www.hamppu.net/forum/search.php/ hakukone]. Uutta aihetta tehdessä kannattaa ensin katsoa, onko aiheesta keskusteltu aiemmin tai onko ongelmaasi jo vastattu aiemmin. ; Hermafrodiitti, hermis, "transu", friikki : Usein valojakson häiriintymisen aiheuttama tila kasvissa, jolloin se kasvattaa sekä uros- että naaraskasvin osia. Hemafrodiitit voivat pölyttää itsensä tai muut samassa tilassa olevat naaraskasvit, jolloin kukinnoista voi löytyä siemeniä. Hemafrodiitit yleensä hävitetään pian niiden huomaamisen jälkeen. ; Hupu : '''Hu'''llu '''Pu'''utarhuri. Hampunkasvatuksen suomalainen perusteos. Tämä tulisi kaikkien aloittavien kasvattajien lukea ainakin pariin kertaan läpi ennenkuin tulee kyselemään [http://www.hamppu.net/forum/ hamppuforumilta] apuja. Alkuperäinen, vuonna 1995 julkaistu Hullu Puutarhuri -koristehampun kasvatusopas on luettavissa [http://www.sky.org/julkaisut/hupu/ täällä]. Nyt luet Hullu Puutarhuri 2 -koristehampun kasvatusoppaan wikibooks-versiota, keskeneräinen julkaisu löytyy [http://www.hamppu.net/hupu2/hupu2.html täältä]. ; Kivivilla, vuorivilla, engl. rockwool : Yksi suosituimmista väliaineista vesiviljelyssä. Kivivillaa myydään usein erikokoisina valmiina kuutioina kasvatustarvikeliikkeissä. Käytetään useimmiten siementen idätykseen ja pistokkaiden juurrutukseen. Ei pidä sekoittaa lasivillaan vaikka molempia eristyksessä käytetäänkin. ; Kukitus : Kasvin kukkimisvaihe. Kukkimis- ja kasvuvaiheen välillä vaihdetaan muuttamalla kasvien saamaa valomäärää. Kasvuvaiheessa kasvit saavat valoa 24-18h/vrk ja kukkimisvaiheessa 12h/vrk. ; Lekasora, Lecasora, lecamurske, hydrosora : Ruskeita, paahdetusta savesta valmistettuja huokoisia papanoita, joita käytetään mullan korvikkeena vesiviljelyssä sekä multakasvatuksessa maanparannukseen ja salaojitukseen. Erittäin kevyttä, kelluvaa ja huokoisuutensa vuoksi hyvin kosteutta pitävää materiaalia. Saatavana erikokoisina rakeina useimmista marketeista. Huoltoasemilta, rautakaupoista ja vastaavista saa erittäin edullisesti isoja säkkejä. Hydrosora vastaa tavallista lecasoraa, mutta se on usein isorakeisempaa. ; Monimetalli-, metallihybridi, MH-valaisin : SpNa:n kaltainen erikoislamppu, joka soveltuu myös kasvatuskäyttöön. Lampun spektri sopii parhaiten kasvien kasvuvaiheeseen. ; Natikka, SpNa (engl. HPS, High Pressure Sodium) : Suurpainenatriumvalaisin soveltuu kasvien kasvatukseen, koska se lähettää pääosin kasveille sopivaa spektriä. Suurpainenatriumvalaisin kuitenkin sopii parhaiten kukkimisvaiheeseen, mutta sitä voi myös huoletta käyttää kasvuvaiheessa. Kannabiskasvit, kuten muutkin viherkasvit kasvavat suuremmiksi ja tuuheammiksi, sekä tuottavat enemmän satoa kun ne saavat enemmän valoa. SpNa-valaisimet tuottavat kuitenkin melko paljon lämpöä, joten kun niitä käytetään ahtaissa tiloissa, tulee tuuletus ja paloturvallisuus olla kunnossa. Valaisimia löytyy hyvin monen tehoisia, kokoisia ja hintaisia. Tehot lähtevät 70 watista jatkuen aina useampaan kilowattiin asti. Yli 1000W lamput ovat kuitenkin erittäin harvinaisia kotikäytössä. Edullisia valaisimia saa hankittua postitse esimerkiksi Saksasta tai hieman vaivattomammin suomalaisistakin alan liikkeistä. ; Overgrow, OG : [http://www.overgrow.com/ Overgrow] eli kanadalainen, maailman suurin kannabisaiheinen sivusto. Sieltä löytyvät mm. laajat [http://www.overgrow.com/growfaq/ FAQ-], [http://www.overgrow.com/strainguide/ Strainguide] (lajiketietokanta) ja [http://www.overgrow.com/edge/index.php keskustelualueet] sekä rekisteröityneille käyttäjille ilmainen [http://www.overgrow.com/edge/gallery.php kuvagalleria]. ; Pistokas, pistari, klooni, "poikanen" : kasvista otettu taimi, jolla on samat geenit ja muut ominaisuudet kuin emokasvillaan. Pistokkaita otetaan yleensä varmistuneista ja hyviksi havaituista naaraskasveista, jolloin myös pistokkaasta kasvava kasvi on naaras. ; ScrOG - Screen of green ("vihreä verkko") : Ahtaan tilan kasvatusmenetelmä, jossa kasvien latvoja taivutellaan läpi vaakatasossa olevasta verkosta, jolloin kasvi tuottaa useita latvuksia ja näin useita pieniä kukkaterttuja. ; SOG - Sea of Green ("vihreä meri") : kasvatusmenetelmä, jossa kasveille annetaan vain lyhyt kasvuvaihe. Kasveista tulee lyhyempiä ja pienempiä, jolloin satokin jää kasvia kohden pienemmäksi, mutta kasvit saadaan valmiiksi nopeammin ja niitä saa pieneen tilaan useampia. ; Stealth : Hyvin naamioiduista sisäkasvatustiloista käytetty termi. Kasvatustiloja on rakennettu mm. kaiutinlaatikoihin, kirjahyllyihin ja muihin huonekaluihin. Hyvin toteutettua stealth-ratkaisua on usein erittäin vaikea, tai jopa mahdoton huomata. ; Vege, vegetys, vegetatiivinen vaihe : Hampun kasvatuksessa kasvin kasvuvaihe. Englanninkielisistä sanoista vegetative state. ===Polttelusanasto=== Kannabiksen käyttöön liittyviä slangisanoja on valtava määrä ja uusia keksitään jatkuvasti &mdash; tässä on muutamia yleisimpiä, kaikkia ei ole yritettykään listata. ; Agentti, venäläinen, hylsy : Tavallisen kaupan tupakan kuoriin rakennettu kannabissavuke, jota voi poltella melko huomaamattomasti julkisillakin paikoilla. Tyhjiä kuoria ja täyttökoneita näkee ainakin ulkomaisissa kaupoissa jonkin verran. Niitä voi kysellä myös tupakkatarvikeliikkeistä ja isompien markettien tupakkaosastolta. ; Bluntti (engl. blunt): Sikarilehteen kääritty hamppusätkä. ; Bongi, vesipiippu, vesibongi : Englannin sanasta "bong". Kannabiksen poltteluun tarkoitettu väline, usein lasinen, muovinen tai keraaminen. Vesibongissa on vesitila jonka läpi savu suodattuu viilentäen savuja sekä jättäen osan tervasta veteen. Vesipiippuja on melko helppo rakentaa myös itse helposti saatavista ja edullisista tarvikkeista. Erilaisia variaatioita löytyy runsaasti, mm. jääbongi, jossa on erillinen tila jääpaloja tai -murskaa varten, sekä hookah. ; Cannabutter, butter : Hampun vaikuttavien aineosien rasvaliukoisuutta voidaan käyttää hyväksi liuottamalla sitä voihin, jolloin voidaan helposti valmistaa erilaisia leivonnaisia. ; Charas : Fingerhash, "sormihasis", esimerkiksi nepalilainen hasis. Valmistetaan hankaamalla ensin käsien välissä kukintoja, ja tämän jälkeen pyörittämällä hartsista palloja. ; Chilu, chilumi : Hampun poltteluun tarkoitettu väline. Chilu on kuin tavallinen piippu mutta suora. Yksinkertaisimmillaan vain toisesta päästä kapeneva putki. Usein puuta tai keramiikkaa. ; Fikti, putki : vaaka (joskus viitataan yleisiin Pesola-merkkisiin jousivaakoihin) ; Filtteri, filsu, pahvi, roach, tippi, breitti : sätkän imukkeena käytettävä osa. Filtteri voi olla kaupasta hankittu sätkäfiltteri tai pahvista rullattu. Myös uudelleen käytettäviä pahvista ja puusta tehtyjä filttereitä on olemassa. Pahvifiltterin ei ole tarkoitus suodattaa mitään, vaan estää huulien palaminen poltettaessa sekä kasvimateriaalin tuleminen suuhun. Ks. jointti. Myös Martikais-piippujen varsina käytettäviä kaisloja voi käyttää imukkeenä, jolloin sätkä kääritään osittain varren ympärille. ; Ganja : mm. Keski-Amerikassa ja Intiassa käytettävä termi kannabiksesta. ; Green Dragon : Hamppuviina. Vahvoihin alkoholijuomiin voi liuottaa kannabista, jolloin saadaan vähän absintin kaltaista hamppuviinaa. ; Hasis, hasa, "hassis" : englannin sanasta "hash". Kannabiksesta saadusta hartsista puristettu valmiste. Vaihtelee mustasta vaalean ruskeaan ja kivikovasta sormiin tarttuvan löysään. Hyvä "oikea" hasis on usein erittäin voimakasta vahvuudeltaan, Suomessa laadukasta hasista ei juurikaan saa kuin itse tekemällä, kaduilla myytävästä hasiksesta voit lukea lisää kohdasta "PL" ; Hitti [ottaa hitit] : (engl. hit = isku, lyönti, osuma) savut jotka imaistaan poltteluvälineestä, eli yhdet henkoset, myös paukku [ottaa paukut], pajarit, pajautukset [pajauttaa] hiisata, hiisinki, hiisailla, pössytellä, savut = kaikilla viitataan vähän asiayhteydestä riippuen kannabiksen polttamiseen tai kannabikseen yleensä. ["tuliko pajarit mukaan?" tai "tuutko meille hiisaamaan?"] ; Hithole, hitti : Usein bongeissa oleva reikä, joka päästetään irti samalla imien kun bongin savutilassa on tarpeeksi savua. Tällöin bongin savutilassa oleva savu tulee nopeasti keuhkoihin ja hitholen kautta savutilaan tulee tilalle ilmaa. ; Hookah, shisha : eräs vesipiippuvariaatio. Hookaheilla on pitkä perinteet idässä, joten hienoja hookaheja voi nähdä esimerkiksi paikallisen kebab-puljun ikkunassa :) Idea on sama kuin bongissa (eli vesipiipussa) mutta savu imetään keuhkoihin letkun avulla. Hookahissa saattaa olla useitakin letkuja, jolloin sitä voi käyttää monta ihmistä yhtäaikaa. Shisha-nimeä käytetään myös itämäisesta hedelmä-/makutupakasta. ; Jointti, joonas, jopo, jojo, jones, jouni, sätkä, spliffi... : Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tulee englannin sanasta "joint" ja tarkoittaa kannabissätkää. Hamppusätkä eli jointti eroaa tavallisesta sätkästä usein kartiomaisen muotonsa ansiosta; jointti muuttuu paksummaksi mentäessä kauemmaksi filtteristä. Lisäksi hamppusätkä on usein huomattavasti pidempi kuin tavallinen tupakka. Tavanomaisen filtterin sijaan jointeissa käytetään yleensä rullattua pahvi- tai paperisiivua. Tavallinen filtteri on kuitenkin suositeltavampi, sillä vaikuttavien ainesosien lisäksi siihen jää mm. tervaa enemmän kiinni kuin paperista rullattuun filtteriin. Paperifilttereillä on kuitenkin oma fanaattinen kannattajajoukkonsa. ; Kaboom : Yleensä lasinen putki jossa pesä päällä(itsekyhätyissä on tehty havaintoja jopa tukevien(juliste tms.) pahviputkien käytöstä). Polttelu tapahtuu imemällä putki täyteen pidellen toista kättä putken päässä. tämän jälkeen käsi otetaan pois ja imetään putki tyhjäksi. ; Kannabis : ks. marihuana ; Keuhko, läpsy, (engl "lung") : Eräs variaatio "älystä". Usein 1-2L pullosta ja muovipussista rakennettu poltteluväline. Pullosta poistetaan pohja, johon teipataan ilmatiivis pussi. Pullon suuhun laitetaan pesä ja pesään poltettava materiaali. Vetämällä pussia ulos pullosta, savua tulee pulloon. Pesä irroitetaan ja pussia sisäänpäin työntämällä "pakotetaan" savu keuhkoihin. ; Lehti, "ruoho", heinä (engl. weed tai grass) : Kannabiskasvin lehtiosa. Jenkit käyttävät "weed" sanaa myös kukinnosta. Huonoa heinää sanotaan usein kenkäheinäksi. ; Knaster : Melko yleinen kuituhampusta tai muista yrteistä tai kasveista valmistettu jatkeaine ja palamisen parantaja esimerkikse tehokkaan kukinnon polttamiseen sätkästä, ks. mikseri ; Kukka, kuku, kukinto, ququ, sinsemilla, simsemilla, qq jne. : Tarkoittaa naaraspuolisen kannabiskasvin hedelmöittämätöntä kukintoa, joka on kannabiskasvissa eniten huumaavia aineita sisältävä osa. ; Marihuana, marijuana, "mari", dulla, myssy, pilvi : Marihuanalla tarkoitetaan kannabiskasvien huumaavia osia, eli esimerkiksi lehtiä ja naaraskukintoja. Ks. hitti. ; Martikainen :, legendaarinen käsinvalmistettu lasipiippu, joka koostuu lasisesta pesästä ja siihen liitettävästä kaislaruo'osta. Uusia kaisloja saa ilmaiseksi rannoilta. Alkuperäiset Martikaiset ovat numeroituja ja signeerattuja eikä niitä enää saa uutena. Ks. filtteri ; Mikseri : Kannabikseen joukkoon sekoitettu kasvimateriaali, jolla laimennetaan poltettavaa seosta ja parannetaan palamisominaisuuksia sekä makua. Yleensä miksereinä käytetään Knasteria, hampun lehtiä, tupakkaa, nokkosta, minttua jne. Vaikka moni hampunpolttaja polttaa myös tupakkaa, ei tupakan lisääminen varsinkaan paahtamattomana ole monien tupakoimattomien mieleen. Ks. Knaster ja Paahtaminen ; Mässyt, mäiskeet, mätöt : engl. "munchies" Kannabiksen nauttimisesta usein seuraava akuutti lähes kyltymätön nälkä, jolloin tulee usein syötyä ihan uskomattomia määriä ruokaa. Mässyruokaa on useimmiten kaikki rasvainen, sokerinen jne mahdollisimman epäterveellinen. Mässyillä tarkoitetaan myös välillä "hyvyyksiä" eli herkkuja. ["mennään hakemaan kaupasta vähän mässyjä" tai "huh, mitkä mässyt oli, söin kolme pussia sipsejä, 2 litraa kolaa ja paketin karjalanpiirakoita appelssiinimarmeladilla voideltuna, mitähän sit söisin?] ; Paahtaminen, riistäminen : Usein mikserinä käytetyn tupakan "liekittäminen" niin, että suuri osa nikotiinista ja muista myrkyistä palaa pois. Mikserinä käytettävän tupakan paahtaminen on erityisen suositeltavaa varsinkin tupakoimattomien hampunpolttajien läsnäollessa. Ks. Mikseri ; Pesä, beissi : Piipun tulipesä. Siis osa, johon poltettava tavara laitetaan. Pesä löytyy mm. piipusta ja bongeista. ; PL, lätkä, läpy, läpykkä, laatta, kiekko, kömy, nippi, sniiba, eki, hasa, biitti, kengänpohja, paskalätkä, peruslätkä... jne. : PL:llä viitataan kadulla liikkuvaan, useimmiten melko huonolaatuiseen hasikseen. Briteissä PL tunnetaan mm. nimellä "soap" tai "soapbar" eli saippua. Huonolaatuinen hasis voi käytännössä sisältää lähes mitä vain, ei ole kovin harvinaista, että lisäaineena on käytetty esimerkiksi pihkaa, vanhentuneita lääkkeitä, liuottimia, opiaatteja, lantaa, hiekkaa, kenkälankkia, moottoriöljyä, kumia, muovia, kahvia ym vain joitakin mainitakseni. Kadulta ostetusta hasiksesta on siis lähes mahdoton tietää mitä se sisältää kannabiksesta saadun hartsin lisäksi. PL on melko eurooppalainen (lähinnä pohjoismaat ja britannia) ilmiö, rapakon takana siitä ei ole kuultukaan. ; Raakis, raakkis, "raakkikset" : raaka, esim. pelkän kukinnon polttaminen "raakkikset kukkaa" ; Säätö, säätäminen : yleisnimitys kaikelle poltettavan hankintaan liittyvälle toiminnalle, esim myyjille tai tutuille kasvattajille tehty soittokierros on säätämistä. "Saatko säädettyä viikonlopuksi paukut?", "se viikonlopun säätö kusi, mitäs nyt?" ; Vajarit : övereiden vastakohta, eli tila jossa ei ole polttanut tarpeeksi haluttujen vaikutusten aikaansaamiseksi. ; Vaporisaattori, vapo, "kräkipiippu" : Vaporisaattorin perusidea eroaa piipusta siten, että hamppu höyrystetään, eikä sitä missään vaiheessa sytytetä palamaan. Edullisia vaporisaattoreita on markkinoilla hyvin vähän, halvimpien vaihtoehtojen muistuttaessa hehkulamppua. Näissä laitteissa hamppu laitetaan pallon sisälle ja suukappale ruuvataan kiinni. Palloa lämmitetään liekillä ja ravistellaan välillä, jolloin hamppu alkaa höyryämään ja syntyvä höyry imaistaan keuhkoihin. Tällä tavoin hampusta nauttiminen ei rasita keuhkoja juuri ollenkaan ja onkin siksi erittäin suositeltava vaihtoehto polttamiselle. ; Väsäri, väspi : paperi, kortti, kulho tai vastaava jonka päällä poltettavat sekoitetaan ja kääritään jointiksi tai täytetään pesä. Paperi/korttiväsärissä on yleensä yksi tai useampi taitos helpottamaan poltettavien paikallaanpysymistä. Taitoksen avulla saa myös helposti ja tarkasti kaadettua poltettavat suoraan pesään. Helpommillaan väsärin voi tehdä vaikkapa postikortista taittamalla sen pituussunnassa kahtia. ; Väsätä : tehdä, koota, ~valmistella, valmistaa. ["Väsäänkö meille savut?"] ; Äly, älyämpäri, kyykkä (engl. gravity bong) : Alipainetta hyväksi käyttävä yksinkertainen laite, jossa ensin imetään savua (useimmiten) pulloon, josta on pohja leikattu pois. Tämän jälkeen savu imetään painetta hyväksi käyttäen keuhkoihin. Kokomattomalle polttelijalle äly voi helposti aiheuttaa liiankin vahvan pilven. Myös useita variaatioita kuten esimerkiksi vesiputous. Toimintaperiaate on kuitenkin lähestulkoon sama kaikissa. ; Överit : Engl. od eli overdose (ruots. över eli yli). Vähän harjaanjohtava termi, koska hampulla ei voi oikeasti yliannostusta saada. Övereillä tarkoitetaan kuitenkin sellaista pistettä, että olo ei enää tunnu hyvälle. Överit menee usein ohi parissa tunnissa, minkä aikaa kannattaa ottaa ihan rauhallisesti vaikka sängyllä maaten. Överit ottanutta kaveria on joko hyvä rauhoitella ja puhua mukavia, tai antaa hänen olla rauhassa, tilanteen ja henkilön mielentilan arvioiden. Mitään hetkessä toimivaa parannuskeinoa tilaan ei kuitenkaan ole. 1g = gemmi, g, gee, ykkönen<br> 2g = kakkonen, sorsa<br> 5g = vitonen, femma<br> 10g = kymppi<br> 100g = heikki, hekta (hehto)<br> == SpNa-osasetin kokoaminen == TODO: Tekstin muokkausta? {|style="background-color: #FFFFFF; border: solid 1px #CDC9C9; padding: 1em;" valign=top| !Tarvikkeet |- | &mdash; kuristin/sytytinpaketti |- | &mdash; E40-lampunkanta |- | &mdash; suojamaadoitettu pistotulppa (SUKO) |- | &mdash; sopivaa sähköjohtoa (esim. 3 x 1.5 mm<sup>2</sup> monisäikeinen kaapeli) |- | &mdash; työkaluja, vähintään ruuvimeisseli ja sakset |} Johdosta leikataan kaksi pätkää. Ensimmäistä käytetään kuristinmoduulin ja pistotulpan välillä, toista kuristinmoduulin ja lampunkannan välillä. Mikäli lampunkanta on kiinni metallisessa heijastimessa, kannattaa myös heijastin suojamaadoittaa (keltavihreä johdin), jolloin käytetään kolmijohtimista johtoa kuristimen ja polttimon välillä. Joissakin sähkötarvikkeita myyvissä liikkeissä on tarjolla valmiita liitinjohtoja, joiden toisessa päässä on pistotulppa ja toisessa valmiiksi kuoritut johtimet. Tällainen on mainio valinta virtajohdoksi valaisimelle. Voit myös ostaa haluamasi pituisen suojamaadoitetun jatkojohdon ja katkaista siitä pistorasiaosan pois. Tämä on kuitenkin epäkäytännöllistä ja kallista, ellei pistorasiaosalle ole mitään käyttöä. Aloita kuorimalla johdon uloin kuori/vaippa terävällä puukolla 2,5cm matkalta (molempien johtojen molemmista päistä) varoen viiltämästä sisempien johtimien kuoria rikki. Poista halkaistut kuoriosat ja käännä sisältä paljastuvat johtimet erilleen. Poista näiden johtimien eriste n. 6-8 mm:n matkalta. Kierrä johtimien kuparisäikeet tiukoiksi nippupäiksi pistotulppaan, lampunkantaan ja sokeripalaan pujottamista varten. ; Yksivaiheisen liitännän eurooppalaiset harmonisoidut värikoodit ovat : * vaihejohdin on ruskea tai musta * nollajohdin on sininen * suojamaa on keltavihreä Avaa pistotulpan kuori. Aseta johtimet pistotulppaan siten, että voit kiinnittää johdon kuorimattomasta kohdastaan vedonpoistajan avulla tukevasti. Maadoitetussa jatkojohdossa on KOLME johdinta. Keltavihreä suojamaa- johdin kiinnitetään aina maadoitusmerkillä (pystyviiva ja sen alla kaksi vaakaviivaa) merkittyyn liittimeen. Tämä on yleensä keskimmäinen liitin josta jatkuu johdin laitteen metallirunkoon. Jätä keltavihreä suojajohdin (maadoitusjohdin) niin pitkäksi, että se irtoaa vasta viimeisenä, jos johtimet luiskahtavat pois vedonpoistimesta.[[Kuva:Pistotulppa.jpeg|thumb|Klikkaa kuvaa nähdäksesi tarkemmin.]] HUOM! Maadoitusjohtimen kytkeminen muualle kuin maadoitusliittimeen tuottaa hengenvaarallisen virhekytkennän. Sinistä nolla johdinta EI saa myöskään missään nimessä kytkeä laitteen runkoon/suojamaahan missään pistotulppa liitäntäisissä kojeissa mukaan lukien valaisimet. Jos olet purkanut vanhan loisteputkivalaisimen kiinteästä katto- tai seinäasennuksesta, varmista onko valaisimen sisällä tehty tätä "nollausta" runkoon ja onko valaisinta suojamaadoitettu Kelta-vihreällä johdolla. Jos kytket tällaisen nollatun valaisimen pistotulppaliitäntäiseksi, on valaisimen nollajohtimen liittimestä runkoon liitetty johdin poistettava! Jos nollaus runkoon jätetään paikoilleen, on töpselin satuttava aina tuurilla "oikeinpäin" seinään: Jos töpseli käännetäänkin toisinpäin seinään pääsee vaihe kulkemaan nollajohdita pitkin runkoon ja avot, valaisimesta tulee hengenvaarallinen hippiansa. Kun maadoitusjohto on kytketty, voit kytkeä nolla- (sininen) ja vaihejohtimen (ruskea/musta) pistokkeen nastoihin. Ruuvaa johtimet huolellisesti kiinni pistotulpan liittimiin. Kuparilangan säikeet eivät saa jäädä harottamaan, sillä ne saattavat yltää johtimesta toiseen, jolloin seurauksena on oikosulku. Kun olet saanut johdotuksen valmiiksi, tarkasta huolellisesti tekemäsi kytkentöjen oikeellisuus. Kun olet todennut ne hyviksi ja oikeiksi, kiristä johdon vedonpoisto kunnolla. Pujota tämän jälkeen pistotulpallisen johdon toisen pään johtimet kuristinpaketissa olevaan sokeripalaan, oikeille kohdilleen (katso kuvat erilaisista kuristinpaketeista, lue kuristimen mukana tulleet ohjeet). Jälleen keltavihreä tulee maadoitusmerkillä varustettuun kohtaan, ja sen pitäisi olla niin pitkä, että se irtoaa vasta viimeisenä, jos johtimet irtoavat. Toinen johto asennetaan kuristimen ja lampunkannan välille. Pujota toisesta johdosta kaksi johdinta (ruskea/musta ja sininen) oikeisiin sokeripalan kohtiin kuristinpaketissa, ja toisen pään vastaavat johtimet lampunkantaan, ja ruuvaa kiinni. Mikäli lampunkannassa tai heijastimessa on vedonpoistaja, käytä sitä! Yleisestikään ottaen johdot eivät saisi riippua kytkentöjensä varassa! Keltavihreä suojamaa tulisi kytkeä kaikkiin lampun runko- ja metalliosiin, myös heijastimeen. Kuristimen ja polttimon välillä kulkee korkea jännite, ja polttimon lämpö kuumentaa sähköjohtoa, mikä haurastuttaa johdon eristeitä. Eristeen pettäessä jompi kumpi johtimista saattaa ottaa kiinni heijastimeen (tai johonkin muuhun metalliosaan). Suojamaadoituksen käyttö estää onnettomuudet tällaisessa tilanteessa polttamalla sulakkeen. [[Kuva:Kuristin.jpeg|thumb|Päällä olevaan sokeripalaan on kytketty vasempaan reunaan ylhäältä alas lukien pistokkeesta tulevan johdon nollajohdin (sininen), suojamaa (keltavihreä) ja vaihe (ruskea/musta). Näiden alla on lampulle menevät johdot, joiden kytkentäjärjestyksellä ei ole väliä.]] Jos monisäikeisen kuparijohdon kaikkien säikeiden saaminen samaan kytkentäpaikkaan luotettavasti ja kätevästi tuntuu vaikealta ja haluaisit pitää ne näppärästi yhtenä pakettina kiinitettäessä, eikä normaali johtimen säikeiden kiertämien riitä, silloin johtimien päissä voi käyttää asennusta helpottamaan tätä varten myytäviä johtimen päähän asennettavia puristetavia pieniä holkkeja. Johtoa ei saa missään nimessä juottaa ennen ruuviliitäntään laittamista, koska ohutsäikeinen kuparijohdin tulee juotettaessa kovaksi ja hauraaksi. Kova ja hauras tinattu johdin katkeaa helposti. Lisäksi juotetulla johdolla on erilainen lämpölaajenemiskerroin kuin ruuviliitoksella, joten liitos löystyy ajan kuluessa - kun se lämpenee ja kylmenee - sekä samassa tuo pehmeä tina muotoutuu uudelleen. Tämä aiheuttaa ylimenoresistanssin kasvamista, mikä voi tulla kohtalokkaaksi jossain myöhemmässä vaiheessa (isolla kuormalla tai oikosulkutilanteessa vaarallista kuumenemista ja mahdollisesti liittimen ympäristöön roiskuvaa tinaa). Valaisin tulisi kytkeä aina suojamaadoitettuun pistorasiaan, muuten suojamaadoituksesta ei ole hyötyä mahdollisessa vikatilanteessa. '''Mikäli et ole varma sähkömiehen taidoistasi, jätä homma sellaiselle joka sen osaa!''' == Tekijät == Addic, [[Käyttäjä:Entalpia|Entalpia]], [[Käyttäjä:Hartz|Hartz]], heinahattu, Reijo Hitler, [[Käyttäjä:Troyhy|Troyhy]], sekä lukuisat muut [http://www.hamppu.net/forum/ Hamppuforumin] käyttäjät. == Lähdeluettelo == # {{Hupu2reflist|hart1997}} Roy H. Hart: On the Cannabinoid Receptor: A study in Molecular Psychiatry (J. Psychiatric Times, July 1997, issue 7) # {{Hupu2reflist|rinaldi1996}} Rinaldi-Carmona M, Calandra B, Shire D, Bouaboula M, Oustric D, Barth F, Casellas P, Ferrara P, Le Fur G. Characterization of two cloned human CB1 cannabinoid receptor isoforms.. J Pharmacol Exp Ther. 1996;278(2):871-878. # {{Hupu2reflist|karniol1973}} Karniol, I.G., Carlini, E.A.: Pharmacological Interaction between Cannabidiol and Delta 9-Tetrahydrocannabinol. Psychopharmacologia. Vol 33. 53-70, 1973. # {{Hupu2reflist|cunha1980}} Cunha, J.M., et al, 1980. Chronic Administration of Cannabidiol to Healthy Volunteers and Epileptic Patients. Pharmacology . 21 175-185. # {{Hupu2reflist|carlini1979}} Carlini, E.A., Masur, et al, 1979. Possivel Efeito Hipnotico do Cannabidiol no ser Humano. (In Portuguese) Ciencia E Cultura 3l (3) 315-322. # {{Hupu2reflist|sandyk1986}} Sandyk, Consroe, et al, 1986. Effects of Cannabidiol in Huntington's Disease. Neurology. Vol.36 (Suppl. 1) 342. # {{Hupu2reflist|hollister1975}} Hollister LE, Gillespie H.: Interactions in man of delta-9-tetrahydrocannabinol. II. Cannabinol and cannabidiol, Clin Pharmacol Ther. 1975 Jul;18(1):80-3. # {{Hupu2reflist|mechoulam1973}} Mechoulam, R., ed. Marijuana: Chemistry, Pharmacology, Metabolism and Clinical Effects. New York: Academic Press, 1973. # {{Hupu2reflist|adams1996}} Adams, I.B., and Martin, B.R. Cannabis: Pharmacology and toxicology in animals and humans. Addiction 91(11):1585-1614, November 1996. # {{Hupu2reflist|kelly1992}} Kelly, P., and Jones, R.T. Metabolism of tetrahydrocannabinol in frequent and infrequent marijuana users. J Anal Toxicol 16:228-235, 1992. # {{Hupu2reflist|abel1977}} Abel, E. : The relationship between cannabis and violence: A review. Psychological Bulletin 84 (1977) , 193-211. #Adams, I. & Martin, B. : Cannabis: Pharmacology and toxicology in animals and humans. Addiction 91 (1996) , 1585-1614. # {{Hupu2reflist|english1997}} English, D. & Hulse, G. : Maternal cannabis use and birth weight: A meta-analysis. Addiction 92 (1997) , 1553- 1560. # {{Hupu2reflist|hall1998}} Hall, W. & Solowij, N. : Adverse effects of cannabis. Lancet 352 (1998) , 1611-1616. # {{Hupu2reflist|heishman1997}} Heishman, S. & Arasteh, K. & Stitzer, M. : Comparative effects of alcohol and marijuana on mood, memory and performance. Pharmacology, Biochemistry and Behavior 58 (1997) , 93-101. # {{Hupu2reflist|kiianmaa1998}} Kiianmaa, K. & Hyytiä, P. : Päihteiden vaikutusten neurobiologinen perusta. Teoksessa: Salaspuro, M. & Kiianmaa, K. & Seppä, K. (toim. ) : Päihdelääketiede. Helsinki: Duodecim, 1998. # {{Hupu2reflist|kurzthaler1999}} Kurzthaler, I. & Hummer, M. & Miller, C. & Sperner- Unterweger, B. & Günther, V. & Wechdorn, H. & Battista, H. -J. & Fleischhacker, W. : Effect of cannabis use on cognitive functions and driving ability. Journal of Clinical Psychiatry 60 (1999) , 395-399. # {{Hupu2reflist|lyketsos1999}} Lyketsos, C. & Garrett, E. & Liang, K. -Y. & Anthony, J. : Cannabis use and cognitive decline in persons under 65 years of age. American Journal of Epidemiology 149 (1999) , 794-800. # {{Hupu2reflist|tien1990}} Tien, A. & Anthony, J. : Epidemiological analysis of alcohol and drug use as risk factors for psychotic experiences. Journal of Nervous and Mental Disease 178 (1990) , 473-480. # {{Hupu2reflist|seppälä1998}} Seppälä Nina: [http://www.kukin.to/tietosivut/hamppu/pohninaseppala.html Opinnäytetyö], Varsinais-Suomen maaseutuammattioppilaitos, 1998 # {{Hupu2reflist|ihalainen1993}} Ihalainen J.K. : HAMPPU SUOMESSA. Hypnopoliittinen instituutti Palladium 1993 # {{Hupu2reflist|paakkunainen1995}} Paakkunainen Riikkamaria: Vaatteiden ympäristöhaitat - miten suunnittelija voi vaikuttaa. Teollisen korkeakoulun suunnittelusarja, WSOY 1995 # {{Hupu2reflist|vaarna1965}} Pentti Vaarna: Tekstiiliraaka-aineet, WSOY 1965 # {{Hupu2reflist|unodc2004}} UNODC World Drug Report 2004 # {{Hupu2reflist|emcdda2004}} EMCDDA Annual Report 2004 # {{Hupu2reflist|goodman}} Neil Goodman: An Overview of the Endogenous Cannabinoid System (http://www.erowid.org/plants/cannabis/cannabis_pharmacology2.shtml ) # {{Hupu2reflist|sky-lääke}} http://www.sky.org/data/laaketiede/laake.html # {{Hupu2reflist|erowid-lääke}} http://www.erowid.org/plants/cannabis/cannabis_medical.shtml # {{Hupu2reflist|lassilantila}} http://www.lassilantila.fi/luomu10.html # {{Hupu2reflist|pantterit-ravinto}} http://www.vihreetpantterit.org/content.php?type=article&doc=0005 # {{Hupu2reflist|finola}} http://www.finola.com/#product # {{Hupu2reflist|kukinto-ravinto}} http://www.kukin.to/tietosivut/hamppu/hamppuruokapoh.html {{Hupu2}} [[Luokka:Hupu 2]] 1068 13432 2006-06-05T14:28:51Z Samulili 276 w-fix {{hupu2}} Tämän tekstin alla voit esittää kysymyksiä, joita haluaisit Hupu 2:n käsittelevän: ---- Hupu2/keskustelu ja Hupu2/keskustelu/tehtäväluettelo sisältävät vielä asioita tekemättömistä jutuista. Yksi tärkeimpiä on lähdeluettelon ja lähteitten viimeistely, mm. [[Hupu_2/Yleistä]] kohdalta. Ei oikein voi 100% valmiiksi sanoa kun ei ole noita tehty. Ns. TODO-keskustelu pitäisi keskittää, ettei sitä olisi monessa paikkaa. Ehkä tehtävälista tämän sivun alaisuuteen? Joka tapauksessa mihin tahansa tehdäänkin, niin sinne pitäisi kerralla koota kaikki tekemättä olevat jutut mitä on listattu moninaisissa paikoissa. Ehkä ne vanhat listat voisi samalla muokata tyhjiksi, ja linkittää sinne missä on koottu todo-lista. En tiedä, viisaammat saa jatkaa. - Addic :Sivulla [[Keskustelu:Hupu 2]] riittää mielestäni tilaa, ja tarvittaessa sivua voidaan lyhentää arkistoimalla alasivuille. Tärkeä kysymys myös olisi, pitäisikö kirjan sivuja jakaa alasivuille, koska nyt sivut ovat hyvin pitkiä ja lataavat kauan (esim. [[Hupu 2/Sisäkasvatus]]). Tyyliin: [[Hupu 2/Sisäkasvatus/peruselementit]] jne. Nykyisellään yhdellä sivulla voi olla lukijalle liikaa tekstiä, jolloin pääkohdat hukkuvat lisätietojen sekaan. &ndash;[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 5. joulukuuta 2005 kello 10:38:32 (UTC) ---- Onko hampun siementen tilaaminen/maahantuominen laillista? Tiedon tästä voisi myös lisätä kirjaan... ---- Käsitelkää enemmän kaikkia kannabisruokaohjeita :) ---- Tahtoisin tietää kuinka suuri tulisi valon ja kasvien välisen etäisyyden olla kun käytössäni on 600W spna-valaisin, joka on cooltuben sisässä? onko etäisyys sama kasvu- ja kukitusvaiheessa?? Apua!! :*) :Mitä minä teen -kysymykset tulisi esittää [http://www.hamppu.net/forum/disclaimer.php?redirect=/forum Hamppuforumilla], josta luulisi saavan vastauksen. Jos tämä kirja ei vielä käsittele asiaa, voit lisätä tiedon vastauksen saatuasi jottei muiden tarvitse kysyä samaa. --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 15. elokuuta 2005 kello 14:35:07 (UTC) ---- HuPu:un olisi mielestäni hyvä saada osio, jossa käsitellään tilanteita jolloin sadon nopea kypsyttäminen on tarpeellista, tai jopa välttämätöntä. Esimerkiksi asioita jotka nopeuttavat sadon kypsymistä ja myöskin esimerkiksi tietoa siitä, kuinka fataalisti sadon ennen aikainen niitto vaikuttaa satoon. [[Luokka:Hupu 2]] 1069 5355 2004-12-31T11:13:18Z Hupu2 16 "Traaginen sarjakuva aiheesta" Piirtänyt: '''m a k e''' / Hamppuforum [http://p084.ezboard.com/fgrowguidefrm10.showMessage?topicID=1560.topic] [[Luokka:Hupu2-kuvat]] 1071 12672 2006-05-28T08:09:12Z TeemuN 155 [[Luokka:Hupu 2]] [[Hupu 2]] -kirjassa esiintyviä kuvia. [[Luokka:Hupu 2]] 1072 12671 2006-05-28T08:09:02Z TeemuN 155 [[Luokka:Hupu 2]] (näin koko kirja yhdellä muokkauksella) <br clear=all /> {| align=center width="82%" style="background-color: #f2fff2; border: 1px solid #bfffbf;" !style="background-color: #bfffbf; text-align: center;"| <b><font size="2" color="green"> '''Hullun Puutarhurin kappaleet'''</font></b> |- |align=center| [[Hupu 2/Johdanto|Johdanto]]&nbsp;[[Kuva:100%.png]] - [[Hupu 2/Yleistä|Yleistä]]&nbsp;[[Kuva:50%.png]] - [[Hupu 2/Sisäkasvatus|Sisäkasvatus]]&nbsp;[[Kuva:75%.png]] - [[Hupu 2/Ulkoviljely|Ulkoviljely]]&nbsp;[[Kuva:100%.png]] - [[Hupu 2/Hampun hyöty- ja viihdekäyttö|Hampun hyöty- ja viihdekäyttö]]&nbsp;[[Kuva:75%.png]] - [[Hupu 2/Kannabislajikkeet|Kannabislajikkeet]]&nbsp;[[Kuva:75%.png]] [[Hupu 2/Linkit|Linkit]]&nbsp;[[Kuva:100%.png]] - [[Hupu 2/Liitteet|Liitteet]]&nbsp;[[Kuva:75%.png]] - [[Hupu 2/Kysytyimmät aiheet|Kysytyimmät aiheet]] |} [[Luokka:Hupu 2]] 1074 12750 2006-05-28T18:02:59Z Mzlla 323 lisätty tieto etusivun uusimisehdotuksesta <center><div style="text-align: center; width: 70%; margin-bottom: 1em; padding: 0.5em; background-color: #ffffff; border: 2px solid #fc6;"> '''Tällä sivulla keskustellaan ainoastaan Wikikirjaston etusivusta.'''<br />Yleinen keskustelu käydään [[Wikikirjasto:Kahvihuone|kahvihuoneessa]]. </div></center> <center><div style="text-align: center; width: 70%; margin-bottom: 1em; padding: 0.5em; background-color: #ffffff; border: 2px solid #fc6;"> '''Etusivun uusimista on ehdotettu.'''<br /> Katso [[Etusivu/uusimisehdotus|ehdotus uudeksi sivuksi]] tai keskustele siitä [[Wikikirjasto:Kahvihuone#Etusivun_parantaminen|kahvihuoneessa]]. </div></center> Nythän etusivu näyttää jo hyvältä. Erittäin onnistuneita muokkauksia. Tosin kielilinkkejä on älytön määrä vasemmassa laidassa ja pidentävät siksi sivua. --[[Käyttäjä:Anssi|Anssi]] 22. huhtikuuta 2005 kello 21:29:27 (UTC) ==Kirjahyllyjen kuvakkeet== Lisäsin jokaiselle kirjahyllylle oman kuvakkeen. Otsikon keskittämisen kanssa tuli hieman ongelmia, mutta täällä päin etusivu näyttää nyt erinomaiselta. Selaimena on Mozilla Firefox ja resoluutiona 1024x768. Jos selaimesi vääntää jotenkin erikoisesti, niin jotakin kannattanee sitten korjata. &ndash;[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 1. elokuuta 2005 kello 12:45:08 (UTC) 1075 13216 2006-06-02T15:08:21Z Mzlla 323 lisätty sivuja, joita pitäisi kirjoitella <br> <center><big>'''Ruotsin kieli'''</big></center> {| cellspacing="15" style="margin: auto;" |[[image:Flag of Sweden.svg|150px|Flag of Sweden]] |[[image:Flag of Finland.svg|150px|Flag of Finland]] |} ==Sisältö== Kielioppia: * [[Ruotsin kieli/Sanajärjestys|Sanajärjestys]] * [[Ruotsin kieli/Verbien taivutus|Verbien taivutus]] * [[Ruotsin kieli/Substantiivien taivutus|Substantiivien taivutus]] * [[Ruotsin kieli/Adjektiivien taivutus|Adjektiivien taivutus]] Listoja: * [[Ruotsin kieli/Prepositiot|Prepositiot]] * [[Ruotsin kieli/Pronominit|Pronominit]] * [[Ruotsin kieli/Konjunktiot|Konjunktiot]] * [[Ruotsin kieli/Lukusanoja|Lukusanoja]] * [[Ruotsin kieli/Epäsäännölliset verbit|Epäsäännölliset verbit]] ==Katso myös== * [[w:fi:Ruotsin kieli|Wikipedian artikkeli Ruotsin kielestä]] [[Luokka:Kielet]] [[Luokka:Ruotsin kieli]] [[en:Swedish]] 1077 11961 2006-05-25T09:06:07Z Samulili 276 siirsi sivun ”Keskustelu:Hupu 2:Hampun hyöty- ja viihdekäyttö” uudelle nimelle ”Keskustelu:Hupu 2/Hampun hyöty- ja viihdekäyttö” Cannabutter -> Kannabisvoi?? Cannabutter on suora lainaus englannin kielisestä termistä, kannabisvoi on kyllä ihan käytetty suomen kielinen termi. Ellei kellään ole sitä vastaan, katsoisin asialliseksi vaihtaa tuon nimityksen suomen kieltä vastaavaksi. Hyvä muutos mielestäni, suomenkieli kunniaan. -Addic 1079 12628 2006-05-27T11:43:22Z Mzlla 323 Kansainvälinen yksikköjärjestelmä eli SI-järjestelmä (Système International d'Unités) on maailman yleisin mittayksikköjärjestelmä. SI-järjestelmästä päätetään kansainvälisen mitta- ja painotoimiston (Bureau International des Poids et Mesures) järjestämissä konferensseissa. SI-järjestelmä perustettiin 1960 ja viimeisin lisäys siihen on tehty 1971. SI-järjestelmän mittayksiköitä voi käyttää maailmanlaajuisesti, ja useissa maissa lainsäädäntö määrää niiden käytön. Eräät maat, etupäässä Yhdysvallat ja Iso-Britannia, käyttävät edelleen järjestelmän ulkopuolisia mittayksiköitä, mutta nämäkin yksiköt on määritelty SI-yksiköiden avulla. SI-järjestelmä koostuu seitsemästä perusyksiköstä. Muut paitsi kilogramma on määritelty pohjautuen luonnonilmiöihin ja -vakioihin. Kilogramma pohjautuu prototyyppikappaleeseen. ==Suureet== <table border="1" cellspacing=0 cellpadding=5> <caption>TAULUKKO - '''SI-järjestelmän perusyksiköt'''</caption> <tr> <th>Mitattava suure</th> <th>Suureen tunnus</th> <th>Yksikön nimi</th> <th>Yksikön tunnus</th> </tr> <tr> <td>pituus ja etäisyys</td> <td>s</td> <td>metri</td> <td>'''m'''</td> </tr> <tr><td colspan=4>Metri on sellaisen matkan pituus, jonka valo kulkee tyhjiössä aikavälissä 1/299&nbsp;792&nbsp;458 sekuntia. (1983, 17. CGPM)</td></tr> <tr> <td>massa</td> <td>m</td> <td>kilogramma</td> <td>'''kg'''</td> </tr> <tr><td colspan=4>Kilogramma on yhtä suuri kuin kansainvälisen kilogramman prototyypin massa. (1889 ja 1901, 1. ja 3. CGPM)</td></tr> <tr> <td>aika</td> <td>t</td> <td>sekunti</td> <td>'''s'''</td> </tr> <tr><td colspan=4>Sekunti on 9&nbsp;192&nbsp;631&nbsp;770 kertaa sellaisen säteilyn jaksonaika, joka vastaa cesium 133-atomin siirtymää perustilan ylihienorakenteen kahden energiatason välillä. (1967, 13. CGPM)</td></tr> <tr> <td>sähkövirta</td> <td>I</td> <td>ampeeri</td> <td>'''A'''</td> </tr> <tr><td colspan=4>Ampeeri on sellainen ajallisesti muuttumaton sähkövirta, joka kulkiessaan kahdessa suorassa yhdensuuntaisessa, äärettömän pitkässä ja ohuessa johtimessa, joiden poikkileikkaus on ympyrä ja jotka ovat 1 metrin etäisyydellä toisistaan tyhjiössä, aikaansaa johtimien välille 2·10<sup>-7</sup> newtonin voiman johtimen metriä kohti. (1948, 9. CGPM)</td></tr> <tr> <td>termodynaaminen lämpötila</td> <td>T</td> <td>kelvin</td> <td>'''K'''</td> </tr> <tr><td colspan=4>Kelvin on 1/273,16 veden kolmoispisteen termodynaamisesta lämpötilasta. (1967, 13. CGPM)</td></tr> <tr> <td>ainemäärä</td> <td>n</td> <td>mooli</td> <td>'''mol'''</td> </tr> <tr><td colspan=4>Mooli on sellaisen systeemin ainemäärä, joka sisältää yhtä monta keskenään samanlaista perusosasta kuin 0,012 kilogrammassa hiili 12:ta on atomeja. Perusosaset voivat olla atomeja, molekyylejä, ioneja, elektroneja, muita hiukkasia tai sellaisten hiukkasten määriteltyjä ryhmiä. (1971, 14. CGPM)</td></tr> <tr> <td>valovoima</td> <td>I</td> <td>kandela</td> <td>'''cd'''</td> </tr> <tr><td colspan=4>Kandela on sellaisen säteilijän valovoima, joka lähettää tiettyyn suuntaan monokromaattista 540·10<sup>12</sup> hertsin taajuista säteilyä ja jonka säteilyintensiteetti tähän suuntaan on 1/683 wattia steradiaania kohti. (1979, 16. CGPM)</td></tr> </table> == Kerrannaisyksiköt == SI-järjestelmässä on määritelty seuraavat suureiden kerrannaisyksiköt: {{Matemaattiset kerrannaisyksiköt}} == Lisätietoja == CGPM on yleinen paino- ja mittakonferenssi (Conférence Générale des Poids et Mesures) Lisää SI-järjestelmän yksiköitä löytyy Wikipediasta [[w:Kansainvälinen yksikköjärjestelmä|Kansainvälinen yksikköjärjestelmä]]. [[Luokka:Fysiikan oppikirja]] 1080 12430 2006-05-26T16:08:41Z Samulili 276 siirsi sivun ”Biologia” uudelle nimelle ”Wikikirjasto:Biologia”: meta-sivu '''Biologia''' tutkii elävien olentojen (eliöiden) ominaisuuksia ja käyttäytymistä. Sen tutkimusalaan kuuluvat biokemialliset ja elollisen luonnon prosessit mm. yhteyttäminen jossa syntyy hiilidioksidista ja vedestä energiaa. Biologia tutkii eläimiä ja niiden käyttäytymistä. Biologian osa-alueita ovat esimerkiksi eläintiede, kasvitiede, kudosoppi, biotekniikka ja ekologia. {{Kehitysasteet}} ==Kirjat== {{Malline:Wikipedia|Biologia|Biologia}} *[[Yleinen biologia]] [[kuva:25%.png]] *[[Biokemia]] [[kuva:25%.png]] *[[Kasvitiede]] [[kuva:00%.png]] **[[Hupu_2|Hullu Puutarhuri 2]] [[kuva:75%.png]] *[[Solubiologia]] [[kuva:00%.png]] <center>[[Kuva:Biologia.jpg]]</center> 1081 12634 2006-05-27T12:31:31Z TeemuN 155 [[Luokka:Yleinen biologia]] Yhteyttäminen eli fotosynteesi on biokemiallinen prosessi, jossa kasvit (ja muut eliöt) tuottavat hiilidioksidista ja vedestä auringon säteilyenergian avulla happea sekä glukoosia, jota kasvi käyttää ravintona. Yhteyttävää pigmenttiä kutsutaan lehtivihreäksi eli klorofylliksi. Klorofylliä on kasvien (lehti)solujen viherhiukkasissa eli kloroplasteissa. 6H2O + 6CO2 + valo → C6H12O6 (glukoosi) + 6O2 Kuusi molekyyliä vettä H2O ja kuusi hiilidioksidia CO2 muodostavat glukoosin lisäksi kuusi happimolekyyliä. Perusreaktio aikaisemmin jo ennen yhteyttämistä oli sähköinen veden hajoittaminen vedyksi ja hapeksi ja yhteyttämisessä tämä toteutuu suoraan valokvantin energiasta. Toinen sähköinen eli ionisoiva reaktio on hiilidioksidin jakaminen CO- ja happi-ioneiksi. Perustuote on glukoosi eli rypälesokeri (C6H12O6). Glukoosi puolestaan on koko kasvien ainestuotannon lähtökohta. Yhteyttämiseen kuluva aika on sekunnista kolmeen sekuntiin valon aallonpituuden mukaan. Syanobakteerit olivat ensimmäisiä yhteyttäviä eliöitä. Kasvien kloroplastit ovat endosymbioositeorian mukaan syntyneet kasvisolujen sisään joutuneista syanobakteereista. Myös levät voivat yhteyttää (esim. sinilevät). Leviä on sekä yksi-, että monisoluisia. Jäkälä puolestaan on sienen ja mahdollisesti useammankin leväosakkaan symbioosi, jossa on ominaisuuksia molemmista. Yhteyttämisen myötä happi tuli hiilidioksidin sijasta typen rinnalle ilmakehän toiseksi ainesosaksi. Happamuus väheni huomattavasti ilmasta ja vesistä, mikä mahdollisti monipuolisemman biodiversiteetin. ==Sokerit== Sokerit ovat laaja joukko kemiallisia yhdisteitä, joita käytetään eliöissä energian varastointiin. Kasveissa olevat varastoidut sokerit toimivat ihmisten ja eläinten ravintoaineena. Ihmisen päivittäisestä energiantarpeesta yli puolet tulee erilaisista hiilihydraateista. Aivot käyttävät ensisijaisesti glukoosia energianlähteenään. Yleisimmin käytetty sokeri on ruokosokeri (C12H22O11). ===Monosakkaridit=== Monosakkaridit ovat perussokereita, niissä on yksi sakkaridirengas, jossa on viisi tai kuusi hiilimolekyyliä ja liittyneenä muita ryhmiä. Viisihiiliset renkaat ovat pentooseja, kuusihiiliset heksooseja. Tärkeimmät heksoosit ovat: * glukoosi (rypälesokeri) (C6H12O6) * fruktoosi (hedelmäsokeri) (C6H12O6) * galaktoosi (C6H12O6) Glukoosissa, fruktoosissa ja galaktoosissa on rengasmuodossa hiilirenkaassa viisi hiilimolekyyliä ja yksi happimolekyyli. Renkaaseen on liittynyt hydroksyyliryhmiä, joiden sijainti vaikuttaa molekyylin ominaisuuksiin. Luonnossa heksoosit esiintyvät pääasiassa rengasmuodossa, mutta reagoivat avoketjuisina. Glukoosi on verenkierrossa käyttökelpoisessa muodossa, käytettäväksi soluissa energian tuotantoon. Glukoosia saadaan runsaasti makeista hedelmistä, marjoista ja hunajasta, sen pitoisuutta veressä säätelee insuliini. Fruktoosia on myös marjoissa, kasviksissa ja hunajassa. Maksa muuntaa galaktoosia ja fruktoosia glukoosiksi, joten ne imeytyvät hitaammin. Pentooseja: * riboosi (C5H10O5) * deoksiriboosi (C5H10O4) Riboosi ja deoksiriboosi ovat DNA:n ja RNA:n rakennusaineita. ===Disakkaridit=== Monimutkaisemmat disakkaridit koostuvat kahdesta sakkaridista jotka yhdistyvät glykosidisidoksella vesimolekyylin lohjetessa. Sidoksessa on happiatomin muodostama silta. Disakkaridit hajoavat ruuansulatuksessa entsyymien vaikutuksesta monosakkarideiksi, jotka imeytyvät suolen seinän läpi. Kuutta yleisintä mono- ja disakkaridia nimitetään ravitsemustaulukoissa sokereiksi. Kaikki maistuvat makeilta. Tärkeimmät disakkaridit ovat: * sakkaroosi (ruokosokeri) (C12H22O11) * maltoosi (mallassokeri) (C12H22O11) * laktoosi (maitosokeri) (C12H22O11) Sakkaroosi koostuu glukoosista ja fruktoosista. Sitä saadaan sokerijuurikkaasta ja ruo'osta. Maltoosi (glukoosi+glukoosi) esiintyy maltaissa, se on oluen valmistuksessa alkoholiksi käyvä sokeri. Laktoosi (glukoosi+galaktoosi) esiintyy maitotuotteissa. Se aiheuttaa vatsavaivoja ihmisille, joilta puuttuu laktoosia hajottava laktaasi-entsyymi, laktoosin hajoamisen estyessä paksusuolen bakteerit käyttävät sen ravintonaan. ===Polysakkaridit=== Polysakkaridit ovat useammasta kuin kahdesta sakkaridista muodostuvia polymeerejä. Niitä ei voi enää perinteisessä mielessä pitää "sokereina". * glykogeeni * tärkkelys * kuitu Glykogeeni on hiilihydraattien varastomuoto soluissa. Soluissa entsyymit varastoivat glykoosia haaroittuneeseen glykogeeni-molekyyliin, josta se vapautetaan tarvittaessa. Kasveilla varastomuoto on tärkkelys. Tärkkelys koostuu kymmenistä-sadoista glukoosimolekyyleistä. Sitä esiintyy viljan jyvissä ja perunassa, jossa se toimii kasvien vararavinnon varastointimuotona. Ihmisen ruoansulatus pilkkoo tärkkelyksen glukoosiksi. Selluloosa kostuu jopa miljoonista glukoosimolekyyleistä. Sitä esiintyy kasvien varsissa ja puiden rungoissa. Se ei hajoa ihmisen ruoansulatuksessa, mutta on suoliston toiminnalle tärkeä kuitu. Kasvinsyöjien suolisto pystyy hajottamaan selluloosaa ravinnoksi. Eräs tärkeä selluloosan käyttötarkoitus on paperituotteiden valmistus. Harvinaisempia sokereita ihmisen elimistö ei pysty hajottamaan, vaan suoliston bakteerit käyttävät ne ravinnokseen tuottaen kaasua. Herneissä ja pavuissa on tälläisiä harvinaisista oligosakkarideja, joissa sakkarideihin sitoutuu myös aminohappoja. [[Luokka:Yleinen biologia]] 1082 12208 2006-05-26T10:00:48Z Samulili 276 [[Luokka:Biokemia]] '''Biokemia''' tutkii eliöissä tapahtuvia kemiallisia reaktioita sekä eliöiden perusosien kuten proteiinien, hiilihydraattien, lipidien, nukleohappojen ja muiden soluissa esiintyvien biomolekyylien rakennetta ja toimintaa. ==Kappaleet== # [[Biokemia/Proteiini|Proteiini]] # [[Biokemia/Hiilihydraatti|Hiilihydraatti]] # [[Biokemia/Hormoni|Hormoni]] # [[Biokemia/DNA|DNA]] [[Luokka:Biokemia]] 1084 12632 2006-05-27T12:31:06Z TeemuN 155 [[Luokka:Yleinen biologia]] Biologia tutkii elävien olentojen (eliöiden) ominaisuuksia ja käyttäytymistä. Sen alle kuuluvat biokemialliset ja luonnolliset luonnon prosessit mm. yhteyttäminen jossa syntyy hiilidioksidista ja vedestä energiaa. zoologia tutkii eläimiä ja niiden käyttäytymistä, kun taas kasvitiede tutkii kasveja. ==Kappaleet== # [[Yleinen biologia/Yhteyttäminen|Yhteyttäminen]] # [[Yleinen biologia/Ravinto|Ravinto]] [[Luokka:Yleinen biologia]] 1085 12812 2006-05-29T13:22:32Z Samulili 276 Fysiikka on tiede, joka tutkii luonnonilmiöitä, erityisesti aineen ja säteilyn käyttäytymistä ja vuorovaikutuksia. Fysiikan ja muutamien toisten tieteiden, kuten tähtitieteen ja kemian välinen raja on usein häilyvä ja epämääräinen. Luonnontieteiden lisäksi on esimerkiksi yhteiskuntatieteitä ja humanistisia tieteitä. Fysiikka voidaan jakaa karkeasti soveltavaan ja teoreettiseen fysiikkaan, mutta myös näiden raja on usein huonosti määritelty. Fysiikka tutkii kaikkia luonnon ilmiöitä ja kappaleita sekä niiden välisiä vuorovaikutuksia. Fysiikka tulee kreikan kielen sanoista episteme physike, joka tarkoittaa suomeksi oppi luonnosta. {{Kehitysasteet}} ==Kirjat== {{Malline:Wikipedia|Fysiikka|Fysiikka}} *[[Klassinen mekaniikka]] [[kuva:50%.png]] *[[Yleinen suhteellisuusteoria]] [[kuva:00%.png]] *[[Fysiikan oppikirja]] [[kuva:25%.png]] *[[Fysiikka:Laskentapohjainen|Laskentapohjainen]] [[kuva:00%.png]] [[en:Physics]] 1086 12204 2006-05-26T10:00:31Z Samulili 276 [[Luokka:Biokemia]] '''Deoksiribonukleiinihappo''' eli '''DNA''' on nukleiinihappo, joka sisältää kaikkien eliöiden solujen ja joidenkin virusten geneettisen materiaalin. Eliön lisääntyessä geneettinen materiaali kopioituu ja välitetään jälkeläisille. Monisoluisissa eliöissä ja joissain bakteereissa olevat solut ovat eukaryoottisia eli aitotumallisia. Niissä DNA on kromosomeissa solun tumassa. Prokaryoottisissa, eli alkeistumallisissa soluissa DNA on soluliman seassa. Myös solussa olevissa soluelimissä, mitokondrioissa ja kloroplasteissa on oma DNA:nsa. ==Molekyylin rakenne== DNA koostuu kahdesta makromolekyylistä, jotka ovat sitoutuneet toisiinsa typpiemäsosien välisin vetysidoksin muodostaen kaksoiskierteen. Nämä molekyylit koostuvat kolmenlaisista yksiköistä: * pentoosisokeri ** deoksiriboosi * typpiemäkset **adeniini (A) ** guaniini (G) ** sytosiini (C) ** tymiini (T) * fosforihappo Kun sokeriin esteröityy fosforihappo, saadaan nukleotidi. Nukleotidit polymerisoituvat esterireaktiolla, jolloin syntyy nukleiinihappoketju. Sekundaarirakenteena on kaksoiskierre, α-helix, jossa emäsparit liittyvät oikeakätisesti yhteen siten että muodostuu A-T ja C-G pareja. Yhdessä helixin kierteessä on kymmenen emäsparia. ==Geeni== Geeni on perintötekijöitä, jotka periytyvät vanhemmilta lapsille lisääntymisessä. Suppeimmillaan geeni sisältää rakennusohjeet tietyn proteiinin rakentamiseen elimistössä. Geenit ja niiden aktivoituminen määräävät kaikkien eliöiden ulkoasun ja ominaisuudet. Ihmisellä geenit on tallennettu solun tumasta löytyviin kromosomeihin. Geeni, eli pätkä DNA:ta proteiniinin valmistuskoodina on esimerkki myös elämän tiedon koodista, sen tasoista ja siitä miten määrä muuttuu tietyn kynnyksen jälkeen laaduksi. Jos X on proteiinin koodaamiseen tarvittava määrä kodoneja (aminohappoja), niin pienemmillä määrillä ei ole vielä uutta merkitystä, ne ovat vain X - Y (Y<X) kappaletta peräkkäisiä kodoneja. X kappaletta kodoneja on sitten proteiinin koodi. Kuten tiedossakin yleisesti, geeneissäkin on havaittu tasoja. Siis: * geneejä, jotka kontrolloivat proteiinien valmistusta * geenejä, jotka kontrolloivat geenejä (käynnistävät ja estävät geenejä käynnistymästä) * ja todennäköisesti myös geenejä, jotka kontrolloivat geenejä jotka kontrolloivat geenejä. ==RNA== RNA on ribonukleiinihappo, jota käytetään solun sisällä tiedon siirtoon ja jossain tapauksissa geneettisenä materiaalina. RNA eroaa DNA:sta rakenteeltaan seuraavasti: deoksiriboosin tilalla polynukleotidiketjussa on riboosi ja tymiinin tilalla emäksenä on urasiili. RNA:lla on useita käyttötarkoituksia ja tyyppejä: lähetti-RNA eli mRNA kuljettaa DNA:sta kopioitua tietoa tumasta solulimaan, jossa sen perusteella tuotetaan proteiineja ribosomeissa. Kukin RNA-molekyyli kopioi vain lyhyen osan yhden DNA:n informaatiosta, joten RNA-molekyylit ovat lyhyempiä kuin DNA ja useimmiten niissä on vain yksi säie. Muita RNA:n tyyppejä ovat siirtäjä-RNA (tRNA) ja ribosomi-RNA (rRNA). Siirtäjä-RNA toimii aminohappojen kuljettajana tuoden valkuaisainetta valmistavalle ribosomille omaa koodaustaan vastaavan aminohapon. Ribosomi-RNA:ta on ribosomissa joka rakentaa proteiineja aminohapoista. Joissain viruksissa geneettisenä materiaalina on kaksisäikeinen RNA (dsRNA). ==Proteiinisynteesi ja kopioituminen== Geenissä sarja DNA:n nukleotidejä muodostaa ohjeen proteiinin valmistamiseen. Kolmen peräkkäisen emäksen jakso on kodoni, se määrää proteiinisynteesissä käytettävät aminohapot. Kullekin aminohapolle on ainakin yksi tai useampia kodoneja. Lisäksi on aloitus- ja lopetuskodoneja, jotka kuvaavat geneettisen koodin alkua tai loppua. Valmistettaessa proteiineja DNA:n perusteella kaksoiskierre avautuu helikaasi-entsyymin avulla, ja DNA:n sisältämästä informaatiosta valmistetaan kopio käyttäen vain toista ketjua lähetti-RNA:na (engl. messenger RNA, mRNA). Lähetti-RNA-molekyyli siirtyy solun tumasta solulimaan ribosomille, jossa polypeptidien valmistus tapahtuu. Proteiinien synteesi alkaa (aitotumallisessa solussa) tumassa, jossa DNA:n transkriptio tapahtuu. Transkriptiossa DNA:sta kopioidaan mRNA joka on peilikuva alkuperäiselle geenille. Transkriptiota ohjaavat useat transkriptiofaktorit, jotka säätelevät kyseisen geenin kopiointia mRNA:ksi. mRNA kulkee tumakalvon läpi tumahuokosten kautta solulimaan. Ennen kuin mRNA:sta aletaan tekemään proteiineja tapahtuu mRNA:n splicing. Splicing tarkoittaa intronien poistamista geenin koodaavien osien (eksonien) välistä. Splicing voi tapahtua monella tavalla, ja joskus voi muutama eksonikin poistua mRNA:sta. Vaihtoehtoisen splicingin avulla yhdestä geenistä saadaan useita hieman erilaisia proteiineja. Splicingin jälkeen on vuorossa mRNA:n translaatio: mRNA:n nukleotidijärjestys muutetaan proteiinin aminohappojärjestykseksi. mRNA:n kolmen peräkkäisen emäksen muodostava kodoni vastaa aina tiettyä aminohappoa. Koska neljästä emäksestä saadaan 64 erilaista kolmen emäksen yhdistelmää, ja aminohappoja on vain n. 20, niin jokaista aminohappoa vastaa usea kodoni (yhdistelmä). Translaatio tapahtuu joko soluliman vapaissa ribosomeissa tai endoplasmakalvostoon kiinnittyneissä ribosomeissa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa proteiini jää solulimaan tai kulkeutuu tumaan. Jälkimmäisessä tuotetaan proteiineja eksosytoitaviksi (ks. alla) tai kalvoproteiineiksi (esim. solukalvolle, tumakalvolle, endoplasmakalvostolle). Translaatiossa ribosomi kiinnittyy mRNA-ketjuun. tRNA-molekyylit (siirtäjä-RNA, engl. transfer RNA l. tRNA) käy sovittamassa omaa antikodoniaan (kodonin peilikuva) mRNA:n kodoniin. Jos ne täsmäävät, niin tRNA jää paikalle, ja ribosomi siirtyy seuraavan kodonin kohdalle. Näin aminohappoketju pitenee, kunnes tullaan lopetuskodonin (ACT, ATC tai ATT) kohdalle. Proteiinin täytyy seuraavaksi laskostua, ja siihen liitetään endoplasmakalvostossa ja Golgin laitteessa hiilihydraattiosia. Solun jakautumisessa sen DNA on myös kopioitava. Kopioidessa DNA:n kaksoiskierre avautuu ja DNA:n molemmat säikeet täydennetään täydelliseksi kopioksi. DNA:n epäsymmetrisyyden vuoksi entsyymit voivat lukea sitä vain yhteen suuntaan, jota nimitetään 5′-3′ -suunnaksi. DNA-polymeraasi-δ täydentää toista säiettä 5′-3′ -suuntaan ja DNA-polymeraasi-ε toista säiettä. Koska toista säiettä ei voi kopioida kerralla, polymeraasi-ε tuottaa kopioita 100-200 emäsparin palasissa, Okazaki-fragmenteissa, jotka toinen entsyymi, DNA-ligaasi, yhdistää yhtenäiseksi ketjuksi. Lopputuloksena syntyy kaksi täydellistä kopiota DNA:sta, joissa molemmissa toinen ketju on alkuperäinen ja toinen täydennetty. Ihmisen yhden kromosomin DNA:ssa on keskimäärin 150 miljoonaa emäsparia, joita voidaan kopioida 50 emäsparia sekunnissa. Kokonaisuudessaan kopiointi kestää vain tunnin, kun se aloitetaan monesta kohtaa yhtäaikaisesti. Kopioinnissa on virheenkorjausmekanismeja, joiden ansiosta keskimäärin vain yksi 10 miljardista emäsparista kopioituu väärin. [[Luokka:Biokemia]] 1087 12207 2006-05-26T10:00:41Z Samulili 276 [[Luokka:Biokemia]] Proteiini eli valkuaisaine on pitkästä aminohappoketjusta koostuva orgaaninen yhdiste. Proteiinit ovat kaikkien solujen rakennusainetta ja välttämättömiä elintoiminnoille. Proteiinit ovat myös tärkeitä ravintoaineita. Jotkin proteiinit toimivat entsyymeinä. Proteiineja muodostuu elimistössä DNA:n koodaamina aminohapoista. ==Rakenne== Proteiinien rakennetta luokitellaan neljästä näkökulmasta: * Primäärinen rakenne on aminohappojen järjestys. * Sekundaarisella rakenteella viitataan muun muassa proteiinin muotoon vaikuttaviin rikkisiltoihin ja vetysidoksiin. Tunnetuimmat sekundaarirakenteet ovat α-kierteet (helix) ja β-laskokset (lamelli). α-helix on yleinen rakenne pallomaisilla eli globulaarisilla proteiineilla. * Tertiäärinen rakenne tarkoittaa proteiinin avaruudellista rakennetta kokonaisuudessaan. Proteiinin denaturoituessa lämpötilan tai kemikaalin vaikutuksesta tertiäärirakenne hajoaa. * Kvaternaarinen rakenne tarkoittaa usean proteiinin ryhmittymää. ===Aminohapot=== Aminohapot ovat orgaanisen kemian yhdisteitä, joissa on sekä amiiniryhmä (-NH2) että karboksyyliryhmä (-COOH). Amiiniryhmä on emäs ja karboksyyliryhmä happo. Alfa-aminohapot, joissa amiini- ja karboksyyliryhmä liittyvät samaan hiileen, ovat biokemiassa keskeisiä molekyylejä. Aminohapovat voivat polymerisoitua, jolloin ne muodostavat peptidejä. Kaikki proteiinit ovat muodostuneet useista kymmenistä polymerisoituneista aminohapoista (polypeptidi). Jotkut hormonit ovat oligopeptidejä, jotka koostuvat muutamista aminohapoista. ==Proteiinin eri muodot== ===Entsyymit=== Entsyymit ovat biologisia katalyytteja. Entsyymit ovat tyypillisesti proteiineja, mutta myös RNA-molekyylit voivat olla entsyymejä. Monissa proteiinientsyymeissä aktiivinen keskus koostuu muusta kuin aminohapoista, usein aminohappoihin koordinoituneesta yhdestä tai useammasta metalli-ionista. Tavallisimpia näistä ovat kupari-, rauta- ja sinkki-ionit. Ilman entsyymejä kemialliset reaktiot tapahtuisivat soluissa liian hitaasti, eikä elämä olisi mahdollista. Entsyymit nopeuttavat reaktioita vähintään tuhatkertaisesti, joskus jopa 10<sup>17</sup>-kertaisesti. Entsyymit ovat erittäin spesifejä katalyytteja, jotka katalysoivat usein vain harvoja reaktiotia. ====Laktaasi==== Laktaasi on laktoosia eli maitosokeria pilkkova entsyymi. Suomalaisessa väestössä on tavallista, että laktaasin tuotanto ohutsuolessa jatkuu imeväisiän jälkeenkin, mutta noin joka kuudennella suomalaisella laktaasintuotanto loppuu imetyksen jälkeen. Laktaasin tuotanto saattaa vähetä myös vanhuuden myötä. Laktoosi-intoleranssi on tila, jossa henkilö ei tuota laktaasia, vaan laktoosia sisältävien maitotuotteiden nauttiminen aiheuttaa mm. ripulia ja vatsakipuja. Nykyään on myynnissä laktaasivalmisteita, joita käyttämällä laktoosi-intolerantikko voi käyttää laktoosia sisältäviä tuotteita. [[Luokka:Biokemia]] 1088 12308 2006-05-26T13:10:37Z Samulili 276 [[Luokka:Yleinen kemia]] Atomi on alkuaineen kemiallisesti pienin osa. Sana tulee alun perin kreikan sanasta atomos tarkoittaen jakamatonta. Käsitteenä atomi on siis hyvin vanha. Jo Demokritos ehdotti, että kaikki koostuu atomeista ja tyhjyydestä, ja, koska atomeissa ei ole tyhjyyttä, ne ovat jakamattomia, sillä ainoastaan tyhjyys voi erottaa kappaleet toisistaan. Atomit eivät kuitenkaan ole nykytiedon mukaan jakamattomia vaan koostuvat pienemmistä alkeishiukkasista. Suurin osa atomista on tyhjää. Atomin keskellä on pieni positiivinen ydin, joka muodostuu nukleoneista: positiivisesti varautuneista protoneista (p+) ja varauksettomista neutroneista (n0). Ytimen hiukkasten lukumäärä on atomin massaluku. Ytimen ympärillä on negatiivisesti varautuneista elektroneista koostuva elektroniverho. Perustilassaan atomit ovat sähköisesti neutraaleja, jolloin protoneja ja elektroneja on yhtä paljon. Atomit luokitellaan tavallisesti järjestysluvun mukaan, joka vastaa protonien lukumäärää. Eri alkuaineet löytyvät jaksollisesta järjestelmästä. Saman alkuaineen atomeja, joiden järjestysluku on siis sama mutta joilla on erilainen massaluku, kutsutaan isotoopeiksi. Isotooppien kemialliset ominaisuudet ovat samanlaisia, mutta ne voivat erota esimerkiksi radioaktiivisuutensa puolesta. Atomin ydin määrää alkuaineen, mutta elektroniverho sen, millaisia ioneja ja yhdisteitä voi syntyä. Elektroniverhossa ovat mahdollisia vain tietyt muutokset, jotka määräytyvät elektronien energiatilan mukaan. Yksinkertaisin atomi on vetyatomi, jonka järjestysluku on 1 ja jossa on yksi protoni ja yksi elektroni. Ioneja muodostuu, kun atomi tai kemiallinen yhdiste luovuttaa tai ottaa vastaan yhden tai useamman elektronin. ==Protoni== Protoni on alkeishiukkanen, jolla on positiivinen 1,6 × 10-19 coulombin sähkövaraus. Sen massa on 938 MeV (1.6726231 × 10-27 kg, mikä on noin 1800 kertaa elektronia suurempi). Protoni on havaintojen mukaan hyvin stabiili, sen puoliintumisaika on vähintään 1035 vuotta. Protonit ovat atomien osasia, muita ovat elektronit ja neutronit. Atomien ytimet muodostuvat protoneista ja varauksettomista neutroneista. Vetyioni on protoni, sillä normaali vetyatomi 11H (eli ei deuterium tai tritium) pääsee oktettiin luovuttamalla ainoan elektroninsa pois. ==Neutroni== Neutroni on sähkövaraukseton alkeishiukkanen, jonka massa on 940 MeV. Useimpien atomien ydin muodostuu protoneista ja neutroneista. Neutronit ovat ytimen ulkopuolella epävakaita, jolloin niiden puoliintumisaika on noin 15 minuuttia. Hajoamistuotteena syntyy elektroni ja antineutriino. Neutroni on eräs baryoneista, ja muodostuu kahdesta alas-kvarkista ja yhdestä ylös-kvarkista. ==Isotoopit== Isotoopeissa on sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja, joten ne poikkeavat massaltaan toisistaan. Nimitys isotooppi on laina "samanpaikkaista" tarkoittavasta kreikankielisestä sanasta ja viittaa siihen, että saman alkuaineen isotoopit ovat alkuaineiden jaksollisessa järjestelmässä samassa paikassa. Kaikilla alkuaineilla on useampia isotooppeja. Hyvä esimerkki on kloori, joka esiintyy luonnostaan seoksena, jossa noin 3/4 atomeista on atomimassaltaan 35 ja 1/4 on massaa 37. Keskimääräinen atomimassa on siis 35,5 g/mol. Alkuaineilla on yleensä vain hyvin pieni määrä vakaita isotooppeja eikä lyijyä raskaammilla aineilla ole yhtäkään. Liian raskas tai kevyt isotooppi hajoaa radioaktiivisesti. Ns. isotooppisäteilylähteet sisältävät jotain vakaaksi liian raskasta isotooppia alkuaineesta, jonka luonnossa esiintyvät isotoopit ovat vakaita. Esimerkiksi koboltin luonnolliset isotoopit ovat vakaita aineita, mutta sen epävakaita isotooppeja käytetään sädehoidossa. [[Luokka:Yleinen kemia]] 1089 5374 2005-03-30T12:08:34Z Cannon 35 Cannon poistui keskuudestanne. Ylläpito poistanee käyttäjän lähiaikoina. :) 1090 11947 2006-05-25T09:05:51Z Samulili 276 siirsi sivun ”Keskustelu:Hupu 2:Linkit” uudelle nimelle ”Keskustelu:Hupu 2/Linkit” 1091 14257 2006-06-26T21:08:33Z 80.186.216.165 /* Glukanoli */ '''Hormonit''' osallistuvat lähes kaikkiin elimistön aineenvaihduntaprosesseihin. Hormonit ovat kemiallisia viestiaineita, jotka kulkeutuvat syntypaikastaan verenkierron mukana kaikkialle. Hormoni voi vaikuttaa vain sellaiseen soluun, jonka pinnassa on erikoistuneita vastaanottajia eli reseptoreja; erittäin pienet määrät vaikuttavat. Hormoneja tuottavat eri puolilla olevat umpirauhaset. Aivolisäke säätelee muiden umpirauhasten toimintaa. Kasvuhormoni rakentaa elimistöä, lisää valkuaisaineiden valmistusta, säätelee luiden pituuskasvua ja kasvattaa lihaskudosta. Kilpirauhashormonit määräävät aineenvaihdunnan perustahdin. Insuliini edistää verensokerin eli glukoosin sisäänottoa solujen varastoihin. Insuliinin vastavaikuttajahormoni on glukagoni, joka vapauttaa vereen sokeria maksasta. Hermostolla ja hormonitoiminnalla on yhteinen keskus väliaivojen pohjassa. Sinne tulee sekä hermosolujen välittämää, että verenkierron tuomaa tietoa elimistön sisältä ja ulkopuolelta. Väliaivojen pohja säätelee hormonituotantoa. Aivolisäkkeen hormonit vaikuttavat vuorostaan muihin umpirauhasiin. Hermosto ja hormonit toimivat yhdessä esimerkiksi silloin kun suutumme, pelästymme tai stressaannumme. Pitkittynyt stressi kuluttaa energiavarastoja, hidastaa ruuansulatusta ja nostaa verenpainetta. ==Insuliini== Insuliini on hormoni, joka säätelee sokeriaineenvaihduntaa elimistössä. Insuliinia tuottavat haimassa sijaitsevat beetasolut. Rakenteeltaan insuliini on monimutkainen aminohappoketju, jonka aminohappojärjestyksessä on eri eläinlajien välillä pieniä eroja. Insuliinin vastavaikuttaja on glukagoni. Insuliinin puutoksesta tai insuliinin käsittelyn heikkenemisestä elimistössä johtuvaa sairautta nimitetään diabetekseksi. Diabetesta hoidetaan insuliinipistoksilla tai insuliinin käyttöä tehostavilla lääkkeillä. Aiemmin hoitoon käytettiin eläinten haimoista uutettua insuliinia. Nykyisin käytetään pääasiassa bioteknisesti tuotettua ihmisinsuliinia. Ihmisen luontaisen insuliinin kanssa samanlaisen ihmisinsuliinin lisäksi diabeteksen hoitoon on kehitetty insuliinianalogeja, joissa insuliinimolekyylin ominaisuuksia on muutettu. Muutoksilla nopeutetaan tai hidastetaan insuliinin vaikutusta elimistössä, ja näin tasoitetaan diabetesta sairastavan henkilön veren glukoosipitoisuuden vaihteluita. Lispro on nopeavaikutteinen insuliinianalogi, jossa lysiinin ja proliinin paikkaa aminohappoketjussa on vaihdettu. Hidasvaikutteisia analogeja ovat glargiini ja detemir. Glargiinissa aminohappoketjuun on lisätty glysiini ja kaksi arginiinimolekyyliä. Detemirissä insuliinimolekyylin rasvahapposivuketjua on muutettu siten, että se sitoutuu verenkierrossa albumiiniin ja näin tasoittaa insuliinin imeytymistä. ==Glukanoli== Glukagoni säätelee sokeriaineenvaihduntaa. Sitä erittävät haiman alfasolut veren glukoosipitoisuuden laskiessa. Se toimii insuliinin vastavaikuttajana tehostamalla maksan glykogeenivarastojen vapautumista ja glykoneogeneesia. ==Melatoniini== Melatoniini on ihmisen elimistön tuottama ns. "pimeähormoni", jota erittyy pääasiassa aivojen ympäröimästä käpyrauhasesta. Melatoniini toimii kehon biologisena kellona, eli säätelee unta ja auttaa unensaantia. Melatoniini toimii myös tehokkaana antioksidanttina, koska se pääsee helposti solujen sisälle solukalvon läpi. Se säätelee kasvuhormonin, prolaktiinin, kilpirauhashormonin ja kortikosteroidien erityksen vuorokausirytmiä, vahvistaa puolustusjärjestelmää, vaikuttaa mielialaan ja hidastaa iän myötä tulevia muutoksia elimistössä. Melatoniinia erittyy vähemmän, jos ihmisellä on stressiä. Melatoniinia erittyy aika tarkasti nisäkkäiden vuorokausirytmin mukaisesti: Öisin ja talviaikaan, jolloin ei saada auringonvaloa, eritys on suurempaa. Valo vaikuttaa silmien ja hermoston kautta käpyrauhaseen, jolloin melatoniinia ei erity ollenkaan. Kehon biologinen kello elää todellisuudessa n. 25h vuorokausirytmiä, jota maapallon vuorokausirytmi "hienosäätää". Siltikään biologinen vuorokausirytmi ei häviä, vaikka ihminen eläisi jatkuvasti hämärässä. Tavallisesti melatoniinia erittyy eniten lapsena (7—12 -vuotiailla), ja iän myötä eritys vähenee (yli 70-vuotiaalla eritys on jo runsaasti vähentynyt). [[Luokka:Biokemia]] 1092 12205 2006-05-26T10:00:34Z Samulili 276 [[Luokka:Biokemia]] Hiilihydraatit ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka koostuvat hiilestä, vedystä ja hapesta. Hiilihydraatti on yksi kolmesta perusravintoaineesta. Kemiassa hiilihydraatit ryhmitellään sokeriyksiköiden lukumäärän mukaan monosakkardeihin, disakkardeihin ja polysakkardeihin. Ravitsemustieteessä hiilihydraatit jaetaan sokereihin, tärkkelykseen ja ravintokuituun. Mono- ja disakkaridien, sokerien ja niiden varastomuodon, kasveissa tärkkelyksen ja eläimissä glykogeenin tehtävä elimistössä on energian varastointi. Monimutkaisemmat polysakkaridit toimivat rakennusaineina kasveissa ja eläimissä. Puhtaiden hiilihydraattien empiirinen kaava on CxH2xOx. ==Sokerit== Sokerit ovat hiilestä, hapesta ja vedystä koostuvia rengasrakenteisia molekyylejä. Renkaiden lukumäärän mukaan sokerit jaotellaan ryhmiin: monosakkaridit, disakkaridit ja polysakkaridit. ===Monosakkaridit=== Monosakkaridit ovat perussokereita, niissä on yksi sakkaridirengas, jossa on viisi tai kuusi hiilimolekyyliä ja liittyneenä muita ryhmiä. Viisihiiliset renkaat ovat pentooseja, kuusihiiliset heksooseja. Glukoosi rengasmuodossa Glukoosi rengasmuodossa Tärkeimmät heksoosit ovat: * glukoosi (rypälesokeri) (C6H12O6) * fruktoosi (hedelmäsokeri) (C6H12O6) * galaktoosi (C6H12O6) ===Disakkaridit=== Monimutkaisemmat disakkaridit koostuvat kahdesta sakkaridista jotka yhdistyvät glykosidisidoksella vesimolekyylin lohjetessa. Sidoksessa on happiatomin muodostama silta. Disakkaridit hajoavat ruuansulatuksessa entsyymien vaikutuksesta monosakkarideiksi, jotka imeytyvät suolen seinän läpi. Kuutta yleisintä mono- ja disakkaridia nimitetään ravitsemustaulukoissa sokereiksi. Kaikki maistuvat makeilta. Sakkaroosi Sakkaroosi eli ruokosokeri Tärkeimmät disakkaridit ovat: * sakkaroosi (ruokosokeri) (C12H22O11) * maltoosi (mallassokeri) (C12H22O11) * laktoosi (maitosokeri) (C12H22O11) Sakkaroosi koostuu glukoosista ja fruktoosista. Sitä saadaan sokerijuurikkaasta ja ruo'osta. ===Polysakkaridit=== Polysakkaridit ovat useammasta kuin kahdesta sakkaridista muodostuvia polymeerejä. Niitä ei voi enää perinteisessä mielessä pitää "sokereina". * glykogeeni * tärkkelys * kuitu [[Luokka:Biokemia]] 1093 12633 2006-05-27T12:31:17Z TeemuN 155 [[Luokka:Yleinen biologia]] Ravinto on ainetta, jota eliöt käyttävät energianlähteenä. Yleensä ravinto on peräisin eläimistä tai kasveista. Ravinto koostuu pääasiassa tärkeimmistä ravintoaineista hiilihydraatista, proteiinista ja rasvasta. Ravinnossa tulee olla myös hivenaineita ja vitamiineja, jotka ovat elämälle välttämättömiä. Ruoassa on myös kuituja, joita ihmisten elimistö ei pysty pilkkomaan, vaan ne kulkevat elimistön läpi sellaisenaan. ==Ravintoaineet== Hiilihydraateissa, kuten sokerissa ja tärkkelyksessä, on energiaa 17 kJ / g. Terveessä ravitsemuksessa suurin osa energiasta tulee hitaista hiilihydraateista, joita saa esimerkiksi täysjyväriisistä ja täysjyväviljasta. Yli puolet energiasta tulisi saada hiilihydraateista. Proteiineissa, joita saa esimerkiksi lihasta, kalasta ja monista palkokasveista, on energiaa 17 kJ / g eli yhtä paljon kuin hiilihydraateissa. Terveellisessä ravitsemuksessa proteiineista saadaan 10 % - 15 % energiasta. Myös proteiinien laatu vaikuttaa: kala ja kasvikunnan proteiinit ovat punaista lihaa terveellisempiä valintoja. Rasvassa on energiaa 38 kJ / g, eli yli kaksi kertaa enemmän kuin proteiineissa ja hiilihydraateissa. Suositusten mukaan päivittäisestä energiasta n. 30-40 % tulisi saada rasvasta, jotta välttämättömien rasvahappojen saanti tulisi taattua. Ihmisen elimistö osaa käsitellä parhaiten tyydyttymättömiä rasvahappoja, kuten oliiviöljyä tai rypsiöljyä. Koska rasvassa on erittäin paljon energiaa, rasvaa tarvitaan tilavuutena ja painona ajatellen paljon vähemmän kuin hiilihydraatteja ja proteiineja. Veren rasva-arvot riippuvat enemmän rasvan laadusta kuin määrästä. Riittävällä hyvien rasvojen syömisellä arvot pysyvät helpommin hyvinä. ==Lautasmalli== Lautasmalli on käytännöllinen ohje hyvään ravitsemukseen. Mallin mukaan lautasesta pitää ruokaillessa peittää * Puolet vihanneksilla ja kasviksilla * Neljännes perunoilla, riisillä tai pastalla * Neljännes lihalla tai kalalla Aterian kanssa sopii myös pari palaa leipää (suosi ruisleipää), sipaisu margariinia ja lasillinen maitoa. Jälkiruoaksi marjoja tai hedelmiä. Suomessa lautasmalli on yleisesti hyväksytty, ja lääkärit ja kansanterveysjärjestöt suosittelevat sen käyttöä. Tosin viralliset ravitsemussuositukset ovat kohdanneet viime vuosina ankaraa kritiikkiä ravitsemustieteen arvostetuimmiltakin tutkijoilta (katso alla kohta Tutkimusta ravinnosta). ==Tutkimusta ravinnosta== Yksittäiset tutkimukset ravinnosta antavat usein hyvinkin yllättäviä tuloksia verrattuna yleisiin ravintosuosituksiin. Ravinnosta annetut väestösuositukset taas kuvaavat useiden asiatuntijoiden ja organisaatioiden yhteistä käsitystä. Suositukset perustuvat useisiin tutkimuksiin ja laajoilla otoksilla pitkän ajan kuluessa tehtyihin kokeisiin. Siksi yhden tutkimuksen tuloksista ei pidä tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Mutta toisaalta viralliset suositukset saattavat laahata useita vuosia tutkimustiedon perässä ennen kuin niihin tehdään korjauksia. Virallisiin suosituksiin saattavat myös vaikuttaa maatalouspoliittisen intressit, jolloin suosituksia ei tehdä pelkästään lähtökohtana ihmisten terveys. Willett'in mallin, ns. Harvardin ruokapyramidin mukaan pitäisi käyttää vain vähän sellaisia hiilihydraatteja, jotka nostavat verensokerin nopeasti. Näillä ruoka-aineilla sanotaan olevan korkea glykeeminen indeksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi perunaa tulisi syödä huomattavasti vähemmän kuin mitä suomalaisten suositusten mukaan tehdään. Harvardin ruokapyramidi poikkeaa myös monissa muissa suhteissa virallisista suomalaisista ravitsemussuosituksista. [[Luokka:Yleinen biologia]] 1094 13078 2006-05-31T14:20:58Z TeemuN 155 [[Luokka:Unix/Linux]] Unix on laitteistoriippumaton käyttöjärjestelmä, joka syntyi vuonna 1969. Alkuperäistä Unix-käyttöjärjestelmää ei tiettävästi käytetä nykyään enää missään, mutta Unix elää siitä polveutuneiden ilmaisten ja kaupallisten käyttöjärjestelmien Solariksen muodossa. Yksi uusimmista tulokkaista Unix-järjestelmien laajaan kirjoon on Linux. Linux ei kuitenkaan ole juurikaan sukua vanhoille Unix-järjestelmille, vaan on kirjoitettu lähes kokonaan uusiksi. Unixin käyttö oli aiemmin keskittynyt lähinnä suuriin monen käyttäjän keskuskoneympäristöihin, kunnes suomalainen Linus Torvalds alkoi 1991 kehitellä ilmaista Linuxia kalliin Unixin korvikkeeksi. ==Historia== Unixin pääarkkitehteinä toimivat Brian Kernighan ja Dennis Ritchie, jotka kehittivät myös C-ohjelmointikielen Unix-järjestelmänsä pohjaksi. Kehitystyön aikana he olivat töissä AT&T -yhtiössä. AT&T kehitti Unix-järjestelmää aina viidenteen versioon, System V:hen asti. Tässä vaiheessa Yhdysvaltain kilpailuviranomaiset pitivät AT&T:tä liian monialaisena yrityksenä ja käskivät sen jakaa liiketoimintonsa useampiin yrityksiin. Unix-järjestelmää pidettiin hyvänä keksintönä, mutta AT&T:llä ei ollut enää resursseja sen kehitykseen. Niinpä AT&T päätti tarjota Unix-järjestelmänsä lähdekoodin yliopistoille ja tutkimuslaitoksille ilmaiseksi. Innokkaimpana Unix-järjestelmän kimppuun kävi Berkeleyn yliopisto Kaliforniassa, joka hiljalleen kirjoitti koko Unix-järjestelmän uusiksi. Myöhemmin AT&T sai jatkaa Unix-järjestelmän kehitystyötä System V-järjestelmästä. Tästä syntyi vielä nykypäivänäkin selvästi näkyvä ero kahden Unix-päähaaran välillä. Osa nykyisistä Unix-järjestelmistä polveutuu Berkeleyn yliopiston Berkeley Software Distribution (BSD) -haarasta, osa taas System V Release 4 (SVR4) -haarasta. [[Luokka:Unix/Linux]] 1095 11939 2006-05-25T09:05:43Z Samulili 276 siirsi sivun ”Keskustelu:Hupu 2:Kannabislajikkeet” uudelle nimelle ”Keskustelu:Hupu 2/Kannabislajikkeet” Mielestäni jonkinlainen selvitys hampun sukupuolisuudesta ja landrace -lajikkeiden luontaisesta hermafroditismista olisi paikallaan. Jotain lisäselvitystä eri valojakso käyttäytymisistä? Tosiaan kaikki ruderaliksethan eivät kai kuki 24/0 -jaksoissa ja kaikki earlyt eivät ole "earlyjä". Muutenkin on epäselvää, onko "earlyys" ihan oma ominaisuutensa, vai vain välimuoto lyhytpäiväisyyden ja täyden autoflowerin välillä? Kun toisaaltahan monet earlyt alkavat kukkia valojaksoista riippumatta tultuaan tarpeeksi vanhoiksi. Vai ovatko ne aidot landrace ruderalikset enemmänkin sitä, mitä minä kutsuisin "earlyksi" (18/6) ja että kukkiminen 24/0 jaksoissa olisikin ihmisen jalostama ominaisuus? Kannattaako edes mainita, että jotkin kannabis lajikkeet eivät käännyt takaisin vegeen niin helposti kuin toiset? Esimerkkejä? Kuitenkaan ei ole yhtään lajiketta, johon tämä oltaisiis stabiloitu vakioksi? Onko Duck's Foot liian marginaali lajike, jotta sen voisi lisätä tuohon "klassikko lajikkeet" -osioon? Vaikkapa esimerkkinä hampuista, jotka eivät näytä hampuilta? 1096 12303 2006-05-26T13:06:05Z Samulili 276 Kemia on eksakti luonnontiede. Se tutkii aineiden ominaisuuksia, rakenteita ja käyttäytymistä sekä etsii keinoja aineiden tunnistamiseksi ja valmistamiseksi. Kemiantutkimuksen tuloksia ovat esimerkiksi muovit, maalit, lääkkeet, lannoitteet, polttoaineet, metalliseokset, ja torjunta-aineet, joista jotkin ovat ympäristömyrkkyjä. ==Kappaleet== # [[Yleinen kemia/Perusteet|Perusteet]] # [[Yleinen kemia/Atomi|Atomi]] [[Luokka:Yleinen kemia]] 1097 12309 2006-05-26T13:10:41Z Samulili 276 [[Luokka:Yleinen kemia]] Kemiassa perushiukkasia ovat atomit, jotka koostuvat protoneista, neutroneista ja elektroni|elektroneista. Kemiallisten aineiden moninaisuus pohjautuu atomien kykyyn yhdistyä molekyyli|molekyyleiksi. Yhdistävää voimaa sanotaan kemialliseksi sidokseksi. Molekyylin sisältämät aineet ilmoitetaan alkuaineet listaavassa kemiallisessa kaavassa. Esimerkiksi vesi, jonka kaava on H<sub>2</sub>O, koostuu kahdesta vetyatomista ja yhdestä happiatomista. Alkuainekaava ei yksilöi molekyyliä: C<sub>2</sub>H<sub>6</sub>O voi olla joko etanoli tai dietyylieetteri. Atomien järjestyksen kertoo rakennekaava. Atomit, joissa on yhtä monta protonia, ovat samaa alkuainetta. Alkuaineet on järjestetty rakenteen perusteella alkuaineiden jaksolliseen järjestelmään, jossa toisiaan kemiallisesti muistuttavat alkuaineet ovat samassa ryhmässä. Koska pienissäkin määrissä kemiallisia yhdisteitä on valtavasti molekyylejä, on otettu käyttöön ainemäärän yksikkö mooli. Esimerkiksi 50 grammassa metanolia on noin 940 000 000 000 000 000 000 000 molekyyliä eli 1,6 moolia. ==Seokset== Aineet jaetaan puhtaisiin aineisiin ja seoksiin. Seosten tärkeä erityistapaus on liuos. Seosten osia voidaan erottaa esimerkiksi suodatus|suodattamalla, tislaus|tislaamalla, haihduttamalla tai uuttamalla. ==Reaktiot== Aineiden muuttumista toisiksi aineiksi sanotaan kemiassa reaktioksi. Olomuodon vaihtumista ei pidetä kemiallisena reaktiona vaan fysikaalisena prosessina, koska siinä ei synny uusia sidoksia. Reaktion nopeutta voidaan suurentaa lisäämällä reagoivia aineita, nostamalla lämpötilaa tai käyttämällä sopivaa katalyyttiä. Reaktiossa joko sitoutuu tai vapautuu]] lämpöä. ==Nimeäminen== Kemian alkuaikoina yhdisteitä ei nimetty minkään järjestelmän mukaan. Siksi vieläkin puhutaan triviaalinimin ilokaasusta tai muurahaishaposta, kun tarkoitetaan dityppimonoksidia tai metaanihappoa. Systemaattisen nimeämisen tavoitteena on, että jokainen yhdiste voidaan nimetä yksikäsitteisesti ja että jokaisesta nimestä selviää, miten yhdisteen atomit ovat järjestyneet. Systemaattisen nimistön pohjana ovat kemian järjestö IUPAC:n suositukset. Mutkikkaiden yhdisteiden systemaattiset nimet ovat pitkiä, joten yhdisteille keksitään triviaalinimiä. Ibuprofeeni, englanniksi ''ibuprofen'', on saanut nimensä osiensa mukaan isobutyylistä (ibu), propaanihaposta (pro) ja fenyylistä (fen). Sen systemaattinen nimi on 2-(p-isobutyylifenyyli)propaanihappo. [[Luokka:Yleinen kemia]] 1099 12373 2006-05-26T14:38:31Z Samulili 276 [[Luokka:Öljyvärimaalausopas]] <center> <big><big>'''Öljyvärimaalausopas'''</big></big><br> ''Maalaus kädenkäänteessä?''<br> [[kuva:Palette.jpg|450px]]<br> <big>'''[[Öljyvärimaalausopas#Johdanto|Johdanto >>]]'''</big> </center> == Johdanto == Tässä artikkelissa on tietopaketti, jolla päästä alkuun öljyvärimaalauksessa. Öljyvärimaalaus on helpompaa kuin esimerkiksi vesivärimaalaus. Vaikket pitäisikään vesivärimaalauksesta niin se ei tarkoita sitä ettetkö pitäisi öljyvärimaalauksesta. Öljyvärien voisi kuvailla olevan kuin hammastahnaa. Värejä on helppo hallita sillä ne eivät valu vesivärien tapaan, värien sekoittaminen on helppoa ja sekoittamalla saadaan syntymään useita eri värisävyjä. Kaikkein tunnetuimmat ja todentuntuisimmat maalaukset on usein tehty juuri öljyväreillä. == Varusteet == [[Kuva:Pittura-Painting4.JPG|thumb|Kuva maalarin tarvikkeista. Paletti, siveltimet ja värit.]] Maalauspohjan suhteen öljyvärit eivät ole tarkkoja; maalata voidaan useille eri pinnoille. Pohjina voidaan käyttää paksua pahvia, kovalevyä tai kehykseen pingotettua kangasta. Pohja käsitellään yleensä aineella, joka ei päästä värin öljyä imeytymään tai vetistämään maalausalustaa; Useimmiten käytetään gessopohjustusta. Käsittely voidaan tehdä myös lateksimaalilla. Yleensä öljyvärimaalaukseen tarkoitetut pohjat ovat valmiiksi pohjustettuja eli käsiteltyjä, jolloin ne ovat valmiita maalaamiseen. Siveltimiä tulee olla useita erintyyppisiä. Siveltimiä on hyvä olla maalaamista aloittaessa useita kokoja. Hyvät siveltimet ovat tasapäisiä ja tiukkaharjaksisia. Hyviä siveltimiä myydään alan erikoisliikkeissä, mutta tavallisia sarjoja myydään melkein missä tahansa kaupassa. Ohentimena käytetään tärpättiä, jota on saatavana myös hajuttomana. Hajuttoman tärpätin käyttö on suositeltavaa. Ohentimena voidaan myös käyttää myös pellavaöljyä. Sivellinten pesuun mielellään mäntysaippuaa, joka on hyvin hellävarainen siveltimille. Tärpätti irroittaa myös värin siveltimistä, mutta siveltimen karvat voivat tämän jälkeen alkaa "sojottaam" minne sattuu, joten tärpätin käyttöä on mietittävä tarkoin. Piirtämiseen käytetään hiiltä ja sen kiinnittämiseen fiksatiivia. Lyijykynän käyttö ei ole suositeltavaa sen jälki katoaa nopeasti jo pienenkin maalikerroksen alle. Lyijykynää voi kuitenkin käyttää maalauksen hahmottelemiseen. Hahmotelmaa ei välttämättä tarvitse tehdä lainkaan maalauspinnalle, mikäli olet varma taidoistasi. Maalauspaletti on yksi tärkeimmistä maalarin työkaluista, siinä sekoitetaan värisävyt. Aina ei saatavilla ole oikeaa palettia sen korvikkeena voidaan käyttää alumiini-, voi-, tai pergamenttipaperia tms. Värien sekoittamiseen tarvitaan kuitenkin tasainen pohja. == Värit == [[Kuva:Artists_paints.jpg|thumb|Kuva kaupan värivalikoimasta. Vasemman puolimmaiset hyllyt ovat öljyvärejä.]] Seuraavassa on ammattilaiselle ja miksei amatöörillekin sopivat värit. Lihavoidulla tekstillä ovat tärkeimmät värit, jotka riittävät ainakin aluksi. Lisäksi värejä on kuvailtu niiden käyttötavan tai ominaisuuksien mukaan lyhyesti. Kuitenkin parhaiten oppii kokeilemalla. # Kadmiuminkeltainen vaalea ei sitruuna '''Cadmium''' # Napolinkeltainen, jota on monta eri sävyä. Se ei ole sekoiteväri, mutta hyvä ruskeiden vaalentajana. # '''Okra''' on kellertävänruskea, lämmin maaväri. Tärkeä väri maisemamaalarin ja muotokuvamaalarin paletilla. # Kadmiuminpunainen '''Cadmium Red Hue'''. Se on vaalea ja lämmin. # Alitsariinikarmosiini, '''Alizarin Crimson''' on punainen joka pääsee parhaiten oikeuksiinsa sellaisenaan käytettynä. Hyvä väri myös sekoitettaessa ruskeaa. Kokeile ensin hyvin pienellä määrällä; alitsariinikarmosiini värjää voimakkaasti! # Ruskeat: ## Raaka siena. Punertava ruskea. ## Poltettu siena. Ominaisuuksiltaan komea ja kuultava. ## Luonnon umbra '''Raw Umber''' Hillitty ruskea sävy vaaleisiin lämpimiin sävyihin. ## Caput mortum (kuolleen kallo), violettisävyinen ruskea; sekoitusvärinä loistava. # '''Permanenet mauve''' -violetti. # Siniset: ## Ultramariinin sininen '''French Ultramarine''' ## Preussin sininen tai pariisinsininen '''Prussian Blue'''. Se on kirkas, puhdas, sekoitusvärinä hyvä, yksin huono. Ei hyvä valkoiseen sekoitettuna. ## Kölnin sininen on vaalea ja makea. Käyttökelpoinen tehdessä vihreitä sävyjä. ## Samanlainen on serulean sininen. Samantyyppiset ominaiduuset Kölnin sinisen kanssa. ## Kobolttisininen on hohtava, arvokas sininen. Sellaisenaan käytettynä parhaimmillaan, mutta sopii myös sekoitukseen. Tätä väriä kannattaa hankkia jos hinta ei hirvitä. Saatavana myös edullisena "Cobalt blue hue" -jäljitelmänä joka ei kuitenkaan yllä edes samaan sarjaan aidon kobolttisinisen kanssa. :* '''HUOMAA''' Siniset vierekkäin tuntuvat "eri lämpöisiltä".Punaiset ja keltaiset vierekkäin eivät ole yhtä tehokkaita. # Vihreät: ## Becherin vihreä on lämpöisempi kuin viridian ja riittoisampi ja halvempi. ## Terra verte on väriltään "maavihreä". Hyvin käyttökelpoinen sellaisenna käytettävä, kuultava,sekoituksissa häviävä/alistuva, maavihreä tarvitsee allensa valkeaa. Terra vertellä on hyvä hillitä punaista ja sinistä (vihreän sekoituksissa) # Valkoiset: # Alusmaalausvalkoinen(alkylihartsi) on paksua öljymäistä nopeasti kuivuvaa, (merkkinä esim Crumbacher - Talas). ## Peittovalkoisena ja sekoituksessa Winsor Newton on valkoisuutensa säilyttävä. ## Titaanivalkoinen '''Titanium White''' riittoisa ja peittävä. Sinkkivalkoinen on kuultavampaa. :* '''HUOMAA''' Valkoisilla väreillä on kaikilla taipumus kellastua vanhentuessaan. === Muita ohjeita maalaamisen === *Tuoreet värit eivät tarvitse juuri ohenteita. Vanhat kuivemmat ohennetaan tärpätin ja pellavaöljyn sekoituksella. *Värien valonkestävyys ilmoitetaan tähtimerkinnällä. Kolmen tähden merkintä takaa hyvän pysyvyyden. Metallipigmentit (esimerkiksi kobolttisininen, kadmiumkeltainen) ovat yleensä kestävimpiä. Halvat yhden tähden kiinalaiset värit eivät sekoitu kunnolla. *Hyviä värimerkkejä ovat Rowney, Rembrandt, Winsor Newton, Lefranc et Bourgeois, Becker, Talens ja Blockx. == Valmistelu == Öljyväreistä ja tärpätistä lähtee huuruja, joita ei kannata haistella. Tämän takia olisi hyvä työskennellä hyvin ilmastoidussa tilassa tai ulkona. Jos ilmastointi on huono, sinun ei kannata maalailla samassa tilassa montaa tuntia. Ennenkuin voit aloittaa maalaamisen, tarvitset edellämainittuja varusteita. Hiili ei ole välttämätön. Tarvitset myös talouspaperia, suttupaperia ja muovimukeja tärpättiä ja pellavaöljyä varten. Pidä kaikki tarvikkeet ulottuvillasi. Maalauspohja asetetaan sellaiseen asentoon, jossa maalaaminen onnistuu parhaiten. Suurikokoiset maalaukset on helpointa maalata pystyasennossa. Mitään erityistä maalaustelinettä ei välttämättä tarvita varsinkaan pienikokoista työtä tehdessä. Hyviä niksejä maalauspohjan kiinnittämiseksi alustaansa on esimerkiksi sinitarra. Maalauspaikka on hyvä suojata. Maalatessasi pöydän päällä, vuoraa se sanomalehdillä. Parhaita vaatteita ei kannata laittaa päälle maalatessa sillä öljyväri ei lähde suosiolla irti. Jos vahinko käy, irrota tahra tärpättiin kostutetulla kankaanpalalla. == Maalaus == '''Tärpättiä''' käytetään vähän samaan tapaan kuin vesivärimaalauksessa vettä; maali liukenee tärpättiin kuten vesiväri veteen. Tärpätti tulee vaihtaa suht usein kun se tulee likaiseksi. Maalia voi toki käyttää ilman tärpättiä, mutta silloin sitä kuluu enemmän jos se on paksua ja huonosti levittyvää. Sulauttamiset tehdään tärpättiin kostutetulla siveltimellä. Tärpättiä voi käyttää myös pyyhekumina. Laita tärpättiä talouspaperiin ja pyyhi pieleen mennyt kohta pois. Toinen tapa korjata virhe on se että odotat kunnes maali kuivuu ja maalaat uuden version päälle. Muista kuitenkin että tärpätti kuluttaa siveltimet nopeasti, joten puhdistukseen on hyvä käyttää vettä, jos värien irroitus onnistuu sillä helposti. '''Pellavaöljyllä''' maalia voi saada kuultavammaksi ja juoksevammaksi. Sitä tarvitaan vain hyvin vähän mukin pohjalla. Usein käytetään myös ns. maalausnestettä joka on tärpätin ja pellavaöljyn seos. '''Värit''' sekoitetaan ottamalla siveltimeen useaa väriä. Jos tarvitset jotain väriä paljon, voit sekoittaa värin erikseen ja ottaa sekoitetusta väriklimpistä aina siveltimellä. Kannattaa käyttää siveltimessä vähintään kahta väriä, jolloin väreistä tulee elävämpiä. (Tämä tietysti riippuu tekniikasta jota haluat käyttää; ainoastaan kokeilemalla voit löytää tekniikan jolla pääset haluamaasi lopputulokseen.) [[Kuva:Variymp.gif|thumb|Väriympyrä. Oikealta ylhäältä aloittaen oranssi, keltainen, vihreä, sininen, violetti ja punainen.]] '''Väri vaalennetaan:''' * Pohjalla * Valkoisella värillä * Tummemmalla ympäristöllä '''Väri tummennetaan:''' * Luonnon umbran ruskealla. Ei mustalla. * Saman värin tummemmalla sävyllä. Oheista väriympyrää voi käyttää apuna sekoittaessa värejä. Esimerkiksi violettia saa sekoittamalla punaista ja sinistä keskenään. Väriympyrässä vastakkaiset värit toistensa vastakohta, kuin musta ja valkoinen. Mustaa väriä saa sekoittamalla tummia värejä keskenään. Harmaata saa sekoittamalla mustaa ja valkoista keskenään. Käyttämällä maalauksessasi toisilleen vastakkaisia värejä saat ne hohtamaan. Ennen maalausta pohjaan voi myös piirtää luonnoksen kuvasta. == Lopputoimet == Pese siveltimet huolella. Jos jätät siveltimen pesemättä se menee piloille. Työn kuivuminen kestää noin kaksi viikkoa. Varo märkää maalia. == Ulkoiset linkit == * Tämän artikkelin [http://jussi.tahti.net/oljyvari.html lähde] (on lupa kopioida) [[Luokka:Öljyvärimaalausopas]] 1100 5385 2005-02-24T22:14:19Z Tuike 37 Väriympyrä Piirsin kuvan itse. Se on sama kuin Wikipedian puolella. --[[Käyttäjä:Tuike|Tuike]] 24. helmikuuta 2005 kello 21:42 (UTC) {{GFDL}} Apua! Gnu-härän kuvaa ei tule vaikka laitoin tuon koodin ihan oikein! --[[Käyttäjä:Tuike|Tuike]] 24. helmikuuta 2005 kello 22:14 (UTC) 1101 12353 2006-05-26T14:19:00Z Samulili 276 siirsi sivun ”Matematiikan kirjahylly” uudelle nimelle ”Wikikirjasto:Matematiikan kirjahylly”: meta-sivu {{Kirjahyllyt:Nav}} {| style="background-color: #f8f8ff; border: 2px solid #e2e2ff; margin-bottom: 30px; font-size: 90%;" |{{Matematiikka}} |} {{Kehitysasteet}} '''Matematiikka''' on tiede, joka käsittelee rakenteiden mallintamista, muutosta ja avaruuksia. Matemaattisen formalismin mukaan matemaatiikka on aksiomaattisesti määriteltyjen abstraktien rakenteiden tutkimista symbolisen logiikan ja matemaattisen merkintäjärjestelmän keinoin. Muitakin näkemyksiä on. Matematiikkaa voi ajatella fysikaalisten ja käsitteellisten suhteiden ilmaisemisen kielenä, jonka kielioppi ja käsitteistö on määritelty äärimmäisen tarkkaan. Tämä mahdollistaa asioiden ilmaisemisen tarkasti. == Kirjat == <!-- luokka 51 --> *[[Matematiikan perusteita]] [[Kuva:25%.png]] *[[Lukion lisämateriaali]] [[Kuva:00%.png]] *[[Algebra]] [[Kuva:00%.png]] <!--51.1--> *[[Abstrakti algebra]] [[Kuva:00%.png]] *[[Geometria]] [[Kuva:25%.png]] <!--51.2--> *[[Diskreetti matematiikka]] [[Kuva:00%.png]] <!--51.3--> *[[Tilastotiede]] [[Kuva:25%.png]] <!--51.4--> ===Muut=== *[[Talousmatematiikka]] [[Kuva:25%.png]] <!--luokka 69 --> 1102 12537 2006-05-26T19:13:27Z TeemuN 155 [[Luokka:Yrityksen perustaminen]] '''Yrityksen perustaminen''' tulee yleensä kysymykseen silloin, kun on idea ja halua sen toteuttamiseksi. Suomessa on suuri joukko pieniä yrityksiä, jotka ovat yhden tai kahden ihmisen ylläpitämiä. Yritys on harvoin suuri ja runsaasti voittoa tuottava elin; suurin osa Suomessa olevista yrityksistä on pieniä. ==Liikeidea== Yrityksen perustaminen lähtee liikkeelle liikeideasta. Liikeidea on jokin palvelu, palvelukokonaisuus, tuote tai tuotteet, jota yritys tuottaa ja markkinoi. Yrityksen perustaminen keskittyy liikeideaan — on punnittava liikeidean kannattavuus. Liikeidea voidaan kopioida jo markkinoilla olevista malleista sallituissa rajoissa; esimerkiksi patentit voivat rajoittaa liikeideaa. Liikeidea voidaan myös kehittää jo markkinoilla olevasta liikeideasta seuraavalle vaiheelle tai siihen voidaan liittää lisää ominaisuuksia. Liikeidea kehitetään yleensä oman osaamisen varaan (esimerkiksi puuseppä perustaa yrityksen, joka on keskittynyt puun jalostamiseen). ==Liikemuoto== Liikemuotoja on Suomessa useita. Tavallisimmat yritysmuodot ovat yksityinen elinkeinonharjoittaja, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö ja osuuskunta. Yksittäiselle yrittäjälle tavallisin vaihtoehto on näistä ensimmäinen, joka on mainituista helpoiten perustettava. Oman yhtiön perustaminen vaatii rekisteröitävän toiminimen, joka on yhtiön nimi. Kommandiittiyhtiö ja osakeyhtiö ovat tavallisimmat liikemuodot silloin, kun osapuolia on enemmän. Osakeyhtiö on byrokratialtaan raskain yhtiömuoto, mutta verotuksen kannalta usein edullisin, mikäli yrityksen voitto omistajaa kohti on useita kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. ===Yksityinen elinkeinonharjoittaja=== Yksityinen elinkeinonharjoittaja on byrokratialtaan kevyin yhtiömuoto. Se soveltuu hyvin pienimuotoiseen yritystoimintaan. Esimerkiksi kampaamot, kioskit ja yhden hengen asiantuntijayritykset ovat usein yksityisiä elinkeinonharjoittajia. Käytännön tietoa toiminimiyrityksen rekisteröimisestä löydät [[Yrityksen perustaminen/Ammatinharjoittaja|täältä]]. ===Avoin yhtiö=== ===Osakeyhtiö=== Osakeyhtiö on itsenäinen, oikeustoimikelpoinen toimija (oikeushenkilö). Osakeyhtiön osakkaat eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa yhtiön velvotteista. Osakeyhtiö voi olla joko yksityinen tai julkinen. Julkisten osakeyhtiöiden osakkeet ovat julkisen kaupankäynnin kohteena. Osakeyhtiö voidaan perustaa, kun yhtiölle saadaan riittävä pääoma, joka on yksityisen osakeyhtiön kohdalla vähintään 8 000 euroa ja julkisella yhtiöllä vähintään 80 000 euroa. Yhtiön kaikkien osakkeiden tulee olla saman arvoisia ja osakkeita voi olla yksi tai useampia. Osakeyhtiön voi perustaa yksi tai useampi luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö (esimerkiksi osakeyhtiö) ja vähintään yhdellä perustajista tulee olla kotipaikka Euroopan talousalueella (tosin tähän voi hakea poikkeuslupaa). Osakeyhtiön perustaja ei voi olla konkurssissa tai vajaavaltainen. ====Vastuu osakeyhtiössä==== Usein kuulee sanottavan, että osakeyhtiö on turvallinen tapa yrittää koska "yrittäjä ei ole vastuussa yhtiön velvoitteista" toisin kuin vaikkapa yksityinen elinkeinonharjoittaja. Tämä on totta vain puoliksi. Nyrkkisääntönä on, että oli yhtiömuoto mikä tahansa, joutuu tahallisista töppäilyistä vastuuseen. Vaikka yrittäjän vastuu teoriassa rajoittuu vain yritykseen sijoitettuun pääomaan, voidaan hänet saada edesvastuuseen yhtiön hallituksen jäsenenä tehdyistä virheistä. Osakeyhtiön taakse ei myöskään pysty piiloutumaan rikosoikeudellista vastuuta. ====Perustamiskirja==== Yhtiötä perustettaessa pitää laatia perustamiskirja, joka on päivättävä ja allekirjoitettava kaikkien osakkaiden toimesta. Perustamiskirjassa tulee olla ehdotus yhtiöjärjestykseksi sekä perustajan täydellinen nimi ja osoite. Jos perustaja on luonnollinen henkilö tulee perustamiskirjaan kirjata hänen asuinpaikka ja suomalainen henkilötunnus tai syntymäaika, jos suomalaista henkilötunnusta ei ole. Oikeushenkilön kohdalla täytyy perustamiskirjaan merkitä kotipaikka, rekisterinumero ja rekisteri, johon oikeushenkilö on merkitty. Edellä mainitun lisäksi perustamiskirjaan merkitään kustakin osakkeesta yhtiölle maksettava määrä. Jos yhtiön osakkeella ei ole nimellisarvoa tulee perustamiskirjassa selvittää mikä osa osakkeesta yhtiölle maksettavasta määrästä merkitään osakepääomaan. Perustamiskirjassa on lisäksi määriteltävä aika, jonka kuluessa osakkeet on merkittävä ja mihinkä mennessä osakkeet on maksettava. Perustamiskokouksen koollekutsumisesta täytyy sopia perustamiskirjassa, ellei perustamiskokousta pidetä ilman kutsua tai kokousta jätetä pitämättä. Perustamiskirjassa määritellään myös yhtiön perustamisesta yhtiön maksettavaksi tulevat kulut (asianajopalkkiot jne.) tai kulujen arvioitu enimmäismäärä. ==Perustaminen== Edellä mainittujen kohtien jälkeen on perehdyttävä vielä kerran yrityksen voimavaroihin ja liikeidean kannattavuuteen ja niistä on mahdollisesti tehtävä asiakirjat pääoman saamiseksi. ===Liiketoimintasuunnitelma=== Liiketoimintasuunnitelma on kirjallinen tai mietitty kokonaisuus yhtiön tavoitteista ja suunnitelmista. Toimintasuunnitelma ei välttämättä ole aina sama: sitä on kehitettävä mahdollisten markkinoiden vuoksi, tai muista syistä. Liiketoimintasuunnitelman tekeminen auttaa arvioimaan yritysidean toteuttamiskelpoisuutta. Mikäli yrityksen perustamiseen on tarkoitus hakea ulkopuolista rahoitusta, on liiketoimintasuunnitelman kirjoittaminen välttämätöntä. Käytännössä kaikki rahoittajat (pankit, pääomasijoittajat) vaativat yrittäjältä huolellisesti laaditun liiketoimintasuunnitelman. ===Pääoma=== Pääoma on yrityksessä joko omaa tai lainattua. Lisäksi valtiolta on saatavana starttirahaa yrityksen perustamiselle. Yrityksen menot ovat yleensä perustamisen alkuvaiheessa suuremmat kuin tulot. Toimintasuunnitelma on hyvä olla usein paperilla mahdollisten lainojen saamiseksi. ====Kassa==== Kassavirta on yritykseen sisään tuleva omaisuus. Kassavirta on pidettävä positiivisena, tai yrityksen olemassaolo voi olla muuten vaarassa. Kassavirta koostuu yrityksen myymistä tuotteista. ====Budjetti==== Yleensä yrityksen ylläpitoon liittyy budjetti, jonka rajoissa yritystä kehitetään ja siihen investoidaan. Budjetti antaa toimintaraamit eli rahamäärän käytettäviin investointeihin. Budjetista voidaan laatia minimibudjetti ja tavoitebudjetti. Lisäksi kuukausittain tehdään budjetti, jossa otetaan huomioon kuukaudessa olevat menot ja tulot ja hahmotellaan vuosibudjettia. Minimibudjetti on budjetti, joka määrää minimitavoitteen, jonka yli on päästävä. Se voi myös olla tehty pahimpia odotuksia odottaen. Tavoitebudjetti on tehty tavoitteeksi, johon pyritään toimintakauden aikana. Tavoitebudjetti on usein viitteellinen. ==Wikilinkkejä== *[[Yrityksen perustaminen/Ammatinharjoittaja|Käytännön ohjeet toiminimiyrityksen rekisteröimiseen]] ==Aiheesta muualla== * [http://www.oulu.ouka.fi/ouluseutu/yrityspalvelut/perustamisopas/index.htm Yrityksen perustamisopas] Ilmainen ja melko kattava opas yrityksen perustamista harkitsevalle. On kirjoitettu Oulun seutua silmällä pitäen mutta sisältää paljon yleistäkin tietoa yrityksen perustamisesta ja eri yhtiömuodoista. *[http://www.finnvera.fi/ Finnveran sivut - tietoa yrityksen perustamisesta ja rahoituksen hankkimisesta] *http://www.te-keskus.fi/ *http://www.yrityssuomi.fi/ *[http://www.nyppi.net/Uudenmaan%20yrityshautomot.htm Uudenmaan yrityshautomot] [[Luokka:Yrityksen perustaminen]] 1104 14077 2006-06-18T19:32:02Z 84.189.224.218 <!-- comment to force linebreak --> {| align=center border=0 cellpadding=4 cellspacing=4 style="border: 1px solid #CC9; background-color: #F1F1DE" |- |[[Kuva:Heckert GNU white.svg|70px|center|]] | style="font-size: 80%" | Tämän dokumentin kopiointi, levittäminen sekä muokkaaminen on sallittua GNU Free Documentation Licensen version 1.2 tai uudemman Free Software Foundationin julkaiseman version mukaisesti, ilman muuttumattomuuslauseketta tai kansitekstejä. Tätä koskee [[w:Wikipedia:Vastuuvapaus|vastuuvapaus]].<br />Kopio lisenssistä (englanniksi) löytyy [[:en:Wikipedia:Text_of_the_GNU_Free_Documentation_License|täältä]]. <div align="right"><SMALL>[[:en:Template:GFDL|English statement]]</SMALL></div> |} [[Luokka:GFDL-kuvat|{{PAGENAME}}]] 1105 13739 2006-06-10T06:53:26Z Jääpingviini 315 /* Biologia */ {{Kirjahyllyt:Nav}} {| style="background-color: #f8f8ff; border: 2px solid #e2e2ff; margin-bottom: 30px; font-size: 90%;" |{{Luonnontiede}} |} {{Kehitysasteet}} ==Luonnontieteen, matematiikan ja lääketieteen kirjat== === Matematiikka === *[[Diskreetti matematiikka]] [[Kuva:00%.png]] <!--51--> *[[Matematiikan perusteita]] [[Kuva:25%.png]] *[[Matematiikan erityisopetus]] <!-- 51.07 --> *[[Geometria]] [[Kuva:25%.png]] <!--51.2--> ===Fysiikka=== <!-- luokka 53 --> *[[Fysiikan oppikirja]] [[kuva:00%.png]] *[[Klassinen mekaniikka]] [[kuva:00%.png]] ===Kemia=== <!-- luokka 54 --> *[[Yleinen kemia]] [[kuva:25%.png]] *[[Orgaaninen kemia]] [[kuva:25%.png]] ===Fyysinen maantiede, geologia=== <!-- luokka 55 --> *[[Maapallo]] [[kuva:00%.png]] *[[Paleontologia]] [[Kuva:50%.png]] *[[Elämän historia]] [[Kuva:00%.png]] ===Biologia=== <!-- luokka 56 --> *[[Yleinen biologia]] [[kuva:25%.png]] *[[Solubiologia]] [[kuva:00%.png]] *[[Biokemia]] [[kuva:25%.png]] *[[Kasvitiede]] [[kuva:00%.png]] *[[Eläintiede]] [[Kuva:00%.png]] <!-- luokka 57 --> ===Lääketiede=== *[[Ihokarvojen ajaminen]] [[kuva:00%.png]] <!-- 59.31 --> *[[Sukupuolenkorjausprosessi Suomessa]] [[kuva:100%.png]] <!-- 59.35 --> 1106 13617 2006-06-08T14:19:19Z Samulili 276 /* Muut kielet */ {{Kirjahyllyt:Nav}} {| style="background-color: #f8f8ff; border: 2px solid #e2e2ff; margin-bottom: 30px; font-size: 90%;" |{{Kielet}} |} {{Kehitysasteet}} '''Kieli''' on järjestelmä, jossa ihminen ilmaisee ajatuksensa kielellisillä merkeillä, abstraktioilla. Näitä merkkejä nimitetään kielellisiksi ilmauksiksi. Puhutuissa kielissä kuuluvia (auditiivisia) merkkejä tuotetaan puhe-elimillä. Kirjoitetussa kielessä kielelliset ilmaukset on tehty silmin nähtäviksi eli luettaviksi. Viitotuissa kielissä kielelliset ilmaukset ovat visuaalisia, eivät auditiivisia. Kieli on kommunikoinnin ja abstraktin ajattelun väline. Sitä on pidetty eräänä olennaisena erona ihmisen ja muiden eläinten välillä. Useimmat eläimet tosin viestivät jollakin tavalla, mutta ihmiskieli on kehittynyt selvästi pisimmälle. Eräät kädellisten yksilöt, kuten simpanssit ja gorillat, ovat ihmisten koulutuksessa oppineet ilmaisemaan monimutkaisiakin käsitteitä viittomilla. Kieli mahdollistaa abstraktina ajatteluna tulevaisuuden ja menneisyyden käsittelyn. Se laajentaa olemisen tulemiseksi. Kieli siis laajentaa ja tehostaa niiden vasteiden määrää, joilla yksilö voi sopeutua ympäristöönsä, erityisesti yhteisönä, yhteistyötä tekevänä yksilöiden kokonaisuutena. ==Kirjat== '''Aktiiviset wikikirjat:''' ===Suomalais-ugrilaiset kielet=== *[[Äidinkieli]] [[Kuva:25%.png]] ===Muut kielet=== *[[Ruotsin_kieli|Ruotsi]] [[Kuva:00%.png]] *[[Saksan_kieli|Saksa]] [[Kuva:50%.png]] *[[Englannin_kieli|Englanti]] [[Kuva:00%.png]] *[[Ranskan_kielioppi|Ranskan kielioppi]] [[Kuva:25%.png]] *[[Latinan_kieli|Latina]] [[Kuva:25%.png]] *[[Iirin_kieli|Iiri]] [[Kuva:25%.png]] *[[Thain_kieli|Thai]] [[Kuva:00%.png]] *[[Japanin_kieli|Japani]] [[Kuva:25%.png]] *[[Idon_kieli|Ido]] [[Kuva:25%.png]] *[[Esperanton_kieli|Esperanto]] [[Kuva:00%.png]] *[[Indonesian_kieli|Indonesia]] [[Kuva:25%.png]] *[[Klassinen egypti]] [[Kuva:00%.png]] *[[Rarotongan kieli|Rarotonga]] [[Kuva:25%.png]] *[[Tuvalun kieli|Tuvalu]] [[Kuva:25%.png]] ===Ehdotetut wikikirjat=== *[[Suomen_kieli|Suomi]] [[Kuva:00%.png]] *[[Viron_kieli|Viro]] [[Kuva:00%.png]] *[[Espanjan_kieli|Espanja]] [[Kuva:00%.png]] *[[Hebrean_kieli|Hebrea]] [[Kuva:00%.png]] *[[Interlinguan_kieli|Interlingua]] [[Kuva:00%.png]] *[[Kreikan_kieli|Kreikka]] [[Kuva:00%.png]] *[[Lojban_kieli|Lojban]] [[Kuva:00%.png]] *[[Puolan_kieli|Puola]] [[Kuva:00%.png]] *[[Romanian_kieli|Romania]] [[Kuva:00%.png]] *[[Fonetiikka|Fonetiikka]] [[Kuva:00%.png]] 1108 13013 2006-05-31T07:19:16Z Kompak 114 rv ==Wikikirjasto== {{wikikirjasto-ohje}} ===Ilmaisuus on vapautta=== Kirjat tällä sivustolla ovat vapaan lisenssin alaisia eli ne ovat siis ilmaisia. Kuka tahansa voi käyttää tätä materiaalia, jopa muokata ja julkaista sitä. Lisenssi siis antaa mahdollisuuden muokata materiaalia sinun haluamallasi tavalla ja valtuudet vapaasti julkaista sitä. ===Ilmainen=== Olisitko valmis uhraamaan kymmeniä euroja tekstikirjaan, jos saisit saman ilmaiseksi? Tämän kirjaston omistavat sen tekijät, muokkaajat ja lukijat. ===Tekstin synty=== Wikikirjaston tekstit luovat Wikikirjaston käyttäjät, jotka haluavat kirjoittaa kiinnostuksen kohteestaan. Kirjan kirjoittamiseen tarvitaan valtava tietomäärä ja aikaa. Wikikirjaston käyttäjän ei tarvitse kuitenkaan kirjoittaa kaikkea, sillä muut kirjaston käyttäjät muokkaavat tekstiä ja täydentävät sitä. Tämä on Wikikirjaston idea. ===Jatkuva prosessi=== Wikikirjojen käyttäjät muokkaavat kirjaston tekstejä kaiken aikaa. Kirjan luonti on siis jatkuva prosessi, joka ei lopu koskaan. Kirjasta tehdään siis edelleen täydellisempää ja kattavampaa teosta. ===Luominen=== Välttämättä kaikki muutokset joita tehdään kirjastoon eivät tyydytä kaikkia. Riitatilanteissa voidaan keskustella kehittämisestä jokaisen kirjan keskustelusivulla. Wikikirjaston käyttäjät voivat vaihtaa mielipiteitään keskustelusivulla. ===Vapaa saatavuus=== Wikikirjasto on avoin kaikille, jopa rekisteröimättömille käyttäjille, jotka voivat myös muokata tekstejä. Wikikirjastoa voivat käyttää kaikki! ---- ===Katso myös=== * [[Miksi osallistua avoimeen tekstikirjaprojektiin]] * [[Tekstikirjojen standardit]] __NOTOC__ __NOEDITSECTION__ 1109 12437 2006-05-26T16:18:46Z Samulili 276 w-fix <div align="right" style="width:280px; border:1px solid gray; background: #f9f9f9; float:right; padding: 0.5em; margin-left: 2em; margin-bottom: 2em; text-align: left;" width="30%"> <div style="padding:0.3em; background:#ccccff"> <div style="float: left;">[[kuva:Wikibooks-logo-en.svg|40px|none]]</div> '''O<small>PAS</small> W<small>IKIKIRJASTOON</small>'''<br> <small>''Avoimeen oppimisympäristöön.''<small> </div> '''Y<small>LEISTÄ</small>''' <small>[[Wikikirjasto:Tervetuloa Wikikirjastoon|Tervetuloa!]] | [[Wikikirjasto:Tietoja|Tietoja Wikikirjastosta]] | [[Wikikirjasto:Miksi käyttää avoimia tekstikirjoja|Miksi avoimia tekstikirjoja?]] | [[Wikikirjasto:Miksi_osallistua_avoimeen_tekstikirjaprojektiin|Miksi osallistua?]] | [[Ohje:Aineiston lajittelu|Aineiston lajittelu]] | [[Wikikirjasto:Wikikirjasto ja tekijänoikeudet|Wikikirjasto ja tekijänoikeudet]]</small> '''K<small>ÄYTTÖ</small>''' <small>[[Ohje:Kuinka tutkin wikikirjoja|Kuinka tutkin wikikirjoja]] | [[Ohje:Etsiminen|Kuinka etsin kirjaa]] | [[Ohje:Kuinka sivuja muokataan|Kuinka muokkaan sivua]] | [[Ohje:Kuinka aloitan uuden sivun|Kuinka aloitan uuden sivun]] | [[Ohje:Kuinka aloitan uuden kirjan|Kuinka aloitan uuden kirjan]] | [[Ohje:Keskustelusivu|Kuinka käytän keskustelusivuja]] | [[Ohje:Kuinka käytän kuvia sivuilla|Kuinka käytän kuvia sivuilla]] | [[Ohje:Kuinka palautan sivun aiemman version|Kuinka palautan sivun aiemman version]] | [[Ohje:Kuinka poistan sivuja|Kuinka poistan sivuja]] | [[Ohje:Yleisiä ohjeita|Yleisiä ohjeita]] | [[Ohje:TeX-opas|Kuinka merkitsen matematiikkaa]]</small> '''L<small>ISÄAPUA</small>''' <small>[[Wikikirjasto:Kysy kirjastonhoitajalta|Kysy kirjastonhoitajalta]] | [[Wikikirjasto:UKK|Usein kysytyt kysymykset]] | [[Wikikirjasto:Kahvihuone|Kahvihuone]] | [[:w:Wikipedia:IRC-kanavat|Wikipedian IRC-kanava]] | [[:w:Wikipedia:Ohje|Wikipedian ohje]]</small> <small>Wikikirjasto on [[:w:|Wikipedian]] sisarprojekti</small> </div> 1110 5394 2005-03-30T14:29:52Z Anssi 34 {{wikikirjasto-ohje}} Tämä sivu esittelee tärkeimmät sivujen muokkaamisessa tarvittavat koodit. Täydellinen opas löytyy Wikipedian [[:w:Wikipedia:Koodiopas|koodioppaasta]]. Valitsemalla sivun ylälaidassa kielekerivistössä olevan "edit"-linkin, esillä oleva sivu tulee muokattavaksi. Sivun muokkaamisen jälkeen painetaan "Tallenna sivu"-painiketta. Sivua voi myös esikatsella ennen tallentamista "Esikatsele"-painikkeella. "Yhteenveto"-kenttään laitetaan lyhyt kuvaus tekemistäsi muutoksista. Se tulee näkymään [[Toiminnot:Recentchanges|Tuoreet muutokset]]-sivulla. Usein voi olla näppärää kopioida teksti ensin johonkin tekstieditoriin, muokata sitä siellä ja lopuksi kopioida teksti takaisin nähdäksesi, millaiselta sivu näyttää. Tällä tavoin voi myös pitää paikallista kopiota sivusta ja tehdä muutoksia ilman yhteyttä Wikipediaan. ==Linkit== Wikikirjastossa voi tehdä linkkejä mistä tahansa sanasta. Linkki tehdään yleensä sanaan mikä katsotaan tarpeelliseksi tai sanasta mikä tarvitsee selitystä. Linkin voi tehdä wikikirjaston sisäisesti samaan nimiseen artikkeliin laittamalla sen kaksois- sulkeisiin. Seuraavasti: <nowiki>[[sana]]</nowiki> tai mikäli aiheen otsikko on eri kuin mihin sana viittaa voidaan se kirjoittaa seuraavasti <nowiki>[[otsikko|sana]]</nowiki>. Suomen kielessä sanaa joutuu myös usein taivuttamaan se voidaan tehdä seuraavasti: <nowiki>[[sana]]ssa</nowiki> tai noudattamalla edellä mainitusti: <nowiki>[[Sana|sanoista]]</nowiki> ==Linkittäminen toiseen projektiin== Sana voidaan myös linkittää [[w:|Wikipediaan]] seuraavasti: <nowiki>[[w:sana|sana]]</nowiki> tai mihin tahansa Wikipedian sisarprojekteihin seuraavasti: * Wikipedia: <nowiki>[[w:sana|sana]]</nowiki> * Wikisitaatit: <nowiki>[[q:sana|sana]]</nowiki> ==Kappaleet ja otsikot== Yhdellä rivinvaihdolla ei Wikikirjastossa ole merkitystä vaan uusi kappale aloitetaan kirjoittamalla ennen uutta kappaletta tyhjä rivi. Otsikot onnistuvat Wikikirjastossa ”on”-merkillä (=). Suuri otsikko kirjoitetaan kahdella <nowiki>==</nowiki>-merkillä otsikon otsikon molemmin puolin. Pienemmässä otsikossa on kolme ja alikohdassa neljä jne. ==Listat, sisennykset ja viivat== Listoja voidaan tehdä tähti (*) merkillä rivin alkuun, jokainen kohta kirjoitetaan erilliselle riville. Wikikirjastossa tähti merkki näyttää seuraavalta: * tähti-merkki näyttää tältä. Numerollisia listauksia voidaan tehdä risuaita (#) merkillä, se näyttää tältä # risuaita näyttää tältä. # ja seuraava tältä. Listauksia voidaan myös sekoittaa ja lisäämällä listaan alikohta kahdella merkillä (**). Lisäksi tektiä voi sisentää kaksoispisteellä (:) * Kohta **Alikohta #Numerot :Kaksoispiste toimii näin Viivan käyttöä on harkittava ja sitä on käytettävä vain tarpeellisissa kohdissa se saadaan kirjoittumalla tekstiin neljä viivaa (-). __NOTOC__ 1111 5395 2005-05-08T17:56:41Z Hupu23ditor 46 {{wikikirjasto-ohje}} Selaillessasi Wikikirjastoa huomaat "avoimen linkin" eli punertavan sanan tai fraasin, sitä napsauttamalla pääset suoraan muokkaamaan uutta artikkelia fraasin ilmaisemasta aiheesta. Jos teet niin vahingossa, pääset takaisin tekemättä muutoksia painamalla muokkaussivun keskeytä-linkkiä tai selaimesi paluunäppäintä. Älä luo tyhjiä sivuja tai sivuja, joissa on vain "fdsajklgfdarew" tai muuta vastaavaa höpöhöpöä. Sellaiset sivut ärsyttävät, turhauttavat ja vievät ylläpidon aikaa. == Uusi sivu ilman aiempaa linkkiä == Uuden tekstin luominen Wikikirjastoon aivan tyhjästä käy helpoiten lisäämällä jollekin sivulle linkki, ts. kirjoittamalla sana tai sanoja <nowiki>[[</nowiki>- ja <nowiki>]]</nowiki>-merkkien väliin, esim. ''<nowiki>[[ihka uusi sivu]]</nowiki>''. Tämän jälkeen linkistä pääsee sivulle ''http://fi.wikibooks.org/wiki/ihka_uusi_sivu'' eli Linkin tekstistä tulee artikkelin otsikko. Jos et keksi mitään soveliasta artikkelia, johon sen voisit lisätä, voit käyttää esimerkiksi [[Wikikirjasto:Hiekkalaatikko|hiekkalaatikkoa]], jossa saa vapaasti mellastaa ja kokeilla kaikenlaista, tai sitten vaikka omaa käyttäjäsivuasi, jos sinulla on käyttäjätunnus. === Uusi sivu URL-osoitetta muokkaamalla === Sivun voi myös luoda lisäämällä haluamasi sivun nimen wikin URL:iin. Esimerkiksi tämä sivu olisi voitu aloittaa kirjoittamalla selaimeen URL <tt><nowiki>http://fi.wikibooks.org/wiki/Uuden_artikkelin_luominen</nowiki></tt>. Jos haluat luoda sivun lentopallosta, se tapahtuu muokkaamalla osoiteriviä vastaavalla tavalla, eli muotoon ''http://fi.wikibooks.org/wiki/Lentopallo''. Yritä keksiä myös sivulle linkki, jotta se ei jäisi orvoksi. Katso kirjahyllyjä ja valise oikea kirja ja mahdollisesti liitä artikkeli sopivan kirjan jatkoksi. Ennen uuden artikkelin aloittamista kannattaa tarkistaa, ettei linkin nimessä ole '''kirjoitusvirheitä'''. Tarkista myös onko kyseisestä aiheesta jo artikkelia olemassa jollain muulla nimellä (sivun vasemmassa laidassa on hakukenttä). Katso myös Wikipedian [[:w:Wikipedia:Merkitsemiskäytäntöjä|merkitsemiskäytäntöjä]], joita kannattaa noudattaa ennen kuin tarkemmin sovitaan Wikikirjaston puolella. Katso ohjeesta '''Tekstikirjojen standardit'''. == Sivujen uudelleenohjaus== Jos artikkelin otsikolla on synonyymejä, on tärkeää ja hyödyllistä lisätä näille hakusanoille uudelleenohjaus kyseiseen artikkeliin. Näin Wikipedian hakua käyttävät lukijat löytävät sen helpommin, eikä kukaan voi vahingossa harhautua kirjoittamaan samasta aiheesta uutta artikkelia toisella otsikolla. Uudelleenohjaus toimii lisäämällä halutun hakusanan tyhjälle sivulle koodin <nowiki>#REDIRECT [[artikkelin nimi]]</nowiki>. Tämä ohjaa uuteen artikkeliin, vaikka komennon jälkeen olisikin tekstiä. Jos komennon edessä on merkkejä, uudelleenohjaus ei toimi. Huomaa, että risuaidan ja REDIRECTin välissä ei saa olla välilyöntejä. Kannattaa myös kopioida yhteenvetoon koko <nowiki>#REDIRECT [[artikkelin nimi]]</nowiki>, jotta toiset huomaisivat uudelleenohjauksen helpommin. Wikikirjastossa ei myöskään vielä ole moduulia uudelleen ohjauksiin kirjojen kappaleisiin, jotka ovat muotoa ''kirja:kappale''. __NOTOC__ 1112 14329 2006-06-27T21:39:17Z TeemuN 155 [[Luokka:Wikikirjasto]] __NOTOC__ __NOEDITSECTION__ <div style="text-align: center; margin-top: 2em;"><big>Tervetuloa '''Wikiversityyn''', ilmaiseen ja avoimeen opiskeluympäristöön.</big><br> </div> <div style="padding-top: 1px"> <div style="float: right; text-align: right; padding-right: 3px;"> [[#Wikiversityn_osiot|Wikiversityn osiot]]<br/> [[#Sisarhankkeet|Sisarhankkeet]]<br/> </div> <!-- please place notices, announcements, etc here! --> {| cellspacing=3 width="100%" |- valign="top" |width="65%" bgcolor="#f0f0ff" style="border:1px solid #c6c9ff;padding:1em;padding-top:0.5em;"| ==Uusia kursseja== *[[:en:Wikiversity:School of Economics|School of Economics]] *[[:en:Wikiversity:School of Literature and English Studies|School of Literature and English Studies]] *[[:en:Wikiversity:Educational standards organisations|Educational standards organisations]] *[[:en:Wikiversidad:Departamento de Química|Departamento de Química]] - Spanish School of Chemistry *[[:en:Wikiversity:School of Classics|School of Classics]] *[[:en:Wikiversity:School of Music|School of Music]] *[[:en:Wikiversidad:Departamento de Lingüística|Departamento de Lingüística]] - Spanish School of Linguistics *[[:en:Wikiversity:Translation practice course|Translation practice course]] *[[:en:Wikiversity:School of Mathematics|School of Mathematics]] *[[:en:Wikiversity:School of Project Management|School of Project Management]] ===Etsi kursseja=== Voit [[#Wikiversityn_osiot|selata]] osioiden mukaan lajiteltuja kursseja. Jos et löydä tiettyä kurssia, voit [[:en:Wikiversity:Course_requests|pyytää]] sellaista tai [[:en:Wikiversity:Adding_a_course|aloittaa kirjoittamisen aivan itse]]. |width="35%" bgcolor="#ffffec" style="border:1px solid #faf9b2;padding:1em;padding-top:0.5em;"| ===Tietoa Wikiversitysta=== Wikiversity on uusi idea luoda wiki-pohjainen oppimisympäristö, josta löydät tekstejä ja jossa voit luoda niitä itse. Wikiversityä kehitetään tällä hetkellä ensi sijassa englanniksi, mutta tulevaisuudessa siitä on määrä tehdä monikielinen hanke. *'''Wikiversityssä ei tällä hetkellä ole juuri mitään, katso seuraavat englanninkieliset artikkelit: [[:en:Wikiversity:Vision|entry point]], [[:en:Wikiversity:Alternative_Theory|rough theory]] ja [[:en:Wikiversity:Forms:Circle|example]] ===Keskustelua Wikiversitystä=== Tällä hetkellä Wikiversity on kiinnitetty osaksi Wikikirjasto (WikiBooks) hanketta, mutta tulevaisuudessa se voi muodostua omaksi hankkeekseen. Aiheeseen voi paremmin tutustua englanniksi sivun linkeistä tai voit keskustella aiheesta [[Keskustelu:Wikiversity|keskustelusivulla]] suomeksi. |- |colspan=2 bgcolor="#fffffc" style="border:1px solid #cfcfcf;padding:1em;padding-top:0.5em;padding-bottom:0em;"| ===Wikiversityn osiot=== Jos haluat luoda uuden kurssin, kannattaa lukea englanniksi [[:en:Wikiversity:Creating_a_new_School|tämä]]. *[[:en:Wikiversity:Physical_Sciences|'''Physical Sciences''']] **[[:en:Wikiversity:School of Astronomy|School of Astronomy]] **[[:en:Wikiversity:School of Chemistry|School of Chemistry]] **[[:en:Wikiversity:School of Computer Science|School of Computer Science]] **[[:en:Wikiversity:School of Geology|School of Geology]] **[[:en:Wikiversity:School of Mathematics|School of Mathematics]] **[[:en:Wikiversity:School of Physics|School of Physics]] **[[:en:Wikiversity:School of Electronics|School of Electronics]] [[image:25%.png]] *[[:en:Wikiversity:Life_Sciences|'''Life Sciences]] **[[:en:Wikiversity:School of Biology|School of Biology]] **[[:en:Wikiversity:School of Botany|School of Botany]] **[[:en:Wikiversity:School of Medicine|School of Medicine]] **[[:en:Wikiversity:School of Zoology|School of Zoology]] *[[:en:Wikiversity:Humanities|'''Humanities''']] **[[:en:Wikiversity:School of Art and Design|School of Art and Design]] **[[:en:Wikiversity:School of Literature and English Studies|School of Literature and English Studies]] **[[:en:Wikiversity:School of Law|School of Law]] **[[:en:Wikiversity:School of Linguistics|School of Linguistics]] **[[:en:Wikiversity:School of Music|School of Music]] **[[:en:Wikiversity:School of Philosophy|School of Philosophy]] **[[:en:Wikiversity:School of Theology|School of Theology]] **[[:en:Wikiversity:School of Classics|School of Classics]] *[[:en:Wikiversity:Practical Arts and Sciences|'''Practical Arts and Sciences''']] **[[:en:Wikiversity:School of Business|School of Business]] **[[:en:Wikiversity:School of Education|School of Education]] **[[:en:Wikiversity:School of Engineering|School of Engineering]] **[[:en:Wikiversity:School of Health Informatics|School of Health Informatics]] **[[:en:Wikiversity:School of Library and Information Science|School of Library and Information Science]] **[[:en:Wikiversity:School of Public Service|School of Public Service]] **[[:en:Wikiversity:School of Governmental Theory|School of Governmental Theory]] **[[:en:Wikiversity:School of Photography/ in German see wikibooks|School of Photography/ in German see wikibooks]] **[[:en:Wikiversity:School of Project Management|School of Project Management]] *[[:en:Wikiversity:Social Sciences|'''Social Sciences''']] **[[:en:Wikiversity:School of Anthropology|School of Anthropology]] **[[:en:Wikiversity:School of Communication|School of Communication]] **[[:en:Wikiversity:School of Economics|School of Economics]] **[[:en:Wikiversity:School of Geography|School of Geography]] **[[:en:Wikiversity:School of History|School of History]] **[[:en:Wikiversity:School of Political Science|School of Political Science]] **[[:en:Wikiversity:School of Psychology|School of Psychology]] **[[:en:Wikiversity:School of Sociology|School of Sociology]] *[[:en:Wikiversity:Reading Lists|'''Reading Lists''']] **[[:en:SLES Reading Lists|School of Literature and English Studies Reading Lists]] ---- ===Sisarhankkeet=== {{Sisarprojektit}} [[de:Wikiversity]] [[en:Wikiversity]] [[es:Wikiversidad]] [[fr:wikiversité]] [[it:Wikiversity]] [[Luokka:Wikikirjasto]] 1113 13513 2006-06-06T14:59:19Z Jääpingviini 315 {{wikikirjasto-ohje}} '''Wikikirjasto''' on vapaa kirjatietokanta, jota muokataan yhteistyössä useiden lukijoiden kesken. Sivusto on wikipohjainen, mikä tarkoittaa että kuka tahansa voi muokata mitä tahansa artikkelia napsauttamalla sivun yläosan ''muokkaa''-linkkiä. Wikikirjaston sisältö noudattaa [[w:GNU Free Documentation License|GNU Free Documentation]] -lisenssin ehtoja, mikä tarkoittaa sitä, että Wikikirjasto on ilmainen ja myös pysyy sellaisena. Katso [[Wikikirjasto:Wikikirjasto ja tekijänoikeudet|Wikikirjasto ja tekijänoikeudet]] koskien yksityiskohtia vapaan sisällön periaatteesta. ==Missä ja milloin projekti aloitettiin?== Wikibooks on [[Wikimedia:Etusivu|Wikimedia]]-projekti, joka aloitettiin 10. heinäkuuta 2003. Suomenkielinen vastine, Wikikirjasto, sai alkunsa englanninkielisen Wikibooksin puolella, ja siirtyi omaan osoitteeseensa 27. elokuuta 2004. ==Wikiversity== Uusi hanke, [[Wikiversity]], on suunniteltu kaikenlaisen opetusmateriaalin kodiksi. Wikikirjastoa kuvataan tämän Wikiversityn "kirjaosastoksi". Wikiversity on kehitetty opiskelutekstien kehittämiseen ja levittämiseen. ==Wikijunior== [[Wikijunior]] on hanke, joka on suunniteltu wikikirjojen tuottamiseen lapsille. Wikijunior -projektin kirjoja kehitetään wikikirjastossa. ==Lisätietoa Wikikirjastosta== * [[Tervetuloa Wikikirjastoon|Tervetuloa Wikikirjastoon]] – Johdatus Wikikirjaston maailmaan * [[Wikikirjasto:Wikikirjasto ja tekijänoikeudet|Wikikirjasto ja tekijänoikeudet]] – Wikikirjaston sisällön vapaudesta sekä sisällön käytöstä * [[Wikikirjasto:Kahvihuone|Kahvihuone]] - Keskustelua projektista 1114 5398 2005-03-05T12:23:14Z Anssi 34 0%, en-wikibooks 0%, en-wikibooks 1115 5399 2005-03-05T12:25:42Z Anssi 34 75%, en-wikibooks 75%, en-wikibooks 1116 13740 2006-06-10T06:54:01Z Jääpingviini 315 <div style="font-size: 14px; text-align: center;">'''[[Wikikirjasto:Luonnontieteiden kirjahylly|Luonnontiede]]'''</div> [[Kuva:Nuvola apps bug.png|left|64px|]] '''<span style="font-variant:small-caps">Fysiikka</span>''' - [[Fysiikan oppikirja]] [[image:25%.png]] - [[Klassinen mekaniikka]] [[image:25%.png]] - '''<span style="font-variant:small-caps">Kemia</span>''' - [[Yleinen kemia]] [[kuva:25%.png]] - [[Orgaaninen kemia]] [[image:25%.png]] - '''<span style="font-variant:small-caps">Geologia</span> - [[Maapallo]] [[Kuva:00%.png]] - [[Paleontologia]] [[Kuva:50%.png]] - [[Elämän historia]] [[Kuva:00%.png]] - '''<span style="font-variant:small-caps">Biologia</span>''' - [[Yleinen biologia]] [[kuva:25%.png]] - [[Solubiologia]] [[kuva:25%.png]] - [[Biokemia]] [[kuva:25%.png]] - [[Kasvitiede]] [[kuva:25%.png]] - [[Eläintiede]] [[Kuva:00%.png]] - '''<span style="font-variant:small-caps">Katso myös</span>''' - [[Yleinen tiede]] [[kuva:25%.png]] <div style="float: right; font-size: 85%;">({{muokkauslinkki|Template:Luonnontiede}})</div> <br \> 1118 13896 2006-06-15T17:21:46Z Mzlla 323 suora linkki kirjahyllyyn (uudelleenohjaus ohitettu) <div style="font-size: 14px; text-align: center;">'''[[Wikikirjasto:Matematiikan kirjahylly|Matematiikka]]'''</div> [[Kuva:Nuvola apps edu mathematics.png|64px|left|]] '''M<small>ATEMATIIKKA</small>''' - [[Matematiikan perusteita]] [[Kuva:25%.png]] - [[Matematiikan erityisopetus]] [[Kuva:00%.png]] - [[Algebra]] [[Kuva:00%.png]] - [[Abstrakti algebra]] [[Kuva:00%.png]] - [[Diskreetti matematiikka]] [[Kuva:25%.png]] - '''G<small>EOMETRIA</small> - '''[[Geometria]]''' [[Kuva:25%.png]] - '''T<small>ALOUSMATEMATIIKKA</small> - [[Talousmatematiikka]] [[Kuva:25%.png]] - [[Tilastotiede]] [[Kuva:25%.png]] - '''L<small>ISÄMATERIAALI</small> - [[Lukion lisämateriaali]] [[Kuva:00%.png]] <div style="float: right; font-size: 85%;">({{muokkauslinkki|Template:Matematiikka}})</div> <br /> <br /> 1119 14012 2006-06-17T10:56:47Z Anssi 34 Suomen kielen oikeinkirjoitusopas <div style="font-size: 14px; text-align: center;">'''[[Wikikirjasto:Kielten kirjahylly|Kielet]]'''</div> [[Kuva:Nuvola apps kmessedwords.png|left|64px|]] '''<span style="font-variant:small-caps">Suomeksi</small>''' - [[Selkeän tekstin opas]] [[Kuva:25%.png||]] - [[Suomen kielen oikeinkirjoitusopas]] [[Kuva:25%.png||]] - [[Terveydenhuollon kieliopas]] [[Kuva:50%.png]] - [[Suomen kieli]] [[Kuva:00%.png||]] - [[Suomen kieli käyttöön]] [[Kuva:00%.png||]] - [[Suomen kieli ulkomaalaisille]] [[Kuva:00%.png||]] '''<span style="font-variant:small-caps">Indoeurooppalaiset kielet</small>''' - [[Ruotsin kieli]] [[Kuva:25%.png||]] - [[Saksan kieli]] [[Kuva:00%.png||]] - [[Englannin kieli]] [[Kuva:00%.png||]] - [[Ranskan kielioppi]] [[Kuva:25%.png||]] <!-- romaaniset kielet --> - [[Portugalin kieli]] [[Kuva:00%.png||]] - [[Latinan kieli]] [[Kuva:00%.png||]] <!-- latina --> - [[Iirin kieli]] [[Kuva:75%.png||]] <!-- kelttiläiset kielet --> '''<span style="font-variant:small-caps">Ei-indoeurooppalaiset kielet</small>''' - [[Thain kieli]] [[Kuva:00%.png||]] <!-- thain kieli --> - [[Japani]] [[Kuva:25%.png||]] <!-- japanin ja korean kieli -- > - [[Klassinen egypti]] [[Kuva:00%.png||]] <!-- Afrikan kielet --> - [[Indonesian kieli]] [[Kuva:25%.png||]] <!-- muut ei-indoeurooppalaiset kielet --> - [[Rarotongan kieli]] [[Kuva:25%.png||]] - [[Tuvalun kieli]] [[Kuva:25%.png||]] '''<span style="font-variant:small-caps">Keinotekoiset kielet</small>''' - [[Esperanton kieli]] [[Kuva:25%.png||]] <!-- keinotekoiset kielet --> - [[Idon kieli]] [[Kuva:25%.png||]] - [[Novial]] [[Kuva:25%.png||]] <div style="float: right; font-size: 85%;">({{muokkauslinkki|Template:Kielet}})</div> <br \> 1120 5403 2005-03-05T13:38:04Z Anssi 34 Ido moved to Idon kieli #REDIRECT [[Idon kieli]] 1121 5404 2005-03-05T13:39:40Z Anssi 34 Iiri moved to Iirin kieli #REDIRECT [[Iirin kieli]] 1122 5405 2005-03-05T13:39:53Z Anssi 34 Keskustelu:Iiri moved to Keskustelu:Iirin kieli #REDIRECT [[Keskustelu:Iirin kieli]] 1125 13974 2006-06-16T11:31:30Z TeemuN 155 Elämänkatsomustieto -> 25% <div style="font-size: 14px; text-align: center;">'''[[Wikikirjasto:Sekalaisten_kirjahylly|Sekalaiset]]'''</div> [[Kuva:Nuvola apps filetypes.png|left|64px|]] '''M<small>UUT TIETEET</small>''' - [[Työoikeus]] [[Kuva:75%.png]] - [[Filosofia]] [[Kuva:25%.png]] - [[Psykologia]] [[Kuva:25%.png]] - [[Kulttuuriperintö ja identiteetti]] [[Kuva:25%.png]] - [[Elämänkatsomustieto]] [[Kuva:25%.png]] '''O<small>PPAAT</small>''' - [[Kodin ruukkukasvit]] [[Kuva:50%.png]] - [[Öljyvärimaalausopas]] [[Kuva:50%.png]] - [[Yrityksen perustaminen]] [[Kuva:25%.png]] - [[Yrityssaneeraus]] [[Kuva:25%.png]] - '''O<small>HJEET</small>''' - [[Keittokirja]] [[Kuva:25%.png]] - [[Baarikaappi]] [[Kuva:25%.png]] - [[Graafinen suunnittelu]] [[Kuva:00%.png]] - [[Wikikirjasto:Tietokonepelien läpipeluuohjeet|Tietokonepelien läpipeluuohjeet]] [[Kuva:00%.png]] - [[Ihokarvojen ajaminen]] [[Kuva:00%.png]] - '''K<small>ÄYTTÖOHJEET</small>''' - '''[[Käyttöohjeet]]''' [[Kuva:25%.png]] - [[Topfield TF5X00]] [[Kuva:75%.png]] - [[RPM Package Managerin käyttöohjeet]] [[Kuva:25%.png]] - '''S<small>EKALAISET</small>''' - [[Sukupuolenkorjausprosessi Suomessa]] [[Kuva:100%.png]] - [[Hupu 2]] [[Kuva:75%.png]] - [[Vitsit]] [[Kuva:25%.png]] <div style="float: right; font-size: 85%;">({{muokkauslinkki|Template:Sekalaiset}})</div> <br /> 1129 7098 2005-10-25T16:15:55Z Hartz 58 palautus Kaipaisin tietoa Javasta jdbc, odbc ja mysql yhteydessä :Toistaiseksi täältä ei taida löytyä tietoa noille alueille. Suomessa on muutama suomenkielinen sivusto ohjelmointiin. Muistaakseni mureakuha.com ja ohjelmontiputka.net, niiden oppaat saattavat auttaa sinua tai keskustelupalstat varmaan auttavat. --[[Käyttäjä:Anssi|Anssi]] 23. toukokuuta 2005 kello 14:43:55 (UTC) 1130 5408 2005-03-08T03:05:37Z Stonda 38 Tervehdys, olen opiskelija Savonlinnasta. Suosittelen mielummin tutustumista wikipedian puolella sijaitsevaan [[w:Käyttäjä:Stonda|käyttäjäsivuuni]]. ====Yhteystiedot==== * http://stonda.emdia.fi/ * stonda @ IRCnet, Quakenet, freenode 1131 5409 2005-04-13T21:43:55Z Hupu2 16 tekijä Näin tehdään ESL-valaisimien yksihaarainen kytkentä. Kuva: '''Dub kostaja''' / Hamppuforum {{GFDL}} [[Luokka:Hupu2-kuvat]] 1132 5410 2005-04-13T21:43:47Z Hupu2 16 tekijä Näin tehdään ESL-valaisimien kaksihaarainen kytkentä Kuva: '''Dub kostaja''' / Hamppuforum {{GFDL}} [[Luokka:Hupu2-kuvat]] 1133 5411 2005-05-16T09:01:51Z Hupu23ditor 46 [[Luokka:Hupu2-kuvat]] Koristehamppua pienloisteputkien valossa. {{GFDL}} [[Luokka:Hupu2-kuvat]] 1134 5412 2005-05-16T09:02:23Z Hupu23ditor 46 [[Luokka:Hupu2-kuvat]] Pienloisteputkien alla kukintovaiheeseen asti kasvanut yksilö. {{GFDL}} [[Luokka:Hupu2-kuvat]] 1135 5413 2005-04-13T21:42:51Z Hupu2 16 tekijä Scrog Kuva: '''Dub kostaja''' / Hamppuforum {{GFDL}} [[Luokka:Hupu2-kuvat]] 1136 6335 2005-07-09T10:20:15Z Hartz 58 Bubblerissa tarvittaa letkua, ilmakiviä ja liittimiä. Vanhaa hupumateriaalia, kuvan luultavasti ottanut [[Käyttäjä:Addic|Addic]]. {{GFDL}} [[Luokka:Hupu2-kuvat]] 1137 6337 2005-07-09T10:20:54Z Hartz 58 Bubbler porisee. Vanhaa hupumateriaalia, kuvan luultavasti ottanut [[Käyttäjä:Addic|Addic]]. {{GFDL}} [[Luokka:Hupu2-kuvat]] 1138 6330 2005-07-09T10:16:02Z Hartz 58 Drip feedin rakennustarvikkeet. Vanhaa hupumateriaalia. {{GFDL}} [[Luokka:Hupu2-kuvat]] 1139 5417 2005-05-16T09:05:53Z Hupu23ditor 46 [[Luokka:Hupu2-kuvat]] Valmis kastelija {{GFDL}} [[Luokka:Hupu2-kuvat]] 1140 5418 2005-05-16T09:06:25Z Hupu23ditor 46 [[Luokka:Hupu2-kuvat]] Näyttää jo hyvältä {{GFDL}} [[Luokka:Hupu2-kuvat]] 1141 5419 2005-05-16T09:05:41Z Hupu23ditor 46 Kastelijaa lähdetään tekemään näin {{GFDL}} [[Luokka:Hupu2-kuvat]] 1142 6331 2005-07-09T10:16:30Z Hartz 58 Drip feedin pumppu kiinni laatikossa. Vanhaa hupumateriaalia. {{GFDL}} [[Luokka:Hupu2-kuvat]] 1143 5421 2005-05-16T09:05:11Z Hupu23ditor 46 [[Luokka:Hupu2-kuvat]] Drip feediin tarvittavat laatikot {{GFDL}} [[Luokka:Hupu2-kuvat]] 1144 12877 2006-05-29T20:23:50Z Samulili 276 [[Luokka:Solubiologia]] ==Mitä elämä on?== Elämä on moniulotteinen käsite, jolla ei ole yksinkertaista määritelmää. Elämä voi tarkoittaa: * Meneillään olevaa prosessia, jonka osana elävät asiat ovat. * Aikaa organismin syntymän ja kuoleman välillä. * Tilaa, joka on jollain syntyneellä, mutta ei vielä kuolleella asialla, toisin sanoen "mikä tekee jostain elävän?" Elämän määrittely olisi suhteellisen helppoa, jos pitäydyttäisiin vain siinä, millaista elämää maapallolla on nyt, mutta kun otetaan huomioon kysymykset elämän synnystä maapallolla, maan ulkopuolisesta eämästä ja keinotekoisesta elämästä. ===Elämän synty=== Elämän synnyn selittämiseksi ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä, ilmiön kattavasti selittävää mallia. Useimmat elämän syntyä selittävät mallia pitävät sisällän kuitenkin seuraavat kolme ajatusta: * Maapallon olosuhteet synnyttivät nykyiselle elämälle välttämättömiä perusmolekyylejä. * Fosfolipidit muodostivat spontaanisti lipidikaksoiskalvoja, jotka ovat soluseinämien perusrakennusaineita. * Erityiset RNA-molekyylet, ribotsyymit ovat alkaneet monistaa itseään. Siitä, miten molekyylit ovat muodostuneet eläviä kokonaisuuksia, on kolme eri teoriaa. ''Geenit'' ensin tai ''RNA''-maailma-teorian mukaan RNA oli ensimmäisten solujen ilmestymistä pääasiallinen tai todennäköisesti ainoa elämän muoto Maassa. Teoriaa tukee RNA:n kyky säilyttää, siirtää ja monistaa geneettistä tietoa ja sen lisäksi toimia kemiallisia reaktioita katalysoivana molekyylinä, ribotsyyminä. Aineenvaihdunta ensin -teorian mukaan yksinkertaisia reaktioita ja aineenvaihduntaa on ollut ennen geenien syntyä. Aineenvaihdunta tarkoittaa tässä kemiallisten reaktioiden ketjua, jossa on yksistä prosesseista vapautuva energia siirtyy toisen prosessin käyttöön, mikä lopulta johtaa monimutkaisempien molekyylien syntyyn. Sekamallit ovat suosiota lisääviä malleja, jotka yhdistävät ajatuksia molemmista edellä mainituista malleista. ==Eliö== Eliö eli organismi on yhdestä tai useammasta solusta koostuva elävä olento. Eliöt rakentuvat vain elollisessa luonnossa esiintyvistä hiilen orgaanisista yhdisteistä. Niille on ominaista aineenvaihdunta, syntymä, kuolema ja kyky (tarkoitus) lisääntyä. Eliöiden varhainen kehityshistoria on edelleen hämärän peitossa, mutta otaksutaan, että ne syntyivät Maan alkumerissä yli kolme miljardia vuotta sitten. Aikojen kuluessa eliökunta on monipuolistunut ja kehittynyt evoluution myötä. Eliökunta on yhteisnimitys kaikille eliölajeille ja -luokille. Se jakaantuu kuntiin, joita vallalla olevan käsityksen mukaan on kuusi. Kunta on taksonomian korkein ryhmä. ===Eliöiden luokittelun historia=== Eliöt on perinteisesti jaettu eläin- ja kasvikuntaan, ja sienten sekä bakteerien katsottiin kuuluvan kasveihin. Vuonna 1894 Ernst Haeckel ehdotti yksisoluisten alkueliöiden erottamista omaksi kunnakseen, mutta se sai yleisen hyväksynnän vasta paljon myöhemmin. Robert Whittaker erotti vuonna 1959 bakteerit muista alkueliöistä sekä sienet kasveista. Vuonna 1977 Carl Woese erotti vielä arkkibakteerit bakteereista RNA-tutkimusten perusteella. Vuonna 1990 hän esitti lisäksi kolmijakoa esitumallisiin bakteereihin ja arkkibakteereihin sekä aitotumallisiin eliöihin (Eucaryota). Woesen kuuden eliökunnan luokittelu on nykyään saavuttanut lähes standardin aseman. ===Luokittelu=== Arkkieliöt eli arkkibakteerit (Archaebacteria) * '''Bakteerit''' eli alkeiseliöt (Eubacteria) myös syanobakteerit eli sinilevät * '''Alkueliöt''' eli yksisoluiset eliöt eli protistit (Protista) * '''Hiivasienet'''' ** '''Levät''' (Algae) ** '''Alkueläimet''' (Protozoa) * '''Eläinkunta''' (Animalia) ** '''Sienieläinmäiset''' (Parazoa) ** '''Agnotozoa''' ** '''Monisoluiset''' eläimet (Metazoa, Histozoa) * '''Sienikunnan''' monisoluiset eliöt (Fungi) * '''Kasvikunta''' (Plantae) ** '''Sammalet''' (Bryophyta) ** '''Putkilokasvit''' (Tracheobionta, Cormobionta) ==Solu== Solut voidaan jakaa esitumallisiin ja aitotumallisiin. Esitumallisiin kuuluvat lähinnä bakteerit, aitotumallisiin eläin- ja kasvisolut. ===Solun rakenne=== ====Aitotumallisen solun rakenne==== Solua rajaa solukalvo. Solukalvon sisäpuolelle jää solulima, jossa on useita soluorganelleja. Tuma sijaitsee solulimassa tumakalvon ympäröimänä. Tumalimassa on perintötekijät DNA:han koodattuna. ====Esitumallisen ja aitotumallisen solun suurimmat erot==== Esitumallinen solu tarkoittaa käytännössä tumatonta. Esitumallisilta puuttuu myös soluorganelleista ehkä tärkein: mitokondrio. Aitotumallisten solujen mitokondrio muistuttaakin esitumallista solua, ja epäillään mitokondrioiden syntyneen, kun aitotumallinen solu on kaapannut esitumallisen sisäänsä. Jatkossa käsitellään aitotumallista solua, mikäli ei toisin mainita. ====Solukalvo==== Solua rajaa solukalvo: rasvahappokaksoiskalvo, jossa rasvahappojen hydrofiiliset ("vettä rakastavat") osat ovat kalvon pinnoilla, hydrofobiset ("vesikauhuiset") osat kalvon keskellä. Solukalvo ympäröi solulimaa, joka käsittää kaiken solukalvon sisälle jäävän. Solukalvossa on runsaasti proteiineja, joista osa läpäisee solukalvon molemmilta puolilta, osa vain toiselta puolelta. Kalvoproteiineissa on myös kiinni hiilihydraattiosia. Esimerkkejä kalvoproteiineista ovat mm. ionikanavat, ionipumput ja reseptorit. ====Tuma==== Tuma sijaitsee solulimassa ja sitä ympäröivä tumakalvo. Tumakalvo on solukalvon tavoin rasvahappokaksoiskalvo. Toisin kuin solukalvo, tumakalvo ei ole tiivis. Siinä on paljon tumahuokosia, joiden läpi mRNA ja muut molekyylit pääsevät solulimaan. Geenit sijaitsevat tuman kromosomeissa koodattuina DNA:han. ====Solulima==== Solulimassa sijaitsee useita soluorganelleja (soluelimiä). Solulimassa on myös runsaasti proteiineja ja RNA:ta. Proteiinisynteesi tapahtuu solulimassa. Soluliman ionipitoisuus poikkeaa huomattavasti solua ympäröivästä. Solukalvon Na-K-pumput kuljettavat jatkuvasti natriumia pois solusta ja kaliumia sisään. Tähän kuljetukseen tarvitaan ATP:n energiaa. Na-K-pumpun toiminnan seurauksena solulima on negatiivisesti varautunut solunulkopuoliseen matriksiin (Extracellular matrix, ECM) verrattuna. Varaus on edellytys hermo- ja muiden solujen toiminnalle, ja sen häviäminen johtaa solun kuolemaan. ====Solun tukiranka==== Solun tukirankana solulimassa on mikrotubuluksia, mikrofilamentteja ja välikokoisia säikeitä. Mikrotubulukset toimivat solun sisäisessä kuljetuksessa tuman ja solun reunaosien välillä: dyneiini ja kinesiini moottoriproteiinit liikkuvat mikrotubuluksia pitkin ja vievät mukanaan proteiineja tms. solun muihin osiin. Mikrofilamentteihin kuuluu mm. lihassolun aktiini. Lihassolun supistuessa limittäin järjestyneet myosiinimolekyylit tarttuvat aktiinimolekyyliin ja vetävät aktiineja hieman lähemmäs. Seurauksena on lihassolun lyheneminen. Vastaavaa aktiinin ja myosiinin interaktiota tapahtuu muissakin soluissa, mutta vähemmän dramaattisin seurauksin. Välikokoiset säikeet vaihtelevat solutyypin mukaan. Solun tukirangan komponentit toimivat yhdessä pitäen yllä solun muotoa. ===Soluelimet=== ====Kalvorakenteiset soluelimet==== * Solukalvo * Tumakotelo * Mitokondrio * Endoplasmakalvosto * Golgin laite * Eriterakkulat * Endosomit * Lysosomit * Peroksisomit * Kuljetusrakkulat ====Kalvottomat soluelimet==== * Mikrotubulukset * Mikrofilamentit * Välikokoiset filamentit * Sentriolit * Ribosomit * Glykogeeni * Rasvapisarat * Proteasomit ===Solun toiminta=== ====Energian tuotanto==== Solu ottaa energian ECM:stä pääosin glukoosina ja rasvahappoina. Rasvahapot pilkotaan solulimassa, jolloin syntyy NADH:ta. Glukoosi pilkotaan mitokondrion sitruunahappokierrossa, jolloin syntyy CO2:ta, NADH:ta ja FADH2:ta Mitokondrion hengitysketjussa NADH ja FADH2 luovuttavat protoninsa. Seurauksena mitokondrion sisemmän kalvon eri puolille syntyy protonikonsentraariogradientti. Protonipumppu antaa protonikonsentraation tasoittua tekemällä samalla ADP:sta ja fosfaatista ATP:ta. ATP on solun perusenergiavaluutta, jota entsyymit käyttävät reaktioihinsa. ATP:n huono puoli on, että sitä ei voida säilöä suuria määriä. ====Endo- ja eksosytoosi==== Solu ottaa aineita ympäristöstään endosytoosilla, joka voidaan jakaa kahteen: fagosytoosiin ("solusyönti") ja pinosytoosiin ("solun juominen"). Molemmissa tapahtumissa solun ulkopuolella olevat molekyylit kiinnittyvät solukalvon reseptoreihin ja saavat aikaan solukalvon vetäytymisen kuopalle. Kuoppa syvenee, ja lopulta kuoppa irtoaa solun sisälle endosomina ja solukalvo umpeutuu kiinnittymällä vastakkaiseen reunaan. Endosomi yhdistyy solussa lysosomin kanssa. Lysosomi sisältää entsyymejä, jotka hajottavat endosomin sisällön solun käyttöön. Esimerkkinä fagosytoosista on, kun fagosytoivat solut (makrofagit, neutrofiilit) syövät bakteereja ja tappavat ne sisällään. Jotkin bakteerit esim. tuberkuloosi ja shigella voivat elää solun sisällä estämällä endosomin ja lysosomin fuusiota. Fagosytoosin jälkeen ns. myöhäinen endosomi yleensä liitetään uudestaan kalvolle eksosytoosilla, jolloin sen sisältämät kuona-aineet vapautuvat soluvälitilaan. Eksosytoosi on käänteinen endosytoosille. [[Luokka:Solubiologia]] 1145 5423 2005-03-14T14:48:46Z Anssi 34 ==Wikikirjasto: Wikikirjasto ja tekijänoikeudet.== Englanninkielinen alkuteksti: [http://www.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Copyrights wikipedia:copyrights] Wikikirjasto-projektin tavoitteena on luoda vapaasti saatavissa oleva ''tietokirjasto''. Käyttämämme lisenssi takaa vapaan pääsyn Wikikirjaston ja muihin Wikipedian sisarprojektien sisätöihin samaan tapaan kuin vapaaohjelmistoihin on vapaa pääsy. Wikikirjaston sisältöä saa siis kopioida, muokata ja levittää, mutta vain mikäli edelleenjaettavien versioiden lisenssiehdot ovat samat, ja selkeästi ilmoitetaan Wikikirjaston ja Wikipedia tietolähteeksi. '''Nykyisen tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön ja tekijänoikeutta koskevien käytäntöjen johdosta on lakiteknisiin seikkoihin kiinnitettävä huomiota. Siten voidaan varmistaa, että työn tuloksia voidaan pitää yleisön saatavilla, ja samalla pitää projekti lainmukaisena.''' Näiden päämäärien mahdollistamiseksi on kaikki Wikikirjastossa ja Wikipediassa julkaistava teksti yleisön saatavissa [http://www.wikipedia.org/wiki/GNU_FDL/ GNU Free Documentation License:n] (GFDL) ehtojen mukaisesti. Koko teksti on saatavissa (englanniksi, englanninkielinen muoto katsotaan laillisesti sitovaksi, koska Wikipedian palvelin sijaitsee Yhdysvalloissa) osoitteesta [http://www.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Text_of_the_GNU_Free_Documentation_License Wikipedia:Text of the GNU Free Documentation License]. Kaikkien Wikikirjasto artikkeleiden tekstiä saa kopioida, levittää ja muokata Free Software Foundationin julkaiseman ''GNU Free Documentation Licensen 1.1'' tai minkä hyvänsä myöhemmän version mukaisesti. GNU Free Documentation Licensen määritelmien mukaisia kansitekstejä ("Cover Texts") tai vakiolukuja ("Invariant Sections") ei saa käyttää. Yksityiskohtaisempaa tietoa aiheesta saa alla olevasta luvusta "Käyttäjän oikeudet ja velvollisuudet" sekä yllä mainitusta GNU Free Documentation License -dokumentista. Oleellisesti tämä tarkoittaa sitä, että artikkelit tulevat pysymään ikuisesti ilmaisina ja vapaasti levitettävinä. Kuka tahansa saa käyttää niitä alla esiteltävien rajoitusten mukaisesti. Rajoitusten tarkoitus on varmistaa artikkelien pysyminen ilmaisina ja vapaasti levitettävinä. Lue lisää aiheesta [[:w:|Wikipedian]] puolelta [[:w:Wikipedia:Wikipedia ja tekijänoikeudet|Wikipedia ja tekijänoikeudet]]. 1146 12801 2006-05-29T13:13:26Z Samulili 276 [[Luokka:Yleinen tiede]] ==Tiede== Tieteen tavoitteena on kuvata, selittää ja hallita todellisuutta. Tähän tiede pyrkii luomalla teorioita, jotka ovat käsitteiden avulla muodostettuja väitejoukkoja. Tieteellistä tietoa ei tulisi väittää täysin oikeaksi, sillä tieteellinen päättely perustuu havaintoihin, joita voidaan tulkita väärin. Tiede pyrkii antamaan meille totuuteen perustuvan todellisuuskäsityksen. Tiede erotetaan yleensä tekniikasta, joka korostaa todellisuuden hallintaa ja käyttöä. Usein teknologian kehitys tukee myös tieteiden kehitystä. Käsite tiede viittaa sekä yliopistoinstituutioon että siellä tehtävään, tieteellisyyden kriteerit täyttävään tutkimukseen. Tieteellä tarkoitetaan välillä myös tutkimuksen tuloksia, tieteellistä tietoa. Tieteen tunnusmerkeiksi mainitaan usein järjestelmällisyys, objektiivisuus, kriittisyys, edistyvyys ja itsenäisyys. Tiedettä pidetään myös itseäänkorjaavana. Monet tieteenfilosofit ovat kyseenalaistaneet nämä tunnusmerkit. On myös kiistelty siitä, onko olemassa yksi perustava tieteellinen menetelmä eli kokeellinen tutkimus, vai joukko menetelmiä, jotka täyttävät tieteellisyyden ehdot. Tieteellisen tiedon on oltava puolueetonta ja hyvin perusteltua. Tutkimukset julkaistaan, jotta tulokset ovat yleisesti saatavilla ja tiedeyhteisö voi arvioida niiden merkityksen. Tutkimus on selostettava niin, että kokeet voidaan toistaa tai lähteet tarkistaa. Näkemystä, jonka mukaan emme voi saavuttaa lopullista varmaa tietoa, sanotaan fallibilismiksi. Nykytieteissä on yleistä ajatella, että tiede on todellisuuden kuvausta, mutta silti erehtyväistä toimintaa. ===Itsetietoisuus=== Tietoisuus on hajanainen käsite filosofiassa, johon liittyy itsetietoisuus, havaitsemiskyky, ajattelukyky ja kyky erottaa oma itsensä ympäristöstä. Myös intentionaalisuus on tietoisuuden ominaisuus. Arkikielenkäytössä tietoisuus tarkoittaa tajuissaan olemista, verrattuna nukkumiseen. Tietoisuuden ominaisuus on perinteisesti osoitettu erilliselle sielulle, mutta mielen ja ruumiin ongelma filosofiassa on siirtymässä yhä enemmän ja enemmän neurologiseksi ongelmaksi, tietoisuuden siirtyessä aivojen (ja ympäristön) ominaisuudeksi. Tietoisuuden ongelma liittyy myös eettisiin piirteisiin. Useimmiten jonkinlainen tietoisuuden taso on tae tietyistä absoluuttisista oikeuksista. Minkä ikäisellä sikiöllä voidaan katsoa olevan tietoisuus? Kuinka kehittynyt tietoisuus milläkin eläimillä on? Milloin tietokoneella voidaan sanoa olevan tietoisuus, ja milloin tietokoneen sammuttamista voidaan pitää murhana? Neurologiset löydöt viitoittavat tietä yhä tarkempaan ja tarkempaan selvitykseen. ==Tieteen lajit== Tiede jaetaan tiedon laadun perusteella kahteen ryhmään: '''reaalitieteisiin''' ja '''käsitteellisiin tieteisiin'''. Reaalitieteet jaetaan usein luonnontieteisiin, humanistisiin tieteisiin eli ihmistieteisiin sekä yhteiskuntatieteisiin. Käsitteellisiin tieteisiin sisältyy matematiikka ja logiikka. Tilastotiede on menetelmätiede, jota hyödynnetään usealla eri tieteenalalla. Luonnontieteiden pohjana pidetään luonnontieteellistä menetelmää. Hermeneutikot pitävät sen lisäksi pätevänä hermeneuttista menetelmää. Yksi tieteenfilosofian kysymyksiä on, kuinka erilaisia luonnontieteet ja ihmistieteet loppujen lopuksi ovat. Realistisen käsityksen mukaan molemmissa voidaan vedota syysuhteellisiin (kausaalisiin) syihin, vaikka vain jälkimmäisessä on toimijoiden omilla käsityksillä merkitystä. ===Tieteen filosofia=== Tieteenfilosofia on filosofian ala, joka tutkii tieteellisen tiedon luonnetta ja tieteellistä toimintaa. Se tarkastelee tieteen käsitteitä, teorioita ja ongelmia sekä sitä, miten tieteessä päätellään tietoa ja keksitään teorioita. Tieteenfilosofia ei pelkästään kuvaile tiedettä vaan myös arvostelee sitä ja esittää uusia ajatustapoja. Tieteenfilosofia tutkii paitsi tieteitä yleisesti myös yksittäisiä tieteenaloja. Esimerkiksi matematiikan filosofia selvittää matemaattisten väitteiden totuuksia ja matemaattisten objektien, kuten lukujen, olemassaoloa. Jokaisella tieteenalalla on omat ontologiset alkuoletuksensa. Esimerkiksi fysiikassa luotetaan siihen, että syyseuraussuhde on olemassa. Tavallaan koko kokeellinen tutkimus perustuu kausaliteetin olettamiseen sekä induktion eli kokemuksista päättelyn hyväksymiseen tiedon perustana. Filosofian aloista tieteenfilosofia tukeutuu etenkin tieto-oppiin ja logiikkaan. Tieteen etiikka liittyy läheisesti tieteenfilosofiaan. Tieteenfilosofia voi olla myös kriittistä ja pyrkiä tarkastelemaan tapaa, jolla tiede uusintaa vallitsevia valtasuhteita. ===Humanistiset tieteet=== Humanistiset tieteet ovat ryhmä akateemisia tieteitä, joita yhdistää kiinnostus ihmisen toiminnan eri puoliin. Humanistiset tieteet ovat tutkimustavaltaan usein kvalitatiivisia ja siten eivät useimmiten tuota tieteellisiä lainalaisuuksia. Akateemisessa maailmassa humanistiset tieteet ovat yksi kolmesta modernin länsimaisen tieteentutkimuksen osa-alueesta. ====Humanististen tieteiden luokittelu==== Suomalaisessa yliopistomaailmassa humanistisiin tieteisiin lasketaan kuuluvaksi * Arkeologia * Filosofia (teoreettinen) * Fonetiikka * Historia * Kansatiede * Kielitiede * Kirjallisuustieteet * Kulttuuriantropologia * Museologia * Teologia * Taidehistoria * Uskontotiede ===Luonnontieteet=== Luonnontieteisiin kuuluvat muun muassa: * tähtitiede eli astronomia, joka tutkii tähtiä ja avaruutta * lääketiede, joka soveltavana tieteenä on keskittynyt ihmisen sairauksien ymmärtämiseen * biologia, joka tutkii elävien olentojen, eliöiden ominaisuuksia ja käyttäytymistä * ekologia, joka tutkii eliöiden ja niiden luonnonympäristön välisiä suhteita * fysiikka, joka tutkii luonnonilmiöitä, erityisesti ainetta ja sen aiheuttamia vaikutuksia ja reaktioita * kemia, joka tutkii alkuaineiden ja niiden yhdisteiden rakennetta ja ominaisuuksia sekä aineiden välisiä reaktioita * geotieteet eli maatieteet, jotka tutkivat Maata ==Tieteen historia== Tieteen historia on olennaisesti lineaarinen ja länsimainen. Se alkaa antiikin Kreikasta ja kulkee hellenismin ja Rooman imperiumin kautta arabikulttuurin lyhyeen kukoistukseen, minkä jälkeen painopiste siirtyy kristilliseen Eurooppaan. Aristoteleen mukaan tiede tutkii ilmiöiden perimmäisiä syitä ja on ehdottoman varmaa. Aristotelesta pidettiin pitkään tieteen esikuvana, jonka tuloksiin uskottiin ilman kokeellisia perusteita. Jo antiikin tähtitieteessä luovuttiin silti perimmäisten syiden etsimisestä. Tämä erotti tieteen filosofiasta ja erityisesti metafysiikasta. 1600-luvulla kokeellinen menetelmä sai uusia kannattajia, ja nykyaikaiset luonontieteet syntyivät. Tieteen varmuus kyseenalaistettiin lopullisesti 1800-luvulla. Moni kokeellinen tiede on toisaalta syntynyt vasta 1800- tai 1900-luvulla. Esimerkiksi psykologia erkaantui filsoofiasta kokeelliseksi tieteeksi 1800-luvun lopulla. Isaac Newton toi matematiikan ja luonnonlakien esittämisen yhtälöinä tieteelliseen paradigmaan, ja 1900-luvun alussa Albert Einsteinin ajatukset siivittivät modernin fysiikan käyntiin. Kvanttifysiikka onkin muokannut paljon länsimaisten ihmisten käsitystä tieteestä. Uusia tieteitä kehittyy koko ajan entisistä. Esimerkiksi kognitiotiede tuli mahdolliseksi, kun alettiin kiinnostua tekoälyn mahdollisuuksista ja samalla tapahtui voimakasta neurotieteiden kehitystä. ==Tieto== Tieto on Filosofian tietoteorian (epistemologia) mukaan tosi, hyvin perusteltu uskomus. Tämän Platonilta peräisin olevan määritelmän hyvä puoli on se, että siinä kuvataan kolme tiedolle tärkeää ominaisuutta. Määritelmän ongelmana on se, että totuuden ja uskomusten suhdetta on vaikea kuvata. On myös yllättävän vaikea määritellä, mikä muodostaa riittävän tai hyvän perusteen tiedolle. Epistemologia on filosofian osa-alue, joka tutkii tietoa ja siitä, mitä voimme tietää. Tieteenfilosofia on se laajempi filosofian osa-alue, joka tutkii tieteellisen tiedon perusteita ja pohjaa. Systeemiteorian mukaan tieto on ero, jolla on merkitystä systeemilleen. Informaatioteorian (ks. Claude Shannon) mukaan tieto on kyllä/ei-päätös ja yksi tiedon yksikkö on bitti. Tätä mallia käytetään myös viestinnän teorioissa. Vaikka bitti kertoo tiedon määrän, se ei kerro tiedon olennaisuutta. Esimerkiksi sanassa ''lämpömittari'' on 12 kirjainta, mutta myös sanassa ''ökrähpöhqxzy'' on 12 kirjainta (''lähde: Hans Baeyer: Informaatio''). Niinpä on yritetty kehittää myös muita informaation mittayksiköitä. ===Informaatioteoria=== Teorian perustana on tiedon määritteleminen bittinä eli yhtenä kyllä/ei-päätöksenä. Tämän perusteella Shannon kehitti matematiikan haaran, jonka avulla tiedon määrää voidaan käsitellä tarkasti. Shannon määritteli mm. termit informaation entropia ja redundanssi. Claude Shannon (1916 - 2001) oli amerikkalainen matemaatikko. Shannonin työ on luonut pohjan mm. tietoliikenteen koodaukseen ja tiedon salaukseen. Shannon toimi MIT-yliopistossa ja Bell-laboratoriossa. Shannon julkaisi 1948 artikkelin A Mathematical Theory of Communication, jossa tutkitaan tiedon perusolemusta. Shannon kehitti myös Nyqvistin näytteenottoteoriaa, jonka mukaan analoginen signaali voidaan palauttaa näytteistä, jotka otetaan kaksinkertaisella taajuudella kuin mikä itse signaali on. Tätä hyödynnetään esimerkiksi digitaalisessa puhelintekniikassa siten, että koska puhelinkojeen toistama suurin taajuus on noin 4000 Hz, digitaalinen keskus lähettää toiseen päähän 8000 näytettä puheesta sekunnissa. Fourier-muunnosten avulla Shannon todisti Nyqvistin teorian, jonka mukaan analoginen signaali saadaan palautettua teoriassa täydellisesti näistä 8000 näytteestä. Teoria tunnetaankin nykyisin Nyqvistin-Shannonin näytteenottoteoreemana. [[Luokka:Yleinen tiede]] 1147 12519 2006-05-26T18:45:05Z Samulili 276 [[Luokka:Orgaaninen kemia]] Orgaaninen kemia tutkii orgaanisia yhdisteitä. Suurin osa tunnetuista yhdisteistä on orgaanisia. Orgaaniset yhdisteet sisältävät aina hiiltä. Orgaaninen yhdiste on jokin hiilen yhdiste. Suurin osa tunnetuista yhdisteistä on juuri orgaanisia yhdisteitä. Niistä muodostuvat niin ihmiset, eläimet kuin kasvitkin. ==Orgaanisen kemian rakennusaineet== Hiilen lisäksi orgaanisissa yhdisteissä on lähes aina myös vetyä. (Orgaaninen yhdiste ei välttämättä aina sisällä hiiltä. Esim. hydratsiini N<sub>2</sub>H<sub>4</sub> ja sulfamidi N<sub>2</sub>H<sub>4</sub>O<sub>2</sub>S). Muita mahdollisia hiilirunkoon liittyneitä atomeja on esimerkiksi happi, typpi, rikki, kloori ja bromi. Pelkkä hiilen läsnäolo ei kuitenkaan tee yhdisteestä orgaanista: hiilidioksidi sisältää hiiltä, mutta sitä ei kuitenkaan lasketa kuuluvaksi orgaanisiin yhdisteisiin. Alun perin orgaanisilla yhdisteillä tarkoitettiinkin vain eloperäisiä yhdisteitä, kunnes huomattiin, että orgaanisia yhdisteitä voidaan syntetisoida myös epäorgaanisista lähtöaineista. Orgaanisten yhdisteiden yksinkertaisin muoto ovat alkaanit, joissa hiiliatomit ovat liittyneet toisiinsa yksinkertaisin sidoksin. Hiilirungossa voi olla myös kaksoissidoksia ja kolmoissidoksia. Kaksoissidoksellisia yhdisteitä kutsutaan alkeeneiksi ja kolmoissidoksellisia yhdisteitä alkyyneiksi. Orgaanisessa yhdisteessä voi olla myös monia substituentteja: alkoholi-, amiini-, karboksyylihappo- ja eetteriryhmiä jne. Yhdistettä, jossa on sekä karboksyylihappo- että amiiniryhmä, sanotaan aminohapoksi. ===Alkaani=== Alkaani on hiilivety, jossa hiiliatomien välillä on vain yksinkertaisia kovalenttisia sidoksia. Koska alkaaneissa ei ole kaksois- eikä kolmoissidoksia, ne ovat tyydyttyneitä hiilivetyjä. Jos alkaanissa ei ole rengasta, sen yleinen kaava on C<sub>n</sub>H2<sub>n+2</sub>. Yksinkertaisin alkaani on metaani (CH<sub>4</sub>). ====Alkaanien ominaisuuksia==== Alkaanit eivät reagoi kovin helposti, koska niiden hiili-hiili- ja vety-hiilisidokset ovat vakaita. Ne eivät liukene veteen myöskään käytännössä ollenkaan ja vettä kevyempiä. Haaroittumattomien alkaanien kiehumispisteet suurenevat hiiliketjun pituuden kasvaessa. Huoneenlämpötilassa ja normaalipaineessa suoraketjuiset alkaanit metaanista butaaniin ovat kaasuja, pentaanista C17H36:een nesteitä ja siitä eteenpäin kiinteitä aineita. ===Aminohapot=== Aminohapot ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on sekä amiiniryhmä (-NH<sub>2</sub>) että karboksyyliryhmä (-COOH). Amiiniryhmä on emäksinen ja karboksyyliryhmä hapan. Aminohapot esiintyvät tavallisimmin kahtaisioneina, jolloin karboksyyliryhmästä irronnut vetyatomi on liittynyt aminoryhmään. Näin muodostunut COO<sup>-</sup>-ryhmä voi sitten toimia emäksenä ja NH3<sup>+</sup>-ryhmä happona. Koska aminohappo sekä happo että emäs, sitä sanotaan amfiproottiseksi yhdisteeksi. Alfa-aminohapot, joissa amiini- ja karboksyyliryhmä liittyvät samaan hiileen, ovat biokemiassa keskeisiä molekyylejä. ====Aminohappojen ominaisuuksia==== Aminohapovat voivat polymeroitua, jolloin ne muodostavat peptidejä. Kaikki proteiinit ovat muodostuneet useista kymmenistä, jopa sadoista tai tuhansista polymerisoituneista aminohapoista (polypeptidi). Proteiinien rakenneosina esiintyy noin 20 erilaista alfa-aminohappoa - kaikkia lajeja ei kuitenkaan ole mukana jokaisessa proteiinissa. Proteiinien aminohapot ovat optisesti aktiivisia ja kaikki L-isomeerejä lukuunottamatta yksinkertaisinta happoa eli glysiiniä, jonka alfa-hiiliatomiin on amino- ja karboksyyliryhmän lisäksi liittynyt kaksi vetyatomia. ===Hiili=== Hiili on alkuaine. Hiili-12-isotoopin atomimassa on tasan 12 g/mol. Hiili-alkuaineen kemiallinen merkki on C ja järjestysluku on 6. Yleinen ei-metallinen, neliarvoinen alkuaine, hiili omaa useita allotrooppisia muotoja. Hiili kemiallisesti mielenkiintoinen kyky sitoutua itseensä ja laajoin eri muodoin muihin alkuaineisiin muodostaen lähes 10 miljoonaa tunnettua yhdistettä. Kun yhdistetään happeen niin muodostaa hiilidioksidia joka on äärimmäisen tärkeää kasveille. Kun yhdistetään vetyyn, saadaan hiilivetyjä, jotka ovat oleellisia teollisuudelle fossiilisten polttoaineiden muodossa. Kun yhdistetään sekä happeen että vetyyn, saadaan monia yhdisteitä, mm. rasvahappoja, jotka ovat oleellisia elämälle ja estereitä jo antaa aromit monille hedelmille. Isotooppia hiili-14 (C-14) käytetään radioaktiivisessa iänmäärityksessä, kuten arkeologiassa. Hiili on merkittävä alkuaine monista syistä. Sen eri muotoihin sisältyy yksi pehmeimmistä aineista (grafiitti) ja yksi kovimmista aineista (timantti). Lisäksi sillä on suuri taipumus sitoutua muihin pieniin atomeihin, hiili itse mukaanluettuna, sen pieni koko tekee siitä kykenevän muodostamaan moninkertaisia sidoksia. ===Vety=== Vety on erittäin kevyt ja tulenarka väritön kaasu. Sen toista ja kolmatta isotooppia käytetään tulevaisuudessa muun muassa fuusioreaktoreissa. Luonnossa vety esiintyy kaksiatomisina H2-molekyyleinä. Lisäksi luonnossa on vähäisiä määriä deuterium-isotooppia. Tavallinen vety-atomin ydin muodostuu yhdestä protonista. Deuterium-isotoopissa on protonin lisäksi yksi neutroni. [[Luokka:Orgaaninen kemia]] 1149 13888 2006-06-15T16:47:15Z Mzlla 323 noeditsection (muokkaa-linkit pois sotkemasta sivua), sisällysluettelossa pois näkyvistä Tietokoneet/ -alkuliitteet __NOEDITSECTION__ [[Kuva:Computer-aj aj ashton 01.svg|right]] ==Johdanto== Tietokone on ohjelmoitava kone, joka käsittelee tietoa. Tietokone toimii sen ''suorittimen'' eli prosessorin ohjauksessa. Suoritin vastaanottaa tietoja syötteinä, mukaan lukien keskusmuistista tulevat ohjelmat, joita se suorittaa. Erilaisia suorittimia on kuitenkin pääsuorittimen lisäksi myös muissa tietokonelaitteiston osissa (esimerkiksi näytönohjaimessa), koska luonnollisesti suorittimen kuormittaminen keskeytyksillä heikentää tietokoneen suorituskykyä. Useimmiten tietokoneesta puhuttaessa tarkoitetaan modernia tietokonelaitteistoa, jota käytetään esimerkiksi monissa toimisto- ja muissa työtehtävissä. Ensimmäiset tietokoneet rakennettiin toisen maailmansodan aikana Saksan salakirjoitussanomien murtamiseen (Colossus) ja ampumataulukoiden laskemiseen (ENIAC). ==Sisällys== *[[Tietokoneet/Tietokoneen rakenne|Tietokoneen rakenne]] *[[Tietokoneet/Käyttöjärjestelmä|Käyttöjärjestelmä]] *[[Tietokoneet/Tietokone tulevaisuudessa|Tietokone tulevaisuudessa]] *[[Tietokoneet/Lisätietoa|Lisätietoa]] [[Luokka:Tietokoneet]] 1150 12391 2006-05-26T15:40:41Z Samulili 276 [[Luokka:Klassinen mekaniikka]] Klassisen mekaniikan eli Newtonin mekaniikan (mekaniikka ennen Albert Einsteinia sekä suhteellisuusteoriaa) osa-alueita ovat kinematiikka (oppi liikeilmiöistä), dynamiikka (liikeilmiöt sekä voimavaikutukset), sekä statiikka (kappaleiden tasapainoehdot). Newton (tunnus N) on voima, joka tarvitaan yhden kilogramman suuruisen massan kiihdyttämiseen kiihtyvyydellä 1 m/s². Newton on SI-järjestelmässä voiman yksikkö. Se on nimetty Isaac Newtonin mukaan. Maapallo vetää painovoimallaan puoleensa maanpinnalla olevaa 102-grammaista kappaletta noin newtonin voimalla. Jos kappaleen vetämiseen kuluu joulen verran energiaa ja kappaletta vedetään metrin matka, käytettävä voima on newtonin suuruinen. <math>1 \, \operatorname{N} = 1 \, \frac{\operatorname{kg} \cdot \operatorname{m}}{\operatorname{s}^2} = 1 \, \frac{\operatorname{J}}{\operatorname{m}}</math> ==Isaac Newton== Sir Isaac Newton (25. joulukuuta 1642–20. maaliskuuta 1727) oli englantilainen fyysikko, matemaatikko, tähtitieteilijä, alkemisti ja filosofi. Hän loi perustan klassiselle mekaniikalle teoksessaan Philosophiae Naturalis Principia Mathematica vuonna 1687. Principiassa Newton esitteli painovoima- ja liikelakinsa. Newtonia pidetään Gottfried Leibnizin ohella differentiaali- ja integraalilaskennan keksijänä. ==Kinematiikka== Kinematiikan peruslakeja ovat matkan, nopeuden, vauhdin sekä kiihtyvyyden määrittelyt. ==Dynamiikka== Dynamiikan peruslakeja ovat voiman ja sen aiheuttaman kiihtyvyyden keskinäinen riippuvuus, jatkavuuden laki, sekä voiman ja vastavoiman laki. ===Mekaniikan I peruslaki eli jatkavuuden laki (myös Newtonin I laki)=== Kappale jatkaa tasaista suoraviivaista liikettään ellei jokin voimista pakota sitä muuttamaan liiketilaansa :(ts. kappaleeseen vaikuttavien voimien summa on nolla). Esimerkiksi heitettyyn palloon ei enää kohdistu heittovoimaa pallon irrottua kädestä. Pallon liike selittyy jatkavuuden lailla, ja jos palloon eivät vaikuttaisi gravitaatio ja ilmanvastus, pallon liike jatkuisi alkuperäisellä nopeudella alkuperäiseen suuntaan. ===Mekaniikan II peruslaki eli dynamiikan peruslaki (myös Newtonin II laki)=== Kappaleen liikemäärän muutos, impulssi, kuvaa vuorovaikutuksen kokonaisvoimakkuutta. Liikemäärän muutos sopii kuvaamaan vuorovaikutuksen suuruutta tilanteissa, jossa vuorovaikutuksella on tietty kesto. On kuitenkin monia tilanteita, jossa vuorovaikutustapahtuma on jatkuva. Tällaisten tilanteiden vuorovaikutusten suuruuden kuvaamiseksi on tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön suure, joka kuvaa vuorovaikutuksen hetkellistä voimakkuutta. Tätä suuretta kutsutaan voimaksi. Vuorovaikutuksen hetkellinen voimakkuus saadaan siis jakamalla liikemäärän muutos siihen kuluneella ajalla: <math> F(t) = m\frac{\operatorname{d}v}{\operatorname{d}t}= ma(t)</math> Edellisessä kaavassa massa on siis oletettu vakioksi - se ei muutu suhteessa aikaan. Kun kappaleeseen vaikuttava kokonaisvoima, eli kaikkien kappaleeseen vaikuttavien voimien summa, on erisuuri kuin nolla, kappale on kiihtyvässä liikkeessä. Mitä suurempi on kappaleeseen kohdistuva kokonaisvoima, sitä suurempi kiihtyvyys kappaleella on. Vastaavasti mitä suurempi kappaleen massa on, sitä pienempi on kappaleen kiihtyvyys. Newtonin yhtälössä esiintyvä massa on kappaleen hidas massa. Hidas massa kuvaa kappaleen kykyä vastustaa liiketilan muutosta. Edellinen yhtälö on Newtonin II laki tapauksessa, jossa massa pysyy vakiona. Suhteellisuusteoriassa massa muuttuu nopeuden funktiona, eli Newtonin II laki pitää esittää muodossa <math> F(t) = \frac{\operatorname{d}mv}{\operatorname{d}t}</math> - suppea suhteellisuusteoria ei siis ole ristiriidassa Newtonin II lain kanssa. Massa voidaan pitää vakiona pienillä nopeuksilla (suhteessa valonnopeuteen), koska suhteellisuusteorian vaikutus on tuolloin pieni. Puhutaankin ongelman ratkaisemisesta klassisesti, ts. relativistiset efektit ovat mitättömiä. Tilanne, jossa kappaleeseen kohdistuu vakiovoima, sekä massa on vakio, on vuorovaikutusten erityistapaus. Tällöin kappaleen kiihtyvyys on vakio: <math> F = ma </math>. ===Mekaniikan III peruslaki eli voiman ja vastavoiman laki (myös Newtonin III laki)=== Jos kappale A vaikuttaa jollakin voimalla kappaleeseen B, vaikuttaa B A:han samansuuruisella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla. Tämä kuvaa mm. raketin periaatetta - kun raketista poistuu massaa taaksepäin, aiheutuu vastakkaissuuntainen rakettia eteenpäin työntävä voima. * Voima ja vastavoima vaikuttavat aina eri kappaleisiin! * Kaikilla voimilla on vastavoimat. ==Statiikka== Statiikka tutkii kappaleiden tasapainoa. Etenemisen suhteen tasapainossa olevan kappaleen nopeus ei muutu ts. sen kiihtyvyys on nolla. Newtonin toisen lain mukaisesti tällöin kappaleeseen vaikuttavien voimien summa on nolla. Pyörimisen suhteen kappale on tasapainossa mikäli sen pyörimisnopeus ei muutu. Tällöin kappaleeseen vaikuttavien momenttien summa on nolla mielivaltaisen akselin suhteen. Momentti saadaan kertomalla keskenään voima ja sen vaikutussuoran lyhin etäisyys pyörimisakseliin nähden. <math>M=F*r</math> [[Luokka:Klassinen mekaniikka]] 1151 5429 2005-03-19T08:31:23Z Cannon 35 Ravinteiden saatavuus-kuva Ravinteiden saatavuus-kuva 1152 5430 2005-05-16T08:59:55Z Hupu23ditor 46 [[Luokka:Hupu2-kuvat]] Kevytsora {{GFDL}} [[Luokka:Hupu2-kuvat]] 1153 13478 2006-06-06T10:14:22Z Samulili 276 Geometria on matematiikan ala, joka tutkii kuvioita ja kappaleita sekä niiden ominaisuuksia. Geometrian peruskäsitteitä ovat mm. piste, suora, taso, avaruus, ympyrä, ellipsi, kolmio, neliö, pallo, sylinteri, kartio, säännöllinen monitahokas, käyrä, pinta, kappale, kulma, pituus, pinta-ala ja tilavuus. Geometria voidaan jakaa esim. seuraavasti tutkittujen kohteiden ja käytettyjen menetelmien perusteella: *Tasogeometria - kaksiulotteinen geometria *Avaruusgeometria - kolmiulotteinen geometria *Euklidinen geometria - tutkii ilmiöitä esim. xy-tasossa tai xyz-avaruudessa *Epäeuklidinen geometria - tutkii esim. geometriaa pallon pinnalla *Analyyttinen geometria - koordinaatistoon sijoitettujen kuvioiden ja kappaleiden analysointia yhtälöiden ja epäyhtälöiden avulla *Trigonometriasta on apua monien geometristen ongelmien numeeriseen ratkaisemiseen. ==Koordinaatisto== Koordinaatisto on geometrinen järjestelmä alueen kuvaamiseen ja sen mittasuhteiden, sijaintien tms. ilmoittamiseen. Koordinaatistossa pisteitä on sijoitettu avaruuteen ja pisteille on annettu koordinaatit niiden paikantamista varten. Koordinaatit voivat olla joko positiivisia tai negatiivisia. Pisteillä on yhtä monta koordinaattia kuin koordinaatistossa on ulottuvuuksia. Ulottuvuuksien ja niitä vastaavien koordinaattien niminä on useimmiten x, y ja z. ===Suorakulmainen koordinaatisto=== Yleisimmin koordinaatistolla käsitetään, etenkin matematiikassa, suorakulmaista eli karteesista koordinaatistoa. Suorakulmaisessa koordinaatistossa on ulottuvuuksien mukainen määrä akseleita, jotka on nimetty kuvaamansa ulottuvuuden mukaan. Akselit ovat toisiaan vastaan kohtisuorassa, ja ne kulkevat koordinaatiston nollapisteen eli origon kautta sekä leikkaavat toisensa siinä. Koordinaatistolle on annettu myös mittayksikkö, ja niinpä kunkin pisteen koordinaatit ilmoittavat matkan, joka kutakin akselia tulee kulkea, jotta päästäisiin merkittyyn pisteeseen. Kun koordinaatistolla kuvataan tasoa, käytetään kahta akselia: vaakasuunnan kuvaamiseen x-akselia ja pystysuunnalle y-akselia. Kolmiulotteisessa avaruudessa tarvitaan puolestaan kolme akselia: x-, y- ja z-akselit. Koordinaatit ilmoitetaan merkitsemällä ne sulkeisiin ja erottamalla kunkin ulottuvuuden koordinaattiluku pilkulla, esim. (2, -3). Jos koordinaatit sisältävät desimaalipilkkuja, ne erotetaan toisistaan puolipisteellä, esim. (4,5; 2,25; -6,8). ===Napakoordinaatisto=== Napakoordinaatistossa koordinaatit esitetään kiertokulman &phi; ja säteen r funktiona. Muunnoskaavat karteesisen ja napakoordinaatiston välillä ovat <math> \begin{matrix} x=r \cdot \cos{\phi}\\ y=r \cdot \sin{\phi}. \end{matrix} </math> ===Sylinterikoordinaatisto=== Sylinterikoordinaatisto on kolmiulotteinen koordinaatisto, jossa x- ja y-tasossa käytetään napakoordinaatistoa ja sen lisäksi z-suunnassa karteesista z-koordinaattia. Koordinaatin muodostaa siis kolmikko (&phi;,r,z). ===Pallokoordinaatisto=== Pallokoordinaatisto on sylinterikoordinaatiston tapaan kolmiulotteisen avaruuden koordinaatisto. Siinä pisteiden ajatellaan sijaitsevan pallopinnalla. Koordinaatit määrittävät säde r, atsimuuttikulma &phi; sekä korotus- eli elevaatiokulma &theta;. Korotuskulma on tavallisesti rajattu välille <math>-\pi/2<\theta<\pi/2</math> yksikäsitteisyyden saavuttamiseksi. Muunnoskaavat karteesiseen koordinaatistoon ovat <math> \begin{matrix} x=r \cdot \cos{\phi}\cdot \cos{\theta}\\ y=r \cdot \sin{\phi}\cdot \cos{\theta}\\ z=r \cdot \sin{\theta}. \end{matrix} </math> ===Origo=== Origo on suorakulmaisen koordinaatiston nollapiste, jossa kaikkien koordinaattien arvo on nolla ja koordinaatistoakselit leikkaavat toisensa. ==Yhtälö== Yhtälö on kahden lausekkeen merkitty yhtäsuuruus. Yhtä suuriksi merkityt lausekkeet eivät suinkaan välttämättä ole täsmällisesti toistensa vastineita, vaan yhtälöstä pyritään selvittämään, millä muuttujien arvoilla lausekkeiden arvot ovat samat. Aina muuttujille ei ole saatavissa lukuarvoa, vaan niille saadaan jonkinlainen lauseke, jolloin vastaus riippuu muista yhtälön muuttujista. Kun muuttujia on vain yksi, sitä merkitään yleensä kirjaimella x (fysiikan sovelluksissa käytetään ratkaistavan suureen symbolia). Yhtä suuriksi merkityille lausekkeille saa teoriassa tehdä lähes mitä tahansa yhteisiä laskuoperaatioita. Yhtälöstä saadaan oikeat ratkaisut tehdyistä operaatioista riippumatta. Näitä operaatioita voivat olla esim. yhteen-, vähennyslasku sekä kerto- ja jakolasku nollasta poikkeavalla luvulla. Yhtälössä toimivat muuttujina vaaka-akseli x, jolloin se antaa arvon pystyakselille y, tai toisinpäin. ==Trigonometria== Trigonometriaksi kutsutaan suorakulmaisia kolmioita ja sen kulmia käsittelevää matematiikan alaa. Siihen kuuluvat olennaisesti trigonometriset funktiot, joista tärkeimmät ovat sini, kosini ja tangentti. Muita ovat sekantti, kosekantti ja kotangentti. Trigonometriassa suorakulmaa vastapäätä olevaa sivua kutsutaan hypotenuusaksi ja suorakulman viereisiä sivuja kateeteiksi. Trigonometristen funktioiden, sinilauseen ja kosinilauseen avulla voidaan vastata kaikkiin kolmion sivuja ja kulmia koskeviin kysymyksiin. Geometriassa kolmio voidaan piirtää käyttäen apuna koordinaatistoa. Suorakulmainen kolmio voidaan piirtää kahden koordinaatistoon sijoitetun pisteen avulla. [[Luokka:Geometria]] 1154 5432 2005-03-25T12:08:51Z Nikerabbit 3 [[Luokka:Käyttöliittymän l10n]] 1156 5433 2005-03-25T14:30:48Z Nikerabbit 3 Testit: == Muuttujia == {| |- ! Koodi ! Tulos |- | <nowiki>{{CURRENTMONTH}}</nowiki> || {{CURRENTMONTH}} |- | <nowiki>{{CURRENTMONTHNAME}}</nowiki> | {{CURRENTMONTHNAME}} |- | <nowiki>{{CURRENTMONTHNAMEGEN}}</nowiki> | {{CURRENTMONTHNAMEGEN}} |- | <nowiki>{{CURRENTDAY}}</nowiki> || {{CURRENTDAY}} |- | <nowiki>{{CURRENTDAYNAME}}</nowiki> || {{CURRENTDAYNAME}} |- | <nowiki>{{CURRENTYEAR}}</nowiki> || {{CURRENTYEAR}} |- | <nowiki>{{CURRENTTIME}}</nowiki> || {{CURRENTTIME}} |- | <nowiki>{{NUMBEROFARTICLES}}</nowiki> | {{NUMBEROFARTICLES}} |- | <nowiki>{{PAGENAME}}</nowiki> || {{PAGENAME}} |- | <nowiki>{{PAGENAMEE}}</nowiki> || {{PAGENAMEE}} |- | <nowiki>{{NAMESPACE}}</nowiki> || {{NAMESPACE}} |- | <nowiki>{{localurl:pagename}}</nowiki> | {{localurl:pagename}} |- | <nowiki>{{localurl:</nowiki>''Wikipedia:Sandbox''<nowiki>|action=edit}}</nowiki> | {{localurl:Wikipedia:Sandbox|action=edit}} |- | <nowiki>{{SERVER}}</nowiki> || {{SERVER}} |- | <nowiki>{{ns:1}}</nowiki> || {{ns:1}} |- | <nowiki>{{ns:2}}</nowiki> || {{ns:2}} |- | <nowiki>{{ns:3}}</nowiki> || {{ns:3}} |- | <nowiki>{{ns:4}}</nowiki> || {{ns:4}} |- | <nowiki>{{ns:5}}</nowiki> || {{ns:5}} |- | <nowiki>{{ns:6}}</nowiki> || {{ns:6}} |- | <nowiki>{{ns:7}}</nowiki> || {{ns:7}} |- | <nowiki>{{ns:8}}</nowiki> || {{ns:8}} |- | <nowiki>{{ns:9}}</nowiki> || {{ns:9}} |- | <nowiki>{{ns:10}}</nowiki> || {{ns:10}} |- | <nowiki>{{ns:11}}</nowiki> || {{ns:11}} |- | <nowiki>{{ns:12}}</nowiki> || {{ns:12}} |- | <nowiki>{{ns:13}}</nowiki> || {{ns:13}} |- | <nowiki>{{ns:14}}</nowiki> || {{ns:14}} |- | <nowiki>{{ns:15}}</nowiki> || {{ns:15}} |- | <nowiki>{{ns:0}}</nowiki> || {{ns:0}} |- | <nowiki>{{ns:-1}}</nowiki> || {{ns:-1}} |- | <nowiki>{{ns:-2}}</nowiki> || {{ns:-2}} |- | <nowiki>{{ns:project}}</nowiki> || {{ns:project}} |- | <nowiki>{{SITENAME}}</nowiki> || {{SITENAME}} |} == Taivutukset == *{{GRAMMAR:genitive|{{SITENAME}}}} (yön) *{{GRAMMAR:partitive|{{SITENAME}}}} (yötä) *{{GRAMMAR:elative|{{SITENAME}}}} (yöstä) *{{GRAMMAR:inessive|{{SITENAME}}}} (yössä) *{{GRAMMAR:illative|{{SITENAME}}}} (yöhön) [[Luokka:Käyttöliittymän l10n]] 1157 5434 2005-03-25T14:33:42Z Nikerabbit 3 *[[w:Luokka:Käyttöliittymän l10n]] *[[wikt:Luokka:Käyttöliittymän l10n]] *[[b:Luokka:Käyttöliittymän l10n]] *[[q:Luokka:Käyttöliittymän l10n]] 1158 13719 2006-06-10T00:45:54Z 80.220.46.137 <center>[[Image:Flag of Esperanto.svg|350px]]<br /> <big>'''Lernu Esperanton &ndash; Opi esperantoa'''</big> </center> == Bonvenon! == '''Esperanto''' on kaikkien aikojen puhutuin keinotekoinen kieli. Sen nimi tulee salanimestä ''Dr. Esperanto'', jonka alla ''L. L. Zamenhof'', puolalainen silmälääkäri, julkaisi kielen vuonna 1887. Hänen tarkoituksenaan oli luoda helposti opittava, neutraali kieli käytettäväksi lingua francana kansainvälisessä kommunikoinnissa esimerkiksi englannin sijaan. Vaikka mikään ylikansallinen elin ei ole ottanut sitä virallisesti käyttöön, esperantolla on kasvava puhujayhteisö, joka on käyttänyt kieltä jatkuvasti sen julkaisemisen jälkeen. Nykyään esperantoa käytetään monenlaiseen toimintaan, kuten matkustamiseen, kirjeenvaihtoon, kulttuurivaihtoon, kokouksiin, kirjallisuuteen ja kielineuvontaan. Esperanto on tiettävästi ainoa keinotekoinen kieli, jolla on syntyperäisiä puhujia. Esperantoa on helpompi oppia kuin mitään luonnollista kieltä. Sen kielioppi on täysin säännöllistä ja uusien sanojen muodostaminen on helppoa. Sanasto perustuu paljolti esimerkiksi romaanisiin kieliin, joiden osaamisesta on paljon hyötyä esperantoa opiskeltaessa, ja toisin päin. Lue lisää [[:w:Esperanto|Wikipedian esperantoa käsittelevästä artikkelista]]. == Sisällysluettelo == === Liitteet === * [[Esperanto/Etu- ja jälkiliitteet|Etu- ja jälkiliitteet]] * [[Esperanto/Lyhenteet|Lyhenteet]] * [[Esperanto/Prepositiot|Prepositiot]] * [[Esperanto/Taulukkosanat|Taulukkosanat]] * [[Esperanto/Kielioppi (Zamenhof)|Kielioppi (Zamenhof)]] == Linkkejä == * [http://www.lernu.net/lernu.php?lingvo=fi lernu!] &ndash; monikielinen ja -puolinen sivusto esperanton oppimiseksi * [http://pacujo.net/esperanto/kurssi/ Marko Rauhamaan kurssi] [[Luokka:Kielet]] [[Luokka:Esperanto]] [[de:Esperanto]] [[en:Esperanto]] [[eo:Esperanto por komencantoj]] [[es:Esperanto]] [[et:Esperanto]] [[fr:Espéranto]] [[id:Bahasa Esperanto]] [[ms:Bahasa Esperanto]] [[ja:エスペラント]] [[nl:Esperanto]] [[pl:Esperanto]] [[pt:Esperanto]] [[sv:Esperanto]] [[zh:世界语]] 1159 5436 2005-05-16T08:59:33Z Hupu23ditor 46 [[Luokka:Hupu2-kuvat]] Kuva pH:n vaikutuksesta ravinteiden saantiin mullassa ja vedessä (eli hydrossa). {{GFDL}} [[Luokka:Hupu2-kuvat]] 1160 13016 2006-05-31T07:20:18Z Kompak 114 rv {{Malline:Wikikirjasto-ohje}}'''Wikikirjasto''' on yksi [[Wikimedia:Etusivu|Wikimedian]] hankkeista ja Wikipedian sisarhanke. Tämän hankkeen tarkoituksena on rakentaa yhdessä tietokirjoja. Aihe on muuten vapaa. Tämä hanke on vielä melko nuori mutta kasvamassa. Muita hankkeita voit katsoa [[Malline:Sisarprojektit|tästä]]. Jos olet kiinnostunut, voit käydä rekisteröitymässä sivuillemme [[Toiminnot:Userlogin|luomalla käyttäjätunnuksen]]. ==Lukeminen== Lukeminen on yksikertaista. Etusivulla on linkit kirjahyllyihin ja osa kirjoista on esillä suoraan etusivulla. Halutessasi voit myös käyttää hakua (sivun vasemmassa laidassa), jolla pystyt hakemaan kiinnostamaasi aihetta eri kirjoista. Kukaan meistä ei kuitenkaan voi taata kirjojen oikeellisuutta, mutta mahdollisista asiavirheistä, puutteista ja erimielisyyksistä voidaan keskustella sivun '''keskustelusivulla'''. Kaikki ovat vapaita keskustelemaan keskustelusivulla vaikka et olisikaan rekisteröitynyt. Voit myös korjata asiavirheen muokkaus välilehden alta. ==Muokkaaminen== Kuka tahansa on tervetullut muokkaamaan tätä hanketta. - Sivun muokkaus on toivottavaa. Muokkaus onnistuu helposti painamalla välilehteä '''muokkaa'''. Kuten on jo aikaisemmin mainittu voidakseen muokata ei tarvitse olla rekisteröitynyt. Monen mielestä projekti, jota kuka tahansa voi muokata on pelottava. Uskomme kuitenkin siihen että ennen pitkää tämä on vahvuus, sillä kuka tahansa voi myös korjata virheen tai poistaa vandalismista aiheutuneet ongelmat. ==Kirjoittaminen== Kirjoita rohkeasti ja aloita uusia moduuleita, joista ennen pitkää muodostuu kirjoja useine sivuineen. - Tuskin sellaista aihetta on mistä joku toinen ei olisi kiinnostunut. Puuttuuko moduulista osa joka on mielestäsi tärkeä? Sinulla on mahdollisuus lisätä puuttuva pala palapeliin. Älä huolestu liikaa virheistäsi – Sillä joku korjaa mahdolliset virheesi todennäköisesti melko nopeasti. Huomaathan kuitenkin että kaikki aineisto mitä lisäät tänne on kaikille vapaata eli vapaasti muokattavissa ja käytettävissä ilman lupaasi. '''Hanke on GNU Free Documentation License (GFDL) lisenssin alainen''', mallinetta ja englanninkielisiä sääntöjä voit tarkistella [[Malline:GFDL|täällä]]. <center> {| style="background-color: #FFFFFF; border: solid 1px; #33333 padding: 1em;" valign=top | |-- |[[Kuva:Stop hand.png|35px|center]] |-- | '''On erittäin tärkeää, että et kirjoita tai kopioi näille sivuille tekijänoikeuksilla suojattua materiaalia!''' |}</center> 1162 13011 2006-05-31T07:18:25Z Kompak 114 rv {{wikikirjasto-ohje}} Wikikirjastossa on sisäinen haku usein poissa käytöstä, koska se rasittaa paljon tietokantaa ja hidastaa muiden käyttäjien sivulatauksia. Voit kuitenkin käyttää Google-hakukonetta etsiäksesi tietoa eri kirjoista. Kirjat on luokiteltu [[w:Yleinen kymmenluokittelu|yleisten kirjastojen kymmenluokittelun]] mukaisesti ([http://ykl.kirjastot.fi/]). Kaikki kirjat kuuluvat luokkaan [[:Luokka:Kaikki kirjat]]. == Kuinka käytän hakua == Vasemmassa laidassa on hakutoiminto. Kirjoita hakusana ja paina Siirry. Jos haluamaasi sivua ei suoraan löydy ehdottaa Wikikirjasto sinua siirtymään sinua Googlen hakutoimintoon, joka oletuksena etsii tietoa tämän projektin sisältä. ==Haku== Mitä tarkemmin tiedät ja millä sanoilla etsit palauttaa usein mitä todennäköisimmin sivua kiinnostavat sivut. ==Kirjainkoko== Usein ei ole merkitystä millä kirjainkoolla haet tietoa. Sanat "KIRJA", "kirja" ja "KiRjA" palauttavat saman haun, joten ei ole merkitystä millä koolla haet jotain osaa. ==Sanat== Sanat ovat ensiarvoisen tärkeitä hakua käytettäessä. Kannattaa välttää lyhyitä sanoja kuten "ja", "ne" ja "se". Sillä näitä sanoja sisältävät tekstit usein paljon. Lisäksi huomaathan että "kirjasta", "kirjoissa" ja "kirja" palauttavat eri haut, siksi on usein suositeltavaa käyttää sanasta perusmuotoja. 1163 5440 2005-03-28T15:04:16Z Anssi 34 {{wikikirjasto-ohje}} Wikikirjasto toimii wiki pohjaisesti, tarkoittaen kenen tahansa pystyvän muuttamaan moduulin sisältöä. Kuitenkin jokaisessa muokkauksesta edellinen versio jää näkyviin '''historia'''-sivulle, jolta se on mahdollista palauttaa. ==Välilehdet== Sivun muokkaaminen käy helposti '''muokkaa'''-välilehdeltä. Linkki löytyy otsikon yläpuolelta kolmantena välilehtenä. Jokaisella moduulilla on myös '''keskustelu'''-sivu, jota voidaan käyttää moduulista keskusteltaessa mahdollisista erimielisyyksistä, tai muusta tilanteesta. ===Muokkaa=== Muokkaa välilehdeltä löytyy itse sivun sisältö jota voidaan muokata. Tämän jälkeen on yhteenveto laatikko, johon kirjoitettu teksti näkyy historia-sivulla. Tässä käyttäjät voivat ilmaista tekemiään muutoksia artikkeliin. Kirjautuneet käyttäjät voivat myös valita kohdan, jossa ilmoittavat muokkauksen tapahtuvan pienenä. Kaikki käyttäjät eivät välttämättä huomioi pieniä muutoksia. Kirjautuneet käyttäjät voivat myös listata moduuleita tarkkailulistalleen. ==Sivun tallentaminen== '''Tallenna sivu'''-painike tallentaa tehdyt muutokset tietokantaan. Hyväksyttävää on useimmiten kuitenkin käyttää ennen tallentamista '''Esikatselua''', jolla voidaan tarkistaa tehtyjen muutosten toimivuus. Sivua ei kuitenkaan tallenneta ennen kuin Tallenna sivua on käytetty. Kirjautuneet käyttäjät näkyvät sivuhistoriassa ja muilla sivuillaan käyttäjänimellään, kun vielä rekisteröimättömät näkyvät koneensa IP:llä. 1164 14341 2006-06-29T11:18:17Z TeemuN 155 /* Yleistä kirjan kehitykselle */ kirjan lukujen nimeämisestä {{wikikirjasto-ohje}} Aloita wikikirjan tekeminen samalla tavalla, kuin [[ohje:Kuinka aloitan uuden sivun|uuden sivun]]. Lisäksi jos olet luonut tekstin jo valmiiksi ja se on mielestäsi erittäin laaja voit pistää alkuperäisen teoksen myös kaikkien nähtäväksi Wikiaineistoon. Ennen kuin olet kuitenkaan aloittamassa uutta kirjaa tarkistathan kuitenkin että: * Tiedätkö mikä Wikikirjasto oikeasti on ja mihin se on tarkoitettu? * Ettei aloittamaasi kirjaa ole jo aloitettu. * Onko samanlainen kirja aloitettu jo ja voisit sitä mahdollisesti laajentaa. * Onko mahdollista liittää kirjoitustasi väliaikaisesti johonkin muuhun kirjaan kasvamaan. * Mikäli edelliset vaihtoehdot eivät tunnu sopivilta, on kirjan aloittaminen enemmän kuin suositeltavaa, vaikka kirjoittaisit vain alun. ==Kunnon pohjatyö== #Mieti, miksi ja kelle kirjoitat. Kirjaa tämä ajatuksesi kirjan johdantoon. #Mieti, mistä kaikesta aiot kirjoittaa. Kirjaa suunnitelmasi joko kirjan keskustelusivulle tai kirjan sisällysluetteloksi kirjan alkuun. #Keksi kirjalle kuvaava nimi. Nimen tulisi kertoa kirjahyllyä selaavalle henkilölle, kannattaako hänen edes avata kirjaa. ==Yleistä kirjan kehitykselle== Useat projektissa alkavat kirjat kirjoitetaan hyvin lyhyiksi ja käyttäjät laajentavat niitä pikkuhiljaa kunnes niistä tulee isompia. Hyvä kirja on hyvä pilkkoa omille sivuilleen, jolloin sitä on helpompi lukea ja lisätä niihin tietoa. Monesti samaan kirjaan kuuluvat sivut kannattaa selkeyden vuoksi yhdistää tyyliin: "kirjannimi"/"sivunnimi". Osoitteesta "kirjannimi" voit laittaa linkit muihin osioihin. Tällöin voit viitata kirjan alemmalla tasolla oleviin sivuihin linkittämällä <nowiki>[[/alasivu/]]</nowiki>, eikä sinun tarvitse kirjoittaa <nowiki>[[Kirjannimi/alasivu]]</nowiki>. Samalla tasolla oleviin sivuihin voit viitata kirjoittamalla <nowiki>[[../toinensivu/]]</nowiki> ==Piristystä ja luettavuutta== Kuvat piristävät tekstiä, siksi niitä on hyvä lisätä havainnollistamaan ja selkeyttämään tekstiä. Jaa teksti kappaleisiin ja mahdollisesti käytä sopivia väliotsikoita, sillä yhteenkirjoitettu ja kappaleimaton teksti puuduttaa lukijan hyvin nopeasti. 1165 12659 2006-05-27T15:01:55Z Mzlla 323 kh {{wikikirjasto-ohje}} '''Keskustelusivu'''-sivu on yksi wikien ominaisuuksista. Tällä sivulla Wikikirjaston käyttäjät voivat vaihtaa mielipiteitään sivuista. Keskustelusivulle pääsee painamalla otsikon päällä olevaa toista välilehteä. Tämä sivu johtaa sivun omalle keskustelusivulle. Keskustelu toimii sivuavaruudessa Keskustelu:sivun nimi, näin voidaan käyttää suoraa linkkiä halutulle sivulle URL:ssa. == Keskustelusivun rakenne == Keskustelusivulla voidaan vaihtaa mielipiteitä sivun neutraalista näkökulmasta tai sivun ristiriitaisista näkökulmista sekä äänestää niistä. Uuden keskustelun voi aloittaa välilehdestä '''+'''. jolloin kirjoitetaan aiheen uusi otsikko ja omat mielipiteet. Keskustelusivulla voidaan vaihtaa mielipiteitä aiheista käyttämällä jokaisen otsikon '''muokkaa'''-toimintoa oikeassa laidassa. Mielipiteisiin vastaaminen tapahtuu usein sisentävästi, jolloin käytetään kaksoispistettä ( : ) sisentämään omaa tekstiä. Useaa kaksoispistettä käyttämällä teksti sisentyy yhden pykälän jokaista kaksoispistettä kohti. Keskustelusivun omat kommentit on aina allekirjoitettava. Wikeissä tämä käy helposti kirjoittamalla kommentin loppuun <nowiki>--~~~~</nowiki> tai painamalla sivun yllä näkyvistä pikanäppäimistä allekirjoitusta. Sivu tallennetaan käyttäen painiketta '''Tallenna sivu'''. 1166 5443 2005-03-28T16:57:12Z Anssi 34 {{wikikirjasto-ohje}} Wikikirjasto on vapaa kaikille sen käyttäjille ja kaikki sen käyttäjät voivat muokata artikkeleita, artikkeleita sotketaan eli vandalisoidaan. Sivun vanhan version voi kuitenkin aina korvata wikissä. ==Kuinka korvan sivun nykyisen version vanhemmalla== * Sinun on valittava '''historia'''-välilehdeltä haluamasi vanhempi versio painamalla päivämäärän päältä. Esimerkiksi ''3. maaliskuuta 2005 kello 18:59:41''. *Eteesi aukeaa sivun aikaisempi versio, jonka jälkeen painat '''muokkaa'''-välilehteä. *Kirjoita yhteenvetoon ''palautus'' ja paina '''Tallenna sivu'''. ==Jatkuva käyttäjän vandalisointi== Jotkin käyttäjät muokkaavat sivuja, ehkä tietämättään että se haittaa muiden wikikäyttäjien käyttöä, ja aiheuttaa heille lisää työtä. Tällaisissa tapauksissa on hyvä informoida käyttäjää esimerkiksi heidän keskustelusivuillaan. Ylläpitäjille on mahdollisuus estää jatkuvat vandalisoinnit poistamalla käyttäjältä mahdollisuus muokkaukseen. Ota yhteyttä jatkuvissa vandalisoinneissa ylläpitäjiin. 1167 12663 2006-05-27T15:08:34Z Mzlla 323 {{wikikirjasto-ohje}} {{wikikirjasto-ohje}} Normaalit Wikikirjaston käyttäjät eivät voi poistaa luotuja sivuja. Poistaessasi sivulta kaiken tekstin ei se häviä ainoastaan sivu jää tyhjäksi, mutta historia sivulla on sivun aikaisemmat muokkaukset. Sivujen poistoon pystyvät ainoastaan ylläpitäjät. Mikäli sivu on [[w:Wikipedia:Roska|roskaa]], laita sen alkuun <nowiki>{{roskaa}}</nowiki>-komento, jolloin sivu merkitään roskaksi. Ylläpito huomaa roskat ja voi poistaa sivun. Mikäli haluat ohjata sivun toiselle sivulle, voit asettaa uudelleenohjauksen käyttäen koodia '''<nowiki>#REDIRECT [[Sivun nimi]]</nowiki>'''. == Sivun siirtäminen == Kaikki rekisteröityneet käyttäjät voivat vaihtaa sivun nimeä. Tämä tapahtuu siirrä-välilehdeltä, jolla annetaan uuden sivun nimi. Sivua ei voida kuitenkaan siirtää jo olemassa olevan sivun päälle vaan ylläpitäjän on poistettava sivu. Vanhasta sivun osoitteesta tehdään automaattinen uudelleenohjaus uudelle sivulle. Sivun siirtäjän on kuitenkin huomattava että kaikki olemassa olevat linkit kuitenkin osoittavat edelleen vanhaan osoitteeseen ja nämä sivun linkit on korjattava. 1168 14036 2006-06-18T06:39:55Z 212.146.42.219 /* Toimenpiteet */ Tämä käyttöohje on suunnattu Topfield TF5X00, tuttavallisesti "Toppy" PVR-laitteen käyttäjille. Toppy on kiintolevyllä varustettu kahden virittimen digitv-boksi. Laite sisältää mahdollisuuden tietojen siirtoon tietokoneen ja Topfieldin välille USB 2.0 -portin kautta. Tarkempia tietoja löytyy [http://www.topfield.fi/html/sivu.cfm?id=171 maahantuojan suomenkielisistä esitteistä] (PDF-tiedostoja). Tässä käyttöohjeessa kiinnitetään vähemmän huomiota itse laitteen peruskäyttöön. Toki kaikki materiaali on tervetullutta. Sitäkin enemmän keskitymme tiedostojen siirtoon ja siihen liittyviin asioihin. Lisäksi laitteen päivittämiseen ja sen "rautaan". Kaikenlainen materiaali on tervetullutta. Ole hyvä ja muokkaa rohkeasti ylhäältä kohdasta ''muokkaa''. Ohjeita saat vasemman kulman kohdasta ''Ohje''. ==Sisällysluettelo== Topfield TF5X00 *[[Topfield TF5X00|Sisällysluettelo]] *[[Topfield TF5X00#Kytkentä|Kytkentä]] *[[Topfield TF5X00#Käyttövinkkejä|Käyttövinkkejä]] *[[Topfield TF5X00#Virhetilanteet ja niistä toipuminen|Virhetilanteet ja niistä toipuminen]] *[[Topfield TF5X00#Tallennusten hallinta|Tallennusten hallinta]] **[[Topfield TF5X00/DVDn Poltto|DVDn Poltto]] *[[Topfield TF5X00#Tiedonsiirto Toppyn ja tietokoneen välillä|Tiedonsiirto Toppyn ja tietokoneen välillä]] *[[Topfield TF5X00#TAP-ohjelmat|TAP-ohjelmat]] **[[Topfield TF5X00/JAGsEPG Ohje|JAGsEPG Ohje]] *[[Topfield TF5X00#Firmware (versiot, bugit (myös "virallinen" bugilista))|Firmware (versiot, bugit (myös "virallinen" bugilista))]] **[[Topfield TF5X00/Bugit|Bugit]] ***[[Mar15 2006 viat ja toiveet]] ***[[Feb20 2006 viat ja toiveet]] ***[[Sep12 2005 viat ja toiveet]] *[[Topfield TF5X00#Kiintolevyn vaihto|Kiintolevyn vaihto]] *[[Topfield TF5X00#Tekniset tiedot|Tekniset tiedot]] *[[Topfield TF5X00#Linkit|Linkit]] == Kytkentä == * [http://www.mediaplazashop.com/bilder/Digi/Topfie1.gif Takapaneelin kuva] (ANT1 out = RF LOOP 1 OUT ja ANT2 out = RF LOOP 2 OUT) Antenniliittimiä on takapaneelin vasemmassa laidassa ANT1 in ja ANT1 out sekä ANT2 in ja ANT2 out ja takapaneelin keskikohdilla RF in ja RF out. ANTit menevät virittimille 1 ja 2. RF on (hyvä) vahvistin. Signaali heikkenee kun se menee virittimen läpi. Jos signaalin jakaa ennen virittimille menoa, niin molemmat virittimet saavat samantasoista signaalia, eikä kakkosvirittimen tarvitse tyytyä ykköseltä tulevaan heikompaan signaaliin. * '''Peruskytkentä:''' seinä → ANT1in, ANT1out → ANT2in (Ja ANT2out → tv, jos haluaa . Tämä ei ole pakollinen, koska SCART-kaapelilla digikuva ja -ääni telkkariin). * '''Heikko signaali -kytkentä nro 1:''' seinä → RF-in, RF-out → ANT1-in, ANT1-out → ANT2-in (ja ANT2-out → tv, jos haluaa katsella analogisia kanavia). * '''Heikko signaali -kytkentä nro 2:''' seinä → RF-in, RF-out → [http://www.elfa.se/elfa-bin/dyndok.pl?lang=fi&dok=2005968.htm T-haaroitin] josta omat kaapelit sekä ANT1-in että ANT2-in (ja ANT2-out → tv, jos haluaa katsella analogisia kanavia). * '''Jos ei onnistu, katso''' [http://www.toppy.org.uk/documents/The_unofficial_Toppy_Quick_Start_Guide%20%28draft%29.pdf epävirallinen käyttöohje], jossa hyviä kuvia. Note: Kierrätettäessä signaali toppyn RF-in ja RF-out:in kautta saadaan käyttöön Toppyn hyvä antennivahvistin. == Käyttövinkkejä == === Näppäimet === * 0 - Nolla - ** Muuttaa näyttötiloja: 4:3 Keskiosa -> 4:3 Postiluukku -> 16:9 Täysi. ** Käynnistyksen yhteydessä estää TAP-ohjelmien latautumisen. * 1-9 - Muut - Toiston aikana toisto siirtyy tallenteessa xx % kohdalle. Esim. näppäilemällä toiston aikana ''5'' siirrytään tallenteen kohtaan 5% ja näppäilemällä ''75'' siirrytään tallenteen kohtaan 75 %. * Valkoinen - Toiston aikana määrittää ko. tallenteen uudelleentoistettavaksi. === Tekstityksen sijainnin muuttaminen === * Tietoikkunan paikan muuttaminen (Menu / Järjestelmän asetukset / Tietoikkunan sijainti) määrää myös tekstityksen paikan näytöllä (ei ole testattu DVB -tekstityksellä) === Kameleon kaukosäädin === * Kaukosäätimen koodi on 1206. * Masterpiecen koodit Sat: 1783, 1784, 1785. Puhelinpäivitys onnistuu. === Kelaus === * Toppyn kelausnopeudet ovat 2, 4 ja 6-kertainen nopeus. Kelatessa näkyy jokainen ruutu, joten esimerkikisi tallennetta kopioidessa voidaan käyttää tuota 6x-nopeutta. Nopeampi, kuvaton kelaus toimii toiston aikana pitämällä >> tai << -näppäintä pohjassa. * Tallenteessa voi myös hyppiä syöttämällä prosenttiluku numeronäppäimillä, 1..3 numeroa (508 = 50,8%). * Yksi tapa siirtyillä tallenteessa on hyppiä taaksepäin sinisellä nappulalla ja eteenpäin keltaisella. * Ehkä kätevin tapa tallenteessa siirtymisille on erilaisia TAP-ohjelmia, joilla voidaan ohjelmoida nappuloita siten, että niillä voidaan hyppiä tallenteessa haluttu aika eteen ja taaksepäin. === Laitteen sammuttaminen ajastetun tallennuksen päätteeksi === * Kun Toppy jää tallentamaan illalla ohjelmaa, paina virtanäppäintä kerran. Kone kysyy "Haluatko sammuttaa...", jätä kone tähän tilaan. Toppy sammuu automaattisesti tallennuksen päätyttyä. * Toinen tapa on laittaa uniajastin päälle. Jos ajastimen asettaa sammuttamaan laitteen 10 minuutin kuluttua, laite laskee ajan minuuttiin saakka, tämän jälkeen odottaa käynnissä olevien tallennusten loppumista, niin pitkään kun tallennukset kestävät, ja vasta tämän jälkeen sammuttaa laitteen. === Editointi === # Kun toppy toistaa tallennusta, paina play (>), niin että keltainen palkki (progress bar) tulee näkyviin ylälaitaan. # Kelaa haluamaasi kohtaan ja merkitse kohta painamalla valkoista nappulaa. # Kelaa eteen/taakse, valittu alue näkyy violettina. # Kun olet haluamassasi paikassa, paina sinistä nappulaa. Tällöin tulee valintaruutu "Valittu alue leikataan, tallennetaanko vai poistetaanko?" Vaihtoehdot Tallen/Leikkaa/Peruuta. ## Jos tallentaa, alue leikataan ja juureen tulee uusi tiedosto, jonka nimen lopussa lukee (CUT)-1. ## Jos leikkaa, alue poistetaan. ## Jos peruuttaa, ei tehdä mitään. * Siis nuo '''molemmat tallenna/leikkaa poistaa alkuperäisestä ohjelmasta pätkän''', niillä ei siis voi kopioida mitään! Ole tarkkana kun merkitset leikkauskohtia. Kursori pysähtyy kohtia valitessa siihen kohtaan mihin se kelatessa jää, se ei siis liiku mukana kun katsot tallennetta Progres Bar näkyvillä. * Tiedoston voi kopioida vaikka tietokoneella, tai kun katsoo tallennetta voi painaa rec, jolloin laite kopioi toistettavaa pätkää. Tiedoston nimen perään tulee (COPY)-1. Ohjelman voi kopioida nopeasti, kun laittaa 6X pikakelauksen päälle.gv ==Virhetilanteet ja niistä toipuminen== * Joskus Toppyä sammutettaessa laitteen ja joskus myös tv:n näytöllä vilkkuu neljä pistettä. Tämä tarkoittaa, että laite ei ole sammunut oikein. Tuon jälkeen se ei esimerkiksi osaa herätä tallennukseen. Jos näet nuo neljä pistettä, niin käynnistä laite uudelleen ja sammuta onnistuneesti. * Jos laite sekoilee toistuvasti, esimerkiksi näyttö ei näytä kanavan numeroa, vaan kellonaikaa, vaikka laite olisi päällä, niin '''irroita sähköjohto töpselistä ja anna laitteen olla hetki ilman virtaa'''. Vaikka 15 sekuntia. Uudelleen käynnistämisen jälkeen pitäisi toimia normaalisti. ===Suositeltava ajan asetus === Toppyn kello on huono. Se jätättää aika reilusti. Tästä johtuen kannattaa laittaa asetukseksi Menu/Järjestelmän asetukset/Kellonajan asetus/Tila: '''Autom.''', eli automaattiaika, jolloin toppy säätää oman kellonsa lähetteestä saamansa oikean ajan mukaan. '''HUOM!''' Tästä johtuen ajastuksia saattaa jäädä tallentumatta, koska kun laite herää tallennusta varten ja automaattisesti säätää jäljessä olevan kellonsa oikeaan aikaan, saatetaankin hypätä ajastuksen alkuajan yli ja tallennus ei ala. Tämän vuoksi olisi hyvä, jos laite olisi päällä ainakin muutaman kerran viikossa, mieluiten joka päivä. Tämän voi toteuttaa laittamalla ajastus (ei välttämättä tallennus) tapahtumaan vaikka joka yö. Tällöin kello pysyy oikeassa ajassa ja tallennukset onnistuvat. Jos käytössä on JAG's EPG, niin tämä hoituu samalla kun JAG's käy hakemassa ja tallentamassa EPG:n kovalevylle öisin. ===Salattujen kanavien pikselöityminen=== Joskus tallennettaessa toista kanavaa salatuilta kanavilta tuleva ohjelma pikselöityy. Tämän korjaamiseksi voit kokeilla seuraavia konsteja: * Paina hetkeksi pause ja jatka sitten katsomista noin 10 sekuntia viivästettynä. * Käy toisella kanavalla * Jaa antennipiuha molemmille virittimille, sen sijaan, että kierrättäisit sen ykkösvirittimeltä kakkoselle. * Koneen sammutus ja uudelleenkäynnistys yleensä auttaa. ===Katosiko tallennettu ohjelma?=== Joskus tallennettu ohjelma on tallentunut toppyn kovalevylle, mutta sitä ei näy tiedostolistauksessa. * Mene Altair ohjelmalla Data Files kansioon ja katso onko ohjelman niminen tiedosto olemassa. Jos on, niin lisää siihen .rec pääte. Tämän jälkeen se näkyy ohjelmalistauksessa ja pitäisi toimia normaalisti. * Tallenteiden nimissä kannatta välttää kirjainta '''à''' niinkuin nimessä "Carnivàle". Jos nimessä on tuo kirjain, se ei välttämättä näy (joskus näkyy) tiedostolistauksessa. Nimen voi käydä muuttamassa myös jälkikäteen Altairilla, kuten edellisessä kohdassa. Tai helpommin jo ajastusvaiheessa. ===Invalid File?=== Jos tallennetta editoidessa tapahtuu virhe tai sähkökatko yllätää kesken tallennuksen, voi syntyä tiedosto, jonka koko on suurempi kuin 0kB, ja tiedoston tiedoissa on teksti "Invalid File". Toppy ei suostu enää toistamaan tiedostoa. Tiedostoa voi yrittää katsoa esim. seuraavilla konsteilla: * Siirrä tiedosto tietokoneelle ja katso se esimerkiksi Mplayer ohjelmalla. * ImproBoxin jossain versiossa on tiedostonpalautus-toiminto, voit kokeilla sitä. * recFixer-tapia kannattaa kokeilla * Project-X ohjelmalla voit kokeilla muuttaa tiedoston vaikka .m2p muotoon ja nimetä sen .mpg:ksi. Tämän jälkeen sen voi katsoa jollakin tietokoneesta löytyvällä ohjelmalla, joka toistaa mpg tiedostoja. Tämä on varmin tapa. ===Tuplatallenteita JAG's EPG:llä=== Kun käytössä on automaattiaika ja tekee JAG's EPG:llä automaattisia ajastuksia hakusanojen perusteella, voi joskus tulla tuplatallennuksia, joista toinen väärään aikaan. Kun toppy käynnistyy, sen kello tai EPG on joskus hetken (puoli minuuttia) kaksi tuntia väärässä ajassa. Jos JAG's tekee automaattiset ajastukset tällöin, ne menevät väärään aikaan. Ongelmasta selviää, kun laittaa JAG'sin asetuksista ajastukset tapahtumaan optiolla scan (haku) sekä kanavallaoloajan 120 sekuntiin (EPG scan time for each channel). Tällöin ajastukset tehdään sen jälkeen kun EPG tiedot on haettu (yöllä). Kello on ehtinyt mennä oikeaan aikaan. Ajastuksia ei siis kannata tehdä joka kerta laitteen käynnistyessä. Asetusvalikkoon pääset menemällä ohjelmaoppaaseen esim. painamalla ensin "Guide"-näppäintä ja sen jälkeen "Menu"-näppäintä. ===Virhekoodit=== [http://members.optusnet.com.au/~toppytools/errors.html http://members.optusnet.com.au/~toppytools/errors.html] * NOTE: ## indicates quantity of remaining data blocks. * ot## OTA downloading in progress. * dn## UART downloading in progress. * AP## Writing the firmware to flash memory. * Fd## Writing the channel data to flash memory. * Ed## Writing the EEPROM data. * Fd## Writing the channel data to flash memory. * E-01 Data error in downloaded data via UART (corrupted data). * E-02 Corrupted firmware in flash memory. * E-03 Communication error with UART. * E-04 Error in writing flash memory. * E-05 Downloaded data to big for flash memory. * E-06 Error in system ID. Firmware incompatible with receiver. * E-07 Error in system ID. Firmware incompatible with receiver. * E-08 Error in downloaded data format. * E-09 Error in reading EEPROM. * E-10 Error in writing EEPROM. * E-11 Unsupported flash memory. * E-12 OTA timeout error. * E-13 Data error in downloaded data via OTA (corrupted data). * End Download finished successfully. == Tallennusten hallinta == Toppyn tallenteet (.rec) ovat DVB MPEG2 Transport Stream (DVB MPEG2 TS) -muodossa. Tämän lisäksi tiedostossa on metadataa. Tiedostot siirretään USB-kaapelilla PC:lle esimerkiksi valmistajan tarjoamalla Windows-pohjaisella Altair-ohjelmalla. 1GB siirtyy maksiminopeudella noin 10-15 min (Turbo mode, jonka aikana kaukosäädin ei ole käytettävissä. Myös käynnissä olevat nauhoitukset katkeavat.). Jos on kiinnostunut rakentelusta, niin voi saada 1GB:n siirtymään jopa 2 minuutissa: [http://www.cyvr.de/topfield/ http://www.cyvr.de/topfield/]. Muitakin keinoja tiedon siirtoon on. Rajapinta on avoin, joten netissä on jo jaossa esimerkiksi FTP-palvelin, joka tukee yhteyttä boxiin. '''Huom!''' Tiedostojen nimet on nimettävä windows-kelvollisiksi ennen siirtoa. Muuten siirto näyttää tapahtuvan, mutta PC:lle ei lopulta tule mitään. === .rec tiedostojen katselu ja editointi tietokoneella === Helpoin tapa Windows ympäristössä on käyttää [http://www-user.tu-chemnitz.de/~mfie/index.php?software=mpui MPUI] ohjelmaa, jossa on graafinen käyttöliittymä Mplayer-ohjelmaan. MPUI-sivut neuvovat, miten saat imuroitua yhdessä zipissä MPUIn ja Mplayerin ja antavat yksinkertaisen asennusohjeen. Tallennettua ohjelmaa (.rec-tiedostoa) voi katsella suoraan. Ylen DVB-tekstitykset eivät kuitenkaan ole tuettuna. Mplayerin voi imuroida myös suoraan [http://www.mplayerhq.hu mplayer] ja käyttää ilman graafista käyttöliittymää, mutta readme.txt-tiedossa kuvatuilla näppäimillä pärjää hyvin. Näppäimet voi [http://www.mplayerhq.hu/DOCS/HTML/en/control.html konfiguroida]. Tallennuksen voi purkaa videoksi, audioksi ja YLEn kanavien kohdalla lisäksi tekstitystiedostoksi (m2v,mpa/ac3,sup). Tähän soveltuu Java-pohjainen DVB-demux työkalu ProjectX. Ohjelma jaetaan lähdekoodina. Kääntämiseen ja ohjelman ajamiseen tarvitset Java-ympäristön. ([http://java.sun.com Download JDK 5.0 Update 6] , koko n. 50 MB). ProjectX löytyy valmiiksi käännettynä mm. [http://doom9.net/ Doom9:n] [http://www.doom9.org/software.htm ohjelmasivulta]. [http://download.videohelp.com/~download/ProjectX_090.4.00.zip Täältä] löytyy Javan sisältävä paketti. Tämä on välttämätöntä tallenteen muodon ja sen sisältämän lisäinformaation vuoksi. Mac OS X:ssä ja Windows XP:ssä on helppo käyttää [http://www.squared5.com/ MPEG Streamclip] -ohjelmaa, jolla voi ladata tallenteen Toppyltä, suorittaa kevyttä editointia (esim. leikata pois mainoskatkot) sekä tallentaa muokatun videon demuxattuna tai mm. Quicktime-, DivX- tai DV-formaatissa. Beta-versiolla (1.0.1b2) voi tallentaa myös .rec -tiedostona. MPEG Streamclip tarvitsee lisäksi Applen 20 euroa maksavan [http://www.apple.com/quicktime/mpeg2/ MPEG-2 Playback Componentin] tai ilmaisen [http://www.free-codecs.com/download/QuickTime_Alternative.htm QuickTime Alternativen]. === .rec tiedostot DivX:ksi === # Altairin kautta .rec tiedosto PC:hen # Lataa ProjectX:n uusin versio (nyt on saatavilla myös tavallisen Windows asentajan ja javan kanssa samassa paketissa: http://www.savefile.com/files.php?fid=1224205) # Älä käytä DEMUXia ProjectX:ssa vaan konvertoi .rec tiedosto suoraan => .m2p :ksi (ProjectX > Napsauta "Prepare" ja valitse Demux:n sijasta "TO M2P"). Sen jälkeen kun olet saanut tuo tiedosto valmiiksi, niin MUUTA KÄSIN .m2p pääte .mpg :ksi (jotta DivX Converter hyväksyy tuon tiedoston) # Vedä tuo .mpg DivX Converterin päälle ja siinä on sinulla haluamasi DivX! === Tallenteen siirto DVD:lle === Kun .rec-tiedosto on muunnettu MPEG2-videoksi ja äänitiedostoksi, on ne muunnettava DVD:lle kelpaavaan muotoon. Tähän soveltuvat ilmaisohjelmat, kuten [http://www.ifoedit.com/ IfoEdit] tai [http://www.videohelp.com/~liquid217/dvdauthorgui.pl DVDAuthorGUI]. DVD:n authorointiin ja polttoon on useita oppaita netissä. Kannattaa tutustua vaikkapa [http://www.vcdhelp.com/ VideoHelp-sivustoon] * [[Topfield_TF5X00/DVDn_Poltto|DVD:n poltto kokonaisuudessaan.]] Suomenkielisiä ulkopuolisia oppaita koko prosessiin: * [http://www.dvdplaza.fi/forums/showthread.php?t=25778 Foorumeilta]. * [http://www50.brinkster.com/topfield/ Brinksterin ohje] * [http://www.kotiposti.net/khaho/toppylinux.html Muunnos (ja tiedostojen siirto boxista) Linuxilla] === Salatuilta kanavilta tallennetut ohjelmat === Jotta salatuilta kanavilta tallennettuja ohjelmia voisi katsoa myöhemmin, salaus kannattaa purkaa kopioimalla tiedosto. * Laita toisto päälle ja paina rec, kopiointi alkaa. Voit laittaa 6 kertaisen kelauksen päälle, tämä ei vaikuta kopioon. Alussa saattaa esiintyä muutaman sekunnin nykimistä. Kannattaakin aloittaa kopiointi hieman ennen ohjelman alkua. Kopioitu tiedosto tulee päähakemistoon (Data Files). * Jos kopiota ei ole purettu, eikä toppy suostu enää näyttämään tallennetta, kokeile näitä: ** Laita toppy auki sille kanavalle, jolta ohjelma on tullut. Aloita tallenteen katselu. Odota muutamia minuutteja, niin tallennus alkaa näkyä. ** Aloita tallenteen katselu ja ota ohjelmakortti pois koneesta. ** Jos laitteesi kovalevyllä on jokin toinen suunnilleen samoihin aikoihin tehty purettu tallenne (vihreä $ -merkki), katsele sitä hetken aikaa ja yritä sen jälkeen avata uudelleen tuo purkamatta jäänyt tallenne. ==Tiedonsiirto Toppyn ja tietokoneen välillä== Toppyn ja tietokoneen (PC, MAC, Linux) välillä voi siirtää dataa USB 2.0 yhteydellä molempiin suuntiin. Windowsia käytettäessä tarvitset Topfieldin tekemän [http://www.topfield.co.kr/data/product/firmware/Altair_1.250.zip Altair] ohjelman. === USB-ajurien asennus käsin === Aina USB-ajurien asennus ei onnistu automaattisesti. # Pura Altair-ohjelman paketti temp-kansioon # Temp kansioon ilmestyy TfBulk.inf ja TfBulk.sys -tiedostot. # Toppy kiinni koneeseen USB-kaapelilla # Toppyyn virta # "Löytynyt tekniikkaa, neuvo ajurien sijainti!" -> se temp-kansio, tai mihin puritkaan nuo .inf ja .sys tiedostot # Altair päälle ja siirtelemään... Jos asennus ei kuitenkaan onnistu, niin kokeile jotain näistä: # Kokeile toista USB-porttia. # Vaihda USB johto, se voi olla viallinen tai huonolaatuinen. # Älä käytä yli 5 metrin USB-johtoa. # Katso laitehallinnasta onko jokin usb-laite jumissa. Mene vikasietotilaan ja kokeile asentaa siellä: Jos asennus epäonnistuu, niin poista edellinen asennus (siis ne keltaiset kysymysmerkit) ja sitten buutti (johto irti tällöin myös!), jotta löytää laitteen uudestaan ja tietokone "unohtaa" asennuksen. Vasta tämän jälkeen uudestaan asennusyritys. Toinen tapa on tehdä asennus sitten vikasietotilassa, jolloin tietokone ei "muista" epäonnistunutta asennusta. Vikasietotila saadaan buuttaamalla ja kun kone uudelleenkäynnistyy paina F8, sitten tulee valikko ja valitset vaihtoehdon Safe Mode eli vikasietotila. ===Huomioitavaa tiedostoja siirrettäessä === * Siirrettävän tiedoston nimi ei saa sisältää kaksoispistettä, tai muita erikoismerkkejä ( \ / : * ? " < > |). Jos siirtää vaikka tiedostoa "Elokuva: barfly.rec", niin tietokoneelle ilmestuu nollan kilotavun kokoiselta näyttävä tiedosto, jonka nimi on "Elokuva". Tämä johtuu siitä, että Windows:issa tiedoston nimessä ei saa olla kaksoispiste-merkkiä, koska silloin NTFS-tiedostojärjestelmään luodaan "Elokuva"-nimiseen tiedostoon vaihtoehtoinen tietovirta (alternate data stream). Tiedosto "Elokuva" pitää sisällään siirretyn tiedon, vaikka sen pituus näyttääkin olevan nolla kilotavua. Vaihtoehtoiset tietovirrat saa selvitettyä Heysoftin LADS- tai Sysinternals:in Mark Russinovich:in STREAMS-ohjelmalla. Jos LADS näyttää, että tiedostossa "Elokuva" on vaihtoehtoinen tietovirta, sen saa kopioitua Windowsin komentoikkunassa käyttämällä vaikka Cygwinin tai GNU cat-ohjelmaa (Windows:in TYPE-komentokin saattaa toimia). Jos LADS:in näyttämä tiedoston polku ja nimi on "H:\TV\Elokuva: barfly.rec", niin komento <I>cat "H:\TV\Elokuva: barfly.rec" &gt;Barfly.rec</I> kopioi tallennuksen tavalliseksi tiedostoksi. Tämän jälkeen tiedoston "Elokuva" voi poistaa. Tiedosto kannattaa nimetä uudestaan toppyllä, tai helpommin Altair-ohjelmassa ennen tiedoston siirtoa. *Jos tietokoneessa on fat32 -levy, niin yli 4G tiedostot eivät siirry. ===Tiedostojen siirto FTP:llä=== Voit siirtää tiedostoja myös ftp-protokollaa käyttäen. Tähän tarvitset [http://www.8ung.at/aldarin/ftp4t.html ftp serverin] (freeware). == TAP-ohjelmat == === TAP-ohjelmien käyttö === Topfield-boksien käytettävyyttä voi muokata ja laajentaa käyttäjien tekemillä ohjelmilla. Ohjelmista käytetään nimitystä "TAP" (Topfield Application Program). Tim Crook on kirjoittanut ohjekirjan aloittelijoille [http://www.toppy.org.uk/documents/Installing%20TAPs%20-%20Windows.pdf englanniksi]. TAP-ohjelmat siirretään Toppyyn, ProgramFiles-kansioon. Ohjelmat voi siirtää Windowsissa valmistajan tekemällä Altair-ohjelmalla, joka on saatavilla myös valmistajan kokoaman ohjelmistopaketin mukana [http://www.topfield.co.kr/data/product/firmware/Topfield%20Windows%20Applications%20Setup%201.0.4.zip Topfield Windows Applications Setup 1.0.4.zip]. Linuxissa ohjelmat voi [http://myy.helia.fi/~karte/topfield_5100.html#puppy siirtää puppy]:lla, joka on vapaa, avoimen lähdekoodin ohjelma. Valinnaiset ohjelmat laitetaan "\ProgramFiles"-kansioon ja käynnistyksen yhteydessä automaattisesti ladattavat ohjelmat laitetaan kansioon "\ProgramFiles\Auto Start". Jos "Auto Start" nimistä kansiota ei ole, sen voi itse tehdä. Tai kun TAP ohjelma käynnistetään ensimmäisen kerran niin toppy luo automaattisesti sen nimisen kansion. Kannattaa ensin testata TAP ohjelma, ennen sen siirtämistä Auto Start kansioon. Jos et halua, että TAP käynnistyy automaattisesti, sijoita se Program Files kansioon. Voit käynnistää sen painamalla archive nappia, (jolla saat tallennetut kanavat näkyviin), sitten kelaus eteen/taakse päin (>> tai <<), niin näkymässä vaihtuu Data Files (eli tallennetut kanavat), MP3, ja Program Files. Program Files kansiossa TAPin päällä OK, niin TAP käynnistyy. '''HUOM!''' AutoStart-kansiossa olevien ohjelmien käynnistyksen voi estää painamalla laitteen käynnistyessä kaukosäätimestä "0" (Nolla). === TAP-ohjelmointi === Jos haluat ohjelmoida TAPeja, tarvitset siihen kääntäjän * [http://tap.berlios.de/ http://tap.berlios.de/] === Suositeltavia TAP-ohjelmia === Erittäin kattava listaus TAP-ohjelmista: [http://tapworld.eu.tt/ TAPWorld] * [http://board.topfield.de/viewtopic.php?t=16459 JAG's EPG, Saksa], [http://www.toppy.org.uk/forum/viewtopic.php?t=497&postdays=0&postorder=asc&start=0 JAG's EPG, UK] ** Osaa ajastaa hakusanojen perusteella automaattisesti. ** Monipuoliset näkymät ohjelmistoon. ** Lisää etäkäytettävyyden Toppyyn. ** EPG toimii huomattavasti luotettavammin kuin alkuperäinen (osaa tallentaa tiedot kovalevylle) - ei enää tyhjiä taulukoita. ** [[Topfield_TF5X00/JAGsEPG_Ohje|JAGs EPG:n käyttöohje]] ** JAG's EPG -ohjelma vanhenee aina välillä ja joudut asentamaan uuden ohjelmaversion muutaman kuukauden välein. Jos näet teksin "Old version", hae ja asenna uusin versio JAG's EPG:stä. Tällä hetkellä uusin stabiili versio on 2.7d. Versio 3.0 on myös jo kokeilukäytössä. ** Ilmainen (ohjelman tekijä aikoo ilmeisesti tehdä ohjelmasta myöhemmin maksullisen) * [http://members.westnet.com.au/web/acullen/topfield.htm ProgressBarKeys (PBK)] ** Sveitsiläinen linkkuveitsi Toppyyn. ** Maksullinen (hinta AUD$20, n. 12,50 EUR), demo saatavilla ** ProCaster PVR5101C:ssä ei toimi kaikki PBK:n featuret, ilmeisesti ProCasterin pyöristetty käyttöliittymä näyttää TAPeillekin erilaiselta. ProCaster-yhteensopivuus tulossa kun/jos tekijä ehtii. * [http://tonyspage.abock.de/TAPS/ Backup Settings] ** Kaikki asetukset talteen. * [http://improbox.gerti.de/ ImproBox] ** Info-näkymä toimivaksi. ** Maksullinen (3 eri versiota, hinnat 5/10/15 EUR), demo saatavilla ** Huom! Uusin maksullinen Improbox EI toimi March10-firmiksellä. Kuitenkin ilmainen 1.01 toimii! ** Nykyisissä ImproBox-versioissa on käynnistymisongelmia TF5100-laitteissa. Ratkaisu on siirtää Altair-ohjelmalla improbox.ini -tiedosto boksista omalle tietokoneelle, lisätä sinne rivi 'LastTimerlist=-1' ja siirtää muutettu improbox.ini takaisin boksiin. Esim. uusin ImproBox v1.43 toimii tällä parametrilla erinomaisesti Suomen markkinoilla myydyssä TF5100PVRc-laitteessa, jossa on käytössä May04, 2005 firmware. HUOM! Vaikka laittaisit ohjelman 'Auto Start' kansioon ohjelman automaattista lataamista varten, niin tiedoston improbox.ini on silti oltava kansiossa 'ProgramFiles'. * [http://simonc.sitesled.com/ QuickJump] ** Ohjelmoi kaukosäätimen kuusi alinta nappulaa hyppynapeiksi monipuolisin säädöin. * [http://www.netgio.com/ MP3 Jukebox] ** Hyvä MP3 soitin toppyyn. ** Mp3 tiedostoja voi olla tuhansia. ** Full Random/Folder Random/Playlists/Antiplaylist/Folder Art yms... == Firmware (versiot, bugit (myös "virallinen" bugilista)) == Firmware on laitteen sisäinen ohjelmisto, jota käyttäjät eivät voi muuttaa. Toppyn ohjelmiston voi päivittää joko USB- tai RS232-liitynnän kautta Topfieldin jakamien Download Tool -työkaluohjelmien avulla. Topfield päivittää firmwarea silloin tällöin. Toistaiseksi Topfieldin firmware-päivityksiä ei liene ollut maanpäällisessä eikä kaapeliverkkojenkaan jakeluissa. ===Tunnetut ongelmat=== [[Topfield_TF5X00/Bugit|TF5100:n bugilista wikissä]] ("virallinen" ja toivottavasti ylläpidetty bugilista) Masterpiece *[http://www.dvdplaza.fi/forums/showthread.php?t=45389 Topfield TF5100PVR Masterpiece Oct04] ** Oct04-ohjelmistoversion bugilista. Muut (vanhat TF5100 bugilistat, joissa keskustellaan bugeista, mutta joiden bugilistoja kukaan ei ylläpidä) * [http://www.dvdplaza.fi/forums/showthread.php?t=37918 Topfield TF5100PVRt May04 Bug report] ** May04-ohjelmistoversion bugilista. Versiotunnisteen loppu, 04, ei viittaa vuosilukuun 2004. * [http://www.dvdplaza.fi/forums/showthread.php?t=35230 Topfield TF5100PVRt Bug report] ** Aikaisempien versioiden bugeja. Kaikki kuvatut ongelmat eivät ole aina kaikissa olosuhteissa toistettavissa. (Kommenttina) * [http://www.dvdplaza.fi/forums/showthread.php?t=41431 Topfield TF5100PVR Sep12 Bug report] ** Ylen tekstitykset enää n. puoli sekuntia etuajassa, jotkut ovat raportoineet, että tekstejä jää näkymättä enemmän. (Ennen oli n. 2-3 sekuntia etuaikaisuutta). ** Parannettu teksti-tv. Alisivut jäävät muistiin, vaikka sivua vaihtaa sekä kun laittaa teksti-tv:n pois ja takaisin päälle, avautuu edellinen sivu. (Eikä aina sivu 100). ** MTV3:n teksti-tv:n alisivut eivät toimi ja teksti-tv menee jumiin. ** Discovery Science kanavalta hävisi tekstitys, toimii aikaisemmilla softaversioilla. ===Ohjelmistopäivitykset=== '''Topfield''' * Ao. ohjelmistopäivitykset löytyvät maahantuojan, [http://www.topfield.fi/html/sivu.cfm?id=181 Kjaerulff1:n] tai valmistajan [http://www.i-topfield.com/ Topfield Co, Ltd] nettisivuilta. Tarvitset: # Topfieldin jakaman [http://www.topfield.fi/html/sivu.cfm?id=181 Firmware Downloading Tool] -työkaluohjelman firmwaren päivitykseen. Topfield download tool USB tai Topfield download tool RS232, ohjelmasta on siis eri versiot USB- ja RS232-porttien kautta päivittäjille. Maahantuojan jakamassa työkaluohjelman zip-paketissa on mukana suomenkielinen pdf-muotoinen dokumentti, jossa on neuvottu kuinka firmware-päivitys tulee tehdä oikein. Kattavammat ohjeet alla. # Uusimmat päivityspaketit (HUOM! ole tarkkana että imuroit ja asennat oikean firmwaren laitteeseesi): ## Topfield TF5100PVRt (DVB-T): [http://www.topfield.fi/dokut/TF5100PVR-Topfield-Sys_13406-2006Mar15.zip Firmware Mar15 2006] ## Topfield TF5100PVRc (DVB-C): [http://www.topfield.fi/dokut/TF5100PVRc-Topfield-Sys_12406-2006Mar15.zip Firmware Mar15 2006] ## Topfield TF5100PVRt Masterpiece (DVB-T): [http://www.topfield.fi/dokut/TF5100PVR-MP-Sys_1466-2006Mar15.zip Firmware Mar15 2006] ## Topfield TF5100PVRc Masterpiece (DVB-C): [http://www.topfield.fi/dokut/TF5100PVRc-MP-Sys_1486-2006Mar15.zip Firmware Mar15 2006] # tai näitä edelliset firmwaret: ## Topfield TF5100PVRt (DVB-T): [http://www.kjaerulff1.com/downloadfile.aspx?did=351 Firmware Sep12 2005] ## Topfield TF5100PVRc (DVB-C): [http://www.kjaerulff1.com/downloadfile.aspx?did=350 Firmware Sep12 2005] '''ProCaster''' * Verkkokauppa.com:in maahantuoma rinnakkaisversio Topfieldeistä. Teknisesti näyttää samalta, firmware-päivitykset eivät kuitenkaan toimi ristiin. 160 GB:n ja 200 GB:n malleissa ainoana erona kotelo ja kovalevyn koko. * ProCaster-firmwaressa Käyttöliittymän grafiikat ja asettelu ovat jonkin verran erilaisia kuin Topfieldissä, tämän seurauksena käyttöliittymään integroituvat (esim menuja käyttävät) TAP:it eivät välttämättä toimi kunnolla. * ProCaster PVR5101C/PVR5102C (DVB-C): [http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=1209 Firmware 2005-Oct05 ja ohjeet] * ProCaster PVR5101T/PVR5102T (DVB-T): [http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=1192 Firmware 2005-Oct05 ja ohjeet] [http://www.digitv.fi/ DigiTV Info], puh. 0306 344 488 ja sähköposti [mailto:info@digitv.fi info@digitv.fi] tukee Kjaerulff1:n maahantuomia Topfield-laitteita. Maahantuojan yhteystiedot löytyvät [http://www.topfield.fi/html/sivu.cfm?id=179 täältä]. ===Ohjelmistopäivitysohjeet=== ([http://members.westnet.com.au/web/acullen/topfield/Firmware.htm Alkuperäiset ohjeet]) '''Täysin pakolliset kohdat lihavoituina.''' # Jos käytät YUV, CVBS tai RGB asetusta niin varmista, että sinulla on käytössä komposiitti tai s-video -kaapeli ja kytkentä toimii. Kohdassa 14 tehdään tehdasasetusten palautus ja se asettaa AV-ulostuloasetukset vakioasetuksiksi (s-video), jolloin YUV, CVBS tai RGB -asetuksella näkyy vain musta ruutu. [Tarkennus: päivitettäessä TF5100c ohjelmistoversiosta Sep12 2005 -> Mar15 2006 lähdön fyysiset asetukset eivät muuttuneet; RGB-asetus pysyi voimassa asetusten palauttamisen jälkeenkin.] # Merkitse ylös kohtien 24 ja 25 asetukset # Ota varmuuskopio ajastuksista (Ei pakollinen. Tämän voi tehdä esim PBK TAPilla.) # Siirrä tai poista kaikki TAPit AutoStart-kansiosta(tai Topfieldin käynnistyessä uudelleen päivitetyllä ohjelmistolla paina 0-näppäintä, ettei autostartista TAPit käynnisty) # Sulje AltAir # '''Sulje Topfield Standby-tilaan''' # '''Kytke USB-kaapeli Topfieldin ja tietokoneen välille''' # '''Käynnistä TFDN_USB, selaa firmware-tiedostoon, valitse se ja klikkaa download''' # '''Käynnistä Topfield''' # Topfieldin (ja television) näytöllä numerot vaihtuvat # '''Odota kunnes näytö(i)llä lukee "End"''' # '''Odota, että Topfield uudelleenkäynnistää itsensä (jotkut mallit)''' # '''Sulje Topfield Standby-tilaan''' # '''Irroita USB-kaapeli''' # Ota virta pois kokonaan esimerkiksi irrottamalla johto seinästä # Laita johto takaisin seinään ja käynnistä Topfield # Suorita tehdasasetusten palautus: Menu/Asennus/Tehdasasetusten palautus # Hae kanavat uudelleen: Menu/Asennus/Kanavien haku # Sulje Topfield Standby-tilaan # Käynnistä Topfield # Aseta aika: Menu/Järjestelmän asetukset/Kellonajan asetukset # Siirrä haluamasi TAPit AutoStart-kansioon käyttämällä AltAir-ohjelmaa, tai siirrä ne takaisin Program Files -kansiosta, jos siirsit ne sinne ennen asennusta. Muista, että järjestys, jossa siirrät TAPit AutoStart-kansioon vaikuttaa niiden käynnistysjärjestykseen. Tämä saattaa vaikuttaa siihen, miten ja mitkä TAPit käsittelevät näppäimien painalluksia. Esimerkiksi PBK ja ImproBox kannattaa ladata ennen muita TAPeja. # Jos otit varmuuskopiot ajastuksista, voit palauttaa ne (ei pakollinen) # Sulje Topfield Standby-tilaan # Käynnistä Topfield # Tarkista ajastukset. Jos kanavien numerot ovat muuttuneet siitä kun ajastukset on tehty, ajastukset eivät toimi oikein # Mene Menu->Järjestelmän asetukset->A/V lähdön asetus ## Aseta TV:n tyyppi: PAL ## Aseta Videolähtö ## Aseta TV:n kuvasuhde # Mene Menu->Järjestelmän asetukset ## Aseta Kuvaruutunäytön läpinäkyvyys ## Aseta Tietoikkunan sijainti # Aseta suosikkikanavalista === Firmwaret === * 5100PVRc - kaapeli ** [http://www.kolumbus.fi/klasu56/tf5100pvrc/TF5100PVRC-Topfield-Sys_12406-2005Mar03.zip Mar03 2005] ** [http://www.kolumbus.fi/klasu56/tf5100pvrc/TF5100PVRC-Topfield-Sys_12406-2005May04.zip May04 2005] ** [http://www.kolumbus.fi/klasu56/tf5100pvrc/TF5100PVRC-Topfield-Sys_12406-2005Aug17.zip Aug17 2005] ** [http://www.kolumbus.fi/klasu56/tf5100pvrc/TF5100PVRC-Topfield-Sys_12406-Sep122005-v1.45.zip Sep12 2005] * 5100PVRt - antenni ** [http://koti.mbnet.fi/lop/topfield/firmwares/TF5100PVR.2004Dec06.rar Dec06 2004] ** [http://koti.mbnet.fi/lop/topfield/firmwares/TF5100PVR.2005Feb23.rar Feb23 2005] ** [http://koti.mbnet.fi/lop/topfield/firmwares/TF5100PVR.2005Mar10.zip Mar10 2005] ** [http://koti.mbnet.fi/lop/topfield/firmwares/TF5100PVR-Topfield-Sys_13406-2005May04.zip May04 2005] ** [http://koti.mbnet.fi/lop/topfield/firmwares/TF5100PVR-Topfield-Sys_13406-2005Aug16.zip Aug16 2005] ** [http://koti.mbnet.fi/lop/topfield/firmwares/TF5100PVR-Topfield-Sys_13406-Sep122005-v1%5b1%5d.45.zip Sep12 2005] ** [http://koti.mbnet.fi/lop/topfield/firmwares/TF5100PVR-Topfield-Sys_13406-2006Mar15.zip Mar15 2006] === Patchatyt Firmwaret === Katso selitys [http://tapworld.eu.tt TAPWorldistä], kohdasta Firmware Patches. FW:n nimen perässä oleva P = Power Restore ja H = HDD. [http://koti.mbnet.fi/lop/topfield/hack_firmwares/ Patchatyt Firmwaret] === Topfieldin firmwaren muunnos ProCasteriin sopivaksi === Verkkokauppa.com ei enää julkaise uusia ohjelmistoversiota ProCasterille, siksi haluttaessa päivittää ProCaster tuoreimpaan ohjelmistoversioon pitää Topfieldin firmware muuttaa ProCasteriin sopivaksi. Ensin pitää imuroida ja purkaa johonkin hakemistoon [http://members.optusnet.com.au/toppytools/apps/TFDPack-GUI.zip TFDPack-GUI] ja vastaavan Topfield-mallin firmware. Sen jälkeen tarkistetaan ProCasterin Asennus-valikosta kohdasta Tiedot laitetunnus, joka esimerkiksi 5102C:lle on 10416. Seuraavaksi käynnistetään TFDPack-GUI, valitaan ylimmäksi Topfieldin firmware ja painetaan Unpack. Kun tulostus päättyy, suljetaan auennut ikkuna ja käynnistetään ohjelma uudelleen. Seuraavaksi vaihdetaan ylimmäksi nimi, jolla uusi firmware halutaan tallettaa. Kohtaan System ID kirjoitetaan ProCasterin laitetunnus. Sen jälkeen painetaan Pack ja käytössä on ProCasterille sopiva firmware. Jostain syystä TFDPack-GUI ei aina löydä käyttämäänsä TFDPack-ohjelmaa, vaan sen joutuu käynnistämään uudelleen kun halutut arvot on syötetty. Ohjelma sentään muistaa viimeksi käytetyt arvot. == Kiintolevyn vaihto == === Yleistä kiintolevystä === DVB -ohjelmien tallennus vie ohjelmasisällöstä riippuen kiintolevytilaa noin 2 GB/tunti. Alkuperäisessä Toppy -mallissa oli 80 GB kiintolevy, myöhemmin myytävissä malleissa 160 GB ja uusimmissa malleissa 200 GB levy. Tallennettuja ohjelmia 80 GB levylle mahtuu siis n. 40 h, 160 GB levylle n. 80 h ja 200 GB levylle n. 100 h. Kiintolevyn voi itse vaihtaa isompaan mutta laitteen avaaminen poistaa takuun. Toppy käyttää 3.5" IDE PATA (Parallel ATA - 'perinteinen IDE-liitäntä') levyä ja toimii jopa 500 GB levyllä. Uusien kiintolevyjen firmware:ssa on usein äänenhallinta ("acoustic management") ominaisuus, jota pääsee säätämään kytkemällä levyn tietokoneeseen ja ajamalla levynvalmistajan ohjelman. Levyn melutasoa voi siten huomattavasti pienentää, mutta samalla levyn suorituskyky hieman huononee. === Toimenpiteet === # '''Hankitaan uusi kiintolevy:''' Normaali PATA- eli IDE- eli lattakaapelilla varustettu 3,5 tuumainen levy. (Testatussa TF-5000PVRt-mallissa oli Samsungin SpinPoint P80 80Gt / SP0822N. Eräässä toisessa TF-5100PVRc laitteessa oli tehtaan jäljiltä Seagate ST3160022ACE P-ATA 160GB, ATA/100, 5400rpm, cache 1MB, haku 8,5 ms. VINKKI: ImproBox TAP v2.1 osaa näyttää käytössäolevan kiintolevyn tyypin avaamatta koteloa). # '''Mielellään maadoitetaan vaihtotyön tekijä jotenkin.''' # '''Jumperoidaan uusi levy masteriksi.''' Levyn mukana tulee ohjeet siihen. # '''Tehdään Toppy virrattomaksi irroittamalla kaikki johdot.''' # '''Kotelo auki:''' Viisi ruuvia. Kaksi sivuilla, kolme takana. Sisältä löytyy jalustallaan pötköttävä kiintolevy. # '''Irroitetaan levy jalustoineen.''' Jalusta pitää sen verran tiukasti kiinni levystä, että kiintolevyn kampeaminen siitä irti kannattaa suorittaa jossain muualla kuin laitteen sisällä. Jalusta on kiinnitetty laitteen pohjaan kahdella ruuvilla. Kannattaa olla tarkkana, ettei irroita vahingossa piirilevyn ruuveja. Virtajohto voi olla hieman tiellä jalustaa irroittaessa, joten se kannattaa ottaa ensin irti. Sen sijaan tiukemman IDE-kaapelin irroitus sujuu paremmin sitten kun jalusta on irti kotelosta. # '''Vaihdetaan levy.''' Testatussa levyssä ruuvit olivat eläimellisen kireällä, joten kannattaa muistaa, että ne aukeavat vastapäivään. Oikean kokoinen ristipää helpottaa paljon. Levyn vaihtamisen jälkeen, ruuvit kannattaa laittaa takaisin kiinni varsin tiukaan, jotta kiintolevy ei ala resonoida. # '''Laitetaan levy takaisin laitteeseen.''' Johdot kannattaa kiinnittää ennen jalustan asettamista paikalleen, sillä muuten kiinnityksen voi joutua tekemään uusiksi, koska johdot eivät ylety. # '''Suljetaan kotelo.''' # '''Laitteeseen virta päälle.''' Toppyn pitäisi tunnistaa uusi levy ja kysyä formatoinnista. Testattu: TF-5000PVRt === Suositeltavia kiintolevyjä === Ao. kiintolevyistä on hyviä kokemuksia Topfield-käytössä. Äänitaso on kohtuullinen, eikä levyn lämpökuorma aiheuta itse laitteelle ongelmia. Sivujen päivittäjät: listatkaa valmistaja, tarkka malli ja levyn koko. # Western Digital Caviar SE 320GB Special Edition (WD3200JB), ks. [http://www.westerndigital.com/en/products/Products.asp?DriveID=117 valmistajan speksit] # Maxtor MaxLine III 300GB ATA133 (7L300R0), ks. [http://www.maxtor.com/_files/maxtor/en_us/documentation/data_sheets/maxline_iii_data_sheet.pdf valmistajan speksit] # (tell me!) == Tekniset tiedot == Toppyn ominaisuudet ja liitännät: * Antennisisäänmenot 2kpl * Kuvaulostulot (resoluutio 720x576) * TF7000 tuleva HDTV-boksi ? Tarkempia tietoja löytyy [http://www.topfield.fi/html/sivu.cfm?id=171 maahantuojan suomenkielisistä esitteistä]. Kuvia Toppyn sisuskaluista löytyy [http://tonyspage.abock.de/topfield_tf5000pvrt_pics.htm Tony's Topfield Info -sivuilta]. == Linkit == * Valmistaja: ** [http://www.topfield.fi Topfield Suomi] ** [http://www.topfield.co.kr/ Topfield] (Korea) ** [http://www.topfield-europe.com/ Topfield-Europe] ** [http://www.topfield.de/ Topfield, Saksa] ** [http://www.topfield.nl/ Topfield, Alankomaat] ** [http://www.topfield-australia.com.au/ Topfield, Australia] ** [http://www.procaster.net/ ProCaster.net] Tuoreimmat firmwaret ja päivitysohjelma * Maahantuoja Suomessa: ** [http://www.kjaerulff1.com/catid.199/36.aspx Kjaerulff1] * Jälleenmyyjiä Suomessa: ** [http://www.gigantti.fi Gigantti] ** [http://www.mustaporssi.fi Musta Pörssi] ** [http://www.verkkokauppa.com Verkkokauppa.com] ** [http://www.audiosavo.fi Audiosavo] ** [http://www.audiopori.fi Audio Pori Oy] ** [http://www.mediaplazashop.com MediaPlazaShop] ** [http://www.satvision.fi/ SatVision] ** [http://www.compusat.fi/ CompuSat] ** [http://www.mbnet.fi/hintaseuranta/tuote.aspx/26387 Lisää myyjiä löytyy MBNetin Hintaseurannan kautta] * Keskustelufoorumit ** [http://www.dvdplaza.fi/ DVDPlaza] (Suomi) ** [http://www.topfield-australia.com.au/frm/default.asp Topfield Australia] ** [http://www.topfield-europe.com/forum/ Topfield-Europe Forum] ** [http://board.topfield.de/ board.topfield.de] ** [http://www.toppy.org.uk/forum/ Toppy UK Forums] * TAP -ohjelmia: ** http://tapworld.eu.tt/ Erittäin kattava listaus TAPeista. ** [http://www.topfield.cc/index-e.html Topfield TAP and Software Directory] ** [http://users.bigpond.net.au/deangelj/TAPlist.htm John's Toppy TAP list] (Pitkä lista. Kuvauksia.) ** [http://www.boeckle-net.de/topfield_taps.htm Topfield TAPS] (mm. Matrix Screensaver MP3/digiradio-toiston ajaksi) * TAP Ohjelmointia ** [http://users.bigpond.net.au/deangelj/ToppyStuff.htm John's Topfield Stuff] ** [http://www.topfield.co.kr/data/product/firmware/TAP%20API_ver1.21_Samples_Utilities_2005Apr07.zip TAP API V. 1.21] ** [http://toppy.xwiki.com/ Wiki-dokumentaatio API:sta] ** [http://www.topfield.co.kr/data/product/firmware/Structure%20of%20Recorded%20File%20in%20TF5000PVR%20(Feb%2021%202004).doc .rec -tiedoston speksi] ** [http://www.topfield.co.kr/data/product/firmware/gcc_for_tap.zip Valmistajan jakama TAP gcc-kääntäjä]. Tämä linkki ei enää toimi koska Topfield on poistanut GCC:n sivuiltaan. Syytä poistamiseen ei Topfield halua kertoa, kertoivat vain että siihen liittyy joitain ongelmia. ** [http://developer.berlios.de/projects/tap/ Topfield TAP Toolchain] (Sisältää mm. TAP gcc-kääntäjän) ** [http://home.swiftdsl.com.au/~peteru/toppy/index.html Vaihtoehtoinen kehitysympäristö] * Harrastelijoiden sivuja ** [http://tonyspage.abock.de/ Tony's Topfield Info] ** [http://www.toppy.org.uk/ Topfield PVR users in the UK] ** [http://www.iki.fi/karvinen/topfield_5100.html Topfield 5100PVRc Digital Television Recorder and Linux] * Ulkomaiset FAQ:t ** [http://users.bigpond.net.au/deangelj/ToppyFAQ.htm John's Toppy FAQ] ** [http://www.dtvforum.info/index.php?showtopic=3684 DBA foorumin Minifaq] * Ohjelmia ** [http://www.topfield.co.kr/data/product/firmware/Altair_1.250.zip Altair] ** [http://sourceforge.net/projects/project-x/ ProjectX] ** [http://www.mplayerhq.hu/homepage/design7/dload.html mplayer] (Win/Linux/Mac OS X) ** [http://www.noates.com/ MacTF] (Mac OS X) ** [http://www.alfanet.it/squared5/mpegstreamclip.html MPEG StreamClip] (Mac OS X) ** [http://www.topfield-australia.com.au/downloads/TF5000PVR/USB_dll_Jun12.zip TF5000PVR USB protocol doc + USB DLL] (Win) ** [http://www.noates.com/ ToFi - Firmwaren päivitystä varten] (Mac OS X) ** [http://www.videolan.org/vlc/ VLC media player] (Win/Linux/Max OS X/BeOS/WinCE...) ** [http://www.nslu2-linux.org/wiki/Puppy/HomePage Puppy - GPL software for communicating with a Topfield PVR] (Linux) [[Luokka:Topfield TF5X00]] 1169 5446 2005-03-29T14:31:07Z Anssi 34 Wikibooks:Kuinka tutkin wikikirjoja siirretty sivulle Ohje:Kuinka tutkin wikikirjoja #REDIRECT [[Ohje:Kuinka tutkin wikikirjoja]] 1170 5447 2005-03-29T14:32:21Z Anssi 34 Wikibooks:Etsiminen siirretty sivulle Ohje:Etsiminen #REDIRECT [[Ohje:Etsiminen]] 1171 5448 2005-03-29T14:33:32Z Anssi 34 Wikibooks:Kuinka aloitan uuden sivun siirretty sivulle Ohje:Kuinka aloitan uuden sivun #REDIRECT [[Ohje:Kuinka aloitan uuden sivun]] 1172 5449 2005-03-29T14:34:53Z Anssi 34 Wikibooks:Keskustelusivu siirretty sivulle Ohje:Keskustelusivu #REDIRECT [[Ohje:Keskustelusivu]] 1173 5450 2005-03-29T14:36:03Z Anssi 34 Wikibooks:Kuinka käytän kuvia sivuilla siirretty sivulle Ohje:Kuinka käytän kuvia sivuilla #REDIRECT [[Ohje:Kuinka käytän kuvia sivuilla]] 1174 5451 2005-03-29T14:36:49Z Anssi 34 Wikibooks:Kuinka palautan sivun aiemman version siirretty sivulle Ohje:Kuinka palautan sivun aiemman version #REDIRECT [[Ohje:Kuinka palautan sivun aiemman version]] 1175 5452 2005-03-29T14:37:20Z Anssi 34 Wikibooks:Kuinka poistan sivuja siirretty sivulle Ohje:Kuinka poistan sivuja #REDIRECT [[Ohje:Kuinka poistan sivuja]] 1179 13365 2006-06-05T08:50:03Z Samulili 276 Miten wikikirjaston sivulta viitataan oikeaoppisesti wikipediaan ? täydellisellä http://fi.wikipedia.org/wiki/sana vai kuinka ? :Kyllä sen tietenkin noin voi tehdä, mutta ei suositeltavaa. Helpommalla pääsee kun kirjoitat vain '''<nowiki>[[w:sana|sana]]</nowiki>'''. Se näyttää tekstissä tältä [[w:sana|sana]]--[[Käyttäjä:Anssi|Anssi]] 30. maaliskuuta 2005 kello 13:53:24 (UTC) Mitenkä sitten, jos tahtoo linkin en -wikipediaan? --[[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] 5. kesäkuuta 2006 kello 08.44 (UTC) ::<nowiki>[[:w:en:Batman|Batman]]</nowiki>, [[:w:en:Batman|Batman]]. -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 5. kesäkuuta 2006 kello 08.50 (UTC) 1180 11681 2006-05-21T09:29:57Z Dilaudid 290 uusi rd-osoite ohje:kuinka sivuja muokataan #REDIRECT [[Ohje:Kuinka sivuja muokataan]] 1181 edit=autoconfirmed:move=autoconfirmed 13355 2006-06-05T05:35:14Z Jääpingviini 315 [[Image:Foodlogo.svg|60px|right]] '''Kesän 2006 yhteistyökirja''' on ''[[Keittokirja]].<br/> '''[[Wikijunior]] -projektin''' suomentaminen on aloitettu <small>(5.6.2006)</small><br/> '''Uusi kirja''', ''[[Paleontologia]]'' on aloitettu. <small>(3.6.2006)</small><br/> '''Wikikirjastosta on paljastunut satakunta sivua''', kun linkittämättömiä sivuja on luokiteltu. <small>(29.5.2006)</small><br/> '''Uusi kirja''', ''[[Vegaanin keittokirja]]'' on aloitettu. <small>(24.5.2006)</small><br/> 1182 13875 2006-06-15T14:43:31Z TeemuN 155 /* Mitä voit tehdä */ Äidinkieli pois <div style="margin: 20px; margin-right:20px; border: 2px solid #dfdfdf; background-color: #F8F8FF; align: center;"> <div style="padding: 0.3em 1em 0.7em 1em;"> <center> Tänään '''{{CURRENTDAYNAME}}na, {{CURRENTMONTHNAME}}n {{CURRENTDAY}}. päivänä''' suomenkielisessä Wikikirjastossa on '''{{NUMBEROFARTICLES}}''' sivua. </center> </div> </div> {| cellspacing="3" width="100%" |width="100%" colspan="2"| {| |style="padding-right: 1em;"| Wikikirjasto pyytää '''sinua''' kirjoittamaan! Yhdessä voimme luoda ilmaisen, avoimista wikikirjoista koostuvan kirjaston. Aloittamiseen saat apua [[Ohje:Ohje|ohje]]-sivulta; muokkausharjoittelua varten meillä on [[Wikikirjasto:Hiekkalaatikko|hiekkalaatikko]], jossa voit kokeilla toimintoja täysin vapaasti. |} |- |width="50%" valign="top" style="border: 1px solid gray; padding: 0.5em; padding-left: 1em; padding-top: 0.5em; padding-bottom: 0.5em;"| ==Ajankohtaista== {{Ajankohtaista}} <div align="right">[[Wikikirjasto:Ajankohtaista/Arkisto|Arkistot...]]</div> |width="50%" valign="top" style="border: 1px solid gray; padding-left: 1em;"| ==Kuukauden yhteistyö== '''''[[Keittokirja]]''''' on kesän 2006 yhteistyökirja. :''Keittokirja on tarkoitettu kaikelle ruokaan, juomaan ja muuhun syömiseen liittyvälle materiaalille. Keittokirjaan voit lisätä omia lempiruokiasi, niiden valmistamiseen liittyviä niksejä ja muuta ruokaan liittyvää.'' |- |valign="top" style="border: 1px solid gray; padding: 0.5em; padding-left: 1em; padding-top: 0.5em; padding-bottom: 0.5em;"| ==Halutut kirjat== # [[Yleinen suhteellisuusteoria]] # [[Matematiikan alkeet]] # [[Usein kysytyt kysymykset]] # [[Espanjan kieli]] # [[Romanian kieli]] # [[Puolan kieli]] # [[Viron kieli]] # [[Italian kieli]] <div align="right">[[Wikikirjasto:Toivotut Wikikirjat|Lisää...]]</div> |valign="top" style="border: 1px solid gray; padding: 0.5em; padding-left: 1em; padding-top: 0.5em; padding-bottom: 0.5em;"| ==Mitä voit tehdä== Tavalliset ihmiset, kuten sinä, rakentavat koko ajan tätä projektia. Alla on esimerkkejä kirjoista joiden kirjoittamiseen sinäkin voit osallistua! * [[Ruotsin kieli]] * [[Yleinen biologia]] * [[Tietokoneet]] * [[Matematiikan perusteita]] * [[Vitsit]] * [[Kodin ruukkukasvit]] |- |valign="top" style="border: 1px solid gray; padding: 0.5em; padding-left: 1em; padding-top: 0.5em; padding-bottom: 0.5em;"| == Äänestykset == * Ylläpitäjäehdokkaista äänestetään sivulla [[Wikikirjasto:Ylläpitäjät]]. |} __NOTOC__ 1183 10611 2006-04-28T13:18:58Z 80.186.112.34 sokeri ei sula veteen, vaan liukenee {{Wikipedia|Sima|Sima}} Ohje siman valmistukseen. Siman määräksi tulee noin 9 litraa. Sima on tavallisesti hiivan avulla veteen valmistettava alkoholi- ja virvoitusjuoma, jossa käytetään perinteisesti hunajaa ja mallasta, nykyisin myös fariinisokeria ja sitruunaa. Suomessa sima on suosittu vappujuoma. ==Ainekset== *8 litraa vettä *400 grammaa kidesokeria *400 grammaa fariinisokeria *2 desilitraa [[w:siirappi|siirappia]] *2–4 sitruunaa *1/4 teelusikallista hiivaa *[[w:rusina|rusinoita]] ==Valmistus== Puhdista huolellisesti muoviämpäri tai kymmenen litran kattila. Kaada sokerit ja siirappi astian pohjalle. Keitä noin puolet (3–4 litraa) vedestä, kaada se astiaan ja sekoita niin, että sokerit liukenevat. Lisää tämän jälkeen loput vedestä. Pese sitruunat, viipaloi ne ja laita ne nesteeseen kellumaan. Odota, kunnes neste on kädenlämpöistä, jolloin voit lisätä hiivan. Anna siman käydä astiassa huoneenlämmössä yön yli peitettynä. Pullota sima seuraavana päivänä mielellään lasipulloihin. Lisää jokaiseen pulloon vielä muutama rusina ja teelusikallinen sokeria. Sulje korkit kevyesti, ja anna käydä 2–3 päivää, jolloin rusinat nousevat pintaan ja sima on juomakelpoista. Tämän jälkeen simaa voi säilyttää kylmässä, jossa se on parhaimmillaan noin viikon kuluttua. [[Luokka:Keittokirja|Sima]] 1184 13583 2006-06-07T19:23:51Z 84.231.35.43 /* Ohje */ Ohje kahden munan munakkaan valmistamiseen. ==Ainekset== * kaksi munaa * vettä, maitoa tai kermaa * mausteita suolaa, pippuria. * nokare voita tai öljyä * täytteeksi vihanneksia, makkaraa, kasviksia ymu. ==Ohje== # Kaada munat astiaan ja lisää muutama ruokalusikka vettä, maitoa tai kermaa. Lisää munakkaaseen mausteita; suolaa ja pippuria (täytteen voi myös lisätä tässä vaiheessa). # Kaada seos kuumalle pannulle, johon on laitettu nokare voita tai öljyä. # Anna munakkaan jähmettyä. # Sammuta keittolevy. Aseta täytteet munakkaan puoliskolle ja peitä pannu kannella. # Odotota hetki kunnes täytteet lämpenevät ja taita munakkaan puolisko toisen päälle. # Valuta reunaa pitkin lautaselle. [[Luokka:Keittokirja|Munakas]] 1185 5462 2005-06-23T19:53:02Z Hartz 58 #REDIRECT [[Käyttäjä:Hartz]] 1187 12496 2006-05-26T17:59:04Z Samulili 276 [[Luokka:68.2 Ruuanvalmistus. Ruokakulttuuri]] Tälle sivulle on kerätty lista keittokirjaan sisältyvistä artikkeleista. [[Luokka:68.2 Ruuanvalmistus. Ruokakulttuuri]] 1188 14590 2006-07-02T19:44:34Z Vampire-666 375 /* Ruoka-aineet */ __NOTOC__ [[Kuva:Foodlogo.png|center|]] <div style="margin-top: 2em; text-align: center;"> <span style="font-size: 160%; font-weight: bold;">Keittokirja</span> ''Reseptejä kaikkialta maailmasta'' </div> {| cellspacing="3" |- valign="top" | width="50%" bgcolor="#f0f0ff" style="border: 1px solid gray; padding: 1em; padding-top: 0;" | <big>'''Suositeltu resepti'''</big> {{Resepti}} | width="50%" bgcolor="#fff0f0" style="border: 1px solid gray; padding: 1em; padding-top: 0; "| <big>'''Raaka-aine'''</big> {{Raaka-aine}} |- |} ==Johdanto== {{Yhteistyökirja}} Keittokirja on tarkoitettu kaikelle ruokaan, juomaan ja muuhun syömiseen liittyvälle materiaalille. Keittokirjaan voit lisätä omia lempiruokiasi, niiden valmistamiseen liittyviä niksejä ja muuta ruokaan liittyvää. Drinkeille on kuitenkin oma kirjansa nimeltä [[Baarikaappi]]. Vegaanisia reseptejä on [[Vegaanin keittokirja]]ssa. Tervetuloa peremmälle. Hankkeemme on vielä melko nuori ja sisältää vain muutamia ruokia, mutta toki sinäkin voit liittää siihen lisää. ==Keittokirjan sisältö== ===[[:Luokka:Keittokirja|Reseptit]]=== <!--Jaetaan myöhemmin juomiin, leivonnaisiin jne. ja reseptit aakkosjärjestykseen--> :[[Keittokirja/Amerikkalainen pannari|amerikkalainen pannari]], [[Keittokirja/Appelsiinikakku|appelsiinikakku]], [[Keittokirja/Banaanikakku|banaanikakku]], [[Keittokirja/Frittitaikina|frittitaikina]], [[Keittokirja/Jauhelihakastike|jauhelihakastike]], [[Keittokirja/Kampanisut|kampanisut (tortut)]], [[Keittokirja/Kanadalainen piimäpannari|kanadalainen piimäpannari]], [[Keittokirja/Katkarapuspagetti|katkarapuspagetti]], [[Keittokirja/Keskiaikainen porsaspiiras|keskiaikainen porsaspiiras]], [[Keittokirja/Kirjolohikastike|kirjolohikastike]], [[Keittokirja/Kuningatarpiirakka|kuningatarpiirakka]], [[Keittokirja/Leipäjuusto|leipäjuusto]], [[Keittokirja/Maitojuusto|maitojuusto]], [[Keittokirja/makaronilaatikko|makaronilaatikko]], [[Keittokirja/makkarakeitto|makkarakeitto]], [[Keittokirja/Munakas|munakas]], [[Keittokirja/Mustikkapiirakka|mustikkapiirakka]], [[Keittokirja/Paella|paella]], [[Keittokirja/Pinaattipiirakka|pinaattipiirakka]], [[Keittokirja/Pitsa|pitsa]], [[Keittokirja/Porkkanakakku|porkkanakakku]], [[Keittokirja/Rosvopaisti|rosvopaisti]], [[Keittokirja/Sienipiirakka|sienipiirakka]], [[Keittokirja/Sima|sima]], [[Keittokirja/Tiramisu|tiramisu]], [[Keittokirja/Vohvelit|vohvelit]], [[/Tulinen suklaakakku|Tulinen suklaakakku]], [[Keittokirja/Vadelmanlehtijuoma| vadelmanlehtijuoma]],[[Keittokirja/Valkosipulipasta|valkosipulipasta]] ===[[w:Allergia|Allergiat]]=== ===Ruoka-aineet=== :[[w:pepino|pepino]], [[w:ananas|ananas]], [[w:appelsiini|appelsiini]], [[w:banaani|banaani]], [[w:couscous|couscous]], [[w:durra|durra]], [[w:greippi|greippi]], [[w:hunaja|hunaja]], [[w:kaura|kaura]], [[w:kiivi|kiivi]], [[w:lehtisalaatti|lehtisalaatti]], [[w:maissi|maissi]], [[w:maito|maito]], [[w:mandariini|mandariini]], [[w:mango|mango]], [[w:ohra|ohra]], [[w:omena|omena]], [[w:peruna|peruna]], [[w:porkkana|porkkana]], [[w:pähkinä|pähkinä]], [[w:päärynä|päärynä]], [[w:riisi|riisi]], [[w:ruis|ruis]], [[w:ruokasuola|ruokasuola]], [[w:selleri|selleri]], [[w:sipuli|sipuli]], [[w:sitruuna|sitruuna]], [[w:soija|soija]], [[w:sokeri|sokeri]],[[w:vadelma|vadelma]], [[w:vehnä|vehnä]], [[w:viinirypäle|viinirypäle]], [[w:valkosipuli|valkosipuli]], [[w:voi|voi]] ==Linkit== * [http://tols17.oulu.fi/~pkeisane/sivut/kokkaus.html Keskiaikaisia reseptejä] * [http://www.kolumbus.fi/rahola/sanastot/sanaind.html Raholan syötäviä sanoja] [[Luokka:Keittokirja|*]] [[bg:Готварска книга]] [[da:WikiKogebogen]] [[de:Kochbuch]] [[en:Cookbook]] [[eo:Kuirlibro]] [[es:Artes culinarias]] [[fr:Livre de Cuisine]] [[it:Ricettario]] [[ja:料理本]] [[lt:Receptai]] [[nl:Kookboek]] [[pl:Książka kucharska]] [[pt:Livro de Receitas]] [[ro:Carte de bucate]] [[simple:Cookbook]] [[sv:Kokboken]] 1189 12534 2006-05-26T19:00:39Z TeemuN 155 [[Luokka:Tilastotiede]] Tilastotiede on matematiikan haara, joka keskittyy mitattavan aineiston analysointiin ja tulkintaan. Aineiston perusteella voidaan tehdä tulevaisuutta koskevia ennusteita eli arvioida todennäköisyyttä, jolla jokin tapahtuma realisoituu, tai arvioida otoksen luotettavuutta. Tilastotieteeseen liittyy läheisesti todennäköisyyslaskenta. Tilastoja voidaan esittää graafisesti tai numeerisesti. Johtopäätöksiä tehtäessä on kuitenkin oleellista valita oikeat parametrit tulkinnan pohjaksi — tilastot voivat olla myös harhaanjohtavia. Ennen aineiston käsittelyä on tiedettävä millä mitta-asteikolla kukin havainto on mitattu. Tilastotieteen sovellusalueita ovat mm. vakuutustiede ja taloustiede. ==Mitta-asteikot== Tilastotieteessä mitta-asteikolla tarkoitetaan sitä, millaisia vertailuja ja laskutoimituksia tilastoaineistolle voidaan tehdä. Havaintojen mitta-asteikko määrää ne tilastolliset välineet, joita analyysissä voidaan käyttää. Yleensä käytetään neljää mitta-asteikkoa: luokitteluasteikko eli nominaaliasteikko, järjestysasteikko eli ordinaaliasteikko, välimatka-asteikko eli intervalliasteikko ja suhdeasteikko eli absoluuttinen asteikko ===Luokitteluasteikko eli nominaaliasteikko=== Tällä asteikolla voidaan tilastoida havaintoja, jotka voidaan luokitella johonkin ryhmään (esim. nainen/mies tai moottoripyörä/polkupyörä/henkilöauto). ===Järjestysasteikko eli ordinaaliasteikko=== Tämän asteikon ryhmät voidaan järjestää jonkin kriteerin avulla (esim. mineraalien kovuusluokka: pehmeä, normaali, kova tai sotilasarvot: miehistö/aliupseeri/upseeri). ===Välimatka-asteikko eli intervalliasteikko=== Tällä asteikolla voidaan havainnosta laskea erotus (esim. fahrenheitasteikko ja celsiusasteikko). ===Suhdeasteikko eli absoluuttinen asteikko=== Tämän asteikon muuttujilla on yksikäsitteinen nollapiste, joten muuttujien välillä voidaan laskea osamääriä (esim. lämpötila kelvineinä tai henkilön vuosittaiset tulot). ==Käsitteitä== Huomaa että ennen aineiston käsittelyä on tiedettävä mitä mitta-asteikkoa käytät. ===Frekvenssi=== Frekvenssi kertoo kuinka monta havaintoa on annetussa havaintoluokassa. ===Keskiluku=== Aritmeettinen keskiarvo on havaintojen summa jaettuna havaintojen lukumäärällä. Puhekielessä keskiarvo tarkoittaa yleensä aritmeettista keskiarvoa. ===Moodi=== Moodi eli tyyppiarvo on aineiston useimmin esiintyvä arvo, joka voidaan esittää jopa muuttujalle joka saa vain luokitteluarvoja, kuten nainen/mies. ===Mediaani=== Mediaani on järjestetyn aineiston keskimmäinen luku. Mediaanin laskemiseksi täytyy muuttujan arvoja voida vertailla (suurempi, pienempi, yhtä suuri). Eli mediaani on järjestetyn joukon keskimmäinen alkio. Jos alkioiden määrä on parillinen, mediaaniksi lasketaan usein kahden keskimmäisen luvun keskiarvo tai ilmoitetaan molemmat alkiot. Esimerkiksi jo henkilöiden sotilasarvoista voi laskea mediaanin. Esimerkki: Joukon { 2, 2, 3, 8, 14 } mediaani on 3. Joukon { 2, 2, 3, 8 } mediaani on 2,5 tai { 2, 3 }. ====Muut keskiluvut==== Muita keskilukuja ovat mm. geometrinen keskiarvo ja harmoninen keskiarvo. Usein puhutaan myös nk. painotetusta keskiarvosta, jolloin havainnon frekvenssillä tai jollain muulla muuttujalla korjataan laskelmia. ===Hajontaluvut=== Hajontalukuja tilastolliselle aineistolle ovat: varianssi ja keskihajonta. varianssi <math>\sigma^{2} = \frac{\Sigma _{i=1} ^{n} (x_{i} - \mu)^2}{n}</math> keskihajonta <math>\sigma = \sqrt{\sigma^{2}} = \sqrt{\frac{\Sigma _{i=1} ^{n} (x_{i} - \mu)^2}{n}}</math> missä n on tilastoarvojen määrä, &mu; on keskiarvo ja x<sub>i</sub> on tilastoarvo i. Varianssi on myös satunnaismuuttujille määritelty tunnusluku. Odotusarvon avulla merkittynä satunnaismuuttujan <math>X</math> varianssi on <math>\mathbb{D}^2 X = \mathbb{E}(X-\mathbb{E}X)^2</math>. ===Todennäköisyys=== Todennäköisyys tai todennäköisyyslaskenta, jonka synnytti tutkimus uhkapelien kannattavuudesta. Nykyaikainen tutkimus käyttää apuvälineinä erityisesti mittateoriaa ja analyysiä. Peruskäsitteitä ovat todennäköisyysmitta, odotusarvo, satunnaismuuttuja ja jakauma. Arkikielen käsitettä todennäköisyys kuvaa satunnaisten tapahtumien jakaumia tai epätäsmällisen tiedon varmuutta. ====Perusteet==== Nykymatematiikassa todennäköisyyden teoria on kehitetty mittateoreettisesta näkökulmasta siten, että monet todennäköisyyden peruskäsitteet yhtenevät mittateorian kanssa: tapahtumien joukko on sigma-algebra, todennäköisyys on mitta, satunnaismuuttuja on mitallinen kuvaus ja odotusarvo on integraali perusjoukon yli. Koulumatematiikassa käytetään havainnollisempaa lähtökohtaa opetettaessa todennäköisyyslaskentaa, missä aloitetaan tarkastelu symmetrisistä alkeistapauksista ja muista jakaumista. ==Linkit== * [[w:Todennäköisyys|Wikipedian artikkeli todennäköisyydestä]] [[Luokka:Tilastotiede]] 1190 6702 2005-08-19T13:34:30Z 213.138.134.17 Johtojen kytkentä pistotulppaan. Vanhaa hupumateriaalia. {{GFDL}} [[Luokka:Hupu2-kuvat]] 1191 6338 2005-07-09T10:21:16Z Hartz 58 Vanhaa hupumateriaalia, kuvan luultavasti ottanut [[Käyttäjä:Addic|Addic]]. {{GFDL}} [[Luokka:Hupu2-kuvat]] 1192 11669 2006-05-20T22:24:07Z Dilaudid 290 lihavoinnit & linkit wikipediaan {{wikikirjasto-ohje}} Wikipedia-projektiin kuuluu useita sisarprojekteja, ja on hyvä tuntea niiden tarkoitukset. Jokainen projekti on tarkoitettu eri tyyppiselle materiaalille, jotka tosin osittain voidaan luokitella päällekkäin. Wikipedian lisäksi sisarprojekteja ovat ''Wikisanakirja'', ''Wikikirjasto'', ''Wikisitaatit'' ja ''Wikiaineisto''. Jokaiselle projektille on oma tarkoituksensa. Wikipedia-projekteihin ei saa liittää tekijänoikeuksilla suojattua materiaalia. Voit kuitenkin lahjoittaa itse kirjoittamaasi materiaalia, jolloin siitä tulee vapaasti muokattavaa ja kopioitavaa. ==Wikipedia== '''[[w:Wikipedia|Wikipedia]]''' on tietosanakirja, joka on tarkoitettu pitkille, useamman kappaleen mittaisille artikkeleille. Sitä pienemmät artikkelit merkitään tynkä- tai minitynkäartikkeleiksi ja ne eivät täytä artikkelin määritelmää Wikipediassa. Minitynkäartikkelit sopivat kuitenkin Wikisanakirjaan. Wikipediaa ei myöskään ole tarkoitettu tietokirjamaisille esseille, vaan niiden parempi sijoituspaikka on usein Wikikirjasto. Mikäli aineisto on erittäin laaja, sen voi myös liittää Wikiaineistoon. ==Wikisanakirja== '''[[w:Wikisanakirja|Wikisanakirja]]''' ottaa vastaan sanojen määritelmiä. Sen tavoitteena on luoda kaikkien kielten välinen vapaa sanakirja. Wikisanakirjan määritelmät eivät ole kovin pitkiä ja ne määrittelevät sanan eri merkityksiä. ==Wikikirjasto== '''[[w:Wikikirjasto|Wikikirjasto]]''' – tämä sivusto – on kokoelma kirjoja ja tekstejä. Sen artikkeleita kutsutaan moduuleiksi, jotka ovat osia kirjasta. Wikikirjastoon kuuluu kaikki tietokirjamainen aineisto. Wikikirjaston kirjat kirjoitetaan usein hyvin pieninä. ==Wikisitaatit== '''[[w:Wikisitaatit|Wikisitaattien]]''' tarkoituksena on yhteistoiminnallisesti koota kattava valikoima eri henkilöiden sitaatteja, puheita ja kirjoituksia sekä sananlaskuja ja anekdootteja. Wikisitaatit sisältävät pienen johdatuksen, jonka jälkeen on kokoelma sitaatteja. Pääartikkeli sijaitsee usein Wikipediasssa ja Wikisitaateista on linkki Wikipedian artikkeliin. ==Wikiaineisto== '''[[w:Wikiaineisto|Wikiaineisto]]''' on tarkoitettu valmiille teksteille. Niiden alkukieli voi olla mikä tahansa, tai ne voivat olla käännöksiä. Wikiaineistoon kuuluvat vain valmiit teokset. 1193 5470 2005-05-16T09:06:55Z Hupu23ditor 46 [[Luokka:Hupu2-kuvat]] Harmaahomeen saastuttama varsi '''Kaarlo''' / Hamppuforum {{GFDL}} [[Luokka:Hupu2-kuvat]] 1194 6340 2005-07-09T10:22:16Z Hartz 58 Härmän valloittamat lehdet. Pienennetty eräästä Commonsin kuvasta. {{GFDL}} [[Luokka:Hupu2-kuvat]] 1195 14011 2006-06-17T10:51:48Z Anssi 34 Luokka:Suomen_kielen_oikeinkirjoitusopas Maailmassa on käytössä runsas joukko eri satandardeja, kirjallisiin julkaisuihin. Tässä käsittelemme lähinnä suomalaista vakiintunutta käytäntöä. Standardeilla saadaan helposti yhtenäinen ulkoasu julkaistavalle materiaalille. Useat koululaitokset edellyttävät tekstin muotoilemista kirjalliseen julkaisuun esimerkiksi insinööri- tai lopputöhön. Tämän projektin tekstiä ei ole muotoiltu sivulle valmiiksi, muuten kuin kappalejaoitukseltaan ja muuten teksiin vaikuttavin seikoin. Lisäksi koulut voivat kieltää suorat lainakset, vaikka ne olisivat julkaisijan kannalta vapaita, kuten tämä. Tämän projektin materiaalia voi käyttää työn lähteenä. Seuraavassa on esitelty käytössä olevaa sivun asettelua, kuitenkin ohjeet voivat vaihdella. ==Sivun asettelu== Useissä töissä sivut tehdä sivun toiselle puolelle, mahdollista on myös kopioida sivun molemmille puolille. Yleisesti kattavampi työ sisältää seuraavat osat: kansi, sisällysluettelo, johdanto, itse käsittely, johtopäätökset, yhteenveto, lähdeluettelo ja liitteet. Sivut tulostetaan yleensä A4 paperille. Marginaalit ovat vasemmalta 35 mm, oikealta 20 mm, ylhäältä 20 mm ja alhaalta 25 mm. Numerointi tapahtuu yleensä sivun oikeaan yläkulmaan. Sivut painetaan yleensä yksipuoleisina. Leipätekstinä käytetään yleensä Times-tyypin fontteja. Tekstin koko on yleensä 12 ja riviväli 1,5. Teksti tasataan vasempaan laitaan. Kuvien ja kaavioiden suositellaan olevan pelkistettyjä ja alkavat hiukan marginaalista oikealle. Lisäksi on muistettava yleiset tekstin kirjoittamisen säänöt, kuten; kappalejako, otsikot, otsikkojen numerointi, madollisten synonyymien käyttö jne. [[Luokka:Suomen_kielen_oikeinkirjoitusopas]] 1196 5473 2005-05-16T09:08:56Z Hupu23ditor 46 [[Luokka:Hupu2-kuvat]] Juurimätä {{GFDL}} [[Luokka:Hupu2-kuvat]] 1198 5474 2005-05-16T09:07:44Z Hupu23ditor 46 [[Luokka:Hupu2-kuvat]] Harmaahomeen valloittama kukinto {{GFDL}} [[Luokka:Hupu2-kuvat]] 1199 5475 2005-04-13T21:50:55Z Hupu2 16 #REDIRECT [[Hupu 2]] 1200 7654 2005-11-20T21:47:10Z Hartz 58 kuvatekstit {| align=center style="background-color: #f0f0ff; border: 1px solid #C6C9FF;" !colspan=5 text-align="center" | Kirjojen kehitysasteet |- |style="border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0 3px;"| Aloitettu: [[Kuva:00%.png|0 %]] |style="border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0 3px;"| Kehittyvä: [[Kuva:25%.png|25 %]] |style="border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0 3px;"| Puolivalmis: [[Kuva:50%.png|50 %]] |style="border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0 3px;"| Kehittynyt: [[Kuva:75%.png|75 %]] |style="padding: 0 3px;"| Ensimmäinen luonnos valmis: [[Kuva:100%.png|100 %]] |} 1201 10375 2006-04-20T14:51:23Z TJ 2 wikisource: ja s: vievät väärään paikkaan (en.wikisource.org ja olematon fi.wikisource.org). '''Wikikirjastoa''' hallinnoi voittoa tavoittelematon <span class="plainlinks">[http://wikimediafoundation.org/ Wikimedia Foundation]</span> -säätiö. Säätiö hoitaa myös Wikikirjaston sisarhankkeita, joihin kuuluvat muun muassa: {| border="0" width="100%" align="center" cellpadding="2" |- valign="top" | [[Kuva:Wikimedia-logo.png|35px|Meta-Wiki]] | '''[[m:Etusivu|Meta-Wiki]]'''<br />projektien<br>koordinointi | [[Kuva:Wikipedia-logo.png|35px|Wikipedia]] | '''[[:w:|Wikipedia]]'''<br />tietosanakirja | [[Kuva:Commons-logo.svg|35px|Wikimedia Commons]] | '''[[:commons:Etusivu|Commons]]'''<br />jaetut mediat | [[Kuva:Wiktionary-logo-en-35px.png|Wikisanakirja]] | '''[[:wikt:|Wikisanakirja]]'''<br />sanakirja |- valign="top" | [[Kuva:Wikiquote without text-35px.png|Wikisitaatit]] | '''[[:q:|Wikisitaatit]]'''<br />siteeraukset | [[Kuva:Wikisource-logo-35px.jpg|Wikiaineisto]] | class="plainlinks" | '''[http://wikisource.org/wiki/Main_Page:Suomi Wikiaineisto]'''<br />tekstiarkisto | [[Kuva:Wikispecies without text.png|35px|Wikispecies]] | '''[[Wikispecies:Etusivu|Wikispecies]]'''<br />lajiluettelo | [[Kuva:Wikinews-logo-textless.png|45px|Wikinews]] | class="plainlinks" | '''[[Wikinews:|Wikinews]]'''<br />uutispalvelu |} </div> 1202 12399 2006-05-26T15:48:28Z Samulili 276 siirsi sivun ”Sekalaisten kirjahylly” uudelle nimelle ”Wikikirjasto:Sekalaisten kirjahylly” {{Kirjahyllyt:Nav}} {| style="background-color: #f8f8ff; border: 2px solid #e2e2ff; margin-bottom: 30px; font-size: 90%;" |{{Sekalaiset}} |} {{Kehitysasteet}} Sekalaisten kirjahylly on epämääräisen materiaalin koti. ==Kirjat== ===Filosofia, psykologia, rajatieto=== *[[Filosofia]] *[[Psykologia]] ===Yhteiskunta=== *[[Työoikeus]] ===Maantiede, matkailu, kansatiede=== ===Luonnontieteet, matematiikka, lääketiede=== *[[Sukupuolenkorjausprosessi Suomessa]] [[kuva:100%.png]] ===Hygienia=== <!-- 59.3 --> *[[Ihokarvojen ajaminen]] [[kuva:00%.png]] ===Maanviljelys, puutarhanhoito, hyötykasvit=== *[[Hupu 2]] [[Image:75%.png]] *[[Kodin ruukkukasvit]] ===Kotitalous=== *[[Keittokirja]] [[kuva:00%.png]] *[[Vegaanin keittokirja]] *[[Baarikaappi]] ===Liiketalous=== *[[Yrityksen perustaminen]] [[kuva:50%.png]] ===Taiteet=== *[[Öljyvärimaalausopas]] [[kuva:50%.png]] ===Vitsit=== <!-- 84 --> *[[Vitsit]] [[kuva:00%.png]] ===Muut=== *[[Pulmat]] [[kuva:25%.png]] *[[Käyttöohjeet]] [[kuva:00%.png]] **[[Topfield TF5X00]] **[[Rpm käyttöohjeet]] *[[Pulmat]] '''Toivotut:''' *[[Tietokonepelien läpipeluuohjeet]] *[[Graafinen suunnittelu]] 1203 12042 2006-05-25T19:03:02Z Samulili 276 w-fix <div class="MainPageBG" style="padding: .5em 1em 0; margin: 0 3px 3px;"> <h3>[[Wikikirjasto:Kirjahylly|Kirjahyllyt]]</h3> <div style="font-size:90%;"> <center>'''[[Wikikirjasto:Toivotut_Wikikirjat|Toivotut Wikikirjat]]''' &mdash; '''[[Toiminnot:Allpages|Lista kaikista Wikikirjoista]]'''</center> {{Malline:Kehitysasteet}} <div style="font-size:90%;"> {{Luonnontiede}} {{Matematiikka}} {{Kielet}} {{Teknologia}} {{Sekalaiset}} </div> 1207 6341 2005-07-09T10:23:55Z Hartz 58 Katso: [[:en:Image:Biology.jpg]] {{GFDL}} 1208 13176 2006-06-01T10:51:57Z Mzlla 323 siistitty hieman linkkiä; w:fi:... → w:... <div class="noprint" style="clear: right; border: solid #aaa 1px; margin: 0 0 1em 1em; font-size: 90%; background: #f9f9f9; width: 250px; padding: 4px; spacing: 0px; text-align: left; float: right;"> <div style="float: left;">[[Kuva:Wikipedia.png|50px|none|Wikipedia]]</div> <div style="margin-left: 60px;">[[w:Etusivu|Wikipedia]]ssa on artikkeli aiheesta: <div style="margin-left: 10px;">'''''[[w:{{{1}}}|{{{2}}}]]'''''</div> </div> </div> 1211 6253 2005-07-05T09:11:03Z Hartz 58 Kaunistus Taulukossa esitetyt kielten nimet ovat nimet siinä muodossa, joissa Wikikirjaston ohjelmisto ne esittää (tammikuussa 2005). Taulukko sisältää luettelon kaikista Wikikirjastoista, myös niistä jotka eivät vielä ole toiminnassa. Joillekin niistä Wikikirjastoista jotka eivät vielä ole toiminnassa, ohjelmisto ei osaa muodostaa kielilinkkejä. {| border="1" cellpadding="2" cellspacing="0" style="background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;" |- bgcolor="#efefef" ! kielitunnus ja linkki !! kieli !! omankielinen nimi !! translitteroitu omankielinen nimi |- | [[:aa:|aa]] | [[afar]] | Afar | Afar |- | [[:ab:|ab]] | [[abhaasi]] | Abkhazian | Abkhazian |- | [[:af:|af]] | [[afrikaans]] | Afrikaans | Afrikaans |- | [[:ak:|ak]] | [[akan]] | Akana | Akana |- | [[:ale:|ale]] | [[aleutin kieli|aleutti]] | (Aleut) | (Aleut) |- | [[:als:|als]] | [[elsassi]] | Alemannisch | Alemannisch |- | [[:am:|am]] | [[Amharan kieli|amhara]] | አማርኛ | Amaarenyaa |- | [[:an:|an]] | [[aragonia]] | Aragonés | Aragones |- | [[:ang:|ang]] | [[muinaisenglanti]] | Anglo Saxon | Anglo Saxon |- | [[:ar:|ar]] | [[arabian kieli|arabia]] | العربية | Arabiiya |- | [[:arc:|arc]] | [[aramea]] | ܕܥܒܪܸܝܛ | |- | [[:as:|as]] | [[assami]] | অসমীয়া | Asamiiyaa |- | [[:ast:|ast]] | [[asturian kieli|asturia]] | Asturianu | Asturianu |- | [[:av:|av]] | [[avaari]] | Авар | Avar |- | [[:ay:|ay]] | [[aimara]] | Aymar | Aymar |- | [[:az:|az]] | [[azeri]] | Azərbaycan | Azerbaycan |- | [[:ba:|ba]] | [[baškiiri]] | Башҡорт | Bashkort |- | [[:ban:|ban]] | [[balin kieli|bali]] | ? | Balinese |- | [[:be:|be]] | [[valkovenäjän kieli|valkovenäjä]] | Беларуская | Belaruskaja |- | [[:bg:|bg]] | [[bulgarian kieli|bulgaria]] | Български | Bulgarski |- | [[:bh:|bh]] | [[bihari]] | भोजपुरी | Bihara |- | [[:bi:|bi]] | [[bislama]] | Bislama | Bislama |- | [[:bm:|bm]] | [[bambara]] | Bambara | Bambara |- | [[:bn:|bn]] | [[bengalin kieli|bengali]] | বাংলা - (Bangla) | Bangla |- | [[:bo:|bo]] | [[tiibetin kieli|tiibet]] | Bod skad | Bod skad |- | [[:br:|br]] | [[bretoni]] | Brezhoneg | Brezhoneg |- | [[:bs:|bs]] | [[bosnian kieli|bosnia]] | Bosanski | Bosanski |- | [[:bug:|bug]] | [[bugin kieli|bugi]] | (Buginese) | Buginese |- | [[:ca:|ca]] | [[katalaanin kieli|katalaani]] | Català | Catala |- | [[:ce:|ce]] | [[tšetšeenin kieli|tšetšeeni]] | Нохчийн | Nokchiin |- | [[:ch:|ch]] | [[chamorron kieli|chamorro]] | Chamoru | Chamoru |- | [[:chm:|chm]] | [[niittymari]] | ? | Meadow Mari |- | [[:cho:|cho]] | [[Choctawin kieli|Choctaw]] | Choctaw | Choctaw |- | [[:chr:|chr]] | [[cherokeen kieli|cherokee]] | ᏣᎳᎩ | Tsalagi |- | [[:chy:|chy]] | [[Cheyennen kieli|cheyenne]] | Tsetsêhestâhese | Tsetsehestahese |- | [[:co:|co]] | [[korsikan kieli|korsika]] | Corsu | Corsu |- | [[:cr:|cr]] | [[creen kieli|cree]] | Nehiyaw | Nehiyaw |- | [[:crh:|crh]] | [[krimintataari]] | (Crimean Tatar language) | Crimean Tatar language |- | [[:cs:|cs]] | [[tšekin kieli|tšekki]] | Česky | Cesky |- | [[:csb:|csb]] | [[kašubin kieli|kašubi]] | Kaszëbscziej | Kaszebscziej |- | [[:cv:|cv]] | [[tšuvassin kieli|tšuvassi]] | Чӑваш - (Ĉăvaŝ) | Chavash |- | [[:cy:|cy]] | [[kymrin kieli|kymri]] | Cymraeg | Cymraeg |- | [[:da:|da]] | [[tanskan kieli|tanska]] | Dansk | Dansk |- | [[:de:|de]] | [[saksan kieli|saksa]] | Deutsch | Deutsch |- | [[:dv:|dv]] | [[divehi]] | Dhivehi | Dhivehi |- | [[:dz:|dz]] | [[dzongkha]] | Dzongkha | Dzongkha |- | [[:ee:|ee]] | [[Ewen kieli|ewe]] | Eve | Eve |- | [[:el:|el]] | [[kreikan kieli|kreikka]] | Ελληνικά | Ellinika |- | [[:en:|en]] | [[englannin kieli|englanti]] | English | English |- | [[:eo:|eo]] | [[esperanto]] | Esperanto | Esperanto |- | [[:es:|es]] | [[espanjan kieli|espanja]] | Español | Espanol |- | [[:et:|et]] | [[viron kieli|viro]] | Eesti | Eesti |- | [[:eu:|eu]] | [[baskin kieli|baski]] | Euskara | Euskara |- | [[:fa:|fa]] | [[persian kieli|persia]] | فارسی | Faarsii |- | [[:ff:|ff]] | [[Fulfulden kieli|fulfulde]] | Fulfulde | Fulfulde |- | [[Etusivu|fi]] | [[suomen kieli|suomi]] | Suomi | Suomi |- | [[:fiu:|fiu]] | [[karjalan kieli]] | Karjala | Karjala |- | [[:fj:|fj]] | [[fidžin kieli|fidži]] | Na Vosa Vakaviti | Na Vosa Vakaviti |- | [[:fo:|fo]] | [[fääri]] | Føroyskt | Foroyskt |- | [[:fr:|fr]] | [[ranskan kieli|ranska]] | Français | Francais |- | [[:fur:|fur]] | [[friulin kieli|friuli]] | Furlan | Furlan |- | [[:fy:|fy]] | [[friisi]] | Frysk | Frysk |- | [[:ga:|ga]] | [[iiri]] | Gaeilge | Gaeilge |- | [[:gay:|gay]] | [[Gayon kieli|gayo]] | (Gayo) | Gayo |- | [[:gd:|gd]] | [[gaeli]] | (Gilbertese) | (Gilbertese) |- | [[:gil:|gil]] | [[kiribati|kiribatin kieli]] | Gàidhlig | Gaidhlig |- | [[:gl:|gl]] | [[Galician kieli|galicia]] | Galego | Galego |- | [[:gn:|gn]] | [[guarani]] | Avañe'ẽ | Avanee |- | [[:got:|got]] | [[gootin kieli|gootti]] | 𐌲𐌿𐍄𐌹𐍃𐌺 | Gutisk |- | [[:gu:|gu]] | [[gudžaratin kieli|gudžarati]] | ગુજરાતી | Guoraatii |- | [[:gv:|gv]] | [[manx]] | Gaelg | Gaelg |- | [[:ha:|ha]] | [[hausa]] | هَوُسَ | Hausa |- | [[:haw:|haw]] | [[Havaijin kieli|havaiji]] | Hawai`i | Hawaii |- | [[:he:|he]] | [[heprea]] | עברית | Ivrit |- | [[:hi:|hi]] | [[hindi]] | हिन्दी | Hindii |- | [[:ho:|ho]] | [[hiri-motu]] | Hiri Motu | Hiri Motu |- | [[:hr:|hr]] | [[kroatian kieli|kroatia]] | Hrvatski | Hrvatski |- | [[:ht:|ht]] | [[haitin kieli|haiti]] | Ayisyen | Ayisyen |- | [[:hu:|hu]] | [[unkarin kieli|unkari]] | Magyar | Magyar |- | [[:hy:|hy]] | [[Armenian kieli|armenia]] | Հայերեն | Haybodon |- | [[:hz:|hz]] | [[Hereron kieli|herero]] | Otsiherero | Otsiherero |- | [[:ia:|ia]] | [[interlingua]] | Interlingua | Interlingua |- | [[:id:|id]] | [[Indonesian kieli|indonesia]] | Bahasa Indonesia | Bahasa Indonesia |- | [[:ie:|ie]] | [[interlingue]] | Interlingue | Interlingue |- | [[:ig:|ig]] | [[igbo]] | Igbo | Igbo |- | [[:ii:|ii]] | [[pohjois-ji]] | Yi | Yi |- | [[:ik:|ik]] | [[Inupiaqin kieli|inupiaq]] | Iñupiak | Inupiak |- | [[:inh:|inh]] | [[inguušin kieli|inguuši]] | (Ingush) | (Ingush) |- | [[:io:|io]] | [[ido]] | Ido | Ido |- | [[:is:|is]] | [[islannin kieli|islanti]] | Íslenska | Islenska |- | [[:it:|it]] | [[italian kieli|italia]] | Italiano | Italiano |- | [[:iu:|iu]] | [[inuktitut]] | ᐃᓄᒃᑎᑐᑦ | Inuktitut |- | [[:ja:|ja]] | [[japanin kieli|japani]] | 日本語 | Nihongo |- | [[:jbo:|jbo]] | [[lojban]] | Lojban | Lojban |- | [[:jv:|jv]] | [[jaavan kieli|jaava]] | Bahasa Jawa | Bahasa Jawa |- | [[:ka:|ka]] | [[georgian kieli|georgia]] | ქართული | Kartuli |- | [[:kaa:|kaa]] | [[karakalpakin kieli|karakalpakki]] | (Karakalpak) | (Karakalpak) |- | [[:kg:|kg]] | [[Kongon kieli|kongo]] | Kongo | Kongo |- | [[:ki:|ki]] | [[Kikujun kieli|kikuju]] | Kikuyu | Kikuyu |- | [[:kj:|kj]] | [[Kuanjaman kieli|kuanjama]] | Kuanyama | Kuanyama |- | [[:kk:|kk]] | [[kasakki]] | қазақша | Kazaksha |- | [[:kl:|kl]] | [[kalaallisut]] | Kalaallisut | Kalaallisut |- | [[:km:|km]] | [[khmerin kieli|khmer]] | ភាសាខ្មែរ | Phaasaakhmaero |- | [[:kn:|kn]] | [[kannada]] | ಕನ್ನಡ | Kannadda |- | [[:ko:|ko]] | [[Korean kieli|korea]] | 한국어 | Hangugeo |- | [[:kr:|kr]] | [[Kanurin kieli|kanuri]] | Kanuri | Kanuri |- | [[:ks:|ks]] | [[kašmiri]] | कश्मीरी - (كشميري) | Kashmiirii |- | [[:ku:|ku]] | [[kurdin kieli|kurdi]] | Kurdî | Kurdi |- | [[:kv:|kv]] | [[Komin kieli|komi]] | Komi | Komi |- | [[:kw:|kw]] | [[kornin kieli|korni]] | Kernewek | Kernewek |- | [[:ky:|ky]] | [[kirgiisin kieli|kirgiisi]] | Kırgızca | |- | [[:la:|la]] | [[latina]] | Latina | Latina |- | [[:lb:|lb]] | [[letzeburg]] | Lëtzebuergesch | Letzebuergesch |- | [[:lg:|lg]] | [[gandan kieli|ganda]] | Luganda | Luganda |- | [[:li:|li]] | [[limburgi]] | Limburgs | Limburgs |- | [[:ln:|ln]] | [[lingala]] | Lingala | Lingala |- | [[:lo:|lo]] | [[lao]] | Pha xa lao | Pha xa lao |- | [[:lt:|lt]] | [[liettuan kieli|liettua]] | Lietuvių | Lietuviu |- | [[:lv:|lv]] | [[latvian kieli|latvia]] | Latviešu | Latviesu |- | [[:mdf:|mdf]] | [[mokšan kieli|mokša]] | (Moksha) | (Moksha) |- | [[:mg:|mg]] | [[malagasi]] | Malagasy | Malagasy |- | [[:mh:|mh]] | [[Marshallin kieli|marshall]] | Ebon | Ebon |- | [[:mi:|mi]] | [[maorin kieli|maori]] | Māori | Maori |- | [[:mk:|mk]] | [[makedonian kieli|makedonia]] | Македонски | Makedonski |- | [[:ml:|ml]] | [[malajalam]] | മലയാളം | Malayaallam |- | [[:mn:|mn]] | [[mongolin kieli|mongoli]] | Монгол | Mongol |- | [[:mo:|mo]] | [[moldavia]] | Moldoveana | Moldoveana |- | [[:mr:|mr]] | [[marathin kieli|marathi]] | मराठी | Bharaatthii |- | [[:ms:|ms]] | [[malaijin kieli|malaiji]] | Bahasa Melayu | Bahasa Melayu |- | [[:mt:|mt]] | [[maltan kieli|malta]] | bil-Malti | bil-Malti |- | [[:mus:|mus]] | [[muskogin kieli|muskogi]] | Mvskoke | Muscogee |- | [[:my:|my]] | [[burman kieli|burma]] | Myanmasa | Myanmasa |- | [[:myv:|myv]] | [[ersän kieli|ersä]] | (Erzya) | (Erzya) |- | [[:na:|na]] | [[naurun kieli|nauru]] | Ekakairũ Naoero | Ekakairu Naoero |- | [[:nah:|nah]] | [[nahuatl]] | Nahuatl | Nahuatl |- | [[:nds:|nds]] | [[alasaksa]] | Plattdüütsch | Plattduutsch |- | [[:ne:|ne]] | [[nepali]] | नेपाली | Nepaalii |- | [[:ng:|ng]] | [[ndonga]] | Ndonga | Ndonga |- | [[:nl:|nl]] | [[hollannin kieli|hollanti]] | Nederlands | Nederlands |- | [[:nn:|nn]] | [[uusnorjan kieli|uusnorja]] | Norsk (nynorsk) | Norsk (nynorsk) |- | [[:no:|no]] | [[norjan kieli|kirjanorja]] | Norsk | Norsk |- | [[:nv:|nv]] | [[navahon kieli|navaho]] | Diné bizaad | Dine bizaad |- | [[:ny:|ny]] | [[Tšewan kieli|tšewa]] | Chi-Chewa | Chi-Chewa |- | [[:oc:|oc]] | [[oksitaani]] | Occitan | Occitan |- | [[:om:|om]] | [[oromon kieli|oromo]] | Oromoo | Oromoo |- | [[:or:|or]] | [[orijan kieli|orija]] | Oriya | Oriya |- | [[:os:|os]] | [[osseetin kieli|osseetti]] | (Ossetian) | (Ossetian) |- | [[:pa:|pa]] | [[pandžabi]] | पंजाबी / ਪਜਾਬੀ / پنجابي | Pajaabii |- | [[:pi:|pi]] | [[palin kieli|pali]] | पािऴ | |- | [[:pl:|pl]] | [[puolan kieli|puola]] | Polski | Polski |- | [[:ps:|ps]] | [[pašton kieli|pašto]] | پښتو | Pashtuu |- | [[:pt:|pt]] | [[portugalin kieli|portugali]] | Português | Portugues |- | [[:qu:|qu]] | [[ketšua]] | Runa Simi | Runa Simi |- | [[:rm:|rm]] | [[retoromaani]] | Rumantsch | Rumantsch |- | [[:rn:|rn]] | [[Rundin kieli|rundi]] | Kirundi | Kirundi |- | [[:ro:|ro]] | [[romanian kieli|romania]] | Română | Romana |- | [[:roa-rup:|roa-rup]] | [[aromania]] | Armâneashti | Armaneashti |- | [[:ru:|ru]] | [[venäjän kieli|venäjä]] | Русский | Russkii |- | [[:rw:|rw]] | [[ruandan kieli|ruanda]] | Kinyarwanda | Kinyarwanda |- | [[:sa:|sa]] | [[sanskrit]] | संस्कृत | Samskrta |- | [[:sah:|sah]] | [[jakuutti|jakuutin kieli]] | (Yakut) | (Yakut) |- | [[:sc:|sc]] | [[sardi]] | Sardu | Sardu |- | [[:scn:|scn]] | ? | Sicilianu | Sicilianu |- | [[:sd:|sd]] | [[sindhin kieli|sindhi]] | सिनधि | Sinadhi |- | [[:se:|se]] | [[pohjoissaame]] | Sámegiella | Samegiella |- | [[:sg:|sg]] | [[sangon kieli|sango]] | Sangro | Sangro |- | [[:si:|si]] | [[singalin kieli|singali]] | Simhala | Simhala |- | [[:simple:|simple]] | helppo [[englannin kieli|englanti]] | Simple English | Simple English |- | [[:sk:|sk]] | [[slovakin kieli|slovakki]] | Slovenčina | Slovencina |- | [[:sl:|sl]] | [[sloveenin kieli|sloveeni]] | Slovenščina | Slovenscina |- | [[:sm:|sm]] | [[samoan kieli|samoa]] | Gagana Samoa | Gagana Samoa |- | [[:sn:|sn]] | [[shonan kieli|shona]] | chiShona | Chishona |- | [[:so:|so]] | [[somalin kieli|somali]] | Soomaaliga | Soomaaliga |- | [[:sq:|sq]] | [[albanian kieli|albania]] | Shqip | Shqip |- | [[:sr:|sr]] | [[serbian kieli|serbia]] | Српски / Srpski | Srpski |- | [[:ss:|ss]] | [[siswati]] | SiSwati | Siswati |- | [[:st:|st]] | [[sothon kieli|sotho]] | seSotho | Sesotho |- | [[:su:|su]] | [[sundan kieli|sunda]] | Bahasa Sunda | Bahasa Sunda |- | [[:sv:|sv]] | [[ruotsin kieli|ruotsi]] | Svenska | Svenska |- | [[:sw:|sw]] | [[swahili]] | Kiswahili | Kiswahili |- | [[:ta:|ta]] | [[tamilin kieli|tamili]] | தமிழ் | Tamilll |- | [[:te:|te]] | [[telugun kieli|telugu]] | తెలుగు | Telugu |- | [[:tg:|tg]] | [[tadžikin kieli|tadžikki]] | Тоҷикӣ | Tochikja |- | [[:th:|th]] | [[thain kieli|thai]] | ไทย | Thai |- | [[:tlh:|tlh]] | [[Klingonin kieli|klingon]] | tlhIngan Hol | tlhIngan Hol |- | [[:ti:|ti]] | [[tigrinjan kieli|tigrinja]] | Tigrinya | Tigrinya |- | [[:tk:|tk]] | [[turkmeenin kieli|turkmeeni]] | تركمن / Туркмен | Turkmen |- | [[:tl:|tl]] | [[tagalog]] | Tagalog | Tagalog |- | [[:tn:|tn]] | [[tswanan kieli|tswana]] | Setswana | Setswana |- | [[:to:|to]] | [[tongan kieli|tonga]] | Tonga | Tonga |- | [[:tpi:|tpi]] | [[tok-pisin]] | Tok pisin | Tok pisin |- | [[:tr:|tr]] | [[turkin kieli|turkki]] | Türkçe | Turkce |- | [[:ts:|ts]] | [[tsonga]] | Xitsonga | Xitsonga |- | [[:tt:|tt]] | [[tataarin kieli|tataari]] | Tatarça | Tatarca |- | [[:tum:|tum]] | [[Tumbukan kieli|tumbuka]] | chiTumbuka | chiTumbuka |- | [[:tw:|tw]] | [[twi]] | Twi | Twi |- | [[:ty:|ty]] | [[Tahitin kieli|tahiti]] | Reo Mā`ohi | Reo Maohi |- | [[:tyv:|tyv]] | [[tuvan kieli|tuva]] | (Tuvinian) | (Tuvinian) |- | [[:udm:|udm]] | [[udmurtin kieli|udmurtti]] | удмурт кыл | Udmurt kyl |- | [[:ug:|ug]] | [[uiguurin kieli|uiguuri]] | Oyghurque | Oyghurque |- | [[:uk:|uk]] | [[ukrainan kieli|ukraina]] | Українська | Ukrainska |- | [[:ur:|ur]] | [[urdu]] | اردو | Urdu |- | [[:uz:|uz]] | [[uzbekin kieli|uzbekki]] | Ўзбек | Uzbek |- | [[:ve:|ve]] | [[Vendan kieli|venda]] | Venda | Venda |- | [[:vi:|vi]] | [[vietnamin kieli|vietnam]] | Tiếng Việt | Tieng Viet |- | [[:vo:|vo]] | [[volapük]] | Volapük | Volapuk |- | [[:wa:|wa]] | [[vallonin kieli|valloni]] | Walon | Walon |- | [[:wo:|wo]] | [[wolof]] | Wollof | Wollof |- | [[:xal:|xal]] | [[oiraatin kieli|oiraatti]] | (Kalmyk) | (Kalmyk) |- | [[:xh:|xh]] | [[xhosa]] | isiXhosa | Isixhosa |- | [[:yi:|yi]] | [[jiddiš]] | ייִדיש | Yidish |- | [[:yo:|yo]] | [[joruban kieli|joruba]] | Yorùbá | Yoruba |- | [[:za:|za]] | [[zhuangin kieli|zhuang]] | Cuengh | Cuengh |- | [[:zh:|zh]] | [[kiinan kieli|kiina]] | 中文 | Zhongwen |- | [[:zh-min-nan:|zh-min-nan]] | | Bân-lâm-gú | Ban-lam-gu |- | [[:zu:|zu]] | [[zulun kieli|zulu]] | isiZulu | Isizulu |} 1215 6317 2005-07-08T10:32:37Z Hartz 58 1216 12682 2006-05-28T08:16:58Z TeemuN 155 [[Luokka:Hupu 2]] {| align="center" style="background-color: #f2fff2; border: 1px solid #bfffbf; padding: 1em; width: 450px; text-align: left;" |- valign=top | |[[Kuva:Hupu2.png|60px|center]] |- | &mdash; '''Teos julkaistaan ainoastaan informaatiotarkoituksessa''' |- | &mdash; '''Emme kehoita ketään rikkomaan Suomen lakia''' |- | &mdash; '''Tekijät eivät vastaa teoksen mahdollisesta väärinkäytöstä''' |} == Alkusanat == Tämän oppaan tarkoitus on tarjota kaikille asiasta kiinnostuneille mahdollisuus perehtyä [[w:fi:Hamppu|hampun]], maailman kenties kiistellyimmän kasvin kasvatukseen. Toisin kuin useimmat luulevat, hampun kasvatus ei ole erityisen vaikeaa. Kunhan kasvin perustarpeet täyttyvät, ei hyväntuoksuisen hampun kasvatus vaadi aloittelijaltakaan liikoja. Useimmissa ihmisissä jo sanat hamppu ja [[w:fi:Kannabis|kannabis]] herättävät vastustusta. Suurin syy siihen on vääristellyn informaation omaksuminen. Kannabiksen (hampun, marihuanan, ruohon, pilven jne.) vaikutusta ihmiseen on liioiteltu kymmenien vuosien ajan, mikä on synnyttänyt ns. kannabisfobiaa. Perusteeton pelottelu on ylimitoitettuine varoituksineen peittänyt taakseen paitsi kannabiksen hyvät puolet, myös sen reaaliset haitat. Lisäksi se on osaltaan auttanut synnyttämään vastakohdakseen fanaattista kannabismyönteisyyttä. Lienee selvää, etteivät aidosti puolueettomat tutkimukset ole aina sopineet kummankaan ideologisen ääripään tarkoituksiin. Me, toisen polven hullut puutarhurit haluamme omalta osaltamme korjata asiaa pyrkimällä tarjoamaan ajanmukaisen tietopaketin kannabisasian eri puolista ja kannabiksen vaikutuksista. Vaikka kannabis on todettu useissa arvovaltaisissa tutkimuksissa laillisia [[w:fi:Päihde|päihteitämme]] - [[w:fi:Alkoholijuoma|alkoholia]] ja [[w:fi:Tupakka|tupakkaa]] - haitattomammaksi, niin sen valmistus, hallussapito, käyttö tai myynti nautintoaineeksi on yhä laitonta Suomessa. Siksi tämä teos julkaistaan ainoastaan informaatiotarkoituksiin. Emme kehota ketään rikkomaan Suomen lakia. Niiden, jotka suunnittelevat rikkovansa tai jo rikkovat huumausainelakia on hyvä muistaa, että kannabis on mietoudestaan huolimatta yhä päihde sanan varsinaisessa merkityksessä. Kannabiksenkäyttö ei ole koskaan pelkkä poliittinen valinta, vaan vaikuttaa aina tavalla tai toisella elämään ja kehitykseen ihmisyksilönä. Oman tajunnantilansa muuttaminen tuo mukanaan vastuun omaa itseään ja ympäristöään kohtaan. Laillisten päihdevaihtoehtojen kuluttajista poiketen kannabiksenkäyttäjällä on lisäksi ylimääräinen vastuu siitä, ruokkiiko hän valinnoillaan järjestäytynyttä rikollisuutta. Laittomasti maahantuodun hasiksen myyntihinnasta merkittävä osa menee alamaailman taskuun. Kotona kasvatettu kannabis puolestaan lihottaa eniten sähkölaitoksen lompakkoa. Me, tämän kirjan kirjoittamiseen osallistuneet emme usko kontrollipolitiikan voivan poistaa kannabiksenkäyttöä maailmasta tai olevan paras tapa hillitä sen aiheuttamia ongelmia. Kontrollipolitiikkaa pitäisikin kutsua kontrollinmenetyspolitiikaksi, sillä se on vapauttanut kannabiksen verotus- ja valvontakoneiston ulottumattomiin, pimeille markkinoille. Uskomme, että haitoista saa parhaan otteen tarttumalla niihin - ei potkimalla niitä maton alle. Suomalaisen [[w:fi:Päihdepolitiikka|päihdepolitiikan]] muuttamista toimivampaan suuntaan ajavat mm. [http://www.sky.org/ Suomen kannabisyhdistys] ja [http://www.hppry.org/ Humaania päihdepolitiikkaa ry]. Halutessasi voit tukea em. järjestöjen toimintaa. == Taustaa == Suomen Kannabisyhdistyksen tekemä hampun kasvatusopas [http://www.sky.org/julkaisut/hupu/ Hullu Puutarhuri] on opastanut viherpeukaloita hampun kasvatuksen kiehtovaan maailmaan jo vuosia. Teosta ei kuitenkaan ollut päivitetty pitkään aikaan ja siitä puuttui mm. riittävä ohjeistus suosituksi tulleiden vesiviljelytekniikoiden hyödyntämiseen. Tuoreemmalle versiolle oli siis kysyntää. [http://www.hamppu.net/forum/ Hamppuforum-keskustelupalstalla] esitettiin alunperin keväällä 2002 idea paremman version kirjoittamisesta. Ajatus sai välittömästi kannatusta, joten projekti sai alkunsa. Työ on edennyt vaihtelevalla rytmillä; välillä opasta on laajennettu nopeasti ja toisinaan on ollut hiljaisempia kausia. Projektista haluttiin hyvin kattava, jotta siitä olisi apua aina vasta-alkajasta kokeneemmallekin kasvattajalle. Opas painottuu kuvaamaan tarkasti sisätiloissa tapahtuvan kasvatuksen, koska Suomen sääolosuhteissa ulkokasvatus on vain kausittainen harrastus. Tarjoamme kuitenkin perustiedot myös kesällä ulkona tapahtuvaan kasvatukseen. Hullu puutarhuri 2 ei rajoitu pelkästään kasvatukseen. Teokseen on mahdutettu myös historiaa, kulttuuria, politiikkaa ja tietoa hampun terveydellisistä vaikutuksista. <!--Jättäisitkö sotkematta, kiitos!--> <center>'''<font size="+1" color="green">Mukavia lukuhetkiä!</font> {{Hupu2}} <br> ;Muokkaamiseen saat apua [[Ohje:Ohje|ohje]]-sivulta, toivomuksia voit esittää [[Hupu 2/Kysytyimmät aiheet|kysytyimmät aiheet]] -sivulla.: </center> [[Luokka:Hupu 2]] 1217 5489 2005-04-23T23:49:05Z Hupu23ditor 46 1219 7499 2005-11-03T14:12:38Z 81.165.74.115 + na: ; <small>Yli 1 000 sivun kirjastoja:</small> <div style="margin-left: 2em; margin-right: 2em;"> <big> [[:en:|Englanti (English)]] - [[:de:|Saksa (Deutsch)]] - [[:fr:|Ranska (Français)]] </big> </div> ; <small>Yli 100 sivun kirjastoja:</small> <div style="margin-left: 2em; margin-right: 2em;"> [[:da:|Tanska (Dansk)]] - [[:es:|Espanja (Español)]] - [[:he:|Heprea (&#1506;&#1489;&#1512;&#1497;&#1514;)]] - [[:it:|Italia (Italiano)]] - [[:ja:|Japani (&#26085;&#26412;&#35486;)]] - [[:nl:|Hollanti (Nederlands)]] - [[:pl:|Puola (Polski)]] - [[:pt:|Portugali (Português)]] - [[:ru:|Venäjä (&#1088;&#1091;&#1089;&#1089;&#1082;&#1080;&#1081;)]] - [[:sv:|Ruotsi (Svenska)]] </div> ; <small>Alle 100 sivun kirjastoja:</small> <small> <div style="margin-left: 2em; margin-right: 2em;"> [[:bg:|Bulgaria (&#1041;&#1098;&#1083;&#1075;&#1072;&#1088;&#1089;&#1082;&#1080;)]] - [[:cs:|Tšekki (&#269;e&#0353;tina)]] - [[:el:|Kreikka (&#917;&#955;&#955;&#951;&#957;&#953;&#954;&#940;)]] - [[:eo:|Esperanto]] - [[:et:|Viro (Eesti)]] - [[:fa:|Iran (&#1601;&#1575;&#1585;&#1587;&#1740;)]] - [[:gl:|Galego (Galego)]] - [[:hu:|Unkari (Magyar)]] - [[:ie:|Interlingue]] - [[:is:|Islanti (Íslenska)]] - [[:ko:|Korea (&#54620;&#44397;&#50612;)]] - [[:na:|Nauru (Dorerin Naoero)]] - [[:ro:|Romania (Român&#259;)]] - [[:sr:|Serbia (&#1089;&#1088;&#1087;&#1089;&#1082;&#1080;)]] - [[:tr:|Turkki (Türkçe)]] - [[:tt:|Tataari (Tatar)]] - [[:uk:|Ukraina (&#1091;&#1082;&#1088;&#1072;&#1111;&#1085;&#1089;&#1100;&#1082;&#1072;)]] - [[:vi:|Vietnam (Ti&#7871;ng Vi&#7879;t)]] - [[:zh:|Kiina (&#20013;&#25991;)]] </small> </div> 1220 12420 2006-05-26T15:59:26Z Samulili 276 [[Luokka:Thain kieli]] *[[Thai:Yleistä|Yleistä]] *[[Thai:Historia|Historia]] *[[Thai:Kirjaimisto|Kirjaimisto]] **[[Thai:Konsonantit|Konsonantit]] ***[[Thai:Konsonanttiluokat|Konsonanttiluokat]] ****[[Thai:Alakonsonantit|Alakonsonantit]] ****[[Thai:Keskikonsonantit|Keskikonsonantit]] ****[[Thai:Yläkonsonantit|Yläkonsonantit]] ***[[Thai:Sointuvat loppuäänteet|Sointuvat loppuäänteet]] ***[[Thai:Sulkevat loppuäänteet|Sulkevat loppuäänteet]] ***[[Thai:Aloittavat konsonantit|Aloittavat konsonantit]] ***[[Thai:Lopettavat konsonantit|Lopettavat konsonantit]] **[[Thai:Vokaalit|Vokaalit]] **[[Thai:Numerot|Numerot]] **[[Thai:Toonimerkit|Toonimerkit]] [[Luokka:Thain kieli]] 1221 5492 2005-05-21T12:33:16Z Hupu23ditor 46 #REDIRECT [[Ohje:Malline]] 1223 13036 2006-05-31T07:27:54Z Kompak 114 rv <div class="boilerplate metadata" id="proxy" style="margin: 0 2.5%; background: #ffd; padding: 0 10px; border: 1px solid #aa8;"> '''Tämän anonyymin käyttäjän IP-osoite kuuluu yleiselle välityspalvelimelle tai yhteiskäytössä olevalle tietokoneelle:''' ''{{{1}}}''<br /> Tästä osoitteesta tehdyt muokkaukset kuuluvat todennäköisesti eri henkilöille. Jos käytät tätä osoitetta, voit erottua muista käyttäjistä hankkimalla käyttäjätunnuksen. Tälle osoitteelle jätetyt viestit eivät välttämättä saavuta tarkoitettua vastaanottajaansa. </div> [[Luokka:Yhteiskäyttöosoitteet]] 1224 13033 2006-05-31T07:27:09Z Kompak 114 rv <div class="noprint" style="clear: right; border:solid #aaa 1px; margin: 0 0 1em 1em; font-size: 90%; background: #f9f9f9; width: 250px; padding: 4px; spacing: 0px; text-align: left; float: right;"> <div style="float: left;">[[Image:Commons-logo-en.png|40px|none|Commons]]</div> <div style="margin-left: 60px;">[[Commons:Etusivu|Wikimedia Commonsissa]] on materiaalia aiheesta '''[[Commons:{{{1}}}|{{{2}}}]]'''.</div></div> 1225 13030 2006-05-31T07:26:30Z Kompak 114 rv <br clear=all> <div class="boilerplate metadata" id="copyvio" style="background: #ffd; border: 1px solid #aa8; margin: 0 2.5%; padding: 0 10px"> '''Tämän artikkelin tai kuvan sisällön epäillään olevan [[w:Tekijänoikeus|tekijänoikeus]]rikkomus.'''<br /> Asiasta keskustellaan kirjan keskustelusivulla. </div> [[Luokka:Tekijänoikeusongelmat]] 1226 5497 2005-04-26T15:48:28Z Hupu23ditor 46 <div class="boilerplate metadata" id="attention" style="background-color: #fee; margin: 0 2.5%; padding: 0 10px 5px 10px; border: 1px solid #aaa;"> '''Käytät IP-osoitetta, joka on estetty toistuvan [[w:Vandalismi|vandalismin]] vuoksi.'''<br> Jos esto on mielestäsi virheellinen, voit keskustella siitä [[Toiminnot:Listadmins|ylläpitäjän]] kanssa. </div> 1227 13915 2006-06-15T20:53:24Z Mzlla 323 wikikoodia hieman siistitty '''[[Tervetuloa Wikikirjastoon]]!''' Kokeilit suomenkielisen Wikikirjaston muokkaamista, ja testisi on nyt poistettu. Jos haluat harjoitella lisää ennen kuin ryhdyt vakavissasi lisäämään Wikikirjaston kirjamäärää, käytä [[Wikikirjasto:Hiekkalaatikko|hiekkalaatikko]]a, jossa voit kokeilla toimintoja vapaasti. Lisää tietoa muokkaamisesta on [[Ohje:Ohje|ohjesivuilla]]. 1228 13022 2006-05-31T07:23:55Z Kompak 114 rv Olet kirjoittanut asiattomuuksia sivuille, ole hyvä ja lopeta se. Sitä pidetään vandalismina. Jos jatkat sivujen töhrimistä, muokkausoikeutesi voidaan poistaa. Voit kokeilla muokkaamista rauhassa editoimalla [[Wikikirjasto:Hiekkalaatikko|hiekkalaatikkoa]]. Kiitos! 1229 5500 2005-04-26T16:00:06Z Hupu23ditor 46 Olet kirjoittanut Wikikirjastoon aktiviisesti, ja siksi '''sinun kannattaisi rekisteröidä itsellesi käyttäjätunnus'''. Rekisteröinti ei vaadi sähköpostiosoitetta eikä henkilökohtaisia tietoja, ja käyttäjätunnuksesta on monenlaista etua: *Saat oman käyttäjäsivun jossa voit kertoa itsestäsi ja jolle voit kerätä hyödyllisiä linkkejä, ja oman keskustelusivun, jossa voit kommunikoida muiden kanssa. *Muokkauksesi ja asetuksesi säilyvät vaikka IP-osoitteesi vaihtuisi ja näet kaikki muokkauksesi "omat muokkaukset"-sivun kautta. *Voit siirtää sivuja ja lisätä kuvia. *Voit äänestää mahdollisissa äänestyksissä. *Voit luoda itsellesi ''tarkkailulistan'' sivuista, joita haluat seurata muita tarkemmin. *Voit mukauttaa Wikikirjaston ulkoasua vapaasti luomalla oman tyylitiedoston. *Voit asettua ehdolle ylläpitäjäksi. 1230 5501 2005-04-26T16:01:55Z Hupu23ditor 46 Tulet IP-osoitteesta, jota käyttävät monet eri henkilöt, ja siksi '''sinun kannattaisi rekisteröidä itsellesi käyttäjätunnus'''. Käyttäjätunnuksesta on monenlaista etua: *Erotut muista samasta IP-osoitteesta tulevista. *Saat oman käyttäjäsivun jossa voit kertoa itsestäsi ja jolle voit kerätä hyödyllisiä linkkejä. *Muokkauksesi ja asetuksesi säilyvät vaikka IP-osoitteesi vaihtuisi. *Voit siirtää sivuja ja lisätä kuvia. 1231 5502 2005-04-26T16:05:15Z Hupu23ditor 46 Muistathan allekirjoittaa kaikki keskusteluviestisi sekä äänesi äänestyksissä. Se tekee keskustelujen seuraamisesta helpompaa. Allekirjoituksen voi lisätä helposti klikkaamalla tekstinmuokkausruudun yläpuolella olevan työkalurivin toiseksi viimeistä kuvaketta, tai kirjoittamalla <nowiki>~~~~</nowiki> (neljä tildeä). 1232 8519 2006-02-06T02:46:36Z 84.131.213.2 {| align=center border=0 cellpadding=4 cellspacing=4 style="border: 1px solid #CC9; background-color: #F1F1DE" |- |[[Kuva:Achtung.svg|60px|left]] | style="font-size: 90%" | Tämä kuvakaappaus on tekijänoikeudella suojatusta elokuvasta, televisio-ohjelmasta, tietokoneohjelmasta tai -pelistä. Kuvaa käytetään Wikikirjastossa Suomen tekijänoikeuslain sitaattioikeuden ja Yhdysvaltojen tekijänoikeuslain ''fair use'' -oikeuden nojalla. Kuvakaappauksen lähde on mainittava. |} [[Luokka:Kuvakaappaukset|{{PAGENAME}}]] 1233 13912 2006-06-15T20:32:30Z Mzlla 323 luokitus includeonlyksi jottei malline itse näy luokassa <br style="clear:both" /> {| align="center" style="width:80%; background-color:#F1F1DE; border:1px solid #CC9; padding:5px;" |- |[[Image:Great Seal of the US.png|64px]] |<center>Tällä kuvalla ei ole tekijänoikeuksia, sillä sen on tehnyt Yhdysvaltain liittovaltion hallitus, virasto tai työntekijä virkatoimessaan. Tämä pätee maailmanlaajuisesti.</center> |} <includeonly>[[Luokka:Yhdysvaltain hallituksen Public Domain -kuvat|{{PAGENAME}}]]</includeonly> 1234 13745 2006-06-10T08:29:45Z 84.189.215.247 <br style="clear:both" /> {| align="CENTER" style="width:80%; background-color:#F1F1DE; border:1px solid #CC9; padding:5px;" | [[Image:PD-icon.svg|64px]] | <center>Minä, tämän kuvan tekijänoikeuksien omistaja, luovun tekijänoikeuksistani kuvaan ja annan kaikille oikeuden käyttää kuvaa vapaasti ja korvauksetta.</center> |} [[Luokka:Public domain -kuvat|{{PAGENAME}}]] 1235 5506 2005-04-26T16:12:18Z Hupu23ditor 46 <center> <div class="boilerplate" id="pd" style="width: 95%; margin: 0 auto; text-align: justify; background: #F1F1DE; padding: 0 10px; border: 1px solid #CC9;"> Tämän kuvan tekijänoikeus on poistunut teoksen vanhuuden vuoksi sekä Suomen että Yhdysvaltojen tekijänoikeuslain mukaan. </div> </center> [[Luokka:Vanhat kuvat|{{PAGENAME}}]] 1236 13031 2006-05-31T07:26:45Z Kompak 114 rv {| align=center class="kiistanalainen" style="background: #ffd; border: 1px solid #aaa; padding: .3em; margin-bottom: 3px; width: auto;" | style="padding-right: 4px; padding-left: 4px;" | [[Image:Stop_hand.png|40px|]] | '''Aihe on kiistanalainen.'''<br>Lue keskustelusivu ennen suurten muutosten tekemistä. Erimielisyyden ilmetessä perustele kantasi keskustelusivulla. |} [[Luokka:Kiistanalaiset artikkelit]] 1237 13914 2006-06-15T20:41:10Z Mzlla 323 olematon kuva vaihdettu suomenkielisen Wikipedian samassa yhteydessä käyttämäksi [[Luokka:Suojatut sivut]] {| align=center class="protected" style="background: white; border: 1px solid #aaa; padding: .2em; margin-bottom: 3px; font-size: 95%; width: auto;" | style="padding-right: 4px; padding-left: 4px;" | [[Kuva:Exquisite-encrypted.png|40px|]] | '''Tämä sivu on suojattu muutoksilta vandalismin tai muokkausriitojen takia. Ongelmista keskustellaan keskustelusivulla.'''<br><small>Suojaus ei ota kantaa siihen, onko nykyinen versio muita parempi. Voit halutessasi tarkastella sivun vanhempia versioita.</small> |} 1240 5509 2005-04-26T16:34:13Z Hupu23ditor 46 <center> <div class="boilerplate" id="pd" style="width: 95%; margin: 0 auto; text-align: justify; background: #F1F1DE; padding: 0 10px; border: 1px solid #CC9;"> Tämä on tekijänoikeudella suojattu yrityksen tai yhteisön logo. Kuvaa käytetään Wikikirjastossa Suomen tekijänoikeuslain sitaattioikeuden ja Yhdysvaltojen tekijänoikeuslain ''fair use'' -oikeuden nojalla. Logon käyttö ei merkitse suhdetta Wikikirjaston ja logon omistavan yrityksen tai yhteisön välillä. Logo ja sen mahdollisesti esittämä tavaramerkki ovat omistajansa omaisuutta. </div> </center> [[Luokka:Logot|{{PAGENAME}}]] 1241 7455 2005-10-29T08:30:13Z Hartz 58 kuva {| align="center" border="0" cellpadding="4" cellspacing="4" style="border: 1px solid #CCCC99; background-color: #F1F1DE;" |- | [[Image:CC_SomeRightsReserved.png]] | style="font-size: 80%;" | Tämän kuvan käyttöoikeudet määräytyvät Creative Commonsin [http://creativecommons.org/licenses/by/2.0/deed.fi Nimi mainittava] 2.0 -käyttöoikeussopimuksen mukaisesti. |} <br clear="all" /> [[Luokka:Cc-by-2.0 -kuvat|{{PAGENAME}}]] 1242 13908 2006-06-15T20:27:16Z Mzlla 323 luokitus includeonly-tagien sisään, jottei itse malline näy luokassa {| align="center" border="0" cellpadding="4" cellspacing="4" style="border: 1px solid #CCCC99; background-color: #F1F1DE;" |- | [[Image:CC_SomeRightsReserved.png]] | style="font-size: 80%;" | Tämän kuvan käyttöoikeudet määräytyvät Creative Commonsin [http://creativecommons.org/licenses/by-sa/2.0/deed.fi Nimi mainittava &mdash; Sama lisenssi] 2.0 -käyttöoikeussopimuksen mukaisesti. |} <br clear="all" /> <includeonly>[[Luokka:Cc-by-sa-2.0 -kuvat|{{PAGENAME}}]]</includeonly> 1245 12044 2006-05-25T19:29:51Z 68.213.210.245 Unfree image removal {| align="center" border="0" cellpadding="4" cellspacing="4" style="border: 1px solid #CCCC99; background-color: #F1F1DE" |- | align="center" |<!-- Unfree image removal --> <br/>[[Kuva:Cc-by white.png|24px|Creative Commonsin Nimi mainittava -tunnus]] | align="center" style="font-size: 80%" |[[Media:{{PAGENAME}}|Tämän kuvan]] käyttöoikeudet määräytyvät Creative Commonsin [http://creativecommons.org/licenses/by/1.0/deed.fi Nimi mainittava] 1.0 -käyttöoikeussopimuksen mukaisesti. |} <br clear="all"> [[Luokka:Cc-by-1.0 -kuvat|{{PAGENAME}}]] 1247 5513 2005-05-08T19:01:50Z Hupu23ditor 46 <br clear=all> <div class="boilerplate metadata" id="copyvio" style="background: #ffd; border: 1px solid #aa8; margin: 0 2.5%; padding: 0 10px"> '''Tämän kuvan [[w:Tekijänoikeus|tekijänoikeudesta]] tai levitysoikeudesta ei ole tietoa.'''<br /> Tekijänoikeudeltaan epäselvät kuvat saatetaan poistaa Wikikirjastosta. Jos olet kuvan lisännyt henkilö tai sinulla on tietoa kuvasta, täydennä tälle sivulle tieto kuvan tekijänoikeudesta ja levitysoikeudesta käyttämällä mielellään jotain [[Ohje:Malline#Tekijänoikeus ja levitysoikeus|siihen suunniteltua mallinetta]], ja poista sitten tämä huomautus. Asiasta voi keskustella kuvan keskustelusivulla. </div> [[Luokka:Tekijänoikeudeltaan epäselvät kuvat]] 1248 5514 2005-04-26T16:48:58Z Hupu23ditor 46 <!-- comment to force linebreak --> {| align=center border=0 cellpadding=4 cellspacing=4 style="border: 1px solid #CC9; background-color: #F1F1DE" |- | [[Image:Liberty-CeCILL.jpg]] | style="font-size: 80%" | Tämä työ on vapaa, voit levittää ja muokata sitä CeCILL-lisenssin mukaisesti. CeCILL-lisenssin ehdot löytyvät sivulta [http://www.cecill.info/index.en.html www.cecill.info]. |} 1249 7454 2005-10-29T08:28:17Z Hartz 58 kuva {| cellspacing="1" cellpadding="1" style="background: #f7f8ff; border: 1px solid #88a; padding: 5px; font-size: 80%;" |- style="text-align: center;" | style="background: #ccf;" |'''Kaksoislisensoitu Creative Commons Nimi mainittava&mdash;Sama lisenssi versio 2.0 -käyttöoikeussopimuksella''' | style="width: 88px; padding-left: 6px;" |[[Image:CC_SomeRightsReserved.png]] |- | colspan="2" |Lisensoin kaikki muokkaukseni, ellei toisin mainita, sekä [[Wikikirjasto:Wikikirjasto_ja_tekijänoikeudet|GFDL]]- että Creative Commons [http://creativecommons.org/licenses/by-sa/2.0/deed.fi Nimi mainittava&mdash;Sama lisenssi versio 2.0] -käyttöoikeussopimuksella. Huomaa, että muut muokkaajat eivät ole välttämättä tehneet näin, joten jos haluat käyttää muokkauksiani Creative Commons -ehdoilla, lue [[:meta:Guide_to_the_CC_dual-license|ohjeet]] (englanniksi). |} [[Luokka:Muokkaukset GFDL- ja Creative Commons by-sa 2.0 -lisensseillä|{{PAGENAME}}]] 1250 5516 2005-04-26T16:52:13Z Hupu23ditor 46 {| align=center border=0 cellpadding=4 cellspacing=4 style="border: 1px solid #CC9; background-color: #F1F1DE" |- |[[Kuva:Logo ESA.png|100px|center|]] | style="font-size: 80%" | Tätä [[w:ESA|ESA]]:n sivulta otettua kuvaa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin.<br> ''Voit vapaasti käyttää tätä kuvaa, kunhan käyttö ei ole kaupallista. Kuvia ei saa muokata. Jos aiot käyttää kuvia verkkosivuilla, muista mainita että kuva on ESA:lta peräisin.'' |} [[Luokka:ESA-kuvat|{{PAGENAME}}]] 1251 5517 2005-04-26T16:54:50Z Hupu23ditor 46 1252 8520 2006-02-06T02:46:46Z 84.131.213.2 {| align=center border=0 cellpadding=4 cellspacing=4 style="border: 1px solid #CC9; background-color: #F1F1DE" |- |[[Kuva:Achtung.svg|60px|left]] | style="font-size: 90%" | '''Tämä kuva on tekijänoikeuden alaisesta taideteoksesta.''' Sen käyttö perustuu tekijänoikeuslain (1961/404) 25 §:ään, jonka mukaan julkistetuista taideteoksista saa ottaa tekstiin liittyviä kuvia arvostelevaan tai tieteelliseen esitykseen. '''Kuvan muu käyttö on kiellettyä.''' |} [[Luokka:Sitaattikuvat taideteoksista|{{PAGENAME}}]] 1254 12045 2006-05-25T19:30:09Z 68.213.210.245 Unfree image removal {| align="center" border="0" cellpadding="4" cellspacing="4" style="border: 1px solid #CCCC99; background-color: #F1F1DE" |- | align="center" |<!-- Unfree image removal --><br/>[[Kuva:Cc-by white.png|24px|Creative Commonsin Nimi mainittava -tunnus]][[Kuva:Cc-sa white.png|24px|Creative Commonsin Sama lisenssi -tunnus]] | align="center" style="font-size: 80%" |Tämän kuvan käyttöoikeudet määräytyvät Creative Commonsin [http://creativecommons.org/licenses/by-sa/1.0/deed.fi Nimi mainittava-Sama lisenssi] 1.0 -käyttöoikeussopimuksen mukaisesti. |} <br clear="all"> [[Luokka:Cc-by-sa-1.0 -kuvat|{{PAGENAME}}]] 1255 12046 2006-05-25T19:30:24Z 68.213.210.245 Unfree image removal {| align="center" border="0" cellpadding="4" cellspacing="4" style="border: 1px solid #CCCC99; background-color: #F1F1DE" |- | align="center" |<!-- Unfree image removal --><br/>[[Kuva:Cc-sa white.png|24px|Creative Commonsin Sama lisenssi -tunnus]] | align="center" style="font-size: 80%" |Tämän kuvan käyttöoikeudet määräytyvät Creative Commonsin [http://creativecommons.org/licenses/sa/1.0/deed.fi Sama lisenssi] 1.0 -käyttöoikeussopimuksen mukaisesti. |} <br clear="all"> [[Luokka:Cc-sa-1.0 -kuvat|{{PAGENAME}}]] 1256 12201 2006-05-26T09:57:14Z Samulili 276 [[Luokka:Baarikaappi]] [[Kuva:Bloodymarry edited.jpg|thumb|200px]] Sekoitetaan Long Drink-lasiin: <br> 4 cl Vodkaa<br> Tomaattimehua <br> Tabascoa<br> Pippuria<br> Suolaa<br> Worcestershiren kastiketta<br> Sitruunaviipale<br> <br> Muunnos:<br> Tavalliseti juoma sekoitetaan vodkaan, mutta sen voi <br> tehdä myös "meksikolaisittain" tequilaan. <br> Huom! Yleensä myös mukaan laitetaan varsiselleri! {{Wikipedia|Bloody Mary|Bloody Mary}} [[en:Bartending:Bloody Mary]] [[Luokka:Baarikaappi]] 1257 5522 2005-04-30T16:30:40Z Hupu23ditor 46 Olisiko tälle syytä keksiä jokin ''kiva'' nimi? Voisivatko esim. nimet: Kotibaari, Drinkkimestari, Opas drinkeihin olla sopivia nimiä, vai onko tämän hetkinen nimi hyvä?--[[Käyttäjä:Anssi|Anssi]] 30. huhtikuuta 2005 kello 11:39:26 (UTC) Nimestä ''Baarikaappi'' kirjan aiheen ainakin tunnistaisi nopeasti. - [[Käyttäjä:Hupu23ditor|Hupu23ditor]] 30. huhtikuuta 2005 kello 16:30:40 (UTC) 1258 5523 2005-04-30T12:47:32Z 213.169.27.224 Ohje sienipiirakan valmistamiseen. ==Ainekset== === Pohja === Tämä ohje sopii 23 cm halkaisiltaan olevalle lasivuoalle. * 150 g margariinia * 3 dl vehnäjauhoja * 2 rkl kylmää vettä === Täyte === * n. 200 g suppilovahveroita *: Voit käyttää myös kanttarellejä tai mustatorvisieniä. * sipulia maun mukaan * 3 kananmunaa * 2,5 dl kermaa * suolaa * valkopippuria ==Ohje== # Sekoita pohjan ainekset keskenään ja laita vartiksi jääkaappiin. # Paista sienet ja sipulit. #: '''Vinkki''': Jos käytät sieniä suoraan pakkasesta, laita paistinpannu miedolle lämmölle ja kansi päälle. Näin sienet sulavat tasaisemmin ja ilman huomion tarvetta. # Sekoita munat, kerma ja mausteet keskenään. # Painele taikina vuoan pohjalle. # Levitä jäähtynyt sieni-sipulisekoitus pohjan päälle. # Kaada lopuksi muna-kermasekoite sienien päälle. # Paista 225 asteessa 30-35 minuuttia. [[Luokka:Keittokirja|Sienipiirakka]] 1259 14318 2006-06-27T18:50:05Z TeemuN 155 {{ Keittokirja | Nimi = Mustikkapiirakka | Kuva = [[Kuva:Vaccinium corymbosum(01).jpg|200px]] | Annoksia = Uunipellillinen | Aika = 40 minuuttia | Vaikeustasokuva = [[Kuva:2 viidestä.gif]] | }} Ohje kuohkean '''mustikkapiirakan''' valmistamiseen. ==Ainekset== Tämä ohje uunipelliselle. * 4 munaa * vajaa 4 dl sokeria * 6 dl vehnäjauhoja * reilu 1 tl leivinjauhetta * 300 g sulatettua rasvaa * 1 pss mustikoita # Vatkaa munat ja sokeri keskenään vaahdoksi. # Lisää jauhot mieluiten sihdin läpi. #:Vinkki: Sekoita leivinjauhe ensin 1 desilitraan vehnäjauhoja. # Sekoita kattilassa sulatettu rasva joukkoon. # Levitä taikina leivinpaperin päälle uunipellille. # Ripottele mustikat tasaisesti levitettyyn taikinaan. # Mustikat voivat olla myös jäisiä. # Paista 200 asteessa noin 25 minuuttia. [[Luokka:Keittokirja|Mustikkapiirakka]] 1260 6578 2005-08-02T20:10:38Z Hartz 58 Palautus {{ Keittokirja | Nimi = Banaanikakku | Kuva = [[Kuva:Banana.arp.750pix.jpg|200px]] | Annoksia = kakku | Aika = 1 tunti | Vaikeustasokuva = [[Kuva:4 viidestä.gif]] | }} Ohje '''banaanikakun''' valmistamiseen. == Ainekset == * 150 g voita * 3 dl sokeria * 2 kananmunaa * 3,5 dl vehnäjauhoja * 3 tl leivinjauhetta * 0,5 tl neilikkaa * 2 tl kanelia * (1 tl muskottipähkinää) * 2 tl vaniljasokeria * 5 banaania == Ohje == # Vatkaa ensin voi ja sokeri vaahdoksi. # Lisää munat yksitellen. # Sekoita jauhot keskenään sekaisin ja lisää jauhoseos taikinaan. # Muussaa banaanit haarukalla ja lisää sekaan. # Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan. # Paista 200 asteessa noin 40-50 min. # Uunista otettaessa kakun kypsyyttä voi koetella esimerkiksi hammastikulla, johon kypsän kakun ei pitäisi tarttua. # Parhaimmillaan vasta viikon tai kahden vanhana. [[Luokka:Keittokirja|Banaanikakku]] 1261 13118 2006-05-31T20:30:36Z 212.149.206.235 rv {{ Keittokirja | Nimi = Appelsiinikakku | Kuva = [[Kuva:Ambersweet oranges.jpg|200px]] | Annoksia = kakku | Aika = 1 tunti | Vaikeustasokuva = [[Kuva:4 viidestä.gif]] | }} Ohje '''appelsiinikakun''' valmistamiseen. == Ainekset == * 200 g voita * 2,5 dl sokeria * 3 kananmunaa * 3,5 dl vehnäjauhoja * 1 tl leivinjauhetta * ½ appelsiinin mehu ja raastettu kuori ;Päällys * ½ appelsiinin mehu * tomusokeria == Ohje == # Vatkaa ensin voi ja sokeri vaahdoksi. # Lisää munat yksitellen, koko ajan vatkaten. # Sekoita jauhot ja leivinjauhe keskenään ja lisää taikinaan. # Kaada taikinaan lopuksi appelsiinin mehu ja raastettu kuori. Pese kuori hyvin ennen raastamista. # Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan. # Paista 175 asteessa uunin alaosassa noin 45 min. # Kakku on kypsä kun se alkaa irrota vuoan reunoista. # Jäähdytä kakku haaleaksi ennen kumoamista. # Sekoita tomusokeriin appelsiinin mehua, kunnes seos on sopivan sakeaa. Valuta kakun pintaan. [[Luokka:Keittokirja|Appelsiinikakku]] 1262 12629 2006-05-27T11:52:04Z Mzlla 323 kuva ei sopinut, siistinnystä, linkki wikipediaan <center> <big><big><big>'''Vitsikirja'''</big></big></big><br> ''Nauru pidentää ikää.''<br> </center> ==Johdanto== Tämän hankkeen tarkoitus on koota vapaan sisällön vitsikirja. Wikikirjasto on ensisijassa tarkoitettu informatiiviselle aineistolle, mutta eiköhän siihen muutama poikkeus sallita, sillä emme ota elämää liian vakavasti. Vitsikantamme on vielä melko pieni, mutta toki sinä voit sitä halujesi mukaan laajentaa. Tervetuloa mukaan. Otamme vastaan mielellämme mitä moninaisempia vitsejä ja hauskoja kertomuksia. Ja sitten ettei kaikki periaattemme tulisi unohdetuiksi... ==Mikä on vitsi?== :Lisätietoa Wikipedian artikkelissa [[w:Vitsi|vitsi]]. Vitsi on kertomus, joka voi pukea tavallisenkin tapahtuman huvittavaan muotoon. Erityisesti suullisesti kerrottaessa kerrontatapa vaikuttaa paljon siihen, onko vitsi hauska vai ei. Vitsit tuntuvat yleisesti seuraavan loogisen tarinan kaavaa ja ne tuntuvat tutuilta tarinoilta kuulijalle, kunnes lopussa on odottamaton käänne. Vitsit sisäistetään läheisesti huumoriin. Erilaisia huumorikäsityksiä on yhtä useita kuin on ihmisiäkin. Nuoret ja lapset pitävät usein slapstickistä eli pelleilystä, kun taas vanhemmat arvostavat enemmän satiiria. Usein huumorissa hauskaa on yllätyksellisyys. ==Nauru pidentää ikää?== Usein nauraminen ja huumori sekoitetaan onnellisuuteen, mikä ei vastaa koko kuvaa. Jos ihminen todella on onnellinen vaikkapa saavutettuaan jonkin suuren tavoitteen elämässään, hän ei yleensä naura. Pikemminkin nauru on jännittyneisyyden purkautumista. Vitsien tapauksessa jännitystä on luotu tarinan myötä ja ihmisten odotukset ovat kasvaneet, kunnes vitsi pääsee huipentumaansa ja energia vapautuu. == Sisällysluettelo == *[[Vitsit/Pikku-Kalle|Pikku-Kalle]] *[[Vitsit/Kekkoskaskut|Kekkoskaskut]] *[[Vitsit/Blondi|Blondi]] *[[Vitsit/Sekalaiset|Sekalaiset]] &ndash; etsivät paikkaansa *[[Vitsit/Nonsense|Nonsense]] – ns. puujalkavitsejä (järjettömiä tai muuten vain tyhmiä) [[Luokka:Vitsit|*]] <!--Kieltenväliset linkit--> [[en:Jokebook]] [[de:Witzbuch]] [[fr:blagues]] [[ro:bancuri]] 1263 14344 2006-07-01T07:33:25Z 83.245.134.188 Pikku-Kalle meni kauppaan. Hän osti sieltä kurkun, tiun kananmunia ja kaksisataa grammaa maksaa. Kaupasta poistuttuaan auto töytäisi Pikku-Kallen kumoon suojatiellä. Hätääntynyt autoilija säntäsi autostaan ulos, ja kysyi Pikku-Kallelta tämän vointia. Pikku-Kalle vastasi: "Kurkku meni poikki, munat liiskaksi ja maksa halkesi." ---- Pikku-Kalle jäi auton alle matkalla kotiin jääkiekkomaaottelusta. Kuljettaja juoksi hädissään autosta ulos ja kysyi, miten kävi. Pikku-Kalle vastasi: "Suomi voitti 4&ndash;1." ---- Pikku-Kalle oli ensimmäistä päivää koulussa ja opettaja kyseli oppilaitten nimiä. Pikku-Ville kertoi vuorollaan: "Ville". Tähän opettaja vastasi: "Eieiei! Täällä ei käytetä lempinimiä. Sinun oikea nimesihän on Viljami". Seuraavaksi tuli Pikku-Kallen vuoro. Kalle mietti hetken ja huusi sitten iloisesti: "Kaljami!" ---- Pikku-Kalle vietiin ensimmäistä kertaa kirkkoon. Kun pappi saapui alttarille mustassa asussaan, Kalle nousi ylös ja huusi lujaa: "Katso, äiti! Lepakkomies!" ---- Pikku-Kalle ajoi pyörällä korttelia ympäri ja äiti katseli portailta. Ensin Pikku-Kalle huusi: "Katso äiti, minä osaan ajaa vain yhdellä jalalla". Toisella kierroksella Pikku-Kalle huusi: "Katso äiti, minä osaan ajaa yhdellä kädellä!". Kolmannella kierroksella Pikku-Kalle huusi: "Katso äiti, minä osaan ajaa ilman käsiä!" Seuraavan kerran kun Pikku-Kalle tuli äitinsä kohdalle hän sanoi: "Katfo äiti, minä ofaan ajaa ilman hampaita." ---- Pikku-Kalle kysyi ruotsalaisilta turisteilta: "Mikä erottaa ihmiset apinoista?" "No mikä?" kysyivät ruotsalaiset. "Pohjanlahti." ---- Pikku-Kalle oli jäänyt kiinni tupakan poltosta koulussa. Opettaja soitti Pikku-Kallen isälle: "Teidän lapseltanne on löytynyt Marlboro-aski." "Kauheaa!" sanoi isä. "Yleensä hän polttaa Belmontia." [[Luokka:Vitsit]] 1269 sysop 5529 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default Nykyinen arvo 1270 sysop 5530 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default Oletusarvo 1271 sysop 5531 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default Nimi 1272 sysop 5532 2005-06-25T11:03:23Z MediaWiki default 1273 sysop 6058 2005-07-03T11:15:18Z MediaWiki default Varoitus: Sivu ei välttämättä sisällä viimeisimpiä muutoksia. 1274 sysop 5534 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Alla on loki on käyttäjien käyttöoikeuksien muutoksista. 1275 sysop 5535 2005-06-25T11:03:25Z MediaWiki default Istuntosi kanssa on ongelma. Muutosta ei toteutettu varotoimena sessionkaappauksien takia. Käytä selaimen paluutoimintoa ja päivitä sivu, jolta tulit, ja koita uudelleen. 1276 sysop 7381 2005-10-26T15:19:21Z MediaWiki default SORBS-DNSBL 1277 sysop 7382 2005-10-26T15:19:21Z MediaWiki default IP-osoitteesi on listattu avoimena välityspalvelimena [http://www.sorbs.net SORBSin] mustalla listalla. Et voi luoda käyttäjätunnusta. 1278 sysop 6121 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default IP-osoitteesti on listattu avoimena välityspalvelimena [http://www.sorbs.net SORBSin] mustalla listalla. 1279 sysop 8165 2006-01-01T12:20:25Z MediaWiki default Kohde: 1280 sysop 8701 2006-02-26T01:45:49Z MediaWiki default Käyttäjä: 1281 sysop 6123 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default (SQL-kysely piilotettu) 1282 sysop 5542 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Muotoilematon allekirjoitus ilman automaattista linkkiä 1283 sysop 5543 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default Lisää tämä sivu tarkkailulistaan [alt-w] 1284 sysop 5544 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default undo 1285 sysop 5545 2005-06-25T11:03:26Z MediaWiki default -{}- 1286 5546 2005-05-04T18:11:30Z Hupu23ditor 46 Hienoa, tätä olen jo odottanut pitkään! Vielä Lahjoitukset-linkistä ohjaus suoraan [http://wikimediafoundation.org/wiki/Lahjoitukset tänne]. &mdash; [[Käyttäjä:Hupu23ditor|Hupu23ditor]] 4. toukokuuta 2005 kello 18:11:30 (UTC) 1287 14597 2006-07-03T06:20:30Z TeemuN 155 Muokkaussivulla on linkki väärään paikkaan [[Kuva:Kahvihuone.jpg|thumb|right|200px|Kahvin nauttimista palestiinalaisessa kahvilassa]] '''Tällä sivulla keskustellaan Wikikirjastosta.''' Usein kysyttyjä kysymyksiä löytyy [[Wikikirjasto:UKK|täältä]]. Lisää kysymyksesi '''alimmaiseksi''' ja '''anna''' aiheelle '''otsikko''', niin saamme sivun pysymään järjestyksessä ja tulevaisuudessa uudet kysymykset on helppo havaita.'' <br> <br> <br> <br> <br> <br /> <div align="center"> <big>'''<span class="plainlinks">[{{SERVER}}{{localurl:Wikikirjasto:Kahvihuone|action=edit&section=new}} Lisää uusi aihe]</span>'''</big> </div> <!---------------------------- Tämän viivan alle, kiitos -----------------------------------> == Moduulit sivuksi? == Kuten keskustelua on jo aikaisemmin käyty, niin olisiko nämä "muduulit" korvattava nyt sitten sivuilla. Onko tämä liian tavannomainen? Kuvainnollinen se nyt ainakin olisi. Itse ainakin kannatan moduuleiden muuttamista sivuiksi. Olisiko vielä kuvainnollisempaa nimeä? --[[Käyttäjä:Anssi|Anssi]] 5. toukokuuta 2005 kello 16:46:15 (UTC) Mielestäni ainoa toimiva. Moduuli ei kerro kenellekään mitään, kirja tarkoittaisi kokonaista kirjaa. Höm, wikikirjastossa on noin 30 kirjaa, mutta kuitenkin 85 ns. moduulia? Sivu on tavanomainen, ehkäpä hieman tylsäkin, mutta mielestäni sopiva nimitys. Kaikki ainakin ymmärtävät mitä tarkoitetaan. Artikkeleitahan Wikikirjastossa ei ole, mutta kirjassa on sivuja. Kunhan pääsisimme eroon sanasta moduuli. Jos joku keksii paremman nimityksen kuin sivu, niin nyt on aika sanoa. &mdash; [[Käyttäjä:Hupu23ditor|Hupu23ditor]] 5. toukokuuta 2005 kello 19:53:46 (UTC) == Käännökset == Voiko tänne kääntää Wikikirjoja englanninkielisestä Wikibooksista? --[[Käyttäjä:193.229.41.107|193.229.41.107]] 14. toukokuuta 2005 kello 17:21:54 (UTC) Tietysti voi! Itse asiassa erittäin hienoa jos ryhdyt kääntämään tekstiä. Käännöstyön aloittaessasi kehottaisin sinua hankkimaan käyttäjätunnuksen (et mm. näkyisi vain numerosarjana). &mdash; [[Käyttäjä:Hupu23ditor|Hupu23ditor]] 14. toukokuuta 2005 kello 17:59:37 (UTC) :Kannattaa myös seurata kääntämääsi kirjaan tehtyjä myöhempiä muutoksia, että saadaan ne siirrettyä tännekin. -[[Käyttäjä:Hapsiainen|Hapsiainen]] 5. kesäkuuta 2005 kello 20:22:56 (UTC) == Kodin ruukkukasvit == Hei - kodin ruukkukasvit -sivulla oleva linkki Apostolinmiekasta "Wikimedia Commonsissa on materiaalia aiheesta apostolinmiekka", vie kuviin, joissa EI ole Apostolinmiekka (Neomarica northiana)!!! http://www.odla.nu/fs/article/file_10594.html http://www.kukkamaa.com/huonekasvit/Apostolinmiekka.htm http://www.ibiblio.org/herbmed/pictures/p09/pages/neomarica-northiana.htm http://davesgarden.com/pf/showimage/14096/ http://www.magnoliagardensnursery.com/productdescrip/Neomarica.html :Otan asian puheeksi commonsissa ja poistan väärän linkin. &ndash; [[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 3. heinäkuuta 2005 kello 21:57:09 (UTC) == Napskuloita == Lisäsin tännekin nappuloita vähän Wikipedian tyyliin, mutta ”oikealla tavalla”. Kommentteja otetaan vastaan. Jokainen käyttäjä voi luoda omanlaisensa työkalurivin muokkaamalla omia Käyttäjä:A/monobook.js ja -css tiedostojaan. Alue on oletuksena piilotettu css:llä ja javascript aktivoi sen, joten sen pitäisi olla mahdollisimman huomaamaton myös rajoittuneempia selaimia käyttäville. Lisäapua saa minulta. Ylläpitäjät voivat muokata nappuloita ja niiden ulkoasua, siis sitä joka näkyy oletuksena kaikille. Tietysti voi pyytää minua jos ei uskalla koskea viritykseen :). --[[Käyttäjä:Nikerabbit|Nahru]] 21. heinäkuuta 2005 kello 19:29:45 (UTC) == Miten tänne voi kirjoittaa? == Miten tänne voi oikein kirjoittaa? Löytyykö mistään jotain Wikikirjaston rakennetta selventävää? Kiitos etukäteen!--[[Käyttäjä:BonsaiPuu|BonsaiPuu]] 17. tammikuuta 2006 kello 14.26 (UTC) :Ohjeistus on vielä vähän "vaiheessa", mutta tässäpä jotakin aluksi [[Ohje:Ohje]]. --[[Käyttäjä:Aulis Eskola|Aulis Eskola]] 10. maaliskuuta 2006 kello 22.05 (UTC) == Ylläpitäjyys == Täällä ei siivota edes roskia! Mites tänne puolelle pääsee ylläpitäjäksi? Joku voisi antaa jollakin perusteella mullekin bitit ylläpitoon, jotta voisin vähän siivoilla. Lienen tuolla fi-wikipedian ja fi-wikisanakirjan puolella todistaneeni luotettavuuteni sellaisiin hommiin. [[:w:Käyttäjä:Aulis Eskola]] --[[Käyttäjä:Aulis Eskola|Aulis Eskola]] 10. maaliskuuta 2006 kello 22.05 (UTC) :[[Käyttäjä:Nikerabbit|Nikerabbit]] ja [[Käyttäjä:TJ|TJ]] näyttää olevan ylläpitäjiä. [[meta:Requests for permissions|Metasta]] varmaan kannattaa kysellä oikeuksia. --[[Käyttäjä:Kompak|Kompak]] 14. maaliskuuta 2006 kello 10.15 (UTC) : [[Wikikirjasto:Ylläpitäjät]]. Olen byrokraatti täällä myös, joten ei tarvitse hakea metan kautta. Tässä vaiheessa ei varmaan tarvinne vielä suurensuuria äänestyksiä, etenkin jos on jo ylläpitäjä Wikipedian puolella. Innokkaita väsääjiä tänne tarvittaisiinkin, Wikikirjasto olisi hieno projekti jos se lähtisi suomen kielelläkin vähän paremmin vauhtiin. Kaikki opettajatutut vain mukaan... -- [[Käyttäjä:TJ|TJ]] 16. maaliskuuta 2006 kello 14.22 (UTC) == Kirjojen luvut == Kun kirjan luvut ovat omilla sivuillaan, miten sivut tulisi nimetä? [[Saksan kieli|Saksan kieltä]] kun katsoo, niin siellä on erotettu kaksoispisteellä. Jossain ohjeessa, en enää muista missä, ehdotettiin kauttaviivaa. Kuis o? -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 5. huhtikuuta 2006 kello 15.41 (UTC) : Mielestäni /-viivan käyttö on selkeämpää. Englanninkielisessä Wikikirjastossa näkyy käytettävän molempia tapoja, mutta [http://en.wikibooks.org/wiki/Wikibooks:Naming_policy#The_policy virallinen käytäntö] ([http://en.wikibooks.org/wiki/Wikibooks:Policy/Vote/Naming_policy#Reasoning käytännön edut]) suosittelee mallia "kirjannimi/osionnimi". Samaa ehdottaa [[Ohje:Kuinka aloitan uuden kirjan]]. -[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 18. huhtikuuta 2006 kello 09.26 (UTC) == Kysymys estolistasta == Pyydän selvitystä porttikieltoon. Väitetään että IP-osoitteet 192.89.77.224 137.163.22.51 käyttää samaa nimimerkkiä kun minäkin ja näillä on myös esto päällä. Minulla on kiinteä IP-osoite 62.121.44.87 jo pelkästään sen takia että sähköpostipalvelin ei toimi vaihtuvassa IP:ssä. Pidän porttikieltoa poliittisena päätöksenä kunnes toisin todistetaan. Terv. risto_so 200604.20 kello 18.40 (UTC) :Täällä ei ole tuollaisia estoja. Jos kyse on Wikipediasta, ota yhteyttä sen ylläpitäjiin, koska sen asiat eivät kuulu tänne. — [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nahru]] 24. huhtikuuta 2006 kello 11.21 (UTC) == Moottorien simulointi ohjelmat == Onko kellään kokemusta näistä moottorien simulointi ohjelmista Viritys käytössä? Netin kautta näyttää olevan tarjolla useita vaihtoehtoja ja eri hintaisia == Kymmenluokittelu == Voisiko kirjahyllyn järjestää [[:w:yleinen kymmenluokittelu|yleisten kirjastojen kymmenluokittelun]] (YKL) [http://ykl.kirjastot.fi/] mukaisesti? -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 24. toukokuuta 2006 kello 12.50 (UTC) :Kuulostaa mielekkäältä! Kategoriat voisi näin aluksi koostaa siten, että mahdollisimman vähän yhden–kahden kirjan kategorioita syntyisi. Kirjahyllyjä voi kategorioita jakamalla syventää ajan mittaan, esimerkiksi kategorian paisuessa noin kymmenen kirjan kattavaksi? –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 24. toukokuuta 2006 kello 20.01 (UTC) ::Siirsin sivun "Kaikki kirjahyllyt" sivulle [[Kirjahylly]] (ja vielä pitäisi varmaan siirtää se sivulle (Wikikirjasto:Kirjahylly). Siellä on nyt melkein kaikki kirjat luokiteltuna, mutta jäin vähän miettimään, että mitä teen noille muille kirjahyllyille, etenkin sekalaisten kirjojen. Pitääkö sellaista olla? -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 25. toukokuuta 2006 kello 12.02 (UTC) :::Vaikuttaa oikein hyvältä. "Luokittelemattomat" riittänee mainiosti, sieltähän voi sitten siirtää paikalleen jos sellainen löytyy. –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 25. toukokuuta 2006 kello 13.24 (UTC) Siirsin nyt kirjahyllyn wikikirjasto-avaruuteen, koska kyseessä ei siis ole kirja vaan metasivu, jolla ylläpidetään projektia. Ajattelin tehdä saman myös muille kirjahyllyille. Ehkä hieman isompi asia on se, että haluaisin tehdä joistain sivuista, joita ei ole nimetty kirjahyllyiksi, kirjahyllyjä. Tällaisia ovat mahdollisesti ainakin [[Maantiede]] ja [[Unix/Linux]]. -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 25. toukokuuta 2006 kello 18.36 (UTC) :Viittilöin kannatusta, vaikken tiiä tarviiko kerta tyyppi tietää mitä tekee :) –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 26. toukokuuta 2006 kello 09.16 (UTC) ===Luokittelu MediaWikiin=== Siivoisinpa tällä innolla kotona... Mutta, joo. Kirjoja on kadoksissa, ja se on kurja juttu. Satunnaista käyttäjää ei voi pyyttää käyttämään sivua [http://fi.wikibooks.org/wiki/Toiminnot:Allpages Toiminnot/Allpages]. Jotta kirjat löytyisivät nyt ja tulevaisuudessa, ajattelin alkaa luokittelemaan niitä MediaWikin tapaan, eli [[:Luokka:68.22]] (kasvisuoat, sieniruoat). Lisäksi alasivut eli luvut (/-merkillä erotetut) ajattelin luokitella pääsivun luokkaan. Tässä ei kai ole mitään ongelmaa? -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 25. toukokuuta 2006 kello 18.54 (UTC) :Tämmöistä näköjään oli tehtykin jo: [[:Luokka:Keittokirja]]. Tein esimerkin vuoksi koko sarjan kirjalle [[Ranskan kielioppi]]. -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 25. toukokuuta 2006 kello 21.14 (UTC) :Oisko pelkkä numero luokan nimenä vähän epäselvä? Mieluummin ehkä [[:Luokka:68.22 Kasvisruoat, sieniruoat]] tai jotain muuta mistä luokan nimestä näkee mitä asia koskee? (en oo perehtynyt luokkien mekaniikkaan joten voin olla ihan pihallakin.) –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 26. toukokuuta 2006 kello 09.16 (UTC) ::Eikun okei nyt tajuan mistä oli kysymys. Siis numeroluokat on luokkia luokille. Ihan toimivaa kai. Top-down-selaaminen onnistuisi kaiketi kirjahyllyjen, ei luokkien avulla. Tres bien. –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 26. toukokuuta 2006 kello 09.19 (UTC) :::Alkuperäinen ajatus oli, että panisin kirjan pääsivun luokkaan, mutta se ei ihan toiminut. Otin kuitenkin käyttöön nuo nimet tarkimmalla tasolla, se oli hyvä ajatus. Kun nimet voivat muuten olla aika pitkiä, muihin luokkiin voi tehdä samanlaisen listan kuin nyt on luokassa [[:Luokka:Kaikki kirjat]]. -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 26. toukokuuta 2006 kello 09.42 (UTC) Wikikirjastossa luokkien käyttöä voisi muuttaa. Jos tehtäisiin pääluokiksi kirjastoluokittelun mukaiset numeroluokat, ja niihin aliluokiksi aina yksi kirja. Kirjan sisällysluettelon voisi tehdä sen kirjan oman luokan etusivuksi. Näin nuo kirjat pysyisi jotenkin järjestyksessä ja luokittelu olisi selkeä. --[[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 27. toukokuuta 2006 kello 13.33 (UTC) :Ajatus siitä, että pääluokassa olisi vain yksi kirja, ei ikävä kyllä toimi. Esimerkiksi [[:Luokka:61.3 Ohjelmointi. Ohjelmointikielet]] on sellainen - sinne kuuluvat kaikki ohjelmointikielet, muut ohjelmointiin liittyvät aiheet ja vieläpä tietokoneohjelmat. Koska luokkien kautta ei myöskään käyttäjän yleensä ole tarkoitus kulkea, ei sisällysluetteloa kannata panna luokkaan. Uskon, että nyt aloitettu järjestelmä toimii. -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 28. toukokuuta 2006 kello 14.48 (UTC) :: Onpa harvinaisen epäselvästi tullut kirjoitettua. En siis tarkoittanut että kussakin pääluokassa olisi vain yksi kirja, vaan tietysti kaikki luokkaan kuuluvat kirjat sinne. Mutta muuten, miksei käyttäjän olisi tarkoitus kulkea luokan kautta? Tai siis, kirjalle voisi tehdä etusivu/sisällysluettelosivun erikseen, mutta luokka voisi toimia kirjan "hakemistona". Vai? --[[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 28. toukokuuta 2006 kello 15.39 (UTC) :::Käyttäjä voi kulkea luokkien kautta, mutta pitäisin parempana sitä, että etusivusta lähtien luodaan parempi (helpompi, nopeampi) tapa navigoida ja löytää kirjoja, tyyliin [[Wikikirjasto:Luonnontieteen kirjahylly]]. Käyttäjälle voi luokasta olla hyötyäkin, mutta erityisesti luokkia tarvitsee ylläpito. -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 28. toukokuuta 2006 kello 15.46 (UTC) Entäpä kun kirja koostuu vain yhdestä sivusta (esim. [[Tietokoneet]]). Tehdäänkö tällaisellekin kirjalle oma luokkansa ([[:Luokka:Tietokoneet]]) vai isketäänkö suoraan YKL:n mukaiseen luokkaan ([[:Luokka:61.4 Tietokoneet]]). Ensin mainittu tapa - jota siis itse olen käyttänyt - helpottaa kirjan tulevaa laajentamista useille sivuille, mutta luo nykyiseen luokitteluun "ylimääräisen" askeleen, joka hidastaa kirjan löytymistä. -[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 29. toukokuuta 2006 kello 18.09 (UTC) :Kannattaa tehdä ensin mainitsemallasi tavalla. -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 29. toukokuuta 2006 kello 20.09 (UTC) == Etusivun parantaminen == Etusivu siistimmäksi. Tuo nykyinen etusivu ei ole ulkoisesti erityisen kaunis, eikä järjestelyltäänkään erityisen hyvä. Teinpä uuden [[Etusivu/uusimisehdotus|etusivuehdotuksen]]. Mitä mieltä olette? Jätin tuolta etusivulta pois kaikki kirjat, sillä satunnaista tänne tulijaa ei varmaankaan kiinnosta joku erityisen keskeneräinen kirja. Nuo viisi valittua on aina kustakin aihekokonaisuudesta valittu parhaalla mallilla oleva / kenties kiinnostavin kirja, kun saadaan hyviä ja valmiihkoja kirjoja lisää niitä kannattaa sitä mukaa nostaa etusivulle. Tietysti kaikki kirjatkin voisi sisällyttää etusivulle, jos tehtäisiin se samalla tavoin kun Wikipedian etusivulla on ne aihealueet (näytä/piilota). Tässäpä näitä aluksi. --[[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 27. toukokuuta 2006 kello 13.33 (UTC) : Näyttää hyvältä, kaikkien kirjojen ei todellakaan tarvitse olla etusivlla heti näkyvillä. Ehkäpä kuitenkin vähän enemmän kirjoja voidaan laittaa? Jotain väriäkin se vielä kaipaisi. -[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 28. toukokuuta 2006 kello 17.06 (UTC) :: Värittelin kevyesti. Voi toki laittaa enemmän kirjoja, nuo vaan näyttivät tähän kulmaan sopivilta. Kirjat voi laittaa erikseen mallineessa [[Malline:Etusivun kirjat]], niin ei tarvitse tuota koko sivua muokata. --[[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 28. toukokuuta 2006 kello 17.42 (UTC) ::: Mun mielestä ei ole syytä häpeillä sitä, että täällä ei toistaiseksi ole juurikaan valmiita kirjoja. Oleellisempaa on näyttää, että kirjoja vähän joka aihepiiristä on aloitettu ja niiden kirjoittamiseen voi osallistua. Mielestäni jonkinlaisen kattavan kirjalistan (jos nyt ei ihan kaikken kirjojen) näyttäminen heti etusivulla palvelee paitsi tätä tarkoitusta myös yleistä käytettävyyttä hyvin. –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 29. toukokuuta 2006 kello 07.10 (UTC) :::: Jep, molemmissa vaihtoehdoissa on puolensa. Kaikkien kirjojen lista olisi hyvä saada näkyviin hyvälle paikalle, olen siinä ihan samaa mieltä. Etusivu on siinä mielessä hankala sivu, että sen on tarkoitus palvella kaikkia, sekä yhtä kirjaa lukemaan tulleita että muokkaajia. Minusta paras vaihtoehto olisi, jos ne laitettaisiin Näytä/Piilota -linkin taakse (ks. [[w:Etusivu|fi.wikin etusivu, Wikipedian aihealueet]]). --[[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 29. toukokuuta 2006 kello 08.18 (UTC) :::::Kannatan näytä/piilota -vaihtoehtoa. On hyvä, että kaikki kirjat ovat etusivulla, mutta ne vievät aivan valtavasti tilaa, ja en uskalla ajatellakaan etusivua, kun kirjoja tulee lisää, mikäli jokainen kirja on etusivulla ilman Näytä/Piilota -linkkiä. --[[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] 10. kesäkuuta 2006 kello 05.25 (UTC) ---- : Voisiko muutaman kirjan otsikon sijasta etusivulla olla (päivittäin, viikottain, sattumanvaraisesti) vaihtuva esittely jostain kirjasta? -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 1. kesäkuuta 2006 kello 12.19 (UTC) :: Entä jos laitetaan molemmat? Esimerkiksi viikon välein vaihtuva "Suositeltu kirja" (vrt. [[w:Wikipedia:Suositellut sivut|Suositeltu sivu]]) sekä lista kaikista esittelykelpoisista(?) kirjoista. Tällainen käytäntö näyttäisi olevan [[:en:Main Page|englanninkieliselläkin]] puolella. -[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 1. kesäkuuta 2006 kello 16.13 (UTC) ::: Niin, tai meneekö (liian) sekavaksi jos laitettaisiin kaikki kolme. Se suositeltu kirja voisi tulla näkyvimmälle paikalle, nuo "hyvät kirjat" tai "etusivukelpoiset kirjat" tai joku muu termi voisi tulla kohtaan Muita kirjoja, ja sitten tämänhetkinen tilanne (kaikkien kirjahyllyjen kaikki kirjat) tulisi tuolleen näytä/piilota -valinnan alle. Voisin tehdä visuaalisen esityksen tilanteesta lähiaikoina. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 1. kesäkuuta 2006 kello 16.58 (UTC) :::: Uusi ehdotus luotu: [[Etusivu/uusimisehdotus]]. Tässä on yksi Suositeltu kirja, joka tulee kuukaudenpäivän mukaan. Eli laitetaan 31 kirjaa kiertämään, ja yksi kirja pääsee näkyville aina kerran kuukaudessa. Päädyin siksi esittämään tälläistä, että yksi kirja ei viivy pitkään etusivulla (kuten kävisi siinä tapauksessa että aika olisi yksi viikko. :::: Tuossa on nyt myös kaikki Wikikirjaston kirjat etusivulla. Etusivu on valmiina siihen näytä/piilota -toimintoon, mutta Wikikirjaston CSS- ja JS-asetukset eivät. Sinne pitäisi saada sen toiminnon koodit niin alkaisi toimimaan. Jos jollain ylläpito-oikeudellisella on kiinnostusta, se onnistuu lisäämällä [[MediaWiki:Monobook.js]]:n ja [[MediaWiki:Monobook.css]]:n alle asetukset, jotka löytyvät mm. suomenkielisen Wikipedian vastaavista tiedostoista. Mutta perusajatuksena se, että samannäköinen, paitsi että sivun tullessa näyttöön niitä kaikkia kirjoja ei näy, vaan siinä on "Näytä"-linkki, jota painamalla ne tulee näkyviin (vrt. Wikipedian etusivu, kohta Wikipedian aihealueet). Mitäs ootte tuosta mieltä? -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 1. kesäkuuta 2006 kello 17.45 (UTC) :::: [[Wikikirjasto:Etusivun kirjat]]. Kehittelin vielä tuollaisen sivun missä näkyy kaikki päiväkirjat jne. Tuon sivun alalaitaan voisi heitellä ehdotuksia kirjoista, jotka ovat sitä tasoa, että ne sopisi etusivulle siihen lilaan laatikkoon ("etusivun kirjat"). -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 1. kesäkuuta 2006 kello 18.00 (UTC) ::Voisiko suositellun kirjan sijasta käyttää jotain muuta "titteliä". Ei täällä juuri ole - ei ainakaan kolmeakymmentä - kirjaa, joita voisi suositella :) -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 1. kesäkuuta 2006 kello 18.11 (UTC) :::Jep, täyttä asiaa. Mikähän voisi olla parempi nimi? Olisiko se ihan perinteinen, esim. päivän kirja, vai halutaanko jotain erikoisempaa? -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 2. kesäkuuta 2006 kello 06.56 (UTC) '''Yhteenvetoa tähän paikalleen jääneeseen keskusteluun:''' Tein tuon etusivun uusimisehdotuksen niin, että siinä on tuo Näytä/Piilota-toiminne (ks. viivan yläpuolella oleva keskustelu). Vaihdoin (aikaa sitten) tuon nimen Suositeltu kirja -> Etusivun kirja. Nyt tuo etusivu on mielestäni pääosin julkaisukunnossa. Eli nyt odotan keskustelua (mielipiteitä) siitä, siirretäänkö tuo uusimisehdotus etusivuksi - tai mitä noita aikaisempia viestejä luin, ei tälle vastustusta löytynyt. Sitä ennen voitaisiin listata noita etusivunkirjoja (päiväkohtaisia, ja vakiokirjoja). Nämä näkyvät kaikki sivulla [[Wikikirjasto:Etusivun kirjat]], jossa niitä pystyy muokkaamaan. Otetaanko tavoitteeksi uusi etusivu ennen juhannusta? -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 15. kesäkuuta 2006 kello 11.15 (UTC) : Hyvältä näyttää. Voisiko tuota "Kaikki Wikikirjaston kirjat" -kohtaa levittää hieman, jotta palkki olisi yhtä leveä muiden kanssa.-[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 15. kesäkuuta 2006 kello 17.47 (UTC) :: Levitin hieman. Tuon saisi ihan kiinni reunoihin, mutta minusta tuo on noin parempi (että jää ihan pienet vaaleat sinne päihin) - vai? -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 15. kesäkuuta 2006 kello 20.01 (UTC) ::: Nyt näyttää vielä paremmalta. Enää täytyy kirjoittaa esittelyt noihin Etusivun kirja - mallineisiin. Kirjoitin [[:Malline:EtusivuKirja 16|lyhyen pätkän]] [[Tietoturva]]-kirjasta. (katso [http://fi.wikibooks.org/w/index.php?title=Etusivu/uusimisehdotus&oldid=13903 etusivulla.]) Teksti on lähinnä keskustelun pohjaksi.-[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 16. kesäkuuta 2006 kello 10.42 (UTC) ==MediaWikin viestit kuntoon== MediaWikin viestit kuntoon. Muutama viesti on jäänyt silmään. Esimerkkinä vaikkapa muokkaustilanteessa näkyvän Kommentti-valinnan työkaluvihje "Lisää sivulle kommentti, joka ei näy jossain". --[[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 27. toukokuuta 2006 kello 13.33 (UTC) :Em. viesti sekä monia muita korjattu, ja englanninkielisiä muutettu/käännetty suomenkielisiksi. Jos on vielä jotain puutteita niin kannattaa huomautella täällä. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 15. kesäkuuta 2006 kello 16.39 (UTC) :: Kommenttinamiskan vieressä on painike, jonka vihje on "Rötös". Namiska siis tuottaa tekstin "<nowiki>*~~~~~ — ! – ~~~</nowiki>" eli päivämäärän ja nimimerkin. -[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 15. kesäkuuta 2006 kello 17.12 (UTC) ::: Jep - tämä lienee tarkoitettu lisättäväksi IP:eille, joista on paljon vandalismia, lisättäväksi uuden tapauksen löytyessä. Mikähän olisi sopivampi työkaluvihje? -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 15. kesäkuuta 2006 kello 17.19 (UTC) :::: Onkohan tämä nappi täällä tarpeellinen? Tällaiset sarjavandaalit ovat harvinaisia (ainakin vielä). Wikipediassa on yleensä kirjoitettu vain "sotkua -<nowiki>~~~~</nowiki>" tyylisesti. Ehkäpä "Toistuvaa vandalismia" toimisi, mikäli painike säästetään. -[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 15. kesäkuuta 2006 kello 17.29 (UTC) == Esitys suomen kieltä koskevien kirjojen yhdistämisestä osittain == Esittäisin, että Suomen kieleä koskevat kirjat (tällä hetkellä 4) yhdistettäisiin niin, että niitä olisi 2; Äidinkieli ja Suomen kieli. Kirja Äidinkieli olisi Suomen kielen asioista sille kohderyhmälle, joka puhuu äidinkielenään suomea (kuten tällä hetkellä). Kaikki muut kirjat (tällä hetkellä Suomen kieli, Suomen kieli käyttöön ja Suomen kieli ulkomaalaisille) yhdistettäisiin kirjaksi nimeltään Suomen kieli. --[[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 1. kesäkuuta 2006 kello 10.59 (UTC) :Noista neljästä kirjasta kolme kaipaa todella paljon työtä. :*[[Äidinkieli]] on pelkkä kirjalista, oikeastaan äärimmäisen huonosti nimetty kirjahylly :*[[Suomen kieli|Suomen kielellä]] ei ole sisältöä :*[[Suomen kieli käyttöön]] on melkein kuin tajunnanvirtaa enkä yllättyisi, jos se paljastuisi copyvioksi jostain kirjasta. :Kuitenkaan en kannata kahtiajakoa esitetyllä tavalla. 1) Kirjoissa kannattaa mielestäni olla näkökulma, eikä nimiä ja sisältöja kannata pakottaa liian laveaksi. Tässä mielessä neljäs kirja, [[Selkeän tekstin opas]], on esimerkillinen. 2) Vaikka äidinkieli on koulussa oppiaine, ei kuitenkaan yleisesti ole yo. kaltaista jakoa äidinkieleen ja suomen kieleen. Äidinkielen opetusta annetaan Suomessa muillakin kielillä kuin suomeksi ja ainakin yliopistoissa ei puhuta äidinkielen opetuksesta vaan suomen kielestä. :Itse ehdottisin seuraavaa menettelytapaa: :*Poistetaan [[Äidinkieli]] kirjalistasta. Se ei ole kirja. :*Poistetaan [[Suomen kieli]] kirjalistasta. Sen ainoa sisältö on suomen lippu. :*Rukoillaan, että joku korjaa kirjan [[Suomen kieli käyttöön]] ja jos rukouksiimme ei vastata, poistetaan kirjasta rikkaruohosivut. :-[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 1. kesäkuuta 2006 kello 12.13 (UTC) ::Monilta osin samaa mieltä, mutta perustelenpa esitystäni hieman tarkemmin. ::1) Noissa Äidinkieli ja Suomen kieli -kirjoissahan nimenomaan on näkökulma. Toinen on tehty ihmiselle, joka puhuu suomea äidinkielenään, eli varmasti osaa käyttää sitä. Sinne voisi laittaa jonkun taulukon eri sijamuodoissa, ja juuri noita Selkeän tekstin opas jne. Suomen kieli taas sisältäisi lähinnä noita asioita, mitä Suomen kieli ulkomaalaisille sisältää tällä hetkellä. ::2) Minusta suomenkielisessä Wikikirjastossa voidaan pitää kirjaa Äidinkieli, tuskin kenellekään jää epäselväksi mistä kielestä siinä puhutaan. <pilkunviilaus>Suomen kouluissa opetellaan äidinkieltä vain suomeksi, ne suomenruotsalaiset opiskelevat modersmål:ia.</pilkunviilaus> ::3) Eikös Suomen kieli käyttöön -kirja ole jostain en.wikibooksista? Siltä ainakin näyttäisi, ja tuo malline ylälaidassa voisi viitata siihen. :::<small>Malline on kyllä mun jättämä :) –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 3. kesäkuuta 2006 kello 16.37 (UTC)</small> ::4) Päädyin esittämään Suomen kieli käyttöön ja Suomen kieli ulkomaalaisille -kirjojen yhdistämistä sillä perusteella, että niiden näkökulmahan on melko sama. ::5) Tässä lienee nyt kysymys isommastakin periaatepäätöksestä. Itse olen ajatellut Wikikirjaston tekevän aina kirjan yhdestä aihekokonaisuudesta, jonka sisällä voi olla pienempiä moduuleita/kappaleita/lukuja/oppaita millä nimellä niitä halutaankaan kutsua. (Esimerkkinä aihekokonaisuus Äidinkieli, jonka sisälle tulisi Selkeän tekstin opas.) Ilmeisesti Samulilin näkemys on että Selkeän tekstin opas on yksi kirja. Kumpaa näistä malleista halutaan käyttää jatkossa? ::Yhteenvetona tästä puheenvuorosta pitäydyn aikaisemmassa esityksessäni sillä varauksella, että Wikikirjaston yleinen linja on tuo 5-kohdan ensimmäinen idea, eli että suositaan "laajoja" kirjoja, eikä tehdä montaa yksittäistä kirjaa. Tämä suomea käsittelevien kirjojen kohtalosta tehtävä päätöshän vaatii ensiksi tuon yleisen linjan selviämisen. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 1. kesäkuuta 2006 kello 12.54 (UTC) ::: Kannatan MZllan ehdotusta, mieluummin laajoja kokonaisuuksia kuin pieniä yhden sivun "kirjoja". Suomea äidinkielenään puhuvien kirjalle voidaan toki kehittää parempikin nimi. Tietysti, jos tähän on virallinen ohje olemassa, niin se muuttaa asiaa. -[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 1. kesäkuuta 2006 kello 16.04 (UTC) ::::Kannatan laajoja, oikean kokoisia kirjoja, mutta mikä on oikea laajuus? Mikä on "aihekokonaisuus"? Otan esimerkkiä parilta alueelta, joita olen miettinyt. ::::Aloitan [[Ranskan kielioppi]] -kirjasta. Kuten huomaatte, se ei ole nimeltään "Ranskan kieli". Tämä kirja keskittyy vain ranskan kielioppiin. Muita ranskan kieleen liittyviä kirjoja voisivat olla esimerkiksi "Ranskan kielen historia" (ml. oikeinkirjoitusreformit), "Kohteliasta ranskaa", "Ranskan oppikirja" (ala-aste, ylä-aste, lukio, yliopisto - lukiossakin eri kirjat A-, B2- ja B3-tasoille), "Liike-elämän ranskaa", "Terveydenhuollon ranskaa", "Ranskan suosituimmat vitsit selitettyinä", "Ranskan murteet", "Opi ääntämään ranskaa" jne. En näe, miten olisi mielekästä yrittää sovittaa nämä samaan kirjaan. ::::Toinen esimerkki olkoon suomen kieli. Selkeän tekstin opas on nyt vielä pienehkö - tosin yksi wikikirjaston suurimmista. Kirjastosta kuitenkin löytyy aihepiiriin satojen sivujen kirjoja. Samoin on olemassa kirjoja tieteellisestä viestinnästä sekä suullisesta viestinnästä (erikseen puhe- ja kokoustilanteet). Suomen kieleen kuuluvat vielä kielioppi, historia, murteet, oikeinkirjoitus, oppikirjat jne. Jokaisesta näistä löytyy pitkiä teoksia. Näiden ja monien muiden kirjojen paneminen yhteen synnyttää kirjan, jossa on mahdollisesti kymmeniä tuhansia sivuja ja jonka sisällysluettelo on jo yksi kirja. Onko tästä iloa kellekään? Onhan kuitenkin niin, että eri tarkoitusta varten täytyy samastakin asiasta kirjoittaa eri näkökulmasta ja eri tavalla. ::::Viimeisenä esimerkkinä biologia. Hyllyssäni on 4 noin 500-1000 sivuista kirjaa. Ne raapaisevat vasta pintaa ja kattavat vain pienen osan biologian tutkimusalasta. Esimerkiksi Ernst Mayrin pintapuolinen katsaus biologian 2400 vuotiseen historiaan on 1000-sivuinen (tämä ei ole yksi hyllyssäni olevista kirjoista). ::::Summa summarum, kirjat ovat pituudeltaan vaihtelevia. 50-sivuinen opus on kirja, 1000-sivuinen opus on kirja. 10&nbsp;000-sivuinen opus on hirviö. Kirja ei palvele lukijaansa, jos siinä ei ole näkökulmaa. Kirjaa ei mielestäni pidä tehdä 1/aihe vaan 1/näkökulma aiheeseen. -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 2. kesäkuuta 2006 kello 10.27 (UTC) ::::: 1/näkökulma, jep. Sillähän tuo minunkin esitys on toki perusteltavissa, yksi suomenkielisten näkökulmasta ja yksi muiden. Mehän käynemme nyt keskustelua siitä, mikä on sopivan kokoinen näkökulma. Yleensä ottaen oma kantani on se, että esimerkiksi ranskan kirjasarjasta ei kannata tehdä noin montaa lukua, vaan noita täytyy yhdistää, mutta eikö yhdessä kirjassa voi olla monta lukua. Tuohon sinun esimerkkiisi viitaten, eikö liike-elämän ranska voi olla kohteliasta. Tässä törmätään juuri siihen, että tuo rajanveto on melko vaikeaa. Tässä tapauksessa rajanveto olisi helpompaa, en väitä että helppoa siltikään. ::::: Sitten tulee tietenkin joltakin kohta vastaus, eikö Internetissä voi linkittää. Voi. Mutta jos me pyritään englanninkielistä projektia seuraamaan, eli tekemään PDF-tiedostoja, niissä ei näy ne linkit. Yhden kirjan sisällä taas voi linkittää tyyliin ks. luku kohteliaasta ranskasta jne. Yhteenvetona siis esitän samaa, että kannatan laajoja, oikeankokoisia kirjoja. Ymmärrän täysin tuon sinun näkökulman, ja monessa asiassa olen, ja haluaisinkin olla samaa mieltä, mutta siinä on ongelmia. Suurimpana niistä lienee se aiheiden jaottelu. Rajanveto juuri esimerkiksi liike-elämän ranskan ja kohteliaan ranskan välillä joissakin kohdissa on melko vaikeata. -- [[Käyttäjä:80.223.108.182|80.223.108.182]] 2. kesäkuuta 2006 kello 13.21 (UTC) ::::::Kaikki ranska on aina kohteliasta :) Mutta liikekieli ja kohtelias ranska ovat vain hyvin pienissä määrissä päällekkäiset aiheet. -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 2. kesäkuuta 2006 kello 17.04 (UTC) :::::Kirjat ovat pituuksiltaan vaihtelevia, kyllä. Mielestäni Wikikirjastoa ei tule kuitenkaan ajatella ainoastaan lopputuloksen kannalta, vaan myös prosessina. Kirjoittamisen prosessiin kuuluu, että sisältö ja kirjoittamisen pohjana olleet lähtökohdat saattavat helposti muovautua ja muuttua sitä mukaa, kun tekstiä syntyy. Lähtökohtien ehdoton lukkoonlyöminen ja kategorisointi ei siis tee kirjoitusprosessille hyvää. Nämä mainitsemani ilmiöt vain korostuvat, kun kyseessä on yhteisöllinen wikityökalu ja usean kirjoittajan yhteinen projekti. :::::Käytännön tasolla olen sitä mieltä, että kirjat voivat hyvinkin lähteä kehittymään yhden teoksen alta. Wikikirjastossa 10 000-sivuisen kirjan ja kirjahyllyn välillä ei ole suurta eroa – kirjan sisältöjä ei ole vaikea kirjoittamisen myöhemmässä vaiheessa erottaa omiksi teoksikseen. –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 4. kesäkuuta 2006 kello 22.01 (UTC) Tässä vaiheessa voidaan todeta, että olemme varmaan yksimielisiä siitä, että [[Suomen kieli käyttöön]] ja [[Suomen kieli ulkomaalaisille]] voidaan yhdistää. Kohdenimeksi ehdotan helppouden vuoksi Suomen kieli käyttöön, mutta jos tästä ollaan eri mieltä niin Suomen kieli ulkomaalaisille on minusta tsiljoona kertaa parempi nimi. Helpoiten yhdistämine onnistuu heittämällä SKK:lla jotain elotonta esinettä mieluummin kuin lintua. Olemmeko samaa mieltä siitä, että sekä "kirjat" [[Äidinkieli]] että [[Suomen kieli]] voidaan poistaa, koska niissä ei ole sisältöä. Olemme vielä ilmeisesti eri mieltä siitä, mikä on kirjan [[Selkeän tekstin opas]] kohtalo? Kirjasta "[[Tyypillisiä virheitä opinnäytetöissä]]" emme ole keskustelleet. Hätäratkaisuna ehdotan sen siirtämistä sivulle "[[Suomen kielen oikeinkirjoitusopas]]" (sen aiheet muistuttavat pitkälti kirjahyllyni "Apulainen - oikeakielisyysopas"-teoksen sisältöä). -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 3. kesäkuuta 2006 kello 17.35 (UTC) :Kyllä, [[Suomen kieli käyttöön]] ja [[Suomen kieli ulkomaalaisille]] voidaan yhdistää, sitähän tässä ei liene kukaan vastustanutkaan. Nimenä Suomen kieli sopii ainakin minulle, jolloin siinä oleva kirja tietenkin voidaan poistaa. Mutta tuon kirjan [[Äidinkieli]] kohtalosta, oma ehdotukseni on että se pidetään, ja nuo [[Selkeän tekstin opas]] ja [[Tyypillisiä virheitä opinnäytetöissä]] siirtyisi sen alle. Perusteena se, että esimerkiksi tuo [[Tyypillisiä virheitä opinnäytetöissä]] ei voi millään kasvaa niin isoksi, että se olisi itsessään kirjan kokoinen. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 3. kesäkuuta 2006 kello 22.42 (UTC) ::Ylläolevaan kommenttiini viitaten pitäisin selkeän tekstin oppaan ja oikeinkirjoitusoppaan (jonka uudelleennimeämistä kyllä kannatan) toistaiseksi yhdessä. Ei ole todennäköistä, että niiden sisällöt varsinaisesti sekoittuisivat keskenään, mutta kirjoittaminen voi saada (toistaisesta) yhdessä pitämisestä synergiaa. –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 4. kesäkuuta 2006 kello 22.01 (UTC) ::Minun mielestäni ei ole asiantunteva lausunto sanoa, että "Tyypillisiä virheitä opinnäytetöissä" aka "Suomen kielen oikeinkirjoitusopas" ei voi kasvaa kirjan kokoiseksi. Ks. esimerkiksi "Apulainen. Oikeakielisyysopas." ISBN 951-9062-30-0. -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 6. kesäkuuta 2006 kello 11.05 (UTC) == Wikijunior suomeksi? == Voisiko tänne wikikirjastoon kääntää vastaavan "projektin" kuin englanninkielisen wikibooksin Wikijunior? --[[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] 2. kesäkuuta 2006 kello 17.55 (UTC) :Saisinko kommentteja, kiitos? --[[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] 3. kesäkuuta 2006 kello 15.59 (UTC) ::Ilman muuta voisi. –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 3. kesäkuuta 2006 kello 16.31 (UTC) :::Miten kyseisen projektin voisi toteuttaa? Laittaa vain sivun Wikijunior ja siihen kirjat alasivuiksi, vai? Toimisiko se? Vai pitäisikö tehdä niinkuin englanninkielisessä, että projektiin kuuluvat kirjat alkavat wikijunior, ja sitten tulee nimi, niin kuin <br/> :::"Wikijunior Dinosaurs"? Lisää keskustelua vaan! --[[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] 4. kesäkuuta 2006 kello 06.36 (UTC) ::::Esimerkiksi. Kyllähän sitten projektin laajetessa sivuja voi helposti siirrellä ja järjestellä uudestaan. –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 4. kesäkuuta 2006 kello 12.13 (UTC) :::Niin, ja muuten, mikä sen nimeksi laitettaisiin? --[[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] 4. kesäkuuta 2006 kello 06.44 (UTC) ::::Wikijunnu? Wikinapero? :) –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 4. kesäkuuta 2006 kello 12.13 (UTC) ::::Veikkaisin, että Wikijuniori menisi ihan hyvin. Hyviä ehdotuksia, muuten! :) --[[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] 4. kesäkuuta 2006 kello 14.52 (UTC) :Tein Wikijuniorille suomenkielisen sivun. Se löytyy [[Wikijunior|täältä.]] --[[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] 5. kesäkuuta 2006 kello 05.06 (UTC) Olisi mukava kyllä jos Wikijuniorilla olisi enemmän suomalainen nimi. Tuo juniori ei välttämättä taivu kovin tehokkaasti juniorien suussa. Ehdotukia en osaa tähän hätään keksiä, mutta olisi mukava jos sille saataisiin oma nimi eikä vaan suoraa väännöstä englanninkielisestä. :) (Tietysti juniori on suomeksikin käytössä paljon, mutta se ei aina tarkoita lasta. :P) &ndash; [[Käyttäjä:Linnea|linnea]] 17. kesäkuuta 2006 kello 10.05 (UTC) == Paleontologia -kirja == Kannattaisiko tänne aloittaa paleontologia -aiheista kirjaa, vai kuuluuko sellainen enemmän wikipedian piiriin? Kommentteja, kiitos! --[[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] 3. kesäkuuta 2006 kello 06.13 (UTC) :Paleontologia on sopiva aihe. Kunhan vain mietit etukäteen, mitä aiot kirjoittaa. Tähän liittyen kopsaan tuolta yhdeltä sivulta pienen ohjeen: :#Mieti, miksi ja kelle kirjoitat. Kirjaa tämä ajatuksesi kirjan johdantoon. :#Mieti, mistä kaikesta aiot kirjoittaa. Kirjaa suunnitelmasi joko kirjan keskustelusivulle tai kirjan sisällysluetteloksi kirjan alkuun. :#Keksi kirjalle kuvaava nimi. Nimen tulisi kertoa kirjahyllyä selaavalle henkilölle, kannattaako hänen edes avata kirjaa. :-[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 3. kesäkuuta 2006 kello 10.55 (UTC) ::Aloitin kirjan, kiitos ohjeista. Se löytyy [[Paleontologia|täältä]]. Kirja on vain perusteos, esimerkiksi dinosauruksista voisi tehdä oman kirjan. --[[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] 3. kesäkuuta 2006 kello 15.50 (UTC) == PDF-muotoisia kirjoja? == Nyt kun allekirjoittanut sai tunnukset Wikimedia Toolserverille, joka pystyy suoraan käyttämään kaikkien projektien tietokantoja niin pystyn toteuttamaan erilaisia työkaluja. Tuli mieleeni, että olisiko meillä kiinnostusta englanninkielisen sisaremme tapaan tehdä kirjoista PDF-tiedostoja. Tämä voisi käydä vaikkapa niin, että botti tekisi kirjoista PDF:iä tietyin väliajoin (joka voi riippua esim. siitä, miten usein kyseistä kirjaa käydään muokkaamassa). PDF-tiedostoja ei varmaan kannata tehdä kaikista kirjoista, mutta muutaman hyvällä mallilla olevan kirjan voisi kääntää myös PDF:ksi, jolloin käyttäjät voivat ladata ne tietokoneelle ja lukea ilman Internet-yhteyttä tai tulostaa helpommin. Mitä olette mieltä onko tämä "vaivan arvoista"? -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 4. kesäkuuta 2006 kello 18.38 (UTC) :Varsinkin valmiimpien kirjojen lukeminen PDF-formaatissa on usein miellyttävämpää ja käytettävämpää. PDF soveltuu myös laajemmin muuhun käyttöön, joten uudistus monimuotoistaisi Wikikirjastoa. Jos vaan intoa tekemiseen löytyy niin kannatan hanketta. –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 4. kesäkuuta 2006 kello 21.29 (UTC) :Kannatan. --[[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] 7. kesäkuuta 2006 kello 04.02 (UTC) :Kannatan myös. -[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 7. kesäkuuta 2006 kello 13.10 (UTC) :Kannatan samoin. Edellyttääkö tämä jotain toimenpiteitä tai huomioita niiltä, jotka muokkaavat kirjoja? -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 7. kesäkuuta 2006 kello 15.31 (UTC) ::En tiedä vielä. Pyrin toteuttamaan sen niin, että tarvitaan mahdollisimman vähän erityisiä toimenpiteitä, mutta aika näyttää. Kun saan projektia eteenpäin, teen tänne sivun, jolla kerrotaan tarkemmin toiminnasta. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 7. kesäkuuta 2006 kello 20.52 (UTC) :PDF-kirjat olisivat hieno juttu. Varsinkin, kun niiiden taittoon pystyyn vaikuttamaan enemmän kuin wikisivujen. Olisi mukava saada nätti ja selkeä ja eheä kirja joistakin aiheista. Sillä juuri se on wikikirjaston valtti Wikipediaa vastaan, missä kaikki tieto on ripoteltuna ympärinsä. Olisi myös kiva, jos muidenkin kirjojen navigointiin kiinnitettäisiin enemmän huomiota. :) &ndash; [[Käyttäjä:Linnea|linnea]] 17. kesäkuuta 2006 kello 10.08 (UTC) == [[:Malline:Suunnitelma puuttuu]] == Meillä on muutamia ongelmasivuja, joista ei tiedä, ovatko ne lintua vai kalaa, ainakin nämä: *[[OpenNTPD]] *[[Matemaattisia ongelmia]] *[[Lazaruksen asennus]] Näille ja uusille vastaaville mitä tulee, suunnittelin tällaista mallinetta: [[:Malline:Suunnitelma puuttuu]]. Näyttääkö hyvältä? -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 9. kesäkuuta 2006 kello 07.43 (UTC) :Jepjep! Ruttasin sinne vielä osallistumiskehotuksen, muut päättäkööt tarvitseeko moista. –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 9. kesäkuuta 2006 kello 11.54 (UTC) == Kysymys keittokirjasta == Onko resepteillä tekijänoikeuksia? Eli voinko kopioida (en ehkä sanasta sanaan) jostain muusta keittokirjasta? --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 14. kesäkuuta 2006 kello 15.56 (UTC) :Tähän ei voi oikein yksinkertaisesti vastata. Periaatteessa ei, mutta niiden kirjoitetulla muodolla on. Täysin vapaasti saat kirjoittaa käyttämäsi reseptin (jonka olet aikoinasi lukenut jostain kirjasta), ja tätä kirjoittaessasi saat myös tarkastaa kirjasta menikö eri aineiden määrät oikein. Hieman kyseenalaista on, jos avaat keittokirjan ja kirjoitat siinä olevaa tekstiä suoraan Wikikirjastoon, vaikkakin pienin muutoksin. Sanasta sanaan kopiointi on selkeä tekijänoikeusrikkomus/-rikos. Selvensikö tämä kysymystäsi? -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 14. kesäkuuta 2006 kello 18.13 (UTC) Joo selkisi ja sn kuin kirjoittamaan reseptejä. Vaikkakin eri muodossa --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 15. kesäkuuta 2006 kello 05.13 (UTC) == Wikijunior kirjahyllyyn == Wikijunior ei ole kirja hyllyssä joku joka osaa niin voisi lisätä sen--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 25. kesäkuuta 2006 kello 18.51 (UTC) == Muokkaussivulla on linkki väärään paikkaan == Kun muokkaa sivua, on muokkausikkunan alapuolella huomautus tekijänoikeuksista. Tekstissä viitataan sivulle [[Wikikirjasto:Tekijänoikeudet]] vaikka oikea sivu on [[Wikikirjasto:Wikikirjasto ja tekijänoikeudet]]. Joku, jolla on sopivat oikeudet, voisi käydä muuttamassa ko. linkin. -[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 3. heinäkuuta 2006 kello 06.20 (UTC) 1288 5548 2005-05-04T18:45:57Z Troyhy 17 Wikikirjasto:Kuinka sivuja muokataan siirretty sivulle Ohje:Kuinka sivuja muokataan #REDIRECT [[Ohje:Kuinka sivuja muokataan]] 1291 7550 2005-11-10T08:52:52Z Sanilo 126 __NOTOC__ __NOEDITSECTION__ <!--- "Tulokas?" SIDEBAR ---> <table> <tr> <td colspan="2"> <div style="width:60%; margin-left:20%; margin-right:20%; border: 1px solid #ffff40"> <h2 style="text-align:center; border:0px; margin-bottom:0px; padding:0.1em; background: #ffff40">Uusi tulokas?</h2> </div> <div style="width:60%; margin-left:20%; margin-right:20%; border: 1px solid #ffff40"> <div style="padding:0.3em; background:#fffff4"> Käy katsomassa [[Wikikirjasto:Tervetuloa Wikikirjastoon|tervetuliais]]sivua niin pääset alkuun, tai lue [[Wikikirjasto:Tietoja|lisätietoa]] hankkeesta. Muokkauskokeiluja voit tehdä [[Wikikirjasto:Hiekkalaatikko|hiekkalaatikossa]]. <p> '''Apua uusille käyttäjille ja keskustelua Wikikirjaston [[Wikikirjasto:Kahvihuone|Kahvihuoneessa]].'''<br/ > </div> </div> </td> </tr> <tr valign="top"> <td style="padding:0.3em"> ==Ohjeita== *[[Wikikirjasto:Tervetuloa Wikikirjastoon|Tervetuloa Wikikirjastoon]] *[[Wikikirjasto:Tietoja|Tietoja Wikikirjastosta]] *[[Wikikirjasto:Wikikirjasto ja tekijänoikeudet|Wikikirjasto ja tekijänoikeudet]] *[[Ohje:Aineiston lajittelu|Aineiston lajittelu eri projekteihin]] *[[Ohje:Malline|Wikikirjastossa käytettävät mallineet]] ==Yleistä== *[[Miksi käyttää avoimia tekstikirjoja|Miksi avoimia tekstikirjoja?]] *[[Miksi osallistua avoimeen tekstikirjaprojektiin|Miksi osallistua?]] ==Käyttö== *[[Ohje:Kuinka tutkin wikikirjoja|Kuinka tutkin wikikirjoja]] *[[Ohje:Etsiminen|Kuinka etsin kirjaa]] *[[Ohje:Kuinka sivuja muokataan|Kuinka muokkaan sivua]] *[[Ohje:Kuinka aloitan uuden sivun|Kuinka aloitan uuden sivun]] *[[Ohje:Kuinka aloitan uuden kirjan|Kuinka aloitan uuden kirjan]] *[[Ohje:Kuinka muutan sivun otsikkoa|Kuinka muutan sivun otsikkoa]] *[[Ohje:Keskustelusivu|Kuinka käytän keskustelusivuja]] *[[Ohje:Kuinka käytän kuvia sivuilla|Kuinka käytän kuvia sivuilla]] *[[Ohje:Kuinka palautan sivun aiemman version|Kuinka palautan sivun aiemman version]] *[[Ohje:Kuinka poistan sivuja|Kuinka poistan sivuja]] *[[Ohje:Yleisiä ohjeita|Yleisiä ohjeita]] *[[Ohje:TeX-opas|Kuinka merkitsen matematiikkaa (TeX-opas)]] ==Lisäapua== *[[Wikikirjasto:Kysy kirjastonhoitajalta|Kysy kirjastonhoitajalta]] *[[Wikikirjasto:UKK|Usein kysytyt kysymykset]] *[[Wikikirjasto:Kahvihuone|Kahvihuone]] *[[:w:Wikipedia:IRC-kanavat|Wikipedian IRC-kanava]] *[[:w:Wikipedia:Ohje|Wikipedian ohje]] 1292 14008 2006-06-17T10:30:18Z Anssi 34 /* Ongelmat */ -Suunnitelma puuttuu Wikirjaston mallineiden (engl. template) avulla kirjoihin voidaan lisätä samanlaisia elementtejä, kuten vaikka navigaatiolinkkejä tai huomautuksia. Esimerkiksi luettelo ohjeista löytyy mallineesta [[Malline:Wikikirjasto-ohje]], johon viitataan erityisellä merkinnällä kullakin ohje-sivulla seuraavasti: <nowiki>{{Wikikirjasto-ohje}}</nowiki>. ==Yleiset huomautukset== {| border="1" cellpadding="10" cellspacing="0" style="background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;" !Malline !Esimerkki |- |<nowiki>{{Tynkä}}</nowiki><br><small>[[Template:Tynkä|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Tynkä|linkit]]<br>Sivun loppuun</small> |{{Tynkä}} |- |<nowiki>{{Juonipaljastus}}</nowiki><br><small>[[Template:Juonipaljastus|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Juonipaljastus|linkit]]<br>Tekstin alkuun</small> |{{Juonipaljastus}} |- |<nowiki>{{Vääränimi|oikeaotsikko}}</nowiki><br><small>[[Template:Vääränimi|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Vääränimi|linkit]]<br>Sivun alkuun</small> |{{Vääränimi|oikeaotsikko}} |- |<nowiki>{{Suositeltu}}</nowiki><br><small>[[Template:Suositeltu|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Suositeltu|linkit]]<br>Kirjan alkuun</small> |{{Suositeltu}} |- |<nowiki>{{Käännettävä}}</nowiki><br><small>[[Template:Käännettävä|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Käännettävä|linkit]]<br>Sivun alkuun</small> |{{Käännettävä}} |- |<nowiki>{{Proxy|proxyn kuvaus}}</nowiki><br><small>[[Template:Proxy|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Proxy|linkit]]<br>Käyttäjäsivun alkuun</small> |{{Proxy|proxyn kuvaus}} |- |<nowiki>{{Ajankohtaista}}</nowiki><br><small>[[Template:Ajankohtaista|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Ajankohtaista|linkit]]<br>Sivuilla [[Wikikirjasto:Ajankohtaista|Ajankohtaista]] ja [[Etusivu]]</small> |{{Ajankohtaista}} |- |<nowiki>{{Wikipedia|Osoite|Aihe}}</nowiki><br><small>[[Template:Wikipedia|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Wikipedia|linkit]]<br>Sivulle tai kirjan loppuun</small> |{{Wikipedia|Osoite|Aihe}} |- |<nowiki>{{Commons|Osoite|Aihe}}</nowiki><br><small>[[Template:Commons|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Commons|linkit]]<br>Sivulle tai kirjan loppuun</small> |{{Commons|Osoite|Aihe}} |- |<nowiki>{{Wiktionary|Osoite|Aihe}}</nowiki><br><small>[[Template:Wiktionary|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Wiktionary|linkit]]<br>Sivulle tai kirjan loppuun</small> |{{Wiktionary|Osoite|Aihe}} |- |<nowiki>{{Wikisitaatti|Osoite|Aihe}}</nowiki><br><small>[[Template:Wikisitaatti|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Wikisitaatti|linkit]]<br>Sivulle tai kirjan loppuun</small> |{{Wikisitaatti|Osoite|Aihe}} |- |<nowiki>{{Wikiaineisto|Osoite|Aihe}}</nowiki><br><small>[[Template:Wikiaineisto|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Wikiaineisto|linkit]]<br>Sivulle tai kirjan loppuun</small> |{{Wikiaineisto|Osoite|Aihe}} |- |<nowiki>{{Tehtäväluettelo}}</nowiki><br><small>[[Template:Tehtäväluettelo|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Tehtäväluettelo|linkit]]<br>'''Keskustelusivulle'''</small> |{{Tehtäväluettelo}} |- |<nowiki>{{NowCommons|nimi}}</nowiki><br><small>[[Template:NowCommons|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:NowCommons|linkit]]<br>Kuvasivulle</small> |{{NowCommons|Nimi}} |} ==Ongelmat== {| border="1" cellpadding="10" cellspacing="0" style="background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;" !Malline !Esimerkki |- |<nowiki>{{Neutraalius}}</nowiki><br><small>[[Template:Neutraalius|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Neutraalius|linkit]]<br>Sivun alkuun</small> |{{Neutraalius}} |- |<nowiki>{{Kiistanalainen}}</nowiki><br><small>[[Template:Kiistanalainen|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Kiistanalainen|linkit]]<br>Sivun alkuun</small> |{{Kiistanalainen}} |- |<nowiki>{{Tekijänoikeus}}</nowiki><br><small>[[Template:Tekijänoikeus|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Tekijänoikeus|linkit]]<br>Sivun alkuun</small> |{{Tekijänoikeus}} |- |<nowiki>{{Suojattu}}</nowiki><br><small>[[Template:Suojattu|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Suojattu|linkit]]<br>Sivun alkuun</small> |{{Suojattu}} |- |<nowiki>{{Tarkistettava}}</nowiki><br><small>[[Template:Tarkistettava|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Tarkistettava|linkit]]<br>Sivun alkuun</small> |{{Tarkistettava}} |- |<nowiki>{{Proxyesto|proxyn kuvaus}}</nowiki><br><small>[[Template:Proxyesto|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Proxyesto|linkit]]<br>Estosyyksi</small> |{{Proxyesto|proxyn kuvaus}} |- |- |<nowiki>{{Suunnitelma puuttuu}}</nowiki><br><small>[[Template:Suunnitelma puuttuu|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Suunnitelma puuttuu|linkit]]<br>Sivun alkuun</small> |{{Suunnitelma puuttuu}} |- |} ==Tekijänoikeus ja levitysoikeus== {| border="1" cellpadding="10" cellspacing="0" style="background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;" !Malline !Esimerkki |- |<nowiki>{{GFDL}}</nowiki><br><small>[[Template:GFDL|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:GFDL|linkit]]</small> |{{GFDL}} |- |<nowiki>{{GFDL/Oma}}</nowiki><br><small>[[Template:GFDL/Oma|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:GFDL/Oma|linkit]]</small> |{{GFDL/Oma}} |- |<nowiki>{{PD/USA}}</nowiki><br><small>[[Template:PD/USA|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:PD/USA|linkit]]</small> |{{PD/USA}} |- |<nowiki>{{PD/Luopunut}}</nowiki><br><small>[[Template:PD/Luopunut|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/PD/Luopunut|linkit]]</small> |{{PD/Luopunut}} |- |<nowiki>{{PD/Oma}}</nowiki><br><small>[[Template:PD/Oma|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:PD/Oma|linkit]]</small> |{{PD/Oma}} |- |<nowiki>{{Vanha}}</nowiki><br><small>[[Template:Vanha|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Vanha|linkit]]</small> |{{Vanha}} |- |<nowiki>{{Logo}}</nowiki><br><small>[[Template:Logo|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Logo|linkit]]</small> |{{Logo}} |- |<nowiki>{{Cc-by-2.0}}</nowiki><br><small>[[Template:Cc-by-2.0|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Cc-by-2.0|linkit]]</small> |{{Cc-by-2.0}} |- |<nowiki>{{Cc-by-sa-2.0}}</nowiki><br><small>[[Template:Cc-by-sa-2.0|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Cc-by-sa-2.0|linkit]]</small> |{{Cc-by-sa-2.0}} |- |<nowiki>{{Cc-by-1.0}}</nowiki><br><small>[[Template:Cc-by-1.0|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Cc-by-1.0|linkit]]</small> |{{Cc-by-1.0}} |- |<nowiki>{{Cc-by-sa-1.0}}</nowiki><br><small>[[Template:Cc-by-sa-1.0|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Cc-by-sa-1.0|linkit]]</small> |{{Cc-by-sa-1.0}} |- |<nowiki>{{Cc-sa-1.0}}</nowiki><br><small>[[Template:Cc-sa-1.0|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Cc-sa-1.0|linkit]]</small> |{{Cc-sa-1.0}} |- |<nowiki>{{Kuvakaappaus}}</nowiki><br><small>[[Template:Kuvakaappaus|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Kuvakaappaus|linkit]]</small> |{{Kuvakaappaus}} |- |<nowiki>{{Taideteos}}</nowiki><br><small>[[Template:Taideteos|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Taideteos|linkit]]</small> |{{Taideteos}} |- |<nowiki>{{ESA}}</nowiki><br><small>[[Template:ESA|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:ESA|linkit]]</small> |{{ESA}} |- |<nowiki>{{Tekijänoikeus}}</nowiki><br><small>[[Template:Tekijänoikeus|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Tekijänoikeus|linkit]]<br>Artikkelin alkuun</small> |{{Tekijänoikeus}} |- |<nowiki>{{Epäselvä}}</nowiki><br><small>[[Template:Epäselvä|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Epäselvä|linkit]]<br>Kuvasivun alkuun</small> |{{Epäselvä}} |- |<nowiki>{{Kaksoislisenssi/Ccbysa}}</nowiki><br><small>[[Template:Kaksoislisenssi/Ccbysa|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Kaksoislisenssi/Ccbysa|linkit]]<br>Käyttäjäsivulle</small> |{{Kaksoislisenssi/Ccbysa}} |- |<nowiki>{{PD/Oikeudeton}}</nowiki><br><small>[[Template:PD/Oikeudeton|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:PD/Oikeudeton|linkit]]<br>Kuvasivulle</small> |{{PD/Oikeudeton}} |- |<nowiki>{{CeCILL}}</nowiki><br><small>[[Template:CeCILL|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:CeCILL|linkit]]<br>Käyttäjäsivulle</small> |{{CeCILL}} |- |} ==Poistot== {| border="1" cellpadding="10" cellspacing="0" style="background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;" !Malline !Esimerkki |- |<nowiki>{{Poistettava}}</nowiki><br><small>[[Template:Poistettava|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Poistettava|linkit]]<br>Artikkelin alkuun</small> |{{Poistettava}} |- |<nowiki>{{Roskaa}}</nowiki><br><small>[[Template:Roskaa|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Roskaa|linkit]]<br>Artikkelin alkuun</small> |{{Roskaa}} |- |<nowiki>{{Roskaa/Koska|poistosyy}}</nowiki><br><small>[[Template:Roskaa/Koska|Malline]], [[Special:Whatlinkshere/Template:Roskaa/Koska|linkit]]<br>Artikkelin alkuun</small> |{{Roskaa/Koska|poistosyy}} |- |} ==Sisällysluettelot== {| border="1" cellpadding="10" cellspacing="0" style="background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;" !Malline !Esimerkki |- |<nowiki>{{PieniTOC}} HUOM! muista tämän kanssa __NOTOC__-merkintä</nowiki> |{{PieniTOC}} |- |<nowiki>{{PieniTOC_numeroilla}}</nowiki> |{{PieniTOC numeroilla}} |- |} ==Käyttäjille tiedottaminen== {| border="1" cellpadding="10" cellspacing="0" style="background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;" !Malline !Esimerkki |- |<nowiki>{{Tervetuloa}}</nowiki><br /><small>Käyttäjän keskustelusivulle, allekirjoita</small> |{{Tervetuloa}} |- |<nowiki>{{Test}}</nowiki><br><small>Käyttäjän keskustelusivulle, allekirjoita</small> |{{Test}} |- |<nowiki>{{Test2}}</nowiki><br><small>Käyttäjän keskustelusivulle, allekirjoita</small> |{{Test2}} |- |<nowiki>{{Käyttäjätunnus}}</nowiki><br><small>Käyttäjän keskustelusivulle, allekirjoita</small> |{{Käyttäjätunnus}} |- |<nowiki>{{Käyttäjätunnus2}}</nowiki><br><small>Käyttäjän keskustelusivulle, allekirjoita</small> |{{Käyttäjätunnus2}} |- |<nowiki>{{Allekirjoitus}}</nowiki><br><small>Käyttäjän keskustelusivulle, allekirjoita</small> |{{Allekirjoitus}} |- |<nowiki>{{V}}</nowiki><br><small>Huomatus estosta</small> |{{V}} |- |<nowiki>{{Keskustelusivuni}}</nowiki><br /><small>Oman keskustelusivun alkuun</small> |{{Keskustelusivuni}} |} ==Aihekohtaiset mallineet== * [[Malline:Yhteistyökirja]] 1294 13037 2006-05-31T07:28:09Z Kompak 114 rv {| align=center border=0 cellpadding=4 cellspacing=4 style="border: 1px solid #CCCC99; background-color: #ffd" |- | [[Kuva:Stop_hand.png|30px]] | style="font-size: 90%" | '''Tämä teksti on tuotu vieraskielisestä lähteestä ja sen käännös on keskeneräinen'''.<br> Voit auttaa Wikikirjastoa tekemällä käännöksen loppuun. |} [[Luokka:Käännettävät]] 1295 13025 2006-05-31T07:25:11Z Kompak 114 rv <div name="Roskaa" class="boilerplate metadata" id="attention" style="background-color: #fee; margin: 0 1em; padding: 0 10px; border: 1px solid #aaa;"> [[Kuva:Keeptidy.png|left|92px|]] '''Tämä kuva tai sivu on merkitty poistettavaksi välittömästi [[W:fi:Wikipedia:Roska|roskana]].''' Jos olet eri mieltä, kerro mielipiteesi keskustelusivulla. Jos korjaat ongelman tai merkintä on mielestäsi ilmeisen virheellinen, poista tämä huomautus. Älä kuitenkaan poista huomautusta, jos olet luonut tämän sivun tai kuvan. <div align="right"><small>[[:Luokka:Roskaa|kaikki roskat]]</small></div> </div><includeonly> [[Luokka:Roskaa]]</includeonly> 1296 13996 2006-06-17T08:30:46Z Mzlla 323 luokiteltu Wikikirjaston ylläpitoon Nämä sivut on merkitty poistettavaksi välittömästi roskana (lukuun ottamatta sivua "[[Ohje:Malline]]"). Jos olet eri mieltä, kerro mielipiteesi kirjan/sivun keskustelusivulla. Jos korjaat sivun tai merkintä on mielestäsi ilmeisen virheellinen, poista huomautus. Älä kuitenkaan poista huomautusta, jos olet luonut kyseisen sivun. [[Luokka:Wikikirjaston ylläpito]] 1297 13824 2006-06-15T04:54:44Z Jääpingviini 315 Tämän pitää olla luonnontieteiden kirjahylly. Nykyinen nimi on käännetty hölmösti sanasta englannin kielen sanasta science, joka tässä yhteydessä tarkoittaa luonnontieteitä, ei tieteitä yleisesti. Nimittäin kirjahyllyssä ei ole kaikkien tieteiden kirjoja, vaan ainoastaan luonnontieteiden. Toinen vaihtoehto olisi tietenkin siirtää kaikki tiedekirjat tänne, mutta silloin hyllystä tulisi ennemmin tai myöhemmin valtava. -[[Käyttäjä:Hapsiainen|Hapsiainen]] 5. toukokuuta 2005 kello 12:21:47 (UTC) *'''Kannatan''' nimenvaihdosta, vaihdan samantien. &mdash; [[Käyttäjä:Hupu23ditor|Hupu23ditor]] 5. toukokuuta 2005 kello 13:26:11 (UTC) Mitenkäs, voisiko tänne laittaa en-wikibooksin pohjalta esimerkiksi suositellun luonnontiedekirjan? Mitä mieltä olette? --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] 15. kesäkuuta 2006 kello 04.54 (UTC) 1300 13895 2006-06-15T17:21:19Z Mzlla 323 suora linkki kirjahyllyyn (uudelleenohjaus ohitettu) <div style="font-size: 14px; text-align: center;">'''[[Wikikirjasto:Teknologian kirjahylly|Teknologia]]'''</div> [[Image:Nuvola apps kcmprocessor.png|left|64px|]] '''T<small>IETOKONEET</small>''' - '''[[Tietokoneet]]''' [[Kuva:25%.png||]] - [[Unix/Linux]] [[Kuva:25%.png||]] - [[Ubuntu tutuksi]] [[Kuva:50%.png||]] - [[Vapautta tietoyhteiskuntaan!]] [[Kuva:00%.png||]] - [[Windowsin asennusopas]] [[Kuva:00%.png||]] - [[Tietoliikenne]] [[Kuva:25%.png||]] - [[Tietokonegrafiikka]] [[Kuva:00%.png||]] - [[Tietokonetiede]] [[Kuva:00%.png||]] - [[IRC]] [[Kuva:25%.png||]] - [[Tietoturva]] [[Kuva:50%.png||]] - '''T<small>IETOKONEOHJELMAT</small>''' - [[Blender 3D]] [[Kuva:25%.png||]] - [[Excel]] [[Kuva:00%.png||]] - [[GIMP]] [[Kuva:50%.png||]] - '''O<small>HJELMOINTI</small>''' - [[Ohjelmoinnin perusteet]] [[Kuva:25%.png||]] - [[C|C]] [[Kuva:25%.png||]] - [[C plus plus|C++]] [[Kuva:00%.png||]] - [[Common Lisp]] [[Kuva:25%.png]] - [[CoolBasic]] [[Kuva:00%.png||]] - [[PHP|PHP]] [[Kuva:25%.png||]] - [[Python]] [[Kuva:25%.png||]] - [[Visual Basic]] [[Kuva:00%.png||]] - [[Oracle]] [[Kuva:00%.png||]] - [[Pascal]] [[Kuva:25%.png||]] - '''M<small>UUT</small>''' - [[Elektroniikka]] [[Kuva:00%.png||]] - [[Sähkötekniikka]] [[Kuva:00%.png||]] - [[Lujuusoppi]] [[Kuva:00%.png||]] - [[Lentokonesuunnittelu]] [[Kuva:00%.png||]] - [[Mobilemail ja SMS]] [[Kuva:50%.png||]] <div style="float: right; font-size: 85%;">({{muokkauslinkki|Template:Teknologia}})</div> <br \> 1301 12401 2006-05-26T15:48:31Z Samulili 276 siirsi sivun ”Teknologian kirjahylly” uudelle nimelle ”Wikikirjasto:Teknologian kirjahylly” {{Kirjahyllyt:Nav}} {| style="background-color: #f8f8ff; border: 2px solid #e2e2ff; margin-bottom: 30px; font-size: 90%;" |{{Teknologia}} |} {{Kehitysasteet}} '''Teknologia''' on ihmiskuntaa hyödyntävien työkalujen, koneiden, materiaalien ja prosessien käyttöä ja kehittämistä. Uusien keksintöjen lisäksi myös vanhat keksinnöt ovat teknologiaa, kuten esimerkiksi pyörä. Uuden teknologian kehittyminen uudeksi standardiksi asti vaatii suuren yleisön huomion, mutta ennen kaikkea rahallisen tuen. Uusi teknologia alkaa kehittyä vain jos sille keksitään sovelluksia. ==Kirjat== *[[Tietokoneet]] *[[Ubuntu_tutuksi]] *[[Unix/Linux]] *[[Pascal]] *[[Tietoliikenne]] *[[Blender 3D]] *[[Ohjelmoinnin perusteet]] ==Ulkoiset linkit== {{Wikipedia|Teknologia|Teknologia}} ===Ohjelmointi=== * [http://www.mureakuha.com/ Mureakuha.com] * [http://wiki.mureakuha.com/wiki/Etusivu Mureakuha.com sivuston wiki] paljon eri ohjelmointikielille suunnattuja oppaita. * [http://www.ohjelmointiputka.net Ohjelmointiputka.net] 1302 13442 2006-06-05T14:44:22Z Samulili 276 w-fix [[Wikikirjasto:Kirjahylly|'''Kirjahyllyt''']]: [[Wikikirjasto:Luonnontieteiden_kirjahylly|Luonnontiede]] &ndash; [[Wikikirjasto:Matematiikan_kirjahylly|Matematiikka]] &ndash; [[Wikikirjasto:Kielten_kirjahylly|Kielet]] &ndash; [[Wikikirjasto:Teknologian_kirjahylly|Teknologia]] &ndash; [[Wikikirjasto:Sekalaisten_kirjahylly|Sekalaiset]] 1307 12108 2006-05-26T06:46:36Z Samulili 276 siirsi sivun ”Keskustelu:Fysiikan oppikirja:Ydin ja ydinsäteily” uudelle nimelle ”Keskustelu:Fysiikan oppikirja/Ydin ja ydinsäteily” Mistä saisin mahdollisimman paljon tietoa ydinsäteilystä? -iina ::Aluksi vaikka ''Alonso-Finn: Fundamental University Physics, Volume III Quantum and Statistical Physics'', Addison-Wesley, ISBN 0-201-00262-0. Muita asiaa sivuavia: ''Ashok Das, Thomas Ferber: Introduction to Nuclear and Particle Physics'' ja ''Stephen Gasiorowicz: Quantum Physics''. 1308 6282 2005-07-06T16:52:50Z Hartz 58 /* Sanastoa */ <center><big>'''Rarotongan kieli'''</big></center> [[Kuva:Rarotonga Island interior.jpg|center|400px]] <center>Rarotongan maastoa</center> ==Yleistä== '''Rarotonga''' on austronesialainen kieli. Sitä puhutaan pääasiassa Cookinsaarilla. Rarotonga on hyvin läheistä sukua maorin kielen kanssa ja sitä kutsutaankin joskus "Cookinsaarten maoriksi". Lisäksi rarotonga muistuttaa tuamotua ja tubuaita. Rarotongaa puhuu äidinkielenään kaikkiaan noin 42 669 ihmistä. ===Nominit=== ===Muut sanat=== ===Sanastoa=== *a = neljä *aere ra = näkemiin *aia = hän, se *akara = katsoa *akarakara = katso ympärille *akarongo = kuuntele *Atua = Jumala *au = minä *e a'a = mitä? *'e a'a moni? = kuinka paljon? *'e 'ia? = kuinka monta? *'itu = seitsemän *here = rakkaus, kauneus *inangaro = haluta, tehdä mieli *ine = rakkaus, kauneus *ingoa = nimi *iti = pieni *iva = yhdeksän *kare = ei tai nolla *ki teia ra = tänään *kiaorana = hei (tervehdys) *ko 'ai? = kuka? *koe = sinä *korua = te kaksi *koutou = te kaikki *maitaki = hyvä, hyvää *mama = äiti *marae = temppeli *mataora = iloinen *maunga = vuori *moana = valtameri *nga'uru = kymmenen *'oire = kylä *ono = kuusi *papa = isä *papa'a = eurooppalainen *pe'ea? = kuinka? miten? *po = ilta *popongi = aamu *taku = minä, minun *tamáine = tytär *tamároa = poika *táne = mies, aviomies *tei 'ea? = missä? *teia = tämä *tera = se *toku = minä, minun *toru = kolme *umu = uuni *va'ine = nainen, vaimo *varu = kahdeksan [[Luokka:Kielet]] 1311 12660 2006-05-27T15:03:37Z Mzlla 323 {{wikikirjasto-ohje}} {{wikikirjasto-ohje}} Wikikirjasto-projektin tavoitteena on luoda vapaasti saatavissa oleva kirjakokoelma. Käyttämämme lisenssi takaa vapaan pääsyn Wikikirjaston sisältöön samaan tapaan kuin [[w:Vapaaohjelmisto|vapaaohjelmistoihin]] on vapaa pääsy. Wikikirjaston sisältöä saa siis kopioida, muokata ja levittää, mutta vain mikäli edelleenjaettavien versioiden lisenssiehdot ovat samat, ja selkeästi ilmoitetaan Wikikirjasto tietolähteeksi. Wikikirjaston päämäärien mahdollistamiseksi on kaikki Wikikirjastossa julkaistava teksti yleisön saatavissa [http://www.wikipedia.org/wiki/GNU_FDL/ GNU Free Documentation License:n] (GFDL) ehtojen mukaisesti. Koko teksti on saatavissa (englanniksi, englanninkielinen muoto katsotaan laillisesti sitovaksi, koska Wikikirjaston palvelin sijaitsee Yhdysvalloissa) osoitteesta [http://www.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Text_of_the_GNU_Free_Documentation_License Wikipedia:Text of the GNU Free Documentation License]. Kaikkien Wikikirjaston sivujen tekstiä saa kopioida, levittää ja muokata [[w:fi:Free Software Foundation|Free Software Foundationin]] julkaiseman ''GNU Free Documentation Licensen 1.1'' tai minkä hyvänsä myöhemmän version mukaisesti. GNU Free Documentation Licensen määritelmien mukaisia kansitekstejä ("Cover Texts") tai vakiolukuja ("Invariant Sections") ei saa käyttää. Tämä tarkoittaa sitä, että artikkelit tulevat pysymään ikuisesti ilmaisina ja vapaasti levitettävinä. Kuka tahansa saa käyttää niitä alla esiteltävien rajoitusten mukaisesti. Rajoitusten tarkoitus on varmistaa artikkelien pysyminen ilmaisina ja vapaasti levitettävinä. == Wikikirjaston käyttö lähteenä == Voit halutessasi käyttää osia Wikikirjastosta kirjassa, artikkelissa, verkkosivulla tai muussa julkaisussa, mutta sinun on noudatettava GFDL:n ehtoja, mikä sisältää muun muassa seuraavat velvoitteet: * julkaisusi on lisensoitava GFDL:n mukaisesti, * sinun on ilmoitettava alkuperäisen artikkelin lähde (luku 4B), ja * sinun on kerrottava missä alkuperäinen teksti on saatavilla (luku 4J). (Wikikirjaston sivun alkuperäinen teksti on sen wiki-teksti.) Esimerkiksi Wikikirjaston artikkelia "[[Baarikaappi]]" käyttävän artikkelin tekijänoikeushuomautus voisi olla seuraava: :''Tämä artikkeli on lisensoitu GNU Free Documentation Licensen mukaisesti, eli voit kopioida ja muokata sitä vapaasti niin kauan kuin koko työ, mukaan lukien lisäykset, julkaistaan yksinomaan GNU Free Documentation Licensen mukaisesti lisensoituna. Lisenssin yksityiskohdat ovat nähtävissä osoitteessa http://www.gnu.org/copyleft/fdl.html. Tässä artikkelissa käytetään materiaalia Wikikirjaston kirjasta "Baarikaappi", joka on saatavissa osoitteesta http://fi.wikibooks.org/wiki/Baarikaappi.'' == Sitaatit == Ilman tekijän lupaa kuvia ja tekstiä voi lainata Wikikirjastoon '''vain erityistapauksissa'''. Tällaisia erityistapauksia ovat muun muassa kuvat taideteoksista, kuvakaappaukset ja tekijänoikeudeltaan vanhentuneet teokset. Ensisijaisesti Wikikirjastossa käytetään materiaalia ainoastaan tekijänoikeuksien omistajan luvalla. == Osallistujien oikeudet ja velvollisuudet == Jos lähetät materiaalia Wikikirjastoon, lisensoit sen samalla GFDL:n mukaisesti, lukuun ottamatta kansitekstejä ("Cover Texts") ja vakiolukuja ("Invariant Sections"). Jotta voisit lähettää materiaalia, sinulla on oltava oikeus tämän lisensoinnin tekemiseen, eli joko * sinulla on tekijänoikeus kyseiseen materiaaliin, esimerkiksi koska olet kirjoittanut sen itse, tai * olet hankkinut materiaalin lähteestä, joka sallii GFDL:n mukaisen lisensoinnin, esimerkiksi koska materiaali on julkista tai julkaistu GFDL-lisenssillä. Ensimmäisessä tapauksessa tuottamasi materiaalin tekijänoikeudet säilyvät sinulla. Voit julkaista ja lisensoida sen uudelleen haluamallasi tavalla. GFDL-lisenssiä ei kuitenkaan voi poistaa, eli Wikikirjastoon sijoitettu GFDL:n mukaan lisensoitu materiaali pysyy GFDL:n mukaan lisensoituna ikuisesti. Toisessa tapauksessa, siis käyttäessäsi ulkopuolista GFDL-materiaalia, sinun on ilmoitettava alkuperäinen lähde historiasivulla tai [[Ohje:Keskustelusivu|keskustelusivulla]] ja annettava linkki alkuperäiskopion verkko-osoitteeseen. Jos alkuperäismateriaali vaatii GFDL:n mukaisia vakiolukuja ("invariant sections"), sinun on liitettävä ne Wikikirjaston sivulle. Sekä ulkopuolinen materiaali että GFDL:n mukainen vakiolukuja sisältävä teksti on syytä korvata itse tuotetulla tai muulla vapaammin lisensoidulla tekstillä, milloin se vain on mahdollista. == Erityisluvat == Jos saat tekijänoikeuden haltijalta Wikikirjaston lisenssiehtojen mukaisen erityisluvan, siitä on ilmoitettava (nimet ja päivämäärät mukaan lukien). Laita ilmoitus kuvan (tai muun tiedoston) kuvailusivulle, '''Viitteet'''-lukuun tai artikkelin keskustelusivulle. Alkuperäiset GFDL:n mukaan lisensoidut tai julkiset kuva- ja äänitiedostot ovat paljon parempia kuin rajoitetulla luvalla käytetyt tiedostot. Osoitteessa [http://www.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Boilerplate_request_for_permission Wikipedia:Boilerplate request for permission] on kirjepohja, jossa pyydetään tekijänoikeuden haltijaa antamaan lupa julkaista työ GFDL:n mukaisesti. Älä koskaan käytä muiden tekijänoikeuksia loukkaavaa materiaalia. Se voi johtaa oikeudellisiin seuraamuksiin ja vahingoittaa projektia. Jos et ole varma, kirjoita materiaali itse. Huomaa että tekijänoikeuslaki suojelee ajatusten ''luovaa ilmaisua'', ei itse tietoa tai ajatuksia. On siis täysin laillista lukea esim. tietosanakirjan artikkeli (tai jokin muu teos), muotoilla se uudelleen omin sanoin ja lähettää se Wikikirjastoon (Katso myös [[w:Plagiointi|plagiointi]]). == Tekijänoikeuden suojaamiin teoksiin linkittäminen == Tekijänoikeuden suojaamiin teoksiin linkittäminen ei yleensä ole ongelma, kunhan varmistut, ettei kyseessä oleva sivu loukkaa '''jonkun muun''' tekijänoikeuksia. Tekijänoikeuksia loukkaaviin sivuihin '''ei''' pidä linkittää. Tekijänoikeutta rikkovaan materiaaliin linkittäminen saattaa olla tekijänoikeusrikkomus. == Jos löydät tekijänoikeutta rikkovaa materiaalia == Jos löydät tekijänoikeutta rikkovaa materiaalia Wikikirjastosta, sinun kannattaa ottaa asia esille kyseisen sivun keskustelusivulla. Ylläpito tarkistaa tilanteen ja toimii sen mukaisesti. Hyödyllisintä on antaa URL tai muu viittaus alkuperäiseen lähteeseen. Joissakin tapauksessa kyseessä on väärä hälytys. Tekstin lähettäjä voi itse asiassa olla alkuperäisen tekstin tekijä. Tällöin hänellä on oikeus julkaista se Wikikirjastossa GFDL:n mukaisesti. Joskus muualta verkosta voi löytyä Wikikirjastosta kopioitua tekstiä. Molemmissa tapauksissa on hyvä ilmoittaa asiasta keskustelusivulla, jotta väärä hälytys ei toistu tulevaisuudessa. Jos kyseessä on tekijänoikeuden loukkaus, ylläpito poistaa suojatun materiaalin, ilmoittaa keskustelusivulla loukkauksesta sekä antaa alkuperäisen lähteen. Jos tekijältä saadaan myöhemmin lupa, materiaali voidaan palauttaa sivulle. Mikäli käyttäjä jatkaa tekijänoikeuksien suojaaman materiaalin postittamista asianmukaisten varoitusten jälkeen, häntä voidaan projektin suojelemiseksi estää kirjoittamasta. 1313 12664 2006-05-27T15:08:58Z Mzlla 323 {{wikikirjasto-ohje}} {{wikikirjasto-ohje}} TeX-koodin avulla voit luoda monimutkaisia matemaattisia ja tieteellisiä kaavoja Wikikirjastoon. TeX-koodi laitetaan <nowiki><math> ... </math></nowiki> -koodien sisään. Rivinvaihtoja ei huomioida sivua näytettäessä, ja siksi rivinvaihtojen käyttäminen on järkevää koodin selkeyden kannalta. Viimeisin ajan tasalla oleva versio tästä sivusta löytyy [[meta:MediaWiki User's Guide: Editing mathematical formulae|MediaWikistä]]. == Erikoismerkit == <table border="1"> <tr> <th>Toiminto</th> <th>Syntaksi</th> <th>Miltä se näyttää</th> </tr> <tr> <td>Tavalliset funktiot (oikea tapa)</td> <td>\sin x + \ln y +\operatorname{sgn} z</td> <td><math>\sin x + \ln y +\operatorname{sgn} z</math></td> </tr> <tr> <td>Tavalliset funktiot (väärä tapa)</td> <td>sin x + ln y + sgn z</td> <td><math>sin x + ln y + sgn z\,</math></td> </tr> <tr> <td>Modulo-aritmetiikka</td> <td>s_k \equiv 0 \pmod{m}</td> <td><math>s_k \equiv 0 \pmod{m}</math></td> </tr> <tr> <td>Derivaatat</td> <td>\nabla \partial dx</td> <td><math>\nabla \partial dx</math></td> </tr> <tr> <td>Joukot</td> <td>\forall x\not\in\empty\subseteq A\cap B\cup \exists \{x,y\} \times C</td> <td><math>\forall x \not\in \empty \subseteq A\cap B\cup \exists \{x,y\} \times C</math></td> </tr> <tr> <td>Logiikka</td> <td>p\wedge \bar{q} \rightarrow p\vee \bar{q} \Rightarrow \Leftrightarrow </td> <td><math>p\wedge \bar{q} \rightarrow p\vee \bar{q} \Rightarrow \Leftrightarrow</math></td> </tr> <tr> <td rowspan="2">Juuri</td> <td>\sqrt{2}\approx 1.4</td> <td><math>\sqrt{2}\approx 1.4</math></td> </tr> <tr> <td>\sqrt[n]{x}</td> <td><math>\sqrt[n]{x}</math></td> </tr> <tr> <td>Relaatiot</td> <td>\sim \simeq \cong \le \ge \equiv \approx \ne</td> <td><math> \sim \ \simeq \ \cong \ \le \ \ge \ \equiv \ \approx \ \ne</math></td> </tr> <tr> <td>Geometria</td> <td>\angle \perp \|</td> <td><math>\angle \perp \|</math></td> </tr> <tr> <td>Erikoismerkit</td> <td>\oplus \otimes \pm \mp \hbar \dagger \ddagger \star \circ \cdot \bullet \infty</td> <td><math>\oplus \otimes \pm \mp \hbar \dagger \ddagger \star \circ \cdot \bullet\ \infty</math></td> </tr> <tr> <td>Kirjainten tarkkeet</td> <td>\dot x \ddot y \bar{ab} \hat q</td> <td><math>\dot x \ddot y \bar{ab} \hat q</math></td> </tr> </table> == Ala- ja yläindeksit == <table border="1"> <tr> <th>Toiminto</th> <th>Syntaksi</th> <th>Miltä se näyttää</th> </tr> <tr> <td>Yläindeksi</td> <td>a^2</td> <td><math>a^2</math></td> </tr> <tr> <td>Alaindeksi</td> <td>a_2</td> <td><math> a_2 </math></td> </tr> <tr> <td rowspan="2">Ryhmittely</td> <td>a^{2+2}</td> <td><math>a^{2+2}</math></td> </tr> <tr> <td>a_{i,j}</td> <td><math>a_{i,j}</math></td> </tr> <tr> <td>Ylä- ja alaindeksien yhdistely</td> <td>x_2^3</td> <td><math>x_2^3</math></td> </tr> <tr> <td>Derivaatta (oikein)</td> <td>x'</td> <td><math>x'</math></td> </tr> <tr> <td>Derivaatta (HTML:ssä väärin)</td> <td>x^\prime</td> <td><math>x^\prime</math></td> </tr> <tr> <td>Derivaatta (PNG-kuvassa väärin)</td> <td>x\prime</td> <td><math>x\prime</math></td> </tr> <tr> <td>Summa</td> <td>\sum_{k=1}^N k^2</td> <td><math>\sum_{k=1}^N k^2</math></td> </tr> <tr> <td>Tulo</td> <td>\prod_{i=1}^N x_i</td> <td><math>\prod_{i=1}^N x_i</math></td> </tr> <tr> <td>Raja-arvo</td> <td>\lim_{n \to \infty}x_n</td> <td><math>\lim_{n \to \infty}x_n</math></td> </tr> <tr> <td>Integraali</td> <td>\int_{-N}^{N} e^x\, dx</td> <td><math>\int_{-N}^{N} e^x\, dx</math></td> </tr> <tr> <td>Viivaintegraali</td> <td>\oint_{C} x^3\, dx + 4y^2\, dy</td> <td><math>\oint_{C} x^3\, dx + 4y^2\, dy</math></td> </tr> </table> == Murtoluvut, matriisit, moniriviset oliot == <table border="1"> <tr> <th>Toiminto</th> <th>Syntaksi</th> <th>Miltä se näyttää</th> </tr> <tr> <td>Murtoluku</td> <td>\frac{2}{4} tai {2 \over 4}</td> <td><math>\frac{2}{4}</math></td> </tr> <tr> <td>Binomikertoimet</td> <td>\binom{n}{k} tai {n \choose k}</td> <td><math>{n \choose k}</math></td> </tr> <tr> <td rowspan="6">Matriisit</td> <td>\begin{pmatrix} x & y \\ z & v \end{pmatrix}</td> <td><math>\begin{pmatrix} x & y \\ z & v \end{pmatrix}</math></td> </tr> <tr> <td>\begin{bmatrix} 0 & \cdots & 0 \\ \vdots & \ddots & \vdots \\ 0 & \cdots & 0\end{bmatrix}</td> <td><math>\begin{bmatrix} 0 & \cdots & 0 \\ \vdots & \ddots & \vdots \\ 0 & \cdots & 0\end{bmatrix} </math></td> </tr> <tr> <td>\begin{Bmatrix} x & y \\ z & v \end{Bmatrix}</td> <td><math>\begin{Bmatrix} x & y \\ z & v \end{Bmatrix}</math></td> </tr> <tr> <td>\begin{vmatrix} x & y \\ z & v \end{vmatrix}</td> <td><math>\begin{vmatrix} x & y \\ z & v \end{vmatrix}</math></td> </tr> <tr> <td>\begin{Vmatrix} x & y \\ z & v \end{Vmatrix}</td> <td><math>\begin{Vmatrix} x & y \\ z & v \end{Vmatrix}</math></td> </tr> <tr> <td>\begin{matrix} x & y \\ z & v \end{matrix}</td> <td><math>\begin{matrix} x & y \\ z & v \end{matrix}</math></td> </tr> <tr> <td>Tapauskohtaiset ehdot</td> <td>f(n)=\left\{\begin{matrix} n/2, & \mbox{jos }n\mbox{ on parillinen} \\ 3n+1, & \mbox{jos }n\mbox{ on pariton} \end{matrix}\right.</td> <td><math>f(n)=\left\{\begin{matrix} n/2, & \mbox{jos }n\mbox{ on parillinen} \\ 3n+1, & \mbox{jos }n\mbox{ on pariton} \end{matrix}\right. </math></td> </tr> <tr> <td>Moniriviset yhtälöt</td> <td>\begin{matrix}f(n+1)&=& (n+1)^2 \\ \ & =& n^2 + 2n + 1\end{matrix}</td> <td><math>\begin{matrix}f(n+1)&=& (n+1)^2 \\ \ & =& n^2 + 2n + 1\end{matrix}</math></td> </tr> </table> == Kirjasimet == <table border="1"> <tr> <th>Toiminto</th> <th>Syntaksi</th> <th>Miltä se näyttää</th> </tr> <tr> <td>[[Kreikkalaiset aakkoset]]</td> <td>\alpha \beta \gamma \Gamma \phi \Phi \Psi\ \tau \Omega</td> <td><math>\alpha\ \beta\ \gamma\ \Gamma\ \phi\ \Phi\ \Psi\ \tau\ \Omega</math></td> </tr> <tr> <td>Blackboard bold -kirjasin</td> <td>x\in\mathbb{R}\sub\mathbb{C}</td> <td><math>x\in\mathbb{R}\subset\mathbb{C}</math></td> </tr> <tr> <td>lihavointi (vektorit)</td> <td>\mathbf{x}\cdot\mathbf{y} = 0</td> <td><math>\mathbf{x}\cdot\mathbf{y} = 0</math></td> </tr> <tr> <td>lihavointi (kreikkalaiset aakkoset)</td> <td>\boldsymbol{\alpha}+\boldsymbol{\beta}+\boldsymbol{\gamma}</td> <td><math>\boldsymbol{\alpha}+\boldsymbol{\beta}+\boldsymbol{\gamma}</math></td> </tr> <tr> <td>Fraktur-kirjasin</td> <td>\mathfrak{a} \mathfrak{A} \mathfrak{B}</td> <td><math>\mathfrak{a} \mathfrak{A} \mathfrak{B}</math></td> </tr> <tr> <td>Script-kirjasin</td> <td>\mathcal{ABC}</td> <td><math>\mathcal{ABC}</math></td> </tr> <tr> <td>[[Heprea]]laiset aakkoset</td> <td>\aleph \beth \gimel \daleth</td> <td><math>\aleph\ \beth\ \gimel\ \daleth</math></td> </tr> <tr> <td>Ei-kursivoidut kirjaimet</td> <td>\mbox{abc}</td> <td><math>\mbox{abc}</math></td> </tr> </table> == Sulkujen käyttö suurissa teksteissä == <table border="1"> <tr> <th>Toiminto</th> <th>Syntaksi</th> <th>Miltä se näyttää</th> </tr> <tr> <td>Väärin</td> <td>( \frac{1}{2} )</td> <td><math>( \frac{1}{2} )</math></td> </tr> <tr> <td>Oikein</td> <td>\left( \frac{1}{2} \right)</td> <td><math>\left ( \frac{1}{2} \right )</math></td> </tr> </table> Määritteiden \left ja \right kanssa voi käyttää erilaisia erottimia: <table border="1"> <tr> <th>Toiminto</th> <th>Syntaksi</th> <th>Miltä se näyttää</th> </tr> <tr> <td>Sulut</td> <td>\left( A \right)</td> <td><math>\left( A \right)</math></td> </tr> <tr> <td>Hakasulkeet</td> <td>\left[ A \right]</td> <td><math>\left[ A \right]</math></td> </tr> <tr> <td>Aaltosulkeet</td> <td>\left\{ A \right\}</td> <td><math>\left\{ A \right\}</math></td> </tr> <tr> <td>Kulmasulkeet</td> <td>\left\langle A \right\rangle</td> <td><math>\left\langle A \right\rangle</math></td> </tr> <tr> <td>Pystyviivat</td> <td>\left| A \right|</td> <td><math>\left| A \right|</math></td> </tr> <tr> <td>Käytä \left. ja \right. -määritteitä jos et halua erottimen näkyvän:</td> <td>\left. {A \over B} \right\} \to X</td> <td><math>\left. {A \over B} \right\} \to X</math></td> </tr> </table> == Välistys == Huomaa, että TeX hoitaa välistyksen automaattisesti, mutta joissain tapauksissa voit tarvita manuaalista välistyksen säätöä. <table border="1"> <tr> <th>Toiminto</th> <th>Syntaksi</th> <th>Miltä se näyttää</th> </tr> <tr> <td>Kaksoisnelikirjainväli</td> <td>a \qquad b</td> <td><math>a \qquad b</math></td> </tr> <tr> <td>Nelikirjainväli</td> <td>a \quad b</td> <td><math> a \quad b</math></td> </tr> <tr> <td>Tekstiväli</td> <td>a\ b</td> <td><math>a\ b</math></td> </tr> <tr> <td>Suuri väli</td> <td>a\;b</td> <td><math>a\;b</math></td> </tr> <tr> <td>Keskisuuri väli</td> <td>a\&gt;b</td> <td>[not supported]</td> </tr> <tr> <td>Pieni väli</td> <td>a\,b</td> <td><math>a\,b</math></td> </tr> <tr> <td>Ei väliä</td> <td>ab</td> <td><math>ab\,</math></td> </tr> <tr> <td>Negatiivinen väli</td> <td>a\!b</td> <td><math>a\!b</math></td> </tr> </table> == Pakotettu PNG-mallinnus == Kaavat voidaan pakottaa mallinnettavaksi PNG-kuvina lisäämällä koodi \,\! (pieni väli ja negatiivinen väli, jotka kumoavat toisensa) johonkin kohtaan koodin sisään (vaikkapa loppuun). Pakottaminen voi olla hyödyllistä jos halutaan säilyttää yhtenevä ulkoasu sivulla tai välttää HTML-kielestä johtuvia näyttöongelmia. == Ulkoisia linkkejä == * [[PDF]]-muodossa oleva dokumentti, joka esittelee TeXiä laajemmin: http://www.ctan.org/tex-archive/info/gentle/gentle.pdf * LaTeXin lukuisat laajennukset: http://www.ams.org/tex/amslatex.html * Joukko vapaassa levityksessä olevia matematiikkabittikarttoja: http://us.metamath.org/symbols/symbols.html [[http://www.dsl-fuchs.de/freenet-dsl.htm freenet dsl]] * TeX-velho (TeX Wizard): http://de.geocities.com/richyfourtythree/texwizard.html 1314 5570 2005-05-09T15:55:18Z ZeiP 54 fi-wikin käyttäjäsivun linkkikorjaus [http://fi.wikipedia.org/wiki/Käyttäjä:Zeip Wikipedian käyttäjäsivu] 1315 5571 2005-05-09T17:06:51Z Hupu23ditor 46 Wikipediasta <div style="font-size:200%;padding:1em"><center> Wikikirjasto ei takaa tietojen oikeellisuutta</center></div> '''Wikikirjasto''' on vapaasti muokattavissa oleva kirjakokoelma. Kuka tahansa, jolla on Internet-yhteys, voi muokata Wikikirjaston sivuja. Wikikirjastosta löytyy paljon arvokasta ja totuudenmukaista tietoa, mutta '''Wikikirjasto EI kuitenkaan voi taata Wikikirjastossa olevan tiedon oikeellisuutta.''' :'''Kukaan Wikikirjaston kanssa tekemisissä oleva ei ole millään tavalla vastuussa virheellisten tai loukkaavien tietojen olemassaolosta tai niiden käytöstä.''' Wikikirjastossa oleva tieto tarjotaan käyttäjille ilmaiseksi ja ilman velvoitetta; tämän sivuston käyttö ei luo sinun, Wikikirjaston tai kenenkään Wikikirjastoon liittyvän henkilön välille sopimus- tai vastuusuhdetta. Sinulla on rajattu oikeus käyttää ja kopioida materiaalia Wikikirjastosta, mutta tämä käyttöoikeus ei muodosta tai implikoi minkäänlaista sopimuksellista tai muunkaltaista korvausvastuuta. Wikikirjasto saattaa sisältää muiden osapuolten tavaramerkkejä tai muita lailla suojattuja immateriaalisia hyödykkeitä. Ne kuuluvat omistajilleen eikä niiden käyttö Wikikirjastossa anna sinulle tai kenellekään muulle oikeutta käyttää niitä muussa yhteydessä. Jos toisin ei mainita, Wikikirjastolla ei ole tosiasiallista suhdetta tavaramerkkeihin tai niiden omistajiin eikä Wikikirjasto siten voi myöntää sinulle tai kenellekään muulle oikeutta käyttää kyseessä olevia tavaramerkkejä. Huomaa, että Wikikirjastosta löytyvä tieto saattaa rikkoa sen valtion lakeja, joiden alueelta käytät Wikikirjastoa. Wikikirjasto ei rohkaise tai yllytä rikkomaan paikallisia lakeja tai asetuksia, mutta koska Wikikirjaston tieto on fyysisesti talletettu Yhdysvaltoihin, Wikikirjasto nauttii tallennuspaikassaan Yhdysvaltain perustuslain ja Yhdistyneiden kansakuntien Yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen kaikille suomaa sananvapautta. Valtiosi lait eivät välttämättä takaa tätä vapautta, ja siksi Wikikirjasto ei voi olla vastuussa mahdollisista rikkomuksista, joita teet käyttäessäsi Wikikirjastoa tai luodessasi hyperlinkkejä muista hyperdokumenteista Wikikirjastoon. '''<big>Jos tarvitset tarkkoja neuvoja jostain aiheesta (esimerkiksi lääketieteellisiä tai lainopillisia neuvoja), käänny osaavan asiantuntijan puoleen.</big>''' '''<big>Vaikka virheellisiä tietoja pyritään korjaamaan Wikikirjastossa, kenelläkään ei ole velvollisuutta korjata niitä, ja tästä syystä kaikki Wikikirjastosta löytyvä tieto toimitetaan sinulle ilman takuuta oikeellisuudesta tai sopivuudesta mihinkään käyttötarkoitukseen.</big>''' 1316 5572 2005-05-09T17:35:25Z Hupu23ditor 46 Ohje:Wikikirjasto ja tekijänoikeudet siirretty sivulle Wikikirjasto:Wikikirjasto ja tekijänoikeudet #REDIRECT [[Wikikirjasto:Wikikirjasto ja tekijänoikeudet]] 1317 5573 2005-05-09T17:40:49Z Hupu23ditor 46 Tervetuloa Wikikirjastoon siirretty sivulle Wikikirjasto:Tervetuloa Wikikirjastoon #REDIRECT [[Wikikirjasto:Tervetuloa Wikikirjastoon]] 1320 12196 2006-05-26T09:56:30Z Samulili 276 [[Luokka:Baarikaappi]] ==Vodka== Vodka on kirkas ja tyypillisesti väritön viina. Vodkaa valmistetaan yleensä viljasta, mutta sitä voidaan tislata muistakin tärkkelystä sisältävistä aineksista, esimerkiksi perunasta, maissista tai sokerijuurikkaasta. Lukuun ottamatta muutamia maustettuja versioita, vodka sisältää ainoastaan vettä ja etanolia. Yleisimmät valmistusmaat ovat Venäjä, Puola, Suomi, Yhdysvallat, Kanada ja Ruotsi. Vilja liotetaan veteen ja annetaan sen käydä. Sen jälkeen se tislataan valmistustavasta riippuen esimerkiksi kolmeen kertaan. Tislaus hävittää aineesta epäpuhtaudet. Tisle laimennetaan veteen, jolloin siitä tulee alkoholiltaan 32—47 tilavuusprosentin vahvuista nestettä. Lopuksi neste suodatetaan aktivoidun puuhiilisuodattimen läpi. Tuloksena syntyy vodkaa. Vodkaa voidaan nauttia joko raakana, jolloin se usein jäähdytetään kylmäksi, tai vastaavasti juomasekoituksina. Vodka-merkkejä: Finlandia vodka, Koskenkorva vodka, Absolut vodka ja Smirnov vodka. ==Gini== Gini on alkoholijuoma, joka valmistetaan tislaamalla viljasta ja katajanmarjoista. Katajanmarjat antavat ginille sen tunnistettavan ominaismaun. Perinteisen ginin maku on hyvin kuiva. Ginistä tuli 1700-luvulla hyvin suosittu juoma Englannissa, kun valtio salli huonolaatuisen viljan käytön ginin valmistamiseen. Samalla valtio asetti tiukat määräykset ulkomailta tuotavalle alkoholille. Se oli halpaa ja siitä tuli köyhemmän kansanosan suosikkijuoma. 1800-luvulla ginistä tuli arvostetumpi juoma ja keksittiin useita ginipohjaisia juomasekoituksia. Nykyisin gini liitetään vahvasti englantilaiseen kulttuuriin. ==Viski== Viski on viljasta tislaamalla valmistettua vahvaa alkoholijuomaa. Säädösten mukaan viskinä voidaan pitää vähintään kolme vuotta vanhennettua 40 prosenttista juomaa. Sana viski (englanniksi whisky), tulee gaelinkielen sanoista uisge beatha tai usquebaugh, eli suomeksi elämän vesi. Sanalla whisky viitataan yleensä nimenomaan Skotlantilaisiin ja nykyisin myös Kanadalaisiin viskeihin. Whiskey sen sijaan tarkoittaa muualla, kuten Yhdysvalloissa tai Irlannissa valmistettuja viskejä. ===Käyttö=== Tunnetuin tapa nauttia viski lienee juoda se jäiden kera on the rocks. Monien mielestä tämä kuitenkin pilaa erityisesti laadukkaiden viskien aromit ja tekee niistä katkeran makuisia. Kylmä myös turruttaa makuhermoja. Toisaalta jo ennestään katkeran makuisia, usein halpoja viskejä, kylmyys ja jäästä sulava vesi saattaa hieman parantaa. Jos viskiä halutaan laimentaa siihen voidaan sekoittaa hieman puhdasta lämmintä vettä. Parhaimmillaan tämä avaa viskin makua. Veden lisääminen voi olla erityisesti tarpeen tynnyrivahvuisille viskeille (ns. barrel strenght, cask strenght, natural cask strenght), jotka usein ovat liian vahvoja (n. 60 %) sellaisenaan nautittavaksi jo pelkän alkoholipitoisuutensa vuoksi. Single malt -viskejä ei kannata maistella suorasta "on the rocks"-lasista, vaan ylöspäin kapenevasta aromilasista ("snifteristä"), joka tuo aromit paremmin esille. Myös "sherry copita" -tyyppinen lasi sopii mainiosti. Viskejä voidaan käyttää myös drinkkien pohjana. Tunnetuin ja helpoin lienee viskikola, jota on saatavana myös valmiina tölkeissä. Lisäksi useissa muissa drinkeissä käytetään viskiä. Viskejä voidaan käyttää myös liköörien pohjana. Tunnetuimpia lienevät Irlantilaisiin viskeihin pohjautuvat kermaliköörit Baileys Irish Cream ja Saint Brendan’s. ===Historia=== Viskin alkuperä ajoittuu vuoden 500 jKr. tienoille Skotlantiin. Sinne se lienee saapunut Irlantilaisten munkkien mukana. Tätä aikaisemmin tiedettiin mietojen alkoholijuomien tuottaminen käymisen avulla. Luultavasti lähi-idästä munkit olivat oppineet tislauksen, jolla mieto alkoholi saatettiin muuttaa väkeväksi. Tätä juomaa kutsuttiin elämän vedeksi tai latinaksi aqua vitaeksi. ==Rommi== Rommi on sokeriruo'osta valmistettava alkoholijuoma. Rommit jakautuvat kahteen pääluokkaan sen mukaan onko ne valmistettu sokeriruo'on mehusta vai melassista. Tislauksen jälkeen rommi on tulisen ja raa'an makuista, minkä vuoksi useimmiten rommi ikäännytetään, jolloin sen maku muuttuu pehmeämmäksi ja hienommaksi. Nykyään rommi ikäännytetään useimmiten tammitynnyreissä. Ikäännyttäminen voi viedä yhdestä kolmeenkymmeneen vuotta tai jopa kauemmin. Ikäännyttämisen aikana rommista tulee ensin kullanväristä ja myöhemmin tummemman ruskeata. ===Historia=== Rommin valmistus alkoi eurooppalaisten viedessä Karibian merelle sokeriruo'on, missä se kasvoi erityisen hyvin. Karibian meren saarilla aloitettiin sokerin valmistus, ja huomattiin, että valmistuksessa jäljelle jäänyt melassi saatiin käymään. Käynyt melassi tislattiin ja tuloksena saatiin rommia. Nimi rommi tuli sanasta <i>rumballion</i>, mikä tarkoittaa 'elämöintiä' tai 'meteliä'. Rommilla uskottiin olevan parantavia vaikutuksia ja sitä juotiin troopisen ympäristön aiheuttamiin sairauksiin. Sokeriplantaasin omistajat myivät rommia edullisesti laivaston aluksille, jotta ne viettäisivät aikaansa saarten lähistöllä suojana merirosvoilta. Laivastoissa aloitettiinkin jakamaan miehistölle rommia sen hyvän säilyvyyden vuoksi. Alkoholista johtuvien ongelmien vuoksi rommia jouduttiin laimentamaan vedellä. Laimennettua rommiannosta alettiin kutsua nimellä grog. Pitkillä merimatkoilla huomattiin myös, että rommin maku parani sen ikääntyessä. 1700-luvulla rommista tuli Iso-Britannian suosituin juoma syrjäyttäen ginin. Samalla Britanniassa säädettiin laki, jossa kiellettiin siirtokuntien välinen kaupankäynti väkijuomilla. Siitä seurasi massiivinen rommin salakuljetus Iso-Britanniassa. Myöhemmin kehitettiin keino saada sokerijuurikkaasta sokeria, ja Karibian sokerin valmistus romahti. Melassia ei saatu enää samalla tavalla, joten rommin valmistus väheni. ==Tequila== Tequila on alkoholijuoma, jota valmistetaan osassa Meksikoa. Tequila on väkevää viinaa ja sen alkoholipitoisuus on yleensä 40%-vol. Tequilan valmistus on hyvin rajoitettua ja valvottua, ja tuotantoalue rajoittuu viiteen maakuntaan, jotka ovat Jalisco, Guanajuanto, Michoacan, Nayaritand ja Tamaulipas. Tequila valmistetaan agave-kasvin ytimestä, joka jää jäljelle kun kasvin miekkamaiset lehdet leikataan pois. Agave sotketaan usein kaktuksiin, vaikka se kuuluu liljakasveihin. Kasvin ytimestä puristetaan mehua, jonka annetaan käydä, minkä jälkeen mehu tislataan kahdesti. Tequilalla on kolme laatuluokkaa, jotka ovat kirkas Silver eli Blanco, vaalena kellertävä Resposado eli Gold, ja Anjeno jonka väri on täyteläisen ruskea. Laatuluokat tulevat valmistustavasta, eli silver on suoraan tisleestä pullotettua, resposado on levännyt tammitynnyreissä vähintään kaksi kuukautta, ja anjeno vähintään vuoden. ==Likööri== Likööri on alkoholijuoma. Se on usein makea ja vahva juoma, jolla on useita erilaisia valmistusmenetelmiä. Erilaisia likööreitä on maailmassa valtavasti. Likööriä käytetään aterianjälkeisenä jälkiruokana, cocktailien ainesosana ja ”lemmenleikkien ilojuomana”. Likööreissä on tavallisesti runsaasti sokeria, jopa puoli kiloa litrassa. Alkoholipitoisuus vaihtelee 15–55%-vol välillä. Likööreitä ei kannata säilyttää avattuna kovin pitkään, minkä takia liköörit pakataan yleensä korkeintaan puolen litran pulloihin. ===Alkuperä=== Liköörin valmistus alkoi aikakautena, jolloin ei vielä hallittu tislausta kunnolla. Tisle oli pahanmakuista, joten siihen alettiin uuttaa erilaisia aromaattisia aineksia. Koska uutetut aineet olivat samoja yrttejä kuin lääketieteessä käytettävät yrtit, alettiin likööriä käyttämään lääkeaineena. Luostarit olivat yleisiä liköörin valmistuspaikkoja. Tästä ovat saaneet alkunsa perinteiset luostariliköörit. Liköörit saivat myös lemmenjuoman maineen. Myöhemmin makeista likööreistä tuli jälkiruoka aterioille. Cocktailien tullessa muotiin liköörit tulivat suurimpaan suosioonsa niiden ainesosana. ===Valmistus=== Liköörit valmistetaan joko tislaamalla käyneet raaka-aineet tai uuttamalla tai liuottamalla alkoholiin erilaisia maustavia ainesosia. Alkoholi voi olla kirkasta viinaa tai vaikka viskiä, konjakkia tai rommia, jotka antavat alkoholipitoisuuden lisäksi likööriin myös oman ominaismakunsa. Yleensä likööreissä käytetään kirkasta alkoholia, joka on neutraalia ja antaa muille makuaineille tilaa. Uuttamisen ja liottamisen erona on se, että uutettaessa raaka-aineita hieman lämmitetään, liuottaminen tapahtuu kylmässä alkoholissa ja on sen vuoksi paljon hitaampaa. Makua antavat raaka-aineet uutetaan alkoholiin samaan tapaan kuin giniä valmistettaessa. Usein alkoholin, uuteaineiden ja sokerin sekoitusta korjataan väriaineilla, joiden käyttö on tarkkaan määrätty EU:ssa ja käytetty väri täytyy ilmaista E-numerokoodilla. ==Kuohuviini== Kuohuviini on alkoholijuoma, joka sisältää hiilihappoa. Se valmistetaan yleensä kaksinkertaisella käymisellä. Samppanja- ja siirtokäymismenetelmiä käytettäessä toinen käyminen tapahtuu pullossa, tankkikäymismenetelmällä painetankeissa. Kuohuvuus viiniin voidaan saada aikaan myös impregnoimalla siihen hiilihappoa samalla tavalla kuten virvoitusjuomia valmistettaessa. Kuohuviiniä käytetään yleensä juhlajuomana. Tunnetuin kuohuviinilaatu on samppanja. [[Luokka:Baarikaappi]] 1322 12793 2006-05-29T13:08:46Z Samulili 276 [[Luokka:Topfield TF5X00]] Tämä sivu on pahasti kesken! '''Ohjelmia ohjeessa:''' * ProjectX.jar (ilmainen ja välttämätön) ** [http://sourceforge.net/projects/project-x/ Ohjelman kotisivu] ** [http://www.doom9.org/index.html?/DigiTV/projectx-fullguide.htm Doom9] jakaa valmiiksi käänneettyä .jar-tiedostoa * [http://www.ifoedit.com IfoEdit] (ilmainen ja välttämätön) tai ReJig (ilmainen ja välttämätön) tai [http://www.videohelp.com/~liquid217/dvdauthorgui.pl DVDAuthorGUI] (ilmainen ja välttämätön) * [http://www.dvdshrink.org/ DvdShrink] (ilmainen ja valinnainen) * [http://www.mediachance.com/dvdlab/ DvdLab] (kaupallinen ja valinnainen) huom! pro versio ja "ei-pro" toimii eri tavalla == Yksinkertainen DVD-teksteillä == * Demuxataan ProjextX.jar:illa, ja valitaan dvb-tekstin tallennusmuodoksi .sup * Syötetään video, audio ja sup tiedosto IFOeditille ja authoroidaan DVD:n filut IFOeditillä. Tekstitysten värit kopioitava/asetettava. * Poltto levylle (DVDShrink/Nero tms.) (Saadaan yhdellä videolla DVD ilman menuja ja valinnaiset tekstit.) === ProjectX === ''(Kursiivilla maksukanavat, joissa tekstit ns. teletextinä)'' # add .rec-file # info-välilehti: katso sivu, jolla fin-tekstit ovat. Discoveryssa 694. Huomaa, että sivunumeron voi myös syöttää alasvetovalikkoon # Subtitle-välilehti: teletext pages to decode: kaikki null ''(teletext pages to decode: ensimmäiseen 694, muut null)'' ## language: auto ## subtitle export formats: SUP ## IRD color model: YLE # valitse work-osiosta “demux” # paina Go! ProjectX tekee tiedostot (*.m2v, *.mpa, *.sup , *.sup.IFO) samaan kansioon, missä .rec-tiedostokin on. Osa kanavista polttaa tekstit kuvaan, jolloin ulos tulee vain kuva ja ääni. === IfoEdit === '''Luo uusi DVD''' # Luo uusi: "DVD Author > Author new DVD" # Syötä tiedostot. (*.m2v,*.mpa/*.ac3,*.sup ja celltimes.txt, katso alla.) # Valitse audio- ja tekstitysrivi ja korjaa kieliasetus alasvetolaatikosta. # Valitse kohdehakemistoksi tyhjä kansio. # Korjaa värit... '''Tekstin värien muokkaus''' ''(Jos teet useamman videon DVD:tä dvdlabilla/DVDShrinkillä, jätä tämä viimeiseksi! Katso alempana.)'' Tekstin värien korjaus on tehtävä, että tekstit näkyvät oikein. Muokataan juuri authoroitu dvdfilu tekstin värien osalta näin: [http://forum.dvbtechnics.info/attachment.php?attachmentid=135 Kuva] Otetaan sieltä *.sup.IFO -tiedostosta arvot tuolla copyllä ja sitten paste arvot tuonne juuri authoroituun *.IFO -tiedostoon, kuten kuvassa. Tallenna uudelleen. Vielä rautalangasta ja kuviin viitaten: # Avaa "File > Open" ProjectX:n tuottaman [nimi].sup.ifo. # Valitse tästä juuri avaamastasi [nimi].sup.ifo filusta kuvan 2 näyttämän kohdan ja sen jälkeen "Subtitle Color > Copy Colors from this PGC" # Valitset kuvan 3 osoittaman kohdan uudessa, IfoEditin tuottamassa filussa, ja valitset "Subtitle Color > Paste Colors into this PGC" # Vielä "File > Save". '''Chapterit eli luvut''' Luo tekstitiedosto, jonka sisältö on seuraavantapainen: 7500 15000 22500 30000 37500 jne. Luvut ovat freimilukuja, joiden kohdalta haluat uuden luvun (chapter) alkavan. 7500 framea on siis 25 framea kertaa 60 sekuntia kertaa 5 minuuttia eli näin saa viiden minuutin tasasuuruiset chaperit. Kukin rivi sisältää siis vain yhden kokonaisluvun. Windowsin komentoriviltä saat kahden tunnin elokuvaan luotua ko. tiedoston kätevästi for-loopilla näin: "c:\> for /L %i in (7500,7500,180000) do echo %i >> celltimes.txt". Vaihda viimeinen luvuista niin suureksi kuin elokuvan mitta on... Tai sitten voit tehdä tiedostosta "tarpeeksi" pitkän, jolloin sama filu kelpaa aina. === ReJig === Vaihtoehtoisesti teet tämän vaiheen käsittelyn ReJig ohjelmalla, jossa värien käsittely on vähemmän käsityyötä vaativaa. Samanlainen celltimes.txt filu tarpeen jos haluat tehdä kappaleet. Tämän tuloksena on siis myös yhden nauhoituksen DVD-rakenne, jota on käsityeltävä alla olevan ohjeeen mukaan jos haluaa useampia samalle ja jos haluaa menuja. === DVDAuthorGUI === # Valitse "add title" # Mene kansioon, jossa on dvb tiedostot ja valitse ainoa tiedosto minkä voi valita # Valitse tämän jälkeen ainoa äänitiedosto # Valitse extras valikosta "add/edit subtitles" # Paina "add subtitle" nappia ja valitse tiedostotyypiksi sup pääte, jolloin oikea tiedosto löytyy. # Valitse väreiksi 000000, FFFFFF ja FFFFFF # Paina extra valikossa "edit language tags" nappia. Voit määritellä tekstityskielen ja ääniraidan kielen. Tekstityskieleksi sopii laittaa FINNISH FI # Valitse chapters ja kirjoita kappaleiden ajat. Ne ovat muotoa HH:MM:SS, eli tunnit, minuutit ja sekunnit kaksoispisteellä erotettuna. Esim: 00:00:00.00 00:05:00.00 00:10:00.00 00:15:00.00 00:20:00.00 jne... Näin tulee kappaleet viiden minuutin välein. Lopuksi paina "author dvd" nappia. Täytyy vain kirjoittaa kansion nimi johon tulee lopulliset tiedostot. Huom. Tiedostojen on oltava sen nimisessä kansiossa, ettei siinä ole ä tai ö kirjaimia, muuten ohjelma antaa virheilmoituksen kun authorointi alkaa. Jos käyttäjätunnuksena on tälläinen kansio, tee vaikka c aseman juureen kansio, jossa on tiedostot. == Useamman videon DVD == Jos halutaan useamman videon dvd, kunkin tallenteen filut tallennnetaan omaan kansioon. ifoedit/rejig lopetetaan ja uudelleen käyntiin jokaiselle tallenteelle. "DVD author" onnistuu vain kerran sama rumba seuraavalla ja seuraavalla filulla. jokaisen ifoedit/rejig rundin jälkeen filut omaan hakemistoon. === Useampi video, ei menuja === DVDShrinkillä (ilmainen) valitsee re-author toiminnon ja tuo jokaiseta hakemistosta ensimmäisen VOBin importilla, niin ohjelma tunnistaa muutkin vobit samaksi ohjelmaksi. niin monta kuin riittää tilaa ja sitten poltto. Nyt sinulla on dvd jossa on monta videota ja valinnaiset tekstit, muttei menuja. Tekstitykset: Dvd-authorointiohjelma ei saa "riisua" subpicture streamia vobeista, jotta tämä onnistuu. Sama onnistuu myös suoraan DVDAuthorGui-ohjelmalla, kun lisää AddTitle-valikon kautta tarvittavat tiedostot (kuva+ääni) peräkkäin. Tuloksena olevat tiedostot voi polttaa DVD:lle, jolloin DVD-soittimen Next-näppäimellä pääsee siirtymään seuraavan ohjelman alkuun. === Useampi video ja menut === Yksi ohjelma joka [toimii] toimi ainakin aiemmin on DVDlab (standardiversio; pro jossa on subtitles-tuki riisuu, standardiversio jossa "ei ole tukea" ei ymmärrä riisua). [ Tätä ohjelmaa on nähtävästi "paranneltu" eli eienää näytä "päästävän subtitles streamia mukaan lopulliseen videoon. ] DVDlab pro ei riisu tekstityksiä, jos matskun tuo projektiin file-valikon Attach external VTS -komennolla. Menun on oltava VMG-tyyppinen ja jokaisen elokuvan ifo-filut on tuotava erikseen tuolla Attach external VTS:llä. Kannattaa kokeilla tätä: [http://www.videohelp.com/~liquid217/dvdauthorgui.pl DVDAuthorGUI]. Kyseessä on erittäin näppärä graafinen käyttöliittymä DVDAuthor-pakettiin juuri useampivideoisen, menut sisältävän DVD:n tekemiseen. Uusimmassa versiossa on myös tuki SUP-tekstityksille, joten ProjectX tuottaa kaiken tarvittavan tämän käyttämiseen. En ole vielä saanut tekstityksen värejä aivan kohdalleen, oletuksena tulee harmaat tekstit valkoisilla reunuksilla. Arvoilla 000000,FFFFFF,FFFFFF saa valkoiset tekstit mustilla reunoilla. == Ohjelman pakkaus == Jos tallennettava ohjelma ei mahdu dvd-levylle, se tulee pakata pienempään tilaan. Tämä onnistuu hyvin DVDShrink ohjelmalla. Kun ohjelma on käynnistetty, valitaan "open files" ja valitaan kansio, johon on autoroitu dvd-tiedostot. Sitten painetaan "Backup!" nappia. Lopuksi voi valita, tallennetaanko lopputulos suoraan dvd:lle, vai tehdäänkö image-tiedosto, jonka voi polttaa sitten levylle lempi dvd-poltto-ohjelmalla. == Ohjelman poltto dvd:lle == Kun dvd:n authorointi on valmis, tiedostot voi kopioida dvd:lle. Tämä onnistuu esim. Nero ohjelmalla, joka tulee usein optisen aseman kylkiäisenä. Nero express ohjelmassa valitaan ensin "dvd", sitten "kuva ja video" ja lopuksi "Polta DVD-videotiedostot" Sitten valitaan vain kansio, johon on tehty dvd-videotiedostot. Jos on käytetty DVDShrink ohjelmaa pakkaamiseen, tulee dvd-videotiedostojen sijaan valita "polta image levylle" Tavallisella dvd tallentimella tallennettaessa ohjelmia SP nopeudella ohjelmaa mahtuu kaksi tuntia yhdelle yksikerroksiselle dvd-levylle. Digiboksilla tallennettua ohjelmaa voi sen sijaan mahtua lähes kolme tuntia, koska se mahtuu tiiviimpään tilaan. Jos dvd-poltto-ohjelma ilmoittaa, että ohjelma ei mahdu levylle, se on käsiteltävä DvdShrink ohjelmalla. [[Luokka:Topfield TF5X00]] 1323 13479 2006-06-06T10:17:31Z Samulili 276 siirsi sivun ”Indonesian kieli” uudelle nimelle ”Indonesia” <center> {| |-- |[[Image:Indonesia flag large.png|170px]] |[[Image:LocationIndonesia.png]] |-- |} </center> *[[Indonesia/Yleistä|Yleistä]] *[[Indonesia/Kirjoittaminen|Kirjoittaminen]] *[[Indonesia/Lausuminen|Lausuminen]] *[[Indonesia/Kielioppi|Kielioppi]] *[[Indonesia/Sanasto|Sanasto]] ==Linkkejä== *[[:id:|Halaman Utama]] - Indonesiankielinen Wikikirjasto *[http://www.seasite.niu.edu/indonesian/percakapan/indonesia7days/indo7days_fs.htm Indonesian in 7 days] [[Luokka:Kielet]] [[Luokka:Indonesia]] [[en:Indonesian]] 1324 12585 2006-05-27T10:35:52Z TeemuN 155 [[Luokka:Indonesia]] == Verbit == Indonesian kielessä ei käytetä lainkaan aikamuotoja. Jos sanot indonesiankielisen lauseen lisäämättä siihen mitään ajan määrettä, ei voida tietää, mikä aikamuoto on kyseessä. Juuri meneillään olevaa tapahtumaa kuvataan indonesian kielessä lisäämällä lauseeseen sana ''sedang'' tai ''lagi''. Esimerkki: * Saya makan apel. = Minä syön omenaa. * Saya sedang makan apel. = Minä syön [tällä hetkellä] omenaa. == Adjektiivit == Indonesian kielessä adjektiivi tulee yleensä substantiivin jälkeen. == Substantiivit == Substantiiveista voi muodostaa superlatiivin lisäämällä sanan eteen tavun ''ter''. == Pronominit == Indonesian kielessä sekä subjektiiviset että objektiiviset pronominit ovat samat. Pronominit ovat: <table border=1> <tr><th>'''Suomennos'''</th><th>'''Pronomini'''</th><th>'''Puhekielessä''' </th><th>'''Pääte'''</th></tr> <tr><td>Minä </td><td> Saya </td><td> Aku </td><td> -ku</td></tr> <tr><td>Sinä / te </td><td> Anda </td><td> Kamu </td><td> -mu</td></tr> <tr><td>Hän </td><td> Beliau </td><td> Dia </td><td> -nya</td></tr> <tr><td>Me </td><td> Kita </td><td> Kita </td><td> Kita</td></tr> <tr><td>Me </td><td> Kami </td><td> Kami </td><td> Kami</td></tr> <tr><td>He </td><td> Mereka </td><td> Mereka </td><td> Mereka</td></tr> </table> Huomaa, että indonesian kielessä on kaksi sanaa sanalle "me". Jos puhuteltava on mukana, käytetään sanaa "kita", muussa tapauksessa sanaa "kami". Esimerkki: *''Ini buku kita.'' = ''Tämä on meidän [puhujan ja puhuteltavan] kirjamme''. *''Ini buku kami.'' = ''Tämä on meidän [puhujan ja jonkun muun, muttei puhuteltavan] kirjamme''. == Partikkelit == # '''di''' = -ssa, -ssä (jossain paikassa) # '''pada''' = -lla, -llä (jollain henkilöllä) # '''ke''' = -hin, -een jne (johonkin paikkaan) # '''kepada''' = -lle (jollekin henkilölle) # '''dari''' = -sta (jostain paikasta) # '''untuk''' = -lle (jollekin henkilölle) == Numeraalit == <table border=1> <tr><td>0 = nol</td></tr> <tr><td>1 = satu</td><td>11 = sebelas</td><td>21 = dua puluh satu</td><td>101 = seratus satu</td></tr> <tr><td>2 = dua</td><td>12 = dua belas</td><td>22 = dua puluh dua</td><td>200 = dua ratus</td></tr> <tr><td>3 = tiga</td><td>13 = tiga belas</td><td>30 = tiga puluh</td><td>300 = tiga ratus</td></tr> <tr><td>4 = empat</td><td>14 = empat belas</td><td>40 = empat puluh</td><td>400 = empat ratus</td></tr> <tr><td>5 = lima</td><td>15 = lima belas</td><td>50 = lima puluh</td><td>500 = lima ratus</td></tr> <tr><td>6 = enam</td><td>16 = enam belas</td><td>60 = enam puluh</td><td>600 = enam ratus</td></tr> <tr><td>7 = tujuh</td><td>17 = tujuh belas</td><td>70 = tujuh puluh</td><td>700 = tujuh ratus</td></tr> <tr><td>8 = delapan</td><td>18 = delapan belas</td><td>80 = delapan puluh</td><td>800 = delapan ratus</td></tr> <tr><td>9 = sembilan</td><td>19 = sembilan belas</td><td>90 = sembilan puluh</td><td>900 = sembilan ratus</td></tr> <tr><td>10 = sepuluh</td><td>20 = dua puluh</td><td>100 = seratus</td><td>1000 = seribu</td></tr> </table> [[Luokka:Indonesia]] 1325 12589 2006-05-27T10:36:37Z TeemuN 155 [[Luokka:Indonesia]] {{Wikipedia|Indonesia|Indonesia}} '''Indonesian kieli''' eli ''Bahasa Indonesia'' on Indonesian virallinen kieli. Sitä puhuu äidinkielenään 20-30 miljoonaa ihmistä, vieraana kielenä yli 140 miljoonaa ihmistä pääasiassa Indonesiassa. Indonesia kuuluu länsi-malaiji-polynesialaisiin kieliin, ja on erittäin läheistä sukua malaijille. Indonesian kieli erosi malaijin kielestä virallisesti Bahasa Indonesia -konferenssissa Jakartassa 28. lokakuuta 1928, ja siitä tehtiin samalla Indonesian saariston virallinen kieli. Saaristossa puhuttu kieli poikkesi toki tätä ennenkin melko paljon mantereella puhuttavasta malaijista. Indonesia itsenäistyi 17. elokuuta 1945, ja indonesian kieli on tämän jälkeen muuttunut nopeaa tahtia, erityisesti sanastoltaan, joka on laajentunut lainasanoilla. Lainoja on otettu erityisesti jaavan, sanskritin, [[Englannin kieli|englannin]] ja [[Hollannin kieli|hollannin]] kielistä, uskonnon ansiosta myös arabialaisperäisiä sanoja on melko paljon. [[Luokka:Indonesia]] 1326 12586 2006-05-27T10:35:59Z TeemuN 155 [[Luokka:Indonesia]] Indonesiaa kirjoitetaan latinalaisella aakkostolla ja lausutaan yleisesti ottaen niin kuin kirjoitetaankin, ja melko pitkälle samalla tavalla kuin suomea. Merkittävimmät poikkeavuudet kirjoituksen ja lausumisen välillä ovat: # E-kirjain. Indonesian kielessä on kolme erilaista lausumistapaa kirjaimelle e: (1) kuten ''a'' englannnin sanassa ''make'', (2) kuten suomen ''e'' ja (3) kuten ''e'' englannin sanassa ''open''. Näitä kolmea ei normaalisti erotella mitenkään painetussa tekstissä, osa oppikirjoista käytettää merkintöjä (1) é, (2) è (3) e. Indonesian eri murteissa é ja è poikkeavat usein huomattavasti näistä ohjeista. # Jotkut lainasanat lausutaan kuten kielessä josta ne on lainattu. # Indonesian kirjoitustapa uudistettiin vuonna 1972, uuden kirjoitustavan nimi on EYD: Ejaan Yang Disempurnakan (perfect spelling). Muutokset olivat: ch => kh, dj => j, j => y, nj => ny, sj => sy. # Ennen vuotta 1972 voimassa ollut kirjoitustapa käytti ''angka dua'':a, yläindeksiä osoittamassa sanan kahdennusta, EYD:ssä sanat kirjoitetaan väliviivalla erotettuna, esim. buku² vs. buku-buku. # Useilla sanoilla, erityisesti puhekielessä, on useita kirjoitus- tai lausuntatapoja. [[Luokka:Indonesia]] 1327 12587 2006-05-27T10:36:05Z TeemuN 155 [[Luokka:Indonesia]] Indonesiassa on kahdeksan vokaalia. Ne ovat ''i'', edellä mainitut kolme ''e'':tä, ''a'', ''u'' ja kaksi ''o'':ta, joista toinen on kuin suomen ''o'', toinen hieman u-maisempi. Molempia kirjoitetaan yleensä ''o'':lla, jälkimmäisessä käytetään joissakin oppikirjoissa akuuttia aksenttia, ''ó''. Diftongeja on neljä ''éy'' (kuten suomen ''ei''), ''ai'' (kuten suomessa), ''ow'' ja ''au'' (kuten suomessa). Konsonanteista suomen ääntämyksestä poikkeavat: * ''c'' lausutaan kevyehkönä ''tj''-tapaisena äänteenä * ''j'' lausutaan ''dj''-tapaisena äänteenä * ''y'' lausutaan kuten suomen ''j'' * ''ngg'' on äng-äänne (''ng''), jota seuraa ''g''-äänne * ''q''-kirjaimella merkitään glottaaliklusiilia (kurkunpään sulkeumaäännettä), kuten viivalla englannin lausahduksessa ''uh-oh'', joka siis indonesiaksi kirjoitettaisiin ''oqo'' tai ''aqow''. Sanan paino indonesiassa on sanan toiseksi viimeisellä tavulla, paitsi jos siinä on vokaali ''e'', jolloin paino on viimeisellä tavulla. [[Luokka:Indonesia]] 1328 12588 2006-05-27T10:36:26Z TeemuN 155 [[Luokka:Indonesia]] == Hauskoja sanoja == Indonesiassa on lukuisia suomalaisista hauskannäköisiä sanoja, esimerkiksi: * ''rumah'' = talo * ''jalan'' = tie, katu, kävely * ''kura-kura'' = kilpikonna * ''jari'' = sormi * ''kari'' = curry * ''mari'' = näkemiin, ''let's'', ja paljon muuta * ''silakan'' = kohteliaisuussana, vähän kuten englannin ''please'' tai saksan ''bitte'' * ''silakan masuk'' = tulkaa sisään * ''kita'' = me (mukaan lukien puhuteltava) * ''kamu'' = sinä (tuttavallinen) * ''aku'' = minä * ''satu'' = yksi * ''lima'' = viisi * ''sama'' = sama * ''baik'' = hyvä * ''air'' = vesi [[Luokka:Indonesia]] 1329 12340 2006-05-26T13:50:52Z Samulili 276 [[Luokka:Latinan kieli]] *[[Latinan kieli/Yleistä|Yleistä]] *[[Latinan kieli/Ääntäminen|Ääntäminen]] *[[Latinan kieli/Oikeinkirjoitus|Oikeinkirjoitus]] *[[Latinan kieli/Kielioppi|Kielioppi]] *[[Latinan kieli/Aakkoset|Aakkoset]] ==Katso myös== ===Kirjallisuutta=== *Tuomo Pekkanen ja Reijo Pitkäranta, ''Nykylatinan sanakirja'' (SKS 2006) *Reijo Pitkäranta, ''Suomen kirkkojen latina'' (SKS 2004) *Reijo Pitkäranta, ''Suomi-latina-suomi-sanakirja'' (WSOY 2001) *Tuomo Pekkanen, ''Ars Grammatica Latinan kielioppi'' (Yliopistopaino 2002) *Erkki Palmén ja Tuomo Pekkanen, ''Elementa Linguae Latinae'' (Gaudeamus 1983) ===Internet=== * [[w:fi:Rooman valtakunta|Rooman valtakunta]] * [[:la:|Latinankielinen Wikikirjasto]] * [http://www.yle.fi/fbc/latini/ Nuntii Latini] - Yleisradion latinankieliset uutiset (myös teksti-tv:n sivu 365) [[Luokka:Kielet]] [[Luokka:Latinan kieli]] [[de:Latein]] [[en:Latin]] [[eo:Klasika Latina]] [[es:Latín]] [[fr:Méthode latine]] [[it:Corso di latino]] [[ja:ラテン語]] [[nl:Latijn]] [[pl:Łacina]] [[sv:Lär dig latin]] 1330 12342 2006-05-26T13:50:59Z Samulili 276 [[Luokka:Latinan kieli]] [[Kuva:Codex bezae latin.jpg|thumb|Osa latinankielisen Raamatun käsikirjoitusta 500-luvulta.]] Kielien ääntämiskäytäntö normaalisti vaihtelee ajan kuluessa. Näin on käynyt myös latinalle. Äänteiden äännearvot muuttuivat jo Rooman aikoina useaan otteeseen. Tämä on voitu havaita esimerkiksi tutkimalla piirtokirjoituksissa esiintyviä kirjoitusvirheitä, jotka kielivät sanojen todellisesta ääntämisestä kunakin aikana. Nykyään Suomessa käytetään yleensä latinan klassista ääntämystä, joka on tiedeyhteisön uudelleenkonstruointi tasavallan loppuaikojen oletetusta ääntämyksestä. Latinaa lausutaan periaatteessa hyvin samalla tavalla kuin suomea. Kuitenkin: * c lausutaan aina k:na; esim. ''circus'' [kirkus] * ae ja oe lausutaan ee, paitsi jossain kreikkalaisissa lainasanoissa kuten ''aer'' [aer], ilma ** Joissain suomalaisissa oppilaitoksissa, kuten Turun yliopistossa, noudatetaan kuitenkin arkaaisempaa tasavallanaikaista latinan ääntämystä, jolloin diftongit ae ja oe saavat niiden alkuperäisen foneettisen asun [ai] ja [oi]. * qu lausutaan kv; esim. ''quasi'' [kvasi] Keskiaikaisen latinan ääntämissäännöt eroavat edellämainituista seuraavasti: *c äännetään s:nä tai ts:nä etuvokaalin edessä *ti äännetään [tsi] jos sitä seurasi vokaali; esim. ''tristitia'' [tristitsia] *sc äännetään etuvokaalin edellä s Latinassa ei merkitä pitkiä vokaaleja erikseen. Vokaalien kesto (kvantiteetti) on kuitenkin voitu päätellä latinalaisen metriikan perusteella, joka perustui yksinomaan avoimien ja suljettujen tavujen kvantiteettiin. Tämän perusteella on esimerkiksi todettu sanan ''plus'' (enemmän) antiikinaikaiseksi ääntämiseksi [pluus], kun taas sana ''minus'' (vähemmän) on äännetty [minus], eli lyhyellä vokaalilla. Pitkän ja lyhyen vokaalin erosta ei voida kuitenkaan olla täysin varmoja, ja on epäilty, että pitkät vokaalit ovat tosiasiassa olleet puolipitkiä kuten italian kielessä. Muussa tapauksessa sellaisten pelkästään pitkiä vokaaleja sisältävien sanojen kuten ''infinitivo'' [iinfiiniitiivoo] oikea ääntäminen on voinut olla melkoisen työlästä. Ainoa keino varmasti tietää kaikkien vokaalien pituus latinassa on tarkastaa sanakirjasta, joissa pitkät vokaalit on useimmiten merkitty kirjaimen päälle piirretyllä vaakaviivalla. Maailmasta löytyy myös useita muita latinan ääntämistapoja. Esimerkiksi saksalaiset lausuvat c:n ts, englantilaiset s ja italialaiset italian kielen mukaisesti. Ääntämistä on kuitenkin pyritty yhtenäistämään klassiseen käytäntöön. [[Luokka:Latinan kieli]] 1331 12343 2006-05-26T13:51:03Z Samulili 276 [[Luokka:Latinan kieli]] [[Latinan kieli/Aakkoset|Latinan aakkosista]] puuttui antiikin aikana monia nykyisistä kirjaimista. "J", "U" ja "W" on keksitty myöhemmin ja esimerkiksi "K" ja "Y" esiintyivät vain harvoissa sanoissa. Pieniä kirjaimia ei ollut. Välimerkkejä ei käytetty lukuunottamatta joissain piirtokirjoituksissa esiintyvää sanojen väleissä käytettyä pistettä. Kirjainten ulkomuoto vaihteli, nykyisen näköisiä kirjaimia käytettiin lähes ainoastaan kalleimmissa piirtokirjoituksissa. Näistä syistä mikä tahansa nykyinen oikeinkirjoitussääntö on uudenaikainen sopimus, joka eroaa jotenkin antiikin käytännöstä. Suomessa yleisin käytäntö on kirjoittaa isolla lauseen ensimmäinen kirjain. Lisäksi isolla kirjoitetaan erisnimet (esim. ''Roma'') ja erisnimistä johdetut adjektiivit (esim. ''Romanus'',''Romana''). Muuten käytetään pieniä kirjaimia. Usein käytetään myös kirjaimia "J" ja "U" näitä äänteitä alunperin kuvanneiden kirjainten "I" ja "V" tilalla, joskin "J"-kirjainta hieman harvemmin. Esimerkiksi nimi GAIVS IVLIVS CAESAR kirjoitetaan useimmiten Gaius Julius Caesar tai Gaius Iulius Caesar. Kirjainta "W" ei usein käytetä edes nykyisissä lainasanoissa. Tämän vuoksi Wikipedia on latinaksi ''Vicipaedia''. Latinankielisen tekstin välimerkit kirjoitetaan yleensä kirjoittajan äidinkielen mukaisesti. Täten suomea äidinkielenään puhuva käyttää latinankielisessä tekstissä suomen välimerkkisääntöjä. Muita vaihtoehtoisia oikeinkirjoitussääntöjä: * Ei käytetä pieniä kirjaimia ollenkaan. Ei käytetä kirjaimia "J" ja "U". Käytetään välimerkeistä vain pistettä tai sitten ei mitään. * Käytetään pieniä kirjaimia. Suurella kirjoitetaan vain erisnimet, ei esimerkiksi lauseen ensimmäistä sanaa. * Kirjoitetaan suurella samat sanat kuin kirjoittajan äidinkielessä (esimerkiksi kaikki substantiivit, kuten saksassa). ==Nykyaikaiset nimet latinankielisessä tekstissä== Kun käytetään nykyaikaisia nimiä (tai lainasanoja) latinankielisessä tekstissä, niitä tarvitsee joskus taivuttaa. Tämähän on tilanne, johon ajaudutaan suomessakin, kun tulee tarvetta taivuttaa ulkomaisia sanoja. Käytäntöjä on monia, seuraavassa muutamia: * Sanoja ei taivuteta. Esimerkiksi hepreankieliset nimet eivät taipuneet antiikin aikanakaan, joten myös nykyiset nimet voidaan jättää taivuttamatta. Jos sijamuodon ilmaiseminen on välttämätöntä, käytetään jotain tilkesanaa, josta muoto näkyy. * Sanoja taivutetaan suoraan. Valitaan sopiva deklinaatio, ja liitetään raa'asti sanaan latinankieliset päätteet. * Nimistä voidaan muodostaa latinankielinen muoto. Usein esimerkiksi etunimi palautetaan aikaisempaan muotoon, josta se on johdettu. Toimii hyvin pyhimyksistä johdettujen nimien ja muiden ulkomaalaisperäisten nimien kohdalla. Tämän jälkeen taivutetaan vain etunimeä, ja sukunimi jätetään ennalleen. Esimerkiksi George W. Bush on latinankielisessä Wikipediassa Georgius W. Bush. Esimerkiksi Mari voi olla ''Maria'', Olli voi olla ''Olavus'', Juho voi olla ''Iohannes''. Latinankielisen nimen valinta on tietysti täysin vapaata. Jos nimi ei juonnu yhteiseuroopalaisesta nimiperinteestä (esim. Aino tai Mohammed), joutuu valinnan joka tapauksessa tekemään itse. [[Luokka:Latinan kieli]] 1332 12344 2006-05-26T13:51:05Z Samulili 276 [[Luokka:Latinan kieli]] Seuraavassa käydään lyhyesti läpi latinan kieliopin muutamia piirteitä. Pitkät vokaalit on monin paikoin merkitty pituusmerkillä (macron), taivutuspäätteet erotettu sanasta yhdysviivalla. ===Substantiivit ja adjektiivit=== Latinan kielessä on useita taivutusmuotoja, kuten suomen kielessäkin. Siinä on substantiiveilla 7 sijamuotoa: nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, ablatiivi, lokatiivi ja vokatiivi. Näistä kaksi viimeistä ovat harvinaisempia. Sukuja on kolme, maskuliini, neutri ja feminiini. Suku voi määräytyä sanan muodosta (kieliopillinen suku) tai merkityksestä (luonnollinen suku). Lukuja eli numeruksia ovat yksikkö ja monikko. Lisäksi sanoissa ''duo'' (kaksi) ja ''ambo'' (molemmat) on säilynyt kaksikko eli duaali. Adjektiivit taipuvat pääsanan mukana samassa sijassa, luvussa ja suvussa. Koska päätteet kertovat sanan tehtävän lauseessa, sanajärjestys on useimmiten vapaa ja subjektia ei ilmaista, jos asiayhteys sen paljastaa. ''Mater cibum parat'' > ''"Äiti ruokaa tekee"'' (tavallinen järjestys). ''Mater parat cibum'' > ''"Äiti tekee ruokaa"''. Substantiivit jaetaan viiteen deklinaatioon. Deklinaatiot on helpointa erottaa genetiivn päättestä. Niiden taivutus ei ole täysin suoraviivaista, eikä sitä voida kokonaisuudessaan esittää tässä. Kolme ensimmäistä deklinaatiota ovat kahta viimeistä yleisempiä. Kreikkalaiset lainasanat säilyttävät usein taivutuksensa. Seuraavassa käydään läpi joitain esimerkkejä. Taivutuskaavojen suomennokset on annettu sijamuotojen yleisimpien merkitysten mukaan. Ablatiiville ei ole annettu suomennosta, koska sillä on hyvin monia käyttöjä. Esimerkiksi preposition ''in'' yhteydessä se tarkoittaa päätteitä -ssa/-ssä. ==== I deklinaatio ==== Genetiivin pääte ''-ae''. {| border="1" cellspacing="0" cellpadding="5" |+'''silva densa, tiheä metsä (f.)''' !align="left" |Sija !colspan="2"|Yksikkö !colspan="2"|Monikko |- |nominatiivi || ''silv-a dens-a'' || tiheä metsä | ''silv-ae dens-ae''|| tiheät metsät |- |akkusatiivi || ''silv-am dens-am'' || tiheää metsää | ''silv-ās dens-ās''|| tiheitä metsiä |- |genetiivi || ''silv-ae dens-ae'' || tiheän metsän | ''silv-ārum dens-ārum''|| tiheiden metsien |- |datiivi || ''silv-ae dens-ae'' || tiheälle metsälle | ''silv-īs dens-īs''|| tiheille metsille |- |ablatiivi || ''silv-ā dens-ā'' || | ''silv-īs dens-īs''|| |} Ensimmäisen deklinaation sanat ovat feminiinejä, paitsi tietyt luonnollista sukua noudattavat sanat kuten ''nauta'' (merimies) ja ''agricola'' (maanviljelijä), jotka voivat olla maskuliineja. ==== II deklinaatio ==== Genetiivin pääte ''-i''. Toiseen deklinaatioon kuuluu us- loppuisia sanoja, kuten ''annus'' (vuosi), er- loppuisia sanoja, kuten ''puer'' (poika) ja ''ager'' (pelto), sekä um- loppuisia sanoja, kuten ''verbum'' (sana). Seuraavassa ensimmäisen tyypin taivutus. {| border="1" cellspacing="0" cellpadding="5" |+'''taurus magnus, suuri härkä (m.)''' !align="left"|Sija !colspan="2"|Yksikkö !colspan="2"|Monikko |- |nominatiivi || ''taur-us magn-us'' || suuri härkä | ''taur-ī magn-ī'' || suuret härät |- |akkusatiivi || ''taur-um magn-um'' || suurta härkää | ''taur-ōs magn-ōs'' || suuria härkiä |- |genetiivi || ''taur-ī magn-ī'' || suuren härän | ''taur-ōrum magn-ōrum'' || suurten härkien |- |datiivi || ''taur-ō magn-ō'' || suurelle härälle | ''taur-īs magn-īs'' || suurille härille |- |ablatiivi || ''taur-ō magn-ō'' || | ''taur-īs magn-īs'' || |} Toisen deklinaation us- ja er- loppuiset sanat ovat maskuliineja, um- loppuiset neutreja. Poikkeuksia tähän mm. ''Aegyptus'' (Egypti) ja ''humus'' (maa, multa) jotka on feminiinejä, sekä ''virus'' (myrkky) ja ''pelagus'' (meri), jotka ovat neutreja. Niillä us- loppuisista sanoista, joita voidaan puhutella, on e- päätteinen vokatiivi. Tätä käytetään puhutellessa, esimerkiksi ''serve!'' (orja!). ==== III deklinaatio ==== Genetiivin pääte ''-is''. Deklinaatioon kuuluu varsin erinnäköisiä sanoja, mm. ''rex'' (kuningas), ''labor'' (työ, kärsimys), ''carmen'' (laulu). Feminiinit ja maskuliinit taipuvat samoin. {| border="1" cellspacing="0" cellpadding="5" |+'''rex audax, rohkea kuningas (m.)''' !align="left"|Sija !colspan="2"|Yksikkö !colspan="2"|Monikko |- |nominatiivi || ''rēx audāx'' || rohkea kuningas | ''rēg-ēs audāc-ēs'' || rohkeat kuninkaat |- |akkusatiivi || ''rēg-em audāc-em'' || rohkeaa kuningasta | ''rēg-ēs audāc-ēs'' || rohkeita kuninkaita |- |genetiivi || ''rēg-is audāc-is'' || rohkean kuninkaan | ''rēg-um audāc-ium'' || rohkeiden kuninkaiden |- |datiivi || ''rēg-ī audāc-ī'' || rohkealle kuninkaalle | ''rēg-ibus audāc-ibus'' || rohkeille kuninkaille |- |ablatiivi || ''rēg-e audāc-ī'' || | ''rēg-ibus audāc-ibus'' || |} {| border="1" cellspacing="0" cellpadding="5" |+'''carmen breve, lyhyt laulu (n.)''' !align="left"|Sija !colspan="2"|Yksikkö !colspan="2"|Monikko |- |nominatiivi || ''carmen brev-e'' || lyhyt laulu | ''carmin-a brev-ia'' || lyhyet laulut |- |akkusatiivi || ''carmen brev-e'' || lyhyttä laulua | ''carmin-a brev-ia'' || lyhyitä lauluja |- |genetiivi || ''carmin-is brev-is'' || lyhyen laulun | ''carmin-um brev-ium'' || lyhyiden laulujen |- |datiivi || ''carmin-ī brev-ī'' || lyhyelle laululle | ''carmin-ibus brev-ibus'' || lyhyille lauluille |- |ablatiivi || ''carmin-e brev-ī'' || | ''carmin-ibus brev-ibus'' || |} ====IV deklinaatio==== Genetiivin pääte ''-us''. Mm. sanat ''fructus'' (hedelmä) ja ''cornu'' (sarvi). {| border="1" cellspacing="0" cellpadding="5" |+'''fructus, hedelmä (m.)''' !align="left"|Sija !colspan="2"|Yksikkö !colspan="2"|Monikko |- |nominatiivi || ''frūctus'' || hedelmä | ''frūctūs'' || hedelmät |- |akkusatiivi || ''frūctum'' || hedelmää | ''frūctūs'' || hedelmiä |- |genetiivi || ''frūctūs'' || hedelmän | ''frūctuum'' || hedelmien |- |datiivi || ''frūctuī'' || hedelmälle | ''frūctibus'' || hedelmille |- |ablatiivi || ''frūctū'' || | ''frūctibus'' || |} {| border="1" cellspacing="0" cellpadding="5" |+'''cornu, sarvi (n.)''' !align="left"|Sija !colspan="2"|Yksikkö !colspan="2"|Monikko |- |nominatiivi || ''cornū'' || sarvi | ''cornua'' || sarvet |- |akkusatiivi || ''cornū'' || sarvea | ''cornua'' || sarvia |- |genetiivi || ''cornūs'' || sarven | ''cornuum'' || sarvien |- |datiivi || ''cornuī'' || sarvelle | ''cornibus'' || sarville |- |ablatiivi || ''cornū'' || | ''cornibus'' || |} ====V deklinaatio==== Genetiivin pääte ''-ei''. Harvat, mutta yleiset sanat, kuten ''dies'' (päivä) ja ''res'' (mm. asia). {| border="1" cellspacing="0" cellpadding="5" |+'''dies, päivä (m.)''' !align="left"|Sija !colspan="2"|Yksikkö !colspan="2"|Monikko |- |nominatiivi || ''diēs'' || päivä | ''diēs'' || päivät |- |akkusatiivi || ''diem'' || päivää | ''diēs'' || päiviä |- |genetiivi || ''diēī'' (* || päivän | ''diērum'' || päivien |- |datiivi || ''diēī'' (* || päivälle | ''diēbus'' || päiville |- |ablatiivi || ''diē'' || | ''diēbus'' || |} {| border="1" cellspacing="0" cellpadding="5" |+'''res, asia (f.)''' !align="left"|Sija !colspan="2"|Yksikkö !colspan="2"|Monikko |- |nominatiivi || ''rēs'' || asia | ''rēs'' || asiat |- |akkusatiivi || ''rem'' || asiaa | ''rēs'' || asioita |- |genetiivi || ''reī'' (* || asian | ''rērum'' || asioiden |- |datiivi || ''reī'' (* || asialle | ''rēbus'' || asioille |- |ablatiivi || ''rē'' || | ''rēbus'' || |} &#x2A;) E on pitkä jos sitä edeltää vokaali. ===Verbit=== Latinan verbien pääluokat ovat aktiivi ja passiivi. Moduksia ovat indikatiivi, konjunktiivi ja imperatiivi. Tempuksia ovat preesens, imperfekti, I futuuri, II futuuri, perfekti ja pluskvamperfekti. Konjugaatioita on neljä. Verbien taivutusta varten on tunnettava taivutuskaavojen lisäksi jokaisen verbin teema, esim. ''amo, amavi, amatum, amare'' (rakastaa). Latinan verbien muoto-oppi on hyvin säännöllinen. Epäsäännöllisiä ovat lähinnä olla- verbi ''sum, fui, esse'' ja sen johdannaiset, tahtoa- verbi ''volo, volui, velle'' ja sen johdannaiset ja muutama muu. Sanakirjassa verbit ilmoitetaan yleensä indikatiivin preesensin ensimmäinen persoona, esimerkiksi ''amo'' (rakastan). ==Esimerkkejä== Yleisimmin latinasta tunnetaan lentävät lauseet, joista useimmat ovat peräisin keskiajalta. Esimerkiksi: * ''Alea iacta est.'' - Arpa on heitetty (Julius Caesar) * ''Ceterum censeo Carthaginem esse delendam.'' - Muuten olen sitä mieltä, että Karthago on hävitettävä. (Cato) * ''Quo vadis, Domine?'' - Minne menet, Herra? (Paavali) * ''Inter arma silent leges.'' - Lait vaikenevat aseiden keskellä. (Cicero) * ''Panem et circenses!'' - Leipää ja sirkushuveja! (Juvenalis) * ''Concordia res parvae crescunt.'' - Yhteisymmärryksessä pienet asiat kasvavat. (Ateneumin kyljessä. Usein tämä jatkuu ''discordia maximae dilabuntur'' - epäsovussa suurimmatkin tuhoutuvat.) * ''O tempora, o mores!'' - Oi aikoja, oi tapoja! (Cicero) * ''Repetitio mater studiorum'' - Kertaus (on) opintojen äiti * ''Mens sana in corpore sano.'' - Terve sielu terveessä ruumiissa. * ''Nomen est omen'' - Nimi on enne * ''Carpe diem'' - Tartu päivään (Horatius) * ''Nosce te ipsum'' - Tunne itsesi * ''In hoc signo vinces.'' - Tässä merkissä voitat. (Konstantinus Suuri väitti kuulleensa taivaasta.) * ''Divide et impera'' - Hajoita ja hallitse (viittaa Rooman politiikkaan) * ''Vade mecum!'' - Kulje kanssani. * ''Omnia mea mecum porto.'' - Kaiken omani kannan mukanani. (Simonides tai Bias) * ''Non scholae, sed vitae discimus.'' - Emme opiskele koulua vaan elämää varten. Alunperin lause kuului päinvastoin ''Non vitae, sed scholae discimus.'' - Emme opiskele elämää vaan koulua varten. Tällä Seneca päivitteli sitä, että koulusta oli tullut ihmisille liian tärkeää. * ''Qualis rex, talis grex'' - Millainen kuningas, sellainen lauma. * ''Audentes Fortuna iuvat.'' - Onnetar suosii rohkeita (Vergilius, Aeneis 10,284) ===Lyhyt latinan oppitunti=== Latinaa ei yleensä opetella kuten nykykieliä, vaikka sellainenkin muoti koulutusjärjestelmäämme tiettävästi on ilmestynyt. Koska kahvikupin tilaamisesta latinaksi ei juuri ole hyötyä, tavoitteena on oppia kielioppi ja muinaisten tekstien tulkintaa. Lääkäreille, juristeille ja muille työssään jonkin verran latinaa tarvitseville opetetaan kieltä heidän omista käytännöllisistä lähtökohdistaan. Latinan oppikirjat ovat säilyneet liki samannäköisinä jo noin tuhannen vuoden ajan. Seuraavassa muutaman lauseen lyhyt ja yksinkertainen "kappale", joka on suomennettu sanasta sanaan. Suomennokseen on myös merkitty joidenkin latinankielisten sanojen muodot. Siitä nähdään latinan rakenne, ja miten kielioppiosassa esitettyjä sanoja voidaan käyttää. {| border="1" cellspacing="0" cellpadding="5" |- |''Saturnus erat deus antiquus.'' |- |Saturnus oli jumala muinainen. |- |''Olim agricolae Saturno sacrificabant.'' |- |Muinoin maanviljelijät(''mon. nom.'') Saturnukselle(''yks. dat.'') uhrasivat. |- |''Romani deis templa aedificabant.'' |- |Roomalaiset(''mon. nom.'') jumalille(''mon. dat.'') temppeleitä rakensivat. |- |''Romani ite domum'' |- |Roomalaiset(''mon. nom.'') menkää (''imperatiivi'') kotiin (''lokatiivi'') |} Otetaan esimerkiksi lause ''Romani ite domum''. Sana ''Romanus'' taipuu kuten ''annus'', eli se on toista deklinaatiota. Näin ollen sen monikon nominatiivi on ''Romani''. "Menkää" on käsky, joten tulee käyttää imperatiivia. Roomalaisia on monta, joten imperatiivin pitää olla monikossa ''ite''. Meneminen on liikettä jotain kohti, joten tulee käyttää ''ad'' -prepositiota ja akkusatiivia. ''Domus'', kotiin, on kuitenkin poikkeus, sillä sen yhteydessä tulee käyttää lokatiivia ''domum''. Latinasta kiinnostuneita kehotetaan tutustumaan artikkelin lopussa annettuun kirjallisuuteen. Alkuun pääsemiseksi tarvitaan sekä kielioppi että tekstikirja. * [[Luokka:Latinan kieli]] 1333 12345 2006-05-26T13:51:08Z Samulili 276 [[Luokka:Latinan kieli]] '''Latinalainen aakkosto''' tai '''roomalaiset kirjaimet''' on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä. Se kehittyi kreikkalaisesta etruskien aakkoston (vanha italia) kautta Apenniinien niemimaalla 700-luvulla eaa. {| align="center" border="1" cellspacing="0" cellpadding="8" bgcolor="#EFEFEF" style="font-size:20px; text-align:center;" |- | A || B || C || D || E || F || I || H || I || K || L |- | M || N || O || P || Q || R || S || T || V || X |} * Ensimmäinen I tarkoitti kreikan Zeta-kirjainta * C:tä käytettiin G:n ja K:n sijaan * Toinen I vastasi kirjaimia I ja J * R kirjoitettiin yleensä P:nä * V vastasi kirjaimia U, V ja W. Myöhemmin Zeta korvattiin G:llä ja kreikan valloituksen jälkeen 100-luvulla eaa Y ja Z omaksuttiin [[kreikan kieli|kreikasta]]. Kirjaimet J, U ja W lisättiin keskiajalla. Roomalaisten käytössä aakkostossa oli vain isot kirjaimet, pienet kirjaimet muodostuivat kursiivista keskiajalla. ==Nykyiset kirjaimet== ===Isot kirjaimet=== {| align="center" border="1" cellspacing="0" cellpadding="8" bgcolor="#EFEFEF" style="font-size:20px; text-align:center;" |- | A || B || C || D || E || F || G || H || I || J || K || L || M |- | N || O || P || Q || R || S || T || U || V || W || X || Y || Z |} ===Pienet kirjaimet=== {| align="center" border="1" cellspacing="0" cellpadding="8" bgcolor="#EFEFEF" style="font-size:20px; text-align:center;" |- | a || b || c || d || e || f || g || h || i || j || k || l || m |- | n || o || p || q || r || s || t || u || v || w || x || y || z |} Kaikki länsieurooppalaiset kielet käyttävät nykyisin latinalaista aakkostoa ja se on levinnyt myös muiden alueiden kielien kirjoitusjärjestelmäksi, jossain tapauksissa syrjäyttäen vanhemman järjestelmän, esimerkiksi [[turkin kieli|turkissa]] ja vietnamissa. Tarpeen vaatiessa kirjaimistoon on lisätty uusia kirjaimia tai tarkkeita olemassaoleviin kirjaimiin. Tällaisia ovat: *Treema, eli kirjaimen yläpuoliset pisteet: ü, ä, ö *Sedilji (koukku): ç, ş *Ogonek (häntä): ą, ę *Akuutti: á, í, é *Gravis: à, è *Caron (hattu): š, ž, č *Sirkumfleksi: ô, ê *Tilde: ã, õ, ñ *Macron (pituusmerkki): ā, ē, ī *Breve (Lyhyysmerkki): ă, ĕ, ğ *Yläpuolinen ympyrä ja pisteet, alapuolinen pilkku ja poikkiviiva: Å, Ŀ, Ț, Ł Joihinkin kieliin on jäänyt kirjaimia aikaisemmista kirjoitusjärjestelmistä, kuten [[islannin kieli|islannin]] thorn (Þ, þ) tai [[muinaisenglanti|muinaisenglannin]] ja keskienglannin wynn (&#x01F7;, &#x01BF;). Jotkin kirjaimet ovat syntyneet kahden aikaisemman kirjaimen yhdistelminä, kuten Œ œ, Æ æ ja [[saksan kieli|saksan]] ß. [[Luokka:Latinan kieli]] 1334 12341 2006-05-26T13:50:55Z Samulili 276 [[Luokka:Latinan kieli]] '''Latina''' (''lingua Latina'') on kieli, jota puhuttiin antiikin aikana Roomaa ympäröivällä Latiumin alueella. Siitä tuli Rooman valtakunnan pääkieli. Romaaniseen kieliryhmään kuuluvat kielet kuten espanja ja ranska ovat kehittyneet latinasta. Latina oli pitkään Länsi-Euroopan lingua franca, ennen kuin ranska syrjäytti sen. Latinan kieltä käytetään edelleen esim. lääketieteen tautiluokituksissa ja eliöiden tieteellisissä nimissä. [[Luokka:Latinan kieli]] 1335 13750 2006-06-10T13:31:38Z 82.181.80.108 /* Katso myös */ {{rajaus|[[Kuva:Japan flag.png|400px|center]]}} *[[Japani/Yleistä|Yleistä]] *[[Japani/Romanisaatio|Romanisaatio]] *[[Japani/Kirjoittaminen|Kirjoittaminen]] *[[Japani/Ääntäminen|Ääntäminen]] *[[Japani/Kielioppi|Kielioppi]] ==Katso myös== *[http://www.freewebs.com/siljankanjisivu/ Siljan kanjisivu, opiskele kirjoittamaan japanilaisia tavu- ja kirjoitusmerkkejä sekä tutustu japanin kielioppiin] *[[:ja:|Japaninkielinen Wikikirjasto]] *[http://koti.mbnet.fi/wiolet/japani Opettele japanin kirjoitusmerkit, sanoja sekä miten muodostat lauseen] [[Luokka:Kielet]] [[Luokka:Japani]] [[da:Boghylde:Japansk]] [[de:Japanisch]] [[en:Japanese]] [[es:Japonés]] [[fr:Japonais:Table des matières]] [[ja:日本語]] [[pl:Japoński]] [[pt:Japonês]] [[zh:日语]] 1336 13275 2006-06-03T16:28:49Z Dilaudid 290 furiganat järkevään kohtaan '''Japanin kieltä''' puhuu noin 125 miljoonaa ihmistä pääasiassa Japanissa. Se muodostaa Okinawan kielen ja muiden Ryukyu-saarilla puhuttujen kielten kanssa japanilaisten kielten kielikunnan. Japanin kielen juurista ei ole varmaa näyttöä. Muun muassa korean kielellä ja altailaisilla kielillä on arveltu olevan yhteisiä juuria japanin kanssa, mutta ainuttakaan tällaisista teorioista ei ole pitävästi todistettu. Japania pidetäänkin isolaattikielenä: se on kehittynyt eristyksissä muista kielistä ainakin tuhansien vuosien ajan. Japanin kirjoitusjärjestelmä käsittää kolme eri merkistöä. Kirjoitetun japanin kielen oppimisen suurin haaste lienee tuhansien kiinalaisten kirjoitusmerkkien eli ''kanjien'' oppiminen. Japanilaiset oppivat kirjoitustaidon verrattaen myöhään ja lainasivat kirjoitusmerkit kiinan kielestä. Myös sanastoa on lainattu jonkin verran kiinasta, mutta kielinä japanilla ja kiinalla ei ole muuta yhteistä. Kanji-merkit harvoin itsessään kertovat mitään siitä miten ne kuuluu ääntää; ääntämisasu pitää tietää. Noin 3000 kanji-merkin tuntemusta pidetään auttavan lukutaidon alarajana. Kaksi muuta merkistöä ovat tavu- eli ''kana''-merkistöjä. Kummatkin ovat kehittyneet ja yksinkertaistuneet huomattavasti kanji-merkeistä. ''Hiragana'' eli "naisten kirjoitus" on muodoiltaa pehmeää ja kaarevaa. Se opetellaan japanilaisissa kouluissa ja kielikursseilla järjestyksessä ensin. Taivutukset ja partikkelit kirjoitetaan pääsääntöisesti hiraganalla. Joissain – erityisesti lapsille suunnatuissa – julkaisuissa tai kanjin ollessa harvinainen kanjin ääntämisasu esitetään ''furiganalla'', pienillä hiragana -merkeillä kanjin vieressä. ''Katakana'', "miesten kirjoitus", puolestaan on kulmikasta ja jämerää. Sillä kirjoitetaan lainasanat — huomattava osa japanin sanastosta on lainattu englannista — ja ulkomaalaiset erisnimet. Sitä käytetään myös tekstin korostamiseen esimerkiksi mainonnassa. Myös länsimaisia ("roomalaisia") kirjaimia eli ''roomajia'' käytetään muiden merkkien seassa toisinaan. Japanin kielioppi on suhteellisen yksinkertaista. Siinä on havaittavia rakenteellisia yhtäläisyyksiä suomen kanssa, esimerkiksi sanavartaloon liitettävien päätteiden käyttö. Japanin lausuminen on myös hyvin helppoa suomalaisille, kun taas esimerkiksi englanninkielisille se tuottaa suuria vaikeuksia. [[Luokka:Japani]] 1337 13246 2006-06-03T09:47:24Z Jääpingviini 315 Japania kirjoitetaan kolmea eri merkistöä käyttäen. Nämä merkistöt ovat hiragana(ひらがな), katakana (カタカナ) ja kanji (漢字). Kaksi ensimmäistä ovat toisiaan muistuttavia tavumerkistöjä, joissa molemmissa on 46 merkkiä (jos 46:sta perusmerkistä johdetut tavut otetaan mukaan voidaan merkkien määräksi lukea 71), ja joita käytetään hieman eri tarkoituksiin. Hiragana on ns. yleismerkistö, jota käytetään japania kirjoitettaessa pääasiassa kieliopillisten rakenteiden ja päätteiden ilmaisuun ja japanilaisiin sanoihin, joille ei ole sopivaa kanjia. Katakanoilla kirjoitetaan enimmäkseen vierasperäisiä lainasanoja, paitsi kiinalaisia, ja niitä käytetään myös, kun esim. ulkomaisia nimiä transkriboidaan japaniksi. Katakanoilla kirjoitetaan usein myös eläinten ja luonnon ääniä kuvaavia sanoja ja kasvien ja eläinten nimiä. Katakanaa käytetään paljon myös esim. mainoksissa, koska se herättää huomiota, hieman kuten latinalaisten aakkosten isot kirjaimet. Molemmissa merkistöissä on samat tavut (n. 50 kappaletta), vaikkakin katakanoilla voidaan ilmaista hieman enemmän äänteitä käyttämällä useampia merkkejä yhdessä (Sopeutettu katakana). Hiraganoista ja katakanoista käytetään yhteisnimitystä kana. Kanji-kirjoitusmerkit ovat alunperin kiinalaisia kirjoitusmerkkejä, jotka ilmaisevat tavujen sijaan kokonaisia merkityksiä. Näitä kirjoitusmerkkejä on useita tuhansia, mutta Japanin hallitus on määritellyt vain noin 2000:n merkin (jooyoo kanji 常用漢字, päivittäisesti käytettävät kanjit) joukon välttämättömäksi päivittäiseen elämään. Japaninkieliset sanat voidaan aina kirjoittaa myös hiraganoilla, mutta tämä on huomattavasti enemmän tilaa ja aikaa vievää, ja vaikeuttaa myös tekstin ymmärtämistä johtuen japanin kielen suuresta homonyymien määrästä sekä siitä, että kirjoitetussa tekstissä ei käytetä sanavälejä. Joissain julkaisuissa merkitään etenkin harvinaisten kanji-merkkien yläpuolelle tai viereen ääntämisasu pienin hiraganoin (ns. furigana). Tätä kirjoitustapaa käytetään erityisesti silloin, kun kanjimerkki on harvinainen tai jos julkaisu on suunnattu lapsille. Japanin kielen kirjoittamisessa käytetään jonkin verran myös latinalaisia aakkosia. Niillä merkitään etenkin länsimaisia lyhenteitä, esimerkiksi yritysten nimilyhenteitä. Japanissa on tyypillistä liittää yritysten tai tuotteiden nimiin länsimaisia kirjaimia, kuten esimerkiksi "HDI ビル" (''etchi-dii-ai biru''). Nämä aakkoskirjaimet lausutaan liki poikkeuksetta englantilaisittain, joskin lausuminen toki sovitetaan japaniin sopivaksi. Japaniksi aakkoset tunnetaan nimellä rōmaji(ローマ字), nimi jota käytetään myös japanin kielen translitteroinnista latinalaisilla aakkosilla. Kanji-merkistö tarjoaa omat merkkinsä numeroille (一二三四五, eli 12345), mutta päivittäisessä käytössä näitä ei juuri tapaa. Tavallisessa tekstissä numeroina käytetään länsimaisia numeroita, suuria kerroinnumeroita (esim. man, 万, 10 000)lukuun ottamatta. Perinteinen japanin kirjoitustapa on ylhäältä alas ja oikealta vasemmalle, vaikkakin nykyään käytetään myös hyvin paljon tapaa kirjoittaa länsimaisittain vasemmalta oikealle. Kuitenkin romaanit, runot jne. kirjoitetaan edelleen ylhäältä alas, oikealta vasemmalle ja länsimaisittain ajatellen kirjan takaa alkuun. Kirjat ja sarjakuvalehdet tehdäänkin luettavaksi oikealta alkaen, joten länsimaisen lukijan silmissä etukansi onkin takakansi. Sen sijaan esitteet ja mainosmateriaalit ovat yleensä luettavissa vasemmalta alkaen. [[Luokka:Japani]] 1338 12596 2006-05-27T10:47:28Z TeemuN 155 [[Luokka:Japani]] Japanin ääntäminen on suomalaisittain helpohkoa. Vokaalit (aeiou) ovat laajalti yhteneviä suomen kanssa, kieli ei ole merkittävässä määrin tonaalinen eikä esim. painotus ole yleensä ratkaisevaa. Myöskään suomalaisittain vieraita ääniä ei juuri ole, lukuun ottamatta japanin l/r- ja ch/j-äänteitä. Japanin kielessä ei ole erikseen l- ja r-äännettä, vaan yksi äänne, joka on ikään kuin r ilman varsinaista resonointia. Samaten transkriboitaessa vierasta kieltä käytetään samoja merkkejä sekä l- että r-kirjaimen transkriboimiseksi. Sama pätee myös v- ja b-äänteisiin. Latinalaisilla aakkosilla transkriboidun tai kana-aakkosilla kirjoitetun japanin lausuminen on melko helppoa, sillä kuten suomessa, myös japanissa yhtä kirjainta tai tavua vastaa yleensä tietty äänne joka ei muutu sanasta toiseen (ns. foneemiperiaate). Tiettyjä poikkeuksia kuitenkin on, erityisesti liitepartikkelien osalta ja n-kirjaimen lausumisessa (joka edustaa jopa neljää eri äännettä, joista suomalainen korva erottaa helposti n- ja ng-äänteet). ==Japanin transkriptio suomalaisella ortografialla== [[Japanin kieli|Japanin]] merkistön voi transkriboida suomalaisella oikeinkirjoitussäännöstöllä lähes täydellisesti. Englantia puhuvissa maissa yleiseen Hepburn-järjestelmään verrattuna Hepburnin "y" on suomalainen "j", "sh" on "š", "ch" on "tš" ja "j" on "dž". Alla esitetyt äänteet vastaavat suomalaista kirjoitusjärjestelmää vain muutamin poikkeuksin. Poikkeuksena on japanilainen r, joka on yhdistelmä suomalaista r:ää, l:ää ja d:tä. Toisella tavoin esitettynä japanilainen r on kuin suomalainen r, mutta hyvin pehmeä ja siinä on vain yksi "tärähdys" kitalakea vasten. Myös japanilainen u on sekoitus suomalaista u:ta ja y:tä, vastaten pitkälti ruotsin kielen u:ta. * Japanin kielessä diftongi ou ääntyy lähes aina oo, kuten myös ei -> ee. Esimerkiksi sana 先生 (せんせい, sensei, opettaja) äännetään usein "sensee". Tapauksissa, joissa diftongi ylittää esimerkiksi Kanji-merkin rajan, äänteet ovat periaatteessa erillisiä jolloin ne äännetään kuten kirjoitetaan. Esimerkiksi nimi 亀井 (かめい) äännetään useammin "kamei" kuin "kamee". * Keskellä sanaa g yleensä vastaa suomalaista äng-äännettä (ŋ), puhdas g-äänne se on vain sanan alussa.[http://homepage1.nifty.com/forty-sixer/bidakuon.htm] Samoin ng äännetään kuin suomessa, eli kahdella äng-äänteellä (ŋŋ), kuten myös nk (ŋk). Toisaalta äng-merkki (ŋ) ei ole yleisesti käytössä suomalaisessa ortografiassa, joten sen käyttämistä voidaan kyseenalaistaa. * は (ha) äännetään wa jos se on partikkelina, kuten myös を (wo) o ja へ (he) e. * っ eli pieni tsu-kirjain merkitsee äänen katkoa, ja sitä käytetään kaksoiskonsonanttien esittämiseen (merkkiä seuraava konsonantti kahdennetaan). * ん eli yksittäinen n lausutaan yleensä m-äänteenä p-, b- ja m-äänteiden edellä, eli samoin kuin suomessa. Seuraavassa on esimerkki ääntämistavasta. {| border="1" cellpadding="5" cellspacing="0" |- | '''Kanji''' || 今日の授業は一時からです。その前に学生食堂で食べます。看護婦になりたい。乾杯！ |- | '''Hiragana''' || きょうのじゅぎょうはいちじからです。そのまえにがくせいしょくどうでたべます。かんごふになりたい。かんぱい！ |- | '''Hepburn''' || Kyō no jugyō wa ichiji kara desu. Sono mae ni gakuseishokudō de tabemasu. Kangofu ni naritai. Kanpai! |- | '''Suomalainen ortografia''' || Kjoo no džuŋjoo wa itšidži kara desu. Sono mae ni gakuseešokudoo de tabemasu. Kaŋŋofu ni naritai. Kampai! |- | '''Käännös''' || Tänään oppitunti on kello yhdeltä alkaen. Sitä ennen syön opiskelijaruokalassa. Haluan sairaanhoitajaksi. Kippis! |} Olettaen että lukija huomaa lukea ng:n ja nk:n suomalaiseen tapaan, voidaan niiden tapauksissa jättää äng-merkit käyttämättä. Tällöin esimerkiksi sana かんごふ voidaan kirjoittaa kangofu. Sanansisäisen g:n vaatimalle yksittäiselle äng-äänteelle ei kuitenkaan ole vastinetta tavallisessa suomalaisessa kirjoituksessa, joten sitä merkitään yhdellä äng-merkillä. Huomionarvoista on myös että alla oleva järjestelmä ei ole yleisessä käytössä missään, varsinkaan Suomen ulkopuolella, joten se on avuksi vain äänneasun havaitsemisessa. ==Hiragana== <blockquote> <table cellspacing="0" border="1" cellpadding="5"> <tr> <td>&#12354;&nbsp;''a''</td> <td>&#12356;&nbsp;''i''</td> <td>&#12358;&nbsp;''u''</td> <td>&#12360;&nbsp;''e''</td> <td>&#12362;&nbsp;''o''</td> <td></td> <td></td> <td></td> </tr> <tr> <td>&#12363;&nbsp;''ka''</td> <td>&#12365;&nbsp;''ki''</td> <td>&#12367;&nbsp;''ku''</td> <td>&#12369;&nbsp;''ke''</td> <td>&#12371;&nbsp;''ko''</td> <td>&#12365;&#12419;&nbsp;''kja''</td> <td>&#12365;&#12421;&nbsp;''kju''</td> <td>&#12365;&#12423;&nbsp;''kjo''</td> </tr> <tr> <td>&#12373;&nbsp;''sa''</td> <td>&#12375;&nbsp;''ši''</td> <td>&#12377;&nbsp;''su''</td> <td>&#12379;&nbsp;''se''</td> <td>&#12381;&nbsp;''so''</td> <td>&#12375;&#12419;&nbsp;''ša''</td> <td>&#12375;&#12421;&nbsp;''šu''</td> <td>&#12375;&#12423;&nbsp;''šo''</td> </tr> <tr> <td>&#12383;&nbsp;''ta''</td> <td>&#12385;&nbsp;''tši''</td> <td>&#12388;&nbsp;''tsu''</td> <td>&#12390;&nbsp;''te''</td> <td>&#12392;&nbsp;''to''</td> <td>&#12385;&#12419;&nbsp;''tša''</td> <td>&#12385;&#12421;&nbsp;''tšu''</td> <td>&#12385;&#12423;&nbsp;''tšo''</td> </tr> <tr> <td>&#12394;&nbsp;''na''</td> <td>&#12395;&nbsp;''ni''</td> <td>&#12396;&nbsp;''nu''</td> <td>&#12397;&nbsp;''ne''</td> <td>&#12398;&nbsp;''no''</td> <td>&#12395;&#12419;&nbsp;''nja''</td> <td>&#12395;&#12421;&nbsp;''nju''</td> <td>&#12395;&#12423;&nbsp;''njo''</td> </tr> <tr> <td>&#12399;&nbsp;''ha''</td> <td>&#12402;&nbsp;''hi''</td> <td>&#12405;&nbsp;''fu''</td> <td>&#12408;&nbsp;''he''</td> <td>&#12411;&nbsp;''ho''</td> <td>&#12402;&#12419;&nbsp;''hja''</td> <td>&#12402;&#12421;&nbsp;''hju''</td> <td>&#12402;&#12423;&nbsp;''hjo''</td> </tr> <tr> <td>&#12414;&nbsp;''ma''</td> <td>&#12415;&nbsp;''mi''</td> <td>&#12416;&nbsp;''mu''</td> <td>&#12417;&nbsp;''me''</td> <td>&#12418;&nbsp;''mo''</td> <td>&#12415;&#12419;&nbsp;''mja''</td> <td>&#12415;&#12421;&nbsp;''mju''</td> <td>&#12415;&#12423;&nbsp;''mjo''</td> </tr> <tr> <td>&#12420;&nbsp;''ja''</td> <td></td> <td>&#12422;&nbsp;''ju''</td> <td></td> <td>&#12424;&nbsp;''jo''</td> <td></td> <td></td> <td></td> </tr> <tr> <td>&#12425;&nbsp;''ra''</td> <td>&#12426;&nbsp;''ri''</td> <td>&#12427;&nbsp;''ru''</td> <td>&#12428;&nbsp;''re''</td> <td>&#12429;&nbsp;''ro''</td> <td>&#12426;&#12419;&nbsp;''rja''</td> <td>&#12426;&#12421;&nbsp;''rju''</td> <td>&#12426;&#12423;&nbsp;''rjo''</td> </tr> <tr> <td>&#12431;&nbsp;''wa''</td> <td></td> <td></td> <td></td> <td>&#12434;&nbsp;''o''</td> <td></td> <td></td> <td></td> </tr> <tr> <td></td> <td></td> <td></td> <td></td> <td>&#12435;&nbsp;''n''</td> <td></td> <td></td> <td></td> </tr> <tr><td colspan="8"></td></tr> <tr> <td>&#12364;&nbsp;''ga''</td> <td>&#12366;&nbsp;''gi''</td> <td>&#12368;&nbsp;''gu''</td> <td>&#12370;&nbsp;''ge''</td> <td>&#12372;&nbsp;''go''</td> <td>&#12366;&#12419;&nbsp;''gja''</td> <td>&#12366;&#12421;&nbsp;''gju''</td> <td>&#12366;&#12423;&nbsp;''gjo''</td> </tr> <tr> <td>&#12374;&nbsp;''za''</td> <td>&#12376;&nbsp;''dži''</td> <td>&#12378;&nbsp;''zu''</td> <td>&#12380;&nbsp;''ze''</td> <td>&#12382;&nbsp;''zo''</td> <td>&#12376;&#12419;&nbsp;''dža''</td> <td>&#12376;&#12421;&nbsp;''džu''</td> <td>&#12376;&#12423;&nbsp;''džo''</td> </tr> <tr> <td>&#12384;&nbsp;''da''</td> <td>&#12386;&nbsp;''dži''</td> <td>&#12389;&nbsp;''zu''</td> <td>&#12391;&nbsp;''de''</td> <td>&#12393;&nbsp;''do''</td> <td></td> <td></td> <td></td> </tr> <tr> <td>&#12400;&nbsp;''ba''</td> <td>&#12403;&nbsp;''bi''</td> <td>&#12406;&nbsp;''bu''</td> <td>&#12409;&nbsp;''be''</td> <td>&#12412;&nbsp;''bo''</td> <td>&#12403;&#12419;&nbsp;''bja''</td> <td>&#12403;&#12421;&nbsp;''bju''</td> <td>&#12403;&#12423;&nbsp;''bjo''</td> </tr> <tr> <td>&#12401;&nbsp;''pa''</td> <td>&#12404;&nbsp;''pi''</td> <td>&#12407;&nbsp;''pu''</td> <td>&#12410;&nbsp;''pe''</td> <td>&#12413;&nbsp;''po''</td> <td>&#12404;&#12419;&nbsp;''pja''</td> <td>&#12404;&#12421;&nbsp;''pju''</td> <td>&#12404;&#12423;&nbsp;''pjo''</td> </tr> </table> </blockquote> ==Katakana== <blockquote> <table cellspacing="0" border="1" cellpadding="5"> <tr> <td>&#12450;&nbsp;''a''</td> <td>&#12452;&nbsp;''i''</td> <td>&#12454;&nbsp;''u''</td> <td>&#12456;&nbsp;''e''</td> <td>&#12458;&nbsp;''o''</td> <td></td> <td></td> <td></td> </tr> <tr> <td>&#12459;&nbsp;''ka''</td> <td>&#12461;&nbsp;''ki''</td> <td>&#12463;&nbsp;''ku''</td> <td>&#12465;&nbsp;''ke''</td> <td>&#12467;&nbsp;''ko''</td> <td>&#12461;&#12515;&nbsp;''kja''</td> <td>&#12461;&#12517;&nbsp;''kju''</td> <td>&#12461;&#12519;&nbsp;''kjo''</td> </tr> <tr> <td>&#12469;&nbsp;''sa''</td> <td>&#12471;&nbsp;''ši''</td> <td>&#12473;&nbsp;''su''</td> <td>&#12475;&nbsp;''se''</td> <td>&#12477;&nbsp;''so''</td> <td>&#12471;&#12515;&nbsp;''ša''</td> <td>&#12471;&#12517;&nbsp;''šu''</td> <td>&#12471;&#12519;&nbsp;''šo''</td> </tr> <tr> <td>&#12479;&nbsp;''ta''</td> <td>&#12481;&nbsp;''tši''</td> <td>&#12484;&nbsp;''tsu''</td> <td>&#12486;&nbsp;''te''</td> <td>&#12488;&nbsp;''to''</td> <td>&#12481;&#12515;&nbsp;''tša''</td> <td>&#12481;&#12517;&nbsp;''tšu''</td> <td>&#12481;&#12519;&nbsp;''tšo''</td> </tr> <tr> <td>&#12490;&nbsp;''na''</td> <td>&#12491;&nbsp;''ni''</td> <td>&#12492;&nbsp;''nu''</td> <td>&#12493;&nbsp;''ne''</td> <td>&#12494;&nbsp;''no''</td> <td>&#12491;&#12515;&nbsp;''nja''</td> <td>&#12491;&#12517;&nbsp;''nju''</td> <td>&#12491;&#12519;&nbsp;''njo''</td> </tr> <tr> <td>&#12495;&nbsp;''ha''</td> <td>&#12498;&nbsp;''hi''</td> <td>&#12501;&nbsp;''fu''</td> <td>&#12504;&nbsp;''he''</td> <td>&#12507;&nbsp;''ho''</td> <td>&#12498;&#12515;&nbsp;''hja''</td> <td>&#12498;&#12517;&nbsp;''hju''</td> <td>&#12498;&#12519;&nbsp;''hjo''</td> </tr> <tr> <td>&#12510;&nbsp;''ma''</td> <td>&#12511;&nbsp;''mi''</td> <td>&#12512;&nbsp;''mu''</td> <td>&#12513;&nbsp;''me''</td> <td>&#12514;&nbsp;''mo''</td> <td>&#12511;&#12515;&nbsp;''mja''</td> <td>&#12511;&#12517;&nbsp;''mju''</td> <td>&#12511;&#12519;&nbsp;''mjo''</td> </tr> <tr> <td>&#12516;&nbsp;''ja''</td> <td></td> <td>&#12518;&nbsp;''ju''</td> <td></td> <td>&#12520;&nbsp;''jo''</td> <td></td> <td></td> <td></td> </tr> <tr> <td>&#12521;&nbsp;''ra''</td> <td>&#12522;&nbsp;''ri''</td> <td>&#12523;&nbsp;''ru''</td> <td>&#12524;&nbsp;''re''</td> <td>&#12525;&nbsp;''ro''</td> <td>&#12522;&#12515;&nbsp;''rja''</td> <td>&#12522;&#12517;&nbsp;''rju''</td> <td>&#12522;&#12519;&nbsp;''rjo''</td> </tr> <tr> <td>&#12527;&nbsp;''wa''</td> <td></td> <td></td> <td></td> <td>&#12530;&nbsp;''o''</td> <td></td> <td></td> <td></td> </tr> <tr> <td></td> <td></td> <td></td> <td></td> <td>&#12531;&nbsp;''n''</td> <td></td> <td></td> <td></td> </tr> <tr><td colspan="8"></td></tr> <tr> <td>&#12460;&nbsp;''ga''</td> <td>&#12462;&nbsp;''gi''</td> <td>&#12464;&nbsp;''gu''</td> <td>&#12466;&nbsp;''ge''</td> <td>&#12468;&nbsp;''go''</td> <td>&#12462;&#12515;&nbsp;''gja''</td> <td>&#12462;&#12517;&nbsp;''gju''</td> <td>&#12462;&#12519;&nbsp;''gjo''</td> </tr> <tr> <td>&#12470;&nbsp;''za''</td> <td>&#12472;&nbsp;''dži''</td> <td>&#12474;&nbsp;''zu''</td> <td>&#12476;&nbsp;''ze''</td> <td>&#12478;&nbsp;''zo''</td> <td>&#12472;&#12515;&nbsp;''dža''</td> <td>&#12472;&#12517;&nbsp;''džu''</td> <td>&#12472;&#12519;&nbsp;''džo''</td> </tr> <tr> <td>&#12480;&nbsp;''da''</td> <td>&#12482;&nbsp;''dži''</td> <td>&#12485;&nbsp;''zu''</td> <td>&#12487;&nbsp;''de''</td> <td>&#12489;&nbsp;''do''</td> <td></td> <td></td> <td></td> </tr> <tr> <td>&#12496;&nbsp;''ba''</td> <td>&#12499;&nbsp;''bi''</td> <td>&#12502;&nbsp;''bu''</td> <td>&#12505;&nbsp;''be''</td> <td>&#12508;&nbsp;''bo''</td> <td>&#12499;&#12515;&nbsp;''bja''</td> <td>&#12499;&#12517;&nbsp;''bju''</td> <td>&#12499;&#12519;&nbsp;''bjo''</td> </tr> <tr> <td>&#12497;&nbsp;''pa''</td> <td>&#12500;&nbsp;''pi''</td> <td>&#12503;&nbsp;''pu''</td> <td>&#12506;&nbsp;''pe''</td> <td>&#12509;&nbsp;''po''</td> <td>&#12500;&#12515;&nbsp;''pja''</td> <td>&#12500;&#12517;&nbsp;''pju''</td> <td>&#12500;&#12519;&nbsp;''pjo''</td> </tr> </table> </blockquote> ==Ylimääräiset katakanat== (Näitä käytetään lähinnä muiden kielten äänteiden esittämiseen.) <blockquote> <table border="1" cellspacing="0" cellpadding="5"> <tr> <td></td> <td></td> <td></td> <td>&#12452;&#12455;&nbsp;''je''</td> <td></td> </tr> <tr> <td></td> <td>&#12454;&#12451;&nbsp;''wi''</td> <td></td> <td>&#12454;&#12455;&nbsp;''we''</td> <td>&#12454;&#12457;&nbsp;''wo''</td> </tr> <tr> <td>&#12532;&#12449;&nbsp;''va''</td> <td>&#12532;&#12451;&nbsp;''vi''</td> <td>&#12532;&nbsp;''vu''</td> <td>&#12532;&#12455;&nbsp;''ve''</td> <td>&#12532;&#12457;&nbsp;''vo''</td> </tr> <tr> <td></td> <td></td> <td></td> <td>&#12471;&#12455;&nbsp;''še''</td> <td></td> </tr> <tr> <td></td> <td></td> <td></td> <td>&#12472;&#12455;&nbsp;''dže''</td> <td></td> </tr> <tr> <td></td> <td></td> <td></td> <td>&#12481;&#12455;&nbsp;''tše''</td> <td></td> </tr> <tr> <td></td> <td>&#12486;&#12451;&nbsp;''ti''</td> <td>&#12488;&#12453;&nbsp;''tu''</td> <td></td> <td></td> </tr> <tr> <td></td> <td>&#12487;&#12451;&nbsp;''di''</td> <td>&#12489;&#12453;&nbsp;''du''</td> <td></td> <td></td> </tr> <tr> <td>&#12484;&#12449;&nbsp;''tsa''</td> <td>&#12484;&#12451;&nbsp;''tsi''</td> <td></td> <td>&#12484;&#12455;&nbsp;''tse''</td> <td>&#12484;&#12457;&nbsp;''tso''</td> </tr> <tr> <td>&#12501;&#12449;&nbsp;''fa''</td> <td>&#12501;&#12451;&nbsp;''fi''</td> <td></td> <td>&#12501;&#12455;&nbsp;''fe''</td> <td>&#12501;&#12457;&nbsp;''fo''</td> </tr> <tr> <td></td> <td></td> <td>&#12501;&#12517;&nbsp;''fju''</td> <td></td> <td></td> </tr> </table> </blockquote> [[Luokka:Japani]] 1339 12592 2006-05-27T10:46:32Z TeemuN 155 [[Luokka:Japani]] ===Taivutus=== Japanin kielessä sekä verbit että adjektiivit taipuvat, mutta eivät persoonamuodoissa. Japania kirjoittaessa on huomattava, etta kanjeilla kirjoitettu sanavartalo ei koskaan muutu, vaan taivutusmuodot kirjoitetaan sanan perään kana-merkeillä (''okurigana'' eli "saattava ''kana''"). Kuten suomen kielessä, futuuria ei tunneta ja japanissa on vain preesens (''-u'') ja imperfekti (''-ta''). Taivutukset voivat silti olla varsin monimutkaisia: 食べる ''taberu'' (syödä) voi taipua muotoon 食べさせられた ''tabesaserareta'' (syötätettää), ts. kausatiivin passiivin imperfekti, ja apuverbejä käytetään runsaasti. Erityisesti puhekielessä onkin yleistä, että lause koostuu yksinomaan verbeistä: ''motte kite iru'', kirj. "ottaen-tullen-on" olisi tyypillinen tapa ilmaista "otin mukaani", jos tekijä ja kohde on määritelty jo aiemmin. Adjektiivit taasen eivät taivu suomen lailla substantiivin mukaan, vaan verbien lailla mm. kielteiseksi ja aikamuodon mukaan: 赤い ''akai'' (punainen) > 赤くない ''akakunai'' (ei punainen) > 赤くなかった ''akakunakatta'' ([ei ollut] punainen - adjektiivi on menneessä muodossa, joten sille ei ole suoraa suomenkielistä vastinetta). Japanin substantiivit eivät taivu koskaan. Suomen kielen substantiivien taivutuksia vastaavia merkityksiä saadaan aikaan liitepartikkeleilla. Liitepartikkelit kirjoitetaan hiraganalla sanan loppuun. Yleisimpiä liitepartikkeleita ovat * は ''ha'' - äännetään ''wa'', käytetään lauseen teeman merkkinä, ks. edellä * が ''ga'' - käytetään subjekti- ja objektityyppisiin merkityksiin * の ''no'' - käytetään genetiivin tyyppisiin merkityksiin * を ''wo'' - äännetään ''o'', käytetään yleensä objektin muodostamiseen * に ''ni'' - perusmerkitys "jossakin", "jonnekin" * へ ''he'' - äännetään ''e'', perusmerkitys "jonnekin" * で ''de'' - perusmerkitys "jossakin", "jollakin" Esimerkiksi 人は バスで　東京へ　行く　, ''hito wa basu de Tookyoo he iku'' = Bussilla Tokioon menevä ihminen. Japanin kielessä ei ole varsinaista monikkoa. Sanoista käytetään samoja muotoja riippumatta siitä, onko puheen kohteita yksi vai useampia. Lukumääriä ilmoittaessa on käytettävä erityisiä laskusanoja: "kolme kurkkua" on japaniksi ''kyuuri san-pon'', kirjaimellisesti "kurkku kolme-(pitkulainen)", kun taas "kolme paperia" on ''kami san-mai'', "paperi kolme-(litteä)". Käytettävä laskusana riippuu laskettavien kohteiden laadusta. Esimerkiksi Akira Kurosawan elokuva Seitsemän samuraita on japaniksi ''Shichi-nin-no samurai'' (七人の侍) eli Seitsemän (ihmistä) samuraita, mutta eläinsatu Seitsemän samuraita on ''Shichi-hiki-no samurai'' (七匹の侍) eli Seitsemän (eläintä) samuraita. Monikollisia ilmaisuja voidaan lisäksi tietyissä tapauksissa muodostaa muutamilla liitepartikkeleilla kuten ''-ra'', ''-tachi'' ja ''-gata'' sekä toistamalla sana kahteen kertaan. Toistossa sanan jälkimmäisen kerran aloittava konsonantti usein muuttuu soinnilliseksi. Esimerkkejä: ''watashi'' = minä, ''watashitachi'' = me, minun seurueeni; ''hito'' = ihminen, ''hitobito'' = ihmiset ===Kohteliaisuus=== Japanin kielessä käytetään runsaasti ilmaisuja, jotka määrittelevät puhujan ja kuulijan välisiä '''kunnioitus- ja kohteliaisuussuhteita'''. Niitä ilmaistaan muun muassa nimien ja henkilöä tarkoittavien substantiivien jälkiliitteillä, substantiivien etuliitteillä ja monilla verbimuodoilla. Esimerkiksi isää tarkoittava sana ''otoosan'' sisältää kaksi kunnioitusta ilmaisevaa osaa, etuliitteen ''o-'' ja jälkiliitteen ''-san''. Jälkiliite ''-san'' voidaan lisätä lähes aina henkilön nimeen häntä puhuteltaessa. Sitä voimakkaampia kunnioituksen ilmaisuja ovat esimerkiksi ''-sama'' (tarkoittaa suurin piirtein samaa kuin mestari, herra tai rouva) ja ''-sensei'' (opettaja, lääkäri). Tuttavalliset jälkiliitteet ''-kun'' (miehille) tai ''-chan'' (naisille ja pienille lapsille) puolestaan kertovat, että kuulija on samalla tasolla tai alempana kuin puhuja. Verbimuodoista esimerkiksi desu-verbin ja verbin masu-muodon käyttö lisäävät ilmaisun kohteliaisuusastetta. Kun sanotaan että ruoka oli hyvää (oishii), on kohteliaampaa sanoa ''oishii desu'' kuin pelkästään ''oishii''. Kiitos taas on kohteliaampi, kun sanotaan ''arigatoo gozaimasu'' eikä pelkästään ''arigatoo''. [[Luokka:Japani]] 1340 5595 2005-05-28T08:35:20Z Hartz 58 1343 5596 2005-05-17T09:03:49Z Hupu23ditor 46 {{Test2}} &ndash; [[Käyttäjä:Hupu23ditor|Hupu23ditor]] 17. toukokuuta 2005 kello 09:03:49 (UTC) 1344 12619 2006-05-27T11:17:32Z TeemuN 155 [[Luokka:Vitsit]] Presidentti Urho Kekkonen teki usein maakuntamatkoja. Erään kerran erääseen maalaistaloon oli saatu presidentti vieraaksi. Emäntä oli kattanut kauniisti, pannut parasta pöytään. Kekkosen kaataessa maitoa kahviinsa läikähti kannusta pisara maitoa pöytäliinalle. Presidentti ryhtyi kömpelyyttään pahoittelemaan ja emäntä vakuutteli asian mitättömyyttä pöytäliinaa pyyhkiessään. Isännän vuorostaan kaataessa maitokannu lipesi kädestä ja putosi sisältöineen lattialle haljeten moneksi kappaleeksi. "Toinen tohelo!", tiuskaisi emäntä selvästi tuskastuneena. Parin viikon kuluttua presidentin vierailusta saapui taloon paketti. Runsaiden pakkauspapereiden keskeltä löytyi uusi maitokannu sekä kortti tekstillä: "Siltä ensimmäiseltä tohelolta. Terveisin UKK." [[Luokka:Vitsit]] 1346 5598 2005-05-20T13:04:18Z Hupu23ditor 46 {{Test}} -- [[Käyttäjä:Hupu23ditor|Hupu23ditor]] 20. toukokuuta 2005 kello 13:04:18 (UTC) 1347 5599 2005-05-20T13:05:49Z Hupu23ditor 46 {{Test}} -- [[Käyttäjä:Hupu23ditor|Hupu23ditor]] 20. toukokuuta 2005 kello 13:05:49 (UTC) 1348 6329 2005-07-09T10:15:23Z Hartz 58 Latvomisten erot. Vanhaa hupumateriaalia. {{GFDL}} 1349 14323 2006-06-27T18:54:06Z TeemuN 155 [[Luokka:Kuvat]] Kuvat ovat [[w:fi:GFDL|GFDL]]-lisenssillä varustettuja. [[Luokka:Kuvat]] 1350 5602 2005-05-22T15:14:22Z Hupu23ditor 46 <div class="noprint" style="clear: right; border: solid #aaa 1px; margin: 0 0 1em 1em; font-size: 90%; background: #f9f9f9; width: 250px; padding: 4px; spacing: 0px; text-align: left; float: right;"> <div style="float: left;">[[Image:Wiktionary.png|50px|none|Wiktionary|]]</div> <div style="margin-left: 60px;">Etsi '''''[[wikt:{{{1}}}|{{{2}}}]]''''' [[:wikt:Etusivu|Wikisanakirjasta]], vapaasta sanakirjasta</div> </div> 1351 5603 2005-05-22T15:14:48Z Hupu23ditor 46 <div class="noprint" style="clear: right; border: solid #aaa 1px; margin: 0 0 1em 1em; font-size: 90%; background: #f9f9f9; width: 250px; padding: 4px; spacing: 0px; text-align: left; float: right;"> <div style="float: left;">[[Image:Wikiquote.png|50px|none|]]</div> <div style="margin-left: 60px;">[[q:|Wikisitaateissa]] on kokoelma '''''[[q:{{{1}}}|{{{2}}}]]'''''-sitaatteja.</div> </div> 1352 12695 2006-05-28T11:00:44Z 82.212.68.183 <div class="noprint" style="clear: right; border: solid #aaa 1px; margin: 0 0 1em 1em; font-size: 90%; background: #f9f9f9; width: 250px; padding: 4px; spacing: 0px; text-align: left; float: right;"> <div style="float: left;">[[Image:Wikisource-logo.png|50px|Wikiaineisto]]</div> <div style="margin-left: 60px;">[[oldwikisource:Main_Page:Suomi|Wikiaineistossa]] on lähdetekstiä aiheesta: <div style="margin-left: 10px;">'''''[[Wikisource:{{{1}}}|{{{2}}}]]'''''</div> </div> </div> 1353 13988 2006-06-16T15:34:45Z Mzlla 323 luokitus includeonlyyn jottei malline itse näy luokassa <table style="background:transparent; margin-left:15px"> <tr> <th rowspan="2" valign="top"></th> <th align="left"> <big>[[Image:Evolution-tasks.png|32px]] [[w:fi:Wikipedia:Tehtäväluettelo|Vielä tekemättä]] kirjassa [[{{PAGENAME}}]][{{SERVER}}{{localurl:{{NAMESPACE}}:{{PAGENAME}}|action=purge}} :]</big> <td align="right"><small>[{{SERVER}}{{localurl:{{NAMESPACE}}:{{PAGENAME}}/Tehtävät|action=edit}} muokkaa luetteloa] - [{{SERVER}}{{localurl:{{NAMESPACE}}:{{PAGENAME}}/Tehtävät|action=watch}} tarkkaile luetteloa]</small> </tr><tr> <td colspan="2" valign="top" style="background:#efefef; padding:5px; margin: 5px; border: 1px dotted black;"> {{{{NAMESPACE}}:{{PAGENAME}}/Tehtävät}} </td></tr></table> <includeonly>[[Luokka:Avoimet tehtävät|{{PAGENAME}}]]</includeonly> 1354 13039 2006-05-31T07:28:39Z Kompak 114 rv :''Teknisistä rajoituksista johtuen artikkelin yllä näkyvä otsikko on virheellinen. Oikea otsikko on '''{{{1}}}'''.'' 1355 13040 2006-05-31T07:28:52Z Kompak 114 rv <br clear="all"> <div style="width: 60%; padding: 6px; background: #eeeeee; border: 1px solid gray; margin: 0 auto; text-align: center;" align="center">''Seuraava kirjoitus [[Wikipedia:Juonipaljastukset|paljastaa yksityiskohtia juonesta]].''</div> <br clear="all"> 1356 13038 2006-05-31T07:28:25Z Kompak 114 rv <div class="noprint" style="clear: right; border: solid #f0c816 1px; margin: 0 0 1em 1em; font-size: 80%; background: #ffd; width: 200px; padding: 4px; spacing: 0px; text-align: left; float: right; font-family: Verdana,Arial,Helvetica;"> <div style="float: left;">[[Kuva:Noia 64 apps keditbookmarks.png|50px]]</div> <div style="margin-left: 60px;">Tämä kirja on [[Wikikirjasto:Laadukkaat kirjat|laadukas]], lukemisen arvoiseksi valittu kirja.</div> </div> [[Luokka:Laadukkaat kirjat]] 1357 13032 2006-05-31T07:26:57Z Kompak 114 rv {| align=center class="kiistanalainen" style="background: #ffd; border: 1px solid #aaa; padding: .3em; margin-bottom: 3px; width: auto;" | style="padding-right: 4px; padding-left: 4px;" | [[Image:Stop_hand.png|40px|]] | '''Tämän sivun [[Wikipedia:Neutraali näkökulma|neutraalista näkökulmasta]] keskustellaan'''. Voit kirjoittaa mielipiteesi [[Keskustelu:{{PAGENAME}}|sivun keskustelusivulle]]. |} [[Luokka:NPOV-ongelmat]] 1358 13028 2006-05-31T07:26:00Z Kompak 114 rv {| align=center class="kiistanalainen" style="background: #ffd; border: 1px solid #aaa; padding: .3em; margin-bottom: 3px; width: auto;" | style="padding-right: 4px; padding-left: 4px;" | [[Image:Stop_hand.png|40px|]] | '''Tämän sivun faktojen paikkaansapitävyys on kyseenalaistettu, ja artikkeli tarvitsee tarkistamista.'''<br> [[Keskustelu:{{PAGENAME}}|Sivun keskustelusivulla]] voi keskustella epäselvyyksistä. |} [[luokka:Tarkistettava]] 1359 5611 2005-05-21T22:10:51Z Hupu23ditor 46 [[#A|A]] [[#B|B]] [[#C|C]] [[#D|D]] [[#E|E]] [[#F|F]] [[#G|G]] [[#H|H]] [[#I|I]] [[#J|J]] [[#K|K]] [[#L|L]] [[#M|M]] [[#N|N]] [[#O|O]] [[#P|P]] [[#Q|Q]] [[#R|R]] [[#S|S]] [[#T|T]] [[#U|U]] [[#V|V]] [[#W|W]] [[#X|X]] [[#Y|Y]] [[#Z|Z]] [[#Å|Å]] [[#Ä|Ä]] [[#Ö|Ö]] 1360 5612 2005-05-21T22:11:13Z Hupu23ditor 46 [[#0-9|0-9]] [[#A|A]] [[#B|B]] [[#C|C]] [[#D|D]] [[#E|E]] [[#F|F]] [[#G|G]] [[#H|H]] [[#I|I]] [[#J|J]] [[#K|K]] [[#L|L]] [[#M|M]] [[#N|N]] [[#O|O]] [[#P|P]] [[#Q|Q]] [[#R|R]] [[#S|S]] [[#T|T]] [[#U|U]] [[#V|V]] [[#W|W]] [[#X|X]] [[#Y|Y]] [[#Z|Z]] [[#Å|Å]] [[#Ä|Ä]] [[#Ö|Ö]] 1361 13027 2006-05-31T07:25:43Z Kompak 114 rv <div class="boilerplate metadata" id="attention" style="background-color: #fee; margin: 0 2.5%; padding: 0 10px 5px 10px; border: 1px solid #aaa;"> '''Käytät yleistä välityspalvelinta tai yhteiskäyttökonetta ({{{1}}}), joka on estetty toistuvan häiriköinnin vuoksi.'''<br> Todennäköisesti joku organisaatiosi jäsen tai Internet-palveluntarjoajasi asiakas on häiriköinyt Wikikirjastossa käyttäen samaa välityspalvelinta tai konetta kuin sinä. Jos haluat muokata, poista välityspalvelin käytöstä tai ota yhteys järjestelmänvalvojaasi. Voit myös keskustella estosta ylläpitäjän kanssa. </div> 1362 13026 2006-05-31T07:25:27Z Kompak 114 rv <div class="boilerplate metadata" id="attention" style="background-color: #fee; margin: 0 2.5%; padding: 0 10px 5px 10px; border: 1px solid #aaa;"> [[Kuva:Keeptidy ask.png|left|92px|]] '''Tämän sivun poistamista on ehdotettu, ja äänestys on käynnissä.'''<br /> Voit lukea perustelut ja äänestää '''[[Wikikirjasto:Poistettavat sivut/{{PAGENAME}}|tämän kirjan äänestyssivulla]]'''. Älä poista tätä huomautusta ennen kuin äänestys on päättynyt. Voit kuitenkin parannella tätä sivua äänestyksen aikanakin.</div> [[Luokka:Poistettavat]] 1363 13747 2006-06-10T08:34:09Z 84.189.215.247 <br style="clear:both" /> {| align="CENTER" style="width:80%; background-color:#F1F1DE; border:1px solid #CC9; padding:5px;" | [[Image:PD-icon.svg|64px]] | <center>Tämän kuvan tekijänoikeuksien haltija on luopunut tekijänoikeuksistaan. Tämä pätee maailmanlaajuisesti.</center> |} [[Luokka:Public domain -kuvat|{{PAGENAME}}]] 1364 13746 2006-06-10T08:29:53Z 84.189.215.247 <br style="clear:both" /> {| align="CENTER" style="width:80%; background-color:#F1F1DE; border:1px solid #CC9; padding:5px;" | [[Image:PD-icon.svg|64px]] | <center>Tämä kuva ei ole valokuva eikä ylitä teoskynnystä, joten sillä ei ole tekijänoikeuden suojaa. </center> |} [[Luokka:Public domain -kuvat|{{PAGENAME}}]] 1365 5617 2005-05-22T15:12:08Z Hupu23ditor 46 '''Mallineen käyttöohjeet:''' *Lisää <nowiki>{{tehtäväluettelo}}</nowiki> keskustelusivun alkuun. *Valitse näin luodun luettelon ''muokkaa''-linkki ja kirjoita tehtävälista. 1366 7788 2005-12-04T19:35:02Z Hartz 58 *Minut löytää: [[w:Käyttäjä:Hartz|Wikipediasta]], [[wikt:Käyttäjä:Hartz|Wikisanakirjasta]] ja [[q:Käyttäjä:Hartz|Wikisitaateista]] * Noin 1200 muokkausta täällä. <br /> {{Sisarprojektit}} 1367 5619 2005-05-23T10:46:47Z Hartz 58 {{käyttäjätunnus}} -- [[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 23. toukokuuta 2005 kello 10:46:47 (UTC) 1368 5620 2005-05-24T13:15:41Z Hartz 58 * Sisäkasvatus ** Ravinteet (uudistusta) ** hajunpoisto (aktiivihiilisuodattimet yms.) ** vesiviljely (hydrotyypit, esim. GanjaBaban aloittaman aiheen pohjalta?) ** pistokkaiden otto: ohjeet juurrutukseen kivivillassa ja muissa väliaineissa ** SOG * Ulkoviljely * Hampun hyöty- ja viihdekäyttö * Liitteet ** Laskutoimituksia ** Hamppusanasto * Jos jäät kiinni * aikanaan oppaan kaikista hajallaan sijaitsevista rakennusohjeista voisi kerätä yhden listan tsi-miehille * '''Oikeinkirjoitus sekä neutraali näkökulma''' (jos vain jaksat) * '''Kuvia''' (pistokkaista, trikomeista, valaisimien osista, tuholaisista ym. ym.) 1369 5621 2005-05-24T13:46:30Z Hartz 58 Muokattu kuvasta [http://en.wikipedia.org/wiki/Image:Adjustable_wrench.jpg]. PD, kuten ennen muokkaamistakin. {{PD/Luopunut}} 1370 11722 2006-05-22T17:24:51Z Dilaudid 290 kuukaudet vuodenajaksi <div class="noprint" style="clear: right; border: solid #ABB6BA 1px; margin: 0 0 1em 1em; font-size: 80%; background: #E7E7E7; width: 200px; padding: 4px; spacing: 0px; text-align: left; float: right; font-family: Verdana,Arial,Helvetica;"> <div style="margin-left: 25px;">Tämä kirja on kesän 2006 yhteistyökirja, eli siitä vain muokkaamaan!</div> <div style="float: left;">[[Kuva:Jakoavain.jpg|200px]]</div> </div> 1371 13227 2006-06-03T05:54:50Z Jääpingviini 315 __NOTOC__ __NOEDITSECTION__ <div style="color: #000000; font-size: 13px; font-family: Verdana,Arial,Helvetica;"> <div style="padding: 5px; border: 1.2px solid #FF8A00; background-color: #ffd; margin-left: 0px;-moz-border-radius: 1em;border-radius: 1em;"> <br> <br> <center> '''''<font size="+1" color="orange">Kodin ruukkukasvit</font>''''' [[Image:Clivia miniata1.jpg|200px|500px|center]] [[Kuva:Monstera deliciosa3.jpg|500px|center]] '''[[Kodin ruukkukasvit/Johdanto|Johdanto>>]]''' <center> </div> </div> [[Luokka:Kodin ruukkukasvit]] 1372 12543 2006-05-27T09:35:23Z TeemuN 155 [[Luokka:Kodin ruukkukasvit]] __NOTOC__ __NOEDITSECTION__ {{Kodin ruukkukasvit}} {{ Kuukauden kasvi | Kuva = Kuva:Monstera deliciosa3.jpg | Teksti = '''Peikonlehti''' (''Monstera'' spp.) on köynnöstävä, suurilehtinen kasvi, jota yleisesti kasvatetaan huonekasvina. Peikonlehti on helppo tunnistaa suurista, liuskoittuineista ja reikäisistä lehdistään. Peikonlehti on kotoisin Keski- ja Etelä-Amerikasta. Luonnonvaraisena se voi kasvaa kymmenien metrien mittaiseksi, huonekasvina parin &ndash; kolmen metrin pituiseksi. | Lue lisää = Kodin ruukkukasvit:Kasvit/Viherkasvit#Peikonlehti | }} ==Alkusanat== Tämän hankkeen tarkoitus on koota vapaan sisällön kodin viherkasvikirja. Kirjakaupoissa vastaavat maksavat maltaita hienoine kuvineen. Jos meistä vain löytyy yritystä, voimme luoda vastaavan yhdessä - ilmaiseksi - kaikkien vapaasti käytettäväksi. Wikimedia Commonsin mahtavat, korkearesoluutioiset kuvat ja kymmenisen kiinnostunutta ihmistä voivat tehdä tästä totta - oletko '''sinä''' yksi heistä? Osallistuaksesi sinun ei tarvitse tietää tietotekniikasta mitään, sinun ei tarvitse ottaa kuvia, mutta sisältöä tulisi luoda. Kirjoita tekstiä vaikka jukkapalmusta (katso ettei ole jo kirjoitettu) ja oikolue nopeasti. Lisää tekstisi aakkosten mukaan listaan. Lopusta huolehtivat varmasti muut kirjoittajat; tekstin viereen ilmestyy kuva ja mahdollisesti kuvan ylle commons-linkki. Muut saattavat muokata kirjoitustasi, ja juuri se on Wikikirjaston idea. Se on ainoa tapa kirjan kehittymiseen. Ole rohkea! Huomaa kuitenkin, että tämä kirja on Suomessa yleisille huonekasveille, ei koivuille ja omenapuille! Jos kiinnostuneita löytyy tällaiseenkin hankkeeseen, niin hienoa! Jos haluat tuoda jotain '''tähän''' hankkeeseen liittyvää esille, niin kerro ne keskustelusivuilla, jotka löytyvät sivun ylälaidoista. Pyrimme osaltamme hälventämään ennakkoluuloja kasvin hankinnasta ja sen ylläpidosta. Osaltaan kerromme hyvinkin tarkasti kasvin tarpeista. Toivomme kuitenkin ettet pelästy vaan ryhdyt rohkeasti toimeen. Kannustamme jokaista hankkimaan kotiinsa kukan tai viherkasvin. Osa kasveista on helppohoitoisempia kuin toiset. Voit aloittaa vähän huoltoa tarvitsevista kasveista ja innostuksen lähdettyä liikkeelle voit ottaa jatkaa eteen päin... {{Kodin ruukkukasvit}} [[Luokka:Kodin ruukkukasvit]] 1373 12547 2006-05-27T09:35:29Z TeemuN 155 [[Luokka:Kodin ruukkukasvit]] {{Kodin ruukkukasvit}} <!--Kirjoita kasveista oikeaan luokkaan; jos et tiedä mihin kasvi kuuluu, laita tekstisi tälle sivulle (siis älä luokittele, jos et tiedä). Kun olet kirjoittanut oikealle sivulle aakkosen mukaan, niin laita linkki tältä sivulle kyseiseen kasviin, aakkosjärjestyksessä.--> ==[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit|Viherkasvit]]== :[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Anopinkieli|Anopinkieli]] :[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Arabiankahvi|Arabiankahvi]] :[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Hienohelma|Hienohelma]] :[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Huonevehka|Huonevehka]] :[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Ihmepensas|Ihmepensas]] :[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Joulutähti|Joulutähti]] :[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Jukkapalmu|Jukkapalmu]] :[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Juorut|Juorut]] :[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Kirjovehka|Kirjovehka]] :[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Kultaköynnös|Kultaköynnös]] :[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Kääpiöbanaani|Kääpiöbanaani]] :[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Malakanlaikkuvehka|Malakanlaikkuvehka]] :[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Muratti|Muratti]] :[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Nukkumatti|Nukkumatti]] :[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Peikonlehti|Peikonlehti]] :[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Pullojukka|Pullojukka]] :[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Rönsylilja|Rönsylilja]] :[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Sädekaisla|Sädekaisla]] :[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Unelma|Unelma]] :[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Viherkasvit#Verililjapuu|Verililjapuu]] ==[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kukkivat ruukkukasvit|Kukkivat ruukkukasvit]]== :[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kukkivat ruukkukasvit#Apostolinmiekka|Apostolinmiekka]] :[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kukkivat ruukkukasvit#Flamingokukka|Flamingokukka]] :[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kukkivat ruukkukasvit#Kiinanruusu|Kiinanruusu]] :[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kukkivat ruukkukasvit#Kliivia|Kliivia]] :[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kukkivat ruukkukasvit#Krysanteemi|Krysanteemi]] :[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kukkivat ruukkukasvit#Paavalinkukka|Paavalinkukka]] :[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kukkivat ruukkukasvit#Pelargoni|Pelargoni]] :[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kukkivat ruukkukasvit#Ritarinkukka|Ritarinkukka]] :[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kukkivat ruukkukasvit#Ruukkuatsalea|Ruukuatsalea]] :[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kukkivat ruukkukasvit#Soihtuköynnös|Soihtuköynnös]] :[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kukkivat ruukkukasvit#Syklaami|Syklaami]] :[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kukkivat ruukkukasvit#Verenpisara|Verenpisara]] :[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kukkivat ruukkukasvit#Viirivehka|Viirivehka]] ==[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kaktukset ja mehikasvit|Kaktukset ja mehikasvit]]== :[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kaktukset ja mehikasvit#Rahapuu|Rahapuu]] :[[Kodin ruukkukasvit/Kasvit/Kaktukset ja mehikasvit#Joulukaktus|Joulukaktus]] <!--Kiitos!--> {{Kodin ruukkukasvit}} [[Luokka:Kodin ruukkukasvit]] 1374 12156 2006-05-26T07:29:41Z Samulili 276 w-fix {|align=center style="background-color: #f2fff2; border: 1px solid #bfffbf;" !colspan=8 style="background-color: #bfffbf; text-align: center;"| <b><font size="2" color="green"> '''Kodin ruukkukasvien kappaleet'''</font></b> |- |style="border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;"| [[Kodin ruukkukasvit|Etusivu]] [[Kuva:100%.png]] |style="border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;"| [[Kodin ruukkukasvit/Johdanto|Johdanto]] [[Kuva:100%.png]] |style="border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;"| [[Kodin ruukkukasvit/Yleistä|Yleistä]] [[Kuva:50%.png]] |style="border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;"| [[Kodin ruukkukasvit/Hoito-ohjeita|Hoito-ohjeita]] [[Kuva:50%.png]] |style="border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;"| [[Kodin ruukkukasvit/Kasvit|Kasvit]] [[Kuva:50%.png]] |style="padding: 0px 3px;"| [[Kodin ruukkukasvit/Linkit|Linkit]] [[Kuva:25%.png]] |} 1375 12546 2006-05-27T09:35:29Z TeemuN 155 [[Luokka:Kodin ruukkukasvit]] {{Kodin ruukkukasvit}} == Yleisiä hoito-ohjeita == Sijoita kukat kotona valoisaan paikkaan, mutta ei suoraan auringon paisteesee eikä vetoisaan paikkaan. Kukan nuppujen avautumista auttaa kuitenkin muutaman tunnin päivittäinen auringonpaiste. Kukat tulisi kastella aina, kun mullan pinta on kuiva. Kaktuksia ja muita niiden sukuisia kasveja ei pidä kastella yhtä usein. Nyrkkisääntö on, että pari kertaa viikossa riittää, mikäli kastelu on kunnollinen. Kukat tulisi lannoittaa keväällä. Nuppu- ja kukinta-aikana kasveja tulisi lannoittaa useammin, noin kerran viikossa. ==Multa== Multa takaa kasville alkuvaiheen ravinteet, joten multaa ei tarvitse lannoittaa ensimmäiseen kuukauteen tai kahteen. Multa myös imee suuren osan kasteluvedestä itseensä. Tämän takia kasvualusta pysyy kosteana ja juuria ei saa tukehdutettua aivan helposti. Multa toimii myös puskurina pH:n nousuille ja laskuille, joten ravinteidensaanti pysyy tasaisena. Mullan rakenne ja ominaisuudet vaikuttavat siihen, kuinka kasvin juuret kasvavat ja imevät ravinteita ja vettä. Vääränlainen multa voi pilata kasvin, vaikka muut osa-alueet olisivatkin optimaaliset. Onneksi useimmat kasvit ovat varsin sopeutuvaisia, joten kovin helposti ei vääränlaista maata saa kasvilleen tarjoiltua. Mullan tulisi olla rakenteeltaan mahdollisimman muhevaa ja ilmavaa. Tälläisessä maassa kasvin juuret kasvavat nopeasti, ja siten pääsevät levittäytymään koko kasvatusastiaan nopeasti. Koko kasvatusastian leveydelle kasvaneet juuret saavat tietysti parhaan hyödyn tilastaan. Hyvä maa imee vettä sitä mukaa kun sitä kaadetaan, turhia lammikoita ei pitäisi syntyä. Markettimullat soveltuvat kasvualustaksi. Multiin lisätään lähes aina ravinteita ja pH-arvot voivat poiketa suuresti toisistaan. Multaseoksen pH- ja ravinnearvot löytyvät paketin kyljestä, pH:n tulisi olla välillä 6.0 - 7.0. Mullan ravinnearvoja ei tarvitse erityisemmin miettiä, kunhan seos sisältää pääravinteinaan typpeä (N), fosforia (P) ja kaliumia (K). Kaktusmulta on kuivan alueen kasveille sellaisenaan hyvää, sillä siinä oleva hiekka tuo ilmavuutta. Kaktusmultaan istutettu kasvi tarvitsee useammin kastelua ja lannoitusta. Oman - tai vaikka naapurinkin - kompostin multa kelpaa siinä missä mikä tahansa muukin multa. Tosin kompostimullasta kannattaa mitata sekoittamisen jälkeen pH, jotta voidaan olla varmoja sen sopivuudesta. On hyvä myös tietää, mitä kompostissa on muhinut - on ikävää, jos kasviin siirtyy vaikkapa myrkyllisiä raskasmetalleja. Mullan rakennetta voi säädellä siten, että sekaan lisätään ilmavuutta ja kosteutta sitovia väliaineita. Väliaineista mm. kevytsoraa ja perliittiä tulee lisätä multaan noin 25%, jotta kasvualustasta saadaan mukavan ilmava. Jos multaan lisää esim. perliittiä sekä vermikuliittia, saadaan kasvualustasta sekä ilmava, että hyvin kosteutta sitova. Kasvatusastia on myös hyvä salaojittaa, parhaiten tämä onnistuu kevytsoralla. Kevytsoraa lisätään tällöin 2-3 sentin kerros astian pohjalle. Multa voidaan myös päällystää parin sentin kevytsorakerroksella, tällöin alla olevan mullan kosteus pysyy tasaisena. ===Maaperän kemia ja pH-arvo=== Väliaineiden lisäämisen jälkeen on multaseoksen pH syytä mitata esim. lakmuspaperilla. Multa kastellaan, sen annetaan seisoa noin tunnin ajan, kastellaan uudestaan kevyesti ja paperiliuska laitetaan syvälle multaan. Arvon tulisi olla välillä 6.0 - 7.0, muussa tapauksessa ravinteiden imeytyminen häiriintyy ja kasvissa alkaa pian ilmetä puutostiloja. Eloperäinen kasvualusta, jota multa edustaa, sisältää valtavasti pieneliöitä. Litrassa multaa on noin miljardi erilaista ja erikokoista pieneliötä, joista kaikkien toimintaa ja merkitystä ei edes tunneta. Tämän vuoksi multaa sanotaan eloperäiseksi, eli se on hyvin eläväistä. Pieneliöistä on suuresti hyötyä, mutta ne voivat kuolla liian happamassa tai emäksisessä maassa. Liian hapanta (pH < 6) maata voi neutraloida dolomiittikalkilla. Dolomiittikalkin pH-arvo on 7 eli neutraali, mistä johtuen se on idioottivarma maaperän neutraloija: se ei nosta maaperän pH-arvoa yli seitsemän, vaikka sitä lisättäisiin kuinka paljon. Liika kalkitus voi kuitenkin haitata ravinteiden imeytymistä maaperästä, joten sitä ei kannata lisätä enempää kuin on tarpeen. Dolomiittikalkki on edullisinta ostaa 40 kilon säkeissä puutarhatarvikeliikkeistä. Kalkin on oltava hienojakoista/helposti liukenevaa, jotta se vaikuttaa heti. Dolomiittikalkkia voi liuottaa vedessä välillä sekoitellen ja kastella sitten tällä kalkkimössöllä maaperän ja sekoittaa huolella. Nykyään kasvatustarvikeliikkeissä myydään myös emäksistä ja puskuroitua pH-Up -liuosta. Liian emäksistä (ph > 7) maata voi neutraloida kasteluveteen sekoitetuilla happamilla aineilla, kuten typpi- ja fosforihapoilla. Näitä happoja myydään myös kasvatustarvikeliikkeissä puskuroituna, Ph-Down -nimisenä tuotteena. Myös etikkaa voi käyttää pH:n alentamiseen. Happamien ja emäksisten aineiden kanssa tulee olla varovainen, sillä ne ovat vahvoja ja muuttavat pH:ta hyvin herkästi suuntaan tai toiseen. Muutosten jälkeen pH tulisi mitata pariinkin otteeseen, jotta nähdään, pysyykö mullan happamuusarvo vakaana. ===Väliaineet=== Mullan tulee olla hyvin vettä läpäisevää, kuohkeaa ja hengittävää. Multaan voi myös lisätä tavallista soraa tai hiekkaa, mutta ne lisäävät turhaan kasvatusastian painoa ja hankaloittavat täten astian liikuttamista. Väliaineissa on runsaasti valinnanvaraa. Väliaineet jaetaan kahteen pääluokkaan: aktiivisiin ja inaktiivisiin, eli inertteihin. Aktiivisia ovat esimerkiksi kaikki turpeet, sillä ne pystyvät pidättämään ravinteita. Inaktiiviseen luokkaan kuuluvat esimerkiksi ravinteita pidättämätön perliitti. [[Kuva:Kevytsora.jpg|right]] '''Kevytsora''' (aka Leca-sora) on poltettua savea ja raekooltaan väliltä 4-16 mm. Kevytsora on erinomainen mullan kuohkeuttaja, sillä sen epätasainen pinta sitoo vettä sekä ilmaa. Kevytsoran pH on neutraali tai lievästi hapan, eikä rakeet sisällä lainkaan ravinteita. Multaan kevytsoraa tulee sekoittaa noin 25 %, mieluiten eri raekokoja - näin mullasta saadaan entistä kuohkeampi. Kevytsoralla voidaan myös salaojittaa kasvatusastia, ja mullan pinnalla kevytsorakerros tasaa mullan kosteuden. Kevytsora on niin puhdasta ja hygienistä, että bakteereilla, sienillä tai muilla tuholaisilla ei ole siinä juuri minkäänlaisia elinmahdollisuuksia. Kevytsora on edullisinta rakennustarvikeliikkeissä; 50 litran säkki maksaa vain muutaman euron. Kevytsora on syytä pestä huolellisesti ennen käyttöönottoa, sillä rakeiden pinta on usein pölyinen. '''Turve''' on soista nostettua orgaanista ainesta, joka sopii erinomaisesti multakasvatukseen. Turpeen lisäksi multaan on hyvä sekoittaa esimerkiksi kevytsoraa. Turpeen pH on väliltä 3.5 - 4.5, joten sen matala pH auttaa pitämään mullan happamana. Turve sitoo hyvin vettä ja ravinteita, joten ylikastelua on varottava. Turve on säkissään kuivaa ja tiivistä. Säkistä turve nostetaan vesiastiaan, siellä se hitaasti pehmenee käyttökelpoiseksi. '''Perliitti''' on vulkaanista kiveä, joka on kivivillan tavoin inaktiivinen kasvualusta - se ei siis pidätä ravinteita. Perliitti on kevyttä ja ulkonäoltään valkoista, raekoko on yleensä väliltä 1-5 mm. Perliitti on pH-arvoltaan neutraalia, sekä puhdasta taudeista, tuholaisista ja rikkakasveista. Perliitti lisää maan huokoisuutta ja ilmavuutta, mutta sillä on huono vedenpidätyskyky. Perliitistä lähtee terveydelle vaarallista pölyä, joten ennen käyttöönottoa se täytyy kastella. Perliittiä myyvät hyvinvarustetut puutarhatarvikeliikkeet. '''Vermikuliitti''' on pH-arvoltaan lähes neutraalia kuitua, joka sisältää jonkin verran ravinteita. Se on erittäin imukykyistä ja voi pitää sisällään jopa 3-4 kertaa oman painonsa vettä ja ravinteita. Tästä syystä sitä ei tulisi puristaa tiiviiksi istutuksen yhteydessä. Vermikuliitti parantaa maaperän vedensitomisominaisuuksia ja rakennetta. Vermikuliitista lähtee karsinogeenista ''asbestia'', joten se täytyy kastella ennen käyttöönottoa. Vermikuliitti on ominaisuuksiltaan perliitin vastakohta. ==Vesi== Jokainen elävä kasvi sisältää vähintään 80 % vettä. Vesi kuljettaa ravinteita juurien kautta kasvin varteen, josta se kulkeutuu oksien kautta lehtiin. ===Kastelu=== Kasteluveden tulisi olla happipitoista ja haaleaa. Helpoin tapa on seisottaa vettä yön yli tai vähintään muutaman tunnin ajan ennen kastelua. Nopea tapa lisätä veden happipitoisuutta on laittaa veteen hieman vetyperoksidia, joka hajoaa tällöin välittömästi vedeksi ja hapeksi. Kasteluveden määrään vaikuttavat kasvatustilan lämpötila, ruukkujen ja kasvien koko. Myös huoneilman kosteus ja maaperän koostumus vaikuttavat vedentarpeeseen. Yleensä kastelussa on kuitenkin kyse terveestä järjestä. Kunhan ei hukuta kasveja jatkuvalla kastelulla ja antaa mullan kuivua muutaman senttimetrin syvyyteen kasteluiden välillä, ongelmia ei pitäisi syntyä. Taimien ollassa vielä pieniä, tulee vettä lisätä hillitysti, etteivät pienokaiset pääse hukkumaan. Varsinkin suurissa astioissa pienet kasvit hukkuvat helposti. Kasvun edistyessä vedentarve kasvaa huomattavasti. Tässä vaiheessa kannattaakin kastella kerralla kunnolla ja sen jälkeen odottaa mullan kuivuvan muutaman senttimetrin syvyyteen. Nyrkkisääntönä voidaankin pitää sitä, ettei kasveja saisi kastella kuin enintään joka toinen päivä. Tämä ehkäisee homeiden ja sienien leviämistä. Tämä on erityisen tärkeää kukkimisen aikana, jolloin kasvit ovat herkimmillään mätänemiselle ja homeelle. Jos kasveja täytyy kastella päivittäin, ovat ruukut selvästi liian pieniä. Hyvä tapa määritellä tarvittavan veden määrä on ns. "ruukunnostotekniikka". Ensimmäisellä kerralla kasteltaessa annetaan veden tulla läpi pohjassa olevista rei'istä. Tämän jälkeen nostetaan ruukkua ja tunnustellaan painoa. Mullan kuivuessa paino vähenee, joten nostaessa ruukkua uudelleen voi puutarhuri selvästi tuntea, kuinka paljon vettä on kulunut. Kosteusmittarit ovat myös varteenotettava vaihtoehto, mutta edellä mainittu nostotekniikka on varmatoimisin ja täysin ilmainen. ===Sumuttelu=== Sumuttelu lisää kasveille tärkeää ilmankosteutta. Myös osa lehdille kertyneestä tomusta ja liasta huuhtoutuu pois. Kasvit hyötyvät ilmankosteudesta suuresti, sillä tällöin lehdet eivät haihduta vettä yhtä tehokkaasti kuin kuivassa ilmastossa. Osaltaan ilmankosteuden vuoksi lehdet kasvavat leveiksi, eli pinta-alaa energiantuontoon on enemmän. Sumutusveden tulisi aina olla happipitoista sekä huoneenlämpöistä. Helpoin tapa on seisottaa vettä yön yli, tai vähintään muutaman tunnin ajan ennen sumutusta. Käsin ravistelu, ilmapumpulla kuplitus ja vetyperoksidi käyvät happipitoisuuden nostamiseen. Vetyperoksidia lisätään hieman veteen, ja tällöin se hajoaa välittömästi vedeksi ja hapeksi. Sumutusvedeksi erinomainen vaihtoehto on puhdas lähdevesi ilman ravinteita. Sumutinpulloon kannattaa panostaa, sillä usein muutaman lisäeuron satsauksella saa paljon hienojakoisemmalla suuttimella varustetun pullon. Käytä aina kaikkein hienojakoisinta suutinta, näin ei muodostu suuria pisaroita ja ilmaan jää enemmän kosteutta. Jos vesi jää lehdille ja lehtihankoihin yöksi, sienten itiöt, joita on aina ympäristössä suurin määrin, alkavat itää. Seurauksena voi olla lehtivaurioita. Sumuttelulla voidaan torjua kehrääjäpunkkien ilmestymistä, silloin ilmankosteuden tulisi olla yli 50 %. ==Ravinteet== Pääravinteisiin kuuluvat typpi (N), fosfori (P) ja kalium (K). Typellä on kaikkein vahvin vaikutus kasvin kasvuun. Se on kasveille "perusruokaa", jonka avulla kasvaa vahva ja elinvoimainen kasvi. Kaikki tavalliset lannoitteet sisältävät kohtuullisesti typpeä ja niitä voi käyttää kasvuvaiheessa. Typen saantia ei pitäisi koskaan estää täysin tai kasvin kasvaminen tyrehtyy. Fosfori on kasville tärkeä aine muodostettaessa uutta solukkoa sekä yhteyttämisen kannalta. Fosforia tarvitaan erityisesti heti itämisen jälkeen ja kukkimisvaiheessa. Vastustuskyky taudeille ja tukeva varsi ovat kaliumin ansiota. Kalium vaikuttaa myös muiden ravinteiden imeytymiseen. Kaliumintarve on suurimmillaan nuorilla kasveilla, mutta sitä tarvitaan myös terveiden kukintojen muodostamiseen. Tyypilliset lisä- tai sivuravinteet ovat kalsium (Ca), rikki (S) ja magnesium (Mg). Näistä ongelmaksi saattaa muodostua lähinnä magnesium, jota saattaa joutua lisäämään erikseen puutoksen iskiessä. Sopiva magnesiumin lähde on magnesiumsulfaatti, jota saa apteekeista. Kasvit tarvitsevat myös joukon hivenaineita. Näistä ei tule tyypillisesti koskaan pulaa, sillä useimmat lannoitteet ja multaseokset sisältävät näitä luonnostaan riittävästi. ===Lannoitteet=== Myytävissä lannoitteissa on mainittu NPK-arvo, joka kertoo, missä suhteessa kyseinen lannoite sisältää pääravinteita. Kasvien ravinteidentarve vaihtelee suuresti kasvuvaiheiden mukaan. Kasvulliseen vaiheeseen soveltuvat useimmat runsastyppiset huonekasveille tarkoitetut valmisteet (esim. Substral). Kukkimisvaiheessa kasvit tarvitsevat vähemmän typpeä, jota tavalliset lannoitteet (ml. Substral) sisältävät tällöin liikaa. Tämän vuoksi on syytä käyttää pelkästään kukkimisvaiheeseen tarkoitettua lannoitetta. Välttävästi kukkimisvaiheeseen soveltuu Biolanin Ruukunvoima, mutta se ei sisällä lainkaan fosforia. Tästä johtuen kukintojen koko kärsii huomattavasti. Myös puutostilojen esiintyminen voi olla huomattavasti yleisempää. Ravinteiden lisäksi voidaan käyttää myös merileväuutetta. Merileväuute kiihdyttää maaperässä olevien hyödyllisten mikro-organismien toimintaa, sitä kautta tehostaen ja tasapainottaen kasvien ravinteidenottoa. Merileväuute on normaalin lannoituksen lisänä annettava kasvinhoitoaine, se ei korvaa varsinaista lannoitusta. ===Lannoitus=== Lannoittaessa on parempi lannoittaa vähän ja useammin kuin harvoin suurilla annoksilla. Kasvun alkuvaiheissa hyvä multa tarjoaa tarvittavat ravinteet ainakin kuukaudeksi. Ravinteita lisättäessä kannattaa noudattaa paketin kyljessä olevia ohjeita, sillä ylilannoitus voi tappaa koko kasvin yhdessä yössä. Suurin osa lannoitteista ovat hyvinkin happamia, joten ne helposti laskevat lannoiteveden pH:ta useammankin pykälän. Lannoiteveden pH olisi hyvä mitata ja säätää kohdalleen. Pääsääntöisesti kaikki veden pH-arvot väliltä 6.0 - 6.5 ovat aivan sopivia. ====Lehtiruokinta==== Kaikki kasvit kykenevät imemään ravinteita lehtiensä kautta. Varsinkin lehtien alapinnat imevät tehokkaasti kosteutta ja ravinteita. Tätä voi hyödyntää sumuttelemalla lehtiä miedolla ravinnelioksella (1/10 - 1/4 tavallisesta vahvuudesta). Lehtiruokinnasta on hyötyä erityisesti silloin, kun kasvi ei pysty käyttämään hyödyksi kasvualustan ravinteita, esimerkiksi väärän pH:n tai liiallisen suolojen määrän takia. Lehtiruokintaa käytettäessä on hyvä välillä käyttää vain pelkkää vettä. Yhtäaikainen lannoittaminen lehtiruokinnalla ja kastelulla ei ole suositeltavaa ylilannoitusriskin vuoksi. Kukkiessa lehtiruokinta voi taas edistää homeiden kehitystä, joten sitä on syytä välttää. Käytä sumutinpulloa, joka pystyy tuottamaan mahdollisimman hienojakoista sumua. Sumuta kasvit päältä ja nosta käsillä oksia, että saat kasteltua myös lehtien alapinnat. ===Ravinneongelmat=== Aloita kohdasta 1. Kun uskot löytäneesi ongelman, lue Ravinteet-osiosta lisää aiheesta. Diagnosoi huolellisesti ennen suurten muutosten tekemistä. #Jos ongelma koskee vain kasvin ala- tai keskiosaa: kohta 2. &hArr; Jos ongelma koskee vain kasvin yläosaa tai kasvukärkiä: kohta 10. &hArr; Jos ongelma näyttää koskevan koko kasvia tasaisesti: kohta 6. #Lehdet ovat tasaisen keltaiset tai vaaleanvihreät, lehdet kuolevat ja putoavat. Kasvu on hidasta. Lehtien reunat eivät ole silminnähden käpristyneet ylös. &raquo; Typen (N) puutos. &hArr; Muu ongelma: kohta 3. #Lehtien reunat ovat kääntyneet ylöspäin ja kärjet ovat mahdollisesti vääntyneet. Lehdet kellertävät (ja mahdollisesti muuttuvat ruskeiksi), mutta suonet säilyvät melko vihreinä. &raquo; Magnesiumin (Mg) puutos. &hArr; Muu tapaus: kohta 4. #Lehdet muuttuvat ruskeiksi tai keltaisiksi. Keltaisia, ruskeita tai kuolleita laikkuja etenkin lehden mahdollisesti käpertyneiden reunojen tuntumassa. Kasvi voi olla liian pitkä. &raquo; Kaliumin (K) puutos. &hArr; Muu ongelma: jatka lukemista. #Lehdet ovat tummanvihreät tai punaiset/violetit. Varsissa ja ruodeissa voi olla violettia tai punaista. Lehdet saattavat kellastua tai käpristyä alas. Lehdet putoilevat helposti. Kasvu saattaa olla hidasta ja lehdet pieniä. &raquo; Fosforin (P) puutos. &hArr; Muu ongelma: kohta 6. #Lehtien kärjet ovat keltaiset, ruskeat tai kuolleet. Kasvi vaikuttaa muuten terveeltä ja vihreältä. Varret saattavat olla pehmeät. &raquo; Ylilannoitus (erityisesti typpi (N)), ylikastelu, vahingoittuneet juuret tai riittämätön mullan ilmavuus (käytä enemmän hiekkaa tai perliittiä). Toisinaan syynä liian vähäinen typpi (N), fosfori (P) tai kalium (K). &hArr; Muu ongelma: kohta 7. #Lehdet ovat käpristyneet alaspäin kuten pässin sarvet, ja ne ovat tummanvihreät, harmaat, ruskeat tai kullanväriset. &raquo; Ylilannoitus (liikaa typpeä (N)). &hArr; Muu ongelma: kohta 8. #Kasvi on kuihtunut, vaikka multa on kosteaa. &raquo; Ylilannoitus, läpimärkä multa, vahingoittuneet juuret, tauti; kuparin puutos (hyvin epätodennäköistä). &hArr; Muu ongelma: kohta 9. #Kasvit eivät kuki, vaikka ne saavat 12 tuntia pimeyttä yli kahden viikon ajan. &raquo; Pimeäjakso ei ole täydellisen pimeä. Liikaa typpeä (N). Liikaa karsimista tai pistokkaiden ottoa. &hArr; Muu ongelma: kohta 10. #Lehdet ovat keltaiset tai valkoiset, mutta suonet ovat enimmäkseen vihreät. &raquo; Raudan (Fe) puutos. &hArr; Muu ongelma: kohta 11. #Lehdet ovat tyvestä alkaen vaaleanvihreät tai keltaiset, kun taas lehtien reunat säilyvät vihreinä. Suonien välissä saattaa olla kuolleita laikkuja. Lehdet eivät ole vääntyneet. &raquo; Mangaanin (Mn) puutos. &hArr; Muu ongelma: kohta 12. #Lehdet ovat vääntyneet, mutta muuten varsin samanlaiset kuin kohdassa 11. &raquo; Sinkin (Zn) puutos. &hArr; Muu ongelma: kohta 13. #Lehdet vääntyvät, minkä jälkeen ne muuttuvat ruskeiksi tai kuolevat. &raquo; Lamppu on liian lähellä kasvia. Harvoin kyseessä on kalsiumin (Ca) tai boorin (B) puutos. &hArr; Muussa tapauksessa kyseessä on ehkä vain heikko yksilö. ====Ravinteet==== '''Typpi''' - kasvit tarvitsevat kasvuvaiheessa runsaasti typpeä, mutta sitä on helppo yliannostella. Lorautitko liikaa? Huuhtele multa pelkällä vedellä. Liukoinen typpi (erityisesti nitraatti) imeytyy juuriin nopeimmin, kun taas liukenemattoman typen (kuten urean) on ensin tultava mullassa olevien mikrobien hajottamaksi, jotta juuret voisivat hyödyntää sen. Vältä ammoniumnitraatin liiallista käyttöä, koska se voi häiritä muiden ravinteiden toimintaa. Liiallinen typpi viivästyttää kukinnan alkamista. '''Kalium''' - liika natrium (Na) voi syrjäyttää kaliumin aiheuttaen näin kaliumin puutoksen. Korkea suolapitoisuus voi johtua leivinjauheesta (natriumbikarbonaatilla tehdystä pH:n nostosta), liiasta lannoitteesta tai vettä pehmentävien suodattimien käytöstä (näitä ei tule käyttää). Jos ongelmana on natrium, huuhdo multa. Kaliumin imeytyminen voi estyä liiasta kalsiumista, ammoniumnitraatista tai mahdollisesti kylmästä säästä johtuen. '''Fosfori''' - vähäinen puutos on normaalia kukinnan aikana, mutta liika on tietysti liikaa. Punaiset ruodit ja varret ovat monille lajeille ominaisia, minkä lisäksi kyseessä saattaa olla yhtäaikainen typpi-kalium-magnesiumpuutos, joten punaiset varret eivät ole varma merkki fosforin puutoksesta. Liika fosfori voi aiheuttaa raudan puutoksen. '''Magnesium''' - magnesiumin puutos on melko tavallinen, koska useat kasvit käyttävät sitä paljon ja monissa lannoitteissa ei ole sitä tarpeeksi. Magnesiumin puutoksen voi korjata helposti liuoksella, jossa on teelusikallinen epsomsuoloja 15 litrassa (jauhetaan ja liuotetaan ensin kuumaan veteen) tai lehtiruokinnalla, jolloin liuoksessa on teelusikallinen kahdessa litrassa. Kun teet multaseosta, käytä puoli teelusikallista dolomiittista kalkkikiveä multalitraa kohden saadaksesi tarvittavan magnesiumin. Magnesiumin imeytyminen voi estyä, jos kalsiumia, klooria tai ammoniumnitraattia on liikaa. Älä käytä liikaa magnesiumia, koska se voi estää muiden ravinteiden imeytymisen. '''Rauta''' - kasvit eivät voi käyttää rautaa hyväkseen, jos mullan pH on liian korkea. Jos puutosta ilmenee, laske pH noin 6,5:een ja varmista, ettet käytä liikaa fosforia, joka voi estää raudan imeytymisen. Käytä kelaattiyhdisteistä rautaa imeytyvyyden maksimoimiseksi. Lue lannoitteen tuoteseloste - kelaattiyhdisteinen rauta on voitu ilmaista esim. termillä "rauta EDTA". Raudan liiallinen käyttö ilman riittävää fosforin lisäämistä voi aiheuttaa fosforin puutteen. '''Mangaani''' - mangaanin imeytyminen estyy, jos pH on liian korkea tai rautaa on liikaa. Käytä kelaattiyhdisteistä mangaania. '''Sinkki''' - myös sinkin imeytyminen estyy, jos pH on liian korkea. Sinkin, raudan ja mangaanin puutos esiintyy usein yhtä aikaa, ja aiheuttajana on yleensä liian korkea pH. Älä käytä liikaa hivenaineita. Laske pH:ta, jos se on ongelmana, jolloin kasvi pystyy käyttämään ravinteet. Käytä lehtiruokintaa, jos kasvi näyttää erityisen heikolta. Käytä kelaattiyhdisteistä sinkkiä. '''Varmistu veden laadusta''' - Kalkkeutuneet hanat ja suihkun suuttimet merkitsevät, että käyttövesi on "kovaa", mikä johtuu yleensä liiallisesta mineraalipitoisuudesta. Jos vesijohtoveden liuenneiden hiukkasten pitoisuus on yli 200 ppm (miljoonasosaa), vesi on "kovaa" ja vaatii tämän vuoksi lähempää tarkastelua etenkin jos kasveilla on kroonisia ongelmia. Pyydä vesilaitokselta alueesi vesijohtovettä koskeva analyysi, joka yleensä kattaa pH:n, liuenneiden hiukkasten pitoisuuden ja mineraalitason (myös saasteet, karsinogeenit yms.). Tämä on tavanomainen pyyntö etenkin nykypäivänä, joten se ei herätä erityistä huomiota. == Tuholaiset == Kasvatusharrastuksesi jatkuessa tulet ennemmin tai myöhemmin törmäämään tuhohyönteisiin. Usean kasvin tilassa valloille päässeet tuholaiset pystyvät tekemään kasveista selvää jälkeä. Sisätiloissa tuholaiset löytävät ihanteellisen ympäristön täynnä ruokaa ilman luonnollisia vihollisia. On hyvä tietää, miltä tuholaiset näyttävät, missä kohtaa kasvia ne voivat asustaa ja millaisia ovat tyypilliset oireet. Kaikki oireet eivät kuitenkaan johdu tuholaisista, vaan usein ravinteista. Usein tuholaiset lymyävät lehtien alapinnoilla. Tarkan kuvan tuholaisista ja niiden aikaansaannoksista saadakseeen täytyisi suurennuslasin olla ainakin 8-kertaiseksi suurentava. Tärkeintä on kuitenkin kasvien säännöllinen tarkkailu. Neem-öljy on eräs luonnollinen ja tehokas hyönteismyrkky, jota valmistetaan Neem-puun siemenistä puristamalla. Mäntysuopaliuos on toinen luonnollinen torjunta-aine, joka tehoaa joihinkin tuholaisiin. Kaupassa löytyvistä torjunta-aineista voi käyttää pyretriinipohjaisia torjunta-aineita (pyretriini on nopeasti hajoava luonnon hyönteismyrkky). ====Vihannespunkit==== ''(Tetranychus urticae)'' Vihannespunkki on epäviralliselta nimeltään kehrääjäpunkki, nimi juontuu punkin kehräämästä seitistä. Vihannespunkit ovat useimmiten oranssinsävyisiä alle 0,5 mm pitkiä hämähäkkieläimiä. Näitä ei pitäisi ilmestyä, jos ilmankosteus on yli 50 %. Vihannespunkit on helppo tunnistaa kehruuseiteistä, mutta usein silloin on jo liian myöhäistä. Jos kasvisi lehdet muuttuvat likaisen keltaisiksi ja alkavat vähitellen putoilla, voi kasvissa olla vihannespunkkeja. Vihannespunkkien ehkäisemiseksi kannattaa kasveja tutkia silloin tällöin suurennuslasilla. Niiden aiheuttamat vauriot ilmenevät pieninä, vaaleina pisteinä lehdissä. Näistä pisteistä vihannespunkit ovat alhaalta päin imeneet kasvin nesteitä. Aloita katsomalla lehtien alapintoja, yleensä nämä erittäin pienet hämähäkkieläimet viihtyvät siellä. Munat ovat pyöreitä, ulosteet kuin pieniä pisteitä. Voit myös löytää tyhjiä kuoriutumisnahkoja tai ohuita kehruuseittejä. Jos punkkeja on paljon ja ne ovat ehtineet kutoa seittiä, niistä voi olla hyvin vaikeaa päästä kokonaan eroon. Vihannespunkit viihtyvät kuivassa ja lämpimässä kuten muutkin hämähäkkieläimet, joten helpoin torjuntakeino on nostaa ilmankosteutta. Ripusta kostea pyyhe kasvin viereen tai sumuttele säännöllisesti vedellä, varsinkin lehtien alapintoja. Lämpötilan pitäminen matalana huonontaa lisääntymismahdollisuuksia. Valitettavasti vihannespunkit pysyvät hengissä myös viileämmässä ja aloittavat rajun lisääntymisen heti lämpötilan noustua. Jos huomaat vihannespunkkien valloittaman kasvin, poista se heti muiden joukosta. Näin pystyt pelastamaan muut kasvit tartunnalta. Käsittele kasvi torjunta-aineella ja sumuta kunnolla. Seuraa tilannetta muutaman päivän ajan, ja toivottavasti kasvin voi laittaa pian muiden joukkoon. ====Ansarijauhiaiset==== ''(Trialeurodes)'' Täysikasvuinen jauhiainen on valkoinen ja omistaa siivet. Nämä 1,5–2 mm pitkät hyönteiset lehahtavat ilmaan kasvia kosketettaessa. Toukat ovat muodoltaan soikeita ja litteitä, väriltään vaaleita tai värittömiä ja asustavat lehtien alapinnoilla. Myös munat sijaitsevat lehtien alapinnoilla, yleensä keskisuonen ympärillä tai sivusuonten kohdilla tiiviinä ryppäinä. Aluksi ne ovat lähes värittömiä, myöhemmin tummahkoja tai mustia. Aikuiset ja toukat imevät kasvin nesteitä ja erittävät tahmeaa ulostetta lehdille. Nesteiden imeminen ei vioita kasvia kovin pahasti, vaikka aiheuttaakin nuorten osien epämuodostuneisuutta. Tahmea uloste sen sijaan on erittäin hyvä kasvualusta haitallisille sienille ja homeille. Jauhiaiset lisääntyvät nopeasti ja valtaavat pian kaikki muutkin kasvit. Niistä on vaikea päästä eroon, ja sen vuoksi ne on hävitettävä heti, kun ne ilmestyvät (ja havaitaan). Suurennuslasilla kannattaa tarkkailla päivittäin, jolloin tartunnan saamisen jälkeen voit vielä pelastaa kasvisi. Jos tuhot ovat jo edenneet pitkälle, on kasvi heitettävä menemään. Mäntysuopaliuos sopii jauhiaisten hävittämiseen. 20-50 millilitraa nestemäistä mäntysuopaa sekoitetaan hyvin litraan lämmintä vettä ja kasvi ruiskutetaan kauttaaltaan tällä liuoksella. Myös neem-öljyä ja torjunta-aineita voi käyttää. ====Hyppyhäntäiset==== ''(Collembola)'' Hyppyhäntäiset ovat pieniä, 1-4 mm:n pituisia valkoisia tai harmaita matoja. Suurennuslasilla katsottaessa niillä on kuitenkin kuusi jalkaa ja lyhyet tuntosarvet. Ne siis eivät ole matoja vaan alkeellisia, kosteassa viihtyviä hyönteisiä. Vakavia vaurioita ne eivät aiheuta, mutta niiden ilmaantuminen kertoo ylikastelusta. Näitä ei siis ilmesty, jos annat mullan kuivua muutaman sentin syvyyteen kastelukertojen välillä ja kastelet järkevillä vesimäärillä. Hyppyhäntäiset eivät kuitenkaan voi elää vedessä, joten torjunta on helppoa. Upotat vain ruukun reunoja myöten huoneenlämpöiseen veteen ja pidät pinnan alla noin puoli tuntia. Silloin osa hyönteisistä nousee kellumaan pinnalle ja loput hukkuvat. Poista pinnalla kelluvat talouspaperilla. Tämän jälkeen nosta ruukku hitaasti ylös ja huuhtele ruukku, reunat ja vettä sisältänyt astia tarkoin. Toista käsittely tarvittaessa, jos hyppyhäntäiset ilmestyvät uudelleen. ====Lehtikirvat==== ''(Aphididae)'' Lehtikirvat ovat alle 4 mm pitkiä hyönteisiä, jotka imevät kasvista nesteitä. Onneksi ne ovat kaikista helpoimmin havaittavia tuholaisia. Lehtikirvat elävät lehtien alapinnoilla ja nuorissa latvaversoissa, jotka saattavat olla täysin niiden peitossa. Lehtikirvat lisääntyvät suotuisissa oloissa nopeasti. Lehdet ja versot käpristyvät ja lopulta kuivuvat. Lehtikirvat myös tartuttavat kasveihin virustauteja ja erittävät lehdille tahmeaa ulostetta. Tämä tahmea uloste on erittäin hyvä kasvualusta haitallisille sienille ja homeille. Lehtikirvat on onneksi helppo hävittää. Sekoita 20-50 ml nestemäistä mäntysuopaa hyvin litraan lämmintä vettä ja ruiskuta kasvi kauttaaltaan tällä liuoksella. Torjunta-aineita voit myös käyttää. ====Kilpikirvat==== ''(Coccdae)'' Kilpikirvat näyttävät pieniltä ruskeilta kohoumilta kasvien suonissa ja jäävät usein havaitsematta. Havaittaessa niitä voi jo olla liikaa. Jos kasvi on pahoin saastunut, se on järkevintä heittää pois. Aikuiset kilpikirvat eivät liiku ollenkaan, ne vain imevät kasvista ravintoa paikoillaan. Toukat sen sijaan etsiytyvät sopiviin kohtiin ja alkavat muodostaa suojakseen kovaa kilpeä, jonka valmistumisen jälkeen ne eivät enää ikinä liiku. Kilpikirva pitää itseään paikoillaan hyvin kehittyneen kärsänsä avulla ja munat kehittyvät kilven takareunan alle. Kun toukka kuoriutumisen jälkeen etsii sopivaa kohtaa, saattavat ne tällöin vaeltaa ja tartuttaa toisen kasvin. Kilpikirvoja on vaikea saada pois, sillä myrkyt tepsivät vain kilpeä valmistaviin toukkiin. Aikuiset kilpikirvat raaputetaan irti esim. teroitetulla puutikulla tai ohuella, teräväkärkisellä veitsellä. Toukat hävitetään ruiskutuksella (esim. pyretriinillä tai Neem-öljyllä), joka toistetaan 2-3 kertaa runsaan viikon välein. ====Villakilpikirvat==== ''(Pseudococcius citri)'' Villakilpikirvat eivät ole yleisiä asuinhuoneissa. Ne näyttävät pieniltä vaaleilta pumpulitupoilta, sillä ne erittävät valkeita vahalankoja, jotka pian peittävät niiden ruumiit. Tämän suojakerroksen takia ne ovat vastustuskykyisiä hävitysyrityksille. Villakilpikirvat ovat 3-4 millimetrin mittaisia ja ne elävät lehtihangoissa, lehtien poimuissa, varren haaroissa ja muissa suojaisissa kohdissa. Villakilpikirvat raaputetaan irti ja kasvi ruiskutetaan torjunta-aineella. ====Ripsiäiset==== ''(Thysanoptera)'' Jos kasvisi lehdille ilmestyy harmaanvalkeita laikkuja, kyseessä voivat olla ripsiäiset. Nämä laikut vähitellen yhtyvät ja saavat hopeisen kimalluksen. Lehtien alapinnoilla näkyy ulosteita pieninä pilkkuina. Aikuiset ripsiäiset omaavat neljä siipeä ja ovat 1-2 mm pituisia sekä kapeita. Ne lennähtävät ilmaan kasvia koskettaessa. Ripsiäisten munia ei tarvitse edes hedelmöittää, joten ne lisääntyvät todella helposti. Yleensä munat löytyvät kasvin nuorimmista osista. Vihertävänkeltaiset toukat asustavat lehtien alapinnoilla ja niitä on todella vaikea havaita. Ripsiäiset selviytyvät yleensä torjunta-aineista ja siksi niitä vastaan on vaikea taistella. Käsittely on tehtävä toistuvasti kerran viikossa, kunnes ripsiäiset pysyvät kurissa. ====Harsosääsket==== ''(Sciaridae)'' Harsosääskeä kutsutaan usein virheellisesti kukkakärpäseksi tai banaanikärpäseksi. Harsosääski on hentorakenteinen ja noin 2-3 mm pituinen musta lentävä hyönteinen. Aikuinen harsosääski näyttää aivan pieneltä mustalta kärpäseltä, joka etenee vaappuvasti lentäen. Yleensä harsosääsket ilmestyvät asuntoon mullan välityksellä. Harsosääsket kansoittavat nopeasti kaikkien kukkien mullat, joten torjunnassa kannattaa huomioida kaikki mullassa kasvavat kodin kasvit. Harsosääski viihtyy kosteassa mullassa, ja munii mullan pintakerroksiin. Munista kehittyy noin 3-5 mm pituisia toukkia, jotka ovat nuorena lasimaisen läpikuultavia ja myöhemmin valkoisia. Toukan pää on musta. Aikuiset harsosääsket syövät pääosin levää tai ruukkujen pinnassa olevaa hometta eivätkä siten vahingoita kasveja. Sen sijaan toukat syövät levän lisäksi myös taimien hiusjuuria ja saattavat siten runsaana esiintyessään haitata taimien kasvua. Mullan tulisi aina kuivua parin senttimetrin syvyyteen, myöskin kahden sentin kevytsorakerros mullan pinnalla auttaa harsosääskien torjunnassa. Aikuisia harsosääskiä voi hävittää kärpässumutteilla. Toukkia torjutaan kastelemalla multa 2-3 % mäntysuopaliuoksella tai pyretriinillä pakkauksen ohjeen mukaan. Käsittely on uusittava 2-3 kertaa viikon välein. Jos nämäkään toimenpiteet eivät auta ja kukka näyttää kärsivältä, kannattaa postaa kukka ruukustaan ja hävittää vanha multa. Kukan juuret voivat olla kärsineet ja mahdollisuuksien mukaan se kannattaa juurruttaa uudelleen. Vanhat ja/tai huonokuntoiset juuret poistetaan ja kasvi puhdistetaan huolellisesti mullasta, jotta kärpästen munia ei jää kasviin. === Virustaudit=== Virukset ovat kasvissa hyvin ikäviä, sillä niitä ei voi nähdä. Se olisi mahdollista vasta 10 000 kertaa suurentavalla elektronimikroskoopilla, joita ei aivan joka taloudesta löydy. Virukset ilmenevät monin eri tavoin. Kasvi voi myös olla oireeton, mutta kuitenkin saastuttaa muita kasveja. Virustauteja on vaikea tunnistaa, sillä usein samanlaisia oireita aiheutuu esimerkiksi ravinne- tai tuholaisongelmista. Jos kasvisi on aikuinen ja lehdet käpertyvät ja muuttuvat keltaisiksi, on kasvisi '''voinut''' saada tartunnan. Tavallinen oire on mosaiikkitauti, jossa vihreisiin lehtiin alkaa muodostua vihertävänkeltaisia laikkuja. Keltaisia laikkuja voi myös olla renkaina, jolloin kyseessä on rengaslaikkutauti. Lehdet voivat kellastua ja pudota kokonaan, vaikka kyse ei olisi ravinneongelmista - tosin varsin usein kyse on juuri ravinteista. Virusten valloittaman kasvin lehdet voivat olla ryppyisiä ja epänormaalin paksuja tai ohuita. Ne voivat myös omata ruskeita eli kuolleita laikkuja. Usein nämä kuolleet laikut kuitenkin aiheutuvat vahvan lannoitteen tai pH:n-alentajan jäämisestä lehdille. Kasvu voi pysähtyä ja kasvi jäädä kääpiökasvuiseksi. Kukkiminen ja hedelmöittyminen on heikkoa. Kuitenkin tämä(kin) yleensä johtuu valon tai ravinteiden vähäisyydestä. Toisinaan on siis todella vaikea erottaa, onko kyse viruksesta vai jostain muusta ongelmasta. Virukset voivat tarttua monella tavalla, esimerkiksi jos kasvit koskettavat toisiaan tai omien käsiesi kautta. Jos kosketat saastunutta kasvia ja sen jälkeen tervettä, voi tartunta olla mahdollinen. Usein pistokkaisiin iskee kasvitauteja, varsinkin jos niitä on otettu saastuneesta emosta. Siemenissä viruksia kulkee harvoin. Jos olet lopulta varma siitä, että kasvia vaivaa jokin virustauti, on kasvi parasta heittää pois, ruukkuineen ja multineen. == Loma-ajan kastelu == Kun tiedossa on viikon pituinen etelänmatka, jäävät kasvit pitkäksi aikaa ilman hoivaa. Viikon aikana multa alkaa kuivua pahoin. Vaikka hyvä ystävä lupaisikin huolehtia kastelusta, voi usein olla parempi huolehtia asiasta itse - jää myös paljon vähemmän huolehdittavaa. Kaikilla ei välttämättä edes ole luotettavaa ystävää, joten tarvitaan jonkinlainen kosteutta säilyttävä järjestelmä. ===Muovipussi=== Muovipussi pitää mullan kosteuden sisällään viikon ajan. Multa kastellaan kunnolla ja ruukun ympärille sidotaan muovipussi. Älä sido liian tiukkaan - pussissa ei saa tulla ilmatonta, joten jätä pussi hieman auki varren ympäriltä. ===Sanomalehti=== Viikon ajan voi mullan pitää kosteana sanomalehtien avulla. Multa kastellaan kunnolla, ja mullan päälle laitetaan reilu kerros märkää sanomalehteä. Sanomalehti tulee asettaa varren ympärille halkion avulla. Märkä sanomalehti pitää hyvin kosteutta allaan. ===Kastelulanka=== Kastelulanka on eräänlainen kastelija, jossa lanka imee vettä tarvittaessa. Kastelulanka koostuu ohuen muoviletkun sisässä olevasta puuvillalangasta. Kastelulangan toinen pää painetaan multaan ja toinen pää vedellä täytettyyn pulloon. Kasvi imee vettä vain niin paljon kuin tarvitsee - multa ei siis kastu liikaa. Kastelulangan on oltava liossa ja vedellä kyllästetty ennen käyttöön ottamista. ===Turveastia=== Turpeella täytetyssä astiassa kasvit tulevat toimeen 2-3 viikkoa. Tarvitaan suuri astia ja reilusti turvetta. Turve täytyy laittaa likoon muutama päivä ennen matkalle lähtöä, näin se ehtii imeä vettä mahdollisimman paljon. Turpeen on oltava kostean ja märän rajamailla. Turvetta laitetaan 5-10 sentin kerros suuren astian pohjalle, ja ruukku asetetetaan turpeen päälle. Tämän jälkeen ruukun sivuille jäävät raot tukitaan turpeella. Myös ruukun pinta tulee peittää turpeella, tämä on kaikista tärkeintä muoviruukkua käytettäessä! Jätä kuitenkin varren ympärille pieni ilmatila. Saviruukulle aivan mahtava, turpeen sijasta voi käyttää myös vaahtomuovia. ===Altakastelu=== Altakasteluruukusta on hyötyä matkailijalle. Altakasteluruukussa kastelua tarvitaan vain muutaman viikon välein. Myös kasvit hyötyvät altakasteluruukusta ja kasvattavat vahvat juuret joilla imevät vettä ruukun alla olevasta kastelutilasta. Altakasteluruukut minimoivat mullassa asustelevien tuholaisten määrän kukkaruukussa, sillä kukka kastellaan putken kautta juurille, ja multa ei kostu läpimäräksi. Altakastelu sopii myös mullattomille kasveille, jotka on istutettu esim. kevytsoraan (vesiviljely). Tällöin kasvi saa ravinteita veteen lisätyistä nestemäisistä lannoitteista. Mullaton kukkaruukku on unelma allergikolle ja tuholaisten kanssa taistelevalle viherkasvien ystävälle.<br> [[w:fi:Hydroviljely|Lisätietoa vesiviljelystä]]. {{Kodin ruukkukasvit}} [[Luokka:Kodin ruukkukasvit]] 1376 7662 2005-11-21T11:39:18Z Nikerabbit 3 {{proxy|213138128013.edelkey.net}} {{test2}}<br /> Olet varmasti hyvin vitsikäs ihminen, joten sinun kannattaisikin ryhtyä [[Vitsit]]-projektiin. Itse vandalisointi ei kuulu Wikikirjastoon, ja seuraavasta kerrasta saat luultavasti jo jäähyä. No, vain alle kaksi minuuttia meni töherryksiesi poistamiseen... -- [[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 26. toukokuuta 2005 kello 12:07:04 (UTC) *Voihan asian niinkin ottaa. Asia on kuitenkin niin, että olen Saatanan riivaama, enkä voi tekemisilleni mitään. Uskon Saatanan tappavan minut, jos rikon hänen lakiaan. Olen erittäin pahoillani, että toteutan Saatanan käskyä täällä, mutta Wikipediaan minulla on bannit. Enkä muutenkaan pidä siitä paikasta, koska siellä on liian tiukka valvonta. En kuitenkaan ole vandaali, enkä tule koskaan olemankaan, enkä ole koskaan ollut, enkä ole nyt. Pahoittelen. Terveisin ystäväsi --[[Käyttäjä:213.138.128.13|213.138.128.13]] 26. toukokuuta 2005 kello 16:23:22 (UTC). ---- Roska-artikkeli. --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 18. elokuuta 2005 kello 19:06:55 (UTC) *Vandalismia * 2. --[[Käyttäjä:Harriv|Harriv]] 31. lokakuuta 2005 kello 08:12:53 (UTC) :Vandalismit on housuissas. --[[Käyttäjä:213.138.128.13|213.138.128.13]] 31. lokakuuta 2005 kello 08:13:44 (UTC) *Vandalismia. --[[Käyttäjä:Harriv|Harriv]] 31. lokakuuta 2005 kello 08:50:09 (UTC) *Lisäyksesi eivät sopineet Wikikirjastoon, joten ne poistettiin. &ndash;[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 31. lokakuuta 2005 kello 18:29:03 (UTC) *Syöpä-vandalismia --[[Käyttäjä:Nikerabbit|Nahru]] 21. marraskuuta 2005 kello 11:39:18 (UTC) 1377 14078 2006-06-18T19:32:12Z 84.189.224.218 {| align=center border=0 cellpadding=4 cellspacing=4 style="border: 1px solid #CC9; background-color: #F1F1DE" |- |[[Kuva:Heckert GNU white.svg|70px|center]] | style="font-size: 80%" | Minä, tämän kuvan tekijänoikeuksien omistaja, annan luvan kopioida, levittää sekä muokata kuvaa GNU Free Documentation Licensen version 1.2 tai uudemman Free Software Foundationin julkaiseman version mukaisesti, ilman muuttumattomuuslauseketta tai kansitekstejä. Tätä koskee [[Wikipedia:Vastuuvapaus|vastuuvapaus]].<br />Kopio lisenssistä (englanniksi) löytyy [[:en:Wikipedia:Text_of_the_GNU_Free_Documentation_License|täältä]]. <div align="right"><SMALL>[[:en:Template:GFDL|English statement]]</SMALL></div> |} [[Luokka:GFDL-kuvat|{{PAGENAME}}]] 1378 12432 2006-05-26T16:09:31Z Samulili 276 [[Luokka:Blender 3D]] {| border="1" style="width: 100px; float: right; margin: 0 0 1em 1em; border-collapse: collapse; text-align: center" |--style="background:#F9F9F9" !Viimeisin Blender 3D:n versio: |- |'''2.41''' |- |} == Johdanto == '''Blender 3D''' on mallinnusohjelma kolmiulotteisen grafiikan mallintamiseen, animointiin yms. Tämä kirja opastaa sinua ohjelman käytössä. Seuraavista shakkinappuloista huomaat, mihin Blender 3D muun muassa kykenee. <table widh="100%" align="center"> <tr> <td><div style="float:left;margin:0 1em 1em 0;text-align:center;font-size:smaller"> [[Image:Pawn01.jpg|170px|Plastic pawn]]<br>''Muovinen sotilas''</div></td> <td><div style="float:right;margin:0 1em 1em 0;text-align:center;font-size:smaller"> [[Image:Pawn02.jpg|170px|Rusty pawn]]<br>''Ruosteinen sotilas''</div></td> <td><div style="float:right;margin:0 1em 1em 0;text-align:center;font-size:smaller"> [[Image:Pawn04.jpg|170px|Amber pawn]]<br>''Meripihkasotilas''</div></td> <td><div style="float:right;margin:0 1em 1em 0;text-align:center;font-size:smaller"> [[Image:Pawn05.jpg|170px|YafRay glass pawn]]<br>''Lasinen sotilas''</div></td> </tr> </table> === Mikä on Blender === Blender 3D on avoimeen lähdekoodiin perustuva ohjelma, joka on tarkoitettu kolmiulotteisen grafiikan mallinnukseen ja animointiin. Se on saatavissa yleisimmille alustoille, kuten GNU/Linuxille, MacOS X:lle sekä MS Windowsin eri versioille. === Kirjan kehitys === Pyrimme kirjoittamaan mahdollisimman kattavasti ja toivomme sinunkin mahdollisesti osallistuvan tämän kirjan kirjoittamiseen. Olisi toivottavaa, että tähän kirjaan kirjoittavat noudattaisivat englanninkielisen [[:en:Blender_3D:_Noob_to_Pro|Blender 3D: Noob to Pro]] kirjan ulkoasua. === Linkkejä ja lähteitä === {{wikipedia|Blender (ohjelma)|Blender (ohjelma)}} *[http://www.blender3d.org/ Blender3D kotisivu] *[http://www.arthis.jyu.fi/blender3d Suomenkielinen tutoriaali] *[http://blender3d.org/cms/Video_Tutorials.396.0.html Videotutoriaalit] *[[:en:Blender_3D:_Tutorial_Links_List|Englanninkieliset tutoriaalit]] *[http://mediawiki.blender.org/index.php/Main_Page.fi Blender-Wikin suomenkielinen etusivu] == Sisältö == {{Kehitysasteet}} === Ohjeita aloittelijoille [[image:00%.png]] === *[[Blender 3D/Käyttöliittymä|Käyttöliittymä]] [[image:25%.png]] *[[Blender 3D/Perustyökalut|Perustyökalut]] [[image:50%.png]] === Hieman kehittyneempiä tekniikoita [[image:00%.png]]=== *[[Blender 3D/Fysiikkamoottori|Fysiikkamoottori]] [[image:25%.png]] === Vinkkejä ammattilaisille [[image:00%.png]]=== [[Luokka:Blender 3D]] [[de:Blender_3D]] [[en:Blender_3D]] [[it:Blender_3D]] [[hu:Blender_3D]] 1379 5631 2005-05-26T16:04:23Z Hartz 58 '''Tallennettaessa Wikikirjastoon kuvia täytyy seuraavia sääntöjä noudattaa:''' * '''Kirjoita kuvan tietoihin tarkka tieto kuvan lähteestä.''' Jos teit kuvan itse, sano se. Jos löysit kuvan Internetistä, laita mukaan linkki kyseiselle sivulle. * '''Kerro kuvan tekijänoikeuksien tila.''' Lisää teksti <nowiki>{{GFDL}}</nowiki> tekstiisi, jos tiedosto on lisensoitu [[w:fi:GNU FDL|GNU FDL]]:n mukaisesti, <nowiki>{{PD}}</nowiki> jos kuva on [[w:fi:Public domain|public domain]]. Katso [[Ohje:Malline#Tekijänoikeus]] nähdäksesi lisää näitä valmiita mallineita. * '''Käytä järkevää tiedostonimeä.''' Nimeä tiedostosi mieluummin tyyliin "Eiffel-torni Pariisissa, yökuva.jpg" kuin "etpan1024c.jpg". Tällä estät mahdollisesti jo olemassaolevan kuvan korvaamisen omallasi. Voit etsiä olemassaolevia kuvia [[Toiminnot:Imagelist|Luettelo kuvista]]-sivulta. * Laita johonkin aiheeseen liittyvään artikkeliin linkki kyseiseen tiedostoon, tai käytä kuvaussivua kuvataksesi mitä tiedosto sisältää (mieluummin toteuta molemmat). Kuvan voi lisätä suoraan artikkeliin. Käytä linkin muotona <nowiki>[[Image:Kuva.jpg]]</nowiki> tai <nowiki>[[Kuva:File.png|alt text]]</nowiki>. Käytä muotoa <nowiki>[[Media:File.ogg]]</nowiki> äänille. Lisätäksesi isomman kuvan sivulle pienempänä versiona (jonka voi avata suuremmaksi), käytä <nowiki>[[Kuva:Kuva.jpg|pieni|Kuvateksti]]</nowiki> Katso [[Toiminnot:Upload]] saadaksesi lisätietoa miten kuvien tallentamislomake toimii, kuinka kuvia käytetään artikkeleissa ja mitkä tiedostomuodot ovat suositeltuaja minkäkinlaisille kuvatyypeille. Lisätessäsi kuvatekstiin esimerkiksi <nowiki>{{GFDL}}</nowiki>, näkyy kuvatiedostoa tarkasteltaessa muiden antamiesi tietojen lisäksi seuraava teksti: {{GFDL}} 1380 6440 2005-07-27T08:20:41Z Hartz 58 Uusi suositeltu resepti: Banaanikakku [[Kuva:Banana.arp.750pix.jpg|100px|right]] Haluatko onnistua banaanikakun teossa? Keittokirjasta löytyy ohje kuohkean '''banaanikakun''' valmistamiseen... <small>[[Keittokirja/Banaanikakku|lue lisää]]</small> <br> <!--Mustikkapiirakka on ollut etusivulla--> <br> <small><p align="left">[http://fi.wikibooks.org/w/index.php?title=Malline:Resepti&action=submit Muokkaa...]</p></small> 1381 5633 2005-06-16T13:17:27Z Hartz 58 <div style="background-color: #ffce7b; border: 1px solid #ffa500; padding: 0.5em 1em;">Anna palautetta uudesta aiheesta [http://fi.wikibooks.org/w/index.php?title=Keskustelu_k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4:Hartz&action=edit&section=new tästä linkistä].<br/> '''Huom!''' Vastaan esitettyihin kysymyksiin omalla keskustelusivullani. </div> <!-- Sanottavat tämän viivan alapuolelle, kiitos --> Hei! Saako sivuja vandalisoida, jos palauttaa asiattomat muokkauksensa heti? Terveisin, ystäväsi --[[Käyttäjä:213.138.128.13|213.138.128.13]] 26. toukokuuta 2005 kello 16:33:04 (UTC). ---- Mikä on sivun [[yleistä]] tila? — [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nahru]] 15. kesäkuuta 2005 kello 17:14:51 (UTC) :Roska, eli vanha versio. 1382 6442 2005-07-27T08:25:44Z Hartz 58 typo [[Kuva:Kiwi aka.jpg|90px|right|Kiivejä]] '''Kiivi''' on hieman kananmunaa isompi ruskea hedelmä. Se on ovaalin muotoinen ja sitä ympäröi ohut karvainen kuori. Erittäin makea hedelmäliha on helakanvihreä ydinosaa lukuun ottamatta, jossa se on valkoista... <small>[[w:fi:Kiivi_(hedelmä)|lue lisää]]</small> <!--Etusivulla olleita: Peruna, Ananas--> <br> <br> <small><p align="left">[http://fi.wikibooks.org/w/index.php?title=Malline:Raaka-aine&action=submit Muokkaa...]</p></small> 1383 12545 2006-05-27T09:35:27Z TeemuN 155 [[Luokka:Kodin ruukkukasvit]] {{Kodin ruukkukasvit}} ==Kasvien tarpeet== {{wikipedia|Kasvit|Kasvit}} Kasvit poikkeavat eläimistä ja sienistä monella tavalla. Ne eivät yleensä kykene liikkumaan paikasta toiseen, vaan pysyvät koko elämänsä tietyllä kasvualustalla. Niillä ei ole lihaksia eikä myöskään hermosoluja. Kasvit ovat yleensä omavaraisia eli autotrofisia, sillä ne hankkivat tarvitsemansa aineet yhteyttämisen avulla. Kasvisolut poikkeavat eläinsoluista muun muassa kiinteällä, selluloosasta koostuvalla soluseinällään ja väriaineita sisältävillä plastideillaan. Näistä seikoista johtuen kasvin kasvupaikka ja kasvualusta ovat erityisen tärkeitä kasvin säilymiselle ja hyvinvoinnille. On myös huomioitava että kasvit ovat erilaisia toiset kasvit tarvitsevat enemmän valoa kuin toiset. Jotkin kasvit ovat tarkempia maaperästään kuin toiset ja niiden säilymiselle ovat elinehtoja eri maaperän tekijät, joista tarkemmin kerrotaan seuraavalla sivulla. Lisäksi on huomioitava että jotkin kasvit menestyvät kosteammassa ja toiset kuivemmassa elinympäristössä. Kasvia ei saa hukuttaa. ===Vesi=== Kuten jo totesimme kasveille vesi on välttämätön aine. Ne tarvitsevat sitä ravintoaineiden kuljetukseen juurista lehtiin sekä lehtien valmistamien aineiden kuljetukseen niistä pois. Yhteyttämisen lisäksi kasvi tarvitsee vettä muihinkin toimintoihin; kasvinsolut imevät itseensä vettä siinä määrin, että syntyy painetta soluseinämiä vasten (nestejännitys). Sen avulla myös pehmeävartiset kasvit pysyvät jäykkinä. Solujen elintoiminnot tapahtuvat solulimassa, joka on suurimmaksi osaksi vettä. Kasvin imemässä vedessä on vain noin yksi promille erilaisia suoloja. Kasvi tarvitsee suuria määriä vettä saadakseen tarvittavan määrän aineita, ja vesi käy tarpeettomaksi niiden päästyä lehtiin. Kasvi haihduttaa veden erityisten ilmarakojen kautta (putkilokasvit), ja myös suoraan lehtien pinnan kautta nuorilla ja ohuilla lehdillä. Sitä haihdunnan osuutta, joka kulkee kasvien läpi osana niiden elintoimintoja, kutsutaan transpiraatioksi. Jos vettä ei ole saatavilla tarpeeksi, kasvi sulkee ilmarakonsa. Niin se tekee myös yöllä, kun yhteyttäminen lakkaa. Kuivilla seuduilla kasvit saattavat turvautua liiallista haihtumista vastaan esimerkiksi paksuilla pyöreähköillä lehdillä, jotka varastoivat vettä hyvin ja niiden haihtumispinta-ala on pieni. Lehtien pinnalla saattaa lisäksi olla paksu karva- tai vahapeite. On siis erityisen tärkeää ettet kuihduta tai hukuta kasviasi. Seuraa kasvisi vedensaantia ja kulutusta. ===Yhteyttäminen=== Kasvien ravinnonsaannin perusta on yhteyttäminen eli fotosynteesi on biokemiallinen prosessi, jossa kasvit tuottavat hiilidioksidista ja vedestä auringon säteilyenergian avulla happea sekä glukoosia, jota kasvi käyttää ravintona. Yhteyttävää pigmenttiä kutsutaan lehtivihreäksi eli klorofylliksi. Klorofylliä on kasvien (lehti)solujen viherhiukkasissa eli kloroplasteissa. Yhteyttävä pigmentti, klorofylli, sijaitsee kasvisolun viherhiukkasissa eli kloroplasteissa. ==Mistä kasvimme ovat kotoisin?== ==Kasvit sisustuksessa== Ihminen on käyttänyt kasveja ravinnokseen koko olemassaolonsa ajan. Ajalta noin 8500 eaa ovat peräisin ensimmäiset todisteet maanviljelykulttuurin synnystä, jolloin viljeltiin aluksi lähinnä villivehnää ja pian myös ohraa, hernettä, linssejä ja pellavaa. Maanviljelyn avulla ihmisten lukumäärä alkoi kasvaa nopeasti ja he saattoivat jäädä aloilleen tietylle seudulle. Puusta ihminen on saanut materiaalia muun muassa asumusten ja veneiden rakentamiseen sekä paperin valmistukseen. Puuvillasta ja pellavasta hän on valmistanut kankaita. Esteettisen mielihyvän tuottamiseen ihminen kasvattaa koristekasveja puutarhoissa ja huonekasveja sisätiloissa. Kuten voidaan edellisestä todeta. Ennen kasvien hyvinvointi oli oman hengissä pysymisen tae. Nykyisin ruokakasvien tarpeet tunnetaan erittäin tarkasti ja ajoittain niistä puhutaan kautta tiedotusvälineiden. Tästä syystä voidaan pitää sitä nykyisinkin tärkeänä. Merkittävä osa kasveista on kuitenkin meidän jokaisten kodissamme. Kasvit toimivat huoneistossa piristävänä elementtinä. Pyrkimykset ovat monella saada huonekasvit kukkimaan ja useasti ne saavatkin lähteä mikäli eivät kuki. Kukkien kukkimattomuudelle ovat usein syylisä vääränlaiset olosuhteet, jolloin kukkimiselle ei ole edellytyksiä. Suosiossaan ovat nykyisin myös erilaiset viherkasvit, joiden tarkoituskaan ei ole kukkia. Niiden tyypillisiä ominaisuuksia ovat suuret lehdet ja kooltaan ne ovat massiivesempia. Nykyisin monen kodista löytyvät myös erintyyppiset palmut, jotka kukkivat muilla alueilla mutta niiden ei odoteta kukkivan sisällä. ==Bonsai== [[Kuva:Bonsai1.jpeg|250px|right]] '''Bonsai''' (japani: &#30406;&#26685;) eli '''ruukkupuu''' tarkoittaa puuta, joka on kasvatettu ruukussa niin, että se alkaa muistuttaa vanhaa lajitoveriaan pienoiskoossa. On olemassa erityisiä puulajikkeita, jotka kasvavat puiden näköisiksi pienoispuiksi, mutta ne eivät ole oikeita bonsaipuita. Bonsaipuu tarkoittaa nimenomaan kasvia, joka on kasvatettu ruukussa ja joka huolellisella hoidolla alkaa muistuttaa oikeata, täysikokoista puuta. Bonsaipuita hoidetaan leikkaamalla ja taivuttamalla niiden oksia ja juuria. ===Historia=== Bonsait ovat alunperin lähtöisin Kiinasta (Pun-sai), mutta niitä pidetään japanilaisena, koska japanilaiset ovat kehittäneet bonsaiden kasvatusta eteenpäin. Japaniin bonsait saapuivat 1100-luvulla. Eurooppaan bonsai saapui ensimmäisen kerran vuonna 1878 Pariisin maailmannäyttelyn mukana. ===Kasvatus=== Bonsaiden kasvattamiseen tarvitaan erilaisia työkaluja. Tärkeimpiä näistä ovat teräväkärkiset pihdit. Bonsaiden taivutteluun ja muotoiluun tarvitaan myös erilaisia metallilankoja. Muotoilussa juurten ja oksien suhde täytyy pysyä sopivana. ====Peruskaavat==== Bonsaipuiden muotoilussa ja kasvatuksessa nuodatetaan yleensä tiettyjä peruskaavoja. Tässä on esittettynä hyvin karkeasti eri muotojen erot. * '''Chokkan''' eli klassinen pylväsmuoto: runko on pystysuora ja mutkaton, oksat muodostavat vinon kolmion * '''Moyooki (tachiki)''' eli vapaasti pysty muoto: runko voi olla kaartuva tai korkkiruuvimainen. * '''Hokidachi''' eli luudanmuoto: puu jäljittelee japaninluutajalavan muotoa, pääoksat haarautuvat samasta kohdasta. * '''Shakan''' eli nojaava muoto: puun kaltevuuskulma on noin 30—50 astetta. * '''Kengai''' eli riippuva muoto: puu riippuu ruukun alapuolella. * '''Han-kengai''' eli kuroutuva muoto: hieman samantapainen kuin kengai, mutta ei riipu ruukun alapuolella. * '''Fukinagashi''' eli tuulentuivertama muoto: kallellaan tuuleen suuntaan ja tuulen tulosuunnan puolella ei ole oksia tai ne ovat taittuneet tuulen mukana. [[Image:BonsaiTridentMaple.jpg|250px|right]] * '''Bunjingi''' eli klassinen kalteva muoto: runko on ohut ja pitkä, lehvästöä vain latvassa * '''Sekijoju''' eli kivelle nouseva muoto: puu kasvaa kiven päällä niin että juuret näkyvät * '''Ishitsuki''' eli kivellä kasvava muoto: puu kasvaa multataskussa kiven päältä * '''Sokan''' eli kaksoispuu: puusta kasvaa toinen verso vieressä * '''Sankan''' eli kolmoispuu * '''Kabudachi''' eli monirunkoinen muoto * '''Ikada(buki)''' ja '''netsunagari''' eli versova muoto * '''Yose-ue''' eli metsä [[Luokka:Kodin ruukkukasvit]] 1384 14326 2006-06-27T18:54:38Z TeemuN 155 [[Luokka:Kuvat]] Vanhoja, tekijänoikeudeltaan umpeen menneitä kuvia. [[Luokka:Kuvat]] 1385 7453 2005-10-29T08:25:52Z Hartz 58 kuva {| align="center" border="0" cellpadding="4" cellspacing="4" style="border: 1px solid #CCCC99; background-color: #F1F1DE;" |- | [[Image:Commons-logo-en.png|40px|center|Commons]] | style="font-size: 90%;" | ''Tämä kuva/multimediatiedosto on nyt saatavissa [[Commons:Main Page|Wikimedia Commonsista]] nimellä '''[[Commons:{{{1}}}|{{{1}}}]]'''.'' |} [[Category:NowCommons|{{PAGENAME}}]] 1386 12076 2006-05-26T06:24:38Z Samulili 276 Arkistosta löytyy [[Wikikirjasto:Ajankohtaista|Ajankohtaista]]-sivun menneitä tapahtumia ja tiedotuksia. ==Arkistopaperit== *'''Wikikirjastossa on sata sivua'''. Sadas sivu tuli täyteen, kun kirja ''[[Saksan kieli]]'' jaettiin kokonsa vuoksi erillisille sivuille. Tämä on suuri askel Wikikirjaston laajenemisen kannalta. <small>(8.7.2005)</small> * 29. toukokuuta &ndash; Nimiavaruustekstin voisi jo poistaa, sillä kaikki toimimattomat linkit on korjattu jo aikapäiviä sitten. * 4. toukokuuta &ndash; Valikon nimiavaruudet on nyt korjattu, joten rikkinäisiä linkkejä voi löytyä. [[Wikikirjasto:Kahvihuone|Kahvihuone]] on saapunut nyt myös Wikikirjastoon. * 30. maaliskuuta - Opetusministeriö on jakanut tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot kahdeksalle. <small>[http://www.minedu.fi/opm/uutiset/archive/2005/03/30_1.html Lue lisää...]</small> * 17. maaliskuuta - Wikikirjasto on saanut uuden ulkoasun. Asiasta on äänestetty lounasravintolassa. 1387 12542 2006-05-27T09:35:21Z TeemuN 155 [[Luokka:Kodin ruukkukasvit]] {{Kodin ruukkukasvit}} ==Lisätietoa== ===Internetistä=== *[http://www.finfood.fi/finfood/kasvikset.nsf/0/AA597DDEC42DBE95C2256E0B003551F1?opendocument&View=1&Start=1&Count=90&Expand=1.1 Finfood] - Yleisimmät kukkivat koristekasvit. *[http://www.viherviisikko.fi/kuvastot/viherkasvit/ Viherviisikko] - Kuvia yleisistä ruukkukasveista. *[http://puutarha.net/huonekasvit/viherkasvit.htm puutarha.net] - Suppea luettelo viherkasveista. **[http://puutarha.net/puutarhakirja/puutarhakirja.asp Puutarhakirja] - Puutarhan hoito-ohjeita. *[http://www.pirilankukkatalo.fi/kasvitietoutta.asp Pirilän Kukkatalo] - Hoito-ohjeita. *[http://www.backaspuutarha.fi/viher.asp Backas puutarhakeskus] - Lyhyet hoito-ohjeet yleisimmistä viherkasveista. *[http://www.huiskula.fi/kukkienystava.asp?viewID=1276 Kukkien Ystävä] - Hoito-ohjeita. *[http://www.viherpiha.fi/vastaa/ Viherpiha vastaa] ===Kirjoista=== *Svartström, Carin (1990). ''Suuri ruukkukasvikirja''. ICA-förlaget AB. ISBN 952-9562-00-4. ===Keskustelupalstoilta=== *[http://www.kotipuutarhuri.com/puutarha/channels/keskustelu.html Kotipuutarhurin keskustelupalsta] *[http://puutarha.net/keskustelupalstat/foorumirek.asp Puutarha.netin keskustelupalsta] ==Tarvikkeita ja kasveja== *[http://www.viherrinki.fi/ Viherrinki] [[Luokka:Kodin ruukkukasvit]] 1388 5640 2005-05-30T19:58:11Z Anssi 34 Terve! ''Saintpaulia ionantha'' on suomeksi ihan vain paavalinkukka. Kasvien nimet - esim. viirivehka - kirjoitetaan pienellä. -- [[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 30. toukokuuta 2005 kello 12:42:22 (UTC) :Yritämpä muistaa tuon. Kiitos paljon. --[[Käyttäjä:Anssi|Anssi]] 30. toukokuuta 2005 kello 19:58:11 (UTC) 1389 5641 2005-05-30T15:26:25Z Hartz 58 test {{test}} -- [[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 30. toukokuuta 2005 kello 15:26:25 (UTC) 1396 12550 2006-05-27T09:36:37Z TeemuN 155 [[Luokka:Kodin ruukkukasvit]] {{Kodin ruukkukasvit}} ==Anopinkieli== [[Image:Snake plant.jpg|100px|right]] ;Hoito: Hiekkapitoinen multa. Niukka kastelu ;Lisääminen: Lehden palasista. Juurtuvat multaan. ==Arabiankahvi== {{commons|Coffea|kahvipensas}} [[Image:FruitColors.jpg|200px|right]] '''Arabiankahvi''' (''Coffea arabica'') on viljelykasvi, josta saadaan kahvin raaka-ainetta, kahvipapuja. Kahvi kuuluu matarakasveihin (''Rubiaceae''). Kasvi on alun perin kotoisin Afrikasta, Etiopiasta, ja se on oikeastaan puu, joka pidetään viljelyksillä leikkaamalla noin kahden metrin korkuisena. Huonekasvina se tulee 1-1,5 metrin korkuiseksi. Se kasvattaa tummanvihreitä, suurehkoja lehtiä. Tuottaa hyvin hoidettuna kukkia ja papuja noin viiden vuoden ikäisenä. Kukat kasvavat terttuina lehtien haarautumiskohdista, väriltään kukat ovat valkoisia, hieman jasmiinin tuoksuisia, ja kukkimisaika on 2-3 päivää. Hedelmien kypsymisaika on noin 8 kuukautta, kypsät hedelmät ovat punaisia tai keltaisia. Kahvipavut ovat marjojen sisällä. Nykyään kahvia viljellään eri puolilla maapalloa, kauriin ja kravun kääntöpiirien välisellä alueella. Kasvupaikat sijaitsevat korkealla, noin 600-1600 metriä merenpinnan yläpuolella. Kahvipensas vaatii menestyäkseen runsaasti sadetta. Suuria kahvintuottajia ovat esimerkiksi Kolumbia, Brasilia, Costa Rica ja Kenia. Kahvilajeja on useita kymmeniä. Kaupallisesti tärkeimmät ovat Coffea arabica (eli arabica) ja Coffea canephora (eli robusta). Maailman kahvintuotannosta noin 75 % on arabicaa ja 25 % robustaa. Suomessa juotuihin kahvilaatuihin käytetään arabicaa. ;Hoito: Keväällä (esim. huhtikuussa) kahvipensas tulisi uudelleenistuttaa, ja multaan voi sekoittaa kalkitonta turvemultaa. Kahvipensasta voi leikata, ja latvominen luonnollisesti haarauttaa kasvia.. Vaatii paljon valoa, mutta ei kuitenkaan suoraa auringon valoa. Kahvipensas ei kestä alhaisia lämpötiloja. Varsinkin kasvukaudella tarvitsee paljon vettä, mutta veden tulisi olla kalkitonta, koska kahvipensas on kotoisin kalkittomilta alueilta. Se ei siis kestä kalkkia. Menestyy myös altakasteluruukussa. Kesäkuukausina kasvia voi lannoittaa viikottain. Jos lehdet muuttuvat ensin kärjistään ruskeiksi ja alkavat putoilla, kasvi ei saa tarpeeksi vettä. Kasvi pitää myös lehtien kastelusta, mutta kasvia ei saisi ruiskuttaa suihkussa, vaan esim. suihkepullolla. Jos lehdet alkavat putoilla, kasvi kasvattaa pitkiä honteloita varsia, joiden päissä on muutama uusi lehti. ;Lisääminen: Kahvipensasta lisätään pistokkaista tai siemenistä. ==Hienohelma== '''Hienohelma''' (''Asparagus sprengeri'') on koroisin Etelä-Afrikasta. Hienohelman kukat ovat kellomaisia ja pieniä. Sen kukista kehittyy marjoja. ;Hoito: Hienohelma viihtyy valossa, mutta ei kuitenkaan suorassa auringonpaisteessa. Paras lämpötila on huoneenlämpö. Kesällä kasvaessaan vaatii paljon kastelua. Talvella voidaan kastelua vähentää. ;Lisääminen: ==Huonevehka== {{commons|Zantedeschia aethiopica|huonevehka}} [[Image:Calla lily.jpg|100px|right]] '''Huonevehka''' (''Zantedeschia aethiopica'') on kotoisin Etelä-Afrikasta. Tunnetaan myös nimellä ''ruukkukukka''. Kukat tavallisesti valkoisia tai keltaisia ja punaisen sävyjä. ;Hoito Kukinnan jälkeen kasvin annetaan lakastua. Kasvi kukkii keväällä tai sitä ennen ja lakastuu kesäksi, jolloin sitä ei kastella lainkaan. Huonevehka tarvitsee lepokauden, jolloin se voi olla vähän viileämmässä paikassa, mutta valoisessa. Kukinnan aikana huoneenlämmössä. Kukinnan aikaan vehkaa kastellaan runsaasti. Kukintaa voi säädellä muuttamalla kasvu- ja lepokausia. Viihtyy hyvin aurinkoisessa paikassa, ei kuitenkaan suorassa auringonpaisteessa. Kesällä vehkaa voi kasvattaa ulkona. ==Ihmepensas== {{commons|Codiaeum variegatum|ihmepensas}} [[Image:Colpfl05.jpg|100px|right]] '''Ihmepensas''' (''Codiaeum variegatum'') on kotoisin Malesiasta. Kasvin lehdet säilyttävät kirkaat värinsä aurinkoisella paikalla, ei kuitenkaan siedä aivan täyttä auringonpaahdetta. Menestyessään voi kasvaa jopa parin metrin korkuiseksi. ;Hoito: Viihtyy valoisassa paikassa, mutta ei suorassa auringonpaisteessa. Lisäksi on varottava vetoista paikkaa. Kasvukautena kastelu on runsaampaa. ;Lisääminen: Varresta kasvavan oksan tai latvan voi ottaa pistokkaaksi. Pistokkaan tulisi olla pienilehtinen, ja noin 7 sentin pituinen. Ihmepensaan pistokkaita on erittäin vaikea juurruttaa. ==Joulutähti== {{commons|Euphorbia pulcherrima|joulutähti}} [[Image:Euphorbia pulcherrima-1.jpg|100px|right]] '''Joulutähti''' eli '''Tähtilatva''' (''Euphorbia pulcherrima'') on alkujaan kotoisin Meksikosta, josta se levisi hiljalleen muualle Eurooppaan Amerikan kautta. Suomessa joulutähti on nimensä mukaan joulukasvi. Kanarian saarilla joulutähti on luonnonvarainen. Nykyisin joulutähti on yleinen Euroopassa ja Amerikassa. Joulutähden latva on useimmiten punainen, mutta on myös lajikkeita joiden värit vaihtelevat. Nämä lajikkeet ovat kuitenkin vähmemmän viljeltyjä. ;Hoito: Joulutähdelle paras lämpötila on huoneenlämmössä. Joulutähti ei viihdy auringon suorassa valossa ja se onkin suojattava siltä. Myöskään kovin vetoisessa paikassa ei joulutähteä tulisi säilyttää. Kukinnan jälkeen kastelua kannattaa vähentää ja veden on oltava huoneenlämpöistä. Kesällä kasvi viihtyy myös ulkona. Kukinnan aikaan (jouluna) ei joulutähteä kannata lannoittaa typpipitoisilla lannoitteilla, sillä siitä ei ole hyötyä - lähinnä haittaa. Fosfori- ja kaliumpitoisella voi lannoittaa laihasti, se tehostaa lehtien punertumista. ;Lisääminen: ==Jukkapalmu== {{commons|Yucca elephantipes|Jukkapalmu}} [[Image:Yuccaelephante1.jpg|100px|right]] '''Jukkapalmu''' (''Yucca elephantipes'') on yleinen huonekasvi, joka kestää kaikenlaista hoitoa. ;Hoito: Suuresta koostaan huolimatta palmu viihtyy hyvin pienessäkin ruukussa. Jukkapalmu viihtyy valossa. Kasvukauden aikana (kesällä) voidaan kastella runsaammin, mutta kuitenkin varottava liikaa kastelua. ;Lisääminen: Pistokkaasta (latva), joka saadaan leikkaamalla palmun runko poikki. Katkaistu runko kannattaa suojata esim. muovipussilla. ==Juorut== {{commons|Category:Tradescantia|juorut}} [[Image:Tradescantia pallida.jpg|200px|right]] '''Juorut''' eli '''kolmiokukat''' ''(Tradescantia)'' kasvavat luonnonvaraisina Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Sukuun kuuluu muutamia kymmeniä lajeja. Amerikassa juorut ovat suosittuja puutarhakasveja. Sieltä niitä on tuotu Eurooppaan jo 1600-luvulla. Suomessa kasvatetaan huonekasveina useita juorulajeja, pääasiassa nopean kasvunsa ja kauniisti rönsyävien runsaslehtisten versojensa takia. Kasvit todellakin leviävät kuin juoru – versot voivat kasvaa jopa muutaman metrin mittaisiksi. Useimpien juorujen kukat ovat kolmiterälehtisiä, mistä kasvit ovat saaneet kolmiokukka-nimensä. Pienikokoiset kukat ovat valkoisia tai vaaleanpunaisia. Juoruista on jalostettu niin paljon erilaisia muunnoksia, että juorujen lajirajoista ja keskinäisistä sukulaisuussuhteista vallitsee jonkin verran epäselvyyttä. Perinteisin huonekasvi Suomessa on arkijuoru ''(T. albiflora)''. Arkijuorun lehdet ovat kokonaan vihreät ja kukat valkoiset. Koristeellisten kirjavien lehtien vuoksi kasvatetaan muun muassa juorukkia ''(T. zebrina)'', joka tunnetaan myös tieteellisellä nimellä ''Zebrina pendula'', ja brasilianjuorua ''(T. fluminensis)''. Myös arkijuorusta on jalostettu monia kirjavalehtisiä lajikkeita. Värikkäimpiä juoruja ovat herrasjuoru ''(T. blossfeldiana)'' ja purppurajuoru ''(T. pallida)'', joiden lehdet muuttuvat punaisiksi kun kasvit saavat riittävästi valoa. Herrasjuorun lehdet ovat yläpuolelta vihreät tai vihreän ja vaalean kirjavat, purppurajuorun molemmilta puolin sinertävän punaiset. Purppurajuorun lehdet ovat paksut ja mehevät. Huonekasveina kasvatetaan myös sukkulajuorua ''(T. navicularis)'' ja viherjuorua ''(T. crassula)''. ;Hoito: Juorut kuuluvat kaikkein helppohoitoisimpiin huonekasveihin. Ne sopeutuvat hyvin monenlaisiin oloihin; kosteaan ja kuivaan huoneilmaan, paljoon ja vähään valoon ja kaikkiin asuinhuoneissa tavallisiin lämpötiloihin. Juorut viihtyvät amppelissa ikkunalla, mutta selviytyvät niukassakin valossa. Värikäslehtisten lajien ja lajikkeiden lehdet muuttuvat vähässä valossa vihreiksi, värinsä säilyttääkseen ne tarvitsevat runsasta valoa. Kesäisin juorut tarvitsevat runsaasti kastelua ja hyötyvät suihkuttamisesta. Lannoitusta tarvitaan kasvukaudella viikoittain. Talvella kastelua vähennetään ja lannoituksen voi lopettaa kokonaan. Useimpien juorujen versot ovat hauraita ja katkeavat helposti kasvia käsiteltäessä. Koska ikääntyessään juorujen versot jäävät lehdettömiksi, juoruja ei useinkaan kannata vaihtaa keväisin uuteen multaan. Sen sijaan istutetaan uusia kasveja pistokkaista. Jos vanhan kasvin halua uudistaa, sen versot voi leikata aivan lyhyiksi. ;Lisääminen: Juorun lisääminen onnistuu mihin vuoden aikaan tahansa, helpoiten kuitenkin keväällä ja kesällä. Versojen latvoista katkotut pistokkaat voi juurruttaa vedessä tai istuttaa suoraan kosteaan multaan, muutama pistokas ruukkuunsa. ==Kirjovehka== '''Kirjovehka''' (''Dieffenbachia maculata'') on kotoisin Pohjois-Brasilian trooppisista osista. Kirjovehka on erittäin nopeakasvuinen. Sopii hyvin altakasteluruukkuun muiden kasvien kanssa. ;Hoito: Kirjovehka viihtyy valoisassa tai puolivarjossa, ei kuitenkaan suorassa auringonpaisteessa. Kastellaan tasaisesti läpi vuoden, muista myös tiheä lannoitus. Lehdet hyvin herkät kellastumaan huonosta hoidosta. Voidaan myös sumuttaa. Kasvaa hyvin normaalissa huoneenlämmössä. Kavinesteet ovat myrkyllisiä, joten käytettävä käsineitä. Runko kasvaa paljon pituutta, mutta ei ole niin paksu että pysyisi ryhdissä. Sen tukeminen kepein ei kannata. (kts. lisääminen) ;Lisääminen: Pistokkaasta, joka saadaan leikkaamalla kasvi keväällä. Paras tapa uudistaa kasvi on leikata pitkä lehdetön runko poikki sopivasta kohdasta n.30cm lehtien alapuolelta. Varren juurrutus vedessä muutamia viikkoja. Myös lehdetön varren alaosa versoo uusia lehtiä! ==Kultaköynnös== [[Image:kultakoynnos.jpg|200px|right]] '''Kultaköynnös''' (''Epipremnum pinnatum'') on kotoisin Salomonsaarilta. Lehtien väritys vaihtelee täysin vihreästä koristeellisiin (valkoisia alueita). Lehdet ovat kirjavammat valoisassa kasvupaikassa. Kasvaa köynnöstäen, tarttuu seinään kasvattamillaan "ilmajuurilla". Kaunis myös amppelina. Pienijuurinen kasvi. Voidaan istuttaa kasvamaan akvaariosta tai akvaarion yläpuolelle. ;Hoito: Niukka kastelu säännöllisesti. Lannoitetaan viikottain kasvukauden aikana ravinneliuoksella. Viihtyy sekä valoisassa että varjossa, ei suorassa auringonvalossa. Pitää suihkutuksesta ja kosteasta huoneilmasta. Erittäin helppohoitoinen. ;Lisääminen: Lisätään pistokkaista joissa on vähintään kaksi lehteä. Jos kasvi kasvaa liian pitkäksi, voidaan katkaista "nivelkohdasta", poistaa pari alinta lehteä ja juurruttaa vesilasissa. Juuret kasvavat nivelkohdista, joten niitä kannattaa jättää muutamia mullan alle. Juurtuu helposti. ==Kääpiöbanaani== {{commons|Musa acuminata|banaani}} [[Image:Homegrown small banana.JPG|200px|right]] '''Kääpiöbanaani''' (''Musa acuminata'' tai ''Musa x paradisiaca'') on ruohovartinen ''Musa''-suvun, ''Musaceae''-heimoon kuuluva kasvi. Tavallisesti sanalla banaani viitataan kasvin tertuissa kasvavaan pohjushedelmään. Kotoisin banaani on luultavasti Intiasta tai Indonesiasta, mutta nykyään sitä viljellään paljon Karibialla ja Väli-Amerikassa. Luonnossa banaanipuu kasvaa ensimmäisen vuoden aikana jopa kuusimetriseksi ja sen näennäisrunko koostuu kasvin metrien mittaisista lehdistä, jotka ovat kiertyneet toistensä ympärille. Banaani kasvattaa vain yhtä lehteä kerrallaan ja ne ovat aina aikaisempaansa suurempia. ;Hoito: Banaani on todella nopakasvuinen. Se vaatii erittäin paljon valoa, ja siten viihtyisi mahdollisimman valoisassa paikassa ympäri vuoden - tämä ei vain ole mahdollista. Pienet taimet pitää suojata keskipäivän auringonpaahteelta. Lehdet alkavat lilertää tai purppuroitua kasvin kasvaessa, ja se on luonnollista eikä siitä tarvitse murehtia. Banaania tulee kastella runsaasti kerralla, mutta mullan täytyy kuivahtaa aina kastelukertojen välissä. Suihkuttaa voi silloin tällöin. Lannoittaa tulisi kerran viikossa huhti-syyskuussa. Talvikaudella vain muutamia kertoja. Istuta uudelleen joka kevät. Banaani siis on nopeakasvuinen, joten juuritila loppuu nopeasti. Taimi kannattaa istuttaa heti kymmenen litran astiaan, mieluiten vielä altakastelevaan. ;Lisääminen: Tavallista banaania ei voi lisätä siemenistä. Viljelmillä itse päärunko hakataan poikki sadonkorjuun jälkeen. Seuraavat hedelmät kehittyvät myöhemmin jäljelle jätettyihin sivuversoihin. Banaani kasvattaa vierelleen uusia taimia; usein 2-3 kappaletta vuodessa per kasvi. Kaupoista voi ostaa taimia. Muita banaanilajeja voi lisätä siemenestä, sillä ne kykenevät tuottamaan siemeniä. Sivuverson voi leikata veitsellä irti, leikkaamalla mullan alta tarkasti terävähköllä viillolla tai helpommin mullanvaihdon yhteydessä. Leikatessa versoja irti, tulisi niiden olla 10 sentin korkuisia. Pienempiäkin voi leikata, mutta niissä ei ole juuria joten ne on juurrutettava. Juurruttamiseen käy läpinäkymätön juomalasi; alumiinifolion palaan tökätään reikä versolle ja folio laitetaan juomalasin päälle. Juurtuvaa banaania ei kannata nostaa kehittyvästä ylälehdestä, koska silloin kosketuskohta kuolee helposti (muuttuu ruman tummanruskeaksi ja kuivuu). Yli 10 sentin versossa on jo juuria, joten sen elämää on helppo jatkaa. Jos leikkaaminen epäonnistuu, eli juuret eivät tule verson mukaan, niin juurruttaminen on vaikeata. ==Malakanlaikkuvehka== '''Malakanlaikkuvehka''' (''Aglaonema commutatum'') on kotoisin Malakan niemimaalta, Malesiasta. ;Hoito Viihtyy varjossa tai puolivarjossa. Ei siedä suoraa auringonpaahdetta. Kastellaan runsaasti kesäkuukausina. Pitää sumutuksesta. Kastelun välillä voidaan mullan antaa kuivahtaa ei kuitenkaan liikaa. Viihtyy hyvin huoneenlämmössä. Kasvinesteet ovat myrkyllisiä. ;Lisääminen ==Muratti== {{commons|Hedera helix|muratti}} [[Image:Hadera helix 1.jpg|100px|right]] '''Muratti''' (''Hedera helix'') on kotoisin Euroopasta. Se on ainavihreä kiipijäkasvi. Kasvaa luonnonvaraisena Etelä-Euroopassa. ;Hoito: Muratti viihtyy parhaiten puoli- tai kokovarjossa. Pidetään multa kosteana kasvukauden, muuten vähäinen kastelu. ;Lisääminen: Lisätään latvotuista pistokkaista. ==Nukkumatti== {{commons|Maranta leuconeura|nukkumatti}} [[Image:Maranta leuconeura3.jpg|100px|right]] '''Nukkumatti''' (''Maranta leuconeura'') on kotoisin Brasilian sademetsistä. Nukkumatin lehdet nousevat viileässä, luonnossa illalla, pystyyn, jolloin niiden värilliset alapinnat tulevät näkyville. ;Hoito: ;Lisääminen: ==Peikonlehti== {{commons|Monstera deliciosa|peikonlehti}} [[Image:Monstera deliciosa3.jpg|right|200px]] '''Peikonlehti''' ''(Monstera spp.)'' on köynnöstävä, suurilehtinen kasvi, jota yleisesti kasvatetaan huonekasvina. Peikonlehti on helppo tunnistaa suurista, liuskoittuineista ja reikäisistä lehdistään. Peikonlehti on kotoisin Keski- ja Etelä-Amerikasta. Luonnonvaraisena se voi kasvaa kymmenien metrien mittaiseksi, huonekasvina parin - kolmen metrin pituiseksi. Ylivoimaisesti yleisin huonekasvi on laji ''M. deliciosa'', joka tunnettiin aiemmin tieteellisellä nimellä ''Philodendron pertusum''. Siitä kasvatetaan kahta lajiketta, tummanvihreälehtistä ''Bonsigianaa'' ja kirjavalehtistä ''Variegataa''. Huonekasviksi soveltuu myös ''M. adansonii'', jossa on soikeammat lehdet kuin M. deliciosassa. Peikonlehti ei kuki juuri koskaan kotioloissa. Jos kasvi kukkii, kellanvihreästä kukasta kehittyy lopulta hedelmä, joka on syötäväksi kelpaava mutta usein ruuansulatuskanavaa ärsyttävä. ;Hoito: Peikonlehden kasvupaikkaa ei saa muutella. Lehtiä suihkutetaan ja pyyhitään kostealla rätillä. Peikonlehti menestyy parhaiten valoisassa tai puolivarjossa, mutta ei suorassa auringonpaahteessa. Kasvi sopeutuu myös varsin varjoisaan paikkaan, missä sen kasvu hidastuu. Suureksi kasvettuaan peikonlehti tarvitsee tukea. Varresta kasvavia pitkiä ilmajuuria ei katkaista, vaan ne ohjatan multaan. Peikonlehti on pidettävä tasaisen kosteana, kesällä vettä tarvitaan enemmän kuin talvella. Se menestyy hyvin normaalissa huoneenlämmössä, mutta viihtyy myös hieman viileämmässä. Kasvia lannoitetaan viikon tai parin välein. Multa vaihdetaan vuosittain. Isolle yksilölle voi myös vaihtaa vain pintamullan. ;Lisääminen: Peikonlehti on helppo lisättävä. Varsi- ja latvapistokkaat juurtuvat keväällä ja kesällä suoraan kosteaan multaan pistettyinä, kun mullan alle osuu vähintään yksi ilmajuuri. Mullassa ilmajuuret muuttuvat tavallisiksi juuriksi. Vanhat yksilöt kasvattavat myös sivuversoja, jotka voidaan irrottaa omaan ruukkuunsa. ==Pullojukka== {{commons|Beaucarnea recurvata|pullojukka}} [[Image:Pataelefante.jpg|100px|right]] '''Pullojukkaa''' (''Beaucarnea recurvata'') kutsutaan usein norsunjalaksi, koska sen varsi on vedentäytteinen, ja epätasaisen harmahtava. Pullojukka on hidaskasvuinen ja sen tyvi on ''turvonnut''. Lehdet ovat varren päässä ja niitä kasvaa varren keskeltä. Samaan tahtiin kuolevat alimmat lehdet. Kasvi kukkii hyvin harvoin ja onkin ensisijassa viherkasvi. ;Hoito: Pullojukka on helppohoitoinen. Se viihtyy joko puolivarjossa tai auringossa. Viihtyy huoneenlämmössä, että vähän viileämmässäkin. Vettä annetaan keväästä syksyyn runsaasti, jonka jälkeen annetaan mullan hiukan kuivahtaa ennen seuraavaa kastelua. Kastelua lisätään taas keväällä. Lannoitetaan kasvukautena runsaasti. Kivuneet täysin ruskeat lehdet repäistään irti rungosta. Kuivuneet lehden kärjet voi leikata pois. Kesällä voidaan vielä ulos, ei kuitenkaan suoraan auringonpaisteeseen. ;Lisääminen: ==Rönsylilja== {{commons|Chlorophytum comosum|rönsylilja}} [[Image:Chlorophytum comosum0.jpg|100px|right]] '''Rönsylilja''' (''Chlorophytum comosum'') kuuluu liljakasveihin (''Liliaceae''). Kasvi on kotoisin Etelä-Amerikasta. Helppohoitoinen ja yksinkertaisen nätti kasvi. Luonnossa lehdet ovat vihreät, mutta huonekasvilla ne ovat usein valkoraidalliset; keskellä lehteä on pitkittäissuuntainen, koko lehden pituinen valkoinen viiru. ;Hoito: Viihtyy hyvin valossa, mutta voidaan pitää myös varjossa. Viihtyy huoneenlämmössä. Kasteltava säännöllisesti, mutta multa voidaan antaa kuivua ennen seuraavaa kastelua. Lannoitus ympäri vuoden. ;Lisääminen: Rönsyliljaa voidaan lisätä joko siemenistä tai kasvin rönsyistä. Rönsyistä lisääminen on huomattavasti helpompaa. Rönsyt asetetaan veteen kunnes juuret ovat muodostuneet, jolloin ne voidaan istuttaa. ==Sädekaisla== '''Sädekaisla''' (''Cyperus alternifolius'') on kotoisin Madagaskarin suoalueilta. Muita nimiä ovat niilinkaisla. Sädekaisla on myrkyllinen ja sitä ei pidä sekoittaa kissanruohoon. ;Hoito Viihtyy hyvin huoneenlämmössä ja valoisassa paikassa. Voidaan kesäksi siirtää myös ulos. Muistettava säännöllinen kastelu. ;Lisääminen [http://www.resy.fi/artikkelit/sadekaisla.html] ==Unelma== [[Kuva:Asparagus plumosus.JPG|100px|right]] '''Unelma''' (''Asparagus plumosus'') on yleinen huonekasvi, joka on sukua ruokaparsalle (''Asparagus officinalis'') ja hienohelmalle (''Asparagus sprengeri''). Unelmaa käytetään viherkasvina sekä leikkovihreänä kimpuissa. Kasvi muistuttaa jonkin verran saniaista hienoine sulkamaisine lehdistöineen, joka oikeasti koostuu pienestä määrästä ohuita lehtiruoteja. ;Hoito Viihtyy runsaassa valossa, mutta ei kuitenkaan suorassa auringonpaisteessa. Viihtyy hiukan huoneenlämpöä matalammassa lämpötilassa. Kesällä kasvun aikaan kastellaan runsaasti kuitenkin varottava liikaa kastelua. Lannoitetaan kesällä tai keväällä. Talvella voidaan kastelua vähentää. ;Lisääminen ==Verililjapuu== [[Image:Colpfl34.jpg|200px|right]] '''Verililjapuu''' (''Cordyline fruticosa'') kuuluu agaavekasveihin (''Agavaceae''). Kotoisin Itä-Intiasta. ;Hoito: Viihtyy valoisassa paikassa mutta ei suorassa auringonpaisteessa. Jatkuva kastelu, sillä mullan ei pidä kuivua. Kesällä kastellaan runsaammin. Viihtyy kosteassa paikassa, joten lehtiä kannattaa sumuttaa. Viihtyy hyvin huoneenlämmössä. ;Lisääminen: Latva voidaan leikata, jolloin latvasta saadaan pistokas. {{Kodin ruukkukasvit}} [[Luokka:Kodin ruukkukasvit]] 1397 13435 2006-06-05T14:32:34Z Samulili 276 fix {{Kodin ruukkukasvit}} ==Apostolinmiekka== '''Apostolinmiekka''' (''Neomarica northiana'') on kotoisin Brasiliasta. ==Flamingokukka== [[Image:AnthuriumScheranum.jpg|100px|right]] '''Flamingokukka''' (''Anthurium scherzerianum'') on kotoisin Keski- ja Etelä-Amerikasta. ==Kiinanruusu== {{commons|Hibiscus rosa-sinensis|kiinanruusu}} [[Image:Buberel unknown flower 19.jpg|200px|right]] '''Kiinanruusu''' ''(Hibiscus rosa-sinensis)'' on ''Hibiscus''-sukuun kuuluva pensas tai pieni puu, joka on kotoisin Itä-Aasiasta, luultavasti Kiinasta. Kiinanruusu on Malesian kansalliskukka. Suomessa kiinanruusua on kasvatettu huonekasvina 1800-luvun alkupuolelta lähtien, Etelä-Euroopassa se on yleinen puutarhakasvina ja pensasaitoina. Subtrooppisissa ja trooppisissa maissa myös muutamat muut ''Hibiscus''-suvun kasvit ovat yleisiä puutarhakasveja. Sukuun kuuluu kaikkiaan noin 200 lajia. Niistä ''H. syriacus'' on Etelä-Korean ja ''H. brackenridgei'' Havaijin kansalliskukka. Kiinanruusun lehdet ovat tummanvihreät ja kiiltävät. Lehtien muoto ja koko voi suuresti vaihdella samassakin kasvissa. Alkuperäisessä kiinanruusussa on kirkkaanpunaiset yksinkertaiset kukat, jonka suppilosta heteet työntyvät voimakkaasti esiin. Lajista on jalostettu myös puolikerrottu- ja kerrottukukkaisia lajikkeita, joiden kukat ovat valkoisia, keltaisia tai vaaleanpunaisia. Kukin kukka kestää yleensä vain päivän tai kaksi, mutta hyvissä oloissa uusia kukkia puhkeaa jatkuvasti huhtikuusta myöhään syksyyn. ;Hoito: Kiinanruusu viihtyy ja kukkii parhaiten hyvin valoisassa ja normaalissa huoneenlämmössä, ei kuitenkaan suorassa auringonpaahteessa. Kesällä sen voi Suomessakin sijoittaa ulos tuulelta ja sateelta suojattuun paikkaan. Kasvi hyötyy talvilevosta noin 15 Celsius-asteen lämpötilassa. Kesällä kiinanruusua kastellaan runsaasti, talvella vähän. Kesällä suihkuttaminen on hyödyksi. Jos kasvi pääsee liian kuivaksi, se on altis lehtikirvoille. Kesällä lannoitusta tarvitaan viikoittain, talvella ei juuri lainkaan. Multa vaihdetaan joka kevät. Suurelle yksilölle voi myös vaihtaa vain pintamullan. Leikkaamalla voi ohjata kasvua pensasmaiseksi tai puumaiseksi. Huonekasvinakin kiinanruusu voi kasvaa parin metrin mittaiseksi pikkupuuksi. ;Lisääminen: Kiinanruusua lisätään pistokkaista, helpoiten huhti-toukokuussa. Pistokkaat juurrutetaan ensin vedessä. Sitten ne istutetaan multaan ja peitetään rei'itetyllä muovihupulla. Pohjalämpö edistää juurtumista. Kun pistokas on kunnolla juurtunut, muovihuppu poistetaan. Nuoren kasvin leikkaaminen useita kertoja tekee siitä tuuhean ja lisää kukintaa. ==Kliivia== {{commons|Clivia miniata|kliivia}} [[Image:Clivia miniata1.jpg|right|200px]] '''Kliivia''' eli '''punasarja''' ''(Clivia miniata)'' on narsissikasvien heimoon (Amaryllidaceae) kuuluva kasvi, joka tuotiin Eurooppaan Etelä-Afrikasta 1800-luvulla. Kasvi on saanut nimensä lady Charlotte Cliven mukaan, joka kasvatti sitä ensimmäisenä Englannissa. Lajista on jalostettu useita huonekasveina kasvatettavia lajikkeita. Yleisimpiä ovat oranssikukkaiset lajikkeet, mutta kliivioita on myös puna- ja keltakukkaisia ja kaksivärisiä. Kliivialla on paksut juuret, joiden yläosa muistuttaa jonkin verran sipulia. Kapeat, noin puolen metrin mittaiset tummanvihreät lehdet lähtevät suoraan juurakosta. Lehdet kasvavat viuhkamaisesti kahteen vastakkaiseen suuntaan. Kukkavarsi nousee keväällä lehtien välistä. Noin viiden sentin läpimittaiset kukat muodostavat kukkavarren latvaan pallomaisen kukinnon, jossa voi olla useita kymmeniä kukkia. Vanhassa yksilössä kukkavarsia voi nousta useita, jolloin kukinta voi kestää jopa kaksi kuukautta. Kliivian lehtien ja kukkavarsien maitiaisneste sekä juuret ovat myrkyllisiä. ''C. miniata''n lisäksi huonekasveina kasvatetaan joskus sen sukulaislajeja ''C. nobilis'', C. ''gardenii'' ja C. ''caulescens''. ;Hoito: Kliivia on kaunis viherkasvi varjoisassakin paikassa. Kukinta vaatii kuitenkin kohtalaisesti valoa ja talvisen lepokauden varsin viileässä, noin 12 - 15 Celsius-asteen lämpötilassa. Talvilevon aikana kliiviaa kastellaan niukasti. Multa vaihdetaan keväällä kukinnan jälkeen. Nuoret yksilöt tarvitsevat uuden mullan vuosittain, vanhat viihtyvät samassa mullassa kaksi tai kolmekin vuotta. Kesällä kasvia kastellaan varsin runsaasti, mutta niin että mullan pinta saa kastelujen välillä kuivahtaa. Juuret kärsivät liiasta märkyydestä. Keskikesällä kasvin voi sijoittaa myös varjoisaan paikkaan ulos. Kasvukauden aikana kasvia lannoitetaan parin viikon välein. ;Lisääminen: Kliivia kasvattaa vanhetessaan sivuversoja, jotka vähitellen täyttävät ruukun. Kasvia voi lisätä jakamalla mullanvaihdon yhteydessä. Kullakin istutettavalla osalla pitää olla omat juuret ja vähintään neljä lehteä. ==Krysanteemi== [[Image:Chrysanthemum coronarium var. discolob.JPG|200px|right]] '''Krysanteemi''' (''Dendranthema grandiflorum'') kasvaa luonnonvaraisena Kiinassa ja Japanissa. Sitä viljeltiin jo tuhansia vuosia sitten Kiinan keisarillisissa puutarhoissa. Krysanteemia pidettiin erityisesti keisarin kukkana: se symboloi kuolemattomuutta ja henkistä voimaa. Krysanteemin pääkukinta on kevätkaudella, mutta alkuperäiset kukkivat syksyisin. Krysanteemin kukat ovat yksinkertaisia tai kerrannaisia, ja tavallisesti valkoisia, keltaisia, punaisia tai oranssin eri sävyjä. Sen jalostaminen on edennyt erittäin pitkälle. Luonnossa krysanteemi kasvaa noin puolesta metristä metriin. ;Hoito Krysanteemi viihtyy valoisassa, mutta ei liian lämpimässä (16-18). Krysanteemi on lyhyenpäivänkasvi, eli sen saa kukkimaan jos valoa on vähän. Kukinta tapahtuu keväällä kun valoa on noin 10-14 tuntia päivässä. Krysanteemia tulee kastella tasaisesti. Lannoitusta ei yleensä tarvita, vaan ruukussa olevat ravinteet riittävät koko kasvukaudeksi. Kukinnan jälkeen kasvi tulee heittää pois. ==Paavalinkukka== {{commons|Saintpaulia ionantha|paavalinkukka}} [[Image:Purple African Violet Top.JPG|200px|right]] '''Paavalinkukka''' tai '''saint paulia''' (''Saintpaulia ionantha'') on alkujaan kotoisin Itä-Afrikasta. Luonnossa ne kasvavat vuorten rinteillä puiden varjossa. Alkujaan kukat olivat tummansiniset, mutta nykyisin on useita värejä. ;Hoito Kasvi tarvitsee lämpöä ja kostean ilmaston. Se viihtyy parhaiten varjossa; pohjoisikkunalla se menestyy hyvin. Nykyiset jalostetut lajikkeet viihtyvät hyvin huoneilmassa. Veden saanti on turvattava tasaisena ja keskeytymättä, ja muistettava ettei kuitenkaan kastele liikaa, sillä juuret kärsivät hyvin nopeasti liikakastelusta. Multa ei saa olla pitkään märkä kastelun jälkeen. Lannoittaminen tiheään, noin joka neljäs kastelukerta. ;Lisääminen Lisääminen lehtipistokkaista ja jakamalla. ==Pelargoni== [[Image:Pelargonium X hortorum.jpg|right|100px]] '''Pelargoni''' (''Pelargonium X hortorum'') on kotoisin Etelä-Afrikasta. Kukan väri valkoinen tai punaisen sävyt. Punainen ehdottomasti yleisin. ;Hoito Halutessaan voidaan suorittaan ns. nuputus, jolloin poistetaan kasvin nuput. Nuputtamisella saadaan kasvista tuuheampi. Viihtyy hyvin valoisassa paikassa, myös suorassa auringossa. Kastellaan ja lannoitetaan säännöllisesti. Kukkineet kukat on hyvä poistaa. ;Lisääminen Pistokkaat ;Talvisäilytys Talvehtimispaikan tulee olla valoisa, ilmava ja kuiva, eikä lämpö saa pudota pakkasen puolelle. Sopiva lämpötila on 5-8 ºC. ==Ritarinkukka== '''Ritarinkukka''' (''Hippeastrum X hortorum'') on kotoisin Keski- ja Väli-Amerikasta. ==Ruukkuatsalea== [[Image:Rhododendron simsii0.jpg|100px|right]] '''Ruukkuatsalea''' (''Rhododendron simsii'') on kotoisin Itä-Aasiasta. ==Soihtuköynnös== [[Image:Aeschynanthus.jpg|right|200px]] '''Soihtuköynnös''' ''(Aeschynanthus spp.)'' on laaja suku Kaakkois-Aasiasta kotoisin olevia kasveja, joista useita kasvatetaan huonekasveina. Kasvi on saanut nimensä punaisista tai keltapunaisista soihtua muistuttavista kukistaan. Englanninkielisessä maailmassa kasvi tunnetaan paitsi virallisella nimellään ''basket vine'' ("koriköynnös") myös nimellä ''lipstick plant'', koska kukan voi ajatella näyttävän huulipunapuikolta. Soihtuköynnökset ovat pääasiassa köynnöstäviä tai puolittain jäykkävartisia kasveja. Luonnossa useimmat niistä kasvavat sademetsän puiden päällyskasveina. Huonekasvina soihtuköynnöksen versot kasvavat noin puolen metrin mittaisiksi. Yleisimpien huonekasvilajien lehdet ovat paksut ja nahkeat. Kukat ilmestyvät tiiviinä kimppuina versojen päihin, lajista ja kasvuoloista riippuen keväällä, kesällä tai syksyllä. Yleisimmät huonekasvina kasvatetut lajit ovat ''A. speciosus'' eli borneonkaunotar, ''A. parasiticus'', ''A. radicans'', ''A. pulcher'', ''A hildebrandii'' ja ''A. lobbianus''. ''A. marmoratus'' -lajia kasvatetaan koristeellisten lehtiensä vuoksi. ;Hoito: Soihtuköynnökset viihtyvät parhaiten amppelissa valoisassa ja lämpimässä paikassa, noin 20 - 25 Celsius-asteen lämpötilassa. Kasvia ei tarvitse tukea, ellei sen halua kasvavan ylöspäin. Lepokausi talvella viileässä (15 - 18 Celsius-asteessa) ja lähes kuivana edistää seuraavaa kukintaa. Joidenkin lajien kasvatus onnistuu vain kasvihuoneessa. Soihtuköynnöksiä kastellaan kohtuullisesti, ja lepokauden aikana ne pidetään lähes kuivina. Soihtuköynnökset pitävät suihkuttamisesta kasvukaudella. Jos kasvi on liian kuivana kasvukaudella, se on altis lehtikirvoille. Kukinnan aikana suihkutus ja kasvin siirtely saa kukat putoamaan. Lannoitusta tarvitaan varsin vähän, ja mullanvaihto uuteen turvepitoiseen multaan riittää 2 - 3 vuoden välein. Pitkäversoiseksi kasvaneen vanhan yksilön voi leikata. ;Lisääminen: Soihtuköynnöstä voi lisätä keväällä lepokauden jälkeen pistokkaista tai taivukkaista. Juurtumista edistää noin 25 Celsius-asteen pohjalämpö. ==Syklaami== {{commons|Cyclamen persicum|syklaami}} [[Image:CyclamenPersicum1.jpg|100px|right]] '''Syklaami''' (''Cyclamen persicum'') on kotoisin Lähi-idästä ja Välimeren maista. ==Verenpisara== {{commons|Fuchsia|verenpisara}} [[Image:Fuchsia X Hybrida2.jpg|200px|right]] '''Verenpisara''' (''Fuchsia X hybrida'') on alkujaan kotoisin Keski- ja Etelä-Amerikasta. Nykyisin sen eri muunnoksia tunnetaan noin 100. Luonnonvaraisena se kasvaa pensaana trooppisten seutujen vuoristolaaksoissa. Suurin osa verenpisaroista kasvaa ulkona, mutta se tunnetaan myös ruukkukasvina. Ne sopivat mahtavasti parvekelaatikoihin. Nykyisin on saatavalla riippuvia ja pystykasvuisia lajikkeita. Kukat ovat kirkkaan värikkäitä - useimmiten punaisia - kuten nimikin kertoo. ;Hoito Verenpisara viihtyy auringossa ja viileässä paikassa, parhaiten ulkona. Sisätiloissa länsi- tai itäikkunalla. Hyvinhoidettuna verenpisara kukkii ulkona myöhäiseen syksyyn, kun muistaa runsaan kastelun ja lannoituksen kukinta-aikana. Kukinnan jälkeen muodostuvat hedelmät tulisi poimia pois, ettei kasvi kuluttaisi turhaan energiaansa niihin. Kukintakauden jälkeen kasvi vaipuu horrokseen, jolloin viihtyy parhaiten viileässä, syrjässä noin 5-10 asteisessa tilassa. Kun kasvu taas horroksen jälkeen alkaa, lannoita joka viikko keväästä elokuuhun saakka. Uuteen multaan verenpisara tulisi laittaa varhain keväällä (helmikuu). Kun kasvu alkaa, leikkaa voimakkaasti. ;Lisääminen Leikkaamisesta jäävät latvaversot pistokkaiksi. ==Viirivehka== {{commons|Category:Spathiphyllum|viirivehka}} [[Image:Spathiphyllum01.jpg|200px|right]] '''Viirivehka''' (''Spathiphyllum kochii'') on kotoisin Kolumbiasta. Isoviirivehka (''Spathiphyllum blandum'') on kotoisin Havaijilta. Luonnossa vehkat kasvavat kosteikoilla. Yleisimpien vehkojen kukan väri on valkoinen. Jalostuksen tuloksena on myös muita värejä, kuten punaisia, keltaisia, oransseja ja niiden eri muunnelmia. Lehdet muodot vaihtelevat ja lehdissä voi olla valkoisia "täpliä". ;Hoito Vehkoja käsitellessä on oltava varovainen, sillä ne sisältävät polttavia kasvinesteitä. Vehkat viihtyvät valoisalla paikalla. Vehkoja voidaan myös suihkuttaa. Lannoitetta ei pidä antaa liikaa. Kukinnan saa parhaiten onnistumaan rytmittämällä vuodenajan mukaan. Varottava liikaa lannoittamista. ;Lisääminen Jakamalla kasvin. {{Kodin ruukkukasvit}} [[Luokka:Kodin ruukkukasvit]] 1399 13436 2006-06-05T14:32:40Z Samulili 276 fix {{Kodin ruukkukasvit}} ==Rahapuu== {{commons|Crassula|rahapuu}} [[Image:Crassula ovata 700.jpg|right|200px]] '''Rahapuu''' (''Crassula ovata'', ''Crassula portulacea'') on ''Crassulaceae''-heimoon kuuluva kasvi. Laji on kotoisin Etelä-Afrikasta. Rahapuut voivat suotuisissa olosuhteissa kasvaa jopa 2,7 metrin korkuisiksi. Rahapuu on mehikasvi, tarkemmin sanottuna lehtimehikasvi, eli se varastoi vettä lehtiinsä. Rahapuun lehdet ovat paksut ja pinnaltaan vahamaiset. Se voi joskus kasvattaa myös pieniä valkoisia kukintoja. Rahapuu kuitenkin kukkii erittäin harvoin. Rahapuu on luonnossa sopeutunut ilmastoon, jossa sataa välillä runsaasti, ja toisinaan on myös pitkiä kuivakausia. Rahapuun vesipitoisuus on noin 90 %. ;Hoito: Rahapuu on helppohoitoinen, kestävä ja suosittu huonekasvi. Rahapuu viihtyy auringossa, mutta ei välttämättä pahimmassa paahteessa. Talvella rahapuu viihtyy paremmin viileässä (+18). Hoidossa tärkeätä on kastelu; kohtuullisesti, ja kesäkaudella enemmän kuin talvella. Mullan on hyvä välillä kuivua kastelukertojen välillä. Koska rahapuu varastoi vettä, multaa ei saa ylikastella, vettä kyllä riittää. Rahapuu ei myöskään vaadi paljon vettä. Alimmat lehdet kuivuvat ja tippuvat pois puun kasvaessa. Pienen rahapuun voi istuttaa joka kevät uuteen multaan. Vanhat ja suuret kasvit uudelleenistutetaan 2-3 vuoden välein. Ruukkuun voi laittaa vettä johtavia saviruukun sirpaleita, ja osittain kaktusmultaa. ;Lisääminen: Rahapuuta on helppo lisätä; otat vain lehden tai oksan kasvista ja laitat sen multaan. Sitten vain odottelua. ==Joulukaktus== '''Joulukaktus''' tai '''pääsiäiskaktus''' (''Schlumbergera X buckleyi'') on kehittynyt monen risteytyksen tuloksena. Joulukaktuksia on useita erilaisia, tunnetuin lienee Weinachtsfreude. Kaktuksia on saatavana punaisen lisäksi myös oranssin sekoituksena, sekä valkoisena ja keltaisena. Saksassa joulukaktus on erittäin suosittu. ;Hoito: Joulukaktus ei itse asiassa tarvitse paljon valoa. Se viihtyy myös hyvin huoneenlämmössä, mutta ei siedä vetoa. Kukkiessa on hyvä pitää multa kosteana, mutta on varottava liikaa kastelua. Lannoitusta annetaan tiheämmin kukinnan aikana, muuten harvemmin. Kukinnan välissä on hyvä pitää ns. lepokausi. ;Lisääminen: Lehden juurrutus vedessä mahdollista. Katkenneen verson alimman lehden voi asettaa puoliksi multaan ilman juurrutusta vedessä. Juurtuu helposti. [[Luokka:Kodin ruukkukasvit]] 1400 5651 2005-06-26T05:39:01Z Iirolaiho 61 /* Hide some not so important things */ #footer, #editpage-copywarn, #siteSub { display:none; height: 0px; width: 0px; 1401 5652 2005-05-31T11:37:59Z Iirolaiho 61 Käyttäjä:Iirolaiho/Monobook.css siirretty sivulle Käyttäjä:Iirolaiho/monobook.css #REDIRECT [[Käyttäjä:Iirolaiho/monobook.css]] 1402 8176 2006-01-02T11:10:22Z Iirolaiho 61 /* Aloittamiani kirjoja */ Rekisteröidyin 31. toukokuuta. 2005. Tein ensimmäisen muokkaukseni 14. kesäkuuta 2005 ==Aloittamiani kirjoja== *[[IRC]] (vahingossa anonyyminä) ==Käyttäjäsivuja muualla== * [[w:Käyttäjä:Iirolaiho|Käyttäjäsivuni Wikipediassa]]<br> * [[wikt:Käyttäjä:Iirolaiho|Käyttäjäsivuni Wikisanakirjassa]] * [[meta:User:Iirolaiho|My english user page at Meta-Wiki]] 1403 5654 2005-05-31T17:12:44Z Hartz 58 tervetuloa Tervetuloa Wikikirjaston puolelle! &ndash; [[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 31. toukokuuta 2005 kello 17:12:44 (UTC) 1404 5655 2005-06-02T15:52:22Z Hartz 58 . 1405 5656 2005-06-02T16:10:25Z Hartz 58 <div style="float:right;width:30%;margin-left:2em;margin-bottom:1em;padding:0.5em;background-color: #ffffff; border: 3px solid #fc6;"> '''Uuden poistoehdotuksen luominen:''' #Lisää poistettavan sivun alkuun koodi <nowiki>{{subst:poistettava}}</nowiki> ja tallenna sivu. #Seuraa linkkiä ''Tämän sivun äänestyssivu'' ja kirjoita sivulle otsikko tyyliin <nowiki>==[[Poistettavan sivun nimi]]==</nowiki> ja perustelusi. Muista allekirjoitus. #Lisää tämän sivun loppuun koodi <nowiki>{{/poistettavan sivun nimi}}</nowiki> </div> '''Tällä sivulla äänestetään Wikikirjaston sivujen poistosta.''' [[w:Wikipedia:Roska|Ilmiselvästä roskasta]] ei järjestetä äänestystä, vaan se [[w:Wikipedia:Roska#Roskan_merkitseminen|merkitään]] roskaksi välittömästi. <div style="width:60%;margin:0.5em;padding:0.5em;background-color: #ffffff; border: 2px solid red;"> '''Äänestäessäsi ilmoita selvästi lihavoiden pitääkö sivu <u>poistaa</u>, <u>säilyttää</u>, <u>yhdistää</u> tai <u>siirtää toiseen projektiin</u>. Allekirjoita aina lisäyksesi tälle sivulle.''' </div> Ehdotus on voimassa kaksi viikkoa. Jos se saa sinä aikana vähintään 80 prosentin kannatuksen (poistoehdotus mukaan lukien) tai jää kokonaan ääniä vaille, sivu poistetaan. Muussa tapauksessa artikkelia ei poisteta. Ilmaise selvästi annatko äänesi sivun poistamisen puolesta (kirjoita '''pois''') vai haluatko sen säilytettäväksi (kirjoita '''säilytettävä'''). Vain selvästi kannan ilmaisevat äänet huomioidaan äänestyksessä. Huomaa, että käytäntönä on yleensä poistaa ainoastaan sellaiset artikkelit, joiden <u>aihepiiri</u> ei sovellu Wikipediaan &mdash; artikkelin tämänhetkiseen tilaan liittyvät ongelmat käsitellään muualla. '''Tekijänoikeusrikkomuksista''' ei järjestetä poistoäänestystä. Selvät tapaukset (suoraan kopioitu lähteestä, joka ei ole ilmeisesti vapaa) merkitään [[w:Wikipedia:Roska|roskaksi]]. Epäselvät tapaukset merkitään [[Malline:Tekijänoikeus|tekijänoikeus-mallineella]]. Epäselvät tapaukset löytyvät luokasta '''[[:Luokka:Tekijänoikeusongelmat]]. 1406 5657 2005-06-02T16:05:24Z Hartz 58 Kuvia ja sivuja joiden arvellaan olevan tekijänoikeusrikkomuksia. 1407 5658 2005-06-02T16:14:43Z Hartz 58 Poistettavia sivuja. 1408 13670 2006-06-09T13:26:23Z Jääpingviini 315 Korjasin kielioppivirheen. Paavi ja George W. Bush tapasivat toisensa. Paavi kysyi presidentiltä: "Uskotko Jumalaan?", johon Bush vastasi: "Älä hulluja kysele, jokainenhan meistä uskoo itseensä." ---- Taskuvaras meni naimisiin taitavan naistaskuvarkaan kanssa. He saivat lapsen. "Uskoisin, että hänestä tulee taitava varas", arveli isä, "olemmehan mekin..." "Aivan, aivan. Kas, kuinka itsepäisesti pikkuinen pitää kättään nyrkissä." Äiti avasi nyrkin ja pienokaisella oli kädessään kätilön vihkisormus. ---- Eräältä mieheltä varastettiin Lada. Heti seuraavan päivänä mies pisti seuraavanlaisen ilmoituksen lehteen: "Sinä, joka varastit Ladani: Saat 100€, jos palautat sen viikon kuluessa ja lisäksi 300€, jos kerrot samalla miten käynnistit sen." ---- Mitä Bill Gatesin vaimo sanoi hääyön jälkeen? - Nyt tiedän, mistä "Microsoft" on saanut nimensä. ---- Tampereen tyhmin asukas muutti Turkuun. Molempien kaupunkien keskimääräinen älykkyystaso nousi. ---- Milloin on liian lihava? -Kun tulet uimasta rannalle ja Green Peacen miehet juoksevat vastaan, tarttuvat sinua käsistä ja jaloista ja heittävät takaisin veteen huutaen: "Save the whales!" ---- Mikä on tuhlauksen huippu? Ottaa värikuvia seeprasta. ---- Entisinä hyvinä aikoina, kylän seppä oli ottanut oppipojan, ja neuvoi tätä: "Noniin, kun minä otan tuon kuuman raudan tuolta ahjosta, laitan sen tuohon alasimelle, ja nyökäytän päätäni, Sinä lyöt siihen." Oppipoika teki työtä käskettyä ja sepältä jäi vaimo ja kolme lasta. ---- Jänis meni autokauppaan ja kysyi "Onks porkkanoita?" Kauppias tietenkin vastaa: "Ei, tämähän on autokauppa." Jänis lähtee pois, mutta palaa jälleen huomenna kysyen "Onks porkkanoita?" Jälleen kauppias vastaa, että porkkanat eivät kuulu autokauppaan. Sama meno jatkuu muutamia viikkoja, joka päivä jänis kysyy "Onks porkkanoita?" ja joka päivä kauppias ilmoittaa, että porkkanoita ei myydä. Eräänä päivänä jänis jälleen saapuu kauppaan ja kysyy porkkanoita. Kauppias karjaisee "Jos tulet vielä kerrankin kysymään porkkanoita, niin naulaan sinut korvistasi tuohon oveen!" Jänis luikkiin pakoon, mutta palaa seuraavana päivänä kysyen "Onks nauloja?" Kauppias vastaa, että ei ole, minkä jälkeen jänis kysyy "Onks porkkanoita?" ---- Jänis saapuu konditoriaan ja kysyy "Onks sinappileivonnaisia?" Kauppias vastaa, että ei ole. Jänis käy kyselemässä sinappileivonnaisia päivittäin, kunnes kauppias päättää "Nyt tilaan sinappileivonnaisia tukusta oikein kuormallisen." Kun jänis taas aamulla saapuu liikkeeseen kysyen "Onks sinappileivonnaisia?" kauppias vastaa "Nyt on!" Tähän jänis vastaa: "Hyi hitto, kuka sellaisia nyt söisi!" ja lähtee pois. [[Luokka:Vitsit]] 1409 12433 2006-05-26T16:09:52Z Samulili 276 [[Luokka:Blender 3D]] == Ensivaikutelma == Ensimmäistä kertaa aukaistessasi ohjelmaa eteesi aukeaa aika sekavan näköinen käyttöliittymä, joka on täynnä nappeja, välilehtiä ja valikoita. Nämä alueet paljastuvat melko selvästi käyttöliittymästä. Ylimpänä on valikkorivi, josta paljastuu melko tutunnäköisiä "paloja". Seuraavaksi on Blenderin editointi-ikkuna missä varsinainen mallinnus tehdään. Alimmainen ikkuna on täynnä nappeja. Tästä ikkunasta voit valita ominaisuuksia ja toimintoja malliin. (Kuten pinta, materiaalit ja valaistus.) === Mallinnusikkuna === Tämä tunnetaan mallinnusikkunana ja siinä tehdään kaikki Blenderiin keskeisesti yhteydessä olevat muokkaukset. Se toimii esikatseluna ja se on rajattu pysty- ja vaakaviivoituksiin. Viivoituksen väliä voidaan muuttaa. Ikkunaa voidaan myös zoomata. http://en.wikibooks.org/wiki/Image:Blender3D_3D_viewport.png === Ominaisuudet === Alimmainen valikko sisältää suuren joukon erityyppisiä ja erilaisia välilehtiä ja nappeja. Näillä valikoilla voidaan muuttaa monia ominaisuuksia; kameraa, valaistusta, pintaa ja paljon muuta. http://en.wikibooks.org/wiki/Image:Blender3D_buttons_window.png === Koon muuttaminen === Koon muuttamien valikoiden välillä käy helposti. Jokaisen alueen välissä hiiri muuttuu kaksisuuntaiseksi nuoleksi, jolloin hiiren nappia painamalla valikon kokoa voidaan muuttaa. http://en.wikibooks.org/wiki/Image:Blender3D_windows_border.png === Omat asetukset === Tämä on ominaisuus jota et tule tarvitsemaan suurta osaa ajastasi, siksi se on piilotettu ylälaitaan. Aukaistua sen saa vierittämällä ylälaidan valikkoa alaspäin. Valikosta voit muuttaa useita Blenderin ominaisuuksia. http://en.wikibooks.org/wiki/Image:Blender3D_windows_border.png [[Luokka:Blender 3D]] 1410 12795 2006-05-29T13:08:49Z Samulili 276 [[Luokka:Topfield TF5X00]] [http://board.topfield.de/viewtopic.php?t=16459 JAG's EPG löytyy täältä] == Ominaisuudet == * Tallentaa EPGn kovalevylle. -> varmatoimisempi kuin koneen oma * Osaa lisätä automaattisesti nauhoitusaikoihin marginaalin * Osaa ajastaa annettujen hakusanojen perusteella * "NYT"-näkymä näyttää yhdessä näytössä kaikkien kanavien ohjelmat * "SEURAAVA"-näkymä näyttää yhdessä näytössä seuraavaksi tulevat ohjelmat kaikilta kanavilta * "PRIMETIME"-näkymä näyttää illan parhaan katseluajan ohjelmat. (Tänään, huomenna jne...) * Mahdollistaa Toppyn ohjelmoinnin PC:ltä komentotiedoston kautta == Ohje englanniksi pdf muodossa == http://web.ukonline.co.uk/rwein/Jag's%20EPG%20Manual.pdf == Käyttöönotto == Kopioi Jags_EPG.tap Altairilla "Auto Start"-kansioon. Käynnistä Toppy uudelleen. Avaa JAG's OK:lla. Mikäli painat "0"-näppäintä juuri ennen, toimii OK normaaliin tapaan. Paina kahdesti "Play". JAG's hakee ohjelmaoppaan ja kirjoittaa sen kovalevylle talteen. Jatkoa varten tee 15 minuutin ajastus, joka avaa Toppyn joka päivä aamulla vaikka 05:00 kanavalta yksi, ilman nauhoitusta. Eli nk. "-P-" -ajastus. JAG's osaa silloin hakea EPG:n ja tallentaa sen kovalevylle automaattisesti. Samalla JAG's tekee mahdollisesti ohjelmoidut automaattiajastukset. Katso mallikuvia PDF:stä, joka tulee paketin mukana. == Näppäinkomennot == Toimivat kun JAG's on näkyvissä. Oletuksena "GUIDE" ja "OK" avaavat JAG's näkymän. Tämän voi muuttaa asetuksista. Kannattaa valita GUIDE* (tähti), tällöin GUIDE näppäintä kerran painamalla avautuu JAG's EPG ja GUIDE näppäintä kahdesti painamalla Topfieldin oma EPG. * INFO - Näyttää pikaopastuksen näppäimiin * STOP - Sammuttaa JAG's:n * MENU - Avaa asetusnäkymän. * TEKSTI-TV - Vaihtaa normaalin ja NYT-näkymän välillä * TIEDOSTOLUETTELO - Avaa listauksen ajastuksista * HIDASTUS - Avaa hakuominaisuuden == Ajastus hakusanoilla == Automaattiajastus on koko ohjelman parasta antia. Se osaa tallentaa annettujen sanojen mukaan ohjelmia esimerkiksi vain tietyiltä kanavilta ja vain silloin kun sana löytyy tietyn aikavälin sisältä. Osaa tietenkin lisätä halutun määrän minuutteja ajastuksen alkuun ja loppuun. '''Käyttöönotto''' * 1) Avaa jag's ja paina menu-> pääset asetuksiin. * 2) Käännä numero 6 "Ohjelm.autom.tallennus hakusanoilla" vaikka asentoon ->haku tai johonkin muuhun kuin off. * 3) Laita asetus 31 "Hakusana-ajastuksen tarkkailuikkuna" haluamaasi aikaan. (esim. 240 h -> automaattinen ajastus ohjelmista 240 tuntia eteenpäin.) Tämä voi olla vaikka 26h, jos teet ajastushaun päivittäin esim. käynnistyksen yhteydessä. * 4) Poistu asetuksista exit namiskalla -> jag's vielä näkyvissä * 5) Paina hidastus |> nappulaa -> pääset Hakusanalistalle. * 6) Tee joku hakusana (valitun sanan alku- ja loppupään editointi V-/V+ ja kelaus eteen >> ja taakse << nappuloista) ja mene OK:lla hakusanan asetuksiin. * 7) Käännä asetus 7 Ohjelman autom.ajastus/muistutus asentoon rec. ja tallenna haku (asetus 10, OK). *8) Palaat hakusanalistalle. Mene kohtaan S3 Hae kaikki "M&P&R" ja OK. Nyt ohjelmat, jotka vastaavat hakusanaa ja esiintyvät tuona tarkkailuikkunaan määriteltynä aikana merkkautuvat tallentuviksi... Varoituksen sana; "MOT" hakusanana ei tallenna vain MOT-ohjelmaa vaan myös Motorforum jne. Samoin kannattaa harkita aikaikkunan asettamista jokaiselle hakusanalle, "Prisma" -ohjelmaa uusitaan aika usein... Jos haluaa talteen ohjelman MOT, mutta ei Motorforumia, hakusana näyttää tältä: mot~motorforum. Eli sana mot, mutta ei sanaa motorforum. Jos tulee mot ohjelma, jonka aiheena on motorforum ja asetuksissa on "hae myös ohjelmatiedosta", niin ei tallennu. Mutta jos ei halua katsoa motorforumia, niin ei varmaan myöskään mot ohjelmaa, joka kertoo siitä... Esimerkkejä ajastuskomennoista löytyy asennuspaketin mukana tulevasta tiedostosta. [[Luokka:Topfield TF5X00]] 1411 12434 2006-05-26T16:09:55Z Samulili 276 [[Luokka:Blender 3D]] Tässä osiossa kerrotaan lähinnä mallintamiseen käytetyistä perusominaisuuksista, joilla mallinnusta vasta opettelevakin pääsee alkuun. Animointiin ym kehittyneempiin ominaisuuksiin liittyvät asiat on siis jätetty kokonaan huomioimatta. Oletamme kuitenkin, että lukija ymmärtää mallintamisen peruskäsitteitä, kuten vertexit, sivut, akselit, skaalaus yms. == Muokkaustilat ja valinnat == Esimerkiksi 3D Studio Max:n käyttäjille Blenderin toimintamalli saattaa alussa tuntua vieraalta, ei kannata kuitenkaan ensimmäisen kokeilun jälkeen pelästyä ja siirtyä takaisin muihin sovelluksiin. Viikon tai parin käytön jälkeen lähes kuka tahansa pystyy omaksumaan Blenderin käyttöliittymän ja toiminnan. === Toimintatilat === Blenderissä on kaksi muokkaustilaa, 'Objectmode' sekä 'Editmode'. Valittuasi ensin kappaleen objectmodessa, voit muokata kyseistä kappaletta siirtymällä editmodeen. Tilan vaihto tapahtuu oletuksena painamalla tabulaattori -näppäintä. Voit nopeasti päätellä kummassa tilassa olet katsomalla valittua kappaletta; jos vertexit ovat näkyvissä, olet editmodessa. Yleensä nykyinen tila on ilmoitettu myös näkymän alalaidassa olevalla työkalurivillä. ==== Objectmode ==== Sopiva suomennos voisi olla vaikkapa Palikkatila. Palikkatilassa tapahtuu varsinaisen 'tapahtumapaikan', eli mallintamasi ympäristön tms. muokkaus. Tässä tilassa voit valita kappaleita, muuttaa niiden kokoa sekä siirtää ja käännellä niitä. Myös valaistuksen ja kameroiden säätö tapahtuu tässä tilassa. ==== Editmode ==== Työstötila. Ollessasi editmodessa voit muokata kappaleita. Vertexien/sivujen/polygonien valinta ja muokkaus tapahtuu tässä tilassa. === Valitseminen === Valitseminen on Blenderissä toteutettu hieman eksoottisesti. Toisin kuin yleensä, valinta tapahtuu hiiren kakkosnäppäimellä (oikeakätisillä oikea näppäin, vasenkätisillä vasen). Jos haluat valita useampia kohteita, paina shift -näppäintä pohjassa. Suuremman alueen valinta kerralla tapahtuu painamalla B -näppäintä. Tällöin voit hiiren ykkösnäppäintä pohjassapitämällä valita suuria määriä kohteita maalaamalla laatikon niiden päälle. Huomaa myös että jos tahdot tämän työkalun avulla valita useampia kohteita, sinun ei tarvitse painaa shift -näppäintä. Valinnan poisto tapahtuu maalaamalla laatikko hiiren kakkosnäppäimellä. Kun painat B -näppäintä vielä toisen kerran, muuttuu osoitin ympyräksi. Tällä työkalulla voit maalata alueita joita tahdot valita, toiminta muistuttaa jokseenkin piirustusohjelmien maalaustyökaluja. Ympyrän koko muuttuu hiiren rullan tai näppäimistön + ja - näppäinten avulla. [[Kuva:Blender3d_ui_numeroitu1.jpg|thumb|300px|''Kuva 1.'']] == Kappaleiden käsittely == Blenderiin on version 2.37 myötä tullut 3DSM tyyliset muokkauswidgetit (Kuva 1, kehys 8), tämän luulisi osaltaan helpottavan alkuunpääsyä. Widgetit saat otettua käyttöön näkymän alalaidassa olevilla napeilla (kehys 5). Kuitenkin ehkä sujuvampi tapa muokata kappaleita on käyttää pikanäppäimiä; valittuasi jotakin paina G siirtääksesi, S skaalataksesi tai R kääntääksesi. Jos tahdot siirtää, kääntää tai skaalata vain tietyllä akselilla, voit painaa Z,X tai Y näppäimiä näppäimistöltäsi. Tarkkoja siirtoja varten voit painaa N näppäintä, tämä avaa Transform Properties ikkunan (kehys 1). Koita myös pitää CTRL ja SHIFT näppäimiä pohjassa kun käytät jotain näistä kolmesta työkalusta. [[Luokka:Blender 3D]] 1412 5663 2005-06-04T11:31:35Z Jhaa 63 Blender 3D Käyttöliittymä numeroinnilla. 1413 14321 2006-06-27T18:51:16Z TeemuN 155 [[luokka:keittokirja|Keskiaikainen porsaspiiras]] Tämä resepti on peräisin Englannin kuninkaan Richard II:n kokin tekemästä keittokirjasta [http://www.pbm.com/~lindahl/foc/ Forme of Cury]. Kirja on valmistunut arviolta vuonna 1390 ja siinä kuvattu [http://www.pbm.com/~lindahl/foc/FoC111small.html alkuperäinen resepti] on melko ylimalkainen, kuten yleensä reseptit tuohon aikaan. ==Raaka-aineet== ;Täyte * 400 g porsaan jauhelihaa * 6 vatkattua munaa * 1 dl parmesaanijuustoraastetta * 1 tl suolaa * 1 dl pinjan siemeniä * hyppysellinen : muskottipähkinää, : inkivääriä, : kardemummaa, : pippuria, : sahramia ;Pohja * 800 g piirakka(voi)taikinaa ==Ohje== # Vuoraa kaksi piirasvuokaa taikinalla # Sekoita kaikki täyteainekset ja kaada vuokiin # Paista 200 asteessa 45 minuuttia. # Piiras voidaan tarjota myös kylmänä, mutta se on parempaa lämpimänä. [[luokka:keittokirja|Keskiaikainen porsaspiiras]] 1414 5665 2005-06-07T22:12:17Z Lemmikkipuu 57 #Redirect [[w:fi:käyttäjä:Lemmikkipuu]] 1422 5673 2005-06-09T22:10:31Z Anssi 34 Malline:Tiede siirretty sivulle Malline:Luonnontiede #REDIRECT [[Malline:Luonnontiede]] 1423 11774 2006-05-24T20:49:27Z 82.141.124.250 Vohvelien paistamiseen tarvitset vohveliraudan. ==Raaka-aineet== ;Taikina * 2 kananmunaa * 1 prk kermaviiliä (2 dl) * 2 dl maitoa * 2,5 dl vehnäjauhoja * 2 tl leivinjauhetta * 2 tl sokeria * 1 tl vaniliinisokeria * 0,5 tl suolaa * 50 g voita sulatettuna ==Ohje== # Vatkaa munat # Lisää kermaviili ja maito, sitten kuivat ainekset ja lopuksi voisula. # Paista vohveliraudalla, raudan ohjeiden mukaan ==Lisäksi== ;Tarjoa joitakin seuraavista: * Kermavaahtoa * Vaahterasiirappia * Hilloa * Jäätelöä * Suklaakastiketta * Marjoja [[luokka:keittokirja|Vohvelit]] 1424 12435 2006-05-26T16:09:59Z Samulili 276 [[Luokka:Blender 3D]] == Reaaliaikaiset fysiikat == Blenderiin on integroitu [http://ode.org ODE]-fysiikkamoottori, joka mahdollistaa jopa reaaliaikaisesti simuloidut fysiikat. Fysiikat voi kytkeä päälle kun valittuun objektiin "Logic"-moodissa, jonka saa myös painamalla F4-näppäintä. *"Actor"-nappi luo objektista esineen, joka reagoi muihin objekteihin joihin vaikuttaa fysiikka, mutta itse pysyy paikallaan eikä reagoi muihin objekteihin. *"Ghost"-napilla objektista voidaan luoda haamu, eli muut objektit eivät voi törmätä siihen. *"Dynamic"-nappi tekee objektista täysin dynaamisen eli se reagoi muihin objekteihin ja liikkuu, mutta ei pyöri. *"Rigid body"-nappi lisää täydellisen fysiikan mallinnuksen. Tällä hetkellä Blenderi käyttää dynaamisissa objekteissa törmäystarkistukseen palloja (Bounding sphere), jonka koko pitäisi olla hieman suurempi mitä objektin oikea koko, jotta objektit eivät lävistä muita pintoja. Törmäystarkistusalueen voi nähdä "Wireframe"-tilassa. === Materiaalit === Blenderissä materiaaleilla voidaan kontrolloida värejä, kuten myös fyysisiä ominaisuuksia. Objektin materiaalivalinnasta löytyy nappi DYN, jonka avulla ominaisuuksia voi muokata. *Restitution = Kuinka paljon kappale menettää liike-energiaa törmätessään tähän materiaaliin. *Friction = Tämän materiaalin ja objektin välinen kitka. *Fh Force = Voima pinnasta poispäin. *Fh Dist = Pinnasta poispäin tulevan voiman kantama. *Fh Damp = Kuinka nopeasti kappale pysähtyy voiman vaikutus alueella. Jotta Fh ominaisuus toimisi täytyy myös objekteista joihin voiman pitäisi vaikuttaa aktivoida nappi Do Fh, "Logic"-paneelista. [[Luokka:Blender 3D]] 1425 12741 2006-05-28T17:12:14Z 84.251.148.180 Ajatus suklaan ja chilin yhdistämisestä saattaa aluksi tuntua oudolta, mutta ne sopivat yllättävän hyvin yhteen. Kokeile ensin hieman pienemmällä määrällä mausteita ja lisää maustetta vähitellen. == Ainekset == ;Pohja: * 2 munaa * 2 dl sokeria * 2 dl erikoisvehnäjauhoja * 4 rkl kaakaojauhetta * 1 dl saksanpähkinöitä * 1 veitsen kärjellinen cayennea * 2 tl leivinjauhetta * 150 g sulatettua voita * 1 dl kiehuvaa vettä ;Täyte ja kuorrutus: * 150 g voita * 2 dl tomusokeria * 150 g tummaa suklaata (väh. 70% kaakaovoita) * 0,25 tl veitsen kärjellinen punaista chilitahnaa ;Koristelu: * Appelsiinin makuinen koristerae == Ohje == #Vaahdota sokeri ja munat. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää vaahdotettuun munasokeriseokseen. Lisää sulatettu voi ja kiehuva vesi. #Voitele ja korppujauhota pikänomainen kakkuvuoka ja kaada taikina siihen. Paista 175°C alimmalla ritilätasolla noin 40 minuuttia. #Aloita täytteen tekeminen vatkaamalla voi ja tomusokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää piri-piri. Jaa taikina kahteen osaan. Lisää toiseen vesihauteessa sulatettu hieman jäähtynyt suklaa. #Leikkaa kakku kolmeen osaan. Levitä väleihin suklaavaahto ja käytä toista vaahtoa ja appelsiinirakeita koristeluun. [[luokka:keittokirja|Tulinen suklaakakku]] 1428 5678 2005-06-15T09:52:00Z Hartz 58 ? Onko tämä luokka tarpeellinen? -- [[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 15. kesäkuuta 2005 kello 09:52:00 (UTC) 1429 13597 2006-06-08T09:55:58Z Alfred Dengan 352 /* Ohje */ kh, typo {{ Keittokirja | Nimi = Pitsa | Kuva = [[Kuva:Pizza.jpg|200px]] | Annoksia = Neljälle | Aika = 1 tunti | Vaikeustasokuva = [[Kuva:2 viidestä.gif]] | }} {{Wikipedia|Pitsa|Pitsa}} {{Commons|Pizza|Pitsa}} Kuinka paistan pitseriamaisen pitsan. Ohje tarkasti kerrottuna, jotta nekin, joilla ei ole kokemusta leipomisesta pystyvät tekemään pitsaa. Pitsoja ohjeesta tulee neljä. == Ainekset: Pohja == * 2 dl vettä (noin 40 ºC) * Sokeria * Suolaa * Hiivaa (tuore 1/3 pkt, kuiva 1/2 pss) * Pitsajauhoja (5dl) (Myllynparhaalta löytyy valmiina) tai vehnäjauhoja, joissa voi olla puolet durumvehnäjauhoja. * Oliiviöljyä (1-5 rkl) == Ainekset: Täyte == * '''Tomaattimurskaa 100 - 200g''' * '''Emmentaljuustoa''' * '''Mozzarellajuustoa''' * Jauhelihaa (n. 200g) * Valkosipulimurskaa * Basilikaa (2-5 tl) * Pizzamaustetta (2-5tl) * Pippuria (2-5 tl) * Chiliä (oman maun mukaan) * Purkki ananasta (200g) Tummennetut ovat pitsan "pakollisia" perustäytteitä. == Tarvikkeet == # Taikinakulho # Taikinalasta/kaavin # Siivilä (iso) # Sauvasekoitin # Sauvasekoittimen kuppi # Leivinpaperia # Liina / tuorekelmua # Piirakkakaulin (tavallinenkin kaulin käy) # Pullasuti (öljyä varten) ==Ohje== # Lämmitä vesi mikrossa n. 37 ºC (kuivahiivalla 42 ºC) ja kumoa kulhoon. Jollei ole lämpömittaria, lämpötilan saa suurinpiirtein selville laittamalla käden veteen. Veden pitää tuntua lämpimältä, muttei saa polttaa. # Lisää veteen ripaus suolaa ja sokeria. Liuota veteen. # Liuota hiiva veteen. Ole tarkkana kuivahiivan kanssa, joka tarvitsee 42 ºC herätelämmön (tuorehiiva vähemmän), mutta varo polttamasta hiivaa liian kuumalla vedellä. # Lisää jauhot pienissä erissä ja samalla taikinaa taikinalastalla vaivaten. Kun taikina muuttuu vellistä paksuksi taikinaksi vaivaa loppu käsin (laita käsi nyrkkiin). # Vaivaa taikinaa niin pitkään kunnes kaikki jauhot on varmasti käytetty ja taikina ei ole enää "jauhoinen". Yleensä kannattaa vaivata pitkään. Yleiskone on hyvä apu tässä. Antaa koneen vain surrata 15 minuuttia, kun valmistelee täytteitä. # Kun taikina on valmis pistä kulhon päälle liina/tuorekelmu ja laita kohoamaan lämpimään paikkaan noin 30 - 60 minuutiksi. Voit esim. lämmittää uunia hiukan ja laittaa taikinan sinne kohoamaan. # Taikinan kohotessa voit valmistaa tomaattikastikkeen. Kumoa tomaattimurska ensin siivilään ja valuta ylimääräinen neste pois. # Kun ylimääräinen neste on valutettu kumoa murska siivilästä kuppiin. Lisää oman maun mukaan pippurirouhetta, chiliä, pizzamaustetta ja basilikaa. Voit laittaa myös valkosipulimurskaa. # Sekoita sauvasekoittimella kastike niin tasaiseksi, ettei tomaattikokkareita enää löydy. # Jätä nyt tomaattikastike rauhaan ja ruskista jauheliha. Pannun tulee olla kuuma. Jauheliha on valmista silloin, kun liha on muuttunut kokonaan harmahtavaksi/ruskeaksi ja kun jauhelihasta on tullut pientä kokkaretta. Jos ostit halvinta jauhelihaa niin kaada ylimääräinen rasva pois jo paistovaiheessa. # Kun taikina on kohonnut kaksinkertaiseksi, levitä uunipellin kokoinen leivinpaperi pöydälle ja ripottele runsaasti jauhoja päälle. Hiero vielä jauhoja käsiin, jottei taikina tartu niin helposti. Kaavi kulhosta 1/4 taikinasta ja pyöritä käsin taikinasta "pallo". # Laita uuni tässä vaiheessa jo lämpiämään niin kuumalle kuin saat ja laita samalla pelti lämpiämään uuniin. Jos mahdollista niin käytä vain alalämpöä. Tällöin täytteet eivät paistettaessa pala niin nopeasti. Suositeltava paistolämpötila on 300 ºC. # Iske taikinapallo leivinpaperille ja painele aluksi käsin taikinasta jotakuinkin pyöreä. Kaulimella loppu jolloin saat pohjasta varmasti tasaisen. Pohjan paksuuden pitää olla n. >1,5mm, muuten pohjasta ei tule rapeaa ja jää paksuksi. # Kun uuni on täysin lämmennyt, esipaista pohja ## Ota kuuma pelti nopeasti uunista ## Vedä pitsapohja leivinpapereineen pellille ## Pohja uuniin esipaistumaan ## Jos kaikki on mennyt hyvin, niin pohjan pitäisi pian ruveta pullistelemaan. ## Ota pohja pois uunista kun ensimmäiset ruskeat läikät ilmestyvät. # Töki haarukalla keskellä olevat ilmakuplat rikki. # Sivele sitten pitsapohja oliiviöljyllä (hyvin ohuelti). Jos haluat reunat rapsakoiksi, niin jätä ne voitelematta. # Levittele lusikalla tomaattikastike ohuelti. Pohjan pitää näkyä läpi. Älä laita liikaa, vaikka kastiketta tuntuu jäävän ylitse paljonkin. # Lisää Emmental. Älä säästele juustossa vaan laita jo nyt melko paksulti. # Lisää jauheliha. Älä peitä koko pitsaa jauhelihalla, vaan laittele pieniä määriä sinnetänne. # Lisää valkosipulimurska # Lisää mozzarella. Älä nuukaile juustossa. Peitä ainakin jauhelihat, koska ne kuivuvat nopeiten kuumassa uunisssa. # Lisää pilkotut ananaspalat. # Pitsa takaisin uuniin. Kun juusto alkaa muuttua kullanruskeaksi on pizza valmista (hyvä paistoaika on yleensä ollut 10 minuuttia). <u>Älä</u> jätä pizzaa vahtimatta hetkeksikään. [[Luokka:Keittokirja|Pitsa]] 1431 11308 2006-05-11T16:06:27Z TeemuN 155 palautus Niklas Laxström, yksi ylläpitäjistä täälläpäin. Minut tavoittaa parhaiten irkistä tai sähköpostilla. Yritän kyllä katsella keskustelusivujanikin säännöllisesti. [[w:User:Nikerabbit]] [[meta:User:Nikerabbit]] 1432 13372 2006-06-05T09:14:31Z 84.189.223.127 [[Image:Flag of Tuvalu.svg|400px|center]] <center>'''Tuvalu''' on [[w:fi:Austronesialainen kieli|austronesialainen kieli]], jota puhutaan [[w:fi:Tuvalu|Tuvalussa]].</center> == Sisältö == *[[Tuvalun kieli/Yleistä|Yleistä]] *[[Tuvalun kieli/Aakkoset|Aakkoset]] *[[Tuvalun kieli/Kielioppi|Kielioppi]] *[[Tuvalun kieli/Murteet|Murteet]] *[[Tuvalun kieli/Sanastoa|Sanastoa]] == Katso myös == *[[w:fi:Tuvalun_kieli|Wikipedian artikkeli Tuvalun kielestä]] [[Luokka:Kielet]] [[Luokka:Tuvalun kieli]] [[na:Dorerin Tubaru]] 1433 5683 2005-06-18T09:02:10Z Hartz 58 Tervetuloa Wikikirjaston puolelle. &ndash; [[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 18. kesäkuuta 2005 kello 09:02:10 (UTC) 1434 12388 2006-05-26T15:29:51Z Samulili 276 [[Luokka:Tuvalun kieli]] ==Artikkelit== Tuvalun kielessä on käytössä kuusi artikkelia. Yksikön yhteydessä voidaan käyttää artikkeleita "te", "se" tai "a" ja monikon kanssa "ni", "ne" tai "a". ==Substantiivit== Tuvalun kielessä substantiivit eivät koskaan taivu. Monikko voidaan muodostaa laittamalla substantiivin eteen jokin määrää ilmaiseva sana tai pidentämällä sanassa olevaa vokaalia. ==Adjektiivit== Adjektiivi tulee aina substantiivin jälkeen. ==Verbit== Verbit eivät koskaan taivu. Tuvalun kielessä ei ole suomen kielen "olla" -verbiin verrattavaa sanaa. Passiivia käytetään erittäin harvoin. Imperfekti muodostetaan lisäämällä lauseeseen sana "ne", preesens lisäämällä "e" ja futuuri lisäämällä "ka". ==Numeraalit== {| border="1" cellspacing="0" style="background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;" |- |1 = tasi |- |2 = lua |- |3 = tolu |- |4 = fa |- |5 = lima |- |6 = ono |- |7 = fitu |- |8 = valu |- |9 = iva |- |10 = sefulu |- |} Numeraalin yhteydessä käytetään yleensä sanaa "toko", jos puhutaan ihmisistä. ==Pronominit== Tuvalun kielen persoonapronominit ovat: *minä = au *sinä = koe *hän = ia *me = taua (''sinä ja minä''), tatou (''te ja minä''), maua (''hän ja minä''), matou (''he ja minä'') *te = koulua (''kahdesta ihmisestä''), koutou (''kolmesta tai useammasta ihmisestä'') *he = laua (''kahdesta ihmisestä''), latou (''kolmesta tai useammasta ihmisestä'') Possessiivipronomineja ovat: *minun = taku (''yksiköstä''), aku (''monikosta'') *sinun = tau (''yksiköstä''), au (''monikosta'') *hänen = tana (''yksiköstä''), ana (''monikosta'') ==Partikkelit== [[Luokka:Tuvalun kieli]] 1435 5685 2005-06-19T20:30:00Z Hartz 58 Ohje italialaisen kirjolohikastikeen valmistamiseen. Suositellaan tarjottavaksi pastan kanssa. ;Ainekset *2 rkl voita *1/2 dl vehnäjauhoja *3 dl vettä *1/2 kalaliemikuutio *2 dl kuohukermaa *1/2 rkl sitruunamehua *1/4 tl sitruunapippuria *2 tl tomaattisosetta *200 g kylmäsavustettua tai tuoresuolattua kirjolohta ;Valmistus # Sulata voi kattilassa. Lisää jauhot ja kiehauta ne voissa. # Lisää vesi ja murennettu kalaliemikuutio, sekoita tasaiseksi. # Lisää kerma sekä mausteet, anna kiehua muutama minuutti. # Suikaloi kala ja lisää se sekä tilli kastikkeeseen. # Tarjoile (mieluiten pastan kanssa). [[Luokka:Keittokirja|Kirjolohikastike]] 1437 13659 2006-06-09T11:03:58Z 128.214.76.125 /* Ainekset */ {{ Keittokirja | Nimi = Tiramisu | Kuva = | Annoksia = 8 | Aika = 30 minuuttia | Vaikeustasokuva = [[Kuva:2 viidestä.gif]] | }} '''Tiramisu''' on italialainen jälkiruoka. Tämän ruoan voi valmistaa aivan yhtä hyvin gluteenittomista kekseistä ja laktoosittomista maitotuotteista. Valmistamiseen ei tarvita uunia. =Tiramisu= ==Ainekset== ;Pohja: 8 kpl kaurakeksejä <u>tai</u> 6 kpl Digestive-keksejä. (Alkuperäisessä ohjeessa neidon sormia (lady finger) eli sokerikakkukeksejä eli Savoiardi-keksejä.) ;Kostutusseos: 3 rkl vahvaa kahvia ja 1 tl sokeria. ;Täyte: 1 dl kuohu- tai vispikermaa<br>½ dl maitorahkaa<br>½ dl maustamatonta tuorejuustoa<br>¼ dl tomusokeria ;Pinnalle: 1 tl kahviseosta (kostutusseos)<br>1 tl kaakaojauhetta ==Tarvikkeet== *Kahvinkeitin *Leivinpaperia *Vatkain tai vispilä *Siivilä ==Ohje== # Asettele keksit leivinpaperin päälle. Valmista vahva kahvi ja mausta se sokerilla. Anna kahviseoksen jäähtyä. # Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää loput täytteen aineet ja sekoita tasaiseksi. Tarkista maku. # Kostuta keksit kahviseoksella. Asettele puolet kekseistä haluamaasi muotoon tarjoilulautaselle. Levitä keksien päälle puolet täytteestä. Laita uusi keksikerros ja täytekerros keksikerroksen päälle. Siisti reunat ja päällinen esim. veitsellä. # Siivilöi tiramisun päälle kaakaojauhetta juuri ennen tarjoilua. =Italialainen tiramisu= Tässä ohjeessa palataan lähemmäksi italialaista tiramisua. Ohje noin kahdeksalle. Munien käsittelyssä kannatta huomioida salmonellariski. Ohje on yhdistelty eri lähteistä ja todettu toimivaksi. ==Ainekset== ;Pohja: Savoiardi-keksejä (Lady fingers) ;Kostutus: 3 dl espressokahvia (esimerkiksi pikakahvista)<br>marsalaviiniä, amarettoa<br>(Savoiardi-keksit imevät paljon nestettä) ;Täyte: 1 dl sokeria<br>4 munankeltuaista<br>4 valkuaista<br>750 g mascarpone-juustoa ;Pinnalle: kaakaojauhetta (van Houten tai vastaava) ==Tarvikkeet== *Noin 1½ litran vetoinen vuoka, joka on myös tarjoiluastia. ==Ohje== # Valmista kahvi. Halutessasi voit lisätä marsalaviinin kahviin (2 dl kahvia, 1 dl viiniä) # Laita vuoan pohjalle kerros kahvilla kostutettuja keksejä. # Lorauta hieman marsalaviiniä (ja amarettoa) keksien päälle, jos sitä ei ole kahvin seassa. # Vaahdota sokeri ja keltuaiset kuohkeaksi vaahdoksi. # Lisää halutessasi hieman amarettoa vaahdon sekaan antamaan makua. # Vaahdota valkuaiset toisessa kulhossa. # Sekoita varovasti juusto ja keltuaisvaahto. # Lisää lopuksi valkuaisvaahto varovasti sekoittaen. # Kaada seos keksikerroksen päälle. # Jäähdytä jääkaapissa pari tuntia. # Ennen tarjoilua sirottele siivilän läpi pinnalle kaakkaojauhetta. Liiallinen sekoittaminen tekee täytteestä löysän. ==Muunnos== Joissain ohjeissa tiramisu valmistetaan laittamalla kerroksittain keksejä ja täytettä kahdesta kolmeen kerrosta. [[Luokka:Keittokirja|Tiramisu]] 1438 5687 2005-06-30T19:30:29Z Talvikone 68 __NOTOC__ __NOEDITSECTION__ <div style="margin-left:-1em; margin-right:-1em; padding-right:1em;background-color:#D7E6F5;font-family: Comic Sans MS;"> <div style="padding-top:2em;font-size:xx-large; padding: 5px;color:#005CB2;"> <div style="padding-top:0.3em;color:#8DB9E2; font-family:arial; font-size: 70pt;padding-bottom:0.3em;">&#9835;</div> [[Keskustelu Käyttäjästä:Talvikone|'''Keskustelu>>''']] <div style="margin-top:-1em; padding-bottom:0.3em;margin-left:1em;font-weight:bold;">Talvikone</div> </div> <div style="background:#8DB9E2; margin-left: -5px; margin-bottom: 10px; margin-top: -5px; margin-right: -5px; padding: 5px;"><center>'''{{CURRENTTIME}} UTC, {{CURRENTDAYNAME}}, {{CURRENTDAY}} {{CURRENTMONTHNAME}}'''</center></div> <div style="background:#8DB9E2; margin-left: -5px; margin-bottom: 10px; margin-top: 5px; margin-right: -5px; padding: 5px; padding-top: 5px; text-align: left;"> <div style="background:#8DB9E2; margin-left: -5px; margin-bottom: 10px; margin-top: 5px; margin-right: -5px; padding: 5px; text-align: center;"> <div style="margin: 1em; padding: 1em; background-color: red; border: 1px solid black; text-align: center;"> <div style="margin: 1em; padding: 1em; background-color: yellow; border: 1px solid black; text-align: center;"> <div style="margin: 1em; padding: 1em; background-color: green; border: 1px solid black; text-align: center;"> ==Talvikone== Olen täällä käyttäjänä.Jotenkin vain tuntuu että tämä tietosanakirja liian vapaa.Mutta silti täältä saa ihan tarpeeksi tietoa.Löysin wikikirjaston 20.06.2005.Wikikirjasto on antanut minulle paljon tietoa. ==Mistä tykkään ja mistä en== Mieleinen elukka on kissa. Koirarodut joista pidän,ovat pitkäkarvainen collie ja saksanpaimenkoira. ==Mitä teen päivisin== Opiskelen. ==Mikä on herkkuruokaani== Spagetti ja jauhelihakastike.'''Karkki ei kelpaa.''' ==Asiat joista olen kiinnostunut== Olen kiinnostunut fysiikasta, kemiasta, luonnosta ja biologiasta. ---- Minulla on kyllä hassu nimi:Talvikone 1440 5688 2005-06-21T10:08:34Z Btw 67 test {{test}} --[[Käyttäjä:Btw|Btw]] 21. kesäkuuta 2005 kello 10:08:34 (UTC) 1442 5689 2005-06-23T15:19:28Z Hartz 58 {| class="toccolours" style="width:20em; margin:0 0 0.5em 1em; float:right;" |- style="text-align:center;" !align="center" bgcolor="#ffcc44" colspan="2"|'''{{{Nimi}}}''' |- |align="center" colspan="2" style="padding: 0px;"| {{{Kuva}}} |- !align="left" valign="top"|Annoksia: |valign="top"|{{{Annoksia}}} |- !align="left" valign="top"|Aika: |valign="top"|{{{Aika}}} |- !align="left" valign="top"|Vaikeustaso: |valign="top"|{{{Vaikeustasokuva}}} |- |} 1443 5690 2005-06-23T15:09:29Z Hartz 58 Saksankielisestä Wikikirjastosta. [[GIMP]]:illä piirtänyt Oliver Merkel. Hän julkaisi kuvan GFDL-lisenssillä. {{GFDL}} Saksankielisestä Wikikirjastosta. [[GIMP]]:illä piirtänyt Oliver Merkel. Hän julkaisi kuvan GFDL-lisenssillä. {{GFDL}} 1444 5691 2005-06-23T15:09:47Z Hartz 58 Saksankielisestä Wikikirjastosta. [[GIMP]]:illä piirtänyt Oliver Merkel. Hän julkaisi kuvan GFDL-lisenssillä. {{GFDL}} Saksankielisestä Wikikirjastosta. [[GIMP]]:illä piirtänyt Oliver Merkel. Hän julkaisi kuvan GFDL-lisenssillä. {{GFDL}} 1445 5692 2005-06-23T15:10:07Z Hartz 58 Saksankielisestä Wikikirjastosta. [[GIMP]]:illä piirtänyt Oliver Merkel. Hän julkaisi kuvan GFDL-lisenssillä. {{GFDL}} Saksankielisestä Wikikirjastosta. [[GIMP]]:illä piirtänyt Oliver Merkel. Hän julkaisi kuvan GFDL-lisenssillä. {{GFDL}} 1446 5693 2005-06-23T15:10:24Z Hartz 58 Saksankielisestä Wikikirjastosta. [[GIMP]]:illä piirtänyt Oliver Merkel. Hän julkaisi kuvan GFDL-lisenssillä. {{GFDL}} Saksankielisestä Wikikirjastosta. [[GIMP]]:illä piirtänyt Oliver Merkel. Hän julkaisi kuvan GFDL-lisenssillä. {{GFDL}} 1447 5694 2005-06-23T15:11:17Z Hartz 58 Saksankielisestä Wikikirjastosta. [[GIMP]]:illä piirtänyt Oliver Merkel. Hän julkaisi kuvan GFDL-lisenssillä. {{GFDL}} Saksankielisestä Wikikirjastosta. [[GIMP]]:illä piirtänyt Oliver Merkel. Hän julkaisi kuvan GFDL-lisenssillä. {{GFDL}} 1448 11766 2006-05-24T20:08:18Z Dilaudid 290 /* Vegaaninen keittokirja */ Tein eräänlaisen artikkelimallin, jonka löytää ohjeesta [[Keittokirja/Tiramisu]]. Alkukappaleessa kerrotaan lyhyesti ruoan nimi tummennetulla ja mikä ruokalaji on (esim. jälkiruoka), ja onko siinä jotain erikoista. Oikealta löytyy yksinkertainen infolaatikko, josta näkee helposti ehtisikö tuon valmistaa ja kuinka monelle siitä riittää yms. Laatikossa on myös tila kuvalle. Alempana listataan erikseen ainekset ja tarvikkeet. Valmistusohje on numeroitu. Ohjeen loppuun merkitään luokka. &ndash; [[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 23. kesäkuuta 2005 kello 15:32:53 (UTC) :Aivan hyvä muutos. Alkuaikoina tappelin tietämättömänä muotojen nimi ja Nimi välillä eli olisiko parempi käyttää pieniä alkukirjaimia. En tiedä miten on yleensä tapa. Tämmöinen infoboksi on aivan hyvä mitä kaikkea siinä pitäisi olla? Nykyiset ovat mielestäni hyvät.--[[Käyttäjä:Anssi|Anssi]] 23. kesäkuuta 2005 kello 15:58:13 (UTC) ::Kai ne kaikki nimet voivat olla isolla, kun malline annetaan vaan täytettäväksi. Mallineessahan voisi olla vaikka mitä, mutta esim. kalorimääriä ei kovin moni tiedä. Jos tulee jotain olennaista mieleen, mitä mallineeseen voisi lisätä, niin sanokaa vaan. &ndash; [[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 23. kesäkuuta 2005 kello 16:07:01 (UTC) == Vegaaninen keittokirja == Ajattelin alkaa kokoamaan tänne vegaanisia ruokareseptejä. Pohdiskeltuani rakennetta, ajattelen, että sille kirjalle voisi antaa kokonaan oman nimen (esim. [[Vegaanin keittokirja]]), sillä reseptjä tulee kuitenkin niin paljon. Keksiikö joku jonkin syyn, miksi erillistä kirjaa ei kannata tehdä? -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 23. toukokuuta 2006 kello 11.00 (UTC) :Syitä vastaan voisivat olla se, että silloin pelkästä "Keittokirjasta" tulisi "ei-vegaaninen keittokirja", mikä on mielestäni aika keinotekoinen vastakkainasettelu =) Voisin myös kuvitella, että ainakin reseptien ja kirjan kirjoitusvaiheessa saattaisi olla mielekästä pitää kirjat yhdessä jonkin matkaa. Mutta erinomainen ja kannatettava ajatus! –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 24. toukokuuta 2006 kello 20.08 (UTC) 1449 12140 2006-05-26T07:28:05Z Samulili 276 siirsi sivun ”Keskustelu:Kodin ruukkukasvit:Hoito-ohjeita” uudelle nimelle ”Keskustelu:Kodin ruukkukasvit/Hoito-ohjeita” Kiinan ruusuni on nyt kukkinut kuukauden päivät ja rupeaa nytten kellastuttamaan lehtiään ja haluaisin tietää mahdollisimman nopeasti syyn ja mitä asialle voi tehdä jotta sen välttää. 1450 sysop 14413 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default {{ns:help}}:Ohje 1451 sysop 6101 2005-07-03T11:15:19Z MediaWiki default Tietokanta on automaattisesti lukittu, jotta kaikki tietokantapalvelimet saisivat kaikki tuoreet muutokset 1452 sysop 5699 2005-06-25T11:03:22Z MediaWiki default {{SITENAME}} 1453 sysop 5700 2005-06-25T11:03:22Z MediaWiki default {{SITENAME}} 1454 12248 2006-05-26T10:15:09Z Samulili 276 eiku Tämä kirja on aloittelijan opas ihokarvojen ajamiseen ja trimmaamiseen. Kokeneempia ajajia varten se sisältää hyöllisiä vihjeitä. ==Välineet== Tämä osio esittelee ihokarvojen ajamisessa käytetyt välineet ja antaa vihjeitä niiden käyttöön. ===Partaveitsi=== ===Partahöylä=== [[Kuva:Three blade safety razor.jpg|200px|right|Kolmiteräinen partahöylä]] Naisilla usein omat shaverit, jotka poikkeavat hieman muotoilultaan miesten partahöylistä. Ajeltava alue käsitellään ensiksi ajoa auttavalla aineella, esim saippuavaahto, geeli. Höylää kuljetetaan ihon pinnassa paikasta riippuen joko vastakarvaan tai myötäkarvaan. [[kuva:Headblade.JPG|100px|left|Head blade]] ===Päänajoterä=== Päänajoterä (engl. head blade) on erityisesti pään ajelemista varten suunniteltu ajoväline. ===Sähköparranajokone=== ===Partavaahto=== ===Saippua ja harja=== ===Peili=== ===Vahat=== ====Kuumavaha==== ====Kylmävaha==== Ensiksi paketin kyljessä oleva ohje : Lämmitä liuskaa käsien välissä vähän aikaa. Irroita liuskat varovaisesti toisistaan. Paina liuskat iholle karvan kasvusuuntaan, ylhäältä alas. Pingoita ihoa ja repäise irti vastakarvaan. Repäisy kannattaa tehdä mahdollisimman "matalana" eikä ylös nostaen. Iholle jääneet saa poistettua esim: pumpulilla joka on kastettu vauvan öljyllä. Ihoa on myös syytä rauhoitella viileällä vedellä kun on esiksi puhdistanut vahajäämät pois. ====Sokerointi==== Sokerointi on eräänlainen kuumavahauksen muoto, jossa vaha-aines valmistetaan itse keittämällä. Seos valmistetaan sekoittamalla suureen määrän sokeria pieni määrä vettä ja esim. sitruunamehua. Seosta keitetään kunnes se muuttuu ruskeaksi, jonka jälkeen sen annetaan jäähtyä, jolloin keitoksesta tulee paksumpaa. Varsinainen karvojen poisto tapahtuu levittämällä paksuuntunutta seosta lämpimänä (ei polttavana) iholle, jonka jälkeen sen levitetyn kohdan päälle painellaan karvojen kasvusuuntaan esim. pellavakankainen kaistale, joka sitten repäistään nopeasti irti vastakarvaan. Sokeriseoksen tulee pysyä koko operaation aikana riittävän lämpimänä, jotta sitä voi levittää helposti iholle. Liian kuuma seos voi kuitenkin aiheuttaa palovammoja, joten lämpötila tulee pitää juuri oikeana. Sokeriseosta voi myös säilyttää pitkiäkin aikoja, jolloin uudelleenkäytön yhteydessä seosta lämmitetään kunnes siitä tulee juoksevaa. Seos on vesiliukoista ja sen voi pestä helposti pois lämpimällä vedellä. Sokerointi ei ole tehokasta, jos karvat ovat alle 0,5cm pitkiä. ===Laser=== ===Pinsetit=== Sopivat hyvin yksittäisten karvojen poistoon, vaikka suuren karvamäärän poistaminen pinseteillä olisikin hidasta. Pinseteillä tartutaan yksittäiseen karvaan ja nykäistään kasvusuuntaan. Toisella kädellä on hyvä pingoittaa ihoa vastakkaiseen suuntaan. ====Automaattipinsetit==== ====Elektrolyysi==== ==Tekniikka== Tämä osio opettaa kunkin vartalonosan ajamiseen sopivan tekniikan. ===Kasvot=== ====Parta==== =====Muotoilu===== ====Viikset==== ====Pulisongit==== ====Kulmakarvat==== ====Nenäkarvat==== ===Sääret=== ===Kainalot=== ===Takapuoli=== ===Selkä=== ===Sukupuolielimet=== ====Miehen==== ====Naisen==== ===Pää=== ==Ajamisen jälkeen== ===Voiteet=== ===Siivous=== ====Vartalo==== ====Välineet==== ====Paikka==== ===Ajovirheiden hoito=== ====Ajoihottuma==== ====Haavat==== ====Kutina==== {{wikipedia|karvoitus|karvoitus}} [[en:Shaving]] [[Luokka:Ihokarvojen ajaminen]] 1455 8323 2006-01-13T21:26:11Z 193.166.80.44 Vaatiiko tuo pohja välttämättä esipaistoa, tekevätkö pitseriat niin?[[Käyttäjä:Lemmikkipuu|Lemmikkipuu]] 29. kesäkuuta 2005 kello 13:03:06 (UTC) :Mitä olen pitserioissa ollut avokeittiössä näkemässä, eivät ainakaan minun mielestä esipaista pohjia. Pitserioissa ovat muovanneet taikinan pulliksi, joista pyörittävät pitsan. Tekevät varmaan aina kerralla suuremman erän ja pakastavat, ellei sitten tule valmiina. Tuskin ovat noita pullia esipaistaneet tai ainakin tuntuisi omituiselta noin maalaisjärjellä ajateltuna. Vaikuttaako sitten rakenteeseen tuo esipaisto jotenkin - en uskalla mennä sanomaan mitään. --[[Käyttäjä:Anssi|Anssi]] 30. kesäkuuta 2005 kello 18:21:49 (UTC) == VS: Vaatiiko tuo pohja välttämättä esipaistoa, == Vastaus kyllä ja ei. =) Olet oikeassa. Pitserioissa ei pohjia esipaisteta. Syy miksi tässä ohjeessa esipaistetaan on siinä, ettei tavallinen kotiuuni pysty täytteitä polttamatta/kuivattamatta saamaan rapsakkaa pohjaa pitsalle. Yksinkertaisesti pitsan pohja ei ehdi paistua riittävästi (siksi ohjeessa on nimenomaan mainittu pitämään pelti kuumana ja paistamaan alalämmöllä, jos on mahdollisuus). Ilmeisesti pitserian uunit käyvät myös kuumempina kuin, nämä kotiuunit. Olet varmaan huomannut, ettei pitseria pitsojen paistoaika ole kovin pitkä. Ainoa haitta tässä esipaistamisessa on, että pitsapohja alkaa keskeltä kohoilemaan (töki haarukalla ilmakuplat tyhjäksi) tai sitten paistaa pohjaa liian pitkään, jolloin pohja voi kärvähtää. Siitä en tiedä hankkiiko pitseriat taikinapallonsa tukusta vaiko tekevätkö itse. == Ero on huomattava == Koitin reseptiä ensiksi siten etten esipaistanut pohjaa, ja siten että esipaistoin. Ero oli *järkyttävä.* En ole koskaan tehny noin hyvää pitsaa. 1456 5703 2005-06-30T19:24:24Z Talvikone 68 __NOTOC__ __NOEDITSECTION__ <div style="margin-left:-1em; margin-right:-1em; padding-right:1em;background-color:#D7E6F5;font-family: Comic Sans MS;"> <div style="padding-top:2em;font-size:xx-large; padding: 5px;color:#005CB2;"> <div style="padding-top:0.3em;color:#8DB9E2; font-family:arial; font-size: 70pt;padding-bottom:0.3em;">&#9835;</div> [[Käyttäjä:Talvikone|'''<<Käyttäjäsivu''']] <div style="margin-top:-1em; padding-bottom:0.3em;margin-left:1em;font-weight:bold;">Talvikone</div> </div> <div style="background:#8DB9E2; margin-left: -5px; margin-bottom: 10px; margin-top: -5px; margin-right: -5px; padding: 5px;"><center>'''{{CURRENTTIME}} UTC, {{CURRENTDAYNAME}}, {{CURRENTDAY}} {{CURRENTMONTHNAME}}'''</center></div> <div style="background:#8DB9E2; margin-left: -5px; margin-bottom: 10px; margin-top: 5px; margin-right: -5px; padding: 5px; padding-top: 5px; text-align: left;"> <div style="background:#8DB9E2; margin-left: -5px; margin-bottom: 10px; margin-top: 5px; margin-right: -5px; padding: 5px; text-align: center;"> <div style="margin: 1em; padding: 1em; background-color: red; border: 1px solid black; text-align: center;"> <div style="margin: 1em; padding: 1em; background-color: yellow; border: 1px solid black; text-align: center;"> <div style="margin: 1em; padding: 1em; background-color: green; border: 1px solid black; text-align: center;"> 1457 sysop 14347 2006-07-01T18:48:08Z MediaWiki default v 1458 sysop 5707 2005-07-03T11:15:14Z MediaWiki default Added group $2 1459 sysop 5708 2005-07-03T11:15:14Z MediaWiki default Kaikki sivut nimiavaruudessa $1 1460 sysop 5710 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default Kaikki sivut, jotka eivät ole oletusnimiavaruudessa 1461 sysop 5711 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default Kaikki sivut, jotka eivät ole nimiavaruudessa $1 1462 sysop 5712 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default Näytä sivuja lähtien sivusta: 1463 sysop 5714 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default Käyttäjä on jo byrokraatti 1464 sysop 5715 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default Käyttäjä on jo ylivalvoja 1465 sysop 5716 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default Käyttäjä on jo ylläpitäjä 1466 sysop 5717 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default Lupa evätty 1467 sysop 8146 2006-01-01T12:20:21Z MediaWiki default Toiminto, jonka halusit suorittaa on rajoitettu käyttäjille, joilla on oikeus ”$2”. Katso $1. 1468 sysop 5726 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default muuttanut sivua 1469 sysop 5727 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default Changed group $2 1470 sysop 5730 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default Varmenna sähköpostiosoite 1471 sysop 7760 2005-12-02T03:52:09Z MediaWiki default Joku IP-osoitteesta $1 on rekisteröinyt {{GRAMMAR:inessive|{{SITENAME}}}} tunnuksen $2 tällä sähköpostiosoitteella. Varmenna, että tämä tunnus kuuluu sinulle avamaalla seuraava linkki selaimellasi: $3 Jos tämä tunnus ei ole sinun, ÄLÄ seuraa linkkiä. Varmennuskoodi vanhenee $4. 1472 sysop 5732 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default Jokin epäonnistui varmennnuksen tallentamisessa. 1473 sysop 5733 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default Varmennuskoodi ei kelpaa. Koodi on voinut vanhentua. 1475 sysop 5735 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default Lähetä varmennusviesti 1476 sysop 5736 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default Varmennusviestin lähettäminen epäonnistui. Tarkista, onko osoitteessa kiellettyjä merkkejä. 1477 sysop 5737 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default Varmennusviesi lähetetty. 1478 sysop 5738 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default {{GRAMMAR:genitive|{{SITENAME}}}} sähköpostiosoitteen varmennus 1479 sysop 5739 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default Sähköpostiosoitteesi on nyt varmennettu. Voit kirjautua sisään. 1480 sysop 5740 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default Tämä wiki vaatii sähköpostiosoitteen varmentamisen, ennen kuin voit käyttää sähköpostitoimintoja. Lähetä alla olevasta painikkeesta varmennusviesti osoitteeseesi. Viesti sisältää linkin, jonka avaamalla varmennat sähköpostiosoitteesi. 1481 sysop 6864 2005-09-05T09:19:10Z MediaWiki default $1 pienet muutokset 1482 sysop 5742 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default kaikki 1483 sysop 6453 2005-07-29T10:36:10Z MediaWiki default Luo sivu 1484 sysop 5745 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default luonut sivun 1485 sysop 5746 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default Poista kohdesivu ja siirrä 1486 sysop 5747 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default Sivu on siirron tiellä. 1487 sysop 5748 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default Kohdesivu [[$1]] on jo olemassa. Haluatko poistaa sen, jotta nykyinen sivu voitaisiin siirtää? 1489 sysop 5751 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default Kohdenimi 1490 sysop 5753 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default Varmennussähköposti on lähetetty annettuun sähköpostiosoitteeseen. Muita viestejä ei lähetetä, ennen kuin olet toiminut viestin ohjeiden mukaan ja varmistanut, että sähköpostiosoite kuuluu sinulle. 1491 sysop 5754 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default Muokkaa tätä tiedostoa ulkoisessa sovelluksessa 1492 sysop 5755 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default Katso [http://meta.wikimedia.org/wiki/Help:External_editors ohjeet], jos haluat lisätietoja. 1493 sysop 5759 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default Sähköpostitoiminnot 1494 sysop 5760 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default Sähköpostiosoitteesi varmennettiin $1. 1495 sysop 5761 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default Varmenna sähköpostiosoite 1497 sysop 6455 2005-07-29T10:36:10Z MediaWiki default Käyttäjä $WATCHINGUSERNAME, {{GRAMMAR:genitive|{{SITENAME}}}} käyttäjä $PAGEEDITOR on $CHANGEDORCREATED $PAGETITLE $PAGEEDITDATE. Nykyinen versio on osoitteessa $PAGETITLE_URL . $NEWPAGE Muokkaajan yhteenveto: $PAGESUMMARY $PAGEMINOREDIT Ota yhteyttä muokkaajaan: sähköposti: $PAGEEDITOR_EMAIL wiki: $PAGEEDITOR_WIKI Uusia ilmoituksia tästä sivusta ei tule kunnes vierailet sivulla. Voit myös nollata ilmoitukset kaikille tarkkailemillesi sivuille tarkkailulistallasi. {{GRAMMAR:genitive|{{SITENAME}}}} ilmoitusjärjestelmä -- Tarkkailulistan asetuksia voit muuttaa osoitteessa: {{SERVER}}{{localurl:Special:Watchlist/edit}} Palaute ja lisäapu osoitteessa: {{SERVER}}{{localurl:Help:Sähköposti-ilmoitus}} 1498 sysop 6456 2005-07-29T10:36:10Z MediaWiki default Osoitteessa $1 on kaikki muutokset viimeisen käyntisi jälkeen. 1499 sysop 5766 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default {{GRAMMAR:genitive|{{SITENAME}}}} sivu on muuttunut -ilmoitus 1500 sysop 5767 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default Tämä on uusi sivu. 1501 sysop 5768 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default Merkitse kaikki sivut katsotuiksi 1502 sysop 5769 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default $PAGEEDITOR on $CHANGEDORCREATED $PAGETITLE 1503 sysop 14392 2006-07-01T18:48:08Z MediaWiki default sisälsi: ”$1” (ainoa muokkaaja oli $2) 1504 sysop 7124 2005-10-26T15:18:53Z MediaWiki default Aukko 1505 sysop 7125 2005-10-26T15:18:53Z MediaWiki default Tekijä 1506 sysop 7126 2005-10-26T15:18:53Z MediaWiki default Bittiä komponentissa 1507 sysop 7127 2005-10-26T15:18:53Z MediaWiki default Kirkkaus 1508 sysop 7128 2005-10-26T15:18:53Z MediaWiki default CFA-kuvio 1509 sysop 7129 2005-10-26T15:18:53Z MediaWiki default Väriavaruus 1510 sysop 5779 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default sRGB 1511 sysop 5780 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default FFFF.H 1512 sysop 7130 2005-10-26T15:18:53Z MediaWiki default Kunkin komponentin määritelmä 1513 sysop 7131 2005-10-26T15:18:54Z MediaWiki default ei ole 1514 sysop 5783 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default Y 1515 sysop 5784 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default Cb 1516 sysop 5785 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default Cr 1517 sysop 5786 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default R 1518 sysop 5787 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default G 1519 sysop 5788 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default B 1520 sysop 7132 2005-10-26T15:18:54Z MediaWiki default Kuvan pakkaustapa 1521 sysop 7133 2005-10-26T15:18:54Z MediaWiki default Pakkaustapa 1522 sysop 7134 2005-10-26T15:18:54Z MediaWiki default Pakkaamaton 1523 sysop 5792 2005-07-03T11:15:15Z MediaWiki default JPEG 1524 sysop 7135 2005-10-26T15:18:54Z MediaWiki default Kontrasti 1525 sysop 7136 2005-10-26T15:18:54Z MediaWiki default Normaali 1526 sysop 7137 2005-10-26T15:18:54Z MediaWiki default Pehmeä 1527 sysop 7138 2005-10-26T15:18:54Z MediaWiki default Kova 1528 sysop 7139 2005-10-26T15:18:54Z MediaWiki default Tekijänoikeuden omistaja 1529 sysop 7140 2005-10-26T15:18:54Z MediaWiki default Muokattu kuvankäsittely 1530 sysop 7141 2005-10-26T15:18:54Z MediaWiki default Normaali käsittely 1531 sysop 7142 2005-10-26T15:18:54Z MediaWiki default Muokattu käsittely 1532 sysop 7143 2005-10-26T15:18:54Z MediaWiki default Viimeksi muokattu 1533 sysop 7144 2005-10-26T15:18:54Z MediaWiki default Digitointipäivämäärä 1534 sysop 7145 2005-10-26T15:18:54Z MediaWiki default Luontipäivämäärä 1535 sysop 7146 2005-10-26T15:18:54Z MediaWiki default Laitteen asetuskuvaus 1536 sysop 7147 2005-10-26T15:18:55Z MediaWiki default Digitaalinen suurennoskerroin 1537 sysop 7148 2005-10-26T15:18:55Z MediaWiki default Exif-versio 1538 sysop 7149 2005-10-26T15:18:55Z MediaWiki default Valotuksen korjaus 1539 sysop 7150 2005-10-26T15:18:55Z MediaWiki default Valotusindeksi 1540 sysop 7151 2005-10-26T15:18:55Z MediaWiki default Valotustapa 1541 sysop 7152 2005-10-26T15:18:55Z MediaWiki default Automaattinen valotus 1542 sysop 7153 2005-10-26T15:18:55Z MediaWiki default Käsinsäädetty valotus 1543 sysop 7154 2005-10-26T15:18:55Z MediaWiki default Automaattinen haarukointi 1544 sysop 7155 2005-10-26T15:18:55Z MediaWiki default Valotusohjelma 1545 sysop 7156 2005-10-26T15:18:55Z MediaWiki default Ei määritelty 1546 sysop 7157 2005-10-26T15:18:55Z MediaWiki default Käsinsäädetty 1547 sysop 7158 2005-10-26T15:18:55Z MediaWiki default Perusohjelma 1548 sysop 7159 2005-10-26T15:18:55Z MediaWiki default Aukon etuoikeus 1549 sysop 7160 2005-10-26T15:18:55Z MediaWiki default Suljinajan etuoikeus 1550 sysop 7161 2005-10-26T15:18:55Z MediaWiki default Luova ohjelma (painotettu syvyysterävyyttä) 1551 sysop 7162 2005-10-26T15:18:55Z MediaWiki default Toimintaohjelma (painotettu nopeaa suljinaikaa) 1552 sysop 7163 2005-10-26T15:18:55Z MediaWiki default Muotokuvatila (lähikuviin, joissa tausta on epätarkka) 1553 sysop 7164 2005-10-26T15:18:55Z MediaWiki default Maisematila (maisemakuviin, joissa tausta on tarkka) 1554 sysop 7165 2005-10-26T15:18:55Z MediaWiki default Valotusaika 1555 sysop 7166 2005-10-26T15:18:55Z MediaWiki default Tiedostolähde 1556 sysop 5825 2005-07-03T11:15:16Z MediaWiki default DSC 1557 sysop 7167 2005-10-26T15:18:55Z MediaWiki default Salama 1558 sysop 7168 2005-10-26T15:18:55Z MediaWiki default Salaman teho 1559 sysop 7169 2005-10-26T15:18:55Z MediaWiki default Tuettu Flashpix-versio 1560 sysop 7170 2005-10-26T15:18:55Z MediaWiki default Aukkosuhde 1561 sysop 7171 2005-10-26T15:18:55Z MediaWiki default Linssin polttoväli 1562 sysop 7172 2005-10-26T15:18:55Z MediaWiki default 35 mm:n filmiä vastaava polttoväli 1563 sysop 7173 2005-10-26T15:18:55Z MediaWiki default Tarkennustason resoluution yksikkö 1564 sysop 7175 2005-10-26T15:18:55Z MediaWiki default Tarkennustason X-resoluutio 1565 sysop 7176 2005-10-26T15:18:55Z MediaWiki default Tarkennustason Y-resoluutio 1566 sysop 7177 2005-10-26T15:18:55Z MediaWiki default Kuvasäätö 1567 sysop 7178 2005-10-26T15:18:55Z MediaWiki default Ei ole 1568 sysop 7179 2005-10-26T15:18:55Z MediaWiki default Matala ylävahvisus 1569 sysop 7180 2005-10-26T15:18:55Z MediaWiki default Korkea ylävahvistus 1570 sysop 7181 2005-10-26T15:18:55Z MediaWiki default Matala alavahvistus 1571 sysop 7182 2005-10-26T15:18:55Z MediaWiki default Korkea alavahvistus 1572 sysop 7183 2005-10-26T15:18:55Z MediaWiki default Korkeus 1573 sysop 7184 2005-10-26T15:18:56Z MediaWiki default Korkeuden vertailukohta 1574 sysop 7185 2005-10-26T15:18:56Z MediaWiki default GPS-alueen nimi 1575 sysop 7186 2005-10-26T15:18:56Z MediaWiki default GPS-päivämäärä 1576 sysop 7187 2005-10-26T15:18:56Z MediaWiki default Loppupisteen suuntima 1577 sysop 7188 2005-10-26T15:18:56Z MediaWiki default Loppupisteen suuntiman vertailukohta 1578 sysop 7189 2005-10-26T15:18:56Z MediaWiki default Loppupisteen etäisyys 1579 sysop 7190 2005-10-26T15:18:56Z MediaWiki default Loppupisteen etäisyyden vertailukohta 1580 sysop 7191 2005-10-26T15:18:56Z MediaWiki default Loppupisteen leveysaste 1581 sysop 7192 2005-10-26T15:18:56Z MediaWiki default Loppupisteen leveysasteen vertailukohta 1582 sysop 7193 2005-10-26T15:18:56Z MediaWiki default Loppupisteen pituusaste 1583 sysop 7194 2005-10-26T15:18:56Z MediaWiki default Loppupisteen pituusasteen vertailukohta 1584 sysop 7195 2005-10-26T15:18:56Z MediaWiki default GPS-differentiaalikorjaus 1585 sysop 7196 2005-10-26T15:18:56Z MediaWiki default Magneettinen suunta 1586 sysop 7197 2005-10-26T15:18:56Z MediaWiki default Todellinen suunta 1587 sysop 7198 2005-10-26T15:18:56Z MediaWiki default Mittatarkkuus 1588 sysop 7199 2005-10-26T15:18:56Z MediaWiki default Kuvan suunta 1589 sysop 7200 2005-10-26T15:18:56Z MediaWiki default Kuvan suunnan vertailukohta 1590 sysop 7201 2005-10-26T15:18:56Z MediaWiki default Leveysaste 1591 sysop 7202 2005-10-26T15:18:56Z MediaWiki default Pohjoista leveyttä 1592 sysop 7203 2005-10-26T15:18:56Z MediaWiki default Eteläistä leveyttä 1593 sysop 7204 2005-10-26T15:18:56Z MediaWiki default Pohjoinen tai eteläinen leveysaste 1594 sysop 7205 2005-10-26T15:18:56Z MediaWiki default Pituusaste 1595 sysop 7206 2005-10-26T15:18:56Z MediaWiki default Itäistä pituutta 1596 sysop 9462 2006-03-28T05:51:47Z MediaWiki default Läntistä pituutta 1597 sysop 7208 2005-10-26T15:18:57Z MediaWiki default Itäinen tai läntinen pituusaste 1598 sysop 7209 2005-10-26T15:18:57Z MediaWiki default Käytetty geodeettinen maanmittaustieto 1599 sysop 7210 2005-10-26T15:18:57Z MediaWiki default Mittaustila 1600 sysop 7211 2005-10-26T15:18:57Z MediaWiki default 2-ulotteinen mittaus 1601 sysop 7212 2005-10-26T15:18:57Z MediaWiki default 3-ulotteinen mittaus 1602 sysop 7213 2005-10-26T15:18:57Z MediaWiki default GPS-käsittelymenetelmän nimi 1603 sysop 7214 2005-10-26T15:18:57Z MediaWiki default Mittaukseen käytetyt satelliitit 1604 sysop 7215 2005-10-26T15:18:57Z MediaWiki default GPS-vastaanottimen nopeus 1605 sysop 7216 2005-10-26T15:18:58Z MediaWiki default km/h 1606 sysop 7217 2005-10-26T15:18:58Z MediaWiki default mailia tunnissa 1607 sysop 7218 2005-10-26T15:18:58Z MediaWiki default solmua 1608 sysop 7219 2005-10-26T15:18:58Z MediaWiki default Nopeuden yksikkö 1609 sysop 7220 2005-10-26T15:18:58Z MediaWiki default Vastaanottimen tila 1610 sysop 7221 2005-10-26T15:18:58Z MediaWiki default Mittaus käynnissä 1611 sysop 7222 2005-10-26T15:18:58Z MediaWiki default Ristiinmittaus 1612 sysop 7223 2005-10-26T15:18:58Z MediaWiki default GPS-aika (atomikello) 1613 sysop 7224 2005-10-26T15:18:58Z MediaWiki default Liikesuunta 1614 sysop 7225 2005-10-26T15:18:58Z MediaWiki default Liikesuunnan vertailukohta 1615 sysop 7226 2005-10-26T15:18:59Z MediaWiki default GPS-muotoilukoodin versio 1616 sysop 7227 2005-10-26T15:18:59Z MediaWiki default Kuvan nimi 1617 sysop 7228 2005-10-26T15:18:59Z MediaWiki default Korkeus 1618 sysop 7229 2005-10-26T15:18:59Z MediaWiki default Kuvan yksilöivä tunniste 1619 sysop 7230 2005-10-26T15:18:59Z MediaWiki default Leveys 1620 sysop 7231 2005-10-26T15:18:59Z MediaWiki default Herkkyys (ISO) 1621 sysop 7232 2005-10-26T15:18:59Z MediaWiki default Etäisyys JPEG SOI:hin 1622 sysop 7233 2005-10-26T15:18:59Z MediaWiki default JPEG-tiedon tavujen lukumäärä 1623 sysop 7234 2005-10-26T15:18:59Z MediaWiki default Valolähde 1624 sysop 7235 2005-10-26T15:18:59Z MediaWiki default Tuntematon 1625 sysop 7236 2005-10-26T15:18:59Z MediaWiki default Päivänvalo 1626 sysop 7237 2005-10-26T15:18:59Z MediaWiki default Pilvinen sää 1627 sysop 7238 2005-10-26T15:18:59Z MediaWiki default Varjoinen 1628 sysop 7520 2005-11-09T22:20:01Z MediaWiki default Päivänvaloloisteputki (D 5700 – 7100K) 1629 sysop 7521 2005-11-09T22:20:01Z MediaWiki default Päivänvalkoinen loisteputki (N 4600 – 5400K) 1630 sysop 7522 2005-11-09T22:20:01Z MediaWiki default Kylmä valkoinen loisteputki (W 3900 – 4500K) 1631 sysop 7523 2005-11-09T22:20:01Z MediaWiki default Valkoinen loisteputki (WW 3200 – 3700K) 1632 sysop 7243 2005-10-26T15:19:00Z MediaWiki default Oletusvalo A 1633 sysop 7244 2005-10-26T15:19:00Z MediaWiki default Oletusvalo B 1634 sysop 7245 2005-10-26T15:19:00Z MediaWiki default Oletusvalo C 1635 sysop 7246 2005-10-26T15:19:00Z MediaWiki default Loisteputki 1636 sysop 5905 2005-07-03T11:15:16Z MediaWiki default D55 1637 sysop 5906 2005-07-03T11:15:16Z MediaWiki default D65 1638 sysop 5907 2005-07-03T11:15:16Z MediaWiki default D75 1639 sysop 5908 2005-07-03T11:15:16Z MediaWiki default D50 1640 sysop 7247 2005-10-26T15:19:00Z MediaWiki default ISO-studiohehkulamppu 1641 sysop 7248 2005-10-26T15:19:00Z MediaWiki default Muu valonlähde 1642 sysop 7249 2005-10-26T15:19:00Z MediaWiki default Hehkulamppu (keinovalo) 1643 sysop 7250 2005-10-26T15:19:00Z MediaWiki default Salama 1644 sysop 7251 2005-10-26T15:19:00Z MediaWiki default Hyvä sää 1645 sysop 7252 2005-10-26T15:19:00Z MediaWiki default Kameran valmistaja 1646 sysop 5915 2005-07-03T11:15:16Z MediaWiki default $1 1647 sysop 7253 2005-10-26T15:19:00Z MediaWiki default Valmistajan merkinnät 1648 sysop 7254 2005-10-26T15:19:00Z MediaWiki default Suurin aukko 1649 sysop 7255 2005-10-26T15:19:00Z MediaWiki default Mittaustapa 1650 sysop 7256 2005-10-26T15:19:00Z MediaWiki default Tuntematon 1651 sysop 7257 2005-10-26T15:19:00Z MediaWiki default Keskiarvo 1652 sysop 7258 2005-10-26T15:19:00Z MediaWiki default Keskustapainotteinen keskiarvo 1653 sysop 7259 2005-10-26T15:19:01Z MediaWiki default Muu 1654 sysop 7260 2005-10-26T15:19:01Z MediaWiki default Piste 1655 sysop 7261 2005-10-26T15:19:01Z MediaWiki default Monipiste 1656 sysop 7262 2005-10-26T15:19:01Z MediaWiki default Kuvio 1657 sysop 7263 2005-10-26T15:19:01Z MediaWiki default Osittainen 1658 sysop 7264 2005-10-26T15:19:01Z MediaWiki default Kameran malli 1659 sysop 5928 2005-07-03T11:15:16Z MediaWiki default $1 1660 sysop 7265 2005-10-26T15:19:01Z MediaWiki default Optoelektroninen muuntokerroin 1661 sysop 7266 2005-10-26T15:19:01Z MediaWiki default Suunta 1662 sysop 7267 2005-10-26T15:19:01Z MediaWiki default Normaali 1663 sysop 7268 2005-10-26T15:19:02Z MediaWiki default Käännetty vaakasuunnassa 1664 sysop 7269 2005-10-26T15:19:02Z MediaWiki default Käännetty 180° 1665 sysop 7270 2005-10-26T15:19:02Z MediaWiki default Käännetty pystysuunnassa 1666 sysop 7271 2005-10-26T15:19:02Z MediaWiki default Käännetty 90° vastapäivään ja pystysuunnassa 1667 sysop 7272 2005-10-26T15:19:02Z MediaWiki default Käännetty 90° myötäpäivään 1668 sysop 7273 2005-10-26T15:19:02Z MediaWiki default Käännetty 90° myötäpäivään ja pystysuunnassa 1669 sysop 7274 2005-10-26T15:19:02Z MediaWiki default Käännetty 90° vastapäivään 1670 sysop 7275 2005-10-26T15:19:02Z MediaWiki default Kuvapisteen koostumus 1671 sysop 5940 2005-07-03T11:15:16Z MediaWiki default RGB 1672 sysop 5941 2005-07-03T11:15:16Z MediaWiki default YCbCr 1673 sysop 7277 2005-10-26T15:19:02Z MediaWiki default Käyttökelpoinen kuvan korkeus 1674 sysop 7278 2005-10-26T15:19:02Z MediaWiki default Käyttökelpoinen kuvan leveys 1675 sysop 7279 2005-10-26T15:19:02Z MediaWiki default Tiedon järjestely 1676 sysop 5945 2005-07-03T11:15:16Z MediaWiki default chunky format 1677 sysop 5946 2005-07-03T11:15:16Z MediaWiki default planar format 1678 sysop 7280 2005-10-26T15:19:02Z MediaWiki default Päävärien väriarvot 1679 sysop 7281 2005-10-26T15:19:02Z MediaWiki default Musta-valkoparin vertailuarvot 1680 sysop 7282 2005-10-26T15:19:02Z MediaWiki default Liitetty äänitiedosto 1681 sysop 7283 2005-10-26T15:19:02Z MediaWiki default Resoluution yksikkö X- ja Y-suunnassa 1682 sysop 5951 2005-07-03T11:15:17Z MediaWiki default inches 1683 sysop 5952 2005-07-03T11:15:17Z MediaWiki default centimetres 1684 sysop 7284 2005-10-26T15:19:02Z MediaWiki default Kaistan rivien lukumäärä 1685 sysop 7285 2005-10-26T15:19:02Z MediaWiki default Komponenttien lukumäärä 1686 sysop 7286 2005-10-26T15:19:02Z MediaWiki default Värikylläisyys 1687 sysop 7287 2005-10-26T15:19:02Z MediaWiki default Normaali 1688 sysop 7288 2005-10-26T15:19:02Z MediaWiki default Alhainen värikylläisyys 1689 sysop 7289 2005-10-26T15:19:03Z MediaWiki default Korkea värikylläisyys 1690 sysop 7290 2005-10-26T15:19:03Z MediaWiki default Kuvan kaappaustapa 1691 sysop 7291 2005-10-26T15:19:03Z MediaWiki default Perus 1692 sysop 7292 2005-10-26T15:19:03Z MediaWiki default Maisema 1693 sysop 7293 2005-10-26T15:19:03Z MediaWiki default Henkilökuva 1694 sysop 7294 2005-10-26T15:19:03Z MediaWiki default Yökuva 1695 sysop 7295 2005-10-26T15:19:03Z MediaWiki default Kuvatyyppi 1696 sysop 7296 2005-10-26T15:19:03Z MediaWiki default Suoraan valokuvattu kuva 1697 sysop 7297 2005-10-26T15:19:03Z MediaWiki default Mittausmenetelmä 1698 sysop 7298 2005-10-26T15:19:03Z MediaWiki default Määrittelemätön 1699 sysop 7299 2005-10-26T15:19:04Z MediaWiki default Yksisiruinen värikenno 1700 sysop 7300 2005-10-26T15:19:04Z MediaWiki default Kaksisiruinen värikenno 1701 sysop 7301 2005-10-26T15:19:04Z MediaWiki default Kolmisiruinen värikenno 1702 sysop 7302 2005-10-26T15:19:04Z MediaWiki default Sarjavärikenno 1703 sysop 7303 2005-10-26T15:19:04Z MediaWiki default Trilineaarikenno 1704 sysop 7304 2005-10-26T15:19:04Z MediaWiki default Sarjalineaarivärikenno 1705 sysop 7305 2005-10-26T15:19:04Z MediaWiki default Terävyys 1706 sysop 7306 2005-10-26T15:19:04Z MediaWiki default Normaali 1707 sysop 7307 2005-10-26T15:19:04Z MediaWiki default Pehmeä 1708 sysop 7308 2005-10-26T15:19:04Z MediaWiki default Kova 1709 sysop 7309 2005-10-26T15:19:04Z MediaWiki default Suljinaika 1710 sysop 7310 2005-10-26T15:19:04Z MediaWiki default Käytetty ohjelmisto 1711 sysop 5980 2005-07-03T11:15:17Z MediaWiki default $1 1712 sysop 7311 2005-10-26T15:19:04Z MediaWiki default Tilataajuusvaste 1713 sysop 7312 2005-10-26T15:19:04Z MediaWiki default Värikirjoherkkyys 1714 sysop 7313 2005-10-26T15:19:04Z MediaWiki default Tavua pakatussa kaistassa 1715 sysop 7314 2005-10-26T15:19:05Z MediaWiki default Kuvatiedon sijainti 1716 sysop 7315 2005-10-26T15:19:05Z MediaWiki default Kohteen ala 1717 sysop 7316 2005-10-26T15:19:05Z MediaWiki default Kohteen etäisyys 1718 sysop 7318 2005-10-26T15:19:05Z MediaWiki default Kohteen etäisyysväli 1719 sysop 7319 2005-10-26T15:19:05Z MediaWiki default Tuntematon 1720 sysop 7320 2005-10-26T15:19:05Z MediaWiki default Makro 1721 sysop 7321 2005-10-26T15:19:05Z MediaWiki default Lähikuva 1722 sysop 7322 2005-10-26T15:19:05Z MediaWiki default Kaukokuva 1723 sysop 7323 2005-10-26T15:19:05Z MediaWiki default Kohteen sijainti 1724 sysop 7324 2005-10-26T15:19:05Z MediaWiki default Aikaleiman sekunninosat 1725 sysop 7325 2005-10-26T15:19:05Z MediaWiki default Digitointiaikaleiman sekunninosat 1726 sysop 7326 2005-10-26T15:19:05Z MediaWiki default Luontiaikaleiman sekunninosat 1727 sysop 7327 2005-10-26T15:19:05Z MediaWiki default Siirtofunktio 1728 sysop 7328 2005-10-26T15:19:05Z MediaWiki default Käyttäjän kommentit 1729 sysop 7329 2005-10-26T15:19:05Z MediaWiki default Valkotasapaino 1730 sysop 7330 2005-10-26T15:19:05Z MediaWiki default Automaattinen valkotasapaino 1731 sysop 7331 2005-10-26T15:19:05Z MediaWiki default Käsinsäädetty valkotasapaino 1732 sysop 7332 2005-10-26T15:19:05Z MediaWiki default Valkoisen pisteen väriarvot 1733 sysop 7333 2005-10-26T15:19:05Z MediaWiki default Kuvan resoluutio leveyssuunnassa 1734 sysop 7334 2005-10-26T15:19:05Z MediaWiki default Väriavaruuden muuntomatriisin kertoimet 1735 sysop 7335 2005-10-26T15:19:05Z MediaWiki default Y:n ja C:n asemointi 1736 sysop 7336 2005-10-26T15:19:05Z MediaWiki default Y:n ja C:n alinäytteistyssuhde 1737 sysop 7337 2005-10-26T15:19:05Z MediaWiki default Kuvan resoluutio korkeussuunnassa 1738 sysop 6007 2005-07-03T11:15:17Z MediaWiki default Tapahtui virhe ulkoisen autentikointitietokannan käytössä tai sinulla ei ole lupaa päivittää tunnustasi. 1739 sysop 6008 2005-07-03T11:15:17Z MediaWiki default $1 KiB, MIME-tyyppi: <code>$2</code> 1740 sysop 6009 2005-07-03T11:15:17Z MediaWiki default Tiedostot 1741 sysop 6870 2005-09-05T09:19:11Z MediaWiki default Trusted users able to block users and delete articles 1742 sysop 6871 2005-09-05T09:19:11Z MediaWiki default Administrator 1743 sysop 6872 2005-09-05T09:19:11Z MediaWiki default Anonymous users 1744 sysop 6873 2005-09-05T09:19:11Z MediaWiki default Anonymous 1745 sysop 6018 2005-07-03T11:15:17Z MediaWiki default Byrokraatit voivat tehdä ylläpitäjiä 1746 sysop 6874 2005-09-05T09:19:11Z MediaWiki default Byrokraatit 1747 sysop 6875 2005-09-05T09:19:11Z MediaWiki default General logged in users 1748 sysop 6876 2005-09-05T09:19:11Z MediaWiki default User 1749 sysop 6877 2005-09-05T09:19:11Z MediaWiki default Full access 1750 sysop 6878 2005-09-05T09:19:11Z MediaWiki default Steward 1751 sysop 6024 2005-07-03T11:15:17Z MediaWiki default grouprights level 1752 sysop 6025 2005-07-03T11:15:17Z MediaWiki default Ryhmät 1753 sysop 6026 2005-07-03T11:15:17Z MediaWiki default Add group 1754 sysop 6027 2005-07-03T11:15:17Z MediaWiki default A group of that name already exists 1755 sysop 6028 2005-07-03T11:15:17Z MediaWiki default Edit group 1756 sysop 6029 2005-07-03T11:15:17Z MediaWiki default Group description (max 255 characters):<br /> 1757 sysop 6030 2005-07-03T11:15:17Z MediaWiki default Group name: 1758 sysop 6031 2005-07-03T11:15:17Z MediaWiki default If the name or description starts with a colon, the remainder will be treated as a message name, and hence the text will be localised using the MediaWiki namespace 1759 sysop 6032 2005-07-03T11:15:17Z MediaWiki default Existing groups 1760 sysop 6465 2005-07-29T10:36:11Z MediaWiki default Existing groups: 1761 sysop 6034 2005-07-03T11:15:17Z MediaWiki default Manage group rights 1762 sysop 6035 2005-07-03T11:15:17Z MediaWiki default Please specify a valid group name 1763 sysop 6036 2005-07-03T11:15:17Z MediaWiki default ID || Name || Description || Rights 1764 sysop 6466 2005-07-29T10:36:11Z MediaWiki default Ensimmäiset 1765 sysop 6467 2005-07-29T10:36:11Z MediaWiki default Viimeisimmät 1766 sysop 6879 2005-09-05T09:19:11Z MediaWiki default kaikki 1767 sysop 6048 2005-07-03T11:15:17Z MediaWiki default Sivuja ei voi siirtää tähän nimiavaruuteen. 1768 sysop 6049 2005-07-03T11:15:17Z MediaWiki default Tuo sivuja lähiwikeistä 1769 sysop 6050 2005-07-03T11:15:17Z MediaWiki default Wikienvälisiä tuontilähteitä ei ole määritelty ja suorat historiatallennukset on poistettu käytöstä. 1770 sysop 6051 2005-07-03T11:15:17Z MediaWiki default Sähköpostiosoitetta ei voida hyväksyä, koska se ei ole oikeassa muodossa. Ole hyvä ja anna oikea sähköpostiosoite tai jätä kenttä tyhjäksi. 1771 sysop 6052 2005-07-03T11:15:17Z MediaWiki default Käännä nimiavaruusvalinta päinvastaiseksi 1772 sysop 6054 2005-07-03T11:15:17Z MediaWiki default IP-osoite tai käyttäjätunnus 1773 sysop 6469 2005-07-29T10:36:11Z MediaWiki default 2 tuntia:2 hours,1 päivä:1 day,3 päivää:3 days,1 viikko:1 week,2 viikkoa:2 weeks,1 kuukausi:1 month,3 kuukautta:3 months,6 kuukautta:6 months,1 vuosi:1 year,ikuisesti:infinite 1774 sysop 6470 2005-07-29T10:36:11Z MediaWiki default Vapaamuotoinen kesto 1775 sysop 6471 2005-07-29T10:36:11Z MediaWiki default Muu kesto 1776 sysop 14451 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default '''Varoitus''': Tämä tiedosto saattaa sisältää vahingollista koodia, ja suorittamalla sen järjestelmäsi voi muuttua epäluotettavaksi.<hr> 1777 sysop 7350 2005-10-26T15:19:13Z MediaWiki default Sisältökuvaukset 1778 sysop 8037 2005-12-22T07:10:10Z MediaWiki default Wikipedia:Sisältökuvaukset 1779 sysop 6071 2005-07-03T11:15:18Z MediaWiki default Siirtoloki 1780 sysop 6072 2005-07-03T11:15:18Z MediaWiki default Anna on loki siirretyistä sivuista. 1781 sysop 6074 2005-07-03T11:15:18Z MediaWiki default Syy 1782 sysop 6075 2005-07-03T11:15:18Z MediaWiki default Nimiavaruus 1783 sysop 14462 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Sähköpostiosoitetta ei ole määritelty. 1784 sysop 6887 2005-09-05T09:19:12Z MediaWiki default Tämän nimistä tiedostoa ei ole olemassa. Voit $1 {{GRAMMAR:genitive|{{SITENAME}}}} 1785 sysop 6083 2005-07-03T11:15:19Z MediaWiki default [$1] 1786 sysop 6084 2005-07-03T11:15:19Z MediaWiki default [$1 tarkkailevaa käyttäjää] 1787 sysop 6086 2005-07-03T11:15:19Z MediaWiki default Salasanasi on liian lyhyt. Salasanan pitää olla vähintään $1 merkkiä pitkä. 1788 sysop 6740 2005-08-19T23:10:47Z MediaWiki default Sähköpostiosoite (vapaaehtoinen): Muut käyttäjät voivat ottaa sinuun yhteyttä sähköpostilla ilman, että osoitteesi paljastuu. 1789 sysop 6089 2005-07-03T11:15:19Z MediaWiki default Tätä osoitetta käytetään myös artikkelien muuttumisilmoituksiin, jos ominaisuus on käytössä. 1790 sysop 6741 2005-08-19T23:10:47Z MediaWiki default Nimi (vapaaehtoinen): Nimeäsi käytetään antaamaan kunnia työllesi. 1791 sysop 7371 2005-10-26T15:19:19Z MediaWiki default Tulosta 1792 sysop 6893 2005-09-05T09:19:12Z MediaWiki default kaikki 1793 sysop 6104 2005-07-03T11:15:19Z MediaWiki default Renamed group $2 to $3 1794 sysop 6105 2005-07-03T11:15:19Z MediaWiki default Rajoitetut toimintosivut 1795 sysop 6106 2005-07-03T11:15:19Z MediaWiki default kumoa 1799 sysop 6479 2005-07-29T10:36:13Z MediaWiki default Etsi koko tekstiä 1800 sysop 6114 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default Lähde- ja kohdenimi ovat samat. 1801 sysop 7379 2005-10-26T15:19:20Z MediaWiki default Tee käyttäjästä ylivalvoja 1802 sysop 6897 2005-09-05T09:19:13Z MediaWiki default Katso $1 lisätietoja. 1803 sysop 6117 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default Näytä muutokset 1804 sysop 7765 2005-12-02T03:52:11Z MediaWiki default * navigation ** mainpage|mainpage ** portal-url|portal ** currentevents-url|currentevents ** recentchanges-url|recentchanges ** randompage-url|randompage ** helppage|help ** sitesupport-url|sitesupport 1805 sysop 6122 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default Lähdenimi 1806 sysop 8166 2006-01-01T12:20:25Z MediaWiki default Pikkukuvien koko: 1807 sysop 6128 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default Lähetä sähköpostiviesti myös pienistä muokkauksista 1808 sysop 6129 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default Näytä sähköpostiosoitteeni muille lähetetyissä ilmoituksissa 1809 sysop 6130 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default Lähetä sähköpostiviesti, kun käyttäjäsivun keskustelusivu muuttuu 1810 sysop 6131 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default Lähetä sähköpostiviesti tarkkailtujen sivujen muutoksista 1811 sysop 6132 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default Käytä ulkoista diff-ohjelmaa oletuksena 1812 sysop 6133 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default Käytä ulkoista tekstieditoria oletuksena 1813 sysop 6134 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default Näytä sivua tarkkailevien käyttäjien määrä 1814 sysop 14543 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Näytä tehdyt muutokset [alt-v] 1815 sysop 6491 2005-07-29T10:36:13Z MediaWiki default Koita tarkkaa osumaa 1816 sysop 6138 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default Palauta 1 muokkaus 1817 sysop 8170 2006-01-01T12:20:25Z MediaWiki default Palvelimella ei ole kirjoitusoikeuksia tallennushakemistoon ”<tt>$1</tt>”. 1818 sysop 6142 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default [$1 Tallenna] uusi versio tästä tiedostosta 1819 sysop 6144 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default Tämä tiedosto sisältää HTML-koodia tai skriptejä, jotka selain saattaa virheellisesti suorittaa. 1820 sysop 6146 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default Tiedosto sisältää viruksen. Tarkemmat tiedot: $1 1821 sysop 6147 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default Käyttöoikeuksien hallinta 1822 sysop 6148 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default Käyttäjän ryhmät 1823 sysop 6149 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default Saatavilla olevat ryhmät: 1824 sysop 6150 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default Valitse ryhmät, jotka haluat poistaa tai lisätä. Valitsemattomia ryhmiä ei muuteta. Voit poistaa valinnan pitämällä Ctrl-näppäintä pohjassa napsautuksen aikana. 1825 sysop 6151 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default Jäsenenä ryhmissä: 1826 sysop 7396 2005-10-26T15:19:23Z MediaWiki default Ryhmäoikeuden muutos ryhmistä ”$1” ryhmiin ”$2” 1827 sysop 6153 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default Käyttöoikeuksien hallinta 1828 sysop 8172 2006-01-01T12:20:25Z MediaWiki default Käyttäjätunnus: 1829 sysop 6156 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default Add 1830 sysop 6159 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default Delete 1831 sysop 6160 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default <sub>User</sub> \ <sup>Topic</sup> 1832 sysop 6161 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default User $1 1833 sysop 6163 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default Check this box if you really mean it! 1834 sysop 6164 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default <th>#</th><th>Topic</th><th>Range</th><th>Action</th> 1835 sysop 6166 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default My validation overview 1836 sysop 6167 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default No 1837 sysop 6170 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default $1 of $2 1838 sysop 6174 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default Revisions for $1 1839 sysop 6175 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default See the validation statistics for "$1" <a href="$2">here</a> 1840 sysop 6176 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default Revision 1841 sysop 6177 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default Your ratings have been stored! 1842 sysop 6178 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default Revision #$1 1843 sysop 6179 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default Revision of $1 1844 sysop 6180 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default details 1845 sysop 6181 2005-07-03T11:15:20Z MediaWiki default Show my validations 1846 sysop 6186 2005-07-03T11:15:21Z MediaWiki default Time 1847 sysop 6187 2005-07-03T11:15:21Z MediaWiki default Project:Validation topics 1848 sysop 6189 2005-07-03T11:15:21Z MediaWiki default Validation overview of user $1 1849 sysop 6194 2005-07-03T11:15:21Z MediaWiki default Validation of "$1" 1850 sysop 6198 2005-07-03T11:15:21Z MediaWiki default Change this text <a href="{{SERVER}}{{localurl:MediaWiki:Val_votepage_intro}}">here</a>! 1851 sysop 6199 2005-07-03T11:15:21Z MediaWiki default <b>Never, <i>ever</i>, change something here without <i>explicit</i> community consensus!</b> 1852 sysop 6200 2005-07-03T11:15:21Z MediaWiki default Yes 1853 sysop 6201 2005-07-03T11:15:21Z MediaWiki default is 1854 sysop 6202 2005-07-03T11:15:21Z MediaWiki default iz 1855 sysop 6500 2005-07-29T10:36:13Z MediaWiki default Mediawikistä tarvitaan vähintään versio $1 1856 sysop 6501 2005-07-29T10:36:13Z MediaWiki default Mediawikistä tarvitaan vähintään versio $1 tämän sivun käyttämiseen. Katso [[Special:Version|versio]] 1857 sysop 7398 2005-10-26T15:19:23Z MediaWiki default Näkymät 1858 sysop 6759 2005-08-19T23:10:49Z MediaWiki default kaikkia 1859 sysop 6208 2005-07-03T11:15:21Z MediaWiki default , koko historia 1860 sysop 6210 2005-07-03T11:15:21Z MediaWiki default * Sähköposti-ilmoitukset ovat käytössä. 1861 sysop 6211 2005-07-03T11:15:21Z MediaWiki default * Sivut, joita on muokattu viimeisen käyntisi jälkeen on merkitty '''paksummalla''' 1862 sysop 6212 2005-07-03T11:15:21Z MediaWiki default Piilota 1863 sysop 6213 2005-07-03T11:15:21Z MediaWiki default $1 omat muokkaukset. 1864 sysop 6215 2005-07-03T11:15:21Z MediaWiki default Näytä 1865 sysop 6217 2005-07-03T11:15:21Z MediaWiki default Verkkonimi 1866 6234 2005-07-04T11:15:11Z Hartz 58 <br> <br> {| align="center" width="50%" style="border-style: solid; border: 2px solid #e2e2ff; border-width: 1px; padding: 1em; padding-top: 0;"| !bgcolor="#f0f0ff" align=center|Kuukauden kasvi |- |bgcolor="#f0f0ff"|[[{{{Kuva}}}|100px|right]] {{{Teksti}}} |- |bgcolor="#f0f0ff" align=right|[[{{{Lue lisää}}}|'''Lue lisää...''']] |} 1867 6799 2005-08-26T10:12:29Z 62.194.241.152 interwiki '''[[W:fi:Kieli|Kieliä]]''', joiden oppimiseen löydät materiaalia Wikikirjastosta. [[cs:Kategorie:Jazyky]] [[de:Kategorie:Sprachen]] [[en:Category:Languages]] [[es:Categoría:Idiomas]] [[fr:Catégorie:Langue]] [[it:Categoria:Lingue]] [[ja:Category:語学]] [[nl:Categorie:Taal]] [[pl:Kategoria:Języki]] [[pt:Categoria:Línguas]] [[ru:Category:&#1071;&#1079;&#1099;&#1082;&#1080;]] [[simple:Category:Languages]] [[sv:Kategori:Språk]] 1869 13854 2006-06-15T11:40:22Z Mzlla 323 luokitus includeonlyyn, jottei tämä kyseinen malline näy luokassa Roskaa <div name="Roskaa" class="boilerplate metadata" id="attention" style="background-color: #fee; margin: 0 1em; padding: 0 10px; border: 1px solid #aaa;"> [[Kuva:Keep tidy.svg|left|92px]] '''Tämä kuva tai sivu on merkitty poistettavaksi välittömästi [[W:fi:Wikipedia:Roska|roskana]], koska {{{1}}}.''' Jos olet eri mieltä, kerro mielipiteesi keskustelusivulla. Jos korjaat ongelman tai merkintä on mielestäsi ilmeisen virheellinen, poista tämä huomautus. Älä kuitenkaan poista huomautusta, jos olet luonut tämän sivun tai kuvan. <div align="right"><small>[[:Luokka:Roskaa|kaikki roskat]]</small></div> </div> <includeonly>[[Luokka:Roskaa]]</includeonly> 1870 12514 2006-05-26T18:39:41Z Samulili 276 [[Luokka:Saksan kieli]] {{Saksa}} Saksan kieli on Euroopan puhutuin kieli. 1800-luvun lopulta 1920-luvulle sitä käytettiin paljon kansainvälisessä tieteellisessä kanssakäymisessä. Saksa kuuluu indo-eurooppalaisen kielikunnan läntiseen germaaniseen kieliryhmään. Saksaa puhuu maailmanlaajuisesti äidinkielenään yli 100 miljoonaa ihmistä, joista Saksassa asuu 82 miljoonaa. Saksa muistuttaa kieliopillisesti monella tapaa [[Hollannin kieli|hollantia]]. Kielet ovat puhuttuina kuitenkin hyvin erilaisia. ==Nykyinen levinneisyys== Saksa on virallinen pääkieli seuraavissa valtioissa: * Saksa * Itävalta * Liechtenstein ja sitä käytetään virastokielenä muiden kielten rinnalla seuraavissa maissa: * Belgia * Luxemburg * Sveitsi * Italia (alueellisesti Etelä-Tirolissa) Sekä lyhytaikaisesti * Namibiassa (1984-1990) Monissa Itä-Euroopan maissa on saksaa puhuvia vähemmistöjä. Lisäksi siirtolaisuuden myötä esimerkiksi Etelä-Amerikassa ja Australiassa on merkittäviä saksankielisiä vähemmistöjä. Saksankielisiä alueita oli Euroopassa enemmänkin ennen toista maailmansotaa, mutta Saksan hävittyä ko. sodan sen piti luovuttaa laajoja maaalueita mm. Puolalle, josta saksalaiset häädettiin kovakouraisesti ns. tynkä-Saksaan. ==Ääntämysohjeita== <table border="1" cellpadding="2" cellspacing="0" style="background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;"> <tr> <th>Kirjain</th> <th>Äännetään</th> <th>Esimerkkejä</th> </tr> <tr> <td>a, e, i, o, u, ö</td> <td>kuten suomessa</td> <td>an, echt, drinnen, oben, unter, höflich</td> </tr> <tr> <td>ü</td> <td>kuten suomen y</td> <td>über</td> </tr> <tr> <td>y</td> <td>j,y tai i</td> <td>Lyon, ypsilon</td> </tr> <tr> <td>ä</td> <td>kuten suomen e</td> <td>kämpfen</td> </tr> <tr> <td>ei</td> <td>ai</td> <td>Reise</td> </tr> <tr> <td>ie</td> <td>i:</td> <td>Dienstag</td> </tr> <tr> <td>eu, äu</td> <td>oi</td> <td>treu</td> </tr> <tr> <td>b, d</td> <td>kuten suomessa; sanan lopussa kuten suomen p ja t</td> <td>Banane, durch; ab, Rad</td> </tr> <tr> <td>c</td> <td>ä:tä, e:tä ja i:tä ennen ts, muutoin k</td> <td>Celle; drücken</td> </tr> <tr> <td>f, j, l, m, n, x, z</td> <td>kuten suomessa</td> <td>fahren, jeden, lassen, manchmal, neben, xylitol, Zimmer</td> </tr> <tr> <td>g</td> <td>kuten suomessa, paitsi sanan lopussa, jolloin kuten ch</td> <td>gegen; sonnig</td> </tr> <tr> <td>h</td> <td>sanan alussa kuten suomessa, muutoin kahdentaa vokaalin</td> <td>Hose, sehen, sah</td> </tr> <tr> <td>k, p, t</td> <td>suomen vastaavia kovemmat äänteet (kuten englannissa)</td> <td>Katze, Punkt, Tasche</td> </tr> <tr> <td>qu</td> <td>kv</td> <td>Querstraße</td> </tr> <tr> <td>r</td> <td>Pohjois-Saksassa kurkku-r (kuten ranskassa), etelässä kuten suomessa; sanan lopussa vaimentuu usein vaimeaksi ä-äänteeksi</td> <td>reden; er</td> </tr> <tr> <td>s</td> <td>sanan lopussa kuten suomessa, muutoin soinnillinen; ennen p:tä tai t:tä suhuässä</td> <td>als; Rose, suchen; spannend, Straße</td> </tr> <tr> <td>sch</td> <td>suhuässä</td> <td>schauen</td> </tr> <tr> <td>ß</td> <td>ss; edellinen vokaali äännetään kahtena (paitsi diftongin jäljessä)</td> <td>naß, heißen</td> </tr> <tr> <td>ch</td> <td>voimakas kurkku-h; ennen s:ää k</td> <td>manchmal, brechen; sechs</td> </tr> <tr> <td>chen</td> <td>"hjen", j:tä painottaen</td> <td>Mädchen, Häuschen</td> </tr> </table> {{Saksa}} [[Luokka:Saksan kieli]] 1871 12515 2006-05-26T18:39:52Z Samulili 276 [[Luokka:Saksan kieli]] {{Saksa}} === Tervehdyksiä === {{Wiktionary|Wikisanakirja:Saksan kielen sanalista|Saksan kielen sanastoa}} *Hyvää päivää! ''Guten Tag!'' ''Grüß Gott!'' (Itävallassa) *Hyvää huomenta! ''Guten Morgen!'' *Hyvää iltaa! ''Guten Abend!'' *Hyvää yötä! ''Gute Nacht!'' *Hei! ''Hallo!'' ''Grüetzi!'' (Sveitsissä) ''Servus!'' (Itävallassa) *Näkemiin! ''Auf Wiedersehen!'' *Hei sitten! (erottaessa) ''Tschüß!'' *Tervetuloa (Saksaan) ''Willkommen (in Deutschland)'' *Nuku hyvin! ''Schlaf gut!'' *Mitä kuuluu? ''Wie geht's (dir)?'' *Mitä Teille kuuluu? (teitittely) ''Wie geht es Ihnen?'' *Hyvää, kiitos, entä sinulle/Teille? ''Danke gut, und dir/Ihnen?'' *Erinomaista! ''Ausgezeichnet!'' *Niin ja näin. ''So la la.'' *Huonoa. ''Schlecht.'' === Ajan ilmauksia === *maanantai ''Montag'' *tiistai ''Dienstag'' *keskiviikko ''Mittwoch'' *torstai ''Donnerstag'' *perjantai ''Freitag'' *lauantai ''Samstag'' *sunnuntai ''Sonntag'' *Mikä päivä tänään on? ''Welchen Tag ist es heute?'' *Tänään on maanantai. ''Heute ist es Montag.'' *lauantaina ''am Samstag'' *sunnuntaina ''am Sonntag'' *tammikuu ''Januar'' *helmikuu ''Februar'' *maaliskuu ''März'' *huhtikuu ''April'' *toukokuu ''Mai'' *kesäkuu ''Juni'' *heinäkuu ''Juli'' *elokuu ''August'' *syyskuu ''September'' *lokakuu ''Oktober'' *marraskuu ''November'' *joulukuu ''Dezember'' *tammikuussa ''im Januar'' *kuukausi ''der Monat'' *viikko ''die Woche'' *viime viikolla ''letzte Woche'' *11. toukokuuta 2004 ''der elfte Mai zweitausendvier'' *31:nä joulukuuta ''am einunddreißigsten Dezember'' *13. heinäkuuta lähtien ''seit dreizehnten Juli'' *aamu ''der Morgen'' *päivä ''der Tag'' *aamupäivä ''der Vormittag'' *keskipäivä ''der Mittag'' *iltapäivä ''der Nachmittag'' *ilta ''der Abend'' *yö ''die Nacht'' *aamulla ''am Morgen'' *iltapäivällä ''am Nachmittag'' *illalla ''am Abend'' *yöllä ''in der Nacht'' === Maita, kansallisuuksia ja kieliä === Useimmilla mailla ei ole artikkelia, osalla on artikkeli die. Artikkelittomat maat saavat artikkelin das, jos niiden edessä on adjektiiviattribuutti. Monikkomuotoisten valtioiden (Alankomaat, Yhdysvallat) yhteydessä käytetään monikon määräistä artikkelia die. Alla prepositioiden käyttöä: ;Saksa :''Deutschland'' ;Saksaan :''nach Deutschland'' ;Saksassa :''in Deutschland'' ;(kotoisin) Saksasta :''aus Deutschland'' ;Sveitsi :''die Schweiz'' ;Sveitsiin :''in die Schweiz'' ;Sveitsissä :''in der Schweiz'' ;(kotoisin) Sveitsistä :''aus der Schweiz'' ;Alankomaat :''die Niederlande'' ;Alankomaihin :''in die Niederlande'' ;Alankomaissa :''in den Niederlanden'' ;(kotoisin) Alankomaista :''aus den Niederlanden'' <table border="1" cellpadding="2" cellspacing="0" style="background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;"> <tr> <th>Maa</th> <th>Asukas (m, f)</th> <th>Kieli</th> <th>Pääkaupunki</th> </tr> <tr> <td>Belgien (Belgia)</td> <td>Belgier, Belgierin</td> <td>Französisch, Holländisch</td> <td>Brüssel</th> </tr> <tr> <td>Bulgarien (Bulgaria)</td> <td>Bulgare, Bulgarin</td> <td>Bulgarisch</td> <td>Sofia</th> </tr> <tr> <td>China (Kiina)</td> <td>Chinese, Chinesin</td> <td>Chinesisch</td> <td>Beijing</th> </tr> <tr> <td>(die Bundesrepublik) Deutschland (Saksa(n liittotasavalta))</td> <td>Deutscher, Deutsche</td> <td>Deutsch</td> <td>Berlin</th> </tr> <tr> <td>Finnland (Suomi)</th> <td>Finne, Finnin</td> <td>Finnisch, Schwedisch</td> <td>Helsinki</th> </tr> <tr> <td>Frankreich (Ranska)</td> <td>Franzose, Französin</td> <td>Französisch</td> <td>Paris</th> </tr> <tr> <td>Großbritannien (Iso-Britannia)</td> <td>Brite, Britin</td> <td>Englisch</td> <td>London</th> </tr> <tr> <td>die Niederlande (Alankomaat)</td> <td>Niederländer, Niederländerin</td> <td>Holländisch</td> <td>Amsterdam</th> </tr> <tr> <td>Norwegen (Norja)</td> <td>Norweger, Norwegerin</td> <td>Norwegisch</td> <td>Oslo</th> </tr> <tr> <td>Portugal (Portugali)</td> <td>Portugiese, Portugiesin</td> <td>Portugiesisch</td> <td>Lissabon</th> </tr> <tr> <td>Rumänien (Romania)</td> <td>Rumäne, Rumänin</td> <td>Rumänisch</td> <td>Bukarest</th> </tr> <tr> <td>Schweden (Ruotsi)</td> <td>Schwede, Schwedin</td> <td>Schwedisch</td> <td>Stockholm</th> </tr> <tr> <td>die Slowakei (die Slowakische Republik) (Slovakia)</td> <td>Slowake, Slowakin</td> <td>Slowakisch</td> <td>Pressburg</th> </tr> <tr> <td>Spanien (Espanja)</td> <td>Spanier, Spanierin</td> <td>Spanisch</td> <td>Madrid</th> </tr> <tr> <td>Südafrika (Etelä-Afrikka)</td> <td>Südafrikaner, Südafrikanerin</td> <td>Englisch, Afrikaans</td> <td>Pretoria</th> </tr> <tr> <td>Tschechien (die Tschechische Republik) (Tšekki)</td> <td>Tscheche, Tschechin</td> <td>Tschechisch</td> <td>Prag</th> </tr> <tr> <td>Ungarn (Unkari)</td> <td>Ungar, Ungarin</td> <td>Ungarisch</td> <td>Budapest</th> </tr> <tr> <td>die Vereinigten Staaten von Amerika (die USA) (Amerikan Yhdysvallat)</td> <td>Amerikaner, Amerikanerin</td> <td>Englisch</td> <td>Washington D.C.</th> </tr> <tr> <td>Österreich (Itävalta)</td> <td>Österreicher, Österreicherin</td> <td>Deutsch</td> <td>Wien</th> </tr> </table> {{Saksa}} [[Luokka:Saksan kieli]] 1872 13051 2006-05-31T08:30:09Z TJ 2 Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/81.197.172.34|81.197.172.34]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:81.197.172.34|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Samulili tekemään versioon. {{Saksa}} ==Nominit== ===Substantiivit=== Substantiiveilla on saksassa kolme sukua; maskuliini, feminiini ja neutri. Sanoilla on epämääräinen ja määräinen muoto. Yhdyssanojen suku määräytyy yhdyssanan viimeisen sanan mukaan. Määräisen muodon artikkeli on maskuliinissa ''der'', feminiinissä ''die'' ja neutrissa ''das''. Epämääräinen artikkeli on maskuliini- ja neutrisukuisilla sanoilla ''ein'' ja feminiinisukuisilla ''eine''. Monikossa määräinen artikkeli on joka suvulla ''die''. Monikolla ei ole epämääräistä artikkelia. Sanat saavat monikossa päätteen, joka vaihtelee sanakohtaisesti. Yleisimpiä päätteitä: Maskuliinisuvulla ''-e'', ''-er''+''umlaut'' eli pisteet edeltävän a:n, o:n tai u:n päälle, ''-en''. Neutrisuvulla ''-er''+umlaut, ''-e'', ''-en'', ''-s''. Feminiinisuvulla ''-n'', ''-e'', ''-en''. Kirjaimiin -en tai -er päättyvät maskuliini- ja neutrisukuiset sanat eivät saa monikossa mitään päätettä (esim. ''der Wagen'' auto, ''die Wagen'', autot). Kuitenkin kirjaimiin -er päättyvät feminiinisukuiset sanat saavat päätteen -n (esim. ''die Schwester'' sisko, ''die Schwestern'' siskot). Substantiivit taipuvat neljässä sijassa, nominatiivissa, akkusatiivissa, datiivissa ja genetiivissä. Nominatiivi on sanan perusmuoto, akkusatiivi on objektin eli tekemisen kohteen sija. Datiivin perusmerkitys on jollekin, jollekulle, mutta sillä on myös erikoiskäyttöjä mm. prepositioiden kanssa. Genetiivi ilmaisee omistajuutta ja se on saksan kielessä pääsanan jäljessä (esim. ''Dunkelheit der Nacht'', yön pimeys). Genetiivi korvataan usein varsinkin puhekielessä prepositioilmauksella von + datiivi. Sijoihin taipuneina sanat ja erityisesti niiden artikkelit taipuvat. <table border="1" cellpadding="2" cellspacing="0" style="background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;"> <caption>Saksan sijamuodot</caption> <tr> <th></th> <th>Nominatiivi</th> <th>Akkusatiivi</th> <th>Datiivi</th> <th>Genetiivi</th> </tr> <tr> <td>Maskuliini (epäm.)</td> <td>ein Bär (karhu)</td> <td>ein|en Bär</td> <td>ein|em Bär</td> <td>ein|es Bär|s</td> </tr> <tr> <td>Maskuliini (määr.)</td> <td>der Bär</td> <td>d|en Bär</td> <td>d|em Bär</td> <td>d|es Bär|s</td> </tr> <tr> <td>Neutri (epäm.)</td> <td>ein Kind (lapsi)</td> <td>ein Kind</td> <td>ein|em Kind</td> <td>ein|es Kind|es</td> </tr> <tr> <td>Neutri (määr.)</td> <td>das Kind</td> <td>das Kind</td> <td>d|em Kind</td> <td>d|es Kind|es</td> </tr> <tr> <td>Feminiini (epäm.)</td> <td>eine Blume (kukka)</td> <td>eine Blume</td> <td>ein|er Blume</td> <td>ein|er Blume</td> </tr> <tr> <td>Feminiini (määr.)</td> <td>die Blume</td> <td>die Blume</td> <td>d|er Blume</td> <td>d|er Blume</td> </tr> <tr> <td>Monikko (epäm.)</td> <td>Kinder (lapset)</td> <td>Kinder</td> <td>Kinder|n</td> <td>--</td> </tr> <tr> <td>Monikko (määr.)</td> <td>die Kinder</td> <td>die Kinder</td> <td>d|en Kinder|n</td> <td>d|er Kinder</td> </tr> </table> ===Adjektiivit=== Saksassa predikatiivina oleva adjektiivi ei taivu, mutta adjektiiviattribuuttien taivutus on sitäkin monipuolisempaa. <table border="1" cellpadding="2" cellspacing="0" style="background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;"> <caption>Adjektiivien taivutus</caption> <tr> <th></th> <th>Nominatiivi</th> <th>Akkusatiivi</th> <th>Datiivi</th> <th>Genetiivi</th> </tr> <tr> <td>Maskuliini (epäm.)</td> <td>ein brauner Bär (ruskea karhu)</td> <td>ein|en braun|en Bär</td> <td>ein|em braun|en Bär</td> <td>ein|es braun|en Bär|es</td> </tr> <tr> <td>Maskuliini (määr.)</td> <td>der braun|e Bär</td> <td>d|en braun|en Bär</td> <td>d|em braun|en Bär</td> <td>d|es braun|en Bär|es</td> </tr> <tr> <td>Neutri (epäm.)</td> <td>ein klein|es Kind (pieni lapsi)</td> <td>ein klein|es Kind</td> <td>ein|em klein|en Kind</td> <td>ein|es klein|en Kind|es</td> </tr> <tr> <td>Neutri (määr.)</td> <td>das klein|e Kind</td> <td>das klein|e Kind</td> <td>d|em klein|en Kind</td> <td>d|es klein|en Kindes</td> </tr> <tr> <td>Feminiini (epäm.)</td> <td>eine schön|e Blume (kaunis kukka)</td> <td>eine schön|e Blume</td> <td>ein|er schön|en Blume</td> <td>ein|er schön|en Blume</td> </tr> <tr> <td>Feminiini (määr.)</td> <td>die schön|e Blume</td> <td>die schön|e Blume</td> <td>d|er schön|en Blume</td> <td>d|er schön|en Blume</td> </tr> <tr> <td>Monikko (epäm.)</td> <td>klein|e Kinder (pienet lapset)</td> <td>klein|e Kinder</td> <td>klein|en Kinder|n</td> <td>klein|er Kinder</td> </tr> <tr> <td>Monikko (määr.)</td> <td>die klein|en Kinder</td> <td>die klein|en Kinder</td> <td>d|en klein|en Kinder|n</td> <td>d|er klein|en Kinder</td> </tr> </table> ====Adjektiivien vertailuasteet==== Komparatiivin pääte -er, vertailusana ''als''. Superlatiivin edellä predikatiivinä pikkusana ''am'', pääte -sten; attribuuttina -ste- + normaali adjektiivin pääte. Yksitavuiset adjektiivit, joissa on vokaali a, o tai u, saavat pisteet päälle (lang, länger, am längsten). -el -päätteisissä tapahtuu seuraavaa: dunkel, dunkler, am dunkelsten. Kirjaimeen t, d tai s (ß) päättyviin tulee ylimääräinen e (alt, älter, am ältesten; süß, süßer, am süßesten). Epäsäännöllisiä: *hoch, höher, am höchsten *gut, besser, am besten *groß, größer, am größten ===Pronominit=== <table border="1" cellpadding="2" cellspacing="0" style="background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;"> <caption>Persoonapronominit</caption> <tr> <th></th> <th>Nominatiivi</th> <th>Akkusatiivi</th> <th>Datiivi</th> </tr> <tr> <td>y. 1. p.</td> <td>ich</td> <td>mich</td> <td>mir</td> </tr> <tr> <td>y. 2. p.</td> <td>du</td> <td>dich</td> <td>dir</td> </tr> <tr> <td>y. 3. p.</td> <td>er (m.)/sie (f.)/es (n.)</td> <td>ihn/sie/es</td> <td>ihm/ihr/ihm</td> </tr> <tr> <td>m. 1. p.</td> <td>wir</td> <td>uns</td> <td>uns</td> </tr> <tr> <td>m. 2. p.</td> <td>ihr</td> <td>euch</td> <td>euch</td> </tr> <tr> <td>m. 3. p.</td> <td>sie</td> <td>sie</td> <td>ihnen</td> </tr> <tr> <td>teitittely</td> <td>Sie</td> <td>Sie</td> <td>Ihnen</td> </tr> </table> Demonstratiivipronominit: tämä: ''dies'' (saa päätteet adjektiivin tavoin) tuo: ''das'' se: ''er'' (m.), ''sie'' (f.), ''es'' (n.) (taivutus kuten vastaava pers. pron.) nämä: ''diese'' (saa päätteet adjektiivin tavoin) nuo: ''die'' ne: ''sie'' (taivutus kuten vastaava pers. pron.) Kysymyssanoja: kuka, ketkä: ''wer'' (akk. "ketä, keitä" ''wen'', dat. "kenelle, keille, mille" ''wem'') mikä, mitä: ''was'' missä: ''wo'' mistä: ''woher'' mihin: ''wohin'' miksi, minkä vuoksi: ''warum'' milloin: ''wann'' mikä, mikä niistä: ''welche'' (saa päätteet adjektiivin tavoin) (vastaa englannin sanaa ''which'', ruotsin sanoja ''vilken, vilket, vilka'' ja ranskan sanoja ''quel, quelle'') millainen, miten: ''wie'' Muita pronomineja: kaikki: ''alle'' jokainen: ''jede'' (saa päätteet adjektiivin tavoin) molemmat: ''beide'' toinen, muu: ''andere'' (saa päätteet adjektiivin tavoin) ===Numeraalit=== Järjestysluvut vaatkivat yleensä eteensä määräisen artikkelin, joka määräytyy pääsanan mukaan. Järjestysluvut taipuvat adjektiivin tavoin. <table border="1" cellpadding="2" cellspacing="0" style="background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;"> <tr> <th>Numero</th> <th>Perusluku</th> <th>Järjestysluku</th> </tr> <tr> <td>0</td> <td>null</td> <td></td> </tr> <tr> <td>1</td> <td>eins</td> <td>der/die/das erste</td> </tr> <tr> <td>2</td> <td>zwei</td> <td>zweite</td> </tr> <tr> <td>3</td> <td>drei</td> <td>dritte</td> </tr> <tr> <td>4</td> <td>vier</td> <td>vierte</td> </tr> <tr> <td>5</td> <td>fünf</td> <td>fünfte</td> </tr> <tr> <td>6</td> <td>sechs</td> <td>sechste</td> </tr> <tr> <td>7</td> <td>sieben</td> <td>siebte</td> </tr> <tr> <td>8</td> <td>acht</td> <td>achte</td> </tr> <tr> <td>9</td> <td>neun</td> <td>neunte</td> </tr> <tr> <td>10</td> <td>zehn</td> <td>zehnte</td> </tr> <tr> <td>11</td> <td>elf</td> <td>elfte</td> </tr> <tr> <td>12</td> <td>zwölf</td> <td>zwölfte</td> </tr> <tr> <td>13</td> <td>dreizehn</td> <td>dreizehnte</td> </tr> <tr> <td>14</td> <td>vierzehn</td> <td>vierzehnte</td> </tr> <tr> <td>15</td> <td>fünfzehn</td> <td>fünfzehnte</td> </tr> <tr> <td>16</td> <td>sechzehn</td> <td>sechzehnte</td> </tr> <tr> <td>17</td> <td>siebzehn</td> <td>siebzehnte</td> </tr> <tr> <td>18</td> <td>achtzehn</td> <td>achtzehnte</td> </tr> <tr> <td>19</td> <td>neunzehn</td> <td>neunzehnte</td> </tr> <tr> <td>20</td> <td>zwanzig</td> <td>zwanzigste</td> </tr> <tr> <td>21</td> <td>einundzwanzig</td> <td>einundzwanzigste</td> </tr> <tr> <td>22</td> <td>zweiundzwanzig</td> <td>zweiundzwanzigste</td> </tr> <tr> <td>23</td> <td>dreiundzwanzig</td> <td>dreiundzwanzigste</td> </tr> <tr> <td>30</td> <td>dreißig</td> <td>dreißigste</td> </tr> <tr> <td>31</td> <td>einunddreißig</td> <td>einunddreißigste</td> </tr> <tr> <td>40</td> <td>vierzig</td> <td>vierzigste</td> </tr> <tr> <td>44</td> <td>vierundvierzig</td> <td>vierundvierzigste</td> </tr> <tr> <td>50</td> <td>fünfzig</td> <td>fünfzigste</td> </tr> <tr> <td>60</td> <td>sechzig</td> <td>sechzigste</td> </tr> <tr> <td>70</td> <td>siebzig</td> <td>siebzigste</td> </tr> <tr> <td>80</td> <td>achtzig</td> <td>achtzigste</td> </tr> <tr> <td>90</td> <td>neunzig</td> <td>neunzigste</td> </tr> <tr> <td>100</td> <td>(ein)hundert</td> <td>(ein)hundertste</td> </tr> <tr> <td>123</td> <td>(ein)hundertdreiundzwanzig</td> <td>(ein)hundertdreiundzwanzigste</td> </tr> <tr> <td>700</td> <td>siebenhundert</td> <td>siebenhundertste</td> </tr> <tr> <td>1000</td> <td>(ein)tausend</td> <td>(ein)tausendste</td> </tr> <tr> <td>9999</td> <td>neuntausendneunhundertneunundneunzig</td> <td>neuntausendneunhundertneunundneunzigste</td> </tr> <tr> <td>1 000 000</td> <td>eine Million</td> <td>(ein)millionste</td> </tr> <tr> <td>2 000 000</td> <td>zwei Millionen</td> <td>zweimillionste</td> </tr> <tr> <td>1 000 000 000</td> <td>eine Milliarde</td> <td>(ein)milliardste</td> </tr> </table> ==Verbit== ===Indikatiivi ja imperatiivi=== Saksassa verbit taipuvat monimuotoisesti neljässä aikamuodossa ja kuudessa persoonassa. ''Infinitiivin'' tunnus on -en tai (harvoin) pelkkä -n. Perfekti on saksassa paljon käytetympi aikamuoto kuin suomessa; puhekielessä sitä käytetään korvaamaan imperfektiä, joka on lähinnä kirjakielen aikamuoto. Perfekti ja pluskvamperfekti muodostetaan partisiipin perfektin (ge+vartalo+t, paitsi epäs., tai jos paino on jälkitavulla, ei tule etuliitettä ge (paino jälkitavulla, jos verbi alkaa tavuilla be-, emp-, ent-, er-, ge-, miss-, ver- tai zer-, tai jos se päättyy tavuun -ieren; myös muita tapauksia, esim. unterhalten - part. perf. unterhalten, interwiewen, part. perf. interwiewt)) ja haben- tai sein-apuverbin avulla (sein vain, jos verbi ilmaisee liikkumista tai olotilan muutosta muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta). ''Partisiipin'' perfekti tulee lauseen viimeiseksi! Imperfekti muodostetaan verbin vartalolla (inf. - -en), johon lisätään -te + pers. pääte (ei y. 1. ja 3. p.). Yks. 2. pers. imperatiivi on verbivartalo, paitsi tapauksissa e --> i ja e --> ie, jolloin imperatiivi kuten ind. y. 2. p. ilman pers. päätettä (esim. machen --> mach, lesen --> lies, nehmen --> nimm). M. 2. p. kuten indikatiivin preesens (macht, nehmt, lest). Imperatiivin teitittelyssä tulee predikaatti ennen subjektia, muutoin kuten indikatiivi (machen Sie, lesen Sie, nehmen Sie). Poikkeus: ole ''sei'', olkaa ''seid'', ''seien Sie''. Jos verbivartalo päättyy kirjaimeen t tai d tai konsonanttirykelmään (esim. chn, rechnen), lisätään y. 2. p. imperatiiviin loppuun kirjain e (esim. warte, rechne). Alla säännöllisen verbin taivutus, sitten epäsäännöllisiä: <table border="1" cellpadding="2" cellspacing="0" style="background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;"> <caption>'''Staubsaug|en''' (imuroida)</caption> <tr> <th></th> <th>Preesens</th> <th>Imperfekti</th> <th>Partisiipin perfekti</th> </tr> <tr> <td>ich</td> <td>staubsaug|e</td> <td>staubsaug|te</td> <td rowspan=6>ge|staubsaug|t</td> </tr> <tr> <td>du</td> <td>staubsaug|st</td> <td>staubsaug|te|st</td> </tr> <tr> <td>er/sie/es</td> <td>staubsaug|t</td> <td>staubsaug|te</td> </tr> <tr> <td>wir</td> <td>staubsaug|en</td> <td>staubsaug|te|n</td> </tr> <tr> <td>ihr</td> <td>staubsaug|t</td> <td>staubsaug|te|t</td> </tr> <tr> <td>sie</td> <td>staubsaug|en</td> <td>staubsaug|te|n</td> </tr> </table> <table border="1" cellpadding="2" cellspacing="0" style="background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;"> <caption>'''Sein''' (olla; epäs.)</caption> <tr> <th></th> <th>Preesens</th> <th>Imperfekti</th> <th>Partisiipin perfekti</th> </tr> <tr> <td>ich</td> <td>bin</td> <td>war|</td> <td rowspan=6>gewesen</td> </tr> <tr> <td>du</td> <td>bist</td> <td>war|st</td> </tr> <tr> <td>er/sie/es</td> <td>ist</td> <td>war|</td> </tr> <tr> <td>wir</td> <td>sind</td> <td>war|en</td> </tr> <tr> <td>ihr</td> <td>seid</td> <td>war|t</td> </tr> <tr> <td>sie</td> <td>sind</td> <td>war|en</td> </tr> </table> <table border="1" cellpadding="2" cellspacing="0" style="background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;"> <caption>'''Hab|en''' (olla jollakulla; epäs.)</caption> <tr> <th></th> <th>Preesens</th> <th>Imperfekti</th> <th>Partisiipin perfekti</th> </tr> <tr> <td>ich</td> <td>habe</td> <td>hatte|</td> <td rowspan=6>gehabt</td> </tr> <tr> <td>du</td> <td>hast</td> <td>hatte|st</td> </tr> <tr> <td>er/sie/es</td> <td>hat</td> <td>hatte|</td> </tr> <tr> <td>wir</td> <td>haben</td> <td>hatte|n</td> </tr> <tr> <td>ihr</td> <td>habt</td> <td>hatte|t</td> </tr> <tr> <td>sie</td> <td>haben</td> <td>hatte|n</td> </tr> </table> Vokaalimuutokset (vain y. 2. ja 3. p.): e --> ie <table border="1" cellpadding="2" cellspacing="0" style="background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;"> <caption>'''Les|en''' (lukea; epäs.)</caption> <tr> <th></th> <th>Preesens</th> <th>Imperfekti</th> <th>Partisiipin perfekti</th> </tr> <tr> <td>ich</td> <td>les|e</td> <td>las|</td> <td rowspan=6>ge|les|en</td> </tr> <tr> <td>du</td> <td>lies|t</td> <td>las|t</td> </tr> <tr> <td>er/sie/es</td> <td>lie|st</td> <td>las|</td> </tr> <tr> <td>wir</td> <td>les|en</td> <td>las|en</td> </tr> <tr> <td>ihr</td> <td>les|t</td> <td>las|t</td> </tr> <tr> <td>sie</td> <td>les|en</td> <td>las|en</td> </tr> </table> e --> i <table border="1" cellpadding="2" cellspacing="0" style="background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;"> <caption>'''Nehm|en''' (ottaa; epäs.)</caption> <tr> <th></th> <th>Preesens</th> <th>Imperfekti</th> <th>Partisiipin perfekti</th> </tr> <tr> <td>ich</td> <td>nehm|e</td> <td>nahm</td> <td rowspan=6>ge|nomm|en</td> </tr> <tr> <td>du</td> <td>nimm|st</td> <td>nahm|st</td> </tr> <tr> <td>er/sie/es</td> <td>nimm|t</td> <td>nahm|</td> </tr> <tr> <td>wir</td> <td>nehm|en</td> <td>nahm|en</td> </tr> <tr> <td>ihr</td> <td>nehm|t</td> <td>nahm|t</td> </tr> <tr> <td>sie</td> <td>nehm|en</td> <td>nahm|en</td> </tr> </table> a --> ä <table border="1" cellpadding="2" cellspacing="0" style="background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;"> <caption>'''Fahr|en''' (ajaa, matkustaa; epäs.)</caption> <tr> <th></th> <th>Preesens</th> <th>Imperfekti</th> <th>Partisiipin perfekti</th> </tr> <tr> <td>ich</td> <td>fahr|e</td> <td>fuhr</td> <td rowspan=6>ge|fahr|en</td> </tr> <tr> <td>du</td> <td>fähr|st</td> <td>fuhr|st</td> </tr> <tr> <td>er/sie/es</td> <td>fähr|t</td> <td>fuhr|</td> </tr> <tr> <td>wir</td> <td>fahr|en</td> <td>fuhr|en</td> </tr> <tr> <td>ihr</td> <td>fahr|t</td> <td>fuhr|t</td> </tr> <tr> <td>sie</td> <td>fahr|en</td> <td>fuhr|en</td> </tr> </table> Eriävät yhdysverbit: Eriävissä yhdysverbeissä on kaksi osaa, jotka sanakirjoissa erotetaan kauttaviivalla. Normaalissa päälauseessa eriävä osa menee lauseen loppuun, perfektissä osien väliin ja kaikki kirjoitetaan yhteen. <table border="1" cellpadding="2" cellspacing="0" style="background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;"> <caption>'''ein/lad|en''' (kutsua; epäs.)</caption> <tr> <th></th> <th>Preesens</th> <th>Imperfekti</th> <th>Partisiipin perfekti</th> </tr> <tr> <td>ich</td> <td>lad|e ein</td> <td>lud ein</td> <td rowspan=6>ein|ge|lad|en</td> </tr> <tr> <td>du</td> <td>läd|st ein</td> <td>lud|st ein</td> </tr> <tr> <td>er/sie/es</td> <td>läd|t ein</td> <td>lud| ein</td> </tr> <tr> <td>wir</td> <td>lad|en ein</td> <td>lud|en ein</td> </tr> <tr> <td>ihr</td> <td>lad|t ein</td> <td>lud|t ein</td> </tr> <tr> <td>sie</td> <td>lad|en ein</td> <td>lud|en ein</td> </tr> </table> Epäsäännölliset verbit: Epäsäännöllisistä verbeistä ilmoitetaan yleensä vain verbin teema, johon sisältyvät perusmuoto, preesens y. 3. p., imperfekti y. 3. p. ja partisiipin perfekti. Jokainen muoto on opeteltava ulkoa. Taivutuskaavoja yllä. Luettelo joistakin epäsäännöllisistä verbeistä: *an/fangen, fängt ein, fing ein, hat angefangen (alkaa) *an/rufen, ruft an, rief an, hat angerufen (soittaa puhelimella) *beginnen, beginnt, begann, hat begonnen (alkaa) *bleiben, bleibt, blieb, ist geblieben (jäädä, pysyä, viipyä; huom. poikkeuksellinen apuverbi sein) ===Konditionaali=== Konditionaali muodostetaan apuverbillä würde, jonka jälkeen menee pääverbi perusmuotoon. Joitakin poikkeustapauksia on: <table border="1" cellpadding="2" cellspacing="0" style="background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;"> <caption>Konditionaaleja</caption> <tr> <th>Perusmuoto</th> <th>Konditionaali y. 3. p.</th> </tr> <tr> <td>dürfen (saada, olla lupa)</td> <td>dürfte</td> </tr> <tr> <td>können (osata, voida)</td> <td>könnte</td> </tr> <tr> <td>mögen (pitää jstkn.)</td> <td>möchte</td> </tr> <tr> <td>müssen (täytyä, olla pakko)</td> <td>müsste</td> </tr> <tr> <td>sollen (tulla, pitää, olla velvollisuus)</td> <td>sollte</td> </tr> <tr> <td>wollen (haluta, tahtoa, aikoa)</td> <td>möchte (huom!)</td> </tr> <tr> <td>wissen (tietää)</td> <td>wüsste</td> </tr> <tr> <td>sein (olla)</td> <td>wäre</td> </tr> <tr> <td>haben (olla jllkll.)</td> <td>hätte</td> </tr> </table> ===Modaaliapuverbit=== Modaaliapuverbien pääverbi menee infinitiiviin ja lauseen loppuun. Modaaliapuverbit: *dürfen, darf, durfte, hat gedurft (saada, olla lupa) *können, kann, konnte, hat gekonnt (osata, voida) *mögen, mag, mochte, hat gemocht (pitää jstkn.) *müssen, muss, musste, hat gemusst (pitää, täytyä) *sollen, soll, sollte, hat gesollt (tulla, olla velvollisuus) *wollen, will, wollte, hat gewollt (haluta, tahtoa, aikoa) ==Partikkelit== ===Prepositioita=== Seuraavien prepositioiden jälkeisen sanan sijamuoto on aina ''akkusatiivi'': *durch (läpi) *für (jnkn. puolesta) *gegen (jtkn. päin, vastaan) *ohne (ilman) *um (+herum; ympärillä) Seuraavien prepositioiden jälkeisen sanan sijamuoto on aina ''datiivi'': *aus (jostakin) *bei (jnkn. luona) *mit (kanssa) *nach (jälkeen; johonkin, jonka nimi on erisnimi; esim. nach Finnland, nach Deutschland; poikkeus: nach Hause, kotiin) *seit (jstkn. lähtien) *von (jostakin) *zu (johonkin, jonkin luokse; vastaa suomen allatiivia; poikkeus: zu Hause, kotona) Seuraavien prepositioiden jälkeisen sanan sijamuoto akkusatiivi, jos ilmaus vastaa kysymykseen ''mihin'', ja datiivi, jos ilmaus vastaa kysymykseen ''missä'': *an (äärellä, äärelle) *auf (päällä, päälle) *hinter (takana, taakse) *in (sisällä, sisälle) *neben (vieressä, viereen) *über (yllä, ylle) *unter (alla, alle) *vor (edessä, eteen) *zwischen (välissä, väliin) ===Adverbit=== Verbistä johdetut adverbit ovat täsmälleen vastaavan verbin perusmuodon näköisiä. ==Sanajärjestys== ===Päälause=== Päälauseen sanajärjestys on kutakuinkin vapaa. Jos lause alkaa jollakin määreellä (ajan, paikan, tavan, lauseen varmuusasteen ym.) tai objektilla, tulee predikaatti ennen subjektia. ''Ich aß gestern Brot.'' Söin eilen leipää. ''Gestern aß ich Brot.'' Eilen söin leipää. ''Brot aß ich gestern.'' Leipää söin eilen. Huomaa, että päälauseessakin perfektin ja pluskvamperfektin pääverbi on lauseen lopussa. ''Gestern habe ich Brot gegessen.'' Eilen olen syönyt leipää. ''Ich bin letzte Jahr in aller Ruhe in meinem Sommerhaus im Land gewesen.'' Olen ollut viime vuonna kaikessa rauhassa kesämökilläni maalla. ===Sivulause=== Sivulause voi alkaa vaikkapa jollakin seuraavista konjunktioista: *dass (että) *wenn (kun, jos) *weil (koska) *als (kun jostakin ainutkertaisesta menneisyyden tapahtumasta, yleensä imperfektilauseissa) *nachdem (sen jälkeen kun) Tai kysyvällä sivulauseella, joka voi alkaa jollakin kysymyssanalla. Epäsuorat kysymyslauseet, jotka suomessa alkavat verbillä, jonka lopussa on pääte -ko tai -kö, alkavat saksassa konjunktiolla ob. Sivulauseesa persoonamuotoon taipunut verbi menee aina aivan viimeiseksi. Eriävät yhdysverbit kirjoitetaan yhteen. ''Ich weiß, dass du ein Dummkopf bist.'' Tiedän, että olet tyhmä. ''Hast du gehört, ob Gerhard schon nach Hause gegangen ist?'' Oletko kuullut, onko Gerhard jo mennyt kotiin? ''Erzähl mal, ob du jetzt weggehen musst.'' Kerrohan, pitääkö sinun mennä nyt pois. ==Muuta== ===Zu-partikkelin käyttö infinitiivin kanssa=== Partikkelia zu käytetään ennen verbin perusmuotoa, jos verbi viittaa *adjektiiviin, *substantiiviin tai *toiseen verbiin, joka ei ole **modaaliapuverbi, **gehen (mennä), **kommen (tulla), **sehen (nähdä), **hören (kuulla) tai **lassen (antaa, sallia). Infinitiivi-ilmaus zu-partikkelin kanssa erotetaan muusta lauseesta pilkulla. ''Ich versuche, schneller zu laufen.'' Yritän juosta kovempaa. ''Ich darf draußen spät bleiben.'' Saan pysyä ulkona myöhään. ''Ich gehe einen Kuchen machen.'' Menen tekemään kakun. {{Saksa}} [[Luokka:Saksan kieli]] 1873 12510 2006-05-26T18:38:18Z Samulili 276 w-fix {|align=center style="background-color: #f2fff2; border: 1px solid #bfffbf;" !colspan=8 style="background-color: #bfffbf; text-align: center;"| <b><font size="2" color="green"> '''Saksan kielen kappaleet'''</font></b> |- |style="border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;"| [[Saksan kieli|Etusivu]] [[Kuva:100%.png]] |style="border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;"| [[Saksa/Yleistä|Yleistä]] [[Kuva:50%.png]] |style="border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;"| [[Saksa/Kielioppi|Kielioppi]] [[Kuva:75%.png]] |style="padding: 0px 3px;"| [[Saksa/Sanasto|Sanasto]] [[Kuva:25%.png]] |} 1874 6327 2005-07-09T08:50:25Z Btw 67 test2 {{test2}} --[[Käyttäjä:Btw|Btw]] 9. heinäkuuta 2005 kello 08:50:25 (UTC) 1875 6328 2005-07-09T10:14:15Z Hartz 58 Wikipediasta '''Tallennettaessa Wikikirjastoon kuvia täytyy seuraavia sääntöjä noudattaa:''' * '''Kirjoita kuvan tietoihin tarkka tieto kuvan lähteestä.''' Jos teit kuvan itse, sano se. Jos löysit kuvan Internetistä, laita mukaan linkki kyseiselle sivulle. * '''Kerro kuvan tekijänoikeuksien tila.''' Lisää teksti <nowiki>{{GFDL}}</nowiki> tekstiisi, jos tiedosto on lisensoitu GNU FDL:n mukaisesti, <nowiki>{{PD}}</nowiki> jos kuva on public domain. Katso [[Ohje:Malline#Tekijänoikeus ja levitysoikeus]] nähdäksesi lisää näitä valmiita mallineita. * '''Käytä järkevää tiedostonimeä.''' Nimeä tiedostosi mieluummin tyyliin "Eiffel-torni Pariisissa, yökuva.jpg" kuin "etpan1024c.jpg". Tällä estät mahdollisesti jo olemassaolevan kuvan korvaamisen omallasi. Voit etsiä olemassaolevia kuvia [[Toiminnot:Imagelist|Luettelo kuvista]] -sivulta. * Laita johonkin aiheeseen liittyvään artikkeliin linkki kyseiseen tiedostoon, tai käytä kuvaussivua kuvataksesi mitä tiedosto sisältää (mieluummin toteuta molemmat). Kuvan voi lisätä suoraan artikkeliin. Käytä linkin muotona <nowiki>[[Image:Kuva.jpg]]</nowiki> tai <nowiki>[[Kuva:File.png|alt text]]</nowiki>. Käytä muotoa <nowiki>[[Media:File.ogg]]</nowiki> äänille. Lisätäksesi isomman kuvan sivulle pienempänä versiona (jonka voi avata suuremmaksi), käytä <nowiki>[[Kuva:Kuva.jpg|pieni|Kuvateksti]]</nowiki>. Lisää ohjeita löydät sivulta [[Ohje:Kuinka käytän kuvia sivuilla|Kuinka käytän kuvia sivuilla]]. Katso [[Toiminnot:Upload]] saadaksesi lisätietoa miten kuvien tallentamislomake toimii, kuinka kuvia käytetään artikkeleissa ja mitkä tiedostomuodot ovat suositeltuja minkäkinlaisille kuvatyypeille. Lisätessäsi kuvatekstiin esimerkiksi <nowiki>{{GFDL}}</nowiki>, näkyy kuvatiedostoa tarkasteltaessa muiden antamiesi tietojen lisäksi seuraava teksti: {{GFDL}} 1876 12193 2006-05-26T09:56:20Z Samulili 276 [[Luokka:Baarikaappi]] [[Kuva:Margarita.jpg|thumb|150px]] Margarita on tequilapohjainen drinkki, joka on luultavimmin keksitty Meksikossa. Margaritat tarjoillaan yleensä jäillä. Drinkistä on monta erilaista versiota, tässä eräs perinteinen: aineet: * 3 osaa tequilaa * 2 osaa appelsiinilikööriä * 1 osa limemehua Valmistus: # Kostuta lasin reuna limellä # Pyöräytä reunaa suolassa, suolan kuuluu jäädä lasin ulkopuolelle # Täytä lasi jääkuutioilla # Laita ainesosat jäillä täytettyyn shakeriin ja ravista kunnes seos on kylmä # Kaada lasiin ja koristele limeviipaleella Katso myös: [[w:en:Margarita|Margarita englanninkielisessä Wikipediassa]] [[Luokka:Baarikaappi]] 1877 6438 2005-07-27T08:12:03Z Hartz 58 Maitojuusto on vanha suomalainen tuorejuusto. * 4 litraa kädenlämpöistä maitoa, * 1 rlk juustonjuoksutinta, * suolan määrä reseptissä on makuasia ( vanha ohje on 1/2 tlk maitolitraa kohti ) Kuumenna massa n. 80 °C jolloin hera erottuu. Sekoita hellästi kuumennettaessa, ettei keitos pala pohjaan! Nosta juustomassa juustokehään reikäkauhalla ja ripottele suola juustoon. Juustokehässä voidaan käyttää painoa, mikäli halutaan ( kyllä / ei painoa-koulukunnat ) Anna juuston valua astiassa olevan nurinpäin käännetyn lautasen päällä kylmässä yön yli, jolloin hera valuu pois. [[Luokka:Keittokirja|Maitojuusto]] 1878 10179 2006-04-08T19:54:16Z Easyas12c 71 Sokerointi ==Kirjan nimi== Eikö tämän pitäisi olla ihokarvojen poistaminen? [[Käyttäjä:Linnea|Linnea]] 16. heinäkuuta 2005 kello 19:18:37 (UTC) En ole varma kumpi on parempi enkä viitsisi siirtää hätiköidysti. Ettei tarvitse edestakaisin siirrellä. Onkohan tuo tosiaan vakiintunut ilmaus. Mahtaakohan trimmaaminen olla poistamista tai ajamista. Tämän olisi meininki kans ehkä vastata englanninnoksessa olevaa sanaa "shaving". --[[Käyttäjä:Easyas12c|Easyas12c]] 17. heinäkuuta 2005 kello 21:16:21 (UTC) :Vahaus ja nyppiminen ei kuitenkaan ole ajamista, joten se on tavallaan väärä nimitys. Englanniksi tuo kirja on kyllä shaving, mutta se ei mielestäni ole peruste. Trimmaus ei ole ihan kunnon suomea, mutta toisaalta se kertoisi parhaiten mistä on kysymys. :) &ndash; [[Käyttäjä:Linnea|linnea]] 17. heinäkuuta 2005 kello 21:26:25 (UTC) ::Toi v & n pointti on hyvä. Pitäisikö engl. nimi muuttaa mielestäsi muotoon "Removal of Body Hair". (Se olisi kyllä vähän pitkä) Kyllä se trimmaus suomea taitaa olla, mutta sitä käytetään kai yleensä koirista. --[[Käyttäjä:Easyas12c|Easyas12c]] 18. heinäkuuta 2005 kello 05:38:08 (UTC) == Sokerointi == Pitäisikö sokerointi siirtää kuumavahauksen aliluvuksi? --[[Käyttäjä:Easyas12c|Easyas12c]] 8. huhtikuuta 2006 kello 19.54 (UTC) 1879 6359 2005-07-17T21:08:51Z Linnea 45 Huomasitko kommenttini [[Ihokarvojen ajaminen]] -artikkelin keskustelusivulla? [[Käyttäjä:Linnea|Linnea]] 17. heinäkuuta 2005 kello 21:08:51 (UTC) 1881 6370 2005-07-19T11:31:55Z Iirolaiho 61 test {{test}} --[[Käyttäjä:Iirolaiho|Iirolaiho]] 19. heinäkuuta 2005 kello 11:31:55 (UTC) 1882 14074 2006-06-18T14:22:03Z 81.197.47.179 Japanin kieltä romanisoitaessa (kirjoitettaessa latinalaisin aakkosin) käytetään pääasiassa kolmea järjestelmää. Näistä ehdottomasti yleisin on Hepburn, joka on nimetty kehittäjänsä, lähetyssaarnaaja James Hepburnin mukaan. Hepburn antaa englantia äidinkielenään puhuville varsin hyvän kuvan oikeasta lausunnasta, ja siksi se soveltuu erityisen hyvin kohdeyleisölle, joka ei osaa japania, esim. henkilöiden ja yritysten nimien romanisointiin. Muita järjestelmiä ovat tarkemmin japanin tavurakennetta seuraavat Nihon-shiki sekä Kunrei-shiki, joita kuitenkin käytetään varsin harvoin. Nihon-shikin tärkein etu on, että jokaiselle kana-merkille on oma, erillinen vastineensa romanisaatiossa, joten se on järjestelmistä loogisin. Kunrei-shiki on yksinkertaistettu versio Nihon-shikistä, jossa samoin lausuttujen kana-merkkien välinen ero on kadonnut. Koska suomalaiset osaavat nykyisin varsin hyvin englantia, on Hepburn paras romanisaatiojärjestelmä myös suomenkielisessä materiaalissa. Pitkien vokaalien merkinnässä on kuitenkin selvempää poiketa jonkin verran ja kirjoittaa pitkä vokaali kahdella kirjaimella, esim. 東京 Tookyoo, ei Tōkyō, kuten Hepburnissa määritetään. ==Taulukko romanisaatiojärjestelmistä== Tässä taulukossa on esitetty eri romanisaatiojärjestelmien tärkeimmät erot. {| border="0" cellspacing="2px" cellpadding="2px" width="100%" |-bgcolor="#BECFEB" valign="middle" align="center" !Kana !! Hepburn !! Kunrei-shiki !! Nihon-shiki !! Hepburn<br>suomalaisin vokaalein |-bgcolor="#E7F5DE" valign="top" align="center" |うう||''ū''||''û'' ||''ū'' ||''uu'' |-bgcolor="#E7F5DE" valign="top" align="center" |おう||''ō''||''ô''||''ō'' ||''ou'' |-bgcolor="#E7F5DE" valign="top" align="center" |おお||''ō''||''ô''||''ō'' ||''oo'' |-bgcolor="#E7F5DE" valign="top" align="center" |し ||''shi''||''si'' ||''si'' ||''shi'' |-bgcolor="#E7F5DE" valign="top" align="center" |しゃ||''sha''||''sya'' ||''sya'' ||''sha'' |-bgcolor="#E7F5DE" valign="top" align="center" |しゅ||''shu''||''syu'' ||''syu'' ||''shu'' |-bgcolor="#E7F5DE" valign="top" align="center" |しょ||''sho''||''syo'' ||''syo'' ||''sho'' |-bgcolor="#E7F5DE" valign="top" align="center" |じ ||''ji'' ||''zi'' ||''zi'' ||''ji'' |-bgcolor="#E7F5DE" valign="top" align="center" |じゃ||''ja'' ||''zya'' ||''zya'' ||''ja'' |-bgcolor="#E7F5DE" valign="top" align="center" |じゅ||''ju'' ||''zyu'' ||''zyu'' ||''ju'' |-bgcolor="#E7F5DE" valign="top" align="center" |じょ||''jo'' ||''zyo'' ||''zyo'' ||''jo'' |-bgcolor="#E7F5DE" valign="top" align="center" |ち ||''chi''||''ti'' ||''ti'' ||''chi'' |-bgcolor="#E7F5DE" valign="top" align="center" |つ ||''tsu''||''tu'' ||''tu'' ||''tsu'' |-bgcolor="#E7F5DE" valign="top" align="center" |ちゃ||''cha''||''tya'' ||''tya'' ||''cha'' |-bgcolor="#E7F5DE" valign="top" align="center" |ちゅ||''chu''||''tyu'' ||''tyu'' ||''chu'' |-bgcolor="#E7F5DE" valign="top" align="center" |ちょ||''cho''||''tyo'' ||''tyo'' ||''cho'' |-bgcolor="#E7F5DE" valign="top" align="center" |ぢ ||''ji'' ||''zi'' ||''di'' ||''ji'' |-bgcolor="#E7F5DE" valign="top" align="center" |づ ||''zu'' ||''zu'' ||''du'' ||''zu'' |-bgcolor="#E7F5DE" valign="top" align="center" |ぢゃ||''ja'' ||''zya'' ||''dya'' ||''ja'' |-bgcolor="#E7F5DE" valign="top" align="center" |ぢゅ||''ju'' ||''zyu'' ||''dyu'' ||''ju'' |-bgcolor="#E7F5DE" valign="top" align="center" |ぢょ||''jo'' ||''zyo'' ||''dyo'' ||''jo'' |-bgcolor="#E7F5DE" valign="top" align="center" |ふ ||''fu'' ||''hu'' ||''hu'' ||''hu'' |} [[Luokka:Japani]] 1883 6385 2005-07-21T07:57:31Z Nikerabbit 3 Älä sotke. --[[Käyttäjä:Nikerabbit|Nahru]] 21. heinäkuuta 2005 kello 07:57:31 (UTC) 1884 14295 2006-06-27T11:58:06Z Kajun 232 Mplayer-ohjelma on linux pohjainen, mikä ohjelma kävisi windowsille, onko kenelläkään tietoa? Miksi en pääse linkkiin http://www.mplayerhq.hu/ eli siis mplayer sivustolle. Onko ohjelmaa enää saatavissakaan. -- 85.77.103.234 Onkohan tuolla kaksinkertaisella sisällysluettelolla joku tarkoitus? Vai voisiko tuon manuaalisesti luodun poistaa? [[Käyttäjä:Kajun|Kajun]] 27. kesäkuuta 2006 kello 11.58 (UTC) 1885 6400 2005-07-21T18:50:45Z Nikerabbit 3 YYYKCMLI.dsl.saunalahti.fi ---- Olet kirjoittanut asiattomuuksia sivuille, ole hyvä ja lopeta se. Sitä pidetään vandalismina. Jos jatkat sivujen töhrimistä, muokkausoikeutesi voidaan poistaa. Voit kokeilla muokkaamista rauhassa editoimalla [[Wikikirjasto:Hiekkalaatikko|hiekkalaatikkoa]]. Kiitos! ---- * 21. heinäkuuta 2005 kello 18:50:45 (UTC) — Sotkua — [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nahru]] 1886 12669 2006-05-27T20:36:03Z 213.216.199.6 {{Wikipedia|Leipäjuusto|Leipäjuusto}} * 4 litraa kädenlämpöistä maitoa, * 1 rlk juustonjuoksutinta, * suolan määrä reseptissä on makuasia ( vanha ohje on 1/2 tlk maitolitraa kohti ) Seisota kannen alla 20 min. Leikkaa massa halki ristivedoin ja lado puiselle paistoalustalle tai leivinvuokaan. Paisto joko perinteisesti tulen loimussa 'sopivan pilkulliseksi' tai uunissa 250 °C kunnes pinta ruskettuu. (uunissa paistettaessa valuu runsaasti heraa, joten laita syvä uunipelti ritilän alle) [[Luokka:Keittokirja|Leipäjuusto]] 1887 sysop 7174 2005-10-26T15:18:55Z MediaWiki default tuumaa 1888 sysop 7317 2005-10-26T15:19:05Z MediaWiki default $1 metriä 1889 sysop 6462 2005-07-29T10:36:11Z MediaWiki default $1 dpc 1890 sysop 6463 2005-07-29T10:36:11Z MediaWiki default $1 dpi 1891 sysop 6480 2005-07-29T10:36:13Z MediaWiki default - 1892 sysop 6746 2005-08-19T23:10:48Z MediaWiki default (Esikatsele...) 1893 sysop 7768 2005-12-02T03:52:12Z MediaWiki default ; $4$5 : [$2 $1] 1896 sysop 7770 2005-12-02T03:52:12Z MediaWiki default ; $4$5 : [$2 $1]: <nowiki>$3</nowiki> 1897 sysop 6489 2005-07-29T10:36:13Z MediaWiki default Trackback 1899 sysop 6492 2005-07-29T10:36:13Z MediaWiki default Aina 1900 sysop 6493 2005-07-29T10:36:13Z MediaWiki default Selaimen oletustapa 1901 sysop 6494 2005-07-29T10:36:13Z MediaWiki default Ei koskaan 1902 sysop 6495 2005-07-29T10:36:13Z MediaWiki default Käyttämättömät luokat 1903 sysop 6496 2005-07-29T10:36:13Z MediaWiki default Nämä luokat ovat olemassa, mutta niitä ei käytetä. 1904 sysop 6498 2005-07-29T10:36:13Z MediaWiki default See the validation statistics for "$1" <a href="$2">here</a> 1905 6562 2005-08-01T14:18:10Z Hartz 58 nimestä Pitäisiköhän Wikiversitylle keksiä suomalainen nimi? Wikiopisto? &ndash;[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 1. elokuuta 2005 kello 14:18:10 (UTC) 1906 14083 2006-06-18T21:18:17Z Anssi 34 Mielestäni viittaus Xeroxin "alkuperäiseen tutkimushankkeeseen" jää vähän hämäräksi, sillä sitä ei lainkaan selitetä. Jätin kohtaan myös piilokommentin. (Muut tekstissä olevat piilokommentit eivät ole kirjoittamiani.) Pieni kommentti toteamuksesta: "Tietokone muuttaa ehkä ihmiskunnan kehityksen suunnan." - Eikö voisi ajatella, että näin on jo käynyt? Kyllähän maailmamme on aika valtavasti muuttunut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. --[[Käyttäjä:MiaK|MiaK]] 7. elokuuta 2005 kello 20:30:56 (UTC) == Siirtäminen == Siirsin kirjan useammalle sivulle, se oli aika iso yhdelle sivulle mahdutettavaksi. Jos tämä oli mielestänne huono idea, niin antakaa palautetta keskustelusivullani tai täällä. Voi myös siirtää tietysti takaisin yhdelle sivullekin... --[[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] 9. kesäkuuta 2006 kello 13.19 (UTC) :Kyllä aivan hyvä aika oli jakaa jo useammalle sivulle.--[[Käyttäjä:Anssi|Anssi]] 18. kesäkuuta 2006 kello 21.18 (UTC) ==Tehtäväluettelo== {{Tehtäväluettelo}} 1907 12465 2006-05-26T17:43:06Z Samulili 276 [[Luokka:Tietoliikenne]] ==Lennätin== Ensimmäisen kaupallista liikennettä välittäneen sähköisen '''lennättimen''' rakensivat '''William Fothergill Cooke''' ja sir '''Charles Wheatstone'''. Heidän laitteensa otettiin käyttöön Lontoossa vuonna 1838. Cooken ja Wheatstonen lennätin käytti useaa johdinta, joilla ohjattiin viiden mittarineulan liikkeitä. Sen mukaan, mitkä kaksi neulaa kulloinkin kääntyivät ja mihin suuntaan, vastaanottaja saattoi lukea, minkä kirjaimen lähettäjä lähetti. Ensimmäisen käytännöllisen lennätinjärjestelmän rakensivat Yhdysvalloissa '''Samuel Morse''' ja '''Alfred Vail'''. New Yorkin ja Baltimoren välinen lennätinlinja otettiin käyttöön 24. toukokuuta 1844. Tälle lennättimelle riitti yksi johdinyhteys, sillä eri merkit koodattiin sähköttämällä erilaisia pulssijonoja, jotka tunnetaan nykyisinkin nimellä ''Morsen aakkoset''. Morsen ja Vailin lennättimen käyttö levisi nopeasti, ja muutaman vuoden kuluessa se syrjäytti kilpailevat järjestelmät lähes täysin. Pysyvä lennätinkaapeliyhteys Atlantin poikki saatiin aikaiseksi 27. heinäkuuta 1866. Intian ja Euroopan välisellä yhteydellä kaapeli Persianlahden poikki oli käytössä jo v. 1864. ==Radio== Sähkömagneettisen aaltoliikkeen teorian esitti ensimmäisenä vuonna 1873 skottilainen '''James Clerk Maxwell'''. Maxwellin teorian todisti kokeellisesti saksalainen '''Heinrich Rudolf Hertz''' vuosien 1886 ja 1888 välisenä aikana. '''Radion''' (jota aluksi kutsuttiin langattomaksi lennättimeksi) keksijästä on kiistelty lähes koko radion historian ajan aina nykypäiviin asti. Vuonna 1893 kroatialaissyntyinen '''Nikola Tesla''' teki St. Louisissa, Missourissa, ensimmäisen julkisen radiolähetysdemonstraation. Laite, jota hän käytti, sisälsi kaikki radion elementit, jotka olivat laitteissa ennen elektroniputken keksimistä. Vuonna 1894 brittifyysikko Sir '''Olive Lodge''' käytti omassa demonstraatiossaan ilmaisinlaitetta, jota kutsuttiin kohereeriksi. Ranskalainen '''Edouard Branly''' ja venäläinen '''Aleksandr Popov''' esittelivät myöhemmin parannetut versiot kohereerista. Popov teki radiolähetyskokeilujaan myös Suomessa vuonna 1900, ja hän olikin ensimmäisiä, joka kehitti kohereerista käytännölliseen radiotoimintaan soveltuvia laitteita. Intialainen fyysikko '''Jagdish Chandra Boss''' esitteli radioaaltojen käyttöä Kalkutassa marraskuussa 1894, mutta hän ei ollut kiinnostunut patentoimaan keksintöään. Vuonna 1896 italialainen '''Guglielmo Marconi''' sai patentin radiolle Iso-Britanniassa (patentti numero 12039, ''Improvements in transmitting electrical impulses and signals and in apparatus there-for''). Tätä pidetään usein maailman ensimmäisenä radiopatenttina. Seuraavana vuonna hän perusti maailman ensimmäisen radioaseman Isle of Wight -saarelle Englantiin. Samana vuonna Nikola Tesla patentoi Yhdysvalloissa eräitä radion varhaishistoriaan liittyviä keksintöjään, mutta vuonna 1904 US Patent Office eli amerikkalainen patenteista vastaava elin peruutti nämä patentit, mikä teki Marconista radion keksijän. Tämä johtui mahdollisesti Marconin amerikkalaisista taloudellisista tukijoista, joihin kuuluivat mm. Thomas Edison ja Andrew Carnegie. Jotkut uskovat, että tämä tehtiin, ettei Yhdysvaltain hallituksen tarvitsisi maksaa Teslalle rojalteja hänen patenttiensa käytöstä. Vuonna 1909 Marconi sai yhdessä saksalaisen '''Karl Ferdinand Braunin''' kanssa Nobelin fysiikanpalkinnon "ansioista langattoman lennättimen kehittämisessä". Kuitenkin vuonna 1943 Yhdysvaltojen korkein oikeus hyväksyi Teslan patentin numero 645576 ("System of Transmission of Electrical Energy") pian tämän kuoleman jälkeen. Päätös perustui Teslan ennen Marconin patentin julkistamista tekemään työhön. Joidenkin mielestä oikeus teki päätöksensä taloudellisista syistä: Yhdysvaltojen hallituksen ei nyt tarvinnut maksaa korvauksia Marconi Companylle Marconin patentin käytöstä ensimmäisen maailmansodan aikana. Marconi avasi maailman ensimmäisen radiotehtaan (''wireless'') Chelmsfordiin Englantiin vuonna 1898 työllistäen 50 ihmistä. Nikola Tesla aloitti v. 1900 oman Wardenclyffe Towerinsa suunnittelun ja torni valmistui kolmisen vuotta myöhemmin. Seuraava tärkeä radion kehitykseen vaikuttanut keksintö oli ''elektroniputken'' keksiminen 1900-luvun alkupuolella. Maailman ensimmäinen audiolähetys radiolla oli jouluaattona 1906, jolloin '''Reginald Fessenden''' lähetti viulunsoittoaan ja luki Raamatun säkeitä Brant Rockissa Massachusettsissa. Kaupallinen radiotoiminta alkoi pian tämän jälkeen. 1900-luvulla radion kehitykseen vaikuttaneita tärkeitä keksintöjä olivat mm. ''transistori'', ''amplitudimodulaatio'' (''Amplitude Modulation'', AM), ''taajuusmodulaatio'' (''Frequency Modulation'', FM) ja SSB (''Single Sideband Modulation''). ==Puhelin== '''Puhelimen''' keksi noin vuonna 1849 italialainen keksijä '''Antonio Meucci''', joka kutsui sitä nimellä ''teletrophone''. Aikaisemmin kunnia ensimmäisestä puhelimesta on yleensä annettu amerikkalaisen '''Alexander Graham Bellin''' v. 1876 esittelemälle ''telephonelle'', mutta jopa Yhdysvaltain kongressi tunnusti syyskuussa 2001 Meuccin ehtineen ensin. Meuccin keksintö esiteltiin USA:ssa v. 1860 ja siitä julkaistiin kuvaus New Yorkin italiankielisessä sanomalehdessä. <!--Tähän pitäisi saada vähän lisää tekstiä.--> Puhelimen keksiminen johti talojen liittämiseen kiinteään puhelinverkkoon kuparikaapelilla. 1980-luvulla alettiin puhelinverkkoja digitalisoida ja siirryttiin myös optiseen tiedonsiirtoon lasikuitukaapelia myöten. ==Radiopuhelin ja matkapuhelin== '''Matkapuhelin''' sai alkunsa sotilaallisiin tarkoituksiin käytetyistä radiopuhelimista 1930-luvulla. Kännykäntyyppinen solukkopuhelin alkoi kehittyä Yhdysvalloissa 1970-luvulla. Sen digitalisointi muutti puhelinta lähemmäksi pientä henkilökohtaista tietokonetta. <!--Käännettävää en-wikipediasta: Mobile phones have a long and varied history that stretches back to the 1950s, with hand-held devices being available since 1983. Due to their low establishment costs and rapid deployment, mobile phone networks have since spread rapidly throughout the world, outstripping the growth of fixed telephony. Such networks can often be economic, even with a small customer base, as mobile network costs are mostly call volume related, while fixed-line telephony has a much higher subscriber related cost component.--> ==Televisio== <!--Televisionkuvan, faksien jne. datan siirtoon pitkiä matkoja käytetään 1960-luvun alusta alkaen myös tietoliikennesatelliitteja.--> <!--Käännettävää (ja tiivistettävää) tekstiä englanninkielisen Wikipedian puolelta. Tekstiä pitäisi lyhentää jonkin verran sekä lisätä TV:n tulo Suomeen jne. The development of television technology can be partitioned along two lines: those developments that depended upon both mechanical and electronic principles, and those which are purely electronic. From the latter descended all modern televisions, but these would not have been possible without discoveries and insights from the mechanical systems. The word ''television'' is a hybrid word, created from both Greek and Latin. ''Tele-'' is Greek for "far", while ''-vision'' is from the Latin ''visio'', meaning "vision" or "sight". It is often abbreviated as '''TV''' in the U.S. and '''telly''' in the UK and Australia. ===Electromechanical television=== The German student '''Paul Gottlieb Nipkow''' proposed and patented the first electromechanical television system in 1885. Nipkow's spinning disk design is credited with being the first television image rasterizer. However, it wasn't until 1907 that developments in amplification tube technology made the design practical. Meanwhile, '''Constantin Perskyi''' had coined the word ''television'' in a paper read to the International Electricity Congress at the International World Fair in Paris on August 25, 1900. Perskeyi's paper reviewed the existing electromechanical technologies, mentioning the work of Nipkow and others. [[Kuva:523ss82inch500x317.jpg|thumb|right|200px|Moderni, 82" (208 cm) LCD-televisio.]] From 1907 to 1910, '''Boris Rosing''' and his student '''Vladimir Kosma Zworykin''' demonstrated a television system that used a mechanical mirror-drum scanner in the transmitter and the electronic Braun tube (cathode ray tube) in the receiver. Rosing disappeared during the Bolshevik revolution of 1917, but Zworykin later went to work for RCA to build a purely electronic television, the design of which was eventually found to violate patents by Philo Taylor Farnsworth. A mechanically scanned analogue television system was first demonstrated by '''John Logie Baird''' in London in February 1924 with a silhouette image of Felix the Cat, and a moving picture image on October 30, 1925. But if television is defined as the transmission of live, moving, half-tone (grayscale) images, and not silhouette, still, or moving picture images, the world's first demonstration of a working television system was given by Baird to members of the Royal Institution and a newspaper reporter on January 26, 1926 at his laboratory in London. Unlike later electronic systems with several hundred lines of resolution, Baird's vertically scanned image had only 30 lines, and was about four inches high by two inches wide, just enough to reproduce a recognizable human face. Baird's electromechanical system reached a peak of 240 lines of resolution on BBC television broadcasts in 1936, before being discontinued in favor of a 405 line all-electronic system. In 1928 Baird's company (Baird Television Development Company / Cinema Television) broadcast the first transatlantic television signal, between London and New York, and the first shore to ship transmission. He also demonstrated an electromechanical colour, infrared (dubbed "Noctovision"), and stereoscopic television, using additional lenses, disks and filters. In parallel he developed a video disk recording system dubbed "Phonovision"; a number of the Phonovision[http://www.tvdawn.com/tvimage.htm] recordings, dating back to 1927, still exist. In 1929 he became involved in the first experimental electromechanical television service in Germany. In 1931 he made the first live transmission, of the Epsom Derby. In 1932 he demonstrated ultra-short wave television. In the U. S. '''Ernst Alexanderson''' demonstrated a mechanically scanned television broadcasting system in 1927. ===Electronic television=== [[Kuva:Family Watching TV in the 1950s.jpg|thumb|right|200px|An American family watching television in the 1950s.]] Although the discoveries of Nipkow, Rosing, Baird and others were extraordinary, little of their technology is used in modern television. By 1934, all electromechanical television systems were outmoded, although electromechanical broadcasts continued on some stations until 1939. '''A.A. Campbell-Swinton''' wrote a letter to ''Nature'' (journal) on the 18 June 1908 describing his concept of electronic television using the cathode ray tube, which had been invented in 1897 by the German physicist and Nobel prize winner Karl Ferdinand Braun. He proposed using an electron beam in both the camera and the receiver, which could be steered electronically to produce moving pictures. He lectured on the subject in 1911 and displayed circuit diagrams, but no one, including Swinton, knew how to realize the design. Although his system was never built, the cathode ray tube did come to be used to display images in almost all television sets and computer monitors until the invention of the LCD panel. A fully electronic system was first achieved by '''Philo Taylor Farnsworth''' on September 7, 1927, although the low-resolution image was limited to a plate of glass painted black, with a straight line etched across it, rotated in front of a bright carbon arc lamp. Seven years later, on August 25, 1934, at the Franklin Institute in Philadelphia, Pennsylvania, Farnsworth gave the world's first public demonstration of a working, all-electronic television system. Over a three week period, vaudeville acts, athletes, politicians, and hundreds of ordinary citizens were captured on Farnsworth's cameras in the open air and simultaneously shown on his receiving sets. Farnsworth, a Mormon farm boy from Rigby, Idaho, first envisioned his system at age 14. He discussed the idea with his high school chemistry teacher, who could think of no reason why it would not work (Farnsworth would later credit this teacher, '''Justin Tolman''', as providing key insights into his invention). He continued to pursue the idea at Brigham Young Academy (now Brigham Young University). At age 21, he demonstrated a working system at his own laboratory in San Francisco. His breakthrough freed television from reliance on spinning discs and other mechanical parts. All modern picture tube televisions descend directly from his design. '''Vladimir Kosma Zworykin''' is also sometimes cited as the father of electronic television because of his invention of the iconoscope in 1923 and his invention of the kinescope in 1929. His design was one of the first to demonstrate a television system with all the features of modern picture tubes. His previous work with Rosing on electromechanical television gave him key insights into how to produce such a system, but his (and RCA's) claim to being its original inventor was largely invalidated by three facts: a) Zworykin's 1923 patent presented an incomplete design, incapable of working in its given form (it was not until 1933 that Zworykin achieved a working implementation), b) the 1923 patent application was not granted until 1938, and not until it had been seriously revised, and c) courts eventually found that RCA was in violation of the television design patented by [[Philo Taylor Farnsworth]], whose lab Zworykin had visited while working on his designs for RCA. The controversy over whether it was first Farnsworth or Zworykin who invented modern television is still hotly debated today. Some of this debate stems from the fact that while Farnsworth appears to have gotten there first, it was RCA that first marketed working television sets, and it was RCA employees who first wrote the history of television. Even though Farnsworth eventually won the legal battle over this issue, he was never able to fully capitalize financially on his invention. === Color television === Most television researchers appreciated the value of color image transmission, with an early patent application in Russia in 1889 for a mechanically-scanned color system showing how early the importance of color was realized. John Logie Baird demonstrated color transmission in 1928. '''Color television''' in the United States had a protracted history due to conflicting technical systems vying for approval by the Federal Communications Commission for commercial use. Color television was demonstrated by Bell Laboratories in 1928 during the mechanically scanned era. In the electronically scanned era, the first color television demonstration was on February 5, 1940, when RCA privately showed to members of the FCC at the RCA plant in Camden, New Jersey, a television receiver producing images in color by electronic and optical means without moving mechanism. CBS began live, non-broadcast color experiments in studio as early as August 28, 1940. The CBS "field sequential" color system was partly mechanical, with a disc made of red, blue, and green filters spinning inside the television camera at 1,200 rpm, and a similar disc spinning in synchornization in front of the cathode ray tube inside the receiver set. The RCA "dot sequential" color system had no moving parts, using a series of dichroic mirrors to separate and direct red, green, and blue light from the subject through three separate lenses into three scanning tubes, and electronic switching that allowed the tubes to send their signals in rotation, dot by dot. These signals were sorted by a second switching device in the receiver set and sent to red, green, and blue picture tubes, and combined by a second set of dichroic mirrors into a full color image. The first field test (i.e., broadcast) of color television was by NBC (owned by RCA) on February 20, 1941. CBS began daily color field tests on June 1, 1941. These color systems were not compatible with existing black and white television sets, and as no color television sets were available to the public at this time, viewership of the color field tests was limited to RCA and CBS engineers and the invited press. The [[War Production Board]] halted the manufacture of television and radio equipment for civilian use from April 1, 1942 to October 1, 1945, limiting any opportunity to introduce color television to the general public. The post-war development of color television was dominated by three systems competing for approval by the FCC as the U.S. color broadcasting standard: CBS's field sequential system, which was incompatible with existing black and white sets without an adaptor; RCA's dot sequential system, which in 1949 became compatible with existing black and white sets; and CTI's (Color Television, Inc.) system (also incompatible with existing black and white sets), which used three camera lenses, behind which were color filters that produced red, green, and blue images side by side on a single scanning tube, and a receiver set that used lenses in front of the picture tube (which had sectors treated with different phosphorescent compounds to glow in red, green, or blue) to project these three side by side images into one combined picture on the viewing screen. After a series of hearings beginning in September 1949, the FCC found the RCA and CTI systems fraught with technical problems, inaccurate color reproduction, and expensive equipment, and so formally approved the CBS system as the U.S. color broadcasting standard on October 11, 1950. An unsuccessful lawsuit by RCA delayed the world's first network color broadcast until June 25, 1951, when a musical variety special titled simply ''Premiere'' was shown over a network of five east coast CBS affiliates. Viewership was again extremely limited: the program could not be seen on black and white sets, and ''Variety'' (magazine) estimated that only thirty prototype color receivers were available in the New York area. Regular color broadcasts began that same week with the daytime series ''The World Is Yours'' and ''Modern Homemakers''. While the CBS color broadcasting schedule gradually expanded to twelve hours per week (but never into prime time), and the color network expanded as far west as its Chicago, Illinois affiliate, its commercial success was doomed by the lack of color receivers on which to watch the programs, the refusal of television manufacturers to create adaptor mechanisms for their existing black and white sets, and the unwillingness of advertisers to sponsor broadcasts seen by almost no one. In desperation, CBS bought a television manufacturer, and on September 20, 1951, production began on the first and only CBS color television model. But it was too little, too late. Only 200 sets had been shipped, and only 100 sold, when CBS pulled the plug on its color television system on October 20, 1951, and bought back all the CBS color sets it could to prevent law suits by disappointed customers. The first publicly announced experimental TV broadcast of a program using RCA's "compatible color" system was an episode of ''Kukla, Fran and Ollie'' on August 30, 1953. NBC made the first coast-to-coast color broadcast when it covered the Rose Bowl Parade on New Years Day, 1954. Television's first prime time network color series was ''The Marriage'', a situation comedy broadcast live by NBC in the summer of 1954. NBC's anthology series ''Ford Theatre'' became the first color filmed series that October. NBC was naturally at the forefront of color programming because its parent company RCA manufactured the most successful line of color sets in the 1950s. CBS and American Broadcasting Company (ABC), which were not affiliated with set manufacturers, and were not eager to promote their competitor's product, dragged their feet into color, with ABC delaying its first color series (''The Flintstones'' and ''The Jetsons'') until 1962. The Du Mont network, although it did have a television-manufacturing parent company, was in financial decline by 1954 and was dissolved two years later. Thus the relatively small amount of network color programming, combined with the high cost of color television sets, meant that as late as 1964 only 3.1 percent of television households in the U.S. had a color set. NBC provided the catalyst for rapid color expansion by announcing that its prime time schedule for fall 1965 would be entirely in color. All three broadcast networks were airing full color prime time schedules by the 1966&ndash;67 broadcast season. But the number of color television sets sold in the U.S. did not exceed black and white sales until 1972, which was also the first year that more than fifty percent of television households in the U.S. had a color set. In '''Mexico''', Guillermo González Camarena (1917&ndash;1965), invented the an early color televsion transmission system. He received patents for color television systems in 1940 (U.S. Patent 1942 (2296019), 1960 and 1962. The 1942 patent was for a mechanically scanned color filter adapter for an existing monochrome electronic transmission system. In August 31, 1946 he sent his first color transmission from his lab in the offices of The Mexican League of Radio Experiments in Lucerna St. #1, in Mexico City. The video signal was transmitted at a frequency of 115 MHz. and the audio in the 40 metre band. '''European color television''' was developed somewhat later and was hindered by a continuing division on technical standards. Having decided to adopt a higher-definition 625-line system for monochrome transmissions, with a lower frame rate but with a higher overall bandwidth, Europeans could not directly adopt the U.S. color standard, which was widely perceived as ''wanting'' anyway, because of its tint control problems. There was no urgency either, since there were still few sets overall and no commercial motivations, European television broadcasters being state-owned at the time. As a consequence, although work on various color encoding systems started already in the 1950s, with the first SECAM patent being registered in 1956, many years had passed till the first broadcasts actually started in 1967. Unsatisfied with the performance of NTSC and of initial SECAM implementations, the Germans decided to create PAL (phase alternating line) at the beginning of the 1960s, staying closer to NTSC but borrowing some ideas from SECAM. The French continued with SECAM, notably involving Russians in the development. The first color broadcast in Europe was by BBC Two in the UK in the summer of 1967, using PAL. Germans did their first broadcast in September (PAL), while the French in October (SECAM). PAL was eventually adopted by West Germany, the United Kingdom, Australia, New Zealand, much of Africa, Asia and South America, and most Western European countries except France. In addition to France and Luxembourg, SECAM was adopted by Soviet Union, much of Eastern Europe, much of Africa and of the Middle East. Both systems broadcast on ultra high frequency (UHF) frequencies, the very high frequency (VHF) being used for legacy black and white, 405 lines in UK or 819 lines in France, till the beginning of the eighties. ===Broadcast television=== [[Kuva:Television Antenna.jpg|thumb|200px|Television antenna on a rooftop]] The first long distance public television broadcast was from Washington, DC to New York City and occurred on April 7, 1927. The image shown was of then Commerce Secretary Herbert Hoover. The first analogue service was WGY, Schenectady, New York inaugurated on May 11 1928. The first British Television Play, "The Man with the Flower in his Mouth", was transmitted in July 1930. CBS's New York City station began broadcasting the first regular seven days a week television schedule in the U. S. on July 21, 1931. The first broadcast included Mayor James J. Walker, Kate Smith and George Gershwin. The first all-electronic television service was started in Los Angeles, CA by Don Lee Broadcasting. Their start date was December 23, 1931 on W6XAO&mdash;later KTSL. Originally, mechanical equipment was used, but in June of 1936 a 300-line all-electronic service was started. In Germany, regular service started on March 22, 1935, and one year later, the Berlin Summer Olympic Games were televised to places in Berlin and Hamburg. In 1932 the BBC launched a service using Baird's 30-line system and these transmissions continued until 11 September 1935. On November 2, 1936 the BBC began broadcasting a dual-system service, alternating on a weekly basis between Marconi-EMI's high-resolution (405 lines per picture) service and Baird's improved 240-line standard from Alexandra Palace in London. Six months later, the corporation decided that Marconi-EMI's electronic picture gave the superior picture, and adopted that as their standard. This service is described as "the world's first regular high-definition public television service", since a regular television service had been broadcast earlier on a 180-line standard in Germany. The outbreak of the Second World War caused the service to be suspended. TV transmissions only resumed from Alexandra Palace in 1946. [[Kuva:Braun HF 1.jpg|thumb|210px|Braun HF 1, Germany, 1958]] The first regular television transmissions in Canada began in 1952 when the Canadian Broadcasting Corporation (CBC) put two stations on the air, one in Montreal, Quebec on September 6, and another in Toronto, Ontario two days later. [[Kuva:Early portable tv.jpg|thumb|210px|left|Early portable television set]] The first live transcontinental television broadcast took place in San Francisco, California from the Japanese Peace Treaty Conference on September 4, 1951. In 1958, the CBC completed the longest television network in the world, from Sydney, Nova Scotia to Victoria, British Columbia. Reportedly, the first continuous live broadcast of a breaking news story in the world was conducted by the CBC during the Springhill Mining Disaster which began on October 23 of that year. Programming is broadcast on television stations (sometimes called channels). At first, terrestrial broadcasting was the only way television could be distributed. Because bandwidth was limited, government regulation was normal. In the U.S., the Federal Communications Commission allowed stations to broadcast advertisements, but insisted on public service programming commitments as a requirement for a license. By contrast, the United Kingdom chose a different route, imposing a television licence fee on owners of television reception equipment, to fund the BBC, which had public service as part of its Royal Charter. Development of cable and satellite means of distribution in the 1970s pushed businessmen to target channels towards a certain audience, and enabled the rise of subscription-based television channels, such as Home Box Office (HBO) and British Sky Broadcasting. Practically every country in the world now has developed at least one television channel. Television has grown up all over the world, enabling every country to share aspects of their culture and society with others. By the late 1980s, 98% of all homes in the U.S. had at least one TV set. On average, Americans watch four hours of television per day. An estimated two-thirds of Americans got most of their news about the world from TV, and nearly half got all of their news from TV. These figures are now estimated to be significantly higher.--> ==Tietokoneet== Radiopuhelinten lailla myös ensimmäiset '''tietokoneet''' oli 1940-luvulla tehty sotilaallisiin tarkoituksiin, mm. Saksan ja Japanin salakirjoitusjärjestelmien murtamiseen. Tietokonetta käytettiin aluksi lähinnä laskemiseen. Jo tietokoneen englanninkielinen nimikin (''computer'') kertoo tästä; ''compute'' tarkoittaa laskemista. ENIAC-tietokone (385 kertolaskua sekunnissa) pystyi korvaamaan kertolaskussa (noin 1 kertolasku per minuutti per ihminen) noin 23 000 ihmistä. Nykyinen mikroprosessori on edelleen noin 3 000 000 kertaa ENIACia nopeampi, eli se korvaa kertolaskuissa noin 60 miljardia ihmistä. Myöhemmin oivallettiin että ykkösillä ja nollilla voitiin kuvata mitä tahansa: tekstiä (tekstinkäsittely), kuvia (kuvankäsittely), sanomia, kirjoja, arkistoja, maastoa, rakennuksia jne. Tietokone ohjaa monesti laajoja järjestelmiä, esim. tietokoneohjattua tuotantoa, ase-, tiedustelu- tai johtamisjärjestelmää, liikennevaloja, puhelinkeskuksia, internetin reitittimiä, autoja, pesukoneita, lähes kaikkia teknisiä järjestelmiä. Nykyaikaisen yhteiskunnan teknologinen pohja on keskeisesti tietokonetekniikkaa. Tietokoneen kapasiteetin kasvu on jatkuvasti yllättänyt asiantuntijat. Aikojen saatossa ovat asiantuntijoina pidetyt henkilöt lausuneet monia väitteitä, jotka tulevaisuus on osoittaneet vääriksi, esimerkiksi: * "Maailmassa on markkinoita ehkä viidelle tietokoneelle." * "En näe mitään käyttöä tietokoneille kotona." * "640 kilotavun pitäisi riittää kaikille. Omana aikanaan ja tietyissä yhteyksissä nämä väittämät ovat toki joskus voineet myös pitää paikkansa. <!--Muokattava tai pois: Shakin peluuta pidettiin pitkään niin ihmismäisenä toimintona, että tietokoneen ei ajateltu koskaan pystyvän siihen. Merkittävä tapaus tietokoneen historiassa oli myös Toy Story -niminen amerikkalainen elokuva, joka oli tehty täysin tietokoneella, tietokoneanimaationa.--> Tietokoneista on niiden historian aikana ollut seuraavanlaisia versioita: * putkikoneet * transistorikoneet * mikropiirikoneet * mikroprosessorikoneet Ensimmäiset elektroniset tietokoneet 1940- luvun lopussa perustuivat releisiin ja elektroniputkiin - hitaisiin, epäluotettaviin, suurta energiakulutusta edustaviin ja suuriin komponentteihin. Edellä mainittu ENIAC oli ensimmäinen täysin elektroninen yleiskäyttöinen tietokone. Siirtyminen 1950-luvulla puolijohteisiin perustuviin transistoreihin pienensi oleellisesti komponenttien kokoa ja energian tarvetta sekä lisäsi tietokoneiden luotettavuutta. Siirtyminen mikropiireihin 1960-luvulla pienensi jälleen tietokoneen komponenttien kokoa. Alkoi ''Mooren lakina'' tunnettu kehitys, jossa samalle mikropiirille saatiin kaksinkertainen komponenttimäärä puolessatoista vuodessa. Seuraava mullistus oli ''mikroprosessorin'' keksiminen. Mikroprosessorin avulla syntyi henkilökohtainen tietokone, PC (''Personal Compute''r). 1980- ja 1990-luvuilla siirryttiin suurtiheyksisiin mikropiireihin (VLSIC) ja edelleen suurnopeuksisiin mikropiireihin (VHSIC). Tietokoneiden eri sukupolvien merkittävimpiä vaiheita ovat olleet: * suurtietokone (1965 - 1975) (''mainframe'') * minikone (1975 - 1985) * palvelin (1985 - 1995) * verkko (1995 - ?) * verkko + pääte (2000 - ?) ==Internet== Yhdysvaltain armeijan tutkimus- ja tuotekehitysvirasto ARPA (nykyisin DARPA) rahoitti 1960-luvulla ''pakettiverkkojen'' tutkimusta. Tämän tutkimustyön tuloksena ja uuden tutkimuksen kohteeksi 1970-luvun alussa otettiin käyttöön ARPANET-tietoverkko. Nykyisen Internetin pohjana olevat TCP/IP-protokollat kehitettiin 1970-luvulla ARPANET-verkossa. <!--Käännettävää en-wikistä: The story of the Internet begins in 1969 with the implementation of Advanced Research Projects Agency Network (ARPANET) by academic researchers under the sponsorship of the United States Department of Defense Advanced Research Projects Agency (ARPA). Some early research which contributed to the ARPANET included work on decentralized networks, queueing theory, and packet switching. However, ARPANET itself did not interact easily with other computer networks that did not share its own native protocol. This problem inspired further research towards the development of a protocol that could be "layered" over many different types of networks. On January 1, 1983, the core networking protocol of ARPANET was changed from NCP to TCP/IP, marking the start of the Internet as we know it today. Another important step in the Internet's development was the National Science Foundation's (NSF) construction of a university network backbone, the NSFNet, in 1986. Important disparate networks that have successfully been accommodated within the Internet include Usenet and Bitnet. The collective network gained a public face in the 1990s. In August 1991 Tim Berners-Lee publicized his new World Wide Web project, two years after he had begun creating HTML, HTTP and the first few web pages at CERN in Switzerland. A few academic and government institutions contributed pages but the public did not begin to see them yet. In 1993 the Mosaic web browser version 1.0 was released, and by late 1994 there was growing public interest in the previously academic/technical internet. By 1996 the word "Internet" was common public currency, but it referred almost entirely to the World Wide Web. Meanwhile, over the course of the decade, the Internet successfully accommodated the majority of previously existing computer networks (although some networks such as FidoNet have remained separate). This growth is often attributed to the lack of central administration, which allows organic growth of the network, as well as the non-proprietary nature of the Internet protocols, which encourages vendor interoperability and prevents any one company from exerting too much control over the network.--> [[Luokka:Tietoliikenne]] 1908 6617 2005-08-07T21:53:09Z MiaK 64 {{GFDL/Oma}} Itse piirtämäni kuvaus OSI-mallista. --~~~~ {{GFDL/Oma}} Itse piirtämäni kuvaus OSI-mallista. --[[Käyttäjä:MiaK|MiaK]] 7. elokuuta 2005 kello 21:53:08 (UTC) 1909 6630 2005-08-07T22:44:57Z Hartz 58 Olen tallentanut tuon OSI-malli.jpg -kuvan jo aiemmin Wikipedian puolelle, mutta en onnistunut täältä linkittämään siihen. Voisiko joku viisaampi kertoa, voiko täältä linkittää fi-wikissä oleviin kuviin, ja jos, niin miten? Tuntuu hassulta ladata samaa kuvaa uudelleen. --[[Käyttäjä:MiaK|MiaK]] 7. elokuuta 2005 kello 21:56:52 (UTC) :Wikipediaan tallennettua kuvaa Wikikirjasto ei voi näyttää. Kuva pitää valitettavasti tallentaa uudelleen, eli tuolta sivun laidasta Wikipedian tapaan. &ndash;[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 7. elokuuta 2005 kello 22:44:57 (UTC) 1910 14135 2006-06-22T14:48:29Z 80.223.111.199 Koiranvuosina äitisikin söi siitakesieniä. Nappulaliiga lopetettiin tästä syystä. ---- Kolme seurapiirinaista paistattelivat päivää Jumalan laupeudessa, mutta eivä olleet kutsuvieraissa. Vieraissa kyllä tykkäsivät käydä. ---- Isä kertoi pojalleen: ”Olet tyhmä, mutta huono”. Poika mietti hetken ja alkoi hymyillä. Kolme sammakkoa seuraili ikkunalaudalta tapahtumia. ---- Kaksi kamelia oli rannalla ottamassa aurinkoa, kun merestä kohosi valtava hyökyaalto. Mutta onneksi pikkuorava oli paistanut suklaapipareita. ---- Kaksi miestä meni kauppaan. Lapio. ---- Pikku G meni konserttiin. Ämpäri. ---- Kuokkalapio. Maito. Kuokkalapio. ---- Isoisä soitti minulle ja pyysi minua kalastamaan kanssaan. Saimme niin pienen lohen, että meitä alkoi kovasti naurattaa. Nauroimme niin kovaa, että minä sain arven päähäni ja isoisältä tuli nenästä räkää. ---- Mummo meni kauppaan, ja kysyi: "Onko teillä vielä se makkaratarjous"? Kauppias vastasi: "Ei, se oli eilen". Mummo vastasi: "Ei se mitään, minä tulin mopolla". ---- Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen istuivat iltaa ravitsemusliikkeessä. Pikku-Kalle saapui paikalle, vilkaisi ympärilleen ja totesi: — Voi hitto, taidan olla väärässä vitsissä! ---- Kaksi mummoa meni mustikkaan, mutta toinen ei mahtunut. ---- Kaksi poikaa ajoi tandemilla. Toinen ajoi ojaan. ---- Kaksi miestä käveli tiellä. Keskimmäisellä oli hattu. ---- Mummo ja vaari pelasivat tennistä, vaari hävisi. Häntä ei ole löydetty vieläkään. ---- Mummo ja vaari pelasivat jalkapalloa, vaari potkaisi tyhjää. ---- Virtahepo meni ruokakauppaan ja kysyi: "Löytyykö nauloja?". Myyjä vastasi: "Ei löydy". Virtahepo sanoi: "Ei se mitään, minullakin on keltainen skootteri!" ---- ''Hirvi'' on ''hirven'' hirviömäinen ''hirvi''. ''Hirvi'' on syntynyt vuonna ''hirvi''. [[Luokka:Vitsit]] 1911 6684 2005-08-14T09:55:04Z Hartz 58 Ohje käännetty englanninkielisiltä sivuilta. Reseptiä ei ole kokeiltu. == Ainekset == * 110 g voita * 2 tl kuivattua basilikaa (murskattua) * 2 tl sitruunamehua * 1 1/4 tl valkosipulijauhetta * 3/4 tl suolaa * 220 g ohutta narupastaa (keitetty ja valutettu) * 430 g parsakaalia (keitetty, hieman rapea) * 3 rkl saksanpähkinää (pilkottu) * tuoretta raastettua parmesaania == Valmistus == Sulata voi isossa paistinpannussa. Lisää basilika, sitruunamehu, valkosipulijauhe ja suola. Sekoita hyvin. Lisää pasta, parsakaali, pähkinä ja kanaa tai katkarapuja (jos haluat). Sekoita hyvin. Lisää lopuksi parmesaania ruuan päälle. [[Luokka:Keittokirja|Valkosipulipasta]] 1913 13294 2006-06-03T17:19:36Z Samulili 276 {{Wikipedia|PHP|PHP}} '''PHP''' (lyhenne sanoista PHP: Hypertext Preprocessor) on eräs suosituimmista palvelinpohjaisista skriptikielistä, joka tarkoittaa että koodi käsitellään ennen kuin se näytetään selaimelle, joten koodia ei pysty näkemään sivun lähdekoodista. PHP:tä käytetään dynaamisten internet-sivustojen tekemiseen. Esimerkiksi MediaWiki (ohjelmisto, jota Wikikirjasto käyttää) on tehty PHP-kielellä. PHP on C/C++:n kaltainen kieli, johon on lisätty valtava määrä helpottavia funktioita. Tästä syystä PHP ei ole niin ohjelmakirjastopohjainen (ohjelmakirjasto = engl. "library") kuin C/C++-kieli. PHP on kehitetty avoimen lähdekoodin projektina. Toiminnaltaan jossain määrin vastaavia tekniikoita ovat esimerkiksi Microsoftin ASP ja Sun Microsystemsin JSP. PHP:n tärkein ero verrattuna avoimen lähdekoodin Perl-skriptikieleen on se, että PHP on suunniteltu nimenomaan web-käyttöön. PHP:stä löytyy myös suoraan tietokantaominaisuudet mm. MySQL:lle, PostgreSQL:lle, ja SQLitelle (PHP 5). Esimerkki: :<code><?php</code> :<code>{{phpkomento2|echo}} "Hei, maailma!"; // Tulostaa tekstin: Hei, maailma!</code> :<code>?></code> Tässä oppaassa PHP:n komennot on linkitetty PHP:n omaan käyttöohjeeseen. Se on englanninkielinen, mutta sieltä löytyy jokaiselle komennolle syntaksi ja kattavat käyttöohjeet esimerkein. == Historiaa == * PHP/FI (Personal Home Pages / Forms Interpreter) julkaistiin 1995 * PHP/FI 2.0 julkaistiin marraskuussa 1997 * PHP (PHP: Hypertext Preprocessor) 3.0 julkaistiin kesäkuussa 1998 * PHP 4.0 julkaistiin toukokuussa 2000 * PHP 5.0 julkaistiin 14.7.2004 == Rakenne == PHP-koodi kirjoitetaan .php -tiedostoon, jota käyttäjät voivat suorittaa. Koodi kirjoitetaan <?php- ja ?>-tagien väliin. Sama php-tiedosto voi sisältää myös tavallista html-koodia, kunhan se sijoitetaan näiden kahden tagien ulkopuolelle. PHP sisältää valmiiksi todella paljon erilaisia funktioita, joilla voidaan nopeuttaa ja helpottaa tietyn tehtävän tekemistä. Edellisessä esimerkissä käytettiin hyväksi funktiota echo, jolla voidaan tulostaa tekstiä. == Ulkoasu == PHP-koodin ulkoasusta kannattaa tehdä melko yksinkertainen ja selkeä. Rivinvaihdoilla ja muilla samantyyppisillä ole koodin toimivuuden kannalta merkitystä, mutta niitä oikeinkäytettynä saadaan aikaan selkeää ja nopeasti omaksuttavaa koodia. Jos katsot ylläolevaa esimerkkiä, huomaat, että jokainen ohjelmalause loppuu puolipisteeseen ; ja merkkijonot ympäröidään lainausmerkeillä "". Myös heittomerkkien käyttö '' on sallittu. Kommentit, joita tietokone ei ota huomioon suorittaessa, kirjoitetaan joko //-merkin jälkeen samalle riville tai /*- ja */-merkkien väliin. Kommentteja kannattaa käyttää viimeistään silloin, kun koodista on tulossa monimutkaista ja pitkää. Ne auttavat nopeasti uudelleen omaksumaan koodin ja myös ulkopuolisten on helpompi ymmärtää toisten kirjoittamaa koodia, jos siinä on tarvittava määrä kommentteja. Seuraava esimerkki tuottaa täysin samanlaisen tuloksen kuin aikaisempi, mutta koodin ulkoasua on vain muutettu: :<code><?php</code> :<code>/* Seuraava</code> :<code>ohjelmalause tulostaa</code> :<code>tekstiä</code> :<code>*/</code> :<code>{{phpkomento2|echo}} 'Hei, maailma!'; // Tulostaa tekstin: Hei, maailma!</code> :<code>?></code> Oikeasti edellisen kaltainen kommentointi ei ole järkevää, mutta hieman vaativammissa sovelluksissa kommentteja kannattaa toki käyttää. == Perustoimenpiteet == PHP:ssä on monia näppäriä toimenpiteitä merkkijonojen ja lukujen käsittelyä varten. Seuraava esimerkki esittelee niistä muutamia: :<code><?php</code> :<code>{{phpkomento2|echo}} "Hei, maailma!"; // Hei, maailma!</code> :<code>echo "Hei," . "maailma!"; // Hei, maailma! (Pisteen avulla voidaan yhdistää merkkijonoja yhteen)</code> :<code>echo 3 + 5; // 8 (Huomaa, että lukuja, joita ei ole tarkoitus käsitellä merkkijonoina, ei ympäröidä heitto- eikä lainausmerkeillä)</code> :<code>echo "3" . "5"; // 35</code> :<code>echo 5 - 3; // 2</code> :<code>echo 3 * 5; // 15 (Kertolasku)</code> :<code>echo 10 / 2; // 5 (Jakolasku)</code> :<code>echo 20 % 3; // 2 (Jakojäännös)</code> :<code>echo (3 + 5) * 10; // 80 (Termejä voi olla useampiakin. PHP osaa oikean laskujärjestyksen.)</code> :<code>?></code> == Muuttujat == Muuttujia käytetään tallentamaan tietoa, joka saadaan joko itse koodista, tietokannasta, käyttäjältä tai vaikkapa palvelimelta. Niiden käyttö ja hallinta on näppärää moniin muihin ohjelmointikieliin verrattuna se, että niiden tyyppiä ei tarvitse itse määrittää vaan se päätellään automaattisesti sille annetusta arvosta. Muuttujalle pitää kuitenkin antaa arvo ennen kuin sitä voidaan käyttää muualla koodissa. Muuttuja merkitään dollarimerkillä $ ja tunnisteella, joka voi olla kirjaimia tai numeroita. Usein muuttujan tunnisteeksi kannattaa valita muuttujan tehtävää kuvaava nimi. Seuraavassa esimerkissä tehdään sama toimenpide kuin kahdessa aikaisemmassa koodissa, mutta nyt käytetään hyväksi muuttujia: :<code><?php</code> :<code>$tervehdys = "Hei, maailma!"; // Tallennetaan teksti muuttujaan</code> :<code>echo $tervehdys; // Nyt sitten käytetään äskettäin luotua muuttujaa ja tulostetaan sen sisältämä teksti</code> :<code>?></code> Jos muuttuja halutaan sijoittaa suoraan toisen merkkijonon sisään, voidaan menetellä kahdella tavalla: :<code><?php</code> :<code>$kayntikerrat = 3; // Tallennetaan luku muuttujaan. Huomaa, että ääkkösien käyttö on sallittu php:ssa</code> :<code>echo "Hei, olet käynyt täällä" . $kayntikerrat . "kertaa.";</code> :<code>// Hei, olet käynyt täällä 3 kertaa. (Muuttujan voi lisätä merkkijonojen liittämistekniikalla)</code> :<code>echo "Hei, olet käynyt täällä {$kayntikerrat} kertaa.";</code> :<code>// Hei, olet käynyt täällä 3 kertaa. (Muuttujan voi lisätä myös aaltosulkuja {} hyväksi käyttäen)</code> :<code>?></code> Huomaa, että muuttujien nimissä ei kannata käyttää ääkkösiä, ja kirjainkoolla on merkitystä. == Taulukot == Taulukko on muuttuja, jossa on monia avain/arvo -pareja peräkkäin. Tyhjän taulukon voi luoda näin: :<code>$taulukko = {{phpkomento2|array}}();</code> Tyhjää taulukkoa harvemmin tarvitsee, joten luodaan taulukko vaikkapa maista: :<code>$taulukko = array("Suomi", "Viro", "Irkutski");</code> Taulukossa on nyt kolme arvoa(Suomi, Viro, Irkutski) ja kolme avainta (0, 1, 2), joihin voi viitata seuraavasti: :<code>//tulostaa "Suomi"</code> :<code>echo $taulukko[0];</code> Avainten numerointi alkaa oletuksena nollasta. Irkutski voitaisiin tulostaa korvaamalla äskeisestä 0 numerolla kaksi. Numeroinnin voi alkaa halutessaan muustakin numerosta. Seuraavassa numerointi aloitetaan numerosta 5, jota seuraa 6 ja 7: :<code>$taulukko = array(5 => "Suomi", "Viro", "Irkutski");</code> Arvot voidaan myös nimetä, jolloin PHP:n taulukosta tulee muista kielistä tuttu hash-tyyppinen taulukko. Tällöin numerointi ei ole voimassa: :<code>$taulukko = array("lähellä" => "Suomi", "kaukana" => "Viro", "erittäin kaukana" => "Irkutski");</code> :<code>//tulostaa "Viro"</code> :<code>echo $taulukko["kaukana"];</code> Taulukko voi olla kolmiuloitteinen. Tällöin tarvitaan kaksi avainta arvon löytämiseen. :<code>$taulukko = array("lähistöllä" => array("Suomi" => "suomalaiset", "Viro" => "virolaiset"));</code> :<code>//tulostaa "suomalaiset"</code> :<code>echo $taulukko["lähistöllä"]["Suomi"];</code> Taulukko voi olla neli- tai viisiuloitteinenkin. Käytännössä sen monimutkaisempia taulukoita ei juuri koskaan tarvitse. Jos ihmettelet miksi, yritäpä piirtää kuusiulotteinen taulukko paperille. Taulukkoa käytetään yksinkertaistamaan koodia. Esimerkiksi kuukausien nimet on kätevä tallettaa taulukkomuotoon siten, että avain 6 vastaa kesäkuuta ja niin edelleen. Jotkin tietorakenteet olisi vaikea toteuttaa ilman taulukkoa, sillä taulukosta on helppo suorittaa esimerkiksi arvontaa. Funktioille on helppo siirtää monia arvoja kerrallaan taulukkomuodossa. PHP:n monesti käyttämät POST- ja SESSION -muuttujat ovat taulukkoja. Taulukkoon on helppo sijoittaa tietoa myöhemmin, $taulukko[] = "tieto"; sijoittaa tiedon seuraavaan vapaaseen paikkaan. ==Katso myös== * [http://www.php.net/ php.net] - PHP:n virallinen sivu (englanninkielinen) * [http://www.ohjelmointiputka.net/ Ohjelmointiputka] - Sivusto, jossa on paljon koodivinkkejä ja oppaita aloittelijoille. * [http://www.mureakuha.com/ Mureakuha] - Toinen ohjelmointia käsittelevä sivusto, mutta se on tarkoitettu hieman edistyneemmille ohjelmoijille. [[Luokka:PHP]] [[en:Programming:PHP]] 1914 sysop 6715 2005-08-19T23:10:46Z MediaWiki default vanhenee $1 1915 sysop 6721 2005-08-19T23:10:46Z MediaWiki default ikuisesti 1916 sysop 6722 2005-08-19T23:10:46Z MediaWiki default Estolista on tyhjä. 1917 sysop 6730 2005-08-19T23:10:46Z MediaWiki default /^(.*?)([a-zA-Z\x80-\xff]+)$/sD 1918 sysop 6885 2005-09-05T09:19:12Z MediaWiki default Sivut, joihin on eniten linkkejä 1919 sysop 6735 2005-08-19T23:10:47Z MediaWiki default kaikki 1920 sysop 9471 2006-03-28T05:51:49Z MediaWiki default yksi poistettu muokkaus 1921 sysop 6755 2005-08-19T23:10:48Z MediaWiki default px 1922 6788 2005-08-22T14:31:44Z Hartz 58 test {{test}} --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 22. elokuuta 2005 kello 14.31 (UTC) 1923 6795 2005-08-23T14:21:23Z Hartz 58 {| align=center border=0 cellpadding=4 cellspacing=4 style="border: 1px solid #CC9; background-color: #F1F1DE" | [[Kuva:Muokkauspainike.jpg|right]] Tämä on '''hiekkalaatikko''', jossa voit kokeilla sivun muokkaamista vapaasti. Paina sivun ylälaidassa olevaa ''muokkaa''-linkkiä ja muokkaa tätä sivua. |} 1924 6793 2005-08-23T14:19:04Z Hartz 58 Itse otettu. {{PD/Oma}} Itse otettu. {{PD/Oma}} 1925 6805 2005-08-27T17:37:48Z Hartz 58 test {{test}} --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 27. elokuuta 2005 kello 17.37 (UTC) 1926 12850 2006-05-29T13:49:00Z Samulili 276 w-fix Tämä kirja käsittelee Microsofin taulukkolaskentaohjelmaa, Exceliä. * [[Excel/Perusteita]] [[Luokka:Excel]] 1927 12447 2006-05-26T16:37:48Z TeemuN 155 [[Luokka:Excel]] '''Microsoft Excel''' on taulukkolaskentaohjelma, jonka saa auki klikkaamalla Käynnistä-Ohjelmat-Excel. Kun avaat excelin, avautuu eteesi sarakkeita (=columns) ja rivejä (=rows). Jokaista muodostuvaa pikku laatikkoa kutsutaan soluksi (=cell). Näihin soluihin voit kirjoittaa tekstiä, eri tavoin muotoiltuja numeroita ja kaavoja. Voit myös liittää soluihin valmiita funktioita. Voit kopioida ja siirtää taulukon tietoja, muotoilla niitä eri tavoin ja luoda niiden pohjalta kaavioita. ==Aloitus== Kun avaat uuden taulukon, siinä on kymmenittäin sarakkeita ja tuhansittain rivejä. Olisi mukava tietää, mikä osa taulukosta mahtuu tulostettaessa A4:lle. Eri ohjelmaversioissa sivurajat (=page breaks) saa päälle vähän eri paikoista. Siksi on kätevää versiosta riippumatta hakea ne esille esikatselulla (=Tiedosto-Esikatselu tai arkki+suurennuslasi pikapainike). Jollet ole vielä kirjoittanut mitään taulukkoosi, ohjelma herjaa esikatselussa, ettei ole mitään esikatseltavaa. Älä hätkähdä, sulje (=close) esikatselu ja palaa takaisin taulukkoon, jolloin sivurajat ilmestyvät täppäviivoina näkyviin. ==Taulukko-välilehdet== Excelissä on yhdessä tiedostossa, eli työkirjassa, päällekkäin useita taulukoita. Niiden välillä voi liikkua. Sivun alalaidassa olevia välilehtiä klikkaillen. Taulukot on mahdollista nimetä tuplaklikkaamalla taulukon nimeä (esim. Taul 1) ja kirjoittamalla päälle uuden nimen. Taulukoita voi myös lisätä ja poistaa tarpeen mukaan. ==Sarakkeen leveys== Joskus kaikki, mitä kirjoitat ei mahdu soluun. Tekstin kohdalla siitä ei ole aina kovasti haittaa, sillä teksti virtaa solurajan yli. Jos sitten syötät jonkin tiedon viereiseen soluun, niin “ylileveä” tekstin osa jää piiloon. Numeroilla on toisin. Jos numero ei mahdu soluun, tulee näkyviin risuaitaa #####. Se tarkoittaa, että solussa kyllä on numero, jolla voi esim. laskea, mutta tulostumaan se ei mahdu. Silloin sarake on levennettävä sopivaksi. Helpoimmin se käy siirtämällä kursori ko. sarakkeiden rajalle, jolloin se muuttuu kaksipäiseksi nuoleksi. Tällä nuolella kaksoisklikkaamalla sarake säätyy automaattisesti pisimmän solusisällön mukaiseksi. Kaksoisklikkaamisen sijasta voit painaa hiiren vasemman painikkeenn pohjaan ja raahata sarakkeen haluamasi levyiseksi. Samalla tavalla voit säätää myös rivin korkeutta. Molempia voi lisäksi muuttaa klikkaamalla Muotoile-Sarakkeet (tai Rivit)-Leveys (tai rivillä korkeus). ==Solujen valinta== Solut voi valita vetämällä hiiren vasen nappula pohjassa yli halutun solualueen kursorin ollessa iso, paksu plussa. Valinnan voi tehdä myös klikkaamalla ensin halutun solualueen ensimmäisessä solussa ja siirtymällä sitten alueen viimeiseen soluun (lävistäjän suunnassa), painamalla sitten vaihtonäppäintä (=shift) ja samalla klikkaamalla viimeistä solua. Kun solualue on valittu, se muuttuu mustaksi (ensimmäinen solu jää valkoiseksi, turha hätääntyä!). Mustatulle alueelle voidaan tehdä temppuja esim. siirtää tai kopioida tai muotoilla solujen sisältöä. ==Kopioiminen== Solun sisällön voi kopioida siirtymällä solun oikeaan alakulmaan, jolloin kursori muuttuu pieneksi plussaksi. Tällä pikku plussalla vedetään hiiren vasen painike pohjassa yli alueen, jolle solun sisältö halutaan liittää. Pikkuplussalla voi tehdä myös automaattitäyttöjä. Tämä on kätevä tapa mm. eränumeroiden, vuosilukujen, viikonpäivien, numerosarjojen jne. kirjoittamiseen. Valitse ”malliksi” sarjan kaksi ensimmäistä arvoa ja vedä sitten pikku plussalla loppuun. Esim. 120 lainaerää tulee numeroitua hujauksessa! Solujen sisältöä voi kopioida (=copy) ja liittää (=paste) myös seuraavasti  ensin valitaan kopioitava alue  kursorin ollessa paksu plussa painetaan hiiren oikeaa painikettaa  aukeavasta valikosta valitaan Kopioi (=copy)  siirrytään kohtaan, johon tieto halutaan liittää ja painetaan hiiren oikeaa painikettaa  aukeavasta valikosta valitaan Liitä (=paste)  jos halutaan liittää pelkät arvot, ei esim. kopioidussa solussa ollutta kaavaa, valitaan Liitä määräten ja sitten arvot Kopioimisen ja liittämisen voi oikean painikkeenn sijasta tehdä myös näppäinyhdistelmällä ctrl-c (=copy), ctrl-v (=paste), tai Muotoile-valikon komennoilla Kopio ja Liitä tai työkalurivin pikapainikkeilla (kopio näyttää kahdelta arkilta ja liitä on ruskea ilmoitustaulun näköinen painike). Valitse tapa. joka itsellesi parhaiten luontuu. ==Siirtäminen== Valitun alueen voi siirtää tarttumalla siihen kiinni ja raahaamalla, eli painetaan hiiren vasen painike pohjaan kursorin näyttäessä nuolelta ja raahataan painike pohjassa alue haluttuun paikkaan. Siirtämisen voi tehdä myös leikkaamalla ja liittämällä. Leikkaus-toiminto löytyy hiiren oikeanpuoleisen painikkeen kohdevalikosta, näppäimistöltä näppäinyhdistelmällä ctrl+x ja työkaluriviltä saksi-painikkeesta). ==Muotoilu== Excel sijoittaa (=align) automaattisesti tekstin solun vasempaan laitaan ja numerot solun oikeaan laitaan. Saatat haluta esim. suorien sarakkeiden vuoksi sekä numerot että tekstit keskitettyinä. Kätevimmin tämä käy aktivoimalla ensin halutut solut ja valitsemalla viivaimesta keskittämistä osoittavan pikapainikkeen (vrt. tekstinkäsittelyohjelmat). Myös tekstin tyyliä voi muotoilla samannäköisistä pikapainikkeista kuin tekstinkäsittelyssä (lihavointi, kursivointi). Numeroiden muotoiluun on myös pikapainikkeet. Jos haluat, että numerot esitetään euroina, saat euron merkin numeron perään rahakasasta, desimaaliluku muuttuu prosenttimuotoon %-painikkeesta, pilkusta voi muotoilla kahdella desimaalilla keskitetysti näytettävän luvun, näytettävien desimaalien määrää voi lisätä ja vähentää .00-painikkeista jne. Numeroitten muotoilut voi tehdä myös valikosta Muotoile-Solut-Luku. Luku tulkitaan automaattisesti päiväykseksi, jos siinä on päiväksi kelpaavat kaksi numeroa, piste välissä ja kuukaudeksi kelpaavat kaksi numeroa perässä. Muista: älä koskaan itse kirjoita mitään samaan soluun numeron kanssa. Silloin Excel tulkitsee koko solun sisällön kirjaimiksi eikä osaa laskea sillä. Myös kehyksiä, tekstin ja taustan väriä jne. voi muotoilla viivaimen pikapainikkeista. (Jotka muuten saa näkyviin valikosta Näytä-Työkalurivit, jos joku jostain syystä olisi sattunut ne hävittämään). Näitäkin muotoiluja voi tehdä myös muotoile-valikon kautta. Soluja voi yhdistää toisiinsa työkalurivin a-painikkeen avulla tai komennolla Muotoile-Solut-Tasaus-Yhdistä solut. Tasauksista voi myös muotoilla tekstin rivittymistä soluun ja tekstin suuntaa. ==Kaavat== Soluilla voi laskea kuin luvuilla konsanaan. Kaava alkaa aina yhtäsuuruusmerkillä. Sen jälkeen tulee laskukaava esim. =2*3+5 tai =A2+B5. Jälkimmäinen tarkoittaa, että solun A2 sisältöön lisätään solun B5 sisältö. Solu voidaan antaa kaavaan joko kirjoittamalla esim. A2 tai osoittamalla haluttua solua hiirellä klikkaamalla (soluja voidaan myös nimetä esim. ”veroprosentti” ja käyttää nimeä kaavoissa, mutta me emme täällä tee sitä). Yleensä on hyvä tapa kerätä ensin alkuun tarvittavat lähtötiedot. Kaavoissa sitten viitataan näihin soluihin sen sijaan, että kirjoitettaisiin lukuarvot suoraan kaavoihin. Tämä on kätevää, jos lähtötietoihin tulee muutos. Silloin riittää, että arvo muutetaan yhteen soluun ja kaikki tämän solun arvoa käyttävät kaavat päivittyvät automaattisesti. Muista: lopeta aina kaava enterillä tai kaavarivin alussa olevalla vihreällä “pukkimerkillä”. Jos yrität lopettaa kaavaa klikkaamalla johonkin ulkopuoliseen soluun, on seurauksena virhe, sillä Excel tulkitsee, että haluat ottaa ko. solun arvon kaavaan. ==Viittaukset== Kun kopiot kaavaa sinun on ymmärrettävä ero suhteellisen ja suoran viittaamisen välillä. Suhteellinen viittaus antaa osoitteen suhteessa lähtöpaikkaan esim. kaksi oikealle ja yksi alas. Esim. jos solussa A12 on kaava =C13+5 ja tämä kaava kopioidaan soluun B12, tulee sisällöksi =D13+5. Eli jos kaava kopioidaan uuteen paikkaan, siirtyy lähtötietojen hakupaikka samassa suhteessa. Suorassa viittauksessa osoite kiinnitetään alkuperäiseen paikkaan. Eli jos on tarkoitus, että arvo haetaan aina samasta solusta, vaikka kaavaa kopioidaan paikasta toiseen, pitää osoite antaa suorana osoitteena. Kiinnittäminen tehdään painamalla näppäintä F4, jolloin solun osoitteeseen ilmestyy taalan merkki sekä sarakkeen että rivin viereen. Suhteellisen ja suoran viittaamisen lisäksi osoite voidaan antaa myös sekaviittauksella, jolloin vain rivi tai vain sarake kiinnitetään. Peruskurssissa sekaviittausten osaamista ei edellytetä. ==Funktiot== Valmis funktio voidaan liittää soluun pikapainikkeella fx. Summa-funktiolla on lisäksi pikapainike työkalurivillä. Se on sigma-merkki, joka näyttää kyljelleen käännetyltä isolta M-kirjaimelta. Valmisfunktioiden muoto on aina =FUNKTION NIMI(argumentit). Argumentit tarkoittavat niitä arvoja, joita funktiolle annetaan. Tästä kirjoituspuolesta ei paljon tarvitse välittää, sillä fx:n avulla funktioita liitettäessä avautuu aina velho, johon argumentit annetaan. Peruskurssilla edellytetään, että hallitsette funktiot SUMMA, MINIMI, MAKSIMI ja KESKIARVO. Muitakin funktioita on toki lupa kokeilla. ==Kaaviot== Excel-taulukon lukujen perusteella on helppo luoda kaavioita (esim. pylväskaaviot, piirakat, viivakuvaajat…). Valitaan ensin numeroalue, josta kaavio halutaan luoda ja valitaan sitten työkaluriviltä Pylväs-pikapainike. Velhon ohjeen mukaan valitaan eri kaaviotyyppeihin tarvittavat lisäjutskat (niistä lisää kunkin kaaviotyypin yhteydessä tunnilla). Lopuksi kuva liitetään joko uuteen taulukkoon tai irralliseksi objektiksi alkuperäiseen taulukkoon. Vielä tämän jälkeenkin on mahdollista muokata kaaviota, esim. asteikkoa, värejä, viivoja, fontteja jne. [[Luokka:Excel]] 1929 sysop 6863 2005-09-05T09:19:10Z MediaWiki default Käyttäjä '''[[{{ns:user}}:$1|$1]]''' ([[{{ns:user_talk}}:$1|keskustelu]]) poisti sivun sen jälkeen, kun aloit muokata sitä. Syy oli: : ''$2'' Ole hyvä ja varmista, että haluat luoda sivun uudelleen. 1930 sysop 6866 2005-09-05T09:19:10Z MediaWiki default <center>'''Varoitus''': Tämä sivu on poistettu sen jälkeen, kun aloitit sen muokkaamisen!</center> 1931 sysop 7339 2005-10-26T15:19:06Z MediaWiki default Samanniminen tiedosto on jo olemassa. Tallenna tiedosto jollakin toisella nimellä. Nykyinen tiedosto: [[{ns:image}:$1|thumb|center|$1]] 1932 sysop 14398 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default Samanniminen tiedosto on jo olemassa jaetussa mediavarastossa. Tallenna tiedosto jollakin toisella nimellä. Nykyinen tiedosto: [[Image:$1|thumb|center|$1]] 1933 sysop 6869 2005-09-05T09:19:11Z MediaWiki default Yhteenveto: 1934 sysop 7347 2005-10-26T15:19:09Z MediaWiki default Tämä tiedosto on suurempi kuin mitä palvelin sallii. 1935 sysop 7348 2005-10-26T15:19:09Z MediaWiki default Lisenssi 1936 sysop 6883 2005-09-05T09:19:11Z MediaWiki default kirjautua sisään 1937 sysop 6884 2005-09-05T09:19:11Z MediaWiki default Sinun täytyy $1, jotta voisit nähdä muut sivut. 1938 sysop 6888 2005-09-05T09:19:12Z MediaWiki default tallentaa tiedoston 1939 sysop 7366 2005-10-26T15:19:17Z MediaWiki default Ei lisenssiä 1940 sysop 6890 2005-09-05T09:19:12Z MediaWiki default Ikilinkki 1941 sysop 6891 2005-09-05T09:19:12Z MediaWiki default Etuliiteluettelo 1942 sysop 6894 2005-09-05T09:19:12Z MediaWiki default Luo uudelleen 1943 sysop 6898 2005-09-05T09:19:13Z MediaWiki default kuvaussivulta 1944 sysop 6899 2005-09-05T09:19:13Z MediaWiki default ($1 botit) 1945 sysop 6903 2005-09-05T09:19:13Z MediaWiki default 1946 sysop 6909 2005-09-05T09:19:13Z MediaWiki default Tämä sivu on poistettu. Syy sivun poistamiseen näkyy yhteenvedossa, jossa on myös tiedot, ketkä ovat muokanneet tätä sivua ennen poistamista. Sivujen varsinainen sisältö on vain ylläpitäjien luettavissa. 1947 sysop 6911 2005-09-05T09:19:13Z MediaWiki default päivitetty viimeisimmän käyntisi jälkeen 1948 sysop 6914 2005-09-05T09:19:14Z MediaWiki default Näytä $1? 1949 sysop 6915 2005-09-05T09:19:14Z MediaWiki default Poistettujen sivujen selaus 1950 sysop 7402 2005-10-26T15:19:23Z MediaWiki default $1 bottien muokkaukset. 1952 12684 2006-05-28T08:19:17Z TeemuN 155 [[Luokka:Diskreetti matematiikka]] == Sisältö == * [[Diskreetti matematiikka/Johdanto|Johdanto]] == Johdanto diskreettiin matematiikkaan == * [[Diskreetti matematiikka/Joukko-oppi|Joukko-oppi]] * [[Diskreetti matematiikka/Funktiot ja relaatiot|Funktiot ja relaatiot]] * [[Diskreetti matematiikka/Lukuteoria|Lukuteoria]] * [[Diskreetti matematiikka/Logiikka|Logiikka]] * [[Diskreetti matematiikka/Numerointi|Numerointi]] * [[Diskreetti matematiikka/Graafiteoria|Graafiteoria]] * [[Diskreetti matematiikka/Rekursio|Rekursio]] === Ylemmän asteen diskreetti matematiikka === ==== Ylemmän asteen joukko-oppi ==== * [[Diskreetti matematiikka/Aksiomaattinen joukko-oppi|Aksiomaattinen joukko-oppi]] * [[Diskreetti matematiikka/Zermelo-Frankel aksioomat|Zermelo-Frankel aksioomat]] * [[Diskreetti matematiikka/Topoosit|Topoosit]] [[en:Discrete mathematics]] [[Luokka:Diskreetti matematiikka|*]] 1953 12685 2006-05-28T08:19:38Z TeemuN 155 [[Luokka:Diskreetti matematiikka]] < [[Diskreetti matematiikka|Sisältöluettelo]] Matematiikka voi auttaa sinua ratkaisemaan ongelmia opettamalla sinua ajattelemaan. Tämä kirja auttaa sinua ratkaisemaan '''diskreettejä''' ongelmia: ongelmia kuten shakki, jossa liikkeet, joita teet, ovat täsmällisiä. Ongelmia, joissa työkalut kuten differentiaali- ja integraalilaskenta epäonnistuvat, koska ongelmissa ei ole jatkuvuutta. Ongelmia, joihin törmäämme jatkuvasti peleissä, ongelmatehtävissä ja tietokonetieteessä. Toivomme, että nautit diskreetin matematiikan opiskelusta täällä, ja toivomme, että voit käyttää sivustoa lähteenä yksityiskohtien muistiinpalauttamisessa myöhemmin. [[Diskreetti matematiikka/Joukko-oppi|Joukko-oppi]] > ---- <small>Huomio projektiin kirjoittaville: Jos haluat käyttää minkäänlaisia kuvia, joissa on nimiöitä, käytä Arial fonttia, kursiivilla ja 16 pisteen koolla yhdenmukaisen ulkonäön takaamiseksi.</small> [[Luokka:Diskreetti matematiikka]] 1954 12686 2006-05-28T08:19:50Z TeemuN 155 [[Luokka:Diskreetti matematiikka]] Kun ratkaistaan ongelmia, täytyy usein käsitellä matemaattisia kohteita. Esim. jos sinulta kysytään, kuinka paljon on kaksi kertaa kolme, saatat osoittaa kuutosta. Kun esität useita kohteita samalla kertaa, osoitat kohteiden joukkoa. Esim. jos haluat esittää neljä ensimmäistä numeroa, voit kirjoittaa: <math>\!\, \{1, 2, 3, 4\} \mbox{, } \{3, 2, 4, 1\} \mbox{, tai } \{1, 2, 2, 2, 3, 4\} </math> Koska kaikki kolme esitystapaa osoittavat samoihin matemattisiin kohteisiin, ne ovat kaikki sama joukko. Huomaa, että joukot pitävät sisällään vain sen, mihin osoitetaan, ei sitä kuinka monta kertaa johonkin osoitetaan tai että missä järjestyksessä. == Joukkojen suhteet == On olemassa monia usein käytettyjä lauseita joukoista: * Objekti on joukossa; joukko osoittaa siihen *: <math>\!\, 4 \isin \{1, 2, 3, 4\}</math> * Kaksi joukkoa ovat yhtenevät; molemmat osoittavat samoihin objekteihin *: <math>\!\, \{1, 2, 3, 4\} = \{3, 2, 4, 1\}</math> * Joukko on toisen joukon ylijoukko; se osoittaa kaikkiin objekteihin mihin toinenkin, ehkä useampaankin *: <math>\!\, \{1, 2, 3, 4\} \supseteq \{1, 2, 3\} \mbox{ ja } \{1, 2, 3, 4\} \supseteq \{1, 2, 3, 4\}</math> * Joukko on on toisen joukon aito ylijoukko; se osoittaa kaikkiin objekteihin mihin toinenkin, mutta aina myös muihin sen lisäksi *: <math>\!\, \{1, 2, 3, 4\} \supset \{1, 2, 3\} </math> * Osajoukko ja aito osajoukko -suhteet ovat vastakkaiset verrattuna ylijoukko ja aitoylijoukko -suhteisiin *: <math>\!\, \{1, 2, 3, 4\} \subseteq \{1, 2, 3, 4\} \mbox{ ja } \{1, 2, 3\} \subset \{1, 2, 3, 4\}</math> &sub; symboli näyttää ja toimii samalla tavalla kuin &lt; symboli. &isin; symboli ja &lt; symboli näyttävät samanlaisilta, älä kuitenkaan sekoita niitä keskenään. == Joukko-operaatiot == On olemassa monta tapaa yhdistää kaksi joukkoa kolmanneksi joukoksi: * Voimme muodostaa yhdistejoukon *: <math>\!\, \{1, 2, 3, 4\} \cup \{2, 4, 6, 8\} = \{1, 2, 3, 4, 6, 8\} </math> * Voimme muodostaa leikkausjoukon *: <math>\!\, \{1, 2, 3, 4\} \cap \{2, 4, 6, 8\} = \{2, 4\} </math> * Voimme muodostaa erotusjoukon *: <math>\!\, \{1, 2, 3, 4\} \mbox{ }\mathcal{n}\mbox{ } \{2, 4, 6, 8\} = \{1, 3\} \mbox{ tai } \{1, 2, 3, 4\} - \{2, 4, 6, 8\} = \{1, 3\} </math> &cup; symboli näyttää kupilta, joka voi pitää sisältää paljon asioita. &cap; symboli näyttää ylitsevuotavalta kupilta, joka ei pysty pitämään sisällään paljon asioita. Älä sekoita symboleita keskenään. == Joukot omine symboleineen == Monia joukkoja käytetään niin usein, että niille on annettu omat erityiset symbolit. * Tyhjä joukko ilmaisee, ettemme osoita mihinkään objekteihin; tällainen joukko ei pidä sisällään yhtään objektia *: <math>\!\, \empty = \{ \} </math> * Luonnollisten lukujen joukko *: <math>\!\, \mathbb{N} = \{0, 1, 2, 3, \ldots\} </math> * Kokonaislukujen joukko *: <math>\!\, \mathbb{Z} = \mathbb{N} \cup \{\ldots, -2, -1\} </math> * Murtolukujen joukko *: <math>\!\, \mathbb{Q} = \mathbb{Z} \cup \{\ldots, -1/3, -1/2, 1/2, 1/3, \ldots, 2/3, 2/5, \ldots\} </math> * Reaalilukujen joukko *: <math>\!\, \mathbb{R} = \mathbb{Q} \cup \{\ldots, -\pi, -\sqrt{2}, \sqrt{2}, \pi, \ldots\} </math> * Kompleksilukujen joukkko *: <math>\!\, \mathbb{C} = \mathbb{R} \cup \{i, 1 + i, 1 - i, \sqrt{2} + \pi i, \ldots\} </math> Vain silloin kun matemaattinen lause on omalla rivillään, käytämme liitutaulupaksunnosta (<math> \mathbb{N} \!\!</math>). Muutoin käytämme tavallista paksunnosta ('''N'''). == Set comprehension == Kun esitämme joukon, voimme tehdä sen kirjoittamalla esiin kaikki joukon alkiot. Jos kuitenkin haluamme esittää ''äärettömän'' joukon, niin jokaisen alkion kirjoittaminen voi olla hieman ongelmallista. Voimme ratkaista ongelman esittämällä joukon ''set comprehension'' muodossa. Joukko esitetään tässä muodossa esitämällä sen mukana ''sääntö'' ja suhde ''indeksijoukkoon'' I. Se on; : <math>S=\{x \in I |\, R\}</math> jossa R on ''x''<sup>2</sup>=''0'', tai ''x''=3''t'' kokonaisluvulle t. Tällaista sääntöä kutsutaan ''x:n boolen predikaatiksi'', ja voimme lukea lauseen: ''S on sellainen joukko kaikille x I:ssä, että x:n neliö on nolla.'' Esim. parillisten lukujen joukko: : <math>\{x \in \mathbb{N}|\, x \; \bmod \; 2 = 0\}</math> Toisen asteen yhtälön ratkaisujen joukko: : <math>\{x \in \mathbb{C}|\, ax^2+bx+c = 0\}</math> Huomaa, että: : <math>\{x \in \mathbb{N}|\, ax^2+bx+c = 0\}</math> on kokonaan eri joukko! === Venn-diagrammit === Venn-diagrammi on joukkojen graafinen esitystapa, jolla pyritään havainnollistamaan joukkoja ja niiden välisiä suhteita. <table> <td>Leikkaus</td> <td>[[Kuva:Venn_A_intersect_B.png|thumb|200px|A:n ja B:n leikkaus]]</td></tr> <td>Yhdiste eli unioni</td> <td>[[Kuva:Set union.png|thumb|200px|A:n ja B:n yhdiste]]</td></tr> <td>Osajoukko</td> <td>[[Kuva:Set subsetAofB.svg|thumb|200px|A on B:n osajoukko]]</td></tr> </table> * *Ei päällekkäisyyttä, tai joukon A ja B yhdistejoukko on tyhjä joukko. === Perusjoukot ja komplementit === ==== Perusjoukot ==== Kun työskentelemme joukkojen kanssa, on käytännöllistä ajatella toista, laajempaa joukkoa, jota kutsumme ''perusjoukoksi'', ja sitten työskennellä tämän joukon sisällä. Esim. jos käsittelemme joukkoja {-1,0,1} ja {-3,-1,1,3}, niin on käytännöllistä työskennellä joukossa '''Z'''. Kun työskentelemme tällaisessa laajemmassa joukossa, kuten '''Z''', sanomme että '''Z''' on perusjoukko, ja oletamme kaikkien joukkojen olevan '''Z''':n osajoukkoja. Merkitsemme perusjoukkoa <math>\mathcal{E}</math>:lla, kuitenkin on helpompi kirjoittaa vain '''E'''. ==== Komplementit ==== Olkoon joukko A perusjoukon '''E''' osajoukko. Määrittelemme A:n komplementin olevan kaikki E:ssä olevat alkiot, jotka eivät ole A:ssa. Toisin sanottuna A:n komplementti on: :<math>\{x\in \mathcal{E}|\,x\not\in A\}</math> A:n komplementti esitetään merkitsemällä <math>A^'</math>, <math>A^c</math> tai <math>\bar{A}</math>. === Harjoituksia === Koeta vastata seuraaviin kysymyksiin oppimasi tiedon perusteella. (Parillisiin kysymyksiin on annettu vastaukset.) # Onko <math>3/4\in\mathbb{Q}</math>? # Onko <math> \sqrt{2}\in\mathbb{Q}</math>?<!-- 2 --> # Onko <math>\{2x |\ x\in\mathbb{N}\}=\{x\in\mathbb{N}\ |\ {x\over 2}\in \mathbb{N}\}</math>? # Oikein vai väärin? Jos väärin, anna esimerkki alkiosta, joka kuuluu ensimmäiseen, muttei toiseen joukkoon. <!-- 4 --> ## <math>\mathbb{N} \subseteq \mathbb{Z}</math> ## <math>\mathbb{Q} \subseteq \mathbb{Z}</math> # Oikein vai väärin? Jos väärin, anna esimerkki alkiosta, joka kuuluu ensimmäiseen, muttei toiseen joukkoon. <!-- 4 --> ## <math>\mathbb{R} \subseteq \mathbb{Q}</math> ## <math>\mathbb{Z} \subseteq \mathbb{R}</math> # Onko <math>\{1,2,3\} \subset \{1,2,3,4\}</math>? <!--6 --> # Onko <math>\{1,2,3,5\} \subseteq \{1,2,3,4\}</math>? # Kirjoita joukon <br/><math>\{x\in\mathbb{Z}|x - 3 \equiv 0 \; (\bmod \; 2)\}</math> viisi alkiota<!--8 --> # Kirjoita <br/><math>\{x\in\mathbb{C}\ |\ x^2+4x-3=0\}</math> alkiot. # Etsi perusjoukko, siten että nämä joukot ovat sen osajoukkoja: <math>\{x \in \mathbb{Z^+}\ |\ a=x^2 \; \mbox{ja}\ \sqrt{a}\in\mathbb{N}\},\{x \in \mathbb{N}\ |\ x/3\} </math> <!-- 10 --> # Kun <math>\mathcal{E}=\{0,1,2,3,4,5,6,7,8,9\}</math> on annettu, etsi A', siten että <math>A=\{1,4,7,9\}</math>. ==== Vastaukset ==== :2. Ei, <math>\sqrt{2}</math> on irrationaalinen, ei rationaaliluku :4.1. Kyllä. :4.2. Ei. Esimerkiksi 1/2 kuuluu rationaalilukuihin mutta ei kokonaislukuihin. :6. Kyllä. :8. Viisi alkiota ovat esimerkiksi {3,5,7,9,11}. :10. <math>\mathcal{E}=\mathbb{Q}</math> == Muita konsepteja == Mainitut ideat eivät ole ainoita, joita kohtaamme joukko-opissa. Näitä keskeisiä aiheita ei välttämättä ole erityisesti painotettu tässä lähtötason kurssissa, mutta on tärkeä osata ne, sillä niitä tarvitaan myöhemmin abstraktissa algebrassa ja muilla aloilla. Voidaan ohittaa. === Voimajoukko === Joukon S ''voimajoukko'' tai ''potenssijoukko'', merkittynä P(S), on ''kaikkien'' S:n osajoukkojen joukko (sisältäen myös itse joukon S). '''''NB''''': Tyhjä joukko on '''kaikkien''' joukkojen osajoukko. Esim. P({0,1})={{},{0},{1},{0,1}} === Mahtavuus === Joukon S ''mahtavuus'', merkittynä |S|, on yksinkertaisesti joukon alkioiden lukumäärä. Eli |{a,b,c,d}|=4, jne. Joukon mahtavuuden ei tarvitse olla äärellinen; joidenkin joukkojen mahtavuus on ääretön. ==== Voimajoukon mahtavuus ==== Jos P(S)=T, niin |T|=2<sup>|S|</sup>. ==== Harjoituksia ==== Koita vastata seuraaviin kysymyksiin oppimasi tiedon perusteella. (Parillisiin kysymyksiin on annettu vastaukset.) # |{1,2,3,4,5,6,7,8,9,0}| # |P({1,2,3})| # P({0,1,2}) # P({1}) ===== Vastaukset ===== :2. 2<sup>3</sup>=8 :4. {{},{1}} == Joukkojen identtisyys == ''yhdiste''- ja ''leikkaus''operaattoria käyttämällä voimme muodostaa sääntöjä, jotka yksinkertaistavat joukkojen käsittelyä. Esim. :<math>(A\cup B)'\cap B'\cap A</math> Kuinka voimme yksinkertaistaa ilmaisua? Useat seuraavista joukkojen identtisyyksistä ovat samankaltaisia tavallisessa matematiikassa, kuten ''liitännäisyyslaki'', ''osittelulaki'', jne. ==== Vaihdannaisuus ==== :<math>A\cup B = B \cup A</math> :<math>A\cap B = B \cap A</math> ==== Liitännäisyys ==== :<math>A\cup (B \cup C) = (A\cup B)\cup C</math> :<math>A\cap (B \cap C) = (A\cap B)\cap C</math> ==== Ositeltavuus ==== :<math>A\cup (B \cap C) = (A \cup B)\cap(A\cup C)</math> :<math>A\cap (B \cup C) = (A \cap B)\cup(A\cap C)</math> ==== Identtisyys ==== :<math>A \cup \{\} = A</math> :<math>A \cap \mathcal{E} = A </math> ==== Idempotenssi ==== :<math>A \cup A = A</math> :<math>A \cap A = A</math> ==== Dominointi ==== :<math>A \cap \{\} = \{\}</math> :<math>A \cup \mathcal{E} = \mathcal{E}</math> ==== Kaksoiskomplementti ==== :<math>(A')' = A</math> ==== Komplementit yhdisteet ja leikkaukset ==== :<math>A \cup A' = \mathcal{E}</math> :<math>A \cap A' = \{\}</math> ==== De Morganin lait ==== :<math>(A \cup B)' = A' \cap B'</math> :<math>(A \cap B)' = A' \cup B'</math> Nämä ovat ''lakeja'' pikemmin kuin ''aksioomia'', koska voimme todistaa ne toisista aksioomista. Muista, että yllä olevat kaksi joukkoa A ja B ovat yhtenevät, jos <math>A\subseteq B</math> ja <math>B\subseteq A</math>. Todistus. 1) <math>(A \cup B)'\subseteq A' \cap B'</math> Otetaan satunnainen alkio <math>x \in (A \cup B)'</math>. Emme tiedä mitään x:stä, se voi olla numero, funktio tai elefantti. Ainoa asia minkä tiedämme x:stä, on että :<math>x \in (A \cup B)'</math> joten :<math>x \notin (A \cup B)</math> koska tätä komplementti tarkoittaa. Siten :<math>x \notin A</math> and <math>x \notin B</math> aukaisemalla yhdiste. Soveltamalla komplementteja uudestaan saamme :<math>x \in A'</math> and <math>x \in B'</math> Lopuksi, jos jotain on kahdessa joukossa, sen täytyy olla niiden yhdisteessä, joten :<math>x \in A' \cap B'</math> Joten, otimme minkä tahansa alkion :<math>(A \cup B)'</math>, niin se on aina <math>A' \cap B'</math>, joten määritelmän mukaan :<math>(A \cup B)'\subseteq A' \cap B'</math> 2) :<math>A' \cap B'\subseteq (A \cup B)'</math> Toimimme samanlaisella tavalla. Ensiksi, otamme satunnaisen alkion ensimmäisestä joukosta, <math>x \in A' \cap B'</math> Käyttäen tietoamme yhdisteistä, se tarkoittaa :<math>x \in A'</math> ja <math>x \in B'</math> Nyt, käyttäen komplementteja :<math>x \notin A</math> ja <math>x \notin B</math> Jos jokin ei ole A:ssa, eikä B:ssä, se ei voi olla niiden yhdiste, joten :<math>x \notin A \cup B</math> Ja lopulta :<math>x \in (A \cup B)'</math> Joten, nyt meillä on ''molemmat'' <math>(A \cup B)'\subseteq A' \cap B'</math> ja <math>A' \cap B'\subseteq (A \cup B)'</math>. Näin todistimme ensimmäisen De Morganin laeista: :<math>(A \cup B)' = A' \cap B'</math> Toisen puolen lukija voi todistaa itse harjoituksena. ==== Joukkojen erotus ==== Joukkojen A ja B erotus on se joukko, johon kuuluvat ne joukon A alkiot jotka eivät kuulu joukkoon B. :<math>A - B = A \cap B'</math> === Dualisointi === Huomaa, että yllä olevista säännöistä sinun ei tarvitse muistaa koko taulukkoa. Itse asiassa sinun tarvitsee muistaa vain ''puolet'' taulukosta ja voit vaihtaa &cup;:in &cap;:iin ja toisinpäin. Näin voi kuitenkin menetellä vain poikkeustapauksissa. Tämä on tärkeä ominaisuus, ja sanommekin, että jokaista yhdisteitä koskevaa sääntöä vastaa vastaavan leikkaussäännön ''duaali''. Ominaisuutta voidaan käyttää joukkojen indenttisyyslakien muistamiseen. Dualisointi liittyy Boolen algebran aksioomiin. Katso [[Diskreetti matematiikka:Boolen algebra]]. === Harjoituksia === Koeta vastata seuraaviin kysymyksiin oppimasi tiedon perusteella. (Parillisiin kysymyksiin on annettu vastaukset.) # <math>(A \cup B)' \cap C</math> # <math>((A \cup B) \cap (A \cup C))\cap \mathcal{E}</math> # <math>A \cup (B \cap (C' \cup B'))</math> # <math>(A' \cup B)'</math> ==== Vastaukset ==== :2. <math>A\cup(B \cap C)</math> :4. <math>A \cap B'</math> == Lisää joukko-operaatioista == === Kahden joukon erotus === Joukko <math>A \setminus B</math>, luetaan ''A miinus B'', sisältää kaikki joukon A alkiot, jotka '''eivät''' ole joukon B alkioita. Toisin sanoen: :<math>A \setminus B = A \cap B'</math> Erotusta voidaan käyttää äärettömien joukkojen määrittelyssä, esim. kaikkien kokonaislukujen erisuuri kuin nolla joukko voidaan kirjoittaa: <math>\mathbb{Z}\setminus\{0\}</math>. On itsestään selvää, että <math>A \setminus B \neq B \setminus A</math> ja <math>A \setminus A = \{\}</math> === Suppea merkintä useammalle kuin kahdelle joukolle === Jos meillä on joukot <math>A_1, A_2, \ldots, A_n</math>, voimme esittää näiden joukkojen yleistetyn yhdisteen tai leikkauksen, ts. <math>A_1 \cup A_2 \cup A_3 \ldots \cup A_n</math> jonka voimme kirjoittaa lyhyesti :<math>\bigcup_{x=1}^{n}A_n</math>. Samalla tavalla leikkauksille kirjoitamme: :<math>\bigcap_{x=1}^{n}A_n</math>.` === Karteesinen tulo === Karteesinen tulo on tärkeä konsepti, kun käsittelemme funktioita seuraavassa osiossa. Esittelemme peruskäsitteet ensiksi. ==== n-tuplat ==== ''n''-tupla on samanlainen kuin joukko, mutta alkioiden järjestys on tärkeä. Kirjoitamme nämä ''järjestetyt joukot'' pyöreillä sulkeilla - ( ja ) aaltosulkeiden { ja } sijaan korostaaksemme, että alkiot ovat järjestyksessä. Ajattele pisteitä tasolla - (1,0) ei ole sama kuin (0,1), mutta jos kirjoitamme nämä joukoille varatuilla aaltosulkeilla, ne ovat. Esim. :<math>\{1,2,3\}=\{3,1,2\}</math> ''mutta'' :<math>(1,2,3)\ne(3,1,2)</math> ==== Karteesinen tulo ==== Kahden joukon karteesinen tulo on joukko, joka sisältää kaikki kahden joukon alkioista tehdyt tuplat. Kahden joukon A ja B karteesinen tulo ilmaistaan A &times; B. Se on määritelty: :<math>A \times B = \{(a,b)|a\in A\ \mbox{and}\ b\in B\}</math> Ymmärtäminen voi olla helpompaa esimerkeistä: :<math>\{0,1\}\times\{2,3\}=\{(0,2),(1,2),(0,3),(1,3)\}</math> :<math>\{a,b\}\times\{c,d\}=\{(a,c),(a,d),(b,c),(b,d)\}</math> :<math>\{0,1,2\}\times\{4,6\}=\{(0,4),(1,4),(2,4),(0,6),(1,6),(2,6)\}</math> On selvää, että joukkojen A ja B karteesisen tulon mahtavuus on: :<math>|A\times B|=|A||B|</math> Kahden joukon A ja B karteesinen tulo voidaan muodostaa tekemällä tuplat A:n ja B:n alkioista; Operaation voi kuvitella ruudukon tai taulukon muotoon: jos, ''esim.'' A = {0,1} ja B = {2,3}, ruudukko on <table cellpadding="5" cellspacing="2" border="1"> <tr><td rowspan="2" colspan="2" align="center" valign="middle">'''&times;'''</td><td colspan="2" align="center">'''A'''</td></tr> <tr><td align="center">'''0'''</td><td align="center">'''1'''</td></tr> <tr><td rowspan="2">'''B'''</td><td>'''2'''&nbsp;</td><td>(0,2)</td><td>(1,2)</td></tr> <tr><td>'''3'''</td><td>(0,3)</td><td>(1,3)</td></tr> </table> Karteesinen tulo voidaan tuottaa myös useimmilla ohjelmointikielillä soveltaen kahta sisäkkäistä silmukkaa, tai suhteellisesta tietokannasta valitsemalla kahdesta taulukosta ilman, että selvittää mistä. === Harjoituksia === Koeta vastata seuraaviin kysymyksiin oppimasi tiedon perusteella. (Parillisiin kysymyksiin on annettu vastaukset.) # {2,3,4}&times;{1,3,4} # {0,1}&times;{0,1} # |{1,2,3}&times;{0}| # |{1,1}&times;{2,3,4}| ==== Vastaukset ==== : 2. {(0,0),(0,1),(1,0),(1,1)} : 4. 6 == Russellin antinomia == Tarkastellaan luokkaa : <math>A = \{X | X\ \mbox{joukko ja}\ X \not\in X\}</math> Luokan A alkiot ovat joukkoja. Jos siis A olisi joukko, pitäisi A:n olla luokassa A. Mutta toisaalta tämä on ristiriidassa A:n määritelmän kanssa. Siten A on luokka, mutta ei joukko. Tämän esimerkin avulla nähdään ''naiivin'' joukko-opin ja aksiomaattisen joukko-opin ero. Aksiomaattinen joukko-oppi pyrkii määrittelemään käsitteet täsmällisesti, jotta yllä olevan esimerkin kaltaisia paradoksaalisia tilanteita ei pääse syntymään. [[Luokka:Diskreetti matematiikka]] 1955 6944 2005-09-10T00:28:10Z 80.220.156.128 Apuja, eli matematiikan perussanasto: http://joyx.joensuu.fi/~posti/sanasto.htm Koita pitää kääntäessä mukana myös suomenkielisiä matematiikankirjoja, niistä on myös apua termistöä selvitellessä. Mutta plagioida ei saa! 1956 11824 2006-05-24T21:38:46Z Samulili 276 siirsi sivun ”Keskustelu:Diskreetti matematiikka:Joukko-oppi” uudelle nimelle ”Keskustelu:Diskreetti matematiikka/Joukko-oppi” Käännetty englanninkielisestä wikikirjasta, käyttäen lukion matematiikan kirjaa ja tätä sivua: http://joyx.joensuu.fi/~posti/sanasto.htm Piirrä Venn-diagrammit. --[[Käyttäjä:80.220.156.128|80.220.156.128]] 10. syyskuuta 2005 kello 00.10 (UTC) 1957 14320 2006-06-27T18:51:01Z TeemuN 155 [[Luokka:Keittokirja|Katkarapuspagetti]] Tarveaineet * spagettia neljälle hengelle * pussi katkarapukeittoa (esim. Knorr) * kourallinen pakastekatkarapuja Valmista kastike katkarapukeiton ohjeen mukaan, käyttäen vain puolet annetusta nestemäärästä. Kastikkeen valmistuttua sekoitetaan siihen pakastetut katkaravut, joiden annetaan vain kiehahtaa. Keitä spagetti runsaassa vedessä, johon on lisätty ruokalusikallinen ruokaöljyä tai voita ja teelusikallinen suolaa. Kaada päälle kastike. Kyytipojaksi sopii valkoviini. [[Luokka:Keittokirja|Katkarapuspagetti]] 1958 12194 2006-05-26T09:56:23Z Samulili 276 [[Luokka:Baarikaappi]] '''Musta Ryssä''' Sekoitetaan On the rocks-lasiin:<br> 2cl Vodkaa<br> 2cl Kahvilikööriä<br> Jäitä<br> Katso sukulainen [[Baarikaappi:Valkovenäläinen|Valkovenäläinen]] [[Luokka:Baarikaappi]] 1959 13842 2006-06-15T10:57:21Z Mzlla 323 lisäsin itseni ylläpitälistaan, siirsin äänestyksen vanhoihin == Ylläpitäjiä Wikikirjastoon == Myös Wikikirjaston puolella tarvitaan ylläpitäjiä, joten miksi et liittyisi joukkoon? Säännöt ja lisätietoja löytyy [http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Ylläpitäjät Wikipedian] ylläpitäjäsivuilta. == Ylläpitäjät == * [[Käyttäjä:Aulis Eskola|Aulis Eskola]] * [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] * [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nikerabbit]] * [[Käyttäjä:TeVe|TeVe]] * [[Käyttäjä:TJ|TJ]] * [[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] == Ylläpitäjäehdokkaat == == Vanhat ''äänestykset'' == === [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] === Kokemusta wiki-järjestelmistä on reilusti, ja Wikimedian systeemeistäkin jonkin verran. Täällä panokseni on tähän mennessä kohdistunut artikkelien oikolukemiseen, sekä tietotekniikkaan liittyviin artikkeleihin. Olen kirjoittanut Fysiikan oppikirjaan artikkelin [[Fysiikan oppikirja/Mekaniikan peruslait|mekaniikan peruslaeista]], johon olen melko tyytyväinen. Ylläpitäjänä pystyisin paremmin työskentelemään noiden [[Wikikirjasto:Kahvihuone|Kahvihuoneessakin]] mainitsemieni projektien parissa. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 30. toukokuuta 2006 kello 13.44 (UTC) :Äänestyksen tulos oli '''hyväksytty ylläpitäjäksi'''. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 15. kesäkuuta 2006 kello 10.57 (UTC) ==== Äänet ==== * '''Kannatan.''' Hah, juuri olin itse tulossa ehdottamaan tyyppiä ylläpitäjäksi mutta täällähän on jo äänestykset käynnissä ;) –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 1. kesäkuuta 2006 kello 21.57 (UTC) * '''Kannatan.''' --[[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] 7. kesäkuuta 2006 kello 07.31 (UTC) ===== Hylätyt äänet ===== <small><strike>* '''Kannatan.''' Ylläpitäjiä tarvitaan ja tässä ois yksi hyvä. -[[Käyttäjä:Crazer|Crazer]] 31. toukokuuta 2006 kello 11.49 (UTC)</strike> Käyttäjät, joilla on liian vähän muokkauksia, tai jotka ovat rekisteröityneet äänestyksen aloittamisen jälkeen, eivät valitettavasti ole äänioikeutettuja. --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 31. toukokuuta 2006 kello 13.11 (UTC)</small> === [[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] === Kokemusta on jonkin verran ja olen suhteellisen aktiivinen Wikikirjastossa [[Ranskan kielioppi]] -projektin vuoksi. Wikikirjasto tarvitsee hieman ylläpitoa ja ehkä voisin olla avuksi, vaikka tämän puolen käytännöt ovat vielä vähemmän tuttuja. -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 8. toukokuuta 2006 kello 19.45 (UTC) <small>Äänestys päättyy 22. toukokuuta 2006 kello 19.45 (UTC) –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 20. toukokuuta 2006 kello 19.47 (UTC)</small> : Äänestyksen tulos oli: '''hyväksytty.''' –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 22. toukokuuta 2006 kello 20.29 (UTC) ====Äänet==== * '''Kannatan.''' Wikipediasta tuttu ylläpitäjä, erittäin positiivisella kokemuksella. :) [[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 16. toukokuuta 2006 kello 22.17 (UTC) * '''Kannatan'''. Totta kai! --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 17. toukokuuta 2006 kello 11.38 (UTC) * '''Kannatan''' -[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 17. toukokuuta 2006 kello 15.05 (UTC) 1960 13776 2006-06-12T15:45:01Z TeemuN 155 /* Sisällys */ [[Kuva:Wilber GIMP.app icon OSX.png|thumb|center|438px|Wilber, The GIMPin maskotti]] {| border="1" style="width: 100px; float: right; margin: 0 0 1em 1em; border-collapse: collapse; text-align: center" |--style="background:#f5f5f5" !<font color=#32537d>GIMP:in viimeisin versio:</font> |- |'''2.2.11''' |- |} Tämä kirja antaa ohjeita Gimpin käyttämiseen (katso [[w:GIMP|GIMP wikipediassa]]). Ohjeiden pitäisi lähteä niin perusteista, että ne ovat ymmärrettävissä ilman aiempaa kuvankäsittelykokemusta, mutta lukijan täytyy huomata, että kokeneemmat kirjoittajat saattavat pitää monimutkaisiakin välivaiheita yksinkertaisina ja jättää ne merkitsemättä. Ongelmista ylipäästyäsi '''[[Wikikirjasto:Tervetuloa Wikikirjastoon|voit tarkentaa]]''' kirjan epäselvää osaa. Monet Gimpin toiminnoista ovat valikoissa. Valikkokomennot merkitään usein tekstin lyhentämiseksi muotoon "Tiedosto / avaa" tai "Tiedosto&nbsp;->&nbsp;avaa", joka tarkoittaa Tiedosto-valikosta löytyvää avaa-komentoa. ==Sisällys== Kirja alkaa osiolla, jossa kerrotaan perusasiat ohjelman käyttöönottamisesta — [[GIMP/Aluksi]] Sitten esitellään GIMP:n perusteet, työkalut ja tärkeimmät ominaisuudet — [[GIMP/Perusteita]] Tämän jälkeen päästään käsiksi varsinaiseen kuvanmuokkaukseen ja tehdään kuviin reunuksia ja rajataan niitä. Tässä osiossa opastetaan myös kuvan koon muuttaminen — [[GIMP/Reunat]] Seuraavaksi näytetätään kädestä pitäen erilaisia kuvankäsittelytekniikoita siirtyen yksinkertaisesta kuvan terävöittämisestä monimutkaisempiin — [[GIMP/Yksinkertaista kuvankäsittelyä]] Kirjaan on tehty myös harjoitusosio: [[GIMP/Harjoituksia]] Palautetta ja aihetoiveita voi jättää [[Keskustelu:GIMP|kirjan keskustelusivulle]] Koko kirja on saatavilla myös [[GIMP/Tulosta|yhdellä sivulla]] tulostamisen helpottamiseksi ==Linkkejä== *[http://gimp-savvy.com/BOOK/ Grokking the GIMP] - erittäin laadukas opas englanniksi *[http://www.gimp.org/tutorials/ GIMP viralliset tutoriaalit] englanniksi *[http://www.gimp.org/docs/ Virallinen ohjekirja] monilla kielillä (ei suomeksi) *[http://www.student.oulu.fi/~jualasal/linux/gimp/ GIMPin peruskäsitteet ja työkalut] suomeksi *[http://koti.mbnet.fi/arado/Gimp/index.htm opas (mm. asennus), suunnattu aloittelijoille] suomeksi [[de:GIMP]] [[en:The GIMP]] [[fr:The GIMP]] [[sv:Rita med Gimp]] [[th:Gimp]] [[Luokka:GIMP]] 1961 14093 2006-06-19T13:34:39Z TeemuN 155 /* Tiedosto */ {{GIMP}} Tällä sivulla käsitellään GIMPin perusominaisuudet, työkalut ja valikoiden sisällöt. == Työkalut == [[Kuva:Gimp-tyokalut.jpg|right|]] === Valintatyökalut === Valintatyökaluja (numero 1) ovat: *suorakulmio *ellipsi *lasso - vapaamuotoinen alue *taikasauva - väriltään yhtenäiset alueet *osakuvasta värien mukaan *muotoja kuvasta Kun käytät suorakulmio tai ellipsi valintaa voit shift, ctrl ja alt näppäimiä käyttämällä voit muuntaa valinnan käyttäytymistä. Jos painat pohjaan ennen vainnan aloittamista: *Shift - voit valita lisää. *Ctrl - voit vähentää valintaa. *Shift &amp; Ctrl - vanhan ja uuden valinnan päällekäin menevät osat valitaan. Jos painat pohjaan valintaprosessin alettua: *Shift - tekee valinnasta yhtä korkean kuin leveän (neliön tai ympyrän). *Ctrl - aloituspisteestä tulee valinnan keskipiste. *Alt - voit siirtää valintaa. === Polkutyökalu === [[GIMP/Perusteita#Polkuty.C3.B6kalu_2|Polkutyökalulla]] (numero 2) voit luoda ja muokata polkuja. Työkalu on erittäin tehokas kun tehdään valintoja, joissa on runsaasti suoria tai likipitäen säännönmuokaisesti kaareutuvia pintoja. === Värinpoiminta === Pipetillä (numero 3) voit valita kuvasta tietyn värin. Painamalla Ctrl-näppäimen pohjaan ennen kuin valitset värin voit valita ns. taustavärin. Muuten valinta kohdistuu ns. etuväriin eli piirtoväriin. Pikanäppäin: O === Zoom === Zoomaustyökalulla (numero 4) pystyt zoomaamaan lähemmäs ja kauemmas painamalla kuvaa. Ctrl-näppäimellä voit vaihtaa zoomataanko lähemmäs vai kauemmas. Vetämällä valinnan voi valita alueen mihin zoomataan. === Mittatyökalu === Mittatyökalu (numero 5) näyttää pisteiden välisen etäisyyden ja kulman. Mittausta varten valitse työkalu, klikkaa ensimmäistä pistettä ja raahaa kohdistin hiiren nappi pohjassa toiseen pisteeseen. Etäisyys ja kulma näkyvät tilarivillä. '''Ctrl''' pohjassa kulma muuttuu 15° välein. === Siirtotyökalu === Siirtotyökalulla (numero 6) voit siirtää tasoja tai valittuja alueita. === Rajaa &amp; muuta kokoa === Rajaustyökalulla (numero 7) pienentää kuvan kokoa ja poistaa ei valitun osan kuvasta. Koon muuttaminen pienentää kuvaa muuttaen valitsemattoman osan näkymättömäksi. === Muunnostyökalut === Muunnostyökalulla (numero 8)saat seuraavat toiminnot: kierto, skaalaus, vääntö ja perspektiivi. Ne tarjoavat kaksi perinteisen ja korjaavan vaihtoehdon. === Peilikuva === Peilityökalu (numero 9) kääntää tason tai valinnan peilikuvaksi. Ctrl-näppäin vaihtaa peilikuva suunnan horisontaalinen ja vertikaalinen vaihtoehtojen välillä. === Tekstityökalu === Tekstityökalua (numero 10)käytetään kirjoitettaessa tekstiä kuviin. GIMPin versiosta 2.0 eteenpäin tekstit ovat olleet muokattavissa jälkikäteen. Klikkaa kuvaa tekstityökalulla ja kirjoita haluamasi teksti aukeavaan tekstieditoriin. Tekstin paikkaa voit muuttaa jälkikäteen siirtotyökalulla raahaamalla hiirellä kirjaimen kohdalta. Fonttia ja tekstin väriä voit muuttaa työkalun asetuksista. Klikkaamalla tasopaneelista tekstitasoa oikealla hiirennäppäimellä saat eteesi valikon: * '''Tekstityökalun''' avulla voit korjata kirjoittamaasi tekstiä * '''Yhdistä alas''' liittää tekstin ensimmäiseen tekstitason alapuolella olevaan näkyvään tasoon. Tämän jälkeen et voi enää korjata kirjoitusvirheitä. * '''Hylkää tekstidata''' muuttaa tekstitason tavalliseksi, läpinäkyväksi, tasoksi, jossa teksti näkyy kuin mikä tahansa kuva. Valinnan käytön jälkeen tekstiä ei enää voi muokata. === Täyttötyökalu === Täyttötyökalu (numero 11) alueen värillä tai kuviolla. Asetuksista valitaan täytetäänkö koko valinta vai alue, jonka pikselien värit ovat riittävän lähellä toisiaan. "Raja"-liukusäätimellä voidaan vaikuttaa siihen, kuinka samanvärisiä pikselien täytyy olla, jotta ne väritetään. === Väriliukuma === Väriliukuma (numero 12) täyttää alueen väriliukumalla. === Piirtotyökalut === Piirtääksesi suoran viivan millä tahansa työkalulla (numero 13) paina aloituspiste ja pidä Shift-näppäin pohjassa painettuna. *Kynä - Piirtää teräväreunaisia viivoja. *Sivellin - Piirtää pehmeäreunaisia viivoja. *Kumi - Pyyhkii kuvaa korvaten poistetun osan taustavärillä. *Ruisku - Piirtää vaihtelevia viivoja. *Mustekynä - Piirtää vaihtelevia viivoja. *Klooni - Maalaa käyttäen kuviota tai kuvan osia. Ctrl-näppäimellä voit määritellä kuvan osan. *Pisara - Epäterävöinti ja terävöinti työkalu. *Sormi - Tuhrii kuvaa. Toimii kuten nihkeä sormi hiili tai lyijykynä työssä. *Musta pallukka - Varjostaa/lisävalottaa. ==Valikot== ===Pääikkunan valikot=== ====Tiedosto==== * Uusi - avaa uuden kuvan. Voit valita kuvan koon ja pohjan värin tai läpinäkyvyyden. * Avaa - avaa tiedosto omalta koneeltasi * Avaa sijainti - avaa kuvan verkkosijainnista * Pikavalinnat - avaa viimeksi käsitellyistä tiedostoista * Kuvan syöttö - avaa kuvan a)leikepöydältä (liitä uutena, leikepöydältä b)kuvan kaappaus toiminnolla voit kaapata kuvan näytöltä * TWAIN - voit tuoda kuvan TWAIN ajurin avulla esim. skannerista tai kamerasta. ---- * Asetukset - voit muuttaa ohjelman asetuksia * Ikkunat - Voit avata erilaisia paneeleja,. Valikon sisältö on sama, kuin [[GIMP/Perusteita#Ikkunat|kuvaikkunan Ikkunat-valikossa]]. ---- Poistu - Sammuttaa GIMPin ====Laajennokset==== * '''Modulinhallinta''' –Voit määrittää mitkä modulit ladataan käynnistymisen yhteydessä tai ladata modulin. * '''Liitännäisselain''' –Näet mitä liitännäisiä (plugin) on asennettuna. * '''Proseduuriselain ''' – Näet mitä proseduureja on asennnettuna. * '''Yksikköeditori''' –Voit muokata yksikköjä ja ottaa käyttöön uusia yksiköitä. * '''Script-fu''' – Sisältää monia hyödyllisiä ja helppokäyttöisiä scriptejä (komentojonoja), joilla voit helposti tehdä esimerkiksi webgrafiikkaa. * '''Split Video into Frames'''–erottaa videosta yksittäisen ruudun. ====Ohje==== * '''Ohje (F1)''' –Aukaisee ohjeen. Huom! ohje täytyy olla asennettuna (katso Gimp/Aluksi). * '''Yhteydestä riippuva avustus (Vaihto+F1)''' –Näyttää hiirtä klikkaamalla yhteyteen sopivan ohjeen. * '''Päivän vihje''' –Vihjeet, joista on hyötyä, englanninkielinen. * '''Tietoja''' –Näyttää käytettävän gimpin version. * '''Gimp verkossa''' –Linkit gimpin virallisiin verkkosivuihin. ===Kuvaikkunan valikot=== ====Tiedosto==== * '''Uusi''' - luo uuden kuvan * '''Avaa''' - Avaa jo tehdyn kuvan * '''Avaa tasona''' - Vanha kuva liitetään tasoksi aktiiviseen kuvaan (voit yhdistää useita kuvatiedostoja yhdeksi kuvaksi) * '''Avaa sijainti''' - Voit avata kuvan, joka on Internetissä tai jonka hakemistopolun tiedät. * '''Pikavalinta''' - Viimeksi avattuja kuvia ---- * '''Tallenna''' - Tallentaa vanhan tiedoston päälle, mikäli kuva on vasta luotu GIMP käyttää automaattisesti valintaa "Tallenna nimellä" * '''Tallenna nimellä''' - Tallenna kuvatiedosto uudella nimellä ja muokkaa tiedostoa sen uudella nimellä * '''Tallenna kopio''' - Tallenna uudella nimellä, mutta jatka vanhannimisen tiedoston muokkaamista * '''Tallenna malliksi''' * '''Palauta''' - Palauttaa käsiteltävän tiedoston viimeiseen tallennukseen (Vastaa komentoa Avaa+tiedostonNimi) * '''Palauta''' ---- * '''Sivun asetukset''' - tulostusasetuksia (esim onko paperi vaaka vai pystysuunnassa) * '''Tulosta''' - Tulostaa kuvan ---- * '''Sulje''' - Sulkee käsiteltävän kuvan * '''Poistu''' - Sulkee koko GIMPin ====Muokkaa==== Gimpin muokkaa valikko on monipuolinen ja on jaettu neljään osaan, joista ensimmäinen liittyy tehtyjen toimintojen kumoamiseen ja uudelleen suorittamiseen. Toisen osa liittyvät kopioimiseen ja liittämiseen. Kolmas osa liittyy piirtoalueen täyttämiseen ja tyhjentämiseen. Neljäs osa on kopiointi leikepöydälle ja leikepöydältä. Muokkaa valikon toimintoja käytetään yleensä valintatyökalujen kanssa. Jos et käytä valintaa, toiminto kohdistuu koko alueeseen (kuvatasoon). Kannattaa opetella työskentelemään näppäimistön kautta, koska se vapauttaa hiiren piirtämiseen. * '''Kumoa (Ctrl+Z)''' –Voit kumota tekemäsi toiminnon. * '''Uudelleen (Ctrl+Y)''' –Voit tehdä toiminnon uudelleen. * '''Toimintohistoria ''' –Avaa toimintohistoria ikkunan, josta voit selata tekemisiäsi toimintoja ja poistaa niitä. ---- * '''Leikkaa (Ctrl+X)''' –leikkaa valitun alueen leikepöydälle. * '''Kopioi (Ctrl+C)''' –kopioi valitun alueen leikepöydälle. * '''Liitä (Ctrl+V)''' –liittää leikepöydältä kuvaan. * '''Liitä johonkin ''' –liittää leikepöydältä kuvan valintatyökalulla rajattuun osaan. * '''Liitä uutena ''' –liittää kuvan leikepöydältä uudeksi kuvaksi. * '''Leike''' –voit nimetä kopioidun leikkeen leikepöydälle ja poimia sen nimetyn leikkeen. ---- * '''Tyhjennä''' –tyhjentää piirtoalueen tai valitun alueen. * '''Täytä edustavärillä''' –täyttää piirtoalueen tai valitun alueen edustavärillä. * '''Täytä taustavärillä''' –täyttää piirtoalueen tai valitun alueen taustavärillä. * '''Täytä kuviolla''' –tyhjentää piirtoalueen tai valitun alueen kuviolla. * '''Piirrä valinta''' –voit piirtää valinnan siveltimellä. * '''Piirrä polkua pitkin''' –voit piirtää valinnan polkutyökalulla. ---- * '''Kopioi leikepöydälle''' –kopioi leikepöydälle. * '''Liitä leikepöydältä''' –liittää leikepöydältä. ====Valitse==== Tästä valikosta löytyviä toimintoja käytetään valintojen hallitsemiseen. * '''Kaikki''' - valitsee koko kuvan. * '''Ei mikään''' -toiminnon jälkeen mitään ei ole valittuna. * '''Käänteinen''' - Valituista osista tulee valitsemattomia ja päinvastoin. * '''Kelluva''' -komennon käytön jälkeen valittuna ollut osa muuttuu ''kelluvaksi valinnaksi'', eli valittua osaa voi siirtää kuvan toiselle alueelle. Kelluva valinta ''ankkuroidaan'' alla olevaan tasoon klikkaamalla valittua aluetta hiirellä, kun kursorin yllä on ankkuri tai tasot-paneelista. * '''Värin mukaan''' - Kuvapisteet, joiden värisävy on riittävän lähellä klikattua pistettä tulevat valituiksi. Valittu alue ei välttämättä ole yhtenäinen, kuten ''Valitse väriltään yhtenäisiä alueita'' -työkalun tekemä valinta. * '''Polusta''' - toiminto muuttaa aktiivisena olevan polun valinnaksi * '''Valintaeditoria''' voidaan käyttää mm. valinnan tallentamiseen. ---- * '''Pyöristä''' häivyttää valintaa hitaasti jyrkän päättymisen sijasta. Erittäin käyttökelpoinen ominaisuus. Jos valitset pyöristä 10px, tulee osittain valittu alue 5px alkuperäisen valinnan reunoista molempiin suuntiin. * '''Terävöitä''' - Kumoa pyöristä-komennon vaikutus * '''Pienennä''' - pienentää valintaa * '''Laajenna''' -laajentaa valintaa * '''Reuna''' - Valitsee vain valinnan reuna-alueet teityllä etäisyydellä valinnan alkuperäisistä rajoista. * '''Pyöristetty neliö''' -häivyttää kulmat valinnasta * '''Aseta QMask'''- kts. QMaskin ohjeet. * '''Tallenna kanavalle''' / '''poluksi''' - Tallentaa tiedon valituista alueista myöhempää käyttöä tai muokkausta varten. ====Näytä==== * '''Uusi näkymä''' valinta avaa saman kuvan toiseen ikkunaan. Esimerkiksi toisessa ikkunassa voi näkyä koko kuva, kun taas toinessa ikkunassa muokkaat yksityiskohtaa. Muutokset näkyvät molemmissa kuvissa. * '''Piste pisteeltä''' * '''Suurenna xxx%''' - Erilaisia zoomausvaihtoehtoja ---- * '''Pienennnä ikkuna''' pienentää ikkunan kuvan kokoiseksi (mikäli kuva on ikkunaa pienempi) * '''Kokoruutu''' - Avaa kuvan koko ruudun kokoiseksi ---- * '''Infoikkuna''' antaa tietoja kuvatiedostosta ja hiiren kursorin paikasta * '''Navigointi''' avaa erillisen navigointi-ikkunan, josta voi hallita näytettävää aluetta ja zoomausta. * '''Näyttösuotimet''' sisältävät näytöllä näkyvään kuvaan vaikuttavia suotimia (leluja?) ---- * '''Näytä valinta''' Piiloittaa tai näyttää valitun alueen rajat katkoviivalla. Hyödyllinen muokattaessa valintaa. * '''Näytä tason rajat''' - Tasot voivat olla eri kokoisia * '''Näytä apulinjat''' - Apuviivoja voit asettaa '''Kuva'''-valikosta * '''Naksahda apulinjoihin''' - Työkalut kulkevat apuviivoja pitkin, mikäli kursori menee tarpeeksi lähelle viivaa. * '''Näytä apuviivat''' ja '''Naksahda apuviivoihin''' - vastaavat apulinjoja * '''Oma laajennosväri''' ---- * '''Näytä menupalkki''' - Voit kytkeä menupalkin pois päältä (Menupalkissa ovat valikot, poiskytkemisen jälkeen pääset valikoihin klikkaamalla kuvaa hiiren oikealla näppäimellä) * '''Näytä viivoittimet''' - Voit piiloittaa tai ottaa käyttöön näytön sivulla olevat mittatikut * '''Näytä vierityspalkit''' - Voit piiloittaa tai ottaa käyttöön näytön sivulla olevat vierityspalkit. Jos palkit eivät ole näkyvissä, voit valita kuvan näytettävän osan raahaamalla hiiren kolmospainikkeella tai avaamalla Navigointi-ikkunan (Näytä-valikosta). * '''Näytä tilapalkki''' - Piiloittaa kuvaikkunan alareunan tietopalkin. ====Kuva==== * '''Kahdenna''' - Avaa aktiivisen kuvan toiseen ikkunaan uudella nimellä. Voit esimerkiksi kahdentaa kuvan ennen muokkauksen aloittamista, jolloin muokkaukset eivät muuta alkuperäistä tiedostoa * '''Tila''' - Voit säätää miten värit esitetään. ** '''RBG''' ** '''Harmaasävy''' ** '''Indeksoitu''' ** '''Hajoita''' ** '''Yhdistetään''' * '''Muunnos''' - Kuvan peilaaminen ja kääntäminen ---- * '''Kankaan koko''' - Voit muuttaa kuvan kokoa siten, että osa kuvasta rajautuu pois tai kuvan reunoille tulee "tyhjää" tilaa. * '''Sovita kangas tasoihin''' - Kuvaa laajennetaan (tai pienennetään) siten, että kaikki tasot mahtuvat kokonaan kuvaan. * '''Tulostuskoko''' * '''Skaalaa kuvaa''' - Muuta kuvan kokoa. Kts. [[GIMP/Reunat#Kuvan koon muuttaminen|Ohje]] * '''Rajaa kuva''' - Rajaa kuvan valinnan reunan kohdalta. Mikäli valinta ei ole suorakaide, rajataan siten, että koko valinta mahtuu uuteen kuvaan. [[Kuva:GIMP Automaattinen rajaus.png|thumb|Vasemmalta oikealle:Alkuperäinen kuva, Automaattisesti rajattu kuva ja Zealous Cropilla rajattu kuva|300px]] * '''Kuvan automaattinen rajaus''' - Etsii kuvan reunuksen ja rajaa sen pois. Jos esimerkiksi kuvan reunalla on yksivärinen kehys, poistetaan se. Huomaa, että toiminto rajaa kaikki tasot, mutta tutkii vain aktiivista tasoa, mikä voi johtaa kuvadatan menetykseen. Katso myös oheinen kuva. * '''Zealous Crop''' - Kuten automaattinen rajaus, mutta poistaa yksivärisiä osioita myös kuvan keskeltä. ---- * '''Yhdistä näkyvät tasot''' - Yhdistää vain näkyvissä olevat tasot (Tasot-paneelissa tason vieressä on silmäkuvake) * '''Yhdistä kuva''' - Yhdistää kaikki tasot ---- * '''Apulinjat''' * '''Aseta apuviivat''' ====Taso==== ====Työkalut==== ====Ikkunat==== ====Suotimet==== ====Script-Fu==== ====Video==== HUOM! Tämä valikko on käytössä, kun olet asentanut gap(animaatio) paketin. ==Perusominaisuudet== ===Tasot=== [[Kuva:Gimp-tasot.png|right]] Tasoja (engl. ''Layer'') voi ajatella ikäänkuin piirtoheitinkalvoina: osa tasosta voi olla läpinäkyvä, jolloin alapuolella oleva taso näkyy läpi. Tasot ovat erittäin tehokkaita työskentelyn apuvälineitä. Tasojen hallinta sujuu tasopaneelista käsin (kts. kuva). Muutokset koskevat (lähes aina) vain valittua tasoa. Voit esimerkiksi ottaa kuvan, luoda uuden, läpinäkyvän tason kuvan yläpuolelle ja töherrellä tähän vastaluotuun tasoon. Lopuksi voit poistaa tason ja alkuperäinen kuva on koskematon. Tasojen näppärää käsittelyä varten kannattaa pitää auki tasot-ikkunaa (kts. viereinen kuva). Ikkunassa näkyy missä järjestyksessä tasot ovat, ylempi peittää alemman, ja siitä saa helposti käyttöön halutut toiminnot. ====Tason asetukset==== * '''Peitto''' — Tekee tasosta läpikuultavan * '''Säilytä läpinäkyvyys''' (Harmaa ruudukko) — Sallii tason muokkaamisen vain jo ennestään väritetyiltä osin. ====Uuden tason luominen==== * Klikkaa tyhjän sivun kuvaa tasopaneelin alareunassa. * Uuden tason koko on oletuksena koko kuvan kokoinen. * Taso kannattaa nimetä kuvaavasti, ainakin jos teet suurempaa projektia. ====Tason poistaminen==== * Raahaa poistettava taso tasopaneelin alareunassa olevaan roskakoriin. ====Tason kahdennus==== Tason kahdennus luo tasosta kopion, joka sijoitetaan kopioitavan tason yläpuolelle. Tasojen kahdennusta voi käyttää esimerkiksi kun tekee muutokset tason kopioon on myöhemmin helppo vertailla lopputulosta alkuperäisen kuvan kanssa. Tasot toimivat myös nopeana tapana palauttaa tilanne jos jokin epäonnistuu. * Jos "tasot"-ikkuna ei ole avattuna avaa se valitsemalla ikkunat / tasot. * kaksoisklikkaamalla "Tausta"-tasoa avautuu valikko, josta saat tason kahdennettua. * Valitse lopuksi uusi taso ja varmista, että sen vieressä näkyy silmän kuva (eli taso näytetään.) ====Tason maski==== Tason maskin avulla voidaan helposti määritellä mitkä osat tasosta ovat näkyvillä. * Taso / Tason maski / Lisää tason maski * Piirrä tavallisilla piirtotyökaluilla, musta väri vastaa läpinäkyvää, valkoinen läpinäkymätöntä ja eri harmaan sävyt läpinäkyvyyden asteita * Voit käyttää värittämiseen eri siveltimiä, liukuvärjäystyökalua, tai väritystyökalua. * X:ää napauttamalla voit vaihtaa edusta ja taustavärit keskenään. Tällöin voit vuorotellen poistaa ja lisätä tason läpinäkyviä osia. ===Polkutyökalu=== Polkutyökalulla luodaan polkuja (engl:Bezier Path), jotka ovat ikäänkuin tallennettuja hiiren liikkeitä. Polkutyökalut ovat omiaan mm. tehtäessä valintaa alueesta, jonka reunat ainakin suurimmaksi osaksi ovat suoria tai likipitäen säännönmukaisia kaaria. Polkutyökaulua käytetään monesti esimerkiksi epätarkkojen logojen muuttamiseen tarkoiksi. Tässä tapauksessa polkutyökalulla piirretään kuvan päälle. ====Polkujen luominen==== Polku koostuu kulmista eli ankkureista, jotka ovat yhdistetty toisiinsa käyrillä. Luodaksesi polun valitse polkutyökalu. Klikkaamalla kuvaa saat asetettua uusia kulmia. Kun käyrä on valmis voit yhdistää polun alun ja lopun toisiinsa painamalla Ctrl ja klikkaamalla ensimmäistä ankkuria (Kursorin oikeassa yläkulmassa on ylösalainen U (=magneetti?)). Huomaa, että polkua ei ole pakko sulkea. ====ankkureiden hallinta==== Yksinkertaisimmillaan yhtä ankkuria siirretään raahaamalla se haluttuun paikkaan. Käyttämällä Shiftiä voidaan valita useita ankkureita, joita siirretään kerralla. Koko polkua voit siirtää painamalla Alt-näppäintä. Kulman voit poistaa painamalla pohjaan Ctrl ja Shift näppäimet tai valitsemalla halutun kulman ja painamalla Delete. ====Kahvojen hallinta==== [[Kuva:GIMP-esimerkkipolku.jpg|Yksinkertainen polku|right]] Kasa toisiinsa suorilla viivoilla yhdistettyjä pisteitä ei ole erityisen käytännöllinen, mutta polkujen vahvuus piilee siinä, että voit määrittää mihin suuntaan kulmasta lähtevä käyrä suuntautuu. Pidä Ctrl pohjassa ja vie hiiri kulman päälle. Kun kursori muuttuu sormella osoittavaksi kädeksi paina hiiren nappi pohjaan ja vedä kulmasa ulos kahva (engl: control handle). Jos hiiren kursori ei muutu on luultavasti polkutyökalun asetuksista ruksittu kohta ''Lisää uusia kulmia''. Kahvan suunta kertoo mihin suuntaan käyrä jatkaa matkaansa lähtiessään kulmasta, kahvan pituus kertoo kuinka pitkälle tähän suuntaan on kuljettava ennen kuin käyrä saa jatkaa matkaansa seuraavaa kulmaa kohti. Jokaiseen kulmaan kuuluu kaksi kahvaa (joista osa voi olla kulman kohdalla, jolloin ne eivät vaikuta polun kulkuun.) Liikuttamalla kahvaa Shift pohjassa saman kulman toinen kahva siirtyy ensimmäisen kanssa symmetrisesti. Vain valitun kulman (ympyrästä vain ääriviivat) kahvat ovat näkyvissä. Erityisesti polkutyökalun kanssa on huomattava, että '''vain harjoitus tekee mestarin'''. ====Polkutyökalun asetukset==== Muokkaustilan arvona voi olla jokin seuraavista: * '''Suunnittele''' — Käytetään luotaessa polkua ja säädettäessä kahvoja. :* Tässä tilassa käyrän raahaaminen muuttaa käyrän molemmissa päissä olevien ankkureiden kahvojen tilaa. Shift pohjassa kaikki neljä (kaksi kahvaa kahdessa ankkurissa) kahvaa liikkuvat * '''Muokkaa''' (Vaihtoehtoisesti pidä Ctrl pohjassa) — Voit lisätä polkuun ankkureita klikkaamalla polkua * '''Siirrä''' — Siirtää polkua kokonaisuutena, sama vaikutus on jos pitää altin pohjassa ja raahaa polkua. ====Valinnan luominen polkutyökalulla==== Valintaa tehdessä kannattaa ankkurit sijoittaa valittavan alueen kulmakohtiin. Ankkureita ei kannata käyttää liikaa, sillä jokainen ankkuri tarkoittaa uusia kahvoja säädettäväksi. Monesti valintaa joutuu hienosäätämään vielä esimerkiksi pikamaskin avulla. Kun polku vastaa mahdollisimman hyvin valittavan osan reunoja komenna Valitse -> polusta tai klikkaa vastaavaa kuvaketta tasot-paneelissa. ===Pikamaski=== '''Pikamaski''' tai '''QMask''' (engl. ''Quickmask'') on tehokas työkalu epäsäännöllisten alueiden valitsemiseen. Pikamaski on parhaimmillaan kun hienosäädetään valintaa, esimerkiksi reunoista, kun ensin on tehty varsinainen valinta. * Tee ensin valinta normaaleilla valintatyökaluilla * Klikkaa kuvaikkunan vasemmassa alareunassa olevaa katkoviivaneliötä. :* Valittu osa näkyy normaalisti, valitsematon osa on läpikuultavan punaisen kerroksen alla * Nyt voit tarkasti värittää juuri haluamasi kohdat, musta väri pienentää valintaa ja valkoinen kasvattaa. * Kun olet valintasi tehnyt klikkaa uudelleen QMask kuvaketta ikkunan alareunassa ====Pikamaskin asetukset==== Pikamaskista voi säätää muutamaa näppärää ominaisuutta. Kaikki löytyvät kun klikataan oikealla hiirennäppäimellä QMask -painiketta. * Maskaa (eli väritä) valitut alueet / valitsemattomat alueet. * Aseta väri ja läpinäkyvyys. ===Kelluva valinta=== '''Kelluva valinta''' (engl: floating selection / float) kelluva valinta on erikoinen taso, joka luodaan joskus automaattisesti ja jonka voi tarpeen vaatiessa luoda itsekin. Kun kelluva valinta on luotu, ei muita tasoja voi muokata ennen kelluvan valinnan ankkuroimista. Kelluva valinta luodaan automaattisesti, kun valittuna olevaa kuvan osaa siirretään. Siirto tapahtuu viemällä kursori valinnan sisään ja raahaamalla valintaa. Kyseessä siis ei ole valinnan siirtäminen (alt-näppäin pohjassa). Kelluva valinta luodaan myös kun kuvaan liitetään (muokkaa -> liitä) osioita. Tavallisen valinnan voi muuttaa kelluvaksi komentamalla Valitse -> Kelluva. Kelluva valinta liitetään alla olevaan tasoon komentamalla taso -> ankkuroi tai menemällä tasot paneeliin ja klikkaamalla hiiren oikealla näppäimellä kelluvaa valintaa ja valitsemalla "Ankkuroi taso". Halutessasi ankkuroida kelluvan valinnan uuteen tasoon komenna Taso -> uusi taso. ===Valinnan tallentaminen=== Joskus epäsäännöllisen kappaleen tarkaan valitsemiseen kuluu runsaasti aikaa ja joskus valinta onnistuu niin hyvin, että sen haluaa tallentaa muuten vain. * Valitse / Tallenna kanavalle * Kun haluat avata tallennetun valinnan mene Kanavat-ikkunaan ja klikkaa oikealla valintaasi. Valitse Kanava valinnaksi. [[Luokka:GIMP]] 1962 10115 2006-04-06T07:49:01Z TeemuN 155 muokattu lisensioinnit/luokka Kuva on Gimp kuvankäsittely-ohjelman painikkeista. Gimp on Gnu Public Lisenssin (GPL) alainen ohjelma. {{Kuvakaappaus}} [[Luokka:GIMP-kuvat]] 1963 8231 2006-01-06T12:16:36Z TeemuN 155 siirsi sivun ”Keskustelu:Gimp:n perusteita” uudelle nimelle ”Keskustelu:GIMP/Perusteita” Sivun nimen pitäisi varmaan olla ''Gimpin perusteita''? — [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nahru]] 26. syyskuuta 2005 kello 17:12:17 (UTC) 1965 7002 2005-09-29T16:26:43Z Nikerabbit 3 '''[[Tervetuloa Wikikirjastoon|Tervetuloa Wikikirjastoon]]!''' Kokeilit suomenkielisen Wikikirjaston muokkaamista, ja testisi on nyt poistettu. Jos haluat harjoitella lisää ennen kuin ryhdyt vakavissasi lisäämään Wikikirjaston kirjamäärää, käytä [[Wikikirjasto:Hiekkalaatikko|hiekkalaatikko]]a, jossa voit kokeilla toimintoja vapaasti. Lisää tietoa muokkaamisesta on [[Ohje:Ohje|ohjesivuilla]]. --[[Käyttäjä:82.203.156.130|82.203.156.130]] 29. syyskuuta 2005 kello 16:23:04 (UTC) Testata voi [[Wikikirjasto:hiekkalaatikko|hiekkalaatikolla]]. — [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nahru]] 29. syyskuuta 2005 kello 16:26:42 (UTC) 1966 13178 2006-06-01T10:54:34Z Mzlla 323 linkitetty Wikipediaan {{Wikipedia|Python|Python}} '''Python''' on monipuolinen tulkattava ohjelmointikieli, joka on alun perin kehitetty yhdistämään skriptikielten ja tavanomaisten ohjelmointikielten hyvät puolet. Pythonia pidetään helppona oppia sen yksinkertaisen syntaksin ja korkean tason tietorakenteiden takia. Monet suosittelevat sitä ensimmäiseksi ohjelmointikieleksi. Pythonia on usein verrattu sellaisiin kieliin kuin Perl, Java, Ruby, Tcl ja Scheme. ==Sisällys== ===Johdanto=== * [[Python/yleistä|Yleistä]] ===Hyvä tietää=== * [[Python/syntaksi|Syntaksi]] * [[Python/vertailuoperaattorit|Vertailuoperaattorit]] * [[Python/ohjelman luonti|Ohjelman luonti]] ===Datatyypit=== * [[Python/luku|Luvut]] * [[Python/merkkijono|Merkkijonot]] * [[Python/lista|Listat]] * [[Python/monikko|Monikko]] (tuple) * [[Python/dictionary|Dictionary]] * [[Python/joukko|Joukko]] (set) ===Loput=== * [[Python/moduulit|Moduulit]] * [[Python/luokat|Luokat]] * [[Python/funktiot|Funktiot]] * [[Python/poikkeukset|Poikkeukset]] * [[Python/vertailu|Vertailu]] * [[Python/GUI|GUI]] ==Aiheesta muualla== Huom. englanninkielisiä sivuja. * [http://www.python.org/ Python-projektin kotisivu] ** [http://docs.python.org/tut/tut.html Python-tutoriaali] ** [http://docs.python.org/ref/ref.html Python-referenssimanuaali] * [http://spe.pycs.net/ SPE] Stani's Python Editor - Erinomainen kehitystyökalu *[http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/python/ Perustietoa Python-ohjelmointikielestä] (suomeksi) *[http://diveintopython.org Dive Into Python], laaja avoin e-kirja Pythonista [[Luokka:Python]] [[en:Programming:Python]] 1967 12413 2006-05-26T15:52:13Z Samulili 276 [[Luokka:Python]] '''Python''' on nimetty brittiläisen komediaryhmä Monty Pythonin tunnetun ''Monty Pythonin lentävä sirkus'' -tv-sarjan mukaan. Kielen dokumentaation koodiesimerkeissä pyritään välttämään liiallista vakavuutta satunnaisilla viittauksilla ryhmän tuotantoon. == Kieli == Python tukee monenlaisia ohjelmointiparadigmoja eli lähestymistapoja ohjelmointiin; sitä voi käyttää mm. olio-suuntautuneena, proseduraalisena (tarkemmin sanottuna rakenteellisena) tai funktionaalisena ohjelmointikielenä. Python on dynaamisesti tyypittävä ohjelmointikieli, eli ohjelmoijan ei tarvitse erikseen määrittää muuttujille tyyppejä. C-ohjelmoija saattaa tehdä vakavia virheitä Python-ohjelmissa C-kääntäjän tiukan syntaksitarkistuksen puuttuessa, jos hän käyttää naiivia ohjelmointityyliä eikä tarkista muuttujien tyyppiä ja sisältöä ennen niiden käyttöä. == Toteutukset == Python-kielestä on tehty kaksi toteutusta: C-ohjelmointikielellä tehty alkuperäinen (kielen määrittelevä) toteutus ja Java-ohjelmointikielellä tehty Jython. Python-tulkki ja -kirjastot on kehitetty [[avoin lähdekoodi|avoimen lähdekoodin]] projektina ja niitä levitetään Pythonin oman lisenssin alaisena, joka on yhteensopiva myös GPL-lisenssin kanssa. Pythonin lisenssi sallii lisäksi kaikenlaisen kaupallisen käytön ja jopa kaupallisen uudelleenlevittämisen. Python-koodin tulkitseminen ja ajoa edeltävä optimointi saattavat joskus olla hitaita prosesseja, ja Pythonia ajetaankin useimmiten tavukoodina hieman Javan tapaan. Tämä vie ohjelman suorituksesta pois kaikista hitaimman vaiheen, tulkkaamisen tavukoodiksi. Tulkkaamattoman Python-skriptin ajaminen saattaa olla moninkertaisesti tavallisen C-kielisen ohjelman ajamista hitaampaa. Python eroaa useimmista muista ohjelmointikielistä erittäin dynaamisen sidonnan vuoksi. Pythonin ympärille rakentuneen ohjelmointikulttuurin mukaan useat ongelmat ratkaistaan kaksi kertaa. Ensin rakennetaan ongelmaan Python-kielinen toteutus. Jos toteutuksesta tulee suosittu, laajaltikäytetty tai muutoin lisää suorituskykyä tarvitseva, niin modulista rakennetaan myös C-kielinen, nopeampi ja vähemmän muistia kuluttava versio. Pythonin selkeä ilmiasu ja erittäin dynaaminen nimien sidonta ovat johtaneet siihen, että yleensä samaan tarkoitukseen ei näe useita Python-kielisiä toteutuksia. ==Hello, world!== * helppo tapa <pre>print 'Hello, world!'</pre> * funktio <pre> def helloWorld(string): print string helloWorld('Hello, world!') </pre> * luokka mukaan <pre> class HelloWorld: def __init__(self, string): self.string = string def printString(self): print self.string HelloWorld('Hello, world!').printString() </pre> ===Yleistä=== * Funktioiden nimet on tapana aloittaa pienellä kirjaimella. * Luokkien nimet on tapana aloittaa isolla kirjaimella. [[Luokka:Python]] 1968 13749 2006-06-10T11:45:06Z Mzlla 323 vaalensin kaikkia värejä, niin ei ole niin räikeä ulkoasu {| cellpadding="3" cellspacing="0" | bgcolor="#f9f9f9" align="center" | | bgcolor="#e8f1ff" align="center" | '''ki-'''<br />''kysyvä'' | bgcolor="#e8f1ff" align="center" | '''ti-'''<br />''osoittava'' | bgcolor="#e8f1ff" align="center" | '''i-'''<br />''epämääräinen'' | bgcolor="#e8f1ff" align="center" | '''ĉi-'''<br />''yleistävä'' | bgcolor="#e8f1ff" align="center" | '''neni-'''<br />''kieltävä'' |- | bgcolor="#e8f1ff" align="center" | '''-o'''<br />''yleinen asia'' | bgcolor="#f5fffa" align="center" | kio<br />''mikä'' | bgcolor="#f5fffa" align="center" | tio<br />''tuo'' | bgcolor="#f5fffa" align="center" | io<br />''jokin'' | bgcolor="#f5fffa" align="center" | ĉio<br />''kaikki'' | bgcolor="#f5fffa" align="center" | nenio<br />''ei mikään'' |- | bgcolor="#e8f1ff" align="center" | '''-u'''<br />''henkilö'' | bgcolor="#f9f9f9" align="center" | kiu<br />''kuka'' | bgcolor="#f9f9f9" align="center" | tiu<br />''tuo'' | bgcolor="#f9f9f9" align="center" | iu<br />''joku'' | bgcolor="#f9f9f9" align="center" | ĉiu<br />''jokainen'' | bgcolor="#f9f9f9" align="center" | neniu<br />''ei kukaan'' |- | bgcolor="#e8f1ff" align="center" | '''-a'''<br />''laatu'' | bgcolor="#f5fffa" align="center" | kia<br />''minkälainen'' | bgcolor="#f5fffa" align="center" | tia<br />''sellainen'' | bgcolor="#f5fffa" align="center" | ia<br />''jonkinlainen'' | bgcolor="#f5fffa" align="center" | ĉia<br />''kaikenlainen'' | bgcolor="#f5fffa" align="center" | nenia<br />''ei minkäänlainen'' |- | bgcolor="#e8f1ff" align="center" | '''-e'''<br />''paikka'' | bgcolor="#f9f9f9" align="center" | kie<br />''missä'' | bgcolor="#f9f9f9" align="center" | tie<br />''siellä, tuolla'' | bgcolor="#f9f9f9" align="center" | ie<br />''jossain'' | bgcolor="#f9f9f9" align="center" | ĉie<br />''kaikkialla'' | bgcolor="#f9f9f9" align="center" | nenie<br />''ei missään'' |- | bgcolor="#e8f1ff" align="center" | '''-es'''<br />''omistus'' | bgcolor="#f5fffa" align="center" | kies<br />''kenen'' | bgcolor="#f5fffa" align="center" | ties<br />''tuon'' | bgcolor="#f5fffa" align="center" | ies<br />''jonkun'' | bgcolor="#f5fffa" align="center" | ĉies<br />''kaikkien'' | bgcolor="#f5fffa" align="center" | nenies<br />''ei kenenkään'' |- | bgcolor="#e8f1ff" align="center" | '''-om'''<br />''määrä'' | bgcolor="#f9f9f9" align="center" | kiom<br />''kuinka paljon, minkä verran'' | bgcolor="#f9f9f9" align="center" | tiom<br />''sen verran'' | bgcolor="#f9f9f9" align="center" | iom<br />''jonkin verran'' | bgcolor="#f9f9f9" align="center" | ĉiom<br />''kaikki, koko määrä'' | bgcolor="#f9f9f9" align="center" | neniom<br />''ei yhtään, ei ollenkaan'' |- | bgcolor="#e8f1ff" align="center" | '''-el'''<br />''tapa'' | bgcolor="#f5fffa" align="center" | kiel<br />''miten'' | bgcolor="#f5fffa" align="center" | tiel<br />''siten, niin'' | bgcolor="#f5fffa" align="center" | iel<br />''jotenkin'' | bgcolor="#f5fffa" align="center" | ĉiel<br />''kaikilla tavoilla'' | bgcolor="#f5fffa" align="center" | neniel<br />''ei mitenkään'' |- | bgcolor="#e8f1ff" align="center" | '''-am'''<br />''aika'' | bgcolor="#f9f9f9" align="center" | kiam<br />''milloin'' | bgcolor="#f9f9f9" align="center" | tiam<br />''silloin'' | bgcolor="#f9f9f9" align="center" | iam<br />''joskus'' | bgcolor="#f9f9f9" align="center" | ĉiam<br />''aina'' | bgcolor="#f9f9f9" align="center" | neniam<br />''ei koskaan'' |- | bgcolor="#e8f1ff" align="center" | '''-al'''<br />''syy'' | bgcolor="#f5fffa" align="center" | kial<br />''miksi'' | bgcolor="#f5fffa" align="center" | tial<br />''siksi'' | bgcolor="#f5fffa" align="center" | ial<br />''jostakin syystä'' | bgcolor="#f5fffa" align="center" | ĉial<br />''kaikista syistä'' | bgcolor="#f5fffa" align="center" | nenial<br />''ei mistään syystä'' |} [[Luokka:Esperanto]] 1969 13993 2006-06-17T08:21:16Z Mzlla 323 taulukko siistimmäksi {| {{prettytable}} ! Lyhenne ! Esperantoksi ! Suomeksi |- | '''a.K.''' || ''antaŭ Kristo'' || ennen Kristusta |- | '''bv.''' || ''bonvolu'' || ole hyvä, olkaa hyvä |- | '''ĉ.''' || ''ĉirkaŭ'' || noin |- | '''D-ro''' || ''Doktoro'' || Tohtori |- | '''ekz.''' || ''ekzemple'' || esimerkiksi |- | '''f-ino''' || ''fraŭlino'' || neiti |- | '''i.a.''' || ''inter aliaj'' || muun muassa |- | '''j.''' || ''jaro'' || vuosi |- | '''k.a.''' || ''kaj aliaj'' || ynnä muita |- | '''k.c.''' || ''kaj cetere'' || ja niin edelleen |- | '''ktp.''' || ''kaj tiel plu'' || ja niin edelleen |- | '''N.b.''' || ''Notu bone'' || huomaa |- | '''n-ro''' || ''numero'' || numero |- | '''p.''' || ''paĝo'' || sivu |- | '''p.K.''' || ''post Kristo'' || jälkeen Kristuksen |- | '''Prof.''' || ''Profesoro'' || Professori |- | '''proks.''' || ''proksimume'' || noin |- | '''P.S.''' || ''postskribaĵo'' || jälkikirjoitus |- | '''s-ino''' || ''sinjorino'' || rouva |- | '''s-ro''' || ''sinjoro'' || herra |- | '''S-ta''' || ''Sankta'' || Pyhä |- | '''t.e.''' || ''tio estas'' || se on |- | '''t.n.''' || ''tiel nomata'' || niin sanottu |- | '''v.''' || ''vidu'' || katso |} [[Luokka:Esperanto]] 1970 14319 2006-06-27T18:50:21Z TeemuN 155 [[Luokka:Keittokirja|Amerikkalainen pannari]] {{ Keittokirja | Nimi = Amerikkalainen pannari| Kuva = [[Kuva:CookbookPancake.jpg|thumb|3 Kolme pannaria vaahterasiirapilla.]]| Annoksia =| Aika =| Vaikeustasokuva = [[Kuva:2 viidestä.gif]] | }} Nämä pannarit ovat perin amerikkalaistyyppisiä aamiaspannareita. Nautitaan usein vaahterasiirapin kanssa. Pannarista tulee ohuempi jos ylisekoitat, joten anna taikinan levätä hyvän aikaa. Jos haluat ohuempia pannareita käytä vaaleita jauhoja vehnän tilalla tai lisää nesteen määrää. Jos taas haluat paksumpia tee päinvastoin. Paistaessa pannareita, kaada taikina spiraalimaisesti pannulle jolloin pannareista tulee tasapaksuja, jos kaadat vain keskelle niin pannarista tulee leveä ja keskeltä paksu. ==Ainekset== * 2,5 dl Vehnäjauhoja * 1 rkl Sokeria * 2 tl Leivinjauhetta * 1/4 tl Suolaa * 1 kpl Muna * 2,5 dl Maitoa * 2 rkl Öljyä * tarvittaessa öljyä ja/tai voita paistamiseen ==Valmistus== #Sekoita kuivat ainekset kulhossa. #Riko munat toiseen kulhoon. Sekoita sen verran että munien rakenne menee rikki ja sekoita joukkoon loput nestemäiset ainekset, myös öljy. #Sekoita kuivat ja nestemäiset ainekset yhteen. Sekoita vain sen verran ettei takinassa ole jauhoisia paakkuja, ei yhtään enempää. #Lämmitä paistinpannu keskilämpöiseksi. #Kaada taikina pannuun, siten että pannarin halkaisia on noin 10cm. Taikinaa yhteen pannariin tulee noin 0,5dl. #Pannari kuplii. Kun kuplinta rauhoittuu ja reunat ovat aavistuksen verran kuivuneet, käännä pannari. #Kun pannari näyttää valmiilta ota pois pannulta ja paista seuraava. #Pannarit tarjoillaan yleisesti lämpimän vaahterasiirapin kera. ==Muunnokset== Pannareita voi täyttää. Pannarin täyttö tehdään paisto vaiheessa. Kun kaadat pannulle taikinan, niin laita pannarin päälle täyte ja kaada toinen kerros täytteen päälle. Täytettä laitetaan noin lusikallinen, oman maun mukaan. Täytteenä voit käyttää esim. suklaata, mustikoita, banaania tai hilloa. Pannarin toiselle puolelle voi myös laittaa juustoa. Voit laittaa juuston taikinan kaatamisen jälkeen tai vasta valmiiseen pannariin. Muista kuitenkin että käytät jotain teflon pannua jos laitat juuston taikinan päälle koska muuten juusto tarttuu pannuun. [[Luokka:Keittokirja|Amerikkalainen pannari]] 1971 12931 2006-05-30T15:10:18Z TeemuN 155 [[Luokka:Mobilemail ja SMS]] '''Mobilemail ja SMS''' eli viestin muuttaminen mobiilimailin kautta tekstiviestiksi ==Johdanto== Tämä artikkeli kertoo yksityiskohtaisesti tekniikasta, jonka avulla sähköpostilla lähetetty viesti voidaan muuttaa puhelimessa vastaanotettavaksi tekstiviestiksi. Sovelluksella, jota tässä artikkelissa käytetetään esimerkkinä, on rajoitetut käyttöoikeudet, joten artikkeli ei kerro yksityiskohtaisia teknisiä tietoja tekijänoikeussyistä. Sen sijaan dokumentissa esitellään lyhyesti yllä mainitun toiminnon toimintaperiaate sekä kaavio yhden viestin elämänkaaresta sähköpostin lähettäjältä aina vastaanottajan matkapuhelimeen asti. Tämä artikkeli sisältää yleisluontoisen kuvauksen GSM–verkon ja internet–verkon välisestä vuorovaikutuksesta yhden sovelluksen näkökulmasta. ==Sähköpostiviestin lähetys mobilemail-palvelimelle== Tämä on yleiskuvaus siitä, kuinka sähköpostiviesti lähtee eteenpäin, kun Vastaanottaja tai To –kenttään kirjoitetaan puhelinnumero@mobiilimaili.pääte. Ja Aihe tai Subject –kenttään kirjoitetaan haluttu teksti eli lähetettävä viesti. Katso kuva 1. ===Muuttaminen tekstiviestiksi=== Sähköposti siirtyy mobilemail Linux –palvelimeen, jossa palvelin vastaanottaa sähköpostiviestin Vastaanottaja-sarakkeesta lähetettävän numeron, ja Aihe-sarakkeesta viestin sisällön. Linux-palvelimessa ajetaan Send-ohjelma, joka: *Erottelee sähköpostista lähettäjän ja muuttaa sen merkkitiedoksi. *Erottelee Vastaanottaja–kentästä Puhelinnumero@mobiilimaili.pääte puhelinnumeron. (Huom! Tämä on esimerkki tiedon paloittelusta, ei oikean sähköpostiosoitteen syntaksi) *Erottelee Aihe-kentästä viestin sisällön *Ajaa Send–ohjelman, joka ottaa yhteyden Soneran WGATE:iin Tämän jälkeen Send-ohjelma vie sähköpostista riisutut tiedot Soneran WGATE:iin normaalia [[TCP/IP]]-protokollaa käyttäen. Katso kuva 2. Koska sovellus on uusi, tietyistä sähköpostiohjelmista lähettämällä ilmenee ongelmia. Jossakin matkalla viesti saattaa ottaa mukaan tunnistamattomia merkistöjä ja viestin sisältö sotkeutuu koodimerkistöksi, koska Linux-palvelimen erotin ei toimi kaikkien sähköpostiohjelmistojen kanssa yhteen. Periaate kuitenkin sopii niihin tarpeisiin, joihin tämä sovellus on tarkoitettu. ===Tiedon siirtyminen GSM–verkkoon=== WGATE ottaa vastaan Linux-palvelimen lähettämät tiedot kuten normaalista matkapuhelimesta lähetetyn tekstiviestin, ja lähettää tiedot edelleen tekstiviestipalvelimelle, SMSC:lle eli ''Short Message Service Centerille''. Katso kuva 3. SMSC taas lähettää tiedon eteenpäin MSC:lle(MSC ohjaa operaattorin hallinnassa olevaa GSM-verkkoa) ja tämä välittää tiedot BSS:lle (''Base Station Subsystem''), joka välittää SMS:n eli tekstiviestin halutulle puhelimelle. Tekstiviestissä lukee lähettäjän sähköpostiosoite ja viesti. Toisin päin sovellus ei toimi, eli tekstiviestiä ei voi lähettää vastauksena sähköpostiin, koska numero, joka näkyy lähettäjän tiedoissa matkapuhelimessa, on lähetyspalvelimen luoma eikä sillä ei ole mitään fyysistä vastinetta.(Granlund, s.158 - 159) ==Käyttötarkoitus ja välineitä== Edellä esitelty sovellus on tarkoitettu yksittäisen yrityksen sisäiseen käyttöön, ja näin ollen tässä artikkelissa ei voida paljastaa teknisiä yksityiskohtia. Käyttötarkoitus on lähettää salaiseksi tarkoitettuja tietoja sähköpostin välityksellä, esimerkiksi VPN (''Virtual Private Network'') -tunnuksia ja salasanoja. Sovellusta käytetään, koska GSM-verkon välityksellä tapahtuva tiedonsiirto on turvallisempaa kuin suora tiedon välittäminen sähköpostilla. Lisäksi tiedonsiirtokapasiteettia ei tarvita kovinkaan paljon yllä mainitun tehtävän hoitamiseen. SMS riittää tähän tarpeeseen mainiosti ja käyttöliittymänä sähköpostiohjelmisto on tietyissä tilanteissa näppärämpi kuin suora SMS-lähetys GSM-puhelimesta. Muitakin välineitä tämäntyyppiseen toimintaan on olemassa, kuten tietokoneelle asennettava WSEND-ohjelmisto, joka keskustelee suoraan WGATE:n kanssa. ==Lähteet== ===Suulliset lähteet:=== Haastattelu: Janne Lilja, Oy Multimedia Masters Ltd. Haastattelija: Tommi Kemppi 15.3.2005. ===Kirjalliset lähteet:=== Granlund, Kaj 2001. Langaton Tiedonsiirto. WS Bookwell. Porvoo. ===Sähköiset lähteet:=== Sendmail v.8.9. Viitattu 24.4.2005. Url: http://econo.hamk.fi/unix/sendmail.htm [[Luokka:Mobilemail ja SMS]] 1972 7040 2005-10-04T18:24:30Z 130.232.131.31 "Baletti"? 1973 13434 2006-06-05T14:31:57Z Samulili 276 w-fix Toivoisin selvennystä kohtaan [[Hupu 2/Yleistä#Jos_jäät_kiinni|Jos jäät kiinni]]. Kappaleen lopussa ovat seuraavat neljä kohtaa: * ''Jos et ole irroittanut kasvista yhtään osaa, sano että tiedät Suomen lain, ja että sen mukaan koristehampun viljeleminen ei ole rikos.'' * ''Älä mainitse poliisille kenestäkään kuka tietäisi asiasta, toisia ei kannata vetää mukaan mihinkään hankaluuksiin.'' * ''Pyydä takavarikointitodistukset jos kasvisi kuitenkin takavarikoidaan.'' * ''Kiistä myyntitarkoitus, jota sinulla luultavasti ei ollutkaan.'' Selvennystä toivon nimenomaan siihen, onko nämä asiat hyödyllisintä muistaa kuulustelussa (mikä on ristiriidassa kappaleessa aikaisemmin neuvotun kanssa, siis että kuulustelussa kannattaa sanoa mahd. vähän) vai oikeudenkäynnissä. Itselläni ei ole asiantuntemusta tekemään tätä selvennystä. --[[Käyttäjä:62.236.54.98|62.236.54.98]] 6. lokakuuta 2005 kello 11:57:51 (UTC) Toivoisin selvennystä lakitekstiin hieman selvennystä. Kirjasta ei selviä mistään onko siemenien maahantuonti tai tilaaminen laillista??? --[[Käyttäjä:213.186.246.135|213.186.246.135]] 11. lokakuuta 2005 kello 19:22:09 (UTC) 1980 7087 2005-10-23T09:51:32Z Nikerabbit 3 a84-230-17-21.elisa-laajakaista.fi ---- Olet kirjoittanut asiattomuuksia sivuille, ole hyvä ja lopeta se. Sitä pidetään vandalismina. Jos jatkat sivujen töhrimistä, muokkausoikeutesi voidaan poistaa. Voit kokeilla muokkaamista rauhassa editoimalla [[Wikikirjasto:Hiekkalaatikko|hiekkalaatikkoa]]. Kiitos! 1981 7092 2005-10-24T01:13:30Z Kompak 114 [[:w:käyttäjä:kompak]] 1983 7097 2005-10-25T15:42:08Z Terssi 116 Aulabaari.net {{PD}} Aulabaari.net {{PD}} 1984 7101 2005-10-25T16:31:12Z Nikerabbit 3 proxy {{proxy|cache-hki-6.inet.fi}} {{Test}} &ndash;[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 25. lokakuuta 2005 kello 16:19:18 (UTC) 1985 sysop 8017 2005-12-22T07:10:08Z MediaWiki default siirsi sivun ”$1” uudelle nimelle ”$2” 1986 sysop 14346 2006-07-01T18:48:08Z MediaWiki default {{ns:project}}:Tietoja 1987 sysop 7107 2005-10-26T15:18:47Z MediaWiki default Salli sähköpostin lähetys osoitteeseen 1988 sysop 8145 2006-01-01T12:20:21Z MediaWiki default Näytä sivut, jotka alkavat merkkijonolla 1990 sysop 7121 2005-10-26T15:18:51Z MediaWiki default Aika ja päiväys 1991 sysop 7123 2005-10-26T15:18:52Z MediaWiki default lataa 1992 sysop 7276 2005-10-26T15:19:02Z MediaWiki default RGB 1993 sysop 7341 2005-10-26T15:19:08Z MediaWiki default Ohita kaikki varoitukset 1994 sysop 7343 2005-10-26T15:19:09Z MediaWiki default IP-osoitteen tai käyttäjän <b>$1</b> esto poistettu 1995 sysop 7344 2005-10-26T15:19:09Z MediaWiki default Loikkaa: 1996 sysop 7345 2005-10-26T15:19:09Z MediaWiki default valikkoon 1997 sysop 7346 2005-10-26T15:19:09Z MediaWiki default hakuun 1998 sysop 7351 2005-10-26T15:19:13Z MediaWiki default MIME-haku 1999 sysop 8155 2006-01-01T12:20:23Z MediaWiki default MIME-tyyppi: 2000 sysop 7529 2005-11-09T22:20:02Z MediaWiki default Sivut, jotka ovat useissa luokissa 2001 sysop 7355 2005-10-26T15:19:14Z MediaWiki default Kuvat, joihin on eniten linkkejä 2002 sysop 7530 2005-11-09T22:20:02Z MediaWiki default Luokat, joihin on eniten linkkejä 2003 sysop 7357 2005-10-26T15:19:14Z MediaWiki default Sivut, joilla on eniten muutoksia 2004 sysop 14456 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default $1 {{PLURAL:$1|luokka|luokkaa}} 2005 sysop 7362 2005-10-26T15:19:16Z MediaWiki default {{int:newarticletext}} 2006 sysop 7364 2005-10-26T15:19:17Z MediaWiki default {{int:noarticletext}} 2007 sysop 14467 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default $1 {{PLURAL:$1|muutos|muutosta}} 2008 sysop 7373 2005-10-26T15:19:20Z MediaWiki default Linkitettyjen sivujen muutokset 2009 sysop 7374 2005-10-26T15:19:20Z MediaWiki default Uudelleenohjataan sivulle [[$1]]... 2010 sysop 8168 2006-01-01T12:20:25Z MediaWiki default Numero: 2011 sysop 7393 2005-10-26T15:19:22Z MediaWiki default Tarkkailemattomat sivut 2012 sysop 8171 2006-01-01T12:20:25Z MediaWiki default Tunnus: 2013 sysop 7399 2005-10-26T15:19:23Z MediaWiki default Halutut luokat 2014 sysop 7401 2005-10-26T15:19:23Z MediaWiki default $1×$2 2015 12712 2006-05-28T15:29:00Z Samulili 276 [[Luokka:Klassinen egypti]] <center> === Klassinen egyptin kieli === [[Image:Egypte louvre 285 scribe.jpg|300px|]]<br/> '''Opi lukemaan ja kirjoittamaan Keskivaltakunnan kieltä''' </center> == Johdanto == {{wikipedia|egyptin kieli|egyptin kieli}} '''Klassinen egypti''' (joskus myös ''Keskivaltakunnan kieli'') on muinaisen Egyptin kielistä ehkä tunnetuin variaatio. Sitä käytettiin pääasiassa Keskivaltakunnan aikana (n. 2055–1650 eaa), mutta se säilytti merkityksensä uskonnollisissa teksteissä aina Kreikkalais-roomalaiselle kaudelle saakka. Klassista egyptiä kirjoitettiin pääasiassa hieroglyfein uskonnollisissa yhteyksissä, kun taas hallinnollisissa asiakirjoissa käytettiin pääasiassa kursiivihieroglyfejä. *[[Klassinen egypti/Kielioppi|Kielioppi]] *[[Klassinen egypti/Hieroglyfit|Hieroglyfit]] *[[Klassinen egypti/Sanasto|Sanasto]] *[[Klassinen egypti/Harjoituksia|Harjoituksia]] [[Luokka:Klassinen egypti]] [[Luokka:Kielet]] 2016 12713 2006-05-28T15:29:13Z Samulili 276 [[Luokka:Klassinen egypti]] Hieroglyfit luokitellaan [[w:Alan Gardiner]]in luoman järjestelmän mukaisesti niiden esittämien asioiden perusteella. Luokat ovat keinotekoisia. ==== Lyhenteet ==== *determinatiivi — ''(det.)'' *foneettinen merkki — ''(fon.)'' *ideogrammi — ''(ideo.)'' ==A — Mies ja hänen ammattinsa== <table cellspacing="0" cellpadding="5" border="1"> <tr> <th>Merkki</th><th>Gardinerin luettelossa</th><th>translitteroituna</th><th>translitteroituna suomeksi</th> </tr> <tr> <td><hiero>A1</hiero></td><td>A1</td><td>- (ideo.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A2</hiero></td><td>A2</td><td>- (det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A3</hiero></td><td>A3</td><td>- (det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A4</hiero></td><td>A4</td><td>- (det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A5</hiero></td><td>A5</td><td>- (det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A6</hiero></td><td>A6</td><td>- (ideo.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A7</hiero></td><td>A7</td><td>- (det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A8</hiero></td><td>A8</td><td>- (det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A9</hiero></td><td>A9</td><td>- (det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A10</hiero></td><td>A10</td><td>- (det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A11</hiero></td><td>A11</td><td>- (ideo. tai det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A12</hiero></td><td>A12</td><td>- (ideo.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A13</hiero></td><td>A13</td><td>- (det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A14</hiero></td><td>A14</td><td>- (det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A15</hiero></td><td>A15</td><td>- (ideo.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A16</hiero></td><td>A16</td><td>- (det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A17</hiero></td><td>A17</td><td>- (det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A18</hiero></td><td>A18</td><td>- (det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A19</hiero></td><td>A19</td><td>- (ideo.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A20</hiero></td><td>A20</td><td>- (ideo.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A21</hiero></td><td>A21</td><td>- (ideo.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A22</hiero></td><td>A22</td><td>- (det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A23</hiero></td><td>A23</td><td>- (det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A24</hiero></td><td>A24</td><td>- (det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A25</hiero></td><td>A25</td><td>- (ideo.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A59</hiero></td><td>A59</td><td>- (det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A26</hiero></td><td>A26</td><td>- (det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A27</hiero></td><td>A27</td><td>''ỉw'' (fon.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A28</hiero></td><td>A28</td><td>- (det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A29</hiero></td><td>A29</td><td>- (det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A30</hiero></td><td>A30</td><td>- (det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A31</hiero></td><td>A31</td><td>- (det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A32</hiero></td><td>A32</td><td>- (det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A33</hiero></td><td>A33</td><td>- (ideo. tai det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A34</hiero></td><td>A34</td><td>- (det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A35</hiero></td><td>A35</td><td>- (ideo. tai det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A36</hiero></td><td>A36</td><td>- (ideo. tai det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A37</hiero></td><td>A37</td><td>-</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A38</hiero></td><td>A38</td><td>- (ideo.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A39</hiero></td><td>A39</td><td>-</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A40</hiero></td><td>A41</td><td>- (ideo. tai det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A41</hiero></td><td>A41</td><td>- (ideo. tai det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A42</hiero></td><td>A42</td><td>-</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A43</hiero></td><td>A43</td><td>- (ideo. tai det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A44</hiero></td><td>A44</td><td>-</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A45</hiero></td><td>A45</td><td>- (ideo. tai det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A46</hiero></td><td>A46</td><td>-</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A47</hiero></td><td>A47</td><td>- (ideo. tai det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A48</hiero></td><td>A48</td><td>- (ideo. tai det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A49</hiero></td><td>A49</td><td>- (det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A50</hiero></td><td>A50</td><td>- (ideo. tai det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A51</hiero></td><td>A51</td><td>- (ideo. tai det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A52</hiero></td><td>A52</td><td>- (det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A53</hiero></td><td>A53</td><td>- (det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A54</hiero></td><td>A54</td><td>- (det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>A55</hiero></td><td>A55</td><td>- (det.)</td><td>-</td> </tr> </table> ==B — Nainen ja hänen ammattinsa== <table cellspacing="0" cellpadding="5" border="1"> <tr> <th>Merkki</th><th>Gardinerin luettelossa</th><th>translitteroituna</th><th>translitteroituna suomeksi</th> </tr> <tr> <td><hiero>B1</hiero></td><td>B1</td><td>- (det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>B2</hiero></td><td>B2</td><td>- (det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>B3</hiero></td><td>B3</td><td>- (ideo. tai det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>B4</hiero></td><td>B4</td><td>-</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>B5</hiero></td><td>B5</td><td>- (det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>B6</hiero></td><td>B6</td><td>- (det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>B7</hiero></td><td>B7</td><td>- (det.)</td><td>-</td> </tr> </table> ==C — Jumalat== <table cellspacing="0" cellpadding="5" border="1"> <tr> <th>Merkki</th><th>Gardinerin luettelossa</th><th>translitteroituna</th><th>translitteroituna suomeksi</th> </tr> <tr> <td><hiero>C1</hiero></td><td>C1</td><td>- (ideo. tai det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>C2</hiero></td><td>C2</td><td>- (ideo. tai det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>C3</hiero></td><td>C3</td><td>- (ideo. tai det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>C4</hiero></td><td>C4</td><td>- (ideo. tai det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>C5</hiero></td><td>C5</td><td>- (ideo. tai det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>C6</hiero></td><td>C6</td><td>- (ideo. tai det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>C7</hiero></td><td>C7</td><td>- (ideo.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>C8</hiero></td><td>C8</td><td>- (ideo. tai det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>C9</hiero></td><td>C9</td><td>- (ideo. tai det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>C10</hiero></td><td>C10</td><td>- (ideo. tai det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>C11</hiero></td><td>C11</td><td>''ḥḥ'' (fon. tai ideo.)</td><td>heh</td> </tr> <tr> <td><hiero>C12</hiero></td><td>C12</td><td>- (ideo. tai det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>C17</hiero></td><td>C17</td><td>- (ideo. tai det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>C18</hiero></td><td>C18</td><td>- (ideo. tai det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>C19</hiero></td><td>C19</td><td>- (ideo. tai det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>C20</hiero></td><td>C20</td><td>- (ideo. tai det.)</td><td>-</td> </tr> </table> ==D — Ihmisen ruumiinosia== <table cellspacing="0" cellpadding="5" border="1"> <tr> <th>Merkki</th><th>Gardinerin luettelossa</th><th>translitteroituna</th><th>translitteroituna suomeksi</th> </tr> <tr> <td><hiero>D1</hiero></td><td>D1</td><td>- (ideo. tai det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>D2</hiero></td><td>D2</td><td>''ḥr'' (fon. tai ideo.)</td><td></td> </tr> <tr> <td><hiero>D3</hiero></td><td>D3</td><td>- (det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>D4</hiero></td><td>D4</td><td>''ỉr'' (fon., ideo. tai det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>D5</hiero></td><td>D5</td><td>- (det.)</td><td>-</td> </tr> <tr> <td><hiero>D6</hiero></td><td>D6</td><td>- (det.)</td><td>-</td> </tr> </table> ==E — Nisäkkäät== ==F — Nisäkkäiden osat== ==G — Linnut== ==H — Lintujen osat== ==I — Matelijat, sammakot ym.== ==K — Kalat ja kalojen osat== ==L — Hyönteiset ja muut pieneläimet== ==M — Puut ja kasvit== ==N — Taivas, maa ja vesi== ==O — Rakennukset, rakennusten osat ym.== ==P — Laivat ja laivojen osat== ==Q — Huonekalut ja hautakalusteet== ==R — Temppelikalusteet ja pyhät symbolit== ==S — Kruunut, vaatteet, sauvat ym.== ==T — Aseet, metsästys, teurastus ym.== ==U — Maatalous, käsityöt ja ammatit== ==V — Narut, säikeet, korit, pussit ym.== ==W — Savi- ja kiviastiat== ==X — Leivät ja kakut== ==Y — Kirjoitus, pelit ja musiikki== ==Z — Viivat, hieraattisista hieroglyfeistä johdetut merkit, geometriset kuviot== ==Aa — Luokittelemattomat== [[Luokka:Klassinen egypti]] 2017 7435 2005-10-27T13:57:06Z Nikerabbit 3 duh <span class="plainlinks">[{{SERVER}}{{LOCALURLE:{{{1}}}|action=edit}} muokkaa]</span> 2018 7448 2005-10-29T07:51:02Z Hartz 58 luokka ==Ainekset== * 2 munaa * 1/2 l piimää * 3 rkl sokeria * 1/2 dl öljyä * 2 tl leivinjauhetta * 1 tl soodaa * 1 tl suolaa * 5 dl vehnäjauhoja ==Tarjoilu== Lämpimien pannareiden päälle voita ja vaahterasiirappia. [[Luokka:Keittokirja|Kanadalainen piimäpannari]] 2020 13448 2006-06-05T16:48:47Z Mzlla 323 korjaus kuvaan liittyen niin mallinekin näyttää halutulta {| align="center" class="toccolours" width="100%" |- | <center>[[Kuva:Info-pictogram.png|Info-pictogram.png]]&nbsp;&nbsp;&nbsp;<big>'''[[Wikikirjasto:Tervetuloa Wikikirjastoon|Tervetuloa]] Wikikirjastoon, {{PAGENAME}}!'''</big></center> Wikikirjastossa pidetään uusien käyttäjien liittymisestä mukaan. Tässä on muutama asia, jotka saattavat sinua kiinnostaa: * [[Wikikirjasto:Tietoja|Tietoja Wikikirjastosta]] * [[Wikikirjasto:Wikikirjasto ja tekijänoikeudet|Wikikirjasto ja tekijänoikeudet]] * [[Wikikirjasto:Ohje|Ohjeita sivujen muokkaamiseen]] * [[Wikikirjasto:Hiekkalaatikko|Hiekkalaatikko]], Wikikirjaston erityinen sivu jolla voit kokeilla muokkaamista vapaasti. Jos jokin asia askarruttaa, niin voit kysyä [[Wikikirjasto:Kahvihuone|kahvihuoneessa]], Wikikirjaston yleisellä keskustelualueella. <center>'''Toivottavasti pidät Wikikirjastossa käyttämästäsi ajasta!'''</center> |- |} 2021 12197 2006-05-26T09:56:37Z Samulili 276 [[Luokka:Baarikaappi]] '''Sininen enkeli''' Tekotapa: Rakennus <br> Lasi: Collins <br> 2cl Parfait amour <br> 2cl Vodka <br> Sprite <br> Jäitä <br> {{Wikipedia|Sininen enkeli (drinkki)|Sininen Enkeli}} [[Luokka:Baarikaappi]] 2022 12199 2006-05-26T09:56:45Z Samulili 276 [[Luokka:Baarikaappi]] '''Ville Vallaton''' Tekotapa: Rakennus <br> Lasi: Collins <br> 2cl Pisang ambon <br> 2cl Vodka <br> Maito <br> Jäitä <br> [[Luokka:Baarikaappi]] 2023 12191 2006-05-26T09:56:13Z Samulili 276 [[Luokka:Baarikaappi]] '''Kelkka''' Tekotapa: Rakennus <br> Lasi: Collins <br> 2cl Passoa <br> 2cl Vodka <br> Appelsiini tuoremehu <br> Jäitä <br> [[Luokka:Baarikaappi]] 2029 7493 2005-10-31T18:37:12Z Hartz 58 [[Luokka:Wikikirjaston ylläpito]] 2030 7494 2005-11-02T14:51:36Z Jsruok 121 Kultaköynnös Kultaköynnös 2031 7496 2005-11-02T15:00:54Z Nikerabbit 3 Lisääppäs lisäämiisi kuviin tiedot kuvien tekijänoikeuksista. — [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nahru]] 2. marraskuuta 2005 kello 15:00:54 (UTC) 2032 12566 2006-05-27T10:26:38Z TeemuN 155 [[Luokka:C]] = Johdanto = == Historia == == Työkalut == === Kääntäjät === ==== GCC ==== GCC (GNU Compiler Collection) on ilmainen avoimeen lähdekoodin kääntäjä, jota käytetään yleisesti mm. C-kielisten ohjelmien kääntämiseen. GCC on hyvin usein valmiiksi asennettuna Unix ja Linux koneissa. Jos C-kielinen ohjelma on kirjoitettu tiedostoon ''hello.c'', se voidaan kääntää ohjelmaksi, jonka nimi on ''hello'', komennolla: gcc -o hello hello.c Yleisesti on kuitenkin syytä käyttää muutamaa muutakin komentoriviparametria ohjelmaa käännettäessä: gcc -Wall -std=c99 -o hello hello.c Yllä olevassa komennossa ''-Wall'' kytkee kaikki varoitukset päälle, jolloin gcc varoittaa, mikäli koodi on virheellistä. Komentoriviparametri ''-std=c99'' puolestaan kertoo, että ohjelmakoodi on kirjoitettu C99-standardia noudattaen. Tällöin GCC tarkistaa, että ohjelmakoodi noudattaa tarkasti C99-standardia ja ilmoittaa mikäli standardia rikotaan (eli ohjelmakoodi on virheellistä). Kun ohjelma on käännetty se voidaan suorittaa yksinkertaisesti komennolla: ./hello = C-ohjelmoinnin perusteet = == Yksinkertainen C-kielinen ohjelma == Alla on esitetty yksinkertainen C-kielinen ohjelma, joka tulostaa näytölle ''Hei maailma!''. #include <stdlib.h> #include <stdio.h> int main(void) { printf("Hei maailma!\n"); return EXIT_SUCCESS; } == Muuttujat == C-kielessä muuttujalla on tietotyyppi ja nimi. Muuttujan tietotyyppi määrää kuinka paljon tilaa muuttuja vie muistissa ja miten muuttujaa käsitellään ohjelmassa. Muuttujan nimi on muuttujan näkyvyysalueella (engl. scope) uniikki tunniste muuttujalle. Muuttuja '''julistetaan''' (engl. declare) käyttöön koodissa kirjoittamalla muuttujan tietotyyppi ja nimi. Esim. ''int''-tyyppinen (kokonaisluku) muuttuja ''a'' ja ''float''-tyyppinen (liukuluku) muuttuja ''b'' julistetaan käyttöön seuraavasti. int a; float b; Muuttujalle voidaan julistuksen yhteydessä antaa myös alkuarvo. Tällöin puhutaan muuttujan '''alustuksesta''' (engl. initialization). Muuttujalle ''a'' voidaan alustaa arvo '''3''' ja muuttujalle ''b'' arvo '''4.5''' seuraavasti. int a = 3; float b = 4.5; Ohjelmakoodissa muuttujaan voidaan julistuksen (ja mahdollisen alustuksen) jälkeen '''sijoittaa''' (engl. assign) missä tahansa muuttujan näkyvyysalueella arvo käyttämällä sijoituslausetta. int a; float b = 4.5; a = 6; b = 7.89; On syytä huomata, että C-kielessä muuttujalla on satunnainen arvo ennen kuin se '''alustetaan''' tai siihen '''sijoitetaan''' jokin arvo. Muuttujan julistuksen yhteydessä sitä ei siis alusteta tiettyyn arvoon (esim. nollaan). == Ehto- ja toistolauseet == Toistolauseilla voi toistaa ohjelmasta tiettyjä vaiheita. === While -toistorakenne === While toistorakenteessa määritellään vain ehto, jolloin toistetaan. ==== Esimerkki ==== Tämä ohjelma tulostaa 10 kertaa tekstin Hello World! <pre><nowiki> #include <stdio.h> int main(void) { //Tarvittava muuttuja toistorakennetta varten int x = 0; //Toista niin kauan kunnes x ei ole pienempi kuin kymmenen. while(x < 10) { printf("Hello World!"); //Lisää yhdellä muuttujaa x; ++x; } } </nowiki></pre> === For -toistorakenne === == Funktiot == Funktiot ovat aliohjelmia. Niitä kutsutaan käyttämällä niiden nimeä. Esimerkki: <pre><nowiki> pluslasku(void); </nowiki></pre> Funktioita ei voi laittaa sisäkkäin, eikä niitä laiteta main() funktioon. Esimerkkifunktio: <pre><nowiki> pluslasku(void) { tulos = 5 + 5; } </nowiki></pre> == Osoittimet == Jotta voisit ymmärtää osoittimia, sinun tulee ymmärtää mitä muuttujat ovat ja miten ne sijoittuvat muistissa. Muistissa muuttujilla on koko, ja paikka. esim. char on tavu, short kaksi tavua, int ja float neljä tavua, yleisimmistä tietotyypeistä kannattaa ottaa koko selville. Muuttujat sijaitsevat muistissa omilla paikoillaan. Kun luot muuttujan, muuttuja saa muistinhallinnalta itselleen tilaa. tilan määrän voi tutkia sizeof-funktiolla. Osoitin osoittaa muuttujaan, osoittimen avulla voi saada muuttujan paikan selville missä tahansa missä osoitin on. Osoitin on aina samankokoinen riippumatta muuttujasta. Esimerkiksi, mikäli kirjoitat 32 bittisillä väylillä varustetulle koneelle ohjelmaa, voit todeta että osoittimien koko on aina neljä tavua. Kuitenkaan sinun ei tarvitse välittää muista laitteista, sillä kääntäjälle voit määrittää missä tilassa koodi on kirjoitettu. Väärät osoittimet ja huono osoittimien hallinta voi aiheuttaa pahoja, vaikeasti havaittavia virheitä. Suositellaan että opettelisit osoittimien hallinnan varovaisesti ennenkuin teet C:llä jotakin hyödyllistä. Ohjeita osoittimien käyttöön: * Osoitin on niin kauan oikeellinen kun sen osoittama muuttuja ei ole vapautunut/tuhoutunut. * Järkevä osoittimien käyttö on sallittua; Ainoastaan tietorakenteita ja isoja määriä dataa kannattaa osoitella! Mitä järkeä on osoittaa 32 bittiseen numeroon 32 bittisellä osoittimella? Samantien voit kopioida koko numeron! * Vältä osoittimien käyttöä. Alla esimerkkejä osoittimen luonnista: <!-- Jätin pois yhden osoitustyypin koska en muista siitä tarpeeksi muutakuin sen, että sitä ei käytetty samalla tavalla. --> int x = 3; int* y = &x; // tavallinen tapa luoda osoitin y // osoite missä x on. *y // x:n todellinen sisältö. int* y = NULL; // kolmas tapa luoda, y on niin kauan väärä kun sitä ei ole asetettu tosin. y = &x; // tämän jälkeen y on käytettävissä. == Taulukot == === Yksiulotteiset === === Moniulotteiset === == Merkkijonot == C-kielessä ei varsinaisia merkkijonoja ole, vaan merkkijonona käytetään char-taulukkoa. Merkkijono päätetään normaalisti null-merkillä, siis <tt>'\0'</tt>. Seuraavassa kaksi samanlaista merkkijonoa, joista ensimmäisessä käytetään kaksoislainausmerkkejä ja toinen puolestaan on kirjaimellisesti esitetty char-taulukkona. Tulos on kummassakin tapauksessa kuitenkin sama. <tt>const char* str1 = "Merkkijono";</tt> <tt>const char str2[] = { 'M', 'e', 'r', 'k', 'k', 'i', 'j', 'o', 'n', 'o', '\0' };</tt> Taulukkoluonteesta johtuen merkkijonoa voi käyttää aivan kuten taulukkoa ja sen käyttöä koskevat myös samat rajoitukset. Huomionarvoista on myös että sizeof()-operaattori palauttaa koon, jossa myös nollamerkki on huomioitu. Merkkijonon ei tarvitse olla <tt>const</tt>-pointteri, mutta merkkijonovakioita (lainausmerkit) käytettäessä on hyvän tavan mukaista menetellä näin. Kääntäjä ei yleensä anna virheilmoitusta merkkijonovakion <tt>const</tt>-määreen puuttumisesta tai sen puuttuessa vakion ylikirjoituksesta, mutta ohjelma todennäköisesti kaatuu siihen (jos merkkijono muistisegmentissä, johon prosessilla on vain lukuoikeus). Jos merkkijonoa täytyy pystyä muokkaamaan, tulee se varata joko heapista (str3), tai stackista ilman alustusta (str4). <tt>char* str3 = malloc(11);</tt> <tt>char* str4[11];</tt> Tällöin olemassaoleva merkkijono (esim. merkkijonovakio) voidaan siihen kopioida merkkijonon kopiointiin käytettävillä funktioilla. Koska C-merkkijono on pointteri, ei sijoitusoperaattori <tt>=</tt> kopioi merkkijonoa, vaan sen osoitteen. Näin tehtyyn kopioon tehty muutos vaikuttaa myös alkuperäiseen merkkijonoon. Siksi yleensä halutaankin käyttää varsinaisia kopiointifunktioita: <tt>char* strcpy(char* dest, const char* src);</tt> <tt>char* strncpy(char* dest, const char* src, size_t n);</tt> Ensimmäisessä funktiossa src on kopioitava merkkijono ja dest taasen on kirjoitettavissa oleva muistialue, johon merkkijonon tulee mahtua kokonaisuudessaan, mukaanlukien loppuun tuleva null-merkki. Funktio palauttaa <tt>dest</tt>:n arvon. Jälkimmäisessä erona on että dest-alueelle kirjoitetaan korkeintaan n merkkiä ja jos tila ei riitä, ei kopion loppuun tule null-merkkiä ja kopiointi loppuu kesken kaiken. Tässä tilanteessa on erittäin tärkeää ettet käytä kopion käsittelyyn pituusrajoittamattomia funktioita (niitä joiden nimessä ei ole ylimääräistä n-kirjainta), sillä ohjelmasi saattaa kaatua. Tästä pienestä rajoituksesta huolimatta kannattaa yleensä käyttää <tt>strncpy</tt>-versiota, koska toinen vaihtoehto on vähintään yhtä tuhoisa: kopiota kirjoitetaan yli sille varatun muistialueen ja syntyy nk. buffer overflow, joka on yleisin tietoturva-aukkojen syy. Edelleen, koska C-merkkijono on pointteri, vertaa myös <tt>==</tt>-operaattori merkkijonojen muistiosoitteita, eikä suinkaan merkkijonojen sisältöä. Sisällön vertailuun tulee käyttäää seuraavia funktioita: <tt>int strcmp(const char* s1, const char* s2);</tt> <tt>int strncmp(const char* s1, const char* s2, size_t n);</tt> Vertailufunktio palauttaa nollan jos merkkijonot ovat samanlaiset, negatiivisen arvon jos s1 on ASCII-aakkosissa ennen s2:a ja positiivisen jos s2 on ensin. Jälkimmäinen funktio vertaa korkeintaan ensimmäistä n:ää merkkiä (jos ne ovat samat, oletetaan merkkijonot samanlaisiksi). Erona myös taulukoiden kanssa toimivaan <tt>memcmp()</tt>-funktioon on että nämä funktiot tunnistavat merkkijonon lopettavan null-merkin, eivätkä yritä jatkaa lukemista sen jälkeen. == Tietueet == Tietue on C-kielessä tapa koota useampia tietoalkioita yhdeksi loogiseksi kokonaisuudeksi. Tietue määritellään varatulla sanalla '''struct''', jota seuraa tietueen nimi, sekä lueteltuna tietueen kentät. === Tietueen määritteleminen === Määrittellään uusi tietotyyppi 2d-avaruudessa sijaitsevaa pistettä varten: struct point { double x; double y; }; Pistettä voidaan käyttää seuraavasti: double distance; struct point p1; struct point p2; p1.x = 1.1; p1.y = 2.2; p2.x = 3.3; p2.y = 4.4; distance = sqrt((p2.x - p1.x) * (p2.x - p1.x) + (p2.y - p1.y) * (p2.y - p1.y)); Tietueen kenttiin viitataan siis '''.''' - operaattoria käyttäen. === Tietueet ja abstraktit tietotyypit === Tietueiden avulla voidaan C-kielessä muodostaa abstrakteja tietotyyppejä (ADT = abstract data type). On hyödyllistä määritellä edellä esitetyn pisteen käyttöä varten omat funktionsa: struct point pointConstruct(double x, double y) { struct point p; p.x = x; p.y = y; return p; } double pointDistance(struct point p1, struct point p2) { return sqrt((p2.x - p1.x) * (p2.x - p1.x) + (p2.y - p1.y) * (p2.y - p1.y)); } Huomaa, että funktioissa on käytetty etuliitteenä (prefix) tietotyypin nimeä. Tämä on hyvä käytäntö, sillä tällöin jo funktion nimestä käy ilmi mitä abstraktia tietotyyppiä varten se on tehty. Funktioita voidaan käyttää yksinkertaisesti seuraavasti: double distance; struct point p1; struct point p2; p1 = pointConstruct(1.1, 2.2); p2 = pointConstruct(3.3, 4.4); distance = pointDistance(p1, p2); = Liitteet = == C-kielen varatut sanat == ANSI C (C89)/ISO C (C90) Varatut sanat: <table> <td> * <tt>'''auto'''</tt> * <tt>'''break'''</tt> * <tt>'''case'''</tt> * <tt>'''char'''</tt> * <tt>'''const'''</tt> * <tt>'''continue'''</tt> * <tt>'''default'''</tt> * <tt>'''do'''</tt> </td><td> * <tt>'''double'''</tt> * <tt>'''else'''</tt> * <tt>'''enum'''</tt> * <tt>'''extern'''</tt> * <tt>'''float'''</tt> * <tt>'''for'''</tt> * <tt>'''goto'''</tt> * <tt>'''if'''</tt> </td><td> * <tt>'''int'''</tt> * <tt>'''long'''</tt> * <tt>'''register'''</tt> * <tt>'''return'''</tt> * <tt>'''short'''</tt> * <tt>'''signed'''</tt> * <tt>'''sizeof'''</tt> * <tt>'''static'''</tt> </td><td> * <tt>'''struct'''</tt> * <tt>'''switch'''</tt> * <tt>'''typedef'''</tt> * <tt>'''union'''</tt> * <tt>'''unsigned'''</tt> * <tt>'''void'''</tt> * <tt>'''volatile'''</tt> * <tt>'''while'''</tt> </td> </table> ISO C (C99) standardissa lisätyt varatut sanat (Tuettu vain uusimmissa kääntäjissä): <table> <td> * <tt>'''_Bool'''</tt> * <tt>'''_Complex'''</tt> <td><td> * <tt>'''_Imaginary'''</tt> * <tt>'''inline'''</tt> <td><td valign=top> * <tt>'''restrict'''</tt> </td> </table> ==Standardikirjastot== ANSI C (C89)/ISO C (C90) standardikirjastot: <table> <td> * <tt>assert.h</tt> * <tt>ctype.h</tt> * <tt>errno.h</tt> * <tt>float.h</tt> </td><td> * <tt>limits.h</tt> * <tt>locale.h</tt> * <tt>math.h</tt> * <tt>setjmp.h</tt> </td><td> * <tt>signal.h</tt> * <tt>stdarg.h</tt> * <tt>stddef.h</tt> * <tt>stdio.h</tt> </td><td valign=top> * <tt>stdlib.h</tt> * <tt>string.h</tt> * <tt>time.h</tt> <td> </table> * Tarkemmin [[C/Standardikirjastot|Standardikirjastot]] Lisätty standardissa ISO C (C94/C95) Amendment 1 (AMD1): <table> <td> * <tt>iso646.h</tt> </td><td> * <tt>wchar.h</tt> </td><td> * <tt>wctype.h</tt> </td> </table> Lisätty ISO C (C99) standardissa (Tuettu vain uusimmissa kääntäjissä): <table> <td> * <tt>complex.h</tt> * <tt>fenv.h</tt> </td><td> * <tt>inttypes.h</tt> * <tt>stdbool.h</tt> </td><td> * <tt>stdint.h</tt> * <tt>tgmath.h</tt> </td> </table> =Linkkejä= ==Suomenkielisiä sivuja== {{Wikipedia|C-ohjelmointikieli|C-ohjelmointikieli}} * [http://www.teli.stadia.fi/~silander/ohjelmointi/ Ohjelmoinnin perusteet ja C-kieli] (kirjoittanut Simo Silander) * [http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/Cinfo.html Jukka Korpelan C-aiheiset sivut] ==Englanninkielisiä sivuja== * [http://www.cppreference.com cppreference.com] (C/C++ - referenssi) * [http://www.howstuffworks.com/c.htm How C Programming Works] (Howstuffworks-sivuston tutoriaali C-ohjelmoinnista) * [http://www.crasseux.com/books/ctutorial/ The GNU C Programming Tutorial] * [http://www.lysator.liu.se/c/bwk-tutor.html Programming in C: A Tutorial] (C-opas, kirjoittanut Brian W. Kernighan) * [http://www.eskimo.com/~scs/C-faq/top.html comp.lang.c Frequently Asked Questions] [[en:Programming:C]] [[Luokka:C]] 2033 sysop 7514 2005-11-09T22:19:59Z MediaWiki default Luokka 2034 sysop 8022 2005-12-22T07:10:08Z MediaWiki default Poistetaanko tämän sivun välimuistikopiot? $1 2035 sysop 8023 2005-12-22T07:10:08Z MediaWiki default Poista 2036 sysop 7518 2005-11-09T22:19:59Z MediaWiki default Ei valintaa 2037 sysop 7519 2005-11-09T22:20:00Z MediaWiki default → 2038 sysop 8031 2005-12-22T07:10:09Z MediaWiki default Tuodaan sivua $1 2039 sysop 7526 2005-11-09T22:20:01Z MediaWiki default Mitään tuotavaa tiedostoa ei lähetetty. 2040 sysop 7527 2005-11-09T22:20:01Z MediaWiki default Tiedoston lähettäminen epäonnistui. Tiedosto saattaa olla liian suuri. 2041 sysop 7532 2005-11-09T22:20:02Z MediaWiki default Uudelleenohjaussivu 2042 sysop 8054 2005-12-22T07:10:11Z MediaWiki default <strong>Muokkaustasi ei voitu tallentaa, koska sessiosi tiedot ovat kadonneet. Yritä uudelleen. Jos ongelma ei katoa, yritä kirjautua ulos ja takaisin sisään.</strong> 2043 sysop 7537 2005-11-09T22:20:03Z MediaWiki default Lisää loikkaa-käytettävyyslinkit sivun alkuun 2044 sysop 7544 2005-11-09T22:20:03Z MediaWiki default Maximum number of $1 topics reached 2045 sysop 7545 2005-11-09T22:20:03Z MediaWiki default No topics defined 2046 sysop 7546 2005-11-09T22:20:03Z MediaWiki default You have no topics defined which can be rated. Go to [[Special:Validate]], and have an administrator run the "Manage" function to add at least one topic and point range. 2048 7566 2005-11-13T15:21:03Z Hartz 58 Test {{Test}} &ndash;[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 13. marraskuuta 2005 kello 15:21:03 (UTC) 2056 12849 2006-05-29T13:48:23Z Samulili 276 w-fix [http://en.wikibooks.org/wiki/CoolBasic CoolBasic documents in English] <div style="margin: 5px; border: 1px solid #777777; background: #C4C5D4; padding: 5px;"> '''Tervetuloa CoolBasic-dokumentteihin.'''<br/> Tämän sivuston tarkoitus on olla pääsivuna CoolBasic-dokumenteille, manuaalit, oppaat, jne...<br/> Kaikki voivat vapaasti kääntää näitä dokumentteja omalle kielelleen.<br/> </div> <table style="width: 100%;"> <tr><td style="width: 50%; padding: 10px; vertical-align: top;"> ==Ajankohtaista== * 14.11.2005: Dokumenttien kirjoittaminen aloitettiin ==Dokumentit== * [[CoolBasic/Ohjekirja_versioon_10.42|CoolBasic-ohjekirja versioon 10.42]] (manuaali) ==Linkit== * [http://www.coolbasic.com coolbasic.com] CoolBasicin virallinen sivu * [http://www.cbcorner.net cbcorner.net] CoolBasic-sivusto </td><td style="width: 50%; padding: 10px; vertical-align: top;"> == Mikä on CoolBasic? == CoolBasic on ilmainen ohjelmointiympäristö Windows-pelien tekemiseen. Olemme pyrkineet luomaan niin helpon ja vaivattoman tavan pelien ohjelmoimiseen kuin mahdollista. Jopa ihmiset, jotka eivät ole ikinä ennen ohjelmoineet, voivat aloittaa pelien tekemisen. CoolBasicin ohjelmointikieli on BASIC-tyyppinen, eli helpoin mahdollinen tapa aloittaa ohjelmointi. == Ominaisuudet == CoolBasic tuottaa Windowsissa toimivia DirectX-pelejä. Mitään erillisiä kirjastoja ei tarvita, vaan pelisi toimivat sellaisenaan kaikissa koneissa. CoolBasicissa on erityisesti pelikäyttöön hiottu grafiikkamoottori, jonka avulla voidaan piirtää salamannopeaa 2d-grafiikkaa. CoolBasicissa on sisäänrakennettuna kaikki komennot mitä peliohjelmoinnissa tarvitaan. Voit esimerkiksi piirtää kuvan tai soittaa MP3-musiikkia vain yhdellä komennolla! Homma ei voisi olla yksinkertaisempaa. == Kattava manuaali == CoolBasicissa on paras manuaali, mitä kilpailijoiden joukossa on nähty. Se on perusteellinen opas ohjelmointiin ja pelintekoon CoolBasicilla. Manuaalista löydät vastaukset kaikkiin kysymyksiin, ja kattavat ohjeet ja vinkit jokaisen käskyn käyttötarkoituksesta. Manuaali muistuttaa kunnon painettua kirjaa, ja on täysin suomenkielinen. Manuaali sisältää myös oppitunnit aloitteleville ohjelmoijille, sekä erilaisia tehtäviä. == Apua saatavilla == Tutustu myös nettifoorumiin<!-- joka on missä? Tämä on kuitenkin wikisanakirja -->. Sieltä saat vastauksen kysymysiin, jotka eivät ratkea manuaalin avulla. Tule vain rohkeasti kysymään apua tai näyttämään töitäsi koko maailmalle. </div> </td> </tr></table> [[en:Programming:CoolBasic]] [[Luokka:CoolBasic]] 2057 12477 2006-05-26T17:45:23Z TeemuN 155 siirsi sivun ”CoolBasic-Ohjekirja versioon 10.42” uudelle nimelle ”CoolBasic/Ohjekirja versioon 10.42”: /-viivalla == Sisällys == * [[CoolBasic/Esittely|Esittely]], Mitä kaikkea CoolBasic:llä voikaan tehdä... * [[CoolBasic/Perusteet|Perusteet]], Jos olet uusi ohjelmoinnissa, tämä opas auttaa sinua ymmärtämään perusasiat. * [[CoolBasic/Editori_ja_asetukset|Editori ja asetukset]], Kuinka käyttää editoria? Väriteemat? Ohjelman kääntäminen. * [[CoolBasic/Pelioppaat|Pelioppaat]], Nämä oppaat näyttävät hyödyllisiä kikkoja ja vinkkejä erilaisten pelien luomiseen - alusta alkaen. * [[CoolBasic/Sanakirja|Sanakirja]], Tutustu vieraisiin käsitteisiin ja sanoihin. * [[CoolBasic/Komennot|Komennot]], Opi käyttämään CoolBasicin komentoja. Mukana on selitys ja esimerkki jokaisen komennon käyttöön. * [[CoolBasic/Tehtäviä|Tehtäviä]], Testaa oletko oppinut. * [[CoolBasic/CoolBasic_-ohjelmointikieli|CoolBasic -ohjelmointikieli]], Kaikki CoolBasicin ohjelmointikäytännöt ja piirteet esiteltyinä. === Nämä kannattaa myös katsoa === * [[CoolBasic/Virheilmoitukset|Virheilmoitukset]] * [[CoolBasic/Näppäinkoodit|Näppäinkoodit]] * [[CoolBasic/ASCII-koodit|ASCII-koodit]] * [[CoolBasic/Sisäänrakennetut_näppäinarvot|Sisäänrakennetut näppäinarvot]] * [[CoolBasic/Sisäänrakennetut_väriarvot|Sisäänrakennetut väriarvot]] * [[CoolBasic/Mitä_uutta|Mitä uutta]] <p>Käväise myös nettisivuillamme osoitteessa [http://www.coolbasic.com coolbasic.com]. Löydät sieltä mm. uutisia, päivityksiä, koodivinkkejä, työkaluja ja keskustelualueet. </p> [[Luokka:CoolBasic]] 2060 12469 2006-05-26T17:43:37Z TeemuN 155 siirsi sivun ”CoolBasic:Esittely” uudelle nimelle ”CoolBasic/Esittely”: Nimeämiskäytäntö == Yleistä == <p>'''Tervetuloa''' käyttämään CoolBasicia, yhtä helpoimmista saatavilla olevista ohjelmointikielistä. CoolBasic mahdollistaa DirectX-pohjaisten pelien kehittämisen ja luomisen mahdollisimman vähällä vaivalla. CoolBasicilla saat aikaan mitä vain, ainoastaan mielikuvituksesi on rajana. Olemme sisällyttäneet CoolBasiciin pelintekoa helpottavia komentosarjoja, joilla saat näyttävää jälkeä aikaan hyvin vähässä ajassa ja pienellä määrällä koodia.</p> <p>'''CoolBasic''' on myöskin hyvin luotettava ja toimii kaikkien Direct3D-yhteensopivien näytönohjainten kanssa. Lisäksi CoolBasic nojaa DirectX 7.0-teknologiaan, minkä ansiosta pelit pyörivät todella nopeasti. CoolBasicin moottori on myös niin nopea ladata ja sulkea, että kehitysympäristössä on miellyttävää työskennellä.</p> <p>'''CoolBasicissa''' on paljon ominaisuuksia. Niistä löytyy kaikki tarvittava perustoimintojen lisäksi kuvan, videon, äänen ja musiikin tuottamiseen. CoolBasicia päivitetään jatkuvasti, ja käyttäjät voivat ladata uusia ominaisuuksia ilmaiseksi Internetistä.</p> <p>'''Ohjelman''' mukana tulee myös tarvittavat työkalut pelikarttojen tekemiseen. CoolBasicilla käyttäjä pystyy luomaan kokonaisen käyttöliittymän muutamalla komennolla tai hallitsemaan pelikarttoja ilman että tarvitsee perehtyä niiden tekniseen toteutukseen. CoolBasicin ansiosta ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen, olemme ajatelleet kaiken valmiiksi. Ja koko herkku on ilmaista.</p> <p>'''Tämä opas''' soveltuu myöskin niille, jotka eivät ole ohjelmoineet ikinä aikaisemmin. CoolBasic on aloittelevan ohjelmoijan kannalta hyvä valinta, koska niin paljon saavutetaan hyvin yksinkertaisesti. Tämä opas sisältää kaikki tarvittavat perustiedot ohjelmoinnista yleensä ja raapaisee CoolBasicia pintaa syvemmältä. Jokaisesta CoolBasicin komennosta löytyy suomenkieliset ohjeet ja esimerkit, joiden avulla pääsee helposti alkuun. Ensimmäisen ohjelman voi tempaista melkein tyhjästä.</p> <p>'''CoolBasic''' tuottaa WIN32-ympäristössä toimivia EXE-tiedostoja. Kun jakelet tuotoksiasi, ei sinun tarvitse huolehtia tarvittavista DLL-tiedostoista - ne on kaikki liitetty EXE:een. Niinpä pakettia voidaan levittää sisältäen pelkän sovelluksen ja sen tarvitsemat tiedostot. CoolBasic sisältää vapaan lisenssin myydä CoolBasicilla tehtyjä tuotoksia ilman rajoituksia. Sinun on kuitenkin tutustuttava FMOD-lisenssiin, jos käytät CoolBasicin musiikki- ja äänikomentoja kaupallisessa pelissäsi.</p> == Alkuun == <p>'''Aloittelijoilla''' voi helposti mennä sormi suuhun, kun eteen avautuu tyhjä ikkuna, johon olisi tarkoitus kirjoittaa lähdekoodia. Olemme pyrkineet estämään tällaisen tilanteen muodostumisen tarjoamalla kattavan manuaalin lisäksi myös erityisiä oppitunteja. Kun CoolBasic ensimmäisen kerran käynnistetään, avautuu ruudulle ikkuna, josta käyttäjä voi valita erilaisista oppitunneista. Ne sisältävät koodia, ja tutustuttavat sinut ohjelmoinnin maailmaan esimerkkien ja analyysin avulla. Olemme pyrkineet jättämään tylsät teoria-osuudet pois, ja käyttäjä tutustutetaan välittömästi peliohjelmoinnin erilaisiin tekniikoihin, painottuen CoolBasicin ainutlaatuiseen objektijärjestelmään.</p> <p>'''Olemme panostaneet reilusti CoolBasicin manuaaliin.''' Sieltä löydät vastauksia useimpiin kysymyksiisi. Sanakirja auttaa uusien käsitteiden ymmärtämisessä, komento-oppaasta saat tietoa eri käskyjen käyttötarkoituksesta ja Tutoriaaleista voit oppia erilaisien pelityylien toteuttamistapoja. '''Suosittelemme ehdottomasti manuaalin läpikahlausta.''' Erilaisia koodivinkkejä on ripoteltu sinne tänne, ja kokeneillekin ohjelmoijille suosittelemme perusrakenteiden nopeaa silmäilyä.</p> <p>'''Manuaalin''' hakutoimintoa kannattaa myös opetella käyttämään. Sen avulla voit etsiä nopeasti tietyn sivun, ja selata manuaalia hakusanoilla.</p> <p>'''Netissä''' voit kysyä muilta ohjelmoijilta apua. Jos vastaan tulee ylitsepääsemätön ongelma, tule vain rohkeasti suomenkielisille foorumeillemme: [http://www.coolbasic.com/forums coolbasic.com/forums]. Kotisivuiltamme löydät myös ohjelmapäivityksiä ja esimerkkikoodeja.</p> == Tilester == <p>'''Mikä se on?'''<br/> Tilester on CoolBasicin mukana tuleva kartta-työkalu, jonka avulla voidaan luoda pelimaailmoja ja kenttiä. CoolBasic lataa Tilesterillä tehtyjä karttoja, ja sisältää täyden tuen animoinnille ja törmäyksentunnistukselle. Lisätietoja [[Karttakomennoista]].</p> <p>'''Missä se on?'''<br/> Tilesterin voi käynnistää joko CoolBasicin valikosta File/Launch tai kansiosta C:\Program Files\Tilester (Program Files = Ohjelmatiedostot). Tilesterissä on oma manuaali, joka on Tilesterin kansiossa.</p> <p>'''Kuinka sitä käytetään?'''<br/> Tilester ei ole vaikea, kunhan siihen ensin tottuu. Tähänkään ei pitäisi mennä kovin paljon aikaa. Tilester toimii kuin mikä tahansa piirto-ohjelma. Pikseleiden sijasta piirretään vain pieniä kuvia - tilejä. '''Pääset alkuun, kun painat T, valitset piirrettävän kuvan, suljet valintalaatikon ja alat piirtämään.''' VAU! Lisätietoa ohjelman käytöstä sen suomenkielisestä manuaalista.</p> == Loppusanat == <p>'''CoolBasic''' on luotu teitä varten. CoolBasic on ilmainen, koska haluamme kaikilla olevan mahdollisuus pelien tekemiseen. Haluamme tarjota aloittelijaystävällisen ja mahdollisimman kivuttoman ohjelmointiympäristön sellaisillekin, jotka eivät ole ennen ohjelmoineet. CoolBasic on suunniteltu soveltumaan ohjelmoinnin aloittamiseen. Ja kaikkihan haluavat tehdä pelejä!</p> <p>Tehkää pelejä! Ja lähettäkää niitä foorumiin.</p> === Käythän myös netissä: === * [http://www.coolbasic.com/forums coolbasic.com/forums] * [http://www.mbnet.fi/~psywave/coolbasic/index.php mbnet.fi/~psywave/coolbasic] * [http://www.coolbasic.com coolbasic.com] <p>Pitäkää hauskaa! Terveisin CoolBasicin pääohjelmoija, [[Jukka Lavonen]]</p> [[Luokka:CoolBasic]] 2061 12540 2006-05-26T20:19:28Z Samulili 276 w-fix == Aloittelijat, esittely ohjelmointiin CoolBasic:lla == <p>CoolBasic on ohjelmointikieli, joka toimii kuten mikä tahansa muu ohjelmointikieli. Suurin ero lienee se, että CoolBasicissa on sisäänrakennettuja komentoja esimerkiksi grafiikan näyttämiseen ja äänien soittamiseen. Tämä ominaisuus tekee CoolBasicista helpon ja ihanteellisen työkalun pelien ohjelmointiin.</p> === Mitä ohjelmointi on? === <p>Ohjelmointi on käskyjen kirjoittamista tietokoneelle. Esimerkiksi kun ajastat videon, ohjelmoit siihen nauhoituksen alkamis- ja loppumisajankohdan. Ohjelmointi on siis tosiasiassa tiedon syöttämistä. Tietokoneissa ohjelmointi tarkoittaa sitä, että kirjoitat lähdekoodin, joka käännetään lopuksi tietokoneen ymmärtämään muotoon.</p> <p>Koska tietokone on tyhmä kuin mikä, on sille esitettävät täsmälliset toimintaohjeet. Tietokone ei osaa tulkita epäselviä ohjeita, mistä syystä ohjelmointikielien rakenne on hyvin yksiselitteinen ja jokaisen komennon vaatima tieto pitää olla esitettynä oikein.</p> === Mikä on kääntäjä? === <p>Ongelma on siinä, että tietokoneet ymmärtävät vain ykkösiä ja nollia. Sitä kutsutaan binäärijärjestelmäksi, jonka perusyksikkönä on bitti. Tavallisen ohjelmoijan on kuitenkin hyvin työlästä kirjoittaa ykkösiä ja nollia, joten tarvitaan tulkki CoolBasicin kieleltä konekielelle. Juuri tällainen on rakennettuna koodieditoriin. Kääntäjä siis tulkkaa (kuten mikä tahansa Suomi-Ruotsi-tulkki) lähdekoodin sellaiseen muotoon, että se voidaan ajaa tietokoneella. Käännös tallennetaan EXE-tiedostoon, josta tulee valmis, suoritettava ohjelma.</p> === Miten käännän EXE-tiedostoksi?? === <p>Koodi käännetään painamalla joko F5 (F6) tai valitsemalla valikosta Project/Compile (Build .EXE). Tämän jälkeen CoolBasic aloittaa käännöksen. Mikäli CoolBasic törmää käännöksen aikana johonkin virheeseen, jonka takia koodia ei voida kääntää loppuun, annetaan virheilmoitus ja se rivi, jossa virhe sijaitsee. Jos painoit F5, ohjelma suoritetaan välittömästi käännöksen jälkeen. Ihanteellinen testaukseen.</p> === Edessäni on editori, jossa välkkyy kursori. Mitä teen? === <p>Kirjoitat koodia editoriin. Jos sormi menee suuhun (et tiedä mitä kirjoittaa), tutustu oppitunteihin (paina F8) ja esimerkkeihin. Opit parhaiten rohkeasti kokeilemalla. Jos vain mahdollista, tee virheitä - koska niistä oppii tehokkaasti. Toinen hyvä tapa on kopioida joku valmis koodinpätkä editoriin ja sitten muuttaa jotain kohtia sieltä. Samalla voit seurata miten se vaikuttaa ohjelman toimintaan.</p> == Alkuun pääseminen == <p>Uusille ohjelmoijille on hyvä kertoa muutama fakta. Lue seuraavat kohdat hyvin.</p> === Lähde varovasti liikkeelle === <p>Ohjelmoinnissa on aina oma oppimiskynnyksensä. Vaikka CoolBasic on helppo kieli, sitä ei kuitenkaan hetkessä opi. Suurin aloittelijan virhe on se, että ensimmäisissä peleissä tähdätään liian korkealle. Vaikka CoolBasic tarjoaa paljon puoliautomaattisia työkaluja pelien tekemiseen, hyvän pelin tekeminen vaatii silti koodia. Mitä enemmän yksityiskohtia tai hienouksia pelissäsi on, sitä enemmän joudut kirjoittamaan. Samalla lähdekoodisi mutkistuu.</p> <p>Pääset parhaisiin tuloksiin, kun aloitat yksinkertaisesta pelistä, jonka idea ei ole kovin monimutkainen. Niinkin yksinkertainen peli, kuin muistipeli, antaa sinulle arvokasta ohjelmointikokemusta. Äkkiseltään ei myöskään arvaisi, että 2d-räiskintä voi olla helpompi tehdä kuin tasoloikka.</p> === Ohjelman kulku === <p>Koodin järjestyksellä on väliä. Siis peli/ohjelma etenee 1 riviltä alaspäin. Kaikki ei tapahdu yhtä aikaa. Ohjelma loppuu, kun se on saavuttanut viimeisen koodirivin tai kun komennetaan END. Voit jättää tyhjiä rivejä ja kirjoittaa kommentteja, mutta nyrkkisääntönä on, että jokaisella varsinaisella koodirivillä on yksi komento.</p> <p>Koska ohjelma suoritetaan ylhäältä alas, niin joskus täytyy luoda silmukka, jossa pelin toimintoja toistetaan uudestaan ja uudestaan. Melkein kaikissa esimerkeissäkin on se. Silmukoiden avulla voit säästää hirmuisen määrän työtä. Jokaisessa pelissä onkin ns. pääsilmukka, jonka sisällä pelin kontrollit päivitetään, pelin toiminnot päivitetään ja ruutu piirretään. Ja sitä siis toistetaan loputtomiin, kunnes ohjelmoija rikkoutuu siitä irti.</p> === Muutama pikavinkki === <p>Koodaaminen on pääasiassa ongelmanratkaisua. Valitettavasti niin asia on. Sitä myötä kuin ohjelmointikokemuksesi kasvaa, opit uusia ratkaisumalleja ongelmiisi. Ei ole olemassa oikotietä onneen, vaan jokainen oppii ohjelmoimaan omaa tahtiaan.</p> <p>Kommentoiminen kannattaa aina. Lisätietoa kommentoinnista löydät tästä manuaalista kohdasta "CoolBasic ohjelmointikieli/Kommentit".</p> === Tutustu manuaaliin === <p>Manuaali auttaa kaikessa. Siitä löydät vastaukset useimpiin kysymyksiisi. Tutustu manuaalin joka sopukkaan tarkasti, ohjelmointivinkkejä on siroteltu sinne tänne.</p> <p>Sanakirja auttaa vaikeissa sanoissa, komento-opas näyttää kuinka kutakin komentoa käytetään oikein, ja CoolBasicin manuaaliosuus kuvailee tarkoin kielen eri ominaisuuksia. Mikäli törmäät käännöksessä virheeseen, manuaalista löydät virheen syyn ja korjausehdotukset.</p> <p>'''Suosittelemme, että tutustut ainakin seuraaviin manuaalin osiin:''' * [[CoolBasic/Esittely|Esittely]] * [[CoolBasic/Komennot|Komennot]] * [[CoolBasic/CoolBasic -ohjelmointikieli|CoolBasic -ohjelmointikieli]] * [[CoolBasic/Virheilmoitukset|Virheilmoitukset]] </p> == Viimeiset sanat ja letti suoraksi == <p>Vielä muutama muistutus ennen kuin lähdet merelle kalaan.</p> === Hienovarainen johdatus ohjelmointiin CoolBasicilla === <p>CoolBasicissa on oppitunneiksi kutsuttu opettele-ohjelmoimaan-viikossa-sarja. Kun käynnistät CoolBasicin, sinulle tarjotaan oppitunteja. Aloittelijana niihin kannattaa tutustua. Ne esittelevät käytännössä miten ohjelmointi sujuu. Ei mitään tylsää teoriaa blaa blaa.</p> === Coolbasicin Opiskelu === <p>Ensimmäiseksi oppituntien jälkeen kannattaa aloittaa kahlaamaan KOMENTO-OPASTA läpi. Sieltä löydät kaiken tarvitsemasi. Esimerkeistä löytyy runsaasti tietoa erilaisten asioiden toteutuksesta.</p> <p>Sitten voit tutustua CoolBasicin varsinaiseen manuaaliin, joka löytyy pääsivulta kohdasta "CoolBasic ohjelmointikieli".</p> === Pelit === <p>Pelejä tehdään pääasiassa objekteilla. Tulet huomaamaan, että koko manuaali toitottaa kerta toisensa jälkeen objekteista. Esimerkit suorastaan pursuavat niitä. Oppitunneista alkaen. Näillä se peli syntyy!</p> === Koordinaatit, koordinaatit, koordinaatit === <p>Peliohjelmoinnissa et ikinä pääse eroon koordinaateista. Kaikki pohjautuu niihin. Koordinaatit ilmaisevat PAIKKAA. Esimerkiksi CoolBasicin pitää tietää koordinaatit mihin kuva piirretään. Ruudun koordinaatit alkavat vasemmasta yläkulmasta. Koordinaatit ilmaistaan aina kahdella luvulla: vaakasijainti ja pystysijainti. Eli X ja Y. Ne myös ilmoitetaan tuossa järjestyksessä. Siten ruudun vasen yläkulma on (0,0). Koordinaatit (100,0) on jo vähän ruudun vasemmasta reunasta, mutta silti aivan ylhäällä.</p> <p>Oletuksellisesti ruudun koko on 400 leveä ja 300 korkea. Siten ruudun keskipisteen koordinaatit ovat (200,150). Voit leikkiä koordinaateilla - esim. piirtokomentojen Circle, Line ja Dot - avulla. Miinusmerkkisistä koordinaateista sinun ei heti tarvitse välittää. Niillä voit piirtää ruudun ulkopuolelle. Nyrkkisääntö aloittelijalla on, että koordinaatit kasvavat nollasta ylöspäin.</p> <p>Pelimaailma (objektit, kamera, kartta, partikkelit) tosin käyttää hieman erilaisia koordinaatteja. Siinä ruudun keskipiste on (0,0), ja miinusmerkkisellä X-koordinaatilla piirrät keskipisteen vasemmalle puolelle. Samoin miinusmerkkisellä Y-koordinaatilla piirrät keskipisteen alapuolelle. Koordinaatisto kasvaa siis pystysuunnassa eri suuntaan. Pelimaailman koordinaatit eivät ole vaikeaselkoisia, ja objektisysteemin esimerkkejä seuraamalla niihin on helppo päästä sisään. Tässä vielä erot normaalin ruutukoordinaatin ja pelimaailmakoordinaatin välillä:</p> [[Kuva:CoolBasicScreen.gif]] [[Kuva:CoolBasicWorld.gif]] [[Luokka:CoolBasic]] 2062 7618 2005-11-14T15:20:10Z Nixe 132 2063 7619 2005-11-14T15:20:36Z Nixe 132 2064 12473 2006-05-26T17:44:01Z TeemuN 155 siirsi sivun ”CoolBasic:Editori ja asetukset” uudelle nimelle ”CoolBasic/Editori ja asetukset”: Käytäntö == Käyttöliittymä == [[Kuva:CoolBasicInterface.gif]] <p>Ikkunan oikeassa litassa näet koodiselaimen. Oletuksellisesti se näyttää funktiot, luokat ja tyypit. Koodiselaimen yläreunassa on seuraavat painikkeet:</p> * '''Ensimmäinen kuvake''' Listaa koodin funktiot, luokat ja tyypit * '''Toinen kuvake''' Listaa koodin vakiot, muuttujat ja kirjanmerkit (label) * '''Viimeinen kuvake''' Kysymysmerkki. Avaa manuaalin == Manuaali == <p>Tämä manuaali avautuu joko valikosta Help/Index, valikosta Help/Context tai painamalla F1. Jos painat F1 jonkun avainsanan (oletuksena sininen) kohdalla, ohje siirtyy kyseisen komennon oppaaseen.</p> [[Kuva:CoolBasicInterface2.gif]] <p>Kuvan kohteiden selitykset:</p> # Laajennuspainike. Tämä nuoli laajentaa manuaalin koko ikkunaan. Manuaalia saattaa olla mukavampi lukea näin. Samasta painikkeesta saat palattua normaalinäkymään, jossa ohjeikkuna puolittaa ruudun. # Selaa ohjesivuja taakse päin. Toimii samaan tapaan kuin Internet-selain. # Selaa ohjesivuja eteen päin. Toimii samaan tapaan kuin Internet-selain. # Palaa etusivulle. # Etsintätoiminnon hakusana. Voit etsiä manuaalista sanoilla ja lauseilla. # ETSI-painike. Aloittaa etsinnän. # Palkki näyttää etsinnän etenemisen. # '''Tämä painike sulkee manuaalin.''' == Oppitunnit (Learning Center) == <p>Kun ensimmäisen kerran käynnistät CoolBasicin, näet tällaisen ikkunan:</p> [[Kuva:CoolBasicLs_.jpg]] <p>Se on tarkoitettu opastamaan uusia käyttäjiä. Jos otat raksin pois ruudusta, tätä ikkunaa ei enää näytetä kun CoolBasic käynnistetään. Mikäli haluat myöhemmin palata oppitunteihin, se onnistuu valikosta Help/Learning Center tai painamalla F8 editorinäkymässä. Jos haluat, että ikkuna näytetään taas joka kerta kun CoolBasic käynnistyy, pistä raksi ruutuun "Show me at CoolBasic start-up".</p> == Editorin asetukset == <p>Voit muuttaa editorin editorin asetuksia vastaamaan tottumuksiasi valikosta Files/Preferences:</p> [[Kuva:CoolBasicSettings.gif]] <p>Täältä voit säätää värejä (joista lisää myöhemmin tässä luvussa) ja editointitottumuksia.</p> === Use Window Transparency === <p>Mikäli tämä kohta on valittuna, editori näyttää Asetukset-, Etsi-, Tietoja- ja LearningCenter-ikkunat läpinäkyvinä. Efekti toimii ainoastaan Windows 2000, XP ja Vista.</p> === Continue Session at Start-up === <p>Kun CoolBasic käynnistetään seuraavan kerran, ladataan automaattisesti ne tiedostot joita ei suljettu kun CoolBasic lopetettiin. Eli voit käytännössä jatkaa siihen mihin jäit. </p> === Open Files Only Once === <p>Estää avaamasta samaa tiedostoa uuteen välilehteen, jos se on jo auki.</p> === Remember Window Settings === <p>Tallentaa ikkunan sijainnin niin, että kun CoolBasic käynnistetään seuraavan kerran, ikkuna on samassa kohtaa työpöytää kuin viimeksi.</p> === Autosave on Each RUN === <p>Tallentaa lähdekoodin automaattisesti joka kerta kun ohjelmaa testataan F5:llä. Jos jokin menee vikaan (esimerkiksi ohjelma tai järjestelmä kaatuu), ei tietoja mennyt hukkaan.</p> === Sort Browser Items === <p>Mikäli tämä kohta on valittu, koodiselaimen listaamat funktiot, tyypit, kirjanmerkit jne. järjestetään aakkosjärjestykseen.</p> === HelloWorld at every new panel === <p>Jokainen usi välilehti sisältää valmiin "Hello World" -ohjelmarungon. Tämä on tarkoitettu ensikertalaisille, ja muut voivat kytkeä sen pois päältä.</p> === Make commands hyperlinks to help === <p>Kun siirrät hiirikursorin avainsanan päälle, siihen tulee linkin tapainen alleviivaus. Voit tämän jälkeen tuplaklikkaamalla avata kyseisen komennon oppaan - jos s on saatavilla.</p> === Font === <p>Tästä voit muuttaa editorin kirjasinta ja sen kokoa.</p> === Tab length === <p>Muuttaa tabulaattorin eli sarkaimen pituutta. Vakioituneita arvoja ovat 2 tai 4. Mitä suurempi sisennys, sitä selvempää koodi on.</p> === Flatten BackColor === <p>Kopioi normaalin tekstin taustavärin muihin kohteisiin, kuten avainsanoihin, kommentteihin ja numeroihin.</p> <p>'''Voit palauttaa oletusasetukset klikkaamalla Defaults-painiketta.'''</p> == Käännösasetukset == <p>Kaikki kääntäjän asetukset löytyvät Project-valikosta. Sieltä voit asettaa jokaiselle lähdekoodille erikseen komentorivin ja Force Variable Declarationin. Jälkimmäinen pakottaa esittelemään kaikki muuttujat ennen niiden käyttöä Global- tai Dim-avainsanoilla. </p> == Väriteemat == <p>Löytyvät niin ikään editorin asetusikkunasta (kts. ylempää). Edusväriä (tekstiä) muutetaan Fore-painikkeella, ja taustaväriä Back-painikkeella. Ilmestyvästä värivalintalaatikosta valitaan uusi väri, ja hyväkytään OK. Asetukset tulevat voimaan, kun hyväksyt kaikki valinnat koko asetusikkunan OK-painikkeella. Värit tallennetaan kun CoolBasic suljetaan.</p> [[Kuva:CoolBasicColours.gif]] [[Luokka:CoolBasic]] 2065 7623 2005-11-15T16:33:16Z Nikerabbit 3 {{proxy|tintti.kpo.fi}} ---- *15. marraskuuta 2005 kello 16:33:16 (UTC) — Kasa roskasivuja – [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nahru]] 2066 7627 2005-11-15T16:50:22Z Nikerabbit 3 kuvista Tallennettuihin kuviin '''pitää''' merkitä sopiva lisenssi, tai ne poistetaan. — [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nahru]] 15. marraskuuta 2005 kello 16:50:22 (UTC) 2067 7631 2005-11-16T09:01:42Z Niekko 136 /* Linkkejä */ {{ Keittokirja | Nimi = Jauhelihakastike | Kuva = | Annoksia = 4 | Aika = 20-90 minuuttia | Vaikeustasokuva = [[Kuva:2 viidestä.gif]] | }} '''Jauhelihakastike''' on perinteinen suomalainen kotiruoka. Siitä voi helposti tehdä erilaisia muunnelmia esim. lisäämällä tomaatin määrää ja/tai erilaisia kasviksia. Kermalla voi pehmentää kastikkeen makua ja chilillä makua voi hieman terästää. Jauhelihakastike tarjoillaan yleensä keitettyjen perunoiden tai spagetin kera. ==Ainekset== *1-2 rkl öljyä paistamiseen *1 sipuli *400 g jauhelihaa *(2-3 valkosipulin kynttä) *2 rkl vehnäjauhoja *1 tlk tomaattimurskaa *5 dl vettä *1 liemikuutio *1 rkl soijakastiketta *1 tl suolaa *1 tl musta- tai valkopippuria *2 tl pitsamaustetta, oreganoa tai basilikaa *(2 dl ruokakermaa; tällöin vettä tarvitaan vähemmän) ==Ohje== # Silppua sipuli (ja valkosipuli). # Lämmitä paistinpannu liedellä. # Ruskista jauheliha öljyssä ja lisää sipulisilppu. # Sipulin kuullotuttua sekoita vehnäjauho joukkoon. # Lisää tomaattimurska, vesi, liemikuutio, soijakastike ja muut mausteet. # Hauduta vähintään 10-15 minuuttia. Jos haudutat kastiketta tunnin ajan, niin siitä tulee entistä maukkaampaa. # (Lisää lopuksi kerma ja anna hautua vielä muutama minuutti.) == Linkkejä == * [http://www.fineli.fi/food.php?foodid=7088&lang=fi Fineli], naudanlihasta valmistetun jauhelihakastikkeen ravintoainetaulukko [[Luokka:Keittokirja|Jauhelihakastike]] 2068 7635 2005-11-17T16:08:00Z 81.197.26.50 * Löydettävissä Hamppu-forumilta neuvomassa sähköasioissa * V = (3 x P) / T -kaavan keksijä/kehittäjä * "Voisit perustaa HuKe:n" (Hullun Keksijän käsikirja) 2069 7643 2005-11-18T13:26:54Z Hartz 58 {{Tervetuloa}} {{Tervetuloa}} &ndash;[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 18. marraskuuta 2005 kello 13:26:54 (UTC) 2070 12723 2006-05-28T15:35:47Z Samulili 276 [[Luokka:Portugalin kieli]] <center> {| |-- |[[Image:Flag of Portugal.svg|60px]] |[[Image:Flag of Brazil.svg|60px]] |[[Image:Flag of Mozambique.svg|60px]] |[[Image:Flag of Cape Verde.svg|60px]] |[[Image:Flag of Angola.svg|60px]] |[[Image:Flag of East Timor.svg|60px]] |[[Image:Flag of Guinea-Bissau.svg|60px]] |[[Image:Flag of Sao Tome and Principe.svg|60px]] |-- |} </center> *[[Portugalin kieli/Johdanto|Johdanto]] *[[Portugalin kieli/Aakkoset ja ääntäminen|Aakkoset ja ääntäminen]] *[[Portugalin kieli/Kielioppi|Kielioppi]] == Linkkejä == *[http://fi.wikipedia.org/wiki/Portugalin_kieli Wikipedian artikkeli portugalin kielestä] *[http://fi.wiktionary.org/wiki/Wikisanakirja:Portugalin_kielen_sanalista Portugalin kielen sanalista Wikisanakirjassa] [[Luokka:Kielet]] [[Luokka:Portugalin kieli]] 2071 12722 2006-05-28T15:35:41Z Samulili 276 [[Luokka:Portugalin kieli]] ===Verbit=== Portugalin verbit taipuvat aika- ja persoonamuodoissa. Portugalin verbeillä on kolme konjugaatiota, jonka määrää verbin perusmuodon pääte. Verbit, joiden pääte on -ar, kuuluvat ensimmäiseen konjugaatioon. Toiseen konjugaatioon kuuluvien verbien pääte on -er ja kolmanteen konjugaatioon kuuluvien -ir. Portugalissa on myös joitakin verbejä, joiden perusmuodon pääte on -or. Nämä taivutetaan kuitenkin samalla tavoin kuin -er-päätteiset verbit. Suurin osa portugalin verbeistä ovat -ar-päätteisiä. Verbeillä on myös tapaluokkia: #imperatiivi #indikatiivi #subjunktiivi #konditionaali Portugalin verbeillä on kuusi aikamuotoa: # ===Substantiivit ja adjektiivit=== Substantiiveillä on kaksi sukua: feminiini ja maskuliini. Adjektiivit taipuvat substantiivien mukaan suvussa ja määrässä. Useimmat konsonanttiin tai e-kirjaimeen päättyvät adjektiivit eivät kuitenkaan taivu. Maskuliinissa olevien substantiivien epämääräinen artikkeli on yksikössä ''um'' ja monikossa ''uns''. Maskuliinin määräinen artikkeli on yksikössä ''o'' ja monikossa ''os''. Feminiinissä olevien substantiivien epämääräinen artikkeli yksikössä on '''uma''' ja monikossa '''umas'''. Feminiinin määräinen artikkeli on yksikössä ''a'' ja monikossa ''as''. Toisin kuin esim. [[englannin kieli|englannissa]], portugalissa myös erisnimen eteen tulee yleensä artikkeli. Vokaaliin päättyvien substantiivien ja adjektiivien monikko muodostetaan yleensä lisäämällä sanan perään s-kirjain, esimerkiksi ''a casa'' (talo) -> ''as casas'' (talot). {{tynkä}} [[Luokka:Portugalin kieli]] 2073 7652 2005-11-20T02:48:38Z (boxed) 140 test {{Test}}--[[Käyttäjä:(boxed)|(boxed)]] 20. marraskuuta 2005 kello 02:48:38 (UTC) 2074 13125 2006-06-01T08:29:22Z Samulili 276 [[Luokka:Englannin kieli]] '''Verbejä''' kutsutaan englannin kielellä '''Verbs'''. == Väite == Yks. * 1. Minä luen - I read * 2. You read - Sinä luet * 3. he reads - hän lukee * she reads - hän lukee (tytöstä) * it speaks - se puhuu Mon. * 1. we speak - me puhumme * 2. you speak - te puhutte * 3. they speak - he puhuvat == Kielto == Yks. * 1. I don't read - Minä en lue * 2. You don't read - Sinä et lue * 3. We don't read - Me emme lue [[Luokka:Englannin kieli]] 2075 12898 2006-05-29T20:33:01Z Samulili 276 w-fix, c-fix == Verkkoteksti == Verkkotekstiä koskevat samat säännöt kuin muitakin tekstejä. Kuitenkin sitä laadittaessa on hyvä ottaa huomioon se, että näytöltä luetaan hitaammin kuin paperilta. Toisaalta myös verkkotekstejä käytetään hieman eri tavalla ja eri tarkoituksiin kuin esimerkiksi kirjaa. Verkkotekstejä luetaan yleensä samaan tapaan kuin sanomalehteä. Hyvän verkkotekstin ominainaisuuksia ovat seuraavat: * lyhyys ja ytimekkyys, mutta sisältöä on oltava * sopiva informaatiomäärä jokaisella sivulla, ei liikaa eikä liian vähän * naseva, kertova otsikointi * ymmärrettävyys, [[Selkeän tekstin opas/Luettavuus|luettavuus]] ja [[Selkeän tekstin opas/Silmäiltävyys|silmäiltävyys]] * tavallista keveämpi jaksotus (virke- ja kappalerakenne) * vuorovaikutteinen, keskusteleva sävy. Lyhyys on hyve verkossa, mutta siihen pitää edetä tiivistämisen kautta. Sisällyksekkään lyhyen verkkotekstin taustalla on usein viisi kertaa pitempi luonnos. Lyhyyden pyrkimys ei saa myöskään johtaa informaatiorakenteen pilkkomiseen, vaan läheisesti yhteen kuuluvat asiat on parempi esittää samassa kokonaisuudessa. Verkkotekstin kiinnostavuuteen vaikuttavat samat tekijät kuin muunkin tekstin: lukijan tarpeiden huomioon ottaminen, omaperäisyys ja yllätyksellisyys. Persoonallinen äänensävy kiinnostaa lukijaa enemmän kuin persoonaton yleisesitys. [[Luokka:Selkeän tekstin opas]] 2076 sysop 8021 2005-12-22T07:10:08Z MediaWiki default Allekirjoitus on epävalidi. 2077 sysop 8025 2005-12-22T07:10:09Z MediaWiki default $1 s ($2) 2078 sysop 7682 2005-11-29T00:46:29Z MediaWiki default f/$1 2079 sysop 7683 2005-11-29T00:46:29Z MediaWiki default $1 mm 2080 sysop 8033 2005-12-22T07:10:10Z MediaWiki default Näytä vain tärkeimmät sisältökuvaukset 2081 sysop 8034 2005-12-22T07:10:10Z MediaWiki default Näytä kaikki sisältökuvakset 2082 sysop 14452 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default EXIF metadata fields listed in this message will be included on image page display when the metadata table is collapsed. Others will be hidden by default. * make * model * datetimeoriginal * exposuretime * fnumber * focallength 2083 sysop 8036 2005-12-22T07:10:10Z MediaWiki default Tämä tiedosto sisältää esimerkiksi kuvanlukijan, digikameran tai kuvankäsittelyohjelman lisäämiä lisätietoja. Kaikki tiedot eivät enää välttämättä vastaa todellisuutta, jos kuvaa on muokattu sen alkuperäisen luonnin jälkeen. This file contains additional information, probably added from the digital camera or scanner used to create or digitize it. If the file has been modified from its original state, some details may not fully reflect the modified image. 2085 13093 2006-05-31T18:43:41Z Samulili 276 siirsi sivun ”Tietokonepelien läpipeluuohjeet” uudelle nimelle ”Wikikirjasto:Tietokonepelien läpipeluuohjeet”: Jonkinmoinen kirjahylly Seuraavista peleistä on saatavilla läpipeluuohjeet tai muita vinkkejä: *[[Nethack]] [[en:Computer and video games bookshelf]] 2086 12886 2006-05-29T20:29:23Z Samulili 276 [[Luokka:Nethack]] [[Kuva:Nethack.png|thumb|Screenshot Nethack-pelistä|400px]] [[w:Nethack|Nethack]] on tietokoneella pelattava roguelike-peli. Nethack on aloittelijalle armoton, näppäinkomentoja on paljon, eikä hiiritä tueta (poislukien Falcon's Eye ja muut vastaavat fanimuokkaukset). Edes vihollisen ulkomuodosta ei voi päätellä sen vaarallisuutta. ==Sekalaisia vinkkejä Nethackiin== *Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Asioiden syy- ja seuraussuhteiden hahmottaminen on yksi pelin haasteista. *Nethack 3.21:n suurin uutuus on grafiikka, mutta se on oletusarvoisesti kytketty pois päältä. Avaa pelihakemistossa oleva NETHACK.CNF joko Dosin EDIT-ohjelmalla tai Win95:n Notepadilla, etsi rivi jossa lukee OPTIONS=video:autodetect ja poista kommenttimerkki (#) sen alusta. *Etenkin pelin alussa voimakkaita hirviöitä kannattaa ainakin vahingoittaa kaukaa ennen lähikontaktia. (Esim. rogue voi heitellä tikareita päälle säntäävää leocrottaa päin) *Hakulla voi rikkoa patsaita, kaivaa seiniä, kaivautua maahan ja muuta hyödyllistä. *Voihan hakulla toki muutakin kaivaa kuin kauppojen seiniä! *Tässä muutamia ruumiista saatavia ominaisuuksia, jotka auttavat aloittelijaa: **Shrieker (poison resistance joskus, ei myrkyllinen) **Homunculus (sleep resistance joskus) **lohikäärmeet (ei keltainen) **floating eye (telepatia) **winter wolf (kylmä) *Poison resistancen voi saada myös syömällä myrkyllisiä ruumiita, mutta se on huono idea, sillä myrkky vie voimia. *Tengut kannattaa syödä, sillä niistä voi saada teleport controlin. *Syö hirviöitä ja kokeile. *Etsi jostain elven dagger ja anna sille nimeksi Sting, niin siitä tulee erikoisase, josta kauppias maksaa viitisen kymppiä. *Elven broadswordin voi myös nimetä erikoisaseeksi nimellä Orcrist. *Rahat kannattaa tiputtaa kaupan lattialle ja antaa koiran varastaa ne. Tililtä voi sitten ostaa kirotut ja koiralle liian painavat esineet. *Hyvä tapa ryöstää kauppa on työntää kivi (boulder) kaupan ovelle, teleportata kauppaan, kerätä tavarat ja teleportata pois: Keystonen kytät jäävät kauppaan nalkkiin. *Erilaisia kauppojen ryöstötapoja on kymmeniä, mutta helpoin on käyttää teleport scrollia. *Ritarilla (knight) on myös helppo ryöstää kauppa hyppäämällä kauppiaan ylitse. Tämä ei ehkä kannata koska ritari on lawful. Ainoa, joka ei kärsi kaupan ryöstöstä on rogue. *Alttarilla kannattaa rukoilla aina silloin tällöin, vaikka ei olisi mitään hätää, Jumalalta saa nimittäin kivoja lahjoja. Kaikki mukana olevat esineet saattavat myös muuttua siunatuiksi, tämä ei kuitenkaan koske säkissä olevia esineitä. *Suuret raadot kannattaa kuljettaa uhrattavaksi bag of holdingissa, jotteivät ne mätäne niin nopeasti. Jääkaapissa olevat raadot ovat myös uhrauskelpoisia. *Jos päällä on edellisestä pelistä peräisin oleva cursed -4 dragon scale mail, tiputa kaikki tavarat ja vaatteet (ei kirotut) ja zäppää itseäsi wand of cancellationilla. *Ahmatin apuväline on amulet of magical breathing. Se kaulassa voi popsia lohikäärmeitä ja jättiläisiä niin paljon kuin huvittaa. *Onnenkekseistä ei paljon nälkä lähde, mutta villikoiran kesyttäminen onnistuu hyvin. *Jos olet kultavarastossa, kun vartija tulee, kerro hänelle olevasi Croesus, niin saat vähän lisäaikaa. *Boulderista pääsee ohi ahtaassa käytävässä, jos mukana on vain hyvin vähän tavaraa (esimerkiksi pyyhe, sormus, amuletti). *Lemmikin saa ryöstämään kaupan näin: Astu oven suuhun ja odota, että koira tuo jonkun tavaran eteesi. Juuri koiran pudotettua tavaran heitä sille koiranruokaa (tripe ration). Sen jälkeen koira alkaa tuoda innokkaasti tavaraa kaupasta. Lemmikkiä voi opettaa muullakin tavalla: **Sitä voi kasvattaa antamalla sen tappaa muita ötököitä, hyvä paikka tälle on Gnomish Mines. Kun koira kasvaa tarpeeksi isoksi voi se käydä jopa kauppiaan kimppuun! **Se oppii hakemaan esimerkiksi ammutut nuolet, kun heittää sille koiranruokaa juuri, kun se on tuonut ampumasi nuolen viereesi. *Kannattaa aina muistaa että koira/kissa ei ikinä kävele kirotun esineen päälle. ==Miten pelin pääsee läpi?== Pelissä on tarkoituksena löytää Amulet of Yendor ja uhrata se maan pinnalla. Peli alkaa kerroksesta yksi, joten seuraava kerros ylöspäin on jo maan pinnalla. Ennen ylös menemistä pitää Amulet of Yendor olla hallussa, mikä ei ole aivan yksinkertainen juttu. Hankkeessa tarvitaan välttämättä seuraavat esineet: * seitsemän kynttilää, Gnomish Minen kaupungissa on aina kynttiläkauppa * kynttelikkö, joka löytyy vampyyrien pääjehulta (esine nimeltä Candelabrum of Invocation, vampyyrin nimi on Vlad the Impaler) * tiuku, jonka saa palkinnoksi oman roolin tehtävän suorittamisesta (the Bell of Opening) * Kuolleiden kirja, joka on Yendorin velholla Kun ylläolevat esineet on hankittu, mennään alimmalta tasolta löytyvään ruutuun, jossa tuntuu outoa värinää. Suoritetaan seremonia, jossa kynttilät sytytetään, tiukua soitetaan ja kirja luetaan. Tällöin aukeaa uusi porraskäytävä alimman tason alapuolelle, josta Amulet of Yendor löytyy. Amuletin kanssa palataan ensimmäiseen kerrokseen, noustaan maan pinnalle ja taistellaan tietä eteenpäin, kunnes viidenneltä maanpäälliseltä tasolta löytyy oman jumalan alttari, jossa amuletti uhrataan. Palkinnoksi on luvassa puolijumalaksi korotus ja loputtomasti kunnioitusta niiltä, jota yhä tuskailevat Nethackin voittamiseksi. Nethack on erittäin vaikea peli läpäistä, mutta erittäin viihdyttävä siitä huolimatta. Peliä kannattaakin pelata rauhassa tutkimalla ja varsinainen pelin voittaminen on syytä unohtaa (toistaiseksi). Nethackin monet monet hienoudet ovat käsillä aivan pelin alkuhetkistä lähtien ja viihdettä riittää, vaikka Yendorin amulettia ei milloinkaan näkisi. ==Aiheesta muualla== * [http://www.melankolia.net/nethack/index.en.html Mikko Saaren Nethack-sivu] * [http://www.steelypips.org/nethack/ Kattava ohjekokoelma] [[en:Nethack]] [[Luokka:Nethack]] 2087 sysop 8046 2005-12-22T07:10:10Z MediaWiki default Tietosuojakäytäntö 2088 sysop 14479 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default {{ns:project}}:Tietosuojakäytäntö 2089 sysop 8026 2005-12-22T07:10:09Z MediaWiki default Jos sinulla on jo tunnus, voit $1. 2090 sysop 8027 2005-12-22T07:10:09Z MediaWiki default kirjautua sisään 2091 sysop 8042 2005-12-22T07:10:10Z MediaWiki default Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, voit $1 sellaisen. 2092 sysop 8043 2005-12-22T07:10:10Z MediaWiki default luoda 2093 sysop 7749 2005-12-02T02:14:42Z MediaWiki default {{int:loginend}} 2094 sysop 8065 2005-12-22T07:10:12Z MediaWiki default Et voi antaa tyhjää salasanaa. 2095 sysop 8024 2005-12-22T07:10:09Z MediaWiki default <!-- Tässä oleva teksi näytetään muokkauskentän alla. --> 2097 7787 2005-12-04T19:33:51Z Hartz 58 {{Test}} &ndash;[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 4. joulukuuta 2005 kello 19:33:36 (UTC) 2100 7860 2005-12-09T17:52:02Z Nikerabbit 3 Torik16-P1.suomi.net ---- *9. joulukuuta 2005 kello 17:52:02 (UTC) — Roskaa – [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nahru]] 2101 7861 2005-12-09T17:54:01Z Nikerabbit 3 // [[User:Lupin/popups.js]] - please include this line document.write('<script type="text/javascript" src="' + 'http://en.wikipedia.org/w/index.php?title=User:Lupin/popups.js' + '&action=raw&ctype=text/javascript&dontcountme=s"></script>'); popupAdminLinks=true; 2103 7871 2005-12-12T13:19:15Z Hartz 58 test {{Test}} --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 12. joulukuuta 2005 kello 13:19:15 (UTC) 2104 14317 2006-06-27T18:49:52Z TeemuN 155 {{Wikipedia|Paella|Paella}} Arroz a la Alicantina Annos neljälle -600 gr riisiä (arroz) -3 dl oliiviöljyä (virgen extra) -1500 gr kanaa suikaloituna -3 punaista paprikaa -2 kypsää tomaattia -250 g mustekalaa (calamar) -250 g tuoretta tonnikalaa tai tonnikalapaljoja -1 kokonainen valkosipuli -suolaa -sahramia -katkarapuja, hummeria tai sinisimpukoita Mittaa 3 dl öljyä ja paista siinä ensin valkosipulit ja siirrä ne syrjään. Paista kana ja laita se kattilaan kiehuvaan veteen. Lisää pannulle samaan paistoöljyyn paprikasuikaleet ja kuoritut tomaatit yhessä tonnikalan ja mustekalan kanssa. Odota, että tomaatti neste haihtuu ja ainekset ovat hyvin paistuneita. Lisää kaada paistetut valkosipulit sekä hieman suolaa. Mausta kattilassa kiehuva kana suolalla ja sahramilla. Lisää pannulle riisi ja se paista tomaatin, mustekalan ja tonnikalan kanssa. Lisää liha ja sen kuumaa keitinlientä tarpeen mukaan (riisin tulee kiehua nesteessä). Tarkista levyn voimakkuus siten, että liemi kiehuu. Anna kiehua noin 5 minuuttia, sen jälkeen vähennä lämpöä. Tarkista maku, lisää suolaa tarvittaessa ja anna hautua taas 5 minuuttia. Lisää katkaravut, hummerit tai sinisimpukat ja paprikasuikaleita. Anna hautua vielä noin 10 minuuttia tai kunnes paella on kypsää. Anna vetäytyä noin 10 minuuttia ennen tarjoilua. [[Luokka:Keittokirja|Paella]] 2105 14210 2006-06-24T12:01:59Z Nov ialiste 160 /* <font color="#CC6600">Kurssi</font> */ [[Image:novflag.png|thumb|100px|right|Novialin lippu]] Novial ([http://www.sil.org/iso639-3/documentation.asp?id=nov ISO 639-3: nov]) on tanskalaisen kielitieteilijän, professori Otto Jespersenin (1860–1943) kehittämä keinotekoinen kieli. Sen sanasto tulee pääosin germaanisista ja romaanisista kielistä. Kieliopissa on vaikutteita enimmäkseen englannista. ==<font color="#CC6600">Kurssi</font>== {| |0. [[Novial/Pronuntiatione_1| Ääntäminen]]&nbsp;&nbsp;[[Kuva:100%.png]] |- |1. [[Novial/Hunde_Lektione_1| Lektione 1]]&nbsp;&nbsp;[[Kuva:50%.png]] ||&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;-&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;||<font color="#CC6633">'''Li Hunde del Familie Baskerville'''</font> |- |2. [[Novial/Hunde_Lektione_2| Lektione 2]]&nbsp;&nbsp;[[Kuva:25%.png]] ||&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;-&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;||<font color="#CC6633">'''Li Malediktione del Baskervilles'''</font> |- |3. [[Novial/Hunde_Lektione_3| Lektione 3]]&nbsp;&nbsp;[[Kuva:25%.png]] ||&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;-&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;||<font color="#CC6633">'''Li Legende'''</font> |- |4. [[Novial/Hunde_Lektione_4| Lektione 4]]&nbsp;&nbsp;[[Kuva:25%.png]] ||&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;-&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;||<font color="#CC6633">'''Li Kaptate'''</font> |- |5. [[Novial/Hunde_Lektione_5| Lektione 5]]&nbsp;&nbsp;[[Kuva:25%.png]] ||&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;-&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;||<font color="#CC6633">'''Li Hunde de Inferne'''</font> |- |6. [[Novial/Hunde_Lektione_6| Lektione 6]]&nbsp;&nbsp;[[Kuva:25%.png]] ||&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;-&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;||<font color="#CC6633">'''Li Inquesto'''</font> |- |7. [[Novial/Hunde_Lektione_7| Lektione 7]]&nbsp;&nbsp;[[Kuva:25%.png]] ||&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;-&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;||<font color="#CC6633">'''Li Pede-printatus'''</font> |- |A1. [[Novial/Hunde_Apendise_1| Apendise 1]]&nbsp;&nbsp;[[Kuva:00%.png]] ||&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;-&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;||<font color="#CC6633">'''Prefixes'''</font> |- |A2. [[Novial/Hunde_Apendise_2| Apendise 2]]&nbsp;&nbsp;[[Kuva:00%.png]] ||&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;-&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;||<font color="#CC6633">'''Sufixes'''</font> |} ==<font color="#FF3399">Tekstit</font>== ===<font color="#FF3399">Ozin Velho &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;- &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Li Sorsiero de Oz</font>=== {| |[[Novial/Ozin_Velho_1|1. Pyörremyrsky]]&nbsp;&nbsp;[[Image:100%.png]] ||&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;-&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;||<font color="#FF3399">'''Li Siklone'''</font> |} {| |[[Novial/Ozin_Velho_2|2. Neuvonpito Munchkineiden (?) kanssa]]&nbsp;&nbsp;[[Image:100%.png]] ||&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;-&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;||<font color="#FF3399">'''Li Konsilo kun li Munchkines'''</font> |} == Linkkejä == *[http://www.blahedo.org/novial/nl.html Novialin sanakirja] (englanniksi, ranskaksi ja saksaksi) * [http://www.geocities.com/Athens/Forum/5037/AIL.html An International Language]: Prof. Otto Jespersenin 1928 kirja (englanniksi). * [http://en.wikibooks.org/wiki/Novial Novial Wiki Book]: Novialin kurssi vasta-alkajoille (englanniksi). * [http://groups.yahoo.com/group/novial-discussion/ Novial Discussion Group]: Novial discussion group at Yahoo! (englanniksi ja novialiksi) [[Luokka:Novial]] [[de:Novial]] [[en:Novial]] [[eo:Novialo]] [[fr:Enseignement du novial]] [[pl: novial]] [[ru:Новиаль]] 2106 13237 2006-06-03T06:58:23Z Jääpingviini 315 <small>[[Novial|Novialin kotisivu]] <small>[[Novial#Ozin_Velho_.C2.A0.C2.A0.C2.A0.C2.A0.C2.A0-_.C2.A0.C2.A0.C2.A0.C2.A0.C2.A0Li_Sorsiero_de_Oz|Kontenaje]] - </small><b>Chapitre 1</b><small> - [[Novial/Ozin_Velho_2|Chapitre 2]]</small> <small><font color="#FF3399"><center>'''Chapitre Un'''</center></font></small> <font color="#FF3399"><center>'''Li Siklone'''</center></font> &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Dorothy lojiad mid li grandi stepes de Kansas, che Onklo Henry, kel esed farmere, e Tanta Em, kel esed li marita del farmere. Lesen hause esed mikri, pro ke li ligne por konstrukta lu had mus bli porta per veture trans multi mailes. Esed quar mures, planche e tekte, kel fad un chambre; e disi chambre kontenad rustosi aspektenti forne, armore por li plates, table, tri o quar stules, e li lites. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Onklo Henry e Tanta Em haved grandi lite in un angule, e Dorothy haved mikri lite in altri angule. Esed totim nuli mansarde, e nuli kelere – exept mikri true fosat in li tere, nomat siklone-kelere, vor li familie poved vada tikas ke un de ti grandi tordo-ventes did eventa, sat fortosi por destrukte irgi strukture in sen vie. On arivad a lu per trape mid li planche, fro kel skale dukted subu en li mikri, sinlumosi true. [[Image:Wizoz_sun.png|none|left]] &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Kand Dorothy stead in li porte e regardad sirku, la poved vida nulu exept li grandi, grisi stepe an chaki latere. Nek arbre ni hause rupted li larji extensione de plani lande kel arivad al borde del siele ye omni direktiones. Li sune had baka li plugat lande en grisi mase, kun mikri krakos kursent tra lu. Even li gasone non esed verdi, pro ke li sune had brula li kulmines del longi folies til ke lus esed li sami, grisi kolore kel blid vida omnilok. Unfoy li hause had es piktet, ma li sune desligad li farbe e li pluves lavad lu for, e nun li hause esed matud e grisi kom omni altru. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Kand Tanta Em venid lojia dar la esed yuni, beleti marita. Li sune e vente had chanja anke la. Lus had prenda li sintile ek lan okules e livad lus sobre griseso; lus had prenda li redeso fro lan vanges e labies, e lus anke esed grisi. Kand Dorothy, kel esed orfane, unesmim venid a la, Tanta Em had es talim alarmat per li pueren rido ke la kriad e presed sen manu a sur sen kordie kand unque Dorothyn gayi voise arivad a lan oreles; e la ankore regardad li mikri puera surprisatim pro ke la poved trova irgu pri kel ye rida. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Onklo Henry nulitem ridad. Lo laborad multim fro matine til nokte e non savad te kel joyo esed. Lo esed grisi anke, fro sen longi barbe til sen rudi butes, e lo aspektad severi e soleni, e rarim parlad. [[Image:Wizoz_house.jpg|none|right]] &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Esed Toto kel kausad Dorothy rida, e salvad la fro deveno tam grisi kam lan sirkumdantus. Toto non esed grisi; lo esed mikri, nigri hunde, kun longi, silkatri piles e mikri, nigri okules kel brilietad gayim an chaki latere de lon komiki, mikri nase. Toto ludad durant li toti jorne, e Dorothy ludad kun lo, e amad lo karim. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Disdi, tamen, les non ludad. Onklo Henry sidad sur li porte-stone e regardad pavoretosim li siele, kel esed ankore plu grisi kam ordinarim. Dorothy stead in li porte kun Toto in sen brases, e regardad anke li siele. Tanta Em esed lavant li plates. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Ek li ferni norde les audid basi ululo del vente, e Onkla Henry e Dorothy poved vida vor li longi gasone ondad devan li venienti sturme. Nun venid akuti siflo in li aere fro li sude, e kand les turnad sen okules vers ti direktione les vidad ruges in li gasone venient anke fro ti direktione. Subitim Onklo Henry steeskad. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;“Siklone veni, Em,“ lo vokad a sen marita. ”Me vada sorga li animales.” Tand lo kursed vers li hangares vor li boves e kavales esed tenat. Tanta Em haltad sen laboro e venid al porte. Un regardesko montrad a la li tre proximi danjere. ”Rapidim, Dorothy!”, la klamad.”Kurse al kelere!” &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Toto saltad ek Dorothyn brases e kashad se sub li lite, e li puera komensad riprenda lo. Tanta Em, tre pavorosi, jetad aperti li trape in li planche e klimad subu per li skale en li mikri, deslumosi true. Dorothy kaptad Toto finalim e komensad seku sen tanta. Kand la esed mi-trans li chambre venid grandi kriacho fro li vente, e li hause tremblad talim multim ke la perdad sen stea-povo e sideskad subitim a sur li planche. [[Image:Wizoz_ear.jpg|none|left]] Tand stranju eventad. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Li hause rotad rapidim dufoy o trifoy e lentim levad se tra li aere. Dorothy sentid quasi la vadad supru in balone. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Li nordi e sudi ventes renkontrad mutu vor li hause stead, e fad lu li exakti sentre del siklone. Mid siklone li aere es generalim tranquili, ma li grandi presione del vente an chaki latere levad lu sempre plu alti, til ke lu esed al maxim alti kulmine del siklone; e dar lu restad e blid porta for tra multi mailes tam fasilim kam on vud pove porta plume. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Esed tre deslumosi, e li vente kriachad sirk la, ma Dorothy trovad ke la voyajad kelkigrad fasilim. After li unesmi poki jirationes, e altrfoy kand li hause pentad multim, la sentid quasi la blid bersa dolsim, kom bebe in berse. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Toto non prisad lu. Lo kursed sirk li chambre, nun dislok, nun tilok, aboyant lautim; ma Dorothy sidad totim tranquili sur li planche e vartad por vida tu kel saled eventa. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Unfoy Toto vadad tro proxim li averti trape, e falad inu; e unesmim li mikri puera pensad ke la had perda lo. Ma bald la vidad un ek lon oreles saliant tra li true, pro ke li forti presione del aere suportad lo talim ke lo non poved fala. La reptad til li true, kaptad Toto per li orele, e tirad lo retro en li chambre, aftru klosant li trape por ke nuli plusi aksidentes vud pove eventa. [[Image:Wizoz_bed.jpg|none|right]] &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Hore after hore pasad for, e lentim Dorothy venkad sen timo; ma la sentid totim solitari, e li vente kriachad talim lautim omnilok sirk la ke la preske devenid surdi. Komensim la questionad se ob la saled bli rupte en pieses kand li hause saled fala ri; ma durant ke li hores pasad e nulu hororisiv eventad, la haltad pavoreta e desised varta kalmim e vida tu kel li future saled porta. Finalim la reptad super li baskulanti planche til sen lite, e lieskad sur lu; e Toto sekud e lieskad apud la. Malgre li baskulo del hause e li kriacho del vente, Dorothy bald klosad sen okules e dormieskad profundim. [[Luokka:Novial]] 2107 7893 2005-12-13T01:36:50Z Nov ialiste 160 Chapter 1. Dorothy looks at the sun. The Wonderful Wizard of Oz (1900) Baum, L. Frank Illustrator W. W. Denslow Copyright no longer valid. Text and images are public domain. Source (cropped and resized): http://etext.lib.virginia.edu/toc/modeng/publ Chapter 1. Dorothy looks at the sun. The Wonderful Wizard of Oz (1900) Baum, L. Frank Illustrator W. W. Denslow Copyright no longer valid. Text and images are public domain. Source (cropped and resized): http://etext.lib.virginia.edu/toc/modeng/public/BauWiza.html 2108 7894 2005-12-13T01:38:13Z Nov ialiste 160 Chapter 1. Cyclone lifts the house. The Wonderful Wizard of Oz (1900) Baum, L. Frank Illustrator W. W. Denslow Copyright no longer valid. Text and images are public domain. Source (cropped and resized): http://etext.lib.virginia.edu/toc/modeng/publi Chapter 1. Cyclone lifts the house. The Wonderful Wizard of Oz (1900) Baum, L. Frank Illustrator W. W. Denslow Copyright no longer valid. Text and images are public domain. Source (cropped and resized): http://etext.lib.virginia.edu/toc/modeng/public/BauWiza.html 2109 7895 2005-12-13T01:39:14Z Nov ialiste 160 Chapter 1. Dorothy grabs Toto by the ear. The Wonderful Wizard of Oz (1900) Baum, L. Frank Illustrator W. W. Denslow Copyright no longer valid. Text and images are public domain. Source (cropped and resized): http://etext.lib.virginia.edu/toc/modeng Chapter 1. Dorothy grabs Toto by the ear. The Wonderful Wizard of Oz (1900) Baum, L. Frank Illustrator W. W. Denslow Copyright no longer valid. Text and images are public domain. Source (cropped and resized): http://etext.lib.virginia.edu/toc/modeng/public/BauWiza.html 2110 7896 2005-12-13T01:40:12Z Nov ialiste 160 Chapter 1. Dorothy and Toto on a bed. The Wonderful Wizard of Oz (1900) Baum, L. Frank Illustrator W. W. Denslow Copyright no longer valid. Text and images are public domain. Source (cropped and resized): http://etext.lib.virginia.edu/toc/modeng/pub Chapter 1. Dorothy and Toto on a bed. The Wonderful Wizard of Oz (1900) Baum, L. Frank Illustrator W. W. Denslow Copyright no longer valid. Text and images are public domain. Source (cropped and resized): http://etext.lib.virginia.edu/toc/modeng/public/BauWiza.html 2111 12778 2006-05-29T13:01:26Z Samulili 276 siirsi sivun ”Keskustelu:Novial:Ozin Velho 1” uudelle nimelle ”Keskustelu:Novial/Ozin Velho 1” Miten on tämän tekstin tekijänoikeuksien laita? &ndash;[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 13. joulukuuta 2005 kello 13:20:42 (UTC) Alkuperäisellä kirjalla (The Wonderful Wizard of Oz (1900), L. Frank Baum) ei enää ole tekijänoikeus. Käännos on minun. [[Käyttäjä:Nov_ialiste|Nov_ialiste]] 2117 move=sysop:edit=sysop 7943 2005-12-16T21:02:03Z Nikerabbit 3 '''Tämä sivu on suojattu toistaiseksi jatkuvan mainoslinkkien levityksen takia''' — [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nahru]] 16. joulukuuta 2005 kello 21:02:03 (UTC) 2118 13097 2006-05-31T18:45:11Z Samulili 276 [[Luokka:Elektroniikka]] ==Elektroniikka tekniikanalana== ==Perusilmiöt== ===Jännite, virta ja teho=== *[[:w:jännite|jännite]] *[[:w:sähkövirta|virta]] *[[:w:teho|teho]] *[[:w:sähköisten suureiden analogiat|analogiat hydrauliikkaan]] *[[:w:vaihtovirta|Vaihtovirta]], [[:w:Kolmivaihevirta|kolmivaihevirta]] ===Varaus ja sähkökenttä=== *[[:w:sähkövaraus|varaus]] *[[:w:sähkökenttä|sähkökenttä]] ===Magneettikenttä=== *[[:w:magneettikenttä|magneettikenttä]] *[[:w:magneettikentän voimakkuus|magneettikentän voimakkuus]] ===Kapasitanssi=== *[[:w:kapasitanssi|kapasitanssi]] ===Induktanssi=== *[[:w:induktanssi|induktanssi]] ===Reaktanssi=== *[[:w:reaktanssi|reaktanssi]] ==Paristot, akut ja virtalähteet== *[[:w:paristo|paristo]] *[[:w:akku|akku]] - verkkovirtalähde, AC/DC- ja DC/DC-muuntimet ==Mittalaitteet== ===Galvanometri=== ===Yleismittari=== *[[:w:Yleismittari|Yleismittari]] ===Oskilloskooppi=== *[[:w:Oskilloskooppi|Oskilloskooppi]] ===Spektrianalysaattori=== ===Logiikka-analysaattori=== ===Taajuuslaskuri=== *[[:w:Taajuuslaskuri|Taajuuslaskuri]] ==Komponentit== ===Vastukset=== *[[:w:vastus|vastus]] ===Kondensaattorit=== *[[:w:kondensaattori|kondensaattori]] ===Kelat ja muuntajat=== *[[:w:kela (komponentti)|kela]] *[[:w:muuntaja|muuntaja]] ==Puolijohteet== ===Diodi=== [[:w:diodi|diodi]] - zenerdiodi ===Bipolaaritransistori=== ===FET=== ===Tyristori=== [[:w:tyristori|tyristori]] ==Analogipiirit== ===Operaatiovahvistin=== *[[:w:Operaatiovahvistin|Operaatiovahvistin]] ===Komparaattori=== *[[:w:Komparaattori|Komparaattori]] ===Regulaattori=== *[[:w:Regulaattori|Regulaattori]] ==Suodatinpiirit== ==Digitaalipiirit== ===Portit=== ===Multiplekserit=== ===Kiikkupiirit=== ===Laskuripiirit=== ==AD- ja DA-muuntimet== *[[:w:ADC|ADC]] *[[:w:DAC|DAC]] ==RF-tekniikka== ===Sähkömagneettinen säteily=== * [[:w:sähkömagneettinen spektri|spektri]] - RF-kenttä ===RF-piirit=== ==Optoelektroniikka== * [[:w:LED|LED]] * [[:w:LCD|LCD]] * [[:w:CRT|Katodisädeputki]] * [[:w:fotodiodi|Fotodiodi]] * Valotransistori [[en:Electronics]] [[Luokka:Elektroniikka]] 2119 12499 2006-05-26T18:30:07Z TeemuN 155 Luokka:Sähkötekniikka ==Jännite ja virta== *[[:w:jännite|jännite]] *[[:w:sähkövirta|virta]] *[[:w:sähköisten suureiden analogiat|analogiat hydrauliikkaan]] ==Pätöteho, näennäisteho ja loisteho== ''Pätöteho'' on työtä tekevää tehoa ja ''loisteho'' on induktiivisen tai kapasitiivisen kuorman vaatimaa työtä tekemätöntä tehoa, joka kuitenkin kuormittaa siirtolinjoja. Tyypillinen osittain induktiivinen kuorma on sähkömoottori. ''Näennäisteho'' on pätötehon ja loistehon yhteisvaikutus. *[[:w:pätöteho|pätöteho]] *[[:w:näennäisteho|näennäisteho]] *[[:w:loisteho|loisteho]] ==Magneettikentät== ==Pyörrevirta== ==Muuntajat== ==Sähköenergian siirto== ==Generaattorit== ==Sähkömoottorit== ===Tasavirtamoottorit=== ===Oikosulkumottorit=== ===Askelmoottorit=== ==Moottorien ohjaus== ===Servot=== ===Taajuusmuuttajat=== ==Solenoidit== [[Luokka:Sähkötekniikka]] 2120 12923 2006-05-30T13:54:58Z Mzlla 323 lisätty tietoja ==Lämpö ja lämpöenergia== ==Lämpötila== Galilei (1564-1642) rakensi lämpömittarin, jossa ilmapallossa oleva ilma nosti lämmetessään vettä putkeen. Ilmapaineen muutokset kuitenkin häiritsivät tuloksia. Olav Rømer (1644-1710) kehitti alkoholitäytteisen lämpömittarin ja laati lämpötila-asteikon, jonka 0- piste oli suolaliuoksen jäätymispisteen ja veden kiehumispistettä hän merkitsi 60:lla. Hollantilainen Daniel Fahrenheit (1686-1736) kehitti elohopealämpömittarin ja oman lämpötila-asteikon, jota vieläkin käytetään monissa maissa. Kolmas asteikko on ruotsalaisen Anders Celsiuksen (1701-1744) siinä on 0-pisteenä (0 ^oC) jään sulamispiste ja veden kiehumispiste on 100 astetta (100 ^oC). SI-järjestelmän asteikkona on William Thomsonin (1824-1907) (eli Lordi Kelvin) kehittämä absoluuttinen lämpötila-asteikko, jonka 0-kohta on absoluuttinen lämpötila. Asteikkoväli on sama kuin celsiusasteikossa. Absoluuttisella lämpötilalla tarkoitetaan lämpötilaa, jossa kaasun paine menee nollaksi. Se on -273,15°C. Absoluuttisessa lämpötilassa molekyylit eivät kulje vaan ovat paikallaan. Korkeintaan ne voivat pyöriä paikallaan. Lämpötilan yksikkönä on kelvin (K), joka on suuruudeltaan celsius yksikön suuruinen, mutta 0-kohta on eri. Celsius lämpötilasta saadaan kelvin lämpötila lisäämällä celsiuslämpötilaan 273. Esim. 27 ^oC = (27 + 273 ) K = 300 K. Vastaavasti kelvin lukemasta vähennetään 273 ja saadaan celsiuslukema. Jos vähennetään kaksi kelvineinä ilmoitettua lämpötilaa toisistaan ja vastaavat lämpötilat celsiuslukemina, saadaan sama erotus. Absoluuttista asteikkoa käytettäessä merkitään lämpötilaa isolla T-kirjaimella ja celsiusasteikkoa käytettäessä pienellä t:llä. ==Lämmön siirtyminen== Lämpö voi siirtyä paikasta toiseen kolmella tavalla: * kuljettamalla * johtumalla * säteilemällä Lämmön kulkeutuminen tapahtuu jonkun aineen mukana. Esimerkiksi, kun vesi virtaa se kuljettaa mukanaan siihen varastoitunutta lämpöä. Näinhän tapahtuu lämpöpattereissa ja erilaisissa vesijäähdytysjärjestelmissä. Esimerkkeinä vaikkapa tuulet kuljettavat mukanaan lämpöä. Etelätuuli tuo lämpöä. Veri kuljettaa lämpöä kehossamme. ==Lämmönjohtavuus ja lämpöresistanssi== ==Lämpökapasiteetti== [[Luokka:Fysiikan oppikirja]] 2121 8085 2005-12-23T13:30:24Z Lambda 166 == Tarkoitus == Kuinka tarkkaan tässä on tarkoitus asiat käydä? Kun otsikkona on klassinen mekaniikka, niin onko tässä tarkoitus kirjoittaa esim. Lagrangen ja Hamiltonin menetelmistä tai tensoreista? Mikäli näin, onko niin perusasioita kuin Newtonin lait järkevää kirjoittaa tähän artikkeliin? Kuinka paljon lukijalta siis oletetaan tietämysä fysiikasta? Voidaanko perusasiat, kuten derivointi, integrointi ja vektorit olettaa hyvin tunnetuiksi, vai olisiko näiden merkitys hyvä käydä lyhyesti läpi? Miksi suhteellisuusteoriasta on kirjoitettu klassiseen mekaniikkaan? Olisiko parempi otsikko esim. Mekaniikan perusteet? Miksei Newtonin lakeja ole tässä ilmaistu vektorimuodossa? Muutenkin Newtonin II laki tulisi mielestäni ilmaista liikemäärän avulla, eikä suinkaan olettaa massaa vakioksi. Esim. raketti menettää painoaan koko ajan polttaessaan, vaikkei suhteellisuusteoreettisesta ilmiöstä olekaan kyse. Vaikka momentin yksi tärkeimmistä sovellusalueista onkin statiikassa, mielestäni tulisi suure esitellä yhdessä kulmaliikemäärän kanssa vaikka oman alaotsikkonsa alaisuudessa. Mielellään toki vektorimuodossa. Ylipäätään onko kenelläkään kiinnostusta kirjoittaa tätä artikkelia? Itse voisin mielellään kirjoittaa kun aikaa liikenee, mutta alkuperäinen visioija (tai toki kuka tahansa muukin "projektista" innostunut) voisi vaikka edes suuntaa-antavat otsikot asetella ja vähän vastailla näihin kysymyksiini. Pahoittelen sekavasta selityksestäni, viestistä ei ollut tarkoitus tulla näin pitkää --[[Käyttäjä:Lambda|Lambda]] 20. joulukuuta 2005 kello 21:39:18 (UTC) :Yleensäkin suomenkielisessä wikikirjastossa on ongelmana kirjojen ''lähtökohtien määrittelmättömyys''. Yleisistä aiheista kertovien kirjojen lähtökohtina on oltava esim. koulutustaso ja pohjatietojen määrä. (Pidän tätäkin aihetta melko yleisenä ja siitä voi kirjoittaa kovin eritasoisesti.) --[[Käyttäjä:Aulis Eskola|Aulis Eskola]] 22. joulukuuta 2005 kello 17:14:08 (UTC) :: Juuri tätä hain aikaisemmassa viestissäni takaa. Ehkä kysyntää olisi eniten kirjalle, joka olettaisi jonkin verran perustietämystä lukiotason asioista? Eli korkeakoulujen peruskurssien tasoista materiaalia. Derivointi, vektorit ja muut matemaattiset työkalut voitaisiin pikaisesti käydä läpi (laskusäännöt ja miksi niitä käytetään) sitä mukaa kun niitä tarvitaan ja viitata sitten johonkin matematiikan opukseen syvällisempää tietoa ja matemaattisen tarkkoja määritelmiä varten. Täten kirjan nimikin olisi hyvin vaihtaa vaikka "Mekaniikan perusteet". En yksin jaksaisi alkaa työstämään, onko kiinnostusta tällaiseen projektiin? --[[Käyttäjä:Lambda|Lambda]] 23. joulukuuta 2005 kello 13:30:24 (UTC) 2122 8014 2005-12-20T21:55:01Z Lambda 166 Perusteet == Perusteet == Ennen logiikan symbolien käyttöä, olisi kiva jos ne määriteltäisiin: Tämä kirja/artikeli on kuitenkin matematiikan perusteista. Viittaan siis kappaleeseen "Luonnollisten lukujen ominaisuuksia". --[[Käyttäjä:Lambda|Lambda]] 20. joulukuuta 2005 kello 21:55:01 (UTC) 2123 sysop 8153 2006-01-01T12:20:23Z MediaWiki default Ei tapahtumia lokissa. 2124 sysop 8156 2006-01-01T12:20:24Z MediaWiki default viimeisin muutos 2125 sysop 14461 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Et voi luoda uusia sivuja. Voit muokata olemassa olevia sivuja tai luoda [[Special:Userlogin|käyttäjätunnukssen]]. 2126 sysop 8041 2005-12-22T07:10:10Z MediaWiki default Sivujen luominen on rajoitettu 2127 sysop 8685 2006-02-26T01:45:49Z MediaWiki default (ei rajoituksia) 2128 sysop 8686 2006-02-26T01:45:49Z MediaWiki default Estä uudet ja anonyymit käyttäjät 2129 sysop 8687 2006-02-26T01:45:49Z MediaWiki default Vain ylläpitäjät 2130 sysop 8688 2006-02-26T01:45:49Z MediaWiki default Voit katsoa ja muuttaa sivun ”<strong>$1</strong>” suojauksia: 2131 sysop 8162 2006-01-01T12:20:24Z MediaWiki default Käytä siirtosuojausta 2132 sysop 8689 2006-02-26T01:45:49Z MediaWiki default Et voi muuttaa sivun ”<strong>$1</strong>” suojauksia. Alla on sivun nykyiset suojaukset: 2133 sysop 8173 2006-01-01T12:20:25Z MediaWiki default Sinulle on $1 ($2). 2134 8070 2005-12-22T17:22:05Z Aulis Eskola 165 linkki wikipedian sivuuni [[:w:Käyttäjä:Aulis Eskola|Wikipediassa kirjoittelija ja ylläpitäjä]] 2136 14229 2006-06-25T18:15:03Z 84.231.97.228 Blondi mietti itsekseen:<br/> - No voi kamalaa, nytpä kävi hassusti. En muista pitikö minun mennä kaveriani vastaan klo 8.30 vai klo 3.80. ---- Kuinka pidät blondin kiireisenä koko päivän?<br/> - Vie hänet pyöreään huoneeseen ja käske istua nurkassa. / Anna hänelle lappu, minkä kummallakin puolella lukee "Käännä". ---- Miksi blondi oli innoissaan saatuaan palapelinsä valmiiksi puolen vuoden uurastuksen jälkeen?<br/> - Palapelin laatikon kyljessä luki 2-4 vuotta. ---- Blondi oli hotellissa. Tarjoilija koputti huoneen oveen sanoen:<br/> - Haluatteko kahvia vuoteeseen. Blondi vastasi: - Tuota, mieluummin kuppiin, kiitos. ---- Mitä tulee kun risteyttää blondin ja kamelin?<br/> - Kukaan ei tiedä, koska yksikään kameli ei ole vielä suostunut. ---- Blondi ja Terroristi hyppäsivät yhtä aikaa katolta. Kumpi osui ensimmäisenä maahan?<br/> - Terroristi, sillä blondi eksyi matkalla. ---- Miksi blondi ei osaa kirjoittaa lukua "yksitoista"?<br/> - Hän ei tiedä, kumpi ykkönen tulee ensin. ---- Miksi seitsemäntoista blondia seisoo baarin edessä?<br/> - Täytyy olla kahdeksantoista, että pääsee sisään! ---- Miksi lauma pikkublondeja hekottaa baarin edessä? <br/> - Koska nauru pidentää ikää! ---- Miksi blondi ei uskalla käyttää tietokonetta?<br/> - Koska siinä on hiiri. ---- Miksi blondi otti vessan oven pois?<br/> - Ettei kukaan tirkistelisi avaimen reiästä! ---- Miksi blondi käyttää pikkuhousuja? -Ne lämmitää kivasti nilkkoja. ---- Poliisi pysäytti blondin ja kysyi häneltä ajokorttia.<br/> Blondi ei tienny mikä sellanen on ja poliisi kuvaili, että se on sellanen<br/> suorakulmio jossa on teidän kuva. No blondi kaivo laukkuansa ja löysi peilin <br/> "Hmm, tämähän on neliskulmainen ja siinä on mun kuva. Tän on pakko olla ajokortti"blondi tuumas<br/> No hän anto peilin sit poliisille. Poliisi katsoi sitä hetken yllättyneenä ja totesi<br/> "No miksette te heti sanoneet että te olette poliisi! Hyvää matkaa!"<br/> ---- [[Luokka:Vitsit]] 2137 10116 2006-04-06T07:49:06Z TeemuN 155 muokattu lisensioinnit/luokka Kyseessä on kuvankaappaus GIMP-kuvankäsittelyohjelmasta, johon on lisätty muutama selventävä teksti. Ohjelma itsessään on julkaistu GPL-lisenssin alla. {{Kuvakaappaus}} {{Kaksoislisenssi/Ccbysa}} [[Luokka:GIMP-kuvat]] 2139 8104 2005-12-28T00:37:59Z Hartz 58 test {{Test}} &ndash;[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 28. joulukuuta 2005 kello 00:37:59 (UTC) 2140 edit=sysop:move=sysop 8220 2006-01-06T01:17:55Z (boxed) 140 rv #REDIRECT [[Etusivu]] 2141 8106 2005-12-28T08:10:23Z Gangleri 174 __TOC__ 2142 8107 2005-12-28T08:10:32Z Gangleri 174 [{{SERVER}}{{localurl:{{NAMESPACE}}:{{PAGENAME}}|action=purge}} ↺] [{{SERVER}}{{localurl:{{NAMESPACE}}:{{PAGENAME}}|oldid={{REVISIONID}}}} rev-ID : {{REVISIONID}}]<br /> [{{SERVER}}{{localurl:special:Prefixindex|from=Gangleri&namespace=2}} special:Prefixindex|from=Gangleri&namespace=2] <br clear="all" /> __NOTOC____NOEDITSECTION__ ===== [[commons:User:Gangleri]] ===== [[Image:Redirect arrow without text.png|left]] ::* '''irc://irc.freenode.net/wikimedia''' ::* [[wikipedia:de:Benutzer:Gangleri]] ::* [[wikipedia:en:User:Gangleri]] ::* [[wikipedia:eo:Vikipediisto:Gangleri]] ::* [[wikipedia:is:Notandi:Gangleri]] ::* [[wikipedia:ro:Utilizator:Gangleri]] ::* [[wikipedia:yi:באַניצער:Gangleri]] ::* '''[[meta:User:Gangleri]]''' [[de:Benutzer:Gangleri]] [[en:User:Gangleri]] [[eo:Vikipediisto:Gangleri]] [[is:Notandi:Gangleri]] [[ro:Utilizator:Gangleri]] [[yi:באַניצער:Gangleri]] 2143 11639 2006-05-19T12:15:32Z TeemuN 155 * Ensimmäinen muokkaus: 6. joulukuuta 2005 ([http://fi.wikibooks.org/w/index.php?title=Miksi_osallistua_avoimeen_tekstikirjaprojektiin&diff=prev&oldid=7814 mitä muuttui?]) * [[Tietoturva]] * [[GIMP]] 2144 13130 2006-06-01T08:32:21Z Samulili 276 c == Graafinen suunnittelu == Graafinen suunnittelu on hyvin monimuotoinen ala, jossa täytyy ottaa huomioon niin käyttötarkoitus kuin myös tekstin yhteensopivuus muun tuotteen kanssa. Kuka tahansa voi luoda selkeää ja hyvää graafista ilmettä näillä muutamilla perusnikseillä. === Mitä tulee ottaa huomioon, kun teen painotuotetta? === # Mikäli työ on tarkoitus painaa, kannattaa kysyä useilta painotaloilta tarjoukset, koska näin voit säästää huomattavasti. # Kysy samalla painotalolta ohjeet, millaisessa muodossa sekä resoluutioilla aineiston on tultava painoon. Nykyisin valmis materiaali toimitetaan usein Adobe Acrobat -tiedostona (PDF), jonka tekemiseen tarvittavat ohjeistukset saa painosta. ====Yleiset perusohjeet==== * Värimaailman tulee olla CMYK (ei normaali RGB). * Kuvien resoluutio tulee olla 300 dpi. * Kuvien tallennusformaatin tulee olla joko pakkaamaton jpeg tai tiff. === Teksti ja sen sommittelu === # Jos olet epävarma tekstin sijoittelun suhteen, paras paikka tekstille on vaakasuunnassa keskellä, koska se näyttää aina hyvältä ihmissilmään, ollen näin myös tylsä perusratkaisu. # Alas kannattaa jättää hieman enemmän tilaa kuin ylös, koska silloin teksti ei ole niin raskaan ja ahdistavan oloinen. # Uskalla käyttää muitakin fontteja kuin tavanomaiset Arialia tai Timesia. Hyvällä fonttivalinnalla työn ilme ja huomattavuus paranee selkeästi. Perussääntönä voidaan pitää, että työssä on korkeintaan 3 erilaista fonttia. Aloittelijalle suosittelen korkeintaan 2 erilaista fonttia, eli yksi mahdolliseen otsikkoon ja toinen muuhun tekstiin; tämä sen vuoksi, ettei työn luettavuus kärsi ja työstä tule sekava. # Tekstistä voi rakentaa ns. "kuvallisen elementin", erilaisella asettelulla; otsikko vinoon; otsikko menemään laidasta laitaan yms., lihavoinnilla ja kirjasinkoolla. Kontrastit työssä tuovat työhön ilmettä ja huomattavuutta. # Tekstin väri voi olla muukin kuin musta, mutta lähellä pohjaväriä olevaa väriä kannattaa käyttää vain hyvin harkitusti ja perustellusti. Lisää aiheeseen liittyviä neuvoja ja niksejä kannattaa hakea kirjastoista, joista löytyy useita hyviä lähteitä graafisen suunnittelun aloittelijoille. Jos vieläkin olet epävarma, kannattaa antaa tehtävä mainostoimistolle, jossa on alan osaajia. [[Luokka:Graafinen suunnittelu]] 2147 8130 2005-12-29T15:08:03Z Hartz 58 {{Test}} &ndash;[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 29. joulukuuta 2005 kello 15:08:03 (UTC) 2148 8140 2005-12-30T16:19:52Z Nov ialiste 160 {{user en}} {{user fi-1}} 2149 8142 2005-12-31T04:11:55Z Nov ialiste 160 Oma tiedostoni. Oma tiedostoni. 2152 13791 2006-06-13T12:23:39Z 213.134.160.226 fixed interwiki.pl {{Wikipedia|IRC|IRC}} IRC on Internetin palvelu, joka mahdollistaa reaaliaikaisen keskustelun Internet-käyttäjien välillä. IRC on vanhin Internetin pikaviestipalvelu (instant messenger). IRC:in keskustelut käydään tuottamalla tekstiä ja muita ascii-merkkejä näppäimistön avulla, ja katsomalla tietokoneen näytöltä muiden kirjoittamia viestejä. IRC:iin pääsee tarkoitusta varten tehdyllä tietokone-ohjelmalla tai jopa joidenkin nettisivujen kautta. [[Telnet]] tarkoittaa raakaa komentoa, joka palvelimelle lähetetään. Se on kerrottu IRC-protokollan tekniikasta kiinnostuneille; peruskäyttäjän ei tarvitse näitä seikkoja ymmärtää tai lukea. [[Ohjelma]] tarkoittaa IRC-asiakasohjelmissa vallitsevaa käytäntöä. Kannattaa myös tutustua käyttämäsi ohjelman omiin ohjeisiin. Verkkoon liittyminen: telnet: telnet <osoite> <portti> (yleensä IRC-palvelin on portissa 6667, mutta poikkeuksiakin on) telnet: USER <tunnus> 0 0 :<Oikea nimi> (Kohtia 0 ja 0 ei käytetä nykyään) telnet: NICK <nimi> ohjelma: asetetaan nimi ja asetukset kohdalleen ohjelma: /server <osoite> (tai valikoista, vaihtelee suuresti) Verkossa pysyminen: telnet: PING :numerosarja (palvelin lähettää, jos kaikki kunnossa) telnet: PONG :numerosarja (sinun täytyy vastata näin pysyäksesi palvelimella) Liittyminen kanavalle: telnet: JOIN #kanava ohjelma: /join #kanava Viestin lähettäminen: telnet: PRIVMSG #kanava :viesti ohjelma: viesti (kanavan ollessa valittuna) Kanavalta poistuminen: telnet: PART #kanava :syy ohjelma: /part #kanava tai /part (valittu kanava; syyn lisääminen vaihtelee) Kanavamoderaattorin oikeuksien antaminen: telnet: MODE #kanava +o nimi ohjelma: /op nimi (kanavan ollessa valittuna) Käyttäjän poistaminen kanavalta: (potkiminen) telnet: KICK #kanava nimi :syy ohjelma: /kick nimi syy (jotkin ohjelmat (esim. mIRC) vaativat kanavan antamisen, kuten IRC-protokollassakin) Irkkaamisen lopettaminen telnet: QUIT :syy ohjelma: /quit syy [[Luokka:IRC]] [[da:IRC-kursus]] [[en:Internet Technologies/IRC]] [[fr:Fonctionnement de l'IRC]] [[pl:IRC/Okładka]] 2154 12200 2006-05-26T09:56:48Z Samulili 276 [[Luokka:Baarikaappi]] '''Vodka Martini''' Sekoitetaan Cocktail-lasiin:<br> 3cl Vodkaa<br> 1cl Kuivaa Vermuttia<br> Oliivi<br> [[Luokka:Baarikaappi]] 2156 12444 2006-05-26T16:34:40Z TeemuN 155 [[Luokka:GIMP]] {{GIMP}} Tällä sivulla on hieman monimutkaisempaa kuvankäsittelyä, jota tarvitaan esimerkiksi digikuvia parannettaessa. Tämän sivun ohjeissa oletetaan, että lukija on jo tutustunut GIMPin perusteisiin. ==Kuvan kiertäminen== Kun kuva on alunperin otettu kamera "pystyssä" esimerkiksi kuvattaessa seisovaa ihmistä tai korkeaa rakennusta jää kuvatiedosto "makaamaan" eli kiertyneeksi 90°. Ongelma voidaan korjata komentamalla kuva -> muunnos -> kierrä 90° vasta tai myötäpäivään tapauksesta riippuen. ==Digikuvan värien säätäminen== Joskus kuvattaessa kuvien värisävyt eivät täysin vastaa kuvattua kohdetta, joten värejä on hyvä osata säätää. ===Säätäminen tasojen avulla=== [[Kuva:Gimp vari saatotasoilla.jpg |thumb|right]] Gimpillä voi nopeasti korjata kuvan värejä väritasojen (en Levels) avulla. Älä sekoita näitä tasoja kuvan tasoihin (en Layers). Avattuasi kuvan valitse Taso -> Värit -> Väritasot. Jos tasokäyrän päissä on "tyhjää", tartu hiirellä päissä oleviin kolmioihin ja vedä tyhjät pois. Jos kuvan keskisävyt (käyrän keskellä) ovat liian tummat, vedä keskellä olevaa kolmiota vasemmalle. Jos taas ne ovat liian vaaleat, vedä kolmiota oikealle. ===Säätäminen käyrien avulla=== [[Kuva:Gimp varisaato kayrilla.jpg |thumb|right]] Värien säätäminen käyrien avulla on tehokkaampaa kuin tasojen avulla. Säätäminen käyrien avulla antaa monipuolisemmat mahdollisuudet muokata kuvan värejä sekä tummuutta. Käyrästä voi myös tehdä selkeitä havaintoja valotuksen onnistumisesta ja siten kehittää kuvaustaitojansa. Käytä työkalua valitsemalla Taso -> Värit -> Värintoistokäyrät. Yleensä hyvä käyrä on loivan S-kirjaimen muotoinen. Esimerkkikuvassa talvimaisema, jonka molemmista päistä puuttuu sävyjä, joten musta ja valkoinen puuttuvat. Muokkaa käyrää tarttumalla siihen hiirellä jolloin siihen tulee piste, josta käyrää voi taivuttaa. Voit myös piirtää käyrän valitsemalla käyrän tyypiksi Vapaalla kädellä. ====Värivirheen poistaminen käyrien avulla==== Värivirheitä (esim. ihon liikaa punertavuutta) voit muokata tehokkaasti valitsemalla kanavaksi värikanava (punainen, vihreä, sininen) ja muokkaamalla sen käyrää. ==Kuvan terävöinti== Kuvan terävöinnin tarve riippuu kuvasta ja sen käyttötarkoituksesta. Mustesuihkulla tulostettava kuva saa olla voimakkaammin terävöitetty kuin valokuvakehitykseen menevä digikuva. Sopivat arvot löytyvät kokeilemalla. Yleisesti terävöinti voimistaa paikallisia kontrastieroja valokuvassa. Taitavallakaan terävöinnillä ei voi pelastaa esimerkiksi kuvattaessa tärähtänyttä otosta. ===Terävöintisuodin=== Valitse Suotimet->Paranna->Terävöinti. Aukeavassa ikkunassa on vain yksi liukusäädin ja esikatseluikkuna, jonka näyttämää kohtaa saa siirrettyä kuvan vieressä olevasta nuolihässäkästä. Liiallinen terävöinti saa kuvan näyttämään epäaidolta. ===Unsharp mask (Epäterävä maski)=== Valitse Suotimet->Paranna->Unsharp mask Aukeavassa ikkunassa voit säätää tarkemmin terävöityksen määrää. Sopivat arvot riippuvat kuvasta ja löytyvät parhaiten kokeilemalla. * '''Säde'''-asetus kertoo kuinka lähellä olevat pikselit vaikuttavat käsiteltävään pikseliin. Jos arvo on liian pieni, ei kuvasta tule terävää, vaikka Määrä-säädin olisi maksimiarvossaa. Toisaalta liian suuri säde luo hohtavan reunuksen kontrastirajalle. * '''Määrä''' kertoo kuinka paljon kontrastieroa vahvistetaan. * '''Kynnysarvo''' määrää kuinka pienet kontrastierot otetaan huomioon. Jos tämän asetuksen arvo on liian alhainen, voimistetaan myös ei-toivottua taustakohinaa. Eräs tapa etsiä asetuksille sopivat arvot on seuraava: # Aseta Määrä-säädin täysille, jolloin muiden asetusten säätämisen aiheuttama muutos on selkeästi huomattavissa. # Lähde nostamaan sädettä nollasta ylöspäin kunnes saavutat halutun lopputuloksen ( varmistu ensin, että kynnysarvo on 0 ). # Kasvata kynnysarvoa nollasta kunnes ei-toivottu taustakohina ei enää voimistu. # Laske terävöinnin määrä oikealle tasolle ==Kohinan poistaminen== Kohinaa eli rakeisuutta kuvaan tulee kun kuvataan esim. vähässä valossa. Liiallinen rakeisuus saa kuvan näyttämään karkealta. Seuraavaa tapaa voi käyttää myös tyylikeinona, kun haluaa saada aiheestaan esille pintojen rajat ja tasoittaa samanaikaisesti pintoja (esim. kasvokuvassa iho tasoittuu ja kasvonpiirteet piirtyvät selkeämmin). Valitse Suotimet->Tee epäteräväksi->Valikoiva Gauss-sumennus. Avautuvasta ikkunasta voit säätää arvoja, joilla määritetään pehmennyssäde ja suurin erotus. Esimerkiksi arvot pehmennyssäde=4 ja suurin erotus=40 sopivat kokeilemisen lähtökohdaksi digikuvassa. ==Punaisten silmien korjaus== Punaiset silmät syntyvät valokuviin kun salamavalo heijastuu silmän verkkokalvon veren punasoluista. Ilmiö on voimakkaimmillaan hämärässä, koska silloin pupilli on laajentunut ja päästää eniten valoa lävitseen. [[kuva:Gimp-tasot.png|thumb|right]] * Kahdenna taso, tämä ei ole välttämätöntä, mutta kun muutokset tekee vain toiseen tasoon on myöhemmin helppo vertailla lopputulosta alkuperäiseen kuvaan. Tasot toimivat myös nopeana tapana palauttaa tilanne jos jokin epäonnistuu. :* Jos "tasot"-ikkuna ei ole avattuna avaa se valitsemalla ikkunat / tasot. :* kaksoisklikkaamalla "Tausta"-tasoa avautuu valikko, josta saat tason kahdennettua. :* Valitse lopuksi uusi taso ja varmista, että sen vieressä näkyy silmän kuva (eli taso näytetään.) * Valitse silmien punainen osa (Käytä zoomia päästäksesi tarpeeksi lähelle.) :* Tilanteesta riippuen lasso ja ellipsi ovat hyviä. Myös QMask on tehokas työkalu tarkkaan valitsemiseen. :* Lopuksi voit asettaa valinnalle pyöristyksen (engl. Feather). Kun pyöristystä käytetään valinta vain hiipuu pois eikä lopu yhtäkkiä. Sopiva arvo pyöristyssäteeksi on muutama pikseli silmän koosta (kuvausetäisyydestä) riippuen. * Käskyllä Taso / Värit / Sävy-värikylläisyys avautuu ikkuna. Tätä ennen kannattaa kuitenkin zoomata hieman ulospäin ja piilottaa valitun alueen merkki (valkoinen katkoviiva) painamalla Ctrl+T. * Punaista on silmässä liikaa, joten muokataan punaisia värisävyjä valitsemalla R (Red). Värikylläisyyden ja valoisuuden saa vetää minimiin. Jos silmiin haluaa saada oikean sävyn täytyy se hakea sävy-liukupalkilla. * Lopuksi voit verrataan tuotosta alkuperäiseen klikkaamalla ylin taso (johon muutokset tehtiin) näkymättömäksi painamalla silmän kuvaketta tason vieressä. :* Jos lopputulos ei miellytä voit kahdentaa alkuperäisen kuvan sisältävän tason uudelleen ja säätää Taso / Värit / Sävy-värikylläisyys komentoa uudelleen. Valinta on yhä voimassa, joten sitä ei tarvitse tehdä uudelleen. ==Kauneusvirheiden poistaminen kloonityökalulla== Nyt opitaan poistamaan pieniä kauneusvirheitä kuvista käyttäen kloonityökalua. Kikalla voi häivytää esimerkiksi finnin poskesta tai kaukana olevan henkilön. Myös heijastimet heijastavat usein salamavaloa tarpeettomam paljon luoden heijastimen kohdalle häiritsevän kirkkaan valolaikun, joka voidaan poistaa. Jos poistettava kohde täyttää suuren osan kuvasta, ei jälki välttämättä ole erityisen luonnollinen. Kloonityökalu kopioi kuvadataa kuvan yhdestä osasta ja liittää sen toiseen osaan. * Avaa kuva ja valitse kloonityökalu (leimasin) * Paina Ctrl pohjaan ja valitse klikkaa kohtaa, jonka haluat siirtää kauneusvirheen päälle * Vapauta Ctrl ja ala maalata virhettä piiloon. ** Kannattaa valita kloonaustyökalun asetuksista siveltimeksi "Fuzzy", jolloin tuotoksen reuna ei jää teräväksi. ** Risti kuvassa paljastaa mitä kohtaa olet kopioimassa ja nuoli+leimasin -kursori mihin kloonaat. ==Vastavaloon otettu kuva== Syynä on kuvauskohteen takana oleva kirkas valonlähde (esimerkiksi pilvinenkin taivas on riittävän kirkas). Kamera säätää valoituksen keskimääräisesti oikeaksi, jolloin itse kuvauskohde jää liian pimeäksi. Tällaista kuvaa ei ole kovin helppo korjata, paras tapa olisi säätää kamera laskemaan tarvittavan valaistuksen pieneltä alueelta tai valita kuvaussuunta paremmin. Jälkikäteenkin kuvaa voi kuitenkin hieman parantaa. ===Kontrasti ja kuvan kirkkaus=== Yksinkertainen menetelmä, joka sopii parhaiten, jos riittää esimerkiksi henkilön tunnistaminen epäonnistuneesta valokuvasta. Usein kirkkauden lisääminen koko kuvaan pilaa jo valmiiksi kirkkaita osioita. * Kahdenna taso (kts. punasilmäisyyden poisto) * Taso / Värit / kirkkaus ja kontrasti. Kontrastia ylöspäin ja kirkkautta samaten. Yleensäkin ottaen kontrastia saa lisätä useimpiin kuviin. * Jälleen alkuperäistä ja uutta tasoa vertaamalla saat käsityksen omasta onnistumisestasi. ===Varjostus / lisävalotus=== Tekniikka on parhaimmillaan kun pitää valottaa tiettyä aluetta (esimerkiksi kasvoja) samalla kun loppukuva jää ennalleen. * Valitse varjostus/lisävalotus työkalupalkista (musta pallero). * Sivellin: koko riippuu täysin valotettavan osan koosta, reunan kannattaa olla pehmeä (Fuzzy), jolloin kuvaan ei jää tarkkoja rajoja. * Tyyppi: Värilisävalotus * Tila: riippuu kuvasta, kokeile kaikkia * Valotus: kuinka tehokkaasti työkalu tuo valoa kuvaan. Liian suuri arvo tekee kuvan luonnottoman näköiseksi, aloita vaikka 30%:sta ja muuta arvoa tarpeen mukaan. ==Kuvan osan muuttaminen mustavalkoiseksi== [[Kuva:Lehmä, tausta mustavalkoinen.jpg|250px|right]] * Kahdenna taso * Muuta ylempi taso mustavalkoiseksi :* Taso / värit / väri-sävykylläisyys :* Säädä liukukytkimestä värikylläisyys mahdollisimman pieneksi * Lisää tason maski :* Taso / Maski /Lisää tason maski :* Musta paljastaa värillisen alueen, valkoinen piilottaa. * Maalaa mustalla värilliseksi haluamasi osat, jos maalaat ohi paina "X" (valitset taustavärin ja edustavärin välillä) ja pyyhi liialliset osat pois. * Lopuksi vertaile kuvaa piilottamalla mustavalkoinen kuva silmää painamalla Huom! Joskus saattaa olla järkevämpää pitää ylempi taso värillisenä. ==Puhekupla== Joskus kuvaan halutaan liittää tekstiä, jonka joku on (muka) sanonut. Joskus tyylikäs tapa on tehdä puhekupla tälle kommentille. Puhekupla tehdään ellipsistä, jota venytetään hieman polkutyökalulla (engl. Path) * Valitse riittävän iso (johon teksti mahtuu) ellipsi valintatyökalulla * Avaa polut ikkuna (Ikkuna / Polut) * Valinta poluksi (Polut ikkunan alareuna) * Valitse polkutyökalu ja valitse luomasi polku * Kumoa tekemäsi valinta (, joka haittaa näkemistä) Valitse / Ei mikään * Venytä polusta yhtä palleroa (ankkuri) puhekuplan varreksi (, joka siis osoittaa puhujaan) * Valitse varren viereinen ankkuri ja vedä ankkurin kahva ulos :* Paina siis Shift ja raahaa molluskaa eteenpäin. Esiin tulee neliö, jota kutsutaan kahvaksi (engl. Handle) * Kahvan avulla saat pyöristettyä kulmia, jolloin tuotos näyttää paremmalta, väännä kahvaa ja kahden vierekkäisen ankkurin välinen kaari muuttuu. * Toista puhekuplan varren molemmilla puolilla ja varren päässä, harjoitus tekee mestarin :* Varren loppu jää helposti liian teräväksi. * Kun tuotos muistuttaa puhekuplaa valitse polut-ikkunasta Polku valinnaksi * Maalaa juurisyntynyt valinta mustaksi * Valitse / pienennä, esim 15 px * Maalaa uusi valinta valkoiseksi. * Lisää teksi tekstityökalulla, Fontti yms. määritykset löytyvät työkalun asetuksista ==Kuvan osan värien muuttaminen== Näiden ohjeiden mukaan pystyt vaihtamaan kuvan osasta väriä. Voit esimerkiksi muuttaa punaisen paidan siniseksi tai vaihtaa silmien väriä. Kuvan tummuuserot jäävät, jolloin värin muutoksesta on mahdollista saada realisisen näköinen. ===Värin muuttamimen käyttäen väritä työkalua=== Tämä tapa on hieman yksinkertaisempi, mutta antaa reilusti vähemmän valinnanvaraa. * Tallenna muokattava kuva xcf:nä, jolloin tallentaminen ei vahingossa tuhoa alkuperäistä kuvaa. Tee myös kopio tasosta, jolloin voit palata alkutilanteeseen. * Valitse muutettava osio (Paita). :* Jos väriä muutetaan suurelta alueelta kannattaa aloittaa polku-työkalulla, jolla saat helposti valittua suunnilleen säännönmukaisen alueen. Pienempää aluetta valittaessa kannattaa siirtyä suoraan QMaskin käyttöön. ::* Käytä Ctrl-näppäintä valitaksesi useita alueita yhtäaikaisesti. :* Lopuksi pikamaskin avulla poistetaan valinnasta siihen kuulumattomat alueet ja lisätään poisjääneet. Vielä lopuksi kannattaa säätää QMaskin läpinäkyvyys nollaksi, jolloin näet helposti mahdolliset valintavirheet. * Kun valinta on hyvä, näpäytä Ctrl+t, jolloin valinnan reunat katoavat näkyvistä * Seuraavaksi komenna taso -> värit -> väritä :* Sopiva väri löytyy kokeilemalla "Sävy"-liukusäädintä. :* Varsinkin tummaa kohdetta uudelleenväritettäessä kannattaa laittaa "valoisuus"-säätimestä lisää valoa, jolloin näet tulevan sävyn paremmin. ===Värin muuttaminen käyttäen väritasoa=== [[Kuva:GIMP-väritaso.jpg|Tasot paneelista, ympyröitynä Toiminta: Väri|right]] Tämä tapa on kehittyneempi ja antaa paremmat mahdollisuudet muokata väriä. Esimerkiksi kuvan voi värittää yhdestä kohtaa siniseksi, toisesta punaiseksi. * Tee uusi (läpinäkyvä) taso. * Väritä haluamasi kohdat toivotulla värillä * Valitse tasot paneelista taso, joka sisältää tiedon väristä ja aseta Toiminta: Väri :* Ylempi taso on muuttunut väritasoksi; GIMP tutkii väritasoa ja päättelee siitä pikselin värisävyn. Pikselin tummuus ja värikylläisyys saadaan tutkimalla alapuolella olevaa tasoa. Näin kuvan luonnolliset varjo ja valokohdat jäävät näkyviin. ==GIF-animaatioiden teko GIMPillä== Animaatio koostuu yksittäisistä kuvista ( frameista, engl: frame ), joita näytetään nopeasti peräkkäin. GIMPillä animaatioita tehdessä jokainen taso vastaa yhtä framea. * Luo uusi kuva ja tee kuvaasi tarvittava määrä tasoja. * Aloita alimmasta tasosta, joka on animaation ensimmäinen kuva, ja piirrä siihen animaation alku * Siirry seuraavaan frameen ja piirrä seuraava ruutu. Mitä vähemmän animaatiossa tapahtuu framen aikana, sitä sulavampi on animaatio. * Kun viimeinenkin ruutu on piirretty valitse Tiedosto -> tallenna nimellä. Kirjoita tiedostomuodoksi ".gif". * Valitse "Tallenna animaationa" ja vie. :* Ikuinen silmukka tarkoittaa, että animaatiota toistetaan loputtomasti :* Mitä pienempi on tauko ruutujen välissä, sitä nopeampi on animaatio. Ihminen pystyy ymmärtämään animaation koostuvan yksittäisistä kuvista, jos ns. framerate on noin 20 tai alle, eli jos sekunnissa kuva vaihtuu alle 20 kertaa. Tätä raja-arvoa vastaa n. 50 ms tauko ruutujen välissä. [[Luokka:GIMP]] 2158 8232 2006-01-06T12:16:36Z TeemuN 155 siirsi sivun ”Keskustelu:Gimp:n perusteita” uudelle nimelle ”Keskustelu:GIMP/Perusteita” #REDIRECT [[Keskustelu:GIMP/Perusteita]] 2159 8236 2006-01-06T12:30:38Z TeemuN 155 rd #redirect [[GIMP]] 2160 8237 2006-01-06T12:32:33Z TeemuN 155 rd #redirect [[GIMP]] 2162 13288 2006-06-03T17:15:52Z Samulili 276 /* Kertolasku '''&middot;''' */ w-fix '''Materiaalia, tehtäviä ja ohjeita erilaisten matemaattisten aiheiden opettamiseen toisenlaisille oppijoille.''' Ideana on toistaiseksi tuottaa materiaalia erillisistä opetettavista aiheista - erillisistä ja irrallisistakin aiheista - monin erilaisin vaihtoehtoisin havainnollisin menetelmin. Hyviä opetustapoja ovat mm. erilaiset ''visualisoinnit'' ja konkretisoinnit, sanalliset arkipäivää lähelläolevat selitykset sekä erilaiset tavat ilmaista asiaa. Matemaattiisia termejä pitää käyttää erilaisissa yhteyksissä, jotta oppilas pääsee lopulta oivaltamaan matemaattisen asian luonteen omalla tavallaan. ==Kymmenjärjestelmä (0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12...) == * <10 * <20 * kymmenten pyörähtely * satojen pyörähtely * lukusarjat * kymmenen sormea: kun kaikki pystyssä, naapurin pökkääminen, joka nostaa "kymmensormen" * "matkamittarimalli" ==Yhteenlasku '''+''' == *[[:w:Yhteenlasku|Yhteenlaskusta Wikipediassa]] ==Vähennyslasku '''-''' == *[[:w:Vähennyslasku|Vähennyslaskusta Wikipediassa]] ==Kertolasku '''&middot;''' == *[[:w:Kertolasku|Kertolaskusta Wikipediassa]] [[Matematiikan erityisopetus/Kertolasku]] - [[Matematiikan erityisopetus/Kertolaskuharjoituksia]] - [[Matematiikan erityisopetus/Kertolaskun opetustavat|Opetustavat]] ==Jakolasku '''/''' == *[[:w:Jakolasku|Jakolaskusta Wikipediassa]] ==Etumerkilliset luvut (...-3 -2 -1 0 +1 +2 +3...) == ==Desimaaliluvut (0,123) == ==Mittaaminen== [[kuva:Tape measure.jpg|200px]] *[[:w:Mittayksikkö|Mittayksiköt]] ja [[:w:suure|mitattavat asiat]] Wikipediassa *[[:w:Mittaaminen|Mittaaminen]] ja [[:w:Mittalaite|mittalaite]] Wikipediassa - mitattavat asiat - yksiköt - mittavälineet ===Yksiköt ja mittavälineet (m m² m³ kg s °C km/h) === - paino (massa) - kilogramma - pituus - metri - pinta-ala (pituus · leveys) - neliömetri - tilavuus (pituus · leveys · korkeus) - kuutiometri - aika ja sen erikoiset yksiköt (poikkeukselliset suhteet) - sekunti, minuutti, tunti, vuorokausi, vuosi - lämpötila {| border="1" cellspacing=0 cellpadding=3 |+TAULUKKO - '''Mitattavat asiat, mittalaitteita/mittavälineitä niiden mittaamiseksi ja mittayksiköt''' !Mitattava asia !Mittalaite tai -välinen !Yksikkö !Selityksiä |- |[[Matematiikan erityisopetus/Pituus|Pituus]]||[[Mittanauha]] |metri '''m''' |· |- |[[Pinta-ala]]||· |neliömetri '''m²''' |Voidaan mitata alueen mitat ja laskea pinta-ala |- |[[Tilavuus]]||[[Mittalasi]], kotitalouksissa mittakuppi |kuutiometri '''m³''', litra '''l''' |Voidaan mitata kappaleen mitat ja laskea tilavuus |- |Paino eli [[massa]]||[[Vaaka]] |kilogramma '''kg''', tonni '''t''' |· |- |[[Aika]]||[[Kello]] |sekunti '''s''', minuutti '''min''', tunti '''h''', vuorokausi '''d''', vuosi '''a''' |· |- |[[Lämpötila]]||[[Lämpömittari]] |celsiusaste '''°C''' |· |- |[[Nopeus]]||[[Nopeusmittari]] |kilometriä tunnissa '''km/h''' |Voidaan mitata matka (pituuden mittaus) ja aika ja laskea nopeus näiden suhteesta |} - aikamuunnokset - negatiivinen ja positiivinen lämpötila ===Kerrannaisyksiköt (k d c m)=== {{Matemaattiset kerrannaisyksiköt}} - esimerkkejä - muunnokset ==Derivointi== - perusidea graafisesti - yleisimmät funktiot symbolisesti ja graafisesti ==Integrointi== - perusidea graafisesti - yleisimmät funktiot symbolisesti ja graafisesti ==Sanalliset tehtävät== - ongelman havainnollistaminen itselle - ongelman ratkaisu joillakin toisilla arvoilla - symbolisen tehtävän ratkaiseminen ensin numeerisilla arvoilla - intuitiivinen vastaus ja perustelut sille (myös eteneminen vastauksesta kysymykseen päin) - esimerkkejä kustakin lähestymistavasta ==Havaintovälineitä== - kymmentangot, satalaatat ja tuhatkuutiot - '''asteikot''' -> mittaaminen, lukusuorat, graafit - mittavälineet [[Luokka:Matematiikan erityisopetus|*]] 2163 13290 2006-06-03T17:16:48Z Samulili 276 w-fix '''... ...''' 2 · 3 = 3 + 3 = 6 '''... ... ...''' 3 · 3 = 3 + 3 + 3 = 9 ---- '''OOOOO OOOOO'''&nbsp;&nbsp;&nbsp;2 · 5 = 10 '''... ... ... ...'''&nbsp;&nbsp;&nbsp;4 · 3 = 12 ---- {| border="0" |- |[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] |[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] |[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] |[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] |[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] |- |[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] |[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] |[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] |[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] |[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] |} 2 · 5 = 10 {| border="0" |- |'''O''' |'''O''' |'''O''' |- |'''O''' |'''O''' |'''O''' |} 2 · 3 = 6 ---- [[Matematiikan erityisopetus/Kertolaskuharjoituksia]] [[Luokka:Matematiikan erityisopetus]] 2165 13291 2006-06-03T17:17:53Z Samulili 276 [[Luokka:Matematiikan erityisopetus]] 1. A '''OOO''' '''OOO''' 2 · 3 = ___ 1. B '''OOOOO''' '''OOOOO''' 2 · 5 = ___ 1. C '''OOO''' '''OOO''' '''OOO''' 3 · 3 = ___ 2. '''...... ......'''&nbsp;&nbsp;&nbsp;2 · 6 = ___ 3. 2 · 8 = 8 + 8 = ___ 4. 3 · 4 = 4 + ________ = ___ 5. 2 · 2 = ___ [[Luokka:Matematiikan erityisopetus]] 2166 13441 2006-06-05T14:42:14Z Samulili 276 w-fix [[Matematiikan erityisopetus/Kertolasku]] - kappaleita ruudukkoon - kappaleita n kpl m ryhmään - kertolasku summana (n · m = m + m ...+ m) - kertotaulu lukusarjana (tulon laskeminen toisen muistetut tulon avulla) - kertotaulun muistamisen "erityissääntöjä" (esim. 9: tuloissa numeroiden summa on 9) - sanallisena tehtävänä: "niin ja niin monta kertaa" annetaan jokin määrä [[Luokka:Matematiikan erityisopetus]] 2167 10122 2006-04-06T07:51:28Z TeemuN 155 lisenssi+luokka Kuva on tehty GIMPillä, kts. [[GIMP/Yksinkertaista kuvankäsittelyä]] {{Kaksoislisenssi/Ccbysa}} [[Luokka:GIMP-kuvat]] 2168 10123 2006-04-06T07:51:38Z TeemuN 155 lisenssi+luokka Kuvassa on saari, jonka reuna on häivytetty valkoiseksi. [[GIMP/Yksinkertaista kuvankäsittelyä]] {{Kaksoislisenssi/Ccbysa}} [[Luokka:GIMP-kuvat]] 2169 13453 2006-06-05T20:14:39Z Samulili 276 teemaa ja reemaa Luettavuuteen vaikuttavat seuraavat asiat: * tutut sanat * lyhyet sanat * virkepituus * oikeinkirjoitus * kevyet kappaleet * tekstin persoonallisuus * typografia Nämä seikat sopivat yleisohjeiksi, mutta niitä ei pidä seurata orjallisesti. Esimerkiksi virkepituutta tärkeämpi on itse asiassa se, kuinka selkeä on virkkeen rakenne. Jos kirjoittaja pystyy hallitsemaan pitkän virkkeen ja jakamaan sen selkeästi pienempiin osiin, pituus ei ymmärtämistä haittaa. Liian lyhyet virkkeet ja sivulauseiden liika karttaminen voivat tehdä teksistä vaikeata, koska asioiden väliset yhteydet saattavat jäädä epäselviksi. Tärkeää on pystyä kuljettamaan ajatusta eteenpäin lauseesta toiseen. Tämän vuoksi lauseet alkavat usein tutulla '''teemalla''', jota kuvaillaan '''reemalla'''. Tietoa voidaan esittää joko siten, että peräkkäisillä lauseilla on yhteinen teema (''toisto'') tai seuraava lause alkaa edellisen lauseen reemalla (''teemaprogressio''). Yksinkertaisissa lauseissa teema on verbiä ennen oleva osa ja reema verbin jälkeen tuleva kuvaus. Esimerkiksi näin: <div style="background-color:#eaeaea"> :Suomessa (teema) on 630 000 eläkeläistä (reema). :Eläkeläisten määrä (teema) on kasvanut viime vuosina (reema). (''Teemaprogressio'') :Eläkeläisten määrä (teema) vaikuttaa voimakkaasti sosiaalimenoihin (reema). (''Toisto'') </div> Samoin lyhyet sanat ovat yleensä helppoja, koska ne tapaavat olla myös tuttuja, paljon käytettyjä ilmauksia. Kuitenkaan lyhyys tai pituus sinänsä ei ole tae sen paremmin helppoudesta kuin vaikeudestakaan. Pitkiä kappaleita pidetään usein vaikealukuisina, ja yleisesti voidaankin suositella suhteellisen lyhyitä kappaleita. Ymmärrettävyys kuitenkin kärsii, jos teksti koostuu pelkistä yhden virkkeen kappaleista. Näin asiat eivät muodosta mielekkäitä kokonaisuuksia vaan pirstoutuvat helposti erillisiksi faktaluetteloiksi. {{tynkä}} [[Luokka:Selkeän tekstin opas]] 2170 12692 2006-05-28T08:23:17Z TeemuN 155 [[Luokka:Matematiikan erityisopetus]] =Pituus ja sen mittaaminen= Pituutta mitataan esim. mittaviivottimella tai metrimitalla. (kuva!) Pituuden yksikkö on '''metri'''. Sen tunnus on '''m'''. ==Pituuden kerrannaisyksiköt== {| border="1" cellspacing=0 cellpadding=3 |+'''Pituuden yksiköt''' !kerrannaisyksikkö !tunnus !metreissä |- |kilometri ||km ||1000 m |- |metri ||m ||1 m |- |desimetri ||dm ||0,1 m ( 10 dm = 1 m) |- |senttimetri ||cm ||0,01 m ( 100 cm = 1 m) |- |millimetri ||mm ||0,001 m (1000 mm = 1 m) |- |} {| border="1" cellspacing=0 cellpadding=3 |+'''Pituusyksiköiden muunnokset''' |'''km''' ||=||''1 km'' ||1000 m ||10000 dm||100000 cm||1000000 mm |- |'''m''' ||=||0,001 km ||''1 m'' ||10 dm ||100 cm ||1000 mm |- |'''dm''' ||=||0,0001 km ||0,1 m ||''1 dm''||10 cm ||100 mm |- |'''cm''' ||=||0,00001 km ||0,01 m ||0,1 dm ||''1 cm'' ||10 mm |- |'''mm''' ||=||0,000001 km||0,001 m||0,01 dm ||0,1 cm ||''1 mm'' |} [[Luokka:Matematiikan erityisopetus]] 2171 8941 2006-03-10T16:51:01Z TeemuN 155 /* Hyvä homma! */ Hyvää työtä GIMP-kirjan kanssa! &ndash;[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 13. tammikuuta 2006 kello 19.10 (UTC) Kiitoksia. -[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 15. tammikuuta 2006 kello 10.48 (UTC) Hyvä juttu kun olet saanut tämän alkuun. Olen yrittänyt kantaa korteni kekoon ja täydentää. Mistähän saisi lisää porukkaa talkoisiin? == Hyvä homma! == Hyvä juttu kun olet saanut tämän alkuun. Olen yrittänyt kantaa korteni kekoon ja täydentää. Mistähän saisi lisää porukkaa talkoisiin? Olis mahtavaa saada aikaan kunnon opus, suomalainen "Grokking the GIMP". Kiinostaisi myös kirjoittaa lyhyt johdatus Gimpshopiin. :Itsekin innostuin taas kirjoittamaan vähän, kun on joku muukin tekemässä. Niitä harjoituksiakin [http://www.edu.haapavesi.fi/~moversti/gimp/] voi tietysti tehdä, jos innostusta löytyy. Allekirjoitathan viestisi keskustelusivuilla lisäämällä 4 tildeä (<nowiki>~~~~</nowiki>).[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 10. maaliskuuta 2006 kello 16.51 (UTC) 2172 8325 2006-01-13T22:34:37Z Hartz 58 test '''[[Tervetuloa Wikikirjastoon|Tervetuloa Wikikirjastoon]]!''' Kokeilit suomenkielisen Wikikirjaston muokkaamista, ja testisi on nyt poistettu. Jos haluat harjoitella lisää ennen kuin ryhdyt vakavissasi lisäämään Wikikirjaston kirjamäärää, käytä [[Wikikirjasto:Hiekkalaatikko|hiekkalaatikko]]a, jossa voit kokeilla toimintoja vapaasti. Lisää tietoa muokkaamisesta on [[Ohje:Ohje|ohjesivuilla]]. &ndash;[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 13. tammikuuta 2006 kello 22.34 (UTC) 2173 8327 2006-01-14T10:03:28Z Dronir 189 = Dronir= Katso: [http://fi.wikipedia.org/wiki/Käyttäjä:Dronir Käyttäjäsivuni Wikipediassa] 2174 13707 2006-06-09T19:45:34Z Samulili 276 {{Suunnitelma puuttuu}} {{Suunnitelma puuttuu}} == Kello aikaan OpenNTPD:llä == [[w:Network Time Protocol]] mahdollistaa tietokoneen kellon synkronoinnin verkon yli ja siten kellonajan pitämisen aina oikeana. Slackwaren mukana tulee [http://www.ntp.org/ ntp versio 4.2.0], joka on erittäin monipuolinen, mutta myös mutkikkaampi säätää toimimaan. [http://openbsd.org/ OpenBSD:n] [http://openntpd.org/ OpenNTPD] on vaihtoehtoinen ohjelma, joka on sekä turvallinen että erittäin helppo käyttää. == Asennus == === Slackware === Kaikki tässä ohjeessa mainitut komennot tulee antaa root-käyttäjänä. Aloita poistamalla ntp-4.2.0:n paketti, mikäli se on asennettu: <pre>removepkg ntp</pre> Lataa OpenNTPD:n valmis paketti joko [ftp://slackware.fi/unofficial/slackware.fi/extra/openntpd-3.7p1-i486-1slackwarefi.tgz Slackware.FI:stä (FTP)] tai [http://www.linuxpackages.net/pkg_details.php?id=6920 Linuxpackages.net (HTTP)], ja asenna se: <pre>upgradepkg --install-new openntpd-3.7p1-i486-1slackwarefi.tgz</pre> Tukaanin pkgtoolseja Slackwaressa käyttävät voivat ladata ja asentaa myös suoraan komennolla: <pre>upgradepkg --install-new ftp://slackware.fi/unofficial/slackware.fi/extra/openntpd-3.7p1-i486-1slackwarefi.tgz</pre> === Tukaani === OpenNTPD tulee distron mukana ja löytyy kategoriasta N. Ellei OpenNTPD ole jo asennettuna, voit asentaa sen esimerkiksi pkgtoolilla: <pre>pkgtool menu tukaanirepon_nimi ntp</pre> === Debian === Sargessa on vanhempi versio 3.6.1p1, mutta siihen on lisätty [[patch|patchit]], jotka korjaavat tuon version muutamat ilkeät bugit. Asennus sujuu komentamalla: <pre>apt-get install openntpd</pre> == Konfigurointi == OpenNTPD:n asetustiedosto on /etc/ntpd.conf. Älä sekoita tätä tiedostoon ntp.conf, joka on ntp-4.2.0:n asetustiedosto. Käytettävän aikapalvelimen valinnan voi joko tehdä käsin tai jättää OpenNTPD:n tehtäväksi. Ensimmäisen tavan etuna on se, että aika haetaan mahdollisimman läheltä ja verkkoa kuormitetaan vähiten; myös ajan tarkkuus voi olla aavistuksen parempi, jos se haetaan esimerkiksi oman ISP:n tai vieressä olevan yliopiston palvelimelta. Jälkimmäinen vaatii vähemmän aivotyötä. === Automaattinen aikapalvelimen valinta === Oletuksena OpenNTPD on säädetty itse valitsemaan käytettävät aikapalvelimet. Alla OpenNTPD:n oma, muokkaamaton malliasetustiedosto: <pre> # $OpenBSD: ntpd.conf,v 1.7 2004/07/20 17:38:35 henning Exp $ # sample ntpd configuration file, see ntpd.conf(5) # Addresses to listen on (ntpd does not listen by default) #listen on * #listen on 127.0.0.1 #listen on ::1 # sync to a single server #server ntp.example.org # use a random selection of 8 public stratum 2 servers # see http://twiki.ntp.org/bin/view/Servers/NTPPoolServers servers pool.ntp.org </pre> Esimerkkitiedostosta kannattaa huomata, ettei siinä ole kuin yksi kommentoimaton rivi. Ainut rivi, jonka ntpd lukee tuosta tiedostosta, on viimeinen ''servers''-rivi. Sitä kannattaakin muokata sen verran, että käytetään vain suomalaisia aikapalvelimia, joita [http://www.ntp.org ntp.orgin] poolissa on tällä hetkellä neljä. Seuraavanlainen rivi ntpd.conf-tiedostossa tarkoittaa suomalaisen aikapalvelimen automaattista valitsemista: <pre>servers fi.pool.ntp.org</pre> ==== Tiettyjen aikapalvelimien käyttö ==== Suomessa on monia julkisia aikapalvelimia, ja ainakin osalla Internet-palveluntarjoajista on oma NTP-palvelin asiakkaiden käyttöön. Jos et ole varma, mitä palvelinta käyttäisit, lista [[Suomalaiset aikapalvelimet|suomalaisista aikapalvelimista]] auttaa. Esimerkiksi TKK:n aikapalvelimen saa käyttöön, kun lisää ntp.confiin: <pre>server ntp1.hut.fi</pre> Huomaa myös, että server-rivejä voi olla useampia. Kaksi tai kolme palvelinta mahdollistavat ajan pitämisen kohdallaan sekä tarkemmin että myös silloin, jos yksi palvelin on välillä tavoittamattomissa. === Ajan jakaminen lähiverkon koneille === Jos käytössäsi on saman Internet-yhteyden takana useampia koneita, ei yleensä kannata hakea aikaa jokaisella erikseen ulkoverkosta. Parempi tapa on laittaa yksi, useimmin päällä oleva kone hakemaan aika ulkoa, ja synkronoida loppujen kellot tämän koneen kanssa. Silloin palvelimen ntpd.confiin lisätään ''listen on'' -rivi, esimerkiksi: <pre> listen on 192.168.0.2 servers fi.pool.ntp.org </pre> 192.168.0.2 on tässä esimerkissä palvelimen sisäverkon liitännän IP-osoite. Tietoturvasyistä kannattaa välttää muotoa ''listen on *'', joka siis sallisi yhteydet myös oman sisäverkon (oman talouden tietokoneet) ulkopuolelta. Muihin koneisiin laitetaan luonnollisesti vain server-rivi ja siihen palvelimen sisäverkon osoite. == Viimeistely == === Slackware ja Tukaani === Varmista, että skriptillä rc.ntpd on suoritusoikeudet: <pre>chmod +x /etc/rc.d/rc.ntpd</pre> Käynnistä se sen jälkeen: <pre>/etc/rc.d/rc.ntpd start</pre> Jos kello heittää yli 3 minuuttia, OpenNTPD siirtää sen nyt suoraan oikeaan aikaan. Jos heitto on alle kolme minuuttia, siirto oikeaan aikaan tapahtuu vähitellen. Tällä pyritään minimoimaan ajan muutoksesta mahdollisesti osalle ohjelmista aiheutuva häiriö. '''Vain Slackwaressa:''' Jotta OpenNTPD käynnistyisi automaattisesti käynnistyksen yhteydessä, lisää tiedoston /etc/rc.d/rc.local loppuun rivi: <pre>[ -x /etc/rc.d/rc.ntpd ] && /etc/rc.d/rc.ntpd start</pre> 2175 13564 2006-06-07T14:42:20Z Jääpingviini 315 Redirecti nykyiseen käyttäjääni. #REDIRECT[[Käyttäjä:Jääpingviini]] 2176 13598 2006-06-08T11:35:08Z Anssi 34 Johdannon jatkoa... ([[w:Ranskan kieli]]) [[Image:Map-Francophone_World.png|thumb|center|400px|Le monde francophone]] ==Sisällysluettelo== #[[Ranskan kielioppi/Johdanto|Johdanto]] ##[[Ranskan kielioppi/Kulttuuri|Puhekulttuuri]] ##[[Ranskan kielioppi/Historia|Historia]] #Ranskan kielioppi ##[[Ranskan kielioppi/Substantiivit|Substantiivit]] ##[[Ranskan kielioppi/Adjektiivit|Adjektiivit]] ##[[Ranskan kielioppi/Pronominit|Pronominit]] ##[[Ranskan kielioppi/Verbit|Verbit]] ##[[Ranskan kielioppi/Numeraalit|Numeraalit]] ##[[Ranskan kielioppi/Adverbit|Adverbit]] ##[[Ranskan kielioppi/Prepositiot|Prepositiot]] #Lauseoppi ##[[Ranskan kielioppi/Genetiivi|Genetiivi]] ##[[Ranskan kielioppi/Partitiivi|Partitiivi]] ##[[Ranskan kielioppi/Ajan ilmaisut|Ajan ilmaisut]] #[[Ranskan kielioppi/Ääntäminen|Ääntäminen]] #[[Ranskan kielioppi/Sanasto|Sanasto]] #[[Ranskan kielioppi/Linkkejä|Linkkejä]] <!-- ==Johdanto== Ranskan kieli kuuluu romaanisiin kieliin, ja sitä puhutaan pääasiassa [[w:Ranska|Ranskassa]], [[w:Belgia|Belgiassa]], [[w:Kanada|Kanadassa]] sekä Ranskan entisissä siirtomaissa. Täydellisen listan löydät Wikipedian artikkelista [[w:Ranskan kieli|Ranskan kieli]]. Ranskan kieltä pidetään hyvin sivistyneenä ja kulturellina kielenä, sillä useat taiteelliset vaikutteet ovat tulleet Ranskasta, maata pidetään "kulttuurin kehtona" ja tämän takia myös kieltä pidetään melko hienona. Kielenä ranska on pehmeä ja soinnillinen. Lausumista pidetään yleensä hankalana, mikä ei pidä paikkaansa, sillä ranska on ääntämiseltään täysin säännöllinen, päinvastoin kuin esimerkiksi englanti. Ranskaa puhuu äidinkielenään noin 109 miljoonaa ihmistä; vieraana kielenä puhuvatkin mukaan laskien noin 264 miljoonaa ihmistä maailmassa. Lisäksi ranska on yksi Euroopan unionin ja YK:n virallisista kielistä ja kansainvälisen postin ainoa virallinen kieli sekä useiden muiden kansainvälisten järjestöjen kieli. Suomessa ranskan opiskelumahdollisuus löytyy suuresta määrästä perus- ja ylemmäntason kouluja. ===Historiaa=== Vaikka ranska kuuluukin [[w:romaaniset kielet|romaanisiin kieliin]], on se vuosisatojen saatossa ehtinyt erääntyä [[w:latina|latina]]sta varsin kauas. ==Sanastoa== * Wikisanakirja: [[wikt:Wikisanakirja:Ranskan kielen sanalista|ranskan kielen sanalista]] ==Linkkejä== *[[w:Ranskan kieli|Ranskan kieli (Wikipedia)]] *[[:fr:|Ranskankielinen Wikilivres (Wikikirjasto)]] *[[w:Ranska|Ranska (Wikipedia)]] --> [[Luokka:Ranskan kielioppi]] [[Luokka:Kielet]] 2177 10376 2006-04-20T15:05:22Z Samulili 276 ===Muokatkaa tätä kirjaa!=== Muokatkaa tätä ranskan kielen kirjaa! Opiskelen ranskaa, mutta minullekin voi sattua virheitä, ja kirja on vasta alkutekijöissään. Kommentit tervetulleita! ==Mikä tarkoitus== Olen tässä muokannut sivuja siinä mielessä, että tästä tulee ranskan kielen (perus)kielioppi, mutta toisen kirjan voisi joskus panna pystyy oppikirjaprojektina. -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 17. huhtikuuta 2006 kello 20.59 (UTC) :Ja siirsinpä sitten kirjan nimelle "Ranskan kielioppi". -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 20. huhtikuuta 2006 kello 15.05 (UTC) 2178 12900 2006-05-29T20:35:22Z Samulili 276 c-fix == Silmäiltävyys tukee nopeaa lukemista == Tekstin silmäiltävyyttä parantavat # otsikot # kappalejako # kapea tekstipalsta # kirjasinkoko ja -tyyppi # harkitut korostuskeinot. [[Luokka:Selkeän tekstin opas]] 2179 10119 2006-04-06T07:49:21Z TeemuN 155 muokattu lisensioinnit/luokka Kuvassa käytetään [[GIMP]]in QMask toimintoa reunan tyylittelyyn. {{Kuvakaappaus}} {{Kaksoislisenssi/Ccbysa}} [[Luokka:GIMP-kuvat]] 2180 8425 2006-01-20T14:00:03Z 62.236.100.238 Tosi tosi tsiidee!!!!! Oon käyttäjä 193.229.41.107 Eli aika tsiidee siis ihan tosiaan!!!!!! 2181 14091 2006-06-19T12:48:00Z 80.223.109.231 viivan korjaus {| align=center width="75%" style="background-color: #f5f5f5; border: 1px solid #32537d;" !style="background-color: #d7d7d7; text-align: center;"| <b><font size="2" color=#32537d> '''Kirjan GIMP osiot'''</font></b> |- |align=center| [[GIMP|Etusivu]] — [[GIMP/Aluksi|Käytön aloittaminen]] — [[GIMP/Perusteita|Perusteet]] — [[GIMP/Reunat|Kuvan rajojen muokkaus]] — [[GIMP/Yksinkertaista kuvankäsittelyä|Yksinkertaista kuvankäsittelyä]] — [[GIMP/Tulosta|Tulosta]] — [[GIMP/Harjoituksia|Harjoituksia]] |} [[Luokka:GIMP]] 2182 12441 2006-05-26T16:34:27Z TeemuN 155 [[Luokka:GIMP]] {{GIMP}} ==Asennus== Gimpin voit asentaa eri käyttöjärjestelmille mm. Unixiin, linuxiin. Gimpin kotisivuilta löydät aina uusimmat versiot. Eri linuxin jakeluversioille on myös omia asennuspakettejaan,jotka löydät jakelijan kotisivuilta. Lataa ensin koneellesi [http://gimp-win.sourceforge.net/stable.html Kaikki GIMPin vaatimat paketit, myös uudet versiot] 1. Asennus Windows Xp käyttöjärjestelmään: [http://www.edu.haapavesi.fi/~moversti/gimp/asennus/ Selkeät asennusohjeet] ( [http://www.edu.haapavesi.fi/~moversti/ Tekijän kotisivut] ). Asennusohjelmat saat ladattua yllämainitusta linkistä. 2. Asennus Windows 98/ME ja NT4 Asennus tapahtuu samoin kuin edellä, mutta lataa koneellesi eri versio GTK+2 kirjastosta. ==Ensimmäinen käynnistyskerta== Kun GIMP käynnistyy ensimmäistä kertaa ohjelma kyselee erilaisia asetuksia ja hakemistopolkuja. Jos termit tuntuvat vierailta niin näistä ei tarvitse välittää vaan klikata sinnikkäästi "Jatka"-nappulaa. Ensimmäisellä kerralla ohjelman käynnistyminen kestää suhteellisen kauan, mutta se on normaalia. ==Paneelit== [[Kuva:GIMP paneelit.jpg|216px|right]] Ensimmäiseksi kannattaa asetella paneelit (tai ikkunat) haluamallaan tavalla. Eräs hyväksihavaittu konsti on laittaa yhteen ikkunaan haluamansa paneelit ja avata aina kuva toiseen ikkunaan. Itselläni on toisessa paneelissa auki aina Työkalujen asetukset, Tasot, Polut, Kanavat ja Toimintohistoria. Näitä tietysti kannattaa säätää omien mieltymystensä mukaiseksi. Paneeleja voit yhdistää samaan ikkunaan yksinkertaisesti avaamalla haluamasi paneelit Ikkunat -valikosta ja raahaamalla paneelin otsikkorivin jo auki olevan paneelin otsikkoriville, jolloin paneelit siirtyvät eri välilehtiin. Jos haluat pitää useampaa paneelia samanaikaisesti auki samassa ikkunassa raahaa paneelin otsikkorivi valmiin ikkunan kapeaan harmaaseen kohtaan ( Kuvassa oleva musta nuoli ). ==Asetukset== Kannattaa tutustua ohjelman asetuksiin ennen käytön aloittamista. Asetukset löytyvät Gimpin pääikkunasta Tiedosto/asetukset. Voit tehostaa toimintaasi huomattavasti mm. määrittelemällä sopivat näppäimistöoikopolut. ==Kuvan avaaminen== [[Kuva:kuvan avaaminen gimpissä.jpg |thumb|right]] Voit avata kuvan monella tavalla gimpin pääikkunasta. Vaihtoehtoina ovat: *Uusi - avaa uuden kuvan. Voit valita kuvan koon ja pohjan värin tai läpinäkyvyyden. *Avaa - avaa tiedosto omalta koneeltasi *Avaa sijainti - avaa kuvan verkkosijainnista *Pikavalinnat - avaa viimeksi käsitellyistä tiedostoista *Kuvan syöttö - avaa kuvan a)leikepöydältä (liitä uutena, leikepöydältä b)kuvan kaappaus toiminnolla voit kaapata kuvan näytöltä *TWAIN - voit tuoda kuvan TWAIN ajurin avulla esim. skannerista tai kamerasta. ==Kuvan muokkaamisen aloittaminen== Jos aiot muokata kuvaa rankemmin (siis tehdä jotain, jonka onnistuminen ei ole varmaa), kannattaa aloittaa tallentamalla se toiseen kansioon .xcf -päätteellä. Tällöin et vahingossakaan tallenna puolivalmista työtä alkuperäisen päälle. Tämä GIMPin oma formaatti säilyttää myös kuvaan mahdollisesti lisätyt tasot, vektorit ja tekstit. Voit siis muokata myös kirjoittamiasi tekstejä jälkikäteen. ==Tallentaminen== Tiedostomuoto kannattaa valita käyttötarkoituksen mukaan. Jollet valitse tiedostotyyppiä, GIMP ei suostu tallentamaan. Huomaa, että pääte täytyy kirjoittaa itse tallenna nimellä -ikkunaan. Toinen vaihtoehto on klikata Tiedoston tyyppi (Nimen loppuliitteen mukaan). * '''.xcf''' -pääte on sopiva mikäli aiot muokata kuvaa myöhemmin. Jos haluat laittaa kuvan puolivalmiina levitykseen tallenna se myös toisella tiedostomuodolla — ethän tiedä onko kuvan kohteella GIMP asennettuna. Tämä tiedostomuoto säilyttää tasot ja kaikki gimpillä tehdyt muokkaukset. Jos kuvassa on paljon tasoja (engl. layers), tiedostokoko on suuri. Voit pakata tällaisen tiedoston lisäämällä tiedostopäätteen perään .gz tai .gz2 (esim. omakuva.xcf.gz). Gimp osaa avata tällaiset pakatut tiedostot, mutta muut ohjelmat eivät välttämättä osaa. * '''.psd''' -pääte on Adobe photoshopin (varsinkin ammattilaisten keskuudessa suosittu ohjelma) kanssa yhteensopiva ja säilyttää tasot. Jos kuvassa on paljon tasoja (engl. layers), tiedostokoko on suuri. * '''.jpg''' on hyvä esimerkiksi valokuvien tallentamiseen, kun kuva on muokattu valmiiksi. Tämä tiedostomuoto pakkaa kuvaa ja laatu heikkenee. Jos haluat säilyttää laadun muuttumattomana, valitse laaduksi 100. * '''.png''' sopii kaavioihin ja logoihin. Huomaa, että kaikki selaimet (lue: [[:w:Internet Explorer|IE]] ) eivät tue png-kuvien läpinäkyvyyttä, joten vältä läpinäkyvyyden käyttämistä. * '''.gif''' sopii kaavioihin ja logoihin. Huomaa, että .gif muodossa on rajoitettu värimäärä, enintään 256. Tiedostomuoto tukee läpinäkyvyyttä ja animaatiota. [[Luokka:GIMP]] 2183 12443 2006-05-26T16:34:34Z TeemuN 155 [[Luokka:GIMP]] {{GIMP}} Tällä sivulla esitellään tapoja muokata kuvan rajoja ja kokoa. ==Kuvan koon muuttaminen== Joskus, esimerkiksi Internettiin tai sähköpostin liitteenä lähetettävää kuvaa, täytyy pienentää latausaikojen lyhentämiseksi. * Avaa kuva ( Tiedosto / avaa ) * Kuva / Skaalaa kuvaa * Tee asetukset :* "kahle" kahden lukuarvon välillä tarkoittaa sitä, että toisen muuttuessa myös toinen muuttuu samassa suhteessa. Usein tämä on toivottavaa ja se onkin oletuksena päällä. Kahletta klikkaamalla voit ottaa ominaisuuden pois päältä. :* Interpolaatio kannattaa asettaa kuutiolliseksi, jolloin resoluution pienentämisestä aiheutuvat virheet jäävät mahdollisimman pieniksi. * Skaalaa kuvaa ==Rajaaminen== Rajaamisen tärkein "työkalu" on silmä. Tärkein perussääntö sommittelussa on kultainen leikkaus (katso [[w:Kultainen_leikkaus]]). Rajaamalla voit myös pienentää kuvatiedoston kokoa lyhentäen latausaikaa esimerkiksi Internetistä. Voit myös poistaa reunukset tai epäoleelliset asiat kuvasta, jolloin kuvan sisältö aukeaa nopeammin. # Valitse rajaustyökalu ( numero 7 tämän sivun työkaluesittelyssä )[[Kuva:Rajaus.jpg]] # Vedä rajat haluamaasi kohtaan # Klikkaa rajattua aluetta, jolloin kuva rajataan tai sen kokoa muutetaan valinnasta riippuen (kts alla) # Näytölle aukeaa myös uusi ikkuna, josta voit valita rajaamisen ja koon muuttamisen välillä. Voit myös määrittää rajattavat pikselit tarkasti. Suhde-kohta kertoo kuvan leveyden suhteen korkeuteen. Monesti paperille tulostettavien digikuvien suhde on 1,3 ( 13cm : 10 cm ). Jos haluat määrittää kuvasuhteen, näppäile haluamasi suhde ja paina automaattinen pienennys -näppäintä. Tämän jälkeen voit muuttaa kuvan kokoa Shift-näppäimen kanssa kuvasuhteen pysyessä vakiona tai siirtää valintaa raahamalla joko vasemmasta alakulmasta tai oikeasta yläkulmasta * Koon muuttaminen muuttaa valitsemattoman osan näkymättömäksi, rajaaminen poistaa sen kokonaan ===Työkalun säädöt=== * '''Rajaa / muuta kokoa''' * '''Vain nykyinen taso''' - Rajaus kohdistuu vain valittuna olevaan tasoon * '''Säilytä kuvasuhde''' - Kuva pysyy samanmuotoisena suurentamisesta huolimatta ==Reunan häivyttäminen kuvasta== [[Kuva:Saari, reuna häivytetty.jpg|right|250px]] Kuvia voi tyylitellä häivyttämällä reunan valkoiseksi (kts. kuva). * Valitse ellipsin muotoisella valintatyökalulla kuvan osa, jonka haluat jättää näkyviin. Valitse myös hieman "ylimääräistä" kuvan ympäriltä. * Valitse / Pyöristä / pyöristyssäde riippuu kuvan koosta, kokeile aluksi vaikkapa 200 pikseliä. :* Komento häivyttää valinnan reunan epäteräväksi. Kokeilemalla komennon merkitys tarkentuu. * Muuta valintasi käänteiseksi Valinta / Käänteinen komennolla * Maalaa nyt valittuna oleva osa valkoiseksi ( tai haluamasi väriseksi ) käyttämällä "maaliämpäriä". Tarkista, että työkalun asetuksista on valittuna "Täytä koko valinta". * Lopuksi kannattaa ehkä vielä rajata kokonaan valkoinen osa pois. ==Reunan häivyttäminen tyylitellysti== [[Kuva:GIMP, QMask, reunan tyylittely.jpg|200px|right]] Tämä ohje on paranneltu versio edellisestä ohjeesta, mukana QMask toiminnon käyttöä, joten kertaa se aluksi [[GIMP/Perusteita]]-osiosta * Valitse haluamasi osio, jätä tarpeeksi tilaa reunoille. * Käynnistä QMask (kts kuvan teksti ja QMask osio) * Suotimet / Vääristykset / Väreily (kts. kuva) * Suotimet / Tee epäteräväksi / Tee Gaus sumennus :* vaihtoehtoisesti voit vaihtaa pikamaskin valinnaksi ja käyttää Valitse / Pyöristä * Muuta viimeistään nyt pikamaski valinnaksi ja komenna Valitse / Käänteinen * Täytä valittu alue esim. valkoisella käyttämällä maaliämpäriä * Voit myös kokeilla muita Suotimet / Vääristykset valikon suotimia erilaisen efektin aikaansaamiseksi. [[Luokka:GIMP]] 2184 8448 2006-01-23T16:52:36Z TeemuN 155 Hei, ethän sotke kirjoja vaan kirjoita mieluummin jotain henkevää. Katso myös [[Ohje:Ohje|Ohje]]. Kiitos! -[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 23. tammikuuta 2006 kello 16.52 (UTC) 2185 12790 2006-05-29T13:03:50Z Samulili 276 siirsi sivun ”Keskustelu:Topfield TF5X00:DVDn Poltto” uudelle nimelle ”Keskustelu:Topfield TF5X00/DVDn Poltto” Mitä pirua ensimmäisessä otsikon "Useamman videon DVD" alla olevassa kappaleessa yritetään sanoa? 2186 8467 2006-01-26T18:54:35Z TeemuN 155 {{test}} -[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 26. tammikuuta 2006 kello 18.54 (UTC) 2188 12929 2006-05-30T15:05:58Z TeemuN 155 [[Luokka:Säveltäminen sinfoniaorkesterille]] == Esipuhe == Idea tämän sävellysoppaan kirjoittamisesta tuli oman sinfonian sävellystyön jälkeen. Kun olin saanut työn valmiiksi, alkoi päässä pyöriä jatkuvasti kysymys, miten oli mahdollista säveltää sinfonia, ilman musiikkikoulutusta ja ammattilaisen ohjausta. Vastausta oli vaikea hahmottaa pelkästään ajattelemalla ja päätin selventää sitä, kirjoittamalla tämä opas. Aloitin säveltämisen ja musiikin teorian opiskelun 57 vuoden ikäisenä kotona, pääasiassa lainaston kirjoja lukien. 5 vuoden opiskelun ja sävellysharjoittelun jälkeen, sain valmiiksi ensimmäisen sinfoniani. Sinfonia on 4-osanen, kesto 50 min. Esittely kotisivullani: [http://www.elisanet.fi/erkki.linden] Vaikka työkokemukseni oli aivan muulta kuin musiikin alalta, (teollisuuden) niin samat säännöt pätivät myös sävellystyössä: * opi niiltä jotka ovat jo oppineet * anna arvo jo menestyneille * mikä on hyvä, mikä riittävän hyvä ja kuinka hyvä voi olla * selvitä mistä hyvä muodostuu No, sain sinfonian tehtyä, mutta ei se aivan näin yksinkertaista ollut. Tällä sävellysoppaalla on tarkoitus selvittää aloittelevan-, itse opiskelevan säveltäjän problematiikkaa niissä monissa kysymyksissä, joihin aloittelija törmää, kun aloittaa sinfonian sävellyksen ilman ammattilaisen ohjausta. Opas ei anna kuitenkaan tarkkoja ohjeita kaikkiin kysymyksiin, säveltäjän on pystyttävä hyvin luovaan ja itsekriittiseen työskentelyyn. Oppaan ohjeet on ymmärrettävä vain esimerkeiksi ja loppu on omasta aktiivisuudesta, musiikin teorian hallitsemisesta ja kekseliäisyydestä kiinni. Opas käsittelee kuitenkin hyvin laajasti tekijöitä, joista sinfonia rakentuu. Jyväskylä 27.1.2006 Erkki Linden == Johdanto == Oletuksena; musiikin teorian oppikirjat on luettu ja ainakin 10 erilaista ”biisiä” sävelletty, seuraavaksi halu säveltää sinfonian. === Käsiteltävät aiheet === # Millainen on sinfonia, mikä tekee / ei tee sävellyksestä sinfoniaa, millainen sinfonia kannattaa säveltää, millaisen sinfonian pystyn säveltämään, mikä on kohderyhmä # Mitä varten sinfonia, millainen, miten suunnitella, tarvitaanko # Miksi, motiivi, teema, melodia, säkeet, lauseke, sikermä, jono-, pari-, kehys-, kolmi-, ponsirakenne, taite, jakso # Miten käsitellä tai ratkaista sävellysmuotojen valinta, yksiääninen (monofoninen), moniääninen (polyfoninen) # Soinnutus, soitinnus, orkestrointi # Partituuri, nuotitus # Voinko unohtaa kaikki teoriat ja säveltää kokonaan uuden, ainutlaatuisen ja omaperäisen sinfonian Aika laajoja kysymyksiä, mutta nämä olivat vaikeimmin ratkaistavia asioita omalla kohdallani. Ongelma oli nimeen omaan siinä, kun keskustelijoita tai asiantuntijoita ei oikein ollut käytettävissä. Myöskään oppikirjoista en mielestäni saanut tyhjentävää vastausta, tai ainakin olisin tarvinnut jonkinasteista henkilökohtaista ohjausta. Miksi juuri sinfonia esimerkkinä, siksi koska suurin osa sinfonian aineksista löytyy myös muista musiikkilajeista. Keinot ovat moninaiset, paras tapa oppia on oppia niiltä jotka ovat jo onnistuneet ja niitä esimerkkejä löytyy kirjastoista runsaasti suurten säveltäjien partituureista. Varsinaisia oppikirjoja löytyy vain Jorma Kontusen: * Musiikin kieli 1 ja 2 * Harmonia 1 * Kenraalibasso sekä Soitinopas, lisäksi eri soittimille tarkoitetut oppikirjat. == Mikä on sinfonia? == === Millainen on sinfonia? === Tietosanakirja mainitsee ”sinfonia tarkoittaa soivaa”. Oppikirja kertoo: * että sonaatin tavoin ensimmäinen osa on yleensä sonaattimuotoinen. Se saattaa alkaa erillisellä hitaalla johdannolla * toinen osa on andante- tai muussa rauhallisessa tempossa etenevä, monesti laulumuotoinen * kolmas osa on menuetti tai (Beethovenista lähtien) sherzo trioineen * viimeinen osa eli finaali on joko rondo- tai sonaattimuotoinen Tämähän on kuitenkin vain karkea musiikkitieteilijöiden luoma ja klassismin aikakauden musiikkiin pohjautuva yleistys. Kun kysyn ammattimaisilta jo sinfonian säveltäneiltä en saa kovinkaan paljon vastauksia: * se voi olla periaatteessa mikä tahansa, kunhan ei ole iskelmä * kun taas toisen mielestä sinfonia on aika tarkkaan rajattu, miten, ei tulekaan enää vastausta * sinfonia tapa ajatella (säveltää?) musiikkia sinfoniaorkesterille === Mikä tekee / ei tee sävellyksestä sinfoniaa? === Siinäpä vasta kysymys, kysymys johon en ole löytänyt mistään vastausta, olen joutunut itse päättelemään vastauksen. Kun keskustelupalstalla todettiin, ”eri kausien tyylisiä sinfonioita on jo sävelletty hukuttava määrä”, lausuma selitti samalla, miksi sinfoniasta ei ole tarkkaa määritelmää: * uudelta sinfoniasävellykseltä odotetaan todella uutta tyyliä * mutta mikä se tyyli voi olla ja kuinka selittä jos kaikki on jo tehty ja seuraavaksi odotetaan jotain jota ei ole vielä keksitty VASTAUKSENI ON, voit säveltää sinfonian lähes miten tahansa kunhan toiset, lähinnä ammattilaiset, hyväksyvät sen sinfoniaksi. Sinfonia sävelletään yleensä suurelle sinfoniaorkesterille. Orkesterissa työskentelee korkeatasoisia huippuammattilaisia, useasti myös kansainvälisesti kokeneita ja arvostettuja. Orkesteri soitta etupäässä maailman parhaita sävellyksiä. Uuden sinfonian täytyy pärjätä tässä sarjassa, sisältää riittävästi uutta ja olla korkeatasoinen. Sinfonia ei voi olla kuitenkaan edellä mainittu iskelmä eikä pelkkä melodia soinnutettuna, tai muuten musiikillisesti köyhä, missä orkesteri ei pääse oikeuksiinsa. Ei voida myöskään ajatella, että orkestereille kelpaisi toisten sävellysten kopio. Mutta toisaalta, vaikka sävellät miten hyvän sinfonian tahansa, voi käydä kuten Sibeliuksella aikoinaan, ulkomaalaiset musiikkiarvostelijat, lähinnä säveltäjät, sanoivat Sibeliuksen sinfonioiden kuvaavan vain osaamattomuutta, mutta millainen onkaan arvosana niistä tänään - maailman parhaita. === Millainen sinfonia kannattaa säveltää? === Luonnollisesti sellaisen mikä tuntuu itsestä sopivammalta. Se ei ole kuitenkaan itsestään selvä millaisella tulee olemaan menestymismahdollisuuksia. Voi säveltää kuitenkin vaikka jollain perinteisellä tyylillä, mikäli siinä on riittävästi myös jotain uutta annettavaa. Kun päämääräksi asetetaan vähintäänkin esityskelpoisuus ollaan jo pitkällä. Tarvitaan kuitenkin paljon opiskelua, sekä toisten- jo menestyneiden sävellysten tuntemusta, ennen kun voi tietää millainen sävellys tulee menestymään. === Millaisen sinfonian pystyn säveltämään? === Ellet opi ensin ymmärtämään mitä sinfonian säveltäminen vaatii, et pysty säveltämään minkäänlaista. Ei riitä, että teoriat on opittu ja toisten sävellykset tutkittu, tarvitaan lisäksi keinoja joilla sävellystyötä voidaan hallita koko sen ajan, mikä siihen tulee kulumaan. Lyhyenkin sinfonian säveltämiseen menee ammattilaiselta 3 kk, entä aloittelijalta, luultavasti 1v. Siinä ajassa alkuperäinen suunnitelma muuttuu vähän väliä, eikä loppua ole näkyvissä. Nämä ongelmat voi välttää vain huolellisella etukäteissuunnittelulla. Mutta miten suunnitella sinfonia etukäteen ellei ole aikaisemmin säveltänyt puhumattakaan suunnitellut. Itse menettelin seuraavasti: * oivalsin, että ihmisen elämä on sopiva aihe sinfoniaksi * laadin itselleni suunnitteluohjeen ja kirjoitin paperille sanamuotoisen suunnitelman * päätin säveltää 4-osasen sinfonian ihmisen elämänkaaresta; syntymä, lapsuus-nuoruus, aikuisuus, vanhuus * etsin musiikilliset keinot suunnitelman toteuttamiseksi ja aloin säveltämään * hyvin pian huomasin, en osaa toteuttaa suunnitelmaani ja jo sävelletty osa ei enää miellytä * siitä alkoi loputtomalta tuntuva uudelleenopiskelu-, sävellys-, korjaus-, opiskelutyö Vähin erin säveltäminen muuttui rutinoidummaksi, mutta siinä oli todella kova työ, muistikin alkoi pettää ja sokeus omaa työtä kohti kasvoi aina vaan, mitä enemmän aikaa kului. Välillä oli pakko ottaa etäisyyttä siihen ja lopettaa kokonaan joksikin aikaa. Mutta kun sävellystyötä on tehnyt jo useita kuukausia, se jää soimaan mielessä eikä sitä voi lopettaa. Loppujen lopuksi oma sinfoniani tuli valmiiksi vain hyvän etukäteissuunnittelun johdosta. Tarvitaan todella paljon kärsivällisyyttä myös läheisiltä. Kun säveltäjä kulkee omissa mietteissään vuodenkin ajan, ei kuule, eikä paljon näekään, mitä ympärillä tapahtuu. === Mikä on kohderyhmä? === Sinfonia voidaan ajatella tuotteeksi, jolla on tietty kohderyhmä, joille se on tarkoitettu. Kohderyhmiä on tavallaan useita: * ensiksi, mikäli olet aloitteleva säveltäjä, sävellys on hyväksytettävä jollain ammattilaisella * seuraavaksi sinfoniaorkesterilla (intendentti, ylikapellimestari, taiteellinen johtaja) * sitten tulee konserttiyleisö (aktiiviset musiikinharrastajat, musiikinopiskelijat, tavalliset satunnaiset matkailijat * ja lopuksi konsertin arvostelijat (lehtiarvostelu, ammattilaiset, orkesteri). Vaikka kohderyhmät ovat mitä vaativampia, ITSEOPISKELIJA VOI AIVAN HYVIN SÄVELTÄÄ SINFONIAN. Sillä enpä olisi muuten oppinut sinfonian- tai minkään muunkaan sävellyksen säveltämistä, ainakaan tällä tasolla ja näin ymmärtäen. == Suunnittelu == === Miksi suunnitella sinfonia? Millainen? === Sinfonia on tarkoitettu suurelle orkesterille konsertissa esitettäväksi sävellykseksi. Sinfonian esitysaika on tavallisesti 20 – 60 min. Sinfonialla säveltäjä haluaa ilmaista musiikillisin keinoin fyysisiä, psyykkisiä tai abstrakteja tapahtumia tai tunnelmia/tunteita, pelkän tietyn tunnelman luominenkin voisi olla säveltäjän päämääränä. Tähän tarkoitukseen sinfonia soitinmusiikkina sopii mainiosti, ovathan sinfoniaorkesteri ja sen soittimet, mitä parhaita tunnelman luojia, taitavien soittajien, sekä kapellimestarin käsissä. === Miten suunnitella? Mitä suunnitelluun tarvitaan? === Sävellystavat voidaan karkeasti ottaen luokitella kolmeen erilaiseen ryhmään: # Säveltäminen alkaa heti, kun siihen on keksitty sopiva idea, alku, motiivi tai teema. Työ jatkuu sävellyksen etenemisen määräämällä, tai osoittamalla tavalla. Etenemistä ideoidaan samalla kun sävellystyö etenee. Tämä tapa sopii lyhyille sävellyksille. # Säveltäjä hahmottelee ensin mielessään koko sävellyksen alusta loppuun, niin hyvin kuin se on mahdollista ja aloittaa vasta tämän jälkeen varsinaisen sävellystyön. Menetelmä sopii kokeneille säveltäjille enintään 20 minuutin pituisilla sävellyksillä? # Sävellys ideoidaan ja suunnitellaan paperilla sanallisesti, mahdollisimman tarkkaan. Sävellystyö seuraa suunnitelmaa koko sävellyksen ajan mahdollisine muutoksineen. Tarkan suunnittelun ansiosta on mahdollista säveltää halutun muotoinen ja sisältöinen sävellys, esim. tilaustyönä. Paperille suunniteltuna on mahdollista ideoida hyvinkin monimutkaisia ja aivan uusia muotoja sekä tekniikoita / rakennelmia. Sävellyksen pituus ei aseta rajoituksia. Huom! Kaikissa ryhmissä, sekä ideointi että suunnittelu tapahtuu jonkun soittimen kanssa. Sinfonian laajuudesta johtuen, kokonaista sinfoniaa sävellyksenä ei voi kerralla miettiä ja sisäistää selväksi suunnitelmaksi, puhumattakaan, että kaikki sävelet, soinnutukset, osat jaksotuksineen, orkestrointi sekä lukemattomat muut tekijät kirkastuisivat mielessä ja pysyisivät siellä, myös koko säveltämisen ajanjakson- jopa vuosia. Tarvitaan siis menetelmä, millä sävellystyö voidaan suunnitella. Sävellystyön suunnittelun onnistumisen lähtökohtana on musiikin kielen hallitseminen. Kielen oppii musiikinteorian oppikirjoista. Suunnittelu on suoritettava tietyissä vaiheissa, suunnitelman pitäisi ohjata säveltämistä, eikä päinvastoin niin, että sävellys alkaa elämään ja kulkemaan omaa hallitsematonta rataansa (ajopuuteoria). Suunnittelun vaiheet: ==== Ideointivaihe ==== tämä on kaiken lähtökohta sävellystä aloitettaessa, pitäähän säveltäjällä olla jokin idea mihin sävellys perustuu. Ideaa voi kehitellä pelkän ajatuksen voimalla. Idea kehittyy pikkuhiljaa tai sitten yhtäkkiä, sängyssä aamulla, jossain erikoisessa tilanteessa, missä tahansa: * idean voi vapaasti kehitellä vaikka hyttysen lennosta, mikäli osaa * parempiakin ideoita toki löytyy, kuten esim. formulakilpailu, sota, myrsky, hautajaiset, krapula ja niin edelleen, tärkeintä kuitenkin, että aihe on säveltäjää kiinnostava ja tuttu ja että säveltäjä löytää siitä riittävästi sävellyksessä tarvittavia aineksia, tapahtumia tai tekijöitä * idea on myös se, kun sävelletään ilman mitään kiinnekohtaa, pelkästään mielikuvia luoden Ennen kuin idean voi hyväksyä jatkokehittelyyn siihen on keksittävä paljon erilaisia musiikillisia tulkintamahdollisuuksia ==== Tavoitteiden asetteluvaihe ==== Tässä määritellään jo tarkemmin millaisia tilanteita, tapahtumia tai tunnelmia aiotaan sävellyksessä musiikin keinoin käsitellä. Esimerkiksi meriaiheisessa sävellyksessä voisi olla neljä osaa, * I = kaunis meri-idylli * II = myrsky * III = haaksirikko * IV = pelastuminen ==== Keinojen suunnitteluvaihe ==== Keinojen suunnitteluvaiheessa suunnitellaan millaisin keinoin tavoitteet voi toteuttaa. Tässä vaiheessa tarvitaan jo muistiinpanoja, sillä keinot ovat mitä moninaisemmat, riittää kuitenkin esimerkiksi pelkkä maininta; * I-osa on sonaattimuotoinen, siinä kuvataan kaunista meri-idylliä, osa on kaksitaitteinen joista ensimmäinen adagio/dolce ja toinen andante/forte. I-osan tarkoituksena on luoda turvallinen, mutta kuitenkin hieman arvoituksellinen tunnelma. Soinnutus tonaali- voittoinen * II-osa myrsky, on kolmitaitteinen forte - forte fortissimo, osa alkaa heti allegrossa raivokkaasti (furioso), motiivit ja teemat kehittyvä voimakkaasti, taitteet tuovat vaihtuessaan useita, vahvoja modulaatioita. Soinnutus modaalivoittoinen * III-osa voisi sitten olla modernimpaa tyyliä, ehkäpä vaikka ad libitum (vapaasti mielen mukaan), tämän osan säveltäjä voisi säveltää impulsiivisesti hetken mielentilan mukaan, ainoa ennalta tehty tavoite olisi tällöin kauhu. Soinnutus noudattaa pitkälle sävellajitonta linjaa * IV-osa on viisitaitteinen rondo, tässä osassa on tarkka määritelmä osien rakenteesta sekä niiden järjestyksestä, rakenne kuvataan kirjaimin ABACA, (kirjaimien tarkoitus selviää musiikin teorian oppikirjoista). Rondo-nimi selittää myös säveltäjälle millaisesta sävellysmuodosta on kysymys. Osan musiikillisena tavoitteena on kuvata tunnelmia haaksirikosta pelastumisen jälkeen. Millaiset ovat osa IV:n keinot ja kuinka ne tuodaan sävellyksessä esille, on vaikea suunnitteluvaiheessa tietää. Keinoihin vaikuttaa suuresti se millaisia I-III:sta tulee ja mitä musiikillisia aineksia ne sisältävät. Viimeisessä osassa tulisi käsitellä I-III osien motiiveja ja teemoja, näin käsiteltynä sävellys tavallaan selittää kaikki aikaisemmat osat, purkaa sinne jääneet jännitykset ja ennen kaikkea tekee ymmärrettäväksi, ehkä hyvinkin vaikean ja epäselvän tekstuurin mitä säveltäjä on tarkoituksellisesti käyttänyt. Keinovalikoimiin kannattaa kirjata myös, mitä soittimia / yhdistelmiä voisi käyttää tietyn tunnelman luomiseksi. Samoin tunnelmatavoitteita on hyvä yksilöidä tarkemmin ja lisätä niitä suunnitelmaan sitä mukaan, kun niitä tulee mieleen. Myös yksilöidyt sointukulut voi kirjoittaa muistiin, mikäli se on tarpeellista. === Suunnitelman toteuttaminen / sävellystyön aloittaminen === Olemme nyt suunnitelleet sävellyksen puitteet. Puitteet olisi opeteltava ulkoa niin hyvin, että kun säveltäminen alkaa puitteita ei tarvitse enää erikseen miettiä, ne ovat vaan koko ajan taustalla, ohjaamassa sävellyksen kulkua ja etenemistä oikeaan, haluttuun -suuntaan. Tässä vaiheessa olet jo säveltänyt ainakin mielessäsi erilaisia lyhyitä kohtia tulevaan sävellykseen, mutta kun aloitat kirjoittamaan sävellyksen ensimmäisiä tahteja muista kokonais-suunnitelma ja vertaa kirjoittamaasi siihen. Muutama ensimmäinen tahti on sävellyksen tärkein ja vaativin sävellystapahtuma: * näistä tahdeista riippuu miten jatketaan. Vaikka voit itse vaikuttaa jatkoon jonkin verran, aloitettu on kuitenkin käsiteltävä loppuun varsinkin sävellyksen alussa. (impressionismissa ei tarvitse) * sävellyksen ensimmäinen motiivi on syytä esitellä heti alussa, muuten tulee turhia jaaritteluita, ellet sitten suunnitellut paljastavasi sitä vasta myöhemmin ja alussa olikin vain yleistä ”seurustelua” * sävellys muistetaan parhaiten alusta ja vielä paremmin lopusta, mikäli kuuntelija on vielä hereillä * sävellyksen alku voi ratkaista heti kuulijalle, miellyttääkö se tai hyväksynkö sävellyksen * hyvä sävellys ei selittelyä kaipaa, jos alku miellyttää se voi tämän jälkeen olla mitä eriskummallisin, mikäli sävellyksestä myöhemmin selviää alussa esitetyn kummallisuuden tarkoitus. == Rakennusosat == === Motiivit ja teemat === ''Motiivit ja teemat'' ovat musiikin aineksia. Kaikki sävellykset sisältävät motiivin. Motiivi syntyy heti sävellyksen alussa tai ainakin heti lyhyen alkuäänen tai soinnun jälkeen. Motiivi on se pieni sävel- tai rytmikuvio, tai vain 2-3 säveltä tietyssä järjestyksessä, jota sitten aletaan kehittelemään melodioiksi ja teemoiksi. Ollakseen motiivi, sitä on toistettava monta kertaa sävellyksen aikana, joko sellaisenaan tai muuntuneena. Motiiveja voi olla useampia, jotka ovat vastakkaisia tai sukua keskenään. Vaikka haluaisit, et voi säveltää ilman sävellyksessä esiintyviä motiiveja, sillä ilman motiivia sävellyksessä on vain yksi sävel. No, tietenkin impressionismissa se on jonkin verran mahdollista. Teema voi hahmottua melodiseksi kokonaisuudeksi, joskin pienet rytmiset ja harmoniset tekijät ovat keskeisiä. Teema voi olla eri pituinen, toistuva, eri sävelkorkuinen ja muuttuu varioiden, että kehitellen. Teema alkaa tavallisesti toonikateholla ja päättyy toonikaan tai dominanttiin. Moduloituna päätyy huippusävellajiin. === Melodia === ''Melodia'' ei sinfoniassa ole kovin määräävässä asemassa. Melodia sisältää itsessään motiivin / motiiveja ja teeman. Mikäli selvästi tunnistettavaa melodiaa ei ole, melodiaksi ymmärretään esimerkiksi sointukulun ylin -korkeimmalla soiva sävel. === Säkeet === Säkeet muodostavat melodialle, sointukululle, tai rytmille rajakohtia. Rajakohta selventää sävellyksen muotoa. Toisin sanoen tiedetään missä ollaan menossa tai mitä ollaan tekemässä, esim. ensisäe kertoo, että sille on tulossa jatkoa ja tällöin ensisäkeeseen tulee kadenssiksi puolilopuke (I-IV), ja vasta jälkisäkeeseen täyslopuke (I-IV-V-I). === Säeryhmät === Säeryhmillä, lausekkeilla ja sikermillä on sama tehtävä kuin säkeillä, nämä muodostuvat vain suuremmista kokonaisuuksista. Ja taas, näin voimme käsittää ja hallita paremmin sävellyksen eri vaiheita sekä mistä se muodostuu. Säveltäjä työskentelee tavallisesti siten, että ensin sävelletään säkeitä ja säeryhmiä, jotka ovat kiinteästi toisiinsa liittyviä sekä toisistaan riippuvaisia ja joita on sitten myöhemmin tarkoitus kerrata, joko sellaisenaan, tai erilaisin muunnoksin. === Jono- ym. rakenteet === Näillä kuvataan sävellyksen kertauksia. Kertauksissa käytetään erilaisia yhdistelmiä, kuten esim. parirakenne; se on kaksi osanen, ensimmäinen päättyy jännitteeseen (puolilopuke), toinen purkautuu täyslopukkeeseen (kysymys-vastaus). Ja edelleen, hallitsemme sitä mitä olemme tekemässä. === Taite, jakso === Nämä ovat sävellyksen selkeitä, suuria rakenneosia. Uusi jakso alkaa tavallisesti huomattavan erilaisella rytmillä, sävellajilla tai soinnilla kuin edellinen. Täytyy kuitenkin muistaa, että sinfonian on oltava ehjä kokonaisuus. Tyylejä, rakenteita, rytmiä, sointukulkuja, sävellysmuotoja ym. voi olla mitä erilaisempia, mutta kaikkien on oltava jollain mielekkäällä tavalla johdannaisia toisistaan. == Sävellysmuoto == ''Miten käsitellä tai ratkaista sävellysmuotojen valinta, yksiääninen (monofoninen), moniääninen (polyfoninen)?'' Tarkastellaanpa kysymystä, vaikka aikaisemman esimerkin, meriaiheisen sävellyssuunnitelman mukaan. Esimerkissä I-osa esittää tyyntä, suloista tunnelmaa merellä. Kun päätimme näin, päätimme samalla, että osa voi alkaa rauhallisella yksiäänisellä sävellysmuodolla. Kuvaan tulee mukaan hitaasti aaltoilevia ihanasti keinuttavia laineita, tämän kuvaamiseen tarvitsemme moniäänisen sävellysmuodon. Moniäänisistä muodoista voisimme valita fuugan. Fuuga rakentuu imitaatioperiaatteella yhdelle tunnusomaiselle teemalle, siinä on 3-5 ääntä, sama lyhyehkö aihe ja teema kiertää äänestä toiseen. Fuuga alkaa yleensä yksiäänisenä. Huom. yksiäänisyys ei tarkoita tässä yhteydessä yhtä soitinääntä, vaan se tarkoittaa yhtä samanaikaisesti soivaa, tunnistettavaa melodiaa tai teemaa. Siis päätimme jo sävellyksen suunnitteluvaiheessa mitä sävellysmuotoa tulemme mahdollisesti käyttämään. == Soinnutus, soitinnus, orkestrointi == === Soinnutus === ''Soinnutuksesta'' on olemassa runsaasti oppikirjoja, sekä muuta aineistoa esimerkiksi Internetissä. En ryhdy tästä aiheesta enempää selvittämään. Haluan kuitenkin esittää, että oppikirjat kertovat vain sen, kuinka soinnutus perinteisesti on suoritettu. Soinnuttamista kuvataan rakentamiseksi, siinä sointujen kululla, siis sointujen erityylisellä järjestyksellä, rakennetaan mielikuvia haluttuun tarkoitukseen. Rauhallisuutta esitetään tonaalisella- ja rauhattomuutta, sekä jännitystä modaalisella sointurakenteella. Sisältääpä sävellys mitä säveliä tahansa, niin se sisältää aina jonkin soinnun. Vaikka soitat kaikkia oktaavin ääniä samanaikaisesti, se on silti sointu (eri asia vaan kuinka käyttökelpoinen). Voit rakentaa pelkällä tunteella mitä onnistuneempia sointuja ja niiden kulkuja. Mitään sääntöä ei ole pakottamassa, kysymys on ainoastaan siitä, miten kuulija sen ymmärtää ja hyväksyy. Lapsellisuuksia täytyy välttää, ne osoittavat vain osaamattomuutta. === Soitinnus === ''Soitinnus'' on tapa kirjoittaa orkesterille. Se edellyttää tietoa mm. soittimien teknisistä ja soinnillisista ominaisuuksista. Soitinnukseen kuuluvat eri soitinryhmien yhteissoiton erityispiirteet, esim. tasapaino-ongelmat dynamiikan eri tasoilla. Soitinnusta on vaikea oppia ymmärtämään. Pelkkä toisten säveltäjien esitysten kuunteleminen ei riitä. Parhaiten oppii ymmärtämään, kun oikea sinfoniaorkesteri esittää oman sävellyksen. Tietokoneella säveltämisestä on jonkin verran hyötyä, jos saat sävellyksesi kuulostamaan hyvältä tietokoneen vakio-äänikortin soittimilla, niin soitinvalinta on jo aika hyvin onnistunut. Tietokoneella saadaan kuitenkin joskus aivan väärä, kauhea kuva sävellyksestä. Kokeile vaikka miltä kuulostaa Sibeliuksen 2:n sinfonian ensimmäisen osan alun tenutossa (pidättäen) soivat jouset. Sinfonian säveltäminen vaatii ehdottomasti soittimien käytön sekä nuotinkirjoituksen tuntemusta eri soittimille. Aika hyvä soitinopas löytyy netistä: [http://www.jyu.fi/move/koulutus/soitintaulukko/index.htm]. === Orkestrointi === Tämä onkin vähän vaikeammin selitettävissä oleva säveltäjän toimenpide. Vaikea siksi, että se muistuttaa läheisesti soitinnusta. Ehkä suurin ero on siinä, kun soitinnus tarkoittaa soittimien tai soitinryhmien teknisten- tai äänellisten ominaisuuksia / käyttötapaa, niin orkestrointi käsittelee esimerkiksi sitä kuinka paljon tai missä kohdassa kutakin soitinta tai ryhmää käytetään. Tätä vaihetta sävellystyössä voisi kuvailla esimerkiksi vaiheeksi, missä päätetään orkesterin soinnin vahvuudesta (kuinka monta ja mitä soittimia valitaan), sekä millä sävelkorkeudella sävellys yleisilmeeltään kulloinkin soi. Siis kaikkein tärkeimpiä tekijöitä sävellystyössä, mutta oppikirjoissa vähemmän käsitelty alue (niin kuin näyttää olevan myös tässä esityksessä). Lisää orkestroinnista voi lukea Internetissä osoitteessa [http://kunta.riihimaki.fi/rmo/Mt/mt1/17impr.html] == Partituuri, nuotinnus == Partituuri sisältää kaikkien soittimien, tai soitinryhmien nuotit tarkasti määrätyssä järjestyksessä. Partituuri on ainoastaan kapellimestarin käytössä. Ensimmäisellä sivulla soittimet nimetään tavallisesti englannin kielellä koko nimellään ja seuraavilla sivuilla lyhennettynä. Viivastot yhdistetään kaarimerkinnöin soittimien ryhmien mukaan, esim. puupuhaltimet ovat oma ryhmä. Nuotinkirjoituksen tiheys on tärkeä, liian harva johtaa turhiin sivujen kääntöihin ja liian tiheä on vaikea lukea. Kun jollain soittimella ei ole koko sivulla mitään soittamista, tämän tyhjän nuottiviivaston voi jättää pois (optimoida). On kuitenkin turha poistaa vain muutama viivasto ellei sivulle sovi samalla kahta tai useampaa systeemiä. Systeemillä tarkoitetaan kaikkien viivastojen kokonaisuutta, sivulla voi olla esim. 2 tai useampia viivastokokonaisuutta. Esimerkki 3:sta systeemistä. Piccolo soi oktaavia korkeammalta ja contrabasso oktaavia alemmalta kuin kirjoitetut nuotit osoittavat. Niillä ei siis käytetä 8-viivan nuottiavainta. Viuluille on omia erikoismerkkejä, jotka ilmoittavat soittajalle jousen erilaisista käyttötavoista. Hengitysmerkkejä ’ ja / käytetään myös muilla kuin puhaltimilla, lyhyillä tauoilla. Nousutahdissa voi jättää ennen ensimmäistä säveltä olevat tauot pois. Sivujen hankalan selauksen vuoksi, sinfoniaorkesterin nuotituksessa ei käytetä kertausmerkkejä. Kun soittimella on esim. yli10 tahdin tauko, niin viimeiselle tauolle on hyvä kirjoittaa sellaisen soittimen nuotit josta voi parhaiten varmistaa milloin tauko loppuu. Tällöin nuotit kirjoitetaan hieman pienempänä ja viivaston päälle selitys soittimesta. Kun soittaja vaihtaa kesken esityksen soitinta, siihen on varattava riittävästi aikaa. Soittimen vaihdosta ilmoitetaan viivaston päällä esim; Muta 1. Flute, in Piccolo. Mikäli patarummuilla vaihdetaan viritystä, merkitään se samoin viivaston päälle esim; Muta G-D, in B-F. Kun samalla viivastolla olevat I-viulut, jakaantuvat kahdeksi, se ilmoitetaan joko, a2. tai div., palatessa yhteen se ilmoitetaan merkinnällä ”Tutti”. Kun taas esim. kahdella huilulla a2. tarkoittaa, että molemmat soittavat samaa säveltä (nuottia), mikäli halutaan vain yhden soittavan se merkitään 1. :llä eli vain ykköshuilu soittaa. Kun joku soitin soittaa tilapäisesti soolon, merkintätapa on, 1. Solo. Pitkät soolo-osuudet kirjoitetaan omalle viivastolle. Teemojen nuotit ovat kullekin soittimelle tai ryhmälle tarkoitettuja omia nuotteja. Varsinkin jousisoittimilla on tärkeää, että nuotteihin ei ahdeta liikaa merkkejä, kaarituksia ym. Ellei säveltäjä halua tiettyjä kohtia soitettavan jollain tietyllä tavalla, on parempi olla laittamatta ja antaa soittajien sopia keskenään jousituksista. Muuten käy niin, että soittajat muuttavat omavaltaisesti sellaisiakin kohtia, jotka ovat artikulaation kannalta tärkeitä olla niin kuin ne ovat. Jos nuoteissa on liikaa tavaraa, soittaja ei tiedä, mikä on tärkeää. == Tarvitaanko teoriaa? == Voinko unohtaa kaikki teoriat ja säveltää kokonaan uuden ja ainutlaatuisen sekä omaperäisen sinfonian? Tietysti ja niin olisi suotavaakin. Aikaisemmilla tyyleillähän oli jo sävelletty ”hukuttava” määrä kaikkia mahdollisia sinfonioita. Mutta kyetäksesi säveltämään aivan uutta, et voi tietää mikä on uutta, ellet tiedä mitä se vanha oikein on. Ilman omakohtaista kokemusta, tai hyvin syvällistä aikaisempien sävellystyylien tutkimista, on todella vaikea selvittää kyseistä sävellyshistoriaa. Kun yliopistossa väitöksentekijä tutkii vaikkapa Sibeliuksen 7:ttä sinfoniaa väitöstänsä varten, siinä kuluu helpostikin yksi vuosi. Perinteisenkään sinfonian säveltäminen ei ole mahdollista ilman monipuolista sävellyskokemusta. Sanotaan, että vasta 10:nen sävellyksen jälkeen alkaa tulla vähän järkevämpiä sävellyksiä. Vastaukseni on siis, ei kannata. Ainakin alussa kannattaa säveltää aiemmin tunnetuilla sävellystyyleillä. Jos kuitenkin onnistut siinä, olet aikamme musiikkinero. En ollenkaan vähättele etteikö sellaisia neroja löytyisi, itse asiassa koko tämä minun esitykseni lähtee siitä olettamuksesta, että myös itseopiskelijoista löytyy sellaisia lahjakkuuksia jotka voivat säveltää sinfonian. Kuitenkin niin, että musiikinteoria on ensin luettu ja opittu, mikä oli myös tämän esitykseni lähtökohta. Historia tuntee tapauksia, missä maailman kuuluisimmat säveltäjät eivät osaa edes nuotinkirjoitusta. Jyväskylässä asuu on 12 vuotta vanha poika joka säveltää tosimielessä oopperaa. Hän kirjoittaa itse, myös oopperaan libreton. Tosin nyt, kun pojan lahjakkuus on huomattu, hän saa sävellysopetusta korkeasti koulutetulta ammatti säveltäjältä. [[Luokka:Säveltäminen sinfoniaorkesterille]] 2189 8492 2006-01-28T21:27:31Z Mvp 209 Fedora Core 4:n työpöytä ensimmäisen kirjautumisen jälkeen. Kuvan lisenssi: © 2005 Sara Gilbert GNU Free Documentation Licence Fedora Core 4:n työpöytä ensimmäisen kirjautumisen jälkeen. Kuvan lisenssi: © 2005 Sara Gilbert GNU Free Documentation Licence 2190 13779 2006-06-12T17:47:46Z Iirolaiho 61 /* Päivittäminen */ [[Kuva:FC4_desktop.jpg|thumb|300px|right|Fedora Core 4 ensimmäisen kirjautumisen jälkeen]] Fedora Core 4:n asentaminen tapahtuu seuraavasti: ==Valmistelu== Lataa Fedora Coren asennustiedostot netistä. Fedoran kotisivu löytyy osoitteesta [http://fedora.redhat.com fedora.redhat.com]. Suomalaisille sopiva latauspaikka on [ftp://ftp.funet.fi/pub/Linux/mirrors/fedora/linux/core/4/i386/iso/ Funetin peili]. Kansiossa näkyy tiedosto [ftp://ftp.funet.fi/pub/Linux/mirrors/fedora/linux/core/4/i386/iso/FC4-i386-DVD.iso FC4-i386-DVD.iso], joka on DVD-lle poltettava asennuskuva. CD-asennukselle on omat tiedostonsa. Muut Fedoran versiot löytyvät [ftp://ftp.funet.fi/pub/Linux/mirrors/fedora/linux/core/ alemmasta] kansiosta. Tiedosto ladataan omalle koneelle ja poltetaan DVD:lle. Polttamisessa on käytettävä poltto-ohjelman toimintoa, jossa muutetaan levykuva toimivaksi levyksi, esimerkiksi levykuvan poltto -toiminto (disk image). ==Asentaminen== Tietokone käynnistetään asennuslevy sisällään. Asennusohjelma käynnistetään painamalla <code>ENTER</code>, kun käynnistysvalikko tulee esiin. Mikäli mitään Fedoran asennuksesta viittaavaa ei ruudulle ilmesty, tarkista, lukeeko kone CD-asemaa lainkaan käynnistyksen yhteydessä. Ominaisuutta voi säätää tietokoneen BIOS -ohjelmassa, jonne pääsee tavallisesti painamalla <code>ESC</code>, <code>DELETE</code>, <code>F1</code> tai <code>F2</code> -näppäintä yhden...kolmen sekunnin kuluttua virran kytkemisestä koneeseen. Fedoran asennusohjelma käynnistyy graafisessa tilassa ja on hyvin suoraviivainen. Tavallisesti asennus onnistuu klikkaamalla hiirellä <code>SEURAAVA</code>-näppäintä viisi tai kuusi kertaa tai vain painelemalla <code>ENTER</code>iä. Asennusohjelma ei tee mitään muutoksia järjestelmään ennen kuin viimeinenkin asennusohjelman välilehti on käsitelty. Asennusruutujen välillä voi siis liikkua vapaasti ja varsinainen asentaminen alkaa vasta, kun kaikki on selvää. Lopuksi asennusohjelma ilmoittaa, että asentaminen voidaan aloittaa. Hyväksy ilmoitus ja puolen tunnin kuluttua Fedora Core on valmiina käynnistettäväksi ensimmäisen kerran. ==Asentamisen jälkeen== Ensimmäisellä käynnistyskerralla asennusohjelma vaatii vielä muutaman askeleen, joista pääkäyttäjän salasana vaatii pakollista reagointia. Anna salasana, jonka haltijalla on koneeseen kaikki oikeudet. Halutessasi voit samalla luoda muitakin käyttäjiä, käytännössä on erittäin suositeltavaa luoda itselle oma käyttäjätunnus, joka on eri kuin pääkäyttäjä. Näin et pääse vahingossa tai tietämättäsi vahingoittamaan käyttöjärjestelmää. Tämän jälkeen voit kirjautua järjestelmään omalla tunnuksellasi. Fedorassa on mukana valmiiksi monia tarpeellisia ohjelmia, kuten selain (Firefox), toimisto-ohjelmisto (OpenOffice.org), kuvankäsittely (GIMP), sähköposti (Thunderbird) ja muutama tuhat muuta ohjelmaa. ==Päivittäminen== Fedoran päivittäminen tapahtuu klikkaamalla oikeassa yläkulmassa ajoittain huomiota kaipaavaa punaista kuvaketta. Päivittämiseen tarvitaan pääkäyttäjän salasana ja se päivittää käyttöjärjestelmän lisäksi myös pakettivalikoimasta löytyvät sovellusohjelmat. ==Aiheesta muualla== * [http://fedora.redhat.com Fedoran kotisivu] [[Luokka:Unix/Linux]] 2191 8494 2006-01-28T21:33:47Z Mvp 209 [http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Mvp meitsi wikipediassa] 2193 8501 2006-01-30T08:25:03Z Hartz 58 test '''[[Tervetuloa Wikikirjastoon|Tervetuloa Wikikirjastoon]]!''' Kokeilit suomenkielisen Wikikirjaston muokkaamista, ja testisi on nyt poistettu. Jos haluat harjoitella lisää ennen kuin ryhdyt vakavissasi lisäämään Wikikirjaston kirjamäärää, käytä [[Wikikirjasto:Hiekkalaatikko|hiekkalaatikko]]a, jossa voit kokeilla toimintoja vapaasti. Lisää tietoa muokkaamisesta on [[Ohje:Ohje|ohjesivuilla]]. &ndash;[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 30. tammikuuta 2006 kello 08.25 (UTC) 2194 8504 2006-01-30T08:34:42Z Hartz 58 oops <s>Moi, oletteko Erkki Linden tai saitteko häneltä luvan materiaalin käyttämiseen Wikikirjastossa? Tekijänoikeuden alaista materiaalia ei nimittäin saa käyttää ilman lupaa. &ndash;[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 30. tammikuuta 2006 kello 08.31 (UTC)</s> :Pahoittelen. &ndash;[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 30. tammikuuta 2006 kello 08.34 (UTC) 2196 8507 2006-01-31T23:43:04Z Nikerabbit 3 a81-197-104-224.elisa-laajakaista.fi ---- '''[[Tervetuloa Wikikirjastoon|Tervetuloa Wikikirjastoon]]!''' Kokeilit suomenkielisen Wikikirjaston muokkaamista, ja testisi on nyt poistettu. Jos haluat harjoitella lisää ennen kuin ryhdyt vakavissasi lisäämään Wikikirjaston kirjamäärää, käytä [[Wikikirjasto:Hiekkalaatikko|hiekkalaatikko]]a, jossa voit kokeilla toimintoja vapaasti. Lisää tietoa muokkaamisesta on [[Ohje:Ohje|ohjesivuilla]]. 2197 8508 2006-02-01T11:13:22Z 193.225.194.254 <div style="float: right; text-align: center;">[[Image:Other-langs.png]]<br>[[:meta:User:Dubaduba|'''Other languages''']]<br> </div> 2198 12567 2006-05-27T10:26:48Z TeemuN 155 [[Luokka:C]] '''Math.h''' on yksi standardikirjasto, jota C ja C++ käyttävät hyväkseen. Sitä käytetään ohjelmoinnissa matemaattisten laskujen toteuttamiseen. Kirjastosta löytyy ainakin nämä funktiot: trigonometriset funktiot (x tulee olla radiaani) *sin(x) *cos(x) *tan(x) trigonometriset käänteisfynktiot (vastaus tulee radiaaneina)<br> *asin(x) *atan(x) *atan(x) hyberboliset funktiot *sinh(x) *tanh(x) *tanh(x) *exp(x) eksponenttifunktio *log(x) logaritmi *log10(x) 10-kantaisen numeron logaritmi *sqrt(x) neliöjuuri x:stä *pow(x, y) X potenssiin Y [[Luokka:C]] 2200 14034 2006-06-18T06:36:13Z 213.216.199.2 /* Samoja kanavia kahteen kertaan listassa */ Näemmä kanavia voikin poistaa listasta kun painaa OK:n jälkeen punaista nappulaa. Joten poistan tämän valituksen. LUE TÄMÄ ENNEN BUGILISTAN MUOKKAUSTA!! Ennenkuin lisäät bugilistaan asioita, '''varmista''' että '''olet palauttanut tehdasasetukset''' ja '''irroittanut sähköjohdon hetkeksi''' (esim. 1 min). Tällä tavoin estetään "roskien" jääminen muistiin ja vanhojen bugien näkyminen uudella firmwarella (tällaista on tapahtunut joidenkin käyttäjien mukaan). Masterpiecen bugeille on oma kappale! Etusivulla on vain uusimman firmwaren bugit ja toiveet. Vanhemmat bugilistat ovat alla: [[Mar15 2006 viat ja toiveet]] [[Feb20 2006 viat ja toiveet]] [[Aug17 2005 viat ja toiveet]] [[Sep12 2005 viat ja toiveet]] ==Masterpiece Apr 24 2006== ===Bugit=== ====Conax/SmartWi kortinjakaja==== Vuorokauden kokeilu laitteissa TF5100PVRc ja TF5100PVRc MP. Ongelma oli, että salatut ohjelmat mm. TV1000, Discovery ei avautunut käytettäessä SmartWi kortinjakajaa. Tein uudet päivitykset SmartWi 3-4 eri kertaa ja salaus avautui ainoastaan muutamiksi tunneiksi. Discovery tekstitykset eivät toimineet kuin Discovery ja Animal Planet kanavilla. Tein uudet ohjelmapäivitykset TF5100 PVRc, Aug17 ja TF5100PVRc MP Dec15 ja kaikki toimii virheettömästi, myös Discovery kanavapaketin suomenkieliset tekstitykset. ====Joillakin kanavilla kuuluu kaksi selostuskieltä samaan aikaan==== Esimerkiksi eurosport kanavalla on kaksi ääniraitaa, joissa molemmissa on kaksi erikielistä selostusta. Kyseinen äänen lähetystapa on nimeltään dual mono ja sitä käytetään puhtaasti kaistansäästösyistä. Kahdelle stereo-ääniraidalle saadaan selostus neljällä kielellä, kun lähetetään vasempaan ja oikeaan kanavaan eri kielistä selostusta. DVB-speksi antaa mahdollisuuden määritellä dual mono-raidoille omat kielensä kummallekin lähetettävälle ääniraidalle, mutta Topfieldin toteutus on siinä mielessä puutteellinen, että se ei tunnista kuin tuon ensimmäisen kielen ko. ääniraidalle. Oikein toteutetussa boksissa listaan pitäisi tulla eurosportin tapauksessa muistaakseni englanti, ruotsi, norja ja suomi. Bugin voi kiertää valitsemalla kuulumaan vain vasemman tai oikean kanavan. Topfieldin pitäisi osata näyttää kaikki 4 kieltä ja antaa käyttäjän valita niistä haluamansa ääniraita. ====Teksti-tv==== Teksti-tv:n MIX-toiminnon kaksi läpinäkyvyysvaihetta ei toimi. ====Suosikkikanavat OK:lla==== OK-painikkeen takaa pitäisi löytyä käytössä olevan Suosikkiluettelon kanavat, eikä kaikki kanavat mitä virittimestä löytyy. ====Äänenvoimakkuus==== MP:n äänenvoimakkuuden lähtötasoa täytyisi korottaa huomattavasti. Verrokkina voi käyttää perus TF5100:n äänenvoimakkuuden lähtötasoa. ====Tekstibugeja==== Kun kaksi kanavaa on tallennuksessa ja yrittää tallentaa kolmatta, siitä varoittavat tekstit ovat englannin kielellä. ====MP kaukosäätimellä tilttiin==== Kun painaa kaukosäätimen UHF-painiketta kolmasti on MP tiltissä, eikä vastaa. ===Toiveet=== ====Kanavien järjestely==== Kanavien järjestelyn pitäisi olla perus toiminto (löytyy manuaalistakin), mutta jostain syystä puuttuu. Häiritsee, kun ohjelmaoppaassa kanavanumerot ovat mitä sattuu. Tuskaa lisää, kun numeronapit eivät vaihda suosikkilistan mukaisille kanaville. ==Perustoppy Apr19 2006== ===Bugit=== ====Salatut kanavat sekoavat katselukelvottomaksi==== Ajoittain ja toistaiseksi tuntemattomien olosuhteiden vallitessa maksukortilla näkyvät kanavat sekoavat katselukelvottomaksi. Tällöin kuva näkyy, mutta siinä esiintyy laatikkomaisia häiriöitä, jotka ovat painottuneet kuvan vasempaan reunaan. Pahimmillaan kuva pysähtyy kokonaan. Vika esiintyy todennäköisimmin silloin, kun katsotaan ja tallennetaan salattua ja salaamatonta kanavaa samanaikaisesti, mutta myös pelkän salatun kanavan katsominen tai PiP-toiminnon käyttö saattaa laukaista sen. Yhteinen nimittäjä vian kaikille esiintymistavoille on, että kuvan häiriöt poistuvat välittömästi jos salattua kanavaa katsotaan viivästettynä ja ne alkavat heti jos viivästetystä katselusta palataan takaisin livekuvaan. Jopa niinkin pieni viive kuin 5 sekuntia riittää poistamaan häiriöt tilapäisesti. Hieman pidemmäksi aikaa vian saa pois sammuttamalla laitteen muutamaksi sekunniksi. Koska vian voi tilapäisesti kiertää se ei voi johtua antennisignaalin häiriöistä eikä laitteen ylikuumenemisesta. ====DVB-tekstityksen ongelmia==== Tekstit eivät toimi jos toistonetenemispalkki on näkyvissä. ====Suosikkikanavat OK:lla==== OK-painikkeen takaa pitäisi löytyä käytössä olevan Suosikkiluettelon kanavat, eikä kaikki kanavat mitä virittimestä löytyy. ====Tiedostojen ja ajastusten nimet==== Tiedoston tai ajastuksen nimen lopusta ei voi poistaa viimeistä merkkiä, sillä kohdistinta ei voi nuolinäppäimillä enää siirtää viimeisen merkin oikealle puolelle. Kuitenkin jos viimeisen merkin päälle kirjoittaa jotakin, niin silloin kohdistin kyllä siirtyy sen oikealle puolelle (joskin katoaa näkyvistä), ja viimeisen merkin voi sitten poistaa. Edellisessä virallisessa ohjelmistoversiossa (TF5100PVR:llä 2005Sep12) tätä vikaa ei esiintynyt. Lisäksi jokaisen EPG:stä lähtöisin olevan nimen alussa on merkki, joka ei näy nimeä muokatessa. Kohdistin katoaa näkyvistä kun se on tämän merkin päällä. Kyseessä on todennäköisesti standardissa kuvattu merkistönvalintakoodi (ETSI EN 300 468, Annex A, A.2 Selection of character table). ====EPG sekoilee tiettyjen ohjelmien kohdalla==== Jos EPG:tä selattaessa tullaan sellaisen ohjelman kohdalle, jonka alku ja loppuaika ovat samat, niin kohdistin hyppää takasin listan alkuun. ====EPG:n ajastusmerkinnät väärin==== EPG:ssä olevat ajastusmerkinnät - [R], [Rt], yms. - ovat välillä väärien ohjelmien kohdalla. ====Joillakin kanavilla kuuluu kaksi selostuskieltä samaan aikaan==== Esimerkiksi eurosport kanavalla on kaksi ääniraitaa, joissa molemmissa on kaksi erikielistä selostusta. Kyseinen äänen lähetystapa on nimeltään dual mono ja sitä käytetään puhtaasti kaistansäästösyistä. Kahdelle stereo-ääniraidalle saadaan selostus neljällä kielellä, kun lähetetään vasempaan ja oikeaan kanavaan eri kielistä selostusta. DVB-speksi antaa mahdollisuuden määritellä dual mono-raidoille omat kielensä kummallekin lähetettävälle ääniraidalle, mutta Topfieldin toteutus on siinä mielessä puutteellinen, että se ei tunnista kuin tuon ensimmäisen kielen ko. ääniraidalle. Oikein toteutetussa boksissa listaan pitäisi tulla eurosportin tapauksessa muistaakseni englanti, ruotsi, norja ja suomi. Bugin voi kiertää valitsemalla kuulumaan vain vasemman tai oikean kanavan. Topfieldin pitäisi osata näyttää kaikki 4 kieltä ja antaa käyttäjän valita niistä haluamansa ääniraita. ====Conax/SmartWi kortinjakaja==== Vuorokauden kokeilu laitteissa TF5100PVRc ja TF5100PVRc MP. Ongelma oli, että salatut ohjelmat mm. TV1000, Discovery ei avautunut käytettäessä SmartWi kortinjakajaa. Tein uudet päivitykset SmartWi 3-4 eri kertaa ja salaus avautui ainoastaan muutamiksi tunneiksi. Discovery tekstitykset eivät toimineet kuin Discovery ja Animal Planet kanavilla. Tein uudet ohjelmapäivitykset TF5100 PVRc, Aug17 ja TF5100PVRc MP Dec15 ja kaikki toimii virheettömästi, myös Discovery kanavapaketin suomenkieliset tekstitykset. ====Lisää havaintoja tekstitv:n toimivuudesta TF5100PVRt April 2006 firmwarella.==== Teksti kopioitu keskustelusta: DVDPlaza Digi-TV - laitteet Alasivujen muistiin latausperiaate vaikuttaisi siis olevan edelleen yksi per latauskierros ja lataus tehdään aktiiviselle sivulle. Kehitystä on periaatteessa kuitenkin sen verran että jo aiemmin katseltujen&ladattujen sivujen alasivut säilyvät muistissa. YLEn tekstitv:ssä on kuitenkin jonkin verran ongelmia alasivujen lataamisessa, mutta MTV3:n tekstitv:ssä en ole vielä ongelmia havainnut. Muutamia esimerkkejä YLENn tekstitv ongelmista: Eräänä päivänä sivun 103 alasivut (3 kpl) latautuivat ja toisena päivänä eivät. Sivun 103 alasivujen tekstit olivat siis testitilanteissa erilaiset. Sivun 202 alasivujen muistiin lataus ei ole onnistunut vielä kertaakaan. Sivu jämähtää alasivuun 1/3 sitten kun on sen löytänyt. Sivun 640 alasivu 3/3 tuli ensimmäisellä sivuhaulla näkyviin, mutta alasivujen latauduttua muistiin vain alasivut 1-2 olivat katseltavissa. Todettakoon vielä että YLEn 300-317 alasivujen lataukset ovat toimineet moitteettomasti. Eli jos alasivujen latausongelmat saataisiin kuntoon ja lisäksi muistiin latausta kehitettäisiin siten, että lataus alkaisi heti kanavan avaamisen jälkeen (jo ilman tekstitv valintaa) sekä kierroksella ladattaisiin muistiin "kaikki uudet/muuttuneet alasivut" niin Toppynkin tekstitv:tä voisi pitää melko hyvänä. Tämänkaltaisia toiveita on bugilistoille muistaakseni joskus kirjattukin. ===Toiveet:=== ====Kanavien järjestely==== Kanavien järjestelyn pitäisi olla perus toiminto (löytyy manuaalistakin), mutta jostain syystä puuttuu. Häiritsee, kun ohjelmaoppaassa kanavanumerot ovat mitä sattuu. Tuskaa lisää, kun numeronapit eivät vaihda suosikkilistan mukaisille kanaville. [[Luokka:Topfield TF5X00]] 2202 8564 2006-02-15T15:08:22Z Hartz 58 test '''[[Tervetuloa Wikikirjastoon|Tervetuloa Wikikirjastoon]]!''' Kokeilit suomenkielisen Wikikirjaston muokkaamista, ja testisi on nyt poistettu. Jos haluat harjoitella lisää ennen kuin ryhdyt vakavissasi lisäämään Wikikirjaston kirjamäärää, käytä [[Wikikirjasto:Hiekkalaatikko|hiekkalaatikko]]a, jossa voit kokeilla toimintoja vapaasti. Lisää tietoa muokkaamisesta on [[Ohje:Ohje|ohjesivuilla]]. --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 15. helmikuuta 2006 kello 15.08 (UTC) 2204 8568 2006-02-16T18:36:14Z Hartz 58 '''[[Tervetuloa Wikikirjastoon|Tervetuloa Wikikirjastoon]]!''' Kokeilit suomenkielisen Wikikirjaston muokkaamista, ja testisi on nyt poistettu. Jos haluat harjoitella lisää ennen kuin ryhdyt vakavissasi lisäämään Wikikirjaston kirjamäärää, käytä [[Wikikirjasto:Hiekkalaatikko|hiekkalaatikko]]a, jossa voit kokeilla toimintoja vapaasti. Lisää tietoa muokkaamisesta on [[Ohje:Ohje|ohjesivuilla]]. --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 16. helmikuuta 2006 kello 18.36 (UTC) 2206 10118 2006-04-06T07:49:17Z TeemuN 155 muokattu lisensioinnit/luokka Rajaustyökalu työkalupaneelissa {{Kuvakaappaus}} [[Luokka:GIMP-kuvat]] 2207 8652 2006-02-24T17:50:43Z 80.222.143.130 Parantelin jo muotoilua jonkin verran. Joku asiasta kiinnostunut voisi hoitaa työn loppuun, ainakin kappalejako kaipaa viilausta. [[Käyttäjä:80.222.143.130|80.222.143.130]] 24. helmikuuta 2006 kello 17.50 (UTC) 2208 11953 2006-05-25T09:05:58Z Samulili 276 siirsi sivun ”Keskustelu:Hupu 2:Ulkoviljely” uudelle nimelle ”Keskustelu:Hupu 2/Ulkoviljely” 2209 8662 2006-02-25T11:55:53Z Esathekiller 230 Kukitus Ulkona kukitamisessa on muutama toimiva tekniikka. Kukan saanti ei ole helppoa siinä tarvitaan jonkin verran aikaa. Mutta mitä enemmän uhrautuu sitä parempi on lopputulos. Useimmat kasvit alkavat kukkia 12/12 valojaksolla. Hyvä ulko lajike kukkii jo 6 tunnilla pimeyttä, edellyttäen jo jonkin laista autoflover ominaisuutta. Asiaan. Kasvi siis pitää peittää jotta kukitus saadaan kunnolla käyntiin. 1.5-2 viikkoa jätessäkeillä peittäminen riittää alkukukinnon aikaansaamiseksi. Tämän jälkeen säkeillä peittämistä saa/pitää jatkaa jotta kasvi ei friikahda tai jatka pituus kasvua eli vegeä. Ulkona kukka sadon saanti ei ole vain kriitinen kukitus vaihe. Kasvia pitää hoivaa jo pienestä asti jotta saataisiin vahva yksilö loppu kesäksi. Hyvä Todella kuhkea maaperä on melkein välttämätön. Kukitus lannoiteet ovat plussaa. Kasvin pitää olla valoisaalla paikalla nopean kukinnan takaamiseksi. Kukitus pitää aloittaa ulkona hyvissä ajoin. Kokemuksesta voin sanoa että mitä pienempi kasvi sitä helpompi se on peittää. Noin metrin korkuinen kasvi on helppo kukittaa. Muista antaa kukitukselle enemmän aikaa kuin sisällä. Jätesäkkeillä kukitus saadaan vasta alkuun josta kasvi lähtee itse kukkimaan loppuun. Tämän tyypiseen kukitukseen ei tietenkään sovi aivan kaikki lajikkeet. Lajikkekksi kannattaa valita kasvi jolla on autoflower ominaisuutta ulkolajikeeksi sopiva yksilö. Tälläisessä kukitus tavassa on tietenkin muutama pieni ongelma. Kukituksen aikana joudut käymään ainakin 2 kertaa päivässä kasveja työstämässä. Tämä alituinen ramppaaminen 1.kuumottaa 2.jättää nätit polut kasveille. Molemmat ovat torjuttavissa vähän päätä käyttämällä. Tämä toimii ja jos kesä on hyvä niin sato on Hyvä. Muista mitä enemmän vaivaa sitä parempi loppu tulos -Krizo 2212 sysop 13849 2006-06-15T11:20:49Z Mzlla 323 suomennettu Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi kirjataan tämän sivun muokkaushistoriaan. 2213 sysop 8671 2006-02-26T01:45:47Z MediaWiki default - 2216 sysop 9460 2006-03-28T05:51:47Z MediaWiki default Poista sivu 2222 sysop 8683 2006-02-26T01:45:49Z MediaWiki default ,_ 2225 sysop 8694 2006-02-26T01:45:49Z MediaWiki default muokkaus 2226 sysop 8695 2006-02-26T01:45:49Z MediaWiki default siirto 2228 sysop 14521 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Pikaesikatselu 2229 sysop 13853 2006-06-15T11:37:18Z Mzlla 323 suomennettu Kaikki versiot sisälsivät linkkejä kohteeseen $1. Sivu tyhjennetty. 2234 sysop 13852 2006-06-15T11:34:09Z Mzlla 323 suomennettu Tiedostojen tallennus on poistettu käytöstä. 2237 8718 2006-02-27T11:33:39Z Hartz 58 '''Friteeraustaikinalle''' tai '''frittitaikinalle''' on lukuisia reseptivariaatioita. Seuraava sopii ainakin kanalle ja kasviksille. <pre> * 1 kpl keltuaisia * 1-1½ dl vehnäjauhoja * 1-1½ dl kivennäisvettä tai vettä * 1 kpl valkuaisia * 2 rkl hienonnettua tuoretta basilikaa 1. Sekoita keltuainen, vehnäjauhot ja puolet vedestä. Anna taikinan turvota vähän aikaa. 2. Lisää juuri ennen tiristämistä loppu vesi ja vaahdotettu valkuainen. </pre> [[Luokka:Keittokirja|Frittitaikina]] 2239 8721 2006-02-27T13:06:29Z Elonen 233 == Lempi-mummon tortut eli kampanisut == "Torttu" eli kampanisu on perinteinen peräpohjalainen leivonnainen. === Raaka-aineet === * 750 g jauhoja (n. 1 litra) * 250 g margariinia * 1,5 dl sokeria * 0,5 tlk ruokasoodaa * 1 muna * 200 g viiliä, (1 purkki, mielellään rasvaisinta laatua) === Valmistus === * Pane uuni lämpenemään 270-asteiseksi * Sekoita margariini ja sokeri kulhossa. Älä huoli vaikka seos jäisi vähän paakkuiseksi, se tasoittuu kyllä. * Ripottele sooda viiliin ja sekoita ''välittömästi'' margariinin ja sokerin kanssa. (Taikina kohoaa sooda-viiliseoksella. Älä missään tapauksessa jätä sitä viilipurkkiin, sillä se kuohuu yli.) * Lisää muna ja jauhot ja sekoita tasaiseksi. * Kauli taikina n. 0,5 sentin paksuiseksi suorakaiteen muotoiseksi levyksi. Käytä kunnolla jauhoa sekä käsissä että kaulimella; taikina tarttuu helposti. * Leikkaa levy 4 x 8 cm kokoisiksi paloiksi ja tee jokaiseen palaan 3 puoliväliin yltävää viiltoa. * Paista n. 5-10 minuuttia (eli kunnes palat ovat kauniin kullanruskeista) Nauti tuoreena maidon kanssa tai myöhemmin kahvin/teen/kaakaon kanssa. Kampanisut kuivuvat helposti, joten niitä kannattaa säilyttää muovipussissa. [[Luokka:Keittokirja|Kampanisut]] 2240 8724 2006-02-27T15:14:06Z TeemuN 155 tyhjensi artikkelia Hei! Ethän tyhjennä artikkeleita. Kiitos ja [[Wikikirjasto:Tervetuloa Wikikirjastoon|Tervetuloa Wikikirjastoon]]! -[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 27. helmikuuta 2006 kello 15.14 (UTC) 2241 12522 2006-05-26T18:48:14Z TeemuN 155 [[Luokka:Yrityssaneeraus]] *[[Yrityssaneeraus/Johdanto]] *[[Yrityssaneeraus/Yrityssaneerausmenettelyn tarkoitus ja sen perusedellytykset]] *[[Yrityssaneeraus/Yrityssaneerausmenettelyn käynnistäminen]] *[[Yrityssaneeraus/Velallisen asema menettelyn aikana]] *[[Yrityssaneeraus/Saneerausohjelman laatiminen]] *[[Yrityssaneeraus/Saneerausohjelman sisältö]] *[[Yrityssaneeraus/Velkojien jakaminen ryhmiin]] *[[Yrityssaneeraus/Ohjelmaehdotuksen käsittelyvaiheet käräjäoikeudessa]] *[[Yrityssaneeraus/Saneerausohjelman vahvistaminen]] *[[Yrityssaneeraus/Ohjelman vahvistamisen oikeusvaikutukset]] *[[Yrityssaneeraus/Saneerausohjelman toteuttamisen seuranta]] *[[Yrityssaneeraus/Saneerausohjelman muuttaminen]] *[[Yrityssaneeraus/Saneerausohjelman raukeaminen]] *[[Yrityssaneeraus/Velallisen asettaminen konkurssiin]] *[[Yrityssaneeraus/Velkajärjestelyt ja verotus evl:n mukaan]] [[Luokka:Yrityssaneeraus]] 2243 12525 2006-05-26T18:48:19Z TeemuN 155 [[Luokka:Yrityssaneeraus]] Helmikuun 8. päivänä 1993, Lainan päivänä, astuivat voimaan konkurssilainsäädäntöämme täydentämään yrityssaneerauslaki ja laki luonnollisen henkilön velkajärjestelystä. Lakien valmistelua oli kiirehditty taloudellisen laman aikana. Suhtautuminen lainsäädäntöön on ollut melko ristiriitaista, varsinkin lain voimaantulon alkuaikoina. Monet pitivät sitä laman vaikutusten lieventäjinä, joku taas turhana ja jotkut jopa pankkien pelastajana.1 Yrityssaneerauslaki on sinänsä kansainvälisen maksukyvyttömyysoikeuden kehityssuuntauksen mukainen. Se ei kuitenkaan tuo lisää pääomia yrityksen käyttöön, vaan sen avulla pyritään kohdentamaan yrityksen varoja tarkoituksenmukaisimpaan käyttöön. Parhaimmillaan ja toteutuksen onnistuessa laki estää lukuisten yritysten loppumisen, mutta huonoimmillaan myös mahdollistaa jossain määrin velallisyrityksen pääsyn velkojilta suojaan ja perimistoimenpiteiden pitkittämisen. Tämän tutkielman tavoitteena on antaa yleiskuva yrityssaneerausmenettelystä. Aiheen laajuuden, siihen liittyvien muiden lakien ja saneerausohjelmien yksilöllisyyden takia ei tässä ole voitu tarkastella muuta kuin niitä periaatteita, jotka jokaisen yrityksen talousasioita hoitavan tulee tietää yrityksen saneerausmenettelystä. Esimerkinomaisesti olen tarkastellut Starckjohann Oy:n saneerausohjelmaa, mikä on osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi, onhan sen saneerausohjelman lopputulos toteutunut 5 vuotta etuajassa. [[Luokka:Yrityssaneeraus]] 2245 12526 2006-05-26T18:48:22Z TeemuN 155 [[Luokka:Yrityssaneeraus]] Yrityssaneerausmenettelyn aikana velallinen säilyttää omaisuutensa vallinnan rajoitettuna seuraavin periaattein: *Velallinen saa edelleenkin jatkaa liiketoimintaansa ja ottaa sitä varten tavanomaista velkaa, joka ei ole määrältään ja ehdoiltaan epätavallinen, esim. toiminnan tarvitsema tavaraluotto. Velkojan asemaa turvaa se, että velallisen mahdollisessa konkurssissa nämä velat saneerausmenettelyn aikana syntyneinä luetaan "massavelkoihin" ja ovat täten etuoikeutettuja saatavia. *Velallisen on saatava selvittäjän suostumus muun kuin edellä mainitun tavanomaisen velan ottoon. Mikäli käräjäoikeus, selvittäjä ja myös velkojatoimikunta ei pidä varaansa, tuloksena saattaa olla velallisen merkittävä uusi velkaantuminen, mikä mahdollisessa tulevassa konkurssissa edelleen heikentää saneerausvelkojien asemaa verrattuna konkurssiin ilman saneerausmenettelyä. *Velallinen ei saa ilman selvittäjän suostumusta luovuttaa yrityksen käyttö- tai rahoitusomaisuutta taikka immateriaalioikeuksia (esim. patentteja tai tavaramerkkejä), eikä toiminnan kannalta merkittäviä oikeuksia eikä tietenkään yritystä tai sen osaa. *Velallinen ei saa ilman selvittäjän suostumusta luovuttaa käyttöoikeuttakaan omaisuuteen, ellei tämä nimenomaan kuulu velallisen toimialaan. *Vaihto-omaisuutta saadaan luovuttaa vain osana liiketoimintaa. Luovustuskiellon kohteena ovat esim. epätavallisen suuret tavaraerät tai luovutuksen epätavallisen alhainen hinta, jotka eivät ole liiketaloudellisin syin perusteltavissa. *Liiketoiminnan kannalta tarpeellisia sopimuksia ja sitoumuksia ei saa purkaa ilman selvittäjän suostumusta. Tällaisia sopimuksia ovat esim. toimitilojen tai käyttöomaisuuden vuokra- ja leasingsopimukset, keskeisten työntekijöiden työsopimukset ja yrityksen toimintaedellytyksiin vaikuttavat toimitus-, lisenssi- tai muut vastaavat kestosopimukset. *Velallinen saa ilman selvittäjän suostumusta antaa vain sellaisia vakuuksia tai vastuusitoumuksia toisen velasta, jotka ovat liiketoiminnan kannalta tavanomaisia. Nämä sallitut sitoumukset tulee olla kohtuulliset suhteessa velallisen taloudelliseen asemaan ja riskiltään vähäisiä. *Velallinen ei saa ilman selvittäjän suostumusta ryhtyä toimenpiteeseen, joka on toiminna laadun ja laajuuden suhteen epätavallinen tai laajakantoinen. *Velallisella ei ole oikeutta luovuttaa omaisuuttaan konkurssiin ilman selvittäjän suostumusta saneerausmenettelyn kestäessä. *Jos velallinen on ryhtynyt johonkin toimenpiteeseen vastoin yrityssaneerauslaissa säädettyä kieltoa, on tällainen oikeustoimi tehoton, jos toinen osapuoli ei ole tietänyt tai pitänyt tietää velallisen kompetenssin puutteesta. Koska saneerauksesta tehdään merkintä kaupparekisteriin ja se myös kuulutetaan Virallisessa Lehdessä, voi vilpittömän mielen suoja tulla kysymykseen lähinnä silloin, kun oikeustoimi on tehty ennen rekisteröintiä ja kuulutuksen julkaisemista. [[Luokka:Yrityssaneeraus]] 2247 12524 2006-05-26T18:48:19Z TeemuN 155 [[Luokka:Yrityssaneeraus]] ==Hakemus== Yrityssaneeraushakemuksen laatii velallinen itse, velkoja tai edelliset yhdessä. Myöskin todennäköisellä velkojalla on mahdollisuus tehdä saneeraushakemus. Hakemus jätetään käräjäoikeuden kansliaan tarpeellisine liitteineen. ===Velallisen hakemus=== Kun velallinen itse hakee saneerausta, liitetään hakemukseen yhtiön tuore kaupparekisteriote (jos on rekisteröity) tai muu selvitys kotipaikasta, yhtiöjärjestys tai yhtiösopimus, tilinpäätösasiakirjat (viimeksi vahvistettu tuloslaskelma, tase, tase-erittelyt), sekä toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus, mikäli yhtiömuoto näitä edellyttää. Myöskin selvityksen toiminnan laajuudesta ja luonteesta sekä luettelo velkojista ja merkittävistä varoista liitetään hakemukseen. Tärkein liite lopputuloksen kannalta on kuitenkin KHT- tai HTM- tilintarkastajan selvitys, joka on laadittu erityisesti saneeraushakemuksen arviointia varten. ===Velkojan tai todennäköisen velkojan hakemus=== Velkojan tai todennäköisen velkojan hakemuksessa on oltava velallisen kaupparekisteriote tai muu selvitys kotipaikasta, toiminnan laajuutta osoittava selvitys, mikäli se on tiedossa, selvitys hakijan suhteesta velalliseen (todiste saatavastaan, ei kuitenkaan riitautetusta saatavasta). Todennäköinen velkoja selvittää, miten velallisen maksukyvyttömyys tulisi aiheuttamaan hänelle taloudellisia tappioita. Hakemuksen perusteita ovat ne seikat, jotka riidattomiksi ja oikeiksi osoittautuessaan merkitsisivät saneerausmenettelyn aloittamista, eli: *velallisen maksukyvyttömyys *velallista uhkaa maksukyvyttömyys, mikä aiheuttaisi hakijalle huomattavan taloudellisen edun vaarantumisen *hakemukseen on myös yhtynyt velallinen ja ainakin yksi toinen velkoja ja em.velkojien saatavat edustavat vähintään 20% tunnetuista veloista. Sellaisille velkojille, joiden oikeudellinen intressi rajoittuu maksun perimiseen yksittäisistä saatavista ja joille tavanomaiset perintämenettelyt tarjoavat asianmukaisen oikeussuojakeinon, ei ole syytä antaa oikeutta saneerausmenettelyn vireillepanoon. Jotta tällainen oikeus olisi perusteltu, velkojalla tulee olla päiväkohtaisen intressin sijasta taloudellisesti merkittävä ja ajassa eteenpäin ulottuva intressi velallisen maksukyvyn säilymiseen saneerausohjelman tarkoituksessa. ==Hakemuksen käsittely tuomioistuimessa== Asianosaisten kuulemisen lisäksi tuomioistuin tutkii Yritysssaneerauslain 7§:n mukaisia syitä, jotka estävät menettelyn aloittamisen. Näitä ovat: * velallinen on maksukyvytön, eikä saneeraus muuttaisi tilannetta tai sen uusiutumista kuin lyhytaikaisesti * velallisen varat eivät riitä menettelykustannuksiin, eikä kukaan muu sitoudu niistä vastaamaan * on todennäköistä, että velallinen ei pysty vastaamaan menettelyn alkamisen jälkeen syntyvistä veloista (eli ns. massaveloista) * on epäiltävissä, että hakemuksen tarkoituksena on perintätoimen estäminen tai muu velkojan tai velallisen oikeuksien loukkaaminen * on perusteltuja syitä epäillä, ettei menettelylle ole edellytyksiä (esim. velkoja-aloitteisessa hakemuksessa velallinen ei suostu yhteistyöhön) * velallisen kirjanpito on oleellisesti puutteellinen tai virheellinen Mikäli edellytykset ovat olemassa saneerausmenettelyn aloittamiseksi, tuomioistuin tekee siitä päätöksen. Tällöin ratkaisevaa on päätöksen tarkka aika minuutilleen, minkä mukaan velat jaetaan saneerausvelkoihin ja massavelkoihin. Päätöksessään tuomioistuin voi määrätä väliaikaisen maksu-, perintä- ja täytäntöönpanokiellon, jonka tarkoituksena on rauhoittaa tilanne saneerausohjelman laatimisen ajaksi. Käräjäoikeuden tehtäviin kuuluu myös määrätä seuraavista seikoista: * selvittäjän määrääminen (paitsi ns. yksinkertaistetussa menettelyssä) * velkojatoimikunnan asettaminen (ei ole tarpeellinen kaikissa tapauksissa) * asettaa aikaraja, johon mennessä velkojan on ilmoitettava velallisen ilmoituksesta poikkeava vaatimuksensa *asettaa aikaraja, johon mennessä selvittäjä tekee selvityksen velallisen taloudellisesta asemasta asianosaisille *määräpäivään asettaminen, johon mennessä saneerausohjelma on toimitettava selvittäjälle tuomioistuimelle (enintään 4 kk, ellei muita erityisiä syitä ole). [[Luokka:Yrityssaneeraus]] 2249 12523 2006-05-26T18:48:17Z TeemuN 155 [[Luokka:Yrityssaneeraus]] Lainlaadinnan tavoitteena on ollut aikaansaada säännöstö, joka parantaa oikeudellisia edellytyksiä taloudellisissa vaikeuksissa olevan, mutta pohjimmiltaan elinkelpoisen yrityksen saneeraukselle ja tarpeettomien konkurssien välttämiselle. Lainsäädännön avulla ei kyetä eikä pidä pyrkiä ylläpitämään sellaista yritystoimintaa, jonka jatkumiselle ei ole liiketaloudellisia edellytyksiä. Saneerausmenettely on konkurssin vaihtoehto sellaisia tapauksia varten, joissa yrityksen taloudellinen kriisi on toiminnan lopettamisen sijasta mahdollista torjua tai ohittaa ryhtymällä saneerausohjelman mukaisesti korjaaviin toimenpiteisiin ja velkajärjestelyihin. Jos yrityksen toiminnan jatkamiselle on/ei ole taloudellisia edellytyksiä, konkurssin estämiseen tai lykkäämiseen ei ole syytä pyrkiä. Uudistuksen tarkoituksena onkin edesauttaa sitä, että taloudellisiin vaikeuksiin joutuvat yritykset valikoituvat oikealla tavalla yhtäältä toiminnan lopettamiseen tähtäävän konkurssimenettelyn ja toiminnan tervehdyttämiseen tähtäävän saneerausmenettelyn kesken. [[Luokka:Yrityssaneeraus]] 2251 12784 2006-05-29T13:03:44Z Samulili 276 siirsi sivun ”Keskustelu:Topfield TF5X00 bugit” uudelle nimelle ”Keskustelu:Topfield TF5X00/Bugit” En tiedä, joko edellisen Toppy-mallin toiminnat YLEn tekstitysten suhteen on saatu toimimaan, mutta tässä uudessa Masterpiece-mallissa ne eivät ainakaan toimi. On äärettömän harmittavaa katsella YLEn kanavilta tallennettuja ohjelmia, joissa keskimäärin puolet teksteistä puuttuu kokonaan. On välillä pitkiä taukoja, jolloin tekstiä ei näy ollenkaan, sitten kun niitä taas näkyy, ne voivat viivähtää ruudulla vain sekunnin, tai puoli, jolloin niitä kaikkia ei ehdi edes lukea. Niin, lisäksi ne yleensä tulevat pari sekuntia liian aikaisin. Sekin vielä ! Firmis on lokakuulta 2005, enkä tiedä onko uudempaa olemassa. Firmiksien jakelu olisi myös saatava "taivasjakeluna", kuten useimmissa muissa bokseissa on laita. Tietokoneen kautta se on monelle turhan hankalaa. Kuluttajien ei pitäisi hyväksyä sitä, että laite on näin keskeneräinen, laite, joka on vieläpä markkinoiden kallein ! Jos kerta YLE ei peräänny tekstitystekniikassaan, pitää laitevalmistajien ja maahantuojien ( tai myyjäliikken ) ottaa vastuu vajaasti toimivien laitteiden ohjelmapäivityksistä niin kauan, kunnes ne saadaan suoraan lähetteestä. 2257 8759 2006-03-02T12:49:57Z TJ 2 test {{test}} --[[Käyttäjä:TJ|TJ]] 2. maaliskuuta 2006 kello 12.49 (UTC) 2259 8784 2006-03-03T17:51:29Z Nikerabbit 3 ICL Data Oy ---- *3. maaliskuuta 2006 kello 17.51 (UTC) — Paljon sotkua, 1 kk – [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nahru]] 2261 8834 2006-03-07T08:44:56Z Ilpo Nybacka 225 2262 10120 2006-04-06T07:49:25Z TeemuN 155 muokattu lisensioinnit/luokka Värien säätöä käyrillä. [[GIMP]] {{Kuvakaappaus}} [[Luokka:GIMP-kuvat]] 2265 12356 2006-05-26T14:21:15Z Samulili 276 Tämä kirja käsittelee digivalokuvauksen perusteita. Ensin lähdetään liikkeelle välineistöstä ja tekniikasta. Seuraavana keskitytään valokuvan ilmaisukeinoihin. Kolmantena osana on kuvan jälkikäsittely niiltä osin kuin sitä ei ole käsitelty Gimp kirjassa (katso [[GIMP]]). Sisällys *[[Digikuvaus/Johdanto|Johdanto]] *[[Digikuvaus/Välineet ja tekniikka|Välineet ja tekniikka]] *[[Digikuvaus/Ilmaisukeinot|Valokuvan ilmaisukeinot]] **[[Digikuvaus/Valo|Valo]] **[[Digikuvaus/Kuvakoot|Kuvakoot ja rajaaminen]] **[[Digikuvaus/Kuvakulmat|Kuvakulmat]] *[[Digikuvaus/Aiheet|Aiheet]] **Ihminen **Maisema *[[Digikuvaus/Käsittely|Kuvan jälkikäsittely]] **Kuvan siirtäminen kamerasta **Kuvankäsittely **Kuva eri käyttötarkoituksiin [[Luokka:Digikuvaus]] 2266 12365 2006-05-26T14:27:18Z Samulili 276 [[Luokka:Digikuvaus]] ==Kamerat== ===Digipokkarit=== Digikamerat ovat saaneet voiton harrastajien ja ammattilaisten keskuudessa. Kameroiden hinnan laskiessa myös kirjavuus laitekannassa lisääntyy ja kameramallit vanhenevat nopeasti. Vuosi sitten ostettu kamera on nyt ilman kaupallista vaihtoarvoa. Koska hinnat ovat romahtaneet nopeasti ja uusia tekijöitä on ilmaantunut kamera-alalla, on myös paljon huonoja kameroita liikkeellä. Kannattaa siis olla tarkkana valitessaan kameraa. Kameran tärkein ominaisuus kuvan kannalta on objektiivi, koska valo menee sen läpi ja kuva muodostuu kennolle sellaisena kuin objektiivi kykenee piirtämään. Ison objektiiviin on helpompi valmistaa laadukkaat linssit. Objektiivin kautta valo menee valoherkälle kennolle, joka muodostuu pisteistä eli pikseleistä. 3 miljoonan pikselin kamera käy hyvin normaalikuvauksiin. Kuva on tässä vaiheessa vielä mustavalkoinen, lopulliset värit tuotetaan monimutkaisten laskennallisten prosessien avulla. Tässä jotkut valmistajat ovat parempia kuin toiset. Kokeile otetta kamerasta, saatko pidettyä hyvin kiinni, ihan pieni ei ole paras tässä suhteessa. Iso nestekidenäyttö helpottaa kuvaamista ja kestävä akku säästävät hermoja. Salamat ovat usein pikkupokkareissa teholtaan ja säädettävyydeltään kelvottomia. Joissakin tilanteissa niitä kuitenkin kannattaa käyttää. Älä hurmaannu digitaalisista kikoista, esim zoom, joita mainoksissa mielellään esitellään. Ne voidaan tehdä paremmin kuvankäsittelyn avulla jälkikäteen. Kuvanvakain ja laadukas hämäräkuvausohjelma sen sijaan helpottavat kuvaamista. ===Digitaaliset järjestelmäkamerat=== Järjestelmäkameran etuna on objektiivin vaihtomahdollisuus sekä monipuolisemmat säädöt. Myös objektiivin laatu on yleensä parempi johtuen linssien suuremmsta koosta. Perinteisillä kameramerkeillä on usein mahdollisuus käyttää myös aiempien kamerasukupolvien objektiiveja. Tämä tuo tietysti lisää mahdollisuuksia ja mahdollisuuden hankkia käytettyjä objektiiveja. ==Muistikortit== Muistikortti kannattaa olla heti aluksi olla riittävä. Kortin suuruus määräytyy kameran suurimmasta tarkkuudesta. Nyrkkisääntönä voi pitää, että parhaalla laadulla otettu kuva vie 3 miljoonan pikselin kameralla vajaan megatavun. Käytössä kortille olisi hyvä mahtua vähintään sata kuvaa, joten 128 megatavun kortti olisi riittävä. Vastaavasti 6 miljoonan pikselin kameralla riittäisi 256 megatavua. ==Jalustat== Jalustan käyttäminen on aina suositeltavaa, kun kuva on vaarassa tärähtää. Kevyelle digipokkarille käy kevyt jalusta. Painosta ei toki ole haittaa kuvatessa, vaan kuljettaessa. Edullisten kameroiden jalustakierre on usein muovia ja siksi jalustaa ei kannata ruuvata liian tiukkaan. Markkinoilla on myös pieniä pöytäjalustoja. Hätätapauksessa jalustaksi käy esim. hernepussi johon kameran voi upottaa. Jos kohde ei liiku on myös mahdollista asettaa kamera tuen päälle ja käyttää itselaukaisinta. [[Luokka:Digikuvaus]] 2267 12367 2006-05-26T14:27:23Z Samulili 276 [[Luokka:Digikuvaus]] ==Valo== ===Valon suunta=== ====Sivuvalo==== ====Myötävalo==== ====Vastavalo==== ===Valon kovuus=== ====Pehmeä valo==== ====Kova valo==== ===Valon väri=== [[Luokka:Digikuvaus]] 2268 12368 2006-05-26T14:27:26Z Samulili 276 [[Luokka:Digikuvaus]] ==Kuvakoot ja rajaaminen== ===Kahdeksanportainen kuvakokojärjestelmä=== ===Kultainen leikkaus ja huomiopisteet=== ===Kuinka käyttää eri kuvakokoja=== [[Luokka:Digikuvaus]] 2269 12366 2006-05-26T14:27:21Z Samulili 276 [[Luokka:Digikuvaus]] ==Digikuvauksen ilmaisukeinot== [[Luokka:Digikuvaus]] 2270 12369 2006-05-26T14:27:29Z Samulili 276 [[Luokka:Digikuvaus]] ==Kuvakulmat ja ilmaisu== ===Yläkulma=== Yläkulmasta otettu valokuva näyttää kohteen avuttomana ja korostaa sen pienuutta. Kohde jää ikäänkuin lapsen asemaan. Kameran nostaminen esimerkiksi väentungoksessa ei kuitenkaan saa aikaan voimakkaasti tällaista vaikutelmaa, vaan tuntuu ilmavalta. ===Kuvaajan taso=== ===Alakulma=== [[Luokka:Digikuvaus]] 2271 12370 2006-05-26T14:27:32Z Samulili 276 [[Luokka:Digikuvaus]] ==Aiheet== ===Ihminen=== ====Haasteita==== [[Luokka:Digikuvaus]] 2272 12190 2006-05-26T09:56:08Z Samulili 276 [[Luokka:Baarikaappi]] == Akkuhappo/Jekkubattery == Rakennetaan Collins-lasiin *4cl Jägermeister *Batterya maun mukaan *Jäitä [[Luokka:Baarikaappi]] 2274 13475 2006-06-06T09:51:44Z Samulili 276 kh '''Lujuusoppi''' on insinööritiede, jossa tutkitaan kappaleiden ja rakenteiden lujuusominaisuuksia eli erilaisten mekaanisten kuormitusten kestoa. ==Historia== ==Käsitteitä== Lujuusopissa tarvittavia käsitteitä ===Suureet ja yksiköt=== *veto ja puristus *leikkaus *vääntö - [[:w:taivutusmomentti]] ==Ainevakiot== *kimmomoduuli - [[:w:kimmomoduli]] * * * [[Luokka:Lujuusoppi]] 2275 12364 2006-05-26T14:27:15Z Samulili 276 [[Luokka:Digikuvaus]] Mitä on digikuvaus, eroaako se olennaisesti filmille kuvaamisesta? Digitaalikamerat ovat monella tapaa tuoneet valokuvauksen koko kansan harrastukseksi. Digikuvauksessa yhdistyvät seuraavat osa-alueet: *Näkemisen taito *Tekniikka ja välineet *Kuvaustaito *[[w:Kuvankäsittely|Kuvankäsittely]] *Ilmaisu *Taide Voidaan siis perustellusti sanoa, että hyvän valokuvan ottaa henkilö, jolla on taito nähdä ja sommitella kuvansa taitavasti. Tekniikka astuu kuvaan mukaan rajoittavana tekijänä eli vaikutelma ei aina siirrykään muistikortille sellaisena kuin kuvittelisi. Kuvankäsittelyllä saa monessa tapauksessa paljon aikaan, mutta selkeitä virheitä silläkään ei voi korjata. Ammattilaiset ja harrastelijat ovat aina pyrkineet valottamaan ja sommittelemaan kuvansa jo ottamishetkellä täydellisesti, mutta siitä huolimatta kuvia on muokattu jälkikäteen. Kuvankäsittely ei siis ole nykypäivän keksintö, välineet vain ovat vaihtuneet. Tässä oppaassa perehdymme jokaiseen kuvaan vaikuttavaan osa-alueeseen, koska epäonnistuminen jollakin osa-alueella saattaa pilata hienon idean toteutumisen. Kirjan rakenne on pyritty tekemään sellaiseksi, että sitä olisi helppo [[Wikikirjasto:Tervetuloa Wikikirjastoon|muokata ja täydentää]] eteenpäin. [[Luokka:Digikuvaus]] 2276 8926 2006-03-10T09:31:35Z TeemuN 155 käyttäjätunnus {{Käyttäjätunnus}}. -[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 10. maaliskuuta 2006 kello 09.31 (UTC) 2277 10114 2006-04-06T07:48:46Z TeemuN 155 muokattu lisensioinnit/luokka Kuvankaappaus kuvan avaamisesta [[GIMP]]issä {{Kuvakaappaus}} [[Luokka:GIMP-kuvat]] 2278 8932 2006-03-10T11:38:11Z Ilpo Nybacka 225 2279 8960 2006-03-11T09:38:57Z Addic 18 Ostoksia tehnyt hampuusi kuoppaa kaivamassa. Ostoksia tehnyt hampuusi kuoppaa kaivamassa. 2280 10113 2006-04-06T07:48:38Z TeemuN 155 muokattu lisensioinnit/luokka Kuvankaappaus GIMP-ohjelmasta. Esittää erästä hyvää tapaa asetella paneelit. {{Kuvakaappaus}} {{Kaksoislisenssi/Ccbysa}} [[Luokka:GIMP-kuvat]] 2282 14314 2006-06-27T18:49:08Z TeemuN 155 Rosvopaistin valmistus vie noin 8 - 9 tuntia. Lihaa kannattaa varata reilusti, jotta siitä riittää syömistä myös naapureille. Rosvopaistiin voi laittaa melkein mitä lihaa tahansa: lammasta, sikaa, hirveä, lintua, härkää yms. Lihat kannattaa paloitella noin 0,5 - 1 kilon paloiksi, laittaa niihin marinointiaineet, mausteet, sipulit jne, ja kääriä voipaperiin. Tämän ympärille kääritään sitten alumiinifolio ja sen päälle vielä kerros märkää sanomalehteä. Tämä homma kannattaa tehdä hyvissä ajoin, jotta mausteet ehtivät imeytyä. Itse rosvopaistin valmistus alkaa kuopan kaivamisella: Kuopan koko on esim. 100 x 70 cm, ja syvyys 25 - 40 cm. Kuopan voi vuorata kivillä tai tiilillä. Sitten kuoppaan sytytetään reilunkokoinen nuotio. Nuotio saa palaa noin 4 tuntia. Tämän jälkeen poistetaan hiilet kuopasta. Sitten kuopan pohjalle kannattaa laittaa reilunpituinen katiska- tms verkko, jolla lihat voi lopussa nostaa pois. Alumiinifolioon ja paperiin käärityt lihat ladotaan tämän katiskaverkon päälle tasaisesti, ei mielellään päällekkäin. Lihojen päälle levitetään noin 3 - 5 cm kuivaa maata, ja lapioidaan hiilet niiden päälle. Sitten sytytetään uusi nuotio. 2 - 4 tunnin kuluttua voit halutessasi laittaa nuotion reunaosiin alumiinifolioon käärittyjä perunoita. Nämä valmistuvat noin tunnissa, joten muista tarkistaa niiden kypsyminen, muuten ne palavat karrelle. Kun nuotio on palanut noin 4 - 5 tuntia, niin eiköhän lihat liene valmiita. Lapioi hiilet pois ja nosta katiskaverkon avulla lihat ylös. Ja eikun syömään. == Aiheesta muualla == [http://members.surfeu.fi/ittelliset/rosvokuvat.htm Kuvallinen ohje Rosvopaistin teosta] [[Luokka:Keittokirja|Rosvopaisti]] 2283 8989 2006-03-12T08:53:17Z Rh 227 Kaaviokuva istutuskuopasta hiekkaisella maalla Kaaviokuva istutuskuopasta hiekkaisella maalla 2284 8990 2006-03-12T08:54:18Z Rh 227 Kaaviokuva istutuksesta savisella maalla Kaaviokuva istutuksesta savisella maalla 2285 9008 2006-03-12T15:43:40Z Rh 227 Multasäkin leikkaus Multasäkin leikkaus 2286 9011 2006-03-12T15:50:12Z TeemuN 155 test {{test}} --[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 12. maaliskuuta 2006 kello 15.50 (UTC) 2287 10121 2006-04-06T07:49:33Z TeemuN 155 muokattu lisensioinnit/luokka Kuvankaappaus GIMPistä. {{Kuvakaappaus}} {{Kaksoislisenssi/Ccbysa}} [[Luokka:GIMP-kuvat]] 2288 10117 2006-04-06T07:49:11Z TeemuN 155 muokattu lisensioinnit/luokka Kuvankaappaus GIMPistä, muutama polkuihin liittyvä termi. {{Kuvakaappaus}} {{Kaksoislisenssi/Ccbysa}} [[Luokka:GIMP-kuvat]] 2289 12004 2006-05-25T12:22:48Z Addic 18 ^{<b><nowiki>[</nowiki></b>[[Hupu 2/Liitteet#ref_{{{1}}}|{{{1}}}]]<b><nowiki>]</nowiki></b>} 2290 9089 2006-03-14T12:10:13Z Addic 18 <sup title="[{{{1}}}]" id="ref_{{{1}}}">[*]</sup>&nbsp; 2291 12631 2006-05-27T12:30:19Z TeemuN 155 [[Luokka:Yrityksen perustaminen]] ==Johdatus== Tämän artikkelin tarkoitus on kertoa niistä konkreettisista toimenpiteistä, joita on tehtävä jos haluaa perustaa toiminimiyrityksen. = Toiminimi = Jos yritystoiminta ei vaadi suuria investointeja, on yksityinen elinkeinonharjoittaja eli '''toiminimi''' usein paras yritysmuoto. Yksityiset elinkeinonharjoittajat jaetaan ammatinharjoittajiin ja liikkeenharjoittajiin. Ammatinharjoittajan ja liikkeenharjoittajan ainoa käytännön ero on, että liikkeenharjoittaja joutuu pitämään kahdenkertaista kirjanpitoa, kun ammatinharjoittajalla riittää yhdenkertainen. Ammatinharjoittajalla on myös hieman yksinkertaisempi veroilmoituslomake. Verottaja yleensä katsoo yrittäjän liikkeenharjoittajaksi, jos yrityksellä on jokin kiinteä toimipiste. Esimerkiksi parturi-kampaaja tai askartelupuodin pitäjä on liikkeenharjoittaja, ja työmaalta toiselle keikkaileva sähköasentaja ammatinharjoittaja. ==Käytännön näkökohtia ja velvollisuuksia== Toiminimiyrityksen perustaminen on helppoa. Tarvitsee vain *maksaa 65 euron rekisteröintimaksu Patentti- ja rekisterihallitukseen (PRH) *täyttää perustamisilmoituslomake Y3[http://www.ytj.fi/binary.asp?page=1269&file=attachments\2005\9\44133628560603\y3.pdf] ja toimittaa se PRH:een. Verrattuna vaikkapa osakeyhtiön rekisteröimiseen, toiminimen rekisteröinti onnistuu nopeasti. Tyypillisesti yritys näkyy kaupparekisterissä noin viikon kuluttua perustamisilmoituslomakkeen jättämisestä. Yrittäjä on velvollinen pitämään kirjaa yritystoiminnan tuloista ja menoista. Lisäksi yrittäjä joutuu laatimaan veroilmoituksen joka vuoden huhtikuun alkuun mennessä, vaikka varsinaista liiketoimintaa ei olisikaan ollut. Lisäksi '''työttömyyskorvauksia ei saa''' mikäli sinulla on toiminimiyritys, koska yrityksen katsotaan työllistävän sinut. Tämä kannattaa pitää mielessä, jos suunnittelet varsinaisen leipätyön ohella pyöritettävää sivubisnestä! Myös työnantajallasi saattaa olla sana sanottavana sivubisneksen pyörittämiseen. Yrittäjän yhteystiedot (myös '''salainen osoite''' sekä '''henkilötunnus''') ovat kenen tahansa hankittavissa kaupparekisteristä. Käytännössä tämä näkyy siten, että puhelinmyyjiltä tulevien soittojen määrä lisääntyy huomattavasti. Kun ensimmäiset vakuutuskauppiaat soittavat perustamisilmoituslomakkeessa ilmoittamaasi puhelinnumeroon, tiedät että yrityksesi rekisteröinti on mennyt läpi. ==Perustamisilmoituslomakkeen täyttäminen== Y3-lomake on varsin helppo täyttää. Esimerkin Patentti- ja rekisterihallitukselle kelvanneesta lomakkeesta löydät [[:Kuva:Y3 perusilmoituslomake.pdf|täältä]]. Vain yrityksen nimi ja yrittäjän henkilötiedot on muutettu. Muutamiin kohtiin kannattaa kiinnittää huomiota. ===Yrityksen nimi=== Yritykselle kannattaa miettiä nimi, joka menee todennäköisestä läpi kaupparekisterissä ilman korjailuja. Lisätietoa nimeämisestä löytyy PRH:n [http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/yritystennimet/nimiohjeet.html nimiohjeeseen]. ===Yrityksen yhteystiedot=== Nämä yhteystiedot ovat julkisia ja niitä voi kuka tahansa katsella ilmaiseksi Yritys- ja yhteisötietojärjestelmässä. Esimerkiksi tässä ilmoittamaasi matkapuhelinnumeroon rupeaa rapsahtelemaan puhelinmyyjien soittoja. ===Elinkeinonharjoittaja ilmoittautuu seuraaviin rekistereihin=== ;Kaupparekisteri : Kaikki Suomen yritykset rekisteröidään kaupparekisteriin, joten tähän tulee laittaa rasti. ;Ennakkoperintärekisteri : Ennakkoperintärekisteriin tulee ilmoittautua, jotta kätevä maksuliikenteen hoitaminen on mahdollista. Mikäli et kuulu ennakkoperintärekisteriin, asiakkaasi joutuu toimittamaan ennakonpidätyksen laskuistasi. Asiakas ei voi myöskään saada kotitalousvähennystä palvelusi käytöstä, jos yrityksesi ei kuulu ennakkoperintärekisteriin. ;Yritys- ja yhteisötunnusta varten : Y-tunnus on yrityksesi yksilöivä numerosarja. Mikäli sinulla ei ole ennestään Y-tunnusta, laita tähän rasti. ;Arvonlisäverovelvollisten rekisteriin : Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautumalla pystyt vähentämään yritystoimintaa varten ostamiesi hyödykkeiden arvonlisäveron. Vastaavasti joudut perimään asiakkailtasi arvonlisäveroa. : Mikäli liikevaihtosi ylittää 8500 euroa vuodessa, sinun on pakko ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi. ;Ennakkoveron määräämistä koskevat tiedot : Tähän kannattaa arvioida tulot pikemminkin ala- kuin yläkanttiin — verottaja mätkäisee ennakkoveron näiden tietojen perusteella ja jos yrityksen toiminta ei lähdekään liikkeelle odotetulla tavalla, voivat mm. elämiseen tarvittavat käteisrahat käydä tiukoille. ==Aiheesta muualla== * [http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/perustaminen/yksityinenelinkeinonharjoittaja.html Patentti ja rekisterihallituksen ohje toiminimiyrityksen perustamisesta] [[Luokka:Yrityksen perustaminen]] 2292 9230 2006-03-16T14:12:24Z Miihkali 248 '''''Nimi:'' [http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Miihkali Mikael Tuominen]''' Moro! Olen käyttäjä Miihkali. Yritän tehdä lähinnä (enemmän tai vähemmän normaalia) mallineiden tekotyötä ja muuta ylläpidoksi haukuttua. En vielä tiedä paljonko täällä on kaltaisilleni tilaa, kun olen täällä aika vihreä. Teen juttua myös suomenkielisessä Wikipediassa.. * [[Venäjän kieli]] * [[Keittokirja/Porkkanakakku|Porkkanakakku]] 2293 9200 2006-03-15T18:27:59Z Miihkali 248 jatkan joskus {| style="float: right; clear: both; border-collapse: collapse; border-width: 1px; border-style: solid; border-color: gray; margin: 0 0 0.5em 0.5em; width: 300px;" |- | colspan="2" style="text-align: center; font-weight: bold; padding: 3px; background-color: #EFEFFF; border: 1px solid gray;" | Venäjä |- | style="border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;" | Omakielinen&nbsp;nimi | style="border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;" | русский (''russki'') |- | style="border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;" | Nimi&nbsp;englanniksi | style="border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;" | Russian |- | style="border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;" | Nimi&nbsp;ranskaksi | style="border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;" | russe |- | colspan="2" style="text-align: center; font-weight: bold; padding: 3px; background-color: #EFEFFF; border: 1px solid gray;" | Tiedot |- | style="border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;" | Maat joissa puhutaan venäjää | style="border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;" | Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Ukraina, Moldova, Georgia, Azerbaidžan, Armenia, Kazakstan, Uzbekistan, Kirgisia, Turkmenistan, Tadžikistan ja Mongolia |- | style="border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;" | Virallinen kieli | style="border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;" | Venäjä, Valko-Venäjä, Kazakstan, Kirgisia, Yhdistyneet kansakunnat |- | style="border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;" | Puhujia | style="border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;" | 165 miljoonaa |- | style="border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;" | Sija | style="border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;" | 7. puhutuin kieli |- | style="border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;" | Kirjaimisto | style="border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;" | [[Kyrilliset aakkoset|Kyrillinen]] |- | colspan="2" style="text-align: center; font-weight: bold; padding: 3px; background-color: #EFEFFF; border: 1px solid gray;" | Kielitieteellinen luokitus |- | style="border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;" | Kielikunta | style="border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;" | Indoeurooppalainen |- | style="border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;" | Kieliryhmät | style="border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;" | slaavilainen |- | colspan="2" style="text-align: center; font-weight: bold; padding: 3px; background-color: #EFEFFF; border: 1px solid gray;" | Kielikoodit |- | style="border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;" | ISO 639-1 | style="border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;" | ru |- | style="border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;" | ISO 639-2 | style="border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;" | rus |- | style="border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;" | SIL International | style="border: 1px solid gray; padding: 1px 5px; vertical-align: top;" | RUS |- | colspan="2" style="border: 1px solid gray; padding: 1px 10px; text-align: right; font-size: 0.6em; background-color: #EFEFFF" | '''[[Wikipedia:Wikiprojekti Kielet#Esittelylaatikko|Ohje]]''' |} [[Kuva:Flag of Russia.svg|200 px|left|thumb|Venäjän kieli on virallinen kieli Venäjällä, Kazakstanissa, Kirgisiassa ja Valko-Venäjällä.]] == Yleistä == '''Venäjän kieli''' on maailman 7. puhutuin kieli, ja se on yksi ''Yhdistyneiden kansakuntien'' kuudesta virallisista kielistä. 1900-luvulla Venäjä oli [http://fi.wikipedia.org/wiki/Varsovan_liitto Varsovan liitossa] (14. toukokuuta 1955 - kesäkuu 1991) pääkielenä. Venäjää muistuttavia kieliä ovat [[Valko-Venäjän kieli|valko-venäjä]] ja [[Ukrainan kieli|ukraina]]. Lisäksi muut itäslaavilaiset kielet muistuttavat venäjää. === Aakkoset === Venäjässä on käytössä kyrilliset aakkoset, jotka ovat alkujaan kehittyneet 900-luvun kirkkoslaavi-aakkosista. Venäjä on tunnettu useista erilaisista S-kirjaimista mutta itseasiassa suomessa on vastineet kaikille, osa tosin on vähemmän tunnettuja (esim. š & ž). Esimerkiksi Nikita Hruštševin venäläisessä nimessa Хрущёв, щ korvaa štš-äänteen. [[Kuva:Cyrillic.russian.script.year.1918.png|Kyrilliset aakkoset vuodelta 1918]] {| border="1" |+ '''Kyrilliset aakkoset''' |----- ! Kyrillinen merkki ! Latinalainen merkki |----- ! А, a ! A, a |----- ! Б, б ! B, b |----- ! B, в ! V, v |----- ! Г, г ! G, g |----- ! Д, д ! D, d |----- ! E, e ! e (jee) |----- ! Ë, ë ! joo (o) |----- ! Ж, ж ! Ž, ž |----- ! З, з ! Z, z |----- ! И, и ! I, i |----- ! Й, й ! J, j |----- ! K, к ! K, k |----- ! Л, л ! L, l |----- ! М, м ! M, m |----- ! H, н ! N, n |----- ! O, o ! O, o |----- ! П, п ! P, p |----- ! P, p ! R, r |----- ! C, c ! S, s |----- ! T, т ! T, t |----- ! У, у ! U, u |----- ! Ф, ф ! F, f |----- ! X, x ! H, h |----- ! Ц, ц ! c (ts) |----- ! Ч, ч ! č, tš |----- ! Ш, ш ! Š, š |----- ! Щ, щ ! štš (myös šč) |----- ! Ъ, ъ ! " |----- ! Ы, ы ! taka-I (y) |----- ! Ь, ь ! pehmeä y |----- ! Э, э ! E, e |----- ! Ю, ю ! Û, û (juu) |----- ! Я, я ! Â, â (jaa) |} [[Luokka:Kielet]] 2294 9202 2006-03-15T18:37:43Z Miihkali 248 Tämä on Miihkalin keskustelusivu 2295 14315 2006-06-27T18:49:23Z TeemuN 155 {{ Keittokirja | Nimi = Porkkanakakku | Kuva = [[Kuva:Carotte.JPG|200px]] | Annoksia = 10 hengelle | Aika = 1 tunti | Vaikeustasokuva = [[Kuva:2 viidestä.gif]] | }}Ohje '''porkkanakakun''' valmistamiseen. == Ainekset == * n. 6 dl porkkanaraastetta * 4 kananmunaa * 4 dl sokeria * 4 dl vehnäjauhoja * 4,5 tl kanelia * 2 tl vanilliinisokeria * 2 tl soodaa * 2 tl leivinjauhetta * Mehua tai muuta kostuketta === Kuorrutus === * vettä * tomusokeria # Sekoita aineet == Valmistusohje == # Raasta porkkanat ja pane jääkaappiin. Laita uuni lämpenemään 170°C # Aluksi vatkaa kananmunat ja sokeri vaahdoksi. Jos vaahtoon voi piirtää S-kirjaimen se on valmista # Sekoita sokeri, vehnäjauhot, kaneli, vanilliinisokeri ja leivinjauhe sekaisin # Sekoita vaahtoon vuorotellen porkkanaraastetta ja kuivista aineista sekoitettua jauhoa # Sekoita tasaiseksi vaahdosti. HUOM! varovasti, sillä muuten kakku <nowiki>''lätsähtää''</nowiki> ja siitä tulee pannukakku # Kaada taikina kakkumuottiin ja paista 170°C lämmössä ½ tuntia tai vähän kauemmin # Kostuta kakku mehulla tai vastaavalla # Lisää kuorrutus [[Luokka:Keittokirja|Porkkanakakku]] 2296 12638 2006-05-27T12:37:18Z TeemuN 155 [[Luokka:Windowsin asennusopas]] == Kappaleet == #[[Windowsin asennusopas/Windows NT4]] #[[Windowsin asennusopas/Windows XP]] [[Luokka:Windowsin asennusopas|*]] 2298 13174 2006-06-01T10:41:01Z Mzlla 323 korjattavaa: kieli, ulkoasu, asiasisältö {{korjattava|kieli, ulkoasu, asiasisältö}} Tyhjennä NT-Serverin kova 98:n FDISK:llä Asenna NT server uudelleen / Haetaan ip määritykset DHCP:ltä Asenna NT Workstation Käynnistä kone ja paina koneen ehdottamalla hetkellä del, tällöin pääset BIOS:iin määrittelemään boot sequence kohtaan miltä levyltä kone boottaa. Aseta koneen asemaksi A ja hyväksy muutokset. Sammuta kone painamalla ctrl+alt+del ja lisää korppu asemaan A, kone käynnistyy itsekseen. Käynnistä fdisk (A:\fdisk+enter) Otetaanko levyjen tuki käyttöön, vastaa k. Tulee fdisk asetukset, valitse 3 poista osio + enter. Kone kysyy minkä aseman haluat poistaa, sitten kysyy levyn nimeä, anna sille sellainen, lopuksi vielä oletko varma poistosta. NT Workstation set up, valitse set up win NT eli enter, valitse myös enter seuraavalla ruudulla. To continue se up press C. Lisenssi hässäkät mennään pagedown toiminnolla loppuun ja hyväksytään F8:lla. Sitten näppisvalinta Finnish + enter Levyn ositus Poista ositukset D:llä ja vahvista L:llä. Luo levyn ositus valitsemalla C. Osio C, 2 gigaa Osio D, loput Mene palkilla kohtaan C jotta pääset asentamaan ohjelmaa C levylle. Työasema laitetaan NTFS:ksi + enter Kone rupee formatoimaan setupia Setup installs windows NT, hyväksytään koneen tarjoama polku. Setup examine corruption, valitaan enter. Poista CD ja korppu ja paina enter. Kone käynnistyy uudelleen ja pyytää CD:tä sisään. Windows NT Setup Gathering information about your computer, valitaan next. Setup options kohdassa valitaan custom. Sitten name and organisation (Junno ja EOK) Registration CD Key, 112 1111 111 Computer name FWORKSTATION Administrator Account password fabc confirm password fabc Emergency repair disk kohtaan valitaan no. Select components, valitaan tarvittavat: * communications pois * windows messaging pois * pelit pois Installing win NT network, valitaan next. This computer will participate a network wired on network + next Asennetaan verkkokortti disketiltä. Network protocols, valitaan TCP/IP protocol. Network services kohdassa next ja vielä next. Kone käy asennukset läpi ja kysyy DHCP serverista verkossa, valitaan yes. Installing… Show bindings for + next Anna nimet + next Finnish Määrittele aika, aikavyöhyke, valuutta yms. Kone kopioi filet. Ota levyt pois koneesta ja restart computer. Asenna ServicePack Kirjaudu koneelle normaalisti, mene resurssien hallintaan klikkaa SP61386 (SP6Service Pack6) Kone lataa. Hyväksy lisenssi kuviot, poista backupit ja hyväksy. Kone lataa filet… Ilmoittaa että asennus ok. Muista aina lisätä ServicePack kun asennat jotain uutta koneellesi. [[Luokka:Windowsin asennusopas]] 2300 12640 2006-05-27T12:37:41Z TeemuN 155 [[Luokka:Windowsin asennusopas]] == Vaihe 1: Sulje ohjelmat== Ennen asennus-CD-levyn asettamista ja asennuksen aloittamista on tärkeää sulkea avoinna olevat ohjelmat, erityisesti virustentorjuntaohjelmat. == Vaihe 2: Ota Product Key -tunnus esille== Windows XP:n asentamista varten tarvitaan niin kutsuttu Product Key -tunnus. Tunnus on asennus-CD-levykotelon takaosan tarrassa oleva numeroita ja kirjaimia sisältävä merkkijono. Product Key -tunnusta kysytään asennuksen aikana, joten se kannattaa ottaa esille ennen asennuksen aloittamista. ==Aihe 3: Aloita asennus== Aseta asennus-CD-levy tietokoneen CD- tai DVD-asemaan. Kun asennusohjelma käynnistyy, valitse Asenna Windows XP. [[Luokka:Windowsin asennusopas]] 2303 9329 2006-03-19T12:33:06Z TeemuN 155 Hei, tekemäsi artikkelin alku ( [[Suomi]] ) sopisi lähinnä wikipediaan kts. [[w:Suomi]]. [[Wikikirjasto:Tervetuloa Wikikirjastoon|Tervetuloa Wikikirjastoon]] jokatapauksessa. -[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 19. maaliskuuta 2006 kello 12.33 (UTC) 2304 12195 2006-05-26T09:56:26Z Samulili 276 [[Luokka:Baarikaappi]] Piña Colada valmistetaan ravistamalla kaikki aineet sekaisin: * 4 cl valkoista rommia * 2 cl kookosmaitoa * 8 cl ananasmehua * jäämurskaa [[Luokka:Baarikaappi]] 2305 12192 2006-05-26T09:56:17Z Samulili 276 [[Luokka:Baarikaappi]] {{Wikipedia|Long Island Ice Tea|Long Island Ice Tea}} Cocktail valmistetaan Long Drink -lasiin. Se rakennetaan jäiden kanssa. *2 cl [[vodka]]a *2 cl [[gini]]ä *2 cl [[triple sec]]iä *2 cl [[rommi]]a *6 cl sitruunamehua Lasi täytetään kolajuomalla. Sekoitetaan ja koristellaan sitruunaviipaleella. Jotkut baarimikot ravistavat cocktailin. [[Luokka:Baarikaappi]] 2312 9379 2006-03-23T21:12:02Z Huussi 224 Esimerkki täytetystä Y3-lomakkeesta. Lomaketta käytetään toiminimiyrityksen rekisteröimiseen. Esimerkki täytetystä Y3-lomakkeesta. Lomaketta käytetään toiminimiyrityksen rekisteröimiseen. 2313 13124 2006-06-01T08:29:19Z Samulili 276 [[Luokka:Englannin kieli]] Englanti on maailman ehkä neljänneksi tai kolmanneksi puhutuin kieli. Sitä puhutaan Yhdistyneessä Kuningaskunnassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Uudessa Seelannissa, mutta se ei ole virallinen kieli missäkään näistä maista.. [[Luokka:Englannin kieli]] 2314 13378 2006-06-05T09:59:56Z Samulili 276 /* Imperfekti (l'imparfait) */ '''Taivutusluokat (konjugaatiot)''' *I taivutusluokka (-er) *II taivutusluokka (-ir) *III taivutusluokka (-re) *Epäsäännölliset verbit ==Aikamuodot (tempukset)== ===Preesens (le présent)=== {| class="prettytable" !align="left" |Subj. !colspan="1"|I (-er) !colspan="1"|II (-ir) !colspan="1"|III (-re) |- |je ||-e ||-is ||-s |- |tu ||-es ||-is ||-s |- |il/elle||-e ||-it ||- |- |nous ||-ons ||-issons ||-ons |- |vous ||-ez ||-issez ||-ez |- |ils/elles||-ont ||-ont ||-ont |} ===Yksinkertainen futuuri (le futur simple)=== Yksinkertaisen futuurin päätteet ovat säännöllisillä ja epäsäännöllisillä verbeillä seuraavat: {| class="prettytable" |yks. 1||yks. 2||yks. 3||mon. 1||mon. 2||mon. 3 |- | -ai||-as||-a||-ons||-ez||-ont |- |ɛ||a||a||ɔ̃||e||ɔ̃ |} Säännöllisten verbien futuurin vartalo on infinitiivi. Kolmannen konjugaation verbeistä pudotetaan kuitenkin lopun e-kirjain. {| class="prettytable" !align="left" |Subj. !colspan="1"|I (-er) !colspan="1"|II (-ir) !colspan="1"|III (-re) |- |je ||-er-ai ||-ir-ai ||-r-ai |- |tu ||-er-as ||-ir-as ||-r-as |- |il/elle||-er-a ||-ir-a ||-r-a |- |nous ||-er-ons ||-ir-ons ||-r-ons |- |vous ||-er-ez ||-ir-ez ||-r-ez |- |ils/elles||-er-ont ||-ir-ont ||-r-ont |} ===Liittofutuuri (le futur proche)=== Liittofutuuria käytetään lähitulevaisuudessa tapahtuvista asioista. Se muodostetan persoonan mukaan taipuvalla ''aller''-verbillä (mennä) ja pääverbin infinitiivillä. {| class="prettytable" !align="left" |Subj. !colspan="1"|I (-er) !colspan="1"|II (-ir) !colspan="1"|III (-re) |- |je ||vais -er ||vais -ir ||vais -re |- |tu ||vas -er ||vas -ir ||vas -re |- |il/elle||va -er ||va -ir ||va -re |- |nous ||allons -er ||allons -ir ||allons -re |- |vous ||allez -er ||allez -ir ||allez -re |- |ils/elles||vont -er ||vont -ir ||vont -re |} ===Imperfekti (l'imparfait)=== Imperfektin päätteet liitään preesensvartaloon. Toisen konjugaation preesensvartalossa on indikatiivin preesensissä monikon ensimmäisessä ja toisessa persoonassa käytettävä -iss-. {| class="prettytable" |yks. 1||yks. 2||yks. 3||mon. 1||mon. 2||mon. 3 |- | -ais||-ais||-ait||-ions||-iez||-aient |- |ɛ||ɛ||ɛ||jɔ̃||je||ɛ |} {| class="prettytable" !align="left" |Subj. !colspan="1"|I (-er) !colspan="1"|II (-ir) !colspan="1"|III (-re) |- |je ||-ais ||-issais ||-ais |- |tu ||-ais ||-issais ||-ais |- |il/elle||-ait ||-issait ||-ait |- |nous ||-ions ||-issions ||-ions |- |vous ||-iez ||-issiez ||-iez |- |ils/elles||-aient ||-issaient ||-aient |} Jos vartalo päättyy i-kirjaimeen, monikon 1. ja 2. persoonassa kirjoitetaan ja äännetään molemmat kahdesta peräkkäisestä i-kirjaimesta. ''Nous criions'', /nu kʁiiɔ̃/ (verbistä [[:wikt:crier|crier]]). ===Liittoperfekti (le passé composé)=== ===Yksinkertainen perfekti (le passé simple)=== ===Pluskvamperfekti (le plusqueparfait)=== ==Tapaluokat (modukset)== ===Indikatiivi (l'indicatif)=== ===Konditionaali (le conditionel)=== ===Subjunktiivi (le subjonctif)=== =Lauseoppi= ==Kieltävät ilmaisut== *ne - pas "ei" :''Je ne peux pas vous aider, car je suis aveugle.'' En pysty auttamaan teitä, sillä olen sokea. *ne - rien "ei - mitään" :''Il n'a rien dit de mon cadeau.'' Hän ei sanonut mitään minun lahjastani. *ne - jamais "ei - koskaan" :''Mon professeur ne m'écoute jamais.'' Opettajani ei koskaan kuuntele minua. *ne - plus "ei - enää" :''Il ne pleuvait plus, quand j'ai sorti.'' Ei satanut enää, kun lähdin ulos. *ne - que "ei - (muuta) kuin" :''Il ne mange que des légumes.'' Hän ei syö kuin vihanneksia. *ne - personne "ei - kukaan" :''Personne ne parlait finnois.'' Kukaan ei puhunut suomea. *ne - aucun "ei - yksikään" :''Aucun de mes voisins me connaît.'' Kukaan naapureistani ei tunne minua. *ne - aucun|e "ei - yhtäkään" "ei - minkäänlaista" :''Elle ne m'a envoyé aucune lettre.'' Han ei lähettänyt minulle yhtäkään kirjettä. *ne - guère "tuskin" (ylätyylinen) :''On les voit guère à l'université.'' Heitä tuskin näkee yliopistolla. *ne - point "ei - yhtään" (lähinnä kirjallinen ilmaisu) :''Il ne comprit point d'abord ; puis, soudain, il devina.'' (Guy de Maupassant: ''La Martine'') Hän ei aluksi yhtään ymmärtänyt; sitten, yhtäkkiä, hän arvasi. '''Kun kyseessä on yksinkertainen kieltolause ''ne - pas'':''' *käytetään yleiskielessä sekä sanaa ''ne'' että ''pas''. ::''Je ne sais pas.'' En tiedä. *voidaan puhekielessä ''pas'' jättää pois. ::''Je sais pas.'' *voidaan ylätyylisessä kirjoitetussa kielessä 'pas' joissakin tilanteissa jättää pois. ::''Je ne sais.'' [[Luokka:Ranskan kielioppi]] 2320 9437 2006-03-26T10:45:27Z Hartz 58 Tervetuloa! {{Tervetuloa}} --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 26. maaliskuuta 2006 kello 10.45 (UTC) 2321 9438 2006-03-26T10:45:29Z Hartz 58 Tervetuloa! {{Tervetuloa}} --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 26. maaliskuuta 2006 kello 10.45 (UTC) 2322 9439 2006-03-26T10:45:39Z Hartz 58 Tervetuloa! {{Tervetuloa}} --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 26. maaliskuuta 2006 kello 10.45 (UTC) 2323 9440 2006-03-26T10:45:51Z Hartz 58 Tervetuloa! {{Tervetuloa}} --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 26. maaliskuuta 2006 kello 10.45 (UTC) 2324 9441 2006-03-26T10:46:02Z Hartz 58 Tervetuloa! {{Tervetuloa}} --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 26. maaliskuuta 2006 kello 10.46 (UTC) 2329 sysop 13850 2006-06-15T11:29:55Z Mzlla 323 suomennettu Anna yhteenveto alle. 2337 sysop 9478 2006-03-28T05:51:49Z MediaWiki default Apply these restrictions to sysops as well as others 2351 sysop 13505 2006-06-06T11:34:01Z Samulili 276 Lisää luomani sivut tarkkailulistalle Lisää luomani sivut tarkkailulistalle 2352 sysop 9494 2006-03-28T05:51:50Z MediaWiki default sr 2353 sysop 9495 2006-03-28T05:51:50Z MediaWiki default sr-ec 2354 sysop 9496 2006-03-28T05:51:50Z MediaWiki default sr-el 2355 sysop 9497 2006-03-28T05:51:51Z MediaWiki default sr-jc 2356 sysop 9498 2006-03-28T05:51:51Z MediaWiki default sr-jl 2357 14039 2006-06-18T07:03:35Z Mikkohuo 266 == Tervetuloa tutustumaan Ubuntu Linuxiin! == [[Kuva:UbuntuLogo2.png|right|]] ===Mikä on Ubuntu tutuksi -wikikirja?=== * suomenkielinen opaskirja Ubuntu Linuxista * kirjoitettu Linuxista kiinnostuneille ja uusille käyttäjille * auttaa siirtymään Windowsista Ubuntuun * Ubuntun suomalaisen käyttäjäyhteisön kirjoittama {| width="100%" |- |style="vertical-align:top" | <div style="margin: 10px; border: 1px solid #CCCCCC; padding: 0 1em 1em 1em; background-color:#f8f8d1; align:right; font-size:1em"> ==Ubuntu tutuksi - sisällys== *[[Ubuntu_tutuksi/Linuxin_esittely|Linuxin esittely]] *[[Ubuntu_tutuksi/Live_cd|Kokeileminen esittely-cd:llä]] *[[Ubuntu_tutuksi/Asentaminen|Ubuntun asentaminen]] *[[Ubuntu_tutuksi/Peruskäyttö|Peruskäyttö]] *[[Ubuntu_tutuksi/Ohjelmat|Yleisimpien ohjelmien esittely]] *[[Ubuntu_tutuksi/Järjestelmän_hallinta|Järjestelmän hallinta ja asetukset]] *[[Ubuntu_tutuksi/Pintaa_syvemmälle|Pintaa syvemmälle]] *[[Ubuntu_tutuksi/FAQ|FAQ]] *[[Ubuntu_tutuksi/Linkkejä|Linkkejä]] </div> <div style="margin:10px; border:1px solid #CCCCCC; padding:0 1em 1em 1em; background-color:#ffffff; align:left; font-size:1em"> ===Toivotuimmat aiheet=== ---- * [[Ubuntu_tutuksi/J%C3%A4rjestelm%C3%A4n_hallinta#Multimedia|Multimedia]] * [[Ubuntu_tutuksi/J%C3%A4rjestelm%C3%A4n_hallinta#Ohjelmien_asentaminen_ja_pakettivarastot|Ohjelmien asentaminen ja pakettivarastot]] * [[Ubuntu_tutuksi/J%C3%A4rjestelm%C3%A4n_hallinta#3D-ajurit|Näytönohjaimen 3D-ajurit]] * [[Ubuntu_tutuksi/Perusk%C3%A4ytt%C3%B6#Tiedostonhallinta_ja_hakemistorakenne|Tiedostonhallinta ja hakemistorakenne]] * [[Ubuntu_tutuksi/Ohjelmat#Yleisimm.C3.A4t_ohjelmat|Yleisimpien Windows-ohjelmien vastineet Ubuntussa ja Kubuntussa]] Mistä uusi Ubuntun käyttäjä kaipaa eniten ohjeita? [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=2625.0 Äänestä!] </div> | width="40%" style="vertical-align:top" | <div style="margin:10px; border: 1px solid #CCCCCC; padding:0em 1em 0em 1em; background-color:#ffffff; align:left; font-size:1em"> ====Ajankohtaista==== ---- <small>[http://www.ubuntu-fi.org/Wiki/Tiedote_6.06 Ubuntu 6.06 LTS (Dapper) julkaistiin 1.6.2006]. Wikikirjan ohjeet on muokattu sopiviksi tälle versiolle. On suositeltavaa [[Ubuntu_tutuksi/J%C3%A4rjestelm%C3%A4n_hallinta#P.C3.A4ivitt.C3.A4minen_uuteen_versioon|päivittää Ubuntu]] uusimpaan versioon. Edelliseen 5.10. Breezy versioon liittyvät ohjeet on merkitty tekstiin.</small> </div> <div style="margin:10px; border: 1px solid #CCCCCC; padding:1em 1em 0em 1em; background-color:#C2D8FF; align:left; font-size:1em"> [[Kuva:Kubuntu-logo-pieni.png |none]] <small>Wikikirjan sisältö kattaa nyt myös [http://www.kubuntu.org/ Kubuntun!] Kubuntu on Ubuntun rinnakkaisversio, joka käyttää graafisena työpöytäympäristönään [[Ubuntu_tutuksi/Linuxin_esittely#KDE|KDE]]:ta. Tässä kirjassa Ubuntun ja Kubuntun erot on huomioitu tekstissä eri värisinä palstoina. Kubuntun ohjeet näkyvät sinisellä taustalla ja Ubuntun ruskealla.</small> </div> <div style="margin:10px; border: 1px solid #CCCCCC; padding:0 1em 0em 1em; background-color:#ffffff; align:left; font-size:1em"> ====Apuasi tarvitaan==== ---- <small>Oletko halukas kirjoittamaan tähän wikikirjaan? Lue ensin [[Ubuntu_tutuksi/Kirjoittajille|ohjeita kirjan kirjoittajille]].</small> </div> |} __NOTOC__ __NOEDITSECTION__ [[Luokka:Ubuntu tutuksi]] 2358 14211 2006-06-24T15:43:04Z 80.232.117.154 /* Mikä on Linux? */ [[Kuva:Tux.png|right|200px]] == Mikä on Linux? == [[Kuva:Linus Torvalds.jpeg|thumb|Linus Torvalds]] Linuxista tulee useimmille mieleen joku tietokonenörttien juttu, josta tavallinen tietokoneen käyttäjä ei ymmärrä mitään. Moni tietää sen, että Linux on saanut alkunsa suomalaisen Linus Torvaldsin ansiosta, ja että Linux on levinnyt maailmalla nopeasti. Moni on myös kuullut puhuttavan, että Linux on aidosti haastanut maailman suurimman ohjelmistoyhtiön Microsoftin. Useimpien korviin kuulostaa kummalliselle, että Linuxia jaetaan ilmaiseksi internetissä ja kuka tahansa voi ladata sen käyttöönsä ja osallistua sen kehittämiseen. Joka tapauksessa Linuxia pidetään usein liian vaikeana ja monimutkaisena käyttöjärjestelmänä tavalliselle tietokoneen käyttäjälle. Tämän oppaan yhtenä tarkoituksena on murtaa myyttiä siitä, että Linuxin käyttäminen olisi vaikeaa ja se olisi vain ATK-guruille sopiva käyttöjärjestelmä. Päinvastoin - Linuxin käyttäminen on vähintään yhtä helppoa kuin Windowsin. Sen lisäksi Linux on vielä paljon paremmin toimiva käyttöjärjestelmä. Linuxin käyttäjän ei tarvitse huolehtia viruksista tai muista tietoturvauhkista. Ja mikä parasta, voit ladata koko käyttöjärjestelmän ja huikean määrän ohjelmia ilmaiseksi internetistä. === 5 hyvää syytä siirtyä Linuxin käyttäjäksi === '''Tietoturva''' : Linuxille ei ole olemassa yhtään aktiivisesti leviävää virusta. Toki Linuxillekin voidaan kirjoittaa viruksia ja haittaohjelmia, mutta käyttöjärjestelmä on rakenteeltaan sellainen, että niiden leviäminen on vaikeampaa kuin Windows-järjestelmissä. Linuxin avoin kehittämismalli takaa myös sen, että tietoturva-aukot paikataan nopeasti ennen kuin käyttäjät ehtivät kärsiä ongelmista. '''Edullisuus''' : Avoimeen lähdekoodiin perustuvat ohjelmat ovat kenen tahansa vapaasti käytettävissä, muokattavissa ja levitettävissä. Näin Linux-jakelut ja -ohjelmistot ovat vapaasti ladattavissa internetistä. Toki Linux-jakeluita myös myydään perinteisten ohjelmistojen tapaan, mutta yleensä ne ovat huomattavasti edullisempia kilpaileviin käyttöjärjestelmiin verrattuna. Usein niissäkin hinta koostuu pakkauksista, ohjekirjoista ja tukipalveluista eikä itse käyttöjärjestelmästä. '''Vakaus''' : Useimpia tietokoneen käyttäjiä vaivaa aika ajoin yksittäisten ohjelmien tai koko järjestelmän kaatuilu. Linuxin käyttäjä saa unohtaa siniset ruudut ja muut vastaavat temppuilut sillä järjestelmän ydin (kernel) on erittäin vakaa ja kaatuu harvoin, jos koskaan. Linux-järjestelmä voikin olla käynnissä yhtä soittoa kuukausia tai jopa vuosia ilman ongelmia tai tarvetta uudelleenkäynnistämiselle. Tämän vuoksi Linux onkin suosittu käyttöjärjestelmä erityisesti palvelimissa. '''Muokattavuus käyttäjän tarpeisiin''' : Avoimen lähdekoodin kehittämismalliin on aina kuulunut vapaus muokata ohjelmia omaan käyttöön paremmin soveltuvaksi. Muokkaamisen mahdollisuus on olemassa, vaikka ei omaisikaan erityisiä ohjelmointitaitoja, sillä useimpien ohjelmien asetuksia voi jokainen muokata hyvin pitkälle. Linuxin käyttäjä voi esimerkiksi valita koko [[Ubuntu_tutuksi/Linuxin_esittely#Ty.C3.B6p.C3.B6yt.C3.A4ymp.C3.A4rist.C3.B6t|graafisen käyttöliittymän]] useista eri vaihtoehdoista. Linux toimii hyvin myös monenlaisissa tietokoneissa. Uusien ja tehokkaiden tietokoneiden lisäksi Linuxia voi käyttää myös vanhemmissa ja hitaimmissa koneissa. Näin vanha nurkkaan pölyttymään jäänyt tietokone voi saada uuden elämän Linuxin avulla. '''Helppokäyttöisyys''' : Linuxin käyttäminen ei ole sen vaikeampaa kuin tutun Windowsin. Netissä surffaaminen tai vaikka tekstinkäsittely sujuu Linuxilla keneltä tahansa siinä missä Windowsissakin. Erityisesti [[Ubuntu_tutuksi/J%C3%A4rjestelm%C3%A4n_hallinta#Ohjelmien_asentaminen_ja_pakettivarastot|ohjelmapakettienhallinta]] tekee järjestelmän ylläpidosta vaivatonta. Toki uusi Linux-käyttäjä saattaa ihmetellä, miksi jotkut asiat eivät toimikaan samalla tavalla kuin vanhassa tutussa Windowsissa, mutta se ei tarkoita sitä, että Linux olisi sen vaikeampi käyttää. Tämän oppaan myötä opit tuntemaan keskeiset asiat, jotka uuden Linux käyttäjän on syytä tietää. Kun jaksat paneutua Linuxin perusasioihin muutaman illan tai yhden viikonlopun, niin huomaat, ettei sen käyttäminen todellakaan ole ollenkaan niin vaikeaa kuin usein annetaan ymmärtää. Päinvastoin, moni asia hoituu Linuxissa paljon näppärämmin kuin mihin olet Windowsissa tottunut. Lue lisää: *[[Ubuntu_tutuksi/faq|Siirtyisinkö Linuxiin - FAQ]] *[[Ubuntu_tutuksi/Asentaminen#Huomioitavaa_siirrytt.C3.A4ess.C3.A4_Windowsista|Huomioitavaa siirryttäessä Windowsista]] *[http://www.whylinuxisbetter.net/ Why Linux is better] === Linux perustuu avoimeen lähdekoodiin === Avoimen lähdekoodin (open source) ohjelmilla tarkoitetaan ohjelmistoja, joita saa ::1) käyttää vapaasti ::2) levittää vapaasti ::3) muokata vapaasti. Perinteisiä ohjelmistoja voi käyttää vain valmistajan asettamien ehtojen mukaan ja niiden eteenpäin levittäminen on kielletty. Lisäksi ohjelmien muokkaaminen paremmin käyttäjän tarpeita vastaavaksi on mahdotonta, sillä ohjelmien pohjana oleva lähdekoodi ei ole vapaasti saatavilla. Avoimen lähdekoodin ohjelmat poikkeavatkin merkittävästi perinteisistä suljetuista ohjelmistoista. Open source ohjelmat ovat saaneet viime vuosien aikana paljon suosiota. Tunnetuimpia avoimeen lähdekoodiin perustuvua ohjelmia ovat mm. toimisto-ohjelmisto [http://fi.openoffice.org OpenOffice.org], internetselain [http://www.mozilla-europe.org/fi/products/firefox/ Mozilla Firefox] sekä Linux-käyttöjärjestelmä. Miljoonien kotikäyttäjien lisäksi myös useat suuret organisaatiot ovat muuttaneet tietojärjestelmiään avoimiin ohjelmiin perustuviksi, näiden joukossa lukuisia julkishallinnon organisaatiota ympäri maailmaa. Avoimeen lähdekoodiin perustuvat ohjelmistot ovatkin onnistuneet aidosti haastamaan jopa maailman suurimman ohjelmistovalmistajan Microsoftin. Useimmat suuret IT-alan toimijat, kuten IBM, Novell, SUN, HP, sekä Nokia, ovat lähteneet tukemaan avoimien ohjelmistojen kehitystä ja tarjoavat näihin perustuvia palveluja. == Jakeluversiot ja työpöytäympäristöt == === Jakeluversiot eli distrot - mikä on Ubuntu?=== Linuxista on useita eri jakeluversiota (=levitysversio, distribuutio, distro). Ei siis ole olemassa yhtä Linuxia, kuten on olemassa Windows tai Mac OS. Useat eri toimijat ovat koonneet oman jakeluversionsa Linuxista ytimen ympärille. Jakeluversiot sisältävät paljon samoja ohjelmia ja näin muistuttavat pitkälti toisiaan. Jotain yleisintä jakelua käyttämään oppinut osaa siis mitä todennäköisimmin käyttää myös muitakin jakeluja. Linuxin käyttöä aloittelevan kannattaakin valita jokin tunnetuista jakeluista, jossa on kiinnitetty erityistä huomiota käytön helppouteen. Tunnettuja jakeluja kehittää yleensä suuri joukko ihmisiä, joten ne ovat hyvin ajan tasalla. Tässä oppaassa käytetään esimerkkinä suosittua [http://www.ubuntu.com Ubuntu] -nimistä jakelua ja sen rinnakkaisversiota [http://www.kubuntu.org Kubuntua]. Ubuntun ja Kubuntun erona on jakeluiden käyttämä graafinen työpöytäympäristö: Ubutussa työpöytäympäristönä on [http://www.gnome.org Gnome] ja Kubuntussa [http://www.kde.org KDE]. Muita sopivia jakeluja uudelle Linux -käyttäjälle ovat mm. [http://fedora.redhat.com/ Fedora], [http://www.novell.com/linux/ Suse], [http://wwwnew.mandriva.com/ Mandriva] sekä Ubuntuun pohjautuva [http://www.mepis.org Mepis]. === Työpöytäympäristöt === [[Kuva:tyopoyta.png|thumb|Ubuntu 5.10 työpöytä (Gnome)]] [[Kuva:Kubuntu.png|thumb|Kubuntu 5.10 työpöytä (KDE)]] [[Kuva:Xubuntu.png|thumb|Xubuntu 5.10 työpöytä (XFCE)]] Windowsista poiketen Linuxin käyttäjällä on mahdollisuus valita graafinen käyttöliittymä useasta eri vaihtoehdosta. Suosituimpia työpöytäympäristöjä ovat Gnome ja KDE. Niiden ansioista Linuxin käyttäminen on helppoa kenelle tahansa. On lähinnä makuasia kumpaa työpöytäympäristöä haluaa käyttää. Karkeasti voidaan sanoa niin, että oletusasetuksin KDE muistuttaa ulkoasultaan Windowsia ja Gnome taas enemmän Mac OSX:n käyttöliittymää. Usein Gnomea pidetään selkeämpänä, kun taas KDE antaa käyttäjälle lähes rajattomasti mahdollisuuksia muokata työpöytäänsä haluamaansa suuntaan. Linuxin ohjelmat ovat pääsääntöisesti suunniteltu joko KDE.n tai Gnomen kanssa käytettäviksi. Ohjelmia voi kuitenkin käyttää myös toisessa graafisessa ympäristössä. KDE:lle luodut ohjelmat toimivat siis Gnomessa ja päinvastoin. Tämä kuitenkin edellyttää kummankin ympäristön taustalla toimivien graafisten kirjastojen asentamista. Näin toiseen ympäristöön tarkoitetun ohjelman ajaminen vie enemmän järjestelmän resursseja kuin käytettävään työpöytäympäristöön tehdyn ohjelman ajaminen. (esimerkiksi Konquerorin (KDE) ajaminen Gnomessa syö enemmän muistia kuin Konquerorin ajaminen KDE:ssa tai jonkin Gnome - ohjelman ajaminen Gnomessa) ==== Gnome ==== :Gnome-työpöytäympäristössä ohjelmien käynnistäminen tapahtuu Mac OS X:n tapaan näytön vasemmassa yläkulmassa sijaitsevissa valikoista. Halutesssaan valikot voi kuitenkin siirtää myös Windowsin tapaan näytön alareunaan. Gnomessa oletuksena näytön alareunassa näkyy avoimena olevat ohjelmat. :* [http://www.ubuntu-fi.org/Wiki/Kuvakaappauksia Kuvakaappauksia Ubuntun Gnome-työpöydästä] ==== KDE ==== :KDE:ssa ohjelmat käynnistetään Windowsin käynnistä -valikon tapaan ruudun alareunassa olevasta paneelista. KDE:n paneeli muistuttaakin Windowsin vastaavaa. :*[http://shots.osdir.com/slideshows/slideshow.php?release=662&slide=4&title=kubuntu+6.06+screenshots Kuvakaappauksia Kubuntun KDE-työpöydästä] ==== Muut ==== :[http://www.xfce.org/ XFCE], [http://www.enlightenment.org/ Enlightment] ja [http://icculus.org/openbox/ OpenBox] ovat KDE:tä ja Gnomea kevyempiä vaihtoehtoja vanhemmille laitteille tai käyttäjille jotka kaipaavat minimaalisuutta. :*[http://shots.osdir.com/slideshows/slideshow.php?release=660&slide=4 Kuvakaappauksia Xubuntun XFCE-työpöydästä] == Ubuntu == === Ubuntun esittely === [[Kuva:Mark.Shuttleworth.01.jpg.jpg|thumb|Mark Shuttleworth]] Ubuntu on yksi suosituimmista ellei jopa suosituin Linux-jakelu. Projektin on aloittanut etelä-afrikkalainen miljonääri [http://en.wikipedia.org/wiki/Mark_Shuttleworth Mark Shuttleworth]. Varmistaakseen Ubuntun kehittämistyön tulevaisuudessakin Shuttleworth on perustanut Ubuntu-säätiön ja lahjoittanut sille 10 miljoonaa dollaria. Vanha afrikkalainen sana Ubuntu kuvaa yhteisöllisyyttä ja se voidaan suomentaa "ihmiseltä ihmiselle". Ubuntun perusperiaatteita ovat: * ilmaisuus * sitoutuminen avoimen lähdekoodiin ohjelmistoihin ja kehittämistapaan * helppokäyttöisyys * monikielisyys Ubuntu käyttää oletuksena Gnome-työpöytää. KDE-työympäristöä suosivia ei kuitenkaan ole unohdettu, sillä Ubuntusta on olemassa myös Kubuntu -niminen rinnakkaisversio. Ubuntu ja Kubuntu perustuvat samaan perusjakeluun ja poikkeavat toisistaan vain graafiselta oletus käyttöliittymältään. Myös kevyen XFCE-työpöytäympäristön käyttäminen on mahdollista. XFCE:tä käyttävää versiota Ubuntusta kutsutaan [http://www.xubuntu.org/ Xubuntuksi]. Erityisesti koulukäyttöön muokattu Ubuntun versio kulkee nimellä [http://www.edubuntu.org/ Edubuntu]. Ubuntu perustuu täysin vapaaseen [http://www.debian.org Debian]-jakeluun, mutta uudet versiot ilmestyvät useammin ja Ubuntun tavoitteena on nimenomaan helppokäyttöinen työpöytäkäyttö. Ubuntusta ilmestyy uusia versiota 6 kk välein ja versionumero kertoo sen julkaisuajankohdan. Esimerkiksi versio 5.10 (Breezy) on julkaistu lokakuussa vuonna 2005 ja viimeisin versio 6.06 (Dapper) julkaistiin kesäkuussa vuonna 2006. === Lisätietoja Ubuntusta === * [http://forum.ubuntu-fi.org Suomenkielinen Ubuntu-foorumi] * [http://ubuntu.sange.fi/ Ubuntun esittelusivusto] {{Ubuntu_tutuksi}} [[Luokka:Ubuntu tutuksi]] 2359 14213 2006-06-24T16:00:55Z 80.232.117.154 /* Esittely-cd:n hankkiminen */ == Linuxin kokeileminen esittely-CD:llä == Erittäin helppo tapa tutustua Linuxin käyttöön on esittely-cd:n käyttö (ns. [http://linux.fi/index.php/Live-CD live-cd]). Niiden ideana on se, että kokonainen toimiva Linux-käyttöjärjestelmä on pakattu yhdelle cd-levylle ja tietokone voidaan käynnistää suoraan cd-levyltä ilman että koneen kovalevylle tarvitsee asentaa mitään ohjelmia. Yleensä esittely-cd:t sisältävät graafisen työpöytäympäristön sekä yleisimpiä ohjelmia. Näin ne ovat erittäin käyttökelpoinen tapa tutustua Linuxiin ja siinä toimiviin ohjelmiin. Esittely-cd:tä voikin käyttää aivan kuin normaalisti asennettuakin käyttöjärjestelmää. Pidempää käyttöä varten Linux kannattaa kuitenkin asentaa koneen kovalevylle, sillä suoraan cd:ltä käytettäessä järjestelmä toimii hitaasti. Tunnetuin "live-cd" on [http://www.knoppix.org/ Knoppix], joka sisältää KDE-työpöytämpäristön ja suuren määrän Linux-ohjelmia. Myös useimmista tavallisista Linux-jakeluista on olemassa esittelyversio tutustumista varten. Ubuntun 6.06 LTS -version myötä Ubuntun cd-levy toimii sekä esittely- että asennuslevynä. Ubuntu Desktop-cd onkin hyvä tapa tutustua Linuxiin ja Gnome-työpöytäympäristöön. == Esittely-cd:n hankkiminen == [[Kuva:Ubuntu_cd_5_10.jpg|thumb|Ubuntun esittely- ja asennus-cd:t voi tilata myös verkosta.]] Nopein tapa saada esittely-cd on sen lataaminen suoraan verkosta ja polttaminen tyhjälle cd-r -levylle. Polttamista varten haetaan ns. levykuvatiedosto, jonka lataaminen sen suuresta koosta johtuen voi kestää useita tunteja internetyhteyden nopeudesta riippuen. <table border="0" cellpadding="5" cellspacing="15"> <tr valign="top"> <td width=50% bgcolor=#D5C1A5> <small>'''Ubuntu'''</small> *[http://ftp.funet.fi/pub/mirrors/releases.ubuntu.com/6.06/ubuntu-6.06-desktop-i386.iso Ubuntu 6.06 LTS PC-tietokoneille] *[http://ftp.funet.fi/pub/mirrors/releases.ubuntu.com/6.06/ubuntu-6.06-desktop-powerpc.iso Ubuntu 6.06 LTS Mac-tietokoneille] *[http://ftp.funet.fi/pub/mirrors/releases.ubuntu.com/6.06/ubuntu-6.06-desktop-amd64.iso Ubuntu 6.06 LTS AMD 64-bit PC-tietokoneille] </td> <td width=50% bgcolor=#C2D8FF> <small>'''Kubuntu'''</small> *[http://ftp.funet.fi/pub/mirrors/releases.ubuntu.com/kubuntu/6.06/kubuntu-6.06-desktop-i386.iso Kubuntu 6.06 LTS PC-tietokoneille] *[http://ftp.funet.fi/pub/mirrors/releases.ubuntu.com/kubuntu/6.06/kubuntu-6.06-desktop-powerpc.iso Kubuntu 6.06 LTS Mac-tietokoneille] *[http://ftp.funet.fi/pub/mirrors/releases.ubuntu.com/kubuntu/6.06/kubuntu-6.06-desktop-amd64.iso Kubuntu 6.06 LTS AMD 64-bit PC-tietokoneille] </tr> </table> Levykuvan tiedostopääte on ".iso", ja useimmat cd-poltto-ohjelmat osaavat tehdä tästä tiedostosta automaattisesti valmiin cd-levyn. Ubuntun suomenkielisen yhteisön sivuilla on hyvä [http://www.ubuntu-fi.org/Wiki/Levykuvan_kirjoittaminen ohje levykuvan polttamiseen] Windows XP:ssä. Ubuntun esittely- ja asennus-cd:t voi tilata myös verkosta. Ubuntun [https://shipit.ubuntu.com/ ShipIT]-palvelu lähettää levyjä maksutta mihin tahansa päin maailmaa. == Linuxin käynistäminen CD-levyltä == Kun valmis cd on poltettu, käynnistetään tietokone niin, että cd-levy on valmiina cd-asemassa. Kone käynnistyy nyt tuolta cd-levyltä ja Linuxiin tutustuminen voi alkaa turvallisesti, sillä esittely-cd ei koske koneessa olevaan Windows-asennukseen mitenkään. Halutessasi voit myös [[Ubuntu_tutuksi/Asentaminen|asentaa Ubuntun]] tältä levyltä koneellesi pysyvästi joko Windowsin rinnalle tai ainoaksi käyttöjärjestelmäksi. Jos kone ei käynnisty esittely-cd:ltä, on syynä todennäköisimmin se, että tietokoneen ns. bios-asetuksissa cd:ltä käynnistäminen on estetty. Tämän muuttaminen on helppoa, mutta kannattaa olla tarkkana, ettei muuta samalla muita asetuksia. Bios-asetuksia pääsee muokkaamaan koneen käynnistymisvaiheessa painamalla jotain tiettyä näppäintä (usein. Del tai F1). Näppäin ilmoitetaan käynnistysvaiheessa ruudulla tai emolevyn ohjekirjasta. Lisätietoja: * [http://www.ubuntu-fi.org/Wiki/Levykuvan_kirjoittaminen Ohje levykuvan kirjoittamiseen] {{Ubuntu_tutuksi}} [[Luokka:Ubuntu tutuksi]] 2360 14214 2006-06-24T16:06:58Z 80.232.117.154 /* Lyhyesti */ == Ennen asentamista== '''''Varmista että sinulla on olemassa ajan tasalla olevat varmuuskopiot kovalevyllä olevista tärkeistä tiedostoistasi!''''' === Huomioitavaa siirryttäessä Windowsista === Vaikka Linuxiin siirtymisessä onkin monia merkittäviä etuja, kannattaa kuitenkin huomioida muutamia asioita ennen kuin poistaa vanhan käyttöjärjestelmän ja aloittaa Linuxin asentamisen. Linux toimii hyvin useimmissa nykyaikaisissa PC-tietokoneissa, mutta joidenkin lisälaitteiden kanssa voi olla ongelmia. Monet valmistajat eivät noudata alan standardeja laitteissaan eivätkä julkaise laiteajureista Linux-versioita tai tietoja siitä, kuinka laitteet toimivat, jotta aktiivinen Linux - yhteisö voisi tehdä ajurit. Tällaisia laitteita ovat muun muassa: [[Kuva:Apple Color Stylewriter 2500.jpg|right|180px]] * joidenkin kannettavien tietokoneiden WLAN-kortit ja nukkumisominaisuudet * jotkin uusimmat emolevyt, joiden piirisarjoille ei ole vielä Linux-tukea * sisäiset ADSL-modeemit * Windows-only tulostimet (= joissa ei itsessään ole älyä vaan tulosteiden käsittely hoidetaan tietokoneessa ajurin avulla) * jotkin skannerit Näytönohjaimet toimivat yleensä hyvin, mutta 3D-ominaisuudet ovat paremmin tuettuja Nvidian piireihin perustuvissa näytönohjaimissa, kuin ATIn piireihin perustuvissa. Nvidian Linux-ajureita pidetään yleensä ATIn vastaavia laadukkaampina, mutta toisaalta vain ATIn näytönohjaimille kehitetään 3D-tukeakin sisältäviä avoimen lähdekoodin ajureita. ATIn ja Nvidian näytönohjainajurit ovat harvoja suljettuja komponentteja nykyaikaisessa Linux-järjestelmässä, joten ATIn omistajilla on enemmän toivoa siitä, että heidän ei tarvitse tulevaisuudessa olla riippuvaisia korttivalmistajan tarjoamasta tuesta. Oletuksena Ubuntussa käytetään vain avoimia ajureita, ja nämä suljetut, valmistajien tarjoamat parhaimman 3D-tuen tarjoavat ajurit tulee asentaa erikseen. Uutta laitteistoa ostettaessa kannattaa siis tarkistaa niiden Linux-yhteensopivuus ja ajurien saatavuus. Lisätietoja: [[Kuva:P-ata and 80pin-cable.jpg|right|180px]] * [http://linux.fi/index.php/Suositeltavat_rautaratkaisut Suositeltavat rautaratkaisut] (Linux.fi) * [https://wiki.ubuntu.com/HardwareSupport Ubuntun laitteistotuki] (eng.) * [https://wiki.ubuntu.com/WiFiHowto WLAN ja Ubuntu] (eng.) * [http://www.wiki.linux.fi/mediawiki-1.5.2/index.php/WLAN WLAN-apua suomeksi] (Linux.fi) * [http://www.linuxprinting.org Tietoa tulostimien Linux-yhteensopivuudesta] (eng.) * [http://www.sane-project.org/sane-supported-devices.html Tuetut skannerit] [eng.) * [https://wiki.ubuntu.com/LaptopTestingTeam Ubuntu ja kannettavat] (eng.) * [http://www.qbik.ch/usb/devices/index.php USB-laitteet Linuxissa] (eng.) === Järjestelmävaatimukset === Ubuntun asentaminen on mahdollista vanhaankin tietokoneeseen, mutta käytännössä graafisen Gnome-ympäristön käyttö vaatii vähintään 128 Mt keskusmuistia. Suositeltava muistinmäärä sujuvaan käyttöön on 256 Mt tai enemmän. Linux osaa käyttää muistia Windowsia tehokkaammin, joten mitä enemmän muistia koneessa on, sitä tehokkaammin järjestelmä toimii. Prosessorin nopeus on hyvä olla vähintään 700 MHz. Kovalevytilaa Ubuntulle on syytä varata vähintään 5 Gt. Vanhempiin ja hitaimpiin koneisiin kannattaa asentaa Ubuntun kevyempi versio Xubuntu. ==Asennuslevyn tekeminen== ===Lyhyesti=== Tarvitset polttavan CD-aseman, tyhjän cd-levyn, levyn poltto-ohjelman (esim. Nero) sekä tyhjää kovalevytilaa, jotta voit ladata Ubuntun cd-kuvan internetistä. 1. Lataa Ubuntu Desktop-cd: <table border="0" cellpadding="5" cellspacing="15"> <tr valign="top"> <td width=50% bgcolor=#D5C1A5> <small>'''Ubuntu'''</small> *[http://ftp.funet.fi/pub/mirrors/releases.ubuntu.com/6.06/ubuntu-6.06-desktop-i386.iso Ubuntu 6.06 LTS PC-tietokoneille] *[http://ftp.funet.fi/pub/mirrors/releases.ubuntu.com/6.06/ubuntu-6.06-desktop-powerpc.iso Ubuntu 6.06 LTS Mac-tietokoneille] *[http://ftp.funet.fi/pub/mirrors/releases.ubuntu.com/6.06/ubuntu-6.06-desktop-amd64.iso Ubuntu 6.06 LTS AMD 64-bit PC-tietokoneille] </td> <td width=50% bgcolor=#C2D8FF> <small>'''Kubuntu'''</small> *[http://ftp.funet.fi/pub/mirrors/releases.ubuntu.com/kubuntu/6.06/kubuntu-6.06-desktop-i386.iso Kubuntu 6.06 LTS PC-tietokoneille] *[http://ftp.funet.fi/pub/mirrors/releases.ubuntu.com/kubuntu/6.06/kubuntu-6.06-desktop-powerpc.iso Kubuntu 6.06 LTS Mac-tietokoneille] *[http://ftp.funet.fi/pub/mirrors/releases.ubuntu.com/kubuntu/6.06/kubuntu-6.06-desktop-amd64.iso Kubuntu 6.06 LTS AMD 64-bit PC-tietokoneille] </tr> </table> 2. Polta lataamasi <tt>.iso</tt> -tiedosto cd-levylle esim. Nerolla tai vastaavalla cd:n poltto-ohjelmalla valitsemalla kohta '''Polta image''' tai '''Burn cd-image''' 3. Nyt sinulla on Ubuntu Desktop-cd, jonka avulla voit kokeilla Ubuntua ja asentaa sen halutessasi tietokoneellesi. ===Tarkempi ohje=== :*[http://www.ubuntu-fi.org/Wiki/Levykuvan_kirjoittaminen Tarkempi ohje levykuvan kirjoittamiseen cd:lle] ===Postissa=== Mikäli sinulla on hidas nettiyhteys, ei polttavaa CD-asemaa tai haluat muuten saada Ubuntu CD:n postissa, se onnistuu. Ubuntun kehittänyt yritys Canonical tarjoaa täysin ilmaista ShipIt-palvelua, jonka kautta sinulle lähetetään postissa tarvitsemasi määrä CD:tä. Sivuilla tuotteiden saapumisen kerrotaan kestävän neljästä kuuteen viikkoa, mutta yleensä ne tulevat nopeammin. :* [https://shipit.ubuntu.com/ Ubuntu ShipIt-palvelu] == Asennusprosessi == *[http://www.ubuntu-fi.org/Wiki/Asennusopas Yksityiskohtainen suomenkielinen ohje Ubuntun asentamiseen] ===Asentaminen Windowsin rinnalle=== Ubuntun voi asentaa koneelle toiseksi käyttöjärjestelmäksi Windowsin rinnalle. Tarvitset silloin Ubuntulle oman levyosion, jonka voit tehdä myös asennuksen yhteydessä. Lue lisää: :*[http://www.ubuntu-fi.org/Wiki/Osiointi Suomenkielinen ohje levyn osiointiin] :*[https://wiki.ubuntu.com/WindowsDualBootHowTo Windows Dual Boot How To] === Lyhyesti === # Varmista ennen asennusta, että sinulla on olemassa ajantasalla olevat varmuuskopiot tärkeistä kovalevyllä olevista tiedostoistasi. # Käynnistä tietokoneesi Ubuntun Desktop-cd:ltä. # Klikkaa työpöydällä olevaa Install-kuvaketta ja seuraa asennusohjelman ohjeita. # Riippuen koneesi nopeudesta saat Ubuntun käyttöösi 15-45 minuutin kuluttua. == Asennuksen viimeistely == Asennuksen yhteydessä Ubuntun mukana tulee vain vapaita ohjelmia. Useimmat käyttäjät tarvitsevat kuitenkin monia ei-vapaita ohjelmia, kuten RealPlayerin, Java-tuen selaimeen tai tuen näytönohjainmen 3D-toiminnoille. Myös mahdollisuus käyttää monia erilaisia ei-vapaita tiedostomuotoja, kuten mp3, avi ja wmv, on useimmille tärkeää. Näiden asentamiseen löydät apua tämän oppaan osasta [[Ubuntu_tutuksi/Järjestelmän_hallinta|Järjestelmän hallinta]] ja opit samalla Ubuntun järjestelmän hallinnan perusteet. ===Easy Ubuntu - helppo tapa viimeistelyyn=== [[Kuva:Kuvakaappaus-Easy Ubuntu.png|thumb|right]] Jos haluat useimmat edellä mainitut toiminnot käyttöösi nopeasti, etkä halua vaivata päätäsi järjestelmän hallinnan opettelulla, niin [http://easyubuntu.freecontrib.org/ Easy Ubuntu] on helppo tapa samojen toimintojen käyttöönottoon. Easy Ubuntu on pieni apuohjelma, joka avulla on mahdollista asentaa nopeasti ne ohjelmat ja lisätoiminnot, joita useimmat käyttäjät kaipaavat Ubuntun perusasennuksen jälkeen. Easy Ubuntun käyttöönottamiseksi tarvitset komentoriviä ensimmäisen kerran. Saat sen käyttöön valitsemalla '''Sovellukset -> Apuohjelmat -> Pääte'''. 1. Lataa Easy Ubuntu ohjelman kotisivuilta kirjoittamalla komentoriville: :<tt>wget http://robotgeek.org/eu/easyubuntu-3.0.tar.gz</tt> 2. Pura ohjelmapaketti käskyllä: :<tt>tar -zxf easyubuntu-3.0.tar.gz</tt> 3. Siirry Easy Ubuntun hakemistoon käskyllä: :<tt>cd easyubuntu</tt> 4. Käynnistä Easy Ubuntu käskyllä: :<tt>sudo python easyubuntu.py</tt> 5. Kirjoita salasanasi. 6. Eteesi aukeaa Easy Ubuntun ohjelmaikkuna. ====Easy Ubuntun toiminnot==== Voit valita eri välilehdiltä, mitä toimintoja haluat Easy Ubuntun ottavan käyttöön. Useimmille käyttäjille suositeltavat valinnat on ''kursivoituna'' alla olevassa listassa. '''Multimedia''' :*''Enhance video player: Asentaa paremman videotoiston tuen Ubuntun oletusohjelmalle (Totem)'' :* Enhance video player: Asentaa paremman videotoiston tuen Kubuntun oletusohjelmalle (Kaffeine) :*''Free Codecs: Tuki mp3-tiedostoille ja muille ei-vapaille multimediatiedostomuodoille'' :*''Binary Codecs: Tuki ei-vapaille tiedostomuodoille (w32codecs)'' :* libdvdcss: Tuki DVD-levyjen toistamiseen :* ''RealPlayer: Asentaa RealPlayer -ohjelman'' :* MIDI: Asentaa tuen midi-muotoisten tiedostojen soittamiseen '''Web''' :*''Flash: Asentaa Firefox-selaimeen Flash-liitännäisen'' :*''Java: Asentaa Firefox-selaimeen Java-liitännäiseen'' :*'' Videos: Asentaa Firefox-selaimeen tuen videoiden katseluun'' :* Skype: Asentaa Skype-nettipuheluohjelman '''Archives''' :* RAR: Tuki RAR-pakettien purkamiseen ja luomiseen :* ACE: Tuki ACE-pakettien purkamiseen :* 7-Zip: Tuki 7-Zip-pakettien purkamiseen '''System''' :*''Repository list: Lisää ohjelmalähteiksi pakettivarastot Main, Universe, Multiverse ja PLF korvaten vanhan ohjelmalähdetiedoston'' :*''Fonts: Asentaa Microsoftin yleisimmät fontit ja muita fontteja'' :*''DMA: Ottaa käyttöön DMA:n DVD-toiston parantamiseksi'' :* Num Lock: Asettaa Num Lockin päälle järjestelmän käynnistyessä :* Ctrl+Alt+Del: Luo Windows-tyyppisen näppäinyhdistelmän järjestelmänvalvonta-ohjelman käynnistämiseksi :* Nvidia: Asentaa Nvidian näytönohjaimille tarkoitetut 3D-ajurit :* ATI: Asentaa Atin näytönohjaimille tarkoitetut 3D-Ajurit Tee haluamasi valinnat ja paina '''OK'''. Easy Ubuntu hakee tämän jälkeen tarvittavat ohjelmapaketit pakettivarastoista ja tekee muokkaukset järjestelmän asetuksiin. ====Easy Ubuntun käynnistäminen uudelleen==== Voit käynnistää Easy Ubuntun myöhemmin uudelleen ja ottaa käyttöön lisää toimintoja: 1. Käynnistä pääte valitsemalla: : '''Sovellukset''' -> '''Apuohjelmat''' -> '''Pääte''' 2. Siirry Easy Ubuntun hakemistoon: : <tt>cd easyubuntu</tt> 3. Käynnistä Easy Ubuntu: : <tt>sudo python easyubuntu.py</tt> ====Pikakuvake työpydälle==== 1. Klikkaa hiiren oikeaa näppäintä ja valitse '''Luo käynnistin...''' 2. Kirjoita kohtaan '''Nimi''' Easy Ubuntu 3. Kopioi kohtaan '''Komento''' seuraava käsky : <tt>/bin/sh -c "cd $HOME/easyubuntu/ && gksu -k 'python easyubuntu.py'"</tt> 4. Paina '''OK''' 5. Voit käynnistää Easy Ubuntun painamalla luomaasi käynnistintä. ==Aiheesta muualla== * https://wiki.ubuntu.com/Installation (mm. asentaminen disketiltä tai verkosta) {{Ubuntu_tutuksi}} [[Luokka:Ubuntu tutuksi]] 2361 14330 2006-06-28T06:26:02Z 194.137.60.254 /* Oppaita komentorivikäyttöön */ == Perustoiminnot == ===Sisäänkirjautuminen=== Tietokoneen käynnistymisen jälkeen avautuu ensimmäisenä näkyville sisäänkirjautumisruutu. Kirjaudu sisään järjestelmään syöttämällä oma käyttäjänimesi ja salasanasi. Huomattavaa on, että käyttäjänimi pitää antaa kokonaan pienillä kirjaimilla, eikä esim. Isolla Alkukirjaimella. Salasana voi sisältää myös isoja kirjaimia, jolloin ne pitää myös salasanaa kysyttäessä antaa oikein. ===Työpöytä=== ====Paneelit ja valikot==== <table border="0" cellpadding="5" cellspacing="15"> <tr valign="top"> <td width=50% bgcolor=#D5C1A5> <small>'''Ubuntu'''</small> [[Kuva:Dapper with apps.jpg|right|180px]] Ubuntun työpöydällä on Windowsista poiketen kaksi paneelia, sekä alhaalla, että ylhäällä. Ylhäällä olevassa paneelissa sijaitsevat valikot ja alhaalla olevassa näkyvät avoinna olevat ohjelmat. Lisäksi yläpaneelin oikeassa ylänurkassa sijaitsevat kello ja ns. ilmoitusalue. Alapaneliin oikeassa reunassa on työtilanvaihdin. Yläpäneelissa on kolme valikkoa: *'''Sovellukset''' -valikon kautta saat käynnistettyä sovellusohjelmia. Ne on ryhmitelty käyttötarkoituksen mukaan omiin alavalikoihinsa, kuten Grafiikka, Internet, Toimisto jne. *'''Sijainnit''' -valikon kautta pääset tarkastelemaan mm. omaa kotihakemistoasi, asiakirjojasi, sekä eri levyosioita. Tästä valikosta löytyy myös työkalu tiedostojen etsimiseen. *'''Järjestelmä''' -valikko pitää sisällään ohjelmat Ubuntun asetusten muokkaamiseen ja järjestelmänhallintaan. Paneeleja voi muokata pitkälti haluamakseen. Niihin voi lisätä ohjelmien käynnistyskuvakkeita ja erilaisia toimintoja eli ns. appletteja. Voit muuttaa myös paneelien lukumäärää, kokoa ja paikkaa. Paneelin asetuksiin pääset klikkaamalla hiiren oikeaa näppäintä paneelin päällä. </td> <td width=50% bgcolor=#C2D8FF> <small>'''Kubuntu'''</small> [[Kuva:Kubuntu.png|180px|right]] Kubuntun työpöydän asettelu on tuttu kaikille Windowsia käyttäneille. Ruudun alareunassa on paneeli, jossa olevasta K-valikosta käynnistetään ohjelmat. Lisäksi paneelissa näkyvät sovelluksien käynnistyskuvakkeet, käynnissä olevat ohjelmat sekä työtilanvaihdin. Paneelin oikeassa reunassa sijaitsee ns. ilmoitusalue ja kello. K-valikossa ohjelmat on jaoteltu niiden käyttötarkoituksen mukaan. K-valikon kohdasta '''System Settings''' avautuvat Kubuntun järjestelmänhallinnan työkalut. Kubuntun paneeliin voi lisätä itse toimintoja, kuten käynnistyskuvakkeita ja pieniä sovelmia eli ns. appletteja. Paneeleja voi myös tehdä lisää ja niiden kokoa ja paikkaa voi muuttaa haluamakseen. Kubuntun käyttämä KDE-työpöytäympäristö antaakin lähes rajattomasti mahdollisuuksia työpöydän ja paneelien muokkaukseen. Paneeleja pääsee muokkamaan klikkaamalla hiiren oikeaa näppäintä paneelin päällä. </td> </tr> </table> ====Työpöytä ja työtilat==== Paneelien ulkopuolella oleva alue on työpöytää. Työpöydälle voit lisätä tiedostoja ja ohjelmien käynnistimiä. Nämä näkyvät kuvakkeina. Myös työpöydän taustakuvan voi vaihtaa haluamakseen. Näitä toimintoja pääset tekemään painamalla hiiren oikeaa näppäintä työpöydällä. Työpöydän sisältö näkyy myös hakemistona omassa kotihakemistossasi. Hakemisto on nimeltään Desktop. <table border="0" cellpadding="5" cellspacing="15"> <tr valign="top"> <td width=50% bgcolor=#D5C1A5> <small>'''Ubuntu'''</small> Pääset tarkastelemaan työpöytääsi hakemistona valitsemalla '''Sijainnit''' -valikosta '''Työpöytä'''. </td> <td width=50% bgcolor=#C2D8FF> <small>'''Kubuntu'''</small> Pääset tarkastelemaan työpöytääsi hakemistona käynnistämällä tiedostoselaimen ja katselemalla kotihakemistossasi hakemistoa '''Desktop'''. </td> </tr> </table> Ubuntun työpöydällä on käytössäsi neljä työtilaa. Työtilojen avulla saat lisää tilaa työpöydällesi. Voit pitää samanaikaisesti avoinna useiden ohjelmien ikkunoita ja liikkua työtilasta toiseen. <table border="0" cellpadding="5" cellspacing="15"> <tr valign="top"> <td width=50% bgcolor=#D5C1A5> <small>'''Ubuntu'''</small> [[Kuva:Virtual Desktop Switcher.png|right|180px]] Pääset liikkumaan työtilojen välillä alapaneelin oikeassa reunassa sijaitsevalla työtilanvaihtimella. </td> <td width=50% bgcolor=#C2D8FF> <small>'''Kubuntu'''</small> [[Kuva:Kubuntu-virtual-desktops.png|right|180px]] Pääset liikkumaan työtilojen välillä paneelin työtilanvaihtimella. </td> </tr> </table> ====Työpöydän muokkaaminen==== Voit muokata työpöytääsi monipuolisesti. Ulkoasua voi vaihtaa erilaisilla teemoilla, jotka muokkaavat ikkunoiden ulkoasua ja kuvakkeita. <table border="0" cellpadding="5" cellspacing="15"> <tr valign="top"> <td width=50% bgcolor=#D5C1A5> <small>'''Ubuntu'''</small> [[Kuva:Tyopoyta2.png|right|180px|Mac-tyylinen Ubuntu-työpöytä]] Teemoja pääset vaihtamaan valitsemalla '''Järjestelmä -> Asetukset -> Teema'''. Uusien teemojen lataaminen onnistuu helposti Gnome Art -ohjelmalla ('''Järjestelmä -> Asetukset -> Art Manager'''). </td> <td width=50% bgcolor=#C2D8FF> <small>'''Kubuntu'''</small> [[Kuva:Gentoo kde amule konversation amarok.png|right|180px]] Pääset muokkaamaan työpöytäsi ulkoasua valitsemalla '''K-valikosta System Settings''' ja avaamalla kohdan '''Appearance'''. </td> </tr> </table> * [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=431.0 Kuvakaappauksia Ubuntun käyttäjien työpöydistä] ===Uloskirjautuminen === <table border="0" cellpadding="5" cellspacing="15"> <tr valign="top"> <td width=50% bgcolor=#D5C1A5> <small>'''Ubuntu'''</small> Pääset uloskirjautumaan järjestelmästä valitsemalla '''Järjestelmä''' -valikosta '''Poistu'''. Avautuvasta ikkunasta voit valita haluatko kirjautua ulos, sammuttaa tietokoneen vai käynnistää sen uudelleen. </td> <td width=50% bgcolor=#C2D8FF> <small>'''Kubuntu'''</small> Pääset uloskirjautumaan järjestelmästä valitsemalla '''K-valikosta''' '''Kirjaudu ulos'''. Avautuvasta ikkunasta voit valita haluatko kirjautua ulos, sammuttaa tietokoneen vai käynnistää sen uudelleen. </td> </tr> </table> ==Tiedostonhallinta ja hakemistorakenne== ===Tiedostoselain=== Tiedostojenhallintaa tehdään tiedostoselain -ohjelmalla. Tiedostoselaimella voit tehdä tiedostonhallinnan perustoimintoja, kuten kopioida, siirtää, uudelleennimetä ja poistaa tiedostoja ja kansioita (hakemistoja). <table border="0" cellpadding="5" cellspacing="15"> <tr valign="top"> <td width=50% bgcolor=#D5C1A5> <small>'''Ubuntu'''</small> [[Kuva:Kuvakaappaus-Tietokone-tiedostoselain.png|right|180px|Nautilus-tiedostoselain]] Ubuntussa tiedostonhallintaa hoidetaan '''Nautilus''' -nimisellä '''tiedostoselain''' -ohjelmalla, joka muistuttaa pitkälti Windowsin vastaavaa ohjelmaa. </td> <td width=50% bgcolor=#C2D8FF> <small>'''Kubuntu'''</small> [[Kuva:Kubuntu2.png|right|180px|Konqueror-tiedostoselain]] Kubuntussa tiedostonhallintaa hoidetaan '''Konqueror''' -nimisellä ohjelmalla, joka muistuttaa pitkälti Windowsin vastaavaa ohjelmaa. </td> </tr> </table> ===Hakemistorakenne=== Hankaluuksia uudelle Ubuntun käyttäjälle aiheuttaa usein hakemistorakenne, sillä se poikkeaa Windowsin vastaavasta merkittävästi. Suurin ero on siinä, että ''Linuxissa ei ole erillisiä levytunnuksia (a:, c:, d: jne.) levykeasemalle, kovalevyn osioille, cd-/dvd-asemalle tai usb-tikulle. Kaikki laitteet näkyvätkin yhdessä ja samassa hakemistorakenteessa.'' Tärkeimmät hakemistot useimmille käyttäjille ovat: :'''/media''' :Tämän hakemiston alla näkyvät koneeseesi liitetyt levykeasemat, kovalevyn eri osiot, cd-/dvd-asemat, usb-tikut ja digikamerat. :Esimerkiksi: ::<tt>/media/floppy</tt> – levykeasema ::<tt>/media/hda5</tt> – kovalevyn osio ::<tt>/media/hda6</tt> – kovalevyn toinen osio ::<tt>/media/windows</tt> – kovalevyn Windows-osio ::<tt>/media/cdrom</tt> – cd- asema ::<tt>/media/usbdisk</tt> – usb-tikku (irrotettava taltio)'' :Levykkeitä, cd:tä ja usb-muisteja käytettäessä niiden kuvakkeet näkyvät työpödällä. On syytä muistaa, että ne on aina irroitettava järjestelmästä ennen kuin otat levyn pois levyasemasta tai usb-tikun usb-portista. Tämä tapahtuu klikkaamalla hiiren oikealla näppäimellä kuvakkeen päällä ja valitsemalla '''"irrota taltio"'''. :'''/home''' :Täällä sijaitsevat käyttäjien kotihakemistot. :Esimerkiksi: ::<tt>/home/mikkohuo</tt> – käyttäjän mikkohuo kotihakemisto ::<tt>/home/aatu</tt> – käyttäjän aatu kotihakemisto :'''/home/käyttäjätunnus/Documents''' :Tämä hakemisto on varattu käyttäjän työtiedostoille ja vastaa Windowsin 'Omat tiedostot' -kansiota :'''/usr/bin''' :Ubuntun pakettienhallinta sijoittaa tähän hakemistoon ohjelmien käynnistystiedostot. ::Esimerkiksi: ::<tt>/usr/bin/mozilla-firefox</tt> – käynnistää Firefoxin ::<tt>/usr/bin/totem</tt> – käynnistää Totem-elokuvasoittimen :'''/etc''' :Hakemisto ohjelmien asetustiedostoille. :Esimerkiksi: ::<tt>/etc/apt/sources.list</tt> – tiedosto johon on määritelty käytettävissä olevat ohjelmavarastot ::<tt>/etc/X11/xorg.conf</tt> – näytöntoimintaan liittyvä asetustiedosto ''Tavallisen käyttäjän oikeuksilla voi muokata tiedostoja vain omassa kotihakemistossa (/home/käyttäjätunnus), levykeasemassa (/media/floppy) ja usb-laitteella (/media/usbdisk).'' Asetustiedostojen (/etc) muokkaamiseen tarvitaan pääkäyttäjän oikeudet. Esimerkiksi: ::<tt>sudo gedit /etc/apt/sources.list</tt> Windowsissa ohjelmat asennetaan yhteen kansioon, yleisimmin joko 'Ohjelmatiedostot' tai 'Program files' -kansioihin. Linuxissa paketinhallinnalla asennettujen ohjelmien tiedostot sen sijaan sijaitsevat useissa eri hakemistoissa. Tämän vuoksi ohjelmien asentaminen ja poistaminen tulee tehdä pakettienhallinnan avulla aina kun se vain on mahdollista. Tarkemmin Linuxin hakemistorakenteeseen voit tutusti Linux.fi -wikin artikkelissa [http://www.linux.fi/index.php/Linuxin_hakemistorakenne Linuxin hakemistorakenne]. ==Komentorivi== Ubuntua voi käyttää myös komentoriviltä. Komentorivillä järjestelmää ohjataan kirjoittamalla yksittäisiä käskyjä. Tämä onkin usein erittäin tehokas ja nopea tapa käyttää Ubuntua, mutta vaatii pientä opettelua ja totuttelua graafisiin käyttöliittymiin tottuneelle. <table border="0" cellpadding="5" cellspacing="15"> <tr valign="top"> <td width=50% bgcolor=#D5C1A5> <small>'''Ubuntu'''</small> [[Kuva:Gnome Terminal bash command line.png|right|180px]] Pääte -ohjelma käynnistyy valitsemalla '''Sovellukset -> Apuohjelmat -> Pääte'''. </td> <td width=50% bgcolor=#C2D8FF> <small>'''Kubuntu'''</small> [[Kuva:Kubuntu-konsoli.png|right|180px]] Pääte -ohjelman saat käynnistettyä '''K-valikosta''' kohdasta '''Järjestelmä -> Konsole'''</td> </tr> </table> ===Esimerkkejä komennoista=== :<tt>ls</tt> - Antaa listauksen hakemiston tiedostoista :<tt>cd Documents</tt> - Siirrytään hakemistoon Documents :<tt>cd ~</tt> - Siirrytään käyttäjän kotihakemistoon :<tt>cd ..</tt> - Siirrytään yläkansioon (huom välilyönti ennen pisteitä!) :<tt>sudo apt-get install mozilla-firefox</tt> - Asentaa ohjelman Mozilla Firefox ===Oppaita komentorivikäyttöön=== Linuxin komentorivikäyttöön löytyy monia hyviä oppaita: :*Tapani Räikkösen artikkeli [http://tapsa.terae.net/linux/konsoli.htm Konsoli ja sen tehokas käyttö] :*Jukka K. Korpelan [http://www.cs.tut.fi/%7Ejkorpela/unix/ Unix-opas] :*Jukka K. Korpelan [http://www.cs.tut.fi/%7Ejkorpela/pikaunix.html Unix-pikaopas] :*Samuli Seppäsen [http://users.utu.fi/sjsepp/linux_ohje/main.html Ohjeita Linuxin kotikäyttöön] {{Ubuntu_tutuksi}} [[Luokka:Ubuntu tutuksi]] 2362 14336 2006-06-28T14:12:00Z ImmoT 277 /* Vertailutaulukko */ == Yleisimmät ohjelmat == ===Vertailutaulukko=== Linuxille on olemassa hyvin monipuolista ohjelmatarjontaa useimpiin tarpeisiin. Taulukossa ohjelmat on ryhmitelty käyttötarkoituksen mukaan. Ensimmäisessä sarakkeessa on mainittu yleisin Windows-ohjelma, toisessa Ubuntun oletusohjelma ja kolmannessa Kubuntun oletusohjelma. Viimeiseen sarakkeeseen on listattu muita ohjelmavaihtoehtoja, joita voit asentaa järjestelmääsi pakettienhallinnan avulla. Voit myös käyttää Kubuntun oletusohjelmia Ubuntussa ja päinvastoin. <table border="1" cellpadding="5" cellspacing="0"> <tr> <th></th> <th>Windows</th> <th bgcolor=#D5C1A5>Ubuntun oletusohjelma</th> <th bgcolor=#C2D8FF>Kubuntun oletusohjelma</th> <th>Muita Linux-ohjelmia</th> </tr> <tr valign="top"> <td> '''Toimisto-ohjelma''' * Tekstinkäsittely * Taulukkolaskenta * Esitysgrafiikka * Tietokanta </td> <td> Microsoft Office: * Word * Excel * Powerpoint * Access </td> <td bgcolor=#D5C1A5> OpenOffice.org: * Writer * Calc * Impress * Base </td> <td bgcolor=#C2D8FF> OpenOffice.org: * Writer * Calc * Impress * Base </td> <td> * Gnome-Office * KOffice * gNumeric * Abiword </td> </tr> <tr valign="top"> <td> '''Internet-selain''' </td> <td> * Microsoft Internet Explorer * Mozilla Firefox * Netscape * Opera </td> <td bgcolor=#D5C1A5> * Mozilla Firefox </td> <td bgcolor=#C2D8FF> * Konqueror </td> <td> * Mozilla * Netscape * Opera * Epiphany * Dillo * Links * W3m </td> </tr> <tr valign="top"> <td> '''Sähköposti''' </td> <td> * Outlook Express * Outlook * Eudora * Mozilla Thunderbird </td> <td bgcolor=#D5C1A5> * Evolution </td> <td bgcolor=#C2D8FF> * Kmail/Kontact </td> <td> * Mozilla Thunderbird * Sylpheed * Mutt * Pine </td> </tr> <tr valign="top"> <td> '''Pikaviestintä''' </td> <td> * MSN Messenger * ICQ * Trillian </td> <td bgcolor=#D5C1A5> * Gaim </td> <td bgcolor=#C2D8FF> * Kopete </td> <td> * GnomeICU * Kmess * licq * Amsn * Alicq * sim </td> </tr> <tr valign="top"> <td> '''Nettipuhelut''' </td> <td> * Skype * MSN Messenger * Ventrilo </td> <td bgcolor=#D5C1A5> </td> <td bgcolor=#C2D8FF> </td> <td> * Skype * Ekiga </td> </tr> <tr valign="top"> <td> '''IRC''' </td> <td> * mIrc * X-Chat </td> <td bgcolor=#D5C1A5> * X-Chat </td> <td bgcolor=#C2D8FF> * Konversation </td> <td> * irssi * KVirc * BitchX * WeeChat * ircII </td> </tr> <tr valign="top"> <td> '''Uutisryhmät''' </td> <td> * Outlook Express * Forté Agent * Pan * XanaNews </td> <td bgcolor=#D5C1A5> </td> <td bgcolor=#C2D8FF> </td> <td> * Pan * KNode * KLibido * Slrn * Tin * trn </td> </tr> <tr valign="top"> <td> '''RSS-lukja''' </td> <td> * Feedreader * Sharpreader </td> <td bgcolor=#D5C1A5> * Liferea </td> <td bgcolor=#C2D8FF> * Akregator </td> <td> * Straw * Blam * Opera </td> </tr> <tr valign="top"> <td> '''Kuvankäsittely''' </td> <td> * Photoshop * Paint Shop Pro </td> <td bgcolor=#D5C1A5> * Gimp </td> <td bgcolor=#C2D8FF> * Krita </td> <td> * Gimpshop </td> </tr> <tr valign="top"> <td> '''Vektorigrafiikka''' </td> <td> * Illustrator * Corel Draw </td> <td bgcolor=#D5C1A5> * OpenOffice.org Draw </td> <td bgcolor=#C2D8FF> * OpenOffice.org Draw </td> <td> * Inkscape * Sodipodi </td> </tr> <tr valign="top"> <td> '''Sivun taitto''' </td> <td> * InDesign * Pagemaker </td> <td bgcolor=#D5C1A5> </td> <td bgcolor=#C2D8FF> </td> <td> * Scribus </td> </tr> <tr valign="top"> <td> '''Palomuuri''' </td> <td> * F-Secure * ZoneAlarm * Kerio </td> <td bgcolor=#D5C1A5> </td> <td bgcolor=#C2D8FF> </td> <td> * Firestarter * Guarddog * KMyFirewall </td> </tr> <tr valign="top"> <td> '''Poltto''' </td> <td> * Nero </td> <td bgcolor=#D5C1A5> * Cdrecord </td> <td bgcolor=#C2D8FF> * Cdrecord </td> <td> * K3b *GnomeBaker </td> </tr> <tr valign="top"> <td> '''Virustorjunta''' </td> <td> * F-Secure * Norton * antivir </td> <td bgcolor=#D5C1A5> </td> <td bgcolor=#C2D8FF> </td> <td> * ClamAV </td> </tr> <tr valign="top"> <td> '''Kotisivujen tekeminen''' </td> <td> * Dreamweaver * Frontpage * NVU </td> <td bgcolor=#D5C1A5> </td> <td bgcolor=#C2D8FF> </td> <td> * NVU * Bluefish * Quanta </td> </tr> <tr valign="top"> <td> '''Musiikin kuuntelu''' </td> <td> * iTunes * Windows Media Player * Winamp * foobar2000 </td> <td bgcolor=#D5C1A5> * Rhythmbox </td> <td bgcolor=#C2D8FF> * AmaroK </td> <td> * Beep Media Player * XMMS * Banshee * Qoud Libet </td> </tr> <tr valign="top"> <td> '''Videoiden katselu''' </td> <td> * Windows Media Player * Realplayer * PowerDVD </td> <td bgcolor=#D5C1A5> * Totem </td> <td bgcolor=#C2D8FF> * Kaffeine </td> <td> * Realplayer * KMplayer * MPlayer * VLC </td> </tr> <tr valign="top"> <td> '''Valokuvien katselu ja arkistointi''' </td> <td> * ACDSee * Picasa2 </td> <td bgcolor=#D5C1A5> * Gthumb </td> <td bgcolor=#C2D8FF> * Gwenview </td> <td> * F-spot * Digikam * GQview * KPhotoAlbum </td> </tr> <tr valign="top"> <td> '''Tekstieditori, tekstin muokkaus''' </td> <td> * Notepad </td> <td bgcolor=#D5C1A5> * Gedit </td> <td bgcolor=#C2D8FF> * Kate </td> <td> * Nano * Vim * Emacs </td> </tr> </table> == Toimisto-ohjelmistot == [[Kuva:Kuvakaappaus-OpenOffice.org-Writer.png|thumb|OpenOffice.org Writer]] Microsoft Officea vastaava toimisto-ohjelmisto Ubuntussa on '''OpenOffice.org'''. OpenOffice perustuu avoimeen lähdekoodiin ja se pitää sisällään hyvin pitkälle samat toiminnot kuin Microsoftinkin toimisto-ohjelmisto. OpenOffice on viime aikoina saanut jalansijaa paljon myös yrityksissä ja julkishallinnossa ympäri maailmaa. Siitä on olemassa versiot myös Windowsille ja Mac OSX:lle. OpenOfficeen siirtyminen on helppoa Microsoft Officeen tottuneelle, sillä sen käyttöliittymä on hyvin samanlainen. OpenOffice myös lukee Microsoftin ohjelmien tiedostoja. OpenOffice sisältää seuraavat osat: * OpenOffice.org Writer - tekstinkäsittely * OpenOffice.org Calc - taulukkolaskenta * OpenOffice.org Draw - vektorigrafiikka * OpenOffice.org Impress - esitysgrafiikka * OpenOffice.org Formula - matemaattiset kaavat * OpenOffice.org Base - tietokantaohjelma OpenOffice sisältää myös WWW-editorin ja tuen tietokantayhteyksille. OpenOffice käyttää oletuksena OpenDocument-standardin mukaista tiedostomuotoa. Mm. Euroopan unionin komissio suosittelee tämän tiedostomuodon käyttämistä, ja useimmat suuret ohjelmistoalan yritykset tukevat sen leviämistä. Oo2-soikko-niminen ohjelma mahdollistaa suomen kielen oikoluvun ja tavutuksen OpenOfficeen. Siitä on olemassa valmis ohjelmapaketti Ubuntulle, joten sen käyttöönottaminen on helppoa. Lue lisää: http://dtw.silverentertainment.fi/oo2-soikko/ == Internet == === Selaimet === [[Kuva:Kuvakaappaus--_YLE_-_-_Mozilla_Firefox.png|thumb|Mozilla Firefox]] Ubuntussa käytetään oletuksena internet-selaimena '''Mozilla Firefox'''ia. Myös Windowsissa suositun selaimen ominaisuuksia on helppo lisätä laajennuksien avulla, joita on saatavilla todella runsaasti. Kokeile esimerkiksi näitä: * Adblock - Estää mainosbannerien näkymisen * Fasterfox - Nopeuttaa selausta * StumbleUpon - Auttaa jakamaan mieluisia internetsivuja ystäviesi kanssa * All-in-One gestures - Lisää hiirieleet selaimeen * Tabbrowser preferences - Auttaa välilehtien hallinnassa Lue lisää: * http://www.mozilla.fi * https://addons.mozilla.org/ '''Opera''' Opera on hyvä vaihtoehto Mozilla Firefoxille. Se, kummasta pitää, on makukysymys. Opera löytyy PLF (Penguin Liberation Front) pakettivarastosta. Ohjeet pakettivarastojen lisäämiseen: http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi/Järjestelmän_hallinta === Sähköposti === [[Kuva:Kuvakaappaus-Evolution_-_Sähköposti.png|thumb|Evolution sähköpostiohjelma]] '''Evolution''' on sähköpostiohjelmisto, joka muistuttaa läheisesti Microsoftin Outlookia. Ohjelmaan sisältyy mm. helppokäyttöinen roskapostien hallinta, tehokas sisäänrakennettu postien hakutoiminto, sisäänrakennettu postien suojaaminen GPG salausavaimella, tehtävälista ja kalenteri. Evolution sähköpostiohjelma tukee myös yrityksissä laajasti käytettyä Exchange 2000/2003 ja GroupWise palvelinsovelluksia. Lisäksi Evolution integroituu: *Gnome-paneeliin näyttäen ajankohtaiset kalenteritapahtumat ja saapuvat sähkopostit. *Gaim-pikaviestinohjelmaan, lisäten kyseisen ohjelman ystävät sähköpostin yhteystietoihin. *Planner-projektiohjelmaan, synkronoidakseen kalenterit sähköpostiohjelman kanssa. Lue lisää: * http://www.gnome.org/projects/evolution/ === Pikaviestintä === MSN Messengerin ja ICQ:n käyttöön tottuneille löytyy ohjelmat myös Linuxista. '''Gaim''' osaa useita eri pikaviestistandardeja ja samalla ohjelma voikin käyttää samanaikaisesti useita eri pikaviestiyhteyksiä. Gaimin tukemat pikaviestimet ovat AIM, ICQ, MSN Messenger, Yahoo, IRC, Jabber, Gadu-Gadu, SILC, Novell GroupWise Messenger, Lotus Sametime ja Zephyr. Gaim-pikaviestimen ominaisuuksia ovat mm: *Tiedostonsiirto keskustelijoiden välillä *Buddy Pounce, joka ilmoittaa ystävien tekemistä toimista (mm. saapuminen, poistuminen ja viestin kirjoittaminen) *Kirjoituksen oikoluku *Välilehditetyt keskusteluikkunat Gaimia vastaava ohjelma Kubuntussa on '''Kopete'''. Lue lisää: * http://gaim.sourceforge.net * http://kopete.kde.org/ === Nettipuhelut === Nettipuhelut (VOIP eli Voice over Internet Protocol) ovat viime aikoina tulleet hyvin suosituiksi. Yleistynyttä SIP-standardia tukevia ohjelmia Ubuntussa ovat mm. '''Ekiga''', '''Kphone''' ja '''Twinkle'''. Suositusta nettipuhelinohjelmasta '''Skype'''stä on myös Linux-versio. Skype ei tue SIP-standardia joten sillä voi soitella nettipuheluja vain toisille Skypen käyttäjille. === IRC (Internet Relay Chat)=== [[Kuva:Xchat-moonstone.png|thumb|X-Chat Irc-yhteysohjelma]] IRC mahdollistaa reaaliaikaisen keskustelun muiden internet-käyttäjien välillä ja onkin varsin suosittu viestintämenetelmä nuorten kuin varttuneimpienkin keskuudessa. Ubuntussa on valmiina '''X-Chat''' ohjelma, jolla pääset helposti ja nopeasti keskustelemaan haluamillesi kanaville. Kubuntun IRC-ohjelma on '''Konversation'''. Suomenkielisen Ubuntu-yhteisön IRC-keskustelukanavat: * #ubuntu-fi (Freenode / irc.freenode.org) * #ubuntu.fi (IRCnet) * #kubuntu.fi (IRCnet) Lue lisää: * http://www.xchat.org/ * http://konversation.kde.org/ === RSS-syötteet === RSS-uutistenlukijaohjelmalla voi seurata monia rss-syötteitä samanaikaisesti ja kullekin syötteelle voi asettaa omia ominaisuuksia noutoväleille, arkistoinnille jne. Ohjelma pienenee nätisti ikoniksi odottelemaan uusia viestejä - ja näyttääkin ikonissaan koko ajan uusien viestien lukumäärän. Ubuntussa RSS-syötteitä luetaan '''Liferea'''-nimisellä ohjelmalla. Kubutun vastaava ohjelma on '''Akregator'''. Lue lisää: *[http://liferea.sourceforge.net/ Liferean kotisivu] * [http://akregator.sourceforge.net/ Akregatorin kotisivu] == Grafiikka == === Kuvankäsittely === [[Kuva:Gimp-moonstone.png|thumb|Gimp kuvankäsittelyohjelma]] Yksi Linuxin tunnetuimmista ohjelmista on kuvankäsittelyohjelma '''GIMP''' (GNU Image Manipulation Program), jota usein pidetäänkin Adoben Photoshopin tasoisena ohjelmana. GIMP tarjoaa todella monipuoliset ominaisuudet kuvankäsittelyyn, jotka riittävät myös vaativalle harrastajalle. GIMP:in käyttöliittymä on hieman totutusta poikkeava, mutta on kuitenkin nopeasti omaksuttavissa. GIMPshop on GIMPistä tehty, ja Photoshopin valikoita mukaileva versio GIMPistä. Tästä syystä GIMPshop on Photoshoppia käyttäneelle hieman tutumpi. Tosin GIMPshop ei kuulu Ubuntun vakio-ohjelmalähteisiin. *http://www.gimp.org *http://www.gimpshop.net/ *Katso myös [[GIMP|Wikikirjaston GIMP-kirja]] === Vektorigrafiikka === '''Inkscape''' on monipuolinen vektorigrafiikkaohjelma. Se muistuttaa toiminnoiltaan Illustratoria, Freehandia ja Corel Drawta. Inkscape käyttää tiedostomuotonaan W3C-standardin mukaista SVG:tä. * http://www.inkscape.org/ === Sivun taitto === '''Scribus''' on tehokas ja monipuolinen julkaisuohjelma Linuxille. Sen tavoitteena on korkealaatuisten painokelpoisten PDF-dokumenttien tuottaminen sekä käytön helppous. Scribus on kehittynyt nopeasti ja se on hyvä vaihtoehto kaupallisille kilpailijoilleen. * http://www.scribus.net/ == Tietoturva == === Palomuuri === [[Kuva:Firestarter-moonstone.png|thumb|Firestarter palomuuriohjelmisto]] Linuxin ydin pitää sisällään palomuurin. Asennuksen jälkeen ei tarvitse asentaa erillistä palomuuriohjelmaa. Jos kuitenkin tarvitset sellaisia ohjelmia, jonka vuoksi palomuurin portteja on avattava, onnistuu se '''Firestarter'''illa helposti. *http://www.fs-security.com/ === Virustorjunta === Linuxille ei ole yhtään aktiivisesti leviävää virusta, joten virustorjuntaa ei useimmiten tarvita lainkaan. Avoimen lähdekoodin virustorjuntaohjelmisto '''ClamAV''' mahdollistaa virusten etsimisen Windows-tiedostoista. * http://www.clamav.net/ * http://clamtk.sourceforge.net/ == Kotisivujen tekeminen == '''NVU''' on avoimen lähdekoodin vaihtoehto tunnetuille FrontPage- ja Dreamweaver-ohjelmille. * http://www.nvu.com == Multimedia == === Musiikin kuuntelu === [[Kuva:Kuvakaappaus-Musiikkisoitin.png|thumb|Rhytmbox musiikkisoitin]] '''Rhythmbox''' on Ubuntun virallinen musiikkisoitin. Ohjelma ei kuitenkaan toista asennuksen jälkeen patenttien alaisia musiikkitiedostoja kuten mp3 ja wma. Näille tiedostomuodoille saa kuitenkin tuen asentamalla äänikodeekit Ubuntun yhteisön ylläpitämästä ohjelmavarastosta. Ohjelman ominaisuuksia ovat: *Musiikin haku ja lajittelu *Kattava tiedostoformaattituki GStreamer-kehyksen läpi *Internet Radio-tuki *Soittolistat Lisätietoja: *[[Ubuntu_tutuksi/J%C3%A4rjestelm%C3%A4n_hallinta#Multimediakoodekit_kuntoon|Multimediakoodekkien asennus]] * http://www.gnome.org/projects/rhythmbox/ === Videoiden katselu === [[Kuva:Kuvakaappaus-Totem_Movie_Player.png|thumb|Totem videosoitin]] '''Totem''' on Ubuntun virallinen videosoitin. Totem ei toista oletuksena patenttien alaisia multimediaformaatteja kuten wmv ja mov. Kyseiset mediatiedostot kuitenkin saa näkymään asentamalla videokodeekit yhteisön ylläpitämästä ohjelmavarastosta. Ohjelma osaa myös toistaa internetissä olevat videotiedostot käyttäen Firefox-selaimeen asennettua liitännäistä. Lisätietoa: *[[Ubuntu_tutuksi/J%C3%A4rjestelm%C3%A4n_hallinta#Multimediakoodekit_kuntoon|Multimediakoodekkien asennus]] *http://www.gnome.org/projects/totem/ === Digikuvat === [[Kuva:Gthumb-moonstone.png|thumb|Gthumb-kuvakatseluohjelma]] Kuvatiedostojen katseluun ja arkistointiin Ubuntun käyttää oletuksen '''Gthumb'''-nimistä ohjelmaa. Sen avulla onnistuu kuvien katselun diaesityksenä sekä arkistointi albumeihin ja muokkaamisen perustoiminnot. Ubuntu käyttää Gthumb-ohjelmaa myös kuvien tuontiin digikamerasta. *http://www.inkscape.org/ '''KPhotoAlbum''' (vanha nimi KimDaBa on Ubuntu Breezyssä (5.10) vielä käytössä) on monipuolinen ja tehokas valokuvien arkistointiohjelma. Ohjelma lukee valitsemastasi paikasta kaikki valokuvat, jonka jälkeen voit lisätä niihin erilaisia hakusanoja kuvien hakemista helpottamaan, kuten kuvassa olevat ihmiset, kuvauspaikka, kuvassa näkyviä tavaroita jne jne. Osaa myös generoida valmiita HTML - albumeita sekä näyttää kuvaesityksiä valitsemistasi kuvista. http://www.kphotoalbum.org/ ==Lisää ohjelmia== *[http://www.gnomefiles.org/ Ohjelmia Gnome-ympäristöön] *[http://www.kde-apps.org/ Ohjelmia KDE-ympäristöön] {{Ubuntu_tutuksi}} [[Luokka:Ubuntu tutuksi]] 2363 12561 2006-05-27T10:00:20Z TeemuN 155 [[Luokka:Ubuntu tutuksi]] ==Ohjelmapakettienhallintaa komentoriviltä== Paketinhallinta komentoriviltä on suhteellisen helppoa ja mahdollisuuksia on enemmän kuin graafisella puolella tulee koskaan olemaan. Jopa tässä pintapuolisessa esittelyssä esiintyy asioita, joita graafisella puolella on mahdoton tai ainakin hankala tehdä. Komentorivipohjaisen paketinhallinnan opettelu ei ole muutenkaan turhaa, sillä se antaa edellytykset mm. koneen helppoon etäkäyttöön ja riippumattomuuteen tietyn paketinhallinnan graafisesta käyttöliittymästä. ===apt-get=== apt-get on varmasti peruskäyttäjän pääasiallinen paketinhallintatyökalu komentorivillä. Se osaa ratkoa riippuvuuksia, hakea halutun paketin ja sen riippuvuudet suoraan netistä ja asentaa kaikki automaattisesti. apt-getin käyttö vaatii rootin oikeudet (joko sudo tai terminaali, jossa on tarvittavat oikeudet). Osoitteet, joista apt-get hakee tiedot paketeista (respository) määritellään tiedostossa /etc/apt/sources.list '''Pakettilistausten päivittäminen ajan tasalle''' Tämä tulee ajaa aina kun sources.listiä on muutettu ja yleensä se on hyvä ajaa kerran sellaisina päivinä joina aikoo asennella ohjelmia. ::<tt>apt-get update</tt> '''Paketin asennus''' ::<tt>apt-get install </tt> '''Paketin lähdekoodin noutaminen''' muista esitellyistä komennoista poiketen, tämä komento ei vaadi rootin oikeuksia. ::<tt>apt-get source <paketti></tt> '''Paketin poistaminen siten, että ohjelman asetustiedostot jätetään järjestelmään''' ::<tt>apt-get remove <paketti></tt> '''Paketin poistaminen siten, että myös ohjelman asetustiedostot poistetaan''' ::<tt>apt-get --purge remove <paketti></tt> '''Järjestelmään asennettujen pakettien päivittäminen uusimpiin versioihinsa''' Sisältää myös tietoturvapäivitykset ja edellyttää pakettilistausten päivittämistä. ::<tt>apt-get upgrade</tt> '''Järjestelmään asennettujen pakettien päivittäminen uusimpiin versioihinsa siten, että myös muutokset riippuvuuksissa otetaan huomioon. ''' Pelkkä upgrade ei tee tätä, joten se saattaa joskus jättää joitain paketteja päivittämättä. ::<tt>apt-get dist-upgrade</tt> Tätä viimeistä komentoa käytetään myös silloin kun päivitetään Ubuntu uuteen versioon ilman uudelleenasennusta. Ennen päivitystä tulee vain muuttaa /etc/apt/sources.list:in sisältöä siten, että paketit haetaan uuden version repositoryistä. ===dpkg=== dpkg toimii paketinhallinnassa hieman apt-get:iä alemmalla tasolla. Se ei osaa hakea paketteja netistä saati sitten ratkoa niiden riippuvuuksia. Riippuvuuksien selvittäminen toimii kyllä siinä määrin, että jos komennon parametriksi antaa monta pakettia, osaa dpkg tarkistaa täyttävätkö muut asennettavaksi annetut paketit puuttuvia riippuvuuksia. Pakettien asentaminen ja poistaminen vaatii luonnollisesti rootin oikeudet, mutta kyselyt eivät. dpkg:n kyselyt vaativat yleensä, että ohjelma on joko asennettu tai kyseltävä .deb -paketti on saatavilla ja annettu parametrina. Itse netistä noudetut paketit asennetaan dpkg:n avulla. '''haetun .deb paketin asentaminen:''' ::<tt>dpkg -i <paketti> </tt> '''paketin poistaminen (mikä tahansa asennettu paketti):''' ::<tt>dpkg -r <paketti></tt> '''Paketin poistaminen siten, että myös asetustiedostot poistetaan''' ::<tt> dpkg -P <paketti></tt> '''Haetun paketin tietojen kysely''' ::<tt>dpkg -I <paketti></tt> '''Asennetun paketin tietojen ja stauksen kysely''' ::<tt>dpkg -s <paketti></tt> '''Haetun paketin sisällön listaaminen''' ::<tt>dpkg -c <paketti></tt> '''Kaikkien asennettujen pakettien ja niiden versionumeroiden listaaminen''' ::<tt>dpkg -l</tt> '''Tietyn (asennetun) paketin versionumeron tarkistaminen''' ::<tt>dpkg -l <paketti></tt> '''Tiedoston etsiminen asennetuista paketeista (selvitetään mihin pakettiin tiedosto kuuluu)''' ::<tt>dpkg -S <tiedoston nimi tai nimen osa></tt> ===apt-cache=== apt-cache on osa apt-pakettia ($ dpkg -S apt-cache Wink) ja on kätevä pakettien etsimisessä ja tutkiskelemisessa (ja parissa muussakin asiassa joita ei käsitellä tässä). Hakutoimintoihin riittää mainiosti käyttäjän oikeudet. '''paketin hakeminen asennettavissa olevista paketeista''' Hakee annettua merkkijonoa oletuksena myös pakettien pitkistä kuvauksista. ::<tt>apt-cache search <hakuehto></tt> hakuehdoksi käyvät myös regular expressionit jos niitä sattuu osaamaan käyttää. '''Sama kuin edellinen, mutta vain pakettien nimistä:''' ::<tt>apt-cache search --names-only <hakuehto></tt> '''Paketin tietojen näyttäminen (versio, pitkä kuvaus, riippuvuudet, ...)''' ::<tt>apt-cache show paketti</tt> ===apt-file=== apt-file on puhtaasti etsintätyökalu jolla voi hakea tietoa pakettien sisältämistä tiedostoista, mutta toisin kuin dpkg:n tapauksessa, paketin ei tarvitse olla asennettuna jotta sen tietoja olisi mahdollista kysellä. apt-file ei asennu oletuksena, eikä vaadi pääkäyttäjän oikeuksia. apt-file on erityisen kätevä esimerkiksi silloin, jos joku paketinhallinnan ulkopuolelta asennettu ohjelma ei suostu käynnistymään koska ei löydä jotain tietyn nimistä tiedostoa. apt-file asennetaan kuten muutkin softat ja se löytyy paketista apt-file: ::<tt>apt-get install apt-file</tt> aluksi (ja välillä muutenkin) apt-filen tietokanta pitää päivittää: ::<tt>apt-file update</tt> '''Tiedoston etsiminen kaikista saatavilla olevista paketeista''' ::<tt>apt-file search <tiedosto></tt> '''Paketin sisällön listaaminen:''' ::<tt>apt-file list <paketti></tt> ==Lisätietoja== * http://www.debian.org/doc/manuals/apt-howto/ {{Ubuntu_tutuksi}} [[Luokka:Ubuntu tutuksi]] 2364 13409 2006-06-05T11:37:15Z Mikkohuo 266 /* Mitä eroa on Ubuntulla, Kubuntulla ja Xubuntulla? */ == Siirtyisinkö Linuxiin? == ===Kenelle Linux sopii? === :Linux sopii lähes kenelle tahansa. Järjestelmän peruskäyttö on helppoa, mutta Linuxin asentaminen ja asennuksen jälkeiset toimenpiteet voivat olla hieman hankalia, jos et ole koskaan ennen asentanut käyttöjärjestelmää. Hieman enemmän tietokoneiden kanssa työskennellyt selviää asentamisesta hyvin myös itse. :Jos tuttavapiirissäsi ei ole ketään joka voisi asentaa Linuxin koneellesi, on olemassa yrityksiä, joiden palveluihin kuuluvat Linux-asennukset. :Yleisesti ottaen Linuxiin esim. Windowsista siirtyminen edellyttää hieman viitseliäisyyttä eikä uuden oppimistakaan saa pelätä. === Jos Linux on niin hyvä kuin väitetään, miksi sitä käytetään niin vähän?=== :Hyvä kysymys! Siinä yksi syy, miksi tämä opas on kirjoitettu! Todellisuudessa Linuxia käytetään todella paljon, mutta enimmäkseen palvelimissa. Tavallisessa työpöytäkäytössä Linux on kuitenkin levinnyt nopeasti ja siihen on syynä ennen kaikkea se, että graafiset työpöytäympäristöt ovat kehittyneet muiden käyttöjärjestelmien tasolle. Näin Linux tarjoaa hyvän vaihtoehdon Windows-järjestelmälle. === Onko Linuxille olemassa omaa vakavasti otettavaa ohjelmatarjontaa työpöytäkäyttöön? === :Linuxille on olemassa laaja valikoima laadukkaita ohjelmia työpöytäkäyttöön. Näistä tunnetuimpia ja suosituimpia ovat mm. toimisto-ohjelmisto OpenOffice.org, internet-selain Firefox, sekä kuvankäsittelyohjelma Gimp. Laadukkaita ohjelmia löytyy useimpiin käyttötarkoituksiin, joitakin erikoisohjelmia lukuun ottamatta. === Voinko käyttää nykyisiä ohjelmiani Linuxilla? === :Windows-käyttöjärjestelmän ohjelmia ei voi käyttää sellaisenaan Linuxissa. Erillisen Wine-ohjelmiston avulla voi kuitenkin käyttää monia Windows-ohjelmia. Codeweavers-niminen yritys on kehittänyt Winen pohjalta CrossOver Office -ohjelmiston, joka mahdollistaa useimpien tunnettujen Windows-ohjelmien käyttämisen Linuxissa. Lisäksi on olemassa ratkaisuja, jotka mahdollistavat Windowsin käyttämisen Linuxin sisällä. === Pystynkö avaamaan ja muokkaamaan muissa käyttöjärjestelmissä tehtyjä tiedostoja Linuxissa?=== :Linux-ohjelmat tukevat varsin hyvin yleisimpiä tiedostomuotoja. Mm. Microsoft Officen tiedostot aukeavat melko hyvin OpenOffice-ohjelmissa. Samoin Gimp avaa yleisimmät kuvatiedostot. Eri ohjelmien tiedostomuotojen tuen kehittäminen on vaikeaa ja hidasta, koska suuret ohjelmistotalot eivät ole julkaisseet kuvauksia tiedostomuodoista, joten ohjelmoijat joutuvat kehittämään ns. tiedostofilttereitä yrityksen ja erehdyksen kautta. === Voiko Linuxilla pelata? === :Linuxilla voi pelata. Linuxille on kehitetty joukko omia pelejä, mutta yleisimpiä kaupallisia pelejä julkaistaan harvoin Linuxille. Tätä heikkoutta paikkaamaan on saatavilla kaupallinen Cedega-ohjelmisto, joka mahdollistaa suosituimpien Windows-pelien pelaamisen Linuxissa. Toinen vaihtoehto on asentaa ilmainen WINE (Wine Is Not Emulator). Linux on mahdollista asentaa Windowsin rinnalle ja moni pelaamista harrastava Linuxin käyttäjä pitää sitä edelleen koneellaan pelaamista varten. == Ubuntu Linux == === Mikä on Ubuntu Linux? === http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi/Linuxin_esittely#Ubuntu === Mitä eroa on Ubuntulla, Kubuntulla ja Xubuntulla? === Ubuntu, Kubuntu ja Xubuntu perustuvat samaan perusjärjestelmään, mutta niiden erona on graafinen käyttöympäristö. Ubuntu käyttää graafisena käyttöliittymänä [http://www.gnome.org/ Gnomea], Kubuntu [http://www.kde.org KDE]:ta ja Xubuntu [http://www.xfce.org XFce]:tä. === Miten Ubuntu eroaa muista Linux-jakeluista? === {{Ubuntu_tutuksi}} [[Luokka:Ubuntu tutuksi]] 2365 13703 2006-06-09T16:19:44Z Mzlla 323 kh, wikitys == Hyödyllisiä linkkejä == === Suomeksi === * [http://www.ubuntu-fi.org/ Ubuntu Suomi] * [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php Ubuntu Suomen keskustelualueet] * [http://ubuntu.sange.fi/ Ubuntun suomenkielinen pikaesittely] * [http://www.kotikone.fi/linux/dokumentit/Suosituimpia_linux_jakeluita.htm Ubuntu-opas (hieman vanhentunut)] * [http://www.raja-antura.org Raja-antura - Linux-aiheisia uutisia] * [http://www.linux.fi Linux.fi-wiki] * [http://koti.mbnet.fi/mikko75/ohjeet/ubuntuguide/ubuntuguide.html Ubuntu Guide (vanha)] * [http://www.linux.fi/index.php/Sanasto Linux.fi:n suomi - englanti - suomi - Linux - sanakirja] === Englanniksi === * [http://www.ubuntu.com/ Ubuntun kotisivut] * [http://en.wikipedia.org/wiki/Ubuntu_(Linux_distribution) Ubuntu Wikipediassa] * [http://www.kubuntu.org/ Kubuntun kotisivut] * [http://wiki.ubuntu.com Ubuntu-wiki] * [http://www.ubuntuforums.org Ubuntu Forums] * [https://launchpad.net/distros/ubuntu/+bug/1 Ubuntu bug #1] * [http://doc.gwos.org/index.php/Main_Page Ubuntu Document Storage Facility] {{Ubuntu_tutuksi}} [[Luokka:Ubuntu tutuksi]] 2366 13332 2006-06-04T16:42:13Z Mzlla 323 FAQ isoin kirjaimin <br clear=all /> {| align=center width="82%" style="background-color: white; border: 1px solid black;" !style="background-color: #b3784f; text-align: center;"| <b><font size="2" color="white"> '''UBUNTU TUTUKSI'''</font></b> |- |align=center| [[Ubuntu_tutuksi|Etusivu]] - [[Ubuntu_tutuksi/Linuxin_esittely|Linuxin esittely]] - [[Ubuntu_tutuksi/Live_cd|Kokeileminen esittely-cd:llä]] - [[Ubuntu_tutuksi/Asentaminen|Asentaminen]] - [[Ubuntu_tutuksi/Peruskäyttö|Peruskäyttö]] - <br> [[Ubuntu_tutuksi/Järjestelmän_hallinta|Järjestelmän hallinta]] - [[Ubuntu_tutuksi/Ohjelmat|Yleisimmät ohjelmat]] - [[Ubuntu_tutuksi/Pintaa_syvemmälle|Pintaa syvemmälle]] - [[Ubuntu_tutuksi/FAQ|Siirtyisinkö Linuxiin?]] - [[Ubuntu_tutuksi/Linkkejä|Linkkejä]] |} 2368 11645 2006-05-20T19:36:34Z Dilaudid 290 Vapautta tietoyhteiskuntaan -wikikirja Hyvää työtä Ubuntu-kirjan kanssa! -[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 29. maaliskuuta 2006 kello 14.36 (UTC) ==Kuvat== Laitoin kaikki Ubuntu-kirjan kuvat luokkaan [[:Luokka:Ubuntu-kuvat]]. Lisäksi lisäsin jokaiseen kuvaan kuvakaappaus-mallineen, mutta jos jokin oikea ja sopiva lisenssi kuville löytyy, niin kannattaa lisätä/vaihtaa. --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 26. huhtikuuta 2006 kello 18.36 (UTC) == Vapautta tietoyhteiskuntaan -wikikirja == Moi! Kiitos vaivannäöstäsi Ubuntu tutuksi -oppaan kanssa, loistavaa jälkeä. Aattelin että teeman tiimoilta sua saattaisi kiinnostaa juuri aloittamani [[Vapautta tietoyhteiskuntaan!]] -wikikirja joka käsittelee vapaata tietoyhteiskuntaa ja lisensointia laajemmin. Käytin pohjarakenteena Ubuntu-oppaan juttuja. Jos innostaa ja aikaa on niin lämpimästi tervetuloa mukaan! –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 20. toukokuuta 2006 kello 19.36 (UTC) 2369 10547 2006-04-26T18:23:56Z Hartz 58 {{Kuvakaappaus}} [[Luokka:Ubuntu-kuvat]] 2370 10551 2006-04-26T18:24:46Z Hartz 58 {{Kuvakaappaus}} [[Luokka:Ubuntu-kuvat]] 2371 10552 2006-04-26T18:24:59Z Hartz 58 {{Kuvakaappaus}} [[Luokka:Ubuntu-kuvat]] 2372 10546 2006-04-26T18:23:43Z Hartz 58 {{Kuvakaappaus}} [[Luokka:Ubuntu-kuvat]] 2373 9635 2006-03-29T17:26:14Z Mikkohuo 266 2374 10534 2006-04-26T18:16:59Z Hartz 58 {{Kuvakaappaus}} [[Luokka:Ubuntu-kuvat]] 2375 9642 2006-03-29T17:35:08Z Mikkohuo 266 2376 10533 2006-04-26T18:16:06Z Hartz 58 {{Kuvakaappaus}} [[Luokka:Ubuntu-kuvat]] 2377 10535 2006-04-26T18:17:11Z Hartz 58 {{Kuvakaappaus}} [[Luokka:Ubuntu-kuvat]] 2378 10548 2006-04-26T18:24:08Z Hartz 58 {{Kuvakaappaus}} [[Luokka:Ubuntu-kuvat]] 2379 10549 2006-04-26T18:24:21Z Hartz 58 {{Kuvakaappaus}} [[Luokka:Ubuntu-kuvat]] 2380 10550 2006-04-26T18:24:33Z Hartz 58 {{Kuvakaappaus}} [[Luokka:Ubuntu-kuvat]] 2381 13770 2006-06-12T12:11:54Z Aji 267 Kannattaisikohan tämä sivu tehdä niin, että tälle sivulle jää vaan tuo vertailutaulukko. Tarkemmat tiedot ohjelmista jätettäisiin omille sivuilleen, jonne niille olisi helmpompi ja loogisesti järkevämpi tehdä esittelyä ja käyttöön liittyvää opastusta. -Aji ---- Voisiko tohon Vertailutaulukkoon lisätä, että nuo ohjelmat ei täysin vastaa toisiaan (Esim. Kopete-ICQ, Gaim-MSN, Amsn-Trillian) että sitten ei tulis mitään harhaanjohtavaa? - Kupuntu ---- Voisko tätä ohjelmat sivua jäsennellä niin, että laitetaan jotain poikkiviivoja kehiin, ettei mene sivu liian epäselväksi? -aji Kyllä varmaa voi. Tosin olen ajatellut, että noista kaikista ohjelmista kirjoiteltaisiin myös jotain perusasiaa jolloion myös kuvat asettuisivat paremmin paikoilleen. - mikkohuo ---- Voisko noille ohjelmille tehdä omat syvällisemmät sivunsa, jossa neuvotaan ohjelman käyttöä? Laittaa tuossa taulukossa oleville softille linkitykset omiin pohjiinsa? -aji Mun mielestä toki voi, jos ohjelmista syntyy riittävästi asiaa. Mutta jos kuvaukset jää tuollaisiksi lyhyiksi, niin kuin ne nyt on, niin ehkä omat sivut eivät ole tarpeen. - mikkohuo == asennus == Nyt ohjelmien kohdalla on linkit niiden kotisivuille. Kun oikea asennustapa kuitenkin on Ubuntu-paketin asentaminen, niin olisiko syytä mainita kunkin ohjelman paketin nimi, jolla se löytyy synapticista ja on asennettavissa apt-getillä? -akaihola Hyvä huomautus. Mielestäni voisi lisätä. --[[Käyttäjä:Mikkohuo|Mikkohuo]] 20. toukokuuta 2006 kello 20.35 (UTC) == gaim ja irc == Gaimillahan pääsee myös IRC-kanaville, pitäisikö se mainita? Voisi olla hyvä --[[Käyttäjä:Mikkohuo|Mikkohuo]] 20. toukokuuta 2006 kello 20.36 (UTC) 2382 10553 2006-04-26T18:25:19Z Hartz 58 {{Kuvakaappaus}} [[Luokka:Ubuntu-kuvat]] 2383 10545 2006-04-26T18:23:31Z Hartz 58 {{Kuvakaappaus}} [[Luokka:Ubuntu-kuvat]] 2384 10538 2006-04-26T18:20:37Z Hartz 58 {{Kuvakaappaus}} [[Luokka:Ubuntu-kuvat]] 2385 10544 2006-04-26T18:22:43Z Hartz 58 {{Kuvakaappaus}} [[Luokka:Ubuntu-kuvat]] 2386 10540 2006-04-26T18:21:27Z Hartz 58 {{Kuvakaappaus}} [[Luokka:Ubuntu-kuvat]] 2387 10541 2006-04-26T18:21:42Z Hartz 58 {{Kuvakaappaus}} [[Luokka:Ubuntu-kuvat]] 2388 14345 2006-07-01T13:39:57Z ImmoT 277 /* Ohjelmavarastojen lisääminen muokkaamalla sources.list -tiedostoa */ ==Järjestelmän asetusten muokkaaminen== ===Järjestelmänhallinnan työkalut=== <table border="0" cellpadding="5" cellspacing="15"> <tr valign="top"> <td width=50% bgcolor=#D5C1A5> <small>'''Ubuntu'''</small> Ubuntussa järjestelmän hallintaan ja asetusten muokkaamiseen tarkoitetut ohjelmat on koottu '''Järjestelmä'''-valikon alle. '''Asetukset''' ja '''Hallinta''' -alavalikoista löydät graafiset työkalut useimpien tehtävien suorittamiseen ja asetusten muokkaamiseen. Osaan ohjelmista tarvitset pääkäyttäjän oikeudet. </td> <td width=50% bgcolor=#C2D8FF> <small>'''Kubuntu'''</small> [[Kuva:Kubuntu-system-settings.png|right|180px]] Kubuntussa järjestelmän hallintaa hoidetaan pääasiassa '''System Settings''' -ohjelmalla, joka löytyy '''K-valikosta'''. Myös '''Asetukset''' ja '''Järjestelmä''' -alavalikoissa on työkaluja järjestelmän asetusten muuttamiseksi. Osaan järjestelmän hallinnan tehtävistä tarvitset pääkäyttäjän oikeudet. </td> </tr> </table> ===Easy Ubuntu=== Easy Ubuntu on pieni apuohjelma, jonka avulla voi ottaa helposti käyttöön monia toimintoja, joita useimmat käyttäjät kaipaavat Ubuntun asentamisen jälkeen. Lue lisää Easy Ubuntusta tämän opaskirjan kohdasta [[Ubuntu_tutuksi/Asentaminen#Asennuksen_viimeistely|Asennuksen viimeistely]]. ===Asetustiedostojen muokkaaminen=== Perinteinen tapa Linuxissa järjestelmän hallintaan on tekstipohjaisten asetustiedostojen muokkaaminen. Itse asiassa graafiset asetusohjelmat tekevät muutoksia näihin samoihin tiedostoihin. Useimmat asetustiedosto sijaitsevat hakemistossa '''/etc'''. Asetustiedostojen muokkaamiseen tarvitset pääkäyttäjän oikeudet. <table border="0" cellpadding="5" cellspacing="15"> <tr valign="top"> <td width=50% bgcolor=#D5C1A5> <small>'''Ubuntu'''</small> [[Kuva:Gedit screenshot (en).png|right|180px]] Tekstieditorin käynnistäminen pääkäyttäjän oikeuksin tapahtuu [[Ubuntu_tutuksi/Perusk%C3%A4ytt%C3%B6#Komentorivi|komentorivillä]] käskyllä <tt>gksudo gedit</tt>. </td> <td width=50% bgcolor=#C2D8FF> <small>'''Kubuntu'''</small> [[Kuva:Kubuntu-kate.png|right|180px]] Tekstieditorin käynnistäminen pääkäyttäjän oikeuksin tapahtuu [[Ubuntu_tutuksi/Perusk%C3%A4ytt%C3%B6#Komentorivi|komentorivillä]] käskyllä <tt>kdesu kate</tt>. </tr> </table> Esimerkiksi: ::<tt>gksudo gedit /etc/apt/sources.list</tt> - Muokkaa pakettienhallinnan käyttämää listausta pakettivarastoista ::<tt>gksudo gedit /etc/X11/xorg.conf</tt> - Muokkaa näytön asetuksia == Pääkäyttäjä eli root == Jokaisessa Linux-koneessa, siis myös Ubuntussa, on yksi käyttäjä, jolla on oikeudet tehdä järjestelmässä aivan mitä vain. Tämän käyttäjän tunnus on '''root'''. Ubuntussa root-käyttäjältä on kuitenkin poistettu kirjautumisoikeus turvallisuussyistä. Sen sijaan järjestelmää hallitaan käyttäen '''sudo'''a, joka on akronyymi sanoista ''superuser do''. Kaikki käyttäjät jotka kuuluvat ryhmään '''admin''' (eli heille on annettu käyttäjien hallinnan kautta ''Oikeus järjestelmänhallintaan'') voivat käyttää sudo-komentoa. Tällöin seuraava komento jonka he suorittavat toteutetaan pääkäyttäjänä. Järjestelmä kysyy sudoa käytettäessä salasanaa, joka siis on ''käyttäjän'' salasana, ei ''root''-käyttäjän. Graafisella puolella tämä näkyy siten, että avattaessa vaikkapa '''Synaptic'''-pakettienhallintaohjelmaa kysyy järjestelmä sinun salasanaasi. Tämä on vastine sudolle. <table border="0" cellpadding="5" cellspacing="15"> <tr valign="top"> <td width=50% bgcolor=#D5C1A5> <small>'''Ubuntu'''</small> Graafisia ohjelmia voi käynnistää käskyllä '''gksudo'''. </td> <td width=50% bgcolor=#C2D8FF> <small>'''Kubuntu'''</small> Graafisia ohjelmia voi käynnistää käskyllä '''kdesu'''.</td> </tr> </table> Esimerkiksi: ::<tt>sudo apt-get install mozilla-firefox</tt> - Ohjelmien asentaminen edellyttää pääkäyttäjän oikeuksia. Käsky asentaa järjestelmään ohjelman Mozilla Firefox. ::<tt>gksudo gedit</tt> - Käynnistää tekstieditorin pääkäyttäjän oikeuksin. ==Ohjelmien asentaminen ja pakettivarastot == === Pakettienhallinta === Windowsissa uudet ohjelmat otetaan käyttöön asennusohjelmalla (esim. install.exe, setup.exe tms.). Ohjelmat asennetaan joko cd:ltä tai haetaan ohjelman nettisivuilta. Ubuntussa voit unohtaa tämän, sillä ohjelmat on keskitetty Internetissä oleviin ohjelmavarastoihin (=pakettivarastot, repositories). Ubuntussa yksittäiset ohjelmat on pakattu ohjelmapaketteihin, jotka noudetaan näistä ohjelmavarastoista. Itse asiassa koko Ubuntu muodostuu joukosta ohjelmapaketteja. Näistä paketeista pitää kirjaa järjestelmän pakettienhallinta. Pakettienhallinnan avulla uusien ohjelmien asentaminen on helppoa, sillä se lataa halutut ohjelmapaketit ohjelmavarastoista ja asentaa ne paikalleen. Yksi järjestelmän eduista on se, että asennettujen ohjelmien uusien versioiden tullessa ohjelmavarastoihin, ilmoittaa pakettienhallinta niistä automaattisesti. Näin pakettien päivittäminen on helppoa muutamalla hiiren klikkauksella. Uusia ohjelmaversioita ei siis tarvitse erikseen hakea ohjelman nettisivuilta tai asentaa esim. cd-levyltä. Samoin päivittäminen Ubuntun uuteen versioon käy kätevästi. Pakettienhallinta pitää huolen myös ohjelmapakettien välisistä riippuvuuksista. Monet ohjelmapaketit vaativat, että järjestelmään on asennettu tiettyjä muita paketteja. Pakettienhallinta huolehtii siitä, että myös nämä paketit tulevat asennetuksi. Samalla tavalla pakettienhallinta huolehtii myös siitä, ettei yksittäisen paketin poistamisen yhteydessä poisteta samalla sellaisia paketteja, jotka sotkisivat muiden ohjelmien riippuvuuksia Vaikka Ubuntun ohjelmavarastot ovat hyvin kattavia, ei kaikkia kuviteltavia ohjelmia niissä kuitenkaan ole. Tällöin yksittäisen, esim. Internetistä itse ladatun Ubuntulle tehdyn ohjelmapaketin voi asentaa myös erikseen. Ja mikäli sopivaa ohjelmapakettiakaan ei ole saatavilla, niin edistyneempi käyttäjä voi kääntää ohjelman suoraan lähdekoodista. Suositeltava järjestys ohjelmien asentamiselle on siis seuraava: ::1.Asentaminen ohjelmavarastoista ::2.Ubuntulle tehdyn yksittäisen ohjelmapaketin asentaminen ::3.Kääntäminen lähdekoodista (ei käsitellä tässä ohjeessa) === Ohjelmien asentaminen ohjelmavarastoista === Ubuntussa on useampia mahdollisia tapoja asentaa ohjelmia pakettivarastoista. Graafisesti ohjelmien asentaminen onnistuu 'Lisää sovelluksia' -työkalulla ja Synaptic - pakettienhallintaohjelmalla. Kubuntussa ohjelmapakettienhallinnasta vastaa Adept. Komentoriviltä pakettienhallintaa käytetään apt-get -käskyllä. Pakettienhallinnan käyttämiseen tarvitset pääkäyttäjän oikeudet. ==== 'Lisää sovelluksia' – työkalu ==== Helpoin tapa asentaa ja poistaa yleisimpiä ohjelmia järjestelmääsi on 'Lisää sovelluksia' -työkalu, joka on pelkistetty käyttöliittymä pakettienhallintaan. <table border="0" cellpadding="5" cellspacing="15"> <tr valign="top"> <td width=50% bgcolor=#D5C1A5> <small>'''Ubuntu'''</small> [[Kuva:Kuvakaappaus-Lisää_sovelluksia.png|right|180px]] 'Lisää sovelluksia' -ohjelma käynnistetään '''Sovellukset''' -valikosta kohdasta '''Lisää ohjelmia'''. </td> <td width=50% bgcolor=#C2D8FF> <small>'''Kubuntu'''</small> [[Kuva:Kubuntu-add-remove-programs.png|right|180px]] 'Lisää sovelluksia' -ohjelma käynnistetään '''K-valikosta''' kohdasta '''Add/Remove Programs'''.</td> </tr> </table> Ohjelman ikkunan vasemmassa reunassa on listattu luokiteltuna ohjelmia ja voit tutustua ohjelmien kuvauksiin painamalla ohjelman nimen päällä. Järjestelmääsi asennetut ohjelmat on merkitty ruksilla. Uuden ohjelman voit merkitä asennettavaksi laittamalla sen kohdalle ruksin ruutuun. Jo asennetun ohjelman poistaminen onnistuu poistamalla merkintä ohjelman nimen edestä. <table border="0" cellpadding="5" cellspacing="15"> <tr valign="top"> <td width=50% bgcolor=#D5C1A5> <small>'''Ubuntu'''</small> Kun olet merkinnyt asennettavat/poistettavat ohjelmat paina '''Toteuta''' oikeasta alanurkasta. </td> <td width=50% bgcolor=#C2D8FF> <small>'''Kubuntu'''</small> Kun olet merkinnyt asennettavat/poistettavat ohjelmat paina '''Toteuta muutokset''' oikeasta alanurkasta.</td> </tr> </table> Jos valitsit uuden ohjelman asennettavaksi, pakettienhallinta noutaa tarvittavat ohjelmapaketit ohjelmavarastoista ja asentaa ne paikalleen. Vastaavasti poistettavaksi merkityt ohjelmat poistetaan järjestelmästä. Linuxissa järjestelmää ei tarvitse käynnistää uudestaan ohjelmien asentamisen jälkeen, vaan voit heti alkaa käyttää uutta ohjelmaa. ==== Pakettienhallintaohjelma ==== Ohjelmapakettienhallinnalla voit asentaa minkä tahansa paketin, joka on saatavilla käytössäsi olevista ohjelmavarastoista. 'Lisää sovelluksia' - työkaluun erona on se, että pakettienhallintaohjelmaa käytettäessä sinun tulee tietää, mikä on sen paketin nimi, jonka haluat asentaa tai poistaa. Yleensä pakettien nimet ovat kuitenkin hyvin loogisia. Esimerkiksi Mozilla Firefox internetselaimen ohjelmapaketin nimi on mozilla-firefox jne. <table border="0" cellpadding="5" cellspacing="15"> <tr valign="top"> <td width=50% bgcolor=#D5C1A5> <small>'''Ubuntu'''</small> [[Kuva:Kuvakaappaus-Synaptic Paketinhallinta .png|right|180px]] Ubuntussa pakettienhallinasta vastaa '''Synaptic''', joka on laajempi versio 'Lisää sovelluksia' -ohjelmasta. Saat käynnistettyä sen valitsemalla 'Lisää sovelluksia' -ohjelman '''Tiedosto''' -valikosta '''Lisäasetukset'''. Synaptic löytyy myös '''Järjestelmä''' -valikosta kohdasta '''Hallinta''' -> '''Synaptic Package Manager'''. Saadaksesi tiedot viimeisimmistä muutoksista ohjelmavarastoissa on suositeltavaa päivittää listaukset saatavilla olevista ohjelmapaketeista aina kun Synaptic käynnistetään. Tämä tapahtuu painamalla '''Päivitä'''. Ohjelmapakettien asentaminen ja poistaminen tapahtuu samalla periaatteella kuin Lisää sovelluksia -ohjelmassa. ''Asennettavaksi tai poistettavaksi halutun ohjelmapaketin nimen päällä klikataan hiiren oikeaa näppäintä ja valitaan haluttu toiminto, kuten'' '''Merkitse asennettavaksi''' tai '''Merkitse poistettavaksi'''. ''Kun halutut toiminnot on valittu painetaan'' '''Toteuta'''. Tämän jälkeen Synaptic hakee halutut ohjelmapaketit ohjelmavarastoista ja asentaa ne paikalleen tai poistaa ne paketit, jotka ovat merkitty poistettavaksi. Synapticin avulla ohjelmapakettien etsiminen käy helposti '''Etsi''' -toiminnolla. Sen avulla ohjelmapaketteja voi etsiä usein eri tavoin, kuten ohjelmapaketin nimellä tai ohjelmasta kirjoitetun kuvauksen perusteella. Saatavilla olevat ohjelmapaketit on luokiteltu omiin osioihinsa Synapticin ikkunan vasemmassa reunassa. Esimerkiksi osiossa Multimedia sijaitsevat Ubuntun multimediatoimintoihin liittyvät ohjelmapaketit jne. </td> <td width=50% bgcolor=#C2D8FF> <small>'''Kubuntu'''</small> [[Kuva:Kubuntu-adept.png|right|180px]] Kubuntussa ohjelmapakettien asentaminen graafisesti tapahtuu '''Adept'''-ohjelmalla. Se löytyy K-valikosta kohdasta '''Järjestelmä -> Adept (Package Manager)'''. Jotta saisit tiedot viimeisimmistä muutoksista ohjelmavarastoissa, on suositeltavaa päivittää listaukset saatavilla olevista ohjelmapaketeista aina, kun käytät pakettienhallintaohjelmaa. Listauksen saat päivitettyä painamalla '''Nouda päivitykset'''. Ohjelmapakettien asentaminen ja poistaminen tapahtuu samalla periaatteella kuin Lisää sovelluksia -ohjelmassa. ''Asennettavaksi tai poistettavaksi halutun ohjelmapaketin nimeä klikataan ja valitaan haluttu toiminto, kuten'' '''Pyydä asentamaan''' tai '''Pyydä poistamaan'''. ''Kun halutut toiminnot on valittu painetaan'' '''Toteuta muutokset'''. Tämän jälkeen Adept hakee halutut ohjelmapaketit ohjelmavarastoista ja asentaa ne paikalleen tai poistaa ne paketit, jotka ovat merkitty poistettavaksi. Adeptissa ohjelmapakettien etsiminen käy helposti '''Search''' -filterillä. Sen avulla ohjelmapaketteja voi etsiä usein eri tavoin, kuten ohjelmapaketin nimellä (package name) tai ohjelmasta kirjoitetun kuvauksen (description) perusteella. </td> </tr> </table> ==== Asentaminen komentoriviltä: apt-get ==== Erittäin näppärä tapa käyttää Ubuntun pakettienhallintaa on [[Ubuntu_tutuksi/Perusk%C3%A4ytt%C3%B6#Komentorivi|komentorivillä]] käsky apt-get. Yksinkertaisuudessaan apt-get toimii seuraavasti: Pakettilistauksen päivittäminen: :<tt>sudo apt-get update</tt> Ohjelman asentaminen: :<tt>sudo apt-get install ohjelmapaketti</tt> :Esimerkiksi: :<tt>sudo apt-get install mozilla-firefox</tt> Ohjelma poistaminen: :<tt>sudo apt-get remove ohjelmapaketti</tt> :Esimerkiksi: :<tt>sudo apt-get remove mozilla-firefox</tt> Koko järjestelmän pakettien päivittäminen: :<tt>sudo apt-get upgrade</tt> Lisätietoja apt-get -käskystä löydät [[Ubuntu_tutuksi/Pintaa_syvemm%C3%A4lle#Ohjelmapakettienhallintaa_komentorivilt.C3.A4|Pintaa syvemmälle]] osiosta. === Lisää ohjelmavarastoja käyttöön === Ubuntun asennuksen jälkeen on käytettävissä vain rajoitettu määrä ohjelmapaketteja. Ohjelmavarastojen rajoittaminen johtuu sekä tekijänoikeudellisista että järjestelmän vakauden varmistamiseen liittyvistä syistä. Ubuntulle on kuitenkin olemassa useita ohjelmavarastoja, joita käyttöön ottamalla on mahdollista asentaa ohjelmia laajemmasta valikoimasta. Uuden ohjelmavaraston saa käyttöön kertomalla pakettienhallinnalle sen internet-osoite. Ubuntun tärkeimmät ohjelmavarastot ovat seuraavat: :'''Main''' :Ubuntun pääohjelmavarasto, jossa sijaitsevista ohjelmista asennetaan lähes kaikki järjestelmän asennuksen yhteydessä. Tämä ohjelmavarasto pitää sisällään vain vapaita ohjelmia, ja Ubuntun kehittäjäryhmä lupaa kaikille ohjelmapaketeille tietoturvapäivitykset. :'''Restricted''' :Tässä ohjelmavarastossa sijaitsee ohjelmia, jotkä ovat yleisiä mutta joiden lisenssi ei ole täysin vapaa. Myös tämän pakettivaraston ohjelmat ovat täysin Ubuntun kehittäjäryhmän tukemia. :'''Universe''' :Laaja ohjelmavarasto avoimen lähdekoodin ohjelmia, joihin ei kuitenkaan luvata suoraa tukea Ubuntun kehittäjäryhmältä. Paketit ovatkin Ubuntun käyttäjäyhteisön tekemiä. :'''Multiverse''' :Tämä ohjelmavarasto pitää sisällään ohjelmia, joita ei ole lisensoitu vapaan lähdekoodin periaatteiden mukaisesti. Myöskään nämä paketit eivät ole Ubuntun kehitystiimin tukemia. :'''Backports''' :Ohjelmavarasto, joka pitää sisällään versioita Ubuntun julkaisujen välillä ilmestyneistä ohjelmista. Ubuntusta tulee uusi versio 6 kk välein ja se sisältää aina sillä hetkellä uusimmat ohjelmat, mutta backportsien kautta on saatavilla joistain ohjelmista uudempia versioita kuin mitä Ubuntussa on oletuksena. :'''PLF (Penguin Liberation Front)''' :Epävirallinen ohjelmavarasto, johon on paketoitu ohjelmia, joita ei ole saatavilla muista ohjelmavarastoista. Täältä on saatavissa mm. Skype ja Realplayer sekä multimediatukea varten Windows-koodekit sisältävä paketti w32codecs. Käytännössä PLF:n paketit on todettu hyvin toimiviksi, mutta ''on syytä muistaa, että nämä paketit ovat epävirallisia ja voivat aiheuttaa ongelmia koneessasi''. Asennuksen jälkeen käytettävissä ovat vain ohjelmavarastot Main ja Restricted. ''Mikäli haluat pitää järjestelmäsi äärimmäisen vakaana (esim. palvelinkäytössä) ei muita ohjelmavarastoja ole syytä ottaa käyttöön''. Useimmat käyttäjät haluavat kuitenkin mahdollisimman kattavan valikoiman ohjelmapaketteja käyttöönsä ja aktivoivat lisää ohjelmavarastoja. ==== Ohjelmavarastojen lisääminen pakettienhallintaohjelmalla==== <table border="0" cellpadding="5" cellspacing="15"> <tr valign="top"> <td width=50% bgcolor=#D5C1A5> <small>'''Ubuntu'''</small> Synapticissa ohjelmavarastojen listaa muokataan valitsemalla '''Asetukset''' –> '''Pakettivarastot'''. Universe ja Multiverse -ohjelmavarastot saat käyttöösi klikkaamalla '''Lisää'''. Valitse kanava ''Ubuntu 6.06 LTS'' ja valitse kohdat ''Virallisesti tuettu, Rajoitettu tekijänoikeus, Yhteisön ylläpitämä (Universe) ja Ei-vapaat ohjelmat (Multiverse)''. Paina '''OK'''. Tämän jälkeen tee samat valinnat varastoihin turvallisuuspäivitykset ja päivitykset. Backports -ohjelmavaraston saat käyttöön valitsemalla '''Lisää''' ja siinä kohdan '''Muu'''. Lisää avautuvaan ikkunaan seuraava rivi: :<tt>deb http://archive.ubuntu.com/ubuntu dapper-backports main universe multiverse restricted</tt> PLF -ohjelmavaraston saat samalla tavalla käyttöösi samalla tavalla kuin Backports -varaston. Lisää rivi: :<tt>deb http://packages.freecontrib.org/ubuntu/plf/ dapper free non-free</tt> Kun painat OK, Synaptic lataa tiedot uusista ohjelmavarastoista ja sinulla on käytössäsi noin 17 000 ohjelmapaketin valikoima! ''Ubuntu Dapperissa (6.06) ohjelmavarastoja pääsee muokkaamaan myös valitsemalla '''Järjestelmä -> Hallinta -> Ohjelma-asetukset''' '' </td> <td width=50% bgcolor=#C2D8FF> <small>'''Kubuntu'''</small> Adeptissa ohjelmavarastojen listausta pääsee muokkaamaan valitsemalla '''Näytä -> Ohjelmavarastojen hallinta'''. Saat lisättyä ohjelmavarastoja käyttöösi kirjoittamalla sen internet-osoitteen kohtaan '''New Repository''' ja painamalla '''Lisää'''. Universe ja multiverse -ohjelmavarastot saat käyttöösi lisäämällä listaukseen seuraavat rivit: :<tt>deb ftp://ftp.funet.fi/pub/mirrors/archive.ubuntu.com/ dapper universe multiverse</tt> :<tt>deb ftp://ftp.funet.fi/pub/mirrors/archive.ubuntu.com/ dapper-updates universe multiverse</tt> :<tt>deb ftp://ftp.funet.fi/pub/mirrors/archive.ubuntu.com/ dapper-security universe multiverse</tt> Backports -ohjelmavaraston saat käyttöösi lisäämällä seuraavan rivin: :<tt>deb http://archive.ubuntu.com/ubuntu dapper-backports main universe multiverse restricted</tt> PLF -ohjelmavaraston saat käyttöösi lisäämällä seuraavan rivin: :<tt>deb http://packages.freecontrib.org/ubuntu/plf/ dapper free non-free</tt> Painamalla '''Sulje''' otat ohjelmavarastolistauksen käyttöön, jonka jälkeen saat tiedot uusista saatavilla olevista paketeista valitsemalla '''Nouda päivitykset'''. </td> </tr> </table> ==== Ohjelmavarastojen lisääminen muokkaamalla sources.list -tiedostoa==== Vaihtoehtoisesti voit lisätä ohjelmavarastoja muokkaamalla tiedostoa, johon tallennetaan tiedot käytettävissä olevista ohjelmavarastoista. Ubuntun ohjelmavarastolistaus tallennetaan tiedostoon <tt>/etc/apt/sources.list</tt>. Voit muokata tiedostoa tekstieditorilla: <table border="0" cellpadding="5" cellspacing="15"> <tr valign="top"> <td width=50% bgcolor=#D5C1A5> <small>'''Ubuntu'''</small> <tt>sudo gedit /etc/apt/sources.list</tt></td> <td width=50% bgcolor=#C2D8FF> <small>'''Kubuntu'''</small> <tt>kdesu kate /etc/apt/sources.list</tt></td> </tr> </table> Alla on toimiva sisältö sources.list -tiedostolle. Korvaamalla tiedoston koko sisällön seuraavilla riveillä, saat käyttöösi ohjelmavarastot joihin viitataan tämän kirjan ohjeissa. Listaus ottaa käyttöön ohjelmavarastot main, restricted, multiverse, universe ja PLF (epävirallinen). Lisäksi saat käyttöösi Teemu Likosen ylläpitämät Soikko-paketit (suomenkielinen oikoluku OpenOffice.org -ohjelmistolle). <pre> # PAKETTIVARASTOLISTAUS UBUNTU 6.06 LTS (Dapper) # Tämä listaus käyttää varastoina suomalaista Ubuntun peilipalvelinta (ftp.funet.fi) # Listaus ottaa käyttöön seuraavat pakettivarastot: # - main # - restricted # - universe # - multiverse # - PLF (epävirallinen) # - Oo2-soikko # UBUNTUN VIRALLISESTI TUKEMAT PAKETIT (paketit, GPG key: 437D05B5) # main ja restricted pakettivarastot deb ftp://ftp.funet.fi/pub/mirrors/archive.ubuntu.com/ dapper main restricted # Päivitykset main ja restricted pakettivarastoihin deb ftp://ftp.funet.fi/pub/mirrors/archive.ubuntu.com/ dapper-updates main restricted #¤ Turvapäivitykset main ja restricted pakettivarastoihin deb ftp://ftp.funet.fi/pub/mirrors/archive.ubuntu.com/ dapper-security main restricted # UBUNTUN VIRALLISESTI TUKEMAT PAKETIT (lähdekoodi, GPG key: 437D05B5) # Main ja restricted pakettivarastot deb-src ftp://ftp.funet.fi/pub/mirrors/archive.ubuntu.com/ dapper main restricted # Päivitykset main ja restricted pakettivarastoihin deb-src ftp://ftp.funet.fi/pub/mirrors/archive.ubuntu.com/ dapper-updates main restricted # Turvapäivitykset main ja restricted pakettivarastoihin deb-src ftp://ftp.funet.fi/pub/mirrors/archive.ubuntu.com/ dapper-security main restricted # YHTEISÖN TUKEMAT PAKETIT (paketit, GPG key: 437D05B5) # universe ja multiverse paketivarastot deb ftp://ftp.funet.fi/pub/mirrors/archive.ubuntu.com/ dapper universe multiverse # päivitykset universe ja multiverse paketivarastoihin deb ftp://ftp.funet.fi/pub/mirrors/archive.ubuntu.com/ dapper-updates universe multiverse # Turvapäivitykset universe ja multiverse paketivarastoihin deb ftp://ftp.funet.fi/pub/mirrors/archive.ubuntu.com/ dapper-security universe multiverse # YHTEISÖN TUKEMAT PAKETIT (lähdekoodi, GPG key: 437D05B5) # universe ja multiverse paketivarastot deb-src ftp://ftp.funet.fi/pub/mirrors/archive.ubuntu.com/ dapper universe multiverse # päivitykset universe ja multiverse paketivarastoihin deb-src ftp://ftp.funet.fi/pub/mirrors/archive.ubuntu.com/ dapper-updates universe multiverse # Turvapäivitykset universe ja multiverse paketivarastoihin deb-src ftp://ftp.funet.fi/pub/mirrors/archive.ubuntu.com/ dapper-security universe multiverse # PLF-PAKETTIVARASTO # paketit deb ftp://ftp.free.fr/pub/Distributions_Linux/plf/ubuntu/plf/ dapper free non-free # lähdekoodi deb-src ftp://ftp.free.fr/pub/Distributions_Linux/plf/ubuntu/plf/ dapper free non-free # - Jos edelliset PLF varastot eivät toimi, ota käyttöön seuraavat eli poista merkki näiden varastojen edestä - # - http 100mbit/s mirror provided thanks to OVH (http://ovh.com) - # deb http://packages.freecontrib.org/ubuntu/plf/ dapper free non-free # deb-src http://packages.freecontrib.org/ubuntu/plf/ dapper free non-free # OO2-SOIKKO -paketti OpenOffice.org ohjelmistolle (Teemu Likonen) deb http://dtw.silverentertainment.fi/oo2-soikko/ gcc34 non-free </pre> ====Ohjelmavarastojen lisääminen Easy Ubuntulla==== :Voit ottaa lisää ohjelmavarastoja käyttöön myös [[Ubuntu_tutuksi/Asentaminen#Asennuksen_viimeistely|Easy Ubuntun avulla]]. Valitse Easy Ubuntun välilehdeltä '''System''' kohta '''Repository list''' ja paina '''OK'''. Näin saat käyttöösi ohjelmavarastot Main, Universe, Multiverse ja PLF. ''Huomaa kuitenkin, että Easy Ubuntu korvaa aiemman ohjemavarastolistauksen kokonaan!'' === Yksittäisen ohjelmapaketin asentaminen === Joitain Ubuntulle tehtyjä ohjelmapaketteja ei ole saatavilla ohjelmavarastoissa. Tällöin paketin voi ladata esimerkiksi ohjelman tai sen paketoijan kotisivuilta ja asentaa yksittäin. Ubuntun Dapper Drake (6.06) -versiossa yksittäisen ohjelmapaketin asentamiseen on myös graafinen työkalu, mutta Breezyssa (5.10) paketinasentamisen voi tehdä ainoastaan komentoriviltä. Yksittäisen ohjelmapaketin saat asennettua [[Ubuntu_tutuksi/Perusk%C3%A4ytt%C3%B6#Komentorivi|komentoriviltä]] seuraavalla komennolla :: <tt>sudo dpkg -i ohjelmapaketti.deb</tt> Esimerkiksi: ::<tt>sudo dpkg -i skype_1.2.0.11-1_i386.deb</tt> ==Päivittäminen uuteen versioon== Ubuntusta julkaistaan 6 kk välein uusi versio. On suositeltavaa käyttää uusinta vakaata versiota. === Uuden version käyttöönotto päivitystyökalulla === <table border="0" cellpadding="5" cellspacing="15"> <tr valign="top"> <td width=50% bgcolor=#D5C1A5> <small>'''Ubuntu'''</small> Ubuntussa päivittäminen uusimpaan versioon on helppoa, sillä päivitystyökalu suorittaa koko järjestelmän päivittämisen ilman, että käyttäjän tarvitsee koskea järjestelmän asetuksiin ja ohjelmavarastojen listaukseen. Käynnistääksesi järjestelmän päivittämisen kirjoita [[Ubuntu_tutuksi/Perusk%C3%A4ytt%C3%B6#Komentorivi|komentoriville]] käsky <tt>gksudo update-manager</tt> ja seuraa päivitysohjelman antamia ohjeita. </td> <td width=50% bgcolor=#C2D8FF> <small>'''Kubuntu'''</small> Kubuntua ei ainakaan toistaiseksi ole mahdollista päivittäää uuteen versioon graafisella päivitysohjelmalla. </td> </tr> </table> ===Päivittäminen muokkaamalla ohjelmavarastolistausta käsin=== Voit suorittaa päivityksen myös muokkaamalla ohjelmavarastolistausta. Avaa ohjelmavarastolistaus komennolla <table border="0" cellpadding="5" cellspacing="15"> <tr valign="top"> <td width=50% bgcolor=#D5C1A5> <small>'''Ubuntu'''</small> <tt>sudo gedit /etc/apt/sources.list</tt></td> <td width=50% bgcolor=#C2D8FF> <small>'''Kubuntu'''</small> <tt>kdesu kate /etc/apt/sources.list</tt></td> </tr> </table> ja korvaa kaikki nykyistä Ubuntun versiota ilmaisevat kohdat uudella versiolla. Esimerkiksi päivitettäessä versiosta Breezy (5.10) versioon Dapper (6.06) korvataa listauksessa kaikki '''Breezy''' -kohdat sanalla '''Dapper'''. Voit myös korvata koko tiedoston tämän wikikirjan [[Ubuntu_tutuksi/J%C3%A4rjestelm%C3%A4n_hallinta#Ohjelmavarastojen_lis.C3.A4.C3.A4minen_muokkaamalla_sources.list_-tiedostoa|ohjelmavarastolistauksen mallilla]]. Tallenna tiedosto. Tämän jälkeen avaa komentorivi valitsemalla <table border="0" cellpadding="5" cellspacing="15"> <tr valign="top"> <td width=50% bgcolor=#D5C1A5> <small>'''Ubuntu'''</small> '''Sovellukset -> Apuohjelmat -> Pääte'''. </td> <td width=50% bgcolor=#C2D8FF> <small>'''Kubuntu'''</small> K-valikosta '''Järjestelmä -> Konsole'''</td> </tr> </table> ja päivitä ohjelmavarastolistaus komentamalla <tt>sudo apt-get update<tt>. Tämän jälkeen päivittäminen uuteen versioon tapahtuu komentamalla <tt>sudo apt-get dist-upgrade<tt>. Kun kaikki ohjelmapaketit on haettu ja asennettu, käynnistä tietokoneesi uudelleen. ==Monta käyttäjää - yksi kone== Jos samaa tietokonetta käyttää useampi eri ihminen, kannattaa jokaiselle luoda omat käyttäjätunnuksensa koneelle. Tällöin jokainen saa valita oman taustakuvan, näytön tarkkuuden ja paljon muita asetuksia mieleisikseen. Myös sähköposti tulee tällöin kaikille omaan postilaatikkoonsa, joten ei ole niin suurta vaaraa että joku toinen lukisi yksityisiä viestejäsi. Huomaa, että saadaksesi kaikille käyttäjille oman sähköpostiosoitteen, sinun tulee olla yhteydessä palveluntarjoajaasi (Internet-operaattoriin), sillä postiosoitteet annetaan sieltä käsin. ===Käyttäjätilien luominen=== <table border="0" cellpadding="5" cellspacing="15"> <tr valign="top"> <td width=50% bgcolor=#D5C1A5> <small>'''Ubuntu'''</small> [[Kuva:Kuvakaappaus-Käyttäjät ja ryhmät.png|right|180px]] Käyttäjiä lisätään ja poistetaan Ubuntussa omalla ohjelmalla, jonka löydät valikoista kohdasta '''Järjestelmä -> Hallinta -> Käyttäjät ja ryhmät'''. Ohjelmaan syötetään käyttäjän tunnus (yleisesti käytetään etunimeä pienellä kirjoitettuna) ja koko nimi. Tämän lisäksi pitää syöttää salasana, jonka järjestelmä osaa luoda myös itse näin haluttaessa. Salasana vahvistetaan kirjoittamalla se kaksi kertaa, kohtiin '''Käyttäjän salasana''' ja '''Varmistus'''. Näin vältytään kirjoitusvirheiltä, sillä tietoturvasyistä salasanoja ei koskaan näytetä ruudulla, vaan ne esitetään joko tähtinä tai ei ollenkaan. Poikkeuksen muodostaa tietysti järjestelmän luoma satunnainen salasana, joka näytetään siksi että käyttäjä ei muuten tietäisi mikä se on. Näiden pakollisten tietojen lisäksi voit halutessasi täyttää muutkin lomakkeen kohdat, kuten puhelinnumeron ja toimiston sijainnin. Huomasit ehkä, että ikkunassa on muitakin välilehtiä - '''Edistyneet''' ja '''Käyttäjäoikeudet'''. Käyttäjäoikeuksia käsitellään seuraavassa luvussa, mutta '''Edistyneet'''-ikkunan arvoja sinun ei tule muuttaa, ellet tiedä mitä ne tarkoittavat ja mitä vaikutuksia muutoksilla on. Voit toki käydä katsomassa mitä siellä on. Kun olet syöttänyt kaikki tarpeelliset tiedot, paina '''Ok''' ja käyttäjä luodaan. </td> <td width=50% bgcolor=#C2D8FF> <small>'''Kubuntu'''</small> [[Kuva:Kubuntu-add-user.png|right|180px]] Kubuntussa järjestelmän käyttäjiä hallitaan valitsemalla '''System Settings''' -ohjelmassa kohta '''Users & Groups'''.</td> </tr> </table> ===Käyttäjien oikeudet ja käyttäjäryhmät=== Jokainen käyttäjä kuuluu johonkin ryhmään. Käyttäjätunnusta luotaessa luodaan samalla uusi ryhmä, joka on saman niminen kuin luotava käyttäjätunnuskin. Tämä ryhmä on käyttäjän ensisijainen ryhmä, eli kaikki tiedostot jotka käyttäjä luo, kuuluvat myös automaattisesti tälle ryhmälle. Lisäksi käyttäjä voi kuulua useampaankin toissijaiseen ryhmään, jotka antavat kyseiselle käyttäjälle lisäoikeuksia järjestelmässä. Käyttäjien oikeuksia voi muokata samalla sovelluksella kuin millä heitä järjestelmään lisätäänkin. <table border="0" cellpadding="5" cellspacing="15"> <tr valign="top"> <td width=50% bgcolor=#D5C1A5> <small>'''Ubuntu'''</small> [[Kuva:Kuvakaappaus-Käyttäjätunnusten muokkain-oikeudet.png|right|180px]] Valitse välilehti Käyttäjäoikeudet ja ruksaa halutut oikeudet käyttöön. Tällöin käyttäjä lisätään näiden oikeuksien taustalla oleviin ryhmiin. </td> <td width=50% bgcolor=#C2D8FF> <small>'''Kubuntu'''</small> [[Kuva:Kubuntu-add-user-groups.png|right|180px]] </tr> </table> Kannattaa muistaa että on turhaa antaa käyttäjille liikaa oikeuksia. Esimerkiksi '''Oikeus järjestelmänhallintaan''' (Admin) kannattaa varata vain sellaisille henkilöille joilla on siihen oikeasti tarvetta ja jotka tietävät mitä ovat tekemässä. Kaikki järjestelmänlaajuiset muutokset, esimerkiksi ohjelmien lisääminen tai poistaminen, vaativat sen että käyttäjällä on oikeus järjestelmänhallintaan. Sen sijaan '''Käytä äänilaitteita''' (Audio) tai '''Videokiihdytys''' (Video) ovat perusasioita joita jokainen konetta käyttävä saattaa kaivata. Jos käyttäjällä ei ole oikeutta tällaisiin, niin hänestä näyttää että kone toimii puutteellisesti - esimerkiksi äänet eivät kuulu. Jos haluat tietää mihin ryhmiin sinä kuulut, niin avaa pääteistunto valitsemalla '''Sovellukset -> Apuohjelmat -> Pääte''' ja kirjoita komento '''groups'''. Tuloksena on luettelo kaikista ryhmistä joiden jäsen olet. Osa nimistä on hyvin kuvaannollisia, kuten ''audio'' tai ''video'', jotka vastaavat noita edellisessä kohdassa mainittuja ''Käytä äänilaitteita'' ja ''Videokiihdytys'' -oikeuksia. Tärkein kaikista ryhmistä on '''admin''', jonka jäsenillä on siis oikeus järjestelmänhallintaan käyttämällä ''sudoa''. Käyttäjäryhmillä voi tehdä paljon muutakin kuin määrittää kuka saa käyttää mitäkin laitetta järjestelmässäsi. Jos järjestelmässäsi on paljon käyttäjiä, voit jakaa heitä erilaisiin ryhmiin ja luoda ryhmäkohtaisia hakemistoja joihin on oikeus vain tiettyyn ryhmään kuuluvilla henkilöillä. Kotikäytössä tästä esimerkkinä on vaikkapa kaikille käyttäjille yhteisen hakemiston luominen, jossa olevia tietoja on oikeus muuttaa esim. '''users'''-ryhmään kuuluvilla henkilöillä. Ohjeet tällaisen yhteisen kansion luomiseksi löytyvät [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=53.0 Ubuntu Suomen keskustelualueilta] == Multimedia == Ubuntu tarjoaa hyvän tuen erilaisille multiediatiedostoille. Tekijänoikeudellisista syistä Ubuntun perusasennus ei kuitenkaan tue monia tunnettuja ääni- ja videotiedostomuotoja. Onkin suositeltavaa käyttää avoimiin standardiin pohjautuvia tiedostomuotoja (esim. ogg vorbis, ogg theora, open document), mutta useimmat käyttäjät tarvitsevat myös tukea yleisimmille ei-vapaille tiedostomuodoille. Kattavan tueen eri tiedostomuodoille saat helposti asentamalla muutamia ohjelmapaketteja. Voit käyttää tähän myös [[Ubuntu_tutuksi/Asentaminen#Asennuksen_viimeistely|Easy Ubuntua]]. === Multimediakodeekit kuntoon === Ylesimpiä ei-vapaita multimedia tiedostomuotoja ovat mm. '''mp3, aac, wma, wmv, mpg ja avi'''. Kattavan tuen mm. näille tiedostomuodoille saat asentamalla seuraavat ohjelmapaketit (tarvitset käyttöösi ohjelmavarastoista Universen ja Multiversen sekä epävirallisen PLF:n): :'''Dapper 6.06''' ::<tt>gstreamer0.10-ffmpeg</tt> ::<tt>gstreamer0.10-gl</tt> ::<tt>gstreamer0.10-plugins-base</tt> ::<tt>gstreamer0.10-plugins-good</tt> ::<tt>gstreamer0.10-plugins-bad</tt> ::<tt>gstreamer0.10-plugins-bad-multiverse</tt> ::<tt>gstreamer0.10-plugins-ugly</tt> ::<tt>gstreamer0.10-plugins-ugly-multiverse</tt> ::<tt>gstreamer0.10-pitfdll</tt> ::<tt>w32codecs</tt> (Windowsin multimediatiedostojen toistokodeekit) :'''Breezy 5.10''' ::<tt>gstreamer0.8-plugins</tt> ::<tt>gstreamer0.8-plugins-multiverse</tt> ::<tt>gstreamer0.8-ffmpeg</tt> ::<tt>gstreamer0.8-mad</tt> ::<tt>vorbis-tools</tt> ::<tt>mjpegtools</tt> ::<tt>ffmpeg</tt> ::<tt>totem-xine</tt> ::<tt>w32codecs</tt> (Windowsin multimediatiedostojen toistokodeekit) Lue lisää: https://wiki.ubuntu.com/RestrictedFormats ===DVD-elokuvien katsominen=== Mikäli haluat katsoa DVD-elokuvia sinun tarvitsee asentaa videokodeekkien lisäksi <tt>libdvdread3</tt> ja <tt>libdvdcss2</tt> paketit. Nämä paketit voit asentaa pakettienhallinnan kautta käyttäen Synaptic-ohjelmaa, mikäli olet ottanut universe, multiverse ja plf -ohjelmavarastot käyttöön. Asennettuasi tarvittavat paketit laita DVD-elokuva tietokoneen DVD-asemaan. Totem-videosoitin käynnistyy automaattisesti ja aloittaa elokuvan toistamisen. Joissakin tapauksissa DVD-aseman DMA-tuki on pois käytöstä ja DVD-elokuvat toistuvat nykivästi. DMA tuen saat päälle komentamalla [[Ubuntu_tutuksi/Perusk%C3%A4ytt%C3%B6#Komentorivi|komentorivillä]]: <tt>sudo hdparm -d1 /dev/cdrom</tt> Jotta DMA-tuki säilyisi tietokoneen uudelleenkäynnistämisen jälkeen, joudut muokkaamaan /etc/hdparm.conf tiedostoa seuraavanlaiseksi. Komenna [[Ubuntu_tutuksi/Perusk%C3%A4ytt%C3%B6#Komentorivi|komentorivillä]]: <tt>sudo gedit /etc/hdparm.conf</tt> Kopio tai kirjoita aivan tiedoston alimman rivin alle seuraavat rivit: <tt> /dev/cdrom { dma = on } </tt> ===Firefoxin multimedia-liitännäiset=== ====Videot näkyviin Firefoxissa==== :Monilla verkkosivuilla on tarjolla erilaisia videotiedostoja. Niiden näyttämiseen Firefox käyttää mplayer-ohjelmaa. Saat sen toimimaan yhdessä Firefoxin kanssa asentamalla paketin <tt>mozilla-mplayer</tt> ja käynnistämällä Firefoxin uudelleen. Huom! Tämän ohjelmapaketin asentaminen edellyttää multiverse-ohjelmavaraston käyttöönottoa. ====Flash==== :Useat verkkosivut käyttävä Flash-laajennuksia sisällön näyttämiseen. :'''Dapper 6.06''' ::Saadaksesi Flash-tuen selaimeesi asenna paketti <tt>flashplugin-nonfree</tt>. Laajennukseen saat käyttöön komentamalla [[Ubuntu_tutuksi/Perusk%C3%A4ytt%C3%B6#Komentorivi|komentorivillä]] <tt>sudo update-flashplugin</tt> ja käynnistämällä Firefoxin uudelleen. Huom! Tämän ohjelmapaketin asentaminen edellyttää Multiverse-ohjelmavaraston käyttöönottoa. :'''Breezy 5.10''' ::Saadaksesi Flash-tuen selaimeesi asenna paketti <tt>flashplayer-mozilla</tt> ja käynnistä Firefox uudelleen. Huom! Tämän ohjelmapaketin asentaminen edellyttää PLF-ohjelmavaraston käyttöönottoa. ====Realplayer==== :Realmedia-muotoiset nettiradiot ja videot saat näkyviin asentamalla RealPlayerin. Asenna paketti <tt>realplay</tt> ja käynnistä Firefox uudelleen. Huom! Tämän ohjelmapaketin asentaminen edellyttää PLF-ohjelmavaraston käyttöönottoa. ====Java tuki==== :'''Dapper 6.06''' ::Tuen Java-ohjelmille saat asentamalla ohjelmapaketit <tt>sun-java5-jre</tt> ja <tt>sun-java5-plugin</tt> ja käynnistämällä Firefox uudelleen. Huom! Näiden ohjelmapakettien asentaminen edellyttää Multiverse-ohjelmavaraston käyttöönottoa. :'''Breezy 5.10''' ::Tuen Java-ohjelmille saat asentamalla ohjelmapaketin <tt>sun-j2re1.5</tt> ja käynnistämällä Firefox uudelleen. Huom! Tämän ohjelmapaketin asentaminen edellyttää PLF-ohjelmavaraston käyttöönottoa. ====Multimedia-liitännäisten testaaminen==== :Voit testata selaimen multimedia-liitännäisten toimivuutta seuraavilla sivuilla: ::* http://www.macromedia.com/software/flash/about/ ::* http://www.linspire.com/products_linspire_whatis.php?tab=compatibility ::* http://fredrik.hubbe.net/plugger/test.html ==Fontit== Tutut Microsoftin fontit (Arial, Times New Roman, Verdana jne.) saat käyttöösi asentamalla paketin <tt>msttcorefonts</tt>. ==Näyttö== === Resoluutio ja virkistystaajuus === <table border="0" cellpadding="5" cellspacing="15"> <tr valign="top"> <td width=50% bgcolor=#D5C1A5> <small>'''Ubuntu'''</small> [[Kuva:Kuvakaappaus-Näytön tarkkuuden asetukset.png|right|180px]] Näytön käyttämää tarkkuutta voit muuttaa valitsemalla '''Järjestelmä -> Asetukset -> Näytön tarkkuus'''. </td> <td width=50% bgcolor=#C2D8FF> <small>'''Kubuntu'''</small> [[Kuva:Kubuntu-display.png|right|180px]] Näytön asetuksia pääset muokkamaan valitsemalla '''System Settings''' -ohjelmassa '''Display'''.</td> </tr> </table> === 3D-ajurit === ====Nvidia==== :'''Dapper 6.06''' ::Nvidian 3D-ajurit saat käyttöösi asentamalla paketit <tt>nvidia-glx</tt> ja <tt>nvidia-kernel-common</tt>. Ajurit otetaan käyttöön kirjoittamalla komentorivillä: <tt>sudo nvidia-glx-config enable</tt>. Tämän jälkeen käynnistä graafinen ympäristö uudelleen painamalla '''Ctrl + Alt + Backspace'''. :'''Breezy 5.10''' ::Nvidian 3D-ajurit saat käyttöösi asentamalla paketit <tt>nvidia-glx</tt> ja <tt>nvidia-settings</tt>. Ajurit otetaan käyttöön kirjoittamalla komentorivillä: <tt>sudo nvidia-glx-config enable</tt>. Tämän jälkeen käynnistä graafinen ympäristö uudelleen painamalla '''Ctrl + Alt + Backspace'''. ====ATI==== # Komenna <tt>sudo apt-get install xorg-driver-fglrx</tt> # Avaa tiedosto <tt>/etc/modules</tt> haluamaasi tekstieditoriin (esim. nano) ja lisää sinne rivi jossa lukee <tt>fglrx</tt>. # Avaa tiedosto <tt>/etc/X11/xorg.conf</tt> haluamaasi tekstieditoriin, etsi rivi jossa lukee <tt>Driver "ati"</tt> (tai muuta vastaavaa) ja muuta siitä "ati"-kohta fglrx:ksi, eli muunnoksen jälkeen samassa kohdassa pitäisi lukea <tt>Driver "fglrx"</tt> # Lisää samaan osioon myös kohta <tt>Option VideoOverlay "on"</tt>, jotta videotoistossa käytettäisiin rautakiihdytystä. Osion pitäisi näyttää nyt suurinpiirtein tältä: <tt> Section "Device" Identifier "ATI Graphics Adapter" Driver "fglrx" BusID "PCI:1:0:0" Option "VideoOverlay" "on" Screen 0 EndSection </tt> # Käynnistä Linux uudelleen. # Testaa toimivuus ajamalla vaikka komento (X:ssä) <tt>glxinfo | grep Direct</tt>, jos siinä lukee <tt>"Direct rendering: Yes"</tt> niin kaikki on hyvin, jos ei, niin jotain on pielessä, yritä etsiä tukea Linux-aiheisilta foorumeilta. *[http://doc.gwos.org/index.php/Install_ATI_driver Ubuntu Document Storage Facilityn ohje (eri kuin yllä oleva), englanniksi] === Näytön asetusten uudelleenmäärittely (dpkg-reconfigure)=== Joskus on tarpeen tehdä näytön asetusten uudelleenmäärittely. Tämä tehdään tekstipohjaisella työkalulla <tt>dpkg-reconfigure</tt>. Näytön asetusten automaattinen tunnistaminen tapahtuu komennolla <tt>sudo dpkg-reconfigure -phigh xserver-xorg</tt>. Voit tehdä asetusten määrittämisen myös käsin. Asetusten määritysohjelma käynnistyy komennolla <tt>sudo dpkg-reconfigure xserver-xorg</tt>. Muutosten jälkeen käynnistä graafinen ympäristö uudelleen painamalla '''Ctrl+Alt+Backspace '''. === xorg.conf tiedoston muokkaaminen === Ubuntussa näytön asetustiedot on tallennettu tiedostoon <tt>/etc/X11/xorg.conf</tt>. Tiedostoa pääset muokkaamaan komentamalla <table border="0" cellpadding="5" cellspacing="15"> <tr valign="top"> <td width=50% bgcolor=#D5C1A5> <small>'''Ubuntu'''</small> <tt>gksudo gedit /etc/X11/xorg.conf</tt>. </td> <td width=50% bgcolor=#C2D8FF> <small>'''Kubuntu'''</small> <tt>kdesu kate /etc/X11/xorg.conf</tt> </tr> </table> Lisätietoja: * http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=900.0 * http://doc.gwos.org/index.php/ChangeResolution == Kirjoittimet == <table border="0" cellpadding="5" cellspacing="15"> <tr valign="top"> <td width=50% bgcolor=#D5C1A5> <small>'''Ubuntu'''</small> [[Kuva:Kuvakaappaus-Tulostimet.png|right|180px]] Valitse '''Järjestelmä -> Hallinta -> Tulostimet''' asennetaaksesi uuden kirjoittimen tai muokataksesi tulostimien asetuksia. </td> <td width=50% bgcolor=#C2D8FF> <small>'''Kubuntu'''</small> [[Kuva:Kubuntu-tulostimet.png|right|180px]] Tulostimien hallinta tapahtuu '''System Settings''' -ohjelmassa kohdassa '''Tulostimet'''. </tr> </table> ==Tietoturva== ===Palomuuri=== Linuxissa palomuuri sisältyy järjestelmän ytimeen. Ubuntun perusasennuksessa ei oteta käyttöön palveluja, jotka olisivat avoimia internetiin päin. Näin tavallisessa käytössä palomuuriin ei tarvitse koskea. <table border="0" cellpadding="5" cellspacing="15"> <tr valign="top"> <td width=50% bgcolor=#D5C1A5> <small>'''Ubuntu'''</small> Palomuurin asetusten muokkaaminen onnistuu helpoimmin Firestarter -ohjelmalla, mikäli siihen on erityistä tarvetta. </td> <td width=50% bgcolor=#C2D8FF> <small>'''Kubuntu'''</small> Palomuurin asetusten muokkaaminen onnistuu helpoimmin joko Guarddog tai KMyFirewall -ohjelmalla, mikäli siihen on erityistä tarvetta. </tr> </table> ===Virustorjunta=== Linuxille tunnetaan muutama [[w:Tietokonevirus|tietokonevirus]], mutta viruksilla on tyypillisesti [[w:Unix|UNIX]]-järjestelmissä pieni vaikutus itse isäntäkoneen toimintaan.[http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Linux_computer_viruses] Virustorjuntaohjelmalle ei pitäisi olla tarvetta. [http://www.viruslibrary.com/virusinfo/Linux.htm VirusLibraryn lista Linux-viruksista] == Verkko == <table border="0" cellpadding="5" cellspacing="15"> <tr valign="top"> <td width=50% bgcolor=#D5C1A5> <small>'''Ubuntu'''</small> [[Kuva:Kuvakaappaus-Verkon asetukset.png|right|180px]] Verkon asetuksia pääset muokkamaan valitsemalla '''Järjestelmä -> Hallinta -> Verkkoasetukset'''. </td> <td width=50% bgcolor=#C2D8FF> <small>'''Kubuntu'''</small> [[Kuva:Kubuntu-verkko.png|right|180px]] Verkon asetuksia pääset muokkaamaan '''System Settings''' -ohjelmassa kohdasta '''Verkkoasetukset'''. </tr> </table> {{Ubuntu_tutuksi}} [[Luokka:Ubuntu tutuksi]] 2389 9778 2006-03-30T13:01:11Z Aji 267 Kirjoittelen sisältöä tänne http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi 2390 14337 2006-06-28T19:53:57Z Rhk 272 /* Rakenne uusiksi? */ kommentteja == Ohjeita kirjoittajille == Tein uuden sivun, johon kokosin omat ajatukseni, mitä tämä wikikirja voisi olla. Sitä vaan muokkaamaan ja kehittelemään eteenpäin ([[Ubuntu_tutuksi/Kirjoittajille|Ohjeita kirjoittajille]]). --[[Käyttäjä:Mikkohuo|Mikkohuo]] 13. huhtikuuta 2006 kello 12.21 (UTC) == Looginen johdanto == Oiskohan mahdollista tehdä sellainen aloitussivu, jossa ensimmäiseksi kysytään lukijan tietotaidon taso tyyliin: # Aloittelija # Keskiverto-tietotaitoinen # Pro # Über-pro Tai jotain vastaavaa. Sitten tuosta aloittelija vaiheesta lähdettäisiin kertomaan, mikä on (äärimmäisyyksiin menevästi) tietokone ja mikä on käyttöjärjestelmän merkitys tietokoneelle. Sitten siirryttäisiin "mikä linux on?" vaiheeseen, josta taas sitten Ubuntuun, siitä perusasetuksiin, siitä sitten vaativampaan käyttöön ja lopuksi komentorivikäyttöön sekä muihin saloihin... Koska (forumia luettuani olen huomannut, että...) monella käyttäjällä on '''todella''' vaihteleva tietotaso yleisesti tietokonemaailmaan liittyen. Moni luulee, että tietokone on sama kuin siinä toimima käyttöjärjestelmä. Jos muita ei moinen innosta, niin aloitan itse tekemään tälläistä, kiitos :) -Aji : En tiedä onko tuollainen tietotason kysyminen välttämätöntä, sillä ainakin oma ajatukseni on ollut, että '''koko sisältö olisi ihan aloittelijalle tehtyä''' ja antaisi hyvät perustiedot Ubuntusta. Mielestäni tämän opuksen tehdävä ei ole vastata 'proä tai 'über-pro' -käyttäjien tarpeisiin. Wikien ongelma on tietysti se, että kun on monta kirjoittajaa, niin tapa ilmaista asioita vaihtelee ja nykyisellään tämä wikikirja ei ole mitenkään kovin eheä kokonaisuus. Ehkä pitäisi yhdessä sopia jotkut pelisäännöt, miten tähän wikiin kirjoitetaan ja miettiä rakennetta enemmänkin? Kyseessä on kuitenkin wikikirja eikä yksittäisiä artikkeleita sisältävä wiki. Homman pitäisi siis edetä johdonmukaisesti alusta loppua kohti. Mitä mieltä ollaan? Ja tosi hyvä, että tätä keskustelua syntyy! --[[Käyttäjä:Mikkohuo|Mikkohuo]] 13. huhtikuuta 2006 kello 11.14 (UTC) ::Selvä.. periaatteessa voisi sitten ihan ensimmäiseksi kirjoittaa johdannon jossa kerrotaan '''mikä käyttöjärjestelmän tarkoitus on''' josta sitten siirrytään Ubuntuun. ::Jos nyt oikeasti puhutaan aloittelijasta niin sellainen ei tiedä edes mikä käyttöjärjestelmä on. ::-Aji :::Tuo Mikä Linux on? -sivu on vähän vajaa. Kasasin sen jostain omista vanhoista teksteistä ja siihen voisi iskeä hyvin tuota parempaa johdatusta aiheeseen. --[[Käyttäjä:Mikkohuo|Mikkohuo]] 13. huhtikuuta 2006 kello 11.26 (UTC) ::::Jep, voin tänään käyttää mielikuvituksen voimaa ja kirjoittaa ihan kunnon selostuksen kyseisestä aiheesta. -Aji == Navigointilaatikko == Pitäisikö tuota 'Ubuntu tutuksi' - laatikkoa jotenkin hahmotella selkeämmäksi, pienoinen sekamelska.. Ajatuksia? [[Käyttäjä:Rhk|rhk]] 30. maaliskuuta 2006 kello 14.20 (UTC) :Sitä laatikkoa pitäisi kyllä muokata. Tosin nyt etusivua on muokattu selkeämmäksi, joten sitä kautta löytää paremmin asioita. --[[Käyttäjä:Mikkohuo|Mikkohuo]] 31. maaliskuuta 2006 kello 18.14 (UTC) ::Etusivu näyttää nyt hyvältä. Navigointilaatikko odottaa 'koskijaansa' - mielestäni sen sijoittamista (myös) sivun yläreunoihin sietäisi miettiä.. --[[Käyttäjä:Rhk|rhk]] 6. huhtikuuta 2006 kello 09.13 (UTC) ::: En kannata navigointilaatikon siirtämistä sivun yläreunoihin. Syitä on muutama: 1) Wikeissä yleensä on tuollaiset navigointilaatikot alhaalla. 2) Kirjamainen lukija siirtyy seuraavalle sivulle vasta luettuaan edellisen, luettuaan sivun hän on alalaidassa, josta on helppo siirtyä. 3) Sisällysluettelosivuhan toimii navigointina, kun siitä navigoidaan johonkin niin on hieman epäloogista, että heti valitun sivun ylälaidassa on siirtymisvaihtoehdot. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 3. kesäkuuta 2006 kello 14.24 (UTC) == Kubuntu == Mites Kubuntu. Mielestäni se tulisi myös huomioida. Omaa kirjaa ei kannata tehdä koska 90 % olisi Ubuntun tekstin toistoa mutta jotenkin se olisi syytä saada mukaan. :Joo pitäisi kyllä huomioida, jos vaan sille löytyy tekijöitä. Oikeastaan merkittävimmät erot tulee kohtaan Peruskäyttö, jossa pitäisi esitellä työpöytä ja sen toiminnot KDE:n näkökulmasta. Sitten ohjelmapakettien asentamiskohdassa on eroja, koska Kubuntussa ei ole tuota Lisää ohjelmia -työkalua ja pakettienhallintatyökaluna on Adept. Muutenkin Kubuntun järjestelmän hallintatyökalut ovat eri ohjelmia kuin Ubuntussa. Nämä kaikki pitäisi huomioida ja käydä läpi. Käytännössä varmaan artikkelit pitäisi kirjoittaa niin, että yhteinen olisi yhteistä ja sitten olisi erikseen Ubuntun ja Kubuntun tavat tehdä asiat. Iso työ, mutta aivan loistava juttu, jos joku jaksaa sen tehdä. Itse luulen, että haluaisin ensin keskittyä tekemään asiat Ubuntun näkökulmasta ja saada siitä mahdollisimman kattavan. Mutta siitä vaan vääntämään Kubuntu-juttua, jos löytyy innostusta :-) Joku varmaan haluaisi vielä tehdä juttua Xubuntustakin, mutta itse en pidä sitä niin tärkeänä, että vielä kannattaisi ottaa mukaan. --[[Käyttäjä:Mikkohuo|Mikkohuo]] 31. maaliskuuta 2006 kello 18.14 (UTC) :: Kubuntu on nyt huomioitu paremmin tuossa ohjelmat sivulla, missä vertailutaulukkoa on järjestelty vähän uusiksi. --[[Käyttäjä:Mikkohuo|Mikkohuo]] 1. huhtikuuta 2006 kello 08.24 (UTC) ::: Ehkäpä pitäisi perustaa oma sivu Kubuntulle ja sen eroavuuksille Ubuntusta.. (ja miksei Xubuntullekin jos tekijöitä löytyy) --[[Käyttäjä:Rhk|rhk]] 6. huhtikuuta 2006 kello 09.13 (UTC) :::: Mun mielestä ei tarvitse tehdä omaa sivua Kubuntulle, koska perusasiat on ihan samoja. Ne vaan tehdään eriohjelmilla Kubuntussa kuin Ubuntussa. Tuohon ohjelmapakettienhallinta kohtaan tein ehdotuksen miten tämä Kubuntun huomioiminen voitaisiin tehdä. --[[Käyttäjä:Mikkohuo|Mikkohuo]] 6. huhtikuuta 2006 kello 11.38 (UTC) ::::: Minun mielipiteeni on se, että jos samoihin ohjeisiin laitetaan sekä Gnomen että KDE:n tapa hoitaa asioita, niin aloittelija on heti pihalla kuin lumiukko. Eli jos KDE:stä halutaan omia ohjeita, niin viimeiseksi pitäisi laittaa siitä oma lukunsa. Samoin voisi lisätä luvun XDE:tä varten. Näihin vain ne tärkeimmät, eli mistä löytyy hallintatyökalut ja ohjelmien käynnistys. Tuo vertailutaulukko on loistava =) --[[Käyttäjä:Mikk0|Mikk0]] 13. huhtikuuta 2006 kello 08.18 (UTC) :::::: Ehkä se olisi selkeämpää, jos käsiteltäisiin pääasiassa asioita vain Ubuntun näkökulmasta. Mutta toisaalta kyllä ajattelen, että Kubuntua tulisi pitää ihan tasavertaisena vaihtoehtona. Siksi tuollainen yksittäinen sivu ei kyllä oikein palvele uutta Kubuntun käyttäjää. Ehkä pitäisi nyt aluksi tehdä vaan mahdollisimman tasokasta Ubuntu-sisältöä ja ottaa vasta myöhemmin Kubuntu mukaan. Vai mitä mieltä ollaan? --[[Käyttäjä:Mikkohuo|Mikkohuo]] 13. huhtikuuta 2006 kello 11.18 (UTC) Aloitin Kubuntun lisäämisen ohjeeseen palstoittamalla sen erot tekstin sekaan. Eli idea on se, että missä tulee eroa ubuntun ja kubuntun välillä teksti jaetaan kahteen taulokon soluun, jossa selitetään asia molempien näkökulmasta. Nyt valmiina on Peruskäyttö-sivu. Mitä mieltä ollaan? --[[Käyttäjä:Mikkohuo|Mikkohuo]] 16. kesäkuuta 2006 kello 10.07 (UTC) :: Tein nyt saman tien myös Ubuntu-Kubuntu jaottelun myös muaallekin. Adeptia koskevat tekstit vaan vielä puuttuu. --[[Käyttäjä:Mikkohuo|Mikkohuo]] 16. kesäkuuta 2006 kello 11.08 (UTC) :::Hyvältä näyttää tuo Kubuntu/Ubuntu - palsottaminen & väritys. On helppo hahmottaa että kumman laatikon sisältö koskee ko. lukijaa. Hyvä mikkohuo! --[[Käyttäjä:Rhk|rhk]] 19. kesäkuuta 2006 kello 14.42 (UTC) == [[Ubuntu tutuksi/etusivu2]] == Mikä merkitys tuolla sivulla on? Jos turha niin poistetaan täältä, kun äkkisältään näyttäisi melko samalta kuin etusivu. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 15. kesäkuuta 2006 kello 20.18 (UTC) : Se oli alunperin sellainen sivu, jolla harjoittelin muotoilujen tekemistä. Ei kannata poistaa, koska muokkaukset voisi ensin kokeilla sillä. --[[Käyttäjä:Mikkohuo|Mikkohuo]] 16. kesäkuuta 2006 kello 11.09 (UTC) == Rakenne uusiksi? == Osa sivuista on varsin pitkiä ja toiset taas hyvin lyhyitä. Artikkeleiden loogista järjestystä voisi myös parantaa. Siksi rakennetta voisi varmaan hieman uusia. Tässä ehdotukseni uudeksi jaotteluksi. Kommentteja kaivataan! '''I JOHDATUS UBUNTU LINUXIIN''' '''Linuxin esittely''' *Mikä on Linux? **5 hyvää syytä siirtyä Linuxin käyttäjäksi **Linux perustuu avoimeen lähdekoodiin *Jakeluversiot ja työpöytäympäristöt **Jakeluversiot eli distrot * Työpöytäympäristöt **Gnome **KDE **Muut '''Ubuntu - Linux ihmisille''' *Ubuntun esittely *Lisätietoja Ubuntusta '''II OTA UBUNTU KÄYTTÖÖN''' '''Kokeile Ubuntua esittely-cd:llä''' *Desktop-cd:n tekeminen '''Ubuntun asentaminen''' *Ennen asentamista **Huomioitavaa siirryttäessä Windowsista **Järjestelmävaatimukset *Asennusprosessi **Asentaminen Windowsin rinnalle **Lyhyesti *Asennuksen viimeistely **Easy Ubuntu - helppo tapa viimeistelyyn **Easy Ubuntun toiminnot **Easy Ubuntun käynnistäminen uudelleen **Pikakuvake työpydälle '''III UBUNTUN PERUSTOIMINNOT TUTUKSI''' '''Peruskäyttö''' *Perustoiminnot **Sisäänkirjautuminen **Työpöytä ***Paneelit ja valikot ***Työpöytä ja työtilat ***Työpöydän muokkaaminen **Uloskirjautuminen *Tiedostonhallinta ja hakemistorakenne **Tiedostoselain **Hakemistorakenne *Käyttäjät ja käyttäjäryhmät (lyhyesti) **sudo *Komentorivi **Esimerkkejä komennoista **Oppaita komentorivikäyttöön '''Yleisimpien ohjelmien esittely''' *Vertailutaulukko *Toimisto-ohjelmistot *Internet **Selaimet **Sähköposti **Pikaviestintä **Nettipuhelut **IRC (Internet Relay Chat) **RSS-syötteet *Grafiikka **Kuvankäsittely **Vektorigrafiikka **Sivun taitto *Tietoturva **Palomuuri **Virustorjunta *Kotisivujen tekeminen *Multimedia **Musiikin kuuntelu **Videoiden katselu **Digikuvat *Lisää ohjelmia '''Ohjelmien asentaminen ja pakettivarastot''' *Pakettienhallinta *Ohjelmien asentaminen ohjelmavarastoista **'Lisää sovelluksia' – työkalu **Pakettienhallintaohjelma **Asentaminen komentoriviltä: apt-get ***apt-get ***dpkg ***apt-cache ***apt-file *Lisää ohjelmavarastoja käyttöön **Ohjelmavarastojen lisääminen pakettienhallintaohjelmalla **Ohjelmavarastojen lisääminen muokkaamalla sources.list -tiedostoa **Ohjelmavarastojen lisääminen Easy Ubuntulla *Yksittäisen ohjelmapaketin asentaminen *Päivittäminen Ubuntun uuteen versioon **Uuden version käyttöönotto päivitystyökalulla **Päivittäminen muokkaamalla ohjelmavarastolistausta käsin '''IV JÄRJESTELMÄNHALLINTA UBUNTUSSA''' '''Järjestelmän asetukset''' *Järjestelmän asetusten muokkaaminen **Järjestelmänhallinnan työkalut **Easy Ubuntu **Asetustiedostojen muokkaaminen *Pääkäyttäjä eli root (sudo *Monta käyttäjää - yksi kone **Käyttäjätilien luominen **Käyttäjien oikeudet ja käyttäjäryhmät *Fontit *Näyttö **Resoluutio ja virkistystaajuus **3D-ajurit ***Nvidia ***ATI **Näytön asetusten uudelleenmäärittely (dpkg-reconfigure) **xorg.conf tiedoston muokkaaminen *Kirjoittimet *Tietoturva **Palomuuri **Virustorjunta *Verkko '''Suljetut tiedostomuodot''' *Multimediakoodeekit kuntoon **mp3 **w32codecs **muut *DVD-elokuvien katsominen *Java tuki *Firefoxin multimedia-liitännäiset **Videot näkyviin Firefoxissa **Flash **Realplayer **Multimedia-liitännäisten testaaminen *Taulukko-ohjelmista, jotka avaavat suljettuja tiedostoja (doc -> oo writer jne.) '''Laitteisto''' *Tulostimet *USB-laitteet *wlan *äänikortit *skannerit *tv-kortit '''V FAQ''' '''VI LISÄTIETOJA''' *linkkejä yms. --[[Käyttäjä:Mikkohuo|Mikkohuo]] 25. kesäkuuta 2006 kello 07.12 (UTC) Hyvä ajatus uusia rakenne selkeämmäksi ja enemmän kronologiseksi. Tässä joitain ajatuksia pääpiirteittäin hyvään uuteen rakenteeseen: *Olisiko toisen osion otsikoksi 'Ubuntun käyttöönotto' (koska ota ubuntu käyttöön on ainoa 'henkilöivä' otsikko) *Onko hyvä että kaikissa otsikoissa on ubuntu - sana? Otsikoissa tosin on ok olla mutta tällöin voisi olla hyvä että sivunnimet olisivat kompaktimmat, kuten 'käyttönotto', 'johdatus', 'perustoiminnot' jne.. *Ykkösosioon kuulunee myös kubuntu(&edubuntu&xubuntu) - esittelyt? Ehkä pitäisi esitellä linux yleisesti ja sitoa KDE/GNOME/XFCE4 läheisemmin Ubuntuun Ubuntun, Kubuntun ja Xubuntun muodossa. Olisi ehkä selkeämpi lukijalle niin osaisi kytkeä työpöytää ja kubuntu/ubuntu/Xubuntua yhteen paremmin. Työpöydän ajatus on kyllä hyvä kertoa linuxin yleisesittelyssä. *Kakkoseen esittelycd:n tekeminen - sekä kokeileminen/käynnistäminen (joka puuttuu nyt). Asentaminen on hyvä omana osionsa tämän jälkeen. *Halutaanko komentorivin kuuluvan 'peruskäyttöön'? *Asennukjsesta (easyubuntun tienoilta) lienee hyvä linkittää sopivasti eteenpäin järjestelmänhallintaan jotta käyttäjä löytää näppärästi tietoa laitteiden asentamisista, näyttisajureista ja kodekeista. *hyvältä näyttää! Selkeä jako joka etenee järjestyksessä. Otsikot ovat kuvaavampia kuin nykyiset ja sisältö löytyy sen otsikon alta mistä sitä lähtisi ensinnä etsimään. Hyvä homma, toteuttamaan vaan! [[Käyttäjä:Rhk|rhk]] 28. kesäkuuta 2006 kello 19.53 (UTC) 2391 10539 2006-04-26T18:20:55Z Hartz 58 {{Kuvakaappaus}} [[Luokka:Ubuntu-kuvat]] 2392 10536 2006-04-26T18:19:24Z Hartz 58 {{Kuvakaappaus}} [[Luokka:Ubuntu-kuvat]] 2393 14591 2006-07-02T23:13:05Z Lordi 270 /* Selainten tietoturvan taso eli haavoittuvuudet */ <div style="background-color:#f0f0ff; align:center; font-size:1em; width:75%" > <!--otsikko? h1 ja == pyöräyttää sisällysluettelon hassusti :( --> Tietoturva tutuksi -wikikirjan tarkoituksena on tarjota opaskirja uusille tietoturvasta kiinnostuneille käyttäjille. Suomenkielistä ohjeistusta ja materiaalia tietoturvasta erityisesti aloittelevien käyttäjien näkökulmasta on tarjolla hyvin vähän. Tätä kirjaa voi kommentoida ja lisätoiveita esittää foorumilla, jonka keskusteiluissa myös tekijät ovat mukana: http://fin24turva.net/foorumi/. Tietoturvasta huolehtiminen on tärkeää, vaikka koneella ei mitään arvokasta olisikaan. Koneen uudelleenasentamisesta on aina vaivaa, ja roskapostittaja on usein kiinnostunut koneesta itsestään, ei niinkään sen sisältämistä tiedoista. Kaapattua tietokonetta voidaan nimittäin käyttää esimerkiksi roskapostipalvelimena, jolloin rikollinen säästää omia kustannuksiaan ja vaikeuttaa roskapostin torjuntaa. Suomessakin on muutamia tapauksia, joissa käyttäjän tietokone, jonka tietoturva on ollut heikko, on joutunut roskapostittajien palvelimeksi, ja Internet-operaattori on sulkenut liittymän vedoten roskapostitukseen. Pidä siis tietoturvasta huolta — autat itseäsi ja muita Internet-käyttäjiä. </div> ==Tietoturvan tason parantaminen== === Salasana === [[w:Salasana|Salasana]] on keino tunnistaa henkilöitä jonkin salaisen tiedon avulla. Mitä monimutkaisempi salasana on, sitä vaikeampi se on keksiä, joten monimutkaisuus on tavoiteltavaa. Salasanoja arvailemaan on kehitetty ohjelmia, jotka toimivat periaatteessa sitten, että ne kokeilevat kaikki mahdollisuudet. Hyvä salasana ei ole ensimmäisten joukossa, vaan sen kokeilemiseen menee nykytietokoneiden laskentateholla kymmeniä vuosia, joten sen murtaminen ei ole todennäköistä. Hyvä salasana täyttää seuraavat tunnusmerkit: * on pitkä, mieluiten vähintään 8 merkkiä * sisältää isoja ja pieniä kirjaimia sekä numeroita. * ei ole mistään sanakirjasta löytyvä sana * ei ole yhdistettävissä käyttäjäänsä (osoite, hääpäivä yms. ovat huonoja) Tutkimusten mukaan 40% salasanoista on helposti arvattavissa. Hyvän salasanan valitsemista vaikeuttaa se, että salasanan pitäisi olla muistettavissa, jotta sitä ei esimerkiksi tarvitse kirjoittaa lapulle tietokoneen viereen (mikä on paha tietoturvariski). Erilaiset salasanageneraattorit helpottavat turvallisen salasanan luomista. * http://www.vanamo.net/passw/ - luo salasanan, joka koostuu suomen kielen tavuista, joten salasana muistuttaa sanaa ja on helposti muistettavissa. * http://weppipakki.com/js/salasana/pswgener.htm - antaa enemmän vaikutusmahdollisuuksia salasanan sisältämien merkkien suhteen. Katso myös: [[w:en:Password strength]] (englanniksi) === Selaimen välimuistin tyhjennys === Selain tallentaa välimuistiinsa luettuja sivuja, mikä nopeuttaa aiemmin ladattujen sivujen avaamista. Välimuistiin saattaa tallentua salaisia tietoja, joiden avulla voidaan päästä esimerkiksi verkkopankin tunnuksille. Välimuisti onkin syytä tyhjentää aina kun ollaan käytetty verkkopankkia tai vastaavaa tärkeää sivua, varsinkin jos käytetään yhteiskäytössä olevaa tietokonetta esimerkiksi kirjastossa. '''Firefox:''' Versio 1.5 toi mukanaan pikanäppäimen yksityistietojen poistamiseen. Jos selain on vanhempi, on se syytä päivittää uusimpaan versioonsa ([http://www.mozilla-europe.org/fi/]). Paina Ctrl, Shift ja Delete -näppäimiä yhtäaikaisesti. Valitse poistettavat tiedostot ja paina "Poista valitut tiedostot". '''Internet Explorer:''' Mene työkalut valikkoon ja valitse Internet-asetukset. Yleiset-välilehdeltä löydät napin "Poista tiedostot", jota painamalla tyhjennetään välimuisti ja poistetaan evästeet. '''Opera:''' Tools-valikon "Delete private data" tyhjentää välimuistin. === Selainten tietoturvan taso eli haavoittuvuudet === Tärkeään asemaan tietoturvassa on nykypäivänä noussut selainten tietoturva, kun käyttäjät menevät Internetiin selaimella ja sieltä löytyy huijaussivustoja jotka kalastelevat tietoja (phishing). Tanskalainen tietoturvayhtiö Secunia on listannut selainten haavoittuvuuksia joiden kautta hyökkääjät voivat päästä koneellesi. Tässä muutama esimerkki tämän hetken selainten aukkomääristä: * '''Opera 0''' ([http://secunia.com/product/4932/]) * '''Firefox 4''' ([http://secunia.com/product/4227/]) * '''Microsoft Internet Explorer 6.x 19''' ([http://secunia.com/product/11/]) Phishing-suoja on valmiina virallisissa versioissa [[w:Opera|Opera]]ssa ja [[w:Netscape|Netscape]]issa. * [http://fin24turva.net/testi/ Fin24Turva.net antaa enemmän tietoa selainten tietoturva-aukoista] === Palomuurin käyttö === [[w:Palomuuri|Palomuurin]] tehtävänä on estää ei-toivottujen yhteyksien muodostamista Internetin välityksellä. Palomuurit voivat olla laitteistopohjaisia, jolloin ne ovat kokonaan erillisiä laitteita. Kotikäytössä nämä palomuurit ovat usein yhdistetty (ADSL-)modeemiin. Ne voivat olla myös ohjelmistopohjaisia, ja niitä voi ladata Internetistä ilmaiseksi (katso artikkelin loppu). Windowsin palomuuri ei ole paras mahdollinen, mutta sekin on hyvä apu aloittelijalle. Windowsin palomuuri tulee Windows XP:n Service Pack 2:n mukana (käyttöjärjestelmän korjauspäivitys, joka kannattaa ladata). Palomuurin voi asettaa päälle Tietoturvakeskuksesta. === Virustorjunnan käyttö === [[w:Tietokonevirus|Tietokonevirukset]] ovat haittaohjelmia, jotka voivat monistaa itseään ja levitä tietokoneesta toiseen. Viruksentorjuntaohjelmistot poistavat näitä viruksia ja estävät niiden toimintaa. Tietokonevirus voi esimerkiksi tyhjentää koko kiintolevyn, mikä saattaa aiheuttaa suurta haittaa, jos tärkeistä tiedostoista ei olla tehty varmuuskopioita. Vuonna 2001 levinnyt CIH-virus osoitti, että virukset voivat rikkoa myös tietokoneen laitteistoa. Viruksiksi luetaan nykypäivänä myös troijan hevoset. Troijan hevonen tarkoittaa ohjelmaa, joka esittäytyy hyödyllisenä sovelluksena mutta vakoilee käyttäjää tai tekee järjestelmälle jotain haitallista. Virustorjuntaohjelmistot tunnistavat myös troijan hevosia, mutta niitä voi myös välttää lataamalla ohjelmistoja vain tunnetuilta sivustoilta. == Ohjelmien valinta == === Virustutentorjuntaohjelman valinta === Tämä osio käsittelee virustorjuntaohjelman valintaa. Virustorjuntaohjelman tärkein ominaisuus on tietenkin sen kyky suojata viruksilta. Useimmat käyttäjät myös arvostavat helppokäyttöisyyttä ja automatisointia. Vanhempien koneiden käyttäjille keveys on tärkeä ominaisuus. Virustorjuntaohjelmien kykyä tunnistaa ja tuhota viruksia voidaan testata ja näitä testituloksia kannattaa tarkistaa useammasta lähteestä. Monet tietotekniikka-alan julkaisut (TODO: esim?) julkaisevat testituloksia säännöllisesti. Näissä testeissä ohjelma arvioidaan perusteellisesti. Usein huomioidaan myös esimerkiksi erot hinnoissa ja teknisen tuen määrässä ja laadussa. Näissä kokeissa ei kuitenkaan usein saada luotettavaa tietoa ohjelman kyvystä tunnistaa viruksia. Tämä on ymmärrettävää, koska huolellinen testaaminen vaatisi suurta määrää viruksia ja asialle omistautunutta ryhmää, mitä useat laaja-alaiset julkaisut eivät voi järjestää. Nykyään viruksilta suojaavien tuotteiden kokeneimmat testaajat ovat Andreas Marx Saksasta( http://www.av-test.org), ja Andreas Clementi Itävalatalainen( http://www.av-comparatives.org) .Nämä kokeet kuvaavat yksityiskohtaisesti haittaohjelmien ja nopeuden eri tyyppien, jossa eri viruksilta suojaavat yhtiöt reagoivat uusiin viruksiin, selville saamisen laatua. Kokeet ovat perinpohjaisia ja yksityiskohtaisia ja voidaan käyttää vertaamaan itset viruksilta suojaavien ratkaisujen ominaispiirteita. Surullisesti nämä kokeet vain tutkivat kaksi yllä kuvattua ominaispiirretta; ne eivät tee osoiteasioita, siitä miten viruksilta suojaavat ratkaisut suorittavat tosielämään perustuvissa tilanteissa esim. parantaessaan infektoituneen järjestelmän, infektoituneiden web-sivujen ratkaisun reaktio, resurssien määrä käytti, ja jolla perusteellisuus arkistoi ja asentajat tarkastetaan. Surullisesti, kokeet, jotka toimittavat perusteellisen, tarkan kuvan, siitä miten tuotteet reagoivat tyypillisissä tilanteissa, tuskin on olemassa. Kannattaa siis käyttää noita kahta testi sivustoja vertailessa itselle sopivaa ohjelmaa. Lähde:http://fin24turva.net/foorumi/ === Palomuurin valinta === == Hyökkäykset ja tartunnat == === Vakoilu- ja mainosohjelmat === [[w:Vakoiluohjelma|Spyware]] eli vakoiluohjelma on haittaohjelma, joka kerää tietoa ohjelmaa suorittavasta tietokoneesta ja sen käyttäjästä ilman käyttäjän suostumusta. Ohjelma saattaa varastaa jopa luottokorttinumeroita tai vastaavia, joten ne ovat vaarallisia. Näiltä voi suojautua asentamalla spywaren torjuntaohjelman, käyttämällä turvallisempaa selainta ja välttämällä epäilyttäviä sivuja. Kaikissa selaimissa on aukkoja, mutta eräiden selainten aukkoja käytetään runsaammin hyödyksi. Tämä on seurausta siitä, että markkinajohtajan asemassa olevan selaimen tietoturva-aukkoja hyväksikäyttävällä vakoiluohjelmalla on enemmän potentiaalisia uhreja. Markkinajohtajan asemassa on [[w:Internet Explorer|Internet Explorer]], joka toimitetaan kaikkien Windows käyttöjärjestelmien mukana. Vaihtoehtoisia selaimia ovat esimerkiksi: * [[w:Firefox|Firefox]] - Ilmainen ja avoimen lähdekoodin selain. Saatavilla myös suomeksi. Firefox muistuttaa käyttöliittymältään enemmän Internet Exploreria, joten sen käyttöönotto saattaa olla helpompaa kuin Operaan siirtyminen. * [[w:Opera|Opera]] - Ilmainen selain. Saatavilla suomenkielinen kielitiedosto. === Rootkitit === Rootkitit eivät ole viruksia, matoja tai troijalaisia, vaan muita haittaohjelmia, joiden avulla kräkkerit (pahantahtoiset tietokoneenkäyttäjät) pyrkivät esimerkiksi varastamaan tietoja.Rootkit-ohjelmat voivat esim. muokata tietokoneen käyttöjärjestelmää ja korvata perustoimintoja. Rootkitit ovat erittäin vaikeita havaita ja näin ollen paras suojautuminen on ennaltaehkäisy, eli vältä laittomien ohjelmistojen lataamista. Rootkit-ohjelmia: [http://www.f-secure.com/blacklight/ F-Secure Blacklight] Uusin version: [http://www.f-secure.com/exclude/blacklight/index.shtml 2.2.1037] * IceSword http://xfocus.net/tools/200505/1032.html * InvisibleThings.org http://invisiblethings.org/tools.html * Microsoft - Malicious Software Removal Tool http://www.microsoft.com/security/malwareremove/default.mspx * Rootkit Hook Analyzer http://www.resplendence.com/hookanalyzer * RootkitRevealer http://www.sysinternals.com/Utilities/RootkitRevealer.html * UnHackMe http://www.greatis.com/unhackme/index.html === Roskaposti === [[w:Roskaposti|Roskaposti]] on ei-toivottua, suurina massoina lähetettyä ja ei kenellekään erityisesti kohdistettua sähköpostiviestintää. Roskaposti ruuhkauttaa verkkoja ja sähköpostijärjestelmiä. * http://www.roskapostipaketti.fi - Liikenne- ja viestintäministeriön sivusto roskapostista ==== Phishing ==== Phishing on roskapostituksen muoto, jossa pyritään saamaan vastaanottajalta salasanoja tai luottokorttitietoja lähettämällä virallisen näköisiä sähköposteja. Usein sähköposteissa esittäydytään pankin edustajaksi ja ohjataan Internet-sivulle, joka muistuttaa pankin omaa. Pankit eivät kuitenkaan koskaan kysele salasanoja tai vastaavia sähköpostitse, joten kyselyt ovat mitä varmimmin huijausyrityksiä. === Krakkeri === [[w:Krakkeri|Krakkeri]] on ihminen joka murtautuu tietojärjestelmiin ja kopiosuojausten murtajaa kutsutaan samalla nimellä. == Ilmaiset tietoturvaohjelmat == Katso myös käyttöoppaita alempaa. === Palomuuriohjelmat === *Adorons Firewall http://www.enigmasoftwaregroup.com/products.shtml *B-Wall http://www.sphinx-soft.com/XP/order.html *BartWare Personal Firewall http://www.soft14.com/Internet_and_communication/Privacy_and_Secu... *Comodo Personal Firewall http://www.personalfirewall.comodo.com/ *Filseclab Personal Firewal http://www.filseclab.com/eng/download/downloads.htm *Goldtach http://www.goldtach.com/ *Jetico Personal firewall http://www.jetico.com/ *Kerio Personal Firewall http://www.sunbelt-software.com/Kerio-Download.cfm *Look n Stop Lite http://www.spychecker.com/program/looknstop.html *Outpost Firewall http://www.agnitum.com/products/outpostfree/download.php *Omniquad Personal firewall http://www.omniquad.com/pfirewall.htm *Primedius Firewall Lite http://www.primedius.com/PersonalFirewall.htm *R-Firewall http://www.r-firewall.com/ *Securepoint Personal Firewall http://www.securepoint.cc/en/products-pcfirewall.html *Softperfect Personal Firewall http://www.softperfect.com/products/firewall/ *SafeZone / Minute Personal Firewall http://www.minutegroup.com/prodpg_safezone.htm *Safety.Net http://www.netveda.com/consumer/safetynet.htm *SensiveGuard http://www.sensiveguard.com/ *WyvernWorks Firewall http://www.wyvernworks.com/firewall.html *[[w:ZoneAlarm|ZoneAlarm]] http://www.zonelabs.com/store/content/catalog/products/sku_list_za.jsp === Virustorjuntaohjelmat === * Antivir http://www.free-av.com/ * Antidote http://www.vintage-solutions.com/English/Antivirus/Super/index.html * Avast! http://www.avast.com/ * Avg Antivirus http://free.grisoft.com/doc/2/lng/us/tpl/v5 * Bitdefender http://www.bitdefender.com/bd/site/downloads.php?menu_id=21 * ClamWin http://www.clamwin.com/ * F-Prot Antivirus for Dos (dos-pohjainen) http://www.f-prot.com/download/home_user/ === Vakoilutorjunta ja poisto-ohjelmat === *[[w:Ad-Aware|Ad-Aware]] http://lavasoft.element5.com/finnish/support/download/ *Spybot Search & destroy http://www.safer-networking.org/en/download/index.html *Windows Defender (Beta 2) http://www.microsoft.com/athome/security/spyware/software/default.mspx '''Torjuntaohjelmat''' *SpywareBlaster http://www.javacoolsoftware.com/spywareblaster.html *SpywareGuard http://www.javacoolsoftware.com/spywareguard.html ==Ohjelmien käyttöoppaita== ===Virustorjuntaohjelmat=== * [[Tietoturva/AVG|AVG Anti-Virus]] ===Palomuurit=== ===Vakoilutorjunta ja poisto-ohjelmat=== * [[Tietoturva/Ad-Aware|Ad-Aware]] [[Luokka:Tietoturva]] 2394 13069 2006-05-31T14:03:23Z TeemuN 155 [[Luokka:Ubuntu tutuksi]] =Etusivun kehitysversio= == Tervetuloa tutustumaan Ubuntu Linuxiin! == [[Kuva:UbuntuLogo2.png|right|]] ===Mikä on Ubuntu tutuksi wikikirja?=== * suomenkielinen opaskirja Ubuntu Linuxista * kirjoitettu Linuxista kiinnostuneille ja uusille käyttäjille * auttaa siirtymään Windowsista Ubuntuun * Ubuntun suomalaisen käyttäjäyhteisön kirjoittama [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=2641.0 Keskustele kirjasta Ubuntun suomenkielisellä foorumilla.] {| width="100%" |- |style="vertical-align:top" | <div style="margin: 0; margin-right:10px; border: 1px solid #dfdfdf; padding: 0 1em 1em 1em; background-color:#F8F8FF; align:right; font-size:1em"> ==Sisällysluettelo== *[[Ubuntu_tutuksi/Linuxin_esittely|Linuxin esittely]] *[[Ubuntu_tutuksi/Live_cd|Kokeileminen esittely-cd:llä]] *[[Ubuntu_tutuksi/Asentaminen|Asentaminen]] *[[Ubuntu_tutuksi/Peruskäyttö|Peruskäyttö]] *[[Ubuntu_tutuksi/Järjestelmän_hallinta|Järjestelmän hallinta]] *[[Ubuntu_tutuksi/Ohjelmat|Yleisimmät ohjelmat]] *[[Ubuntu_tutuksi/Pintaa_syvemmälle|Pintaa syvemmälle]] *[[Ubuntu_tutuksi/faq|Siirtyisinkö Linuxiin? - FAQ]] *[[Ubuntu_tutuksi/Linkkejä|Linkkejä]] </div> | width="40%" style="vertical-align:top" | <div style="margin:0; border:1px solid #dfdfdf; padding: 0em 0.5em 0.5em 0.5em; background-color:#FFFFCC; align:left; font-size:1em"> === [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=2625.0 Toivotuimmat aiheet] === * [[Ubuntu_tutuksi/J%C3%A4rjestelm%C3%A4n_hallinta#Ohjelmien_asentaminen_ja_pakettivarastot|Multimedia]] * [[Ubuntu_tutuksi/J%C3%A4rjestelm%C3%A4n_hallinta#Ohjelmien_asentaminen_ja_pakettivarastot|Ohjelmien asentaminen ja pakettivarastot]] * [[Ubuntu_tutuksi/Perusk%C3%A4ytt%C3%B6#Tiedostonhallinta_ja_hakemistorakenne|Tiedostonhallinta ja hakemistorakenne]] * [[Ubuntu_tutuksi/Ohjelmat#Yleisimm.C3.A4t_ohjelmat|Yleisimipien Windows-ohjelmien vastineet Ubuntussa]] </div> <div style="margin:0; margin-top:10px; margin-right:10px; border:1px solid #dfdfdf; padding:0 1em 1em 1em; background-color:#FFFFFF; align:right; font-size:1em"> === Ubuntu linkkejä === *[http://www.ubuntu-fi.org Ubuntu Suomi] *[http://forum.ubuntu-fi.org. Ubuntu Suomen keskustelualueet] **[http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?board=15.0 Aloittelijoiden keskustelu] *[http://ubuntu.sange.fi Ubuntun esittelysivusto] *[http://www.ubuntu.com Ubuntun kotisivu](eng) *[http://www.ubuntuforums.org Ubuntu Forums] (eng) </div> |} __NOTOC__ __NOEDITSECTION__ [[Luokka:Ubuntu tutuksi]] 2395 9844 2006-03-31T10:38:50Z TeemuN 155 test {{Test}} -[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 31. maaliskuuta 2006 kello 10.38 (UTC) 2396 13162 2006-06-01T09:48:40Z Samulili 276 == Yleistä == '''ProCaster DVD-002''' on Verkkokauppa.com:n myymä DVD-soitin, joka on klooni '''Yamada DVX 6600''':sta. Soitin tukee normaalien [[w:DVD|DVD]]-levyjen lisäksi [[w:MPEG-1|MPEG-1]], [[w:MPEG-2|MPEG-2]], [[w:MPEG-4|MPEG-4]], [[w:DivX|DivX]] 3.11/4.x/5.x ja [[w:XviD|XviD]]-videotiedostoja, [[w:JPEG|JPEG]]-kuvatiedostoja, [[w:Dolby Digital|Dolby Digital]] ja [[w:DTS|DTS]]-äänijärjestelmiä sekä SRT-tekstitystä DivX- ja Xvid-videoille. Laitteessa on [[w:S-Video|S-Video]]-, [[w:komposiittivideo|komposiittivideo]]- ja [[w:SCART|SCART]]-liitännät. Soitin on aluekoodivapaa eli toistaa kaikkien alueiden DVD-levyt. === Kuvia soittimesta === *[http://www.verkkokauppa.com/productimages/orig/11979_03.jpg Edestä] *[http://www.verkkokauppa.com/productimages/orig/11979_06.jpg Takaa] *[http://personal.inet.fi/koti/temi/kuvat/procaster4.jpg Sisältä] <br> == Firmwaret == Koska ProCaster DVD-002 on Yamada DVX 6600 klooni, siihen käy sama firmware kuin Yamadaan. ProCasterin ja Yamadan alkuperäiset firmware-versiot eivät tue XviD-videoita, joissa on käytetty ns. packed bitstream eli PBS-ominaisuutta. Tästä syystä laitteen käyttäjät ovat itse kehittäneet alkuperäisiä parempia firmware-versioita, joihin on lisätty mm. tuki packed bitstreamille. '''Varoitus!''' Firmwaren päivitys tapahtuu aina omalla vastuullasi. Jos aiot päivittää firmwaren, lue ensin [http://personal.inet.fi/koti/temi/tiedostot.html temin firmwaren päivitysohje]. <br><br> === alwaysconnected === *Modifioitu zapata07 v2.1:sta *Toimii sekä uudessa että vanhassa ProCasterissa *''Ominaisuudet'' **Kivan v5.1.1 taustakuvat === zapata07 v2.1 === *Modifioitu temi Peekton RISC B2:sta *Toimii sekä uudessa että vanhassa ProCasterissa *''Ominaisuudet'' **Nykyisen hakemiston nimi näkyy oikein **Uudet taustakuvat === temi v3 === *Modifioitu Verkkokauppa.com 7.7.2005:sta *Toimii uudessa ProCasterissa *Jotkut ovat kertoneet toimivan myös vanhassa ProCasterissa *''Ominaisuudet'' **Packed bitstream -tuki **Firmwareen on lisätty Piki64:n muokkaama Peekton 6002 ARM-osa (Lataa korkeintaan 5 tekstitystiedostoa muistiin, jos tekstityksen tiedostonimi ei täsmää. Subtitle-napilla voi valita oikean tekstityksen.) **Tekstityksen ajastusbugi korjattu **Volumen tason tallennus **Uusia ikoneja **Uudet taustakuvat **Uusia fontteja (Enää ei tarvitse olla neljällä jaolliset) **Tukee ainakin SUB, TXT, SRT, SSA ja SMI -tekstityksiä **Tiedostoselain tukee pitkiä tiedostonimiä **Suomenkieliset valikot **Otettu käyttöön piilotettuja audio-ja video valikoita **Tässä versiossa toimii kansiopolku **MP3-ohjelmointi toimii. Kun levy on latautunut, paina program-nappia kaukosäätimestä. **Käytönvalvonnan salasana on 3308 *''Bugit'' **MP3 ID-tagit puuttuu? === Kivan v5.1.1 === *Modifioitu temi Peekton RISC B2:sta *Toimii sekä uudessa että vanhassa ProCasterissa *''Ominaisuudet'' **Uudet taustakuvat (Laza) **Vaihdettu fontti 1 ja fontti 7 **Pieni muutos setup-kuvakkeisiin === temi Peekton RISC B2 === *Modifioitu modifioitu New Age v15:sta *Toimii sekä uudessa että vanhassa ProCasterissa *''Ominaisuudet'' **Packed bitstream -tuki **Firmwareen on lisätty Piki64:n muokkaama Peekton 6002 ARM-osa (Lataa korkeintaan 5 tekstitystiedostoa muistiin, jos tekstityksen tiedostonimi ei täsmää. Subtitle-napilla voi valita oikean tekstityksen.) **Suomenkieliset valikot **Uusia ikoneja **Näytönsäästäjä bugi korjattu **Volumen tason tallennus <br> === Linkit firmware-tiedostoihin === *ProCasterin uudelle versiolle (servo 17.03.00.00) **[http://home.planet.nl/~feer0011/yamada6600_zapata07uuumod.rar alwaysconnected] (modifioitu zapata07 v2.1:sta) **[http://zapata07.googlepages.com/6600_zap07_v2.1_CP1252.rar zapata07 v2.1] (modifioitu temi Peekton RISC B2:sta) **[http://koti.mbnet.fi/teevar/tiedostot/ProCaster_New_Servo_v3.zip temi v3] tai [http://www.netsonic.fi/~spirtti/Yamada6600-Procaster002/Temi_Procaster-New_Servo_V3.zip ISO-image] (modifioitu Verkkokauppa.com 7.7.2005:sta) **[http://rapidshare.de/files/12699687/V5.1.1_Kivan.rar.html Kivan v5.1.1] (modifioitu temi Peekton RISC B2:sta) **[http://personal.inet.fi/koti/temi/tiedostot/Y6600_Peekton_Risc_b2.zip temi Peekton RISC B2] tai [http://www.netsonic.fi/~spirtti/Yamada6600-Procaster002/Temi_Y6600_Peekton_Risc_b2.zip ISO-image] (modifioitu New Age v15:sta) **[http://koti.mbnet.fi/teevar/tiedostot/APEX-YAMA_B7.zip temi Apex-Yama RISC B7] (modifioitu New Age v15:sta) **[http://newage.mpeg4-players.info/firmwares/yamada/6600/Yamada6600v5_NewAge_V15.rar New Age v15] (modifioitu Yamada DVX-6600 v5 betasta) **[http://www.verkkokauppa.com/images/files/002_firmware_7july05.zip Verkkokauppa.com 7.7.2005] **[http://www.yamada.de/ftp/6600r4.zip Yamada DVX-6600 v4] *ProCasterin vanhalle versiolle (servo 04.05.01.00) **[http://home.planet.nl/~feer0011/yamada6600_zapata07uuumod.rar alwaysconnected] (modifioitu zapata07 v2.1:sta) **[http://zapata07.googlepages.com/6600_zap07_v2.1_CP1252.rar zapata07 v2.1] (modifioitu temi Peekton RISC B2:sta) **[http://rapidshare.de/files/12699687/V5.1.1_Kivan.rar.html Kivan v5.1.1] (modifioitu temi Peekton RISC B2:sta) **[http://personal.inet.fi/koti/temi/tiedostot/Y6600_Peekton_Risc_b2.zip temi Peekton RISC B2] tai [http://www.netsonic.fi/~spirtti/Yamada6600-Procaster002/Temi_Y6600_Peekton_Risc_b2.zip ISO-image] (modifioitu New Age v15:sta) **[http://koti.mbnet.fi/teevar/tiedostot/APEX-YAMA_B7.zip temi Apex-Yama RISC B7] (modifioitu NewAge v15:sta) **[http://newage.mpeg4-players.info/firmwares/yamada/6600/Yamada6600v5_NewAge_V15.rar New Age v15] (modifioitu Yamada DVX-6600 v5 betasta) **[http://www.yamada.de/ftp/6600r4.zip Yamada DVX-6600 v4] <br> == Linkit == Yleiset *[http://alwaysconnect.freesuperhost.com/Yamada6600Guide/index.htm Yamada DVX 6600 V15 online käyttöohje] *[http://www.procaster.net/ Valmistajan kotisivut] *[http://www.divxtest.com/What-is-DivxTest-Where-can-I-find.html DivxTest CD] ProCaster / Yamada keskustelut *[http://keskustelu.afterdawn.com/thread_view.cfm/102816 ProCaster DVD-002 (afterdawn.com)] *[http://www.my-yamada.co.uk/phpBB/viewforum.php?f=16 Unofficial Development Forums (My-Yamada.co.uk)] *[http://board.softpedia.com/index.php?showforum=24&Itemid=40 DivXpert Firmwares (board.softpedia.com)] Firmware-sivut *[http://mtz.softpedia.com/ Mtz] *[http://newage.mpeg4-players.info/ New Age] *[http://personal.inet.fi/koti/temi/ temi] *[http://zapata07.pt.to/ zapata07] [[Luokka:ProCaster DVD-002]] 2397 10340 2006-04-19T23:40:12Z Lordi 270 Moi. Voisko joku laittaa ton tekstin laatikon sisälle...eli koko toi teksti "Tietoturva tutuksi wikikirjan tarkoituksena on tarjota opaskirja uusille Tietoturvasta kiinnostuville käyttäjille. Suomenkielistä ohjeistusta ja materiaalia Tietoturvasta erityisesti aloittelijoiden käyttäjien näkökulmasta on tarjolla hyvin vähän ja tänne myös kaikki tietoturvaa käsittelevää aineistoa. Tule juttelemaan tästä kirjasta tonne foorumiin Tietoturvasta huolehtiminen on tärkeää, vaikka koneella ei mitään arvokasta olisikaan. Koneen uudelleenasentamisesta on aina vaivaa ja roskapostittaja on usein kiinnostunut koneesta itsestään, ei niinkään sen sisältämistä tiedoista, koska kaapattua tietokonetta voidaan käyttää esimerkiksi roskapostiserverinä näin säästäen rikollisen omia kustannuksia ja vaikeuttaen roskapostin torjuntaa." samalla tavalla kuin tuolla Etusivulla on toi Tietoa Wikikirjastosta. Itse en osaa. Joku oli laittanut HijackThis alueelle virustorjunta.netin materiaalia ja nyt sen poistin. Pyydän anteeksi tapahtuntutta...mutta minä en ollut sitä laittanut. Yritän valvoa tätä paremmin. Ylläpitäjille tiedoksi tälläinen osoite lähetti virustorjunta.net sivujen materiaalia tänne. Eli tossa sen ip 85.77.118.108 ja tossa siitä lisä tietoa (nyk.) (edell.) 8. huhtikuuta 2006 kello 09:27:33 85.77.118.108 (→Miten Hijackthislogia tulkitsen) (nyk.) (edell.) 8. huhtikuuta 2006 kello 09:26:11 85.77.118.108 (→Miten lähetän HijckThis login) (nyk.) (edell.) 8. huhtikuuta 2006 kello 09:24:14 85.77.118.108 (→Mikä on HijackThis) Voisiteko puuttua asiaan? 2398 13095 2006-05-31T18:44:11Z Samulili 276 [[Luokka:Ranskan kielioppi]] Ranskan kielessä, toisin kuin suomessa, ei käytetä päätteitä sanojen taivuttamiseen. Ranskassa ovatkin käytössä '''prepositiot'''. Prepositiot ilmaisevat esimerkiksi paikkaa, kohdetta, omistussuhdetta ja aikaa. Osa prepositioista käännetään suomeksi aina tai lähes aina sijappäätteellä, mutta monilla on toki vastineena jokin suomen kielen prepositio. ===à=== ===avec=== Prepositio ''avec'' ilmaisee ;kenen kanssa jotakin tehdään, :''Je sortis avec mes copains.'' Lähden ulos kavereideni kanssa. ;minkä avulla jotakin tehdään, :''Ce page est visible avec n'importe quel navigateur.'' Tämä sivu näkyy kaikilla selaimilla. ;rakennetta "jo(i)lla on". :''clubbeurs avec un agenda'', juhlijat, joilla on päämäärä ;Prepositiota käytetään myös tietyissä sanonnoissa :''relations avec'', suhteet johonkuhun ===chez=== ===dans=== ===de=== '''De''' ilmaisee: ;alkuperää, sitä mistä tullaan (vastaa usein suomen elatiivia) :''Je viens de Finlande.'' Tulen Suomesta. ;omistussuhdetta :''Les clés de mon père.'' Isäni avaimet. ;[[../Substantiivit#Partitiivi|partitiivia]] :''Je bois de bière.'' Juon olutta. ;yhdyssanaa :''chiffre d'affaires'', liikevaihto Kun prepositiota ''de'' seuraa artikkeli ''le'' tai ''les'', prepositio ja artikkeli yhtyvät: :de + le &rarr; du :de + les &rarr; des ===en=== ===pour=== [[Luokka:Ranskan kielioppi]] 2399 12056 2006-05-25T21:05:10Z Samulili 276 [[Luokka:Ranskan kielioppi]] ==Taivutus== Ranskassa adjektiivit noudattavat sekä pääsanan lukua että sukua. Toisin sanoen monikollisen pääsanan kanssa käytetään adjektiivin monikkomuotoa ja pääsanan suvun mukaan käytetään joko adjektiivin maskuliini- tai feminiinimuotoa. Jos pääsanoja on useita, käytetään maskuliinimuotoa, jos yksikin pääsanoista on maskuliininen. ===Maskuliini ja feminiini=== Sanakirjoissa annettava perusmuoto on maskuliininen muoto. Feminiini saadaan tästä yleensä lisäämällä sanan loppuun e. Huomaa, että tämä lisäys vaikuttaa usein sanan ääntämiseen. :vert ''m'' &rarr; verte ''f'' (vihreä) :bleu ''m'' &rarr; bleue ''f'' (sininen) Jos maskuliinimuoto päättyy e-kirjaimeen, toista e-kirjainta ei lisätä. :belge ''m'' &rarr; belge ''f'' (belgialainen) :chimique ''m'' &rarr; chimique ''m'' (kemiallinen) Joskus e:n lisäämisen lisäksi sanan lopussa tapahtuu muitakin muutoksia. ;-c &rarr; -que Kun sana maskuliinimuodossa loppuu c-kirjaimeen, mutta maskuliini- ja feminiinimuoto äännetään samalla tavalla, kirjoitusasu muuttuu. ;-c &rarr; che :blanc &rarr; blanche (valkoinen) :franc &rarr; franche (suora) :sec &rarr; sèche (kuiva) ;-en &rarr; -enne :parisien &rarr; parisienne (pariisilainen) :moyen &rarr; moyenne (keskimääräinen) ;-eux &rarr; -euse :courageux &rarr; courageuse (rohkea) :heureux &rarr; heureuse (onnellinen) :nerveux &rarr; nerveuse (hermostunut) ;-f &rarr; -ve :adjectif &rarr; adjective (adjektiivinen) :bref &rarr; brève (lyhyt) ;-on &rarr; -onne :bon &rarr; bonne (hyvä) :con &rarr; conne (mäntti) :mignon &rarr; mignonne (suloinen) ;-x (-s) &rarr; -sse <!-- vai johtuuko o-äänteestä? --> :faux &rarr; fausse (väärä) :gros &rarr; grosse (iso, paksu) ::mutta yleensä gris &rarr; grise (harmaa) Myös vartalossa voi tapahtua muutoksia e-kirjaimen lausumisessa ja siten kirjoittamisessa. :cher &rarr; chère (kallis, rakas) :complet &rarr; complète (valmis, täydellinen) :sec &rarr; sèche (kuiva) ===Viisimuotoiset verbit=== ===Monikko=== Adjektiivien monikko muodostetaan samalla tavalla kuin [[Ranska:Substantiivit|substantiiveista]] lisäämällä yksikkömuodon perään s- tai x-kirjain. Jos yksikän maskuliinimuoto päättyy s-, x- tai z-kirjaimeen, s:ää ei lisätä. Monikon tunnus on x-kirjain, kun sana päättyy -eau tai -al (poikkeuksena adjektiivit bancal, fatal, natal, naval ja tonal). ==Vertailumuodot== ===Positiivi=== ===Komparatiivi=== Komparatiivi muodostetaan panemalla adjektiivin eteen sana ''plus'' (enemmän), ''moins'' (vähemmän) tai ''aussi'' (yhtä paljon). Vertailtavan kohteen edessä olevaa suomen sanaa vain vastaa ranskassa ''que''. :''Il est plus petit que Pedro.'' Hän on pienempi kuin Pedro. :''C'est plus difficile que je (ne) pensais''. Se on vaikeampaa kuin mitä kuvittelin. (''Ne'' kuuluu hienostuneeseen kirjakieleen.) :''Elle est moins chère.'' Se on halvempi. (Kirjaimellisesti ”vähemmän kallis”.) Joillain yleisimillä adjektiiveilla on epäsäännölliset komparatiivimuodot. ===Superlatiivi=== Superlatiivi muodostetaan panemalla adjektiivin eteen sana ''plus'' tai ''moins'' (kuten komparatiivissa) ja määräinen [[Ranskan kielioppi/Substantiivit#Artikkelit|artikkelilla]] pääsanan eteen. :''Il est la plus petit.'' Hän on pienin. :''À votre avis, quelle est la langue plus facile?'' Mikä on teidän mielestänne helpoin kieli? :''Elle est la moins chère.'' Se on halvin. (Kirjaimellisesti ”vähiten kallis”.) Joillain yleisimillä adjektiiveilla on epäsäännölliset superlatiivimuodot. ====Superlatiivin käyttö==== Ilmaisuja ”seitsämänneksi tärkein” tai ”viidenneksi suurin” rakennetaan ranskassa kahdella tavalla: :''le septième plus important'' = seitsemänneksi tärkein Jos konteksti on tiedossa, voidaan käyttää pelkkää järjestyslukuakin: :''Turku est la 5ème ville du pays.'' Turku on maan viidenneksi suurin kaupunki. ==Paikka lauseessa== Ranskassa adjektiivin paikka on pääsääntöisesti pääsanan jäljessä. Pääsanan jäljestä ovat myös partisiipit. :''une table rouge'' :punainen pöytä Tästä säännöstä on kuitenkin joitain poikkeuksia. ===Pääsanan edessä esiintyvät === Pääsanan edessä esiintyvät adjektiivit ovat tyypillisesti yleisiä ja lyhyitä sanoja. Myös järjestysnumerot ovat pääsanan edessä. Pääsanan edessä esiintyvät määreet ovat seuraavassa järjestyksessä: #numeraalit, autre, dernier, nombreux #nouveau, jeune, vieux, vrai #mauvais, faux, bon, beau, joli, vilain #gros, grand, petit, haut, long :''un autre vieil homme'' = toinen vanha mies :''une jeune belle femme'' = nuori, kaunis nainen Kun adjektiivia määrää adverbi, koko rakenne on usein pääsanan jäljessä. :''un jeu vraiment long'' = todella pitkä peli ===Pääsanan edessä tai jäljessä esiintyvät adjektiivit=== {| !sana!!merkitys pääsanan edessä!!merkitys pääsanan jäljessä |- |pauvre||kurja, rukka||köyhä |- |propre||oma||puhdas, siisti |- |sale||inhottava, kurja||likainen |} [[Luokka:Ranskan kielioppi]] 2400 14090 2006-06-19T11:52:10Z TeemuN 155 +{{:GIMP/Harjoituksia}} <center>[[Kuva:Wilber GIMP.app icon OSX.png]]</center> Tämä on Wikikirjaston GIMP-kirjan (http://fi.wikibooks.org/wiki/GIMP) tulostettava versio. GIMP on avoimeen lähdekoodiin perustuva ilmainen kuvankäsittelyohjelma. Ohjeiden pitäisi lähteä niin perusteista, että ne ovat ymmärrettävissä ilman aiempaa kuvankäsittelykokemusta, mutta lukijan täytyy huomata, että kokeneemmat kirjoittajat saattavat pitää monimutkaisiakin välivaiheita yksinkertaisina ja jättää ne merkitsemättä. Monet Gimpin toiminnoista ovat valikoissa. Valikkokomennot merkitään usein teksit lyhentämiseksi muotoon "Tiedosto / avaa" tai "Tiedosto -> avaa", joka tarkoittaa Tiedosto-valikosta löytyvää avaa-komentoa. <!-- "==" heittäisi linkkiosion TOCin alapuolelle--> '''Hyödyllisiä linkkejä:''' * http://gimp-savvy.com/BOOK/ — Grokking the GIMP - erittäin laadukas opas (englanniksi) * http://www.gimp.org/tutorials/ — GIMPin viralliset tutoriaalit (englanniksi) * http://www.gimp.org/docs/ - Virallinen ohjekirja (monilla kielillä, ei suomeksi) * http://www.student.oulu.fi/~jualasal/linux/gimp/ — GIMPin peruskäsitteet ja työkalut (suomeksi) =GIMPin käytön aloittaminen= {{:GIMP/Aluksi}} =GIMPin perusteet= {{:GIMP/Perusteita}} =Kuvan rajojen muokkaaminen GIMPillä= {{:GIMP/Reunat}} =Hieman monimutkaisempia kuvankäsittelytekniikoita= {{:GIMP/Yksinkertaista kuvankäsittelyä}} =Harjoituksia= {{:GIMP/Harjoituksia}} 2401 9989 2006-04-02T18:53:25Z Kajun 232 Turkulainen nörtti, joka asuu arkeologin ja kahden kissan kanssa. 2402 9998 2006-04-03T06:24:20Z TeemuN 155 Hei! Laajensit sivua [[Resistanssi]], mutta aihe soveltuisi paremmin Wikipediaan sivulle [[w:Resistanssi]], missä se jo onkin. Merkitsen Wikikirjaston sivun roskaksi. [[Wikikirjasto:Tervetuloa Wikikirjastoon|Tervetuloa Wikikirjastoon]]! -[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 3. huhtikuuta 2006 kello 06.24 (UTC) 2403 12273 2006-05-26T13:01:31Z Samulili 276 siirsi sivun ”Keskustelu:Ubuntu tutuksi:Järjestelmän hallinta” uudelle nimelle ”Keskustelu:Ubuntu tutuksi/Järjestelmän hallinta” ==sudo== Olisiko parempi, jos tuon sudo-osan siirtäisi peruskäyttö kohtaan? Se on kuitenkin aika oleellinen osa Ubuntun peruskäyttöä. --[[Käyttäjä:Mikkohuo|Mikkohuo]] 23. huhtikuuta 2006 kello 12.54 (UTC) ==Multimedia== Se on sitten "multimediakodeekki" eikä kooooodekki! :-) Ja joku voisi korjata tuota dvd-osiota jossa on tuon dma = on kun en itse osaa :-( -aji Oletko varma "kodeekki" -muodon oikeellisuudesta? Google löytää 10200 "koodekki"- ja 824 "kodeekki" -sanaa. -akaihola ==Palomuuri== Mun käsittääkseni Ubuntussa muuri on oletuksena auki, ainakin mitä itse muistan ihmetelleeni tota <tt>iptables --list</tt>-listausta aina joskus... --[[Käyttäjä:Ninnnu|Ninnnu]] 3. huhtikuuta 2006 kello 13.48 (UTC) == ATI == ATI-kohdassa voisi mainita myös paketin fglrx-control, joka sisältää graafisen fireglcontrol-ohjelman kortin säätämiseen. Pitäisikö myös mainita ajuripaketissa oleva aticonfig -ohjelma, jolla xorg.conf -tiedostoa voi räätälöidä? --[[Käyttäjä:Akaihola|akaihola]] 20. toukokuuta 2006 kello 20.52 (UTC) Tee vaan lisäykset, sehän tän wikin idea on!--[[Käyttäjä:Mikkohuo|Mikkohuo]] 21. toukokuuta 2006 kello 07.36 (UTC) 2404 12062 2006-05-25T21:05:31Z Samulili 276 [[Luokka:Ranskan kielioppi]] {| style="width:300px;" border="1" cellpadding="3" cellspacing="0" valign="top" |+ konsonantit |- style="background-color:#ffffaa;" !kirjain!!IPA |- |b||''b'' |- |c||a:n, o:n ja u:n sekä konsonanttien edellä ''k''<br/>e:n, i:n ja y:n edellä ''s''<br/>katso myös konsonanttiyhdistelmä ”ch”. |- |d||''d'' |- |f||''f'' |- |g||a:n, o:n ja u:n edellä ''g''<br>e:n, i:n ja y:n edellä ʒ |- |h||mykkä (katso **) |- |j||ʒ |- |k||''k'' |- |l||''l'' |- |m||''m'' |- |n||''n'' |- |p||''p'' |- |q||''k'' |- |r||ʁ |- |s||''s''<br/>kahden vokaalin välissä kuitenkin ''z'' |- |t||''t''<br/>pääte ”-tion” äännetään ''sjõ'' |- |v||''v'' |- |w||yleensä sanan alkukielen mukainen ääntämys (w-kirjain esiintyy vain lainasanoissa) |- |x|| |- |y||''j'' konsonantin edellä, muuten vokaali |- |z||''z'' |- ! colspan="2" style="background-color:#ffffaa;" | konsonanttiyhdistelmät |- |ch||ʃ |- |gn||ɲ |- |ll||''l'' tai ''j'' |- |ph||''f'' |} {| style="width:300px;" border="1" cellpadding="3" cellspacing="0" valign="top" |+ vokaalit ja yhdistelmät |- style="background-color:#ffffaa;" !kirjain!!IPA |- |a||''a'', ''ɑ'' <!--|- |ae||n'existe pas--> |- |ai||ɛ <!--|- |ao||n'existe pas--> |- |au||o |- |ay||/ɛj/ jos seuraava kirjan on vokaali<br>/ɛj/ jos seuraava kirjan on konsonantti |- |e||''ks. [[#e:n ääntäminen|e:n ääntäminen'' |- |eau||/o/ |- |ei||/ɛ/ <!--|- |eo||n'existe pas--> |- |eu||/œ/ |- |i||/i/, /j/, ks. [[#i:n ääntäminen|i:n ääntäminen]] |- |o||/o/ |- |oi||/wa/ |- |ou||/u/ |- |u||/y/ |- |ui||/***/ |- |y||/i/ jos seuraava kirjain konsonantti |} [[Luokka:Ranskan kielioppi]] 2405 10039 2006-04-03T19:02:45Z Pstk 273 Firmware linkit kerätty keskustelupalstoilta:<br> - http://www.my-yamada.co.uk/phpBB/viewtopic.php?t=2437&sid=1a26abfd7495ae6ad503bcb7708f828e<br> - http://keskustelu.afterdawn.com/thread_view.cfm/1/102816<br> --[[Käyttäjä:Pstk|pstk]] 3. huhtikuuta 2006 kello 19.01 (UTC) 2406 13117 2006-05-31T20:23:33Z Lordi 270 '''Lordi''' Lordi on 41 vuotias mies joka on vuodesta 1994 lähtien tehnyt tietoturvan parissa hommia ja näin haluan jakaa tietoturva tietoutta myös täällä netissä. </td></tr></table> {{Kaksoislisenssi/Ccbysa}} [[en:User:Lordi]] 2407 12603 2006-05-27T10:58:08Z TeemuN 155 [[Luokka:Kulttuuriperintö ja identiteetti]] [[kuva:Cellarius ptolemaic system.jpg|thumb|Eurooppalaisella kulttuurilla on pitkä historia]] '''Kulttuuriperintö ja identiteetti''' käsittelee kulttuurin vaikutusta identiteettiin erityisesti suomalaisesta ja eurooppalaisesta näkökulmasta. Elämme Euroopassa, jota on pitkään muovannut länsimainen, kristillishumanistinen arvomaailma. Suomi sijaitsee kiinnostavalla tavalla idän ja lännen kulttuurien välissä. Lisäksi meillä on oma "pakanallinen" menneisyytemme. Millä tavoin kulttuuri vaikuttaa siihen, ketä olemme ja mihin kuulumme? Tämä Wikikirja liittyy löyhästi lukion elämänkatsomustiedon neljänteen kurssiin, mutta ei käsittele kattavasti kaikkia kurssin sisältöjä. Kirjan kehittämiseen ovat tervetulleita kaikki suunnilleen johdannossa ilmoitettuja arvoja kannattavat elämänkatsomustiedon opettajat ja muuten aihepiiriin perehtyneet ihmiset. ===Kappaleet=== *[[Kulttuuriperintö ja identiteetti/Johdanto|Johdanto]] *[[Kulttuuriperintö ja identiteetti/Kulttuurin käsite|Kulttuurin käsite]] *[[Kulttuuriperintö ja identiteetti/identiteetti ja kulttuuri-identiteetti|identiteetti ja kulttuuri-identiteetti]] *[[Kulttuuriperintö ja identiteetti/eurooppalainen kulttuuri|eurooppalainen kulttuuri]] *[[Kulttuuriperintö ja identiteetti/etnosentrismi|etnosentrismi]] *[[Kulttuuriperintö ja identiteetti/suomalainen kulttuuri|suomalainen kulttuuri]] *[[Kulttuuriperintö ja identiteetti/saamelainen kulttuuri|saamelainen kulttuuri]] *[[Kulttuuriperintö ja identiteetti/romanikulttuuri|romanikulttuuri]] *[[Kulttuuriperintö ja identiteetti/muita vähemmistöjä|muita vähemmistöjä]] *[[Kulttuuriperintö ja identiteetti/monikulttuurisuus|monikulttuurisuus]] *[[Kulttuuriperintö ja identiteetti/lähteitä ja kirjallisuutta|lähteitä ja kirjallisuutta]] [[Luokka:Kulttuuriperintö ja identiteetti]] 2408 12604 2006-05-27T10:58:15Z TeemuN 155 [[Luokka:Kulttuuriperintö ja identiteetti]] ==Ovatko kaikki kulttuurit yhtä arvokkaita?== Tämän oppimateriaalin taustaoletuksena on se periaate, että kulttuurien erilaisuus on arvokasta. On kuitenkin vaikeaa arvostaa aidosti vieraita kulttuureja, ellei ensin arvosta omaansa. Siksi yksi tämän kurssin teemoista on oman kulttuuriperinnön tarkastelu ja sen merkityksen pohtiminen. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen on periaate, joka nousee kulttuurien kunnioittamisenkin yläpuolelle. Sellaista kulttuuria tai ihmistä, joka ei anna tilaa myös muille tai joka hyväksyy ihmisoikeusloukkaukset missään muodossa, ei ole mitään perusteltua syytä vapauttaa vastuusta suvaitsevaisuuden nimissä. Voin ymmärtää esimerkiksi uskontojen itseymmärryksen ainoana oikeana uskona vain niin kauan kuin ne eivät pyri totalitaristiseen muiden (tai omien kannattajiensa) oikeuksien rajoittamiseen.Eivätköhän kaikki ihmiset kulttuurista riippumatta haluaisi esimerkiksi riippumattoman ja reilun oikeudenkäynnin? Ihmisoikeuksien merkityksen tajuaa, jos hetkeksi asettuu sellaisen ihmisen asemaan, jonka oikeuksia on poljettu. Näinä aikoina ei ole helppoa tasapainoilla ihmisoikeuksien ja vierauden kunnioittamisen kysymyksissä. Tämän talven pilakuvakohu liitettiin sananvapauteen, joka on keskeinen ihmisoikeus. Toisaalta länsimaisissa yhteiskunnissa on yleensä lailla kielletty rasismi sekä tahallinen uskonnollisten vakaumusten pilkka. Sananvapaudenkaan nimissä ei siis ole luvallista tai moraalisesti oikeutettua pyrkiä lietsomaan kulttuurien välistä sotatilaa. Maailma on jo nyt tarpeeksi jakautunut, eikä valistuneiden muslimien asiaa auta tunne siitä, että heidän uskoaan ei kunnioiteta. Toisaalta liioiteltu hienovaraisuus voi myös olla yksi syrjinnän muoto. Paternalistinen holhoaminen voi loukata, koska sen taustaoletuksena on, että "ne" (ketä he sitten kulloinkin ovat) eivät ymmärrä lainkaan leikkiä, taidetta tai ovat tunne-elämältään kuin lapsia. Rasistiset vitsit ovat silti aina rasismia. Tämän kurssin lähtökohtana on, että todellinen kulttuurien kohtaaminen vaatii sekä oman että toisen kulttuurin tuntemusta. Sama koskee myös kontakteja vähemmistö- ja alakulttuureihin. Omasta kulttuuriperinteestä kannattaa silti pitää kiinni. Se on keskeinen identiteetin osa. Maailma on upea paikka, eikä sen kaikissa kolkissa tarvitsisi nauttia samaa mäkkäriruokaa, katsoa samoja tv-kanavia tai kuunnella pelkästään samaa musiikkia. Myös Antti Tuiskulla ja suomalaisella käristemakkaralla on paikkansa Euroopassa. Suomalaiset taitavat kuitenkin tuntea paljon huonommin omat vähemmistökulttuurinsa - saamelaiset ja romanit - kuin vaikkapa intiaanien tavat. Lähelle näkee toisinaan huonosti. [[Luokka:Kulttuuriperintö ja identiteetti]] 2410 10087 2006-04-05T10:10:13Z TeemuN 155 tervetuloa+maininta siirrosta Hei ja [[Wikikirjasto:Tervetuloa Wikikirjastoon|Tervetuloa Wikikirjastoon]]! Siirsin tekemäsi sivun "johdanto" nimelle "[[Kulttuuriperintö ja identiteetti/Johdanto]]". Näin sivusta näkee suoraan, mihin kirjaan se kuuluu ja kirja pysyy paremmin yhdessä. -[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 5. huhtikuuta 2006 kello 10.10 (UTC) 2411 10093 2006-04-05T12:47:15Z TeemuN 155 test {{test}} 2412 10109 2006-04-06T07:33:29Z TeemuN 155 lisenssejä AVG osaa päivittää itsensä, katso [[Tietoturva/AVG]] {{GFDL}} {{Cc-by-sa-2.0}} {{Kuvakaappaus}} 2413 10111 2006-04-06T07:33:50Z TeemuN 155 lisenssejä AVG on löytänyt viruksen (Eicarin testivirus), katso [[Tietoturva/AVG]] {{GFDL}} {{Cc-by-sa-2.0}} {{Kuvakaappaus}} 2414 10110 2006-04-06T07:33:36Z TeemuN 155 lisenssejä AVG on kutistunut ilmoitusalueelle, [[Tietoturva/AVG]] {{GFDL}} {{Cc-by-sa-2.0}} {{Kuvakaappaus}} 2415 12531 2006-05-26T18:53:49Z TeemuN 155 [[Luokka:Tietoturva]] '''AVG Anti-Virus''' on pätevä ja ilmainen virustorjuntaohjelma Windowsille. Myös Linux-versio on saatavilla. Katso myös [[Tietoturva]]-kirjan muita osioita. ==Asennus== *Lataa asennuspaketti osoitteesta http://free.grisoft.com/ *Aloita asennus käynnistämällä lataamasi ohjelma. *Asennuksen päätyttyä ohjelma ehdottaa mm. päivittämään virustorjunnan. Virustorjunta on aina pidettävä päivitettynä, sillä vanhentuneilla tiedoilla varustetusta ohjelmasta on vain vähän hyötyä. *Päivityksen jälkeen ohjelma ajaa täydellisen tarkastuksen, mikä voi kestää jonkin aikaa. ==Päivitys== [[Kuva:AVG automaattinen päivitys.jpg|AVG:n automaattinen päivitys|right|thumb]] Oletusasetuksena ohjelma päivittää itsensä automaattisesti koneen käynnistyessä. Tämä on kaikkein vaivattomin tapa pitää päivitykset ajan tasalla, varsinkin jos internetyhteys on kiinteä (esim. ADSL tai kaapeli) ==Virus löydetty== [[Kuva:AVG virus löydetty.jpg|AVG on löytänyt viruksen|right|thumb]] Jos koneellesin on päässyt pujahtamaan virus, antaa AVG kuvan mukaisen ilmoituksen. Klikkaa "Heal". ==Kuvake ilmoitusalueella== [[Kuva:AVG ilmoitusalue.jpg|right|AVG ilmoitusalueella|thumb]] Normaalioloissa AVG pienenee ilmoitusalueelle (tietokoneen kellon viereen). Mikäli ohjelma on täysin toiminnassa on kuvakkeessa värit (vasen kuva), mutta mikäli jokin osa-alue mättää, muuttuu kuvake harmaaksi (oikealla) [[Luokka:Tietoturva]] 2416 12541 2006-05-27T09:00:22Z TeemuN 155 [[Luokka:GIMP]] [[GIMP]]-kirjaan kuuluvat kuvat. [[Luokka:GIMP]] 2418 10137 2006-04-06T10:53:36Z TeemuN 155 test {{test}} 2419 10150 2006-04-07T07:42:19Z TeemuN 155 Ad-Awaren suomenkielinen pääikkuna ([[Tietoturva/Ad-Aware]]) {{Kaksoislisenssi/Ccbysa}} {{Kuvakaappaus}} Ad-Awaren suomenkielinen pääikkuna ([[Tietoturva/Ad-Aware]]) {{Kaksoislisenssi/Ccbysa}} {{Kuvakaappaus}} 2420 12529 2006-05-26T18:53:45Z TeemuN 155 [[Luokka:Tietoturva]] Ad-Awaren avulla voidaan poistaa vakoiluohjelmia (katso [[Tietoturva]]). [[Kuva:Ad-Aware pääikkuna.jpg|thumb|Ad-Awaren suomenkielinen pääikkuna|400px]] Ohjelman ja suomenkielisen kielipaketin saa osoitteesta: http://www.lavasoft.de/finnish/support/download Ohjelman asennus hoituu automaattisesti asennuspakettia klikattaessa. Kielipaketti asentuu myös itsestään, mutta suomen kieli täytyy valita asetuksista "interface"-välilehdeltä. Skannaus onnistuu valitsemalla pääikkunasta "Tarkista nyt". Valitse tämän jälkeen "Tarkista koko järjestelmä" Skannauksen päätyttyä siirry eteenpäin ja valitse kaikki kohteet "kriittiset kohteet" -välilehdeltä. Kaikkien kohteiden valitseminen onnistuu kätevimmin (jos kohteita on paljon) klikkaamalla yhden kohteen valintaruutua hiiren oikealla näppäimellä ja klikkaamalla "Valitse kaikki". Ad-Watch on Ad-Awaren toiminto, joka pysyy aina päällä ja tarkistaa suoritettavia prosesseja vakoiluohjelmien varalta. Ad-Watch kuuluu maksulliseen Ad-Aware Plus -ohjelmaan. [[Luokka:Tietoturva]] 2422 10157 2006-04-07T18:19:29Z TeemuN 155 test {{test}} 2423 10172 2006-04-08T16:14:09Z Jotiala 282 kuinka rec päätteissä saa ylen kanavien tekstityksen pelaa 2425 10188 2006-04-10T15:26:37Z TeemuN 155 test (roska) {{test}} 2426 13642 2006-06-08T18:52:28Z Samulili 276 /* Todo */ #[[:Luokka:Roskaa]] *[[Ranskan kielioppi]] *[[Vegaanin keittokirja]] ==Todo== #Kirjahyllyjen siirtäminen Wikikirjasto-avaruuteen #Kirjojen luokittelu, [[Toiminnot:Uncategorizedpages]] #Teknologian kirjahyllyn tiedot myös [[Wikikirjasto:Kirjahylly]]yn #Jotkin näennäiskirjat kirjahyllyiksi #[[:Luokka:Roskaa]] ===Sitten joskus=== #Ala-kirjahyllyjen korjailu ===Silmälläpidettävää=== #Kaksinkertaisten uo:iden korjaaminen [[Toiminnot:DoubleRedirects]] #<s>Sivujen siirtäminen :-erotteisista /-erotteisiksi, [[Toiminnot:Allpages]]</s> ==Muokkaukset== *1. [http://fi.wikibooks.org/w/index.php?title=Ranskan_kielioppi&diff=prev&oldid=9946 2. huhtikuuta 2006 kello 11.05] Ranskan kielioppi *500. [http://fi.wikibooks.org/w/index.php?title=Tuvalun_kieli/Kielioppi&diff=prev&oldid=12388 26. toukokuuta 2006 kello 18.29] p Tuvalun kieli/Kielioppi (Luokka:Tuvalun kieli) ==darüber== [[w:User:Samulili]] 2427 12911 2006-05-30T06:37:55Z 81.16.77.9 [[kuva:Costumes Saami.jpg|thumb|saamelaisia]] Suomessa on saamelaisia laskutavasta riippuen 7000-8000. Heistä noin puolet puhuu jotakin saamen kielistä. Äidinkielekseen saamen on rekisteröinyt noin 1700 suomalaista. Saamelaisuus määritellään nykyisin etnisen alkuperän eikä kielen mukaan. Saamen kielen asema ei ole vahva, koska monet nuoret muuttavat koulutuksen perässä kotiseudultaan. Se on kuitenkin mm. ylioppilaskirjoituksissa kirjoitettava aine, josta ja jolla järjestetään opetusta. Saamelaiseen kulttuuriin kuuluu vahvasti oma elämäntapa, joka perinteisesti on ollut liikkuva ja perustunut siirreltäviin kotiin, keräilyyn ja porotalouteen. Saamelaisia yhdistää oma musiikkiperinne, josta joiut ovat etelän ihmisille tutuimpia. Käsityötaito hyödyntää luonnonmateriaaleja. Kulttuuriin kuuluu myös oma kertomusperinne. Moni saamelaisen kulttuurin muoto on katoamassa taitajien puutteessa ja elämäntavan uhanalaisuuden vuoksi. Yhä kuitenkin saamelaisalueen opettajat tietävät, että poroerotusaikaan osa oppilaista on poissa koulusta 5-10 päivää. Saamelaista identiteettiä määrittävät kieli, kulttuuri, taide, joiku, folklore, oma alue sekä elinkeinot ja omanlaiseksi koettu luontosuhde. Luontosuhde opitaan tulilla, kodassa ja laavulla; sitä määrittää paljonkin ihmisille merkitykselliset elinkeinot, ja tärkeimpiä paikkoja ovatkin hyvät hillajänkät, poronhoitoon liittyvät alueet, mustikkavaarat ja apajat. Saamelaisalueella identiteettiä pitää koossa kieli ja perinteiset elinkeinot, citysaamelaisille taas on tärkeä "luontosuhde", joka koetaan valtaväestöä syvemmäksi. Noitarummun kuvasymboliikka heijastaa muinaista animistista maailmankuvaa. Siinä kivet, kasvit ja eläimet koettiin tietoisina olentoina, ja maailma oli jaettu kolmeen kerrokseen: ylinen, ihmisten maailma ja alinen maailma. (Lähteitä: Jarno Valkonen: Saamelainen luontosuhde, Kulttuurintutkimus 22(2005):4) [[Luokka:Kulttuuriperintö ja identiteetti]] 2428 12606 2006-05-27T10:58:32Z TeemuN 155 [[Luokka:Kulttuuriperintö ja identiteetti]] [[kuva:Cpg359 46v.jpg|thumb|Nationalismi ja tribalismi ovat kautta aikojen johtaneet myös sotaan]] '''Etnosentrismillä''' tarkoitetaan ihmisten taipumusta suosia omaa kansaansa ja katsella maailmaa oman kansansa näkökulmasta. Sen sisarkäsitteitä ovat ''nationalismi'' (kansallisuusmielisyys, kansallisuusaate) ja ''patriotismi'' (isänmaallisuus). Nationalismi johtaa ikävimmissä muodoissaan sotiin ja jopa kansanmurhiin, joita kaunistelevasti sanotaan etnisiksi puhdistuksiksi. Toisaalta se on inhimillinen ominaisuus, joka voi innostaa myös hyvään oman kulttuurin arvostamiseen ja rakentamiseen. Yksi etnosentrismin muoto on luulo oman elämäntavan paremmuudesta. Vielä kolmekymmentäluvun sanakirjoissa esiintyi myös rodun käsite selittämässä, miksi länsimaiset ihmiset ovat arvokkaampia kuin muut. Kaikilla kansoilla ja ihmisryhmillä on tyypillisiä omaa kansanryhmää suosivia menettelytapoja. Esimerkiksi omaa kansaa tarkoittava sana saattaa tarkoittaa myös "ihmistä". Monet kansojen alkuperää käsittelevät myytit selittävät oman kansanryhmän parhaiten onnistuneeksi, muut kansat jumalten tai jumalan harjoittelukappaleiksi. Raamatussa selitetään muiden kansojen syntyä Kain-myytillä: veljesmurhaaja joutui lähtemään omasta maastaan, ja hänestä ovat peräisin kaikki muut kansat kuin seemiläiset. Oman kansallisuuden arvostamisen ei tarvitse olla ristiriidassa myös muiden kansojen arvostuksen kanssa. [[Luokka:Kulttuuriperintö ja identiteetti]] 2429 13250 2006-06-03T14:17:19Z Mzlla 323 linkit korjattu osoittamaan oikeille sivuille ==Mikä on wikikirjasto?== * [[Ohje:Ohje|Wikirjaston ohjeet]] ==Ohjeita kirjoittamiseen== * Tarkoitus on kirjoittaa täysin '''aloittelijoille''', joilla ei ole juuri mitään tietoa Linuxista ja muutenkin vain aivan perustiedot tietokoneista. * Lähes kenen tahansa tulee pystyä lukemaan kirjaa ymmärtäen sen sisällön. * Tekstin tulee huomioida kohderyhmä mahdollisimmman hyvin ja näin pyrkiä '''selkokieliseen ilmaisuun''' välttäen teknisiä termejä. * Kyseessä on nimenomaan wikikirja, ei mikään yksittäisiä artikkeleita sisältävä wiki. * Wikikirjan ideana on olla '''oppikirja, jossa kokonaisuus etenee johdonmukaisesti alusta loppuun'''. * Ohjeissa tulee ensisijaisesti suosia Ubuntun '''graafisia työkaluja''', mikäli niitä on tarjolla. Komentoriviohjeita voi toki antaa, mutta uuden käyttäjän on helpompi tutustua uuteen ja vieraaseen järjestelmään graafisten työkalujen kautta. * Ohjeita voi selkeyttää kuvakaappauksilla * On tärkeää, että ohjeissa selitetään mitä ollaan tekemässä, '''jotta lukija ymmärtää mistä on kysymys'''. ===Esimerkkejä hyvin kirjoitetuista artikkeleista:=== * [[Ubuntu_tutuksi/Järjestelmän hallinta#Ohjelmien asentaminen ja pakettivarastot|Ohjelmien asentaminen ja pakettivarastot]] * [[Ubuntu_tutuksi/Järjestelmän hallinta#Monta käyttäjää - yksi kone|Monta käyttäjää - yksi kone]] ==Sisältösuunnitelma== Tässä alustavia ajatuksia, miten sisältö wikikirjassa voisi edetä ja mistä se koostuisi. ===Linuxin esittely=== * Mikä on käyttöjärjestelmä? * Mikä on Linux? ** Hyvät syyt linuxin käyttöön ** Mitä on avoin lähdekoodi * Mitä on distrot * Mitä on työpöytäympäristöt ** Gnomen esittely ** KDEn esittely * Mikä on Ubuntu? ===Kokeileminen esittely-cd:llä=== * Mikä on live-cd? * iso-kuvan polttaminen * koneen buuttaaminen live-cd:llä ===Asentaminen=== * Järjestelmävaatimukset * Osiointi (rinnakkainasennus windowsin kanssa) * Asennusprosessi ** Dapperin uusi asennusohjelma live-cd:ltä (screenshotteja) ===Peruskäyttö=== * Perustoiminnot ** Sisäänkirjautuminen **Ubuntun työpöytä ** Paneelit ja valikot ** Työpöytä ja työtilat ** Työpöydän muokkaaminen ** Uloskirjautuminen *Tiedostonhallinta ja hakemistorakenne ** Tiedostoselain ** Hakemistorakenne * Komentorivi * pääkäyttäjän oikeudet (sudo) ===Yleisimmät ohjelmat=== * vertailutaulukko * yleisimpien ohjelmien esittelyt ===Järjestelmän hallinta=== * Ohjelmien asentaminen ja pakettivarastot * päivitykset * asetustiedostojen muokkaaminen käsin * fontit kuntoon ** msttcorefonts * Monta käyttäjää - yksi kone ** Käyttäjätilien luominen **Kansioiden oikeudet * Multimedia ** Multimediakodeekit kuntoon ** DVD-elokuvien katsominen ** Videot näkyviin Firefoxissa ** Flashplayer ** Realplayer ** Java tuki ** Midi * Näyttö ** 3D-ajurit ** Resoluutio ja virkistystaajuus * Kirjoittimet * Tietoturva ** Palomuuri *** Firestarter ja portit ** Virustorjunta * Verkko ** homepna ** pppoe * windows-osiot ===Pintaa syvemmälle=== * komentorivikäytön perusteet (komennot yms.) * pakettienhallintaa komentoriviltä * gprs (bluetooth yms.) ===Ratkaisuja laitteisto-ongelmiin=== * äänikortit * verkkokortit * wlan * usb-laitteet * skannerit * kirjoittimet * tv-kortit ===Siirtyisinkö Linuxiin? - FAQ=== * Yleisimpiä linuxiin siirtyjän kysymyksiä ===Mistä lisätietoa?=== (linkkejä) * linkkejä lisätiedon äärelle * kuinka kysyn hyvän kysymyksen foorumeilla ja uutisryhmissä [[Luokka:Ubuntu tutuksi]] 2430 12291 2006-05-26T13:01:54Z Samulili 276 siirsi sivun ”Keskustelu:Ubuntu tutuksi:kirjoittajille” uudelle nimelle ”Keskustelu:Ubuntu tutuksi/Kirjoittajille” Tässä keskustelun pohjaksi ja edelleen kehiteltäväksi ohjeita kirjoittajille. --[[Käyttäjä:Mikkohuo|Mikkohuo]] 13. huhtikuuta 2006 kello 12.16 (UTC) 2431 10249 2006-04-13T18:18:34Z TeemuN 155 test {{test}}-[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 13. huhtikuuta 2006 kello 18.18 (UTC) 2432 12057 2006-05-25T21:05:14Z Samulili 276 [[Luokka:Ranskan kielioppi]] ==Suvut== Ranskan kielessä substantiivit jaetaan kahteen sukuun: maskuliiniin ja feminiiniin. Substantiivit ovat lauseissa pääsanoja, joiden suku vaikuttaa määreiden (adjektiivien, pronominien, numeraalien) ja verbien partisiipien muotoon. On olemassa joitain sääntöjä ja nyrkkisääntöjä sanojen suvun päättelemiseksi, mutta pääasiassa suvut on opeteltava ulkoa. ===Maskuliinit=== Maskuliineja sanoja on enemmän kuin femininiinejä. Etenkin uudet kieleen tulevat sanat ovat usein maskuliineja. Maskuliineja ovat: #miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat (esim. ''homme'' (mies), ''fils'' (poika)), #seuraavilla johdoksilla luodut sanat #:-ment #:-eau ===Feminiinit=== #naispuolista henkilöä tarkoittavat sanat (esim. ''femme'' (nainen), ''fille'' (tyttö)) #-e loppuiset sanat ovat useammin feminiinejä, mutta e-kirjaimeen loppuvien maskuliinien määrä on samaten valtava, joten tähän sääntöön ei voi luottaa, #seuraavilla johdoksilla luodut sanat #:-tion- tai -sion #:-esse #:-ice #:-ère #:-ure #suurin osa valtioista (poikkeuksia mm. ''Maroc'' (Marokko), ''Danemark'' (Tanska), ''Japon'' (Japani)), # ===Sanaparit=== *-teur &rarr; -trice *-en &rarr; -enne ==Partitiivi== [[Luokka:Ranskan kielioppi]] 2433 12909 2006-05-30T06:35:59Z 81.16.77.9 [[kuva:VanGogh-Irises 3.jpg|thumb|Van Goghin Auringonkukkia]]''Kulttuuri'' tarkoittaa kaikkea sellaista ihmisen luomaa toimintaympäristöä, joka ei ole vaistojen ohjaamaa. Sana kulttuuri tuli alunperin viljelyä tarkoittavasta latinan sanasta ''colere'', mutta tarkoitti jo antiikin aikaan myös hengen viljelyä. Sanan kulttuuri sukulaiskäsitteitä ovat (yleis)sivistys (Bildung), sivilisaatio ja traditio eli perinne. Kulttuuriin lasketaan usein kuuluviksi niin uskonnot, tavat, laki, moraali, tieto/tieteet ja taiteet kuin elinkeinot ja talouskin. Valistuksesta alkaen kulttuurilla on tarkoitettu kaikkea sellaista inhimillistä käyttäytymistä ja ihmisen muokkaamaa toimintaympäristöä, joka ei määräytdy biologisesti vaan opitaan tai luodaan sosiaalisessa ympäristössä. Kulttuuri ei siis enää sanana sisällä arvovarausta: se on neutraali käsite, eikä tarkoita jotain 'ylevää' tai 'hienoa'. Antiikin aikaan sanaa käytettiin normatiivisesti tarkoittamaan hyvän kasvatuksen hedelmiä. Kulttuurit jaetaan toisinaan korkeakulttuureihin ja primitiivisiin kulttuureihin, mutta tätä jakoa voidaan kritisoidakin. Voidaan myös puhua korkeakulttuurista populaarikulttuurin vastakohtana. Nykyisin kulttuuri ei enää sanana sisällä sellaista arvoväritystä, että vain yläluokan kulttuuri on oikeaa kulttuuria, vaan kulttuuri nähdään laajana inhimillisten toimintojen kirjona, joka välittyy ihmisille kielen ja symbolien kautta. Kulttuurien välisiä eroja on pyritty selittämään lastenhoitojärjestelmien erilaisuudella (näin esimerkiksi Abram Kardiner). Kulttuureja ja niiden välisiä eroja tutkivat esimerkiksi kulttuuriantropologit ja kulttuurifilosofit. Kulttuuriantropologien työn ansiosta on selvää, että "kulttuuri" ei ole yksi ilmiö, vaan samassakin yhteisössä on "monia" kulttuureja. Esimerkiksi kansallisen kulttuurin ajatus on osittain historiassa syntynyt konstruktio (eli rakennelma), joka tietoisesti rakennettiin 1800-luvulla tukemaan nationalistista aatetta kansakunnasta, jolla on oma muista kansoista poikkeava luonteensa. [[Luokka:Kulttuuriperintö ja identiteetti]] 2434 12608 2006-05-27T10:58:46Z TeemuN 155 [[Luokka:Kulttuuriperintö ja identiteetti]] [[kuva:Suomenlinna.jpg|thumb|Suomenlinna on osa Unescon maailmanperintöä]] Identiteetti tarkoittaa ihmisen pysyvää minää, tunnetta siitä, kuka on ja mihin kuuluu. Identiteetin osia ovat mm. sukupuoli-identiteetti, seksuaalinen identiteetti ja sosiaalinen identiteetti sekä kulttuuri-identiteetti. Kulttuuri-identiteetti tarkoittaa sen mieltämistä, mihin kulttuurisesti kuuluu, mikä tuntuu omalta. Omien juurien tunnistaminen auttaa ihmistä hyväksymään myös muita kulttuureja. Eurooppalainen kulttuuri liittyy sekä antiikin perintöön että juutalaiskristilliseen suureen kertomukseen. Valistusaika toi eurooppalaiseen identiteettiin vielä vahvan ihmisarvon ja vapauden sekä suvaitsevaisuuden korostamisen. [[Luokka:Kulttuuriperintö ja identiteetti]] 2435 12607 2006-05-27T10:58:38Z TeemuN 155 [[Luokka:Kulttuuriperintö ja identiteetti]] [[kuva:Vincent Willem van Gogh 083.jpg|thumb|Pieta eli sureva neitsyt Maria poikansa ruumiin kanssa on yksi tärkeä eurooppalaisen taiteen aihe. Tässä van Goghin versio.]] Eurooppalaisuuteen kuuluu monenlaisia asioita. Sen kulttuuriset juuret ovat antiikin Kreikan sivistyksessä sekä juutalaiskristillisessä traditiossa, jotka valistuksen aikaan muokkaantuivat uudenlaiseksi keitokseksi. Nationalismin ja romantiikan ajan vaikutus koettiin aluksi myönteisenä, ja monet kokevat Goethen ja Schillerin eurooppalaisuuden ikoneina. Maailmansotien aikaan ja niiden jälkeen eurooppalaisuutta on leimannut myös uudenlainen kulttuuripessimismi sekä itsekriittinen suhtautuminen omaan kulttuuriperintöön ja sen hedelmiin. Eurooppalaisina arvoina voidaan pitää antiikista periytyneitä hyvyyttä, totuutta ja kauneutta sekä kristillisen perinteen lähimmäisenrakkauden ajatusta. Valistusaikana ihmisoikeuksista ja vapaudesta tuli keskeinen osa eurooppalaisuutta. Lisäksi eurooppalaisina arvoina voidaan pitää luottamusta tieteisiin ja teknologiaan sekä ajatusta hyvinvoinnin jakamisesta. Tietynlaista arvokeskustelua siitä, mitkä ovat yhteisiä eurooppalaisia arvoja, käytiin, kun Euroopan perustuslakia luonnosteltiin. Katolisille maille olisi ollut tärkeä saada mukaan EU:n perustuslakiin kristilliset arvot, mutta kaikkein yleisimmin katsottiin humanististen arvojen yhdistävän kaikkia eurooppalaisia. [[Luokka:Kulttuuriperintö ja identiteetti]] 2440 12908 2006-05-30T06:31:48Z 81.16.77.9 Romanien syrjintä kiellettiin Suomessa vasta 1883. Aiemmin laki selkeästi syrji romaneja mm. irtolaisuuden vuoksi. Olipa laissa jopa erityinen hirttolaki miespuolisille romaneille. Suomen kansalaisuuden romanit saivat 1919. Romaniväestöä yritettiin sulauttaa valtaväestöön. Vuoden 1995 perustuslaissa romanien asema Suomen vähemmistökansana vahvistettiin ja samalla määriteltiin heille oikeus oman kielen ja kulttuurin kehittämiseen. Nykyään Suomessa on noin kymmenen tuhatta romanikansan jäsentä. Romaneilla on oma kielensä ja kultuurinsa. Romanikieli on sukua sanskritille. Nykyisin romaneilla on oma lippu ja oma kansallislaulu Gelem gelem. [[kuva:GypsyTambourinePostcard.jpg|thumb|Usein viihteessä on esitetty romanikulttuuri hyvin stereotyyppisesti. Kuva on vanhasta postikortista.]] Romanikulttuuriin kuului aiemmin liikkuva elämäntapa ja siihen liittyvät perinteiset ammatit. Romanien kansallispuku on värikäs ja näyttävä. Nuori nainen tekee itse ratkaisunsa, pukeutuuko hän perinteiseen romanipukuun. Pääasia yhteisön kannalta on, että nainen pukeutuu vanhempien ihmisten edessä säädyllisesti. Romanikultuuriin kuuluu väistämis- ja välttämissäännöstö sekä puhtaus- ja häveliäisyysmääräyksiä. Näihin liittyy käsitys suvun ja ihmisen kunniasta. Yhteisön vanhimmat voivat katsoa jonkun maineen menneeksi moraalisen rikkomuksen vuoksi. Näin yhteisö säätelee itse tapakulttuuriaan. Välttämissäännöillä torjutaan verikoston pakko ja sukujen väliset konfliktit. Puhtaussääntöjen taustalla saattaa olla menneiden aikojen liikkuva elämäntapa, joka teki hygienian hoidosta tärkeän terveyden kannalta. Erityisiä ruokasääntöjä ei ole, mutta ruokailuvälineisiin ja keittiötarvikkeisiin liittyy tarkkoja puhtaussääntöjä. Seksuaalisuuden ilmentämiseen liittyy häveliäisyyttä ja tabuja. Vanhempia ihmisiä kunnioitetaan. Tämä vaikuttaa jopa siihen, missä kerroksissa asutaan. Miehellä on muodollisesti perheen pään asema, mutta monissa perheissä asioista neuvotellaan yhdessä. Romanikulttuurissa arvostetaan yleensä kristillistä uskoa joko luterilaisessa tai vapaiden suuntien muodossa. Jo perinteisiin romanitervehdyksiin sisältyy ajatus Jumalan hallussa olemista. Hyviä tapoja arvostetaan. Romanit eivät kättele tervehtiessään toisiaan, vaan tervehtivät yhteisesti kaikkia huoneessa olevia kuuluvalla äänellä. Romanien asioita on yli sata vuotta pyrkinyt ajamaan kristillisistä lähtökohdista Mustalaislähetys, jonka nykyinen nimi on Romano Missio. Järjestön lastenkodit ovat olleet tärkein toiminnan muoto, ja toimintaa on rahoittanut osaltaan sekä Raha-automaattiyhdistys että luterilainen kirkko. Aluksi Mustalaislähetys toimi valtaväestön ohjaamana ja mielessään assimilaatio valtaväestön elämäntapaan ja arvoihin, mutta nykyisin romanit vastaavat toiminnasta itse. Suomen etnopolitiikkaa tutkineen historiantutkija Panu Pulman mukaan lastenkodit olivat rasistisen assimilaatiopyrkimyksen yksi työkalu vielä 1970-luvulla, ja voidaan puhua jopa lapsiin kohdistuvista ihmisoikeusrikkomuksista. Tiettyinä aikoina jopa joka toinen romanilapsi oli vähintään osan vuotta lastenkodissa. Taustalla olivat myös romaniväestön huonot asunto-olot. Esim. Martti Grönfors on arvostellut Mustalaislähetystä kovin sanoin tutkimuksessaan Suomen mustalaiskansa, joka julkaistiin 1981. Mustalaislähetyksen tarkoitusperä oli alun alkuaan romanikulttuurin hävittäminen eikä romaneja päästetty sen hallitukseen. Nykyinen romanien hallinnassa oleva Romano Missio pyrkii suojelemaan ja vahvistamaan etnistä identiteettiä. Myös Suomen virallinen vähemmistöpolitiikka on muuttunut osin ulkoisten vähemmistökansojen oikeuksia korostavien kansainvälisten ajatusten, osin romaniväestön oman aktiivisen politiikan tuloksena. Lastenkotien ongelma on osittain ratkennut, kun vuoden 1984 lastensuojelulaki tehosti kaikkien lastenkotien ja laitosten valvontaa. [http://www.romanomissio.fi/ Romano Mission kotisivuille] [[Luokka:Kulttuuriperintö ja identiteetti]] 2441 10320 2006-04-19T17:53:08Z Mikk0 280 Käyttäjien ja ryhmien hallintaikkuna, pääikkuna - Ubuntu 5.10 Käyttäjien ja ryhmien hallintaikkuna, pääikkuna - Ubuntu 5.10 2442 10321 2006-04-19T17:56:51Z Mikk0 280 Käyttäjät ja ryhmät -hallintaikkuna, käyttäjät (Ubuntu 5.10) Käyttäjät ja ryhmät -hallintaikkuna, käyttäjät (Ubuntu 5.10) 2443 10322 2006-04-19T17:58:42Z Mikk0 280 Käyttäjät ja ryhmät -hallintaikkuna, ryhmät (Ubuntu 5.10) Kuvankaappaus vapaasta ohjelmistosta Käyttäjät ja ryhmät -hallintaikkuna, ryhmät (Ubuntu 5.10) Kuvankaappaus vapaasta ohjelmistosta 2444 10323 2006-04-19T18:02:29Z Mikk0 280 Käyttäjätunnusten muokkausikkuna, edistyneet asetukset (Ubuntu 5.10) Pääryhmä, kotihakemisto, komentotulkki Kuvankaappaus vapaasta ohjelmistosta Käyttäjätunnusten muokkausikkuna, edistyneet asetukset (Ubuntu 5.10) Pääryhmä, kotihakemisto, komentotulkki Kuvankaappaus vapaasta ohjelmistosta 2445 10543 2006-04-26T18:22:20Z Hartz 58 Käyttäjätunnusten muokkausikkuna, käyttäjän oikeudet (Ubuntu 5.10) Kuvankaappaus vapaasta ohjelmistosta {{Kuvakaappaus}} [[Luokka:Ubuntu-kuvat]] 2446 10542 2006-04-26T18:21:59Z Hartz 58 Käyttäjätunnusten muokkausikkuna, perusasetukset (Ubuntu 5.10) Käyttäjätunnus, salasana, käyttäjän tiedot Kuvankaappaus vapaasta ohjelmistosta {{Kuvakaappaus}} [[Luokka:Ubuntu-kuvat]] 2447 10326 2006-04-19T18:11:07Z Mikk0 280 Käyttäjien lisääminen ja poistaminen ryhmästä -valintaikkuna (Ubuntu 5.10) Kuvankaappaus vapaasta ohjelmistosta Käyttäjien lisääminen ja poistaminen ryhmästä -valintaikkuna (Ubuntu 5.10) Kuvankaappaus vapaasta ohjelmistosta 2448 11647 2006-05-20T19:41:11Z Dilaudid 290 [[w:Käyttäjä:Dilaudid]]<br /> [[wikipedia:User:Zinjixmaggir]] == Projekteja == * [[Vapautta tietoyhteiskuntaan!]] * [[Japanin kieli]] * [[Graafinen suunnittelu]] * [[Valveunet]] * [[CSS]] 2456 10384 2006-04-20T20:23:41Z Rhk 272 Hyvää Ubuntu - settiä Mikko! [[Käyttäjä:Rhk|rhk]] 20. huhtikuuta 2006 kello 20.23 (UTC) 2457 12611 2006-05-27T10:59:11Z TeemuN 155 [[Luokka:Kulttuuriperintö ja identiteetti]] [[kuva:Finnish soldiers during the Winter War.jpg|thumb|suomalaisia sotilaita talvisodassa]] Suomalaisen kulttuurin piirteitä ja parhaita tunnusmerkkejä ovat tai niinä on pidetty esimerkiksi seuraavia: * euroviisumonsterit 2006 * sisu, sauna, Sibelius, salmiakki * vaiteliaisuus, ujous, sisäänpäinlämpiävyys * Kalevala * nobelistimme Virtanen, Granit, Sillanpää * jääkiekko, pesäpallo ja mäkihyppy * Uuno Turhapuro, Spede * idän ja lännen kulttuurien sekoittunut muoto: itäinen mentaliteetti ja läntisiä tapoja * protestanttinen työmoraali * Tuntemattoman sotilaan kuvaama auktoriteettien ja johtajien viha * Seitsemän veljeksen kuvaama metsäläisyys, jossa kuitenkin on oppimisen ja sivistyksen siemen * Nokia, Linux, koulutettu ja osaava kansa * Pisa-tutkimuksen hyvä arvosana suomalaiselle koulujärjestelmälle * kapellimestarit, suomalainen muotoilu ja arkkitehtuuri (Saarinen, Aalto...) * muumit * ruisleipä Ensimmäinen kirjallinen maininta suomalaisista on peräisin Tacitukselta, joka kuvasi teoksessaan Germania suomalaisia (fennejä) äärimmäiseksi pohjoiseksi kansaksi, joka ei edes halua kehittyä vaan elää tyytyväisenä maailman äärillä. [[Luokka:Kulttuuriperintö ja identiteetti]] 2458 10430 2006-04-25T19:12:18Z Samulili 276 '''[[Tervetuloa Wikikirjastoon|Tervetuloa Wikikirjastoon]]!''' Kokeilit suomenkielisen Wikikirjaston muokkaamista, ja testisi on nyt poistettu. Jos haluat harjoitella lisää ennen kuin ryhdyt vakavissasi lisäämään Wikikirjaston kirjamäärää, käytä [[Wikikirjasto:Hiekkalaatikko|hiekkalaatikko]]a, jossa voit kokeilla toimintoja vapaasti. Lisää tietoa muokkaamisesta on [[Ohje:Ohje|ohjesivuilla]]. -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 25. huhtikuuta 2006 kello 19.12 (UTC) 2459 10431 2006-04-26T06:43:01Z 81.16.77.9 Tämä sivusto on tarkoitettu kaikkien et-opettajien vapaasti muokattavaksi, ja muidenkin asiasta kiinnostuneiden. Etusivun sisällysluettelo on vain nopea hahmotus, sitä voi ihan hyvin muuttaa. 2460 13364 2006-06-05T08:48:57Z 193.210.126.254 /* antropologinen */ Elämänkatsomustieto pyrkii antamaan valmiuksia ymmärtää ja tutkia todellisuutta. Elämänkatsomustiedon tavoitteena on tarjota tietoja, joista opiskelija saa aineksia oman elämänkäsityksen muodostamiseen. Elämänkatsomustiedon opetus korostaa järjen käyttöä hyvän elämän ehtona. ET5 Lukion elämänkatsomustiedon kurssi 5 ''' 5. Maailman selittäminen katsomusperinteissä (ET5) ''' Kurssilla pohditaan erilaisia tapoja selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa ja katsomuksellisissa perinteissä. Kurssilla perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn, historiaan ja tutkimukseen. '''Tavoitteet''' Kurssin tavoitteena on, että opiskelija • kehittää herkkyyttään arvioida arvostuksissa ja uskomusjärjestelmissä esiintyviä eroja ja yhtäläisyyksiä • oppii arvioimaan uskomuksia ja elämänkatsomuksia koskevia väitteitä • tuntee eri kulttuureissa vaikuttavia ja tärkeinä pidettyjä uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä kasvattaa tietämystään niiden taustoista sekä niiden välittymisestä nykyajassa • ymmärtää myyttien ja uskonnollisten käsitysten historiallisen synnyn ja nykyisen merkityksen maailman ilmiöiden selittäjinä • oppii hahmottamaan maailman selittämistä eurooppalaisessa kulttuuriperinnössä. == Maailman myyttinen selittäminen ennen ja nyt == ===Mitä myytit ovat=== Toisinaan myytillä tarkoitetaan yleistä, virheellistä uskomusta (esim. "On pelkkä myytti, että paino automaattisesti nousee tupakoinnin lopettamisen jälkeen"). Sanan perinteisempi käyttö liittyy suurempiin tapahtumiin: myytti on tarina tai uskomus, joka selittää jumalia, yliluonnollisia olentoja, maailman syntyä, ts. asioita joista ei ole ensikäden tietoa tai joiden paikkansapitävyyttä ei voida todistaa. Myytti voi olla totta tai sepitettä, mutta siihen uskotaan tai ainakin on joskus uskottu. Satu eroaa myyttisestä kertomuksesta juuri siinä, että satuun ei uskota. Myytit selittävät mm. miten maailmassa ilmenevät tosiasiat ovat saaneet alkunsa, kertovat muinaisen ajan sankareista, esittelevät koko ihmiskuntaa koskevan yliluonnollisen pelastustapahtuman tai sitten kuvauksen maailman viimeisistä tapahtumista. Myytit voivat myös kertoa pahuuden alkuperästä kuten Pandoran lippaan myytti. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Myytti Wikipedian artikkeli Myytti] ===Myytit esitieteellisellä ajalla=== ===Myytit jotka elävät meissä=== [[kuva:Rubens_Painting_Adam_Eve.jpg|thumb|Rubens: Adam ja Eva]] Ihminen on narratiivisesti identiteettiään rakentava olento. Siksi kulttuurin perusmyytit vaikuttavat meihin voimakkaasti eräänlaisina kertomuksellisina malleina. Kun tiede alkoi selittää maailman syntyä, tarujen merkitys ihmisille muuttui. Myyteistä ja myyttisestä selittämisestä ei silti luovuttu. Uskonnot vastasivat tähän, että ne eivät enää vastanneet miten- vaan miksi-kysymyksiin. Osin myyttien väitettään muuttaneen muotoaan ja korvautuneen kulttuurisilla suurilla kertomuksilla. Länsimaisessa yhteiskunnassa tärkeitä "itseymmärrystä tuovia" taruja ovat olleet esimerkiksi taru Frankensteinin hirviöstä, jota on käytetty varoittavana tarina tieteen viemisestä liian pitkälle. Tarinaan sisältyy varoitus niin sanotusta hybriksestä ja siten se noudattaa antiikin tarujen todellisuuskäsitystä. Sigmund Freud ammensi antiikin tarustosta aineksia rakentaessaan psykoanalyyttista ihmiskäsitystään. Myytit Oidipuksesta ja Narkissoksesta kuuluvat eurooppalaiseen kulttuuriperintöön, ja ovat monella tavalla muovanneet länsimaista ajattelua. Jotkut arvostelijat ovat pitäneet koko psykoanalyysia myyttisen selittämisen muotona, sitä kun ei voida todistaa oikeaksi. Vapaa-ajattelun historian kannalta Prometheus-myytti on koettu usein vertauskuvaksi ihmisen vapautumisesta jumalten holhouksesta. Myytissä Prometheus varastaa tulen jumalilta ja saa siitä rangaistuksen. Prometheus on siis myös muiden puolesta uhrautuva yksilö. Prometheuksen veli Epimetheus muistetaan tarinasta Pandoran ruukusta: kielletyn ruukun avaamalla Epimetheus päästi ilmoille kaikki maailman vitsaukset. Viimeisenä ruukusta livahti myös toivo, jonka ansiosta ihmiset jaksavat elää kaikesta kurjuudesta huolimatta. Monet raamatun myytit vaikuttavat voimakkaasti kulttuuriseen ympäristöömme. Hyvän ja pahantiedon puun hedelmä näkyy milloin tietokoneen kyljessä, milloin mainoskuvassa. Babylonin tornista tehty nykytaideteos oli rakennettu radioista, joista tuli erikielisiä lähetyksiä. Alkuperäinen raamatunkertomus kuvaa ihmisten torninrakennushanketta, jonka Jumala tuhosi sekoittamalla kansojen kielet. P. C. Jersild vertaa romaanissaan Babylonin tornia nykyaikaiseen sairaalaan, jossa puhutaan kaikkia kieliä ja kukaan ei enää ymmärrä toistaan. Ilmestyskirjan pedon myyttiä hyödynnetään laulunsanoituksissa ja EU-kritiikissä - joskus tosissaan, välillä ironisesti. [http://www.viisukuppila.fi/viewtopic.php?t=2728| Lordin voittoviisun sanat suomeksi] [[kuva:La naissance de Vénus.jpg|thumb|Venuksen syntymä]] Myytin funktiota voivat toteuttaa myös yleiset kulttuurin perustarinat. Sellaisia ovat esimerkiksi * romanttisen rakkauden myytti, jonka mukaan rakkaus voittaa kaikki esteet ja on ikuinen * hyvän rosvon myytti (Robin Hood, Raid...) * myytti tulevasta utooppisesta ajasta, jolloin tiede tai jokin muu inhimillinen ponnistelu on lopettanut kärsimyksen maailmasta * juoksupojasta johtajaksi - myytti, jonka mukaan kuka tahansa yksilö voi saavuttaa sosiaalisen nousun ja tulla osalliseksi vauraudesta, jos vain ponnistelee tarpeeksi == Uskonnon ja uskonnollisuuden olemus == ===Uskonnon määrittelemisestä=== Uskonnon käsite on uskontotieteessä perinteisesti herättänyt monenlaista keskustelua. Määrittely on yllättävän vaikeaa. Uskontoihin tuntuu liittyvän tietynlaista perheyhtäläisyyttä, mutta ei yhtä kaikille uskonnoille yhteistä, ne muista ilmiöistä erottavaa määrettä. Perinteisesti uskonnot on määritelty suhteena yliluonnolliseen. William James korosti omassa uskonnon määritelmässään uskonnon henkilökohtaista ja kokemuksellista puolta. Hänen mukaansa uskonnossa olennaista on ihmisten tuntema yhteys johonkin, mikä koetaan jumaluudeksi. Tuoreessa kognitiivisessa uskontotieteellisessä keskustelussa on viitattu siihen, että uskonnoissa rikotaan luonnollisen intuition rajoja ja luonnollisia luokituksia. Eri määritelmissä voidaan korostaa myös uskontojen yhteisöllistä, moraalista tai rituaalista ulottuvuutta. Esimerkiksi buddhalaisuuteen tai kungfutselaisuuteen ei sinänsä liity oppia jumalasta tai jumaluudesta, mutta niitä pidetään silti usein uskontoina. Keesingin mukaan kaikkiin uskontoihin liittyy kolme piirrettä. Ne antavat selityksiä olemassaoloa koskeviin kysymyksiin. Ne oikeuttavat toimintaa ja perustelevat yhteisön moraalikäsityksiä. Lisäksi ne auttavat ihmisiä vaikeuksissa ja vahvistavat selviytymiskykyä. Ludvig Feuerbach selitti uskontojen synnyn kuolemanpelolla. Karl Marxin mukaan uskonto oli köyhän kansan omaa oopiumia, jolla selvittiin sietämättömästä todellisuudesta. Uskontoihin läheisesti liittyvä käsite on pyhän käsite. Pyhä ymmärretään yleensä tuonpuoleisena, tuntemattomana ja ihmistä arvokkaampana. Uskonnot erotetaan perinteisesti magiasta eli taikuudesta, joka on uskoa siihen, että yliluonnollinen on ihmisen hallittavissa. Tieteet erkaantuivat uskontojen mytologisesta tavasta selittää maailman ja sen asioiden syntyä antiikin aikaan. Uskontojen pääfunktiona ei nähdä enää sitä, että ne selittäisivät maailman rakenteita tai syntyä vaan ne antavat vastauksia perimmäisiin kysymyksiin. Usein uskontoihin liittyy eksklusiivisuus eli usko siihen, että oma uskonto on ainoa oikea. Osa uskonnoista taas on tietoisen synkretistisiä. Uskonnolliselle kielelle on tyypillistä vertauskuvallisuus. Tämän vuoksi uskonnollisia väitelauseita ei ole helppoa arvioida normaalin logiikan välinein. Fundamentalismi eli uskonnon ja sen pyhien kirjoitusten kirjaimellinen noudattaminen on erityisesti länsimaissa vain kapea osa vallitsevaa uskonnollisuutta. [http://www.hum.utu.fi/uskontotiede/rajat/kirja/veikko.htm Uskonnon määrittelemisen ongelmista / Veikko Anttonen] [http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiaaliantropologia/uskonto1.html Kulttuuriantropologinen näkökulma uskonnollisuuden olemukseen] ===Uskonnollisuuden vaikutuksia tutkimusten mukaan=== Mielenterveyden ja uskonnollisuuden suhteista yksilötasolla on tehty lukuisia, osin ristiriitaisia tutkimuksia. Niiden perusteella voidaan päätellä, että mielenterveyden häiriöt muuttavat uskonnollisuutta ristiriitaisempaan suuntaan. Uskonnollinen herääminen voi myös joillakin yksilöillä liittyä henkisen kuormituksen lisääntymiseen. Monilla uskonnollisilla ihmisillä uskonto suojaa psyykkistä tasapainoa, jolloin se ilmenee mielenterveyttä tukevana. Kristillisten tutkijoiden mukaan, mitä ulkokohtaisempaa uskonnollisuus on, sitä enemmän siihen liittyy ahdistunutta kuolemanpelkoa. Jotkut tutkimukset liittävät uskonnollisuuden kuolemanpelon vähenemiseen. Myös uskontoihin usein liittyvä vapaaehtoistyö korreloi useissa tutkimuksissa yksilön onnellisuuden kanssa. Batsonin ja Ventiksen tutkimuksen (1982) lähtökohtana oli mielenterveyden ja uskonnollisuuden suhteista tehtyjen tutkimusten ristiriitaiset tulokset. He halusivat selvittää, miksi aktiivinen uskonnollisuus välillä näytti yhdistyvät huonoon ja välillä hyvään mielenterveyteen. Heidän mukaansa aktiivinen uskonnollisuus korreloi vahvasti sairauden puuttumiseen, mutta toisaalta uskonnollisilla ihmisillä oli keskimääräistä vähemmän koettua kontrollin tunnetta sekä avointa ja joustavaa elämänasennetta kuin ei-uskonnollisilla. "Sisäistynyt" ja "etsivä" uskonnollisuus liittyi melko hyvään mielenterveyteen. Uskonnollisuuden laatu vaikutti siis heidän mukaansa enemmän kuin sen määrä. (Lisätietoja esim: Harri Heino - Pirkko Lahti - Kristina Salonen (toim.): Uskonnon kahdet kasvot 1995, Carl Williams, Religion and Psychology teoksessa Encountering Religion 2001, Tieteen kuvalehti 16/2004) ===Uskontojen syntyteorioita=== "Uskonto on syntynyt hölmön ja veijarin kohtaamisesta." (Ludwig Feuerbach) Uskontojen syntyä on selitetty uudella ajalla hyvin monista eri lähtökohdista. Totemistisen selityksen mukaan heimon toteemieläin on muuntunut jumaliksi ja palvonnan kohteeksi. Animistisen teorian mukaan animismi eli usko henkiin on jumalauskon ensimmäinen vaihe. Funktionalistiset selitykset ovat yleisiä sosiologiassa ja antropologiassa. Niiden mukaan uskonnolla on yhteisölle jokin funktio, tarkoitus jota ne palvelevat. Erilaiset biologiset selitysmallit ovat yleistyneet viime vuosina. On esimerkiksi löydetty uskonnollisuuden kanssa korreloiva geeni. Jotkut tutkijat ovat löytäneet uskonnollisten ihmisten aivoista eron tietystä tumakkeesta verrattuna ei-uskonnollisiin ihmisiin. Aivojen tai geenien erot eivät kuitenkaan selitä sitä, miksi uskonnollisuuden vaihtelu voi olla suurta lyhyen ajan sisällä, kuten on tapahtunut monissa länsimaissa parissakymmenessä vuodessa, kun ateistien määrä on moninkertaistunut. Uskontojen syntyä on pyritty selittämään myös evoluutiolla. Eläintutkija ''Jussi Viitala'' kuvailee teoksessaan ''Vapaasta tahdosta?'' uskontoja ja riittejä yhteisöllisyyttä ja terveyttä, siis sopeutumista lisäävänä tekijänä. Myös monilla eläinlajeilla on alkeellisia rituaaleja, jotka lisäävät ryhmän yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ihmisillä riittien mahtia voimistaa kieli, joka on mahdollistanut myytit, yhteisön yhteiset tarinat. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Uskontojen_synty Aiheesta lisää Wikipediassa] == Uskontokritiikki == === sosiologinen === Uskontososiologit ovat tutkineet uskontoa sosiaalisena ilmiönä ja kiinnittäneet huomiota erilaisten uskonnollisten ryhmien dynamiikkaan ja vaikutuksiin jäseniinsä. Uskonnolliset ryhmät voidaan jakaa kirkkoihin, lahkoihin tai kultteihin. Vaarallisen kultin piirteitä ovat ''Ellen Barkerin'' mukaan * eristäytyminen * voimakas auktoriteettiusko * väärän ajattelun demonisoiminen, jako me - muut * jäsenten riippuvuus johtajasta * yhteen päämäärään pyrkiminen Sosiologi ''Phil Zuckerman'' korostaa uskonnollisuuden sosiaalista luonnetta (esimerkiksi lapsuuden kasvuympäristö vaikuttaa siihen, mistä uskomuksista lapsi pitää kasvaessaan kiinni) sekä uskontojen ja yhteiskunnan vaikutusta toisiinsa. Hänen mukaansa lahkojen, kirkkojen ja kulttien välillä ei oikeastaan ole eroa: kaikilla kolmella on karismaattiset johtajat joita totellaan, niillä on pyhät kirjat ja omat sääntönsä. ''Durkheimin'' mukaan yhteisöt ritualisoivat pyhän kategorian avulla kollektiivisen järjestyksen, ja tuonpuoleisen voiman takana palvotaan itse asiassa yhteisöä itseään. Uskonnot siis ylläpitivät varsinkin aikaisemmin yhteisön kiinteyttä. Uskonto ei ole vain joukko paikkansapitämättömiä uskomuksia vaan heijastusta siitä voimasta, jolla yhteisö vaikuttaa jäsentensä moraaliin. ”Jumala” on yhteisön arvojen representaatio. Max Weberin teos "Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki" on uskontososiologian klassikkoja. Teos suomennettiin 1990. Weber tutkii teoksessaan, miksi kapitalismi syntyi juuri länsimaissa eikä muualla. Hänen mukaansa protestanttinen uskonto, erityisesti puritanismina ja kalvinismina, ovat yksi länsimaista eetosta muokannut tekijä. Jean Calvinilta peräisin olevassa reformoidussa teologiassa nimittäin ajateltiin, että työn hyvä hoito on ihmisen uskonnollinen velvollisuus. Reformoidun teologian mukaan tuhlaaminen oli synti ja säästäväisyys hyve, joten pääomat karttuivat kuin huomaamatta. Predestinaatio-opin mukaan Jumala oli ennaltamäärännyt osan ihmisistä pelastumaan ja maallista menestymistä pidettiin Jumalan valinnan merkkinä. Tässä historiallisessa tilanteessa kalvinismi edisti modernin kapitalismin kehittymistä. === moraalinen === "On aina, kaikkialla ja kaikille ihmisille väärin uskoa mitään, mikä ei ole riittävästi perusteltu", kirjoitti ''William Kingdon Clifford'' vuonna 1871. Niinpä todistustaakka on tämän ajattelutavan mukaan uskovilla, ei ateisteilla. Richard Dawkins on väittänyt, että uskonto on yksi maailman pahimpia asioita - kuin isorokko, mutta vaikeammin hävitettävissä. Thomas Huxley piti katolista kirkkoa älyllisen, moraalisen ja sosiaalisen elämän vihollisena. === antropologinen=== ''Ludwig Feuerbachin'' mukaan antropologia voi paljastaa teologian kätketyimmät salaisuudet. Filosofinen antropologia tarkoittaa Feuerbachille yritystä selittää maailmaa ihmisestä ja tämän havainnoista käsin. Ihminen oli muinoin riippuvainen luonnosta, ja kuolemanpelossaan loi mielikuvituksellaan jumalat oikeuttamaan uskoaan kuolemattomuuteen. Feuerbachin mukaan on luovuttava fantasioista, jotka estävät ihmistä kehittämästä tätä elämää. Filosofia velvoittaa meidät luopumaan uskonnosta, joka on järjenvastainen voima. Kulttuuriantropologit ovat kenttätutkimuksissaan huomanneet, että uskonnollisuudella on maailmassa hyvin monenlaisia muotoja. Erilaisiin yhteisöihin tutustuminen on auttanut huomaamaan, että kaikkea ei voi typistää samanlaisiin luokkiin kuin omassa yhteisössä tunnetut ilmiöt. Uskontoantropologiassa on tarkasteltu uskontoja niin niiden funktion ja yhteiskunnallisen merkityksen kuin sen perusteella, mitä uskonnot ja rituaalit merkitsevät ihmisille. ''Clifford Geertzin'' mukaan uskonnot ovat symbolisia järjestelmiä, jotka saavat aikaan voimakkaita ja pitkäkestoisia, perustellulta tuntuvia tunnetiloja ja motivaatiota ihmisissä tarjotessaan todentuntuisen maailmanselityksen. Monet antropologit ovat tutkineet erityisesti kirjoituksettomia uskontoja. Näiden erityispiirteisiin kuuluu voimakas paikallisuus. Jumalilla katsotaan olevan side tiettyihin pyhiin paikkoihin. Uskonto on myös kiinteämmin yhteydessä yhteisön kaikkeen muuhun toimintaan kuin kirjauskonnoissa, joissa uskonnolliset instituutiot ovat useammin erillään muista vallankäytön alueista. Uskonnollisia asiantuntijoita esiintyy työnjaoltaan muuten eriytymättömissäkin yhteiskunnissa. ''Evans-Pritchard'' teki kenttätyönsä azandejen parissa etelä-Sudanissa. Azandeille noituus oli selitys kaikelle epäonnelle, mille ei muuten löytynyt selitystä. Se ei ollut ristiriidassa kausaalisten selitysten kanssa vaan täydensi niitä. Noituus selitti, miksi esimerkiksi juuri tuo ihminen sairastui, vaikka samaa vettä juonut naapuri ei. Tutkijan mukaan noituus auttoi yhteisöä pysymään yhtenäisenä ja valvomaan poikkeavaa käyttäytymistä. Useat antropologit ovatkin kiinnittäneet huomiota uskonnollisten käytäntöjen funktioon.Toisaalta jo Lévi-Strauss totesi, että kaikki yhteiskunnassa ei ole funktionaalista. Uskontoa ei siis voi selittää yksinomaan sillä, että se aina palvelee yhteisön yhtenäisyyttä: tämä ei selitä yhteisöjen välisten uskomusrakenteiden sisältöjä ja niiden eroja. Metsästäjä-keräilijöiden yksilökeskeisissä yhteisöissä ei näytä esiintyvän uskoa tuonpuoleiseen. Useimmilla yhteisöillä taas tuonpuoleinen on tärkeä tapa käsitellä kuolemaa ja luvata elämän jatkuvuus. Skandinaavisessa mytologiassa pääsi kuoleman jälkeen Valhallaan, jossa sai jatkaa tappelemista ja lihaakin riitti paremmin kuin elinaikana. Esi-isäkulttina ilmetessään usko tuonpuoleiseen lujittaa voimakkaasti yhteisön vakautta ja poliittisen vallan jatkuvuutta. Uskontojen ja ideologioiden tärkeä tehtävä onkin sekä tarjota merkityksellinen maailmankuva että samalla oikeuttaa vallitseva poliittinen todellisuus. Rituaaleissa heijastuvat niin yhteisön käsitykset yliluonnollisesta kuin yhteiskunnalliset olosuhteet ristiriitoineen. Rituaalit voivat muuttua, jos yhteiskunnan valtasuhteet muuttuvat. ''Victor Turner'' (1967) on nostanut esiin kiinnostavan näkökulman uskonnollisiin symboleihin. Sambian ndembuja tutkiessaan Turner kiinnitti huomionsa maitopuun symboliseen rikkauteen. Maitopuun ympärillä tanssitaan tyttöjen initiaatiossa. Puu edustaa äidinmaitoa (mahlansa vuoksi), rintoja, naisten yhteishenkeä, tyttöä yksilönä, äidinpuoleista polveutumista sekä konfliktia äidin ja muiden naisten kesken. Hallitseville symboleille onkin tyypillistä niiden monimerkityksisyys ja monitulkintaisuus. Näin uskontojen symbolit voivat eri ihmisille tai samoille ihmisille uusissa elämäntilanteissa merkitä väljästi eri asioita. === psykologinen === === Valistuksen uskontokritiikki === [[kuva:Temple of Reason Strasbourg 1793-1794.jpg|thumb|Järjen temppeli]] Valistusajattelu sai erityisesti Ranskassa 1700-luvulla voimakkaita kirkonvastaisia muotoja. Valistusfilosofit kuten Diderot kritisoivat Ensyklopediassaan esimerkiksi ehtoollisoppia, joka rinnastettiin kannibalismiin. Voltaire arvosteli erityisesti kirkon instituutioluonnetta sekä sen vallankäyttöä. Voltairelle Jumala oli silti olemassaoleva voima: "Kaikki luonnossa kuitenkin huutaa, että hän on olemassa, että on olemassa korkein Järki, ylivertainen voima, ihailtava järjestys. Kaikki opettaa, että me olemme riippuvaisia siitä." Voltaire kritisoikin kirkon ohella myös ateismia. Hän uskoi, että kirkon uudistaminen moraalisesti veisi ateismilta pohjan. Paul von Holbach kritisoi kirkkoa erityisesti moraalisesti. Hän piti kristittyjen jumalaa raakalaismaisena hirviönä. Valistusajattelun kirkonvastaisuus kärjistyi 1790-luvulla yritykseen vapauttaa Ranska kokonaan uskonnosta. Viikko muutettiin kymmenpäiväiseksi ja koulujen uskontokasvatus korvattiin kansalaiskasvatuksella. Kirkolliset kulkueet ja kellonsoitot kiellettiin. Ranska julistettiin uskonnollisesti puolueettomaksi valtioksi. Myöhemmin kirkon julkisyhteisölliset oikeudet palautettiin osin. ===Joitakin uskontokriittisiä filosofeja ja heidän ajatuksiaan=== ''Simone Weil'' edustaa niin sanotun eurooppalaisen älymystön uskontokritiikkiä. Weil oli omaksunut opettajansa Emile Chartierin vaikutuksesta "maltilliseksi" kutsutun ateismin, jonka mukaan "tulee pitäytyä siinä, mikä on ilmeistä". Weil ei kuitenkaan kieltänyt "transsendenssia" sinänsä, vain yliluonnollisten selitysten pätevyyden. Ihmisyyteen kuuluu hänen mukaansa myös "sellaista, mitä tiede ei kykene selittämään". Weil piti tärkeänä esimerkiksi "armon kokemusta" ja "aitoa rukousta", jossa "ihminen avautuu tuntemattomalle". Hänelle uskonnon välittämät metaforat olivat kuvia, joiden avulla hahmottuu kokonaisnäkemys maailmasta ja ihmisyydestä. Vallitsevaa uskonnollisuutta Weil arvosteli siitä, että se ohjaa ihmisiä hakemaan lohtunsa kuolemanjälkeisestä elämästä. Tämä väärä lohtu vie ihmisen uneksimaan elämisen sijasta. Vallanpitäjät huumaavat kansan uskonnollisuudella tietämättä edes itse, joutuvatko koskaan vastuuseen teoistaan korkeimmalle olennolle. (Lisätietoja: Juha Varto, Mitä Simone Weil on minulle opettanut 2005, Simone Weil: Painovoima ja armo) [http://pp.kpnet.fi/seirioa/MIKSIEI.htm B:Russell: Miksi en ole kristitty] == Ateismi ja agnostismi == ===käsitteiden määrittelyä=== Ateisti (atheistos) tarkoitti aluksi henkilöä, joka kielsi perinteisen kreikkalaisen uskonnon. Ensimmäisiä kristittyjä syytettiin siten juuri ateismista, samoin Sokratesta. Nykyisin sanan ensisijainen käyttö kuvaa henkilöä, joka kieltää jumalien olemassaolon. Sanan agnostismi toi yleiseen käyttöön ''Thomas Huxley'' 1800-luvulla. Hän tarkoitti agnostikolla henkilöä, joka ei usko, että elämän suuret kysymykset ratkeavat tieteen keinoin. Sana tulee kreikan sanoista a (kielto) ja gnosis (tieto). Sillä siis tarkoitetaan käytännöllistä tai filosofista asennetta, jonka mukaan jumalien olemassolosta ei voida tietää mitään. Huxley kritisoi sekä teismiä että ateismia väärästä metafyysisestä varmuudesta. Joskus erotetaan heikko ja vahva ateismi. Heikko ateismi on ei-teismiä. Teisti on ihminen, joka uskoo persoonalliseen jumalaan. Ateisti ei ole tällainen. Heikkoon ateismiin ei siis sisälly mitään oletuksia. Näin se on hyvin lähellä agnostismia. Vahva ateismi taas olettaa jumalan olemattomuuden, ja pitää sitä hyvin perusteltuna, koska tiede ei ole havainnut jumalaa. Heikko ateisti siis "ei ole ihminen, joka uskoo jumalaan" ja vahva ateisti "on ihminen, joka uskoo, että jumalia ei ole". Toisinaan puhutaan myös käytännöllisestä ateismista: useille ihmisille uskonnot eivät merkitse mitään eivätkä he osallistu uskonnollisiin toimintoihin ainakaan vapaaehtoisesti, vaikka he eivät ole maailmankatsomustaan erityisesti pohtineetkaan. ===ateismin historiaa=== Kuuluisia ateisteja: * markiisi de Sade 1700-luvulla julisti romaanihenkilöidensä kautta, että ateismi on tie moraalin kahleista aisti-iloihin * Karl Marx uskoi, että uskonnot häviävät kun yhteiskunnalliset olot uudistuvat * Friedrich Nietzsche julisti, että jumala on kuollut * Albert Camus ei uskonut ateismin ratkaisevan ihmisyyden kriisiä ja varoitti siitä, että ihmiset jumalat kiellettyään tekevät itsestään jumalan luomalla suuria missioita ja valheellisia kuvia elämän tarkoituksesta. Paratiisin rakentaminen on mahdotonta. Elämä on absurdia ja mieletöntä. Tämä on vain hyväksyttävä. * Madalyn Murray O'Hair oli värikäs hahmo ja American Atheists -järjestön perustaja, joka vielä kuolleenakin on esiintynyt urbaaneissa legendoissa. Hänen ateisminsa edustaa kohtuullisen jyrkkää ja taistelevaa laatua, ja järjestön historia oli O'Hairin eläessä sangen riitaisa ja värikäs. Modernin ateismin historia menee monelta osin päällekkäin humanismin historian kanssa, mutta kaikki ateistit eivät ole väistämättä ateisteja, eivätkä kaikki humanistit toki ole puolestaan ateisteja. Monet nykyiset tiedemiehet ovat julkiateisteja ja paljolti heidän ansiostaan yleisessä keskustelussa pohditaan usein tieteellisen ja katsomuksellisen ajattelun suhdetta. Suomalaisista keskustelijoista ja tiedemiehistä esimerkiksi Kari Cantell ja Kari Enqvist ovat edustaneet jonkinasteista ateismia. ===Sekularisaatio tutkimusten valossa=== Sekularisaatiotutkimuksen suurimpia ongelmia on sanaston moniselitteisyys sekä joissakin maissa se, että ihmiset eivät uskalla rehellisesti myöntää olevansa ei-uskonnollisia. Näyttäisi kuitenkin siltä, että erityisesti rikkaissa länsimaissa sekularisaatio on edennyt 1900-luvulla merkittävästi. Yhä ateismi on terminä monien vierastama - useissa maissa ateistiksi luokittelee itsensä vain murto-osa niistä, jotka eivät usko jumalaan tai jumaliin. Tilastoissa sekularisaatio johtavat pohjoismaat (erityisesti Ruotsi, Tanska ja Norja), Vietnam sekä Japani. Entiset itäblokin maat ovat myös huomattavan ateistisia västöltään. Läntisen Euroopan maista Ranskassa ei-uskovien määrä on korkealla. Merkittävä ateistinen väestäosuus on myös Israelissa, jota moni vaistomaisesti kuvittelee erityisen uskonnolliseksi valtioksi. Sellaiset maat, joissa ateismi on ollut voimakkaasti valtion ohjaamaa, kuten entisissä kommunistisissa diktatuureissa, olot eroavat merkittävästi rikkaista sekularisoituneista maista, joissa sekularisaatio tuntuu liittyvän sosiaaliseen hyvinvointiin ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Tutkijat puhuvat tällöin orgaanisesta ateismista koersiivisen sijaan. Tällainen ateismi tuntuu olevan enemmän hyvinvoinnin seuraus kuin syy. Selkein tutkimusten osoittama negatiivinen korrelaatio sekularisaation kanssa on miesten itsemurhien korkea määrä. Muuten korkeaan orgaanisen ateismin asteeseen valtioissa tuntuu liittyvän se, että lapsikuolleisuus, murhien määrä, köyhyys ja lukutaidottomuus ovat alhaisella asteella ja maassa vallitsee vauraus, korkea eliniän odotus, hyvä koulutustaso sekä sukupuolten välinen tasa-arvo. Yleinen vaurastuminen saattaa siten olla yksi sekularisaatiota kiihdyttävä tekijä. Tällä hetkellä maailmassa arvioidaan olevan ainakin puoli miljardia ateistia tai ei-uskovaa. Sekularisaatio ei kuitenkaan ole juuri edennyt koko maailman laajuiseksi liikkeeksi, vaan rajoittuu rikkaisiin länsimaihin. [http://www.pitzer.edu/academics/faculty/zuckerman/atheism.html Zuckerman: Atheism] == Sekulaarin humanismin ja vapaa-ajattelun historiaa == '''Humanismin historia''' (Pohjana paljolti Barbara Smokerin kirja Humanismi) === Antiikin Kreikka=== Humanismin katsotaan syntyneen antiikin Kreikassa. ''Protagorasta'' sanotaan usein ensimmäiseksi humanistiksi. Hän sanoi: ”Ihminen on kaiken mitta.” Tämä on perusta modernille humanismille. Tässä tehdään pesäero (sekulaarin) humanismin ja uskonnollisen uskon välille. Protagoraan jälkiä seurasi ''Demokritos'', joka kehitti atomioppia. Hän hylkäsi uskonnolliset käsitykset ja lähti tutkimaan luontoa. Samoin kuin nykytiede, hän katsoi, että kaikki koostuu aineellisista pienistä osasista, atomeista. Myös ''Hippokrates'' oli antiikin humanisteja. Sairauksia pidettiin häneen asti jumalallisen tahdon osoituksena. Hippokrates alkoi havainnoida oireita tarkkaan ja hakea niille täsmällisiä, ei-jumallallisia selityksiä. Eräät hänen sairastapauksistaan on kuvattu niin täsmällisesti, että niistä kyetään tänä päivänä määrittelemään sairaudet. Samoihin aikoihin eli myös ''Sokrates''. Hänen tärkein antinsa humanismille oli kyseleminen. Sokraattisella menetelmällä pyrittiin kyselemisen ja keskustelemisen avulla löytämään totuus. Humanistinen vaatimus vapaasta kyselemisestä täyttyi. Sokrateen seuraaja Platon ei istu humanistiksi yhtä hyvin. Platon oppi ikuisista, muuttumattomista ideoista lähestyy uskonnollista käsitystä taivaasta. ''Aristoteles'' taas pudotti ideat luonnollisiksi asioiksi, muodoiksi. Asioilla on tietty muoto, mutta ne eivät ole olemassa millään ideaalisella tasolla. Aristoteleen suurimmat saavutukset humanistina olivat ihmisen tutkimuksen sisällyttäminen luonnontieteisiin, ihmisen hyvinvoinnin ottaminen moraalin mittariksi ja sen myöntäminen, että ihmiskunnassa on suuri potentiaali, jos se vapautetaan jumalin pelosta. Keskiajalla nämä Aristoteleen ajatukset jäivät syrjään. ''Epikuros'' uskoi atomioppiin, ja hänen teksteistään voisi päätellä, että hän ei uskonut jumaliin, vaikka niistä puhuikin (se oli mahdollisesti hankaluuksien välttämiseksi). Häntä voisikin pitää ateistisena materialistina. Epikurolaisten hautakirjoituksista näkyy heidän suhtautumisensa elämään ja kuolemaan: ”En ollut – olen ollut – en ole – en välitä”. Epikuroksen mielestä hyvä elämä on mielihyvän täyteistä elämää, jossa on nautintoa, mielenrauhaa ja ystävyyttä, ja josta puuttuu kipu. Modernissa humanismissa on paljon epikurolaista. Siihen kuuluu mielihyvän arvostaminen, mutta toisaalta stoalaisuudesta tulee tyyni asenne huonossa tilanteessa, kun mitään ei ole tehtävissä. === Keskiaika === Keskiaika on sekulaarin humanismin kannalta pimeää aikaa. Renessanssinkin humanistit olivat vielä kristillisiä (''Erasmus'' ja ''Thomas More''). Suuret taiteilijat kuten ''Leonardo'' ja ''Michelangelo'' kuvasivat kristillisiä aiheita, mutta inhimillisen näköisesti. Tänä aikana rakkaus taiteisiin yhdistyikin sanaan ”humanismi”. Ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita musiikista, kirjallisuudesta ja kuvataiteista, kutsuvat itseään humanisteiksi, vaikka todelliseen humanismiin kuuluu myös kiinnostus tieteestä ja sen menetelmistä. Tieteellinen menetelmä on humanistinen tapa saada selville, kuinka asiat ovat. Sekä tiedemiesten että humanistien on oltava valmiita muuttamaan ajatuksiaan, jos ne eivät vastaa tosiasioita. === Uusi aika === Uuden ajan tieteenfilosofia (''Locke, Berkeley, Hume''), empirismi oli tärkeä askel kohti humanismia, vaikka useimmat 1600-luvun empiristeistä olivat vielä kristittyjä. Ranskassa kirjailija ''Voltaire'' ja ensyklopedisti ''Diderot'' aloittivat ei-kristillisen liikkeen, jota kutsuttiin valistukseksi. Liike levisi muuallekin Eurooppaan ja maailmalle, eikä kirkko pystynyt patoamaan uskonnottomuuden tulvaa. 1700-luvulla nämä ihmiset käyttivät itsestään nimityksiä naturalisti, rationalisti ja vapaa-ajattelija. Kristityt kutsuivat heitä epäilijöiksi (skeptikoiksi) tai epäuskoisiksi. === 1800-luku === 1800-luvulla humanismin kehitykseen liittyivät utilitaristit ''Jeremy Bentham'', ''James'' ja ''John Stuart Mill'', ''Herbert Spencer'' ym. Utilitaristit palasivat epikurolaiseen ajatteluun, ja hakivat moraalilaille perusteet hyödystä ja mielihyvästä. Vuosisadan puolessa välissä Darwin tutkimuksineen edisti tieteellistä käsitystä ihmisestä. 1840 vapaa-ajattelija ''G. J. Holyoake'' keksi sanat ”sekularismi” ja ”sekularisti” ranskan kielen maallista tarkoittavasta sanasta. Näitä sanoja käytetään vieläkin. Nykyään radikaalimmilla humanisteilla on tapana kutsua itseään ateisteiksi, vapaa-ajattelijoiksi tai sekularisteiksi. Sovittelevammat taas kutsuvat itseään humanisteiksi tai agnostikoiksi. === 1900-luku === [[kuva:russell.jpg|thumb|B.Russell]] 1900-luvun alkupuoliskon suurimmaksi humanistiksi nousi ''Bertrand Russell''. Filosofina toimimisen lisäksi Russell lähti kansalaisaktivistiksi, kirjoitti, aloitti kampanjan ydinaseriisunnan puolesta, otti osaa mielenosoituksiin. Sokrates siirrettynä nykymaailmaan, tuomittuna kansalaistottelemattomuudesta. 1900-luvun tieteessä DNA-tutkimus on ollut tärkeää. Se on osoittanut, että luojajumalalle ei jää mitään tekemistä. Tutkija ''Jacques Monodin'' kirjan otsikko on lainaus Demokritokselta 2400 vuoden takaa: ”Kaikki mitä maailmankaikkeudessa on olemassa on sattuman ja välttämättömyyden tulosta.” Nyt näiden ajatusten takana oli jo vankkoja tieteellisiä tosiasioita . ===Suomalaisen vapaa-ajattelun historiaa=== Suomeen vapaa-ajattelu rantautui 1800-luvun lopulla. Sen ensimmäisiä merkkejä oli älymystön vaatimus siviilivihkimisen sallimisesta, koska kirkollisen vihkimisen edellytys oli ehtoollisen vietto. 1900-luvun alussa vapaa-ajattelua tuki voimakkaasti työväenliikkeen johto. Forssan kokouksessa 1906 vaadittiin kirkon ja valtion eroa. Työväestön ruohonjuuritaso ei Tyäväenarkiston käsinkirjoitettujen lehtisten mukaan näyttäydy kuitenkaan niin uskonnonvastaisena kuin sen ajan agitaattorien julistus. Suomen itsenäistyttyä ensimmäisiä perustuslakimuutoksia oli uskonnonvapauden toteuttaminen. Kirkosta eronneiden määrä oli alkuun pieni, ja koski eniten vakaumuksellisia kommunisteja ja vapaiden suuntien kannattajia. Nykyisin luterilaisen kirkon jäsenmäärä laskee tasaisesti. Vuoden 2005 lopussa 83,1% suomalaisista kuului ev.lut. kirkkoon. Helsingissä kirkon jäsenmäärä putosi jo alle 70%:n. Vapaa-ajattelijoiden rekisteröityminen omiin yhdistyksiin tapahtui aluksi monissa paikallisissa järjestöissä, mutta valtakunnallinen Vapaa-ajattelijain liitto on toiminut 1930-luvulta alkaen vapaa-ajattelun äänenkannattajana ja pyrkinyt edistämään uskonnottomien asiaa ja tasaveroisia toimintamahdollisuuksia Suomessa. [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/ Vapaa-ajattelijain liitto] == sekulaarin humanismin ja vapaa-ajattelun nykysuuntauksia == ===Humanismi=== Humanismi on elämänasenne. Humanisti pitää jokaista yksityistä ihmistä itsessään arvokkaana. Humanistit ovat rationalisteja, koska pitävät ihmisjärkeä parhaana oppaana elämän ongelmia kohdatessa. He ovat sekularisteja, koska haluavat vapauttaa yhteiskunnan uskonnollisten uskomusten kuristusotteesta. He ovat vapaa-ajattelijoita, koska eivät halua jättää ymmärrystään minkään instituution haltuun. He ovat materialisteja metafyysiseltä kannaltaan, empiristejä tiedonhankinnassaan, utilitaristeja moraalissa ja epikurolaisia elämäntaidossa. Humanistien mielestä jokaisen vastuullisen ihmisen tulisi tehdä valintansa itse. Humanistiset hyveet ovat totuuden kunnioitus, henkilökohtainen vastuu, suvaitsevaisuus, huomaavaisuus, avara myötätunto, yhteiskunnallinen valveutuneisuus, pyrkimys yhteistyöhön ja huolenpito luonnosta. [[kuva:Humanism.png|thumb|Humanistiliiton tunnus]] Kansainvälisen humanistiliiton (IHEU) edustama aatteellinen humanismi on määritelty seuraavasti: ”Humanismi on kansanvaltainen siveellinen elämänkäsitys, joka väittää, että ihmisillä on oikeus ja velvollisuus antaa merkitys ja muoto omalle elämälleen. Se pyrkii nykyistä inhimillisempään yhteiskuntaan inhimillisten ja muiden luonnollisten arvojen sekä inhimillisten kykyjen kuten järjen ja vapaan tutkimuksen avulla. Se ei ole jumalauskoinen, eikä se hyväksy yliluonnollista todellisuuskäsitystä.” Aatteellisessa humanismissa on keskeistä luontoon perustuva todellisuuskäsitys ja yksilön siveellinen itsenäisyys. Näitä peruslähtökohtia voidaan kutsua aatteellisen humanismin ytimeksi. Humanistisen elämänkäsityksen keskeinen lähtökohta on luontoon perustuva todellisuuskäsitys. Sellaisia todellisuuskäsityksiä ja elämänkäsityksiä, jotka eivät hyväksy kaikkeuden jakamista luonnolliseen ja yliluonnolliseen, vaan katsovat että vain luonnollisia tapahtumia ja olioita on olemassa, kutsutaan luontoperustaisiksi eli naturalistisiksi. Luonnon ulko- ja yläpuolella ei ole mitään. On olemassa yksi todellisuus, ja tiede on tämän todellisuuden kuvaamisen ja selittämisen ainoa luotettava väline. Kaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen (sen tapahtumat voidaan selittää siitä itsestään käsin) eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Ihminen fyysisenä, psyykkisenä ja yhteisöllisenä olentona on sinänsä tarkoituksettoman kaikkeuden tuote. Maapallo ja sen elokehä ovat syntyneet kosmisen ja kemiallisen kehityksen ja biologisen evoluution tuloksena. Evoluutiolla ei ole ollut, eikä ole päämäärää, eikä ehdotonta suuntaa. Elämän evoluutio on ollut ainutkertainen historiallinen tapahtumasarja. Kaikkeuden toimintaa ei ohjaa mikään tavoite. Yliluonnollisesta meillä ei ole mitään tieteelliset arviointiperusteet läpäisevää näyttöä ja siksi yliluonnollisen olettaminen on perusteetonta ja virheellistä. Todellisuus on luonnollisesti myös tietoisten olentojen tietoisuudesta riippumaton. Jos kaikki tietoiset olennot häviäisivät, niin heitä lukuun ottamatta muu todellisuus jäisi. Luonnontieteet vastaavat siihen kysymykseen, mistä eri ilmiöt ovat saaneet alkunsa ja millaisten tekijöiden vaikutuksesta ne tapahtuvat. Todellisuuden rakenne on luultavasti rajattoman monimutkainen ja monikerroksinen. Luonnontieteiden menetelmällinen lähtökohta on aineellinen todellisuuskäsitys, joka on periaatteessa sama asia kuin luontoon perustuva todellisuuskäsitys: on olemassa havaitsijasta riippumaton todellisuus, jota voidaan kuvata ja selittää olettamatta aineesta riippumatonta henkeä. Aineellisen todellisuuskäsityksen joutuvat ottamaan lähtökohdakseen myös ne tutkijat, jotka vastustavat aineellista todellisuuskäsitystä. Tutkimuksen edistyessä ja tietojemme lisääntyessä on aineellisen todellisuuskäsityksen vastaisille selityksille jäänyt yhä vähemmän tilaa. Humanismi hyväksyy luonnontieteellisen ihmiskäsityksen, jonka professori Erkki Lagerspetz on muotoillut seuraavalla tavalla (Lagerspetz, 1988): 1) Ihminen on luonnon osa. Elävä ihmisruumis koostuu samoista aineista kuin muukin elävä luonto. Ympäristötekijät vaikuttavat ihmiseen samoin kuin muuhunkin elävään luontoon. Kulttuurin kehitys ei ole vapauttanut ihmistä luonnosta. 2) Kaikki tajunnalliset olennot ovat biologisia olentoja. Psyykkistä toimintaa ei voi olla aineesta riippumattomana ja erillisenä. Psyykkisen toiminnan välttämätön edellytys on tietty aineen, energian ja informaation muodostuma, elävä eläin, jonka aivotoiminnot ovat erityisellä tavalla mutkikkaita. Sellaista, mitä kutsutaan ”hengeksi” ei voi olla olemassa ilman aineellista, biologista kantajaa, elävää eliötä. Kulttuuriin kuuluvia hengenelämän tuotteita voi tietysti olla olemassa eri tavoin tallentuneina, mutta kulttuuri on elävien ihmisten ylläpitämä ilmiö. 3) Ihmisen synty on seurausta luonnossa vallitsevista yleisistä lainalaisuuksista ja satunnaistapahtumista. Ihminen, kuten muutkin eliölajit, on kehittynyt luonnon evoluution tuloksena. 4) Ihminen ja muut eliöt ovat ilmiöitä, joilla on alku ja loppu. Ihmisen kuolema on luonnollinen seuraus hänen syntymästään. Vain ihmisen jälkeläiset ja hänen työnsä tulokset sekä muiden ihmisten muistikuvat hänestä voivat säilyä ihmisen kuoleman jälkeen jonkin aikaa. Ihmisyksilö itse on ainutkertainen ja loppuu. Ihmisen yksilölliset kokemukset alkavat hedelmöittymisen ja varhaislapsuuden välisenä aikana ja ne päättyvät kuolemaan. Ihminen on yhtä olematon kuolemansa jälkeen kuin hän oli ennen hedelmöitystä, jossa hänet saatettiin alkuun. 5) Ihminen on rakenteeltaan ja toiminnoiltaan yksi eläinlaji. Ihmisen erityispiirteinä on paitsi välineiden käyttö myös oppimis- ja viestintäkyvyn erinomaisuus. Ihmisellä on mahdollisuus hyödyntää kirjoitettua historiaansa. Nämä ominaisuudet ovat tehneet mahdolliseksi yhteiskunnan synnyn. === Suomen humanistiliiton toiminta === Humanistiliitto edistää vapaata keskustelua ja maailmankatsomuksellista pohdintaa ja tuo samalla esille uskontokuntiin sitoutumattomien kannan. Liitto pyrkii edistämään katsomuksellista tasa-arvoa ja tuomaan esille humanistista tapakulttuuria. Humanistit ovat suvaitsevaisia, ihmisyyttä kunnioittavia, kriittisiä ja keskustelulle avoimia. Kansainväliselle humanistiliikkeelle ja myös Suomen humanisteille ovat tärkeitä ihmisen arvo ja vastuu: humanisti uskoo elämään ennen kuolemaa. Liitto julkaisee ''Humanisti''-lehteä. [http://www.humanistiliitto.fi/main.htm Humanistiliitto] *IHEU: ”Minimum Statement on Humanism”, 1996. Saatavilla: http://www.iheu.org/modules/wfsection/article.php?page=1&articleid=6 *Lagerspetz, Kari: ”Biologinen ihmiskäsitys”. Teoksessa ''Kulttuurieläin: Ihmistutkimuksen biologiaa''. Toimittaneet Matti Kamppinen, Pasi Laihonen, Timo Vuorisalo. Helsinki: Otava, 1989. *Lagerspetz, Kari: ''Sattumasta säätelyyn: Eliöt sopeutuvina säätelyjärjestelminä''. Porvoo: WSOY, 1983. *Niiniluoto, Ilkka: ''Tiede, filosofia ja maailmankatsomus''. Helsinki: Otava, 1984. *Saari, Kari & Klementjeff, Helena: ''Vapaa-ajattelijan käsikirja''. Helsinki: Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab, 1994. *Tuomela, Raimo: ''Tiede, toiminta ja todellisuus: Tieteellisen maailmankäsityksen filosofiset perusteet''. Helsinki: Gaudeamus, 1983. *Vapaa-ajattelijain liiton kulttuuriohjelma. Helsinki: Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab, 1994. == humanismi ja kristinusko länsimaiden katsomuksellisina perusvirtauksina == ==Sanasto== funktio = tehtävä, tarkoitus identiteetti = kohtuullisen pysyvä käsitys itsestä ja omasta kulttuurisesta taustasta karismaattinen = vakuuttava, armoitettu, säteilevä (sana tarkoittaa myös uskonnollista liikettä, joka korostaa henkilahjoja) mytologia = myyttien kokonaisuus, eheähkö tietyn kulttuuripiirin jumaltarusto; sanaa käytetään myös esimerkiksi Tolkienin luomasta kuvitteellisen maailman tarustosta myytti = erityisesti uskontotieteessä ja kansantieteessä käytetty sana, joka viittaa ensisijaisesti totena pidettyihin kertomuksiin pyhistä alkuajoista ja johon voi liittyä myös riittejä eli (uskonnollisia) juhlia. Sanan alkuperänä on kreikan kertomusta tai legendaa tarkoittava sana ''mythos''. Jo antiikin Kreikassa mythos ja logos (eli "järki") ymmärrettiin erilaisina tapoina tarkastella todellisuutta. narratiivinen = "kertomuksellinen" (engl. narrative= kertomus) skeptismi = epäileminen (kreikan sanasta skepsis, epäily) synkretismi = uskontojen sekoittuminen transsendenssi = tuonpuoleinen == Vinkkejä elämänkatsomustiedon reaalikokeeseen valmistautuvalle == ===Hyödyllisiä linkkejä=== [http://www.feto.fi FETOn sivut] [[Luokka:Elämänkatsomustieto]] 2461 11530 2006-05-16T07:22:11Z 81.16.77.9 Objektiivisuus? Mihin kohti kuuluisi uskontojen sisäinen itsekritiikki? Sekin lienee uskontokritiikin muoto. Uskonnollisuus-kappale on tynkä ja rakenteeltaan huono, muotoilkaa vapaasti tai korvatkaa jos teillä on tilalle parempaa tekstiä. samoin ateismin ja agnostismin määrittelyä voisi syvennellä. == Objektiivisuus? == Uusimmat lisäykset ottavat voimakkaasti kantaa mm. psykoanalyysin turmiollisuuden suhteen. Kulttuurin ymmärtämisen kannalta näkökulma ei tunnu kovin oppikirjamaiselta. Tehtävien "elämänkatsomustiedon opettajat" on aika kapealla induktiolla (yksi tapaus) muodostettu. Olisi mukavaa, jos esimerkiksi ateismin historiaa täydennettäisiin - tuon McGrathin teokseen perustuvan pätkän kirjoitin tietoisesti lyhyeksi, koska teos oli asenteellinen eikä sen analyysi ateismin nykytilasta oikein kantanut; silti suomenkielisen kirjallisuuden ollessa puutteellista (ja vaikeasti saatavaa) sekin oli minusta tyhjää parempi aloitus. Kannattaisiko se mielestänne poistaa? Ilman muuta sekin sisälsi valintoja. Kriittisyys myös ateismia kohtaan olisi kuitenkin minusta palvelus sitä kohtaan. Yksipuolinen ja yksisilmäinen propagandateksti kuuluu muualle. Lukijat lienevät jo sen verran kriittisiä, että osaavat suhteuttaa tekstiä ilman rautalangasta väännettyjä oikeaoppisia tulkintojakin. 2462 10537 2006-04-26T18:20:11Z Hartz 58 {{Kuvakaappaus}} [[Luokka:Ubuntu-kuvat]] 2463 12554 2006-05-27T09:59:16Z TeemuN 155 [[Luokka:Ubuntu tutuksi]] [[Ubuntu tutuksi]]-kirjan kuvitusta. [[Luokka:Ubuntu tutuksi]] 2464 14324 2006-06-27T18:54:16Z TeemuN 155 [[Luokka:Kuvat]] Kuvakaappauksia. [[Luokka:Kuvat]] 2465 13796 2006-06-13T13:44:34Z 195.197.131.27 Uudelleenohjaus sivulle [[Terveydenhuollon kieliopas]] #REDIRECT [[Terveydenhuollon kieliopas]] 2467 10652 2006-05-01T09:28:23Z Quqqo 298 Uusi versio kuvasta [[:Kuva:Harmaahome.JPG|Harmaahome.JPG]]; värit tasattu ja muutenkin selkeennytetty Kuvassa harmaahomeen saastuttama varsi. Alkuperäinen kuvan tekijä: '''Kaarlo''' / Hamppuforum 2469 14283 2006-06-27T10:13:13Z Samulili 276 jos sallitte, näyttää muuten siltä kuin sivua ei olisi <center> [[Suomen kieli ulkomaalaisille/Sisältö|<Font face="schwaben alt"><big><big><big>'''pääsivulle'''</big></big></big></font>]]'' <center><big>'''Suomen kieli ulkomaalaisille'''</big></center> {| cellspacing="15" style="margin: auto;" |[[image:Flag of Finland.png|150px|Flag of Finland]] |} {| align="center" [[Luokka:Kielet]] 2471 14288 2006-06-27T10:40:28Z Hauskalainen 299 add link to Engllish and Russian versions [http://en.wikibooks.org/wiki/Suomen_kieli_ulkomaalaisille/Sis%C3%A4lt%C3%B6 Englanniksi] [http://ru.wikibooks.org/wiki/Suomen_kieli_ulkomaalaisille/Sis%C3%A4lt%C3%B6 Venäjäksi] Sisältö #[[Suomen kieli ulkomaalaisille/Sisältö/Johdanto|Johdanto]] # Suomen äänteet ## [[Suomen_kieli_ulkomaalaisille/Sis%C3%A4lt%C3%B6/Suomen_aakkoset|Suomen aakkoset]] ## [[Suomen kieli ulkomaalaisille/Sisältö/Pitkät ja lyhyet vokaalit|Pitkät ja lyhyet vokaalit]] ## [[Suomen kieli ulkomaalaisille/Sisältö/Vokaalisointu|Vokaalisointu (vokaaliharmonia)]] ## [[Suomen kieli ulkomaalaisille/Sisältö/Pitkät ja lyhyet konsonantit|Pitkät ja lyhyet konsonantit]] ## Diftongit ## "Tahmaiset" kirjaimet l, n, r, ja s ## Klusiilit ### Plosiivit(?) k,p,t jne ### loppukirjain -e ## Word Stress (?) ## Astevaihtelu ## Murteet # Suomen kielioppi ## Puhekielen ja kirjakielen eroja ## Sanan rakentaminen ## Astevaihtelu (k,p,t jne.) ## Nominaalien taivutus ### Tavalliset nominaalit ### -i > -e- nominaalit ### -s nominaalit ### -in > -ime- nominaalit ### -ton > -ttoma- nominaalit ### -nen > -se- nominaalit ### -e > -ee- nominaalit ### -si > -de- nominaalit ### -us > -ukse- nominaalit ## Pronominit ### Persoonapronominit ### Possessiivipronominit ### Osoituspronominit (demonstraattipronominit) ### Relatiivipronominit ### Kysyvät pronominit (interrogatiivipronominit) ### Refleksiivipronominit ### Indefiniittipronominit ## Verbit ### Verbityyppi 1 ### Verbityyppi 2 ### Verbityyppi 3 ### Verbityyppi 4 ### Verbityyppi 5 ### Verbityyppi 6 ### Tempus (aikamuoto) #### Preesens tai futuuri #### Imperfekti #### Perfekti #### Pluskvamperfekti ### Infinitiivit #### 1. infinitiivi #### 2. infinitiivi #### 3. infinitiivi #### 4. infinitiivi ### Modukset #### Indikatiivi #### [[Suomen_kieli_ulkomaalaisille/Suomen_Kielioppi/Imperatiivi|'''Imperatiivi''']] #### Konditionaali #### Potentiaali ## [[Suomen_kieli_ulkomaalaisille/Suomen_Kielioppi/Objektin_sijavalinta|'''Objektin Sijainvalinta''']] ## Lausetyyppejä ### Peruslause ### Omistuslause ### Nesessiivilause ### Existentiaalilause ### Predikatiivilause ## Lauseen rakentaminen ### Sanajärjestys ## Adjektiivit ### Komparatiivit ### Superlatiivit ## Adverbit # Suomen kielen oppiminen ## Wikiversity-moduulit ## Oppikirjat ## Suomen sanasto ## Suomen verbit ### Refleksiiviset verbit ### Verbien rektiot ### Passiiviset verbit ### Aktiiviset verbit ### Apuverbit ## Sanojen johtaminen ### Nomineita verbeistä ### Verbejä nomineista ### Adjektiiveja nomineista # Liitteet ## Verbitaulukot ## Objektitaulukot ## Lista sanapäätteistä ## Kieliopin terminologiaa ### Subjekti ### Verbi ### Objekti ### Nomini ### Pronomini ### Adjektiivi ### Adverbi ### Predikaatti ### Substantiivi ### Yksikkö ### Monikko ### Sijamuoto ### Postpositio ### Prepositio ### Tempus tai aikamuoto ### Modus ### Infinitiivi ### Partisiipi ### Konjunktio ### Partikkeli ### Passiivinen ### Aktiivinen ### Persoona ## Kirjailijat ### Aktiiviset kirjailijat ### Entiset kirjailijat ## Internet-linkkejä 2472 13606 2006-06-08T13:19:37Z Little-nick 351 /* Linkkejä */ '''Common Lisp''' on listojen käsittelyyn perustuva tehokas, ohjelmoitava ohjelmointikieli, joka standardoitiin vuonna 1994. Common Lisp ei ole niinkään ohjelmointikieli, vaan määritelmä kielen toteutukselle. Samaan tapaan kuin esimerkiksi C ja C++. Common Lispistä esiintyy monia toteutuksia, mm. ECL, SBCL, CMUCL ja CLISP. Moni Lispiä käyttävä hakkeri kutsuu sitä parhaaksi ohjelmointikieleksi, ei ehkä suotta. Missä muussa kielessä ohjelmoijan tuottama koodi on saumaton jatke itse kielelle? Lisp antaa ohjelmoijalle käyttöön samat työkalut kuin kielen tekijällä. Mahdollista on esimerkiksi omien ehtorakenteiden luominen ja ne sulautuvat koodiin kuin ne olisivat sisäänrakennettuja. Koodin ja datan raja on myös häilyvä, koodi on dataa, data on koodia, jos niin haluaa. Vaikka Common Lispin käyttäjäkunta on kokenut ja keskimäärin kovatasoinen, se on pieni. Tästä syystä kirjastoja ei ole valtaisia määriä kuten Perlille tai C:lle. Kokoelma ei kuitenkaan ole aivan vaatimaton. == Sisällysluettelo == * [[Common_Lisp/Toteutukset|Toteutukset]] * [[Common_Lisp/Pikakelaus|Pikaisesti alkuun]] * [[Common_Lisp/Perusteet|Perusteet]] * [[Common_Lisp/Asennus|Asennus]] * [[Common_Lisp/Def|Def -alkuiset funktiot/makrot]] * [[Common_Lisp/Lukija|Common Lisp -Lukija]] * [[Common_Lisp/Tulkki|Tulkki]] * [[Common_Lisp/Kaantaja|Kääntäjä]] * [[Common_Lisp/Rajapinta|Vieraskieliset Funktiot]] * [[Common_Lisp/Virheet|Virheiden Käsittely]] * [[Common_Lisp/Ongelmat|Kielen Ongelmat]] * [[Common_Lisp/Historia|Historia ja murteet]] == Linkkejä == * [http://sbcl.sourceforge.net/ SBCL -toteutuksen kotisivut.] * [http://clisp.cons.org/ CLISP -toteutuksen kotisivut.] * [http://ecls.sourceforge.net/ ECL -toteutuksen kotisivut.] * [http://www.lisp.org/HyperSpec/FrontMatter/index.html Common Lisp hyperspec.] * [http://www.cliki.net/index Common Lisp wiki.] * [http://common-lisp.net/ Common Lisp kirjastoja] * [http://planet.lisp.org/ Lisp maailman kuulumisia] == IRC -kanavia == * IRCNet/[http://clearifzero.infogami.com/Lisp.Fi #Lisp.Fi] - Harvoja suomalaisia Lisp-kanavia, * IRCNet/#Lisp - englanninkielinen Lisp-kanava. * Freenode/#Lisp - toinen englanninkielinen Lisp-kanava, suurempi kuin kaksi aiemmin mainittua. [[Luokka:Common Lisp]] 2473 10696 2006-05-02T15:33:51Z Cheery 300 http://www.lisperati.com/logo.html kertoo viimeisellä rivillä että kuvia voi käyttää mihin tahansa tarkoitukseen ja millä tahansa tavalla. Löytyy [[Common_Lisp/Pikakelaus]] -sivulta http://www.lisperati.com/logo.html kertoo viimeisellä rivillä että kuvia voi käyttää mihin tahansa tarkoitukseen ja millä tahansa tavalla. Löytyy [[Common_Lisp/Pikakelaus]] -sivulta 2474 12916 2006-05-30T13:25:17Z TeemuN 155 [[Luokka:Common Lisp]] [[Kuva:Lisp_varoitus.png|thumb|Varoitus! Se on tarttuvaa.]] "Lisp -polku on kivinen, mutta samalla se on oikea polku" - kuten moni kokeneempi Lisp -harrastaja tietää. Lisp on hyvin erilainen kieli muihin verrattuna, sen vuoksi mielipiteet siitä jakautuvat jyrkästi. Moni karsastaa sitä erikoisen sulkeiden käytön takia. Kuitenkin löytyy niitä jotka myös rakastavat sitä, tämän wikibookin oleminen silmiesi edessä on osoitus siitä että ne jotka sitä rakastavat, rakastavat enemmän kuin ne henkilöt, jotka vihaavat Lispiä, suosikki ohjelmointikieltänsä. Tämä kirja on olemassa että muutkin suomalaiset jotka ovat kiinnostuneita Lispistä, voisivat tyynnyttää mielenkiintonsa lyhyeen mutta hyvin ytimekkääseen tekstiin. Vaikka Lisp on vihattu, se on samalla hyvin voimakas ja kaunis kieli. Ne jotka vihaavat sitä, pitäisi myös pelätä sitä. Alkuunpääseminen on vaikeaa, sen takia kirjassa on kiinnitetty hyvin paljon huomiota juuri alkuun pääsemiseen. Tämä sivu kertoo asioista mitä sinun kannattaisi tietää ennenkuin lähdet lukemaan muita sivuja. ---- == Miten Lisp eroaa useista ohjelmointikielistä? == Lisp lähestyy ohjelmointia eri tavalla kuin muut kielet. Lispissä ohjelmat rakennetaan listoiksi kun taasen muissa kielissä ne ovat yleensä tietynlaisia lauseita jotka ohjelmointikieli tarkasti jäsentelee ja tekee sen käskemän toiminnon. Useat kielet eivät suosi tapaa kirjoittaa montaakaan asiaa yhdelle viivalle. Lispillä on ominaisuuksia mitä muissa kielissä ei yksinkertaisesti vain ole. Lisp on myös omaksunut muille kielille epätavallisia tapoja kuten tavat muuttaa sanoissa olevat pienet kirjaimet automaattisesti isoiksi kirjaimiksi, käyttää kivoja erikoismerkkejä nimissä ja erottaa funktiot ja muuttujat erillisiin nimiavaruuksiin. Nämä piirteet helpottavat nimeämistä Lispissä hyvin paljon. Vertailun vuoksi tässä on sama koodi, kirjoitettuna ensiksi C:llä, sitten pythonilla, sitten Common Lispillä: <pre> /* C, funktio joka lisää x:ään yhden ja kertoo sen sitten itsellään. */ int mult_add(int x) { return (x + 1) * x; } # python def mult_add(x): "Funktio joka lisää x:ään yhden ja kertoo sen sitten itsellään." return (x + 1) * x ;;; Lisp (defun mult-add (x) "Funktio joka lisää x:ään yhden ja kertoo sen sitten itsellään." (* (+ x 1) x)) </pre> == Kehitystyökalut == === Editorit === Osasyy Lispin erikoiseen syntaksiin se, että sitä editoidessa, kautta historian on käytetty hyvin tehokkaita tekstieditoreita sen sijaan että syntaksista oltaisiin tehty monimutkaisempi, tämä on osa Lispin kauneutta. Se että editoreista voidaan ylipäätänsä tehdä avuliaampia, on osasyytä yksinkertaiselle syntaksille joka on tarkoitettu yhtä paljon sekä koneelle, että ihmiselle. Tämän vuoksi editorin valintaa kannatta harkita. Esim. windowsin notepad ei kelpaa laisinkaan. Editorin minimivaatimus olisi että se auttaisi sinua sulkeiden asetteluiden kanssa ja sisentäisi koodin sinulle valmiiksi. Tapoja miten editori voi auttaa sulkeiden asetteluihin on yhtä monta kuin editoriakin, kiinnostavia vaihtoehtoja on lueteltu muutama tämän kappaleen lopussa. Jos aikaa riittää, kannattaa opetella joko emacs tai vi yleiskäyttöön. Emacs on laaja ja vi nopea, ne kelpaa enimpään koodin kirjoittamiseen ja ovat paljon parempia kuin mikään graafinen tekstieditori on nykyään. Joitakin tapoja miten tehokas editori voi auttaa käyttäjää sulkeiden kanssa: * Värittää suljepareja sateenkaarivärein. * Vinkkaa avaussuljetta kun kirjoittaa sille sulkevan sulkeen pariksi. * Piirtää yhden supersulkeen vaikka kolmen samansuuntaisen sulkeen jälkeen. * Ryhmittää koodia sulkeiden mukaan sitä mukaa kun sitä kirjoitetaan. * Värittää parillisen sulkeen alueen pohjan sateenkaarivärein. * Piirtää laatikon sulkeen alueelle ja piilottaa kyseiset sulkeet tekstistä. Emacs editorista kannattaa lukea sen manuaalista niin kauan kun kukaan sitä tunteva ei kirjoita tähän kohtaan siitä lisää. Vi editorista on eri variaatioita, vi, vim ja gvim (Osa niistä toimii myös windowsilla). *vi* ovat hyvin nopeita käynnistymään ja ne ovat hyvin noipeita tekstin muokkaamiseen. Hyödyllisiä komentoja vi:lle: * set expandtab -- laajentaa tab -lyönnit välilyönneiksi. * set sm -- vinkkaa avaussuljetta kun kirjottaa sille sulkevan sulkeen. slimellä saa emacs -editorin suoraan liitettyä lisp -toteutukseen, sama asia kuin emacsin kanssa. Suosittelen slimen ja emacsin käyttämistä. === Toteutus === Common Lispille ei ole olemassa vain yhtä hyvää toteutusta. Ja useampi toteutus on eri tavalla hyvä. Valitsin siis kolme mielestäni oleellisinta toteutusta, selitän tämän kappaleen jälkeen SBCL:stä, ECL:stä ja CLISP:stä. Käsittelemme tarkemmin eri toteutusten asentamista koneelle sivulla [[Common_Lisp/Asennus|Asennus]] (Samaisella sivulla puhutaan myös muitten työkalujen asentamisesta). SBCL on paljon käytetty toteutus, olisin kertonut vain siitä yksinään jos siitä olisi ollut tarpeeksi hyvä toteutus windowsille kun kirjoitin tämän kirjan. SBCL pystyy kääntämään koodin melkein yhtä nopeaksi kuin mitä C kääntää vastaavan koodin. Se on myös hyvin testattu ja vakaa toteutus. SBCL:stä löytyy myös kaikki tarvittava slimestä vuorovaikutteiseen tulkkiin. CLISP on windowsillakin toimiva toteutus, joka kääntää hieman hitaampaa koodia kuin SBCL, senkin saa slimeen kiinni. ECL on kaikilla käyttöjärjestelmillä toimiva toteutus joka kääntää ohjelmat kääntämällä ne ensiksi C -koodiksi, sitten käynnistävät gcc:n joka kääntää c -koodin joko suoritettavaksi ohjelmaksi tai .fas -kirjastoksi. Jokainen toteutus näistä tukee CFFI:tä. CFFI on rajapintakirjasto vieraskielisiin funktioihin. CFFI:stä puhutaan myöhemmin sivulla [[Common_Lisp/Rajapinta|Vieraskieliset Funktiot]] === Vuorovaikutteinen Tulkki === Eli siis '''REPL''' (Read Eval Print Loop) on elintärkeä ominaisuus Lispissä. REPL:issä voi suorittaa Lisp -listoja ja tämän vuoksi se on erinomainen työkalu funktioiden testaamiseen, ellei editori tarjoa ominaisuutta jolla lisp -listoja voi syöttää editorista käsin REPLille ja REPL syöttää editorille vastauksen. REPL menee virhetilaan jos sille syöttää väärin muotoillun tai muutoin huonon listan. Tällöin REPL tarjoaa vaihtoehtoja, REPL:istä lisää sivulla [[Common_Lisp/Tulkki|Tulkki]]. === Näppäimistöasettelu === QWERTY -näppäimistöasettelu on 130 vuotta sitten tehty asettelu jolla estettiin kirjoittajaa vahingoittamasta kirjoituskonetta hidastamalla kirjoitusnopeutta tahallisesti. Tämän vuoksi kannattaa harkita DVORAK, ABCDF tai kokonaan omaa näppäimistöasetelmaasi joka on tehty näppäinpainallustesi mukaan tai räätälöity jostakin valmiista olemassa olevasta näppäimistöasettelusta. Näppäimistöasettelun vaihto parantaa suorituskykyä ja estää sinua rikkomasta sormiasi, . Nykyään näppäimistöt kestävät vaikka minkälaisia temppuja, miksi rikkoa sormiasi vaikka ne korjautuvatkin automaattisesti? === Mnemoonit === Hyvä muisti on erinomainen asia jos haluaa oppia jotakin uutta, tämän vuoksi suosittelen tutkimaan erilaisia muistamismenetelmiä. Voit muistaa ihmeellisiä asioita jos vain kokeilet niitä. Henkilökohtaisesti todettu erinomaisiksi työkaluiksi! Kirjoittamalla "mnemonics" -googleen, saa varsin hyviä ohjeita. Esittelen tässä yhden mnemoonin jota käytän soveltavasti vieraiden sanojen ja outojen sarjojen oppimiseen, se perustuu sanan rikkomiseen muistettavampaan muotoon ja satunnaisten assosiaatioiden lisäämiseen. Olen todennut tämän toimivaksi. Haluat vaikka oppia limbisen järjestelmän perusosat; hippokampus, hypotalamus ja mantelitumake. Voit kuvitella miltä seuraava näyttää: Hippo, hypnomies ja manteli limboavat järjestelmää. Pureskele ajatusta mielessäsi ja liitä siihen tärkeitä asioita kuten mm. miten nämä asiat liittyvät hippokampukseen, hypotalamukseen ja mantelitumakkeeseen. Kun et tarvitse muistisääntöä enää asian muistamiseen, anna sen unohtua. Tärkeämpi tieto jää tallelle silti koska olet siihen mennessä tehnyt niin monta oikeata assosiaatiota tietoon että et tarvitse muistisääntöä enempää. == Makrot == Nämä ovat Lisp -ohjelmoijan parhaita ystäviä. Makroilla voidaan muuttaa Lisp -kieltä erilaiseksi. Jolloin sillä voidaan tehdä mm. uusia ehtolausekkeita ja lausekkeita jotka sulkevat vaikka soketin kun niistä poistuu. Makrot ovat yksi niistä monista hyödyistä kun siirrytään lausepohjaisesta kielestä listapohjaiseen. Makroja toistaiseksi ei olla pystytty siirtämään toiseen kieleen ilman että siitä oltaisiin tehty listapohjainen. Koodissa makrot muistuttavat hyvin paljon funktioita, niillä on funktioihin verrattuna kuitenkin kaksi huomattavaa eroa: Funktiot suorittavat parametrinsä, antavat tulokset funktiolle parametrin. Funktiot suoritetaan ajonaikana. Makrot suoritetaan kääntämisen aikana, ne eivät suorita parametrejään vaan antavat ne suoraan makrolle, joka palauttaa taasen muokatun version, joka myös saattaa sisältää makroja ja siis laajentua edelleen. Makrojen testaamiseen ovat omat työkalunsa ja ne ovat hyvin ongelmallisia väärin käytettynä, niitä tehtäessä siis kannattaa noudattaa hyvin suurta varovaisuutta. Hyvillä makroilla pystyy säästämään sormiaan tuhansien rivien kirjoittamiselta ja tutkimiselta. Ne ovat siis hyvin hygieenisiä kapistuksia oikein käytettynä. == Ohjelmoitavuus == Lispin ohjelmoitavuus tarkoittaa sitä, että itse toteutuksen voi ohjelmoida, tämä tekee Lisp -toteutuksista erittäin dynaamisen ja miellyttävän kumppanin. Itseasiassa joissakin tilanteissa joissa C -kurautuisi, voidaan ongelma ratkaista pienellä koodilla joka toimii erityisesti laajennuksena kieleen. Myöhemmin käsitellään miten Lisp luo tämän ominaisuuden. [[Luokka:Common Lisp]] 2475 11272 2006-05-11T13:00:13Z Hauskalainen 299 /* My useful links */ ==About Me== I am a British student studying Finnish in Finland. I am helping to write learning material for foreigners learning Finnish. ==My useful links== http://meta.wikimedia.org/wiki/Help:Editing http://www.translit.ru/ http://www.gate2home.com ==Books I am editing== http://fi.wikibooks.org/wiki/Suomen_kieli_ulkomaalaisille http://fi.wikibooks.org/wiki/Suomen_kieli_käyttöön And also the versions in translation in the English wikibooks library. 2476 13605 2006-06-08T13:09:57Z Little-nick 351 /* Nimeäminen */ Jokaisessa asiassa on joitakin perusasioita joita pitää hallita ennenkuin voi lähteä suorittamaan isoja vaunuja. Tämän sivun tarkoitus on tarjota sinulle persusasiat Common Lispistä, jotkin näistä asioista pätevät tiettyyn asteeseen myös muihin Lisp-murteisiin. == Listat == Koska kyseessä on kieli joka pohjautuu täysin listojen muodostamiseen ja niiden muokkaamiseen, mikäpä olisi typerämpi päättely että aloitetaan asia listoilla? Common Lispissä listat ovat linkitettyjä listoja. Se tarkoittaa että ne koostuvat pareista, pari on elementti jolla on kaksi solua. Pareista muodostetaan listoja pistämällä pareja sisäkkäin ja loppuun atomi joka ilmaisee että lista loppuu, eli NIL. NIL ilmaisee tyhjyyttä, väärää ja muita pahuuden voimia. komplementtina on T, joka ilmaisee jotakin, oikeata, ja muita hyviä asioita. [[Kuva:car_ja_cdr.jpg|thumb|tämmöistä elementtiä kutsutaan nimellä CONS.]] Muinaisen Lisp-koneen mukaisesti, pari on nimeltään CONS, ensimmäinen puoli parista on nimeltään CAR, ja oikea puoli on nimeltään CDR. Näitä nimiä vastaa funktiot, jotka toimivat hyvin johdonmukaisesti. CONS ottaa kaksi parametriä ja muodostaa niistä parin. CAR ottaa yhden parametrin ja lukee siitä vasemman puolen. CDR toimii samoin kuin CAR paitsi että lukee oikean puolen, tietenkin. Pareja voi siis linkittää "hännistään" yhteen siten että ne muodostavat listan! muinaisessa Lisp-koneessa oli ilmeisesti käsky myös listan muodostamiselle, ja se oli list, joka löytyy myös nykyaikaisesta Common Lispistä. <pre> (cons 1 (cons 2 (cons 3))) == (list 1 2 3) (cons 1 2) == (1 . 2) (car (list 1 2 3)) == 1 (cdr (list 1 2 3)) == (list 2 3) </pre> == Ensimmäinen Malli Suorittimesta == Toisin kuin muissa kielissä, joissa ohjelma suoritetaan niin monimutkaisella tavalla jopa tulkissa, että tarkka selitys sen toiminnasta maallikolle on hepreaa, Lisp -ohjelmassa listat suorittava ohjelma on suhteellisen yksinkertainen ja siitä ei tarvitse tietää kaikkea kerralla. Kuitenkin se mitä kannattanee tietää nyt tulee seuraavaksi. Sen jälkeen kun Lisp lukee ohjelmasta yhden listan, se vie sen eval -funktiolle, eval lukee listasta ensimmäisen solun. Jos siellä on symboli, se hakee vastaavan symbolin funktion nimiavaruudesta. Jos se löytää funktion, se kutsuu itseään loppuun listaan, sitten syöttää tuloksena saadun evaluoidun listan aiemmin mainitulle funktiolle. == Piste == Listamuotoon kuuluu valinnainen piste, jolla voidaan ilmaista että lista ei lopukkaan tavalliseen tapaan NILliin, vaan johonkin muuhun. (cons 1 2) antaa samaa kuin '(1 . 2) == Don QUOTE == QUOTE on erikoinen komento, se estää parametriensä evaluoinnin ja palauttaa ne. Esim. (quote (sika possu apina)) palauttaa listan (sika possu apina), eikä sika -funktiolle yritetäkkään syöttää possua tai apinaa. Quotella on myös yhden merkin muoto, ', jonka avulla esimerkin listan voisi kirjoittaa muotoon: '(sika possu apina), ' merkkiä voi siis ajatella eräänlaisena suorittimen lamauttajana, joka antaakin syöttää funktioille lukijalla suoraan tuotettuja listoja! Esimerkkinä aiemmat listat nyt quote -muodolla. <pre> '(1 2 3) '(1 . 2) (car '(1 2 3)) (cdr '(1 2 3)) </pre> == Don FUNCTION (QUOTE) == FUNCTION on erikoinen komento jota voi käyttää nimeä/symbolia vastaavan funktion hakemiseen ja palauttamiseen. Esimerkiksi kun suoritat listan (function list), FUNTION selvittää onko argumentti symboli, jos on, se hakee funktionimiavaruudesta sille vastineen ja palauttaa saamansa tuloksen. FUNCTIONilla on erikoinen kahden merkin muoto, #', joka toimii samaan tapaan kuin quoten vastaava muoto. seuraavassa esimerkissä on komento jota et ole vielä nähnyt tässä kirjassa: <pre> (funcall #'list 1 2 3) tekee samaa kuin (list 1 2 3) </pre> FUNCTION tulee käsittelyyn myöhemmin kun puhutaan korkeamman asteen funktioista. == Sulkeiden Tarina == LISP kielen on saattanut tunnistaa alusta alkaen sen sairaalloiselta näyttävältä sulkeidenkäytöltä. Varmaan jo synkän seitsenkymmenluvun alusta, LISPin syntaksia on yritetty parantaa tältä kantilta. Ehkäpä jopa sinä saatat yrittää jotakin. On hyvä yrittää uusia temppuja, mutta historia tuntuu vain toistavan itseään. Vaikka lispin keino käyttää sulkeita lähestyy pitkälle äityneen perversion asteikkoa, se on paras tapa esittää listoja merkkijonoin. Koska niin moni on yrittänyt parantaa lispin syntaksia, parannusehdotuksia on ollut monia. Lisäksi on perinteisiä parannusehdotuksia joita jokainen uusi heppu aina ehdottaa alkajaisiksi. Infix -syntaksi prefixin tilalle on aika yleinen, niin myös sisennyksen huomioiminen. Mille tahansa ehdotukselle voidaan keksiä yksi hyvä puoli, ja kaksikymmentä huonoa. === Sulkeiden tulevaisuus === On vaikea kuvitella hienoja tapoja esittää lista merkkijonoilla sulkeiden lisäksi. Siksipä on epätodennäköistä että sulkeet joskus katoavat Lispistä merkkijonojen aikana. Sen sijaan Lispissä lepää mahdollisuus muille tapoille esittää ohjelmakomentoja. Uusia tapoja antaa ja vastaanottaa tietokoneelta tietoa/komentoja kehittyy kokoajan. Kuka tietää jos tulevaisuudessa tietokoneet ohjelmoitaisiin hermostoon liitettävän kaapelin kautta? Tällöin tuskin enään tarvittaisi turhan hankalia tapoja esittää listoja, koska linkin avulla mitä tahansa tietoa voisi muokata ja lukea murto-osassa nykyisestä ajasta. == Nimeäminen == On tärkeää tietää oikea nimeämistyyli koska se saa koodin näyttämään selvemmältä ja tietyissä tapauksissa myös välttää hyvin ilkeitä virheitä. Koska Lispissä väliviiva on laillinen merkki symboleiden nimeämisessä sitä käytetään ala_viivan tai camelCasen sijaan sanojen erottamisessa muuttujanimissä. Alaviivan käyttöä nimissä pidetään yleisesti hyvin epätyylikkäänä ratkaisuna. Hyvä nimeämis sääntö on semmoinen, että reunustaa kaikki globaalit(tarkemmin ottaen dynaamiset) muuttujat tähdillä, näin: *tama-on-globaali-muuttuja* mikä tahansa muu nimetään normaaliin tapaan. Vastaavasti vakiot ympäroidään yleensä +-merkeillä: (defconstant +vakio+ 1) Joskus voidaan vain pakettien sisäiseen käyttöön tarkoitettujen nimien eteen liittää %-merkki. (defun %deep-magic () ...) [[Luokka:Common Lisp]] 2494 10733 2006-05-03T07:01:42Z Einari 303 Ole hyvä ja lähetä minulle viesti, mutta varo sanojas, perkele! 2677 10979 2006-05-03T11:50:36Z TeVe 307 Aiemmin anonyyminä jonkin aikaa täällä kurkkinut uteliaana, teinpä yksintein sitten käyttäjätunnuksenkin. Minut tavoittaa parhaiten [[w:Käyttäjä:TeVe|Wikipedian]] puolelta, jossa olen ylläpitäjänä. 2678 10983 2006-05-03T14:10:37Z Cheery 300 Common_Lisp -kirjaan kuva cons -elementistä. Omatekemä. Common_Lisp -kirjaan kuva cons -elementistä. Omatekemä. 2705 11016 2006-05-03T14:44:06Z TeVe 307 viikko Roskaamista. Estetty viikoksi. --[[Käyttäjä:TeVe|TeVe]] 3. toukokuuta 2006 kello 14.44 (UTC) 2706 13614 2006-06-08T14:08:16Z Little-nick 351 /* DEFMACRO */ '''Common Lispissä''' on noin seitsemäntoista def -alkuista komentoa. Sen sijaan niistä ei ole välttämätöntä tietää kaikkia kielellä ohjelmoimista varten. DEFUN, DEFMACRO riittänevät hyvin alkuun. Tosin, saat enemmän aikaan ja ymmärrät enemmän Lisp -ohjelmia jos ymmärrät enemmän komentoja. == DEFUN == '''DEFUN'''illa voidaan luoda uusia funktioita. Funktio koostuu parametreistä, kommentista ja sarjasta käskyjä. Tässä on esimerkki: <pre> (defun eka-funktio (x y z) "valinnainen kommentti" (+ (* x y z) x y z)) kokeile näitä: (eka-funktio 1 2 3) (documentation 'eka-funktio 'function) </pre> Kommentin voi lukea documentation -komennolla. Funktioon liitettyä kommenttia kutsutaan nimellä 'docstring', kun voit korvata tavallisen kommentin docstringillä, tee se! Hyviin tapoihin kuuluu että selittää melko tarkasti ja ytimekkäästi funktioista docstringiin, mutta ei korvaa dokumentaatiota pelkällä docstringillä. Tähän tarvittaisiin asiaa &optional ja &rest -parametreistä. koska Lisp on funktionaalinen kieli, funktioilla siinä voi tehdä monenlaisia temppuja. == DEFMACRO == '''DEFMACRO''' on yksi Lispin kiinnostavista ominaisuuksista. Sillä voi muuttaa Lispin perinteistä tapaa käsitellä listoja ja luoda täysin uusia rakenteita. Makroilla Lispiin voi lisätä esimerkiksi uusia kontrollirakenteita tai def- muotoja, vaikkapa oman tilanteeseen sopivan define-luokka rakenteen joka luo uusia luokkia ja niihin metodeja ohjelmallisesti. Historiallisesti makroja on käytetty myös koodin optimointiin mutta nykyään sitä pidetään niiden väärinkäyttönä ja tähän tarkoitukseen on parempiakin tapoja(esim. inline funktiot). Hyvien makrojen kirjoittaminen on monimutkainen juttu ja siihen täytyy harjaantua. Makrot ovat hyvin tehokas väline ja monissa tapauksissa ainoa tapa saavuttaa haluttu toiminallisuus. Silti kannattaa pitää nyrkkisääntönä että jos asian voi tehdä normaalilla funktiolla, makroja ei pidä käyttää. Makro on siis funktio joka suoritetaan silloin kun ohjelma käännetään, jotta ymmärtäisi makroja paremmin, kannattaa vilkaista seuraavaa esimerkkiä: <pre> (defmacro with-basso (name &rest body) `(progn (open-basso ,name) ,(cons 'progn body) (close-basso ,name))) (macroexpand '(with-basso foo (bar) (baaz))) </pre> Toisena esimerkkinä voisi käyttää when -makroa. Kun kääntäjä näkee when -makron, se ottaa sen parametrit ja antavat ne listana makrolle, makro rakentaa listasta oikean listakomennon, ja kääntäjä asettaa saadun listakomennon when -makron paikalle. <pre> Eli siis listasta: (when T (print "ruisraikka") (print "apokkalypsy")) Tuleekin lista: (if T (progn (print "ruisraikka") (print "apokkalypsy")) joka suoritetaan makron sijasta! </pre> On tärkeää ymmärtää että lispin makrot eivät perustu pelkkään mallin mukaan korvaamiseen vaan ne voivat käyttää aivan normaalia lispiä tuotetun koodin rakentamiseen. Pohjimmiltaan makrot ovat siis käännön aikana ajettuja funktioita jotka tuottavat syötettyjen listojen(koodia) perusteella toisia listoja(koodia). Em. esimerkissä käytetty backquote-notaatio on itseasiassa vain syntaktista sokeria normaaleilla listanmuodostus funktioille(list, append jne.) jonka käyttö tämän kaltaisissa makroissa auttaa selkeyttämään koodia ja tuo makron idean paremmin esille. (Ja kyllä, pienen harjoittelun jälkeen edellisen kaltaiset makrot ovat täysin selkeitä) [[Luokka:Common Lisp]] 2708 14023 2006-06-17T22:08:14Z Mzlla 323 Estämisestä Poistaisitko IP:ni eston Wikipediassa? Se on yhteiskäytössä! --[[Käyttäjä:213.214.155.64|213.214.155.64]] 4. toukokuuta 2006 kello 06.57 (UTC) == Estämisestä == Tervehdys, arvoisa wikipedisti. Kiitoksia hyvästä työstäsi vandalismia vastaan. Suosittelisin sinua kuitenkin varoittamaan käyttäjiä vandalismista ennen bannaamista. Wikikirjaston "levykevandaali" oli hieman rajatapaus, mutta nähtyäni vastaavia myös Wikipedian puolella päätin kertoa mielipiteeni. Ylläpitäjän ei ole niin vaikea klikkailla sitä palauta-nappia, ja toistuvasta vandalismista kannattaa toki bannatakin. Vai? -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 17. kesäkuuta 2006 kello 22.08 (UTC) 2709 14585 2006-07-02T15:53:16Z 80.222.235.37 Add Category {{käännettävä}} [http://en.wikibooks.org/wiki/Suomen_kieli_käyttöön englanniksi] [http://ru.wikibooks.org/wiki/Suomen_kieli_käyttöön venäjäksi] [http://de.wikibooks.org/wiki/Suomen_kieli_käyttöön saksaksi] ==Johdanto== Tämä kirja on saatavilla myös englanniksi ja venäjäksi. Päästäksesi näihin kirjoihin, valitse linkki vasemmalta, otsikon "muut kielet" alta. This book is also available in English and Russian. To access those books, select a link from the left, under the heading "muut kielet". ===Ketkä kehittävät tämän kirjan?=== Tämän kirjan kehittäminen alkoi projektina Timalissa, Raision aikuiskoulutuskeskuksessa. Timalissa opetetaan vuosittain suomen kieltä yli sadalle ulkomaalaisopiskelijalle. ===Miksi tätä kirjaa kehitetään?=== '''Kielioppi:''' Oppiakseen suomen kieltä opiskelijan tarvitsee kehittyä kielen ymmärtämisessä monissa tasoissa. Ei ole paljonkaan mahdollista puhua ja ymmärtää suomea, jos sinulla on vain kielioppi ja kaksikielinen sanakirja. Varmasti suomen kielioppi on keskeinen asia, mutta se ei riitä. Idiomaattiset muodot ja muut kieliasut eivät aina mene kokonaan kieliopin mukaan. Usein on parempi vain oppia, että jokin asia sanotaan kuten sanotaan. Sama koskee '''sanastoa'''. Monet sanakirjat ovat kompromisseja käyttäjän tarvitseman tiedon määrän ja sanakirjan fyysisen koon välillä. Pieni sanakirja saattaa esimerkiksi kertoa, että käännös sanalle ''"goodbye"'' on ''"hyvästi"''. Useimmissa tilanteissa sanan ''"hyvästi"'' käyttö on kuitenkin väärin! Se nimittäin tarkoittaa, että tuskin tapaat tätä ihmistä enää koskaan! ''"Näkemiin"'' (''till we see again'') or "''hei hei''" (''bye-bye'') or "''nähdään''" (''see you'') ovat paljon yleisempiä tapoja hyvästellä. Jotkut suomen alkeisoppikirjat sisältävät nämä yksityiskohdat, mutta niilläkin on samanlaiset rajoitukset kuin sanakirjoilla. On-line kirjalla, kuten tällä, ei ole tuollaisia rajoituksia. Fyysinen koko ei ole ongelma. '''Linguistic constructions:''' Some things in Finnish will be familar to some speakers of other languages (for instance, past tense constructions in Finnish are similar to English and therefore relatively easy for a person whose mother tongue is English to learn). But there are many instances that are different. A person from Estonia will easily understand the Partitive concept, which is a little more difficult to, say a person from Russia. Similarly words and their usage can often only be understood in the context of other words and most dictionaries often give a choice of translation alternatives. Some students learning Finnish do not have dictionaries to their home language and therefore use two dictionaries. For instance Vietnamese-English then English-Finnish. The possibilities for misunderstanding are enormous! We hope that this book will help to bridge this gap. In this respect each translation of "Suomen kieli käyttöön" will differ from the original Finnish book under development and from other translations such as that in Russian. We hope that people with language skills in both languages will help those learning the language. So for example, a Vietnamese restaurant owner in Helsinki who has lived in Finland for 10 years could assist a recent immigrant living in Kuopio to learn Finnish through this book. This book aims to close the gap between dictionaries and grammar books by providing a book with lots of examples of the language in everyday use. From newspaper and magazine articles, letters and e-mails, to spoken interview and chat room dialogues. The latter especially tend to contain lots of contractions and dialectical forms extensively found in the spoken language. The ultimate aim it to provide people who are learning the Finnish language to understand how sentences are constructed, and how to determine the right case for a noun (not always easy for a person not used to using a language that has 15 different noun cases!), and how to understand and correctly use the various passive, active, infinitive and participle forms of verbs. On top of that, students will also be able to identify and learn the various forms of "rektio" (case form governance directed by a verb). These are undoubtedly the biggest problems faced by foreign learners of Finnish. ===How is this achieved?=== This book has parallel translations on other wikibooks sites. Work is in progress with both a rRussian and an English version and an Arabic version is expected soon. It contains real life Finnish texts and some audio material. Translation pages are created by students who are expected to cross-check each other's work. We do not guarantee that these translations are error free but hopefully, as with other WIKI type projects, any errors will soon be ironed out by those who understand things better. We hope students will place links from the Finnish pages to the versions they have translated. Texts are graded for complexity. Thus it makes sense if you are complete beginner to start with texts at Level 1 and work your way through the levels. This grading is done by taking an overall look at the complexity of the texts and assigning a complexity level. Because the texts are mostly from real life, some complex language may occasionally be seen in lower graded texts. An explanation of the grading system will be developed soon. Formal analysis of texts is encouraged to point out grammatical features and highlight the special usages of words in particular contexts. Students will raise questions about the texts on the discussion pages. They can communicate with each other through the use of the discussion pages and help each other to improve the translations and the analysis. If the students collectively cannot resolve the issue, the discussion may move to the equivalent page on the Finnish pages where questions can be asked in Finnish about the material. Finnish pages will be verified by Finnish speakers who hopefully can answer the questions raised. Readers of this book are therefore encouraged to log in and add pages they have read to their watchlists. As readers get to understand how the language works, there will not always be the need to provide low level analysis of higher graded texts. Only the more complex elements will be analysed. ==Important message to readers and developers of this book== ===Register and Sign in regularly=== * This book is constantly being developed. New material will be added all the time. * Please create a log-in ID and remember your ID and password. You can set your language preferences here. * When you have read a page, made a translation, or raised a question on a discussion page, put the page onto your watchlist. You can only do this when you are logged in. When you log in next time, you can quickly see what changes have been made to the articles on your watch list. ===Help develop the book=== * If you can improve on a page please make the edit. It is very easy to edit pages. * If you have a query, raise it on the discussion page to discuss it with other students. * If you have some text you have analysed yourself, why not publish it here and share your learning with others. **Please take care not to infringe other peoples copyright! Do not for instance publish here exercises from text books because that will certainly infringe copyright. Some original articles published here did originally carry copyright but specific permission has been obtained in each case to publish them here. ==Related Book== This book will tie in with a general book on Finnish Language for Foreigners which is being developed alongside, and which introduces the grammar and other special features of Finnish. We also encourage the developers of this book to also develop the Wiktionary. ==Sanasto== Tämän kirjan oman [[Suomen kieli käyttöön/Sanasto|sanasto]] selittää sanojen merktyksia tekstien ja kuvien avulla. Tekstissä voi olla myös ulkomaankielien selityksiä. ==Lukeminen== ===yleiskieli=== ====Taso 1==== ====Taso 2==== [[Suomen kieli käyttöön/Suot|Suot]] [[Suomen kieli käyttöön/kihlaus|Kihlaus]] [[Suomen kieli käyttöön/Rajalla|Rajalla]] ====Taso 3==== [[Suomen kieli käyttöön/Koti Suomessa|Koti Suomessa]] [[Suomen kieli käyttöön/Terveydenhuolto|Tervydenhuolto]] ====Taso 4==== [[Suomen kieli käyttöön/rahankäytöopas|rahankäytöopas]] [[Suomen kieli käyttöön/Pyöräilijä liikenteessä|Pyöräilijä liikenteessä]] ====Taso 5==== ====Taso 6==== [[Suomen kieli käyttöön/Taso 6/Ilkka Jääskelainen|Ilkka Jääskelainen]] ===Puhekieli=== ====Taso 1==== [[Suomen kieli käyttöön/Paras Romanttinen komedia|Paras Romanttinen komedia]] ====Taso 2==== ====Taso 3==== [[Suomen_kieli_k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n/lukeminen/Taso_3/kahvi_ulkomailla|kahvi_ulkomailla]] [[Suomen kieli käyttöön/Kylpylä aikuisille|Kylpylä aikuisille]] ====Taso 4==== ====Taso 5==== [[Suomen kieli käyttöön/Miten erottuu|Miten erottuu]] ====Taso 6==== [[Suomen kieli käyttöön/Nopeusrajoitukset mitoitettu|Miten Nopeusrajoitukset mitoitettu?]] ==Kunteleminen== ==Puheminen== ==Kieliopin Artikkelit== ´ [[en:Suomen kieli käyttöön]] [[ru:Suomen kieli käyttöön]] [[Category:Finnish]] 2710 11044 2006-05-04T11:42:52Z Hauskalainen 299 siirsi sivun ”Suomen kieli käyttöön-eng” uudelle nimelle ”Suomen kieli käyttöön/englanniksi/”: conform to naming structure ==Johdanto== ===Who is developing this book?=== This book began life as a project run at Timali, the adult education centre in Raisio, near Turku, in Western Finland. The Timali school teaches Finnish to more than one hundred foreign students learning the Finnish language every year. === Why is this book being developed?=== Learning a language requires the user to develop many levels of understanding. 1. Knowledge of vocabulary 2. Grammar 3. Pronounciation 4. Listening Skills 5. Reading Skills 6. Spontaneous Speaking Skills Using this book will help in the development of these skills and abilities. ==How is this achieved?=== This book contains real life Finnish texts and some audio material. Pages in this book may also have a translation page in a foreign language. These translation pages are created by students who cross-check each other's work. We do not guarantee that these translations are error free but hopefully, as with other WIKI type projects, any errors will soon be ironed out by those who understand things better. Each page begins in Finnish alone. Links are then provided to equivalent pages with explanations in a foreign language. This has been done as it is often easier to develop an understanding if it is explained in a familar language. Texts are graded for complexity. Thus it makes sense if you are complete beginner to start with texts at Level 1 and work your way through the levels. This grading is done by taking an overall look at the complexity of the texts and assigning a complexity level. Because the texts are mostly from real life, some complex language may occasionally be seen in lower graded texts. Formal analysis of texts is encouraged to point out grammatical features and highlight the special usages of words in particular contexts. Students will raise questions about the texts on the discussion pages. They can communicate with each other through the use of the discussion pages and help each other to improve the translations and the analysis. If the students collectively cannot resolve the issue, the discussion may move to the equivalent page on the Finnish pages where questions can be asked in Finnish about the material. Finnish pages will be verified by Finnish speakers who hopefullt can answer the questions raised. Readers of this book are therefore encouraged to log in and add pages they have read to their watchlists. The ultimate aim it to provide people who are learning the Finnish language to understand how sentences are constructed, and how to determine the right case for a noun (not always easy for a person not used to using a language that has 15 different noun cases!), and how to understand and correctly use the various passive, active, infinitive and participle forms of verbs. On top of that, students will also be able to identify and learn the various forms of "rektio" (case form governance directed by a verb). These are undoubtedly the biggest problems faced by foreign learners of Finnish. As readers get to understand how the language works, there will not always be the need to provide low level analysis of higher graded texts. Only the more complex elements will be analysed. ==Important message to readers and developers of this book== ===Register and Sign in regularly=== This book is constantly being developed. New material will be added all the time. ===Getting Help=== As this books develops, you will increasingly develop a better understanding of the language and become more comfortable at reading and listening to Finnish elsewhere and independently. If come across language that you find difficult to understand, especially in spoken language, please bring it to the development area for this book. Others may be able to help you understand it. ===Help develop the book=== As you the text can be added to the book. that indicates that others might benefit from it. When you do get to understand something you read somewhere More advanced texts in this book will therefore contain only explanations of see how This book will tie in with a general book on Finnish Language for Foreigners which is being developed alongside, and which introduces the grammar and other special features of Finnish. As this book is being developed, it is hoped to encourage the writers to develop the Wikidictionary. For speed of understanding and to facilitate readers' voabulary development, all the texts will carry a vocablary list. The book is intended to show how Finnish is used and to enable learner of the Finnish language how to better understand Finnish and direct through practical to see Finnish texts in real life and Readers are encouraged to provide new texts for this book and to 2711 11045 2006-05-04T11:42:52Z Hauskalainen 299 siirsi sivun ”Suomen kieli käyttöön-eng” uudelle nimelle ”Suomen kieli käyttöön/englanniksi/”: conform to naming structure #REDIRECT [[Suomen kieli käyttöön/englanniksi/]] 2712 11050 2006-05-05T06:27:10Z Samulili 276 nätit yläindeksit à la fr.wiki <small style="font-size:80%;">^{{{1}}}</small> 2713 11051 2006-05-05T06:27:27Z Samulili 276 {{Exp|er}} 2714 12061 2006-05-25T21:05:28Z Samulili 276 [[Luokka:Ranskan kielioppi]] ==Päivämäärät== Ranskassa päivämäärä ilmaistaan [[Ranskan kielioppi/Numeraalit|kardinaalinumerolla]], jonka edessä on maskuliinin määräinen artikkeli ''le''. :''Le seize mai. (Le 16 mai.)'' Toukokuun kuudestoista/Toukokuun kuudentenatoista. Poikkeuksena on kuukauden ensimmäinen päivä, joka ilmaistaan järjestysnumerolla. :''Le premier octobre. (Le 1{{er}} octobre.)'' Lokakuun ensimmäinen/Lokakuun ensimmäisenä päivänä. ==Kellonajat== ==Muut ajan ilmaisut== ===Jossain ajassa=== ===Kuluttua=== ”Jonkin ajan kuluttua/päästä” ilmaistaan ranskakaksi [[Ranskan kielioppi/Prepositiot#dans|prepositiolla dans]]. :''Il arrivera'' dans ''deux heures''. Hän saapuu kahden tunnin kuluttua. <!-- == sunnuntaisin, aamuisin == --> [[Luokka:Ranskan kielioppi]] 2716 11074 2006-05-05T11:48:23Z TeemuN 155 test {{test}} 2717 11089 2006-05-08T07:12:30Z Harjoitelija 313 страница в разработке. 2718 11103 2006-05-08T09:32:43Z Hauskalainen 299 siirsi sivun ”Suomen kieli ulkomaalaisille/ru/astevaihtelu/” uudelle nimelle ”Suomen kieli ulkomaalaisille/ru/astevaihtelu”: remove end stroke from name '''Чередования в финском языке.''' В финском языке при образование различных грамматических форм слова, а также при словообразовании происходит чередование гласных и согласных в основе слова. Этот раздел финской морфологии хоть и вызывает трудности при изучении, но безусловно знаком тем, у кого русский язык является родным. Так как в русском языке при образование различных грамматических форм слова, а также при словообразовании тоже происходит чередование гласных и согласных в корнях, суффиксах и приставках. (другими словами в основе слова) Например: выпадающие –о,-е сон-сна, кружок-кружка, отец-отца е/о везти-воз, нести-носить т/ч светить-свечу, хотеть-хочу д/ж сидеть-сижу, родить-рожать Это только некоторые примеры. В современном русском языке насчитывают минимум 33 типа чередований. (разные языковые школы предлагают разное количество типов чередований) Чередования, происходящие и в исконно финской, и в заимствованной лексике, так называемая k – p – t – system. Внимание! Эти чередования происходят всегда. ''сильная ступень – слабая ступень'' '''kk – k''' '''pp – p''' '''tt – t''' '''t – d''' '''k – 0''' '''p – v''' '''nk – ng''' '''nt – nn''' '''lt – ll''' '''rt – rr''' '''mp – mm''' '''lke – lje''' '''rke – rje''' '''hke – hje''' '''uku/yky – uvu/yvy''' Чтобы выбрать какую ступень употреблять, обычно смотрят на буквенное окружение. Если слог открытый (заканчивается на гласный) - сильная ступень. Если закрытый – слабая. Многие не любят способ буквенного окружения, так как иностранцу достаточно сложно поделить слово правильно на слоги. Самая большая проблема – это дифтонги (неделимое сочетание гласных) и отдельные гласные. Вторая проблема, это то, что во множественном числе, в некоторых случаях, правило буквенного окружения не работает. Поэтому некоторые предпочитают запоминать конкретные случаи употребления сильных и слабых ступеней. Например: {| border="1" cellpadding="5" cellspacing="0" |- || сильная ступень || слабая ступень |- || номинатив (ед.ч.) || номинатив (мн.ч.) |- || || генетив ( - n) |- || партитив (a/ä, ta/tä, tta/ttä) || + - ssa/ - ssä |- || иллатив (Vn, hVn, seen) || + - sta/ - stä |- || эссив (na/nä) || + - lle |- || || + - lla/ - llä |- || || + - lta/ - ltä |- ||Глаголы 1 типа, 3 лицо,ед. и мн.ч (он, она, оно, они) ||Глаголы 1 типа 1 и 2 лица, ед. и мн. числа (я, мы, ты, вы) |- ||Глаголы 3, 4, и 6 типов( все лица и числа)|| |- |} Кроме k – p – t – system, в финском языке меняются многие окончания основы, перед тем как слово изменяют! Эти изменения происходят только в исконно-финской лексике, зато всегда! Более того, эти некоторые изменения влияют на чередования в самой основе, то есть на выбор сильной или слабой ступени чередования. 1)''основа на - i меняется на – e'' kivi – kivEn talvi – talvEn kieli – kielEn 2)''основа на - si меняется на – de'' vesi – veDEn uusi – uuDEn kuukausi – kuukauDEn 3)''основа на -e меняется на – ee'' perhe – perhEEn kirje – kirjEEn kone – konEEn 4)''основа на -nen меняется на – se'' sininen – siniSEssa nainen – naiSElla Virtanen – VirtaSEn 5)''основа на – us/ys/os/ös/es меняется на – kse'' kysymys – kysymyKSEt vastaus – vastauKSEt tulos – tuloKSEt vihannes – vihanneKSessa 6)''основа на –uus/yys/us/ys меняется на – de'' rakkaus – rakkauDen avaruus - avaruuDEn sairaus – sairauDEssa 7)''основа на – as/äs меняется на – aa/ää'' eräs – erÄÄssä taivas – taivAAssa oppilas – oppilAAlla 8)''основа на -is меняется на – ii'' kaunis – kauniin kallis – kalliissa 9)''основа на –ut/yt меняется на – ue/ye'' ohut – ohUEn olut – olUen lyhyt – lyhYEn 10)''основа на –ton/tön меняется на – ttoma/ttömä'' naimaton – naimaTTOMAn rahaton – rahaTTOMAlla lapseton – lapseTTOMAlle 11)''основа на – in меняется на – ime'' puhelin – puheliMEssa kaiutin – kaiutIMEssa avain – avaIMElla 12)''основа на – tar/tär меняется на –ttare/ttäre'' tytär – tyttäreen 13)''основа на –en/el/er/ar меняется на – ene/ere/ele/are'' manner – mantEREssa kannel – kantELElla 2719 11137 2006-05-09T16:09:01Z 85.76.244.20 #Введение ##Финские гласные ##Длинные и краткие гласные ##Гармония гласных ##Дифтонги ##Финские cогласные ##Длинные и краткие согласные ##Особенности произношения некоторых согласных ##Диалекты #Грамматика финского языка ##Разница между разговорным и письменным языком ##Строение слова ###[[Suomen_kieli_ulkomaalaisille/ru/astevaihtelu | Чередования и изменения в основе слова]] ###Примеры изменений в основах слова ####-i > -e- существительные ####-s существительные ####-in > -ime- существительные ####-ton > -ttoma- существительные ####-nen > -se- существительные ####-e > -ee-существительные ####-si > -de- существительные ####-us > -ukse- существительные ##Падежи финского языка ###Genetiivi ###Partitiivi ###Illatiivi ###Essiivi ###Inessiivi ###Elatiivi ###Adessiivi ###Ablatiivi ###Allatiivi ###Translatiivi ###Abessivi ###Komitattiivi ###Instruktiivi ##Глаголы ###Глаголы, тип 1 ###Глаголы, тип 2 ###Глаголы, тип 3 ###Глаголы, тип 4 ###Глаголы, тип 5 ###Глаголы, тип 6 ##Времена финского глагола ###Настоящее время ###Прошедшее время ###Перфектное время ###Предпрошедшее время ###Способы выражения будущего времени ###Согласование времён ##Залоги финского глагола ###Действительный залог ###Страдательный залог ####Настоящее время, страдательный залог (Passiivi) ####Прошедшее время, страдательный залог (Passiivi) ####Перфектное время, страдательный залог (Passiivi) ####Предпрошедшее время, страдательный залог (Passiivi) ##Наклонения глаголов ###Изъявительное наклонение ###Повелительное наклонение ###Условное наклонение ##Инфинитивы глаголов ###1 инфинитив ###2 инфинитив ###3 инфинитив ###4 инфинитив ##Причастие ###1 причастие ###2 причастие ###Причастие агента ##Прилагательные ###Сравнительная степень ###Превосходная степень ##Наречия ###Сравнительная степень ###Превосходная степень ##Числительное ###Количественное ###Порядковое ##Местоимения ##Притяжательные суффиксы ##Строение предложений и порядок слов ##Типы предложений ##Союзы ##Прямое дополнение ##Эквиваленты придаточных предложений ##Глагольное управление (verbien rektio) 2720 11106 2006-05-08T09:36:52Z Hauskalainen 299 [[Suomen_kieli_ulkomaalaisille/ru/Sis%C3%A4lt%C3%B6 | venäjäksi]] #Sisältö #Johdanto #Suomen äänteet ##Suomen aakkoset ##Pitkä ja lyhyt vokaalit ##Vokaaliharmonia ##Pitkä ja lyhyt konsonanti ##Diftongit ##Tahmaiset kirjaimet l, n, r, ja s ##Klusiilit ###Plosiivit(?) k,p,t jne ###loppu kirjain -e ##Word Stress (?) ##Astevaihtelu ##Murteet #Suomen Kielioppi ##Puhekieli ja kirjallinen eroja ##Sanan rakentaminen ##Astevaihtelu (k,p,t etc.) ###Nominaalien taivutus ####Tavallinen nominaalit ####-i > -e- nominaalit ####-s nominaalit ####-in > -ime- nominaalit ####-ton > -ttoma- nominaalit ####-nen > -se- nominaalit ####-e > -ee- nominaalit ####-si > -de- nominaalit ####-us > -ukse- nominaalit ###Verbit ###Verb typpejä ####Verbi typpi 1 ####Verbi typpi 2 ####Verbi typpi 3 ####Verbi typpi 4 ####Verbi typpi 5 ####Verbi typpi 6 ##Lause typpeja ##Lause rakentaminen ###Sanajärjestys ##Adjektiivit ###Komparatiivit ###Superlatiivit ##Adverbit #Suomen kielen oppiminen ##Wikiversity Moduulit ##Oppikirjat ##Suomen sanasto ##Suomen Verbit ###Refleksiivinen Verbit ###Verbin rektio ###Passiivinen verbit ###Aktiivinen verbs ###Apu verbit ##Sana johdannos ###Nomineita verbeistä ###Verbeja nomineista ###Adjektiivit nomineista #Liite 1 ##Verbi Taulukot #Liite 2 ##Objekti Taulukot #Liite 3 ##Sanapääteet Lista #Liite 4 kielioppin terminalogia ##subjekti ##Verbi ##Objekti ##Nomini ##Pronomini ##Adjektiivi ##Adverbi ##Predikaatti ##Substantiivi ##Yksikkö ##Monikko ##Sijamuoto ##Postpositio ##Prepositio ##Tempus tai aikamuoto ##Modus ##Inifinitiivi ##Partisiipi ##Konjunktio ##Partikkeli ##Passiivinen ##Aktiivinen ##Persoona #Liite 5 Kirjailijat ##Aktiiviset Kirkailijat ##Entiset Kirjailijat ##Internet Linkkjä #Kirjailijat 2721 11104 2006-05-08T09:32:43Z Hauskalainen 299 siirsi sivun ”Suomen kieli ulkomaalaisille/ru/astevaihtelu/” uudelle nimelle ”Suomen kieli ulkomaalaisille/ru/astevaihtelu”: remove end stroke from name #REDIRECT [[Suomen kieli ulkomaalaisille/ru/astevaihtelu]] 2722 11109 2006-05-08T10:27:04Z Hauskalainen 299 [[Suomen_kieli_ulkomaalaisille/fi/Sis%C3%A4lt%C3%B6 | suomeksi]] [[Suomen_kieli_ulkomaalaisille/ru/Sis%C3%A4lt%C3%B6 | venäjäksi]] #Contents #Introduction #The Sounds of Finnish ##The Finnish Alphabet ##Long and short vowels ##Vowel Harmony ##Long and short consonants ##Diphthongs ##The "sticky" letters l, n, r, and s ##The plosives ###The plosives k,p,t etc ###final letter -e ##Word Stress (?) ##Consonant gradation ##Dialects #Finnish Grammar ##Spoken and written language differences ##Word construction ##Consonant gradation (k,p,t etc.) ###The conjugation of nominals ####Standard nominals ####-i > -e- nominals ####-s nominals ####-in > -ime- nominals ####-ton > -ttoma- nominals ####-nen > -se- nominals ####-e > -ee- nominals ####-si > -de- nominals ####-us > -ukse- nominals ##Nominals ###Cases ####Nominative ####Accusative ####Partitive ####Genitive ####Inessive ####Elative ####Illative ####Adessive ####Allative ####Ablative ####Abessive ####Translative ####Comitative ####Instructive ##Verbs ###Verb types ####Verb type 1 ####Verb type 2 ####Verb type 3 ####Verb type 4 ####Verb type 5 ####Verb type 6 ###Tenses ####present/future ####simple past tense (imperfect) ####perfect tense ####pluperfect ###Voices ####Active Voice ####Passive Voice ###Moods ####Indicative ####Conditional ####Imperative ####Potential ##clause types ##clause construction ###word order ##Adjectives ###Comparatives ###Superlatives ##Adverbs ##Finnish Vocabulary ##Finnish verbs ###Reflexive Verbs ###Case Governance (Verbin rektio) ###Passive verbs ###Active verbs ###Help verbs ##Word derivation ###Nominals from Verbs ###Verbs from Nominals ###Adjectives from nominals #Appendix 1 ##Verb Tables #Appendix 2 ##Case table for nominals #Appendix 3 ##List of word endings #Appendix 4 Grammar terminology ##subject ##verb ##Object ##Nominal ##Pronoun ##Adjective ##Adverb ##Predicate ##Noun ##Singular ##plural ##case ##postposition ##Preposition ##Tense ##Mode ##Infinitive ##Participle ##Conjunction ##Particle ##Passive ##Active ##Person #Appendix 5 Authors ##Active Authors ##Previous Authors #Learning the Finnish Language ##Wikiversity Modules ##Study Books ##Internet Links 2723 13905 2006-06-15T20:15:50Z Mzlla 323 uo kuntoon #REDIRECT [[Suomen kieli ulkomaalaisille/en/Sisältö]] 2724 11546 2006-05-16T13:41:33Z TeemuN 155 suomennettu ==Johdanto== Tämän osion tekstit auttavat sinua ymmärtämään suomea. Tekstit ovat opettajien kirjoittamia ja ne auttavat oppijaa ymmärtämään suomea. Tekstit ovat alkujaan suomenkielisiä. Jokaisella suomenkielisellä sivulla on keskustelusivu, jolla käytetään vain suomea. Näille sivuille kirjoittavat äidinkielenään suomea puhuvat, jotka voivat vastata tekstiä koskeviin kysymyksiin. Ethän esitä kysymyksiäsi englanniksi. ''to be translated into finnish:'' Each article can also have a number of parallel pages in the language of the learners. There pages are created and maintained entirely by the learners themselves. They record their understanding of the material and editors of these pages will often refer to the original Finnish discussion page to find answers to their questions. If they cannot find an answer to their question, they can try raising a question in the English translation article's discussion page in English, or can pose the question in Finnish on the Finnish article's Finnish discussion page. ==Sivujen muokkaaminen ja korjaaminen== Käännössivut tulevat olemaan keskeneräisiä kunnes opiskelijat täydentävät ne valmiiksi. Jos käännät artikkeleja (esimerkiksi kääntämällä vielä kääntämättömiä osioita), autathan muita julkaisemalla käännöksesi! ÄLÄ PELKÄÄ KÄÄNNÖSVIRHEITÄ, ne, jotka hallitsevat kielen sinua paremmin, löytävät pian virheesi ja korjaavat sen. Jos löydät virheen, korjaa se mahdollisimman pian. Jos et ole varma muutoksesta, kysy asiasta artikkelin keskustelusivulla. ==Kehitettävät tekstit== * [[Suomen kieli käyttöön/lukeminen/Taso 3/kahvi ulkomailla]] 2725 13616 2006-06-08T14:17:58Z Samulili 276 /* Painottomat persoonapronominit */ ==Persoonapronominit== ===Painottomat persoonapronominit=== {| class="prettytable" |+Subjektina |- !colspan="2"|Yksikkö !colspan="2"|Monikko |- |minä||je, j’||me||nous |- |sinä||tu||te||vous |- |hän, se||il, elle||he, ne||ils, elles |} Yllä olevia muotoja käytetään lauseiden subjekteina. #'''Je''' on vokaalin edessä '''j’''' #'''Il''' viittaa maskuliiniseen asiaan, '''elle''' feminiiniseen. Monikossa käytetään muotoa '''ils''', jos joukossa johon viitataan on yksikin mies tai [[Ranskan_kielioppi/Substantiivit#Suvut|maskuliininen substantiivi]]. #Pronominia '''vous''' käytetään myös teitittelyyn, joka on ranskassa paljon yleisempää kuin suomessa. {| class="prettytable" style="text-align:center" |+Suorana tai epäsuorana objektina |- !Persoona||Suora objekti||Epäsuora objekti |- |yks. 1||colspan="2"|me, m’ |- |yks. 2||colspan="2"|te, t’ |- |yks. 3||le, la, l’||lui |- |mon. 1||colspan="2"|nous |- |mon. 2||colspan="2"|vous |- |mon. 3||les||leur |} Suorat objektit vastaavat suomen objektimuotoja. Je '''la''' vois. :''Minä näen sen/hänet.'' Epäsuora objekti vastaa mm. kysymykseen kenelle. Je '''lui''' ai donné mes clés. :''Annoin hänelle avaimeni.'' Suora ja epäsuora objekti sijoittuvat verbin edelle, yhdistetyissä aikamuodoissa apuverbin edelle. Ne voivat esiintyä myös samassa lauseessa, jolloin ne ovat seuraavassa järjestyksessä: {| class="prettytable" style="text-align:center" !1. ja 2. persoona||3. persoonan<br/>suora objekti||3. persoonan<br/>epäsuora objekti |- |me<br/>te<br/>nous<br/>vous||le<br/>la<br/>les||lui<br/>leur |} Je '''les lui''' ai achetées. :''Minä ostin ne hänelle.'' ==Possessiivipronominit== Possessiivipronomit vastaavat suomen kielen sanoja minun, sinun, hänen, meidän, teidän ja heidän tai vastaavia possessivisuffikseja (esimerkiksi (minun) auto''ni''). ===Painottomat possessiivipronominit=== Painottomilla possessiivipronomineilla on kolme muotoa, maskuliini, feminiini ja monikko. {| class="prettytable" style="text-align:center" !persoona||''maskuliini''||''feminiini''||''monikko'' |- |yks. 1||mon||ma||mes |- |yks. 2||ton||ta||tes |- |yks. 3||son||sa||ses |- |mon. 1||colspan="2" style="text-align:center"|notre||nos |- |mon. 2||colspan="2" style="text-align:center"|votre||vos |- |mon. 3||colspan="2" style="text-align:center"|leur||leurs |} Pronominin suku määräytyy '''omistettavan asian''' — ei omistajan — suvun mukaan. :”''Mon livre''” (''m''). ”Minun kirjani." Koska ''livre'', kirja, on maskuliini, käytetään maskuliinista possessiivipronominia, vaikka omistaja olisi nainen. :”''Sa beauté”'' (''f''). ”Hänen kauneutensa.” ''Beauté'' on feminiini, joten käytetään muoto ''sa''. :”''Tes parents''” (''mon. m.''). Sinun vanhempasi. ''Parents'' on monikko, joten käytetään muotoa ''tes''. Jos possessiivipronomia seuraava sana alkaa vokaalilla, käytetään feminiinistenkin sanojen edellä muotoja ''mon'', ''ton'' ja ''son''. :”''Mon amie''” (''f''). Minun ystävättäreni. ===Painolliset possessiivipronominit=== Painollisia possessiivipronomineja käytetään itsenäisesti ilman korvaamaan pääsanan toiston. Niiden edessä on aina määräinen artikkeli ''le'', ''la'' tai ''les''. Vastaavassa suomenkielisessä rakenteessa pääsana toisinaan toistetaan. Voici ma flute. '''La tienne''' est là. :''Tässä on minun huiluni. Sinun huilusi on tuolla.'' {| class="prettytable" style="text-align:center" !style="text-align:center"|&nbsp;||colspan="2"|yksikkö||colspan="2"|monikko |- !persoona||''maskuliini''||''feminiini''||''maskuliini''||''feminiini'' |- |yks. 1||mien||mienne||miens||miennes |- |yks. 2||tien||tienne||tiens||tiennes |- |yks. 3||sien||sienne||siens||siennes |- |style="text-align:center"|mon. 1||colspan="2"|nôtre||colspan="2"|nôtres |- |style="text-align:center"|mon. 2||colspan="2"|vôtre||colspan="2"|vôtres |- |style="text-align:center"|mon. 3||colspan="2"|leur||colspan="2"|leurs |} [[Luokka:Ranskan kielioppi]] 2726 13887 2006-06-15T16:42:16Z Mzlla 323 taulukko siistimmäksi {| border="1" cellspacing="0" cellpaddin="3" {{prettytable}} |+ <big>Ranskan kielen numeraalit</big> |- style="vertical-align:left" !&nbsp;!!Luku!!Järjestysluku |- |0||[[zéro]]||&nbsp; |- |1||[[un]], une {{ref|yksi}}||premier, première |- |2||[[deux]]||deuxième {{ref|toinen}} |- |3||[[trois]]||troisième |- |4||[[quatre]]||quatrième |- |5||[[cinq]]||cinquième |- |6||[[six]]||sixième |- |7||[[sept]]||septième |- |8||[[huit]]||huitième |- |9||[[neuf]]||neuvième |- |10||[[dix]]||dixième |- |11||[[onze]]||onzième |- |12||[[douze]]||douzième |- |13||[[treize]]||treizième |- |14||[[quatorze]]||quatorzième |- |15||[[quinze]]||quinzième |- |16||[[seize]]||seizième |- |17||[[dix-sept]]||dix-septième |- |18||[[dix-huit]]||dix-huitième |- |19||[[dix-neuf]]||dix-neuvième |- |20||[[vingt]]||vingtième |- |21||vingt et un(e)||vingt et unième |- |22||vingt-deux||vingt-deuxième |- |23||vingt-trois||vingt-troisième |- |30||[[trente]]||trentième |- |40||[[quarante]]||quarantième |- |50||[[cinquante]]||cinquantième |- |60||[[soixante]]||soixantième |- |70||[[soixante-dix]] {{ref|seitkyt}}||soixante-dixième |- |71||soixante-onze||soixante-onzième |- |72||soixante-douze||soixante-douzième |- |80||[[quatre-vingts]] {{ref|kasikyt}}||quatre |- |81||quatre-vingt-un||quatre-vingt-unième |- |82||quatre-vingt-deux||quatre-vingt-deuxième |- |90||quatre-vingt-dix {{ref|ysikyt}}||quatre-vingt-dixième |- |91||quatre-vingt-onze||quatre-vingt-onzième |- |99||quatre-vingt-dix-neuf||quatre-vingt-dix-neuvième |- |100||[[cent]]||centième |- |101||cent un||cent unième |- |102||cent deux||cent deuxième |- |200||deux cents {{ref|satamon}}||? |- |201||deux cent un||? |- |1000||[[mille]]||millième |- |1001||mille un||? |- |1888||mille huit cent quatre-vingt-huit||? |- |2000||deux mille||? |- |1&nbsp;000&nbsp;000||un [[million]] {{ref|subst}}||millionième |- |2&nbsp;000&nbsp;000||deux millions||? |- |1&nbsp;000&nbsp;000&nbsp;000||un [[milliard]]||? |- |2&nbsp;000&nbsp;000&nbsp;000||deux milliards||? |} ==Huomiot== #{{note|yksi}} Yhdestä maskuliinisesta asiasta käytetään sanaa ”''un''” ja feminiinistä sanasta ”''une''”. #:''Un [[mot]]'', yksi sana #:''Une [[chose]]'', yksi asia #{{note|toinen}} Myös ”''[[second]](e)''”. #{{note|seitkyt}} Belgiassa ja Sveitsissä ”''septante''”. #{{note|kasikyt}} Sveitsissä ”''huitante''”. #{{note|ysikyt}} Belgiassa ja Sveitsissä ”''nonante''”. #{{note|satamon}} ”''Cent''” on monikossa vain, kun sitä ei seuraa muita lukuja eli luku on pyöreä satamäärä. #{{note|subst}} ”''Million''” ja ”''milliard''” ovat substantiiveja ja taipuvat myös monikossa. [[Luokka:Ranskan kielioppi]] 2727 11610 2006-05-18T09:04:32Z 192.89.129.162 [[:en:Suomen kieli käyttöön/lukeminen/Taso 3/kahvi ulkomailla|Englanniksi]] [[:ru:Suomen_kieli_k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n/kahvi_ulkomailla|venäjäksi]] ==Johdanto== Tässä tekstissa, kaksi suomalista juttelemassa kahvista ulkomailla. Teksti ottetaan chat huoneesta, siis siinä on aika paljon puhekieli sekä lyhenteitä ja oikeinkirjoitus vireheitä. ==KAHVIA ULKOMAILLA (ilman selitystä)== *Miten esim. Italiassa kannattaa tilata kahvia, jos haluaa saada mahd. suomalaisen oloista? Yleensä, kun tilaat ulkomailla kahvia, niin saat espressoa tms. Vai onko meidän tapamme keittää kahvia niin erikoista, ettei sitä muualla saa? *Danish Cofee. *Vaikka ei ne ulkomaan pellet ossaa ees kahvia keittää, saatikka hernekeittoa. *Mie siuna ottaisin mukkaa paketin pari Saludua ja nokipannun, ainakin purkin Kotisaaren hernekeittoa per matkapäivä, Sikanautaa muutaman purkin, näkkileipää loopantin mustikkakeittoa. *Ei niihin ulkomaan ruokiin oo luottamista. Ei varmaan kaikki oo edes ihmisravinnoksi tarkoitettu. Saattavat vaikka jotain jyrsiää syöttää kanan sijasta näin lintuinfluenssan aikana. *Ja maitoo mie ottaisin myös mukkaa, ettei tarttis niitä happamii viinilitkuja juuva. Joka puolella lähinn suomalaista vastaava on deutsch/german coffee. *Ihan suomalaista kahvia. Kyllä ne turistikuppiloiden kyypparit osaa sulle jonkinlaisen kahvinsukuisen juoman pöytään kantaa. *Ihan turha vittuilla, koska kahvi ulkomailla on useasti ihan hirveetä kuraa. Kannattaa yritä tilata filter coffee jos ei tosta pressosta niin välitä. Usein vaihtoehdot on lähinnä presso ja presso + kuuma vesi= kahvi. Tai sit sulle tarjoillaan neskahvia. *Eihän täällä kukaan vittuile. Mistä sinä sellaisen käsityksen olet saanut. *Olisi pyytää CAFE AMERICANO. Se toimii ainakin Espanjassa, joten oletettavasti myöskin Italiassa. *Cafe Americano on yleensä se mitä käytetään keski-Euroopassa filtterikahvista, Ranska, Belgia, Italia jne. Itse espresson ystävänä vältän tätä litkua kuin myrkkyä. Makunsa kullakin. *Cafe Latte. Kokeilepa sitä. *Eipä ole vieras tuo lattekaan, mutta yleensä maistuu espresso tuplana, kiittooss… *hörppää halvasta nescafesta*. ==KAHVIA ULKOMAILLA (ja selityksellä)== *Miten esim'''(erkiksi)''' Italiassa kannattaa '''(=on hyvä)''' tilata kahvia, jos haluaa saada mahd'''(ollisimman)''' suomalaisen oloista '''(=tyypillistä suomalaista, tavallista suomalaista)'''. Yleensä, kun tilaat ulkomailla kahvia, niin saat espressoa tms. '''(=tai muuta sellaista)'''. Vai onko meidän tapamme keittää kahvia niin erikoista (>erikoinen), ettei sitä (kahvia) muualla saa? *Danish Cofee. *Vaikka ei ne ulkomaan pellet osaa ees (=edes) kahvia keittää, saatikka (=saakka, asti) hernekeittoa. TARKOITTAA ETTÄ KAHVIN KEITTÄMINEN ON HELPPOA JA HERNEKEITON VAIKEAA. JOS EI OSAA TEHDÄ KAHVIA, EI VOI OSATA TEHDÄ HERNEKEITTOA. *Mie (=minä) siuna (=sinuna) (=jos minä olisin sinä) ottaisin mukkaa (=mukaan) paketin pari Saludua (Saludo on kahvimerkki) ja nokipannun (=nokinen kahvipannu, jota ennen lämmitettiin nuotiolla ja tulella), ainakin purkin Kotisaaren (Kotisaari on ruokafirma) hernekeittoa per matkapäivä (=jokaista matkapäivää varten), Sikanautaa (sikanauta on lihasäilyke) muutaman purkin, näkkileipää loopantin (=Blåbandin, Blåband on ruokafirma) mustikkakeittoa. *Ei niihin ulkomaan ruokiin oo (=ole) luottamista (=ei niihin voi luottaa). Ei varmaan kaikki oo (=ole) edes ihmisravinnoksi tarkoitettu (=on siis tarkoitettu esimerkiksi eläinten ruoaksi). Saattavat (=voivat) vaikka jotain jyrsiää (=jyrsijä on esimerkiksi hiiri) syöttää kanan sijasta (=kanan 'paikalla') näin lintuinfluenssan aikana. *Ja maitoo mie (=minä) ottaisin myös mukkaa (=mukaan), ettei tarttis (=tarvitsisi, tarvita) niitä happamii (=happamia, hapan) viinilitkuja (=viini+litku; litku on huonolaatuinen neste) juuva (=juoda). *Joka puolella lähinn(ä) suomalaista (kahvia) vastaava (kahvi) on deutsch/german coffee. *Ihan suomalaista kahvia. Kyllä ne turistikuppiloiden (=turistikahviloiden) kyypparit (=tarjoilijat) osaa sulle (=sinulle) jonkinlaisen kahvinsukuisen juoman pöytään kantaa. *Ihan turha vittuilla (=älä ärsytä minua; vittu on naisen sukuelin), koska kahvi ulkomailla on useasti ihan hirveetä kuraa (=kura on likavettä ja savea). Kannattaa yritä tilata filter coffee jos ei tosta (es)pressosta niin välitä (=pidä). Usein vaihtoehdot on lähinnä presso ja presso+kuuma vesi = kahvi. Tai sit(ten) sulle tarjoillaan neskahvia (=Nescafé). *Eihän täällä kukaan vittuile. Mistä sinä sellaisen käsityksen olet saanut. *Olisi (pitänyt) pyytää CAFE AMERICANO. Se toimii ainakin Espanjassa, joten oletettavasti myöskin Italiassa. *Cafe Americano on yleensä se mitä käytetään keski-Euroopassa filtterikahvista (=suodatinkahvista), Ranska, Belgia, Italia… jne. (=ja niin edelleen). Itse espresson ystävänä vältän tätä litkua kuin myrkkyä. Makunsa kullakin (= jokainen saa pitää mistä haluaa). *Cafe Latte = maitokahvi. Kokeilepa sitä. *Eipä ole vieras tuo lattekaan, mutta yleensä maistuu espresso tuplana (=kaksinkertaisena), kiittooss… * hörppää (=juo suullisen) halvasta nescafesta*. 2728 11134 2006-05-09T13:18:39Z TeemuN 155 test {{test}} 2729 11155 2006-05-10T09:45:23Z Hauskalainen 299 Ylesikieli (General language) [[Suomen kieli käyttöön/Taso 6/Ilkka Jääskelainen]] Puhekieli (Spoken Language) 2730 11154 2006-05-10T09:44:07Z Hauskalainen 299 [http://en.wikibooks.org/wiki/Suomen_kieli_k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n/Taso_6/Ilkka_J%C3%A4%C3%A4skelainen Englanniksi] [http://ru.wikibooks.org/wiki/Suomen_kieli_k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n/Taso_6/Ilkka_J%C3%A4%C3%A4skelainen Venäjäksi] Suomessa on myös Idols tv ohjelma [[http://www.fremantlemedia.com/page.asp?partid=12]] (Iso Brittaniassa Pop-Idol, Yhdysvallassa American Idol, ja suomessa, Idols [[http://www.mtv3.fi/idols/]]. ==Teksti== Suomen toiseksi viralliseksi idoliksi valittu Ilkka Jääskeläinen on ottamassa vasta ensiaskeleitaan ammattimuusikkona. Idols-kilpailussa nuoren miehen lahjakkuus tuli kyllä kaikille selväksi, mutta varsinainen työ on vasta alussa. ”Ei se Idols-tittelikään itsekseen tullut. Kyllä siihenkin piti tsempata. Sitä enemmän, mitä pitemmällekilpailu eteni”, Ilkka toteaa. Idoliksi valitsemisen jälkeen Ilkalla riitti vientiä kiivaaseen tahtiin. Esiintymisten, haastatteluiden ja kuvausten määrää hän ei itse ehtinyt edes matalakiidossa laskemaan. Joululomalla idoli pääsi hetkeksi huokaisemaan ja pohtimaan itsekseen, miten hänen elämänsä onkaan muuttunut. ”Omasta mielestäni olen kuitenkin yhä se sama Ilkka kuin ennen idoliksi valitsemista. Ja Ilkkana aion myös pysyä. 2731 11157 2006-05-10T09:48:53Z Hauskalainen 299 ==Miten erottuu== - Ennen vanhaan tarvittiin kovasti jotain luistoa, jotta esim. valssin pystyi tanssimaan. Nykyään tarvitaan teräsharjaa, jotta liian luiston saisi pois! - Koska kuitenkin vähintän 90% lavoilla ja varsinkin ravintolissa tanssivista on niitä ei niin hyviä, on jouduttu siihen liukasteiden lisäilyyn menemään. Monessa paikassa niin tehdään, vaikka kuinka pyydetään pois jättämään. Kerran tosin sain tarjoilijan teeskentelemään jauhon varistelua, vaikka purkin kansi oli kiinni. Aina siihen ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia. - niinjuuri...totta se on...kumipohjaiset kengät eikä korkoakaan niissä ole yhtään päälle viiden millin jos sitäkään tiedä häntä en ole mitannut. Kotimaiset kynppivarpaan kengät. En kerro, minkä väriset. - Valssissa luisto on ihan jees, mutta tänä päivänä tanssitaan paljon sellaisia uusia lajeja, joissa hyvä pito "startatessa" tuntuu hyvältä. Perinteistenkin lajien tanssityyli on osin muuttunut; niissäkin kaivataan sopivasti pitoa kengän ja lattian välillä. Ennen ehkä "hiihdeltiin" enemmän? Varusteetkin ovat saattaneet muuttua: kumipohjaiset yleiskengät tarvitsevat enemmän luistoa kuin nykyään paljon käytetyt erityisesti tanssia varten suunnitellut kengät. Mutta sitä en ymmärrä miten naiset ovat pärjänneet muovipohjaisilla juhlakengillään niillä liukkailla lattioilla!!! - Ei ne naiset ole pärjänneetkään mitenkään likkailla lattioilla. Eikä edenkään niillä muovipohja kengillä. Sillä eihän he ole tanssineet vaan on luultu tanssivan, niinkuin hyvin tiedätkin. Tuo on tuo lattian luisto kyllä lähes aina joistakin kohden lattiata aivan liian liukas ja kun tullaan "hyvään kohtaan" niin se on nihkeä niinkuin pitääkin. Valssikin sujuu hyvin nihkeämmillä kuin liian likkailla. Nuo mainitsemasi uudet lajit tosinaa tarvitsee sen "startti"pidon ja sitä ei vaan tahdo saada kun "valtatanssijajoukko" on sen liukkauden kannalla ja perustanee sen "taitonsa" sen varaan jolloin daameista tuntuisi että nyt vienti on hyvää kun ei tahdo pystyssä pysyä!!. Ja vähän on sitä "ilmaista " epävarmuutta" ikään kuin pienessä huppelissa. Voi silloin tällöin tarrautua luvallisesti siihen naapurin mieheen kun on nurin menossa. "hiihtelyä niin". Kengissä on eroja kyllä ja mainitut tanssikengät nahka pohjilla tai säämiskä pohjilla ovat kyllä lattian suhteen tarkempia mutta hyvällä lattialla niillä on kyllä erittäin hyvä tanssia. Pito vain tulee olla hyvä. - Josta taas tuli mieleen, että jos olisi - näin naisena - pakko valita kahden pahan, tosi liukkaan tai aivan luistamattoman tanssialustan välillä, valitsisin sen tosi liukkaan, koska seuraajana en pääse valitsemaan, mitä kuvioita teen. Olen huomannut, että pitävällä alustalla miehillä ei ole ihmeemmin ongelmia tanssin ja polvilumpioidensa kanssa, koska he voivat sopeuttaa oman tanssinsa alustan mukaan, mutta daamia he vaistomaisesti liikkuttelevat ja pyöräyttelevät ihan samaan tapaan kuin normaali parketillakin (ehkä jopa laajemmin, yrittäessään alitajuisesti kompensoida omia muuttuneita liikeratojaan). Ja daamin polvilumpiot huutaa armoa! Ymmärrän toki, etteivät miehet tätä ilkeyttään tee, vaan vienti tulee selkäytimestä. Ja sama muuten tosi liukkaallakin lattialla: Toivoisin, että miehet huomioisivat vauhdissaan ja liikelaajuuksissaan sen, jos daamilla tuntuu lipsuvan. 2732 11158 2006-05-10T09:49:44Z Hauskalainen 299 ==Yleiskieli== ==Puhejkieli== 2733 11161 2006-05-10T09:55:08Z Hauskalainen 299 [[Suomen_kieli_ulkomaalaisille/Suomen_Kielioppi/Objektin_sijavalinta|Objektin sijavalinta]] 2734 11160 2006-05-10T09:54:13Z Hauskalainen 299 == Partitiiviobjekti == ===Kielteinen lause=== Objekti on partitiivissa kielteisessä lauseessa. En minä tunne Victoria. Etkö ymmärrä tätä tekstiä? ===Epämääräinen/abstrakti asia=== Tarvitsen jauhoja. (epämääräinen) Köyhät tarvitsevat myötätuntoa. (abstrakti) ===Prosessilauseet ja toimintaverbi=== ====Kun toiminta tärkeää (ei tulos)==== ::Toimintaverbien kanssa lähes aina partitiiviobjekti ::esim. odottaa, ajatella, etsiä, auttaa, selailla, mainostaa, harrastaa :::Odota iltaa! :::Rakastan sinua. :::Mies tutki taulua innoissaan. ::Tunneverbit ovat toimintaverbejä: rakastaa, inhota, ihailla, vihata :::Ihailetko Annea? (tunneverbi) :::Rakastan sinua. ====kun toiminta on meneillään==== :::Luen kirjaani. (preseens - nyt meneillään) :::vrt. Luen kirjani. (futuuri) :::vrt. Luin kirjaani.... (imperfekti meneillään oleva prosessi) :::vrt. Luin kirjani ... (loppuun) ::Mutta jos lauseessa on ilmaistu päämäärä/tulos, on objekti akkusatiivissa. :::Auta vanhus bussiin. :::Vein tavarat koululle. ::tekeminen on sen lopputulosta tärkeämpi tai se kuinka kauan jotain tehdään on tärkeämpää kuin valmiiksi saaminen :::Luen joka aamu lehteä. (kulutan aikaani) ::::- vrt. Luen joka aamu lehden. (lehti tulee luetuksi) :::Koulua rakennettiin vuosi. (tekemisen pituus on tärkeää) ::::- vrt. Koulu rakennettiin vuodessa. (koulun valmistuminen on tärkeää) ::Jos kaksi asiaa tapahtuu samanaikaisesti, objekti on partitiivissa. Jos tapahtumat seuraavat toisiaan objekti on akkusatiivissa. :::Söin aamiaista ja luin lehteä. (samaan aikaan) ::::- vrt. Söin aamiaisen ja luin lehden. (peräkkäin) ::Kulutetaanko objektin tarkoittama asia loppuun vai käytetäänkö sitä vain vähän? :::Haluan käyttää teippiäsi? (teippiä otetaan vain vähän) ::::- vrt. Haluan käyttää teippisi? (teippi käytetään loppuun) ::jokin pieni sana voi kertoa, että toiminta on meneillään/prosessi ::esim. vielä, kauan, kuinka kauan, jatkuvasti, juuri, nyt :::Luen vielä tätä kirjaa. :::Kuinka kauan siivoat autotallia? ::lukusana (nominatiivi) substantiivi (partitiivi) :::Ostin hänelle neljä tulppaania. ::::- vrt. Ostan yhden kirjan. Ostetaan hänelle yksi kirja. (yksi on poikkeus ja taipuu sekä päätteellisessä, että päätteettömässä akkusatiivissa) ==Akkusatiiviobjekti (kun toiminnan tulos on tärkeä)== ===n-päätteinen akkusatiivi, kun toiminnan tulos on tärkeä=== Milloin pidämme tauon? Haluan saada kirjan. ===päätteetön akkusatiivi, jos tuloslauseessa on passiivi, imperatiivi tai yksipersoonainen verbi=== Milloin seuraava tauko pidetään? (passiivi) Sulkekaa ovi! (imperatiivi) ===t-päätteinen akkusatiivi on tuloslauseen monikossa ja persoonapronomineilla (joilla on vain t-päätteinen akkusatiivi)=== Nyt näette minut. Pysäytä hänet! Kenet sinä näit? Luin eilen kaikki lehdet. Ota kynät pois lattialta! ''Jotkin verbit vaikuttavat toimintaverbeiltä, mutta ne ovat TULOSVERBEJÄ.'' ::esim. nähdä, tuntea (joku), tavata, muistaa, unohtaa, kuulla, aloittaa, tarvita :::Näen tytön kadulla. :::Muistan eilisen tapauksen. :::Tarvitsen kynän. :::Joskus elollisen ja elottoman välillä on eroa. :::Ymmärsin tekstin hyvin. :::Ymmärsin häntä hyvin. ''Vertaa seuraavia verbejä toisiinsa. (tulos/prosessi)'' :::Muistan tapauksen. :::Muistelen tapausta. :::Katsoin elokuvan. :::Katselin elokuvaa. :::Kuulin ohjelman radiosta. :::Kuuntelin ohjelmaa radiosta. 2735 13748 2006-06-10T09:37:30Z Jääpingviini 315 <div id="talk" style="border:solid orange 1px; margin: 1px; text-align: left; padding:5px; clear: both; background-color: beige"> <table cellspacing="0" align="right" style="width:238px;background:beige;border:solid orange 1px;"><tr><td> <center>__TOC__</center> ---- {{Ajankohtaista}} ---- {{Luonnontiede}} ---- <div style="float: center; text-align: center;"><small>[[Kuva:Other-languages-button-for-homepage.png||]]<br \>[[Wikikirjasto:Luettelo Wikikirjaston kielistä|Wikikirjasto muilla kielillä]]</small> </div> ---- <small style="font-size: 90%;">Suomenkielisessä kokoelmassa on tällä hetkellä '''[[Toiminnot:Statistics|{{NUMBEROFARTICLES}}]]''' sivua.</small></div> </td></tr></table> [[Kuva:Adelie Penguin.jpg|thumb|center|<center>[[w:Jääpingviini|Jääpingviini]]</center>]] ==Jääpingviini== Olen Helsinkiläinen lukutoukka, ja olen kiinnostunut paleontologiasta, josta olen aloittanut myös kirjan tänne wikikirjastoon. Olen myös kiinnostunut kryptozoologiasta. Olen aktiivinen myös [[w:Etusivu|wikipediassa]], jossa osallistun Historia- ja Paleontologiaprojekteihin. ==Jääpingviini Wikikirjastossa== Olen Wikikirjastossa tehnyt muutoksia Novialin oppikirjaan ja Ranskan kielioppikirjaan, ja olen aloittanut Wikijunior -projektin suomentamisen sekä Paleontologia -kirjan. Olen myös tehnyt [[Malline:Paleontologia|Paleontologia]] -mallineen Paleontologia -kirjaa varten. ==Linkkejä== ====Wikikirjasto==== *[[Paleontologia|Paleontologia -kirja]]<br/> *[[Elämän historia|Elämän historia -kirja]]<br/> *[[Eläintiede|Eläintiede -kirja]] *[[Ranskan kielioppi|Ranskan kielioppikirja]]<br/> *[[Wikijunior|Wikijunior -projekti suomeksi]]<br/> *[[Toiminnot:Contributions/Jääpingviini|Muokkaukseni]]<br/> ====Wikipedia==== [[w:Käyttäjä:Jääpingviini|Käyttäjäsivuni wikipediassa]]<br/> [[w:Kryptozoologia|Wikipedian artikkeli kryptozoologiasta]]<br/> [[w:Wikipedia: Wikiprojekti Paleontologia|Wikipedian paleontologiaprojekti]]<br/> [[w:Wikipedia: Wikiprojekti Historia|Wikipedian historiaprojekti]]<br/> ====Muut==== [http://user.bahnhof.se/~wizard/GUSTeng03/index.html Global Underwater Search Team]<br/> </div> 2736 13735 2006-06-10T05:51:37Z Jääpingviini 315 <div id="talk" style="border:solid orange 1px; margin: 5px; text-align: center; padding:5px; clear: both; background-color: beige"> [[Kuva:Adelie Penguin.jpg|50px|center]] <center>'''Tervetuloa [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviinin]] keskustelusivulle.'''</center> <span class="plainlinks">[{{SERVER}}{{localurl:{{NAMESPACE}}:{{PAGENAME}}|action=edit&section=new}} Lisää uusi väliotsikko tälle sivulle]</span> </div> Moi! --[[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] 10. kesäkuuta 2006 kello 05.50 (UTC) 2745 11181 2006-05-10T11:26:26Z Nikerabbit 3 *10. toukokuuta 2006 kello 11.26 (UTC) — Estetty ikuisesti – [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nahru]] 2754 11200 2006-05-10T15:42:13Z Nikerabbit 3 *10. toukokuuta 2006 kello 15.42 (UTC) — Estetty ikuisesti eston kiertämisestä – [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nahru]] 2757 14294 2006-06-27T11:24:35Z Samulili 276 /* Myönteinen muoto */ Imperatiivi tai käskymuoto ==YKSIKÖN 2. PERSOONA== ===Myönteinen muoto=== *'''Muoto on yksikön 1. persoonan vartalo Lukea > Minä luen > lue-n > lue! Syödä > Minä syön > syö-n > syö! Antaa > Minä annan > anna-n > anna! Mennä > Minä menen > mene-n > mene! Olla hyvä > Minä olen hyvä > ole-n > ole hyvä! ''Lisä esimerkkejä Osta sen heti! Tulepa tänne! (tule plus -pa suffiksi) ===Kielteinen muoto=== *'''muoto on Älä + yksikön 1. persoonan vartalo Älä syö nyt! Älä mene sinne! Älä osta tätä! ''Lisä esimerkkejä Älä häiritse minua! Älä kiroa! ==MONIKON 2. PERSOONA:== ===Myönteinen muoto=== *'''Muoto on perusmuodon (eli 1. infinitiivi) vartalo + -kaa / -kää Mennä > Men-nä > Men'''kää''' ulos! Auttaa > Autta-a > Autta'''kaa''' äitiä! Istua > Istu-a > Istu'''kaa'''! Olla hyvä > Ol-la hyvä > Ol'''kaa''' hyvää! ''Lisä esimerkkejä Ope sanoi kaikille "Kirjoittakaa kolme esimerkkia ennen ensi tunti!" Äiti huusi meille "Lähettäkää minulle postikortia!" ===Kielteinen muoto=== *'''Muoto on alkää + perusmuodon (eli 1. infinitiivi) vartalo + -ko/-kö Auttaa > autta-a > Äl'''kää''' autta'''ko''' Panna > pan-na > Äl'''kää''' pan'''ko''' ''Lisä esimerkkejä: Äl'''kää''' kysy'''kö''' minua! Äl'''kää''' men'''kö''' sinne! Äl'''kää''' usko'''ko''' yhtä sanoa, että hän sanoo! ==Harjoitus== Harjoitus on muuttunut keskustelu sivulle [[Keskustelu:Suomen_kieli_ulkomaalaisille/Suomen_Kielioppi/Imperatiivi|tänne]] 2758 14292 2006-06-27T11:23:35Z Samulili 276 ei imperatiiviä ==Harjoitus== ===Olga K=== Älä koske sitä kaasuhanaa! ===Irina K=== ===Vira K=== '''Älä käytä''' näitä laitteita! ''Aseta'' lippu koneeseen! ''Tule'' alas pöydältä! ===Natalia V === ===Elena N=== ===Anaida O=== ===Anatoli P=== ===Elvira S=== Älä puhu roskaa! Älkää puhuko roskaa! ===Tatjana S=== Timo! Älä katso televisiota nyt! Timo! Katso televisiota nyt! Timo ja Anna. Katsokaa televisiota nyt! Timo ja Anna. Alkää katsoko televisiota nyt! ===Vladimir V === ===Elena I=== Tule tänne, mene pois, älä nyt, odota hetki 2767 11305 2006-05-11T15:50:08Z Iirolaiho 61 Miksi vandalisoit?? --[[Käyttäjä:Iirolaiho|Iirolaiho]] 11. toukokuuta 2006 kello 15.50 (UTC) 2768 11357 2006-05-12T10:53:46Z 192.89.129.162 '''''Kihlaus''''' Tarinassa esiintyy neljä ihmistä. AAPELI on kraatari eli räätäli. Hän on naimaton eikä enää nuori. Aapeli asuu omassa mökissään ja tekee vaatteita ihmisille. EENOKKI on toinen kraatari, Aapelin ystävä ja myöskin vanhapoika. JOOSEPPI on nuori mies, Aapelin oppipoika. Aapeli opettaa hänelle räätälin ammattia. Oppipojan täytyy totella ja kunnioittaa mestariaan ja myös Aapelia. EEVA on tarinan nainen. Hän on kotoisin samasta kylästä, mutta lähtenyt sieltä Helsinkiin töihin. Eeva oli palvelijana hienossa perheessä. Nyt hän asuu lähitienoilla kahden naimattoman herran luona. Se ei ole kaikkien mielestä sopivaa, ja kylällä juorutaan kaikenlaista. Eeva hoitaa herrojen taloutta. Häntä sanotaan herrojen Eevaksi. Tapahtumapaikka on Aapelin tupa. Henkilöt puhuvat myös asioista, jotka ovat sattuneet muualla. Aapeli ja Eeva tulevat sisään. Molemmat kantavat kädessään nyyttiä. Jooseppi jatkaa padan hämmentämistä, mutta kumartaa syvään. EENOKKI: Tervetuloa, morsiuskunta! AAPELI: Me kiitämme sinua, Eenokki. Sinä olet tässä juuri tarpeellinen. Onko Jooseppi kertonut sinulle jotakin? EENOKKI: Lyhyesti. AAPELI: Onhan minulla nyt edes se, joka paitani pesee. - Istu, istu, Eeva. EEVA (miettii itsekseen): Tämmöinen tupa! Huuhkaimen pesä. Aapeli ottaa nyytistä sokeriastian ja asettaa sen pöydälle. AAPELI: Sokeriastia on kuitenkin ehjä. Tiedä, Eenokki, että olemme pyörineet kamalassa leikissä, minä ja Eeva. Oi niitä jumalattomia herroja! EENOKKI: He kai kohtelivat sinua kopeasti? AAPELI: Kiitän, etten saanut heiltä selkääni. EENOKKI: Kateus, kateus! AAPELI: Sula kateus. En päässyt edes sisään. Seisoin pihalla ja otin vastaan Eevan tavaroita. Mutta kun olimme valmiit lähtemään ja istuimme rattaille, niin arvaas, mitä tekivät? EENOKKI: Häijyn koiranjuonen, arvaan sen. AAPELI: Tuli pieni poika, herrojen käskystä, ja sanoi että korjaa hevosen häntävyötä. Mutta se peijakas pisti palavan taulankappaleen Ruskon hännän alle. Samalla yksi herroista ampui meille jäähyväislaukauksen pilkallaan. Rakas virkaveljeni, ajattelepas, millä hirmuisella vauhdilla me lähdimme. Rusko juoksi kuin vimmattu, potki ja juoksi. Oliko ihme, että Eeva ja minä huusimme täyttä kurkkua hädissämme? EENOKKI: Ei mikään ihme. Mutta se on ihme, että seisot vielä tässä ja kertoilet retkestäsi. Kiitä, ettet makaa ojassa tallukat taivasta päin. AAPELI: Onni suojeli minua. Taulanpala irtosi viimein, ja vähitellen Rusko hiljensi juoksuansa. Istuimme yhä rattailla luut ehjinä, vaikka sydän pamppaili. EENOKKI: Voi julmia herroja, voi julmettuneita! AAPELI: Sanos muuta. Ihmettelenpä, että Eeva on näin kauan sietänyt heitä. Ettet jo ennen ole tehnyt tätä temppua, Eeva? Eeva kääntyy poispäin ja puhuu itsekseen. EEVA: Jaa, sinä västäräkki! Suokoon jumala, etten koskaan olisi tätä tehnyt. Mikä hulluus minulta jättää herrat ja tulla tänne turvekaton alle! AAPELI: Mutta miksi morsian on niin äänetön? EENOKKI: Tavallinen morsiamen alakuloisuus, kun hän muuttaa miehelään. [[:en:Suomen kieli käyttöön/Taso 2/kihlaus|Englanninksi]] [[:ru:Suomen kieli käyttöön/kihlaus|Venäjäksi]] 2769 13763 2006-06-11T11:06:21Z 84.249.234.55 /* Toiveet: */ Tällä sivulla on Topfield TF5x00 -sarjan digiboksin vanhojen ohjelmistoversioiden bugeja. Tuoreimman ohjelmiston bugit on listattu sivulla [[Topfield TF5X00 bugit]]. =Mar15 2006 viat ja toiveet.= ==Bugit (perustoppy):== ===Tekstitys näkyy, vaikkei pitäisi=== YLE lähettää joissain suomenkielisissä ohjelmissa kuulovammaisille tarkoitettua "väritekstitystä", joka on Topfieldissä merkattu Dutch -tekstiksi. Tätä tekstiä on nykyään ainakin Sunnuntaivekkari ja Kotikatu sarjoissa. Nykyään, kun tällainen ohjelma alkaa on tämä tekstitys päällä, vaikka Topfieldin asetuksissa ei ole valittu ensisijaiseksi tai toissijaiseksi kieleksi Dutchia. Näinollen tekstityksen joutuu käymään poistamassa tekstitys napilla joka kerta kun tällaista ohjelmaa katsoo. Jos mikään ohjelmassa mukana olevista tekstityskielistä ei ole ensi- tai toissijaiseksi valittu kieli, ei mitään tekstitystä saisi näyttää automaattisesti. ===Bookmark pitäisi poistaa=== Tallennan ohjelmaa ja katson sitä samalla viivästettynä. Kun tallennus loppuu, Topfield osaa automaattisesti nykyään aloittaa toiston uudelleen siitä kohdasta mitä oltiin katsomassa kun tallennus loppui (ennen Topfield ei osannut jatkaa toistoa tässä tilanteessa, vaan jätti paikkaan bookmarkin). Nyt ongelmana on se, että tässä tapauksessa jätetään edelleen bookmark. Monet käyttäjät hyppivät ohjelmaa katsottaessa esimerkiksi mainosten yli käyttämällä keltaista näppäintä (joka hyppää 30 sekuntia eteenpäin). Mutta jos tallenteessa on bookmark, hypätäänkin siihen, eikä 30 sekuntia eteenpäin. Ongelmana on siis se, että tallennuksen loputtua ei voi käyttää keltaista hyppynappia ennenkuin on itse käynyt poistamalla bookmarkin. Bookmarkia ei saisi jättää tässä tilanteessa (kun katsotaan tällähetkellä tallentuvaa ohjelmaa viivästettynä ja tallennus loppuu) Minulla on ajansiirto pois päältä, jos sillä on jotain vaikutusta. ===TAPit vilkkuu=== TAPien UI:t vilkkuvat kanavanvaihdon jälkeen. Esim. Improbox vilkahtaa kanavaa vaihdettaessa. Tämä johtuu ilmeisesti FW:n muuttuneista layerkoodeista (joku layer tyhjennetään kanavanvaihdossa tms.), eikä TAPien tekijät voi kiertää tätä ongelmaa. ===DVB-tekstityksen ongelmia=== Osa DVB-teksteistä katoaa toistossa ja liveohjelmassa. Tekstit eivät myöskään toimi jos toistonetenemispalkki on näkyvissä. Tekstitys ei toimi heti ohjelman alettua, sekä livenä että toistossa. Joskus täytyy käydä toisella kanavalla ja tulla takaisin ennenkuin tekstitys alkaa toimia. ===Tekstitv-pohjaiset tekstitykset=== Edelleen esim. Discovery Science, Discovery Civilisation, Discovery Travel&Living - kanavilla ei toimi tekstitys! Viimeisin, missä näiden osalta ohjelmistopäivitys toimii on (ainakin C-malli) aug17.2005!!! ===Salatut kanavat sekoavat katselukelvottomaksi=== Ajoittain ja toistaiseksi tuntemattomien olosuhteiden vallitessa maksukortilla näkyvät kanavat sekoavat katselukelvottomaksi. Tällöin kuva näkyy, mutta siinä esiintyy laatikkomaisia häiriöitä, jotka ovat painottuneet kuvan vasempaan reunaan. Pahimmillaan kuva pysähtyy kokonaan. Vika esiintyy todennäköisimmin silloin, kun katsotaan ja tallennetaan salattua ja salaamatonta kanavaa samanaikaisesti, mutta myös pelkän salatun kanavan katsominen tai PiP-toiminnon käyttö saattaa laukaista sen. Yhteinen nimittäjä vian kaikille esiintymistavoille on, että kuvan häiriöt poistuvat välittömästi jos salattua kanavaa katsotaan viivästettynä ja ne alkavat heti jos viivästetystä katselusta palataan takaisin livekuvaan. Jopa niinkin pieni viive kuin 5 sekuntia riittää poistamaan häiriöt tilapäisesti. Hieman pidemmäksi aikaa vian saa pois sammuttamalla laitteen muutamaksi sekunniksi. Koska vian voi tilapäisesti kiertää se ei voi johtua antennisignaalin häiriöistä eikä laitteen ylikuumenemisesta. ===Ajastus muuttuu itsekseen=== Kun toistuvia tallennuksia on 40-50kpl (ainakin yhdellä bugin havainneella ollut alle 30) ja lisää yhden kerran tapahtuvan tallennuksen, sekoaa tämän ajastuksen tallennuksen jälkeen (silloin kun kerran tallennettava ajastus poistuu listalta) joku noista toistuvista tallennuksista. Sekoaa = alkamisaika muuttuu vääräksi ja usein myös tallennuksen pituus (yleensä pituus muuttui 5min, kerran näistä kymmenistä ongelmista pituus säilyi 30min mitä ohjelman oikea pituus oli alunperinkin) - tallennuksen nimi ja päivä pysyvät yleensä oikeina. ===Suosikkikanavat OK:lla=== OK-painikkeen takaa pitäisi löytyä käytössä olevan Suosikkiluettelon kanavat, eikä kaikki kanavat mitä virittimestä löytyy. ===TV:n Suosikkikanavan ja Radion välillä pomppiminen=== Kun Suosikkiluettelon kanavalta mennään Radioon ja palataan takaisin "Edellisen kanavan" valintanäppäimellä, niin joudutaan Kaikki kanavat-tilaan. Samoin, kun Radio-tilassa avataan kanavaluettelo, painetaan Radio-näppäintä vaihtaakseen TV-kanavaluetteloon ja valitaan TV-kanava, niin joudutaan Kaikki kanavat-tilaan. ==="Ei signaalia"-herja C-boksissa=== Kun käytössä on Kaikki kanavat-luettelo, C-Toppi heittää "Ei signaalia"-herjaa askellettaessa nuolinäppäimillä kanavia kanavanipusta toiseen. Suosikkikanava-luettelossa askellettaessa herjaa ei heitetä. ===RF-kanava mustavalkoinen A/V ulostulolla S-video=== RF-kanavan ulostulo on mustavalkoinen, jos A/V-ulostulo on asetettu S-videoksi. ===Tiedostojen ja ajastusten nimet=== Tiedoston tai ajastuksen nimen lopusta ei voi poistaa viimeistä merkkiä, sillä kohdistinta ei voi nuolinäppäimillä enää siirtää viimeisen merkin oikealle puolelle. Kuitenkin jos viimeisen merkin päälle kirjoittaa jotakin, niin silloin kohdistin kyllä siirtyy sen oikealle puolelle (joskin katoaa näkyvistä), ja viimeisen merkin voi sitten poistaa. Edellisessä virallisessa ohjelmistoversiossa (TF5100PVR:llä 2005Sep12) tätä vikaa ei esiintynyt. Lisäksi jokaisen EPG:stä lähtöisin olevan nimen alussa on merkki, joka ei näy nimeä muokatessa. Kohdistin katoaa näkyvistä kun se on tämän merkin päällä. Kyseessä on todennäköisesti standardissa kuvattu merkistönvalintakoodi (ETSI EN 300 468, Annex A, A.2 Selection of character table). ===EPG sekoilee tiettyjen ohjelmien kohdalla=== Jos EPG:tä selattaessa tullaan sellaisen ohjelman kohdalle, jonka alku ja loppuaika ovat samat, niin kohdistin hyppää takasin listan alkuun. ===EPG:n ajastusmerkinnät väärin=== EPG:ssä olevat ajastusmerkinnät - [R], [Rt], yms. - ovat välillä väärien ohjelmien kohdalla. ===EPG:n ja lisätietoikkunan tiedot katoavat=== Jos laite on päällä muutaman päivän (joskus muutaman tunnin), EPG voi tyhjentyä, eikä siihen saa tietoja takaisin muutakuin boottaamalla koneen. ===Joillakin kanavilla kuuluu kaksi selostuskieltä samaan aikaan=== Esimerkiksi eurosport kanavalla on kaksi ääniraitaa, joissa molemmissa on kaksi erikielistä selostusta. Kyseinen äänen lähetystapa on nimeltään dual mono ja sitä käytetään puhtaasti kaistansäästösyistä. Kahdelle stereo-ääniraidalle saadaan selostus neljällä kielellä, kun lähetetään vasempaan ja oikeaan kanavaan eri kielistä selostusta. DVB-speksi antaa mahdollisuuden määritellä dual mono-raidoille omat kielensä kummallekin lähetettävälle ääniraidalle, mutta Topfieldin toteutus on siinä mielessä puutteellinen, että se ei tunnista kuin tuon ensimmäisen kielen ko. ääniraidalle. Oikein toteutetussa boksissa listaan pitäisi tulla eurosportin tapauksessa muistaakseni englanti, ruotsi, norja ja suomi. Bugin voi kiertää valitsemalla kuulumaan vain vasemman tai oikean kanavan. Topfieldin pitäisi osata näyttää kaikki 4 kieltä ja antaa käyttäjän valita niistä haluamansa ääniraita. Käytettäessä 2-6x katselua tai puolen minuutin loikkia äänivalinta katoaa ja molemmat selostuskielet kuuluvat samanaikaisesti. ===Teksti-tv=== Alasivuista muistiin tallentuu vain sillä hetkellä valitun sivun alasivut. Myös muiden sivujen alasivujen olisi tallennuttava samanaikaisesti. (Toiveena voisi esittää sivujen tallentumisen myös, kun teksti-tv ei ole päällä.) ===Satunnaista pätkimistä=== Mar15 firmwareen päivittämisen jälkeen maksullisilla kanavilla satunnaista pätkimistä. ===Kanavan poistamisesta varoittava teksti väärin=== Kun haluat poistaa kanavan kanavaluettelosta ruutuun ilmestyy varoitusteksti "Haluatko poistaa kanavat?" Tästä saa käsityksen, että kaikki kanavat poistuisivat, vaikka todellisuudessa vain valittu kanava poistetaan. Toiminto menee siis oikein, mutta varoitusteksti on harhaanjohtava ja antaa käyttäjän ymmärtää, että vain kaikki kanavat voidaan poistaa. ===Uniajastin toimii väärin=== Topfield käynnistyy minuuttia ennen ajastuksen alkamista. Jos uniajastin menee nollaan juuri tämän minuutin aikana laitteen käynnistyksen ja talletuksen alkamisen välillä, niin laite tosiaan sammuu eikä tallennus enää ala. Uniajastin ei saisi sammuttaa laitetta tässä tilanteessa. ===Ääni katkeilee nauhoitusta toistettaessa=== Tämä vika on havaittu jo Dec(2005) firmwarella, mutta sama vika on edelleen Mar15(2006) firmwaressa: Nauhoitusta toistettaessa ääni pätkii parin minuutin välein. Hyvin lyhyt, mutta helposti havaittava äänikatkos. Kun nauhoitusta katsoo uudestaan toisena ajankohtana, ääni ei katkeakaan samassa kohtaa, vaan hieman myöhemmin, eri kohdassa. Nauhoitus siis on ehjä, mutta äänentoistossa on jokin vika. Kuva ei häiriinny mitenkään, ongelma on vain äänentoistossa. Ääni ei katkeile suoraa ohjelmaa katseltaessa, vaan pelkästään nauhoitettua ohjelmaa katseltaessa. Allekirjoittaneen tapauksessa boksi on vain scartilla kiinni TV:ssä. Vika mahd. puskuroinnissa kovolta luettaessa? === Tallenteen nimen muutoksessa viimeinen kirjain korvataan === Jos haluaa lisätä tallenteen nimen perään tekstiä, pitää viimeinen kirjain kirjoittaa uudelleen. Esim. välilyönti nimen lopussa korvaa viimeisen merkin välilyönnillä. Tämän jälkeen voi kirjoittaa lisää tekstiä. Tämä toimi oikein Sep12- firmiksessä, eli välilyönti viimeisen merkin kohdalla teki välilyönnin viimeisen merkin jälkeen. ==Toiveet:== ===Kanavien järjestely=== Kanavien järjestelyn pitäisi olla perus toiminto (löytyy manuaalistakin), mutta jostain syystä puuttuu. Häiritsee, kun ohjelmaoppaassa kanavanumerot ovat mitä sattuu. Tuskaa lisää, kun numeronapit eivät vaihda suosikkilistan mukaisille kanaville. ===Teksti-tv=== Teksti-tv täytyisi saada "täyskuva"-tilaan, eli musta tausta koko kuvaruutuun. Teksti-tv:n kaikkien sivujen alasivut täytyisi alkaa ladata muistiin heti, kun teksti-tv avataan. Ei tarvisi odotella sivu kerrallaan alasivujen latausta. (Tämä ei ole edes mahdollista, alasivun voi saada muistiin ainoastaan sillä "kierroksella", jolla se osuu kohdalle. Sen sijaan teksti-tv-sivuja voisi kerätä muistiin taustalla ilman, että teksti-tv:tä avataan, jolloin sivut todennäköisesti olisivat muistissa kun teksti-tv:tä alkaa selaamaan) Esim. Sonyn Analog TV:llä aukaistaan teksti-TV:n sivu 221 ja ODOTELLAAN sivun alasivujen latautumiset. Tämän jälkeen mennään jollekkin uudelle sivulle, esim sivulle 255 ja tällä uudella sivulla alasivut ovat valmiina muistissa. Eli kaikkien sivujen alasivut ALETAAN latamaan taustalla muistiin heti kun mennään jollekkin teksti-tv:n sivulle. Eikö tämä ole enää digitv:llä mahdollista? Nykyisin Topfieldillä ladataan aina yhden sivun alasivut muistiin ja kun vaihdetaan pääsivua niin täytyy odotella jälleen uuden pääsivun alasivujen latautumiset. Paras olisi tosiaan se, että heti kanavan vaihdon jälkeen alkaisi teksti-TV pyörimään taustalla ja kaikki sivut alettaisiin ladatamaan talteen alasivuineen. ===EPG=== EPG-ajastus saisi lisätä automaattisesti tallennuksen loppuun esim. 15min ja tuo lisäys olisi asetuksissa käyttäjän säädettävissä. Lisäajastusta saa tehtyä: painamalla uudelleen rec:iä avautuu ruutu, jossa voidaan liäaikaa laittaa nauhotuksen loppuun(ainakin TF5100PVRc). ===Mute=== Muten poisto ei toisi Volume-palkkia näkyviin. (Miksi ei, eikös tuo palkki ole aina hyvä nähdä, jos äänen tilaa muutetaan. Tietää miten kovalle ääni meni. Tuo on tärkeä nähdä, jotta voi säätää vahvistimen. Yhtä hyvin voisi sanoa, että koko Volume palkki on turha, koska kyllähän sitä kuulee onko ääni sopivan kovalla). Mute katkaisisi myös optisen äänen. ===Salatut tallenteet ja dollarimerkki=== Salattuja tallenteita kuvaava $-merkki näkyy vihreänä, keltaisena tai niiden yhdistelmänä. Jos käyttäjällä on hiemankin värinäön heikkoutta niin väriä on erittäin vaikea erottaa. Kontrastin tulisi olla selvempi. Värisokeus tai värinäön vajaavuus on kuitenkin todella yleistä. Vihreä ja punainen eivät sovi yhteen yleisen viher-puna värisokeuden vuoksi. ===Suosikkikansion nimi pois kanavalogon päältä=== Kanavanvaihdossa suosikkikansion nimi saisi tulla vasempaan yläkulmaan, eikä oikeaan yläkulmaan peittämään kanavalogoa. ==Masterpiece 2006Mar15== ===Äänenvoimakkuus=== MP:n äänenvoimakkuuden lähtötasoa täytyisi korottaa huomattavasti. Verrokkina voi käyttää perus TF5100:n äänenvoimakkuuden lähtötasoa. ===Tekstibugeja=== Kun kaksi kanavaa on tallennuksessa ja yrittää tallentaa kolmatta, siitä varoittavat tekstit ovat englannin kielellä. ===MP kaukosäätimellä tilttiin=== Kun painaa kaukosäätimen UHF-painiketta kolmasti on MP tiltissä, eikä vastaa. [[Luokka:Topfield TF5X00]] 2770 12797 2006-05-29T13:08:57Z Samulili 276 [[Luokka:Topfield TF5X00]] Tällä sivulla on Topfield TF5x00 -sarjan digiboksin vanhojen ohjelmistoversioiden bugeja. Tuoreimman ohjelmiston bugit on listattu sivulla [[Topfield TF5X00 bugit]]. =Feb20 2006 (beta) viat ja toiveet.= Tähän voisi lisäillä tuolta alla olevasta listasta bugeja ja toiveita, jotka voisi seuraavaksi ilmoitella maahantuojalle. ==Bugit== ===Tekstitv-pohjaiset tekstitykset=== Edelleen esim. Discovery Science, Discovery Civilisation, Discovery Travel&Living - kanavilla ei toimi tekstitys! Viimeisin, missä näiden osalta ohjelmistopäivitys toimii on (ainakin C-malli) aug17.2005!!! ===EPG:n kello väärässä=== Laitteen käynnistämisen jälkeen EPG:ssä ohjelmien kellonaika on pari tuntia aikaisessa. Ajat muuttuvat oikeiksi noin minuutin kuluttua käynnistyksestä. EPG:n kellon pitäisi olla oikeassa heti alusta lähtien! ===Suosikkikanavat OK:lla=== OK-painikkeen takaa pitäisi löytyä käytössä olevan Suosikkiluettelon kanavat, eikä kaikki kanavat mitä virittimestä löytyy. ===Tekstibugeja=== FAV - Suosikkiluettelon Ohje-ikkunan suomi-käännökset väärillä kielillä. (Korjattu Mar15 2006) ===TV:n Suosikkikanavan ja Radion välillä pomppiminen=== Kun Suosikkiluettelon kanavalta mennään Radioon ja palataan takaisin "Edellisen kanavan" valintanäppäimellä, niin joudutaan Kaikki kanavat-tilaan. Samoin, kun Radio-tilassa avataan kanavaluettelo, painetaan Radio-näppäintä vaihtaakseen TV-kanavaluetteloon ja valitaan TV-kanava, niin joudutaan Kaikki kanavat-tilaan. ==Toiveet== ===Ajastusmerkinnät EPG:ssä=== EPG:ssä pitäisi näkyä myös sellaiset ajastusmerkinnät (Rt merkinnät), joihin on lisätty lisäaikaa alkuun ja/tai joihin on lisätty lisäaikaa perään. ===DVB tekstit eivät näy toistonetenemispalkin kanssa=== DVB tekstit eivät näy, jos toistonetenemispalkki on näkyvissä. Tekstien pitäisi näkyä! Usein tulee hypittyä ohjelmassa eteenpäin esim. keltaisella napilla. Tämän hypyn jälkeen toistonetenemispalkki tulee näkyviin hetkeksi. Ja tämä taas tarkoittaa, että DVB tekstit katoavat joksikin aikaa. Tekstit eivät saisi kadota! ===Lisätietojen loppu näkymättä EPG:ssä=== EPG:n lisätietokenttä ei enää skrollaa automaattisesti eikä sinisellä napilla, vaikka lisätiedot eivät mahtuisikaan sille varattuun tilaan. Lisätietojen loppu jää siis näkemättä ilman i-napin käyttöä. ===Teksti-tv=== Teksti-tv täytyisi saada "täyskuva"-tilaan, eli musta tausta koko kuvaruutuun. (Miksi, mielestäni näin on parempi, näkyy vähän mitä taustalla tapahtuu) Teksti-TV:n kaikkien sivujen alasivut täytyisi alkaa ladata muistiin heti kun teksti-TV avataan. Ei tarvisi odotella sivu kerrallaan alasivujen latausta. [[Luokka:Topfield TF5X00]] 2771 12798 2006-05-29T13:08:58Z Samulili 276 [[Luokka:Topfield TF5X00]] Tällä sivulla on Topfield TF5x00 -sarjan digiboksin vanhojen ohjelmistoversioiden bugeja. Tuoreimman ohjelmiston bugit on listattu sivulla [[Topfield TF5X00 bugit]]. =Sep12 2005 (ja sitä vanhempien) bugit ja toiveet= ==Bugit== ===Nämä pitäisi käydä läpi ihan ensimmäiseksi!=== http://www.dvdplaza.fi/forums/showthread.php?p=572550#post572550 http://www.dvdplaza.fi/forums/showpost.php?p=575136&postcount=386 http://www.dvdplaza.fi/forums/showpost.php?p=577992&postcount=469 ===DVB tekstit aikaisessa ja osa teksteistä puuttuu=== DVB tekstit ovat hieman aikaisessa, kun toistetaan tallennetta (joskus tekstit ovat aikaisessa, joskus kohdallaan). Osa DVB teksteistä katoaa toistossa ja liveohjelmassa. Alla risa:n erittäin hyvä testi *** Koska kukaan muu ei tunnu tallentavan Frasieriä, niin tässä omat havaintoni muutamasta sellaisesta puhtaalla t-mallin topilla: Tallennus ja toisto 1.39 (Aug) fw:llä: noin 2 puuttuvaa sivua; toisto 1.45 (Sep) fw:llä: 15 puutetta. Tallennus ja toisto 1.45 fw:llä: 23 puuttuvaa sivua; toisto 1.39: noin 3 puutetta. 1.45:llä tekstit toistossa edelleen aikaisessa, selvästi havaittavissa mutta ei enää kovinkaan häiritsevää kuin hetkittäin. Joskus nopeassa dialogissa lyhyet kuittaukset on laitettu pidemmän repliikin loppuun alemman rivin oikeaan laitaan. Tällainen teksti ehtii jo poistua, ennen kuin kuva leikkaa kuittaajaan. Vaikutelma on sama kuin kuittausteksti puuttuisi kokonaan. Oikeasti pitää tekstin säilyä niin pitkään, että kuittaajakin ennättää sanoa sanottavansa. (Todettakoon vielä, että molemmissa tapauksissa DVD:lle siirretyt tallennukset olivat OK, kaikki tekstit ja ajallaan.) Muut muutamat testatut ohjelmat toimivat sitten ihan hyvin (= muutama droppi) myös 1.45:lla. [mutu]Alkaa vaikuttaa siltä, että 1.45:ssa on tuota ennakointia vähennetty sen verran, ettei se vielä ala vaikuttaa puuttuvien sivujen muodossa. Frasierin kohdalla on sitten raja ylittynyt ja droppeja alkaa olla jo 1.00 (Dec) fw:n malliin (jolla ennakointia ei ollut). Kun nokan saa irti, niin pyrstö tarttuu tervaan.[/mutu] Vinkki: YLEn dut-ääniraita on kätevä arvoitaessa tekstien puuttumisia ja ajoitusta. Sen verran vielä, että osa noista puuttuvista teksteistä tulee näkyviin kun kelaa hieman taakse ja jatkaa sitten toistoa. *** Mainittakoon vielä, että muistaakseni DVB tekstit olivat oikea-aikaiset december 2004 firmiksellä. ===Ajastuksia jää tallentumatta=== Osalla Sep firmiksen käyttäjistä on jäänyt firmiksen asentamisen jälkeen useita ajastuksia tallentumatta. Vanhemmilla firmiksillä ajastukset tallentuvat paljon varmemmin. Osa vian raportoineista on kertonut myös palauttaneensa tehdasasetukset ja irrottaneensa virtajohdon hetkeksi firmiksen päivityksen jälkeen. Osalla käyttäjistä ei ole ollut mitään ongelmaa. ===YLE-TV1:n tallennus ei ala heti=== -Valitse kanava YLE-TV1 -Paina REC -Vaikka tallennus näyttäisi alkavan heti, ei se ala. Se alkaa vasta noin 10-15 sec kuluttua! -Tämän voi todentaa vaikka niin, että kun on aloittanut tallennuksen, odottaa esim 20 sekuntia. sitten painaa play, jotta toistopalkki tulee esiin. Sitten vasemmalla nuolinappulalla kelaa alkuun. Toisto ei ala alusta, vaan noin 10-15 sekuntia alun jälkeen. -Tämän voi todentaa myös näin: aloita tallennus. Odota 20 sekuntia. Vaihda kanavaa. Avaa tiedostolistaus ja valitse tallentuva ohjelma. Toiston pitäisi alkaa alusta, muttei ala, vaan alkaa noin 10-15 sekuntia alun jälkeen. -En huomannut samaa MTV3:lta. -Tämä toimii mahdollisesti oikein heti laitteen käynnistyksen jälkeen. Mutta kun laitetta on käyttänyt hetken, alkaa laite toimia näin. -Tämä ei johdu siitä, että kovalevy ensiksi käynnistetään sen ollessa sleep tilassa, koska kovalevy oli koko ajan "päällä". ===Tallenne ei näy tallennelistassa=== '''(Korjattu Feb 20 2006→)''' "Canalplus:lta tulee sarja "Carnivàle". Toppy ei osaa näyttää tallennetta listalla, koska se ei ymmärrä nimessä olevaa " à "-merkkiä. Tallenteen voi katsoa kun muuttaa tuon kirjaimen Altairilla esim. " a ":ksi. Tämän jälkeen tallenne näkyy listalla. ===Ajastusmerkinnät EPG:ssä=== Jotkin ajastusmerkinnät (P, R tai Rt) näkyvät ihan väärissä kohdissa EPG:ssä. Jos esimerkiksi ajastan jonkun lauanatai-illan ohjelman, niin joskus ajastusmerkki näkyy esimerkiksi sunnuntaiaamun ohjelmassa (joka tulee ihan eri aikaan ja on ihan eri niminen kuin ajastettu ohjelma). Ajastuslistauksessa ajastus on oikein. Kaikkien ajastusten (merkeillä P, R tai Rt) pitäisi näkyä EPG:ssä. Esimerkiksi jos teen viikottain tapahtuvan ajastuksen, ei EPG:ssä näy ensviikolla ajastusmerkkiä (esim. punainen R). Merkintöjen pitäisi näkyä myös silloin, vaikka niitä olisi manuaalisesti pidennetty alusta ja/tai lopusta (Rt merkinnällä). ===Stutter in scrambled channel=== In cable receiver: sometimes when recording a (free) channel from B-multiplex (not sure if this happens with other multiplex), the video and the audio on the scrambled channels stutter for a second every five or ten seconds. Sometimes this stops when the recording stops, but sometimes you need to power down the receiver to solve the problem. The problem seems to happen more often when you haven't plugged the cord off for a long time, but there is no certain way to repeat the problem. This might also happen in terrestrial receivers. ===EPG ja tietoikkuna väärässä ajassa=== Olen huomannut, että aina välillä EPG:n avauksessa ohjelmien tiedot ovat kolme (ehkä kaksi?) tuntia aikaisessa. Kun odottelee hetken, ajat muuttuvat oikeiksi. Näin tapahtui esimerkiksi viimeksi heti kun käynnistin boksin. Eräänä lauantaina, noin klo 20:30, käänsin subtv:ltä mtv3:lle ja tietoikkuna näytti, että kolmoselta tulisi sillä hetkellä salatut elämät (joku salatut elämät -juttu oli tullu klo 18:30-19, mutta ei enää n. klo 20:30). Olisiko kenties niin, että EPG ja tietoikkuna eivät jossain tapauksissa ota huomioon aikaeroa, vaan käyttävät GMT aikoja. Tämä selittäisi kolmen tunnin aikaeron (suomen kesäaika on GMT+3h). Uusi huomio: Laitoin boksin päälle aamulla YLE 2:lle. Iltapäivällä klo 15:30 avasin EPG:n ja vaihdoin EPG:ssä kanavaksi MTV3:n. Ensimmäinen EPG:n (MTV3:lla) ohjelma oli aamun joku ohjelma (klo 06:xx - xx:xx). Odottelin puoliminuuttia, EPG ei päivittynyt. Vaihdoin pikaisesti EPG:ssä kanavaksi nelosen ja sitten taas MTV3:n ja silloin tuli oikea aika ja ohjelma valituksi MTV3:nkin EPG:stä. Boksin pitäisi kyllä hoitaa tällainen perusasiakin oikein ilman kanavanvaihtoja! ===EPG sekoilee=== Kun kanavakohtaista EPG:tä selataan P+/P- -näppäimillä ja kohdalle tulee ohjelma, jonka aloitusaika ja lopetusaika ovat samat hyppää EPG takaisin reaaliaikaan ja päivään..... Jos näppäimen painallukset on riittävän nopeat, tapahtuu ping-pong efekti, selattu päivä->nykyinen hetki->selatun päivän seuraava ohjelma. Bugi oli helppo kokeilla eilen, kun selaili ensi lauantain aamu ohjelmia, eilen EPG:ssä oli lauantaina 9.4 aamulla nähtävissä TV2:n ohjelma "TV2:Lastenaamu:Jari klo 09.00-09.00"). Aina kun EPG:n kohdistimen siirsi tuon kohdalla, vaihtui päiväksi eilinen ja sen hetkinen ohjelma.... Saman tyyppinen efekti tapahtuu, jos EPG:ssä seuraavan ohjelman alkamisaika on ennen edellisen loppumisaikaa (virhe SI/EPG-datassa) (Sep firmiksellä yksi ohjelma loppui EPG:n mukaan 22:51 ja toinen alko 22:50, tämä ei aiheuttanut ongelmia). ===EPG:n tiedot katoavat=== Jos laite on päällä muutaman päivän, EPG tyhjenee, eikä siihen saa tietoja takaisin muutakuin boottaamalla koneen. Aiemmilla firmiksillä vika tapahtui noin 10-20 tunnin päälläolon jälkeen, nyt siis muutaman päivän jälkeen. ===DD5.1=== Alkutilanne: Ohjelmassa on DD5.1 äänet, mutta nämä äänet eivät ole valittuna käyttöön. Kun DD5.1 äänet valitaan käyttöön, ei kuulu mitään. Täytyy käydä ensiksi jossain menussa tai vaihtaa kanavaa. Tämän jälkeen DD5.1 äänet kuuluvat. Ilmeisesti tämän jälkeen DD5.1 äänet kuuluvat TÄLTÄ YHDELTÄ kanavalta aina myöhemmin. ===Prioriteettiäänenä ruotsi - Moniäänilähetyksessä kuuluu suomi eikä ruotsi automaattisesti.=== Procasterissa (OEM Toppy) Oct_05 firmiksellä, kuunnellessa olympialaisten moniäänilähetyksiä, tuli automaattisesti suomi äänenä, vaikka laitteelle on säädetty ykkösprioriteetiksi ruotsi kieleksi. Piti aina muuttaa manuaalisesti. ===Teksti-TV ja MTV3=== '''(Korjattu Feb 20 2006 firmwaressa)''' The teletext does not work correctly in MTV3, the whole teletext system "stutters" when browsing MTV3 teletext: - The top row is not updated correctly (the clock stops for several seconds etc.) - The subpages are not loaded correctly: pressing volume up / down does not scroll between subpages after a several minutes wait - Sometimes pages are showing incorrectly: text layout is wrong, only half of the page is displayed etc. - The system does not find existing pages, seems to be related to general stuttering of the system - When loading pages with subpages, the box prints out "*** Error Detected : Header Packet Rejected! ***" to the serial port How to repeat: - Select MTV3 service - Open teletext viewer - Browse through pages with subpages Note: - Teletext viewer works in other channels ===DVB tekstit eivät näy=== DVB tekstit eivät näy, jos toistonetenemispalkki on näkyvissä. Tekstien pitäisi näkyä. ===TV:n kuva EPG:ssä väärässä kohdassa=== '''(Korjattu Feb 20 2006 firmwaressa)''' TV:n kuva EPG:n oikeassa ylänurkassa on hieman väärässä kohdassa. Vasemmassa reunassa on kaistale mustaa ja kuva alkaa vasta sen jälkeen. [IMG]http://personal.inet.fi/perhe/kujala/Kuvat/myynti/EPG.jpg[/IMG] ===PIP kanavaluettelosta puuttuu kanavia=== '''(Korjattu Feb 20 2006 firmwaressa)''' -Aloita tallennus kanavanipusta X (YLE TV1) -Vaihda kanavaksi toinen kanava kanavanipusta X ja aloita tallennus (YLE TV2) -Nyt käytetään vain yhtä viritintä kahden kanavan tallennukseen, tämä on varmaa, koska voidaan edelleen vaihtaa kanavaksi toisen kanavanipun kanava (MYV3), ÄLÄ kuitenkaan vaihda kanavaa! -Käynnistä jonkun aiemman tallenteen toisto -Ota PIP kuva käyttöön -Avaa PIP kuvan kanavaluettelo (valkoinen nappi) -Kanavaluettelossa on vain kanavanipun X kanavat (YLEn kanavat), vaikka voisi olla kaikki kanavat, koska toinen viritin on vapaana! Näin taas toimii oikein: -Aloita nauhoitus kanavanipusta X (YLE TV1) -Vaihda toisen kanavanipun (kanavanippu Y) kanava (MTV3) -Ota PIP kuva käyttöön -Avaa PIP kuvan kanavaluettelo (valkoinen nappi) -Nyt kanavaluettelossa on sekä kanavanipun X, että kanavanipun Y kanavat. ===MP3 alikansio=== MP3 alikansioksi, jossa on 173 biisiä. Kun kansion päällä painaa play, niin kansion kappaleet alkavat soida perätysten. Mutta vain 100 ensimmäistä soi, eivät kaikki. Kaikkien pitäisi soida. Lisäksi viimeiset biisit on numeroitu väärin (numerot päättyvät 98:iin). ===EPG ei aina päivity=== Joskus boksin käynnistyksen jälkeen (tai kun vaihdetaan kanavalle, joka on eri kanavanipussa ja jonka EPG dataa ei ole vielä haettu) kun avaa EPG:n ei siellä ole muuta kuin ne kaksi ensimmäistä ohjelmaa. Hetken kuluttua tulee lisää dataa, esim. 3 päivän päästä tulevat ohjelmat. Vielä odottamalla päivittyy loputkin tiedot. Mutta aina nämä loput tiedot eivät päivity odottamalla. Jos vaihtelee eri kanavanippujen kanaville ja takaisin, niin sitten tiedot voivat päivittyä. Tässä erään käyttäjän kokemuksia: Olin kanavalla MTV3 ja EPG auki. Vaihdoin kanavalle YLE2 eikä EPG:ssä ollut kuin parhaillaan menevä ohjelma ja seuraava. Odottelin jonkin aikaa eikä EPG päivittynyt. Vaihdoin kanavalle YLE1 ja sama juttu. Vaihdoin takaisin kanavalle YLE2 ja ajastin seuravan ohjelman (R) ja ohjelmat päivittyivät EPG:hen mutta välillä oli noin viisi tuntia tyhjiä rivejä. Kanava YLE1 ei päivittynyt ennen kuin sammutin boxin ja laitoin uudelleen päälle. Tämän jälkeen myös YLE2 oli ok. ==="Ei signaalia" ilmoitus kanavanvaihdossa=== Valitse suosikkiluetteloksi "Kaikki kanavat" ja vaihda nuolilla kanavaa kanavanipusta toiseen edestakaisin, esim. YLE TV2 <-> MTV3. Kanavanvaihto heittää "Ei signaalia" herjaa, mutta kun käyttää jotain toista suosikkiluetteloa, herjaa ei heitetä. Useimmiten herja on ruudulla noin sekunnin ajan. "Ei signaalia" ilmoitus ei kuitenkaan tule aina ja joskus se näkyy vain sekunnin murto-osan. Tätä ongelmaa ei ole kaikilla käyttäjillä. Ehkä vain C -bokseissa? Tämä ongelma voi ehkä ilmestyä vain silloin kun tietoikkuna ei ole käytössä (tietoikkunan näyttöaika = ei tietoikkunaa). ===Tekstibugeja=== (näistä ainakin osa korjaamatta, luultavasti kaikki) Tiedostonimen antaminen merkistöltä: Tallenna napissa lukee "Tallen". Pitäisi lukea "Tallenna" Kielten asetus: Ekan ja tokan tekstityksen ja äänen kielen edessä lukee 1st ja 2nd. Ei ole suomea tollaset "st":t ja "nd":t. Kun kanavat oli haettu tuli teksti: "22 TV ja 6 Radiokanavat hae". Lopusta puuttuu "ttu" Jos tallennus on kesken tai tallenne on katselussa ja koittaa siirtää fileä toiseen kansioon, lukee "Tätä tiedostoa ei voi siirtä"? Puuttuu lopusta "ä". "Sama tiedosto on jo olema" kun koittaa siirtää tiedostoa toiseen hakemistoon (ja siellä on siis samanniminen file jo). Pitäis olla "olemassa". Avaa kanavalista OK napilla. Valitse kanava ja paina punaista (Asetukset). Aukeaa valikko jossa viimeinen kohta on "Add to FAV". Tämä vaatisi suomennosta. Tiedoston palan leikkaus -dialogissa lukee "Tallen", eikä "Tallenna" Suosikkien järjestelyssä, kun kohdistin on Suos.luett. sarakkeessa, on alhaalla vihreän napin kuvauksessa teksti "Nimen vaihto,". Pilkku perästä pois! Tallenna kahta kanavaa ja katso kolmatta. Paina pause. Tulee teksti "Timeshift can't use because of two recordings". Pitäisi suomentaa. Jos luettelossa on alikansioita, kansion kuvauksessa selityksenä lukee esimerkiksi "12 tallennetut kanavat", pitäisi olla "12 Tallennetta" tms. Ja muistaakseni tässä tiedossa ei kerrota mitään mahdollisista alikansioista. Voisi lukea esim "12 tallennetta ja 2 alikansiota" Pikatallennuksen keston asetus ( 2 * record-nappi): Valikossa on kolme valittavissa olevaa vaihtoehtoa, 1. "Kesto <OK> 2h 0m " 2. "Tämän ohjelman jälkeen <OK> Ohjelman 1 nimi " 3. "Seuraavan ohjelman jälk <OK> Ohjelman 2 nimi " Kolmoskohdan tekstin pitäisi näkyä kokonaan (puuttuu "een" (jälkeen)) . ===STB/TV ei toimi valmiustilassa=== - A/V-lähdön asetuksissa VCR-SCART-tyyppi "Normaali" - STB/TV asentoon TV eli keltainen ledi palaa - ajastettu tallennus - boksi valmiustilaan, keltainen ledi jää palamaan - kun boksi herää tallentamaan, TV-tila muuttuukin STB:ksi, ledi sammuu ja TV-scartin A/V-ohajus (pinni 8) nousee ylös, mikä taas saattaa käynnistää television - kun tallennus loppuu, boksi ei enää palaa valmiustilaan niin kuin pitäisi ===Joillakin kanavilla kuuluu kaksi selostuskieltä samaan aikaan=== Esimerkiksi eurosport kanavalla on kaksi ääniraitaa, joissa molemmissa on kaksi erikielistä selostusta. Kyseinen äänen lähetystapa on nimeltään dual mono ja sitä käytetään puhtaasti kaistansäästösyistä. Kahdelle stereo-ääniraidalle saadaan selostus neljällä kielellä, kun lähetetään vasempaan ja oikeaan kanavaan eri kielistä selostusta. DVB-speksi antaa mahdollisuuden määritellä dual mono-raidoille omat kielensä kummallekin lähetettävälle ääniraidalle, mutta Topfieldin toteutus on siinä mielessä puutteellinen, että se ei tunnista kuin tuon ensimmäisen kielen ko. ääniraidalle. Oikein toteutetussa boksissa listaan pitäisi tulla eurosportin tapauksessa muistaakseni englanti, ruotsi, norja ja suomi. Topfieldin pitäisi osata näyttää kaikki 4 kieltä ja antaa käyttäjän valita niistä haluamansa ääniraita. Käytettäessä 2-6x katselua tai puolen minuutin loikkia äänivalinta katoaa ja molemmat selostuskielet kuuluvat samanaikaisesti. ==Toiveet== ===Teksti-tv tekstityksen taustaväri=== Teksti-tv tekstityksen taustaväri on aina oletuksena musta ja sen vaihtaminen harmaaksi on vaikeaa. Olisi hyvä, jos asetuksista voisi määritellä teksti-tv tekstityksen taustavärin, jota käytettäisi oletuksena. Vaihtoehtoisesti teksti-tv -tekstityksessä käytettävässä fontissa voisi olla musta reunus, jolloin tekstit näkyisivät kaikissa olosuhteissa ilman taustaväriä. ===Saman kanavan ajastukset=== Ei voi ajastaa kahta saman kanavan ohjelmaa päällekkäin. Tämä ei onnistu, mutta tämän pitäisi olla mahdollista, koska usein kahdesta peräkkäisestä ohjelmasta halutaan kaksi erillistä tiedostoa. Mutta koska ei voida olla varmoja koska ohjelmat alkavat tai loppuvat, täytyy lisätä lisäaikaa tallennuksiin. Esim. näin: 1. ajastus: 09:00-10:01 2. ajastus: 09:59-11:00 ===Suosikkiluettelo=== Kun suosikkiluettelo on käytössä, kanavan valinta numeronappuloilla menee väärin (5:nen avaa FST:n, joka on kanavalistassa vitosena, eikä suosikkiluettelossa vitosena olevaa SubTV:tä). Numeronappulan pitäisi avata se kanava joka on kyseisen numeron kohdalla suosikkilistassa! Kun suosikkiluettelo on käytössä, laitteen etupaneelissa lukee kanavan "oikea" kanavanumero, ei suosikkiluettelonumero. Kiva kun SubTv on suosikkilistassa numerolla 5, mutta etupaneelissa lukee P006. Pitäisi lukea se suosikkilistan numero. Kun suosikkiluettelo on käytössä, tietoikkunassa vasemmassa reunassa lukee 6 (tietoikkuna on se joka näkyy hetken kun vaihtaa kanavaa). Samoin EPG:ssä oleva kanavanumero on 6. Näissäkin pitäisi lukea se numero, monesko kanava on suosikkilistassa. ===Pause ei pauseta=== Ajansiirto on pois päältä. Tallenna samaan aikaan kahta kanavaa ja katso kolmatta. Paina pause, kuva pysähtyy ja tulee ilmoitus ettei timeshiftiä voi käyttää. Miksi ihmeessä kuva jää pausetetuksi tämän jälkeen, kun kerran pause ei oikeasti pauseta. Ohjelman pitäisi jatkua. janilxx: Ehkä pysäytys on ok. Mutta näkyvä teksti "Timeshift can't use because of two recordings" täytyisi ainakin suomentaa ===Moniäänisen lähetyksen kuvaketta ei näy=== Jos on moniääninen lähetys (esim. YLEn kanavilla), pitäisi(kö) tietoikkunassa näkyä tästä kertova kuvake (kolme neliötä lomittain). Ei näy. Englanninkielisessä manuaalissa asia kerrotaan sivulla 34. Suomenkielisessä manuaalissa sivulla 37 asiasta ei sanota mitään. Olisihan tämä kuvake hyvä olla olemassa. "C-mallilla muuten Euronews kanava on ainut jossa tuo toimii. Kuutosta näyttää.". Mikseiköhän näy muilla kanavilla? ===Tallennustauko lasketaan mukaan tallennuksen kestoon=== -Aloita nauhoitus -nauhoita esim 2min ja sitten laita tallennustauko päälle (rec napilla valikkoon ja valitse 'tallennustauko'-ok) -pidä tauolla esim. 10min. ja pysäytä sitten nauhoitus Tulos: Teit näuhoituksen jonka kesto on toppyn mukaan 12 minuuttia vaikka materiaalia on vain 2 minuutin edestä. Väärä aika näkyy jopa kelatessa >>-näppäin pohjassa. ===Muten poisto=== Volume-palkki tulee esiin, kun palaa mute-tilasta. Volume palkkia ei tarvittaisi tässä tilanteessa. ===Tallenteiden nimen edessä erikoinen merkki=== Tallenteiden tiedostonnimen edessä Altairissa näkyy musta pystyviiva. Kyseinen merkki ilmestyy kai kaikkiin Topfieldin EPG:stä tehtyihin tallenteisiin. Merkki on mahdollisesti ASCII-koodi 05. Newseistä: Tuo merkki 05 viittaa kovasti DVB SI:ssä käytettyyn merkistön valintakoodiin. DVB SI:n ohjelmien nimissä voidaan alkuun laittaa merkistön valintakoodi, jolla valitaan käytettävä merkistö. Oletusarvoisessa merkistössä ei ole skandinaavisia merkkejä, joten siksi Suomessa täytyy usein laitaa oikean merkistön valintakoodi ohjelman nimen merkkijonon alkuun. Koodi 05 valitsee ISO 8859-9 -merkistön, josta skandinaaviset merkit löytyvät. Topfieldin PVR ottaa ohjelman nimen DVB SI:stä ja käyttää sitä tiedoston nimenä. Se lienee jonkinasteinen bugi, että laite jättää tuon merkin tiedostonimen alkuun. Siihen se toki ei kuuluisi, vaan laitteen pitäisi muuttaa merkkijonon koodaus tietdostojärjestelmän käyttämään muotoon. ===Tallenteen katsominen katkeaa=== -Tallenna ohjelmaa -Toista kyseistä tallennetta -Toinen tallennus (ajastus) alkaa TOISEN muxin kanavalta -->Tallenteen toisto katkeaa Toiston ei saisi katketa! (jää bookmark) ===Toisen tallennuksen alkaminen lopettaa toiston=== -Ajasta kaksi ohjelmaa eri kanavilta. -Laita toinen ajastus alkamaan minutti toisen jälkeen -Aloita jonkun tallenteen toistaminen ennenkuin ajastukset alkavat -Kun jälkimmäisen ajastuksen tallennus alkaa, toisto loppuu. Toiston ei pitäisi loppua (jää bookmark) ===Tämänhetkisen tallennuksen päättyminen, kun samalla toistetaan samaa tallennetta=== '''(Korjattu Feb 20 2006 firmwaressa, ainakin jos ennen toiston aloittamista ollaan samalla kanavalla)''' Laitoin manuaalitallennuksen ykköseltä, jonka pituudeksi säädin 5 minuuttia. 20 sekunnin päästä aloitin katselemaan tallennetta alusta. Nyt kun tallennus loppuu, hypätään livekuvaan. Toiston pitäisi jatkua ihan normaalisti, eikä hypätä livekuvaan. ===Bookmark tarvittaisiin=== Katselin tallennettua ohjelmaa ja olin pistänyt P:n guideen, jotta hyppää kanavalle kun ohjelma alkaa. Näin tapahtuikin, mutta Toppy ei laittanut kirjanmerkkiä siihen kohtaan jossa olin kun hypättiin kanavalle. Olisi kaiketi hyvä, jos kirjanmerkki laitettaisiin tässä tapauksessa. ===DVB tekstit voisivat näkyä kelattaessa=== DVB tekstit eivät näy kelatessa. Voisivat näkyä. ===Teksti-tv tekstit eivät ENÄÄ näy kelatessa=== Teletext teksteillä esim. tv1000 nauhoitetun ohjelman katselu 2x-6x pikakelauksella ei tekstit enää näy. Aikaisemmilla firmiksillä NÄKYI! Koskee myös aiemmin nauhoitettuja ohjelmia, joten ongelma on tässä firmiksessä. ===Teksti-tv tekstitys ja napit=== Teksti-tv tekstityksen (esim. YLE 1:llä sivu 451 ja YLE 2:lla 452) ollessa käytössä kelausnapit (tai mitkään muutkaan) eivät toimi. ===Teksti-tv:n alisivut=== Kun teksti-tv tekee kierroksen, täytyisi pistää aina talteen myös alisivut, ei vain viimeisellä kierroksella tullutta sivua. Siis myös muiden kuin tällähetkellä katsottavan sivunumeron alisivut pitäisi pistää muistiin. Siis jos katsotaan sivua 100 ja laitetaan muistiin myös sivut 101, 102, 103, ... niin pitäisi laittaa muistiin myös sivujen 101, 102, 103, ... alisivut. ===Kone sekoilee pahasti=== Vika on kaiketi tosi vaikea toistaa, mutta toivottavasti tämäkin saadaan korjattua. Käyttäjä 1: Sainpahan äsken aikaan melko mystisen tilanteen. Ilmeisesti EPG:n sulkeminen tai avaus sattui jotenkin täsmälleen samaan aikaan kun nauhoitus alkoi (tämä on puhdasta mutua) ja normaalin reco-tekstin sijaan boksin näyttöön jäikin lukemaan EPG. Kun nauhoituksen aikana painoi virtanappia, niin normaali "haluatko lopettaa tallennuksen"-dialogi tuli kyllä ruutuun, mutta boksi sammui heti sen jälkeen. Tämän jälkeen virtanapin painaminen toi näyttöön vain nuo kuuluisat neljä pistettä vilkkumaan ja heti perään boksi sammui (kello palautui ruutuun). Virtajohdon irrottaminen palautti tilanteen, mutta molemmat samaan aikaan päällä olleet tallennukset korruptoituivat. Tiedostot näkyivät listassa, mutta niiden pituus on 0 min ja toisessa kokokin oli 0 megabittiä. Käyttäjä 2: Minulla on tapahtunut n. kuukauden sisällä 2-3 kertaa noin ja käytössä on toukokuun firmis. Ja samalla olen huomioinut että tuon sekoilun jälkeen näytössä ei lue kanavanumeroa vaan kellonaika. Ja ilmeisesti tuosta syystä on johtunut sekin että jos ei käytä virtajohtoa irti niin osa talletuksistakin epäonnistuu. ===Ajastusvalikon katsominen siirtyy livekuvaan=== Toista tällähetkellä tallentuvaa ohjelmaa. Avaa ajastusmenu. Poistu menusta. Hups, on siirrytty livekuvaan. Ohjelman pitäisi jatkua siitä kohdasta jota katsottiin ennen ajastusmenuun menoa. T'm' t'ytyy korjata kaikista valikoista, ei vain ajastusvalikosta ===Siirtyminen 0-9%=== Toistotilassa kaukosäätimen näppäimistöllä voi siirtyä toistossa haluttuun kohtaan %:ssa, esim. 527 on 52.7%, mutta alle 10% kohtiin ei saa asetettua desimaalia. Tämä varmaan liittyy [http://fi.wikibooks.org/wiki/Topfield_TF5X00#N.C3.A4pp.C3.A4imet tähän]. ===Suosikkikanavat OK:lla=== OK-painikkeen takaa pitäisi löytyä käytössä olevan Suosikkiluettelon kanavat, eikä kaikki kanavat mitä virittimestä löytyy ===Archive auki ilman kaukosäädintä=== Tallennettujen ohjelmien luettelo "Archive" auki etupaneelin Menu-napin kautta. Se olisi syytä saada heti Päävalikon ensimmäiseksi valinnaksi. ===Ajastusluetteloon ohjelmien nimet=== Menu | Tallennus | Ajastinasetukset. Täällä pitäisi näkyä tieto tallennettavan ohjelman nimestä, eikä selväkielinen kanavanimi. Kanavanumerohan näkyy jo nyt nimen edessä. ===Todellinen tallennustila näkyviin=== Tallennustila loppuu lukemaan 1886 MB. Tämä olisi syytä asettaa näytettäväksi arvoksi 0 MB, eli tähän lukemaan verrattaisiin käytettävissä oleva kokonaistallennustila. ===Ilmoitus tallennustilan loppumisesta=== Levytilan totaalisesta loppumisesta näytetään ilmoitus. Viimeisen 100 MB jälkeen olisi kätevää tuoda oikeaan yläkulmaan tallennustilaa näyttävä numero, joka vähenee sitä mukaa kun tila lähenee loppuaan. Tällöin olisi vielä mahdollisuus matti myöhäisellä tehdä asialle jotain ennen suosikkiohjelman tallennuksen katkeamista. ===Ohjelmaoppaan selaaminen kanavaa vaihtamatta=== Kun selaa ohjelmaopasta ja katsoo jonkin toisen kanavan ohjelmatietoja, vaihtuu myös kanava. Tämä on tarpeetonta, joten muiden kanavien ohjelmatietoja pitäisi päästä katsomaan ilman kanavan vaihdosta. Kanavalle vaihdettaisiin vain jos painetaan OK-nappia kanavan kohdalla. ===Aloitusajan askellus nopeammaksi=== Ajastinasetukset | Lisää uusi ajastus. Aloitusajan askellus on hyvin hidasta. Sen pitäisi nopeutua, kuten alapuolella olevan Keston kohdalla. Sitä askellutettaessa aika alkaa juosta 10 sekunnin hyppäyksin ja se olisi toivottavaa Aloitusajankin kohdalla. ===Tiedostojen nimeäminen joustavammaksi=== Archive | Asetukset | Nimeä. Tiedostojen nimeämisessä kursoria ei voi enää vapaasti askeltaa (V-/V+), vaan nimen viimeinen merkki on kirjoitettava uudelleen jos haluaa saada välilyönnin aikaan. Parempi toiminta olisi saada takaisin sama joustavuus kursorin liikuttamisessa kuin aiemmin. ==Topfield TF5100PVR Aug16 ja Topfield TF5100PVRc Aug17 bugilistan bugit, joita ei ole testattu sep tai dec firmiksellä== Tässä listassa olevia bugeja kannattaa testata uudella firmiksellä ja kertoa tulokset tässä threadissa. ===MP3 kelaus=== MP3:sia ei pysty kelaamaan ===Optinen ääni ei katkea=== Optisen lähdön pitäisi pimentyä kun painaa "TV/ Tämä vastaanotin" -nappia, eli sitä satelliittilautasen kuvaa. "Olen kytkenyt analogisen äänen telkkarista vahvistimelle ja optisen äänen boxista samaan inputtiin. Vahvistin valitsee automaattisesti optisen äänen, jos se löytyy. Nyt siis kuuluu boksin ääni koko ajan vaikka olisin valinnut tuolla napilla TV:n käyttöön. Olisi kiva, jos se pätkäisisi samalla optisen äänen pois kun ei ohjaa enää SCARTin kautta telkkaria AV kanavalle." ===S-video=== Jos asetuksista asetetaan videon ulostulomuodoksi komposiitti, RGB tai YUV, tulee S-Video -liittimestä ulos vain komposiittia. Jos asetusten ulostulomuotona on S-Video, niin silloin sekä S-video, että Scart -liittimistä tulee ulos S-Videota. S-Video -liittimestä täytyisi aina lähteä ulos S-Videota. Tämä taitaa olla rautapuolen rajoitus, ei bugi. ===Scart ja ajastus=== En ole testannut tätä, mutta ilmeisesti Scartin kytkentäsignaalit aktivoituvat kun laite käynnistyy Standby-tilasta ajastintallennusta varten. Siis: Laite standby-tilassa, alkaa ajastettu tallennus, scart-kytkentä signaalit (pin 8 ja 16) menee päälle. Tämä aiheuttaa sen, että jotkut TV:t käynnistyvät tai jos katsellaan esimerkiksi DVD:tä ajastuksen alkaessa, TV alkaa näyttämään digiboksin kuvaa. TV:n ei kuitenkaan tarvitsisi käynnistyä (tai kanavan vaihtua digikanavalle), jos ajastus (R tai Rt) alkaa (esim. yöllä). Oikea toiminta olisi tällainen: kytkentäsignaalit aktivoituisivat VAIN, jos -ajastus on katselu tyyppinen (P) -laite "käynnistetään" kaukosäätimellä tai laitteen etupaneelista ajastuksen jo ollessa päällä -laite on jo valmiiksi päällä ajastuksen alkaessa '''''Tämä foorumilla käyty keskustelu mahdollisesti liittyy myös tähän onglemaan.''''' '''janilxx:''' Mitenkäs sen TV/SAT napin kuuluisi toimia? Minulla on scart-2:ssa kiinni DVD soitin. Katson DVD:itä siis boksin "läpi". Joskus, kun boksi on päällä ja alan katsomaan DVD:tä, DVD näkyy suoraan ilman ongelmia. Joskus taas DVD näkyy vasta kun painaa TV/SAT nappia. Joskus taas DVD ei näy ennenkuin sammutan boksin (mikä ei oikein käy, jos on tallennus menossa). Ja sama toisinpäin, jos katson DVD:tä, kun boksi ei ole päällä. Sitten boksi menee päälle (ajastus). Välillä DVD:n kuva näkyy silti ok, välillä vasta TV/SAT napin painamisen jälkeen. Ja joskus DVD ei näy. Joskus näissä tilanteissa TV/SAT napin painaminen sytyttää sen oranssin ledin, joskus ei. En ole testaillut niin paljon, että olisin keksinyt tähän jotain logiikkaa. Hommaa ehkä vaikeuttaa sekin, että joskus DVD:n perässä on vielä videot, joita oikeasti katsotaan. Ja jos DVD:stä on unohtanut ottaa käyttöön sisääntulo 4:n (videot), ei videoiden pitäisiköön näkyä (mutta piätisi näkyä jotain edes, mahdollisesti DVD soittimen "taustakuva". Enkä halua liittää DVD:tä telkkariin omalla scartillaan. '''Fxman:in vastaus:''' Tämä liittyy juuri siihen yjteen bugiin..... Minäkään en ole saanut TF:n logiikasta kiinni Toimintaan vaikuttaa vielä se Toppyn asennusvalikosta löytyvä aux-scart asetus. OK, mutta oikea toiminta pitäisi siis olla minusta, että läpi menevä kuva menee läpi aina silloin kun syöttävä laite on aktivoinut omat scartin ohjaussignaalit, eikä käyttäjä koske Toppyn kakeen. Syöttävän laitteen kakella voi yleensä valita myös TV-tilan, jolloin ohjaussignaalit putoaa alas ja tällöin TV:ssä näkyvä kuva riippuisi Toppystä itsestään. Toppyn pitäisi laskea ohjaussignaalit suoraan läpi muuttamatta niitä silloin kun se on pois päältä tai ajastin tilassa. Jos Toppy on päällä (ei pelkkä ajastus), sen TV/SAT näppäimen painamisen pitäisi "kierrättää" kolmea kuvaa, TV/Toppy/AUX (eli DVD sinulla). Ja tärkeimpänä, jos toppyssä on pelkkä tallennus ajastus, se ei itse saisi aktivoida scartin ohjaussignaaleja, vaan ne riippuisivat AUX-liitännään liitetystä laitteesta tai siitä laitetaanko toppy "katselu"-tilaan kakella käyttäjän toimesta. Tilanteessa, jolloin AUX-laite "syöttää" kuvaa ja katselu-tyyppinen ajastus aktivoituu seuraukset on hiukan makukysymyksiä ???? Vaihtaisiko Toppy omaan kuvaan vai "muuttaisiko" toppy ajastuksen tallennus-tyyppiseksi ? Toppyssähän voi tehdä kahden tyyppisiä ajastuksia, eli tallennus/katselu. Noissa pitäisi olla eroina se, että aktivoidaanko scartin ohjaukset vai tallennetaanko ohjelma vain kovolle...... Tallennuksen aikanahan voi itse laittaa laitteen päälle ja pois ja SE EI saisi vaikuttaa itse tallennukseen..... Näin toimii kaikki muut käyttämäni kovo-tallentimet ja toivon mukaan Toppykin joskus. ===Siirto Altairilla=== Jos tiedostonimessä on Windowsille kelpaamattomia merkkejä (esim kaksoispiste) ja yritetään siirtää tiedostoa Topfieldistä PC:lle Altairilla, ei PC:lle siirry mitään (mutta PC:lle tulee kyllä tyhjä tiedosto, jonka nimi päättyy ensimmäiseen Windowsille kelpaamattomaan merkkiin). Altair voisi muuttaa Windowsille kelpaamattomat merkit tiedostonimestä merkeiksi, jotka kelpaavat Windowsille (esim. alaviivoiksi). On jo ehkä korjattu ==May firmiksestä löydetyt bugit, joita ei ole testattu uudemmilla firmiksillä== ===Salausta ei poisteta=== 1. Tallenna ohjelma canal+ -kanavalta. 2. Katso samaan aikaan toista canal+ -kanavaa. 3. Tallennuksen jälkeen tallenneluettelossa näkyy keltainen $-merkki. 4. Kopioi tallennus boksissa poistaaksesi salauksen. 5. Ohjelman kopioinnin jälkeen luettelossa näkyy vihreä $-merkki. 6. Odottele parista päivästä pariin viikkoon, että conax-avaimet muuttuvat. 7. Yritä toistaa ohjelman kopiota, josta salaus olisi pitänyt poistua. 8. Ohjelman kuva näkyy ja ääni kuuluu, mutta "Ei käyttöoikeutta"-laatikko on kuvan päällä. "Ei käyttöoikeutta" ilmestyy uudelleen aina pari sekuntia sen jälkeen, kun sen on exit-nappulalla poistanut. "Ei käyttöoikeutta" -laatikkoa ei pitäisi tulla, koska salaus on poistettu kopioinnilla. Salauksen poiston voi varmistaa poistamalla salauskortin laitteesta. Näin ohjelma näkyy ja kuuluu oikein, eikä "Ei käyttöoikeutta" tekstejä enää näy. ===Kello jätättää=== Jos laitteessa käytetään manuaaliaikaa tai käytössä on automaattiaika niin, että laite on stand-by -tilassa, kello jätättää noin 10-25 sekuntia/vrk. Tämä pitäisi korjata. Jos käytössä on automaattiaika ja laite on jätättänyt esimerkiksi 2 minuuttia. Kun sitten pitäisi alkaa ajastus, laite herää kellon väärän ajan vuoksi liian myöhään. Laite päivittää ajan käynnistyttyään, jonka jälkeen kellon aika onkin jo enemmän kuin mitä ajastuksessa oli, eikä ajastusta suoriteta ollenkaan. --------- [[Luokka:Topfield TF5X00]] 2772 11402 2006-05-12T20:53:19Z Mzlla 323 siirsi sivun ”Php” uudelle nimelle ”PHP”: Muutetaan kirjoitusasu yleisemmäksi. #REDIRECT [[PHP]] 2773 12814 2006-05-29T13:24:33Z Samulili 276 siirsi sivun ”Maantiede” uudelle nimelle ”Wikikirjasto:Maantieteen kirjahylly” '''Maantiede''' tutkii maapalloa, sen ilmastoa, ominaisuuksia ja historiaa. Maantiede menee monen muun tieteenalan kanssa päällekkäin. Kartografia (kartoitus, karttojen piirtäminen ja mittaaminen) on ainoa maantieteen ala, joka ei mene päällekkäin muiden tieteiden kanssa. Muita maantieteen aloja on mm. luonnonmaantiede, eliömaantiede, kulttuurimaantiede, geoinformatiikka ja talousmaantiede. {{Kehitysasteet}} ==Kirjat== {{Malline:Wikipedia|Maantiede|Maantiede}} *[[Maapallo]] [[kuva:00%.png]] <center>[[Kuva:Maantiede.jpg]]</center> 2774 14138 2006-06-22T16:59:14Z Anssi 34 /* Kuu */ [[Kuva:Globe.png|right]] ''Tellus - Kaikkien oma, meidän yhteinen'' Maapallo tiivistyi kaasu- ja pölypilvestä noin 4,6 miljardia vuotta sitten. Sen ikä on noin 4 500 miljoonaa vuotta. Maa on ainoa Aurinkokunnan planeetta, jonka pinnalla on nestemäistä vettä; se peittää noin 70 % koko pallon pinnasta. Tästä se onkin saanut kutsumanimen "sininen planeetta". Maa on nykytietämyksen mukaan maailmankaikkeuden ainoa planeetta, jolla varmasti on elämää. ==Maapallon sijainti== Maa on Aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien. Maan keskietäisyys Auringosta on noin 150 miljoonaa kilometriä, eli määritelmän mukaisesti 1 AU. Maan kiertoaika Auringon ympäri on 365 vuorokautta 6 tuntia ja pyörähdysaika oman akselinsa ympäri on noin yksi vuorokausi eli 23 tuntia 56 minuuttia ja 4,10 sekuntia. Maapallon pyörähdysaika saattaa muuttua hieman luonnonilmiöiden, asteroidi-iskujen yms. tapahtumien johdosta. Muutos on silti hyvin vähäistä. ===Maapallon liikkeet=== [[Kuva:Earth_tilt_sample.jpg|thumb|Maapallon vuosi]] Maan kiertorata Auringon ympäri ei ole täysin ympyrämäinen, vaan tarkkaan ottaen ellipsi, jonka toisessa polttopisteessä on Aurinko tai oikeastaan tämän massakeskipiste. Maa on lähinnä Aurinkoa, kun pohjoisella pallonpuoliskolla on talvi, ja vastaavasti kauimpana, kun pohjoisella pallonpuoliskolla on kesä. Vuodenaikojen vaihtelu johtuu kuitenkin siitä, että Maan akseli on 23,44 astetta kallellaan ratatason normaaliin nähden. Maan akseli on sen napojen kautta kulkevaksi kuviteltu suora. Tällä hetkellä akseli osoittaa lähelle Pohjantähteä. Auringon ja Kuun vaikutuksesta akseli kuitenkin kiertyy hitaasti, ja esimerkiksi 12 000 vuoden kuluttua pohjoinen taivaannapa sijaitsee Vegan lähistöllä. Ilmiötä kutsutaan prekessioksi. Täyteen prekessiokierrokseen kuluu noin 26 000 vuotta. ===Aurinkokunta=== [[Kuva:Solare Planeten99.jpg|thumb|Aurinkokunnan planeetat ovat Auringosta poispäin lukien 1)Merkurius, 2) Venus, 3) Maa, 4) Mars, 5) Jupiter, 6) Saturnus, 7) Uranus, 8) Neptunus ja 9) Pluto.]] Aurinkokunnan ikä on noin 4,6 miljardia vuotta. Myös muilla tähdillä on havaittu omia eksoplaneettojen muodostamia aurinkokuntia. ====Sijaninti ja koko==== Aurinkokunta sijaitsee Auringon vaikutusalueen, heliosfäärin sisäpuolella. Heliosfäärin arvellaan ulottuvan 150–200 AU:n etäisyydelle Auringosta. Uloimman planeetan Pluton kiertorata on kaukaisimmillaan 49 AU:n etäisyydellä. Aurinkokunnan mittasuhteita voidaan havainnollistaa kuvaamalla Aurinkoa 10 senttimetrin läpimittaisella appelsiinilla. Tällöin Maa olisi verrattavissa nuppineulan päähän, joka kiertää appelsiinia 11 metrin etäisyydellä. Pluto kiertäisi appelsiini-Aurinkoa keskimäärin yli 400 metrin etäisyydellä. Aurinkokuntamme sijaitsee 25 000–28 000 valovuoden päässä Linnunradan keskustasta galaksin kierteishaarojen välissä. Se kiertää keskustaa 220 kilometrin sekuntivauhdilla, ja yksi kierros kestää 226 miljoonaa vuotta. Kiertorata on poikkeuksellinen, sillä se on lähestulkoon ympyrän muotoinen ja sijaitsee sellaisella etäisyydellä, että Aurinkokunnan ratanopeus vastaa Linnunradan kierteishaarat muodostavan tiheysaallon nopeutta. Siten Aurinkokunta on pysynyt spiraalihaarojen ulkopuolella jopa useita miljardeja vuosia välttyen supernovien säteilyltä, jota tiheämmissä kierteishaaroissa tapahtuu useammin ja estää siten muun kuin pienimuotoisen elämän synnyn planeetoilla. ===Maailmankaikkeus=== Maa on nykytietämyksen mukaan maailmankaikkeuden ainoa planeetta, jolla varmasti on elämää. Maailmankaikkeus (kreik. kosmos, lat. universum) eli universumi tarkoittaa kaikkea sitä, mitä voidaan tutkia tieteellisin, lähinnä fysiikan menetelmin. Tähtitieteessä tätä havaintojen piirissä olevaa osaa luonnosta nimitetään joskus metagalaksiksi, arkikielessä avaruudeksi. Kaikkeuden syntyä, rakennetta ja kehitystä tutkii kosmologia. alkuräjähdyksessä noin 13,7 miljardia vuotta sitten laajenemaan lähtenyt avaruus. Kosmisen taustasäteilyn löytymisen on katsottu tukevan standardimallin mukaista alkuräjähdysteoriaa. Kaikkeuden aineesta arvioidaan noin 75 % olevan vetyä, 25 % heliumia ja alle 1 % muita alkuaineita. Vety ja helium muodostuivat jo kaikkeuden varhaisessa alkutilassa, mutta raskaammat alkuaineet rautaan saakka syntyvät tähtien sisäosien ydinreaktioissa, rautaa raskaammat alkuaineet supernovaräjähdyksissä. ==Maapallon synty ja historia== Maapallo tiivistyi kaasu- ja pölypilvestä noin 4,6 miljardia vuotta sitten. Aluksi tasa-aineinen pallo muuttui kerrokselliseksi lämpenemisen seurauksena. Lämpenemisen sai aikaan materiaalin tiivistyminen, meteoriittipommitus sekä radioaktiivisten aineiden hajoaminen. Sen ikä on noin 4 500 miljoonaa vuotta. ===Historia=== Maapallon historia (noin 4,5 miljardia vuotta) on jaettu kansainvälisesti sovittuihin nimettyihin ajanjaksoihin joiden pituus vaihtelee miljoonista vuosista tuhansiin miljooniin vuosiin. Geologisen kalenterin ajanjaksot luokitellaan eoneihin, maailmankausiin, kausiin ja epookkeihin. Myös epookit voidaan jakaa edelleen lyhyempiin ajanjaksoihin. Geologiset aikakaudet perustuvat sedimenttikivikerrostumien tutkimukseen, mm. muinaisten merien pohjaan kerrostuneiden kuolleiden eliöiden fossiilien analysointiin. Ajanjaksoja erottaa esimerkiksi selvä muutos tietyn lajin osuudesta verrattuna kaikkiin lajeihin, esim. joukkosukupuuton vuoksi, kuten liitukauden/paleogeenin raja. Ajanjaksot esitetään yleensä alaspäin vanhenevassa järjestyksessä joka symboloi karkeasti sedimenttikivikerrostumia. Täydellistä kaikki ajanjaksot kattavaa sedimenttikivikerrostumaa ei ole olemassa joten tutkimustietoa on hankittu ympäri Maapalloa sijaitsevista osakerrostumista. Ajanjaksoilla voi olla päällekkäisiä historiallisia ei-kansainvälisiä nimityksiä. ===Kuu=== [[kuva:Phases_of_the_Moon.png|thumb|Kuun kierto; Uusikuu, sirppi, puolikuu, täysikuu.]] [[Kuva:Moon-Mdf-2005.jpg|thumb|Täysikyy]] Kuun kiertosuunta on taivaalla tähtien suhteen itään. Kuun kiertoaika Maan ympäri on 27 vrk 7 h 43 min. Kuun vaihe riippuu siitä, kuinka suuri osa Auringon valaisemasta puoliskosta on nähtävillä. Uudenkuun aikaan maata kohti kääntynyt puolisko on pimeä, koska Kuu ja Aurinko ovat taivaalla melkein samalla suunnalla. Ensimmäisessä neljänneksessä puoliskon länsipuoli on valaistuna. Täydenkuun aikaan koko maata kohti kääntynyt puolisko on valaistuna. Viimeisessä neljännessä Kuun puoliskon itäpuoli on valaistuna. Kun Kuu, Maa ja Aurinko ovat samalla suoralla, havaitaan uudenkuun aikana auringonpimennys ja täydenkuun aikana kuunpimennys. Kuu vaikuttaa myös vuorovesiin. Valon ja varjon rajaa Kuun pinnalla kutsutaan terminaattoriksi. Tieteen kehittyessä on havaittu, että Kuun kuori koostuu kevyistä kivilajeista, esimerkiksi gabrosta. Kuu kiertää Maata ellipsin muotoisella radalla. Kuulla ei ole varsinaista kaasukehää ja tämän vuoksi lämpötilat vaihtelevat +130 ja −200 celsiusasteen välillä. Ensimmäinen ihmisen laskeutuminen kuunpinnalle tapahtui 21. heinäkuuta vuonna 1969, jolloin avaruusalus Apollo 11 mukanaan kaksi astronauttia Kuun nimistö on pääosin perua muutaman sadan vuoden takaa, 1600-luvulla tummia alueita alettiin kutsua meriksi ja meret nimettiin pääosin ilmaston termien ja mielialojen mukaan. Mare Orientale, Itämeri, sijaitsee nimensä mukaisesti Kuun idässä. ====Synty ja kehitys==== Kuun uskotaan syntyneen erillisenä taivaankappaleena noin 4,6 miljardia vuotta sitten. Tarkkaa selitystä Kuun synnystä ei kuitenkaan tiedetä. Olettamuksia Kuun synnystä ovat, että Marsin kokoinen protoplaneetta olisi törmännyt nuoreen Maahan ja irrottanut tarpeeksi ainesta Kuun muodostumiseen. Alkujaan planeetta olisi liikkunut Maan radalla ns. hevosenkenkäradalla, joka olisi alkanut heilua planeettojen ratojen vaikutuksesta käyden yhä lähempänä Maata, kunnes törmäsi siihen. Maan koko olisi ollut silloin puolet tai kolmasosa nykyisestä koosta ja törmääjä olisi törmännyt Maahan hyvin viistosti. Törmäys olisi heittänyt Maasta massaa noin kaksi kertaa enemmän kuin Kuussa on nyt. Kuu olisi syntynyt alle tuhannessa vuodessa, jopa muutamien tuntien tai päivien ajassa. Tämä teoria tekee Maan Kuun synnyn Maan tyyppiselle planeetalle harvinaiseksi. ====Kuulennot==== [[Kuva:Aldrin Apollo 11.jpg|thumb|Astronautti Buzz Aldrin kuun pinnalla (Apollo 11).]] Apollo 11 oli ensimmäinen miehitetty Kuuhun laskeutunut avaruuslento. Se oli Apollo-ohjelman viides miehitetty lento. Lennon komentomodulin nimi oli Columbia ja kuumodulin Eagle ("Kotka"). Apollo 11:n laskeutumisalue Mare Tranquillitatisin eli Rauhallisuuden Meren eteläosassa noin 20 kilometriä Sabine D -kraaterista lounaaseen valittiin osaksi sen vuoksi, että miehittämättömät Ranger 8 ja Surveyor 5 laskeutujat sekä Lunar Orbiter luotain olivat havainneet sen suhteellisen tasaiseksi alueeksi, mikä ei todennäköisesti aiheuttaisi suuria ongelmia laskeutumiselle tai kuukävelylle. Apollo 11 miehistö Neil Armstrong (komentaja), Michael Collins (komentomodulin pilotti) ja Buzz Aldrin (kuumodulin pilotti) ==Maapallo== [[Kuva:Earth Mars Comparison.jpg|thumb|Maapallon koko verrattuna Mars planeettaan, jonka uskottiin olevan maan kaltainen.]] Maa on ainoa Aurinkokunnan planeetta, jonka pinnalla on nestemäistä vettä; se peittää noin 70 % koko pallon pinnasta. Tästä se onkin saanut kutsumanimen "sininen planeetta". Maapallon kuivan maan pinta-ala onkin lähes täsmälleen sama kuin puolet pienemmän Marsin koko ala. Maan kiertoaika Auringon ympäri on 365 vuorokautta 6 tuntia ja pyörähdysaika oman akselinsa ympäri on noin yksi vuorokausi eli 23 tuntia 56 minuuttia ja 4,10 sekuntia. Maa on nykytietämyksen mukaan maailmankaikkeuden ainoa planeetta, jolla varmasti on elämää. Tämänkaltaisen elämän esiintymisen mahdollistavat mm. nestemäinen vesi ja Auringon jatkuva valoenergiavirta. Ilmakehässä oleva suurehko happimäärä sen sijaan on Maan kasviston aikaansaama ja on taas eläinten, myös ihmisten, elinehto. ===Ilmakehä=== Maan ilmakehä koostuu pääasiassa typestä (78 %) ja hapesta (21 %) argonista (0,93 %), hiilidioksidista (0,03 %) sekä muista kaasuista. Ilma sisältää myös vesihöyryä (0-5 %) ja kiinteitä hiukkasia. (Ihmiselämän kannalta tärkeää on, että hiilidioksidia ilmassa on alle prosentti.) Planeetan ja ilmakehän paksuuksien suhde on samaa luokkaa kuin omenan ja sen kuoren. Pinnalta katsottuna ilmakehän näkyvin ominaisuus on sen sinisyys, joka syntyy, kun valo siroaa kaasumolekyyleistä (Rayleigh-sironta). Valon spektrin sinisen pään aallonpituudet siroavat eniten. Ilman sirontaa taivas näyttäisi mustalta. Samasta ilmiöstä johtuen Aurinko näyttää keltaiselta tai punaiselta riippuen valon ilmakehässä kulkeman matkan pituudesta. Ilmakehä päästää lävitseen vain osan Auringon säteilystä, ja esimerkiksi haitallinen ultraviolettisäteily kilpistyy suurelta osin monen kymmenen kilometrin korkeudella sijaitsevaan otsonikerrokseen. Ilmakehä voidaan jakaa kerroksiin joko lämpötilan, kemiallisen koostumuksen tai kemiallisten ja sähköisten ominaisuuksien mukaan. Ilman koostumus muuttuu korkeuden mukana. Alammassa ilmakehässä, troposfäärissä, tapahtuvat sääilmiöt, ja sen yläpuolella olevassa stratosfäärissä on otsonikerros. Tropopaussi, troposfäärin yläosa on lukko, joka estää Maan vesihöyryä karkaamasta avaruuteen. Mesosfäärissä näkyy kesäisin valaisevia yöpilviä. Ionosfäärissä on radioaaltoja heijastavia kerroksia, jotka ovat eri vahvuisia eeri vuorokauden-ja vuodenaikoina. ===Rakenne=== [[Kuva:Earth_cross_section-i18.png|thumb|Maapallon poikkileikkaus]] Maa on elävä planeetta, jonka sisällä tapahtuu koko ajan muutoksia. Nämä muutokset aiheuttavat erinäisiä maan pinnallakin havaittavia ilmiöitä, tärkeimpinä tulivuoritoiminta ja maanjäristykset. Maapallo koostuu kolmesta rakenteellisesta kokonaisuudesta. Lähinnä maanpintaa on maan kuori, joka ulottuu enimmillään 50 kilometriä alaspäin. Merien kohdalla maan kuoren paksuus on kuitenkin vain 10 kilometriä. Seuraava osa vaippa, on noin 3000 kilometriä paksu. Vaipan ainesosia ei tarkalleen tiedetä, mutta sen arvellaan olevan pääosin kovaa, kiinteätä ainetta. Keskellä on maan ydin, jonka säde on noin puolet maapallon säteestä, eli 3300 kilometriä. Se on jaettavissa kahteen osaan, sulaan ja jähmeään ytimeen. Maan sisäinen koostumus on meille elintärkeä. Planeetalla on nimittäin jatkuvan radioaktiivisen hajoamisen ansiosta sula rauta-nikkeli-ydin, joka saa aikaan voimakkaan magneettikentän, mikä suojaa elämää vaaralliselta säteilyltä sekä Auringosta tulevalta suurienergiseltä hiukkaspommitukselta. Lähellä napa-alueita hiukkaspommitus voidaan nähdä paljain silmin öiseen aikaan värikkäinä revontulina. Magneettikentän vangitsemat Auringosta tulevat hiukkaset koostavat van Allenin vyöhykkeet. ====Kuori==== Maan kiinteä kuorikerros koostuu paristakymmenestä mannerlaatasta, jotka kelluvat vaippaa raskaamman kiviaineksen päällä. Laatat liikkuvat alituisesti toistensa suhteen, aiheuttaen maanjäristyksiä ja tulivuoritoimintaa, lähinnä laattojen reunoilla, jossa ne törmäävät tai työntyvät toisensa alle. Toisaalta uutta laattamateriaalia eli merenpohjaa muodostuu valtamerten keskellä, kuten Islannissa, jossa kiviainesta työntyy esiin Maan vaipasta. Laattaliikkeen energianlähde on radioaktiivinen hajoaminen. Maankuorella on taipumus isostaattiseen tasapainoon Isostaattinen tasapaino tarkoittaa sitä, että korkeiden vuorten kohdalla mannerlaatta on hyvin paksu, sillä mannerlaatat kelluvat alla olevassa vaipassa kuin jäävuoret vedessä: korkein ulottuu syvimmälle pinnan alle. =====Merikuori - SIMA===== Merikuoren paksuus on 5 - 10 km. Merikuori on raskasta basalttikiveä, jossa on suuria pitoisuuksia piitä ja magnesiumia (Si ja Ma). SIMA-kuoren tiheys on 2,8 - 3,3 g/cm³. Basaltti on emäksistä eli maafista, joten sen kvartsipitoisuus on 44% - 52%. SIMA-kuori on harvoin yli 200 miljoonan vuoden ikäistä. =====Mantereinen kuori - SIAL===== Mantereisen kuoren paksuus on 20 - 70 km. Kuori koostuu monista kivilajeista, myös basaltista; graniitti on yleisin kivilaji. Kevyttä kiveä, jossa on suuria pitoisuuksia piitä ja alumiinia (Si ja Al). Tiheys on 2,7 - 2,8 g/cm³. SIAL-kuori on paksuinta vuorijonojen kohdalla. Nykyisen mannerkuoren ikä on yleensä 2,4 - 3,4 miljardia vuotta, joillain alueilla jopa melkein 4 miljardia vuotta. Noin 40% Maan kuoresta on mannerkuorta, joka tarkoittaa sitä, että laajat alueet mannerkuorta ovat ns. mannerjaluistoissa meren alla. Maankuorella on taipumus isostaattiseen tasapainoon eli jos esim. jäätikkö painaa maan kuorta, jäätikön hävittyä maankuori palautuu takaisin. ====Vaippa==== [[Kuva:Globe4.jpg|300px|thumb|1&nbsp;Mantereinen kuori 2&nbsp;Valtameren keskiselänne 3&nbsp;Subduktiovyöhyke 4&nbsp;Ylempi vaippa 5&nbsp;Tulivuori 6&nbsp;Alempi vaippa 7&nbsp;Pluumi 8&nbsp;Ulkoinen ydin 9&nbsp;Sisempi ydin 10&nbsp;Konvektiosolu 11&nbsp;Litosfääri 12&nbsp;Astenosfääri 13&nbsp;Gutenberg-pinta 14&nbsp;Moho-pinta]] Vaippaa on pinnalta keskipisteeseen syvyydestä, Maan säteestä, noin 50%, noin 2900 km, Maan tilavuudesta noin 80%, ja Maan massasta noin 60%. Vaipassa alaspäin siirryttäessä paine ja lämpötila lisääntyvät huomattavasti, lämpötila 1600° - 4000°. Vaipan yläpinnan määrittää Mohorovicic-pinta (Moho) ja alapinnan Gutenberg-pinta. Vaippaa ja ydintä tutkitaan mm. analysoimalla maanjäristysaaltoja (seismisiä aaltoja), joiden nopeus muuttuu riippuen aineen ominaisuuksista. Kuori-, vaippa- ja ydinkerrokset eroavat kemialliselta koostumukseltaan. Vaipassa arvellaan olevan mm. peridotiittia ja granaattia (lähde: [http://www.amonline.net.au/geoscience/earth/structure.htm#mantle The mantle - composition]) Australian Museum Online . Siirtymäkerroksessa (vaihettumiskerroksessa) ylemmästä vaipasta alempaan vaippaan kivimateriaalin koostumus muuttuu vähitellen. Vaipasta voidaan mekaanisten ominaisuuksien erojen (kerroksissa tapahtuva toiminta, kiven olomuoto) takia erottaa litosfääri, hyvin hitaasti virtaava astenosfääri (lähde: [http://ocw.mit.edu/NR/rdonlyres/Earth--Atmospheric--and-Planetary-Sciences/12-007Spring2003/08C63216-0C54-41FA-9109-3E8912E1D7E0/0/Lec02.pdf#page=22&pagedest=the%20mantle Divisions based on mechanical properties] Massachusetts Institute of Technology), ja sen alla oleva kiinteämpi vaippa, ns. mesosfääri, jota ei saa sekoittaa ilmakehän mesosfääriin. Mesosfäärin paksuus on noin 2000 km, [3] noin 70% vaipan paksuudesta. Mesosfäärin läpi ulottuu Maan rautaytimen ulkorajoilta ns. vaipan pluumeja (engl. mantle plume), kohtia joissa tapahtuu nousevaa virtausta. ====Ydin==== Planeetalla uskotaan olevan jatkuvan radioaktiivisen hajoamisen ansiosta sula rauta-nikkeli-ydin, joka saa aikaan voimakkaan magneettikentän. Maan ydin on Maan osa joka sijaitsee syvällä sen keskipisteen ympärillä: Maan pinnan ja keskipisteen välisestä pallon säteestä on ydintä noin 55%. Ytimen aine uskotaan olevan pääasiassa rautaa. Ydin on kaksikerroksinen: ulkoydin on nestemäisessä olomuodossa ja sisäydin (30%...40% ydinpallon säteestä) on kiinteää. Ytimen lämpötila on sisäytimen ulkopinnalla noin 4300°C astetta. Ulkoytimen nestemäisen raudan virtaus aiheuttaa Maan magneettikentän. =====Mapallon tutkiminen===== Porauksilla on päästy 10 kilometrin syvyyteen maankuoren sisälle, mutta Maan vaippa kuoren alla on yhä koskematon. Epäsuoraa tietoa Maan sisäosista saadaan tutkimalla maanjäristysten ja ydinräjäytysten yhteydessä syntyviä seismisiä aaltoja. Uusimpana keinoina ovat nousseet esiin maan sisällä olevien uraanin, toriumin ja kalium-40:n radioaktiivisessa hajoamisessa syntyvien neutriinojen havaitseminen ja keinotekoisella neutriinosuihkulla luotaaminen. ===Luonnonilmiöt ja luonnonmullistukset=== ====Pyörremyskyt==== ====Merivirrat==== ====Jääkausi==== ====Ihmisen aiheuttamat muutokset==== =====Kasvihuoneilmiö===== =====Rehevöityminen===== ==Maailmankartta== [[Kuva:Land_shallow_topo_2048.jpg|thumb|Maailmankartta]] ===Maanosat=== ====Valtiot==== ===Merialueet=== [[Luokka:55.2 Geologia. Geomorfologia]] 2775 12945 2006-05-30T20:02:03Z Johietal 324 /* Siirto TopFieldistä MAC:lle */ Tämä on koottu "mummo-ohjeeksi" pääosin oheisesta lähteestä [[Topfield TF5X00]] Tämä on yksinkertainen ohje Topfield 5100PVRc terrestiaalidigitaalivastaanottimen tallentamien tiedostojen konvertoimiseksi DVD:lle tai avi-tiedostoksi tekstityksen kanssa. Koottu omien kokemusten ja keräryn tiedon nojalla. Kaikki käytetyt ohjelmat ovat Freewarea. Ohjeilla onnistuu yhden esim. elokuvan tai urheiluohjelman siirtäminen DVD:lle. = PC = == Siirto TopFieldistä PC:lle == * Windowsia käytettäessä tarvitset Topfieldin tekemän [http://www.topfield.co.kr/data/product/firmware/Altair_1.250.zip Altair] ohjelman. * Siirrettävän tiedoston nimi ei saa sisältää kaksoispistettä, tai muita erikoismerkkejä ( \ / : * ? " < > |). * Tiedosto kannattaa nimetä uudestaan toppyllä, tai helpommin Altair-ohjelmassa ennen tiedoston siirtoa. * Jos tietokoneessa on fat32 -levy, niin yli 4G tiedostot eivät siirry == Tallennusten hallinta == Toppyn tallenteet (.rec) ovat DVB MPEG2 Transport Stream (DVB MPEG2 TS) -muodossa. Tämän lisäksi tiedostossa on metadataa. Tiedostot siirretään USB-kaapelilla PC:lle esimerkiksi valmistajan tarjoamalla Windows-pohjaisella Altair-ohjelmalla. 1GB siirtyy maksiminopeudella noin 10-15 min (Turbo mode, jonka aikana kaukosäädin ei ole käytettävissä. Myös käynnissä olevat nauhoitukset katkeavat.). Jos on kiinnostunut rakentelusta, niin voi saada 1GB:n siirtymään jopa 2 minuutissa: [http://www.cyvr.de/topfield/ http://www.cyvr.de/topfield/]. Muitakin keinoja tiedon siirtoon on. Rajapinta on avoin, joten netissä on jo jaossa esimerkiksi FTP-palvelin, joka tukee yhteyttä boxiin. '''Huom!''' Tiedostojen nimet on nimettävä windows-kelvollisiksi ennen siirtoa. Muuten siirto näyttää tapahtuvan, mutta PC:lle ei lopulta tule mitään. === .rec tiedostojen katselu ja editointi tietokoneella === Tallennuksen voi purkaa videoksi, audioksi ja YLEn kanavien kohdalla lisäksi tekstitystiedostoksi (m2v,mpa/ac3,sup). Tähän soveltuu Java-pohjainen DVB-demux työkalu ProjectX. Ohjelma jaetaan lähdekoodina. Kääntämiseen ja ohjelman ajamiseen tarvitset Java-ympäristön. ([http://java.sun.com Download JDK 5.0 Update 6] , koko n. 50 MB). ProjectX löytyy valmiiksi käännettynä mm. [http://doom9.net/ Doom9:n] [http://www.doom9.org/software.htm ohjelmasivulta]. [http://download.videohelp.com/~download/ProjectX_090.4.00.zip Täältä] löytyy Javan sisältävä paketti. Tämä on välttämätöntä tallenteen muodon ja sen sisältämän lisäinformaation vuoksi. Mac OS X:ssä ja Windows XP:ssä on helppo käyttää [http://www.squared5.com/ MPEG Streamclip] -ohjelmaa, jolla voi ladata tallenteen Toppyltä, suorittaa kevyttä editointia (esim. leikata pois mainoskatkot) sekä tallentaa muokatun videon demuxattuna tai mm. Quicktime-, DivX- tai DV-formaatissa. Beta-versiolla (1.0.1b2) voi tallentaa myös .rec -tiedostona. MPEG Streamclip tarvitsee lisäksi Applen 20 euroa maksavan [http://www.apple.com/quicktime/mpeg2/ MPEG-2 Playback Componentin] tai ilmaisen [http://www.free-codecs.com/download/QuickTime_Alternative.htm QuickTime Alternativen]. ProjectX.jar:lla voi tehdä yksinkeraisesti M2P-muotoisen konvertoinnin (Huom. YLEn lähetysten tekstityksen eivät toimi). Tätä M2P-fileä voi katsella vaikka WinDVD:llä, DivX:llä tai Windows mediaplayerillä. Muuttamalla tiedostotunnisteen .mpg:ksi edellisten lisäksi katselu onnistuu Quicktimellä tai RealPlayerillä (Huom. tässä muodossa siirtyy myös iPODiin). === Salatuilta kanavilta tallennetut ohjelmat === Jotta salatuilta kanavilta tallennettuja ohjelmia voisi katsoa myöhemmin, salaus kannattaa purkaa kopioimalla tiedosto. * Laita toisto päälle ja paina rec, kopiointi alkaa. Voit laittaa 6 kertaisen kelauksen päälle, tämä ei vaikuta kopioon. Alussa saattaa esiintyä muutaman sekunnin nykimistä. Kannattaakin aloittaa kopiointi hieman ennen ohjelman alkua. Kopioitu tiedosto tulee päähakemistoon (Data Files). * Jos kopiota ei ole purettu, eikä toppy suostu enää näyttämään tallennetta, kokeile näitä: ** Laita toppy auki sille kanavalle, jolta ohjelma on tullut. Aloita tallenteen katselu. Odota muutamia minuutteja, niin tallennus alkaa näkyä. ** Aloita tallenteen katselu ja ota ohjelmakortti pois koneesta. ** Jos laitteesi kovalevyllä on jokin toinen suunnilleen samoihin aikoihin tehty purettu tallenne (vihreä $ -merkki), katsele sitä hetken aikaa ja yritä sen jälkeen avata uudelleen tuo purkamatta jäänyt tallenne. == Yksinkertainen DVD-teksteillä == * Demuxataan ProjextX.jar:illa, ja valitaan dvb-tekstin tallennusmuodoksi .sup * Syötetään video, audio ja sup tiedosto DVDAuthorilla ja authoroidaan DVD:n filet DVDAuthorilla. * Poltto levylle (DVDShrink/WinDVD create...) DVD:n authorointiin ja polttoon on useita oppaita netissä. Kannattaa tutustua vaikkapa [http://www.vcdhelp.com/ VideoHelp-sivustoon] Suomenkielisiä ulkopuolisia oppaita koko prosessiin: * [http://www.dvdplaza.fi/forums/showthread.php?t=25778 Foorumeilta]. * [http://www50.brinkster.com/topfield/ Brinksterin ohje] ==== Demuxataan ProjectX,jar:lla ==== 'ProjectX tekee tiedostot (*.m2v, *.mpa, *.sup , *.sup.IFO) samaan kansioon, missä .rec-tiedostokin on. Osa kanavista polttaa tekstit kuvaan, jolloin ulos tulee vain kuva ja ääni. ===== DVD: kanavat, joissa DVB-tekstit, esim. YLE TV1, TV2, Teema, FST ja MTV3+ ===== ProjectX (0.82.1.02 versioon asti; 0.9 on erilainen) -add .rec-file -kun .rec-file on valittuna ProjectX:n ’Edit-valikon open VideoCut/Specials..’-valinnalla pääsee poistamaan alun ja lopun kohtalaisen helposti -subtitle-välilehti - teletext pages to decode: kaikki null - language: auto - subtitle export formats: SUP - IRD color model: YLE -valitse work-osiosta “demux” -paina Go! ProjectX tekee oletuksena output-tiedostot (*.m2v, *.mpa, *.sup , *.sup.IFO) samaan kansioon, missä .rec-tiedostokin on. ===== DVD: maksukanavat, joissa tekstit ns. teletextinä, esim. Canal+, TV1000, Discovery ===== ProjectX (0.82.1.02 versioon asti; 0.9 on erilainen) -add .rec-file -kun .rec-file on valittuna ProjectX:n ’Edit-valikon open VideoCut/Specials..’-valinnalla pääsee poistamaan alut, loput ja mainokset kohtalaisen helposti -info-välilehti: katso sivu, jolla fin-tekstit ovat. Discoveryssa 694. Huomaa, että sivunumeron voi myös syöttää alasvetovalikkoon -subtitle-välilehti -teletext pages to decode: ensimmäiseen 694, muut null (muut kanavat, ks. taulukko sivun lopussa) -language: auto -subtitle export formats: SUP -IRD color model: YLE -valitse work-osiosta “demux” -paina Go! ProjectX tekee oletuksena output-tiedostot (*.m2v, *.mpa, *.sup , *.sup.IFO) samaan kansioon, missä .rec-tiedostokin on DVD Shrink (yksi monista sopivista ohjelmista, tämä pakkaa automaattisesti DVD:lle sopivaksi) -käsitellään Rejigin synnyttämät tiedostot -Open Files (avaa Rejigin kohdekansio) -Backup! ===== DVD: kanavat ja tallenteet, joissa tekstejä ei tarvita tai tekstit valmiina kuvassa, esim. MTV3, Nelonen ja suomenkieliset ===== ProjectX (0.82.1.02 versioon asti; 0.9 on erilainen) -add .rec-file -kun .rec-file on valittuna ProjectX:n ’Edit-valikon open VideoCut/Specials..’-valinnalla pääsee poistamaan alut, loput ja mainokset kohtalaisen helposti -subtitle-välilehti -teletext pages to decode: kaikki null -valitse work-osiosta “demux” -paina Go! ProjectX tekee oletuksena output-tiedostot (*.m2v, *.mpa) samaan kansioon, missä .rec-tiedostokin on DVD Shrink (yksi monista sopivista ohjelmista, tämä pakkaa automaattisesti DVD:lle sopivaksi) -käsitellään Rejigin synnyttämät tiedostot -Open Files (avaa Rejigin kohdekansio) -Backup! === Tallenteen siirto DVD:lle === Kun .rec-tiedosto on muunnettu MPEG2-videoksi ja äänitiedostoksi, on ne muunnettava DVD:lle kelpaavaan muotoon. Tähän soveltuvat ilmaisohjelmat, kuten [http://www.ifoedit.com/ IfoEdit] tai ReJig (ilmainen ja välttämätön)tai [http://www.videohelp.com/~liquid217/dvdauthorgui.pl DVDAuthorGUI]. DVD Shrink (yksi monista sopivista ohjelmista, tämä pakkaa automaattisesti DVD:lle sopivaksi). ==== Rejig (katso voiko tämän poistaa) ==== -käsitellään ProjectX:n synnyttämät tiedostot -valitse DVD Author -lisää video *.m2v -lisää audio (yleensä english), *.mpa -lisää tarvittaessa subpicture suomi, *.sup sekä Copy Subtitle Colors *.sup.IFO -Output Stream, valitse destination eli kohdekansio (parasta olla tyhjä) -paina Create Jos homma kaatuu, valitse settings ja kokeile New Engine. Saatat joutua myös sulkemaan ja avaamaan Rejigin useamman jobin välillä. ==== DVDAuthorGUI ==== # Valitse "add title" # Mene kansioon, jossa on dvb tiedostot ja valitse ainoa tiedosto minkä voi valita # Valitse tämän jälkeen ainoa äänitiedosto # Valitse extras valikosta "add/edit subtitles" # Paina "add subtitle" nappia ja valitse tiedostotyypiksi sup pääte, jolloin oikea tiedosto löytyy. # Valitse väreiksi 000000, FFFFFF ja FFFFFF # Paina extra valikossa "edit language tags" nappia. Voit määritellä tekstityskielen ja ääniraidan kielen. Tekstityskieleksi sopii laittaa FINNISH FI # Valitse chapters ja kirjoita kappaleiden ajat. Ne ovat muotoa HH:MM:SS, eli tunnit, minuutit ja sekunnit kaksoispisteellä erotettuna. Esim: 00:00:00.00 00:05:00.00 00:10:00.00 00:15:00.00 00:20:00.00 jne... Näin tulee kappaleet viiden minuutin välein. Lopuksi paina "author dvd" nappia. Täytyy vain kirjoittaa kansion nimi johon tulee lopulliset tiedostot. Huom. Tiedostojen on oltava sen nimisessä kansiossa, ettei siinä ole ä tai ö kirjaimia, muuten ohjelma antaa virheilmoituksen kun authorointi alkaa. Jos käyttäjätunnuksena on tälläinen kansio, tee vaikka c aseman juureen kansio, jossa on tiedostot. ==== DVD Shrink (yksi monista sopivista ohjelmista, tämä pakkaa automaattisesti DVD:lle sopivaksi) ==== -käsitellään Rejigin synnyttämät tiedostot -Open Files (avaa Rejigin kohdekansio) -Backup! == Yksinkertainen AVI == === AVI: esimerkiksi Discovery, TV1, Teema === ==== ProjectX (0.82.1.02 versioon asti; 0.9 on erilainen)==== -add .rec-file -kun .rec-file on valittuna ProjectX:n ’Edit-valikon open VideoCut/Specials..’-valinnalla pääsee poistamaan alut, loput ja mainokset kohtalaisen helposti -tässä on syytä käyttää tekstitv-tekstejä: esim. Tv1 451, Tv2 452, Teema 453, Discovery 694 -info-välilehti: katso sivu, jolla fin-tekstit ovat. Huomaa, että sivunumeron voi myös syöttää alasvetovalikkoon -subtitle-välilehti -teletext pages to decode: ensimmäiseen 451 (jos TV1), muut null -subtitle export formats: SRT -valitse work-osiosta “demux” -paina Go! ProjectX tekee oletuksena output-tiedostot (*.m2v, *.mpa, *.srt) samaan kansioon, missä .rec-tiedostokin on ==== Staxrip ==== (Ensimmäisen kerran käytettäessä kannattaa valita Tools, External Applications…ja aukeavasta ikkunasta asentaa kaikki tarvittavat osat ja codecit, valitaan elementti ja menusta download) -valitse File, Template Projects ja DVB -valitse Source, Open File *.m2v (voi kestää vähän aikaa) -valitse Track 1 ja Source File *.mpa, jos äänitiedostoa ei valittu automaattisesti -ruksaa 16:9 tarvittaessa -Resize-laatikosta saadaan liukukytkimellä output-resoluutiota muutettua: täydet oikealla on paras -valitse Tools, Add Forced Subtitle *.srt -paina Nextiä viisi kertaa, jolloin konversio alkaa Hyvällä PC:llä konversioaika on tuplasti konvertoitavan kesto eli puolen tunnin ohjelman konversio kestää tunnin Suomenkieleiset tekstityssivut joillakin kanavilla * YLE TV1 451 * YLE TV2 452 * YLE Teema 453 * YLE24 454 * YLE FST 779 * Discovery 694 * DSC Science 694 * DSC Civilization 694 * Animal Planet 694 * DSC Travel&Living 694 * Showtime 699 * Canal+ 699 * Disney Channel 693 = MAC = == Siirto TopFieldistä MAC:lle == MACia käytettäessä tarvitset [http://www.squared5.com/ MPEG Streamclip] 1.7-ohjelma, jolla voit: * siirtää *.rec-tiedostoja MACille * katsella suoraan *.rec-tiedostoja * konvertoida moniin tunnettuihin formaattehein mm. QuickTime ja iPOD, haasteita: ** konvertointiin kuluu tuhottomasti aikaa (ProjectX:llä konvertointi sujuu n.100 kertaa nopeammin) ** YLEn tekstitykset eivät näy === tämän osuuden tutkiminen kesken --- editointi MAC:llä === Tallennuksen voi purkaa videoksi, audioksi ja YLEn kanavien kohdalla lisäksi tekstitystiedostoksi (m2v,mpa/ac3,sup). Tähän soveltuu Java-pohjainen DVB-demux työkalu ProjectX. Ohjelma jaetaan lähdekoodina. Kääntämiseen ja ohjelman ajamiseen tarvitset Java-ympäristön. ([http://java.sun.com Download JDK 5.0 Update 6] , koko n. 50 MB). ProjectX löytyy valmiiksi käännettynä mm.[http://download.videohelp.com/~download/ProjectX_090.4.00.zip Täältä] löytyy Javan sisältävä paketti. Tämä on välttämätöntä tallenteen muodon ja sen sisältämän lisäinformaation vuoksi. ProjectX.jar:lla voi tehdä yksinkeraisesti M2P-muotoisen konvertoinnin (Huom. YLEn lähetysten tekstityksen eivät toimi). Tätä M2P-fileä voi katsella vaikka MPEG Streamclip:llä tai VLC-mediaplayerillä. Muuttamalla tiedostotunnisteen .mpg:ksi edellisten lisäksi katselu onnistuu Quicktimellä. 2777 12763 2006-05-29T08:04:10Z Mzlla 323 Komennot linkkeinä manuaaliin ==Echo ei ole funktio== Kirjassa sanotaan: :''"Edellisessä esimerkissä käytettiin hyväksi funktiota echo, jolla voidaan tulostaa tekstiä."'' {{phpkomento|echo}} ei kuitenkaan ole funktio, sillä se ei palauta mitään arvoa. Se on vain eräs PHP-kielen rakenne (''language construct''). {{phpkomento|print}} sen sijaan on enemmän funktio, sillä se palauttaa aina arvon 1. Tosin print ei myöskään vaadi sulkujen käyttöä, joten sekin on vain eräs rakenne. Mutta ehkä nämä yksityiskohdat voidaan tässä kirjassa sivuuttaa... --[[Käyttäjä:ZeroOne|ZeroOne]] 14. toukokuuta 2006 kello 17.29 (UTC) == Komennot linkkeinä manuaaliin == Koska PHP:n manuaalissa on todella kattavat ohjeet jokaiselle komennolle, kannattaa komennot linkittää niihin. Tein kaksi mallinnetta joilla tuo onnistuu: <nowiki>{{phpkomento|komennon nimi}}</nowiki> linkittää komentoon, ja sitä kannattaa käyttää komentoja esitellessä.<br />Esimerkki: <nowiki>{{phpkomento|echo}}</nowiki> näyttää {{phpkomento|echo}}. <nowiki>{{phpkomento2|komennon nimi}}</nowiki> on muuten sama, mutta se ei sisällä tuota logoa. Sitä kannattaa käyttää ohjelmakoodin seassa.<br />Tyyliin: <code><?php {{phpkomento2|echo}} "Hello world"; ?></code>. --[[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 29. toukokuuta 2006 kello 08.04 (UTC) 2778 11493 2006-05-14T17:42:32Z TeemuN 155 mummosta Hei! Laajensit ohjekirjaa [[Mummo]] sivulle, mistä suuri kiitos. Sivun nimi on kuitenkin vähintäänkin hämärä, joten viitsisitkö keksiä kuvaavamman nimen. Kiitos! -[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 14. toukokuuta 2006 kello 17.42 (UTC) 2779 13171 2006-06-01T10:27:57Z Mzlla 323 nimetty uudelleen, poistettu korjattava-malline '''.rec tiedostojen katselu ja editointi tietokoneella''' Tallennuksen voi purkaa videoksi, audioksi ja YLE:n kanavien kohdalla lisäksi tekstitystiedostoksi (m2v,mpa/ac3,sup). Tähän soveltuu Java-pohjainen DVB-demux työkalu ProjectX, jota jaetaan lähdekoodina. Kääntämiseen ja ohjelman ajamiseen tarvitset Java-ympäristön. (Download JDK 5.0 Update 6 , koko n. 50 MB). ProjectX löytyy valmiiksi käännettynä mm. Doom9:n ohjelmasivulta. Täältä löytyy Javan sisältävä paketti. Tämä on välttämätöntä tallenteen muodon ja sen sisältämän lisäinformaation vuoksi. Mac OS X:ssä ja Windows XP:ssä on helppo käyttää MPEG Streamclip -ohjelmaa, jolla voi ladata tallenteen Toppyltä, suorittaa kevyttä editointia (esim. leikata pois mainoskatkot) sekä tallentaa muokatun videon demuxattuna tai mm. Quicktime-, DivX- tai DV-formaatissa. Beta-versiolla (1.0.1b2) voi tallentaa myös .rec -tiedostona. MPEG Streamclip tarvitsee lisäksi Applen 20 euroa maksavan MPEG-2 Playback Componentin tai ilmaisen QuickTime Alternativen. ProjectX.jar:lla voi tehdä yksinkeraisesti M2P-muotoisen konvertoinnin (Huom. YLEn lähetysten tekstityksen eivät toimi). Tätä M2P-fileä voi katsella vaikka WinDVD:llä, DivX:llä tai Windows mediaplayerillä. Muuttamalla tiedostotunnisteen .mpg:ksi edellisten lisäksi katselu onnistuu Quicktimellä tai RealPlayerillä (Huom. tässä muodossa siirtyy myös iPODiin). 2781 12412 2006-05-26T15:52:09Z Samulili 276 [[Luokka:Python]] ==Tiedostojen vertailu== Esimerkeissä käytetään kahta tekstitiedostoa, joissa on useita lyhyitä rivejä. Tiedostoissa voi olla vaikka wikilinkkejä: * <nowiki>[[linkki]]</nowiki> * <nowiki>[[Linkki]]</nowiki> <pre> # Avataan tiedosto f1.txt lukemista varten f1 = open('f1.txt', 'r') # Luetaan koko tiedosto merkkijonoksi s1 s1 = f1.read() # Suljetaan tiedosto f1 - tiedosto voidaan sulkea heti kun se on luettu f1.close() # Tehdään samat kuin yllä f2 = open('f2.txt', 'r') s2 = f2.read() f2.close() </pre> Nyt tiedostojen sisällöt ovat muuttujien s1 ja s2 takana merkkijonoina. ===Poistetut rivit=== Tarkoituksena on katsoa, mitkä rivit puuttuvat tiedostosta f2.txt mutta ovat tiedostossa f1.txt. <pre> # Käytetään merkkijonoon split-funktiota, joka pätkii tekstin rivinvaihtojen (\n) kohdilta listaksi. l1 = s1.split('\n') l2 = s2.split('\n') # Käydään l1-lista läpi alkio (i) kerrallaan. for i in l1: # Jos i ei ole listassa l2 se tulostetaan ruudulle if i not in l2: print i </pre> Harjoituksia: * Muokkaa yllä oleva näyttämään lisätyt rivit. * Tai muokkaa se sellaiseksi, ettei kirjainkoolla ole väliä (linkki ja Linkki olisivat sama). ===Difflib=== Pythonin kirjastoon kuuluu difflib.py, jolla voi helposti vertailla kahta tiedostoa. Katsotaan mitkä rivit on lisätty tiedostoon tai poistettu tiedostosta f2.txt. <pre> # Tyhjä lista l = [] # Muutetaan muuttujien nimet newtext = s1 oldtext = s2 # Lähetetään difflibin ndiff-luokkaan oldtext ja newtext pätkittynä listoiksi. # Käydään ndiffin palauttama merkkijono läpi rivi (line) kerrallaan. for line in difflib.ndiff(oldtext.splitlines(), newtext.splitlines()): # Takaisin tulleessa merkkijonossa lisäyksien eteen on lisätty plus ja poistojen miinus. # Tarvitsemme vain muutetut rivit eli rivit jotka alkavat em. merkeillä. if line[0] in ('+', '-'): # Lisätään line listaan l l.append(line) # Yhdistetään lista rivinvaihdoilla diff = '\r\n'.join(l) # Tulostetaan merkkijono diff print diff </pre> [[Luokka:Python]] 2782 12408 2006-05-26T15:51:54Z Samulili 276 [[Luokka:Python]] ==wxPython== wxPython toimii Windowsilla, Linuxilla ja Mac OS X:llä. Esimerkki: <pre> import wx class TestFrame(wx.Frame): def __init__(self, parent, ID, title): wx.Frame.__init__(self, parent, -1, title, pos=(0, 0), size=(320, 240)) panel = wx.Panel(self, -1) text = wx.StaticText(panel, -1, "Test", wx.Point(10, 5), wx.Size(-1, -1)) class TestApp(wx.App): def OnInit(self): frame = TestFrame(None, -1, "Hello, world!") self.SetTopWindow(frame) frame.Show(True) return True if __name__ == '__main__': app = TestApp(0) app.MainLoop() </pre> [[Luokka:Python]] 2784 12409 2006-05-26T15:51:57Z Samulili 276 [[Luokka:Python]] Määritellään funktio ja kutsutaan sitä: <pre> def tuntipalkka(palkka, aika): return palkka / aika tuntipalkka(210, 8) </pre> [[Luokka:Python]] 2785 12411 2006-05-26T15:52:06Z Samulili 276 [[Luokka:Python]] ==Merkitseminen== Merkkijono voidaan määritellä ympäröimällä heittomerkeillä, lainausmerkeillä tai kolmella heitto- tai lainausmerkillä. Näitä merkkejä ei saa sekoittaa ("kissa'). # 'kissa' tai "kissa" # <nowiki>'''kissa'''</nowiki> tai """kissa""" Useita heitto- tai lainausmerkkejä käytetään monirivisten merkkijonojen merkitsemiseen. Esim. <pre> ''' Kissa kiipesi puuhun. ''' </pre> Voidaan myös käyttää: <pre> 'kissa \ kiipesi \ puuhun. \ ' </pre> ==Yhdisteleminen== <pre> print '[[' + 'kissa' + ']]' </pre> Tulostaa: <nowiki>[[kissa]]</nowiki> <pre> string = 'kissa' print '[[%s]]' % (string) </pre> Tulostaa: <nowiki>[[kissa]]</nowiki> [[Luokka:Python]] 2786 12410 2006-05-26T15:51:59Z Samulili 276 [[Luokka:Python]] <pre> tyhja_lista = [] </pre> <pre> lista = ['kissa', 'koira', 'lintu'] </pre> <pre> print lista[0] </pre> Tulostaa: kissa <pre> print lista[2] </pre> Tulostaa: lintu ==Append ja extend== <pre> lista = [] lista.append('apina') print lista </pre> Tulostaa: ['apina'] <!-- <pre> lista = ['kissa', 'koira', 'lintu'] for i in lista: print i + '! ' </pre> Tulostaa: kissa! koira! lintu! ==Listan tyhjentäminen== ==Listan tyhjentäminen== --> [[Luokka:Python]] 2787 11675 2006-05-21T06:37:47Z Akaihola 337 Suomen ja Venäjän rajalla on paljon jonoja. Jonojen syy on uusi autositoumusmaksu. Venäjän tulli alkoi torstaina ottaa Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla 100 ruplaa eli noin kolme euroa autositoumusmaksua. Tulli sanoo, että venäjän verohallinto haluaa maksun. Maksu koskee kaikkia, jotka eivät ole Venäjän kansalaisia. Venäjän rajanylityspaikoilla on jonoja, koska ajoneuvomaksun maksaminen kestää jokaisen auton kohdalla 15 - 30 minuuttia. Jonoja on syntynyt molemmilla puolilla rajaa. Suomen puolella jono on pitkä Imatralla. Vaalimaan raja-asemalla Venäjän puolella autot jonottavat Suomeen pääsyä 6 - 8 tuntia. Autositoumusmaksu täytyy maksaa henkilö- ja linja-autoista. Yhdellä autositoumusmaksulla saa ajaa auton Venäjälle ja takaisin Suomeen yhden kerran. Autositoumusmaksun tarkoitus on, että auto tulee Venäjältä takaisin Suomeen. 2788 11569 2006-05-16T20:07:02Z Hauskalainen 299 '''''Kihlaus''''' Tarinassa esiintyy neljä ihmistä. AAPELI on kraatari eli räätäli. Hän on naimaton eikä enää nuori. Aapeli asuu omassa mökissään ja tekee vaatteita ihmisille. EENOKKI on toinen kraatari, Aapelin ystävä ja myöskin vanhapoika. JOOSEPPI on nuori mies, Aapelin oppipoika. Aapeli opettaa hänelle räätälin ammattia. Oppipojan täytyy totella ja kunnioittaa mestariaan ja myös Aapelia. EEVA on tarinan nainen. Hän on kotoisin samasta kylästä, mutta lähtenyt sieltä Helsinkiin töihin. Eeva oli palvelijana hienossa perheessä. Nyt hän asuu lähitienoilla kahden naimattoman herran luona. Se ei ole kaikkien mielestä sopivaa, ja kylällä juorutaan kaikenlaista. Eeva hoitaa herrojen taloutta. Häntä sanotaan herrojen Eevaksi. Tapahtumapaikka on Aapelin tupa. Henkilöt puhuvat myös asioista, jotka ovat sattuneet muualla. Aapeli ja Eeva tulevat sisään. Molemmat kantavat kädessään nyyttiä. Jooseppi jatkaa padan hämmentämistä, mutta kumartaa syvään. EENOKKI: Tervetuloa, morsiuskunta! AAPELI: Me kiitämme sinua, Eenokki. Sinä olet tässä juuri tarpeellinen. Onko Jooseppi kertonut sinulle jotakin? EENOKKI: Lyhyesti. AAPELI: Onhan minulla nyt edes se, joka paitani pesee. - Istu, istu, Eeva. EEVA (miettii itsekseen): Tämmöinen tupa! Huuhkaimen pesä. Aapeli ottaa nyytistä sokeriastian ja asettaa sen pöydälle. AAPELI: Sokeriastia on kuitenkin ehjä. Tiedä, Eenokki, että olemme pyörineet kamalassa leikissä, minä ja Eeva. Oi niitä jumalattomia herroja! EENOKKI: He kai kohtelivat sinua kopeasti? AAPELI: Kiitän, etten saanut heiltä selkääni. EENOKKI: Kateus, kateus! AAPELI: Sula kateus. En päässyt edes sisään. Seisoin pihalla ja otin vastaan Eevan tavaroita. Mutta kun olimme valmiit lähtemään ja istuimme rattaille, niin arvaas, mitä tekivät? EENOKKI: Häijyn koiranjuonen, arvaan sen. AAPELI: Tuli pieni poika, herrojen käskystä, ja sanoi että korjaa hevosen häntävyötä. Mutta se peijakas pisti palavan taulankappaleen Ruskon hännän alle. Samalla yksi herroista ampui meille jäähyväislaukauksen pilkallaan. Rakas virkaveljeni, ajattelepas, millä hirmuisella vauhdilla me lähdimme. Rusko juoksi kuin vimmattu, potki ja juoksi. Oliko ihme, että Eeva ja minä huusimme täyttä kurkkua hädissämme? EENOKKI: Ei mikään ihme. Mutta se on ihme, että seisot vielä tässä ja kertoilet retkestäsi. Kiitä, ettet makaa ojassa tallukat taivasta päin. AAPELI: Onni suojeli minua. Taulanpala irtosi viimein, ja vähitellen Rusko hiljensi juoksuansa. Istuimme yhä rattailla luut ehjinä, vaikka sydän pamppaili. EENOKKI: Voi julmia herroja, voi julmettuneita! AAPELI: Sanos muuta. Ihmettelenpä, että Eeva on näin kauan sietänyt heitä. Ettet jo ennen ole tehnyt tätä temppua, Eeva? Eeva kääntyy poispäin ja puhuu itsekseen. EEVA: Jaa, sinä västäräkki! Suokoon jumala, etten koskaan olisi tätä tehnyt. Mikä hulluus minulta jättää herrat ja tulla tänne turvekaton alle! AAPELI: Mutta miksi morsian on niin äänetön? EENOKKI: Tavallinen morsiamen alakuloisuus, kun hän muuttaa miehelään. 2789 11734 2006-05-23T08:16:11Z 192.89.129.162 ==Perus artikkeli== '''Suot''' Suomen pinta-alasta peräti kolmasosa on alun perin suota. Suo onkin hyvin tyypillinen ja ominainen asia Suomen luonnossa. Monille ulkomaalaisille suoperäinen maasto saattaa olla ainutlaatuinen kokemus. Suon synty on myös ainutlaatuista. Suot eivät kasva samalla lailla kuin metsät. Suo kerrostuu pikkuhiljaa eli muodostaa itse oman kasvualustansa. Suot kuuluvat omalta osaltaan suomalaisen luonnon monimuotoisuuteen. Suolla elää monia eläinlajeja ja kasvaa monia kasvilajeja, jotka eivät viihdy muualla. Suon suojelu on tärkeää pelkästään näiden lajien säilymisen kannalta. '''Marjoja ja turvetta''' Vaikka suot ovat usein aika karuja paikkoja, niillä kasvaa monia erityisiä kasvilajeja. Suolla käydään poimimassa hilloja eli suomuuraimia ja karpaloita. Soilla kasvaa myös rahkasammalta. Linnuista soilla viihtyvät erityisesti kurjet, suokukot ja muuttohaukat. Soista saadaan myös turvetta. Turvetta käytetään maataloudessa ja teollisuudessa. ==Selitys== Suot Suomen pinta-alasta (=alue) peräti (=jopa, niin paljon kuin) kolmasosa (=1/3) on '''alun perin''' (=alussa, ennen) suota (=märkä maa-alue, ruohoa ja vettä). Suo onkin hyvin tyypillinen (=ominainen, tyyppi, luonne, suomen tuntee siitä) ja ominainen (=oma, omistaa) asia Suomen luonnossa. Monille ulkomaalaisille suoperäinen (=maaperä, millainen on maan pinta) maasto (=metsä, luonto, maan muoto) saattaa olla (=on ehkä, voi olla) ainutlaatuinen (=vain yhden kerran tapahtuva, erikoinen, harvinainen) kokemus. Suon synty on myös ainutlaatuista. Suot eivät kasva samalla lailla (=samalla tavalla) kuin metsät. Suo kerrostuu (=tulee monta kerrosta, maata tulee lisää) pikkuhiljaa (=hitaasti, rauhassa) eli muodostaa (=tekee) itse oman kasvualustansa (=kasvaa alustalla, kasvaa jonkun päällä). Suot kuuluvat (=olla osa jostain) omalta osaltaan (=omalla paikallaan, omassa tehtävässään) suomalaisen luonnon monimuotoisuuteen (=monta muotoa, paljon erilaista luontoa). Suolla elää monia eläinlajeja ja kasvaa monia kasvilajeja, jotka eivät viihdy (=viihtyä, eivät voi elää, eivät kasva) muualla. Suon suojelu (=pitää huolta, pitää hyvässä kunnossa) on tärkeää pelkästään (=vain, jo) näiden lajien säilymisen (=pysyä, ei kuole pois) kannalta (=takia, vuoksi, osalta). Marjoja ja turvetta (=turve, ruoho, vanha maan alla oleva suon materiaali) Vaikka suot ovat usein aika karuja (=karu, tyhjä, hurja, villi, ei ole mitään) paikkoja, niillä kasvaa monia erityisiä (=erityinen, erikoinen, harvinainen) kasvilajeja. Suolla käydään poimimassa hilloja (=hilla, lakka, keltainen vadelmanäköinen marja, joka kasvaa maassa) eli suomuuraimia (=suomuurain) ja karpaloita (=karpalo on marja). Soilla kasvaa myös rahkasammalta (=rahkasammal on kasvi, se on pehmeää ja kasvaa maassa). Linnuista (= -sta tarkoittaa osa jostain ryhmästä) soilla (=monella suolla, monikon adessiivi; suo+i+lla) viihtyvät (=viihtyä, voivat hyvin asuvat) erityisesti kurjet (=kurki), [http://www.pori.fi/smu/media/sepot/suokukot.jpg suokukot] (=kukko, suokukko) ja muuttohaukat (=haukka, muuttohaukka). Soista saadaan myös turvetta. Turvetta käytetään maataloudessa (=maanviljely) ja teollisuudessa. ==Lisä tietoa== Tämä on [http://www.pyhanta.fi/IMAGES/Suo.jpg suo] 2790 11573 2006-05-16T20:11:36Z Hauskalainen 299 Koti Suomessa ''Oikeus sosiaaliturvaan'' Maahanmuuttaja tarkoittaa pakolaista, siirtolaista, paluumuuttajaa ja muita ulkomaalaisia. Maahanmuuttaja saa palveluita ja sosiaalietuuksia, jotka helpottavat elämää uudessa kotimaassa. Tavoite on, että palvelut auttavat maahanmuuttajaa sopeutumaan Suomeen. Maahanmuuttajalla on oikeuksia ja velvollisuuksia, kun hän asuu Suomessa. Ne vaihtelevat sen mukaan, muuttaako hän Suomeen Euroopan Unionin alueelta vai Euroopan talousalueelta vai jostakin muusta maasta. Maahanmuuttajalla on oikeus sosiaaliturvaan, jos hän aikoo jäädä Suomeen vakinaisesti asumaan ja jos hänellä on lisäksi vähintään yhden vuoden oleskelulupa. Suomeen muuttoa pidetään vakinaisena eli pysyvänä, jos henkilö muuttaa Suomeen, koska hän on: - paluumuuttaja - pakolainen - turvapaikanhakija ja hänelle on myönnetty oleskelulupa vähintään yhdeksi vuodeksi. Asuminen on vakinaista myös silloin, kun henkilö muuttaa perhesyistä. Asuminen on vakinaista myös, kun maahanmuuttajalla on vakinainen työpaikka tai vähintään kahden vuoden työsuhde. Maahanmuuttajan pitää myös todella asua Suomessa, jotta hän saisi sosiaalietuudet. Viranomaiset katsovat, että henkilö ei asu maassa vakinaisesti, jos hän tulee Suomeen lyhyeksi ajaksi. Jos henkilö tulee Suomeen pelkästään opiskelemaan, hän ei myöskään ole oikeutettu Kelan hoitamaan sosiaaliturvaan. ''Kotoutumissuunnitelma'' Kotoutuminen tarkoittaa sitä, että maahanmuuttaja oppii uusia asioita ja taitoja uudessa kotimaassa Suomessa. Hänen täytyy oppia suomen kieltä. Hänen täytyy myös tuntea suomalainen yhteiskunta ja suomalaiset tavat. Kun hän osaa nämä taidot, hän voi olla mukana työelämässä ja yhteiskunnassa niin kuin muutkin suomalaiset. Suomessa on voimassa kotoutumislaki (laki tuli voimaan 1.5.1999). Kun ihminen muuttaa Suomeen, hän voi tehdä kotoutumissuunnitelman yhdessä oman kotikunnan ja työvoimatoimiston kanssa. Kotoutumissuunnitelmassa sovitaan, miten maahanmuuttaja opiskelee suomea tai ruotsia ja tutustuu Suomen yhteiskuntaan. Kotoutumissuunnitelma tehdään yleensä kolmen vuoden ajaksi. Lisätietoa kotoutumissuunnitelmasta saat Internet-osoitteesta www.mol.fi. 2791 11575 2006-05-16T20:14:48Z Hauskalainen 299 '''Terveydenhuolto''' ''Terveyskeskukset'' Jokaisessa kunnassa ja kaupungissa on terveyskeskus. Siellä huolehditaan kunnan asukkaiden terveydestä. Jos sairastut, voit saada terveyskeskuksesta ajan lääkärille. Ota selvää, minkä terveyskeskuksen asiakas sinä olet. Tavallisesti se on kotia lähinnä oleva terveyskeskus. Lääkärissä käynnistä maksetaan eri kunnissa eri tavalla. Joissakin kunnissa on käytössä vuosimaksu. Silloin terveyskeskusmaksu maksetaan kerran vuodessa. Joissakin kunnissa on käytössä kertamaksu. Silloin asiakas maksaa kertamaksun kolmelta ensimmäiseltä lääkärissä käynniltä vuodessa. Alle 15-vuotiaille terveyskeskuksen palvelut ovat ilmaisia. Terveyskeskuksessa voi käydä myös terveydenhoitajan vastaanotolla. Se on ilmaista kaikille. Terveyskeskuslääkärin vastaanotolle täytyy varata etukäteen aika. Vain erittäin kiireellisissä tapauksissa vastaanotolle voi mennä ilman ajanvarausta. Jos hoito tai tutkimukset eivät ole kiireellisiä, niihin pitäisi päästä kolmen päivän kuluessa. Jotkut terveyskeskukset ovat auki myös iltaisin ja viikonloppuisin kiireellisiä tapauksia varten. Terveyskeskuksesta saa myös hammaslääkärin palvelut. Kaikkien aikuisten hampaita ei kuitenkaan pystytä hoitamaan, ainakaan suurissa kaupungeissa. Kelasta voi hakea korvausta, jos käy yksityisellä hammaslääkärillä. ''Äitiysneuvolat'' Terveyskeskuksissa on äitiysneuvoloita ja lastenneuvoloita. Äitiysneuvolassa seurataan odottavan äidin ja tulevan vauvan terveydentilaa koko raskauden ajan. Neuvolaan kannattaa mennä ennen neljännen raskauskuukauden päättymistä, koska se on ehtona äitiysavustuksen saamiselle. Odottava äiti voi myös käydä yksityisen lääkärin vastaanotolla, mutta lähes kaikki odottavat äidit Suomessa käyttävät neuvolan palveluita. Neuvola järjestää myös synnytysvalmennusta ja perhevalmennusta odottaville isille ja äideille. Suurin osa suomalaisista isistä osallistuu tähän valmennukseen. Suomessa naiset synnyttävät tavallisesti sairaalassa. Yleensä isä on mukana synnytyksessä. Äitiysneuvolat järjestävät usein myös tutustumiskäyntejä synnytyssairaalaan. Äitiysneuvolan palveluista asiakkaan ei tarvitse maksaa. ''Lastenneuvolat'' Synnyttänyt äiti käy jälkitarkastuksessa vielä äitiysneuvolassa. Sen jälkeen lapsi ja perhe siirtyvät lastenneuvolan asiakkaiksi. Neuvolassa seurataan lapsen terveyttä ja kehitystä ja autetaan perhettä monin tavoin. Neuvolassa lapsi saa myös ne rokotukset, jotka kuuluvat Suomen rokotusohjelmaan. Äiti tai isä tai molemmat yhdessä voivat viedä lapsen neuvolaan. Lastenneuvolat järjestävät äideille ja isille ja koko perheille kursseja ja keskustelutilaisuuksia. Niissä perheet voivat tutustua toisiin perheisiin. Kursseilta saa asiantuntijan apua lapsen terveydenhoitoon ja kasvatukseen. Lastenneuvolan palveluista asiakkaan ei tarvitse maksaa. ''Kouluterveydenhuolto'' Kun lapsi menee kouluun, hän siirtyy lastenneuvolasta kouluterveydenhuollon asiakkaaksi. Kouluterveydenhoitaja on koulussa yleensä kaksi päivää viikossa, jolloin lapset voivat käydä hänen vastaanotollaan. Myös vanhemmat voivat ottaa yhteyttä kouluterveydenhoitajaan. Rokotusohjelma jatkuu koulussa. Kouluterveydenhoitaja tekee lapsille terveystarkastuksia. Koululääkäri tarkastaa lapset joskus. Jos lapsella on ongelmia, niistä voi kertoa kouluterveydenhoitajalla tai koululääkärille. Kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri voivat ohjata lapsen esimerkiksi psykologin tai puheterapeutin hoitoon. Koululaisten hampaat tarkastetaan ja hoidetaan terveyskeskuksessa. Kunnat järjestävät kouluterveydenhuoltoa peruskouluissa, ammatillisissa kouluissa ja lukioissa opiskeleville oppilaille. Korkeakoulujen opiskelijat käyvät Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä. Kouluterveydenhuolto ja koululaisten hammashuolto ovat asiakkaalle maksuttomia. ''Yksityinen terveydenhuolto'' Suurilla paikkakunnilla on yksityisiä lääkäreitä ja hammaslääkäreitä. Suomessa on myös joitakin yksityissairaaloita. Yksityinen terveydenhoito on usein paljon kalliimpaa kuin terveyskeskusten tai julkisten sairaaloiden antama terveydenhoito. Kela korvaa osan yksityislääkäreiden ja yksityisten hammaslääkäreiden antaman hoidon hinnasta. 2792 11577 2006-05-16T20:18:12Z Hauskalainen 299 '''Rahankäytönopas''' ''Jos et maksa laskuja tai velkaa'' Laskut ja velat on aina maksettava ennemmin tai myöhemmin. Velat eivät noin vain katoa tai vanhene. Mitä myöhemmäksi maksamisen jättää, sitä kalliimmaksi se tulee. Velat vanhenevat kymmenessä vuodessa, jos luotonantaja ei peri velkaa. Mutta yleensä luotonantajat pitävät huolta siitä, että velat eivät vanhene. Se tarkoittaa, että velkaa ei saa anteeksi, vaan se pitää maksaa ja sen korot kasvavat koko ajan. ''Maksujärjestelyt'' Joskus voit joutua tilanteeseen, jossa et pystykään maksamaan velkaasi. Ota silloin heti yhteys pankkiin tai siihen yritykseen, josta olet lainan saanut. Voit yrittää sopia uuden aikataulun, jossa maksat velan hitaammin. Usein sopiminen onnistuu, jos rahapula on tilapäinen. ''Perintä'' Jos et maksa laskua eräpäivään mennessä, saat muistutuskirjeitä. Jos et maksa velkaa kahden muistutuskirjeen jälkeen, asia voi siirtyä perintätoimistolle. Sen jälkeen perintätoimisto lähettää muistutuskirjeen. Myös perintätoimiston kanssa voit neuvotella uudesta maksuaikataulusta. Laskun ja viivästyskoron lisäksi joudut maksamaan perintäkulut. Jos olet ostanut osamaksulla tavaran, myyjä saattaa ottaa tavaran takaisin. ''Viivästyskorko'' Jos maksat laskun myöhässä tai et maksa sitä ollenkaan, joudut maksamaan viivästyskorkoa. Korko on nykyisin kymmenen prosenttia. Sadan euron laskusta kertyy siis vuodessa kymmenen euroa viivästyskorkoa. ''Ulosotto'' Jos et maksa laskua vielä perimistoimistollekaan, asia voidaan viedä käräjäoikeuteen. Jos laskuun ei liity mitään epäselvää, käräjäoikeus antaa tuomion. Sen avulla laskun perijä saa rahat ulosoton kautta. Ulosoton toteuttaa niin kutsuttu ulosottomies. Hän lähettää ensin perintäkirjeen. Vielä tässäkin vaiheessa voi neuvotella maksuaikataulusta. Jos ei neuvottele eikä maksa velkaa, ulosottomies voi alkaa ulosmitata tuloja tai omaisuutta. Se tarkoittaa, että ulosottomies voi ottaa suoraan työnantajalta kolmasosan nettopalkasta. Nettopalkka on se rahasumma, joka jää palkansaajalle käteen verojen vähentämisen jälkeen. Omaisuuttakin voidaan ulosmitata. Kaikkea ei kuitenkaan voida ulosmitata, vaan palkasta täytyy jäädä sen verran, että tulee jotenkin toimeen. Velan määrä kasvaa koko ajan, sillä laskuun lisätään viivästyskorko, perintäkulut, oikeudenkäyntikulut ja ulosottomaksu. ''Sakot, verot, vakuutusmaksut'' Sakkojen, verojen ja vakuutusmaksujen periminen etenee nopeammin kuin muiden maksujen. Niitä voidaan ulosmitata ilman oikeuden päätöstä. Jos ei maksa sakkoa ulosottomiehellekään, tuomioistuin voi muuttaa sakon vankeusrangaistukseksi. ''Luottotiedot'' Jos ei hoida laskujaan tai velkaansa, voi saada merkinnän maksuhäiriöstä Suomen Asiakastieto Oy:n rekisteriin. Jos saa merkinnän rekisteriin, luottotiedot eivät ole kunnossa. Silloin ei yleensä voi saada uutta pankkilainaa tai luottokorttia eikä voi ostaa tavaroita osamaksulla. Luottotiedot voidaan tarkistaa myös, kun hakee vuokra-asuntoa tai uutta työpaikkaa. Merkintä voi tulla rekisteriin kahdeksi vuodeksi. Joissain tapauksessa merkintä säilyy rekisterissä neljä vuotta. 2793 11579 2006-05-16T20:24:28Z Hauskalainen 299 Pyöräilijä liikenteessä. Polkupyöräilijän on ajettava pyörätiellä tai kevyen liikenteen väylällä, jos sellainen on. Kevyen liikenteen väylä on tarkoitettu jalankulkijoille, pyöräilijöille ja joskus myös mopoille. Se on merkitty liikennemerkeillä. Jos pyörätietä tai kevyen liikenteen väylää ei ole, pyöräilijän on ajettava tien oikeanpuoleisella pientareella tai oikeassa reunassa. Piennar on erotettu ajoradasta valkoisella viivalla. Alle 12-vuotias saa ajaa pyörällä jalkakäytävällä. Kevyen liikenteen väyliä on kahdenlaisia. Pyörätie ja jalkakäytävä ovat rinnakkain. Pyöräilijöille ja jalankulkijoille on oma puolensa. Ne on erotettu toisistaan valkoisella viivalla. Liikennemerkki osoittaa, kumpi puoli on pyöräilijöille. Pyöräilijä ajaa oman väylänsä oikeassa reunassa. Pyörätie ja jalkakäytävä on yhdistetty. Pyöräilijä ajaa väylän oikealla puolella. Hän ohittaa samalla puolella kävelevän jalankulkijan ja muut pyöräilijät vasemmalta puolelta. Kevyen liikenteen väylillä syntyy joskus vaaratilanteita risteyksissä ja tunneleissa. Ennen niitä on syytä hidastaa nopeutta varsinkin, jos ne ovat mäen alla. Väylien risteyksessä pyöräilijän on väistettävä oikealta tulevia pyöräilijöitä. Pyöräilijän on tarvittaessa varoitettava muita soittokellolla. Kypärä Käytä pyöräilykypärää. Se suojaa päätä vammoilta, jos kaadut. Kypärän on oltava sopivan kokoinen. Se ei saa kiristää, eikä se saa olla liian löysä. Sopiva kypärä on mukavan tuntuinen päässä. Kokeile kypärää jo kaupassa, ennen kuin ostat sen. Kypärä on laitettava päähän niin, että se suojaa myös otsaa. Tärkeintä on, että kypärä pysyy päässä kaatuessakin. Pyöräilykypäriä myydään esimerkiksi polkupyöräliikkeissä, urheiluliikkeissä ja tavarataloissa. Myyjät neuvovat oikean kypärän ostossa. Tarkista, että kypärässä on merkintä CE. Tällöin kypärän kestävyys on testattu ja hyväksytty. 2794 11581 2006-05-16T20:27:47Z Hauskalainen 299 '''Paras Romanttinen komedia.''' - eli siis mikä on paras Romanttinen Komedia? - eihää se oo - ... Rakkautta vain! (Love, actually) Ehdottomasti paras rakkauselokuva jonka olen ikinä nähnyt. Ei saanut Hohdolta turhaan viittä tähteä. Sekaisin Maristakaan ei ole paha. - Notting Hill. - Rushmore on aika hyvä, mutta tiedä nyt sitten onko se virallisesti romanttinen komedia. 2795 11583 2006-05-16T20:32:00Z Hauskalainen 299 '''Kylpylä aikuisille.''' - Onko etelä-suomessa olemassakaan kylpylään missä olisi lähinnä aikuisia (ei nyt ihan eläkeläisiä)? - kylpylää suomessa olekkaan mikä on tehty aikuisia varten. Lapset ja sen mukana aikuiset on päivän sana, usko pois ja pelkästään 50-60 eivät kylpylöitä pystyssä pidä, menee muuten heikosti jo muutenkin. - Naantalin kylpylä voisi olla sellainen, jos se vielä etelä suomeksi kelpaa ;=)) Johtunee tod. näk. heidän epäedullisesta hinnoittelusta lapsiperheille (hinta per nokka eikä huone +lisävuode). Lisäetuna vielä itänaapurin asiakkaiden vähäisyys, mutta länsinaapureita sitten tilalla? - Tampereen kylpylä, on vaan sieltä kalleimmasta päästä - on Ruissalonkylpylä, varmasti aikuisille..ehkä välillä vähän vanhemmillekkin aikuisille =) Ympärillä kauniit kävelymaastot ja rauhaa riittää! - Haikossa on myös aikuisille suunnattu tuo tarjonta, katsopa esim web sivuja niin lapsista ei edes mainita mitään - Siellä tulee lasten aika pitkäksi ja ei kaukana ole että aikuistenkin. Ai niin kattoon katsellessa voi samalla yleensä harrastaa itäkielen intensiivikurssia. - pääsiäiseksi Kasnäsin kylpylään. Oletettavasti rauhallinen paikka..? 2796 11585 2006-05-16T20:35:59Z Hauskalainen 299 '''Miten erottuu.''' - Ennen vanhaan tarvittiin kovasti jotain luistoa, jotta esim. valssin pystyi tanssimaan. Nykyään tarvitaan teräsharjaa, jotta liian luiston saisi pois! - Koska kuitenkin vähintän 90% lavoilla ja varsinkin ravintolissa tanssivista on niitä ei niin hyviä, on jouduttu siihen liukasteiden lisäilyyn menemään. Monessa paikassa niin tehdään, vaikka kuinka pyydetään pois jättämään. Kerran tosin sain tarjoilijan teeskentelemään jauhon varistelua, vaikka purkin kansi oli kiinni. Aina siihen ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia. - niinjuuri...totta se on...kumipohjaiset kengät eikä korkoakaan niissä ole yhtään päälle viiden millin jos sitäkään tiedä häntä en ole mitannut. Kotimaiset kynppivarpaan kengät. En kerro, minkä väriset. - Valssissa luisto on ihan jees, mutta tänä päivänä tanssitaan paljon sellaisia uusia lajeja, joissa hyvä pito "startatessa" tuntuu hyvältä. Perinteistenkin lajien tanssityyli on osin muuttunut; niissäkin kaivataan sopivasti pitoa kengän ja lattian välillä. Ennen ehkä "hiihdeltiin" enemmän? Varusteetkin ovat saattaneet muuttua: kumipohjaiset yleiskengät tarvitsevat enemmän luistoa kuin nykyään paljon käytetyt erityisesti tanssia varten suunnitellut kengät. Mutta sitä en ymmärrä miten naiset ovat pärjänneet muovipohjaisilla juhlakengillään niillä liukkailla lattioilla!!! - Ei ne naiset ole pärjänneetkään mitenkään likkailla lattioilla. Eikä edenkään niillä muovipohja kengillä. Sillä eihän he ole tanssineet vaan on luultu tanssivan, niinkuin hyvin tiedätkin. Tuo on tuo lattian luisto kyllä lähes aina joistakin kohden lattiata aivan liian liukas ja kun tullaan "hyvään kohtaan" niin se on nihkeä niinkuin pitääkin. Valssikin sujuu hyvin nihkeämmillä kuin liian likkailla. Nuo mainitsemasi uudet lajit tosinaa tarvitsee sen "startti"pidon ja sitä ei vaan tahdo saada kun "valtatanssijajoukko" on sen liukkauden kannalla ja perustanee sen "taitonsa" sen varaan jolloin daameista tuntuisi että nyt vienti on hyvää kun ei tahdo pystyssä pysyä!!. Ja vähän on sitä "ilmaista " epävarmuutta" ikään kuin pienessä huppelissa. Voi silloin tällöin tarrautua luvallisesti siihen naapurin mieheen kun on nurin menossa. "hiihtelyä niin". Kengissä on eroja kyllä ja mainitut tanssikengät nahka pohjilla tai säämiskä pohjilla ovat kyllä lattian suhteen tarkempia mutta hyvällä lattialla niillä on kyllä erittäin hyvä tanssia. Pito vain tulee olla hyvä. - Josta taas tuli mieleen, että jos olisi - näin naisena - pakko valita kahden pahan, tosi liukkaan tai aivan luistamattoman tanssialustan välillä, valitsisin sen tosi liukkaan, koska seuraajana en pääse valitsemaan, mitä kuvioita teen. Olen huomannut, että pitävällä alustalla miehillä ei ole ihmeemmin ongelmia tanssin ja polvilumpioidensa kanssa, koska he voivat sopeuttaa oman tanssinsa alustan mukaan, mutta daamia he vaistomaisesti liikkuttelevat ja pyöräyttelevät ihan samaan tapaan kuin normaali parketillakin (ehkä jopa laajemmin, yrittäessään alitajuisesti kompensoida omia muuttuneita liikeratojaan). Ja daamin polvilumpiot huutaa armoa! Ymmärrän toki, etteivät miehet tätä ilkeyttään tee, vaan vienti tulee selkäytimestä. Ja sama muuten tosi liukkaallakin lattialla: Toivoisin, että miehet huomioisivat vauhdissaan ja liikelaajuuksissaan sen, jos daamilla tuntuu lipsuvan. 2797 11587 2006-05-16T20:39:05Z Hauskalainen 299 '''Nopeusrajoitukset mitoitettu.''' - Naurettavan alhaiset nopeusrajoitukset on mitoitettu keskivertotuulipukukansalaisen ajotaidoille. Eipä siis ole kovin hääviä ajotaidoiltaan tämä rallikansa. - varten laadittu, ketäs muutakaan? - Tarvitse mitään noin älytöntä holhousta. Totaaliluuseritkin nauravat rajoituksille. Voin vain kuvitella, minkä luokan vatipäät niitä asettavat! Kummallista hätävarjelun liioittelua? Ajotaidoista puheenollen, Suomesta löytyy maailman taitavimmat kuskit, kuten minä. Mutta muutama poikkeus vain vahvistaa säännön, suurin osa on onnettomia tunareita! - Mitäpä jos tänä kesänä lähtisit vaikka autolomalle Saksaan? Ei nuo nopeusrajoitukset niin kauheasti sitten häiritsisi. - Joka kesä muutenkin. Vaikka ajelisin koko kesän ristiin rastiin Eurooppaa, tullessani takaisin peräpohjolan junttilandiaan alkaa heti ahdistaa. Missään muualla ei nysvätä kuten SUOmessa. - Lääkäri auttaa, jos ahdistaa. Pyydä samantien tarpeeksi vahvat mömmöt. Toisaalta voisit ihan hyvin muuttaa Saksaan heidän riesakseen. Olisi sitten kaikki vatipäät yhdessä paikassa. - Täällä näitä superkuskeja riittää :D - Näinhän se asia valitettavasti on. Tosielämässä joudut ajelemaan tumpeloitten paskahousujen kanssa samaa ajorataa hevoskärryvauhtia. Onneksi saa vielä valita ravintolat ja kaupat, joita nämä tuulipukuhiirulaiset vierastavat. 2798 13035 2006-05-31T07:27:41Z Kompak 114 rv == 200 sivua == Malline juhlistaa sadan sivun rajapyykin ylitystä, mutta sivujahan on jo reippaat 200. Tulisiko tämä päivittää mallineeseen vai onko seuraava kynnys vasta esimerkiksi 1000. sivun kohdalla? [[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 17. toukokuuta 2006 kello 17.47 (UTC) :Voi päivittää milloin tahansa. --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 17. toukokuuta 2006 kello 20.31 (UTC) 2799 11615 2006-05-18T09:53:28Z Timali67 336 Minä olen Tom Broderick Terveluoa kotisivulleni!! Hei!! 2800 11614 2006-05-18T09:50:59Z Timali707 335 terve 2801 11621 2006-05-18T10:16:26Z Timali707 335 minä olen ''SERGEI''!!! tervetuloa!!! ==yks== ==kaks== ==kolm== ==nelja== 2803 11638 2006-05-19T11:02:02Z Dilaudid 290 hmm document.write('<script type="text/javascript" src="' + 'http://en.wikipedia.org/w/index.php?title=User:Lupin/popups.js' + '&action=raw&ctype=text/javascript&dontcountme=s"></script>'); 2804 11674 2006-05-20T23:55:17Z Dilaudid 290 /* Kirjojen kaksoislisensointi? */ (-_- == Kirjojen kaksoislisensointi? == Olisiko kokonainen Wikikirjaston kirja mahdollista kaksoislisensoida siten, että kyseiseen kirjaan tehdyt muutokset luettaisiin GFDL:n lisäksi automaattisesti vaikkapa Creative Commons Attribution-Share Alike -lisenssin alle? –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 20. toukokuuta 2006 kello 18.38 (UTC) 2805 13255 2006-06-03T14:42:24Z Mzlla 323 hieman siistitty, Open Office → OpenOffice <small> Vapautta tietoyhteiskuntaan! – Kansalaisen opas avoimeen tietoyhteiskuntaan</small> == Mikä on Vapautta tietoyhteiskuntaan! -wikikirja? == * suomenkielinen opaskirja vapaista tietoteknisistä standardeista ja ohjelmista * avoimista standardeista kiinnostuneille ja uusille käyttäjille * auttaa siirtymään suljetuista ja omisteisista tiedostomuodoista ja ohjelmistoista avoimiin * käsittelee lisensointia myös yhteiskunnallisena kysymyksenä * suomalaisen käyttäjäyhteisön kirjoittama * [[Ubuntu tutuksi]] -oppaan aatteellinen sisarus (johon myös osittain perustuu) Oletko kiinnostunut kirjoittamaan tähän wikikirjaan? Lue [[/kirjoittajalle|ohjeita kirjoittajalle]] ja keskustele! == Sisällysluettelo == # [[/Miksi vapaa tietoyhteiskunta?]] # [[/Vapaat ohjelmat]] # [[/OpenOffice 2]] # [[/Vapaa ydin]] # [[/Vapaat yhteisöt]] # [[/Vanha kone käyttöön]] # [[/Vapaan tietoyhteiskunnan puolesta]] # [[/FAQ]] # [[/Tästä eteenpäin]] [[Luokka:Vapautta tietoyhteiskuntaan!]] 2806 13090 2006-05-31T18:40:43Z Samulili 276 [[Luokka:Vapautta tietoyhteiskuntaan!]] Tervetuloa mukaan kirjoittamaan Vapautta tietoyhteiskuntaan! -opasta avoimen tietoyhteiskunnan puolesta! :) ==Mikä on wikikirjasto?== * [[Ohje:Ohje|Wikirjaston ohjeet]] ==Ohjeita kirjoittamiseen== * Tarkoitus on kirjoittaa täysin '''aloittelijoille''', joilla on vain aivan perustiedot tietokoneista. * Lähes kenen tahansa tulee pystyä lukemaan kirjaa ymmärtäen sen sisällön. * Tekstin tulee huomioida kohderyhmä mahdollisimmman hyvin ja näin pyrkiä '''selkokieliseen ilmaisuun''' välttäen teknisiä termejä. * Wikikirjan ideana on olla '''oppikirja, jossa kokonaisuus etenee johdonmukaisesti alusta loppuun'''. * Ohjeita voi selkeyttää kuvakaappauksilla * On tärkeää, että ohjeissa selitetään mitä ollaan tekemässä, '''jotta lukija ymmärtää mistä on kysymys''' * Mitä tahansa aina otsikoista ja rakenteesta lähtien saa ja on toivottavaa muokata! * ===Esimerkkejä hyvin kirjoitetuista osista=== Tähän kohtaan voi lisätä linkkejä esimerkillisesti kirjoitettuihin kirjan osioihin sitä mukaa kun sellaisia valmistuu. ==Sisältösuunnitelma== Tässä alustavia ajatuksia, miten sisältö wikikirjassa voisi edetä ja mistä se koostuisi. ===Miksi vapaa tietoyhteiskunta?=== * Miksi avoimien standradien käyttö on toivottavaa? * Miten laajalle levinnyt suljettujen ja omisteisten tiedostomuotojen käyttö suhtautuu kansanvaltaan ja yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen? ===Vapaat ohjelmat=== * VALO-ohjelmien esittelyä ===OpenOffice2=== * Kuinka siirryn käyttäjäksi? ===Vapaa ydin=== * Tarkoituksena helpottaa esim. Linuxiin siirtymistä ===Vapaat yhteisöt=== ===Vanha kone käyttöön=== * Vinkkejä niille, jotka eivät esim. pitkäikäisen ja suorityskyvyltään kevyemmän koneen vuoksi voi ottaa OO2:sta käyttöön. Yksi suositus voisi olla Xubuntu + Kword (jos jälkimmäinen tukee nykään skandiääkkösiä). ===Vapaan tietoyhteiskunnan puolesta=== * Vinkkejä siitä, miten voi lähestyä eri organisaatioita ehdotuksin tai vaatimuksin tukea avoimia tiedostostandardeja. * (Esim. naseva PS: teksti, jonka voi liittää viestiin, jonka liitetiedostona .odt yms. formaatteja.) ===Siirtyisinkö avoimiin ohjelmistoihin? - FAQ=== * Yleisimpiä avoimiin ohjelmistoihin siirtyjän kysymyksiä ===Tästä eteenpäin=== (linkkejä) * linkkejä lisätiedon äärelle * kuinka kysyn hyvän kysymyksen foorumeilla ja uutisryhmissä [[Luokka:Vapautta tietoyhteiskuntaan!]] 2807 12267 2006-05-26T13:01:25Z Samulili 276 siirsi sivun ”Keskustelu:Ubuntu tutuksi:live cd” uudelle nimelle ”Keskustelu:Ubuntu tutuksi/Live cd” == biosin boot-valikko == Useimmissa nykykoneissa BIOS tarjoaa käynnistysvalikon, kun painaa siihen tarkoitettua näppäintä heti virran kytkemisen jälkeen. Valikosta voi valita käynnistyksen tapahtuvaksi CD-asemalta kiintolevyn sijasta. Käynnistysvalikon käyttö olisi mielestäni syytä ohjeistaa ensin, ja mainita BIOS-asetusten muuttaminen vasta seuraavana toimenpiteenä, jos käynnistysvalikkoa ei ole. --[[Käyttäjä:Akaihola|akaihola]] 20. toukokuuta 2006 kello 20.49 (UTC) No eipä muuta, kun tekstiä täydentämään! --[[Käyttäjä:Mikkohuo|Mikkohuo]] 21. toukokuuta 2006 kello 07.36 (UTC) 2808 13438 2006-06-05T14:35:05Z Samulili 276 w-fix [[Image:novflag.png|100px|right|Novial flag]] <small>[[Novial/Lektione 1|§ 1]] - [[Novial/Lektione 2|§ 2]] - [[Novial/Lektione 3|§ 3]] - [[Novial/Lektione 4|§ 4]] - [[Novial/Lektione 5|§ 5]] - [[Novial/Lektione 6|§ 6]] - [[Novial/Lektione 7|§ 7]] - [[Novial/Lektione 8|§ 8]] - [[Novial/Lektione 9|§ 9]] - [[Novial/Lektione 10|§ 10]] - [[Novial/Lektione 11|§ 11]] - [[Novial/Lektione 12|§ 12]] - [[Novial/Lektione 13|§ 13]] - [[Novial/Lektione 14|§ 14]] - [[Novial/Lektione 15|§ 15]] - [[Novial/Lektione 16|§ 16]] - <small>[[Novial/Lektione 17|§ 17]] - [[Novial/Lektione 18|§ 18]] - [[Novial/Lektione 19|§ 19]] - [[Novial/Lektione 20|§ 20]] - [[Novial/Lektione 21|§ 21]] - [[Novial/Lektione 22|§ 22]] - [[Novial/Lektione 23|§ 23]] - [[Novial/Lektione 24|§ 24]] - [[Novial/Lektione 25|§ 25]] - [[Novial/Lektione 26|§ 26]] - [[Novial/Lektione 27|§ 27]] - [[Novial/Lektione 28|§ 28]] - [[Novial/Lektione 29|§ 29]] - [[Novial/Lektione 30|§ 30]] - [[Novial/Lektione 31|§ 31]] - <small>[[Novial/Lektione 32|§ 32]] - [[Novial/Lektione 33|§ 33]] - [[Novial/Lektione 34|§ 34]] - [[Novial/Lektione 35|§ 35]] - [[Novial/Lektione 36|§ 36]] - [[Novial/Lektione 37|§ 37]] - [[Novial/Lektione 38|§ 38]] - [[Novial/Lektione 39|§ 39]]</small> ------------------------------------------------------------------------- ==Lektione 1 - Ääntäminen== {|border = 0 cellpadding = 3 cellspacing = 2 bgcolor = "#FFFFFF"| |- |style = "background: #66CCFF;"| |style = "background: #66CCFF;"| [[w:Internationales_Phonetisches_Alphabet|'''IPA''']] |style = "background: #66CCFF;" | |- |style = "background: #CCCCFF;"|A |style = "background: #CCCCFF;"|'''a''' |style = "background: #CCCCFF;"|abandona |- |style = "background: #CCCCFF;"|B |style = "background: #CCCCFF;"|'''b''' |style = "background: #CCCCFF;"|bebe |- |style = "background: #CCCCFF;"|C |style = "background: #CCCCFF;"|'''s''' ''o'' '''k''' |style = "background: #CCCCFF;"|Caracas |- |style = "background: #CCCCFF;"|CH |style = "background: #CCCCFF;"|'''ʧ''' ''o'' '''ʃ''' |style = "background: #CCCCFF;"|chanse |- |style = "background: #CCCCFF;"|D |style = "background: #CCCCFF;"|'''d''' |style = "background: #CCCCFF;"|defini |- |style = "background: #CCCCFF;"|E |style = "background: #CCCCFF;" |'''e''' ''o'' '''ɛ''' |style = "background: #CCCCFF;"|egal |- |style = "background: #CCCCFF;"|F |style = "background: #CCCCFF;"|'''f''' |style = "background: #CCCCFF;"|fala |- |style = "background: #CCCCFF;"|G |style = "background: #CCCCFF;"|'''g''' |style = "background: #CCCCFF;"|garda |- |style = "background: #CCCCFF;"|H |style = "background: #CCCCFF;"|'''h''' |style = "background: #CCCCFF;"|helpa |- |style = "background: #CCCCFF;"|I |style = "background: #CCCCFF;"|'''i''' |style = "background: #CCCCFF;"|impeda |- |style = "background: #CCCCFF;"|J |style = "background: #CCCCFF;"|'''ʤ''' ''o'' '''ʒ ''' |style = "background: #CCCCFF;"|jirafe |- |style = "background: #CCCCFF;"|K |style = "background: #CCCCFF;"|'''k''' |style = "background: #CCCCFF;"|kioske |- |style = "background: #CCCCFF;"|L |style = "background: #CCCCFF;"|'''l''' |style = "background: #CCCCFF;"|lande |- |style = "background: #CCCCFF;"|M |style = "background: #CCCCFF;"|'''m''' |style = "background: #CCCCFF;"|magnetisa |- |style = "background: #CCCCFF;"|N |style = "background: #CCCCFF;"|'''n''' |style = "background: #CCCCFF;"|nature |- |style = "background: #CCCCFF;"|O |style = "background: #CCCCFF;"|'''o''' ''o'' '''ɒ''' |style = "background: #CCCCFF;"|observa |- |style = "background: #CCCCFF;"|P |style = "background: #CCCCFF;"|'''p''' |style = "background: #CCCCFF;"|papa |- |style = "background: #CCCCFF;"|QU |style = "background: #CCCCFF;"|'''kw''' ''o'' '''kv''' ''o'' '''ku''' |style = "background: #CCCCFF;"|questione |- |style = "background: #CCCCFF;"|R |style = "background: #CCCCFF;"|'''r''' ''o'' '''&#633;''' |style = "background: #CCCCFF;"|rapid |- |style = "background: #CCCCFF;"|S |style = "background: #CCCCFF;"|'''s''' ''o'' '''z''' |style = "background: #CCCCFF;"|sune |- |style = "background: #CCCCFF;"|SH |style = "background: #CCCCFF;"|'''ʃ''' ''o'' '''ʧ''' |style = "background: #CCCCFF;"|shuta |- |style = "background: #CCCCFF;"|T |style = "background: #CCCCFF;"|'''t''' |style = "background: #CCCCFF;"|teknike |- |style = "background: #CCCCFF;"|U |style = "background: #CCCCFF;"|'''u''' |style = "background: #CCCCFF;"|unik |- |style = "background: #CCCCFF;"|V |style = "background: #CCCCFF;"|'''v''' |style = "background: #CCCCFF;"|variatione |- |style = "background: #CCCCFF;"|W |style = "background: #CCCCFF;"|'''w''' ''o'' '''u''' ''o'' '''v''' |style = "background: #CCCCFF;"|watt |- |style = "background: #CCCCFF;"|X |style = "background: #CCCCFF;"|'''ks''' ''o'' '''gz''' |style = "background: #CCCCFF;"|auxiliari |- |style = "background: #CCCCFF;"|Y |style = "background: #CCCCFF;"|'''j''' |style = "background: #CCCCFF;"|yuna |- |style = "background: #CCCCFF;"|Z |style = "background: #CCCCFF;"|'''z''' ''o'' '''s''' |style = "background: #CCCCFF;"|Suez |} [[Luokka:Novial]] 2810 11683 2006-05-21T09:47:27Z Dilaudid 290 {{tervetuloa}} {{Tervetuloa}} –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 21. toukokuuta 2006 kello 09.47 (UTC) 2811 11704 2006-05-21T17:18:22Z TeemuN 155 GIMPin automaattiset rajaustoiminnot. Kuvassa ensin alkuperäinen, sitten automaattisesti rajattu ja oikealla Zealous Crop. {{Kaksoislisenssi/Ccbysa}} [[Luokka:GIMP-kuvat]] GIMPin automaattiset rajaustoiminnot. Kuvassa ensin alkuperäinen, sitten automaattisesti rajattu ja oikealla Zealous Crop. {{Kaksoislisenssi/Ccbysa}} [[Luokka:GIMP-kuvat]] 2812 12914 2006-05-30T13:25:02Z TeemuN 155 [[Luokka:Common Lisp]] = Lukija = Lispin lukija on hyvin oleellinen osa kokonaisuutta, se on ensimmäinen osa mikä suoritetaan kun toteutus käy vuorokeskustelua käyttäjän kanssa tai lukee ohjelmaa tai Lispiksi kirjoitettua tietoa tiedostosta. Tällä sivulla kerrotaan lukijan roolista ja sen rakenteesta ja toiminnasta. == INTERN == Lukija "hautaa" jokaisen symbolin jonka se saa, jos sitä ei tarkoituksella haluta kieltää, esim. #: -etuliitteellä. Intern etsii annetusta paketista symbolia, ja jos ei löydä semmoista, luo uuden symbolin pakettiin. Tämän ansioista asioita joihin symbolit viittaavat, voidaan pitää muistissa nimiavaruuksissa ilman sen kummempaa hierarkiaa ja hakea hyvin nopeasti koska internoidut symbolit ovat samoja myös muistissa. esimerkiksi (eq 'foo 'foo) palauttaa T. [[Luokka:Common Lisp]] 2813 11741 2006-05-23T10:07:21Z 192.89.129.162 2815 11770 2006-05-24T20:36:03Z Samulili 276 '''[[Tervetuloa Wikikirjastoon|Tervetuloa Wikikirjastoon]]!''' Kokeilit suomenkielisen Wikikirjaston muokkaamista, ja testisi on nyt poistettu. Jos haluat harjoitella lisää ennen kuin ryhdyt vakavissasi lisäämään Wikikirjaston kirjamäärää, käytä [[Wikikirjasto:Hiekkalaatikko|hiekkalaatikko]]a, jossa voit kokeilla toimintoja vapaasti. Lisää tietoa muokkaamisesta on [[Ohje:Ohje|ohjesivuilla]]. -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 24. toukokuuta 2006 kello 20.36 (UTC) 2844 11849 2006-05-24T21:51:51Z Samulili 276 fix {{viesti|kuva=Tietyö 142.svg|otsikko=Tätä artikkelia tai artikkelin osaa on pyydetty parannettavaksi.|viesti=</small><div class="hiddenStructure{{{1|}}}"><small>Syy: ''{{{1}}}''</small></div><small> Tarkempia tietoja saattaa olla sivulla [[Wikikirjasto:Huomiota kaipaavat sivut]].|tausta=#ffd|id=expansion}} <includeonly>[[Luokka:Huomiota kaipaavat sivut]]</includeonly> 2845 11848 2006-05-24T21:50:33Z Samulili 276 wikipediasta {| align="center" class="{{{id}}}" style="background: {{{tausta}}}; border: 1px solid #aaa; padding: .3em; margin-bottom: 3px; width: auto;" | style="padding-right: 4px; padding-left: 4px;" | [[Image:{{{kuva}}}|40px|]] | '''{{{otsikko}}}'''<br/><small>{{{viesti}}}</small> |} 2846 13595 2006-06-08T09:29:11Z Samulili 276 Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/Hirvinen|Hirvinen]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:Hirvinen|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Samulili tekemään versioon. ==Alkukeitot== ===Kookos-maissikeitto=== <table {{kk css}} class="prettytable"> {{ruoka sopii|gluteeniton}} {{valmistusaika|30 min}} {{Ravintoarvot|hh=39|rasva=54|prot=6|Ca=24|Fe=125|Zn=47|b2=61}} {{tiesitkö että|Kookosmaito tekee ruoasta aikamoisen kaloripommin. Leivällä, esimerkiksi ruisleivällä, voit parantaa huomattavasti ruoan ravintosisältöä.}} </table> *1 iso sipuli *1 valkosipulin kynsi *3 ylikypsää tomaattia *1 peruna *2½ dl vettä *200 grammaa kookosmaitoa *1 tlk (340 g) makeita maissinjyviä *1 tl suolaa *chiliä (rouhittua) maun mukaan 1. Pilko sipuli, valkosipuli, tomaatit ja peruna. Kypsytä niitä kattilassa hetken aikaa. Lisää vesi ja keitä raaka-aineet kypsiksi. 2. Soseuta keittopohja ja lisää kookosmaito sekä maissinjyvät. Kuumenna kiehuvaksi. Mausta lopuksi suolalla ja chilillä. 3. Tarjoa sellaisenaan tai leivän kera. ==Ruokaisat keitot== ===Linssikeitto=== <table {{kk css}} class="prettytable"> {{ruoka sopii|gluteeniton}} {{annosten määrä|2—3}} {{valmistusaika|25 min}} {{ravintoarvot|hh=49|rasva=30|prot=21|Ca=53|Fe=350|Zn=200|b2=127|b1=220}} </table> *2 rkl öljyä *½ tl chilijauhetta *1—2 sipulia *6 dl vettä *1 prk (400 g) tomaattimurskaa (chilimaustettua tai maustamatonta) *2 dl punaisia linssejä *1 rkl sitruunamehua *kuminaa, suolaa Kuumenna öljy ja chilijauhe kattilassa. Lisää sipuli kuutioituna ja kypsennä. Lisää vesi, tomaattimurska ja linssit. Keitä 10—15 minuuttia. Mausta kuminalla ja suolalla. ==Lämpimät ruoat== ===Intialainen kasviscurry=== <table {{kk css}} class="prettytable"> {{ruoka sopii|gluteeniton}} {{annosten määrä|4—6}} {{valmistusaika|40 min}} {{ravintoarvot|hh=48|rasva=31|prot=20|Ca=90|Fe=257|Zn=211|b2=101}} </table> *2 isoa sipulia *3 valkosipulin kynttä *2 rkl raastettua tuoretta inkivääriä *2 tl kurkumaa *3 tl juustokuminaa *1 rkl sokeria *4 tl garam-masala-mausteseosta *2 tlk säilykekikherneitä (n. 500 g) *1 tlk kuorittuja tomaatteja *1 pss pakastettua kukka- tai parsakaalia *2—3 rkl sitruunamehua *suolaa ja pippuria Leikkaa sipulit renkaiksi ja paista sipulit öljyssä. Lisää hienonnettu valkosipuli ja mausteet, kuumenna hetki samalla sekoittaen. Kaada pannulle tomaatit ja kikherneet, anna kiehua hiljalleen n. 15 minuuttia. Lisää kaali ja kypsytä, kunnes kaalit ovat sopivan pehmeitä. Mausta lopuksi sitruunamehulla ja suolalla sekä halutessasi pippurilla Tarjoile esimerkiksi curryriisin kanssa. ===Tofupasta=== <table {{kk css}} class="prettytable"> {{ruoka sopii|gluteeniton}} {{annosten määrä|4}} {{valmistusaika|40 min}} {{tiesitkö että|Tofu itsessään on lähes mauton, mutta se imee itseensä tehokkaasti makua mausteliemistä.}} </table> *1 pkt (270 g) maustamatonta kiinteää tofua *1 vihreä paprika *1 sipuli *1 rkl öljyä *4 tl paprikajauhetta *2 tl valkosipulijauhetta *½ tl valkopippuria *1½ tl suolaa *1 rkl sokeria *2 dl kookosmaitoa *pastaa (n. 250 g) 1. Valuta tofu ja paloittele se kuutioiksi. Kuutioi paprika ja hienonna sipuli. 2. Sekoita keskenään mausteet sekä sokeri ja suola ja lisää ne kuumalle öljytylle pannulle. Paista mausteseoksessa kevyesti tofu, paprika ja sipuli. 3. Lisää kookosmaito ja anna hautua viitisen minuuttia. 4. Keitä pasta, valuta se hyvin ja lisää kastikkeen sekaan. ===Paistettu soijarouhe=== <table {{kk css}} class="prettytable"> {{ruoka sopii|gluteeniton}} {{annosten määrä|300 g}} {{valmistusaika|10 min}} </table> *1,5 dl tummaa soijarouhetta *2,5-3 dl vettä *1 rkl ruokaöljyä *n. 1 tl jauheliha- tai grillausmaustetta *1-2 tl kuivattua meiramia, basilikaa tai yrttimausteseosta *ripaus cayennepippuria 1. Kuumenna ruokaöljy pannulla. Lisää siihen osa jauhelihamausteesta ja valitsemistasi mausteyrteistä. 2. Paista soijarouheita ensin pelkässä öljyssä sekoitellen pari minuuttia. Lisää samalla cayennepippuri ja loput yrtit. 3. Lisää vesi vähitellen paistaen soijarouhetta samalla keskilämmöllä. Lisää loput jauhelihamausteet kypsennyksen loppupuolella. Jauhelihamausteen määrän voi hienosäätää "omaan makuun sopivaksi". Paistettua soijarouhetta voi käyttää jauhelihan tapaan. ==Makeat leivokset== ===Mokkapalat=== <table {{kk css}} class="prettytable"> {{annosten määrä|Pellillinen}} </table> '''Pohja:''' *3 dl sokeria *4 rkl soijajauhoja *2 rkl vettä *5 dl vehnäjauhoja *2 tl leivinjauhetta *1 tl vaniliinisokeria *1 rkl kaakaojauhetta *1,5 dl vettä *150 g margariinia Sekoita ensin keskenään sokeri, soijajauhot ja vesi. Sekoita sitten keskenään vehnäjauhot, leivinjauheet, vaniliinisokeri ja kaakaojauhe. Yhdistä ainekset ja lisää vesi sekä sulatettu margariini. Sekoita hyvin ja levitä pellille. Paista 10—15 minuuttia 200 asteessa. '''Kuorrutus:''' *3 dl tomusokeria *4 rkl margariinia sulana *4 rkl keitettyä kahvia *1 rkl kaakaojauhetta *2 tl vaniliinisokeria Odota, että sekä pohja että kuorrutus jäähtyvät kunnolla ja levitä kuorrutus sitten pohjan päälle. [[Luokka:68.22 Kasvisruoat, sieniruoat]] [[en:Cookbook:Vegan cuisine]] 2847 12172 2006-05-26T08:22:39Z Samulili 276 <table {{kk css}} class="prettytable"> {{kuva}} {{ruoka sopii}} {{annosten määrä}} {{valmistusaika}} {{tiesitkö että}} {{katso myös}} {{Ravintoarvot}} </table> <noinclude>[[Luokka:Keittokirjan mallineet]]</noinclude> 2848 12168 2006-05-26T08:18:46Z Samulili 276 <tr><td style="width:9.5em">[[Image:Gtk-ok.svg|30px]]&nbsp;Ruokavaliot</td><td>{{{1}}}</td></tr> <noinclude>[[Luokka:Keittokirjan mallineet]]</noinclude> 2849 11873 2006-05-24T22:43:40Z Samulili 276 <tr><td colspan="2" style="text-align:center">{{{1}}}</td></tr> <noinclude>[[Luokka:Keittokirjan mallineet]]</noinclude> 2850 12167 2006-05-26T08:18:42Z Samulili 276 <tr><td style="width:9.5em">[[Image:Nuvola apps kuser.png|30px]]&nbsp;Annoksia</td><td>{{{1}}}</tr> <noinclude>[[Luokka:Keittokirjan mallineet]]</noinclude> 2851 13427 2006-06-05T12:58:05Z Samulili 276 kuva, jossa läpinäkyvä tausta <tr><td style="width:9.5em">[[Image:Crystal clock.png|30px]]&nbsp;Aika</td><td>{{{1}}}</td></tr> <noinclude>[[Luokka:Keittokirjan mallineet]]</noinclude> 2852 11885 2006-05-25T07:27:40Z Samulili 276 <tr><td>[[Image:Nuvola 64 apps filetypes.png|30px]]&nbsp;Tiesitkö</td><td>{{{1}}}</td></tr> <noinclude>[[Luokka:Keittokirjan mallineet]]</noinclude> 2853 11887 2006-05-25T07:27:44Z Samulili 276 <tr><td>[[Image:Gnome-searchtool.svg|30px]]&nbsp;Katso&nbsp;myös</td><td>{{{1}}}</td></tr> <noinclude>[[Luokka:Keittokirjan mallineet]]</noinclude> 2854 11995 2006-05-25T12:10:24Z Samulili 276 Toimi näin #Lisää sivulle teksti <nowiki>{{subst:vegaanin keittokirja}}</nowiki> ja tallenna. #Muokkaa sivua uudestaan ja täytä mallineiden tyhjät kohdat. Poista mallineet, joita et voi täyttää. 2855 11880 2006-05-24T22:52:31Z Samulili 276 /* Common CSS for all skins */ /* Notice to Administrators! Any changes to Monobook.css or Common.css should be first proposed to [[Wikikirjasto:Kahvihuone]]. Thank you. */ /*<pre><nowiki>*/ /**/ /* wikitable/prettytable class for skinning normal tables */ table.wikitable, table.prettytable { margin: 1em 1em 1em 0; background: #f9f9f9; border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; } table.wikitable th, table.wikitable td, table.prettytable th, table.prettytable td { border: 1px #aaaaaa solid; padding: 0.2em; } table.wikitable th, table.prettytable th { background: #f2f2f2; text-align: center; } table.wikitable caption, table.prettytable caption { margin-left: inherit; margin-right: inherit; } /*</nowiki></pre>*/ 2856 11897 2006-05-25T08:16:33Z Samulili 276 siirsi sivun ”Malline:Vegaanin keittokirja” uudelle nimelle ”Malline:Keittokirja2”: soveltuu pohjaksi varmaan kaikkiin #REDIRECT [[Malline:Keittokirja2]] 2857 11899 2006-05-25T08:16:33Z Samulili 276 siirsi sivun ”Keskustelu mallineesta:Vegaanin keittokirja” uudelle nimelle ”Keskustelu mallineesta:Keittokirja2”: soveltuu pohjaksi varmaan kaikkiin #REDIRECT [[Keskustelu mallineesta:Keittokirja2]] 2858 12170 2006-05-26T08:20:16Z Samulili 276 style="float:right;width:25em;px;font-size:87%;" <noinclude>[[Luokka:Keittokirjan mallineet]]</noinclude> 2861 11922 2006-05-25T08:48:46Z Samulili 276 wikipediasta <span style="display:table-cell; border-collapse:collapse; border: solid 1px #BBBBBB;">{{{1}}}</span> 2889 12180 2006-05-26T09:31:19Z Samulili 276 Mallineeseen vielä lisättä (ajatus): *Ravintoaineiden suhteellinen tiheys ([http://www.mmm.fi/ravitsemusneuvottelukunta/FIN11112005.pdf tavoite], [http://www.fineli.fi/ fineli]): Kalsium, rauta, <strike>tiamiini</strike> sekä vegaaneita varten sinkki ja mahdollisesti riboflaviini. -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 25. toukokuuta 2006 kello 14.44 (UTC) 2890 14587 2006-07-02T16:09:30Z Hauskalainen 299 /* Thanks for helping on the new Finnish Wikibooks */ Jaaha. Mikäs moraalinvartija täällä pyörii ja poistanut kaikki hullu puutarhuri -artikkelit. Miksi ne nyt piti poistaa? Oletteko kannabiksen vastustaja? Terveisin Temppu :Katsopa tarkemmin. Toivottavasti en ole rikkonut linkkejä. -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 25. toukokuuta 2006 kello 17.30 (UTC) Kiitos, kun palautit muokkausoikeuteni! Pelkäsin jo, että [[Paleontologia]] -kirja jäisi kesken! Vielä kerran kiitos! --[[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] 8. kesäkuuta 2006 kello 12.17 (UTC) == Keskustelusivut == Keskustelukommentteja ei saa poistaa vain siksi, että on eri mieltä. Minulla meni se kommentti muuten vahingossa keskustelusivun sijaan käyttäjäsivulle. --[[Käyttäjä:Iirolaiho|Iirolaiho]] 9. kesäkuuta 2006 kello 15.13 (UTC) == Thanks for helping on the new "Finnish as a Foreign Language" Wikibooks == I just wanted to say thanks for your contributions to the various Wikibooks I've been developing with friends and student colleagues. As you may realise we are learning as we are going along so its really good to be corrected by a native when we make mistakes! [[Käyttäjä:Hauskalainen|Tom]] 2. heinäkuuta 2006 kello 16.08 (UTC) 2891 12036 2006-05-25T18:19:22Z Samulili 276 siirsi sivun ”Kirjahylly” uudelle nimelle ”Wikikirjasto:Kirjahylly”: meta-sivu #REDIRECT [[Wikikirjasto:Kirjahylly]] 2892 12181 2006-05-26T09:32:22Z Samulili 276 [[Luokka:89.61 Ranskan kieli]] 2894 12068 2006-05-25T21:12:28Z Samulili 276 [[Luokka:Kaikki kirjat]] [[Luokka:Kaikki kirjat]] 2895 12187 2006-05-26T09:39:28Z Samulili 276 <ol start="0"> <li>YLEISTEOKSET. KIRJA-ALA. KIRJASTOTOIMI YLEINEN KULTTUURIPOLITIIKKA. JOUKKOTIEDOTUS</li> <li>FILOSOFIA. PSYKOLOGIA. RAJATIETO</li> <li>USKONTO</li> <li>YHTEISKUNTA</li> <li>MAANTIEDE. MATKAT. KANSATIEDE</li> <li>LUONNONTIETEET. MATEMATIIKKA. LÄÄKETIEDE</li> <li>TEKNIIKKA. TEOLLISUUS. KÄSITYÖ. MAA- JA METSÄTALOUS KOTITALOUS. LIIKETALOUS. LIIKENNE</li> <li>TAITEET. LIIKUNTA</li> <li>KAUNOKIRJALLISUUS. KIRJALLISUUSTIEDE. KIELITIEDE</li> <li>HISTORIA</li> </ol> [[Luokka:Kaikki kirjat|*]] 2932 12176 2006-05-26T08:27:15Z Samulili 276 <tr><td>'''Ravintoainetiheys'''</td><td>'''Energiaa'''</td></tr> <tr><td>Kalsium:&nbsp;{{{Ca}}}&nbsp;%</td><td>Hiilihydraateista:&nbsp;{{{hh}}}&nbsp;%</td></tr> <tr><td>Rauta:&nbsp;{{{Fe}}}&nbsp;%</td><td>Rasvasta:&nbsp;{{{rasva}}}&nbsp;%</td></tr> <tr><td>Sinkki:&nbsp;{{{Zn}}}&nbsp;%</td><td>Proteiinista:&nbsp;{{{prot}}}&nbsp;%</td></tr> <tr><td>Riboflaviini:&nbsp;{{{b2}}}&nbsp;%</td><td>&nbsp;</td></tr> 2933 12182 2006-05-26T09:33:12Z Samulili 276 [[Luokka:8X]] 2935 12460 2006-05-26T17:33:20Z Samulili 276 Luokassa 61.3 myös tietokoneohjelmiin liittyvät artikkelit. [[Luokka:Kaikki kirjat]] 2936 12202 2006-05-26T09:58:25Z Samulili 276 [[Luokka:68.27 Juomat]] 2937 12203 2006-05-26T09:58:50Z Samulili 276 [[Luokka:6X]] [[Luokka:6X]] 2938 12209 2006-05-26T10:01:31Z Samulili 276 [[Luokka:56.2 Biokemia, biofysiikka, molekyylibiologia]] [[Luokka:56.2 Biokemia, biofysiikka, molekyylibiologia]] 2939 12210 2006-05-26T10:02:13Z Samulili 276 [[Luokka:5X]] [[Luokka:5X]] 2940 12394 2006-05-26T15:43:55Z Samulili 276 <ol start="50"> <li>LUONNONTIETEET</li> <li>MATEMATIIKKA</li> <li>TÄHTITIEDE. GEODESIA</li> <li>FYSIIKKA</li> <li>KEMIA</li> <li>FYYSINEN MAANTIEDE. GEOLOGIA</li> <li>BIOLOGIA</li> <li>KASVITIEDE</li> <li>ELÄINTIEDE</li> <li>LÄÄKETIEDE. TERVEYDENHOITO</li> </ol> [[Luokka:Kaikki kirjat]] 2951 12243 2006-05-26T10:10:35Z Samulili 276 [[Luokka:14 Psykologia]] [[Luokka:14 Psykologia]] 2952 12244 2006-05-26T10:11:14Z Samulili 276 [[Luokka:1X]] [[Luokka:1X]] 2953 12245 2006-05-26T10:11:36Z Samulili 276 [[Luokka:Kaikki kirjat]] [[Luokka:Kaikki kirjat]] 2954 12249 2006-05-26T10:15:30Z Samulili 276 [[Luokka:59.31 Kauneudenhoito]] [[Luokka:59.31 Kauneudenhoito]] 2955 12250 2006-05-26T10:15:47Z Samulili 276 [[Luokka:5X]] [[Luokka:5X]] 2956 12253 2006-05-26T10:18:58Z Samulili 276 [[Luokka:59.35 Seksologia]] [[Luokka:59.35 Seksologia]] 2957 12254 2006-05-26T10:19:11Z Samulili 276 [[Luokka:5X]] [[Luokka:5X]] 2977 12310 2006-05-26T13:11:13Z Samulili 276 [[Luokka:54 Kemia]] [[Luokka:54 Kemia]] 2978 12311 2006-05-26T13:11:25Z Samulili 276 [[Luokka:5X]] 2979 12323 2006-05-26T13:43:10Z Samulili 276 [[Luokka:33.44 Työoikeus]] [[Luokka:33.44 Työoikeus]] 2980 12324 2006-05-26T13:43:25Z Samulili 276 [[Luokka:3X]] [[Luokka:3X]] 2981 12325 2006-05-26T13:43:54Z Samulili 276 [[Luokka:Kaikki kirjat]] [[Luokka:Kaikki kirjat]] 2987 12385 2006-05-26T15:28:42Z Samulili 276 [[Luokka:89.82 Latinan kieli]] [[Luokka:89.82 Latinan kieli]] 2989 12349 2006-05-26T14:09:36Z Samulili 276 [[Luokka:6X]] [[Luokka:6X]] 2990 12351 2006-05-26T14:17:33Z Samulili 276 [[Luokka:57 Kasvitiede]] [[Luokka:57 Kasvitiede]] 2991 12352 2006-05-26T14:17:51Z Samulili 276 [[Luokka:5X]] [[Luokka:5X]] 2992 12354 2006-05-26T14:19:00Z Samulili 276 siirsi sivun ”Matematiikan kirjahylly” uudelle nimelle ”Wikikirjasto:Matematiikan kirjahylly”: meta-sivu #REDIRECT [[Wikikirjasto:Matematiikan kirjahylly]] 2993 12357 2006-05-26T14:21:36Z Samulili 276 [[Luokka:75.72 Valokuvauksen tekniikka. Valokuvausoppaat]] [[Luokka:75.72 Valokuvauksen tekniikka. Valokuvausoppaat]] 2994 12358 2006-05-26T14:21:48Z Samulili 276 [[Luokka:7X]] [[Luokka:7X]] 2995 12359 2006-05-26T14:22:18Z Samulili 276 [[Luokka:Kaikki kirjat]] [[Luokka:Kaikki kirjat]] 2996 12374 2006-05-26T14:38:58Z Samulili 276 [[Luokka:74.21 Maalaustaiteen materiaalit ja tekniikka]] [[Luokka:74.21 Maalaustaiteen materiaalit ja tekniikka]] 2997 12375 2006-05-26T14:39:19Z Samulili 276 [[Luokka:7X]] [[Luokka:7X]] 3001 12386 2006-05-26T15:28:55Z Samulili 276 [[Luokka:8X]] [[Luokka:8X]] 3002 12389 2006-05-26T15:30:38Z Samulili 276 [[Luokka:89.99 Muut ei-indoeurooppalaiset kielet]] [[Luokka:89.99 Muut ei-indoeurooppalaiset kielet]] 3003 12390 2006-05-26T15:31:10Z Samulili 276 [[Luokka:8X]] [[Luokka:8X]] 3004 12392 2006-05-26T15:41:32Z Samulili 276 [[Luokka:53.3 Mekaniikka]] [[Luokka:53.3 Mekaniikka]] 3005 12393 2006-05-26T15:41:52Z Samulili 276 [[Luokka:5X]] [[Luokka:5X]] 3006 12398 2006-05-26T15:48:23Z Samulili 276 siirsi sivun ”Kielten kirjahylly” uudelle nimelle ”Wikikirjasto:Kielten kirjahylly” #REDIRECT [[Wikikirjasto:Kielten kirjahylly]] 3007 12400 2006-05-26T15:48:28Z Samulili 276 siirsi sivun ”Sekalaisten kirjahylly” uudelle nimelle ”Wikikirjasto:Sekalaisten kirjahylly” #REDIRECT [[Wikikirjasto:Sekalaisten kirjahylly]] 3008 12402 2006-05-26T15:48:31Z Samulili 276 siirsi sivun ”Teknologian kirjahylly” uudelle nimelle ”Wikikirjasto:Teknologian kirjahylly” #REDIRECT [[Wikikirjasto:Teknologian kirjahylly]] 3009 12404 2006-05-26T15:48:50Z Samulili 276 siirsi sivun ”Luonnontieteiden kirjahylly” uudelle nimelle ”Wikikirjasto:Luonnontieteiden kirjahylly” #REDIRECT [[Wikikirjasto:Luonnontieteiden kirjahylly]] 3010 12406 2006-05-26T15:48:50Z Samulili 276 siirsi sivun ”Keskustelu:Luonnontieteiden kirjahylly” uudelle nimelle ”Keskustelu Wikikirjastosta:Luonnontieteiden kirjahylly” #REDIRECT [[Keskustelu Wikikirjastosta:Luonnontieteiden kirjahylly]] 3011 12414 2006-05-26T15:53:23Z Samulili 276 [[Luokka:61.3 Ohjelmointi. Ohjelmointikielet]] [[Luokka:61.3 Ohjelmointi. Ohjelmointikielet]] 3012 12484 2006-05-26T17:48:06Z TeemuN 155 tietokoneohjelmista Tämä luokka sisältää myös tietokoneohjelmia käsittelevät sivut. [[Luokka:6X]] 3014 12421 2006-05-26T16:00:05Z Samulili 276 [[Luokka:89.946 Thain kieli]] [[Luokka:89.946 Thain kieli]] 3015 12422 2006-05-26T16:00:54Z Samulili 276 [[Luokka:8X]] [[Luokka:8X]] 3016 12424 2006-05-26T16:03:38Z Samulili 276 [[Luokka:89.31 Ruotsin kieli]] [[Luokka:89.31 Ruotsin kieli]] 3017 12425 2006-05-26T16:03:50Z Samulili 276 [[Luokka:8X]] [[Luokka:8X]] 3018 12427 2006-05-26T16:04:30Z Samulili 276 siirsi sivun ”Miksi käyttää avoimia tekstikirjoja” uudelle nimelle ”Wikikirjasto:Miksi käyttää avoimia tekstikirjoja” #REDIRECT [[Wikikirjasto:Miksi käyttää avoimia tekstikirjoja]] 3019 12429 2006-05-26T16:04:32Z Samulili 276 siirsi sivun ”Miksi osallistua avoimeen tekstikirjaprojektiin” uudelle nimelle ”Wikikirjasto:Miksi osallistua avoimeen tekstikirjaprojektiin” #REDIRECT [[Wikikirjasto:Miksi osallistua avoimeen tekstikirjaprojektiin]] 3020 12431 2006-05-26T16:08:41Z Samulili 276 siirsi sivun ”Biologia” uudelle nimelle ”Wikikirjasto:Biologia”: meta-sivu #REDIRECT [[Wikikirjasto:Biologia]] 3021 12436 2006-05-26T16:13:20Z Samulili 276 [[Luokka:61.3 Ohjelmointi. Ohjelmointikielet]] [[Luokka:61.3 Ohjelmointi. Ohjelmointikielet]] 3022 12493 2006-05-26T17:57:49Z Hartz 58 /* Kutsuminen */ ==Koodi== Koodi, jossa on kaksi luokkaa. Ei ole niin monimutkainen kuin miltä näyttää. <pre> class Square: def __init__(self, width, height): self.width, self.height = width, height # voi tehdä samalla rivillä def draw(self, char): for i in range(self.height): print self.width * char class Triangle: def __init__(self, side): self.side = side def draw(self, char): width = self.side for i in range(self.side): width -= 1 indentation = self.side - width # indentation on kolmion kavennus print indentation * ' ' + width * char * 2 </pre> ===Kutsuminen=== '''1. suoraan''' <pre> Square(20, 10).draw('O') Triangle(10).draw('X') </pre> '''2. olion, ilmentymän (engl. instance) avulla''' <pre> sq = Square(20, 10) sq.draw('O') tr = Triangle(20, 10) tr.draw('X') </pre> '''Tulostaa:''' Neliön ja sen perään kolmion. <pre> OOOOOOOOOOOOOOOOOOOO OOOOOOOOOOOOOOOOOOOO OOOOOOOOOOOOOOOOOOOO OOOOOOOOOOOOOOOOOOOO OOOOOOOOOOOOOOOOOOOO OOOOOOOOOOOOOOOOOOOO OOOOOOOOOOOOOOOOOOOO OOOOOOOOOOOOOOOOOOOO OOOOOOOOOOOOOOOOOOOO OOOOOOOOOOOOOOOOOOOO XXXXXXXXXXXXXXXXXX XXXXXXXXXXXXXXXX XXXXXXXXXXXXXX XXXXXXXXXXXX XXXXXXXXXX XXXXXXXX XXXXXX XXXX XX </pre> [[Luokka:Python]] 3023 12457 2006-05-26T17:31:32Z Samulili 276 Luokituksessa on ilmeisesti tapahtunut virhe (En tunne tätä numerokoodijärjestelmää (YKL?) tarpeeksi hyvin korjatakseni itse), Blender on mallinnusohjelma, ei ohjelmointikieli. -[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 26. toukokuuta 2006 kello 16.32 (UTC) : Taitaakin olla yleinen käytäntö sijoittaa tietokoneohjelmien oppaat tähän luokkaan (Kurkkasin kirjaston sivuilta). -[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 26. toukokuuta 2006 kello 16.44 (UTC) ::Joo, se on tosi tyhmää, mutta life sucks. -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 26. toukokuuta 2006 kello 17.31 (UTC) 3025 12450 2006-05-26T16:42:37Z TeemuN 155 [[Luokka:61.3 Ohjelmointi. Ohjelmointikielet]] [[Luokka:61.3 Ohjelmointi. Ohjelmointikielet]] 3026 12451 2006-05-26T16:42:44Z TeemuN 155 [[Luokka:61.3 Ohjelmointi. Ohjelmointikielet]] [[Luokka:61.3 Ohjelmointi. Ohjelmointikielet]] 3027 12458 2006-05-26T17:32:13Z Samulili 276 [[Luokka:Python]] '''1. haetaan''' <pre> import math </pre> '''2. käytetään''' <pre> print math.sqrt(10) # 3.16227766017 </pre> Tässä haettiin math-moduuli import-komennolla. Math-moduuli on tavallinen Python-tiedosto, jossa on luokka nimeltä sqrt, johon luku 10 lähetetään ja josta luku palautuu käsiteltynä. Omia moduuleja voi tehdä ja niillä ohjelma jakautuu useisiin tiedostoihin, ''ohjelmistoksi''. Pythonin peruskirjasto on laaja ja sisältää moduuleja perushommiin. Moduulissa täytyy olla funktio. Seuraavassa esimerkissä käytetään luokkaa ja __init__-konstruktoria, jotta moduulia on helppo laajentaa. ==Oma moduuli== custom_module.py <pre> class Module: def __init__(self): pass # passataan def change(self, string): string = string.replace('Hello', 'Good morning') return string </pre> Muuttaa merkkijonon "Hello, world" muotoon "Good morning, world!". ===Kutsutaan pääohjelmassa=== '''1. haetaan''' <pre> import custom_module # Muista välin tilalle alaviiva! </pre> '''2. kutsutaan''' '''2.1''' <pre> print custom_module.Module().change('Hello, world!') # moduulin_nimi.Luokka().funktio() </pre> '''2.2''' <pre> Replacer = custom_module.Module() # moduulin_nimi.Luokka() print Replacer.change('Hello, world!') # ylla_oleva.funktio() </pre> print-komento on näissä, koska change-funktion palauttama merkkijono halutaan tulostaa. ==Muita tapoja hakea moduuli== <pre> import math as MATH # vaihdetaan nimeä from math import sqrt # haetaan yksi luokka from math import * # haetaan kaikki luokat from math import sin as SIN # muutetaan luokan nimeä </pre> [[Luokka:Python]] 3028 14003 2006-06-17T09:43:29Z Anssi 34 Onko tästä tarkoitus kehittää kirja vai kirjahylly (portaali, teemasivu, projektisivu)? Ehkä kun tällä ei ole alasivuja, niin kirjahylly tuntuu luontevimmalta ratkaisulta. -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 26. toukokuuta 2006 kello 17.40 (UTC) :Kirjahylly tuntuu koko ajan paremmalta vaihtoehdolta, mutta höpöttelempä täällä, jos vaikka joku, joka haluaisi kommentoida, huomaisi kysymyksen :) -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 31. toukokuuta 2006 kello 18.39 (UTC) :Alasivuja on kertynyt muutama tälle projektille, joille puuttuu suunnitelma? Nyt olisi päätettävä mitä näille sivuille tehdään? Ovatko ne mahdollisesti liitettävissä kirjaan [[Ubuntu tutuksi]] (tuskin ovat). Toinen vaihtoehto on tehdä tästä kirja, tosin silloin kirjan nimeä pitäisi muuttaa (kautta viiva pitäisi korvata jollain muulla?).--[[Käyttäjä:Anssi|Anssi]] 17. kesäkuuta 2006 kello 09.43 (UTC) 3032 12476 2006-05-26T17:44:52Z Samulili 276 [[Luokka:61.7 Tietoliikenne. Viestintätekniikka. Multimedia]] [[Luokka:61.7 Tietoliikenne. Viestintätekniikka. Multimedia]] 3034 12479 2006-05-26T17:45:24Z Samulili 276 [[Luokka:6X]] [[Luokka:6X]] 3035 12481 2006-05-26T17:46:18Z TeemuN 155 Luokka:61.3 Ohjelmointi. Ohjelmointikielet [[Luokka:61.3 Ohjelmointi. Ohjelmointikielet]] 3038 12497 2006-05-26T17:59:17Z Samulili 276 [[Luokka:6X]] [[Luokka:6X]] 3039 12502 2006-05-26T18:34:04Z TeemuN 155 [[Luokka:62 Metalliteollisuus, Konetekniikka, Liikennevälineet, Sähkötekniikka]] 3040 12503 2006-05-26T18:34:30Z TeemuN 155 [[Luokka:6X]] 3045 12517 2006-05-26T18:41:48Z Samulili 276 [[Luokka:89.41 Saksan kieli]] [[Luokka:89.41 Saksan kieli]] 3046 12518 2006-05-26T18:42:11Z Samulili 276 [[Luokka:8X]] [[Luokka:8X]] 3047 12520 2006-05-26T18:45:59Z Samulili 276 [[Luokka:54.3 Orgaaninen kemia. Muovien kemia]] [[Luokka:54.3 Orgaaninen kemia. Muovien kemia]] 3048 12521 2006-05-26T18:46:18Z Samulili 276 [[Luokka:5X]] [[Luokka:5X]] 3049 12527 2006-05-26T18:49:22Z TeemuN 155 [[Luokka:69.1 Liiketalouden hallinto]] 3050 12528 2006-05-26T18:49:46Z TeemuN 155 [[Luokka:6X]] 3051 12532 2006-05-26T18:56:10Z TeemuN 155 [[Luokka:61 ATK, Tietotekniikka, Tietoliikenne, Viestintätekniikka]] 3052 12533 2006-05-26T18:56:26Z TeemuN 155 [[Luokka:6X]] 3053 12535 2006-05-26T19:01:34Z TeemuN 155 [[Luokka:31 Tilastotiede]] 3054 12536 2006-05-26T19:01:54Z TeemuN 155 [[Luokka:3X]] 3055 12538 2006-05-26T19:13:46Z TeemuN 155 Luokka:69.1 Liiketalouden hallinto [[Luokka:69.1 Liiketalouden hallinto]] 3056 12539 2006-05-26T20:14:15Z Addic 18 Uudelleenohjau #REDIRECT [[Hupu 2]] 3057 12551 2006-05-27T09:37:53Z TeemuN 155 [[Luokka:67.331 Huonekasvit, Kukka-asetelmat]] 3058 12552 2006-05-27T09:38:09Z TeemuN 155 [[Luokka:6X]] 3059 12564 2006-05-27T10:22:18Z TeemuN 155 [[Luokka:61.4 Tietokoneet]] 3060 12565 2006-05-27T10:22:38Z TeemuN 155 [[Luokka:6X]] 3061 12568 2006-05-27T10:27:27Z TeemuN 155 [[Luokka:61.3 Ohjelmointi. Ohjelmointikielet]] 3062 12579 2006-05-27T10:31:23Z TeemuN 155 [[Luokka:53 Fysiikka]] 3063 12580 2006-05-27T10:31:47Z TeemuN 155 [[Luokka:5X]] 3064 12583 2006-05-27T10:34:46Z TeemuN 155 [[Luokka:51.2 Geometria]] 3065 12584 2006-05-27T10:34:58Z TeemuN 155 [[Luokka:5X]] 3067 12591 2006-05-27T10:43:13Z TeemuN 155 [[Luokka:89.99 Muut ei-indoeurooppalaiset kielet]] 3068 12598 2006-05-27T10:48:27Z TeemuN 155 [[Luokka:89.95 Japanin ja korean kieli]] 3069 12599 2006-05-27T10:48:47Z TeemuN 155 [[Luokka:8X]] 3070 12612 2006-05-27T10:59:58Z TeemuN 155 [[Luokka:49 Kansatiede. Kulttuuriantropologia]] 3071 12613 2006-05-27T11:00:13Z TeemuN 155 [[Luokka:4X]] 3072 12614 2006-05-27T11:00:55Z TeemuN 155 [[Luokka:Kaikki kirjat]] 3074 12624 2006-05-27T11:20:35Z TeemuN 155 [[Luokka:84.2 Suomenkielinen kertomakirjallisuus]] 3075 12625 2006-05-27T11:21:00Z TeemuN 155 [[Luokka:8X]] 3076 12626 2006-05-27T11:40:33Z Mzlla 323 {| border="1" cellpadding="4" cellspacing="0" style="margin: 1em 1em 1em 0; background: #f9f9f9; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 95%; clear: center;" ! colspan="4" | Matemaattiset kerrannaisyksiköt |- ! ! tunnus ! merkitys ! kerroin |- | jotta || Y || kvadriljoonakertainen || 10²⁴ |- | tsetta || Z || tuhattriljoonakertainen || 10²¹ |- | eksa || E || triljoonakertainen || 10¹⁸ |- | peta || P || tuhatbiljoonakertainen || 10¹⁵ |- | tera || T || biljoonakertainen || 10¹² |- | giga || G || miljardikertainen || 10⁹ |- | mega || M || miljoonakertainen || 10⁶ |- | kilo || k || tuhatkertainen || 10³ |- | hehto || h || satakertainen || 10² |- | deka || da || kymmenkertainen || 10¹ |- | desi || d || kymmenesosa || 10^-1 |- | sentti || c || sadasosa || 10^-2 |- | milli || m || tuhannesosa || 10^-3 |- | mikro || &mu; || miljoonasosa || 10^-6 |- | nano || n || miljardisosa || 10^-9 |- | piko || p || biljoonasosa || 10^-12 |- | femto || f || tuhannesbiljoonasosa || 10^-15 |- | atto || a || triljoonasosa || 10^-18 |- | tsepto || z || tuhannestriljoonasosa || 10^-21 |- | jokto || y || kvadriljoonasosa || 10^-24 |} 3077 12636 2006-05-27T12:34:11Z TeemuN 155 hups [[Luokka:56 Biologia]] 3078 12637 2006-05-27T12:34:34Z TeemuN 155 [[Luokka:5X]] 3079 12641 2006-05-27T12:38:24Z TeemuN 155 [[Luokka:61.4 Tietokoneet]] 3080 12643 2006-05-27T12:51:39Z Mzlla 323 3081 13903 2006-06-15T19:58:05Z Mzlla 323 pienennetty valkoisia välejä Kaikki Wikikirjaston kirjat -rivin päässä {| cellpadding=0 cellspacing=1 |- valign="top" |style="border: 1px solid gray;" class="plainlinks" colspan="2"| {| style="background-color:#f9f9f9;" | width="800" | <center><big>Tervetuloa '''Wikikirjastoon''', vapaasti muokattavaan kirjakokoelmaan.</big><br/><small style="font-size: 90%;">Suomenkielisessä kokoelmassa on tällä hetkellä '''[[Toiminnot:Statistics|{{NUMBEROFARTICLES}}]]''' sivua.<br>'''[[Wikikirjasto:Toivotut_Wikikirjat|Toivotut Wikikirjat]]''' &mdash; '''[[Toiminnot:Allpages|Lista kaikista Wikikirjoista]]'''</small></center> | width="30" | &nbsp; | width="100" | <div style="font-variant: small-caps; margin-top: 0; margin-bottom: 0.2em; font-size: 105%;"><center>Kirjahyllyt:</center> {| style="background-color:#f9f9f9;" | valign="top" | * [[Wikikirjasto:Luonnontieteiden_kirjahylly|Luonnontiede]] * [[Wikikirjasto:Matematiikan_kirjahylly|Matematiikka]] * [[Wikikirjasto:Kielten_kirjahylly|Kielet]] | valign="top" | * [[Wikikirjasto:Teknologian_kirjahylly|Teknologia]] * [[Wikikirjasto:Sekalaisten_kirjahylly|Sekalaiset]] |}</div> <center><small>[[Wikikirjasto:Kirjahylly|(kaikki kirjahyllyt)]]</small></center> | width="30" | &nbsp; | valign="top" width="100" | <div style="float: right; text-align: center;"><small>[[Kuva:Other-languages-button-for-homepage.png]]<br \>[[Wikikirjasto:Luettelo Wikikirjaston kielistä|Muilla kielillä]]</small> </div> |} |- valign="top" |style="border: 1px solid gray;padding-left:1em;padding-right:0.5em;background-color:#f5fffa;" width="45%"| = Tervetuloa Wikikirjastoon! = :<div style="font-variant: small-caps; margin-top: 0; margin-bottom: 0.2em; font-size: 105%;">[[Wikikirjasto:Tervetuloa Wikikirjastoon|Tervetuloa!]] | [[Ohje:Ohje|Ohje]] | [[Wikikirjasto:Kahvihuone|Kahvihuone]] | [[Wikikirjasto:Tietoja|Lisätietoja]]</div> Wikikirjasto on [[Wikikirjasto:Luettelo Wikikirjaston kielistä|monikielinen]] hanke, jonka tarkoituksena on koota [[Wikikirjasto:Wikikirjasto ja tekijänoikeudet|vapaan sisällön]] oppi- ja ohjekirjakokoelma sekä levittää opiskelutekstejä. Englanninkielinen projekti sai alkunsa 10. heinäkuuta 2003 ja suomenkielinen siirtyi omaan osoitteeseensa 27. elokuuta 2004. '''Sinä''' voit aloittaa oppikirjamaisen tiedon lisäämisen vaikka heti, mutta muistathan, että sisältö pysyy vapaana. Apua saat [[Ohje:Ohje|ohje]]-sivulta; muokkausharjoittelua varten meillä on [[Wikikirjasto:Hiekkalaatikko|hiekkalaatikko]], jossa voit kokeilla toimintoja täysin vapaasti. '''Muokkaa rohkeasti!''' Wikikirjasto on vasta aluillaan ja sinä voit tehdä paljon sen parantamiseksi. |valign="top" bgcolor="#E8F1FF" style="border-style:solid;border-width:1px;border-color:gray;padding-left:1em;padding-right:1em;padding-top:0.5em;" width="55%"| == Ajankohtaista == {{Ajankohtaista}} ---- <center><div style="width:80%;background-color: cornsilk; border: 1px solid #fc6;"> {| width="100%" style="background:cornsilk; text-align:left;" | width="55" |[[Kuva:Nuvola_apps_colors.png|50px]] |style="font-size:95%"|<font size="+1">&nbsp;'''Päivän kirja'''</font><br /> : <div style="font-size:105%">{{EtusivuKirja {{CURRENTDAY2}}}}</div> |}</div></center> |- valign="top" |style="border: 1px solid gray;padding-left:1em;padding-right:0.5em;background-color:#faf5ff;" class="plainlinks" colspan="2"| == Kirjoja == {| style="background-color:#faf5ff;" | [[Kuva:Tähti väritaustalla.PNG|35px|]] | style="padding-left:0.5em" | {{etusivun kirjat}} |} |- valign="top" |style="border: 1px solid gray;" class="plainlinks" colspan="2"| <center> <div class="NavFrame" style="clear:both; background-color: #f9f9f9; width: 99%;"> <div class="NavHead" style="background-color: #e8f1ff;">'''Kaikki Wikikirjaston kirjat'''</div> <div class="NavContent"> <br/> {{Kehitysasteet}} <br/> {{Luonnontiede}} {{Matematiikka}} {{Kielet}} {{Teknologia}} {{Sekalaiset}} </div> </div></center> |- valign="top" |style="border: 1px solid gray;padding-left:1em;padding-right:0.5em;" class="plainlinks" colspan="2"| == Muunkielisiä Wikikirjastoja == {{Kielilinkit}} |- valign="top" |style="border: 1px solid gray;padding-left:1em;padding-right:0.5em;" class="plainlinks" colspan="2"| == Sisarhankkeet == {{Sisarprojektit}} |} __NOTOC__ __NOEDITSECTION__ [[de:]] [[en:]] [[es:]] [[fr:]] [[he:]] [[hu:]] [[it:]] [[ja:]] [[nl:]] [[pl:]] [[pt:]] [[sv:]] 3082 13899 2006-06-15T17:33:27Z Mzlla 323 lisätty etusivukirjoihin muutamia hyvällä mallilla olevia {| style="background-color:#faf5ff;" | valign="top" width="350" | [[Solubiologia]], [[Paleontologia]] [[Kuva:Nuvola apps bug.png||18px|]] <span style="font-size: 95%;">[[Wikikirjasto:Luonnontieteiden kirjahylly|(lisää...)]]</span><br/> [[Matematiikan perusteita]] [[Kuva:Nuvola apps edu mathematics.png||18px|]] <span style="font-size: 95%;">[[Wikikirjasto:Matematiikan kirjahylly|(lisää...)]]</span><br/> [[Iirin kieli]], [[Japani]] [[Kuva:Nuvola apps kmessedwords.png||18px|]] <span style="font-size: 95%;">[[Wikikirjasto:Kielten kirjahylly|(lisää...)]]</span> | valign="top" | [[Tietoturva]], [[GIMP]], [[Ubuntu tutuksi]] [[Kuva:Nuvola apps kcmprocessor.png||18px|]] <span style="font-size: 95%;">[[Wikikirjasto:Teknologian kirjahylly|(lisää...)]]</span><br/> [[Työoikeus]], [[Keittokirja]] [[Kuva:Nuvola apps filetypes.png||18px|]] <span style="font-size: 95%;">[[Wikikirjasto:Sekalaisten kirjahylly|(lisää...)]]</span> |} 3083 12650 2006-05-27T13:31:42Z TeemuN 155 [[Luokka:11 Filosofia]] 3084 12651 2006-05-27T13:32:05Z TeemuN 155 [[Luokka:1X]] 3085 12673 2006-05-28T08:12:41Z TeemuN 155 [[Luokka:67.3 Maanviljelys. Puutarhanhoito. Hyötykasvit]] 3086 12674 2006-05-28T08:12:54Z TeemuN 155 [[Luokka:6X]] 3087 12687 2006-05-28T08:20:47Z TeemuN 155 [[Luokka:51 Matematiikka]] [[Luokka:51 Matematiikka]] 3088 12688 2006-05-28T08:21:02Z TeemuN 155 [[Luokka:5X]] 3089 13121 2006-06-01T08:26:46Z Samulili 276 luokka vaihdettu: [[Luokka:51.07 Yleiset matematiikan oppikirjat]] [[Luokka:51.07 Yleiset matematiikan oppikirjat]] 3095 12714 2006-05-28T15:31:33Z Samulili 276 [[Luokka:89.96 Afrikan kielet]] [[Luokka:89.96 Afrikan kielet]] 3096 12715 2006-05-28T15:32:17Z Samulili 276 [[Luokka:8X]] [[Luokka:8X]] 3099 12724 2006-05-28T15:37:19Z Samulili 276 [[Luokka:89.64 Portugalin kieli]] [[Luokka:89.64 Portugalin kieli]] 3100 12725 2006-05-28T15:37:44Z Samulili 276 [[Luokka:8X]] [[Luokka:8X]] 3101 12731 2006-05-28T16:23:37Z TeemuN 155 [[Luokka:89.991 Keinotekoiset kielet]] [[Luokka:89.991 Keinotekoiset kielet]] 3102 12732 2006-05-28T16:23:50Z TeemuN 155 [[Luokka:8X]] 3103 12736 2006-05-28T16:25:39Z TeemuN 155 [[Luokka:89.991 Keinotekoiset kielet]] 3104 12739 2006-05-28T17:02:18Z TeemuN 155 [[Luokka:61.3 Ohjelmointi. Ohjelmointikielet]] 3105 12751 2006-05-28T21:50:25Z Hauskalainen 299 (ottanut wikipediasta) Elatiivi eli sisäeronto on sijamuoto, joka ilmaisee liikettä jostakin ulos. Suomen kielessä elatiivin pääte on -sta/-stä. Esimerkkejä: kissasta koirasta lehmästä Monikossa lisätään i + viimeinen vokaali ja/tai konsonantti saattaa vaihtua tai hävitä: kiss/o-ista koir/-ista lehm/-istä keskus -> keskuksista -------------------------------------------------------------------------------- Yhdessä inessiivin eli sisäolennon ja illatiivin eli sisätulennon kanssa elatiivi on yksi sisäpaikallissijoista. Perusmerkitykseltään elatiivi on erosija, tarkoittaa konkreettisesti poistumista jonkin sisältä: talosta. Siitä on askel abstraktimpaan käyttöön: Havahduin mietteistäni. Suomessa usein jossakin kiinni olemista ilmaistaan sisäpaikallissijalla, joten on loogista, että otamme hatun päästä ja harjaamme pölyt vaatteistamme. Myös ulosmenoaukkoa ilmaistaan elatiivilla: Hyppäsimme ikkunasta. Puhe meni toisesta korvasta sisään, toisesta ulos. Kuten monilla muillakin sijamuodoilla, myös elatiivilla on muitakin merkityksiä kuin perusmerkityksensä. Esimerkkejä: Alkuperä: Tein takin vanhasta mekostani. Itku pitkästä ilosta. Lehdet alkavat tyvestä. Hänestä tuli opettaja. Puuttuminen: Takista puuttuu nappi. Estäminen tai estyminen (liittyy useimmiten verbin infinitiiviin): Estin häntä lähtemästä. Varoitin häntä putoamasta. Syy, aihe: Miestä epäillään murhasta. Sydämeni pakahtuu surusta. Puhuminen, tietäminen, tunteminen: Hän puhui sinusta. Mistä sen tiedät? Iloitsen menestyksestäsi. Pidätkö vihreästä teestä? Kiinni pitäminen: Pidä minua kädestä. Ota kiinni kaiteesta. Mielipide: Minusta tuo on ruma. Omasta mielestäni onnistuin. Maksaminen: Myin vanhan autoni tuhannesta eurosta. Tässä satanen vaivoistasi. Aika: alkuviikosta, heti aamusta Muita: Hän on sekaisin päästään, tiukka arvostaan. Sovimme asiasta. Sali täyttyi ihmisistä. Housut repesivät takapuolesta. 3106 12759 2006-05-29T07:40:41Z Mzlla 323 PHP:n logo. Tallennettu lähinnä käytettäväksi PHP:n komentojen linkityksessä PHP:n nettisivuston manuaaliin, josta saa kätevästi lisätietoja komennosta ja sen syntaksista. Haettu osoitteesta http://www.php.net/download-logos.php, jossa on myös PHP:n logo. Tallennettu lähinnä käytettäväksi PHP:n komentojen linkityksessä PHP:n nettisivuston manuaaliin, josta saa kätevästi lisätietoja komennosta ja sen syntaksista. Haettu osoitteesta http://www.php.net/download-logos.php, jossa on myös luvattu kuva käyttöön epäkaupallisissa ympäristöissä. 3107 12760 2006-05-29T07:52:03Z Mzlla 323 [http://fi.php.net/{{{1}}} {{{1}}}] ([[Kuva:Phplogo.gif|25px|PHP:n logo]]) 3108 12761 2006-05-29T07:55:40Z Mzlla 323 PHP-komentolinkki ilman kuvaa [http://fi.php.net/{{{1}}} {{{1}}}] 3109 13805 2006-06-14T07:59:15Z Mzlla 323 käyttäjäsivu luotu '''mzlla''' on käyttäjä myös Wikipediassa, Wiktionaryssä, Wikiaineistossa, Wikisitaateissa sekä monissa englanninkielisissä projekteissa. Olen myös kehittänyt työkaluja Wikimedian projekteiden tilastojen analysointiin; http://tools.wikimedia.de/~mzlla/ ---- :Laajempi käyttäjäsivu Suomeksi: [[w:Käyttäjä:Mzlla]]<br /> :User Page in English: [[w:en:User:Mzlla]] 3110 12769 2006-05-29T08:38:02Z Mzlla 323 siirsi sivun ”Käyttäjä:Mzlla\collapser” uudelle nimelle ”Käyttäjä:Mzlla/collapser” <!--- Tämä saattaa olla vielä vajavainen.--> <center> <div class="NavFrame" style="clear:both; background-color: #f9f9f9; width: 74%;"> <div class="NavHead" style="background-color: #dfdfdf;">Näyttämisen ja piilottamisen kokeilu</div> <div class="NavContent">Piilotettava teksti</div> </div></center> 3111 13845 2006-06-15T11:07:57Z Mzlla 323 omat skriptit pois 3112 13840 2006-06-15T10:43:39Z Mzlla 323 JS:t pois 3117 12783 2006-05-29T13:03:44Z Samulili 276 siirsi sivun ”Topfield TF5X00 bugit” uudelle nimelle ”Topfield TF5X00/Bugit” #REDIRECT [[Topfield TF5X00/Bugit]] 3118 12785 2006-05-29T13:03:44Z Samulili 276 siirsi sivun ”Keskustelu:Topfield TF5X00 bugit” uudelle nimelle ”Keskustelu:Topfield TF5X00/Bugit” #REDIRECT [[Keskustelu:Topfield TF5X00/Bugit]] 3122 12799 2006-05-29T13:11:14Z Samulili 276 [[Luokka:61.742 Kuvantoistotekniikka. Televisiotekniikka]] [[Luokka:61.742 Kuvantoistotekniikka. Televisiotekniikka]] 3123 12800 2006-05-29T13:11:26Z Samulili 276 [[Luokka:6X]] [[Luokka:6X]] 3124 12802 2006-05-29T13:13:54Z Samulili 276 Suosittelen kirjan nimeämistä uudelleen niin, että nimi kertoo tarkemmin mistä on kyse (tieteenfilosofiasta). -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 29. toukokuuta 2006 kello 13.13 (UTC) 3125 12803 2006-05-29T13:14:56Z Samulili 276 [[Luokka:16.7 Tiedeoppi. Tieteenfilosofia]] [[Luokka:16.7 Tiedeoppi. Tieteenfilosofia]] 3126 12804 2006-05-29T13:15:17Z Samulili 276 [[Luokka:1X]] [[Luokka:1X]] 3128 12815 2006-05-29T13:24:33Z Samulili 276 siirsi sivun ”Maantiede” uudelle nimelle ”Wikikirjasto:Maantieteen kirjahylly” #REDIRECT [[Wikikirjasto:Maantieteen kirjahylly]] 3129 12818 2006-05-29T13:26:08Z Samulili 276 [[Luokka:5X]] [[Luokka:5X]] 3138 12845 2006-05-29T13:35:20Z Samulili 276 [[Luokka:69.2 Liiketaloudellinen laskentatoimi]] [[Luokka:69.2 Liiketaloudellinen laskentatoimi]] 3139 12846 2006-05-29T13:35:44Z Samulili 276 [[Luokka:6X]] [[Luokka:6X]] 3140 12857 2006-05-29T15:03:19Z TeemuN 155 [[Luokka:61.3 Ohjelmointi. Ohjelmointikielet]] [[Luokka:61.3 Ohjelmointi. Ohjelmointikielet]] 3141 12859 2006-05-29T15:04:52Z TeemuN 155 [[Luokka:61.4 Tietokoneet]] [[Luokka:61.4 Tietokoneet]] 3144 12904 2006-05-29T20:37:49Z Samulili 276 [[Luokka:Psykologia]] Psykologiaa on ensimmäisen kerran käsitellyt Aristoteles, filosofi, joka eli 384–322 eaa. Hänen tarkastelutapaansa on pidettävä pintaa raapaisevana ja spekulatiivisena, mutta hän loi pohjan psykologialle. Monet filosofit ovat hänen jälkeensä käsitelleet ihmisen mieltä, josta voidaan löytää vastaavuuksia tämän päivän tutkimusten tuloksiin. Psykologian syntymävuosi on asetettava vuoteen 1879 jolloin Wilhelm Wundt perusti Leipzigiin kokeellisen psykologian laboratorion. Tästä eteenpäin psykologia alkoi kehittyä itsenäisenä tieteenalana. [[Luokka:Psykologia]] 3145 12903 2006-05-29T20:37:09Z Samulili 276 Mielestäni tämän kirjan nimeä kannattaa harkita muutettavaksi sellaiseksi, että se paremmin kertoo, mikä on kirjan tarkoitus. -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 29. toukokuuta 2006 kello 20.24 (UTC) :Selkis. Olikin osa kirjaa [[Selkeän tekstin opas]]. -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 29. toukokuuta 2006 kello 20.37 (UTC) 3147 12883 2006-05-29T20:26:21Z Samulili 276 [[Luokka:8X]] [[Luokka:8X]] 3148 12884 2006-05-29T20:26:52Z Samulili 276 [[Luokka:56.1 Sytologia. Solubiologia]] [[Luokka:56.1 Sytologia. Solubiologia]] 3149 12885 2006-05-29T20:27:07Z Samulili 276 [[Luokka:5X]] [[Luokka:5X]] 3150 13168 2006-06-01T10:23:57Z Mzlla 323 wikitys === Ainekset === * 5 dl Extra Akvaviittia * 5 dl Pöytäviinaa * 2 cl Noilly Prat -vermuttia * 1 cl giniä === Valmistus === Mittaa aineet cocktailsekoittimeen, ravista voimakkaasti ja jäähdytä. Tarjoa piripintaan täytetyistä huurteisista laseista. [[Luokka:Baarikaappi]] 3151 12888 2006-05-29T20:30:18Z Samulili 276 [[Luokka:79.81 Pelit]] [[Luokka:79.81 Pelit]] 3152 12889 2006-05-29T20:30:34Z Samulili 276 [[Luokka:7X]] [[Luokka:7X]] 3157 12902 2006-05-29T20:35:58Z Samulili 276 [[Luokka:88.2 Suomen kieli]] [[Luokka:88.2 Suomen kieli]] 3158 12918 2006-05-30T13:26:23Z TeemuN 155 [[Luokka:61.3 Ohjelmointi. Ohjelmointikielet]] 3159 14099 2006-06-19T15:44:21Z Heikki 364 /* Liikemäärän säilymisen laki */ delta-merkit == Newtonin I laki eli jatkavuuden laki == <small>(engl. law of inertia, saks. das Trägheitsgesetz)</small> Laki kuuluu: Kappale säilyttää liiketilansa, ellei mikään ulkoinen voima muuta sitä. * Liiketila tarkoittaa, että kappale on levossa eli paikallaan tai liikkuu tasaisella nopeudella. * Jos se on levossa se ei lähde liikkeelle ilman ulkoista voimaa. * Nopeuden suunta ei muutu ilman ulkoista voimaa, vaan kappale kulkee suoraviivaisesti tasaisella nopeudella. * Ulkoinen voima tarkoittaa, että jokin muu kappale aiheuttaa voiman. Jos vedät itseäsi tukasta, se on sisäinen voima. Jos toverisi vetää sinua tukasta, se on ulkoinen voima. Et voi nostaa itseäsi ilmaan, mutta jos toverisi on riittävän voimakas, hän voi nostaa sinut. == Newtonin II laki eli dynamiikan peruslaki == <small>(suom. voima, engl. force, ruots. styrka, saks. die Kraft)</small> Kun ulkoinen voima vaikuttaa kappaleeseen, sen liiketila muuttuu. Kappale lähtee liikkeelle tai jos se on ennestään liikkeessä, sen nopeus muuttuu. Kappaleen nopeus kiihtyy. (Muista, että hidastuvuus on kiihtyvää liikettä, jossa kiihtyvyys on negatiivinen.) Kiihtyvyys on sitä suurempi, mitä suurempi on voima ja mitä pienempi on kappaleen massa. Toisin sanoin Kiihtyvyys on suoraan verrannollinen vaikuttavaan voimaan ja kääntäen verrannollinen kappaleen massaan. Kaavana se on: a = F/m eli F = m*a missä F = voima, a = kiihtyvyys ja m on massa. <table> <tr valign="top"> <td>''Esimerkki 1.''</td> <td>Kappale putoaa aina samalla paikkakunnalla samalla kiihtyvyydellä, joka on kahden numeron tarkkuudella sama eri paikkakunnilla eli a = g = 9,8 m/s2. Tätä putoamiskiihtyvyyttä on totuttu merkitsemään kirjaimella g. Laskekaamme massaltaan 1 kg kappaleen painovoiman Newtonin II lain avulla. F = ma = 1 kg . 9,8 m/s² = 9,8 (kg m)/s² = 9,8 N Saamme voiman yksiköksi [F] = [m]*[a] = kg m/s² = (kg m)/s² = N Merkitsemme saatua yksikköä yhdellä kirjaimella N eli voiman yksikkö on newton (lausu njuutton). Tulokseksi saimme, että yhden kilogramman painovoima on 9,8 N (newtonia) </td> </tr> <tr valign="top"> <td>''Esimerkki 2.''</td> <td>Kuinka suuren kiihtyvyyden saa kappale pudotessaan, kun sen massa on 15 kg ja painovoima on 9,8 . 15 N = 147 N. a = F/m = 147 N/15 kg = 9,8 N/kg = 9,8 (kg m/s²) Painovoiman kiihtyvyys g vaihtelee hieman eri paikkakunnilla, se kasvaa napoja kohti ja pienenee päiväntasaajalle mentäessä. Niinsanotulla normipaikkakunnalla, joka on Pariisin leveysasteella merenpinnan tasossa g = 9,80665 m/s2. Usein käytetään tämän likiarvoa 9,81 m/s2, mutta Suomessa g = 9,82 - 9,83 m/s².</td></tr> </table> == Newtonin III laki eli voiman ja vastavoiman laki == <small>(saks. das Gegenwirkungsprinzip)</small> Kun työnnät seinää, se ei mene eteenpäin, vaan seinä työntää takaisin yhtä suurella nopeudella, niin ettet sinä eikä seinä liiku mihinkään. Voimat kumoavat toisensa. Kun työnnät kovempaa, seinäkin työntää kovempaa. Newtonin III lain mukaan: Jos kappale A vaikuttaa kappaleeseen B voimalla F, vaikuttaa kappale B kappaleeseen A yhtä suurella, mutta vastakkaissuuntaisella voimalla -F. Oletko koskaan ajatellut, mitä teet, kun kuljet eteenpäin? Kävellessä sinä työnnät lattiaa (tai maata) taaksepäin. Newtonin III lain mukaan lattia työntää sinua eteenpäin yhtä suurella voimalla. Tähän perustuu liikkeesi eteenpäin. Maa kohdistaa sinuun voiman, joka kiihdyttää liikettäsi Newtonin II lain mukaisesti. Kun uit työnnät vettä taaksepäin ja vesi työntää sinua eteenpäin. Vastaavasti, kun pyöräilet, polkupyörän takapyörä työntää maata taaksepäin ja samalla maa työntää polkupyörää eteenpäin. == Liikemäärän säilymisen laki == Kappaleen kiihdyttämiseksi tarvitaan voimaa, mutta loppunopeus riippuu siitä ajasta, minkä voima vaikuttaa kappaleeseen. Senvuoksi on määritelty suure nimeltään impulssi (I). Impulssi on voiman ja ajan tulo eli ::'''I = Ft''' Jos siis 2 N voima vaikuttaa 3 s ajan, on impulssi I = 2 N · 3s = 6 Ns. Tähän liittyy toinen suure nimeltään liikemäärä (p). ::'''p = mv''' eli kappaleen massa ja nopeuden tulo. Kappaleen liikemäärän muutos on kappaleen saaman impulssin suuruinen eli ::'''I = Δp''' tai ::'''Ft = Δ(mv) = mΔv''' Koska massa pysyy yleensä muuttumattomana käytämme yleensä muotoa ::'''Ft = mΔv''' Yhtälö on oikeastaan Newtonin II lain toinen muoto. Jos siis edellä laskettu 6 Ns impulssi vaikuttaa 0,5 kg massaan, voidaan kappaleen nopeus laskea yllä olevasta yhtälöstä. Jakamalla yhtälö massalla saamme ::'''Δv = I / m = 6 Ns/0,5 kg = 12 m/s''' Jos kappale on aluksi levossa on nopeuden muutos sama kuin lopullinen nopeus. Ottamalla huomioon voiman ja vastavoiman lain voidaan johtaa tärkeä fysiikan peruslaki nimittäin "liikemäärän säilymisen laki". Sen mukaan Kappaleiden vaikuttaessa toisiinsa niiden liikemäärien summa ei muutu, ellei ulkoapäin niihin kohdistu mitään voimaa. Kun hyppäät kevyestä veneestä laiturille, vene lähtee vastakkaiseen suuntaan. Vene työntää sinua ja sinä venettä. Saamasi liikemäärä on yhtä suuri kuin veneen saama liikemäärä. Koska liikkeet ovat vastakkaissuuntaisia, on liikemäärien summa 0 kuten se oli ennen hyppyä. [[Luokka:Fysiikan oppikirja]] 3160 13476 2006-06-06T09:59:09Z Samulili 276 [[Luokka:78.24 Sävellysoppi]] [[Luokka:78.24 Sävellysoppi]] 3161 12932 2006-05-30T15:10:40Z TeemuN 155 [[Luokka:61.7 Tietoliikenne. Viestintätekniikka. Multimedia]] [[Luokka:61.7 Tietoliikenne. Viestintätekniikka. Multimedia]] 3162 12935 2006-05-30T15:32:39Z TeemuN 155 [[Luokka:60.2 Aineoppi. Aineenkoetus. Tekninen mekaniikka]] [[Luokka:60.2 Aineoppi. Aineenkoetus. Tekninen mekaniikka]] 3163 12936 2006-05-30T15:33:02Z TeemuN 155 [[Luokka:6X]] 3164 12954 2006-05-31T05:46:55Z Mzlla 323 luokitus {| border="1" cellpadding="4" cellspacing="0" style="margin: 1em 1em 1em 0; background: #f9f9f9; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 95%; clear: center;" ! colspan="4" | Ruotsin kielen tavallisimmat prepositiot |- ! prepositio ! suomennos ! esimerkki ja sen suomennos |- | av || -lta, -ltä, joltakulta || Kortet är av Karin. Kortti on Karinilta. |- | bakom || takana || Skolan ligger bakom varuhuset. Koulu sijaitsee tavaratalon takana. |- | efter || jälkeen, jäljessä || Lisa kommer efter mig. Lisa tulee jälkeeni.<br/>Vi åker hem efter lunchen. Menemme kotiin lounaan jälkeen. |- | framför || edessä || Cykeln står framför dörren. Pyörä on oven edessä. |- | från || -lta, -ltä, -sta, -stä || Karin kommer från Danmark. Karin tulee tanskasta. |- | för || (jotakin) varten || Den här biljetten är för dig. Tämä lippu on sinua varten. |- | före || ennen || Vi är hemma före klockan åtta. Me olemme kotona ennen kello kahdeksaa. |- | genom || (jonkin) lävitse, läpi || Turisterna tittar ut genom fönstret. Matkailijat katsovat ulos ikkunasta. |- | hos || luona (henkilön) || Karin bor hos sin pappa. Karin asuu isänsä luona. |- | i || -ssa, -ssä (jonkin sisällä/sisässä) || Turisterna sitter i bussen. Matkailijat istuvat linja-autossa. |- | med || kanssa, mukana || Kommer du med mig? Tuletko mukaani? |- | mellan || välillä, välissä || Vi är i skolan mellan åtta och två. Olemme koulussa kahdeksan ja kahden välillä. |- | om || -sta, -stä || Min bror talar om Karin. Veljeni puhuu Karinista. |- | på || -lla, -llä, (jonkin) päällä || Väskan ligger på golvet. Laukku on lattialla. |- | till || -lle, luokse, johonkin || Vikingarna seglade till Island. Viikingit purjehtivat Islantiin. |- | under || alla, alle || Katten sover under bordet. Kissa nukkuu pöydän alla. |- | utan || ilman || Vi reser inte utan dig. Emme matkusta ilman sinua. |- | vid || luona, vieressä || Varuhuset ligger vid torget. Tavaratalo on torin vieressä. |- | åt || -lle, jollekulle || Jag har köpt en CD åt dig. Olen ostanut sinulle CD:n. |- | över || yli, (jonkin) yläpuolella || Lampan hänger över bordet. Valaisin riippuu pöydän yläpuolella. |} [[Luokka:Ruotsin kieli]] 3166 12955 2006-05-31T05:47:28Z Mzlla 323 luokiteltu {| border="1" cellpadding="4" cellspacing="0" style="margin: 1em 1em 1em 0; background: #f9f9f9; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 95%; clear: center;" ! colspan="4" | Persoonapronominit |- ! ! perusmuoto ! omistusmuodot ! objektimuoto |- | minä || jag || min, mitt, mina || mig, (mej) |- | sinä || du || din, ditt, dina || dig, (dej) |- | hän (mies) || han || hans || honom |- | hän (nainen) || hon || hennes || henne |- | me || vi || vår, vårt, våra || oss |- | te || ni || er, ert, era || er |- | he || de, (dom) || deras || dem, (dom) |} ''suluissa olevia muotoja käytetään lähinnä puhekielessä'' - muut pronominit (demonstratiivi-, refleksiivi-) [[Luokka:Ruotsin kieli]] 3167 13650 2006-06-09T05:20:29Z Samulili 276 * be, ber, bad, bett (pyytää, rukoilla) * binda, binder, band, bundit (sitoa) * bita, biter, bet, bitit (purra) * bjuda, bjuder, bjöd, bjudit (tarjota) * bli, blir, blev, blivit (tulla joksikin) * brinna, brinner, brann, brunnit (palaa) * brista, brister, brast, brustit (särkyä, puuttua) * bryta, bryter, bröt, brutit (murtua, katkaista) * bära, bär, bar, burit (kantaa) * böra, bör, borde, bort (pitää, tulee tehdä jtk.) * dra, drar, drog, dragit (vetää) * dricka, dricker, drack, druckit (juoda) * driva, driver, drev, drivit (viedä, kuljettaa, ajaa) * duga, duger, dög, dugt (kelvata) * dö, dör, dog, dött (kuolla) * dölja, döljer, dolde, dolt (kätkeä) * falla, faller, föll, fallit (pudota, kaatua) * fara, far, for, farit (matkustaa, ajaa) * finna, finner, fann, funnit (löytää) * finnas, finns, fanns, funnits (olla olemassa) * flyga, flyger, flög, flugit (lentää) * flyta, flyter, flöt, flutit (virrata, kellua) * frysa, fryser, frös, frusit (palella, jäätyä) * få, får, fick, fått (saada) * ge, ger, gav, givit (antaa) * glida, glider, gled, glidit (liukua) * glädja, gläder, gladde, glatt (ilahduttaa) * gnida, gnider, gned, gnidit (hangata) * gripa, griper, grep, gripit (tarttua) * gråta, gråter, grät, gråtit (itkeä) * gå, går, gick, gått (mennä, kävellä, kulkea) * göra, gör, gjorde, gjort (tehdä) * ha, har, hade, haft (olla jollakulla, omistaa) * heta, heter, hette, hetat (olla nimeltään) * hinna, hinner, hann, hunnit (ehtiä) * hugga, hugger, högg, huggit (hakata, iskeä) * hålla, håller, höll, hållit (pitää esitelmä/puhe tms.) * kliva, kliver, klev, klivit (astua, harppoa) * klyva, klyver, klöv, kluvit (halkoa) * knyta, knyter, knöt, knutit (solmia) * komma, kommer, kom, kommit (tulla) * krypa, kryper, kröp, krupit (ryömiä) * kunna, kan, kunde, kunnat (voida, osata, kyetä) * le, ler, log, lett (hymyillä) * lida, lider, led, lidit (kärsiä) * ligga, ligger, låg, legat (maata, sijaita) * ljuga, ljuger, ljög, ljugit (valehdella) * låta, låter, lät, låtit (antaa, sallia; kuulostaa) * lägga, lägger, lade, lagt (asettaa, laittaa, panna) * njuta, njuter, njöt, njutit (nauttia) * rida, rider, red, ridit (ratsastaa) * rinna, rinner, rann, runnit (virrata, valua) * riva, river, rev, rivit (repiä) * se, ser, såg, sett (nähdä) * sitta, sitter, satt, suttit (istua) * sjunga, sjunger, sjöng, sjungit (laulaa) * sjunka, sjunker, sjönk, sjunkit (vajota, upota) * skina, skiner, sken, skinit (paistaa) * skjuta, skjuter, sköt, skjutit (ampua; työntää) * skrida, skrider, skred, skridit (astua) * skrika, skriker, skrek, skrikit (kirkua) * skriva, skriver, skrev, skrivit (kirjoittaa) * skryta, skryter, skröt, skrutit (kehua) * skära, skär, skar, skurit (leikata) * slippa, slipper, slapp, sluppit (päästä, välttyä jltak.) * slita, sliter, slet, slitit (raataa; repiä, kuluttaa) * sluta, sluter, slöt, slutit (sulkea) vrt. * sluta, slutar, slutade, slutat (lakata,lopettaa) * slå, slår, slog, slagit (lyödä) * slåss, slåss, slogs, slagis (tapella) * smyga, smyger, smög, smugit (hiipiä) * snyta, snyter, snöt, snutit (niistää) * sova, sover, sov, sovit (nukkua) * spricka, spricker, sprack, spruckit (haljeta; puhjeta; revetä) * sprida, sprider, spred, spridit (levittää) * springa, springer, sprang, sprungit (juosta) * sticka, sticker, stack, stuckit (pistää; häipyä) * stiga, stiger, steg, stigit (nousta, astua) * stjäla, stjäl, stal, stulit (varastaa) * strida, strider, stred, stridit (taistella) * stryka, stryker, strök, strukit (silittää) * stå, står, stod, stått (seisoa) * suga, suger, sög, sugit (imeä) * supa, super, söp, supit (juopotella; ryypätä) * svida, svider, sved, svidit (kirvellä) * svika, sviker, svek, svikit (pettäminen; velvollisuuden pettäminen; vrt. bedra = erehdyttää, pettää) * svälta, svälter, svalt, svultit (nähdä nälkää) * svära, svär, svor, svurit (kirota; myös vannoa (vala) ) * säga, säger, sade, sagt (sanoa) * sälja, säljer, sålde, sålt (myydä) * sätta, sätter, satte, satt (panna, asettaa) * ta, tar, tog, tagit (ottaa) * tiga, tiger, teg, tigit (vaieta) * töras, törs, tordes, torts (rohjeta, vrt. våga = uskaltaa) * vara, är, var, varit (olla) * veta, vet, visste, velat (tietää) * vika, viker, vek, vikit (taittaa) * vilja, vill, ville, velat (haluta, tahtoa) * vinna, vinner, vann, vunnit (voittaa) * vrida, vrider, vred, vridit ( kiertää (jotakin) ) * välja, väljer, valde, valt (valita) * vänja, vänjer, vande, vant (totuttaa; myös vänja sig (tottua) * äta, äter, åt, ätit (syödä) [[Luokka:Ruotsin kieli]] 3168 12957 2006-05-31T06:12:05Z 213.214.155.64 olen parikymppinen työtön lahdesta ja toimin täällä kielipoliisina 3176 13050 2006-05-31T08:25:54Z TJ 2 {{wikikirjasto-ohje}} Wikikirjastossa on käytössä muutamia tapoja selailla: * Kirjan sisällä on yleensä käytössä linkit, joiden avulla siirryt sivulta toiselle. * Voit käyttää vasemman laidan hakua. * Selaile etusivun kirjoja ja kirjahyllyjä. * Käytä vasemman laidan '''Satunnainen sivu'''-toimintoa, jolloin eteesi aukeaa sattumanvarainen sivu. * Aukaise '''Tuoreet muutokset''' -sivu, jolta löytyy uudet ja vasta päivitetyt sivut. * Kirjautuessasi sisään saat käyttöön '''tarkkailulistan''', johon voit lisätä kiinnostavia sivuja eri kirjoista. * Käyttäessäsi vasemman laidan '''Tänne viittaavat sivut''' saat listan joista on linkki kyseiselle sivulle. 3179 13006 2006-05-31T07:04:34Z Urpo-Einari 347 M00n vandaali, jos ette te n00bit oo viel tätä sisäistäneet. 3181 13126 2006-06-01T08:29:31Z Samulili 276 [[Luokka:Englannin kieli]] {| border="1" cellpadding="4" cellspacing="0" style="margin: 1em 1em 1em 0; background: #f9f9f9; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 95%; clear: center;" ! colspan="4" | Persoonapronominit |- ! ! perusmuoto ! omistusmuodot ! objektimuoto |- | minä || I || my || me |- | sinä || you || your || you |- | hän (mies) || he || his || him |- | hän (nainen) || she || her || her |- | se || it || its || it |- | me || we || our || us |- | te || you || your || you |- | he || they || their || them |} - osoituspronominit - relatiivipronominit - muut pronominit [[Luokka:Englannin kieli]] 3184 13127 2006-06-01T08:29:36Z Samulili 276 [[Luokka:Englannin kieli]] * abide, abode, abided * arise, arose, arisen * awake, awoke, awaked * be, was/were, been * bear, bore, borne, born * beat, beat, beaten * become, became, become * begin, began, begun * behold, beheld, beheld * bend, bent, bent * bereave, bereft, bereaved * beseech, besought, beseeched * beset, beset, beset * bestride, bestrode/bestridden, bestrid/bestrode * bet, bet (Br myös betted), bet (Br myös betted) * betake, betook, betaken * bethink, bethought, bethought * bid, bid, bid * bid, bade, bad, bidden * bind, bound, bound * bite, bit, bitten * bleed, bled, bled * bless, blessed, blest * blow, blew, blown * break, broke, broken * breed, bred, bred * bring, brought, brought * broadcast, broadcast, broadcast * build, built, built * burn, burnt, burned * burst, burst, burst * buy, bought, bought * can, could, - * cast, cast, cast * catch, caught, caught * chide, chided, chid, chidden * choose, chose, chosen * cleave, cleaved, cloven, cleft * cling, clung, clung * come, came, come * cost, cost, cost * creep, crept, crept * cut, cut, cut * deal, dealt, dealt * dig, dug, dug * dive, dived, (Am) dove, dived * do, did, done * draw, drew, drawn * dream, (erit. Br) dreamt, (erit. Am) dreamed, (erit. Br) dreamt, (erit. Am) dreamed * drink, drank, drunk * drive, drove, driven * dwell, (erit. Br) dwelt, (erit. Am) dwelled, (erit. Br) dwelt, (erit. Am) dwelled * eat, ate, eaten * fall, fell, fallen * feed, fed, fed * feel, felt, felt * fight, fought, fought * find, found, found * flee, fled, fled * fling, flung, flung * fly, flew, flown * forbear, forbore, forborne * forbid, forbade, forbad/forbidden * forecast, forecast, forecast * foreknow, foreknew, foreknown * foresee, foresaw, foreseen * foretell, foretold, foretold * forget, forgot, forgotten/forgot * forgive, forgave, forgiven * forsake, forsook, forsaken * forswear, forswore, forsworn * freeze, froze, frozen * gainsay, gainsaid, gainsaid * get, got, got (Am myös) gotten * gild, gilded/gilt, gilded/gilt * gird, girded/girt, girded/girt * give, gave, given * go, went, gone * grave, graved, graven/graved * grind, ground, ground * grow, grew, grown * hang, hung, hung * have, had, had * hear, heard, heard * heave, heaved/hove, heaved/hove * hew, hewed, hewn/hewed * hide, hid, hidden/hid * hit, hit, hit * hold, held, held * hurt, hurt, hurt * inlay, inlaid, inlaid * keep, kept, kept * kneel, knelt, (erit. Am) kneeled, knelt, (erit. Am) kneeled * knit, knitted/knit, knitted/knit * know, knew, known * lade, laded, laden/laded * lay, laid, laid * lead, led, led * lean, (erit. Br) leant, (erit. Am) leaned, (erit. Br) leant, (erit. Am) leaned * leap, leapt/leaped, leapt/leaped * learn, learnt/learned, learnt/learned * leave, left, left * lend, lent, lent * let, let, let * lie, lay, lain * light, lit/lighted, lit/lighted * lose, lost, lost * make, made, made * may, might, - * mean, meant, meant * meet, met, met * misdeal, misdealt, misdealt * mislead, misled, misled * misspell, (erit. Br) misspelt, (erit. Am) misspelled, (erit. Br) misspelt, (erit. Am) misspelled * misspend, misspent, misspent * mistake, mistook, mistaken * misunderstand, misunderstood, misunderstood * mow, mowed, mown, mowed * outbid, outbade/outbid, outbidden/outbid * outdo, outdid, outdone * outgrow, outgrew, outgrown * outshine, outshone, outshone * overbear, overbore, overborne * overcome, overcame, overcome * overdo, overdid, overdone * overfeed, overfed, overfed * oversleep, overslept, overslept * overtake, overtook, overtaken * overthrow, overthrew, overthrown * partake, partook, partaken * pay, paid, paid * put, put, put * read, read, read * rend, rent, rent * rid, rid/ridded, rid/ridded * ride, rode, ridden * ring, rang, rung * rise, rose, risen * run, ran, run * saw, sawed, sawed, (erit. Br) sawn * say, said, said * see, saw, seen * seek, sought, sought * sell, sold, sold * send, sent, sent * set, set, set * sew, sewed, sewn/sewed * shake, shook, shaken * shall, should, - * shear, sheared, sheared, shorn * shed, shed, shed * shine, shone, shone * shit, shit/shitted/shat, shit/shitted/shat * shoe, shod, shod * shoot, shot, shot * show, showed, showed/shown * shrink, shrank, shrunk * shut, shut, shut * sing, sang, sung * sink, sank, sunk * sit, sat, sat * slay, slew, slain * sleep, slept, slept * slide, slid, slid/slidden * sling, slung, slung * slink, slunk, slunk * slit, slit, slit * smell, (erit. Br) smelt, (erit. Am) smelled, (erit. Br) smelt, (erit. Am) smelled * smite, smote, smitten * sow, sowed, sown, sowed * speak, spoke, spoken * speed, sped/speeded, sped/speeded * spell, (erit. Br) spelt, (erit. Am) spelled, (erit. Br) spelt, (erit. Am) spelled * spend, spent, spent * spill, (erit. Br) spilt, (erit. Am) spilled, (erit. Br) spilt, (erit. Am) spilled * spin, spun, span * spit, spat, spit * split, split, split * spoil, spoilt/spoiled, spoilt/spoiled * spread, spread, spread * spring, sprang, sprung * stand, stood, stood * steal, stole, stolen * stick, stuck, stuck * sting, stung, stung * stink, stank, stunk, stunk * strew, strewed, strewn, strewed * stride, strode, stridden * strike, struck, struck * string, strung, strung * strive, strove, striven * swear, swore, sworn * sweep, swept, swept * swell, swollen, swelled * swim, swam, swum * swing, swung, swung * take, took, taken * teach, taught, taught * tear, tore, torn * tell, told, told * think, thought, thought * thrive, thrived/throve, thrived/thriven * throw, threw, thrown * thrust, thrust, thrust * tread, trod, trodden, trod * undergo, underwent, undergone * understand, understood, understood * undertake, undertook, undertaken * undo, undid, undone * upset, upset, upset * unwind, unwound, unwound * wake, woke/waked, woken/waked * wear, wore, worn * weave, wove, woven * wed, wedded, wed * weep, wept, wept * wet, wetted, wet * will, would, - * win, won, won * wind, wound, wound * withdraw, withdrew, withdrawn * withhold, withheld, withheld * withstand, withstood, withstood * wring, wrung, wrung * write, wrote, written [[Luokka:Englannin kieli]] 3185 13063 2006-05-31T11:50:49Z Crazer 348 Olen suhteellisen anonyymi kyättäjä. Wikikirjaston löysin helmikuussa 2006 mutta eipä minusta sen enempää. 3186 13064 2006-05-31T12:11:21Z Mzlla 323 artikkeli kirjoitettu perustiedoin - täydentämistä hieman, esimerkkejä voisi ehkä laittaa Ruotsin kielessä on kolme erilaista sanajärjestystä yleisesti käytössä; päälauseen suora ja käänteinen sekä sivulauseen sanajärjestys. == Päälauseen suora sanajärjestys == Suora sanajärjestys tarkoittaa, että subjekti on ennen predikaattia. Kieltosanat sekä muut liikkuvat määreet tulevat päälauseissa ensimmäisen predikaattiverbin jälkeen. == Päälauseen käänteinen sanajärjestys == Päälauseen käänteinen sanajärjestys merkitsee, että predikaatti tulee ennen subjektia. Liikkuva määre tulee tällöin subjektin jälkeen. Käänteistä sanajärjestystä käytetään, kun lause alkaa jollain muulla kuin subjektilla. Käytännössä ensimmäinen sana on siis joku seuraavista: * ajan määre * paikan määre * objekti * lauseadverbi * syy / tavan määre * kokonainen sivulause == Sivulauseen sanajärjestys == Sivulauseen sanajärjestys on aina: :konjunktio - subjekti - kieltosana / liikkuva määre - predikaatti - muut sanat Konjunktion paikalle voi tulla relatiivilausessa relatiivipronomini (som, vars tai vilket) ja epäsuorassa kysymyslauseessa kysymyssana, tai ''om'', mikäli kysymyssanaa ei ole. == Liikkuvat määreet == Liikkuvia määreitä ovat seuraavat sanat: * kieltosanat: ** inte ** aldrig (ei koskaan) ** ingen, inget, inga ** ingenting (ei mitään) ** knappast / knappt (tuskin) * lauseadverbit: ** vanligen/vanligtvis ** verkligen (todella) ** säkert (varmasti) ** möjligen (mahdollisesti, oletettavasti) ** antagligen (luultavasti) ** naturligtvis (tietenkin) ** väl (kai) ** gärna (mielellään) ** hellre, helst ** nog (tarpeeksi) ** kanske (ehkä) ** egentligen (oikeastaan) ** ju (-han, -hän) ** troligen (todennäköisesti) * epämääräistä aikaa ilmaisevat adverbit: ** ibland (joskus) ** sällan (harvoin) ** ofta (usein) ** förr/tidigare/förut (aikaisemmin) ** alltid (aina) ** snart (pian) ** genast (heti) ** nyligen (äskettäin) [[Luokka:Ruotsin kieli]] 3187 13065 2006-05-31T12:21:37Z Mzlla 323 sivu luotu; mallit jokaisesta taivutusluokasta Verbit taipuvat neljässä eri konjugaatiossa, joiden lisäksi on olemassa epäsäännöllisiä verbejä. Seuraavassa taulukossa on esimerkki jokaisesta konjugaatiosta. Kullekin konjugaatiolle ominaiset taivutuspäätteet ovat lihavoitu. {| border="1" cellpadding="4" cellspacing="0" style="margin: 1em 1em 1em 0; background: #f9f9f9; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 95%; clear: center;" ! ! infinitiivimuoto ! preesens ! imperfekti ! supiini |- | '''I''' | jobb'''a''' | jobb'''ar''' | jobb'''ade''' | jobb'''at''' |- | '''IIa''' | ring'''a''' | ring'''er''' | ring'''de''' | ring'''t''' |- | '''IIb''' | köp'''a''' | köp'''er''' | köp'''te''' | köp'''t''' |- | '''III''' | bo | bo'''r''' | bo'''dde''' | bo'''tt''' |- | '''IV''' | bli | bli'''r''' | blev | bliv'''it''' |- | '''epäs.''' | sälja | sälje'''r''' | sålde | sål'''t''' |} Huomattavaa: * Toisen konjugaation verbi kuuluu '''IIb''':hen, jos sen viimeinen kirjain on k, p, s, t tai x. Muussa tapauksessa se kuuluu '''IIa''':han. * Epäsäännöllisillä ja nelosen verbeillä ei ole varsinaista logiikkaa taipumisessa, Wikikirjastossa on [[Ruotsin kieli/Epäsäännölliset verbit|lista sekä IV-konjugaation että epäsäännöllisistä verbeistä]]. [[Luokka:Ruotsin kieli]] 3189 13154 2006-06-01T09:20:43Z Samulili 276 Mikä tämä sivu on ja mitä tekemistä sillä on sivun [[Ubuntu tutuksi/Linuxin esittely]] kanssa? Ilmeisesti teksti on osaksi samaa, mutta eroavaisuuksiakin löytyy. Onko kyseessä jonkinlainen sivun siirrossa tapahtunut hämminki? Jos näin on, niin parempi nimi on kauttaviivan kanssa. -[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 31. toukokuuta 2006 kello 14.09 (UTC) :[http://fi.wikibooks.org/w/index.php?title=Ubuntu_tutuksi%3ALinuxin_esittely&diff=13083&oldid=13082 Versioiden erot]. Mikkohuo on ensin aloittanut sivua [[Ubuntu tutuksi/Linuxin esittely]]. Tämän jälkeen hän lie siirtänyt sisällön copy-paste menetelmällä sivulle [[Ubuntu tutuksi:Linuxin esittely]], jonka kehittelyä sitten on jatkettu. Luulen, että ensin mainittu sivu on roskaa, jonka tilalle pitäisi siirtää jäljempi sivu, mutta vain Mikkohuo osannee sanoa totuuden varmasti. -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 31. toukokuuta 2006 kello 18.33 (UTC) ::Jep. tämä sivu on oikea ja tuo toinen on jotain ekaa kokeilua. --[[Käyttäjä:Mikkohuo|Mikkohuo]] 31. toukokuuta 2006 kello 20.02 (UTC) :::Siirretty. -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 1. kesäkuuta 2006 kello 09.20 (UTC) 3190 13074 2006-05-31T14:19:23Z TeemuN 155 [[Luokka:61.4 Tietokoneet]] [[Luokka:61.4 Tietokoneet]] 3191 13256 2006-06-03T15:09:24Z Samulili 276 Luokittelin tämän luokkaa [[:Luokka:30.11 Sosiaaliset järjestelmät]] nimen perusteella. Nyt kun katson sisällysluetteloa, niin luokka tietokoneet vaikuttaa ilman muuta paremmalta. [[Luokka:61.4 Tietokoneet]] 3192 13094 2006-05-31T18:43:41Z Samulili 276 siirsi sivun ”Tietokonepelien läpipeluuohjeet” uudelle nimelle ”Wikikirjasto:Tietokonepelien läpipeluuohjeet”: Jonkinmoinen kirjahylly #REDIRECT [[Wikikirjasto:Tietokonepelien läpipeluuohjeet]] 3193 13099 2006-05-31T18:45:50Z Samulili 276 [[Luokka:62.67 Elektroniikka]] [[Luokka:62.67 Elektroniikka]] 3194 13100 2006-05-31T18:46:01Z Samulili 276 [[Luokka:6X]] [[Luokka:6X]] 3195 13101 2006-05-31T18:47:02Z Samulili 276 [[Luokka:17.07 Elämänkatsomustiedon oppikirjat]] [[Luokka:17.07 Elämänkatsomustiedon oppikirjat]] 3196 13102 2006-05-31T18:47:17Z Samulili 276 [[Luokka:1X]] [[Luokka:1X]] 3198 13122 2006-06-01T08:27:02Z Samulili 276 [[Luokka:5X]] [[Luokka:5X]] 3199 13128 2006-06-01T08:30:23Z Samulili 276 [[Luokka:89.5 Englannin kieli]] [[Luokka:89.5 Englannin kieli]] 3200 13129 2006-06-01T08:30:36Z Samulili 276 [[Luokka:8X]] [[Luokka:8X]] 3201 13131 2006-06-01T08:32:38Z Samulili 276 [[Luokka:75.1 Grafiikka]] [[Luokka:75.1 Grafiikka]] 3202 13133 2006-06-01T08:33:18Z Samulili 276 c [[Luokka:7X]] 3203 13134 2006-06-01T08:33:27Z Samulili 276 [[Luokka:61.721 Sähköposti. Verkkojuttelu]] [[Luokka:61.721 Sähköposti. Verkkojuttelu]] 3204 13135 2006-06-01T08:33:45Z Samulili 276 [[Luokka:6X]] [[Luokka:6X]] 3205 13147 2006-06-01T09:04:32Z Samulili 276 siirsi sivun ”Japanin kieli” uudelle nimelle ”Japani”: tai kaikki alasivut päinvastoin #REDIRECT [[Japani]] 3208 13163 2006-06-01T09:50:42Z Samulili 276 [[Luokka:61.742 Kuvantoistotekniikka. Televisiotekniikka]] [[Luokka:61.742 Kuvantoistotekniikka. Televisiotekniikka]] 3210 13175 2006-06-01T10:45:38Z Mzlla 323 luokka luotu, teksti kirjoitettu Näiden sivujen asioissa, ulkoasussa, kielessä, esitysmuodossa tms. on korjattavaa. Siitä voi olla mainittu artikkelin keskustelusivulla tai itse artikkelissa olevassa korjattava-mallineessa. Kun olet korjannut sivun, poista <nowiki>{{korjattava}}</nowiki>-malline, jolloin sivu häviää tästä listasta. Jos löydät sivun, jossa on em. asioita väärin, saat sivun tähän luokkaan lisäämällä siihen tekstin <nowiki>{{korjattava|korjattavat asiat (esim. kieliasu)}}</nowiki>. Komento tuottaa seuraavannäköisen mallineen: {{korjattava|korjattavat asiat (esim. kieliasu)}} 3211 13190 2006-06-01T12:49:18Z Samulili 276 typo Tässä mallineessa on kolme artikkelia, jotka tähän kuuluvat ja lisäksi on yksi artikkeli, joka kuuluisi tähän, mutta joka ei tässä ole. Loukkaantuuko joku, jos tämä (ja lääketieteelliset aiheet) yhdistetään {{malline|Luonnontiede}}-mallineeseen? -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 1. kesäkuuta 2006 kello 12.48 (UTC) 3212 13189 2006-06-01T12:48:54Z Samulili 276 wikipediasta &#123;{[[Malline:{{{1}}}|{{{1}}}]]}} 3213 13902 2006-06-15T17:57:35Z TeemuN 155 /* Pysyvä kirjalista */ Kirjat -> Kirjoja (näin siis etusivulla) Tällä sivulla näkyvät, ja päivittyvät etusivulla olevat kirjat. == Etusivulla näkyvät Suositellut kirjat == Suositeltu kirja vaihtuu päivän numeron mukaan. Seuraavassa lista kaikista kierrossa olevista kirjoista: {| border="1" cellpadding="4" cellspacing="0" style="margin: 1em 1em 1em 0; background: #f9f9f9; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 95%; clear: center;" ! numero ! kirja |- | 01 | {{EtusivuKirja 01}} |- | 02 | {{EtusivuKirja 02}} |- | 03 | {{EtusivuKirja 03}} |- | 04 | {{EtusivuKirja 04}} |- | 05 | {{EtusivuKirja 05}} |- | 06 | {{EtusivuKirja 06}} |- | 07 | {{EtusivuKirja 07}} |- | 08 | {{EtusivuKirja 08}} |- | 09 | {{EtusivuKirja 09}} |- | 10 | {{EtusivuKirja 10}} |- | 11 | {{EtusivuKirja 11}} |- | 12 | {{EtusivuKirja 12}} |- | 13 | {{EtusivuKirja 13}} |- | 14 | {{EtusivuKirja 14}} |- | 15 | {{EtusivuKirja 15}} |- | 16 | {{EtusivuKirja 16}} |- | 17 | {{EtusivuKirja 17}} |- | 18 | {{EtusivuKirja 18}} |- | 19 | {{EtusivuKirja 19}} |- | 20 | {{EtusivuKirja 20}} |- | 21 | {{EtusivuKirja 21}} |- | 22 | {{EtusivuKirja 22}} |- | 23 | {{EtusivuKirja 23}} |- | 24 | {{EtusivuKirja 24}} |- | 25 | {{EtusivuKirja 25}} |- | 26 | {{EtusivuKirja 26}} |- | 27 | {{EtusivuKirja 27}} |- | 28 | {{EtusivuKirja 28}} |- | 29 | {{EtusivuKirja 29}} |- | 30 | {{EtusivuKirja 30}} |- | 31 | {{EtusivuKirja 31}} |- |} == Pysyvä kirjalista == Kohdassa Kirjoja etusivulla on joka päivä seuraava lista: {{Etusivun kirjat}} == Ehdotuksia kirjoista == Tähän voisi koota listaa kirjoista, jotka on Wikikirjaston muokkaajien mielestä etusivukelpoisia. Tässä vaiheessa niitä ei varmaan erityisen montaa ole, joten niitä voi lisäillä suoraan listaan: * '''Luonnontiede''': ** [[Paleontologia]] ** [[Solubiologia]] * '''Matematiikka''': ** [[Matematiikan perusteita]] * '''Kielet''': ** [[Iirin kieli]] ** [[Japani]] * '''Teknologia''': ** [[GIMP]] ** [[Tietokoneet]] ** [[Tietoturva]] ** [[Ubuntu tutuksi]] * '''Sekalaiset''': ** [[Työoikeus]] ** [[Topfield TF5X00]] ** [[Sukupuolenkorjausprosessi Suomessa]] ** [[Keittokirja]] ** [[Kodin ruukkukasvit]] 3214 13204 2006-06-01T18:10:32Z Mzlla 323 sivu luotu Substantiivit taipuvat viidessä eri deklinaatiossa. Seuraavassa taulukossa on esimerkki jokaisesta deklinaatiosta. Kullekin deklinaatiolle ominaiset taivutuspäätteet ovat lihavoitu. {| border="1" cellpadding="4" cellspacing="0" style="margin: 1em 1em 1em 0; background: #f9f9f9; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 95%; clear: center;" ! ! yksikön epäm. ! yksikön määr. ! monikon epäm. ! monikon määr. |- | '''1''' | en flicka | flicka'''n''' | flick'''or''' | flick'''orna''' |- | '''2''' | en pojke | pojke'''n''' | pojk'''ar''' | pojk'''arna''' |- | '''3''' | en elev | eleven | elev'''er''' | elev'''erna''' |- | | en sko | sko'''n''' | sko'''r''' | sko'''rna''' |- | '''4''' | ett äpple | äpple'''t''' | äpple'''n''' | äpple'''na''' |- | '''5''' | ett hus | hus'''et''' | hus | hus'''en''' |- | | en lärare | läraren | lärare | lärarna |} Taivutusryhmiin kuuluvia sanoja: # kaikki en-sukuiset a-loppuiset substantiivit # kaikki en-sukuiset e-loppuiset substantiivit, myös monet yksitavuiset sekä -ing loppuiset substantiivit # en-sukuisia yksitavuisia sekä sellaisia useampitavuisia, joilla on paino sanan lopuissa, kaikki -ion, -else, -het tai -ist -loppuiset substantiivit, myös ett-sukuisia, joiden monikon tunnus on -er tai -r # kaikki ett-sukuiset vokaaliloppuiset # kaikki ett-sukuiset konsonanttiloppuiset, lisäksi en-sukuiset -are, -er, -ande-loppuiset henkilöä tarkoittavat substantiivit [[Luokka:Ruotsin kieli]] 3215 13217 2006-06-02T15:12:48Z Mzlla 323 malline luotu, käyttöohjeet näkyvät mallineesta <includeonly>border="1" cellpadding="4" cellspacing="0" style="margin: 1em 1em 1em 0; background: #f9f9f9; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 95%; clear: center;"</includeonly> <noinclude> Tämä malline on luotu siistimpien taulukoiden tekemisen helpottamiseksi. Kun teet taulukon seuraavasti, se näkyy siistimpänä: <pre><nowiki> {| {{prettytable}} ! otsikko 1 ! otsikko 2 |- | rivi 1a | rivi 1b |- | rivi 2a | rivi 2b |} </nowiki></pre> </noinclude> 3216 13218 2006-06-02T15:26:00Z Mzlla 323 Seuraavassa on tyypillisimpiä lukuja peruslukuina, järjestyslukuina ja substantivoituina. {| {{prettytable}} ! ! perusluku ! järjestysluku ! substantivoitu |- | 0 | noll | | |- | 1 | en / ett | första / 1:a | en etta 1 |- | 2 | två | andra / 2:a | en tvåa 1 |- | 3 | tre | tredje / 3:e | en trea 1 |- | 4 | fyra | fjärde / 4:e | en fyra 1 |- | 5 | fem | femte / 5:e | en femma 1 |- | 6 | sex | sjätte | en sexa 1 |- | 7 | sju | sjunde | en sjua 1 |- | 8 | åtta | åttonde | en åtta 1 |- | 9 | nio | nionde | en nia 1 |- | 10 | tio | tionde | en tia 1 |- | 11 | elva | elfte | |- | 12 | tolv | tolfte | |- | 13 | tretton | trettonde | |- | 14 | fjorton | fjortonde | |- | 15 | femton | femtonde | |- | 16 | sexton | sextonde | |- | 17 | sjutton | sjuttonde | |- | 18 | arton / aderton | artonde / adertonde | |- | 19 | nitton | nittonde | |- | 20 | tjugo | tjugonde | |- | 21 | tjugoen / tjugoett | tjugoförsta | |- | 22 | tjugotvå | tjugoandra | |- | 23 | tjugotre | tjugotredje | |- | 30 | trettio | trettionde | |- | 40 | fyrtio | fyrtionde | |- | 50 | femtio | femtionde | |- | 60 | sextio | sextionde | |- | 70 | sjuttio | sjuttionde | |- | 80 | åttio | åttionde | |- | 90 | nittio | nittionde | |- | 100 | (ett) hundra | hundrade | |- | 111 | hundraelva | hundraelfte | |- | 123 | hundratjugotre | hundratjugotredje | |- | 200 | tvåhundra | tvåhundrade | |- | 1000 | (ett) tusen | tusende | |- | 10000 | tiotusen | tiotusende | |- | 100000 | hundratusen | hundratusende | |- | 1000000 | en miljon | miljonte | |- | 1000000000 | en miljard | miljarde | |} [[Luokka:Ruotsin kieli]] 3217 13292 2006-06-03T17:18:50Z Samulili 276 [[Luokka:Novial]] [[Image:novflag.png|100px|thumb|Novialin lippu]] ==<font color="#CC6600">Li Hunde del Familie Baskerville</font>== '''Watson''': Bon jorne, doktoro Mortimer. '''Mortimer''': Bon jorne. Ob vu es sinioro Sherlock Holmes? '''Holmes''': No, lo es men amike, doktoro Watson. '''Mortimer''': Plesure ke me renkontra vu, doktoro. Me sava vun nome. Sinioro Holmes, vu tre multim interesa me. '''Holmes''': Me observa fro vun fingre ke vu fuma. Bonvoli sida e fuma. Pro quu vu visita nus disdi? '''Mortimer''': Me have seriosi e exterordinari probleme. Me realisa ke vu es li duesmi autoritate in Europa… '''Holmes''': Ya, sinioro! Que es unesmi? '''Mortimer''': Li laboro de Monsieur Bertillon sembla bon a siential home. '''Holmes''': Dunke, pro quu vu non konsulta lo? '''Mortimer''': Lo sembla bon a siential home, ma me prefera konsulta vu in praktikal koses. Me espera ke me non ofense vu. '''Holmes''': Nur pokim. Rakonta a nus li nature de vun probleme. ==<font color="#CC6600">Sanasto</font>== *'''a''' – ''-kkoon, -kköön (Englannin "to")'' *'''amike''' – ''ystävä'' *'''autoritate''' – ''auktoriteetti'' *'''bon(i) ''' – ''hyvä'' *'''bonvoli''' – ''(englannin "(to) be willing, please")'' *'''de''' – ''-n'' *'''del''' – ''-n (Määräinen muoto)'' *'''disdi''' – ''tänään'' *'''doktoro''' – ''tohtori'' *'''duesmi''' – ''toinen'' *'''dunke''' – ''siksi'' *'''e''' – ''ja'' *'''es''' – ''olen'' *'''espera''' – ''toivoa'' *'''Europa''' – ''Eurooppa'' *'''exterordinari''' – ''eriskummallinen'' *'''familie''' – ''perhe'' *'''fingre''' – ''sormi'' *'''fuma''' – ''polttaa (tupakkaa)'' *'''have''' – ''omistaa'' *'''home''' – ''henkilö'' *'''hunde''' – ''koira'' *'''in''' – ''-ssa -ssä'' *'''interesa''' – ''kiinnostaa'' *'''jorne''' – ''päivä'' *'''ke''' – ''tämä'' *'''konsulta''' – ''neuvoa'' *'''kose''' – ''asia, esine'' *'''laboro''' – ''työ'' *'''li''' – ''määräinen artikkeli (Englannin "the")'' *'''lo''' – ''hän'' *'''ma''' – ''mutta'' *'''me''' – ''minä'' *'''men''' – ''minä, minun.'' *'''nature''' – ''luonto'' *'''no''' – ''ei'' *'''nome''' – ''nimi'' *'''non''' – ''ei (englannin "not")'' *'''nur''' – ''vain'' *'''nus''' – ''me'' *'''ob''' – ''(englannin "is it that?")'' *'''observa''' – ''havainnoida'' *'''ofense''' – ''luokata'' *'''plesure''' – ''kunnia'' *'''pokim''' – ''vähän'' *'''praktikal(i) ''käytännöllinen'' *'''prefera''' – ''pitää parempana, suosia'' *'''pro''' – ''koska'' *'''pro quu''' – ''miksi'' *'''probleme''' – ''ongelma'' *'''que''' – ''kuka'' *'''rakonta''' – ''kertoa'' *'''realisa''' – ''tajuta'' *'''renkontra''' – ''tavata'' *'''sava''' – ''tietää'' *'''sembla''' – ''näyttää'' *'''seriosi''' – ''vakava'' *'''sida''' – ''istua'' *'''siential(i) ''tieteellinen'' *'''sinioro''' – ''herra'' *'''tre''' – ''erittäin'' *'''tre multim''' – ''erittäin paljon'' *'''unesmi''' – ''ensimmäinen'' *'''visita''' – ''vierailla'' *'''vu''' – ''sinä'' *'''vun''' – ''sinun'' *'''ya''' – ''todellakin'' ==<font color="#CC6600">Kielioppia</font>== ===<font color="#FF9933">Persoonapronominit</font>=== *'''me''' – ''Minä'' *'''nus''' – ''Me'' *'''vu''' – ''Sinä'' (one person) *'''vus''' – ''Te'' (more than one person) *'''lo''' – ''Hän'' (mies) *'''los''' – ''He'' (mies) *'''la''' – ''Hän'' (nainen) *'''las''' – ''He'' (nainen) *'''le''' – ''hän'' (nainen tai mies) *'''les''' – ''he'' *'''lu''' – ''se'' *'''lus''' – ''ne'' [[Luokka:Novial]] 3219 13232 2006-06-03T06:56:46Z Jääpingviini 315 Kuva Novialin oppikirjaan Kuva Novialin oppikirjaan 3220 13233 2006-06-03T06:57:09Z Jääpingviini 315 Kuva Novialin oppikirjaan. Kuva Novialin oppikirjaan. 3221 13234 2006-06-03T06:57:27Z Jääpingviini 315 Kuva Novialin oppikirjaan. Kuva Novialin oppikirjaan. 3222 13235 2006-06-03T06:57:44Z Jääpingviini 315 Kuva Novialin oppikirjaan. Kuva Novialin oppikirjaan. 3223 13293 2006-06-03T17:19:02Z Samulili 276 [[Luokka:Novial]] <small>[[Novial|Novialin kotisivu]] <small>[[Novial#The_Wizard_of_Oz_.C2.A0.C2.A0.C2.A0.C2.A0.C2.A0-_.C2.A0.C2.A0.C2.A0.C2.A0.C2.A0Li_Sorsiero_de_Oz|Kontenaje]] - [[Novial/Ozin_Velho_1|Chapitre 1]] - </small><b>Chapitre 2</b> <small><font color="#FF3399"><center>'''Chapitre Du'''</center></font></small> <font color="#FF3399"><center>'''Li Konsilo kun li Munchkines'''</center></font> &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;La blid vekisa per choko, talim subiti e severi ke si Dorothy non liad sur li moli lite la povud ha bli nosa. Kom esed, li skuso fad la ye halta pokitem spira e ye questiona se quu had eventa; e Toto posid sen koldi, mikri nase en lan fasie e ploretad malim. Dorothy sideskad rekti e observeskad ke li hause non movad; anke non esed sinlumosi, den li sune-brilio inveni tra li fenestre, lumisant li mikri chambre. La saltad fro sur sen lite e kun Toto an sen talones kursed e apertad li porte. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Li mikri puera kriad surprisat e regardad sirk la, sen okules kreskant plu e plu grandi pro li marvelosi vidatus kel la vidad. [[Image:Wizoz_munchkins.png|none|right]] &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Li siklone had subplasa li hause tre dolsim – relat siklone – mid lande de marvelosi beleso. Esed amindi areas de verdosi gasone an omni flanke, kun majestosi arbres portant richi e saporosi fruktes. Multi belisi flores esed an omni flanke, e fogles kun rari e brilianti plumaje kantad e voletad in li arbres e arbustes. Pokim for esed mikri riverete, torentant e sintiletant inter verdi rives, e sursurant per voise tre gratitudisant a mikri puera kel had lojia talim longitem sur li siki, grisi stepes. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Durant ke la stead regardant voluntim li stranji e beli vidatus, la observeskad venienti vers la grupe del maxim stranji homes kel la had irgitem unque vida. Les non esed tam grandi kam li kreskat homes kun kel la had sempre es familiari; ma anke les non esed tre mikri. Faktim, les semblad sirk tam alti kam Dorothy, kel esed bonim kreskat puere relat sen aje, quankam les esed, segun lesen aspektos, multi yares plu oldi. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Tri ek les esed viros e un esed fema, e omnes esed stranjim vestat. Les portat rondi chapeles kel vadad supru a mikri punte ye un pede super lesen kapes, kun mikri kloches sirk li bordes kel klochetad dolsim durant ke les movad. Li chapeles del viros esed blui; li mikri feman chapele esed blanki, e la portad blanki robe kel pendad kom faldes fro lan shultres. Super lu esed arosat mikri astres kel sintileskad in li sune kom diamantes. Li viros esed vestat in blue, del sami kolore kam sen chapeles, e portad bonim polit butes kun profundi rule de blue an li kulmines. Li viros, Dorothy pensad, esed sirk tam oldi kam Onklo Henry, den du ek les haved barbes. Ma li mikri fema esed sinduto multi plu oldi. Lan fasie esed kovrat per sulkes, lasen hares esed preske blanki, e la marchad kelkigrad rigidim. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Kand disi homes proximeskad li hause vor Dorothy stead in li porte, les pausad e chuchotad a mutu, quasi pavorosi ye veni plusim. Ma li mikri, oldi fema marchad til Dorothy, flekted basim e dikted, kun dolsi voise: &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; “Vu es bonvenit, maxim nobli Sorsiera, al lande del munchkines. Nus es talim gratitudosi a vu pro havant tua li Mali Sorsiera del Este, e pro liberisant nusen popule fro sklaviro.” &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Dorothy askoltad disi diktione surprisat. Quu li mikri fema volid dikte per noma la sorsiera, e per dikte ke la had tua li Mali Sorsiera del Este? Dorothy esed inosenti, non-nosiv, mikri puera, kel had bli porta per siklone a multi mailes fro sen heme; e la had nulitem tua ule durant sen toti vivo. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Ma li mikri fema evidentim expektad lan responso; dunke Dorothy dikted, sin hesito, ”Vu es tre kordial, ma mus es erore. Me non ha tua ule.“ &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;“Vun hause ha, qualim unque,“ li mikri oldi fema repliked, kun rido, “e tu es li sami kose. Vida!“ la kontinuad, indikant al angule del hause. “Dar es lan du pedes, ankore saliant fro sub bloke de ligne.“ [[Image:Wizoz_feet.png|none|left]] &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Dorothy regardad, e krietad pro timo. Dar, verim, presisim sub li angule del grandi trave sur kel li hause stead, du pedes saliad, shuad in arjenti shues kun puntisat pede-fingres. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; “Ho ve! Ho ve!” Dorothy kriad, tenant sen manus kunu konsternatim. ”Li hause mus ha fala a sur la. Quu nus sal fa?” ”Nulu es faenda”, li mikri fema dikted kalmim. ”Ma que la esed?” Dorothy questionad. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;“La esed li Mali Sorsiera del Este, kom me ha dikte,” li mikri fema responsad. ”La ha tena omni li munchkines in sklaviro durant multi yares, forsant les sklavira por la noktim e jornim. Nun les omni es liberisat, e es gratitudosi a vu pro li favore.” “Que li munchkines es?“, Dorothy questionad. “Les es li popule kel habita dis lande del Este vor li Mali Sorsiera regnad.” “Ob vu es munchkine?” Dorothy questionad. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;“No, ma me es lesen amike, quamkam me habita li lande del Norde. Kand les vidad kel Sorsiera del Este esed morit li munchkines sendad rapidi masajere a me, e me venid instantim. Me es li Sorsiera del Norde.“ “Ho, gratiosi!“ Dorothy kriad. “Ob vu es reali sorsiera?” &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; “Yes, verim,“ li mikri fema responsad. “Ma me es bon sorsiera, e li popule ama me. Me non es tam potenti kam esed li Mali Sorsiera kel regnad hir, si talim me self vud ha liberisa li popule.” “Ma me kredad ke omni sorsieras esed mali,” dikted li puera, kel esed mi-pavorisat fasiant real sorsiera. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;“Ho, no, tu es grandi erore. Esed nur quar sorsieras in omni li Lande de Oz, e du ek las, tas kel lojia in li Norde e li Sude, es bon sorsieras. Me sava ke dis es veri, den me self es un ek las, e non pove erora. Tas kel lojiad in li Este e li Weste esed, ya, mali sorsieras; ma nun pro ke vu ha tua un ek las, es nur un Mali Sorsiera in omni li Lande de Oz – ta kel lojia in li Weste.“ &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;“Ma,“ Dorothy dikted after penso durant un momente,“Tanta Em ha dikte a me ke omni li sorsieras esed morit – yares e yares ante nun.“ “Que es Tanta Em?“, questionad li mikri oldi fema. “La es men tanta kel lojia in Kansas, fro vor me venid.” [[Image:Wizoz_munch.png|none|right]] &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Li Sorsiera del Norde semblad pensa durant kelki tempe, kun sen kape sube e sen okules vers li tere. Tand la regardeskad supru e dikted, ”Me non sava vor Kansas es, den me nulitem ante audid ti lande ye bli mentiona. Ma dikte a me, ob lu es sivilisat lande?” ”Ho, yes,” Dorothy respondad. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;”Dunke tu explika lu. In sivilisat landes me kreda ke es nuli restanti sorsieras, ni sorsieros, ni magas, ni magos. Ma, komprenda, li Lande de Oz nulitem ha es sivilisat, pro ke nus es separat fro omni li seteri monde. Pro tu nus ankore have sorsieras e sorsieros inter nus.“ “Que es li sorsieros?” Dorothy questionad. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; “Oz self es li Grandi Sorsiero,” li Sorsiera respondad, basifikant sen voise a susuro. “Lo es plu potenti kam omni seteri nus kombinat. Lo lojia in li Urbe de Smeraldes.” &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Dorothy saled questiona altri questione, ma jus tand li munchkines, kel had proximu stea silentiosim, klamad lautim e indikad vers li angule del hause vor li Mali Sorsiera had lia. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;“Quu es?” li mikri oldi fema questionad, e regardad, e komensad rida. Li pedes del morit Sorsiera had totim desaperi, e nulu restad exept li arjenti shues. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;”La esed talim oldi,” li Sorsiera del Norde explikad, ke la parsikeskad rapidim sub li sune. Tu es li fine de la. Ma li arjente shues es vun, e vu sal have lus por porta.” La moved sen manu subu e prendad supru li shues, e after skusa li polve ek lus donad lus a Dorothy. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; “Li Sorsiera del Este esed fieri ye ti arjenti shues,” un ek li munchkines dikted, “e es kelki sorsio relat lus; ma quu lu es nus nulitem savad.” Dorothy portad li shues en li hause e plasad lus sur li table. Tand la riveni eku al munchkines e dikted: &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; “Me pavoreta e voli retrovada a men tanta e onklo, pro ke me es serti ke les sal pavoreta pri me. Ob vu pove helpa me trova men vie?” Li munchkines e li Sorsiera regardad mutu, e tand Dorothy, e tand osilifikad sen kapes. “In li Este, non ferni fro hir,” dikted un, “es grandi desertu, e nule povud vado trans lu e viva.“ “Es sami in li Sude,“ altre dikted, “den me ha es dar e vida lu.“ Li Sude es li lande del quadlinges.“ [[Image:Wizoz_silvershoes.png|none|right]] &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;“On ha dikte,“ li triesmi home dikted, "ke es sami in li Weste. E ti lande, vor li Winkies lojia, es regnat dal Mali Sorsiera del Weste, kel vud fa vu sen sklave si vu vada lan vie.“ &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;“Li Norde es men heme,“ li oldi siniora dikted, "e an sen borde es li sami grandi desertu kel sirkumda disi Lande de Oz. Me regreta, men kara, ke vu sal mus lojia che nus.“ &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Dorothy komensad ploreta pro disu, den la sentid solitari inter dis omni stranji homes. Lan lakrimes semblad chagrina li kordial munchkines den les instantim ekprendad sen nase-tukes e komensad plora anke. Pri li mikri oldi fema, la froprendad sen bonete e balansad li punte sur li kulmine de sen nase, durant ke la kontad ”Un, du, tri” kun soleni voise. Instantim li bonete chanjad en plake de ardese, sur kel esed skriptet kom grandi, blanki literes de krete: ”LET DOROTHY VADA AL URBE DE SMERALDES” &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Li mikri oldi fema prendad li plake fro sen nase, e havent lekte li vordes sur lu, questionad, ”Ob vun nome es Dorothy, men kara?” "Yes," li puere respondad, regardant supru e sikisant sen lakrimes. "Dunke vu mus vada al Urbe de Smeraldes. Tamen Oz sal helpa vu." "Vor es li urbe?" Dorothy questionad. "Lu es exaktim mid li lande, e es regnat da Oz, li Grandi Sorsiero pri kel me ha dikte a vu." "Ob lo es bon viro?" li puere questionad pavoretosim. "Lo es bon Sorsiero. Ob lo es viro o non me non pove dikte, den me nulitem ha vida lo." "Qualim me pove ariva dar?" Dorothy questionad. "Vu mus marcha. Lu es longi voyaje, tra lande kel es kelkitem plesanti e kelkitem deslumosi e horosiv. Tamen, me sal usa omni magi artes kel me sava por protekte vu." "Ob vu non sal vada kun me?" pledad li puera, kel had komensa vida li mikri, oldi fema kom sen soli amike. "No, me non pove fa lu," la respondad, "ma me sal dona a vu men basio, e nule sal osa nosa persone kel ha bli basia dal Sorsiera del Norde." La proximeskad Dorothy e basiad la dolsim sur li fronte. Vor lan labies tuchad li puera les restisad rondi, briliant marke, kom Dorothy deskovrad bald aftru. "Li vie al Urbe de Smeraldes es pavat per gelbi brike," li Sorsiera dikted, "dunke vu non pove misa lu. Kand vu sal ariva a Oz non tima lo, ma dikte vun rakonte e prega ke lo helpa vu. Adie, men kara." [[Luokka:Novial]] 3224 14316 2006-06-27T18:49:35Z TeemuN 155 == Ainekset == === Pohja === * 150 g voita * 3 dl jauhoja * 1 tl leivinjauhetta * 1 muna === Sisus === * sieniä * sipulia * tomaattia * paprikaa * pinaattia * fetaa === Päällys === * 2 munaa * purkki kermaviiliä * mausteita == Ohje == * Paista pilkotut sienet ja sipuli pannulla. * Möyssää pohjan ainekset keskenään sekaisin massaksi. Taputtele pohjaksi vuoalle. * Aseta vihannekset piirakan sisukseksi. * Möyssää päällysainekset massaksi ja kaada piirakan päälle. * Paista uunissa 200 asteessa noin 25 minuuttia. [[Luokka:Keittokirja|Pinaattipiirakka]] 3225 13827 2006-06-15T05:02:30Z Jääpingviini 315 <div id="talk" style="border:solid orange 1px; margin: 0px; text-align: left; padding: 1em; clear: both; background-color: beige"> [[Kuva:Paleontologist_chipping.jpg|thumb|Paleontologi työssään puhdistamassa kiviainesta dinosaurusfossiilin päältä.]] __TOC__ == Johdanto == Paleontologia on luonnontiede, joka tutkii menneisyyden elämää. Tämän wikikirjan on tarkoitus antaa kaikille aiheesta kiinnostuneille perustietoja asiasta. Mikäli haet yleistietoja paleontologian tutkimuskohteista, niin katsopa kirjaa [[Elämän historia]]. ==Mitä paleontologia on?== [[Kuva:Igammonite.jpg|thumb|left|Ammoniitin fossiili.]] Paleontologia on tiede, joka kuuluu Geotieteisiin. Geotieteet ovat luonnontieteiden osa-alue, jotka tutkivat maata ja sen ilmakehää. Paleontologia on tiede, joka tutkii fossiileja saadakseen tietoa menneiden aikojen elämästä. Paleontologi on siis kuin biologi, jonka tutkimuskohteet ovat kuolleet aikoja sitten ja niistä ei ole jäljellä kuin fossiileja. Tämä seikka tekee paleontologin työstä haastavampaa, kuin salapoliisin työtä. Paleontologin tulee myös tuntea geologiaa, joka on biologian ohella toinen paleontologian lähdetieteistä. Suomalaisista paleontologeista merkittävimpiä on kansainvälisestikin merkittävä paleontologi [[w:Björn Kurtén|Björn Kurtén]]. Paleontologien merkittävän työn ansiosta tietomme menneestä maailmasta, sen eläimistä ja omista esi-isistämme ovat lisääntyneet huomattavasti. == Sisältö == *[[Paleontologia/Geologiset aikakaudet|Geologiset aikakaudet]] *[[Paleontologia/Fossiilit|Fossiilit]] *[[Paleontologia/Tutkimusmenetelmiä|Paleontologisia tutkimusmenetelmiä]] *[[Paleontologia/Historia|Paleontologian historia]] *[[Paleontologia/Paleontologiaan liittyvät tieteet|Paleontologiaan liittyvät tieteet]] == Aiheesta muualla == {{Wikipedia|Paleontologia|Paleontologia}} *[http://en.wikibooks.org/wiki/Paleontology Paleontology -kirja englanninkielisessä wikikirjastossa] *[http://fi.wikipedia.org/wiki/Paleontologia Wikipedian artikkeli paleontologiasta] *[http://en.wikipedia.org/wiki/Paleontology Englanninkielisen wikipedian artikkeli paleontologiasta] </div> [[Luokka:Paleontologia]] 3226 13266 2006-06-03T15:51:51Z Jääpingviini 315 Muokatkaa tätä kirjaa, mutta muistakaa, että tämä kirja on '''Vain''' perusteos. Dinosauruksista sun muista voi tehdä omat kirjansa. Kiitos että eksyitte tännekin! --[[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] 3. kesäkuuta 2006 kello 15.51 (UTC) 3227 13274 2006-06-03T16:24:57Z Jääpingviini 315 Johan on, kun [[w:Kemia|Wikipedian artikkeli]] on laajempi kuin aiheesta tehty wiki'''kirja'''! --[[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] 3. kesäkuuta 2006 kello 16.24 (UTC) 3229 13295 2006-06-03T17:21:31Z Samulili 276 [[Luokka:61.722 Verkkojulkaiseminen]] [[Luokka:61.722 Verkkojulkaiseminen]] 3230 13297 2006-06-03T17:21:53Z Samulili 276 [[Luokka:6X]] [[Luokka:6X]] 3231 13304 2006-06-03T17:47:00Z Samulili 276 [[Luokka:51 Matematiikka]] [[Luokka:51 Matematiikka]] 3232 13392 2006-06-05T10:46:10Z Jääpingviini 315 [[Kuva: Allosaurus1.jpg|thumb|Allosaurus]] Tästä luokasta löydät kirjan [[Paleontologia]] -sivut. [[Luokka:55.4 Paleontologia]] 3233 13308 2006-06-03T17:49:39Z Samulili 276 [[Luokka:5X]] [[Luokka:5X]] 3234 13630 2006-06-08T16:17:35Z Jääpingviini 315 {{Paleontologia}} <div id="talk" style="border:solid orange 1px; margin: 0px; text-align: left; padding:5px; clear: both; background-color: beige"> __TOC__ ==Mikä geologinen ajanlasku on?== '''Geologinen ajanlasku''' jakaa Maapallon historian viimeisimmät noin 4,5 miljardia vuotta kansainvälisesti sovittuihin nimettyihin ajanjaksoihin, joiden pituus vaihtelee miljoonista vuosista tuhansiin miljooniin vuosiin. Geologiset ajanjaksot luokitellaan '''eoneihin, maailmankausiin, kausiin ja epookkeihin'''. Myös epookit voidaan jakaa edelleen lyhyempiin ajanjaksoihin. ===Nimitysten selityksiä=== *'''eoni''' on jakso, joka kestää puolesta miljardista kahteen miljardia vuotta *'''maailmankausi''' kestää satoja miljoonia vuosia *'''kausi''' kestää alle sata miljoonaa vuotta *'''epookki''' kestää kymmeniä miljoonia vuosia ==Geologinen aikataulukko merkittävien tapahtumien kanssa == {| class="wikitable" border="0" align="center" cellpadding="3" cellspacing="1" style="empty-cells:show; margin-left:1em; margin-bottom:0,5em; background:#ffffff;" width="95%" |- ! Eoni ! Maailmankausi ! colspan="2"|Kausi¹ ! Epookki ! Merkittäviä tapahtumia ! Kauden alku<br> miljoonaa<br/>vuotta sitten² |- | rowspan="37" style="background:#B3E2D1" | [[w:Fanerotsooinen|Fanerot-<br>sooinen]] | rowspan="7" style="background:#FFFF00" | [[w:Kenotsooinen|Kenot-<br>sooinen]]³ | colspan="2" style="background:#FDCC8A" rowspan="4" |[[w:Neogeeni|Neogeeni]] | style="background:#FFFFB3" | [[w:Holoseeni|Holoseeni]] | Jääkauden loppu ja nykyajan sivilisaation nousu. | style="background:#FFFFB3" | 0,011430 ± 0,00013 ⁹ |- | style="background:#FFFF62" | [[w:Pleistoseeni|Pleistoseeni]] | Monien nisäkkäiden kukoistus ja tuho (Pleistoseenin megafauna). Jääkausi. Nykyihminen kehittyy ja saapuu Eurooppaan 35000 vuotta sitten. | style="background:#FFFF62" | 1,806 ± 0,005 ^* |- | style="background:#FEEBAC" |[[w:Plioseeni|Plioseeni]] | Nykyinen jäätiköitymiskausi voimistuu. Kylmä ja kuiva ilmasto. Etelänapinat, ihmissuvun välittömät edeltäjät ilmestyvät, monet nykyiset eläinlajit ilmestyvät. | style="background:#FEEBAC" | 5,332 ± 0,005 ^* |- | style="background:#FFDE00" | [[w:Mioseeni|Mioseeni]] | Lauhkea ilmasto. Vuorijonoja muodostuu pohjoisella pallonpuoliskolla. Nisäkäs- ja lintuheimoja, muistuttavat jo nykyisiä. Hevoset ja mastodontit jakautuvat eri suuntiin kehittyviin ryhmiin. Heinää kasvaa kaikkialla. Ensimmäiset ihmistä hiukan muistuttavat apinat, hominoidit, laji ''Sahelanthropus''. | style="background:#FFDE00" | 23,03 ± 0,05 ^* |- | rowspan="3" colspan="2" style="background:#FFB300" | [[w:Paleogeeni|Paleogeeni]] | style="background:#EAC672" | [[w:Oligoseeni|Oligoseeni]] | Lämmin ilmasto. Nopea eläimistön kehitys ja lajiutuminen, varsinkin nisäkkäiden. Monien nykyisten koppisiemenisten kehitys ja lajiutuminen. | style="background:#EAC672" | 33,9±0,1 ^* |- | style="background:#EAAD43" | [[w:Eoseeni|Eoseeni]] | Alkeelliset nisäkkäät (mm. Creodontit, Condylarthit, Uintatheerit jne. muinaisnisäkkäät) kukoistavat ja kehittyvät. Muutamia nykyisiä eläinheimoja ilmestyy, alkeelliset valaat lajiutuvat. Ensimmäiset heinäkasvit. Antarktis jäätyy uudestaan, nykyisen jäätiköitymisajan alku. | style="background:#EAAD43" | 55,8±0,2 ^* |- | style="background:#EB9301" | [[w:Paleoseeni|Paleo-<br>seeni]] | Trooppinen ilmasto. Nykyiset kasvit, nisäkkäät lajiutuvat alkeellisiin kehityslinjoihin dinosaurusten tuhon jälkeen. Ensimmäiset suurnisäkkäät, karhun tai virtahevon kokoisia. | style="background:#EB9301" | 65,5±0,3 ^* |- | rowspan="8" style="background:#7FAD51" | [[w:Mesotsooinen|Mesot-<br>sooinen]] | rowspan="2" colspan="2" style="background:#7FC31C" | [[w:Liitukausi|Liitu-<br>kausi]] | style="background:#DEF197" | [[w:myöhäisliitukausi|Ylä/<br>Myöhäis]] | rowspan="2" | Koppisiemeniset kasvit ilmestyvät, samalla uusia hyönteistyyppejä. Nykyaikaisempia luukaloja, ''Teleostei''. Ammoniitit, belemniitit, piikkinahkaiset ja sienieläimet kaikki yleisiä. Monia uusia dinosauruslajeja, (mm. tyrannosaurit, titanosaurit, hadrosaurit ja sarvekkaat dinosaurukset) kehittyy maalla. Nykyaikaiset krokotiilit ja mosasaurit ja nykyaikaiset hait ilmestyvät meriin. Alkeelliset linnut korvaavat asteittain lentoliskot. Munivat- (''Monotremes''), pussieläin- ja istukalliset nisäkkäät ilmestyvät. Gondwana -manner hajoaa. Kauden lopussa dinosaurukset ja monet muut lajit tuhoutuvat todennäköisesti asteroiditörmäyksessä. | style="background:#DEF197" | 99,6±0,9 ^* |- | style="background:#B3DF7F" | [[w:Varhaisliitukausi|Ala/<br>Varhais]] | style="background:#B3DF7F" | 145,5 ± 4,0 |- | rowspan="3" colspan="2" style="background:#4DB47E" | [[w:Jurakausi|Jura-<br>kausi]] | style="background:#CCEBC5" | [[w:Myöhäisjurakausi|Ylä/<br>Myöhäis/<br>Malm]] | rowspan="3" | Paljassiemeniset, erityisesti havupuut, ''Bennettitales'', käpypalmut ja saniaiset tavallisia. Monia dinosaurustyyppejä, sauropodit, carnosaurit, stegosaurit (harjaliskot). Nisäkkäät yleisiä, mutta pieniä. Ensimmäiset linnut ja suomumatelijat. Kalaliskot ja joutsenliskot lajiutuvat. Simpukat, ammoniitit ja belemniitit tavallisia. Piikkinahkaiset tavallisia, myös merililjat (''Crinoidea''), meritähdet, sienieläimet ja nykyiset brakiopodit (''Terebratulida'', ''Rhynchonellida''). Pangea hajoaa Gondwanaan ja Laurasiaan. | style="background:#CCEBC5" | 161,2 ± 4,0 |- | style="background:#7FCA93" | [[w:Keskijurakausi|Keski/<br>Dogger]] | style="background:#7FCA93" | 175,6 ± 2,0 ^* |- | style="background:#66C292" | [[w:Varhaisjurakausi|Ala/<br>Varhais/<br>Lias]] | style="background:#66C292" | 199,6 ± 0,6 |- | rowspan="3" colspan="2" style="background:#67C3B7" | [[w:Triaskausi|Trias-<br>kausi]] | style="background:#CCECE1" | [[w:Varhaistriaskausi|Ylä/<br>Myöhäis/<br>Keuper]] | rowspan="3" | Arkosaurit (''Archosauria'') hallitsevin lajiryhmä: maalla dinosaurukset, merissä kalaliskot ja nothosaurit, ilmassa pterosaurit. Kynodontit kehittyvät pienemmiksi ja nisäkäsmäisemmiksi. Ensimmäiset nisäkkäät ja krokotiilieläimet ilmestyvät. ''Dicrodium''-kasvisto yleistä maalla. Monia suuria vesistöjen sammakkoeläimiä (''Temnospondyli''). Ammoniitit (''Ceratitida'') erittäin yleisiä. Nykyiset korallit ja viuhkaeväiset kalat(''Teleostei'') ilmestyvät, kuten myös monien nykyisten hyönteisten kehityslinjat. | style="background:#CCECE1" | 228,0 ± 2,0 |- | style="background:#99D7BE" | [[w:Keskitriaskausi|Keski/<br>Muschel-<br>kalk]] | style="background:#99D7BE" | 245,0 ± 1,5 |- | style="background:#67B39F" | [[w:Varhaistriaskausi|Ala/<br>Varhais/<br>Bundt-<br>sand-<br>stein]] | style="background:#67B39F" | 251,0 ± 0,4 ^* |- | rowspan="22" style="background:#80B5D5" | [[w:Paleotsooinen|Paleot-<br>sooinen]] | rowspan="3" colspan="2" style="background:#67C6DE" | [[w:Permikausi|Permikausi]] :<br>ylä- ja<br> alapermi | style="background:#B3E3EE" | [[w:Lopingian|Lopingian]] | rowspan="3"| Mantereet törmäävät yhteen supermanner Pangeaksi. Synapsidimatelijat tavallisiksi (Pelycosaurit ja Therapsidit), paramatelijat ja sammakkoeläimiä (''Temnospondyli'') edelleen yleisiä. Permikauden puolessavälissä hiilikauden kasvisto korvautui paljassiemenisillä kasveilla (''Gymnospermae''). Koppakuoriaiset ja kärpäset kehittyivät. Meren eläimet kukoistivat matalilla, lämpimillä riutoilla. Brakiopodit (''Productida'', ''Spiriferida''), simpukat, kalkkiplankton, ja ammoniitit kaikki yleisiä. Permo-hiilijääkauden loppu. Kauden lopussa 95-99% Maan elämästä tuhoutui luultavasti asteroiditörmäyksessä tai jättitulivuorenpurkauksissa. | style="background:#B3E3EE" | 260,4 ± 0,7 ^* |- | style="background:#99D8D8" | [[w:Guadalupian|Guadalupian]] | style="background:#99D8D8" | 270,6 ± 0,7 ^* |- | style="background:#80CEC9" | [[w:Cisuralian|Cisuralian]] | style="background:#80CEC9" | 299,0 ± 0,8 ^* |- | rowspan="3" colspan="2" style="background:#689FCA" | [[w:Kivihiilikausi|Kivihiili-<br>kausi/]]<br>[[w:Pennsylvaniakausi|Penn-<br>sylva-<br>nia⁴]] | style="background:#689FCA" | [[w:Myöhäispennsylvania|Ylä/<br>Myöhäis]] | rowspan="3" | Siivekkäät hyönteiset (''Pterygota'') ilmestyvät ja ovat yleisiä. Jotkut hyönteiset (varsinkin ''Protodonata'' ja ''Palaeodictyoptera'') kasvavat suuriksi. Sammakkoeläimet yleisiä ja monilajisia. Ensimmäiset matelijat, hiilimetsiä eli sanikkaismetsiä (puumaisia kasveja ''Lepidodendron'', ''Sigillaria'', ''Calamites'', ''Cordaites'' jne.) ilmakehässä runsaasti happea. Merissä ammonitiitit, brakiopodit, sammaleläimet (''Bryozoa''), simpukat, korallit jne. tavallisia. | style="background:#689FCA" | 306,5 ± 1,0 |- | style="background:#689FCA" | [[w:Keskipennsylvania|Keski]] | style="background:#689FCA" | 311,7 ± 1,1 |- | style="background:#689FCA" | [[w:Varhaispennsylvania|Ala/<br>Varhais]] | style="background:#689FCA" | 318,1 ± 1,3 ^* |- | rowspan="3" colspan="2" style="background:#8091AD" | [[w:Kivihiilikausi|Kivihiili-<br>kausi/]]<br> [[w:Mississippikausi|Missis-<br>sippi-<br>kausi⁴]] | style="background:#8091AD" | [[w:Myöhäismississippikausi|Ylä/<br>Myöhäis]] | rowspan="3" | Suuria alkeellisia puita, tetrapodit (ensimmäiset nelijalkaiset), murtoveden- ja amfibit eurypteridit. Rhizodontit hallitsevia makean veden saalistajia. Merissä alkeelliset hait (''Chondrichthyes'') yleisiä ja runsaslajisia. Piikkinahkaiset (varsinkin merililjat ja blastoidit) yleisiä, korallit, sammaleläimet (''Bryozoa''), ja brakiopodit (''Productida'', ''Spriferida'' jne.) hyvin tavallisia. Ammoniitit tavallisia, trilobiitit ja nautiloidit vähenemässä. Itäisen Gondwanan jäätiköityminen. | style="background:#8091AD" | 326,4 ± 1,6 |- | style="background:#8091AD" | [[w:Keskimississippikausi|keski]] | style="background:#8091AD" | 345,3 ± 2,1 |- | style="background:#8091AD" | [[w:Varhaismississippikausi|Ala/<br>Varhais]] | style="background:#8091AD" | 359,2 ± 2,5 ^* |- | rowspan="3" colspan="2" style="background:#9999C9" | [[w:Devonikausi|Devoni-<br>kausi]] | style="background:#CBBDDC" | [[w:Myöhäisdevonikausi|Ylä/<br>Myöhäis]] | rowspan="3"| Ensimmäiset liekokasvit ja kortteet sekä progymnospermit (esisiemenkasvit, ensimmäiset siemenkasvit), ensimmäiset puut (''Archaeopteris''). Ensimmäiset siivettömät hyönteiset. Merissä brakiopodit (''Strophemenia'', ''Atrypida''), ''Tabulata''-pöytäkorallit ja ''Rugosa''-sarvikorallit, merililjat (''Crinoidea'') tavallisia. Ammoniitit (''Goniatitida'') tavallisia, pääjalkaisten alaluokka ''Coleoidea'' ilmestyy, trilobiittien lajisto vähentyy. Luokan ''Agnatha'' panssarikalat häviämässä. Leualliset kalat (placodermit, varsieväiset- ja viuhkaeväiset kalat, alkeelliset hait) merissä yleisiä. Ensimmäiset neliraajaiset (tetrapodit), jotka silti vielä kokonaan vesissä. "Vanha punainen manner" (Euramerikka) | style="background:#CBBDDC" | 385,3 ± 2,6 ^* |- | style="background:#9983BE" | [[w:Keskidevonikausi|Keski]] | style="background:#9983BE" | 397,5 ± 2,7 ^* |- | style="background:#807DBA" | [[w:Varhaisdevonikausi|Ala/<br>Varhais]] | style="background:#807DBA" | 416,0 ± 2,8 ^* |- | rowspan="4" colspan="2" style="background:#B172B6" | [[w:Siluurikausi|Siluuri-<br>kausi]] | style="background:#E9C7E2" | [[w:Pridoli|Pridoli]] | rowspan="4"|Ensimmäiset putkilokasvit maalla, ensimmäiset maaeläimet: tuhatjalkaisia ja arthropleurideja (niveljalkaisia), ensimmäiset leualliset kalat, monentyyppisiä leuattomia panssarikaloja. Suuria meriskorpioneja (''Eurypterida''). ''Tabulata''-pöytäkorallit ja ''Rugosa''-sarvikorallit, brakiopodit (''Pentamerida'', ''Rhynchonellida'' jne.), ja merililjat kaikki yleisiä; trilobiitit ja nilviäiset monilajisia. Graptoliitit eivät enää niin runsaslajisia. | style="background:#E9C7E2" | 418,7 ± 2,7 ^* |- | style="background:#CAA7D1" | [[w:Ludlow-eepokki|Ludlow]] | style="background:#CAA7D1" | 422,9 ± 2,5 ^* |- | style="background:#B189B3" | [[w:Wenlock-eepokki|Wenlock]] | style="background:#B189B3" | 428,2 ± 2,3 ^* |- | style="background:#9858A8" | [[w:Llandovery-eepokki|Llandovery]] | style="background:#9858A8" | 443,7 ± 1,5 ^* |- | rowspan="3" colspan="2" style="background:#F981A6" | [[w:Ordovikikausi|Ordoviki-<br>kausi]] | style="background:#FBB4BD" | [[w:Myöhäisordovikikausi|Ylä/<br>Myöhäis]] | rowspan="3" | Selkärangattomat monimuotoisia ja monia uusia lajeja kehittyy. Varhaiset korallit]], [[brakiopodit (''Orthida'', ''Strophomenida'' jne.), simpukat, nautiloidit, trilobiitit, raakkuäyriäiset, sammaleläimet (''Bryozoa''), piikkinahkaiset (''Echinodermata''): ''Cystoidea'', merililjoja (''Crinoidea''), meritähtiä jne., graptoliittien lajiutumista, ja muuta lajistoa. Konodontit (''Conodonta'') olivat planktonmaisia alkeellisia selkäjänteisiä, jotka ilmestyvät ordovikin alussa. Jääkausi kauden lopussa. Ensimmäiset hyvin alkeelliset maakasvit. | style="background:#FBB4BD" | 460,9 ± 1,6 ^* |- | style="background:#FA9AB1" | [[w:Keskiordovikikausi|keski]] | style="background:#FA9AB1" | 471,8 ± 1,6 |- | style="background:#E67DA4" | [[w:Varhaisordovikikausi|Ala/<br>Varhais]] | style="background:#E67DA4" | 488,3 ± 1,7 ^* |- | rowspan="3" colspan="2" style="background:#FB805F" | [[w:Kambrikausi|Kambri-<br>kausi]] | style="background:#FDCDB8" | [[w:Furongian|Furongian]] | rowspan="3" | Kambrin räjähdys, eläinlajisto kehittyy huimasti eri suuntiin. Yli puolet eliökunnan pääjaksoista ilmestyy, ja monia jo sukupuuttoon kuolleita ja arvoituksellisia muotoja. Pikarisienet ''Archeocyatha'' yleisiä varhaisella kambrikaudella. Trilobiitit, ''Priapulida'', sienieläimet, brakiopoditit (lonkerojalkaisia nilviäisiä), ja monet muut muodot yleisiä. Ensimmäiset selkäjänteiset. Anomalocaridit suurimpia saalistajia. Ediacariaeläimet ensin harvinaisia, sitten kuolevat sukupuuttoon. | style="background:#FDCDB8" | 501,0 ± 2,0 ^* |- | style="background:#E8AE97" | [[w:Keskikambri|Keski]] | style="background:#E8AE97" | 513,0 ± 2,0 |- | style="background:#E77C72" | [[w:Varhaiskambri|Ala/<br>Varhais]] | style="background:#E77C72" | 542,0 ± 1,0 ^* |- | rowspan="10" style="background:#CCD891" | [[w:Proterotsooinen|Prote-<br>rotsoo-<br>inen]]<br>⁵ | rowspan="3" style="background:#CAA595" | [[w:Neoproterotsooinen|Neo-<br>prote-<br>rotsoo-<br>inen]] | colspan="2" style="background:#EAD8BC" | [[w:Ediacarakausi|Ediacara-<br>kausi]] | colspan="2" | Ensimmäiset monisoluiset. Ediacara-eläimistö (vendobiota) kukoistaa koko maailmassa. Joitain matomaisia eliöitä. Ensimmäiset sienieläimet. | style="background:#EAD8BC" | 630 +5/-30 ^* |- | colspan="2" style="background:#DCABAA" | [[w:Kryogeeni|Kryogeeni]] | colspan="2" | Mahdollisesti koko Maan kattava jääkausi, Rodinia alkaa hajota | style="background:#DCABAA" | 850 |- | colspan="2" style="background:#CBA46C" | engl. ''Tonian'' | colspan="2" | Ensimmäisten akritarkkien radiaatio eli nopea lajiutumiskehitys. Akritarkit ovat eloperäisiä sulkeumia nykyajan kivissä, ehkä alkeellisia monisoluisia. | style="background:#CBA46C" | 1000 |- | rowspan="3" style="background:#DDC288" | [[w:Mesoproterotsooinen|Meso-<br>prote-<br>rotsoo-<br>inen]] | colspan="2" style="background:#DDC288" | ''[[w:Stenian|Stenian]]'' | colspan="2" | Ohuita korkeasti metamorfoituneita vyöhykkeitä, kun Rodiniamanner muodostui. | style="background:#DDC288" | 1200 |- | colspan="2" style="background:#DDC288" | ''[[w:Ectasian|Ectasian]]'' | colspan="2" | Kratonien päällä sedimenttien ja vulkaanisen aineksen kerros kasvaa. | style="background:#DDC288" | 1400 |- | colspan="2" style="background:#DDC288" | ''[[w:Calymmian|Calymnian]]'' | colspan="2" | Kratonien päällä sedimenttien ja vulkaanisen aineksen kerros kasvaa. | style="background:#DDC288" | 1600 |- | rowspan="4" style="background:#B3B25E" | [[w:Paleoproterotsooinen|Paleo-<br>prote-<br>rotsoo-<br>inen]] | colspan="2" style="background:#B3B25E" | ''[[w:Statherian|Statherian]]'' | colspan="2" | Ensimmäiset eukaryootit, mutkikkaat solut. Columbian supermanner. | style="background:#B3B25E" | 1800 |- | colspan="2" style="background:#B3B25E" | ''[[w:Orosirian|Orosian]]'' | colspan="2" | Maan ilmakehä hapettavaksi. Vredefortin ja Sudburyn kraaterin asteroiditörmäykset, paljon vuorijonojen poimuttumista. | style="background:#B3B25E" | 2050 |- | colspan="2" style="background:#B3B25E" | ''[[w:Rhyacian|Rhyacian]]'' | colspan="2" | Bushveldin muodostuma syntyi. Huroninen jäätiköityminen. | style="background:#B3B25E" | 2300 |- | colspan="2" style="background:#B3B25E" | ''[[w:Siderian|Siderian]]'' | colspan="2" | Rautaraitoja muodostuu kerrostumiin yhteyttävien levien hapettaessa rautaa, koska levät tuottavat happea. | style="background:#B3B25E" | 2500 |- | rowspan="4" style="background:#99ADAC" | [[w:Arkeeinen|Arkeeinen]] | style="background:#CBCDC8" | [[w:Neoarkeeinen|Neo-<br>arkeeinen]] | colspan="4" | Useimpien nykyisten kratonien, mannerydinten, vakautuminen, luultavasti Maan maan vaipassa tapahtuva muutos. <!--(overturn event)--> | style="background:#CBCDC8" | 2800 |- | style="background:#B2B5AF" | [[w:Mesoarkeeinen|Meso-<br>arkeeinen]] | colspan="4" | Ensimmäiset stromatoliitit, fossiloituneet bakteerikummut. | style="background:#B2B5AF" | 3200 |- | style="background:#999791" | [[w:Paleoarkeeinen|Paleo-<br>arkeeinen]] | colspan="4" | Ensimmäiset fotosynteesillä happea tuottava bakteerit. | style="background:#999791" | 3600 |- | style="background:#809090" | [[w:Eoarkeeinen|Eoar-<br>keeinen]] | colspan="4" | Ensimmäiset alkeelliset yksisoluiset. | style="background:#809090" | 3800 |- | style="background:#809090" rowspan="4" | [[w:Hadeeinen|Hadeeinen]]<br> | style="background:#809090" | [[w:Alempi Imbrinen|Alempi Imbrinen]]⁸ | colspan="4" | &nbsp; | style="background:#809090" | n.3850 |- | style="background:#809090" | [[w:Nectarian|Nectarian]]⁸ | colspan="4" | &nbsp; | style="background:#809090" | n.3920 |- | style="background:#809090" | [[w:Allasryhmät|Allas-<br>ryhmät]]⁸ | colspan="4" | 4100 Mvs - Vanhin kivi. | style="background:#809090" | n. 4150 |- | style="background:#809090" | [[w:Cryptic era|Cryptic]]⁸ | colspan="4" | 4400 Mvs - Vanhin tunnettu mineraali; 4570 Mvs - Maan synty. | style="background:#809090" | n. 4567 Mvs |} === Alaviitteet === *1. Paleontologiassa käytetään yleisesti ''eläimistön vaiheita'' määrittämään kausia eikä ''geologisia vaiheita''. Aikataulukon esittäminen eläimistön vaiheiden mukaan on monimutkaisempaa kuin geologisten vaiheiden mukainen esittäminen. *2. Ajoituksessa on muutaman prosentin eroja riippuen lähteestä. Tämä yleensä johtuu epävarmuuksista radiometrisessä määrittämisessä. Lisäksi radiometriseen määrittämiseen sopivaa ainesta on harvoin täysin samassa kohdassa fossiiliaineksen kanssa. Ajoitukset ja virhemarginaalit taulukossa ovat yhdenmukaisia ICS:n kanssa. *-merkityt ajoitukset ovat kansainvälisesti sovittuja GSSP-ajoituksia. *3 Kenotsooinen jakso on ollut jaettuna ''[[w:kvartääri|kvartääri]]'' ja ''[[w:tertiääri|tertiääri]]'' -jaksoihin, kuin myös neogeeni- ja paleogeenijaksoihin. ICS on kuitenkin hiljattain päättänyt ottaa termit engl. ''Quaternary'' ja ''Tertiary'' pois virallisesta käytöstä. [[w:Kvartääri|Kvartääri]] on alamaailmanjakso joka sisältää perinteisesti ajanjakson 1.7 [[Wiktionary:fi:Mvs|Mvs]]- 0 Mvs (koko holoseenin ja osan pleistoseenia); ICS on esittänyt ajanjaksolle ajoitusta noin 2.5 Mvs-0 Mvs. [[w:Tertiääri|Tertiääri]] tarkoittaa ajanjaksoa, joka sisältää loput kenotsooisesta aikakaudesta, katso Lähteet [1] ja [5]. *4. Kivihiilikausi jaetaan Missisippi ja Pennsylvania jaksoihin Pohjois-Amerikassa. *5. Proterotsooinen, arkeeinen ja hadeeinen -kausia kutsutaan joskus [[w:prekambri|prekambri]]ksi tai englanninkielisellä termillä ''Cryptozoic''. *6. Nämä ovat GSSA-ajoituksia, ts. eivät liity merkittäviin geologisiin tapahtumiin kuten esim. GSSP-ajoitukset. *7. Vaikka ''hadeeinen'' on yleisesti käytössä, se ei ole virallinen [[w:eoni|eoni]], ja sen ylempää rajaa, eoarkeeisen ajan alkua, ei olla yhteisesti sovittu. Hadeeista jaksoa on myös kutsuttu engl. ''Priscoan'' tai ''Azoic'' -jaksoksi. *8. Näiden jaksojen nimet ovat peräisin Kuun geologiasta. Nimien käyttö Maan geologiassa on epävirallista. *9. [[w:Holoseeni|Holoseeni]]n alku on tässä taulukossa määritelty 11430 vuotta ± 130 vuodeksi taaksepäin, ts. vuosien noin 9560 eaa. ja 9300 eaa. väliin. </div> [[Luokka:Paleontologia]] 3235 13322 2006-06-04T15:18:18Z Jääpingviini 315 Otin taulukon [[w:Geologinen ajanlasku|wikipediasta]], ja siellä oli keskustelusivulla hieman kinaa tietojen oikeellisuudesta. Että voisiko joku tarkastaa? Yritän itsekin ehtiä. --[[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] 4. kesäkuuta 2006 kello 15.18 (UTC) 3236 13631 2006-06-08T16:18:12Z Jääpingviini 315 {{Paleontologia}} <div id="talk" style="border:solid orange 1px; margin: 0px; text-align: left; padding:5px; clear: both; background-color: beige"> __TOC__ [[Kuva:Amber.insect.800pix.050203.jpg|thumb|Meripihkassa säilynyt hyönteinen]] [[Kuva:Allosaurus1.jpg|thumb|Allosaurus]] ==Mikä fossiili on?== Fossiiliksi kutsutaan eliötä, joka on kivettynyt kuolemansa jälkeen vuosituhansien ja -miljoonien aikana. Fossiiliksi kutsutaan myös kivettyneitä jälkiä elämästä, esimerkiksi uloste (Koproliitti), jälanjälki tai vastaava. Tunnetuimmat fossiilit ovat dinosaurusten ja muiden isojen eläinten täydelliset luurangot. Fossiili voi olla myös esimerkiksi jäässä tai meripihkassa säilynyt eliö. Tunnetuimpia jääfossiileja ovat mammutit, joita löytyy siperian ikiroudasta. Nämä suuret pakasteet voivat olla niin hyvin säilyneitä, että niistä on yritetty jopa tehdä klooneja! Meripihkassa säilyneet fossiilit ovat useimmiten hyönteisiä. ==Fossiilien synty== Fossiileja syntyy, kun jokin eläimen kova osa kuten luut tai hampaat ovat mineralisoituneet eli orgaaninen aines on korvautunut hiljalleen kivellä. Painanteet ja valelmat ovat syntyneet siten, että kokonaan sedimenttiin hautautuneen eliön hajottua siitä on jäänyt jäljennös sitä ympäröivään kerrokseen. Fossiilit ovat harvinaisia, koska kuolleen eliön ruumiin pehmeät osat hajoavat nopeasti luontoon. Fossiilin syntyminen tarvitsee usein mahdollisimman nopeasti jonkin maa-aineen peittämään kuollutta eliötä, kuten esimerkiksi maa- tai liejuvyöryn. Vielä harvinaisempia ovat täydelliset fossiilit, esimerkiksi kokonaiset eläimen luurangot. Näiden muotoutumiseen vaaditaan vielä suotuisammat olot kuin fossiileihin, joissa on vain osa eliöstä. ===Esimerkki fossiloitumisesta=== Dinosaurus kuolee ja huuhtoutuu tulvan mukana veteen. Kalat ja muut vedenelävät näykkivät nopeasti ruumiin pehmeät osat ravinnokseen, kunnes jäljelle jäännyt luuranko hautautuu hiljalleen pohjamutaan. Pohjamuta kivettyy, ja myös dinosauruksen luut korvautuvat hiljalleen mineraaleilla. Myöhemmin maa kohoaa ja fossiili saatetaan löytää. ===Muunlaisia fossiileja=== Muitakin fossilisoitumisen tyyppejä on, esimerkiksi eliön nopea kivettyminen. Kivettynyt puu on tunnetuin esimerkki tästä prosessista, jossa aikojen kuluessa orgaaninen puumateriaali on korvaantunut mineraaliaineksilla. Kemiallisiksi fossiileiksi kutsutaan jäännöksiä menneestä elämästä, joita ei voida nähdä, mutta joita voidaan tutkia ja päätellä kemiallisten jäännösten perusteella. ==Pseudofossiilit== [[Kuva:Fossile_J_3.jpg|thumb|125px|Pseudofossiili.]] Kaikki ei ole sitä, miltä se näyttää! Pseudo- eli näennäisfossiilit ovat kivimuodostumia, joita on vahingossa luultu fossiileiksi, mutta niitä tutkittaessa ne ovat paljastuneet tavallisiksi kivimuodostelmiksi. Vaikka pseudofossiilit kauniita ovatkin, ne eivät siis tarjoa paleontologille mitään tutkimusmahdollisuuksia. Tutkimuksissa niistä onkin iloa lähinnä [[w:Geologia|geologialle]]. ==Tunnettuja fossiileja== *Siperian "pakaste"mammutit *Afarinetelänapina Lucy (Etiopia) *Archaeopteryx - Alkeellinen lintu </div> [[Luokka:Paleontologia]] 3237 13330 2006-06-04T16:41:05Z Mzlla 323 siirsi sivun ”Ubuntu tutuksi/faq” uudelle nimelle ”Ubuntu tutuksi/FAQ”: FAQ tavataan kirjoittaa isoilla kirjaimilla. #REDIRECT [[Ubuntu tutuksi/FAQ]] 3238 13334 2006-06-04T19:17:53Z Hartz 58 tupleista Tuple eli monikko on hieman samantapainen kuin ''lista'', mutta sitä ei voi muuttaa. Monikossa käytetään kaarisulkuja <tt>(...)</tt>. <u>Monikot ovat nopeampia kuin listat</u>, mutta monikon sijasta voi lähes aina käyttää listaa. ==Monikon luominen== <pre> t = ('kissa', 'koira', 'papukaija') </pre> Tuple luodaan automaattisesti pilkulla erotetuista. <pre> >>> t = 'A', 'tuple', 'needs', 'no', 'parens' >>> t ('A', 'tuple', 'needs', 'no', 'parens') </pre> ==Erilaisia monikkoja== Sisäkkäiset <pre> tuple = (('kissa', 'koira'), ('papukaija', 'kotka')) </pre> Erilaisia datatyyppejä <pre> tuple = (['kissa', 'koira'], ('papukaija'), ('kotka')) </pre> ==Operaatioita== Ei oikeastaan ollenkaan. <pre> t = ('kissa') </pre> * t[0] # kissa * if 'kissa' in t: # True * len(t) # 1 [[Luokka:Python|monikko]] 3239 13335 2006-06-04T19:30:29Z Hartz 58 * int * long * float * complex ==Laskutoimitukset== * yhteenlaskeminen: 10 + 2 * vähentäminen: 10 - 2 * jakaminen: 10 / 2 * kertominen: 10 * 2 * potenssiin korotus: 10**2 * neliöjuuri: tarvitaan math-moduuli # import math # math.sqrt(10) '''Loput math-moduulissa''' ==Desimaalien määrä== <pre> paino = 78.214285714285714 print "Painat %.1f kiloa." % (paino) </pre> tulostaa: Painat 78.2 kiloa. [[Luokka:Python|luku]] 3240 13553 2006-06-07T10:47:57Z Hartz 58 Dictionary koostuu avain&ndash;arvo-pareista. Dictionaryssa käytetään aaltosulkeita <tt>{...}</tt>. Avain ja arvo erotetaan kaksoispisteillä. Avaimet ja arvot erotetaan toisistaan pilkuilla. Dictionary on aina aakkosjärjestyksessä. <pre><nowiki> d = {'Seppo': 'Virtanen', 'Maija': 'Saarinen', 'Martti': 'Lampi'} </nowiki></pre> ==Hakeminen== Dictionaysta voidaan hakea arvo avaimen avulla. <pre>print d['Seppo'] # dictionary[avain]</pre> tulostaa: Virtanen ==Lisääminen== Avain = arvo <pre>d['Pekka'] = 'Ilmarinen'</pre> ==Poistaminen== Avaimen avulla <pre>del d['Maija']</pre> ==Tarkistaminen== has_key-funktiolla onnistuu. <pre> if d.has_key('Martti'): print d['Martti'] </pre> Tulostaa: Lampi [[Luokka:Python|dictionary]] 3241 13337 2006-06-04T19:49:02Z Hartz 58 Joukko eli set on matematiikkaan liittyvä ([[w:en:Set theory|Set theory]] eli joukko-oppi) ja sitä käytetään tavallisesti harvoin. <pre>set([0, 1, 2, 3])</pre> [[Luokka:Python|joukko]] 3242 13339 2006-06-04T21:34:10Z Dilaudid 290 tervetuloa keskustelusivulleni -malline, kopsattu fi-wikistä <div id="talk" style="border: 1px solid #CC9; margin: 0em 1em 0em 1em; text-align: center; padding:5px; clear: both; background-color: #F1F1DE"> ''Tervetuloa [[Wikipedia:Keskustelusivu|keskustelusivulleni]]. Muista allekirjoittaa jokainen kommenttisi kirjoittamalla '''<nowiki>~~~~</nowiki>''' kommentin perään. <small>Jos kirjoitin kommentin toiselle keskustelusivulle, vastaa siihen siellä. Vastaan tällä sivulla esitettyihin kommentteihin täällä.</small><br /> <span class="plainlinks">[{{SERVER}}{{localurl:{{NAMESPACE}}:{{PAGENAME}}|action=edit&section=new}} Aloita uusi keskustelun aihe tällä sivulla]</span> </div> ---- 3243 13341 2006-06-04T21:36:27Z Dilaudid 290 {{Keskustelusivuni}} 3245 14589 2006-07-02T17:52:03Z TeemuN 155 /* Suomenkieliset Wikijunior-kirjat */ + aurinkokunta [[Kuva:WikiJunior logo-200px.PNG|thumb|Wikijuniorin logo]] __TOC__ == Mikä Wikijunior on? == Wikijunior on projekti, jonka tarkoituksena on luoda wikikirjoja lapsille (8-11). Projekti on tällä hetkellä pitkälti englanninkielinen, mutta suomenkielisiäkin kirjoja voi alkaa kirjoittaa. Katso [[meta:Wikijunior|Wikijuniorin sivua MetaWikissä]] saadaksesi lisätietoa. * [[w:Wikijunior|Wikipedian artikkeli]] * [[w:en:Wikijunior|Englanninkielisen Wikipedian artikkeli]] == Ohjeita kirjoittamiseen == Jos kirjoitat kirjoja projektiin, niin muista, että kirjat on suunnattu lapsille. Älä siis käytä liikaa monimutkaista termistöä. Lisää kirjan ensimmäisen sivun alkuun linkki tälle sivulle. Muista myös lisätä uudet wikijunior-kirjat luokkaan Wikijunior. === Nimeäminen === Projektin kirjat nimetään seuraavasti: Wikijunior kirjan nimi<br/> Esimerkiksi Wikijunior Dinosaurukset<br/> <div id="talk" style="border:solid #99B3FF 1px; margin: 5px; text-align: center; padding:5px; clear: both; background-color: #E8F1FF"> == Suomenkieliset Wikijunior-kirjat == * [[Wikijunior Dinosaurukset]] [[Kuva:25%.png]] * [[Wikijunior Suomen luonto]] [[Kuva:25%.png]] * [[Wikijunior Aurinkokunta]] [[Kuva:00%.png]] === Toivotut suomenkieliset Wikijunior-kirjat === </div> <div id="talk" style="border:solid #99B3FF 1px; margin: 5px; text-align: center; padding:5px; clear: both; background-color: cornsilk;"> == Muutamia projektin kirjoja englanniksi == *[[:en:Wikijunior|Wikijunior englanninkielisessä Wikibooksissa]] Tästä vaan tutustumaan projektiin tai suomentamaan! *[[:en:Wikijunior Solar System|Solar system]] *[[:en:Wikijunior Big Cats|Big cats]] *[[:en:Wikijunior Dinosaurs|Dinosaurs]] *[[:en:Wikijunior Ancient Civilizations|Ancient civilizations]] *[[:en:Wikijunior Languages|Languages]] *[[:en:Wikijunior South America|South america]] *[[:en:Medicine4kids|Medicine4kids]] </div> [[Luokka:Wikijunior]] [[de:Wikijunior]] [[en:Wikijunior]] [[es:Wikichicos]] [[fr:Wikijunior]] [[it:Wikijunior]] [[ja:Wikijunior:メインページ]] [[zh:Wikijunior]] 3246 13349 2006-06-05T05:08:55Z Jääpingviini 315 Ajattelin laittaa tällaisen projektin myös tänne suomenkieliseen wikikirjastoon. Siitä vaan kirjoittamaan! --[[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] 5. kesäkuuta 2006 kello 05.08 (UTC) 3247 13999 2006-06-17T08:31:34Z Mzlla 323 luokiteltu Wikikirjastoon Tässä luokassa ovat wikijunior -projektin suomenkieliset kirjat. Lukekaa ja muokatkaa! [[Luokka:Wikikirjasto]] 3248 14340 2006-06-29T07:04:49Z TeemuN 155 /* Eräitä dinosauruksia */ + stegosaurus [[Wikijunior|<small><-Wikijunior</small>]] [[Kuva:Tyranozaur.png|thumb|Tyrannosaurus Rex oli Liitukaudella (68–65 Miljoonaa vuotta sitten) elänyt petodinosaurus.]] ==Johdanto== Tämä kirja kertoo dinosauruksista tai ''hirmuliskoista'', jotka hallitsivat maailmaa 245–65 miljoonaa vuotta sitten. Dinosaurukset ovat mielenkiintoinen ja monimuotoinen eläinryhmä, ja monen ensimmäinen kosketus [[Paleontologia|paleontologiaan]]. Paleontologia on luonnontiede, joka tutkii menneisyyden elämää. Dinosaurus on latinaa, ja se tarkoittaa hirmuista liskoa. Vaikka dinosaurukset eivät madelleetkaan kuten liskot, niin kuin aluksi luultiin, niin osa niistä tosiaan oli aika hirmuisia. Esimerkiksi Tyrannosaurus Rex kasvoi peräti 12 metriä pitkäksi. Toisaalta esimerkiksi pikkuinen Compsognathus oli vain kanan kokoinen. Tämä kaikki kertoo eläinryhmän suuresta monimuotoisuudesta. Dinosaurukset kehittyivät Triaskauden (248-202 miljoonaa vuotta sitten) loppupuolella Arkosaureiksi (=Valtiasmatelijat) kutsutusta ryhmästä. Samaan aikaan myös ihmisten esi-isät kehittyivät matelijoista. Dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon liitukauden lopulla noin 65 miljoonaa vuotta sitten, todennäköisesti suuren asteroidin törmättyä maapalloon. ==Maapallo dinosaurusten aikaan== 245–65 miljoonaa (245 000 000 - 65 000 000 000) vuotta sitten eletiin Mesotsooinista maailmankautta. Tämä kausi tunnetaan dinosaurusten ja muiden matelijoiden valtakautena. Matelijat valloittivat maan, veden ja ilman. Oli suuria kasvinsyöjiä ja lihansyöjiä. Nisäkkäät ja linnut lajiutuivat omaksi ryhmäkseen. Hyönteiset ja kalat alkoivat muistuttaa nykyisiä. Maailmankausi jakautuu kolmeen osaan: triaskauteen, jurakauteen ja liitukauteen. Triaskausi 251 - 199,6 moljoonaa (251 000 000 - 199 600 000) vuotta sitten, Jurakausi 199,6 - 145,5 miljoonaa (199 600 000 - 145 500 000) vuotta sitten ja Liitukausi 145,5 - 65,5 miljoonaa (145 500 000 - 65 500 000) miljoonaa vuotta sitten. Maapallolla oli tänä aikana lämmintä ja kuivaa, liitukauden keskivaiheilla saavutettiin kaikkien aikojen lämpöhuippu. Lämmin ja kuiva ilmasto suosi matelijoita. Millään mantereella ei ollut jäätiköitä. Tällä kaudella yksi iso jättiläismanner hajosi kahdeksi pienemmäksi mentereeksi. Myöhemmin toisesta muodostuu esimerkiksi Amerikka ja Aasia ja toisesta esimerkiksi Etelä-Amerikka ja Afrikka. ==Dinosaurusten kuolema== Dinosaurukset kuolivat tuntemattomasta syystä sukupuutton noin 65,5 miljoonaa (65 500 000) vuotta sitten. Samaan aikaan hävisi merestä lukuisia elämänmuotoja. Henkiin jäi vain alle kolmemetrisiä eläimiä. Tuhon syyksi on ehdotettu suuren asteroidin törmäystä maahan. Kaikki eivät kuitenkaan usko että asteroidi olis voinut yksin saada aikaan dinosaurusten kuoleman. Jäljelle jäi vain osa pienempiä matelijoita, nisäkkitä ja lintuja. Joukkotuhosta selvinneitä ovat esinerkiksi kilpikonnat ja käärmeet. == Eräitä dinosauruksia == * [[Wikijunior Dinosaurukset/Tyrannosaurus rex|Tyrannosaurus rex]] * [[/Triceratops/]] * [[/Stegosaurus/]] [[Luokka:Wikijunior Dinosaurukset]] 3249 13477 2006-06-06T09:59:37Z Samulili 276 [[Luokka:7X]] [[Luokka:7X]] 3250 13480 2006-06-06T10:17:31Z Samulili 276 siirsi sivun ”Indonesian kieli” uudelle nimelle ”Indonesia” #REDIRECT [[Indonesia]] 3251 13482 2006-06-06T10:26:24Z Samulili 276 siirsi sivun ”Tyypillisiä virheitä opinnäytetöissä” uudelle nimelle ”Suomen kielen oikeinkirjoitusopas” #REDIRECT [[Suomen kielen oikeinkirjoitusopas]] 3252 13545 2006-06-07T08:29:04Z Samulili 276 /* Sisältö */ fix ==Sisältö== '''Kielioppi''' *[[Suomen kieli/Sanaluokat|Sanaluokat]] :*[[Suomen kieli/Sanaluokat/Substantiivit|Substantiivit]] :*[[Suomen kieli/Sanaluokat/Adjektiivit|Adjektiivit]] :*[[Suomen kieli/Sanaluokat/Pronominit|Pronominit]] :*[[Suomen kieli/Sanaluokat/Numeraalit|Numeraalit]] :*[[Suomen kieli/Sanaluokat/Verbit|Verbit]] :*[[Suomen kieli/Sanaluokat/Partikkelit|Partikkelit]] *[[Suomen kieli/Nominien taivutus|Nominien taivutus]] *[[Suomen kieli/Verbien taivutus|Verbien taivutus]] *[[Suomen kieli/Sanojen johtaminen|Sanojen johtaminen]] *[[Suomen kieli/Lause ja virke|Lause ja virke]] *[[Suomen kieli/Lause ja virke/Lauseenjäsenet|Lauseenjäsenet]] *[[Suomen kieli/Lause ja virke/Lauseenvastikkeet|Lauseenvastikkeet]] '''Oikeinkirjoitus''' *[[Suomen kieli/Oikeinkirjoitus/Yhdyssanat|Yhdyssanat]] *[[Suomen kieli/Oikeinkirjoitus/Välimerkit|Välimerkit]] *[[Suomen kieli/Oikeinkirjoitus/Lainaukset|Lainaukset]] *[[Suomen kieli/Oikeinkirjoitus/Lainasanat|Lainasanat]] *[[Suomen kieli/Oikeinkirjoitus/Lyhenteet|Lyhenteet]] *[[Suomen kieli/Oikeinkirjoitus/Numeroilmaukset|Numeroilmaukset]] *[[Suomen kieli/Oikeinkirjoitus/Sanavalinta|Sanavalinta]] [[Luokka:Suomen kieli]] 3253 13500 2006-06-06T11:28:38Z Samulili 276 [[Luokka:Suomen kieli]] ==Pilkku== ===Luetteloissa=== Pilkkua käytetään erottimena luetteloissa. Suomessa ei pilkkua käytetä ennen viimeistä sanaa edeltävää '''ja'''-sanaa. *Jean-Michel Jarre, Mike Oldfield, ja Madonna > Jean-Michel Jarre, Mike Oldfield ja Madonna ===Tavuviiva=== Tavuviivalla eli yhdysviivalla erotetaan yhdyssanan osia, *kun sanan edellinen osa päättyy samaan vokaaliin, kuin jolla seuraava sana alkaa (''tasa-arvo-ohjelma''); *kun sanan alkuosa on erisnimi tai lyhenne (''Selma-täti'', ''ROM-muisti'') ===Ajatusviiva=== Ajatusviivaa eli väliviivaa käytetään *ilmoittamaan väleja (125&ndash;175 puntaa) *erottamaan virkkeen keskeltä itsenäisiä, tekstin normaalista kulusta poikkeavia ajatuksia [[Luokka:Suomen kieli]] 3254 13501 2006-06-06T11:28:42Z Samulili 276 [[Luokka:Suomen kieli]] ==Lyhenteet== ===Erottaminen numeroista=== Lyhenteet ja mittayksiköt erotetaan edeltävästä sanasta välilyönnillä: *4&nbsp;300&nbsp;€ *22&nbsp;% *8&nbsp;859 m [[Luokka:Suomen kieli]] 3255 13502 2006-06-06T11:30:20Z Samulili 276 [[Luokka:88.23 Suomen kielen kielioppi, muoto-oppi ja sanaoppi]] [[Luokka:88.23 Suomen kielen kielioppi, muoto-oppi ja sanaoppi]] 3256 13503 2006-06-06T11:30:36Z Samulili 276 [[Luokka:8X]] [[Luokka:8X]] 3257 13546 2006-06-07T08:29:33Z Samulili 276 ak Hahmottelin sisällön niin, että se sisältää '''normatiivisia''' ja vain normatiivisia aiheita. -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 7. kesäkuuta 2006 kello 08.29 (UTC) 3258 13510 2006-06-06T14:31:54Z Jääpingviini 315 Wikijunior Dinosaurukset -kirja löytyy täältä [[Luokka:Wikijunior]] 3259 13515 2006-06-06T15:18:00Z Jääpingviini 315 Kuva kirjaan Paleontologia. Kuva kirjaan Paleontologia. 3264 13530 2006-06-07T05:51:50Z Samulili 276 Spämmiä. Estetty 1 kk. -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 7. kesäkuuta 2006 kello 05.51 (UTC) 3265 13868 2006-06-15T14:39:09Z TeemuN 155 [[Luokka:Common Lisp]] == Lisp, mutta mikä niistä? == "The MacLisp community is not in a state of chaos. It consists of four welldefined groups going in four well defined directions." -- Scott Fahlman Vaikka lisp-maailman tila onkin paljon vakaampi kuin Fahlmanin puheen aikoihin 1980 luvun alussa, voi se aloittelijasta vaikuttaa kaoottiselta. Valitukset 'lisp yhteisön' hajaannuksesta ja murteiden moninaisuudesta ovat yleisiä ja aloittelija voi olla aika hukassa yrittäessaan valita lisp toteutuksista tai murteista itselleen sopivinta. Jos lispin tilannetta verrataan vaikkapa C:hen, voisi väittaa 'C yhteison' olevan kaoottisessa tilassa murteiden ja toteutusten paljouden vuoksi. On C, C++, D, Java, C#, Objective C, jne. sekä lisäksi suuri määrä eri toteutuksia em. kielistä. Käytännössähan asia ei ole näin paha vaan jokainen edellämainituista kielistä on oma itsenäinen kokonaisuutensa. Tässä mielessa lispin ja C-sukuisten kielten tilanne muistuttaa toisiaan. Käytannössä nykyään on käytössä tasan kaksi vakavasti otettavaa erillista lisp-murretta, Common Lisp ja Scheme. Erilaisten ohjelmien skriptaamiseen on myös kehitetty useita toisistaan poikkeavia lispejä, joista tärkeimpänä Emacs Lisp. Aloittelijalle silmiinpistävin ero CL:n ja Schemen välillä on standardin laajuus. Siinä missä CL sisältää oliojärjestelmän, kehittyneen poikkeusten käsittelyn, läjäpäin hyödyllisiä pikkufunktioita, tietorakenteita ym., Schemen standardi on tarkoituksella mahdollisimman minimaalinen. Siinä missä CL vastaa laajuudeltaan lähinnä C++:aa, Schemeä vastaisi ehkä parhaiten C ilman standardikirjastoa. Toisin kuin C, Scheme on kuitenkin helposti ja saumattomasti laajennettavissa käsittämään kaiken tarvittavan ja isommat Scheme toteutukset ovatkin toiminnallisuudeltaan CL:ää vastaavia tai jopa laajempia. Tosin pienesta standardista johtuen eri Scheme toteutukset voivat erota toisistaan hyvinkin paljon. [[Common_Lisp/Historia|Tarkempia tietoja lispin sukupuusta ja CL:n ja Schemen eroista.]] Laajuteensa lisäksi Common Lisp vastaa C++:aa myös siinä mielessä että se on standardoitu kieli josta on olemassa useita eri toteutuksia jotka yrittävät parhaansa mukaan toteuttaa standardin vaatimukset. Suurimmat erot eri CL:ien välillä liittyvät siihen miten niissä on toteutettu standardin ulkopuolella olevia, esimerkiksi moniajoon tai C kielisten kirjastojen käyttöön liittyviä ominaisuuksia. Koska epästandardien ominaisuuksien käyttöön on kehitetty erilaisia yhteensopivuusrajapintoja ja näiden de-facto standardien voi tulevaisuudessa odottaa yleistyvän aloittelijan ei turhaan kannata turhautua 'oikean' Common Lispin valinnan kanssa. Lisäksi kannattaa muistaa että hyvin kirjoitettu CL koodi on yleensäkin helposti portattavissa toteutuksesta toiseen. == lisp, Lisp, LISP == Koska nimitystä 'lisp' voidaan käyttää hyvinkin laajassa merkityksessä aloittelijan voi välillä olla vaikea erottaa mitä sillä missäkin yhteydessä tarkoitetaan, asiaa ei varmaankaan auta se että kaikki lispit näyttävät päällepäin hyvin samanlaisilta. Tässä joitain suuntaa antavia neuvoja: * Nimitystä 'lisp' käytettäessä tarkoitetaan yleensä laajemmin koko lisp-tyyppisten kielten perhettä, samaan tapaan kuin puhutaan esimerkiksi Algol-tyyppisista kielistä tai Wirth-kielistä. Yhdistävänä tekijänä näillä kielillä on yleensä (lispmäinen (s-exp (notaatio)). Yleisimmät tämän perheen kielet ovat siis Common Lisp ja Scheme. Koska hyvinkin erityyppisiä kieliä voidaan pitää 'lispinä' kannattaa välttää turhan yleistäviä kommentteja, kuten "lisp on funktionaalinen kieli" (mikään nykyään yleisesti käytössä olevista lispeista ei ole puhtaasti funktionaalinen), lisäksi kieliä jotka ulkoisesti eivät muistuta 'lispiä' (kuten nykyinen Dylan) voidaan joissain tapauksissa pitää 'lispinä'. * 'Lisp' viittaa yleensä Common Lispiin. Joissain tapauksissa (esim. kirjassa 'Structure And Interpretation Of Computer Languages') voidaan Lispillä tarkoittaa myös Schemeä, mutta koska CL ja Scheme ovat monella tapaa erilaisia kieliä, olisi hyvä puhua jälkimmäisestä sen omalla nimellä. Lisäksi sekä CL että Scheme puolelta kuulee välillä argumentteja puolesta ja vastaan siitä voiko Schemeä pitää Lispinä vai ei. * Nimitys LISP on nykyään poistunut käytöstä ja sillä viitataan yleensä McCarthyn LISP1.5:n. Jos siis henkilö sanoo "koodaavansa LISP:llä" hän todennäköisesti ei tiedä mistä puhuu tai on kiinnostunut ohjelmointikielten historiasta. * Joskus näkee aloittelijoiden käyttävän Common Lispistä virheellisesti nimitystä Clisp. CLisp on yleinen Common Lisp toteutus, eikä nimeä pidä käyttää puhuttaessa Common Lispistä kielenä. == Mikä Common Lisp toteutus on? == Koska kaikkiin Common Lisp toteutuksiin CLispiä ja ABCL:ää lukuun ottamatta kuuluu jonkinlainen natiivikääntäjä ei CL:n yhteydessä yleensä puhuta 'lisp tulkeista', vaan mieluummin järjestelmistä tai toteutuksista. Kannattaa huomata että sellaisissakin toteutuksissa joissa on vain natiivikääntäjä(esim. SBCL) järjestelmä toimii interaktiivisesti REPL:in kautta, mikä saattaa olla yksi syy siihen että lispiä yleensä pidetään 'tulkattuna kielenä'. Common Lispin määritelmä ei ota kantaa siihen miten järjestelmän tekninen toteutus pitää hoitaa ja antaa siinä mielessä toteuttajalle varsin vapaat kädet. Sen mitä standardi määrittelee on järjestelmän toiminta niin että standardia noudattava ohjelma on siirrettävissä eri Lisp toteutusten ja järjestelmien välillä ongelmitta. Tämän ansioista eri Common Lisp systeemit voivat erota tekniselta toteutukseltaan hyvinkin paljon toisistaan mutta olla silti lähdekooditasolla yhteensopivia. Luonnollisesti myös eri toteutustekniikoilla on etunsa ja haittansa, mikä voi joissain tapauksissa olla hyvä ottaa huomioon CL toteutusta valittaessa. == Common Lisp toteutuksia == Vapaat: Vapaiden toteutusten mukana ei tule IDE:tä vaan yksinkertaisimmillaan järjestelmää käytetään REPL:stä(lisp järjestelmän komentorivi). Käytännössä lähes kaikki vapaat CL:t toimivat ja niitä käytetään SLIME:n kautta joka tarjoaa kehittyneen Emacs pohjaisen IDE:n. * [http://sbcl.sourceforge.net/ SBCL] CMUCL:sta haarautunut Steel Bank Common Lisp on vapaiden CL toteutusten lippulaiva. Tästä nopeasti kehittyvästä CL:stä löytyy mm. nopeaa koodia tekevä natiivikääntäjä ja käyttöjärjestelmätason säikeistys(alustariippuvainen). Saatavilla monille eri alustoille, Windows tuki tätä kirjoitettaessa(7.6.06) kesken mutta lupaava. Mahdollisesti tuleva CL maailman gcc. * [http://www.cons.org/cmucl/ CMUCL] Vapaiden CL toteutusten grand-old-man. Näkyvimmät erot SBCL:ään user-level threading sekä natiivin lisäksi tavukoodi ja tulkki mahdollisuus. * [http://clisp.cons.org/ Clisp] Pieni tavukoodiksi kääntävä CL. Etuina laaja alustatuki ja binäärien pieni koko, mahdollisina haittoina hitaus ja säikeiden puute. * [http://ecls.sourceforge.net/ ECL] ECL kääntää tavukoodiksi ja C:n kautta natiiviksi. Etuna laaja alustatuki, binäärien pieni koko, mahdollisuus tehdä dynaamisia kirjastoja ja yleensäkin helppo yhteistyö C:n kanssa. Haittana muihin Lispeihin verrattuna epämukava kehitysympäristä. Parhaimmillaan käännettäessä valmiita CL ohjelmia C:ksi. * [http://www.ma.utexas.edu/users/wfs/gcl.html GCL] Kuin ECL mutta heikompi yhteensopivuus standardiin(?) * [http://armedbear.org/abcl.html ABCL] Armed Bear Common Lisp on tuorein ja vielä hieman keskeneräinen CL. Kääntää Java tavukoodiksi. * [http://common-lisp.net/project/movitz/ Movitz] Raa'alla x86 raudalla pyörivä CL. * [http://openmcl.clozure.com/ OpenMCL] * [http://sourceforge.net/projects/thinlisp/ ThinLisp] Kaupalliset: Kaupallisiin toteutuksiin kuuluu yleensä laaja valikoima kirjastoja ja IDE (tosin ainakin Lispworks ja Allegro toimivat myös SLIME:n kautta). Korkean laadun ja hyvän tuen vastapainona on yleensä korkea hinta. Mikäli vapaat CL ympäristöt tuntuvat vaikeilta voi vaikkapa Lispworksin tai Allegron ilmainen trial-versio olla hyvä harjoitusalusta. * [http://www.lispworks.com/ Lispworks] * [http://www.franz.com/ Allegro Common Lisp] * [http://www.scieneer.com/scl/index.html Scieneer Common Lisp] * [http://www.cormanlisp.com/ Corman Common Lisp] * [http://www.digitool.com/ MCL] [[Luokka:Common Lisp]] 3266 13562 2006-06-07T14:39:29Z Jääpingviini 315 Lisäsin luokkaan ranskan kielioppi. Linkkejä ranskan kieleen liittyen: *[http://fr.wikipedia.org/ Ranskankielinen wikipédia] *[http://fr.wikibooks.org/ Ranskankielinen wikilivres (wikikirjasto)] [[Luokka:Ranskan kielioppi]] 3267 13867 2006-06-15T14:38:51Z TeemuN 155 no just... == Common Lisp, historia ja murteet == Lisp on yksi vanhimpia käytössä olevista ohjelmointikielistä, sillä on pitkä ja mielenkiintoinen historia jota tutkimalla voi oppia paljon ohjelmointikielten ja niihin liittyvän kulttuurin kehityksestä. == Linkkejä == * Gabriel & Steele, Evolution of Lisp[http://www.dreamsongs.com/NewFiles/Hopl2.pdf] * Brief History of the Lisp Language[http://www.lisp.org/table/Lisp-History.html] * McCarthy, Lisp - Notes on its past and future.[http://www-formal.stanford.edu/jmc/lisp20th/lisp20th.html] [[Luokka:Common Lisp]] 3268 13585 2006-06-08T06:06:33Z Alfred Dengan 352 Olen Alfred Dengan, sama henkilö kuin [[w:Käyttäjä:Alfred Dengan|Wikipediassa]], [[q:Käyttäjä:Alfred Dengan|Wikisitaateissa]] ja muissa paikoissa, jotka on lueteltu sivullani Wikipediassa. 3270 13594 2006-06-08T09:29:09Z Samulili 276 Käyttäjän [[Toiminnot:Contributions/Hirvinen|Hirvinen]] ([[Keskustelu_käyttäjästä:Hirvinen|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 82.203.156.73 tekemään versioon. *Levykevandaali. --[[Käyttäjä:82.203.156.73|82.203.156.73]] 8. kesäkuuta 2006 kello 09.27 (UTC) 3271 13742 2006-06-10T06:57:23Z Jääpingviini 315 {{Paleontologia}} <div id="talk" style="border:solid orange 1px; margin: 0px; text-align: left; padding:5px; clear: both; background-color: beige"> __TOC__ Paleontologia ei ole ainoa tiede, joka käyttää maankuoren fossiilien informaatiota hyödykseen tutkimuksessaan. Tässä luvussa esitellään muutamia tieteitä, jonka lähtötieteenä on paleontologia. ==Paleoklimatologia== Paleoklimatologia on paleontologian haara, joka tutkii fossiilien ja muiden maaperänäytteiden sekä jääkairausten pohjalta muinaisia ilmastonmuutoksia. Paleoklimatologian ansiosta tiedämme esimerkiksi viime jääkauden jäätiköitymisen vaiheet. ==Paleoekologia== [[Kuva:Diplodocus_jurassic.jpg|thumb|Tämä jurakautinen maisema on paleoekologien työn tulosta. Etualalla Diplodocuksia.]] Paleoekologia on paleontologian haara, joka tutkii ja rekonstruoi fossiilien ja kivikerrostumien sisältämän tiedon perusteella tietyn aikakauden ja paikan ekosysteemin eli elinympäristön. Pitkälti paleoekologien työn avulla on voitu rekonstruoida esimerkiksi dinosaurusten elintapoja, sillä eliön elintavat ovat sidottuja sen elinympäristöön. ==Paleotaksonomia== Paleotaksonomia luokittelee muinoin eläneitä eliöitä fossiilinäytteiden perusteella taksonomisiin luokkiin kuten taksonomit nykyisiä eliöitä. Paleotaksonomit käyttävät luokitteluperusteena myös taksonomien käyttämien paikan ja rakenteen lisäksi fossiileista kerättyä aineistoa eliöiden kehityslinjoista. ==Fotopaleontologia== Foto -eli kasvipaleontologia on paleontologian haara, joka tutkii kasvifossiileja. Fotopaleontologian toinen lähtötiede on [[w:Botaniikka|botaniikka]] eli kasvitiede. </div> [[Luokka:Paleontologia]] 3273 13728 2006-06-10T05:14:07Z Jääpingviini 315 Varastoin tänne sellaista tietoa/muuta, jota voin tarvita, mutta jolle ei löydy nyt vielä paikkaa. <pre>if (mwCustomEditButtons) { mwCustomEditButtons[mwCustomEditButtons.length] = { "imageFile": "http://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/c/c8/Button_redirect.png", "speedTip": "Redirect", "tagOpen": "#REDIRECT [[", "tagClose": "]]", "sampleText": "Kohde"}; }; </pre> 3274 13677 2006-06-09T14:38:37Z Jääpingviini 315 {|align=center style="background-color: beige; border: 1px solid orange;" !colspan=8 style="background-color: orange; text-align: center;"| <b><font size="2" color="beige"> '''Paleontologia -kirjan luvut'''</font></b> |- |style="border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;"| [[Paleontologia|Etusivu]] [[Kuva:100%.png]] |style="border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;"| [[Paleontologia/Geologiset aikakaudet|Geologiset <br/> aikakaudet]] [[Kuva:75%.png]] |style="border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;"| [[Paleontologia/Fossiilit|Fossiilit]] [[Kuva:75%.png]] |style="border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;"| [[Paleontologia/Tutkimusmenetelmiä|Paleontologisia <br/> tutkimusmenetelmiä]] [[Kuva:00%.png]] |style="border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;"| [[Paleontologia/Historia|Paleontologian <br/> historia]] [[Kuva:25%.png]] |style="padding: 0px 3px;"| [[Paleontologia/Paleontologiaan liittyvät tieteet|Paleontologiaan <br/> liittyvät tieteet]] [[Kuva:50%.png]] |} 3275 14583 2006-07-02T07:11:44Z Akke 355 /* Kuningatarpiirakka */ {{ Keittokirja | Nimi = Kuningatarpiirakka| Annoksia = piirakka| Aika = n. 30 minuuttia| Vaikeustasokuva = [[Kuva:2 viidestä.gif]] | }} = Kuningatarpiirakka = Samalla ohjeella voi tehdä myös muffinsseja, kunhan kaataa taikinan piirakkavuoan sijasta muffinssivuokiin. == Ainekset == *1 kananmuna *1 dl sokeria *1 dl öljyä *¾ dl kauraleseitä *2 dl vehnäjauhoja *1½ tl vaniliinisokeria *1½ tl leivinjauhetta *1 dl maitoa *mustikoita *vattuja *voita tai margariinia (voiteluun) *korppujauhoja (voiteluun) == Ohje == Laita uuni päälle 225 asteeseen. Voitele piirakkavuoka ja ripottele rasvatun vuoan päälle korppujauhoja. Sekoita kananmuna, sokeri ja öljy keskenään. Sekoita kuivat aineet keskenään pienemmässä kipossa ja lisää ne taikinaa. Lisää maito. Sekoita taikina tasaiseksi ja kaada vuokaan. Levitä taikina vuokaan tasaiseksi ja laita päälle mustikoita ja vattuja oman maun mukaan. Paista uunin keskitasossa reilut 15 minuuttia niin, että pinta on kullanruskeaa. [[Luokka:Keittokirja|Kuningatarpiirakka]] 3276 13643 2006-06-08T18:56:40Z Samulili 276 Mitähän tälle tekisi? Kun wikikirjastossa on n. 50 kirjaa niin tämä vielä menettelee meta-sivuna/kirjahyllynä, mutta isompia systeemejä varten tarvitaan toisenlainen ratkaisu. -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 8. kesäkuuta 2006 kello 18.56 (UTC) 3277 14002 2006-06-17T09:35:32Z Anssi 34 kirja löytyi Onko tätä tarkoitus laajentaa Lazaruksesta kertovaksi kirjaksi? -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 8. kesäkuuta 2006 kello 18.57 (UTC) :Tämä sivu kuuluu kirjaan [[Unix/Linux]](Unix/Linux/Asennus/Lazarus). En siirtänyt vielä sivua, sillä kirjan nimeä pitää mielestäni miettiä.--[[Käyttäjä:Anssi|Anssi]] 17. kesäkuuta 2006 kello 09.35 (UTC) 3278 13741 2006-06-10T06:57:17Z Samulili 276 Mihin suuntaan tätä on tarkoitus kehittää? -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 8. kesäkuuta 2006 kello 18.59 (UTC) :Voisikohan tämän sivun liittää johonkin matematiikkaa käsittelevään wikikirjaan? Yksinään se ei minun mielestäni oikein toimi, sopisi tehtäviä -luvuksi johonkin matikka -wikikirjaan. Mielipiteitä! --[[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] 10. kesäkuuta 2006 kello 05.00 (UTC) ::Meidän yleistä matikkaa käsittelevä kirja on "Matematiikan perusteita". Tämä ongelmasivu ;) on aika lailla perusteita vaikeampaa. Ehkä matematiikan perusteetkin on vähän hukassa oleva kirja ja sen voisi ehkä nimetä uudelleen. -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 10. kesäkuuta 2006 kello 06.57 (UTC) 3279 14001 2006-06-17T09:33:01Z Anssi 34 Onko tämän tarkoitus olla oma kirjansa vai osa jotain muuta kirjaa? -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 8. kesäkuuta 2006 kello 19.00 (UTC) :Tämä sivu kuuluu kirjaan [[Unix/Linux]](Unix/Linux/Ohjelmat/OpenNTPD). En siirtänyt vielä sivua, sillä kirjan nimeä pitää mielestäni miettiä.--[[Käyttäjä:Anssi|Anssi]] 17. kesäkuuta 2006 kello 09.33 (UTC) 3280 13661 2006-06-09T11:51:58Z Dilaudid 290 ehdotus osallistumiskehotukseksi {| align="center" style="background: #fff; border: 1px solid #aaa; padding: .3em; margin-bottom: 3px; width: auto;" | style="padding-right: 4px; padding-left: 4px;" | [[Image:Tietyö 142.svg|40px|]] |Tämä sivu ei kuulu mihinkään kirjaan tai tällä kirjalla ei ole suunnitelmaa. Voit auttaa Wikikirjastoa korjaamalla tilanteen. Lue tarkemmin, [[Ohje:Kuinka_aloitan_uuden_kirjan#Kunnon pohjatyö|mitä kirjan aloittaminen edellyttää]]. |} <includeonly>[[Luokka:Suunnitelma puuttuu]]</includeonly> 3281 13660 2006-06-09T11:47:33Z Jääpingviini 315 {{Paleontologia}} <div id="talk" style="border:solid orange 1px; margin: 0px; text-align: left; padding:5px; clear: both; background-color: beige"> ==Paleontologian esihistoriaa== ===Kauniita koruja=== [[Kuva:Amber.insect.800pix.050203.jpg|thumb|Meripihkassa säilynyt hyönteinen.]] Kivikaudella fossiileista ei tiedetty vielä yhtikäs mitään. Silloin melkeinpä ainoat tunnetut fossiilit olivat meripihkaan juuttuneita ja vuosituhansia säilyneitä hyönteisiä. Näihin kivikautinen ihminen törmäsi varsin useinkin, sillä meripihkasta osattiin valmistettiin koruja. ===Lohikäärmeitä ja jättiläisiä=== Meripihkaan säilyneet hyönteiset olivat ehkä ihmisten ensimmäinen kosketus fossiileihin, mutta löytyi niitä muitakin. Kiinalaiset olivat löytäneet louhoksiltaan ja muualtakin muinaisten dinosaurusten fossiileja, ja luulleet niitä lohikäärmeiden luiksi. Euroopassakin löydettiin "Lohikäärmeiden" ja "jättilästen" luita. Todennäköisesti muun muassa antiikin Kreikan kyklooppitarut selittyvät väärään järjestykseen asetetuista mammutin fossiiloituneista luista. ==Paleontologian ensi askeleet== </div> [[Luokka:Paleontologia]] 3282 14085 2006-06-18T21:28:35Z Anssi 34 /* CD-asemat */ kuva [[Kuva:Mycomputer.jpg|thumb|Kuva tietokoneen osista paikallaan.]] Tietokoneen tärkeimmät osat ovat seuraavat: *näyttö *näppäimistö, hiiri ja muut ohjauslaitteet *laitteisto (keskusyksikkö) **suoritin eli prosessori **emolevy **erillinen näytönohjain tai emolevylle integroitu näytönohjain **keskusmuisti **kiintolevy(t) **CD-ROM- ja/tai DVD-asema **verkkokortti **Internet-yhteys (modeemi tai laajakaistayhteys) ==Keskusyksikkö== Keskusyksikön muodostavat suoritin, keskusmuisti, väylät, oheislaiteohjaimet ja liitännät oheislaitteille. Samassa kotelossa keskusyksikön kanssa sijaitsevat usein myös tietokoneen kiintolevy, CD-ROM- ja levykeasema. ===Emolevy=== [[kuva:MSI K7T266 motherboard.jpg|thumb|MSI K7T266 Pro2 ATX emolevy.]] ''Emolevy'' on keskusyksikön kotelon sisällä oleva piirilevy, yleensä noin 2 mm paksu, 20 cm leveä ja 30 cm korkea, tietokonemallista riippuen. Emolevyyn kiinnitetään kaikki tietokoneen sisäiset osat, jotka kommunikoivat keskenään emolevyä hyväksi käyttäen. Osa näistä osista on juotettu emolevyyn kiinni, kun taas esimerkiksi virtajohdot, laajennuskortit, keskusmuistit ja prosessorit voidaan kiinnittää helposti käsin painamalla ne kiinni niille varattuihin paikkoihin. ===Suoritin eli prosessori=== [[Kuva:Suoritin_Intel_Pentium_100MHz.jpg|thumb|Intel Pentium 100 MHz CPU prosessori.]] ''Suoritin'' eli prosessori (engl. ''Central Processing Unit'' eli CPU) on tietokoneen sydän, joka suorittaa tietokoneohjelman sisältämiä konekielisiä käskyjä. Mikäli suorittimen kaikki osat on pakattu yhdelle mikropiirille, sitä kutsutaan mikroprosessoriksi. Kaikki nykyiset suorittimet ovat mikroprosessoreja. Tietokoneen yleisnopeus riippuu paljon juuri suorittimen nopeudesta. Suorittimen nopeus riippuu sekä sen käyttämästä teknologiasta että kellotaajuudesta. Kellotaajuus ilmoitetaan megahertseinä (MHz) tai gigahertseinä (GHz). Suorittimet jaetaan perheisiin niiden yhteensopivuuden mukaan. Saman perheen uudempi suoritin pystyy suorittamaan ohjelmia, jotka on tehty saman perheen aikaisimmille suorittimille – toisinpäin tämä ei välttämättä ole mahdollista erilaisten käskykantalaajennusten vuoksi. Emolevy määrittelee sopivat prosessorityypit. ====Suorittimien kehitys==== Ensimmäinen mikroprosessori, Intelin 4004 vuodelta 1971 sisälsi noin 2300 transisoria. vuonna 2001 uusin mikroprosessori Intelin perheessä oli Itanium. Se sisälsi noin 25.000.000 transistoria, sen kellotaajuus oli 733 MHz:iä, kerralla käsisteltävän tiedon leveys oli 64 bittiä (16 numeroa) ja Itanium pystyi suorittamaan 7491 miljoonaa käskyä sekunnissa. ===Keskusmuisti=== Keskusmuisti on tietokoneohjelmien työmuisti, johon latautuvat käyttöjärjestelmän ohjelmat, suoritettavat sovellukset sekä näiden tarvitsemat tiedot. Keskusmuisti on tyypiltään luku- ja kirjoitusmuistia (RAM, engl. ''Random Access Memory''). Keskusmuistin sisältö tyhjenee aina virrankatkaisun yhteydessä. Kuitenkin kerran muistiin ladattu ohjelma toimii nopeammin ja on nopeammin saatavilla, kuin jos ohjelma täytyisi ladata huomattavasti hitaammilta massamuisteilta (kiintolevy, USB-muisti yms.). Keskusmuistin jatkeena käytetään nykyään useimmiten tarvittaessa näennäismuistia. ===Kiintolevy=== Kiintolevy (puhekielessä usein kovalevy tai kovo) on levymuisti, tietokoneen pitkäaikainen massamuisti. Se tallentaa tiedon yhden tai useamman pyörivän metalli- tai lasikiekon pinnalla olevaan magneettiseen materiaaliin. Tiedot säilyvät kiintolevyllä myös ilman tehonsyöttöä. Kiintolevyn kiekoille tieto tallentuu magneettisesti. Kirjoitettu tieto kirjoitetaan bitti kerrallaan jonoihin, ympyränmuotoisille raidoille tai urille. Magneettikenttiin tallennettu data saadaan muutettua sähköiseksi, kun lukupään ohi liikkuva magneettinen varaus indusoi siihen sähkövirran. Virran muutokset tulkataan signaaleiksi, jotka muutetaan ohjauselektroniikan avulla käyttökelpoiseen muotoon. Levyn tallennuskapasiteetti ilmoitetaan gigatavuina (lyhenne Gt tai GB, 1 000 000 000 tavua). Yleisimmät PC-tietokoneisiin tai työasemiin tarkoitetut levyasemat ovat nykyään kooltaan 3,5 tuumaa. Niiden kapasiteetti vaihtelee 40 ja 500 GB:n välillä, pyörimisnopeus 7200 rpm - 15000 rpm (kierrosta/minuutissa). Siirtonopeus on tyypillisesti 50 megatavua sekunnissa. Yleisimmät levyjen liitäntätavat ovat IDE/ATA, SCSI sekä SATA. ===Asemat=== Asemalla tarkoittaa tietokoneeseen kytkettävää lukulaitetta, joka kykenee lukemaan tallennettua tietoa (CD-, DVD-levy tai disketti). Jotkin asemat kykenevät myös tallentamaan ja pyyhkimään tietoa. CD- ja DVD-asemien toiminta perustuu tiedonlukuun valon avulla. Valona käytetään laservaloa joka voidaan kohdistaa riittävän tarkasti ja riittävän kapealle alueelle. Levykeasema (diskettiasema) pystyy lukemaan magneettiselle disketille tallennettua tietoa. ====CD-asemat==== [[Kuva:CD-ROM drive.jpg|thumb|CD-ROM asema]] CD-levy ("compact disc") on optinen digitaalisen tiedon tallennusmedia, joka tuli markkinoille 1980-luvulla alun perin äänen tallennusta varten. CD:lle voidaan kirjoittaa tietokoneella käytettävää binääridataa tai ääntä, kuten musiikkia. Kaupallisesti tuotettavissa CD:issä tieto on valmiiksi kirjoitettuna, eikä niitä voi uudelleenkäyttää tallennukseen. CD muodostuu 1,2 millimetriä paksusta ruiskuvaletusta polykarbonaattilevystä, joka on päällystetty ohuella alumiinikerroksella. Alumiinin päällä on suojaava lakkakerros, johon voi myös painaa levyn etiketin, tyypillisesti silkkipaino- tai offset-menetelmällä. CD:itä tehdään eri kokoisina, mutta yleisin koko on halkaisijaltaan 120 millimetriä, joka antaa norminmukaisesti 74 minuutin tallennustilan äänelle ja 650 megatavun tilan datalle. CD-ROM-asema kykenee ainoastaan lukemaan levyllä olevaa dataa! CD-RW-asema (CD Read Write) kykenee lukemaan kaupallisia CD-levyjä, sekä kirjoittamaan CD-R-levyjä ja uudelleen kirjoittamaan tähän soveltuvaa CD-RW-levyä. ====DVD-asema==== [[Kuva:DVD-R bottom-side.jpg|thumb|DVD-R -levy]] DVD (alk. digital video/versatile disc, digitaalinen video/monikäyttölevy) on optinen datan tallennusväline. Elokuvien toisto on tällä hetkellä yleisin DVD:n käyttötapa. DVD-levy muistuttaa ulkoisesti CD-levyä. DVD-Video-levy on tarkoitetty videokuvan ja -äänen tallentamiseen. Levyjen toistoon tarvitaan DVD-asema ja MPEG-2-dekooderi, toisin sanoen tietokoneeseen kytketty DVD-ROM-asema tarvittavine ohjelmineen. D-RW/DVD (CD Read Write/Digital Versatile Disk tai Digital Video Disc), eli Combo-asema kykenee CD-RW-aseman ominaisuuksien lisäksi lukevaan myös DVD-levyjä. Nykisin myös DVD-levyjä polttavia asemia. ====Levykeasema==== [[Kuva:Floppy disk 90mm.JPG|right|thumb|3½ tuuman levyke, "''korppu''")]] Levyke (arkikielessä myös "disketti") on siirrettävä magneettinen tiedontallennusmedia. Levykkeen sisällä on ohut rautaoksidilla pinnoitettu muovinen kiekko, joka on pakattu yleensä neliön muotoiseen suojakoteloon. Yleisin 3 ½ tuuman levyke. Myytävät levykkeet on tavallisesti alustettu MS-DOS -formaattiin. Nykyisin CD- ja DVD-levyt sekä USB-muistit ovat suurelta osin ottaneet levykkeiden aseman itselleen. ==Näyttö== Näyttö toimii tietokoneen ja sen käyttäjän ensisijaisena kommunikointivälineenä yhdessä hiiren ja näppäimistön kanssa. Näytöllä käyttäjä kommunikoi ja ohjaa suoritettavia prosesseja. Näytöt voidaan tekniikkansa perusteella jakaa karkeasti kahteen pääluokkaan: perinteisiin ''kuvaputkinäyttöihin'' ja uudempiin ''nestekidenäyttöihin''. Näytön koko mitataan kuvaputken halkaisijan mukaan ja ilmoitetaan tuumina. Mitta ei kuitenkaan kerro todellista näkyvää kuva-alaa, vaan se on jonkin verran ilmoitettua tuumakokoa pienempi. Suurempi näyttö mahdollistaa korkeamman tarkkuuden käytön. Kuvatarkkuus eli resoluutio kertoo, kuinka monta kuvapistettä näytöllä voidaan esittää vaaka- ja pystysuunnassa. Mitä suurempi tarkkuus, sitä enemmän dataa mahtuu ruudulle. Pisteväli kuvaa maskin samanväristen pisteiden etäisyyttä toisistaan. Mitä pienempi pisteväli, sitä terävämpi kuva. Arvo on yleensä monitorista riippuen välillä 0,20 – 0,28 millimetriä. Virkistystaajuus ilmaisee, kuinka monta kertaa sekunnissa kuvaa päivitetään. Minimiarvona voidaan pitää 75 hertsiä. Tätä matalammilla virkistystaajuuksilla kuva alkaa usein jo välkkyä häiritsevästi. Matalammilla tarkkuuksilla on mahdollista käyttää korkeampia virkistystaajuuksia kuin suurimmilla resoluutioilla. 15-tuumaiset näytöt ovat poistumassa käytöstä matalahkon resoluutionsa takia. ===Kuvaputkinäyttö eli CRT=== [[Kuva:Applevision 750 Display 17”.jpg|thumb|Kuvaputkinäyttö Applevision 750 Display 17”]] Kuvaputkinäyttö käyttää samaa tekniikkaa kuin televisio. Näytön suurin ja raskain osa on ilmatiivis kuvaputki eli katodisädeputki (CRT, engl. ''Cathode Ray Tube''). Takaosan elektronitykki ampuu elektronisuihkun kuvaputken pintaan, josta se ohjataan magneettikentän avulla erityisen maskin läpi. Maskin avulla muodostetaan näytöllä esitettävän kuvapisteen kolme eri osaväriä. Maskeja on kolmea eri tyyppiä. Halvin ja yleisin vaihtoehto on reikämaski. Rakomaskilla kuvanlaatu on hieman parempi, mutta kalliimmalla hilamaskilla saavutetaan monien mielestä paras tulos. Eri valmistajat kutsuvat hilamaskinäyttöjään yleisesti Trinitron-malleiksi. ===Nestekidenäyttö eli LCD=== [[Kuva:MonitorLCD 17in.jpg|thumb|17” nestekidenäyttö]] Kannettavissa tietokoneissa eri tekniikoilla toteutettuja ohuita nestekide- eli LCD-näyttöjä (LCD, engl. ''Liquid Crystal Display'') on käytetty jo pitkään. Pöytäkoneiden seurana ne ovat kuitenkin uudempi tuttavuus. Nestekidenäytön paneeli koostuu pienistä soluista, joita ohjataan sähkövirralla. Näytön valaistuksen hoitaa paneelin takaa löytyvä taustavalo. Pöytäkoneisiin tarkoitetut nestekidenäytöt on toteutettu uudemmalla TFT-aktiivimatriisitekniikalla (TFT, engl. ''Thin Film Transistor''), jossa jokaista ruudun nestekidesolua ohjataan itsenäisesti. Vanhemmassa passiivimatriisitekniikassa soluja ohjataan riveittäin. Aktiivimatriisin etuja ovat nopeus ja parempi kuvanlaatu. Tekniikkansa vuoksi nestekidenäytöt eivät käytä virkistystaajuutta kuvaputkien tapaan. Taajuus voidaankin säätää mahdollisimman alhaiseksi, esimerkiksi 60 hertsiin, jolla saadaan terävämpi kuva. TFT-näytön merkittävin etu suhteessa perinteisiin kuvaputkinäyttöihin on parempi kuvanlaatu. Kuva on terävä ja vapaa erilaisista muotovirheistä. Taustavalon ansiosta näytön kirkkaus on kuvaputkinäyttöjä huomattavasti parempi. Uudet TFT-näytöt toistavat myös eri värisävyt riittävän tarkasti. Toinen TFT-näyttöjen etu on pieni tilantarve. Ne eivät vaadi syvyyssuunnassa kuin murto-osan kuvaputkinäyttöjen viemästä tilasta. Ohut näyttö vie vähän pöytätilaa ja vähäisen painonsa vuoksi TFT-näytön paikkaa voi tarvittaessa helposti vaihtaa. TFT-näyttöjen ongelmana on ollut aikaisemmin vasteaika, nykyisin vasteajat ovat suurimmalla osalla näytöistä riittäviä viihdekäyttöön. TFT näyttöjen tekniikan halpenemisen vuoksi ne ovat syrjäyttämässä joitakin erikoiskäyttöjä lukuunottamatta kuvaputkinäytöt. ==Osoitinlaitteet== Yleisimmin tarkoitetaan hiirtä ja näppäimistöä. Piirtämisen helpottamiseksi tietokoneella käytetään piirtöpäytää, johon voidaan piirtää erillisen kynän kaltoin kuin paperille. Kannettavissa tietokoneissa käytetään levyä, joka toimii piirtöpäudän tavoin. ===Hiiri=== [[kuva:Ps-2-ports.jpg|thumb|Oikeanpuoleinen on hiireen liitettävä portti. Vasempaan liitetään näppäimistö.]] [[kuva:Wheel mouse.JPG|thumb|Hiiri]] Hiirtä käytetään tietokoneessa osoitinlaitteena, jolla voidaan avata ohjelmia ja hallita niitä tai vierittää esim. ohjelman tai käyttöjärjestelmän ikkunan sisältöä. Hiirtä voidaan käyttää hyvin monipuolisesti eri ohjelmissa. Hiiriä on kolmenlaisia: *pallohiiri *optinen hiiri *rullahiiri Pallohiiren alla oleva pallo siirtää hiiren liikkeen kahteen koordinaattipyörään, joiden liikkeet luetaan valodiodin ja -anturin avulla. Optisessa hiiressä käytetään heijastavaa alustaa. Rullahiiren päällä sijaitsee pieni rulla. Edellisten lisäksi kannettavissa tietokoneissa on hiirtä vastaavia osoitinlaitteita. Kosketuslevy on tällä hetkellä yleisin. Kosketuslevyssä on sormenliikkeen tunnistava muovinen kosketuslevy, jolla hiiren osoitinta voi liikuttaa ja joka toimii tarvittaessa myös toimintopainikkeena. Lisäksi kosketuslevyn alapuolella on hiiren napit. Toinen yleinen kannettavat tietokoneen hiiri on tappihiiri. ===Näppäimistö=== [[Kuva:Swedish_keyboard_20050614.jpg|thumb|Näppäimistö]] Näppäimistö on tiedon syöttämiseen tarkoitettu laite. Tietokoneen tavallisin syöttölaite on näppäimistö. Hyvässä näppäimistössä on selvä tuntuma. Näppäinten sijoittelun osalta kaikilla valmistajilla on lähes identtinen näppäimistö, joka vaihtelee kielialuuen mukaan. Joissakin malleissa on standardinäppäinten lisäksi erikoisnäppäimiä, ja tarjolla on myös ergonomisesti muotoiltuja, ns. ''Natural/Ergo''-näppäimistöjä, jotka vähentävät ranteisiin kohdistuvaa rasitusta. Erilaisia erikoisnäppäimistöjä on tarjolla myös liikuntarjoitteisille ja näkövammaisille. [[Kuva:Keyboard-left_keys.jpg|thumb|Näppäimistön vasemman puolen näppäimiä.]] Tavallisessa, ns. 102 näppäimen Windows-näppäimistössä on kirjoituskonenäppäimistön lisäksi tiettyjä erikoisnäppäimiä. Vasemmassa alareunassa on ''Ctrl''-näppäin (''Control''), sen oikealla puolella Windows-näppäin (Windows-käyttöjärjestelmän käynnistyskuvan lippu) ja Alt-näppäin. Näppäinhatuksi kutsutaan näppäintä, missä saattaa olla yksi tai useampi merkki tai erikoismerkki eri tavalla ryhmiteltynä. ''Ctrl''-näppäimen yläpuolella on vaihto- eli ''Shift''-näppäin (lihava ylänuoli, millä saadaan näppäinhatun vasemman yläreunan merkit tai aakkosten iso kirjain näkyviin). Tämän yläpuolella on ''Caps Lock'' -näppäin, eli isojen kirjainten lukitus, mikä on vaihtonäppäin (isot kirjaimet päälle/pois), ja mille on myös yleensä oma merkkivalo näppäimistön oikeassa yläreunassa. Tämän yläpuolella on ns. sarkain- eli tabulointinäppäin. Näppäimistön vasemmassa yläkulmassa on ''ESC''-näppäin (''Escape''), mikä monissa ohjelmissa keskeyttää tai muuttaa komentojen toimintaa. Ylärivillä on myöskin funktio- eli toimintonäppäimet (F1...F12), joilla on eri toimintoja käyttöjärjestelmästä ja ohjelmasta riippuen. Esim. F1-näppäintä painamalla saa Windows-ohjelmissa ohjeita ohjelman käytöstä. Ensimmäisissä näppäimistöissä (PC/XT) näitä näppäimiä oli kymmenen ja ne olivat näppäimistön vasemmassa reunassa parijonossa. Toimintonäppäinrivillä on yleensä oikeassa reunassa ''Print Scrn''(''Print Screen''; kopioi Windowsissa näytön sisällön kuvana leikepöydälle), ''Scroll Lock'' ja ''Pause/Break'' -näppäimet. Välilyönnin oikealla puolella on ''AltGr''-näppäin, minkä avulla saadaan näppäinhatun oikean alareunan merkit käyttöön. Toisen ''Windows''- ja ''Ctrl''-näppäimen välissä on ns. menunäppäin, mikä yleensä vastaa hiiren oikeanpuoleista painiketta. Oikean reunan vaihtonäppäimen yläpuolella on normaalia näppäintä hieman suurempi ''Enter''- eli rivinvaihtonäppäin. Tämän yläpuolella on askelpalautin (''Backspace''), mikä tekstinkäsittelyohjelmissa pyyhkii edellisen merkin pois, ja jonka avulla selaimissa tai tiedostonhallinnassa yleensä palataan edelliselle sivulle tai tasolle. Näiden oikealla puolella on kohdistimen siirtonäppäimiä: neljä erillistä nuolinäppäintä sekä kohdistimenohjausnäppäimet ''Home'' (alkuun), ''End'' (loppuun), ''PageUp'' (edellinen sivu), ''PageDown'' (seuraava sivu), ''Insert'' (lisäys/päällekirjoitustila; lisää) ja ''Delete'' (poista). Näppäimistön oikeassa reunassa on erillinen numeronäppäimistö, mitä käytetään joko lukujen syöttöön tai peruslaskutoimitusten (+-*/) tekemiseen, eli sitä käytetään ns. kassakonenäppäimistönä tai kohdistimenohjausnäppäimistönä, riippuen siitä, onko ''Num Lock'' -näppäin käytössä vaiko pois käytöstä (yleensä tälle on oma merkkivalo). Kannettavien tietokoneiden näppäimistössä on yleensä hieman vähemmän näppäimiä ja erilainen näppäinjärjestys. ==Oheislaitteet== ===Tulostin=== Tulostin on tietokoneeseen liitettävä lisälaite, jolla tietonelaalla olevia tietoja voidaan tulostaa paperille. ====Mustesuihku==== Mustesuihku on yleisin yksityiskäytössä oleva tulostin. Mustesuihkukirjoitin on tulostin, jossa paperille muodostetaan jälki ruiskuttamalla mustepisaroita. Säiliössä olevaa mustetta lämmitetään siten, että syntyy kuplia. Lämmetessään laajenevat kuplat puristuvat paineen kasvettua tarpeeksi suuttimien kautta paperin, kalvon tai muun tulostusmateriaalin pintaan. Tulostusmateriaalin pinnassa ne jäähtyvät ja kutistuvat. ====Laser==== [[Kuva:Apple Personal LaserWriter 300.jpg|thumb|150px|Laserkirjoitin Apple Personal LaserWriter 300]] Laserkirjoittimet muistuttavat rakenteeltaan kopiokonetta. Kirjoittimessa on valoherkkä sylinteri ja pyörivä rumpu. Nopeasti liikkuva lasersäde piirtää tulostettavan sivun rumpuun ja aiheuttaa rummussa positiivisen sähkövarauksen. Positiivinen sähkövaraus vetää puoleensa negatiivisesti latautuneita värijauhehiukkasia niihin kohtiin, joihin lasersäde on osunut. Tämän jälkeen paperiarkki kiinnittyy rumpuun lämmitettynä, ja värijauhehiukkaset tarttuvat paperille. Nykyisin mustavalkolaserin rinnalla on yhä halvempia värilaserkirjoittimia. Laser on yleinen yrityksien tulostimena. ===Skanneri=== [[Kuva:Apple Color OneScanner 600-27.jpg|thumb|Applen tasokuvanlukija]] Kuvanlukija eli arkikielessä skanneri on laite, jolla voi muuntaa paperilla olevan tiedon sähköiseen muotoon. Tätä kutsutaan kuvan lukemiseksi, eli arkikielellä skannaamiseksi. Kuvanlukijatyypeistä yleisin on pöydällä pidettävä tasokuvanlukija, joka on rakenteeltaan yksinkertainen ja kopiokoneen omainen. Tasokuvanlukijassa luettava kuva asetetaan lasilevyn päälle kuten kopiokoneessa. Lasilevyn alla on sekä lukupää että valonlähde. Kuvanlukijan tärkein osa on lukupää, jossa on tuhansia valolle herkkiä puolijohde-elementtejä. Lukupää liikkuu kiskoilla edestakaisin lukualueen päästä päähän ja siirtää lukualueelta mitatun valon ja värin määrän tietokoneen muistiin. [[Luokka:Tietokoneet]] 3283 14017 2006-06-17T13:49:28Z Anssi 34 siirretty materiaalia [[Tietokoneet/Tietokoneen rakenne]] *käyttöjärjestelmä(t) ja ohjelmistot **käyttöjärjestelmät ***Windows ***Linux ***Mac OS ***FreeBSD Käyttöjärjestelmä on tietokoneen perusohjelmisto. Se toimii tietokoneen laitteiston ja muiden ohjelmistojen välissä tarjoten niille erilaisia palveluja. Käyttöjärjestelmän tehtäviin kuuluvat muun muassa muistinhallinta, suojaukset ja tiedostojärjestelmän ylläpito. Moniajoa tukevat käyttöjärjestelmät voivat suorittaa useita prosesseja samanaikaisesti. Jos käytettävissä on useita suorittimia, on moniajo todellista. Yhdelläkin suorittimella on mahdollista saavuttaa näennäinen moniajo: kutakin prosessia ajetaan vuorotellen niin lyhyissä pätkissä, että vuorottelua ei voi havaita. Moniajo on välttämätön monen käyttäjän järjestelmissä. Nykyiset käyttöjärjestelmät tukevat moniajoa lähes poikkeuksetta. Käyttöjärjestelmä siis mahdollistaa muiden ohjelmien suorittamisen laitteistolla; tämän vuoksi se on tietokoneen välttämätön varuste. Kun tietokoneeseen kytketään virta, käyttöjärjestelmä ottaa heti komennon: se tarkistaa laitteiston tilan, suorittaa erilaisia alkulatausrutiineita ja jää sitten odottamaan käyttäjältä toimintaohjeita. Komentotulkki on se osa käyttöjärjestelmää, joka ottaa nuo toimintaohjeet vastaan. Jos käyttäjä haluaa käynnistää jonkin ohjelman, käyttöjärjestelmä huolehtii tästä; se myös tarjoaa tuolle ohjelmalle ne laitteistoresurssit (keskusmuistitila, keskussuorittimen aika, oheislaitteet jne.), joita tämä toimiakseen tarvitsee. Jos keskusmuistitila ei riitä suorituksessa olevalle ohjelmalle, käyttöjärjestelmä saattaa turvautua virtuaali- eli näennäismuistiin. Kyseessä on tekniikka, jolla keskusmuistia jatketaan esimerkiksi kiintolevyllä. Jos ohjelma tekee virheen, käyttöjärjestelmä saattaa selviytyä tilanteesta hallitusti (tai sitten käyttöjärjestelmä itsekin menee sekaisin, eli kaatuu). Käyttöjärjestelmän käynnistämä ohjelma saattaa olla tallennettuna oheismuistissa, esimerkiksi kiintolevyllä, sijaitsevaan tiedostoon. Tiedostoihin tallennetaan myös ohjelmien käsittelemää dataa, esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmilla laadittuja asiakirjoja, kuvia, ääntä ja niin edelleen. Tiedostojärjestelmän ylläpito kuuluu sekin käyttöjärjestelmän tehtäviin. ===Windows=== Microsoft Windows on PC:lle tarkoitettujen käyttöjärjestelmien perhe, jonka Microsoft esitteli vuonna 1985. Se on maailman käytetyin käyttöjärjestelmä ja sillä on suuri markkina-asema, koska se tulee yleensä uusien tietokoneiden mukana. Windows kuuluu siihen visuaalisten käyttöjärjestelmien perheeseen, jotka pohjautuvat Xeroxin alkuperäiseen tutkimushankkeeseen. <!-- Tämä viittaus Xeroxin tutkimushankkeeseen jää vähän hämäräksi, jollei hanketta selitetä. Tämän kommentin jätti --[[Käyttäjä:MiaK|MiaK]] 7. elokuuta 2005 kello 20:23:50 (UTC) --> Windows on Microsoftin alun perin DOSin käyttöliittymäksi kehittämä järjestelmä, jolla pyrittiin helpottamaan tietokoneen käyttöä. Windows on maailman käytetyin käyttöjärjestelmä. Sen mainetta ovat kuitenkin tahranneet lukuisat monopolisyytökset ja epävakaus. Windows 3.0 julkaistiin 1990 ja sen myynti räjähti käsiin. Vähitellen suosituimmat DOS-ohjelmat alkoivat siirtyä graafiseen ympäristöön. Windows 95 oli seuraava askel. Microsoft aloitti Windows NT:n toimitukset 1993. NT suunniteltiin vakautta vaativiin palvelimiin ja se oli aidosti 32-bittinen käyttöjärjestelmä. Tämän myötä tuli myös tuki moniprosessoroinnille. Ohjelmistotalo oli jo pitkään yrittänyt sulauttaa yritys- ja kotikäyttäjien Windowseja yhteen, mutta se tapahtui vasta v. 2001, kun julkaistiin NT-teknologiaan pohjautuva Windows XP. ====Windows XP==== Windows XP (koodinimi Whistler) on uusin Windows-käyttöjärjestelmän työasemaversio Microsoftilta. Microsoft julkaisi siitä kaksi versiota; Home ja Professional. Home on tarkoitettu kotikäyttäjille, kun taas Professionalissa on ylimääräisiä ominaisuuksia liike-elämälle, kuten verkkoautentikaatio ja tuplaprosessorin tuki. <!-- Jos olet aikeissa kirjoittaa moduulin käyttöjärjestelmästä ja sen käytöstä siitä voisi tehdä oman kirja-moduulin --> ===Linux=== Linux on suomalaisen Linus Torvaldsin kehittämä vuonna 1992 julkaistu käyttöjärjestelmän ydin. Se on käyttöjärjestelmän oleellinen osa, mutta yksinään hyödytön. Nimeä Linux käytetään kuitenkin myös puhuttaessa käyttöjärjestelmästä, jonka ydin on Linux. Ytimen lisäksi kokonaiseen käyttöjärjestelmään kuuluu myös joukko sovellusohjelmia, jotka Linuxin tapauksessa ovat useimmiten GNU-projektin tuottamia työkaluja. Linux on vapaa, GNU GPL-lisenssillä julkaistu ohjelmisto, minkä takia kuka tahansa voi tehdä siihen muutoksia. Linux-ydin tarjoaa monen käyttäjän moniajokäyttöjärjestelmän, jonka järjestelmäkutsurajapinta noudattaa Unix-pohjaisille käyttöjärjestelmille kehitettyjä standardeja (esim. POSIX). Käyttöjärjestelmän ydin toimii rajapintana koneen laitteiston ja ohjelmien välillä. Laitteistoajurit tarjoavat erilaisiin tietokoneen resursseihin helposti käytettäviä laiteabstraktioita. Linux on alun perin kirjoitettu Intelin 80386-prosessorilla varustettuihin koneisiin, mutta nykyään se toimii useilla suoritinarkkitehtuureilla, esimerkiksi PowerPC- ja SPARC-suorittimilla varustetuissa tietokoneissa. <!-- Jos olet aikeissa kirjoittaa moduulin Linux käyttöjärjestelmistä ja niiden käytöstä. On niille oma osasto --> [[Luokka:Tietokoneet]] 3284 14018 2006-06-17T13:57:47Z Anssi 34 kuva [[Kuva:FutureComputer.jpg|thumb|50 vuotta sitten ajateltiin tietokoneen näyttävän tältä 2000-luvulla. Miltä "tietokone" näyttää 2100?]] Ns. ''Mooren lain'' mukaan tietokoneiden suorittimien monimutkaisuus kaksinkertaistuu noin puolessatoista vuodessa. Tämä laki on ainakin toistaiseksi pitänyt melko hyvin paikkansa. Mooren laki jatkunee vielä jonkin aikaa, eli tietokoneiden kehitys jatkuu ainakin nykyisenlaisena. Mooren laki ei ole kuitenkaan luonnontieteellinen laki vaan se on lähinnä historiallisesta kehityksestä tehty ekstrapolaatio. Tämä kehitys merkitsee: * teknisen älykkyyden radikaalin kasvun jatkumista (ks. Epistemologia/Tekninen ja inhimillinen tieto) * yhä älykkäämpien, suurempien ja reaaliaikaisempien tehtävien siirtymistä tietokoneille * tekniikan ja ihmiskunnan tietokoneistumista Tietokoneista ja prosessoreista puhuttaessa "älykkyys" pitää vähintää laittaa "lainausmerkkien" sisään. Tietokoneita ei voi pitää ainakaan ihmisen mittakaavassa "älykkäinä". Tietokoneiden tulevaisuus on tietokoneverkoissa. Mullistusta tietokonetekniikassa on esitetty kvanttitietokoneista. Tietokone muuttaa ehkä ihmiskunnan kehityksen suunnan. Yksi tällainen suunta on transhumanismi. Fyysikko ja filosofi Heinz R. Pagelsin mielestä tietokone on kaukoputkeen ja mikroskooppiin verrattava tieteen tutkimusväline, ja se avaa erityisesti kompleksisuuden maailman ihmiselle samalla tavalla kuin aiemmin kaukoputki suuruuden ja mikroskooppi pienuuden maailman. [[Luokka:Tietokoneet]] 3285 13667 2006-06-09T13:14:06Z Jääpingviini 315 ===Internetistä=== *[http://www.soneraplaza.fi/tietokoneet Muropaketti] - Arvosteluja ja kellotukseen liittyvää materiaalia. *[http://www.mbnet.fi/ MBnet] - Mikrobitin porttaali. *[http://www.digitoday.fi/ digitoday] - Artikkeleita IT-alalta. ===Kirjoista=== ===Lehtiä=== *[http://www.mikrobitti.fi/ Mikrobitti] *[http://www.tietokone.fi/ Tietokone] *[http://www.kotimikro.fi/ Kotimikro] - Ent. Kompuutteri. Lehti vasta-alkajille. ===Keskustelupalstoilta=== *[http://murobbs.muropaketti.com/ MuroBBS] - Muropaketin keskustelupalsta. ===Komponentit ja tietokoneet=== *[http://www.mbnet.fi/hintaseuranta/ MBnet Hintaseuranta] *[http://www.verkkokauppa.com/ Verkkokauppa.com] - Tietokoneet ja komponentit. Myymälä Helsingissä ja nettikauppa. *[http://www.bdog.fi/ Bulldog] - Tietokoneet ja komponentit. Myymälä Tampereella ja nettikauppa. [[Luokka:Tietokoneet]] 3288 13727 2006-06-10T05:05:42Z Jääpingviini 315 Muokkasin otsikoita. <div id="talk" style="border:solid orange 1px; margin: 0px; text-align: left; padding: 1em; clear: both; background-color: beige"> ==Sisällys== *[[Elämän historia#Johdanto|Johdanto]] *[[Elämän historia#Evoluutio|Evoluutio]] *[[Elämän historia#Geologinen ajanlasku|Geologinen ajanlasku]] *[[Elämän historia/Arkeeinen eoni|Arkeeinen eoni]] *[[Elämän historia/Proterotsooinen eoni|Proteotsooinen eoni]] *[[Elämän historia/Paleotsooinen maailmankausi|Paleotsooinen maailmankausi]] *[[Elämän historia/Mesotsooinen maailmankausi|Mesotsooinen maailmankausi]] *[[Elämän historia/Paleogeenikausi|Paleogeenikausi]] *[[Elämän historia/Neogeenikausi|Neogeenikausi]] [[Kuva:Coelacanth-bgiu.png|thumb|Elävä fossiili, Latimeria, jonka uskottiin kuolleen sukupuuttoon liitukaudella. Lajia tavataan nykyään Afrikan rannikolla ja intian valtamerellä.]] ==Johdanto== Tämä wikikirja on lyhyt katsaus elämän historiaan maapallolla. Jos olet kiinnostunut, miten elämä levittäytyi koko maapallolle tai miten uusia eliöitä kehittyy, niin olet oikeassa paikassa. Kirja on jaoteltu lukuihin geologisen ajanlaskun mukaan vanhimmasta jaksosta uusimpaan. ==Evoluutio== Evoluutio on voima, joka muovaa jokaista elävää olentoa hitaasti mutta varmasti mukauttamalla eliöt elinympäristöönsä sopiviksi suosimalla piirteitä, jotka sopivat kyseiseen elinympäristöön. Ilman evoluutiota me tuskin seisoisimme tässä, sillä esi-isämme olisivat kuolleet heti, kun ne levittäytyivät syntymäpaikastaan ympäri maapalloa. ==Geologinen ajanlasku== ''Lisätietoja geologisesta ajanlaskusta [[w:Geologinen ajanlasku|Wikipedian artikkelista]].'' Geologinen ajanlasku on kansainvälisesti sovittu tapa jakaa maailman viimeisimmät 4,5 miljardia vuotta eripituisiin ja erilaisiin jaksoihin. '''Eonit''' ovat jaksoista suurimpia, ne kestävät puolesta kahteen miljardia vuotta, ja rakentuvat pienemmistä '''maailmankausista''' (Satoja miljoonia vuosia). Nämä taas jakautuvat '''kausiin''', jotka kestävät alle 100 miljoonaa vuotta. Kaudet puolestaan jakautuvat kymmeniä miljoonia vuosia kestäviin '''epookkeihin'''. Geologinen ajanlasku perustuu pitkälti geologisiin muutoksiin lukuunottamatta kausia, jotka määritellään enemmän eliöstön kuin geologian perusteella. === Maan historia 24 tunnissa === Seuraava taulukko havainnollistaa geologisen ajanlaskun mittasuhteita. Maan historia aloitetaan 4550 miljoonaa vuotta sitten jolloin Maa-planeetta muotoutuu osana [[w:Aurinkokunta|Aurinkokuntaa]]. Universumi syntyy Big Bang-teorian mukaan noin 13,7 miljardia vuotta sitten, eli 2 vuorokautta ennen Maan syntymistä. Yksi sekunti vastaa 53000 vuotta. {| class="wikitable" !Miljoonaa vuotta sitten || Tapahtumia || Kellonaika |- | 0,01 || Jääkausi päättyy || 23:59:59,80 |- | 0,2 || ''Homo sapiens'', nykyihminen || 23:59:56 |- | 2 || ''Homo habilis'', ''Homo'' -suvun ensimmäinen laji || 23:59:22 |- | 65 || Liitukauden loppu, dinosaurusten tuho || 23:39 |- | 175 || Nisäkkäät || 23:04 |- | 375 || Neliraajaiset sammakkoeläimet kehittyvät kaloista ja siirtyvät maalle|| 22:00 |- | 450 || Niveljalkaiset, ensimmäiset maaeläimet || 21:36 |- | 530 || Kalat || 21:10 |- | 542 || Kambrikauden alku || 21:07 |- | 900 || Monisoluiset eläimet || 19:12 |- | 2000 || Aitotumaiset solut || 13:20 |- | 3000 || Hapen tuotanto alkaa || 08:00 |- | 3500 || Alkeelliset yksisoluiset || 05:20 |- | 4550 || Maapallon synty || 0:00:00 |} </div> [[Luokka:Elämän historia]] 3289 13683 2006-06-09T14:57:02Z Jääpingviini 315 Tästä luokasta löydät kirjan Elämän historia -sivut. Lukekaa ja muokatkaa! [[Luokka:55.4 Paleontologia]] 3290 13710 2006-06-09T20:02:49Z Samulili 276 [[Luokka:Wikikirjaston ylläpito]] [[Luokka:Wikikirjaston ylläpito]] 3291 13711 2006-06-09T20:02:58Z Samulili 276 [[Luokka:Wikikirjasto]] [[Luokka:Wikikirjasto]] 3292 13712 2006-06-09T20:03:41Z Samulili 276 [[Luokka:Wikikirjasto]] [[Luokka:Wikikirjasto]] 3293 13916 2006-06-15T20:55:19Z Mzlla 323 luokiteltu Esperantoon PLENA GRAMATIKO DE ESPERANTO (el Fundamenta Krestomatio de Zamenhof) ESPERANTON KOKO KIELIOPPI (Zamenhofin Fundamenta Krestomation mukaan) A. Alfabeto. A. Aakkoset. Aa, Bb, Cc, Ĉĉ, Dd, Ee, Ff, Gg, Ĝĝ, Hh, Ĥĥ, Ii, Jj, Ĵĵ, Kk, Ll, Mm, Nn, Oo, Pp, Rr, Ss, Ŝŝ, Tt, Uu, Ŭŭ, Vv, Zz. Rimarko. Presejoj, kiuj ne posedas la literojn ĉ, ĝ, ĥ, ĵ, ŝ, ŭ, povas anstataŭ ili uzi ch, gh, hh, jh, sh, u. Huomautus. Kirjapainot, joilla ei ole kirjaimia ĉ, ĝ, ĥ, ĵ, ŝ ja ŭ, voivat niiden asemesta käyttää merkkejä ch, gh, hh, jh, sh, u. B. Reguloj. B. Säännöt. 1) Artikolo nedifinita ne ekzistas; ekzistas nur artikolo difinita (la), egala por ĉiuj seksoj, kazoj kaj nombroj. Rimarko. La uzado de la artikolo estas tia sama, kiel en la aliaj lingvoj. La personoj, por kiuj la uzado de la artikolo prezentas malfacilaĵon, povas en la unua tempo tute ĝin ne uzi. 1) Epämääräistä artikkelia ei ole; on vain määrätty artikkeli (la), sama kaikille sukupuolille, sijoille ja luvuille. Huomautus. Artikkelin käyttö on samanlaista, kuin muissa kielissä. Henkilöt, joille artikkelin käyttö on vaikeaa, voivat aluksi kokonaan olla sitä käyttämättä. 2) La substantivoj havas la finiĝon o. Por la formado de la multenombro oni aldonas la finiĝon j. Kazoj ekzistas nur du : nominativo kaj akuzativo; la lasta estas ricevata el la nominativo per la aldono de la finiĝo n. La ceteraj kazoj estas esprimataj per helpo de prepozicioj (la genitivo per de, la dativo per al, la ablativo per per aŭ aliaj prepozicioj laŭ la senco). 2) Substantiiveilla on pääte o. Monikon muodostamiseksi lisätään pääte j. Sijoja on vain kaksi : nominatiivi ja akkusatiivi; jälkimmäinen saadaan nominatiivista lisäämällä pääte n. Muut sijat ilmaistaan prepositioiden avulla (genetiivi de- sanalla, datiivi al -sanalla, ablatiivi per -sanalla tai muilla prepositioilla merkityksen mukaan). 3) La adjektivo finiĝas per a. Kazoj kaj nombroj kiel ĉe la substantivo. La komparativo estas farata per la vorto pli, la superlativo per plej; ĉe la komparativo oni uzas la prepozicion ol. 3) Adjektiivi saa päätteen a. Sijat ja luvut kuten substantiivilla. Komparatiivi muodostetaan sanalla pli, superlatiivi sanalla plej; komparatiivin yhteydessä käytetään prepositiota ol. 4) La numeraloj fundamentaj (ne estas deklinaciataj) estas : unu, du, tri, kvar, kvin, ses, sep, ok, naŭ, dek, cent, mil. La dekoj kaj centoj estas formataj per simpla kunigo de la numeraloj. Por la signado de numeraloj ordaj oni aldonas la finiĝon de la adjektivo; por la multoblaj - la sufikson obl, por la nombronaj - on, por la kolektaj - op, por la disdividaj - la vorton po. Krom tio povas esti uzataj numeraloj substantivaj kaj adverbaj. 4) Perusluvut (ei taivuteta) ovat : unu, du, tri, kvar, kvin, ses, sep, ok, naŭ, dek, cent, mil. Kymmenet ja sadat muodostetaan yksinkertaisesti yhdistämällä luvut. Järjestyslukuja osoittamaan lisätään adjektiivin pääte; moninkertaistukseen – pääte obl, murto-osiin on, ryhmittelyihin – op, jakoihin – sana po. Näiden lisäksi voi käyttää numeraaleja substantiiveina ja adverbeina. 5) Pronomoj personaj : mi, vi, li, ŝi, ĝi (pri objekto aŭ besto), si, ni, vi, ili, oni; la pronomoj posedaj estas formataj per la aldono de la finiĝo adjektiva. La deklinacio estas kiel ĉe la substantivoj. 5) Persoonapronominit : mi, vi, li, ŝi, ĝi (esineestä tai eläimestä), si, ni, vi, ili, oni; possessiivipronominit muodostetaan lisäämällä adjektiivin pääte. Taivutus on kuten substantiiveilla. 6) La verbo ne estas ŝanĝata laŭ personoj nek nombroj. Formoj de la verbo : la tempo estanta akceptas la finiĝon -as; la tempo estinta -is; la tempo estonta -os; la modo kondiĉa -us; la modo ordona -u; la modo sendifina -i. Participoj (kun senco adjektiva aŭ adverba) : aktiva estanta -ant; aktiva estinta -int; aktiva estonta -ont; pasiva estanta -at; pasiva estinta -it; pasiva estonta -ot. Ĉiuj formoj de la pasivo estas formataj per helpo de responda formo de la verbo esti kaj participo pasiva de la bezonata verbo; la prepozicio ĉe la pasivo estas de. 6) Verbiä ei muuteta persoonan eikä luvun mukaan. Verbin muodot : nykyaika saa päätteen –as; mennyt aika –is; tuleva aika –os; ehtomuoto –us; kehotusmuoto –u; perusmuoto –i. Partisiipit (adjektiivinen tai adverbinen merkitys) : aktiivi nykyaika –ant; aktiivi mennyt aika –int; aktiivi tuleva aika –ont; passiivi nykyaika –at; passiivi mennyt aika –it; passiivi tuleva aika –ot. Kaikki passiivimuodot muodostetaan esti -verbin vastaavan muodon ja tarvittavan verbin passiivin partisiipin avulla; passiivissa käytettävä prepositio on de. 7) La adverboj finiĝas per e; gradoj de komparado kiel ĉe la adjektivoj. 7) Adverbien pääte on e; vertailuasteet kuten adjektiiveilla. 8) Ĉiuj prepozicioj postulas la nominativon. 8) Kaikki prepositiot vaativat nominatiivin. 9) Ĉiu vorto estas legata, kiel ĝi estas skribita. 9) Jokainen sana luetaan, kuten se on kirjoitettu. 10) La akcento estas ĉiam sur la antaŭlasta silabo. 10) Paino on aina toiseksi viimeisellä tavulla. 11) Vortoj kunmetitaj estas formataj per simpla kunigo de la vortoj (la ĉefa vorto staras en la fino); la gramatikaj finiĝoj estas rigardataj ankaŭ kiel memstaraj vortoj. 11) Yhdyssanat muodostetaan yksinkertaisella sanojen yhdistämisellä (pääsana on lopussa); kieliopillisia päätteitä pidetään myös itsenäisinä sanoina. 12) Ĉe alia nea vorto la vorto ne estas forlasata. 12) Muun kieltosanan yhteydessä ne -sana jätetään pois. 13) Por montri direkton, la vortoj ricevas la finiĝon de la akuzativo. 13) Suuntaa osoittamaan sanat saavat akkusatiivin päätteen. 14) Ĉiu prepozicio havas difinitan kaj konstantan signifon; sed se ni devas uzi ian prepozicion kaj la rekta senco ne montras al ni, kian nome prepozicion ni devas preni, tiam ni uzas la prepozicion je, kiu memstaran signifon ne havas. Anstataŭ la prepozicio je oni povas ankaŭ uzi la akuzativon sen prepozicio. 14) Jokaisella prepositiolla on määrätty ja pysyvä merkitys; jos meidän kuitenkin pitää käyttää jotain prepositiota ja välittömästi ei ilmene, mitä nimenomaista prepositiota meidän pitäisi käyttää, niin silloin käytämme prepositiota je, jolla ei ole itsenäistä merkitystä. Preposition je sijaan voi käyttää myös akkusatiivia ilman prepositiota. 15) La tiel nomataj vortoj fremdaj, t. e. tiuj, kiujn la plimulto de la lingvoj prenis el unu fonto, estas uzataj en la lingvo Esperanto sen ŝanĝo, ricevante nur la ortografion de tiu ĉi lingvo; sed ĉe diversaj vortoj de unu radiko estas pli bone uzi senŝanĝe nur la vorton fundamentan kaj la ceterajn formi el tiu ĉi lasta laŭ la reguloj de la lingvo Esperanto. 15) Niin sanottuja vierassanoja, so. niitä, jotka kielten enemmistö on ottanut yhdestä lähteestä, käytetään esperantossa muuttumattomana, saaden vain tämän kielen kirjoitusmuodon, mutta yhden perussanan eri johdannaisissa on parempi käyttää muuttumattomana vain kantasanaa ja muodostaa muut siitä esperanton kielen sääntöjen mukaan. 16) La fina vokalo de la substantivo kaj de la artikolo povas esti forlasata kaj anstataŭigata de apostrofo. 16) Substantiivin ja artikkelin loppuvokaali voidaan jättää pois ja korvata heittomerkillä. [[Luokka:Esperanto]] 3294 13734 2006-06-10T05:51:19Z Jääpingviini 315 [[Kuva:Nuvola apps bug.png|20px]] [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] 3295 14124 2006-06-21T13:34:18Z Jääpingviini 315 /* Sisällys */ Korjasin virheen tekstissä. __TOC__ ==Johdanto== [[Kuva:Nuvola apps bug.png|left]] Eläintiede eli zoologia on biologian osa-alue, joka tutkii eläinkuntaan kuuluvia eliöitä. Eläimiä on monenlaisia, ja niin ollen myös eläintiede jakautuu useisiin osa-alueisiin. Tämän wikikirjan tarkoitus on antaa perustiedot tästä mielenkiintoisesta ja monimuotoisesta tieteenalasta. Kirja on jaoteltu lukuihin eläintieteen erikoisalojen ja erilaisten eläinryhmien mukaan. Lukekaa ja muokatkaa! ==Sisällys== *[[Eläintiede/Taksonomia|Taksonomia]] -Eläinten luokittelu ---- *[[Eläintiede/Entomologia|Entomologia]] -Hyönteiset *[[Eläintiede/Iktyologia|Iktyologia]] -Kalat *[[Eläintiede/Ornitologia|Ornitologia]] -Linnut *[[Eläintiede/Mammalogia|Mammalogia]] -Nisäkkäät [[Luokka:Eläintiede]] 3296 13743 2006-06-10T06:58:33Z Samulili 276 [[Luokka:58 Eläintiede]] [[Kuva:Mus Musculus-huismuis.jpg|thumb|Kotihiiri - Mus Musculus]] Tästä luokasta löydät kirjan Eläintiede -sivut. Lukekaa ja muokatkaa! [[Luokka:58 Eläintiede]] 3297 13744 2006-06-10T06:58:45Z Samulili 276 [[Luokka:5X]] [[Luokka:5X]] 3298 13771 2006-06-12T14:45:32Z TeemuN 155 Kuvankaappaus, käytetään sivulla [[GIMP/Harjoituksia]] {{Kuvakaappaus}} {{Kaksoislisenssi/Ccbysa}} [[Luokka:GIMP-kuvat]] Kuvankaappaus, käytetään sivulla [[GIMP/Harjoituksia]] {{Kuvakaappaus}} {{Kaksoislisenssi/Ccbysa}} [[Luokka:GIMP-kuvat]] 3299 13877 2006-06-15T16:12:30Z TeemuN 155 /* Kahden kuvan yhdistäminen */ parantelua {{GIMP}} Tälle sivulle kerätään GIMPillä tehtäviä harjoituksia ja esimerkkiratkaisuja. Tälle sivulle voidaan viitata kirjan muista osista. ==Kahden kuvan yhdistäminen== Käytetään: [[GIMP/Perusteita#Polkutyökalu_2|polkutyökalu]], [[GIMP/Perusteita#Pikamaski|pikamaski]], [[GIMP/Perusteita#Tasot|Tasot]] Viedään kuvan osa (kuumailmapallo) kuvasta toiseen ja asetetaan se hieman rakennuksen taakse. Käytetään allaolevia kuvia (commonsista, klikkaamalla saat suuren kuvan) [[kuva:050829-ballonwilhelminereichard.jpg|kuumailmapallo|200px]] [[Kuva:Messeturm (Messegelände) Frankfurt-2.jpg|maisema|200px]] * Aluksi valitaan kuumailmapallo. Käytetään [[GIMP/Perusteita#Polkutyökalu_2|polkutyökalua]] ja hienosäädetään [[GIMP/Perusteita#Pikamaski|pikamaskilla]]. Koska tässä tapauksessa pallon tausta on hyvin tarkasti yksivärinen, voidaan käyttää myös taikasauva-työkalua. [[Kuva:GIMP-kuumailmapallon kori.jpg|thumb|145px]] ** Kun polku seurailee pallon ääriviivoja melko tarkasti komenna valitse -> polusta. ** Seuraavaksi käytetään pikamaskia; paina Shift+Q ja maalaa mustalla ne alueet, jotka eivät kuulu palloon ja valkoisella ne, jotka kuuluvat. **Kun valinta on riittävän tarkka, poistu pikamaskitilasta * Seuraavaksi kopioidaan valittu pallo painamalla Ctrl+C ja liitetään se uuteen kuvaan painamalla Ctrl+V. Vielä täytyy muuttaa pallo kelluvasta valinnasta tasoksi klikkaamalla uusi taso -painiketta tasot-paneelista. Nimeä vielä uusi taso. * Yleensä liitetty kuva on väärän kokoinen, jolloin sitä täytyy skaalata. Valitse [[GIMP/Perusteita#Muunnostyökalut|skaalaustyökalu]], ota hiirellä kiinni uudesta tasosta ja raahaa se sopivan kokoiseksi. Paina vielä auennesta ikkunasta "Skaalaa". Huomaa, että alkuperäinen kuumailmapallo saattaa pilkottaa taustalta, mutta se katoaa, kun skaalaus saadaan valmiiksi. * Siirrä kuumailmapallo sopivaan kohtaan (tässä osittain seinän taakse) käyttäen Siirto-työkalua [[Kuva:GIMP-kuumailmapallo rakennuksen takana.jpg|thumb|300px|Lopputulos]] * Seuraavaksi muutetaan osa pallosta läpinäkyväksi, jolloin se näyttää olevan oksan takana. ** Muutetaan ensin koko pallon sisältävä taso osittain läpinäkyväksi Tasot-paneelin "Peitto" kohdasta. ** Lisätään tasoon maski, komenna Taso -> Maski -> Lisää tason maski. ** Maalataan valkoisella ne kohdat, joissa ei ole rakennusta ja mustalla ne, joissa on. Harmaan eri sävyt vastaavat läpinäkyvyyden eri asteita. ** Esimerkissä on suora seinämä, joten voit käyttää myös polkutyökalua. Aseta polku seuraamaan seinää ja kiertämään pallon reunan "ulkopuolelta" (polun ei tarvitse seurata pallon ääriviivoja tarkasti). Kun muutat polun valinnaksi ja värität koko valinnan mustaksi, on lopputulos toivottu. ** Lopuksi pallo-tason peitto täytyy asettaa takaisin 100 %:iin. 3301 13790 2006-06-12T20:47:39Z Hartz 58 c Pyydystää kaikki virheet. <pre> try: ... except: ... </pre> Pyydystää AttributeError-virheen. <pre> try: ... except AttributeError: ... </pre> Pyydystää AttributeError- ja ValueError-virheet. <pre> try: ... except AttributeError: ... except ValueError: ... </pre> Tarkentaa virhettä kertomalla virheen numeron ja virheilmoituksen. <pre> try: ... except AttributeError, (virheen_numero, virheilmoitus): print "AttributeError(%s): %s" % (virheen_numero, virheilmoitus) </pre> [[Luokka:Python|poikkeukset]] 3302 13778 2006-06-12T17:24:43Z Iirolaiho 61 Tervetuloa Wikikirjastoon. Pelkään, että käyttäjänimesi saattaa mennä sekaisin Wikipedian MikkoM:n kanssa. --[[Käyttäjä:Iirolaiho|Iirolaiho]] 12. kesäkuuta 2006 kello 17.24 (UTC) 3303 14076 2006-06-18T17:31:23Z 62.197.171.208 /* Sanastoa */ == Terveydenhuollon kieliopas == Terveydenhuollon tekstit tuottavat pulmia paitsi potilaille myös alan henkilöstölle, esimerkiksi lääkärien saneluja purkaville sihteereille. Hankaluuksia aiheuttavat muun muassa sairauksien latinankieliset nimet, tutkimusten ja koetulosten lyhenteet, numeroilmaukset. == Luettavuus == '''Tekstin luettavuutta lisäävät''' * lyhyet ja tutut sanat * sopivan mittaiset virkkeet * turhan karsiminen pois * standardin mukainen asettelu * sivuotsikointi ja sisennykset * maltillinen korostus * asia liittäminen konkreettiseen todellisuuteen * pääasian nostaminen selvästi esiin * vastaanottajan tarpeiden huomioiminen * ilmaisun täsmällisyys, ymmärrettävyys ja tulkinnan yksiselitteisyys. == Sanastoa == '''Allergia''' ''Sairaudet'' * '''allergia''' yliherkkyys * '''anafylaksia''' nopeasti kehittyvä yleisoirein ilmenevä allerginen yliherkkyys * '''aspergilloosi''' aspergillus-sienen aiheuttama homesienitauti * '''astma''' hengenahdistus * '''atopia''' henkilön periytyvä taipumus herkistyä esim. siitepölylle * '''ekseema''' rohtuma, rokahtuma * '''konjunktiviitti''' silmien sidekalvon tulehdus * '''sepsis''' verenmyrkytys, yleisinfektio * '''vasomotorinen nuha''' allergiatyyppinen nuha ''Kokeet'' * '''prick-testi''' ihopistokoe * '''epikutaanitesti''' tutkittavaa ainetta sivellään iholle allergisuuden selvittämiseksi ''Lääkkeet'' * '''Zyrtec''', '''Tuulix''', '''Clarinase''' '''Hermosto''' ''Sairaudet'' *'''paralysis cereblalis''' aivohalvaus *'''dementia senilis''' vanhuuden tylsistyminen *'''morbus Parkinson''' Parkinsonin tauti *'''multiple sclerosis''' MS-tauti *'''meningiitti''' aivokalvontulehdus *'''hemicrania''' migreeni *'''polyneuropatia''' monihermosairaus *'''epilepsia''' ''Lääkkeet'' *'''epilepsiaan''' Etosykmidi, Fenyotiini, Karbamatsepiini, Natriumvalporaatti *'''migreeniin''' Anervan, Brufen, Didometin, Imigran, Naprometin, Noramig, Naxopren, Orstanorm *'''dementiaan''' Aricept, Risperdal, Reminyl, Exelon *'''MS-tautiin''' Novantrone, Avonex, Rebif *'''Parkinsonin tautiin''' Leponex, Permax *'''aivohalvaukseen''' Plavix '''Hormoni- ja aineenvaihduntasairaudet''' ''Sairaudet'' *'''Addisonin tauti''' lisämunuaisen kuorikerroksen vajaatoiminta *'''Basedowin-tauti tyroksiinihormonin''' liikatuotanto *'''Cushingin oireyhtymä''' lisämunaisen kuorikerros tuottaa liikaa kortisolihormonia *'''feokromosytooma''' lisämunuaisen ydinosan harvinainen kasvain *'''hypokalemia''' liian vähäinen veren kaliumpitoisuus *'''hyperkalemia''' liian suuri veren kaliumpitoisuus *'''hyperkalsemia''' liian suuri veren kalsiumpitoisuus *'''hypokalsemia''' liian alhainen veren kalsiumpitoisuus *'''hyponatremia''' liian vähäinen veren natriumpitoisuus *'''hypernatremia''' liian suuri veren natriumpitoisuus *'''nefropatia''' munuaissairaus *'''neuropatia''' ääreishermoston häiriö *'''retinopatia''' verkkokalvosairaus ''Kokeet'' *'''A1c (B-GHB-A1c''' glykoitunut hemoglobiini *'''fP-Gluk''' paastoplasman glukoosi *'''fS-Krea''' kreatiniini *'''fS-Urea''' urea *'''HbA1c''' sokerihemoglobiini, mittaa keskimääräistä verensokeritasoa 2-3 kk ajan, normaali alle 6% *''' P-Gluk''' plasman glukoosi *'''Pt-Gluk-R1''' sokerirasituskoe *'''S-TSH'''Kilpirauhasta stimuloiva hormoni *'''S-T4-V''' vapaa seerumin tyroksiini ''Lääkkeet'' *'''ACE-estäjät''', '''diureetit nesteenpoistolääkkeet''', '''karibimatsoli''' , '''radiojodihoito''' '''Ihotaudit''' ''Sairaudet'' *'''acne vulgaris''' finnitauti *'''carsinoma basosellulare''' tyvisolusyöpä *'''eczema allergicum''' yliherkkyysihottuma *'''eczema herpeticum''' ihoherpes *'''erysopelas''' ruusu *'''folliculitis ''' karvatupentulehdus *'''herpes simplex''' yskänrokko *'''impetigo''' märkärupi *'''melanooma ''' ihosyöpä *'''paronychia''' kynsivallintulehdus *'''psoriasis vulgaris''' psoriasis ''Tutkimukset'' *'''CRP''' tulehdusarvot '' Lääkkeet'' *'''Bacibact''' bentsoyyli-peroksidi *'''Bemetson''' beetametasoni ja kliokinoli *'''Brevoxyl''' basitrasiini ja neomysiini *'''Daivonex''' kalsipotrioli *'''Diprosalic''' beetametasoni ja salisyylihappo *'''Pimafucort''' natamysiini, neomysiini ja hydrokortisoni *'''Roaccutan''' isotretinoiini. *'''Sibicort''' hydrokortisoni ja klooriheksidiini *'''Tetralysal''' lymesykliini, joka on tetrasykliineihin kuuluva antibiootti '''Infektiotaudit''' ''Sairaudet'' *'''tetanus''' jäykkäkouristus *'''septichaemia''' verenmyrkytys *'''variola''' isorokko *'''varicella''' vesirokko *'''morbille''' tuhkarokko *'''rubella''' vihurirokko *'''parotitis epidemica''' sikotauti *'''herpes zoster''' vyöruusu *'''febris typhoides''' lavantauti *'''pneumonia''' keuhkokuume ''Lääkkeet'' *'''vyöruusuun''' tulehduskipulääkkeet *'''tuhkarokkoon''' penisilliini ja kefalosporiini *'''tulirokkoon''' penisilliini *'''bakteerien aiheuttamiin infektioihin''' Biklin *'''limakalvojen sieni-infektioihin''' Canestan *'''hiv-infektioihin''' Epivor '''Keuhkotaudit''' ''Sairaudet'' *'''Chronic Obstructive Pulmonary Disease (COPD)''' tupakkatauti *'''emfyseema''' ilmapöhö *'''asthma bronchiale''' keuhkoastma *'''pneumonia''' keuhkokuume *'''pneumoniitti''' keuhkotulehdus *'''granulooma''' sidekudoksen liikakasvu *'''adenokarsinooma''' rauhassyöpä *'''hemoptyysi''' veriyskös *'''interstitiaalipneumonia''' keuhkokuume, jolle ovat ominaisia pienet laajalle levinneet keuhkokudoksen tulehduspesäkkeet *'''primaaripreventio''' ensiasteen ehkäisy ''Kokeet'' *'''PEF(peak exspiratory flow)''' käytetään yleisesti uloshengityksen huippuvirtauksen mittauksesta '''Korva, nenä, kurkku''' *'''otorhinolaryngologia, otorinolaryngologia''' korva-, nenä- ja kurkkutautioppi ''Oireita, sairauksia'' *'''abscessus peritonsillaris''' kurkkupaise *'''abscessus septi nasi''' väliseinän märkäpesäke *'''aphta, afta''' suun limakalvon haavauma *'''apnea''' hengittämättömyys *'''Bellin pareesi''' naamahermohalvaus *'''bronchiectasia, bronkiektasia''' keuhkoputkenlaajentuma *'''candidiosis oris''' suusammas *'''carcinoma labii''' huulisyöpä *'''carcinoma laryngis''' kurkunpään syöpä *'''cholesteatoma, kolesteatooma''' helmiäiskasvain *'''corpus alienum nasi''' vierasesine nenässä *'''dacryocystitis, dakryokystiitti''' kyynelpussintulehdus *'''dacryostenosis, dakryostenoosi''' kyynelkanavan ahtauma *'''diphteria, difteria''' kurkkumätä *'''dysphagia, dysfagia''' nielemishäiriö *'''dysphasia, dysfasia''' puhehäiriö *'''epistaxis, epistaksis''' nenäverenvuoto *'''fractura nasii''' nenämurtuma *'''globus hystericus''' "pala kurkussa" *'''hypacusis''' huonokuuloisuus *'''laryngitis acuta supraglottica''' kurkunkannen tulehdus *'''morbus Méniére, Méniérin tauti''' oireyhtymä, jossa kohtauksittaiseen kiertohuimaukseen liittyy sairaan korvan huminaa ja huonokuuloisuutta *'''oesophagitis, esofagiitti''' ruokatorven tulehdus *'''otalgia''' korvasärky *'''ozaena, otseena''' hajunenä *'''pharyngitis acuta''' äkillinen nielutulehdus *'''presbyacusis, presbyakuusi''' ikähuonokuuloisuus *'''rhinitis acuta''' äkillinen nuha *'''secretory otitis media, SOM''' välikorvatulehdus *'''sialadenitis, sialadeniitti''' sylkirauhastulehdus *'''sinuitis acuta''' äkillinen sivuontelotulehdus *'''tonsillitis acuta''' äkillinen nielurisatulehdus *'''tracheobronchitis, trakeobronkiitti''' henkitorven ja keuhkoputken tulehdus *'''Warthinin tuumori''' hyvänlaatuinen kasvain, joka esiintyy yleensä korvasylkirauhasessa ''Tutkimuksia'' *'''audiogrammi''' kuulokäyrä *'''House-Brackmann -asteikko''' käytetään kasvohalvauksen dokumentaatioon *'''hypopharyngoscopia, hypofaryngoskopia''' alanielun tähystys *'''impedanssin paine''' välikorvan paine *'''kalorinen koe''' korvakäytävään viileää tai lämpimää vettä ja ilmaa *'''laryngoscopia indirecta, lar.ind.''' epäsuora kurkunpään tähystys *'''nasoscopia, nasoskopia''' nenätähystys *'''oesophagoscopia, esofagoskopia''' ruokatorven tähystys *'''olfaktometria''' hajututkimus *'''otomikroskopia''' tärykalvon ja täryontelon tilan tarkkailuun *'''Paulin-Bunnelin testi''' "pusutaudin" testaamiseen *'''rhinoscopia anterior, eturinoskopia, rh.a.''' etutähystys *'''rhinoscopia posterior, takarinoskopia, rh.p.''' takatähystys *'''rhinomanometria, rinomanometria''' mitataan nenäonteloiden paine-eroja ja hengitysilman virtausnopeutta *'''tracheoscopia, trakeoskopia''' henkitorven tähystys *'''Weberin koe''' äänirauta ''Toimenpiteitä, hoitoja'' *'''adenoidectomia, adenoidektomia''' kitarisan poistoleikkaus *'''Caldwell-Luc''' radikaalileikkaus, jossa poskiontelo avataan, ontelosta poistetaan sairas limakalvo ja nenäkäytävään muodostetaan pysyvä vasta-aukko *'''cauterisatio, kauterisaatio''' polttohoito, syövytyshoito *'''dacryocystorhinostomia, dakryokystorinostomia''' kyynelkanavan avaus nenän kautta *'''ethmoidectomia, etmoidektomia''' seulaluun poisto *'''FESS''' nenän sivuonteloiden tähystysleikkaukseen *'''frenulutomia''' kielijänteen katkaisu *'''laryngectomia totalis''' koko kurkunpää poistetaan *'''myringoplastia''' tärykalvon korjausleikkaus *'''repositio nasii''' nenän paikalleen asettaminen *'''RFTA-hoito''' käytetään kuorsaukseen *'''rhinoplastia, rinoplastia''' nenäselän korjaamisleikkaus *'''tonsillectomia, tonsillektomia''' nielurisaleikkaus *'''tracheostomia, trakeostomia''' henkitorviavanteen teko *'''tympano mastoidectomia''' kartiolisäke- ja välikorvasaneeraus *'''uvulopalatopharyngoplastia, UPPP''' ns. kuorsausleikkaus ''Lääkkeitä'' *'''Augmentin, Azithromycin Ratiopharm, Beclonasal Aqua, Betaserc, Ciproxin-Hydrocortison, Merocel, Merogel, Otiborin, Rhinocort Turbuhaler, Rinomar, Roxibion, Roxithromycin Sandoz, Sofradex, Xylocain, Zithromax''' '''Lastentaudit''' ''Sairaudet'' *'''morbilli''' tuhkarokko *'''parotitis epidemica''' sikotauti *'''rubella''' vihurirokko *'''varicella''' vesirokko *'''carlatina''' tulirokko *'''exanthema subitum''' vauvarokko *'''otitis interna''' sisäkorvatulehdus *'''laryngitis acuta''' kurkunpäätulehdus *'''sinuitis maxillaris''' poskiontelotulehdus *'''mononucleosis''' rauhaskuume *'''tonsillitis acuta''' angiina *'''vestibulaarineur(on)iitti''' tasapainohermon hermotumakkeiden virusinfektio *'''leegio''' vamma, vaurio, viottuma, häiriö, elimen rakenteen tai toiminnan sairaalloinen muutos ''Rokotukset'' *'''MPR''' tuhka- ja vihurirokko, sikotauti *'''DiPeTe''' kurkkumätä, hinkuyskä, jäykkäkouristus *'''Tetanus''' jäykkäkouristus *'''dTap-IPV''' kurkkumätä , jäykkäkouristus, soluton hinkuyskä ja polio *'''BCG (Bacillus Calmette-Guérin)''' tuberkuloosi *ihon alle (s.c.) *lihakseen (i.m.) '''Mahalaukun ja ruokatorven sairaudet''' ''Sairaudet'' *'''carcinoma ventriculi cum metastasibus''' mahasyöpä joka on lähettänyt etäpesäkkeitä *'''diverticulum oesophagi''' ruokatorven umpipussi *'''dyspepsia''' ylävatsavaivat *'''helikobakteeri-infektio''' helikobakteeri-tulehdus mahalaukussa *'''refluksiesofagiitti''' mahansisällön takaisinvirtauksesta johtuva pitkäaikainen ruokatorvitulehdus *'''ulcus duodenum''' pohjukkaissuolihaava *'''ulcus ventriculi perforatum''' puhjennut mahahaava ''Kokeet'' *'''gastroskopia''' mahan tähystys * '''13C-ureahengityspikatesti''' Helicobakter Pylori -testi ''Lääkkeet'' *'''antasidit''' mahahappoa neutraloivia aineita *'''isosorbidi-5-mononitraatti''' lääke ruokatorven laskimolaajentumiin *'''Omeprazol Sandoz''' lääke ruuansulatuskanavan tulehdusten hoitoon *'''ranitidiini ja famotidiini''' lääkkeitä maha-ja pohjukkaissuolihaavaan, ruokatorven tulehdukseen '''Maksan ja haiman sairaudet''' *'''alkoholipankreatiitti''' alkoholin aiheuttama haimatulehdus *'''cholelithiasis, kolelitiaasi''' sappikivitauti *'''cirrhosis hepatis''' maksakirroosi *'''degeneratio adiposa hepatis''' rasvamaksa *'''hepatitis neonatalis''' vastasyntyneen maksatulehdus *'''insufficientia hepatis''' maksan vajaatoiminta *'''pancreatitis acuta''' äkillinen haimatulehdus *'''pancreatitis, pankreatiitti''' haimatulehdus ''Tutkimuksia'' *'''ALAT, ASAT''' maksakokeita *'''bilirubiini''' sappiväriaine *'''ERCP''' sappi-ja haimatiehyeiden varjoainekuvaus tähystimen kautta *'''S-Amyl''' haimatutkimus ''Lääkkeitä'' *'''Aldactone, Adursal, Buscopan, Diuramin, Gemzar, Miloride, Questran, Sandostatin, Sparkal''' ''Hoidot'' *'''extracorporeal shock wave lithotripsy (ESWL)''' virtsa- ja sappiteiden kivien hoitomenetelmä, jossa kivet murskataan paineaalloilla *'''litotripsia''' virtsatie- ja sappikivien murskaus ultraäänellä tai paineaalloilla *'''ursodeoksikoolihappo''' sappikivien liuotushoito '''Munuaissairaudet''' ''Sairaudet'' *'''insufficientia renum''' munuaisten vajaatoiminta *'''necrosis papillaris''' munuaisnystykuolio *'''nephritis''' nefriitti, munuaiskudoksen tulehdustautien yleisnimitys *'''nephrolithus''' nefroliitti, munuaiskivi *'''nephroma''' nefrooma, munuaiskasvain *'''nephropathia diabetica''' sokeritaudin aiheuttama munuaissairaus *'''nephropathia epidemica''' myyräkuume *'''nephrosis''' nefroosi, munuaisen rappeutumistautien yleisnimitys *'''nephrorrhagia''' nefrorragia, munuaisverenvuoto *'''nephrosclerosis''' nefroskleroosi, munuaisten sidekudostuminen *'''nephrosonephritis''' nefrosonefriitti, munuaistauti, jossa sekä nefroosin että nefriitin piirteitä *'''proteinuria''' valkuaisvirtsaisuus *'''tuberculosis renalis''' munuaistuberkuloosi *'''uremia''' virtsamyrkytys ''Lääkkeet'' *'''Aprovel''', '''Capoten''', '''Cardace''', '''Olmetec''' ''Kokeet'' *'''fS-Krea''' kreatiniini, munuaisten toiminnan tutkiminen '''Naistentaudit''' ''Oireita, sairauksia'' *'''amenorrhoea, amenorrea''' kuukautisten puuttuminen *'''atrophia vaginae''' emättimen surkastuminen *'''carcinoma mammae''' rintasyöpä *'''carcinoma uteri''' kohtusyöpä *'''climacterium, klimakterium''' vaihdevuodet *'''colpitis, kolpiitti''' emätintulehdus *'''cysta ovarii''' munasarjan rakkula *'''cystocele, kystoseele''' virtsarakon pullistuminen emättimeen *'''descensus uteri''' kohdunlaskeuma *'''endometriosis, endometrioosi''' kohdun limakalvoa pesäkkeinä kohtulihaksessa ja muualla *'''haemorrhagia vaginalis''' verenvuoto emättimestä *'''hypermenorrhoea, hypermenorrea''' runsas kuukautisvuoto *'''infertilitas, infertiliteetti''' hedelmättömyys *'''incontinentia alvi''' ulosteenpidätyskyvyttömyys *'''incontinentia urinae''' virtsankarkailu *'''insufficientia cervicis uteri''' kohdunkaulan heikkous *'''leucoplacia vaginae''' emättimen valkotäpläisyys *'''myoma uteri''' kohtumyooma *'''oligomenorrhoea, oligomenorrea''' epänormaalin niukat/ harvat kuukautiset *'''PCO (polycystic ovarion syndrome)''' munasarjojen monirakkulaisuus *'''POF (premature ovarion failure)''' munasarjojen toimintahäiriö *'''polypus uteri''' kohtupolyyppi *'''rectocele, rektoseele''' peräsuolen esiinluiskahdus *'''sactosalpinx, saktosalpinx''' munanjohtimen pullistuma *'''vulvitis, vulviitti''' häpytulehdus *'''vulvodynia''' ulkosynnyttimien kipu *'''vulvovaginitis''' häpy-emätintulehdus ''Toimenpiteitä, hoitoja'' *'''ablatio mammae''' rinnanpoistoleikkaus *'''colporrhaphia, kolporafia''' emättimen seinän korjausleikkaus *'''hysterectomia, hysterektomia''' kohdun poistoleikkaus *'''hysterosalpingographia, hysterosalpingografia, HSG''' kohdun ja munanjohtimien röntgenkuvaus *'''ICSI (intracytoplasmic sperm injection)''' mikroinjektio *'''IUI (intrauterine insemination)''' keinosiemennys *'''IVF (in vitro fertilisaatio)''' koeputkihedelmöitys *'''laparoscopia, laparoskopia''' vatsaontelon tähystys *'''oophorosalpingoectomia, ooforosalpingektomia''' munasarjojen ja munanjohtimien poisto *'''operatio TVT (tensionfree vaginal tape)''' virtsankarkailua korjaava leikkaus *'''ovum donatio''' munasoluluovutus *'''Wertheim''' laajennettu kohdunpoisto *'''Zuidex-injektiot''' virtsankarkailuun ''Lääkkeitä, lääkeaineita'' *'''Cerazette, Cilest, Cyklokapron, Depo-Provera, Dostinex, Jadelle, Meliane, Menogon, Mirena, Norprolac, Orgametril, Parlodel, Patentex Oval, Pregnyl, Puregon, Zumenon, Yentreve''' * '''duloksetiini, estradioli, follitropiini, gonadotropiini, kinagolidi, menotropiini, misoprostoli, traneksaamihappo, vagitorium (emätinpuikko)''' '''Psykiatria''' ''Sairaudet'' * '''depressio''' masennus, masennustila *'''maanis-depressiivinen psykoosi''' mielialahäiriö, johon liittyy erillisiä maanisen mielialan luonnehtimia jaksoja tai maanisen ja masentuneen vaiheen vuorottelua * '''mania''' kiihko, vimma, vakava mielialahäiriö, jolle ovat ominaisia mielialan liiallinen kohoaminen tai ärtyisyys, suuruuskuvitelmat, ajatustoiminnan kiihtyneisyys *''' masennus''' depressio, masennustila, mielentila jolle on ominaista mm. alakuloisuus, aloitekyvyn puute, väsymys ja unihäiriöt *''' melankolia''' klassinen masennustila *''' neuroottinen häiriö''' elimellisiin syihin perustumaton psyykkinen häiriö * '''paniikkihäiriö''' psyykkinen oireyhtymä, jolle ovat tyypillisiä toistuvat voimakkaat ahdistuneisuuskohtaukset * '''psykoosi''' mielitauti, mielisairaus * '''psykoottinen''' psykoosiin liittyvä, mielisairas, mielitautinen * '''skitsofrenia''' mielen sairaus ''Lääkeaineita ja lääkkeitä'' * alpratsolaami, klonatsepaami, diatsepaami * Cipralex, Cipramil, Emocal, Aurorix, Seroquel '''Raskaus ja synnytys''' ''Raskaus'' *'''abortus''' keskenmeno, raskauden keskeytys *'''asphyxia foetus''' sikiön hapenpuute *'''auskultoida''' tutkia kuuntelemalla *'''dislocatio''' virheasento *'''eklampsia''' raskauskouristus *'''gestatio (aika)''' raskaus (aika) *'''graviditas''' raskaus, raskaudentila *'''graviditas extrauterina''' kohdun ulkopuolinen raskaus *'''hemorragia gravidarum''' raskaudenaikainen verenvuoto *'''hepatosis''' raskauden aiheuttama maksaoire *'''hyperemesis gravidarum''' raskauspahoinvointi *'''hypertonia gravidarum''' raskaudenaikainen korkea verenpaine *'''koriongonadotropiini''' istukkahormoni *'''toxemia gravidarum''' raskausmyrkytys ''Synnytys'' *'''auxilium manuale''' sikiön ulosautto *'''episiotomia''' välilihaleikkaus *'''evacutatio et abrasio''' kohdun tyhjentäminen ja kaavinta *'''extractio foetus''' sikiön ulosveto *'''foetus''' sikiö *'''lochia''' jälkivuoto *'''lochia putrida''' märkäinen jälkivuoto *'''neonatus''' vastasyntynyt *'''perineum''' väliliha *'''praematuritas''' keskosuus *'''ruptura perinei''' välilihan repeämä *'''sectio caeserea''' keisarileikkaus *'''vacuum extractor''' imukuppi ''Yleisimpiä näytteitä'' *'''Diffi''' leukosyytit *'''Eryt''' erytrosyytit *'''Gluk''' glukoosi, verensokeri *'''Hb''' hemoglobiini *'''HCG''' raskaustesti *'''HKR''' hematokriitti *'''Krea''' kreatiini munuaistutkimus *'''Tr1seul''' riskiraskaustutkimus *'''TSH''' tyreotropiini kilpirauhastutkimus '''Silmätaudit''' *'''oculus''' silmä *'''bulbus oculi''' silmämuna *'''cilium''' ripsi *'''epikantus (epicanthus)''' mongolinpoimu, silmän kulmapoimu *'''fundus oculi''' silmänpohja *'''musculi extraoculares, musculi bulbi''' silmän ulkoiset lihakset *'''musculi intraoculares''' silmän sisäiset lihakset *'''nervus ophthalmicus''' silmähermo *'''orbita''' silmäkuoppa *'''palpebra''' silmäluomi ''Sairauksia'' *'''blefariitti (blepharitis)''' luomitulehdus *'''chalazzion''' luomirakkula *'''conjunctivitis acuta''' äkillinen sidekalvontulehdus *'''conjunctivitis allergica''' allerginen sidekalvontulehdus *'''degeneratio retinae''' verkkokalvon rappeutuminen *'''ectropium''' luomen uloskääntyminen *'''entropium''' luomen sisäänkääntyminen *'''flykteeni''' silmänrisake *'''fotoelektrinen keratokonjunktiviitti''' lumisokeus ja sähköhitsaajan silmätulehdus *'''glaukooma''' silmäsairaus, joka vaurioittaa näköhermoa *'''keratoconjunctivitis''' kuiva silmä *'''lagophthalmus''' avoluomi *'''monoftalmia (monophthalmia)''' synnynnäinen yksisilmäisyys *'''nanoftalmia (nanophthalmia)''' pienisilmäisyys *'''nystagmus''' silmävärve *'''ptosis palpebrae''' riippuluomi *'''sarkoidoosi''' yleissairaus, joka voi aiheuttaa kyynelrauhasen tulehdusta *'''SLE''' sidekudossairaus *'''sugillaatio''' aiheuttaa sidekalvon alaisia verenvuotoja *'''uveiitti''' silmän suonikalvon tulehdus ''Kokeet'' *'''cyl''' sylinteri *'''D''' diopteri *'''refraktio''' taittovoima *'''refraktiivinen silmäkirurgia''' silmän taittovoiman muuttaminen kirurgisin keinoin *'''Ta''' silmänpaine *'''tensio intraocularis''' silmänpaine *'''oftalmotonometria, tonometria''' silmänpaineen mittaaminen silmänpainemittarilla *'''V.o.dx.''' oikean silmän näkö *'''V.o.sin.''' vasemman silmän näkö *'''Octopus''' näkökenttä-tutkimus ''Lääkkeet'' *'''oculoguttae''' silmätipat (mustuaista laajentavat tipat) *'''Oculac'''-silmätipat,'''Viscotears'''-silmägeeli, '''Xalcom'''-silmätipat, '''Alphagan''','''Blocanol''', '''Cosopt''', '''Fotil''', '''Xalatan''', '''Oftan Dexa-Chlora''' '''Sukupuolitaudit''' sukupuoliyhdynnässä tarttuvat taudit, seksitaudit ''Sairaudet'' *'''chlamydia trachomatis''' klamydia, aiheuttaja chlamydia trachomatis-bakteeri *'''HIV''' human immunodeficiency virus, aiheuttaja virus (LAS-vaihe, ARC-vaihe, AIDS-vaihe = immuunikatovaihe) *'''kondylooma''' visvasyylä (aiheuttaja HPV-virus) *'''scabies''' syyhypunkki, ihmisessä asuva loinen. *'''satiainen''' ihmisessä asuva loinen *'''sukupuoliherpes''' aiheuttaja herpes-virus *'''syfilis''' kuppa, aiheuttaja Treponema pallidum-bakteeri * primaarikuppa * sekundaarikuppa * pieniläiskäinen ihottuma (roseola) * kovat näpyt (syfilidit), * latenttikuppa * tertiäärikuppa * ihon haavat (gumma) *'''tippuri''', aiheuttaja gonokki-bakteeri ''Kokeet'' *'''antigeeni-testi''' *'''cardiolipin-koe''' *'''erikoisvärjäys''' *'''etikkahappovärjäys''' *'''geenitekninen näyte''' *'''koepala''' *'''mikroskooppinäyte''' *'''mikroskopointi''' *'''papa = irtosolunäyte''' *'''PCR-koe = geenimonistus''' *'''TPHA-koe''' *'''vasta-ainetesti''' *'''verikoe''' *'''viljely''' *'''virusviljely''' ''Lääkkeet'' *'''atsitromysiini''', '''doksisykliini''', '''doksisykliinit''', '''imikmivoide''', '''keftriaksonia sisältävät lääkkeet''', '''makrolidi''', '''podofyllotoksiini''', '''tetrasykliini''' '''Suolisto''' ''Sairaudet'' *'''coeliacia''' keliakia viljojen aiheuttama elinikäinen sairaus *'''laktoosi-intoleranssi''' maitosokerin imeytymishäiriö *'''colon irritabile''' ärtynyt paksusuoli *'''colitis ulcerosa''' haavainen paksusuolentulehdus *'''cholelithiasis''', sappikivitauti kolelitiaasi *'''morbus Crohn '''Crohnin tauti, krooninen suolistotulehdus *'''diverticulosis''' umpipussitauti, divertikuloosi ''Kokeet'' *'''colonoscopia kolonoskopia''', paksusuolen tähystys *'''ERCP''' sappi- ja haimateiden endoskooppinen tutkimus *''' gastroskopia tutkimus''', jossa mahalaukku tähystetään ohuella ja taipuisalla gastroskooppi-instrumentilla '''Suun ja hampaiden taudit''' *'''glossodynia''' kielikipu, suupolte, kipeä suu *'''idiopaattinen glossodynia'''kielikipu, kipeä suu ilman havaittavaa syytä *'''afta''' toistuva, kipeä, itsekseen parantuva haavauma suussa *'''amalgaamisairaus''' amalgaamipaikoista johtuva oireyhtymä *'''bruksismi''' unen aikainen hampaiden kiristely ja narskutus *'''gingiviitti''' ientulehdus *'''perikoroniitti''' ientulehdus osittain puhjenneen hampaan ympärillä *'''pulpiitti''' hammasytimen tulehdus *'''caries dentalis''' hammasmätä *'''edentaatio''' hammaskato, hampaiden menetys esim.jonkun taudin vuoksi *'''dentiinidysplasia''' eräs vallitsevasti periytyvä hammasluun kehityshäiriö *'''herpes simplex''' yskänrokko *'''adamantina''' hammaskiille *'''fissuura''' purupinta *'''parodontium''' hampaan tukikudokset *'''palatinus, palatalis''' kitalaki- *'''periapikaalinen ostiitti''' hampaan juurenpäässä oleva mätäpesäke *'''plakki''' hammaspeite *'''premolaari''' välihammas *'''stomatis, stomatiitti''' suutulehdus *'''ortodontia''' hampaiden oikomisoppi ''Lääkkeet'' *'''Herpesviruksen hoitoon''' Asikloviiri *'''Suukipulääkkeitä''' Amitripyliinihydrokloridin, Klonatsepaami, Gabapentiini *'''Ientulehdukseen''' Atridox *'''Hammasmätään''' Roflumilasti '''Sydän''' ''Sairaudet'' *'''angina pectoris''' sepelvaltimotautiin liittyvä rintakipu, joka johtuu sydänlihaksen hapenpuutteesta *'''aneurysma''' valtimon tai sydämen seinämän pullistuma *'''akuutti sydäninfarkti AMI''' äkillinen sydäninfarkti eli –veritulppa *'''ateroskleroosi''' valtimoiden kovettuminen *'''aorttaläppäahtauma''' aorttastenoosi *'''aorttaläppävuoto''' *'''arterioskleroosi''' valtimonkovettumatauti *'''blokki''' häiriö sydämen sähköisessä johtoradassa *'''dilatoiva kardiomyopatia''' *'''hypertrofinen kardiomyopatia''' *'''flimmeri''' eteisvärinä, rytmihäiriö, jossa sydämen eteiset ja kammiot supistuvat eri tahtiin *'''kardiomyopatia''' sydänlihassairaus *'''koronaariarteriat''' sydämen sepelvaltimot *'''mitraalistenoosi''' *'''myokardiitti''' sydänlihaksen tulehdus *'''perikardiitti''' sydänpussin tulehdus *'''restriktiivinen kardiomyopatia''' *'''sydäninfarkti''' sydänlihasvaurio ''Kokeet'' *'''angiografia''' verisuonten varjoainekuvaus *'''angioplastia''' ahtautuneeseen sepelvaltimoon ohjataan ohut pallokatetri, jonka kulkua seurataan röntgenlaittein *'''defibrillaattori''' rytmihäiriötahdistin *'''ECG''', ekkokardiogrammi ultraäänen heijastama kuva sydämen rakenteesta ja liikkeestä, kaikukuva *'''EKG''',elektrokardiogrammi sydänkäyrä, joka kuvaa sydämen sähköistä toimintaa *'''Holter''' EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti *'''NYHA I-IV''' toimintakyvyn luokitus (New York Heart Associationin mukaan) '''Lääkkeitä ja lääkeaineita''' *'''Emconcor''','''Marevan''' *'''ASA''','''ACE:n estäjät''','''angiotensiinireseptorin estäjät''','''antikoagulantti: veren hyytymistä estävä aine''','''beetasalpaajat''', '''diureetit''','''kalsiumestäjät''','''nitro''' '''Tapaturmat''' *'''tapaturma''' äkillinen, odottamaton tapahtuma, josta aiheutuu vammoja *'''työtapaturma''' työpaikalla, työpaikan ulkopuolella työaikana tai työmatkalla sattunut tapaturma *'''riski''' vaaratilanteessa mahdollisesti aiheutuvan vamman tai vahingon todennäköisyyden ja vakavuuden yhdistelmä *'''riskinarviointi (riskien arviointi)''' prosessi, jonka muodostavat vaarojen tunnistaminen ja riskien suuruuden määrittäminen. Riskinarviointi on osa riskienhallintaprosessia, johon kuuluvat lisäksi riskien hyväksyttävyydestä päättäminen, toimenpiteiden toteuttaminen ja seuranta. *'''tapaturmariski''' tapaturmasta aiheutuvien poissaolopäivien lukumäärä miljoonaa tehtyä työtuntia kohti *'''tapaturmasuhde''' tapaturmien lukumäärä tuhatta työntekijää kohti *'''tapaturmataajuus''' työtapaturmien lukumäärä miljoonaa tehtyä työtuntia kohti *'''tapaturmien vakavuus''' tapaturmista aiheutuvien poissaolopäivien keskimääräinen kesto *'''TOT -tutkinta ''' työpaikkaonnettomuuksien tutkintajärjestelmässä (TOT) tutkitaan tiettyjä poikkeustapauksia lukuunottamatta kaikki työpaikoilla ja vastaavissa olosuhteissa sattuneet kuolemaan johtaneet työtapaturmat. ''Sanastoa'' *'''blow out -murtuma''' silmäkuopan sysäysmurtuma *'''combustio''' palovamma *'''commotio cerebri''' aivotärähdys *'''contusio cerebri''' aivoruhjevamma *'''contusio cruris''' säären ruhjevamma *'''fractura baseos cranii''' kallonpohjan murtuma *'''fractura colli femoris''' reisiluunkaulan murtuma *'''hemiplegia''' toispuolihalvaus *'''laesio cerebri''' aivovamma *'''laesio medullae spinalis''' selkäydinvamma *'''luxatio coxae''' lonkkanivelen sijoiltaanmeno *'''paraplegia''' alaraajahalvaus *'''sequelae''' jälkiseuraus *'''subluxatio, subluksaatio''' osittainen sijoiltaanmeno *'''syndroma postcontusionale''' aivoruhjeen jälkitila *'''tetraplegia''' neliraajahalvaus '''Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet=TULES''' ''Sairaudet'' *'''arthritis urica''' kihti *'''artroosi, arthrosis''' nivelrikko *'''diskusdegeneraatio''' nikamavälilevyjen rappeutuminen *'''Dupuytrenin kontraktuura,contractura palmaris''' kämmenen kalvojänteen kutistuma *'''fibromyalgia''' pehmytkudoskipuilu *'''osteomyeliitti, ostemyelitis''' luumätä, luuydintulehdus *'''osteoporoosi, osteoporoosis''' luukato *'''osteosarkooma, osteosarcoma''' luusyöpä *'''Raynaud'n ilmiö''' valkosormisuus *'''reumatoidi artriitti''' reuma *'''Sjögrenin oireyhtymä''' sidekudossairaus *'''SLE, Systeeminen lupus erythenatosus''' systeeminen sidekudossairaus *'''spondylarthrosis''' selkärangan nivelrikko *'''tendinitis stenosans''' ahtauttava jännetupentulehdus ''Kokeet'' *'''CT/TT-kuvaus''' tietokonetomografia *'''Magneettikuvaus''' magneettiresonanssikuvaus, MR-kuvaus *'''densitometria''' luun tiheysmittaus *'''S-Uraat''' seerumin virtsahappo mmol/l *'''fS-Krea''' veren kreatiniini umol/l *'''RF''' reumafaktori verestä *'''S-CCPAb''' reuman vasta-ainetutkimus ''Lääkkeet'' *'''Atsatiopriini''' solunsalpaaja, '''Aurotiomalaatti''' pistoskultahoito,'''Alpoxen''' särkylääke nivelreuma,'''Confortid''' nivelreuma,'''Diclomex Rapid''' fibromyalgia,'''Fosamax''' osteoporoosi,'''Indocid''' nivelreuma,'''Mobic''' nivelrikon oireenmukainen hoito,'''Motifene dual''' akuutti artriitti,'''Ponstan forte''' nivelreuma,'''Tramagetic OD''' keskivaikean ja vaikean kivun hoito '''Veritaudit''' ''Sairaudet'' *'''anemia''' verenvähyys *'''autoimmuunitauti''' limakalvosurkastuma *'''imusolmukesyöpä''' lymfoomasyöpä alkaa imusolmukkeista tai imukudoksesta *'''hodgkinin tauti ''' imurauhasten pahanlaatuinen kasvain *'''leukemia''' verisyöpä (syöpäsoluja veressä ja luuytimessä) *'''myelooma''' luuydinkasvain *'''verenvuotohäiriöt''' asetyylisalisyylihappo (aspiriini), klopidrogeeli, varfariini ja hepariini heikentävät veren hyytymistä ja siten voivat lisätä vuotovaaraa *'''hemofilia''' verenvuototauti *'''Oslerin tauti''' verenvuotoja aiheuttava perinnöllinen sairaus *'''sugillaatio''' silmän sidekalvonalainen verenvuoto ''Kokeet'' *'''PVK''' perusverenkuva (B-PVK), pieni verenkuva; verenpuna, punasolujen tilavuusosuus (hematokriitti), punasolujen ja valkosolujen kokonaismäärä *'''TVK''' täydellinen verenkuva; pienen verenkuvan (PVK) tutkimusten lisäksi verihiutaleiden kokonaismäärä sekä valkosolujen erittelylaskenta (B-Diffi) *'''lasko eli senkka''' tulehdusarvo ''Lääkkeet'' *'''solusalpaajalääkkeet''' hoito imusolmukesyöpään *'''asetyylisalisyylihappo''' sydänaspiriini '''Virtsaelinten sairaudet''' ''Sairaudet'' *'''balaniitti, balanitis''' terskan ihottuma *'''epididymiitti, epididymitis''' lisäkivestulehdus *'''fimoosi, phimosis''' esinahan ahtaus *'''hematuria, haematuria''' verivirtsaisuus *'''hydrocele''' vesikives *'''inkontinenssi, incontinentia''' virtsankarkailu *'''kystiitti, cystitis''' virtsarakontulehdus *'''orkialgia, orchialgia, orkiodynia, orchiodynia''' kiveskipu *'''orkiitti, orchitis''' kivestulehdus *'''praeputium''' esinahka *'''prostatahyperplasia, hyperplasia prostatae ''' eturauhasen liikakasvu *'''prostatakarsinooma, carcinoma prostatae ''' eturauhassyöpä *'''prostataspesifinen antigeeni (PSA)''' eturauhasen spesifinen antigeeni (eturauhassolujen tuottama glykoproteiini) *'''prostatiitti, prostatitis''' eturauhastulehtus *'''retentio urinae''' virtsaumpi *'''uretriitti, urethritis''' virtsaputkentulehdus *'''urolitiaasi, urolithiasis''' virtsakivitauti ''Kokeet'' *'''PSA-verikoe''' *'''tietokonetomografia''' ''Lääkkeet'' *'''Casodex''', '''Decapeptyl depot''', '''Enanton depot''', '''Eulexin''', '''Expros''', '''Omnic''', '''Oxybutynin Generics''', '''Procren depot''', '''Profamid''', '''Proscar''', '''Rinexin''', '''Suprecur''', '''Suprefact depot''', '''Xatral''', '''Zoladex''' == Lyhenteet == '''Kokeiden lyhenteet''' *'''S-ALAT''' S-Alaniiniaminotransferaasi, maksakoe *'''S-ASAT''' S-Apartaattiaminotransferaasi, maksa- ja sydänkoe *'''S-CK''' S-Kreatiinikinaasi, lihasaineenvaihduntakoe *'''B-Eryt''' B-Erytrosyytit, veren punasolujen luku *'''S-Estdio''' S-Estradioli, yksi veren naishormoneista *'''S-Estrio-v''' S-Estrioli(vapaa), sikiön tilan seuranta raskauden lopulla *'''fS-Fe''' fS-Rauta-ioni, seerumin raudan määrä *'''dU-Gluk''' dU-Glukoosi, vuorokausivirtsan glukoosi (sokeri) *'''fP-Gluk''' fP-Glukoosi, paastoveren glukoosi (verensokeri) *'''S-GT''' S-y-Glutamyylitransferaaasi, maksakoe *'''B-Hb''' B-Hemoglobiini, massak, verenpunan määrä *'''dU-HCG''' dU-koriongonadotropiini, raskauskoe virtsasta *'''fS-HDL-Kol''' fS-HDL-Kolesteroli, rasva-aineenvaihdunnan selvittely *'''aB-HEtase''' aB-Happo-emästase(pH-status), elimistön happo-emästasapaino *'''B-Hkr''' B-Erytrosyytit,tilos, punasolujen osuus veren tilavuudesta *'''S-Kol''' S-Kolesterol(kok), seerumin kokonaiskolesteroli *'''dU-Krea''' dU-Kreatiniini, munuaistoimintakoe *'''fS-Krea''' fS-Kreatiniini, munuaistoimintakoe *'''fS-KreaLl''' fS-Kreatiniini-Lloyd, munuaistoimintakoe *'''B-La''' B-Lasko, senkka, punasolujen laskeutumisnopeus *'''dU-Na''' dU-Natrium-ioni, virtsan natriumin määrä *'''S-Prog''' S-Progesteroni, munasarjan ja istukan erittämä hormoni *'''S-PSJ''' S-Jodi(proteiiniin sitoutunut jodi),kilpirauhaskoe *'''fS-T3koe''' fS-Trijodityroniinikoe, kilpirauhashormoni *'''S-Testos''' S-Testosteroni, mieshormoni *'''S-TSH''' S-Tyreotropiini, tyreotropiinin,kilpirauhash.)määrä veressä *'''S-T4''' S-Tyroksiini, kilpirauhashormoni *'''S-Uraat''' S-Uraatti, virtsahapon suolat *'''fS-Urea''' fS-Urea, virtsa-aine(valkuaisaineenvaihdunnasta) ''Yleiset näytemateriaalia tarkoittavat lyhenteet'' *'''aB''' valtimoveri *'''B''' veri *'''Bm''' luuydin *'''dF''' vuorokauden ajan kerätty uloste (vuorokausiuloste) *'''dU''' vuorokauden ajan kerätty virtsa (vuorokausivirtsa) *'''E''' veren punasolut *'''F''' uloste *'''fP''' paastonneen ihmisen veriplasma, paastoplasma *'''fS''' paastonneen ihmisen seerumin, paastoseerumi *'''Hb''' verenpuna (hemoglobiini) *'''L''' veren valkosolut (leukosyytit) *'''Li''' aivo-selkäydinneste (likvori) *'''P''' veriplasma *'''S''' seerumi *'''Sw''' hiki *'''U''' virtsa '''Mittayksiköt''' Kansainvälisen sopimuksen mukaan laboratoriotulokset ilmoitetaan periaatteella '''moolia litraa kohden'''. Tämä tapa on käytännöllinen ammattiväelle, mutta tekee tuloslistat maalikoille hieman vaikean näköisiksi. Mooli eli grammamolekyyli on molekyylipainon suuruinen grammamäärä jotakin ainetta. Mooli jotain ainetta on siis aika paljon eikä semmoisia määriä voi olla ihmisen veressä. Siksi yksikköinä on yleensä '''millimooli''' (mmol) eli moolin tuhannesosa, '''mikromooli''' (µmol) eli moolin miljoonasosa tai '''nanomooli''' (nmol) eli moolin miljardisosa. Joitakin aineita on niin hitunen, että laatuna käytetään '''pikomoolia''' (pmol) eli moolin biljoonasosaa. Kaikkia tuloksia ei ole järkevää ilmoittaa moolia litrassa -periaatteella. Esimerkiksi hemoglobiinin määrä ilmoitetaan '''grammoina litraa kohden'''. Hemoglobiini onkin ainoita veren aineosia (seerumin proteiinien lisäksi), jota veressä on grammakaupalla. Toinen poikkeus moolien käytölle ovat jotkut entsyymit ja hormonit, joissa käytetään yksikköä. '''Yksikkö''' on kansainvälisesti kullekin tutkimukselle sovittu tapa ilmoittaa tutkittavan aineen määrä. Se lyhennetään kirjaimella U '''unit'''. Joskus käytetään yksikön tuhannesosaa mU '''milliunit'''. Seuraavassa on joitakin esimerkkejä siitä, mitä laboratoriotulosten mooli-yksiköt tarkoittavat grammoina tai gramman osina: *kolesteroli 5,0 mmol/l = 1,93 g/l *glukoosi (verensokeri) 5,0 mmol/l = 0,9 g/l *kreatiniini 115 µmol/l = 13 mg/l (0,013 g/l) *tyroksiini (kilpirauhashormoni) 12 pmol/l = 12 ng/l (0,000000012 g/l) '''Viitearvoja (aikuiset)''' ''Kolesteroliarvot'' *'''fS-Kol''' alle 5 mmol/l *'''fSKol-LDL''' alle 3,5 mmol/l *'''fS-Kol-HDL''' yli 0,9 mmol/l *'''fS-Trigly''' 0,5 - 1,7 mmol/l ''Glukoosiarvot'' *'''fB-Gluk''' 3,5 - 5,5 mmol/l *'''U-Gluk''' alle 1 mmol/l ''Tulehdusarvot'' *'''CRP''' alle 10 mg/l *'''B-La''' naisilla alle 19 mm/h, miehillä alle 10 mm/h ''Perusverenkuva'' *'''B-Hb''' naiset 120 - 150 g/l, miehet 130 - 170 g/l *'''B-HKR''' naiset 37 - 47 %, miehet 30,54 % *'''B-Eryt''' naiset 4,0 - 5,3 x 1012/l, miehet 4,5 - 6,1 x 1012/l *'''E-MCH''' 27 - 32 pg *'''E-MCHC''' 320 - 360 g/l *'''E-MCV''' 80 - 96 fl *'''B-Leuk''' 4 - 10 x 109/l ''Muita viitearvoja'' *'''S-AFOS''' 60 - 275 U/l *'''S-ALAT''' naiset 10 - 35 U/l , miehet 10 - 50 U/l *'''S-ASAT''' naiset 10 - 35 U/l, miehet 10 - 50 U/l *'''S-Bil''' 2 - 20 µmol/l *'''S-Bil-Kj''' alle 6 µmol/l *'''S-GT''' naiset 5 - 50 U/l, miehet 5 - 80 U/l *'''S-Krea''' alle 115 µmol/l *'''S-TSH''' 0,4 - 4,2 mU/l *'''S-T4''' 60 - 150 nmol/l *'''S-T4-V''' 9 - 21 pmol/l *'''S-Uraat''' naiset 120 - 340 µmol/l, miehet 150 - 450 µmol/l *'''Verenpaine''' on koholla ollessa 140/90 mmHg tai enemmän ''Muita lyhenteitä'' *'''A/H5N1''' lintuinfluenssa *'''Lf''' se määrä toksiinia tai toksoidia, joka sekoitettuna yhteen kansainväliseen yksikköön antitoksiinia antaa sakkautusreaktion lyhimmässä ajassa *'''KTL''' Kansanterveyslaitos == Yhdyssanat == '''Yleissääntöja yhdyssanoille''' Yhteen kirjoitetaan ilmaukset, joissa on *nominatiivimuotoinen määriteosa (silmäpainetauti) *adjektiivijohdos (sataprosenttinen) *verbistä johdettu substantiivi (verensiirto,huumeidenkäyttö, nenäverenvuoto, varjoainekuvaus, osapoistoleikkaus) *järvi, niemi, salmi, joki (Pyhäjoki, Näsijärvi) *ammattinimikkeet (sairaanhoitaja) Erilleen kirjoitetaan *minen (sairaan hoitaminen, veren siirtäminen ) *infinitiivi ja partisiippi (lukuun ottamatta, niin sanottu) *liittokonjunktiot (niin kuin), nomini ja partikkeli (sen vuoksi, sitä paitsi) '''Ammattikielen yhdyssanahirviöitä''' äkkiheikentyminen (pyörtyminen), jyväiskudosmuutos (arpeutuminen), punasoluhajovähäverisyys (hemolyyttinen anemia), taudinaiheutuskykyinen (elinvoimainen), hermostollisverenkiertoperäinen, mentoli-risiiniöljyspriillä, bakteerilääkeresistenssi, amoksisilliini-klavulaanihappo, immuunivajavuusoireyhtymää, hypogammaglobulinemiapotilaille, β-propiolaktoni-inaktivoituja, pneumokokkipolysakkaridirokote, riskiraskaustutkimus == Alkukirjaimet == '''Iso alkukirjain''' *henkilönimet (Hanna) *paikannimet (Ikaalinen) *rakennusten erikoisnimet (Finlandiatalo) *kirjojen, taideteosten, julkaisujen nimet (Aikkari) *oppilaitosten, tutkimuslaitosten, monet virastojen ja laitosten nimet *yritysten, yhdistysten ja järjestöjen nimet (Suomen Punainen Risti) *erisnimen sisältävissä sairauksien nimitykset (Alzheimerin tauti) *tuotenimet (Burana) *nimeen viittaavat isokirjainlyhenteet, jotka kirjoitetaan kokonaisina sanoina, ja joista tulee ns. lyhennesana (Stakes) *seminaarien ja tapahtumien nimet (Voimanpesä-seminaari) '''Pieni alkukirjain''' *nimistä johdetut adjektiivit ja muut johdokset (itäsuomalainen) *kansojen ja kansallisuuksien ja kielten nimet (ruotsin kieli) *rakennusten nimet, joita on useilla paikkakunnilla (kaupungintalo) *kasvilajien, eläinrotujen ja ruokalajien nimet (annansilmä) *tyylisuuntien, ajanjaksojen, uskontojen ja sotien nimet (barokki) *valtiohallinnon keskeisten elinten nimet (eduskunta) *päivien, juhlapäivien ja kuukausien nimet (juhannus) *yleisnimiksi muuttuneet erisnimet (röntgen) '''Lääkkeet''' *Lääkkeiden valmistenimet ovat erisnimiä ja kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Sen sijaan lääkeaineen (vaikuttava aine) nimi on yleisnimi ja kirjoitetaan pienellä kirjaimella. *Adrenalin, adrenaliini *Diapam, diatsepaami *Panadol, parasetamoli == Numeroilmaukset == == Välimerkit == '''Ajatusviiva''' Ajatusviiva (— tai –) on yhdysmerkkiä (-) pitempi viiva. Ajatusviivan voi korvata yhdysmerkillä kirjoituskoneella kirjoitettaessa. Tällöin yhdysmerkin molemmin puolin tulee välilyönti. Ajatusviiva kuuluu tekstinkäsittelylaitteiden merkkivalikoimaan, ja sitä suositetaan käytettäväksi. Ajatusviivaa käytetään rajakohtamerkinnöissä eli ääriarvoja, rajapaikkoja, osapuolia (esimerkiksi teoksen tekijöitä) tms. osoittavien sanojen ja numeroiden jäljessä. Rajakohtaa ilmaisevaa ajatusviivaa ei yleensä lueta. Esimerkiksi lause Paikalla oli 35–40 katsojaa luetaan kolmestakymmenestäviidestä neljäänkymmeneen katsojaa (ei ”kolmekymmentäviisi viiva neljäkymmentä katsojaa”). 10–12 euroa, vuosina 2000–2001, Helsingin–Hämeenlinnan rata Jos luvut kirjoitetaan ääriarvoilmauksissa kirjaimin, käytetään ajatusviivaa. kymmenen–seitsemäntoista kilpailijaa Ajatusviiva osoittaa puuttuvat eurot tai sentit. –,40 15,– Ajatusviivalla voi osoittaa, että virkkeen lopuksi tulee jotain odottamatonta tai yllättävää. Tiellä vastaan käveli – villisika. Virkkeen sisässä ajatusviiva voi erottaa irrallisen lisän. Kyläkoulu oli – ihme kyllä – vielä hengissä. == Sanelun pulmia == '''Yleisiä pulmia saneluiden purussa''' Tekniikka- ja tietoliikennehäiriöt, varsinkin kun kyse digisaneluista, aiheuttavat eniten yleisiä pulmia saneluissa. Myös saneluiden pituus lisää helposti ongelmia, sillä jo 7 - 10 minuutin sanelut ovat erittäin vaativia. Myös jatkuva kuulokkeiden käyttö, päätetyöskentely sekä istuminen tuovat helposti terveyshaittoja, jos ergonimiaste ei ole huolehdittu. '''Sanelujen kielipulmia''' Sanelun tehokas purkaminen vaatii tottumista, ja tulos on paras tutun lääkärin kanssa. Kuitenkin lääkärit vaihtuvat usein ja käyttävät erilaisia puhetapoja. Ulkomaalaiset lääkärit yleistyvät nopeasti, ja vieraskielisen puheesta on erittäin vaikea saada vain kuulemisen perusteella selvää. Myös sanelutyylit vaihtelevat: toinen lääkäri sanelee pisteet ja pilkut, toinen ei mitään välimerkkejä. Värin saneltua tekstiä ei periaatteessa saa korjata, mikä aiheuttaa selkeitä ongelmia. Sanelun kirjoittajan on myös itse ratkaistava, kirjoitetaanko sanat yhteen vai erikseen tai isolla vai pienellä alkukirjaimella, sillä kieliasioita lääkärit eivät yleensä kommentoi. '''Miten voi auttaa sanelujen purkajaa?''' Sanelijan pitää aina kertoa sanelun alussa oma nimensä. Ei voida olettaa, että sanelija tunnetaan äänestä. Tiivis jäsennelty sanelu säästää aikaa monissa vaiheissa. Sanelijan tulisi kiinnittää huomiota kielenkäytön selvyyteen, myös äidinkieltään puhuvien, ja kuunnella itse aika ajoin omaa saneluaan. Sanelu olisi hyvä päättää sanoihin: loppu, kiitos. Digisaneluissa olisi hyvä tehdä erilliset sanelut, vaikka samasta potilaasta olisi useampi sanelu. Sanelussa ei saisi kuulua taustaääniä, eikä sanelija saa syödä samanaikaisesti. Työpaikoilla voitaisiin asianosaisten kesken keskustella, miten sanelut ja niiden purku toimisivat mahdollisimman hyvin. Jos sanelussa on outo, erikoisen vaikea sana (esim. uusi lääke), voisi sanelija jättää lapun, jossa sana on kirjoitettu oikein. == Hyödyllisiä lähteitä == '''Verkkoaineistoja''' ''Lääkärikirjat'' *http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti ''Keskustelupalstat'' *http://www.verkkoklinikka.fi/discussion/list_groups_cust.xsp?SID=D70E148CC9E22E454F52 ''Sanastot'' *http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=ltt ''Terveyteen liittyvät verkkopäiväkirjat'' '''Kirjoja''' ''Lääkärikirjat'' ''Sanastot'' 3304 14313 2006-06-27T18:48:56Z TeemuN 155 luokitus: [[Luokka:Keittokirja|Vadelmanlehtijuoma]] {{ Keittokirja | Nimi = Vadelmanlehtijuoma | Kuva = [[Kuva:Raspberiies.jpg]] | Annoksia = Veden määrän mukaan | Aika = 10 min | Vaikeustasokuva = [[Kuva:1 viidestä.gif]] | }} Ohje vadelmanlehtijuoman valmistamiseen. ==Ainekset== * vadelman lehtiä * vettä ==Ohje== #Kuumenna niin paljon vettä kun haluat teetä. #Laita vadelman lehdet astiaan ( Vadelman lehdistä tulee juoman vahvuus lisää niitä maun mukaan) ja kaada päälle kiehuvaa vettä # Anna hautua n.5 min #Siivilöi juoma teekannuun ja nauti maun mukaan joka sellaisenaan, sokerin; maidon; tai hunajan kera. [[Luokka:Keittokirja|Vadelmanlehtijuoma]] 3305 13817 2006-06-14T17:08:39Z Tigru 359 Commonssista ladattu kuva Commonssista ladattu kuva 3306 13820 2006-06-14T18:10:20Z Mzlla 323 siirsi sivun ”Keittokirja/Vadelmanlehti juoma” uudelle nimelle ”Keittokirja/Vadelmanlehtijuoma”: Vadelmanlehtijuoma on yhdyssana. #REDIRECT [[Keittokirja/Vadelmanlehtijuoma]] 3307 14312 2006-06-27T18:47:32Z TeemuN 155 [[Luokka:Keittokirja]] '''Makkarakeitto''' on keitto, jossa on makkaraa ja joitain vihanneksia. ===Ainekset=== * 2 porkkanaa * pala lanttua * pala selleriä * 1 sipuli * 1 l vettä * ½ tl suolaa * n. 5 perunaa * 400 g lenkkimakkaraa Jos haluat niin voit lisätä päälle persiljaa tai pippuria. === Valmistus === # Huuhdo ja kuori kasvikset. # Lisää suola veteen. # Pilko kasvikset kuutioiksi ja hienonna sipuli. # Lisää vihannekset kiehuvaan veteen (myös pippuri). # Keitä seosta noin 15 minuuttia. # Sillä aikaa kuori ja lohko peruna. # Anna kiehua noin 20 minuuttia, kunnes kaikki vihannekset ovat kypsiä. # Paloittele makkara. # Lisää makkara ja anna palojen kuumentua keitossa. # Maista keittoa, ja lisää mausteita / vettä mikäli keitto on mautonta. # Hienonna persilja ja ripottele se keiton pinnalle. [[Luokka:Keittokirja|Makkarakeitto]] 3308 13861 2006-06-15T13:34:59Z Tigru 359 == Epäselvää tekstiä == Reseptissä oli kaksi ilmausta, joista en varmaksi ymmärtänyt, mitä niillä tarkoitetaan. <pre><nowiki># tä ne keittymään noin 15 minuutiksi.</nowiki></pre> Korjasin muotoon:<br/> <nowiki># Keitä seosta noin 15 minuuttia.</nowiki> <pre><nowiki># Tarkista maku ja korjaa se jos se on viallinen</nowiki></pre> Korjasin muotoon:<br/> <nowiki># Maista keittoa, ja lisää mausteita mikäli keitto on mautonta.</nowiki> Voisiko joku kokkaamista paremmin tunteva tarkastaa/korjata em. korjaukset? -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 15. kesäkuuta 2006 kello 10.30 (UTC) Korjauksesi olivat ihan hyviä anteeksi virheet ja epäselkeydet. --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 15. kesäkuuta 2006 kello 13.34 (UTC) 3309 13858 2006-06-15T13:28:22Z Tigru 359 == Makkarakeitosta == Tervehdys, arvoisa wikipedisti. Kiitos Wikikirjastoon luomistasi resepteistä. Korjasin hieman artikkelia [[Keittokirja/makkarakeitto]] parempaan kieli-asuun. Voisitko tarkastaa, menikö korjaukset oikein (ks. myös artikkelin keskustelusivu). -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 15. kesäkuuta 2006 kello 10.32 (UTC) Menivät ne kiittos kun korjasit kirjoitus virheet--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 15. kesäkuuta 2006 kello 13.28 (UTC) 3310 13871 2006-06-15T14:40:01Z Tigru 359 Olaanko ruotsalais vitsit kieletty esim rasismin takia??--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 15. kesäkuuta 2006 kello 14.40 (UTC) 3311 13876 2006-06-15T16:11:13Z TeemuN 155 [[GIMP/Harjoituksia]] {{Kaksoislisenssi/Ccbysa}} [[Luokka:GIMP-kuvat]] [[GIMP/Harjoituksia]] {{Kaksoislisenssi/Ccbysa}} [[Luokka:GIMP-kuvat]] 3312 14311 2006-06-27T18:47:17Z TeemuN 155 [[Luokka:Keittokirja]] Tämä on ohje makaronilaatikon valmistamiseen. ==Ainekset== * 1½ litraa vettä * 200 makaronia * 1 ja 3/4 tl suolaa * 200g juustoraastetta * 30 g rasvaa * 2 munaa * ½ litraa maitoa * ½ rkl sokeria * 1/4 tl valkopippuria * voita vuoan voiteluun ==Valmistus== # Lisää suola veteen ja laita vesi kattilaan. # Keitä makaronit kattilassa. # Laita ne kuivumaan siivilään. # Voitele uunivuoka. # Pane makaronit, juusto ja rasva uunivuokaan. # Ota kulho ja vatkaa munien rakenne rikki. # Yhdistä munat, maito ja mausteet ja kaada seos makaronien päälle. # Ripottele pinnalle juustoraaste ja paista 175 asteen lämmössä uunin alaosassa noin tunti kunnes munamaito on hyytynyt ja laatikko on kauniin ruskeaa. ==Muita vinkkejä== Jotkut valmistavat makaronilaatikkoa jauhelihan kera. Jos haluat voit luoda tälle sivulle senkin reseptin. Tätä versiota suosittelen tarjottavaksi lihan kanssa. [[Luokka:Keittokirja|Makaronilaatikko]] 3313 13881 2006-06-15T16:22:07Z Mzlla 323 käännetty suomeksi Nimiavaruuden ylittävät linkit 3314 13882 2006-06-15T16:23:33Z Mzlla 323 käännetty suomeksi Tiedoston osoite 3315 13883 2006-06-15T16:24:00Z Mzlla 323 käännetty suomeksi Tiedosto: 3316 13884 2006-06-15T16:24:58Z Mzlla 323 käännetty suomeksi Wikimedian johtokunnan valtuutettujen vaalit 3317 13898 2006-06-15T17:32:04Z Jääpingviini 315 <div id="talk" style="border:solid orange 1px; margin: 0px; text-align: left; padding:5px; clear: both; background-color: beige"> __TOC__ ==Arkeeinen elinympäristö== Tutkijoiden mukaan Arkeeisella kaudella maapallon lämpötila oli kymmeniä asteita nykyistä lämpimämpi, jopa 100°C, ja mantereet olivat vasta muotoutumassa. ==Elämä== Elämä syntyi todennäköisesti Arkeeisen eonin alussa, tai vähän ennen sitä kemiallisen evoluution kautta. Niinpä elämä ei ollut kehittynyt kovinkaan pitkälle Arkeeisen eonin aikana. Silti tuolloin tapahtui alkeellisissa elämänmuodoissa muutos, jota ilman me emme seisoisi tässä. Osa niistä kehittyi alkeellisiksi yksisoluisiksi. Todennäköisesti kaasukehässä ei ollut tuolloin juuri lainkaan happea, joskin tällä kaudella syntyivät ensimmäiset happea tuottavat eliöt, Syanobakteerit. ===Kemiallinen evoluutio=== Kemiallinen evoluutio on kemiallisten yhdisteiden kehitystä, jonka tuloksena joistain näistä kemikaaleita syntyi yksinkertaisia eliöitä. Kyseistä evoluutiota esiintyi eristyisesti Arkeeisen eonin alussa ja hieman ennen sitä. </div> [[Luokka:Elämän historia]] 3318 14322 2006-06-27T18:53:58Z TeemuN 155 [[Luokka:Kuvat]] Nämä kuvat on julkaistu Creative Commonsin CC-by-sa-2.0 -lisenssillä. Kuvia saa kopioida, levittää, esittää sekä käyttää kaupallisessa käytössä, kunhan kuvan lähteen (suomenkielinen Wikikirjasto) ja kuvan tekijän mainitsee, sekä julkaisee oman teoksensa saman lisenssin alla. Tarkat lisenssiehdot (englanniksi): http://creativecommons.org/licenses/by-sa/2.0/legalcode [[Luokka:Kuvat]] 3319 13994 2006-06-17T08:26:36Z Mzlla 323 luokiteltu Keittokirjaan Tähän luokkaan kootaan [[Keittokirja]]ssa käytetyt mallineet. Kun lisäät uuden reseptin, käytä näistä sopivia. [[Luokka:Keittokirja]] 3320 14325 2006-06-27T18:54:26Z TeemuN 155 [[Luokka:Kuvat]] Näiden kuvien lisääjä on luopunut tekijänoikeudestaan kuviin, tai niiden tekijänoikeus on vanhentunut. Kuvat ovat siis täysin vapaasti käytettävissä millaiseen käyttöön hyvänsä. [[Luokka:Kuvat]] 3321 13911 2006-06-15T20:32:00Z Mzlla 323 luokka luotu Tämän luokan kuvat ovat vapaita käytettäväksi millaisessa käytännössä tahansa, sillä ne on tehnyt Yhdysvaltain liittovaltion hallitus, virasto tai työntekijä virkatoimessaan. [[Luokka:Public domain -kuvat]] 3322 13913 2006-06-15T20:35:44Z Mzlla 323 luokka luotu Tämän luokan sivut on tuotu jostain vieraskielisestä lähteestä (esimerkiksi muunkielisestä Wikikirjastosta), ja niiden kääntäminen on kesken. Mikäli haluat, voit kääntää sivun loppuun ja auttaa siten Wikikirjastoa. 3323 13917 2006-06-15T20:57:27Z Mzlla 323 Kirjan nimestä (Esperanton kieli vai Esperanto) == Kirjan nimestä == Esittäisin, että kirja siirrettäisiin nimelle Esperanto, sillä tämän nimen yhteydessä ei voi tapahtua väärinkäsityksiä, koska maata tällä nimellä ei ole. Englannin kieli on paikallaan, koska voihan joku kirjoittaa turistioppaan yms. nimelle Englanti, mutta tämä olisi mielestäni loogisempi nimellä Esperanto. Mielipiteitä? -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 15. kesäkuuta 2006 kello 20.57 (UTC) 3324 13949 2006-06-16T10:28:26Z TeemuN 155 Tietoturva -> esimerkki / pohjaa keskustelulle '''[[Tietoturva]]''' Tietoturvasta huolehtiminen on noussut entistäkin tärkeämpään asemaan kiinteiden Internetyhteyksien yleistyttyä, mutta suomenkielistä, aloittelijoille suunnattua, materiaalia aiheesta on luvattoman vähän. Tämä wikikirja käy läpi kaikki keskeisimmät tietoturvaan vaikuttavat seikat. 3325 13986 2006-06-16T15:30:20Z Mzlla 323 typo korjattu Satunnainen uudelleenohjaus 3326 13987 2006-06-16T15:34:09Z Mzlla 323 luokka luotu Tässä luokassa näkyy ne keskustelusivut, joille on lisätty tehtäväluettelomalline koodilla <tt><nowiki>{{tehtäväluettelo}}</nowiki></tt>. Mikäli sinulla on aikaa ja kiinnostusta, ota yksi näistä sivuista ja paranna sitä tehtäväluettelon toiveiden mukaisesti. Mikäli huomaat jossain Wikikirjaston sivuilla puutteita, etkä ehdi / osaa korjata niitä, voit lisätä sen sivun keskustelusivulle tehtäväluettelon. Katso: [[Ohje:Malline]] 3327 14231 2006-06-26T06:31:48Z Tigru 359 Tein näistä jokaisest aiheesta uuden luvun kirojoitan ne tuota pikaa <small><-[[Wikijunior]]</small> Valitse luku josta haluat lukea # [[Wikijunior Suomen luonto/Metsät|Metsät]] # [[Wikijunior Suomen luonto/Järvet|Järvet]] # [[Wikijunior Suomen luonto/Tunturit ja vaarat|Tunturit ja vaarat]] # [[Wikijunior Suomen luonto/Nisäkkääät|Nisäkkääät]] # [[Wikijunior Suomen luonto/Linnut|Linnut]] # [[Wikijunior Suomen luonto/Kalat|Kalat]] # [[Wikijunior Suomen luonto/Kasvit|Kasvit]] [[Luokka:Wikijunior Suomen luonto]] 3328 13991 2006-06-17T08:16:19Z Mzlla 323 aloitetaan tehtäväluettelo {{tehtäväluettelo}} 3329 13992 2006-06-17T08:16:38Z Mzlla 323 tehtäviä * historiasta * C-ohjelmointi Windowsilla * for-toistorakenne * taulukot * Mikä on stantardikirjasto? 3330 14028 2006-06-18T05:48:52Z Mikkohuo 266 "Kubuntu Pääte -ohjelman saat käynnistettyä K-valikosta kohdasta Apuohjelmat -> Pääte" Itselläni tuo kyllä löytyy kohdasta Järjestelmä -> Käytössä Dapper 6.06 LTS. : siihen vaan sitten korjauksia, muitakin virheitä voi olla. --[[Käyttäjä:Mikkohuo|Mikkohuo]] 17. kesäkuuta 2006 kello 08.48 (UTC) Ei ollut siis toki tarkoitus moittia. Tuohan voi olla vaikka joku versiokohtainen eroavaisuus tai muuta sellaista, niin en arvannut korjata suoralta kädeltä. Ja lähinnä kosmetiikkaahan tuo on, kyllä se terminaali sieltä jostain löytyy joka tapauksessa. : no ei kai tuota kukaan minään moitteena ole pitänytkään ;-) Tuollaiset on hyvä laittaa kohdalleen. Mulla on käytössä sekä gnome, että KDE ja valikot on aika sekavat, kun ohjelmia näkyy niin paljon. Nämä pitää olla siksi kohdallaan, että uudet käyttäjät ovat heti ihmeissään, kun ohjeissa on virheitä. --[[Käyttäjä:Mikkohuo|Mikkohuo]] 18. kesäkuuta 2006 kello 05.47 (UTC) 3331 14010 2006-06-17T10:50:57Z Anssi 34 siirsi sivun ”Tekstikirjojen standardit” uudelle nimelle ”Suomen kielen oikeinkirjoitusopas/Kirjallinen julkaisu”: Orpo sivu #REDIRECT [[Suomen kielen oikeinkirjoitusopas/Kirjallinen julkaisu]] 3332 14013 2006-06-17T11:08:20Z Anssi 34 Tulipa tämä nyt siirrettyä tänne hätäisesti, ehkä olisi kuitenkin paremmin sopinut [[Selkeän tekstin opas|Selkeän tekstin opaaaseen]]. Kysytään nyt muiden mielipiteitä. --[[Käyttäjä:Anssi|Anssi]] 17. kesäkuuta 2006 kello 11.08 (UTC) 3333 14022 2006-06-17T22:04:15Z Mzlla 323 Pienistä muutoksista == Pienistä muutoksista == Tervehdys, arvoisa wikipedisti. Kiitokset erinomaisesta työstäsi [[Tietoturva]]-artikkelin suhteen. Pyytäisin sinua huomioimaan jatkossa, että kun vaan päivität selaimien tietoturva-aukkojen määrää, voisit merkitä muutoksesi pieneksi, jolloin se näkyisi eri tavalla tuoreissa muutoksissa ja helpottaisi meidän muiden työskentelyä. Tämä on pieni asia, mutta yleinen käytäntö Wikimediasäätiön projekteissa. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 17. kesäkuuta 2006 kello 22.04 (UTC) 3334 14029 2006-06-18T05:54:47Z Mikkohuo 266 kubuntu logo small kubuntu logo small 3335 14062 2006-06-18T08:02:28Z Mikkohuo 266 3336 14086 2006-06-18T21:31:21Z Anssi 34 * Sivulle [[Tietokoneet/Tietokoneen rakenne]] ** CD ja DVD - kirjoitettu aika pintapuolisesti. ***Eri CD/DVD tyypit. ***CD/DVD erottaminen (lieneekö tarpeellista?). ** Tietokoneen porteista ja liittimistä ei kerrottu mitään. * Sivulle [[Tietokoneet/Käyttöjärjestelmä]] **Kuvakaappauksia eri käyttöjärjestelmistä (ja ehkä logot). 3337 14095 2006-06-19T15:36:08Z Heikki 364 http://fi.wikipedia.org/wiki/Käyttäjä:Heikki [http://www.linux.fi Linux.fi-wikin] ylläpitäjä. 3338 14101 2006-06-19T19:06:13Z Rhk 272 redirect etusivulle ubuntu_tutuksi #REDIRECT [[Ubuntu_tutuksi]] 3339 14104 2006-06-20T20:16:05Z Anssi 34 tehdäämpä nyt tällainen navikaatio {| align=center width="75%" style="background-color: #f5f5f5; border: 1px solid #32537d;" !style="background-color: #d7d7d7; text-align: center;"|<b><font size="2" color=#32537d> '''TYÖOIKEUS'''</font></b> |- |align=center| [[kuva:Justice and law.png|left|40px]] [[Työoikeus]] - [[Työoikeus/Johdanto|Johdanto]] - [[Työoikeus/Työoikeus ja yhteiskunta|Työoikeus ja yhteiskunta]] - [[Työoikeus/Työsuhteen aloittaminen|Työsuhteen aloittaminen]] - [[Työoikeus/Osapuolten velvollisuudet|Osapuolten velvollisuudet]] - [[Työoikeus/Työaika|Työaika]] - [[Työoikeus/Vuosiloma|Vuosiloma]] - [[Työoikeus/Työsuhteen päättäminen|Työsuhteen päättäminen]] - [[Työoikeus/Yt-menettely|Yt-menettely]] - [[Työoikeus/Lisätietoa|Lisätietoa]] |} [[Luokka:Työoikeus]] 3340 14114 2006-06-20T20:56:03Z Anssi 34 alkua tälle osiolle ==Internet== *[http://www.finlex.fi/ FINLEX - Valtion säädöstietopankki] **[http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2002/20020738 Työturvallisuuslaki] ***[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060044 Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 20.1.2006/44] **[http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2004/20040759 Laki yksityisyyden suojasta työelämässä] ***[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040759 Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 13.8.2004/759] *[http://www.sak.fi/ SAK - Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö] ==Kirjat== {{Työoikeus}} 3341 14116 2006-06-20T22:51:53Z 213.173.147.187 ==URL consistency== The page naming isn't entirely consistent (here or in the English wikibook) with respect to capitalization. This makes linking harder. I suggest a consistent system where the first letter is a capital and all others small, unless a capital is standard such as in proper nouns. All corresponding page names should be identical in all language versions to make interlanguage linking easier.(Andrew)[[Käyttäjä:213.173.147.187|213.173.147.187]] 20. kesäkuuta 2006 kello 22.51 (UTC) 3342 14120 2006-06-21T12:33:18Z Jääpingviini 315 Uudelleenohjaus sivulle [[Eläintiede]] #REDIRECT[[Eläintiede]] 3343 14128 2006-06-22T07:10:01Z Jääpingviini 315 __TOC__ [[Kuva:Plumpollen0060.jpg|thumb|Tavallinen mehiläinen, ainoa ihmisen "kesyttämä" hyönteinen]] Entomologia on Zoologian osa-alue, joka tutkii hyönteisiä, yhtä maailman menestyneimmistä eläinryhmistä. Koska hyönteisetkin jakautuvat useisiin pienempiin ryhmiin, niin Entomologiaakin on monenlaista. ==Hyönteisten kehitys== Hyönteiset ovat todennäköisesti kehittyneet niveljalkaisista, jotka maalle noustuaan alkoivat kehittyä omaan suuntaansa. Jaloissa olleet kidusosat surkastuivat ja katosivat, ja suurelle osalle hyönteisistä kehittyi siivet. ==Kovakuoriaiset== [[Kuva:Coccinella septempunctata detail.jpg|thumb|Seitsenpistepirkko, yksi suomen yleisimmistä leppäkertuista.]] Kovakuoriaiset ovat epäilemättä maailman menestyneimpiä ja runsaslajisimpia hyönteisiä. Tähän ryhmään kuuluu eläimiä niin pienistä leppäkertuista aina kämmenenkokoisiin afrikkalaisiin kuoriaisiin. Ryhmään kuuluu niin petoja kuin kasvinsyöjiäkin. Tunnetuimmat ryhmän lajeista ovat epäilemättä leppäkertut, jotka voi tunnistaa helposti muista kovakuoriaisista persoonallisen kuviointinsa ansiosta. ==Pistiäiset== Pistiäisten laajaan ryhmään kuuluu monia eläinkunnan kehittyneimmistä hyönteisistä, kuten mehiläiset ja muurahaiset, jotka ovat kehittäneet ainutlaatuisen sosiaalisen järjestelmän. Pistiäisten joukosta löytyy myö ainoa ihmisten "kesyttämä" hyönteinen, hunajaa tuottava mehiläinen. Kaikki ryhmän lajit ovat lentotaitoisia muurahaisia lukuunottamatta. Muurahaisista vain kuningattaret ja kuhnurit ovat lentokykyisiä, ja nekin vain vähän aikaa. Tämän kovakuoriasten jälkeen suurimman hyönteisryhmän varma tuntomerkki on se, että niillä on takaruumiin päässä myrkyä erittävä rauhanen. ====Pistiäisten moninaisuutta==== <gallery> Kuva:Bees Collecting Pollen 2004-08-14.jpg Kuva:Mrowka rudnica formica rufa small.jpg Kuva:Wasp.jpg Kuva:Bee mid air.jpg Kuva:Bombus hypnorum male - side (aka).jpg Kuva:Guepe.jpg </gallery> <small>Vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas: Mehiläinen keräämässä hunajaa, Kekomuurahainen (Työläinen), Ampiainen, Mehiläinen lennossa, Kimalainen ja lähikuva Ampiaisen päästä.</small> ==Perhoset== [[Luokka:Eläintiede]] 3344 14126 2006-06-22T06:45:39Z Jääpingviini 315 Tässä luokassa on kirjan Suomen luonto -sivut. Lukekaa ja muokatkaa! [[Luokka:Wikijunior]] 3345 14145 2006-06-24T07:32:40Z Mikkohuo 266 3346 14147 2006-06-24T07:34:55Z Mikkohuo 266 3347 14149 2006-06-24T07:37:21Z Mikkohuo 266 3348 14151 2006-06-24T07:39:35Z Mikkohuo 266 3349 14153 2006-06-24T07:41:46Z Mikkohuo 266 3350 14172 2006-06-24T09:43:23Z Mikkohuo 266 3351 14174 2006-06-24T09:45:11Z Mikkohuo 266 3352 14176 2006-06-24T09:46:34Z Mikkohuo 266 3353 14185 2006-06-24T10:04:59Z Mikkohuo 266 3354 14189 2006-06-24T10:14:09Z Mikkohuo 266 3355 14191 2006-06-24T10:15:34Z Mikkohuo 266 3356 14193 2006-06-24T10:23:13Z Mikkohuo 266 3357 14195 2006-06-24T10:24:23Z Mikkohuo 266 3358 14203 2006-06-24T11:51:35Z Nov ialiste 160 [[Kuva:novflag.png|100px|right|Novialin lippu flag]] <small>[[Novial|Novialin kotisivu]] - [[Novial/Pronuntiatione_1|Ääntäminen]] <small>[[Novial/Hunde_Sisältö|Sisältö]] - </small><b>[[Novial/Hunde_Lektione_1|Kappale 1]]</b></small> - <small>[[Novial/Hunde_Lektione_2|Kappale 2]] - [[Novial/Hunde_Lektione_3|Kappale 3]] - [[Novial/Hunde_Lektione_4|Kappale 4]] - [[Novial/Hunde_Lektione_5|Kappale 5]] - [[Novial/Hunde_Lektione_6|Kappale 6]] - [[Novial/Hunde_Lektione_7|Kappale 7]] <small>[[Novial/Hunde_Apendise_1|Prefixes]] - [[Novial/Hunde_Apendise_2|Sufixes]] ==<font color="#CC6600">Li Hunde del Familie Baskerville</font>== '''Watson''': Bon jorne, doktoro Mortimer. '''Mortimer''': Bon jorne. Ob vu es sinioro Sherlock Holmes? '''Holmes''': No, lo es men amike, doktoro Watson. '''Mortimer''': Plesure ke me renkontra vu, doktoro. Me sava vun nome. Sinioro Holmes, vu tre multim interesa me. '''Holmes''': Me observa fro vun fingre ke vu fuma. Bonvoli sida e fuma. Pro quu vu visita nus disdi? '''Mortimer''': Me have seriosi e exterordinari probleme. Me realisa ke vu es li duesmi autoritate in Europa… '''Holmes''': Ya, sinioro! Que es unesmi? '''Mortimer''': Li laboro de Monsieur Bertillon sembla bon a siential home. '''Holmes''': Dunke, pro quu vu non konsulta lo? '''Mortimer''': Lo sembla bon a siential home, ma me prefera konsulta vu in praktikal koses. Me espera ke me non ofense vu. '''Holmes''': Nur pokim. Rakonta a nus li nature de vun probleme. ==<font color="#CC6600">Sanasto</font>== *'''a''' – ''-kkoon, -kköön (Englannin "to")'' *'''amike''' – ''ystävä'' *'''autoritate''' – ''auktoriteetti'' *'''bon(i) ''' – ''hyvä'' *'''bonvoli''' – ''(englannin "(to) be willing, please")'' *'''de''' – ''-n'' *'''del''' – ''-n (Määräinen muoto)'' *'''disdi''' – ''tänään'' *'''doktoro''' – ''tohtori'' *'''duesmi''' – ''toinen'' *'''dunke''' – ''siksi'' *'''e''' – ''ja'' *'''es''' – ''olen'' *'''espera''' – ''toivoa'' *'''Europa''' – ''Eurooppa'' *'''exterordinari''' – ''eriskummallinen'' *'''familie''' – ''perhe'' *'''fingre''' – ''sormi'' *'''fuma''' – ''polttaa (tupakkaa)'' *'''have''' – ''omistaa'' *'''home''' – ''henkilö'' *'''hunde''' – ''koira'' *'''in''' – ''-ssa -ssä'' *'''interesa''' – ''kiinnostaa'' *'''jorne''' – ''päivä'' *'''ke''' – ''tämä'' *'''konsulta''' – ''neuvoa'' *'''kose''' – ''asia, esine'' *'''laboro''' – ''työ'' *'''li''' – ''määräinen artikkeli (Englannin "the")'' *'''lo''' – ''hän'' *'''ma''' – ''mutta'' *'''me''' – ''minä'' *'''men''' – ''minä, minun.'' *'''nature''' – ''luonto'' *'''no''' – ''ei'' *'''nome''' – ''nimi'' *'''non''' – ''ei (englannin "not")'' *'''nur''' – ''vain'' *'''nus''' – ''me'' *'''ob''' – ''(englannin "is it that?")'' *'''observa''' – ''havainnoida'' *'''ofense''' – ''luokata'' *'''plesure''' – ''kunnia'' *'''pokim''' – ''vähän'' *'''praktikal(i) ''käytännöllinen'' *'''prefera''' – ''pitää parempana, suosia'' *'''pro''' – ''koska'' *'''pro quu''' – ''miksi'' *'''probleme''' – ''ongelma'' *'''que''' – ''kuka'' *'''rakonta''' – ''kertoa'' *'''realisa''' – ''tajuta'' *'''renkontra''' – ''tavata'' *'''sava''' – ''tietää'' *'''sembla''' – ''näyttää'' *'''seriosi''' – ''vakava'' *'''sida''' – ''istua'' *'''siential(i) ''tieteellinen'' *'''sinioro''' – ''herra'' *'''tre''' – ''erittäin'' *'''tre multim''' – ''erittäin paljon'' *'''unesmi''' – ''ensimmäinen'' *'''visita''' – ''vierailla'' *'''vu''' – ''sinä'' *'''vun''' – ''sinun'' *'''ya''' – ''todellakin'' ==<font color="#CC6600">Kielioppia</font>== ===<font color="#FF9933">Persoonapronominit</font>=== *'''me''' – ''Minä'' *'''nus''' – ''Me'' *'''vu''' – ''Sinä'' (one person) *'''vus''' – ''Te'' (more than one person) *'''lo''' – ''Hän'' (mies) *'''los''' – ''He'' (mies) *'''la''' – ''Hän'' (nainen) *'''las''' – ''He'' (nainen) *'''le''' – ''hän'' (nainen tai mies) *'''les''' – ''he'' *'''lu''' – ''se'' *'''lus''' – ''ne'' ----------------------------------------------------------------------- [[Kuva:novflag.png|100px|right|Novialin lippu flag]] <small>[[Novial|Novialin kotisivu]] - [[Novial/Pronuntiatione_1|Ääntäminen]] <small>[[Novial/Hunde_Sisältö|Sisältö]] - </small><b>[[Novial/Hunde_Lektione_1|Kappale 1]]</b></small> - <small>[[Novial/Hunde_Lektione_2|Kappale 2]] - [[Novial/Hunde_Lektione_3|Kappale 3]] - [[Novial/Hunde_Lektione_4|Kappale 4]] - [[Novial/Hunde_Lektione_5|Kappale 5]] - [[Novial/Hunde_Lektione_6|Kappale 6]] - [[Novial/Hunde_Lektione_7|Kappale 7]] <small>[[Novial/Hunde_Apendise_1|Prefixes]] - [[Novial/Hunde_Apendise_2|Sufixes]] [[Luokka:Novial]] 3359 14200 2006-06-24T11:39:38Z Nov ialiste 160 [[Kuva:novflag.png|100px|right|Novial flag]] <small>[[Novial|Novialin kotisivu]] - </small><b>[[Novial/Pronuntiatione_1|Ääntäminen]] <small>[[Novial/Hunde_sisältö|Sisältö]] - [[Novial/Hunde_Lektione_1|Kappale 1]] - [[Novial/Hunde_Lektione_2|Kappale 2]] - [[Novial/Hunde_Lektione_3|Kappale 3]] - [[Novial/Hunde_Lektione_4|Kappale 4]] - [[Novial/Hunde_Lektione_5|Kappale 5]] - [[Novial/Hunde_Lektione_6|Kappale 6]] - [[Novial/Hunde_Lektione_7|Kappale 7]] <small>[[Novial/Hunde_Apendise_1|Prefixes]] - [[Novial/Hunde_Apendise_2|Sufixes]] ==<font color="#CC6600">Ääntäminen</font>== {|border = 0 cellpadding = 3 cellspacing = 2 bgcolor = "#FFFFFF"| |- |style = "background: #66CCFF;"|<center>Novial |style = "background: #66CCFF;"|<center> [[w:Internationales_Phonetisches_Alphabet|'''IPA''']] |style = "background: #66CCFF;" |<center>Esimerkki |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>A |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''a''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>abandona |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>B |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''b''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>bebe |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>C |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''s''' ''tai'' '''k''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>Caracas |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>CH |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''ʧ''' ''tai'' '''ʃ''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>chanse |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>D |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''d''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>defini |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>E |style = "background: #CCCCFF;" |<center>'''e''' ''tai'' '''ɛ''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>egal |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>F |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''f''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>fala |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>G |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''g''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>garda |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>H |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''h''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>helpa |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>I |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''i''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>impeda |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>J |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''ʤ''' ''tai'' '''ʒ ''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>jirafe |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>K |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''k''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>kioske |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>L |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''l''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>lande |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>M |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''m''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>magnetisa |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>N |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''n''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>nature |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>O |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''o''' ''tai'' '''ɒ''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>observa |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>P |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''p''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>papa |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>QU |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''kw''' ''tai'' '''kv''' ''tai'' '''ku''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>questione |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>R |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''r''' ''tai'' '''&#633;''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>rapid |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>S |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''s''' ''tai'' '''z''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>sune |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>SH |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''ʃ''' ''tai'' '''ʧ''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>shuta |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>T |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''t''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>teknike |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>U |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''u''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>unik |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>V |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''v''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>variatione |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>W |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''w''' ''tai'' '''u''' ''tai'' '''v''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>watt |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>X |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''ks''' ''tai'' '''gz''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>auxiliari |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>Y |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''j''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>yuna |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>Z |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''z''' ''tai'' '''s''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>Suez |} [[Luokka:Novial]] 3360 14202 2006-06-24T11:43:17Z Nov ialiste 160 [[Kuva:novflag.png|100px|right|Novial flag]] <small>[[Novial|Novialin kotisivu]] - </small><b>[[Novial/Pronuntiatione_1|Ääntäminen]] <small>[[Novial/Hunde_sisältö|Sisältö]] - [[Novial/Hunde_Lektione_1|Kappale 1]] - [[Novial/Hunde_Lektione_2|Kappale 2]] - [[Novial/Hunde_Lektione_3|Kappale 3]] - [[Novial/Hunde_Lektione_4|Kappale 4]] - [[Novial/Hunde_Lektione_5|Kappale 5]] - [[Novial/Hunde_Lektione_6|Kappale 6]] - [[Novial/Hunde_Lektione_7|Kappale 7]] <small>[[Novial/Hunde_Apendise_1|Prefixes]] - [[Novial/Hunde_Apendise_2|Sufixes]] ==<font color="#CC6600">Ääntäminen</font>== {|border = 0 cellpadding = 3 cellspacing = 2 bgcolor = "#FFFFFF"| |- |style = "background: #66CCFF;"|<center>Novial |style = "background: #66CCFF;"|<center> [[w:Internationales_Phonetisches_Alphabet|'''IPA''']] |style = "background: #66CCFF;" |<center>Esimerkki |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>A |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''a''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>abandona |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>B |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''b''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>bebe |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>C |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''s''' ''tai'' '''k''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>Caracas |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>CH |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''ʧ''' ''tai'' '''ʃ''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>chanse |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>D |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''d''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>defini |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>E |style = "background: #CCCCFF;" |<center>'''e''' ''tai'' '''ɛ''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>egal |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>F |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''f''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>fala |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>G |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''g''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>garda |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>H |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''h''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>helpa |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>I |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''i''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>impeda |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>J |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''ʤ''' ''tai'' '''ʒ ''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>jirafe |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>K |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''k''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>kioske |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>L |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''l''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>lande |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>M |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''m''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>magnetisa |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>N |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''n''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>nature |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>O |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''o''' ''tai'' '''ɒ''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>observa |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>P |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''p''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>papa |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>QU |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''kw''' ''tai'' '''kv''' ''tai'' '''ku''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>questione |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>R |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''r''' ''tai'' '''&#633;''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>rapid |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>S |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''s''' ''tai'' '''z''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>sune |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>SH |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''ʃ''' ''tai'' '''ʧ''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>shuta |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>T |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''t''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>teknike |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>U |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''u''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>unik |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>V |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''v''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>variatione |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>W |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''w''' ''tai'' '''u''' ''tai'' '''v''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>watt |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>X |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''ks''' ''tai'' '''gz''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>auxiliari |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>Y |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''j''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>yuna |- |style = "background: #CCCCFF;"|<center>Z |style = "background: #CCCCFF;"|<center>'''z''' ''tai'' '''s''' |style = "background: #CCCCFF;"|<center>Suez |} [[Luokka:Novial]] 3361 14219 2006-06-24T18:23:38Z Nov ialiste 160 [[Kuva:novflag.png|100px|right|Novialin lippu flag]] <small>[[Novial|Novialin kotisivu]] - [[Novial/Pronuntiatione_1|Ääntäminen]] <small>[[Novial/Hunde_Sisältö|Sisältö]] - [[Novial/Hunde_Lektione_1|Kappale 1]] - </small><b>[[Novial/Hunde_Lektione_2|Kappale 2]]</b><small> - [[Novial/Hunde_Lektione_3|Kappale 3]] - [[Novial/Hunde_Lektione_4|Kappale 4]] - [[Novial/Hunde_Lektione_5|Kappale 5]] - [[Novial/Hunde_Lektione_6|Kappale 6]] - [[Novial/Hunde_Lektione_7|Kappale 7]] <small>[[Novial/Hunde_Apendise_1|Prefixes]] - [[Novial/Hunde_Apendise_2|Sufixes]] ==<font color="#CC6600">Li Malediktione del Baskervilles</font>== “Me have in men poshe manuskrite,” doktoro James Mortimer did dikte. “Me observad lu kand vu envadad li chambre,” Holmes dikted. “Lu es oldi manuskrite. ” “Frui dek-otesmi sekle, exept si lu vud es fraudo.” “Qualim vu sava tu, sinioro?” ”Vu ha prisenta pluri sentimetres de lu omnitem durant ke vu ha parla. Me vud es mal experte si me non vud pove data lu ye akurateso de sirk yardeko. Me data lu kom de mil-setsent-tridek.” ”Li exakti date es mil-setsent-quardek-du.” Doktoro Mortimer did tira lu ek sen bruste-poshe. ”Sinioro Charles Baskerville donad disi familial papere a me. Lo morid ante tri mensus in Devonshire. Lo esed inteligenti e praktikal homo. Tamen lo did trakta dis dokumente kom seriosi.” ”Lu sembla es konstatatione.” ”Yes, lu es konstatatione de serteni legende del familie Baskerville. ” ------------------------------------------------------------------------ [[Kuva:novflag.png|100px|right|Novialin lippu flag]] <small>[[Novial|Novialin kotisivu]] - [[Novial/Pronuntiatione_1|Ääntäminen]] <small>[[Novial/Hunde_Sisältö|Sisältö]] - [[Novial/Hunde_Lektione_1|Kappale 1]] - </small><b>[[Novial/Hunde_Lektione_2|Kappale 2]]</b><small> - [[Novial/Hunde_Lektione_3|Kappale 3]] - [[Novial/Hunde_Lektione_4|Kappale 4]] - [[Novial/Hunde_Lektione_5|Kappale 5]] - [[Novial/Hunde_Lektione_6|Kappale 6]] - [[Novial/Hunde_Lektione_7|Kappale 7]] <small>[[Novial/Hunde_Apendise_1|Prefixes]] - [[Novial/Hunde_Apendise_2|Sufixes]] 3362 14205 2006-06-24T11:54:04Z Nov ialiste 160 ==<font color="#CC6600">Li Legende</font>== ”Ma me did kreda ke vu volid konsulta me pri kelkum moderni e praktikal.” ”Tre moderni. Tre praktikal, importanti kose kel on mus solu in duanti-quar hores. Ma li manuskrite es kurti e relate proximim al probleme. Dunke me sal lekte lu a vus.“ Holmes apoyad retro in sen stule e klosad sen okules. Doktoro Mortimer turnad li manuskrite vers li lume e lekted disi stranji, oldi naratione: ”On ha dikte multi diferanti rakontes pri li origine del Hunde del Baskervilles. Ankore pro ke Hugo Baskerville es men ansestre e pro ke me lernad li rakonte fro men patro e lo fro sen patro, me nun skripte te kel me kreda verim ha eventa. Lerna dunke fro ti rakonte e sorga non liberisa tal mali pasiones, kel porta sufro a nusen familie. ”Ye li tempe del sivili milite li proprietere de dis estate esed Hugo Baskerville, kel esed verim sovaji, sindeal viro. Hugo did ama li filia de farmere, kel proprietad lande proxim li estate de Baskerville. Ma li bon yuna evitad lo, pro ke la timad lon mal nome.” 3363 14206 2006-06-24T11:54:41Z Nov ialiste 160 ==<font color="#CC6600">Li Kaptate</font>== Li manuskrite kontinua: ”Eventad ke ye un yule disi minim honorabli Hugo kun sink o six ek sen otiosi kompanes vadad al ferme por aracha li yuna durant ke lan patro e fratros esed for. Kand les had porta la al kastelete, les klefad la in li maxim superi chambre, durant ke Hugo e sen amikes sidad por drinka multi alkohole, kom les did ye omni vespre. ”Li yuna timad li klamado e malediktiones kel venid ek subu. Finalim pro timo la fad tu kel min bravi home vud tima e la klimad subu per hedre kel kreskad an li sudi mure. Tand la fugad tra li agres a hem. Kelkitem plu tardim Hugo livad sen gastes por porta manjaje e drinke a sen kaptate. Tand lo devenid tam irati kam diable e hastad subu per li eskalere, saltad a sur li table e dikted ke on deved senda li hundes vers la. Hugo kursed ek li hause klamant al serveres ye sadla sen maxim bon kavala e ye lasa li hundes eku. Lo donad nase-tuke del yuna al hundes e sub lume del lune departad tra li agres. Dek-tri ek lon kompanes prendad sen kavales e probad seku Hugo e li hundes." 3364 14207 2006-06-24T11:56:30Z Nov ialiste 160 ==<font color="#CC6600">Li Hunde de Inferne</font>== Mortimer kontinua lekte: ”After ke les had voyaja tra un o du kilometres, les pasad mutone-farmere e klamad a lo ob lo had vida li chaso. Tamen li home esed tam foli pro timo ke lo apene poved parla. Ma finalim lo dikted ke ya lo had vida li hundes sekuent li desfelisi yuna. Lo dikted: ’Ma ultru me ha vida ke Hugo Baskerville pasad me sur sen nigri kavala e hintru esed tal hunde de inferne ke me prega ke lu non mey seku me.’ ”Li ebri siniores kavalkad a devanu til ke li nigri kavala did veni galopant kun vakui sadle e arosat per blanki skume. Aftru les kavalkad proxim mutu , pro ke les tre timad. Kavalkant lentim ye ti manere les trovad finalim li hundes. Quankam kurajosi tipe de hunde, les ploretad timosim regardant angusti vale devan les. ”Tri ek li homes, li maxim kurajosis o forsan li maxim ebris, kavalkad en li angusti vale. Tand lu larjisad en larji spasie in kel sidad du grandi stones kel esed plasat da serteni oblivet popule de oldi tempes. Li lune lumad klarim vor li desfelisi yuna had fala, morit pro timo e fatigo. Proximu liad li cadavre de Hugo Baskerville. Apud li kadavre mordant li kole, stead sordidu: grandi, nigri bestie kun forme de hunde, ma plu grandi kam irgi hunde kel mortal home ha vida. Durant ke les regardad, lu did tonda eku li kole de Hugo Baskerville, after ke, kand lu turnad sen brulanti okules vers les, li tri homes kriad pro timo e kavalkad for, ankore kriant. On dikte ke un ek les morid ye ti sami nokte pro tu kel lo had vida e ke li du altris esed ruptet homes durant sen seteri vivos.” 3365 14208 2006-06-24T11:57:24Z Nov ialiste 160 ==<font color="#CC6600">Li Inquesto</font>== ”Tali es li rakonte, men filios, del venio del hunde kel, on dikte, deposu ha es plage ye dis familie. Me ha skripte lu pro ke, te kel klarim es savat have min terore kam te kel es nur insinuat o divinat. Ultru multes ek li familie ha sufra subiti, sangosi, misteriosi morios. Dunke me konsila ke vus evita vada trans ti agres ye ti deslumosi hores kand li povos de malu es exaltat. “[Disu fro Hugo Baskerville a lon filios Rodger e John, kun instruktiones ke les dikte nulu pri lu a sen fratra, Elizabeth.]” Doktoro Mortimer, hant fina lekte dis uniki naratione, did pusha sen lunete a sur sen fronte e did regardada vers Sinioro Sherlock Holmes. Diso dikted ”Nu?”. “Ob lu non interesa vu?” “Interesanti por kolektere de rakontes.” Mortimer did tira jurnale ek sen poshe. ”Me sal rakonta kelku plu resenti. Disu es li Devon Jurnale de 14esmi de maye de dis yare. Lu deskripte li faktes deskovrat pri li morio de Sir Charles Baskerville kel eventad kelki dies ante ti date.” Li jurnalal artikle deskripted li resenti morio del proprietere del kastelete del famile Baskerville de ti tempe. Charles had gana grandi sume de moneye kom spekulatore in Sudi Amerika. Lo tand did returna a Anglia e usad sen moneye por projetes de rikonstruktione e pluboniso in li lokal sosie. Li kortal inquesto did konkluse ke Charles Baskerville did mori pro kordial falio durant ke lo promenad along alee in li parke de sen kastelete. Li medike kel atestad li morio esed Doktore Mortimer self. After ke lo did lekte li artikle, Mortimer dikted: “Tes es li publiki faktes pri li morio de Sir Charles Baskerville.” Holmes dikted: ”Danko pro rakonta a me pri interesanti kasu. Ob dis artikle kontena omni li publiki faktes?” “Yes.” “Nun rakonta a me li privatus.” Lo apoyad retro e posturad sen maxim non-expresiv e judikeral aspekto. 3366 14209 2006-06-24T11:58:05Z Nov ialiste 160 ==<font color="#CC6600">Li Pede-printatus</font>== Doktore Mortimer respondad “Me dikte tu kel me non ha konfida a ule. Me non did dikte lu al inquesto pro ke viro de sientie non voli apari suporta populari superstitione. Ultrim pro ke Baskerville Kastelete sertim vud ha resta sin rentere si irge vud ha plugrandisa lun ja mali reputatione. ”Poki homes habita li area, e tes kel lojia proxim mutu ofte renkontra mutu. Dunke me renkontrad Sir Charles Baskerville ofte. Durant poki resenti mensus ha deveni plu evidenti ke li nerval sisteme de Sir Charles tensed multim. Lo traktad disi legende kom seriosi, talim multim ke, malgre ke lo marchad in li gardenes, lo non volid vada tra li aperti agres noktim. Li idee de hororisiv ente obsesed lo e plu kam unfoy lo questionad me ob me had durant men medikal voyajes vida irgi stranji kreatu o audi li ululatione de hunde. Li lasti questione lo questionad a me plurifoy, e sempre kun voise kel vibrad kun sensatione. “Esed pro men aviso ke Sir Charles saled tre bald vada a London. Me kredad ke poki mensus in li urbe vud plubonisa sen saneso. Ye li lasti instante disi terorosi katastrofe eventad. “Ye li nokte del morio de Sir Charles Barrymore non pluvad e non had pluva. Li chefi servere, kel diskovrad lo, did senda Perkins, li grume, per kavale a me. Me poved ariva a Baskerville Kastelete durant min kam un hore. Me vadad along li alee, me vidad li extruporte vor semblad ke lo did varta, me observeskad qualim li pede-printatus chanjad sen forme after tu, e ke non esed altri printatus exept tes de Barrymore in li moli gravele. Finalim me sorgantim examinad li korpore, kel non had bli tucha ante men arivo. Sir Charles liad sur sen fasie, sen brases extentet, sen fingres fosat en li tere, e sen fasial tretes konvulset talim ke me apene poved rekogni lo. Esed sertim nuli fisikal noso. Ma Barrymore dikted un falsi konstato che li inquesto. Lo dikted ke non esed uli markes sur li tere sirk li korpore. Lo non did observa ulus. Ma me did – ye kurti distantie for, e freshi e klari.” “Pede-printatus?” “Pede-printatus.” “De viro o fema?” Doktore Mortimer regardad nus stranjim durant instante, e basifikant sen voise preske a susuro lo respondad: ”Sinioro Holmes, lus esed li pede-printatus de enormi hunde!” (The complete original novel: ''The Hound of the Baskervilles'' is available online [http://www.bakerstreet221b.de/canon/6-houn.htm here].) 3367 14306 2006-06-27T16:49:06Z TeemuN 155 pois [[Luokka:Wikijunior]] <small><-[[Wikijunior]]</small> Metsä on Suomessa useimmiten ''havumetsää'' jossa kasvavat pääasiassa mänty ja kuusi. ''Lehtimetsän'' puulajeja taas ovet koivu, haapa, leppä, vaahtera, tammi, . Koko Suomi kuuluu aivsn pohjoisinta Lappia myöten havumetsävyöhykkeeseen. Suomen metsissä elää monia nisäkäs, lintu ja kasvi lajeja. ''Aluskasvillisuus'' koosttuu pääosin varvuista, (kuten mustikasta ja puolukasta) sammalista ja jäkälistä. Myös sienet ovat yleisiä. [[Kuva:GotskaSandon EastSide.jpg]] [[Luokka:Wikijunior Suomen luonto]] 3368 14303 2006-06-27T16:48:44Z TeemuN 155 pois [[Luokka:Wikijunior]], on jo alaluokassa <small><-[[Wikijunior]]</small>[[Kuva:Lake Kermajärvi Heinävesi Finland in summer 2005.jpg|thumb|220px|Kermajärven maisemaa Heinäveden Heinäveden kirkkokirkonmäeltä.]] Järvet ovat Suomessa erittäin yleisiä laaksoja. Suomea kutsutaan sen järvien takia tuhannen järvan maaksi. Järvien eläimiin kuuluvat kalat, hyöteiset, nisäkäät, vesilinnut ja muut eläimet. Järvien kasveihin taas kuuluvat ulpukat, lumpeet, ruot, kaislat, korteet ja monet muut kasvit. Suomen suurimmat järvet ovat Saimaa ja Päijänne. Nykyyään jäviä saastuttavat maatalous ja roskat joten muista olla roskaamatta järviä. [[Luokka:Wikijunior Suomen luonto]] 3369 14581 2006-07-01T19:25:50Z Nikerabbit 3 siirsi sivun ”Wikijunior Suomen luonto/Nisäkkääät” uudelle nimelle ”Wikijunior Suomen luonto/Nisäkkäät”: äääää <small><-[[Wikijunior]]</small>[[Kuva:Sheep walking down road.jpg|thumb|250px| Myös lammas on nisäkäs]] Nisäkäät ovat eläimiä jotka imettävät poikasiaan. Lähes kaikilla nisäkäilllä on karvapeite Luettelo Suomen luonnon nisäkkäistä. *Ahma *Hirvi *Hiiri [[Kuva:Micromysminutus1.jpg|250px|thumb|Vaivaishiiri]] *Ilves *Karhu *Kettu *Lepakko *Lumikko *Maamyyrä *Majava *Mäyrä *Näätä *Orava *Peura *Päästäinen *Rotta *Rusakko *Saukko *Siili *Susi [[Kuva:Canis lupus with radio collar.jpg|thumb|200px|Susi]] [[Luokka:Wikijunior Suomen luonto]] 3370 14238 2006-06-26T07:47:02Z Tigru 359 Olen enimmäkseen wikipedian muokaaja ja tällä hetkellä teen wikijuniorkirjoja. 3371 14305 2006-06-27T16:48:59Z TeemuN 155 pois [[Luokka:Wikijunior]] [[Kuva:Cygnus cygnus from zh.JPG|250px|Joutsen on lintu]] ==Mikä on lintu?== Lintu on eläin joka (useimmiten) osaa lentää. Linnuilla on höyheniä ja niiden luut ovat onttoja. Tiesitkö ,että linnut kehittyivät dinosauruksista. Luun onttous ja höyhenen keveys auttavat lintua lentämään. Linnut munivat. Lintuja tutkivaa tiedettä kutsutaan ornitologiaksi. ==Linnun osat== Normaalin pikku linnun osat ovat myötä päivään otsa, päälaki, niska, selkä, yläperä, pyrstö, alaperä, siipi, jalka, varvas, vatsa, rinta, poski, kurkku ja nokka. ==Pesiminen== Linnun pesivät keväällä ja alku vuodesta. Linnut rakentavat pesän johon naaras munii munat. Lintujen munat ovat hyvin erilaisia ,toiset valkoisia ja toiset täplikkäitä, toiset taas suuria ja toiset pieniä. [[Kuva:Iso_linnunpontto.jpg|thumb|250px|Harjakattoinen, isokokoinen linnunpönttö esimerkiksi leppälinnulle]] Nyt linnut aloittavat hautomisen joillakin laijeilla sekä koiras että naaras hautovat. Hautominen kestää lajista riippuen 10- 40 vuorokautta. Joidenkin laijien poikaset lähtevät lähes heti pesästä (näitä sanotaan ''pesäjättöisiksi'') ja joidenkin lajien poikaset jäävät pesään useiksi viikoiksi ( näitä kutsutaan ''pesäviipyisikisi''). Voit autaa lintujen pesintää rakentamalla linnunpönttöjä. ==Lintujen muutto== Jotkin linnut muuttavat pitkiäkin matkoja siten, että niidden ei tarvitse olla kylmässä talvella. Syy lintujen muuttoon takaisin on ruoka, koska esimerkiksi hyönteissyöjien ravintoa on Suomessa hirveästi. Pisin muuttomatkailometriä lapista aina etelämantereelle asti. Ne linnut, jotka eivät muuta eivät pärjää aina luonnon tarjoamalla ruualla, voit auttaa niitä tarjoamalla niille ruokaa lintulaudalla. ==Lintujen tarkkailu== Lintuja voi tarkkailla ilman välineitä mutta kiikarit ovat hyödylliset. Ne ovat kalliit mutta voit ehkä lainata joltakulta. myös havaintovihko eli havis voi olla hyödyllinen. Kirjoita siihen minkä lintulajin näit. Lisäksi tarvitset hyvät ulkoiluvaatteet ja iloisen mielen. [[Kuva:Binoculars.jpg|thumb|180px|Kiikari]] ==Luettelo Suomen linnuista== *Alli *Haahka *Harakka [[Kuva:Sroka Pica Pica II.jpg|250px]] *Harmaalokki *Hiirihaukka *Hippiäinen *Järripeippo *Kalalokki *Kalatiira *Keltasirkku *Kirjosieppo *Kesykyyhky *Kirjosieppo *Kiuru *Kottarainen *Kurki *Kyhmyjoutsen [[Kuva:Cygnus olor 2 (Marek Szczepanek).jpg|250px]] *Käpytikka *Lapintiira *Meriharakka *Merilokki *Mustarastas *Pajulintu *Peipponen *Pikkuvarpunen *Punatulkku *Punatulkku *Räkättirastas *Räystäspääsky *Silkkiuikku *Sinisorsa *Sinitiainen *Talitiainen [[Kuva:Parus major m.jpg|250px|]] *Tukkasotka *Varis *Varpunen *Västäräkki [[Luokka:Wikijunior Suomen luonto]] 3372 14584 2006-07-02T07:15:40Z Akke 355 siirsin kuvaa fiksusti <small><-[[Wikijunior]]</small>[[Kuva:Kala.PNG|300px|thumb|Yksinkertainen kuva kalan perusrakenteesta]] ==Yleistietoa kaloista Kalat ovat vedessä eläviä eläimiä jotka syövät toisia kaloja, hyönteisiä kasvienosia ja planktonia. Kaloja elää sekä meressä että järvissä. Kalat hengittävät kiduksillaan. Kaloilla on evät joita ne käyttävät uimiseen evien muoto vaihtlee paljonkin kalojen näkö on heikko ne aistivat niinsanotun kylkiviivan avulla. Kalat ovat vaihtolämpöisiä joten niiden lämpötila riippuuveden lämpötilasta == Suomalaisia kaloja == *Ahven[[Kuva:Perca.jpg|thumb|Ahven]] *Ankerias *Hauki *Kampela *Kilohaili *Kolmipiikki *Kuha *Lahna *Lohi [[Kuva:Atlantischer Lachs.jpg|250px|thumb|Lohi]] *Made *Muikku *Siika *Silakka *Särki [[Luokka:Wikijunior Suomen luonto]] 3374 14298 2006-06-27T12:57:08Z Hauskalainen 299 /* Sana Malleja */ ==Taso 1== Aakkonen Joki Juusto [[Suomen kieli käyttöön/Sanasto/järvi|Järvi]] Kauppa Käydä Lomake Maa Mennä Meri Olla Perus Pulla Pullo Ranta Suo Tavata Tulla Tuuli Tulli ==Taso 2== ==Taso 3== ==Taso 4== ==Taso 5== ==Taso 6== ==Sana Malleja== Adjektiivi Adverbi [[Suomen kieli käyttöön/Sanasto/Substantiivi_malli|Substantiivi]] Verbi Partikkeli 3375 14264 2006-06-27T08:43:22Z Hauskalainen 299 siirsi sivun ”Järvi/Sanasto/Järvi” uudelle nimelle ”Http://fi.wikibooks.org/wiki/Suomen kieli käyttöön/Sanasto/järvi”: Was accidentially given the wrong address [[Kuva:Lake Puulavesi.jpg|thumb|220px|[[Puula]] [[Hirvensalmi|Hirvensalmella]]]] {| class="wikitable" border="1" cellspacing="0" cellpadding="2" |- ! colspan="4" style="background:#cfcfcf;" | '''JÄRVI''' (''substantiivi'') |- style="background:#dfdfdf;" | ! !! Genetiivi !! Partitiivi !! Illatiivi |- | YKSIKKÖ | Järven | Järveä | Järveen |- | MONIKKO | Järvien | Järviä | Järviin |} [[Kuva:Map of Finland - Oulujarvi.png|thumb|150px|Oulujärven sijainti]] [[Image:LakeBaikal.png|thumb|240px|[[Baikaljärvi]], Baikaljärvi (venäjäksi О́зеро Байка́л, Ozero Baikal) on järvi eteläisessä Siperiassa, Burjatiassa ja Irkutskin alueella Venäjällä.]] ==Käänökset== озеро / lake / göl / สาบ / See / lac / بحيرة / ==Määritelmät== 1a. Järvi on laaja seisova vesistö. 1b. Järvi on suuri maansisäinen alue missä seisoo paljon vettä. Niin paljon, että voi purjehtia. ==Vastaavat ja erilaiset sanat== '''Lampi''' Lampi on myös maansisäinen vesi paikka, mutta järvi on paljon isompi kuin lampi. Lampi on pieni, mutta järvi on iso. Lampi on tavallista liian pieni purjehtia. '''Meri''' Meressä on myös paljon vettä, mutta se ei ole maansisäinen. Merellä voi tehdä maailmanympärimatka mutta järvellä ei voi. '''Joki''' Joessa on myös maan sisäinen vesipaikka missä paljon vettä mutta se muuttuu koko ajan. Joki on pitkä ja kapea, mutta järvi on leveä. '''Lahti''' Lahti on meren tai järven muodostelma, jossa vesi työntyy pitkälle mantereeseen kuuluvien maa-alueiden väliin. '''Niemi''' Kapea maan osa että ==Vartalot== Järve- (yksikkö) Järvi- (monikko) ===Poikeukset=== Järvi (yksikkön nominatiivi) Järvet (monikkon nominatiiivi) ==Vastakohta== Ei ole vastakohtaa. ==Sana käytössä== '''Järvi''' on laaja seisova vesistö. : ''A järvi (lake)'' is a wide body of standing water. '''Järvi''' on iso maansisäinen alue missä seisoo paljon vettä, jolla voi purjehtia. :''A järvi (lake)'' is a great inland area containing a great deal of standing water. Enough to sail upon. Saimaa on Suomen suurin '''järvi''' (n. 1 377 neliö kilometriä). :Saimaa is Finland's largest ''lake'' (approx 1, 377 sq. km). Suomessa on 187 888 '''järveä''' ja 647 jokea. :In Finland there are 187 888 ''lakes'' and 647 rivers. Suomessa on '''järviä''' noin 10% pinta-alasta. :''Lakes'' in Finland comprise about 10 % of the surface area. Miten haluaisit viettää lomasi? Suomessa, '''järven''' rannalla vai jossain ulkomailla? : How would you you like to spend your holiday? In Finland by the lake shore or somewhere abroad? (Literally, by the shore ''of a lake''). Yleensä '''järveen''' johtaa joki. :Generally, there is a river leading ''into the lake'''. '''Järven''' lämpötila on noussut kaksi astetta viikossa. : The temperature ''of the lake'' has risen by two degrees in a week '''Järvien ja jokien''' lämpötilat ovat nousseet kaksi astetta viikossa. : The temperatures ''of the lakes and rivers'' have risen by two degrees in a week. Tuhansia rapuja istutetaan Salon seudun '''järviin ja jokiin'''. : Thousands of crayfish have been placed ''into the lakes and rivers'' of the Salo region. '''Järvet''' ovat maamme kolmanneksi suurin hiilivarasto soiden ja metsämaan jälkeen : ''Lakes'' are our country's third biggest carbon store after swamps and forests 3376 14265 2006-06-27T08:43:22Z Hauskalainen 299 siirsi sivun ”Järvi/Sanasto/Järvi” uudelle nimelle ”Http://fi.wikibooks.org/wiki/Suomen kieli käyttöön/Sanasto/järvi”: Was accidentially given the wrong address #REDIRECT [[Http://fi.wikibooks.org/wiki/Suomen kieli käyttöön/Sanasto/järvi]] 3377 14291 2006-06-27T11:17:07Z Hauskalainen 299 [[Kuva:Lake Puulavesi.jpg|thumb|220px|[[Puula]] [[Hirvensalmi|Hirvensalmella]]]] {| class="wikitable" border="1" cellspacing="0" cellpadding="2" |- ! colspan="4" style="background:#cfcfcf;" | '''JÄRVI''' (''substantiivi'') |- style="background:#dfdfdf;" | ! !! Genetiivi !! Partitiivi !! Illatiivi |- | YKSIKKÖ | Järven | Järveä | Järveen |- | MONIKKO | Järvien | Järviä | Järviin |} [[Kuva:Map of Finland - Oulujarvi.png|thumb|150px|Oulujärven sijainti]] [[Image:LakeBaikal.png|thumb|240px|[[Baikaljärvi]], Baikaljärvi (venäjäksi О́зеро Байка́л, Ozero Baikal) on järvi eteläisessä Siperiassa, Burjatiassa ja Irkutskin alueella Venäjällä.]] ==Käännökset== озеро / lake / göl / สาบ / See / lac / بحيرة / ==Määritelmät== 1a. Järvi on laaja seisova vesistö. 1b. Järvi on suuri maansisäinen alue missä seisoo paljon vettä. Niin paljon, että voi purjehtia. ==Vastaavat ja erilaiset sanat== '''Lampi''' Lampi on myös maansisäinen vesi paikka, mutta järvi on paljon isompi kuin lampi. Lampi on pieni, mutta järvi on iso. Lampi on tavallista liian pieni purjehtia. '''Meri''' Meressä on myös paljon vettä, mutta se ei ole maansisäinen. Merellä voi tehdä maailmanympärimatka mutta järvellä ei voi. '''Joki''' Koki on myös maan sisäinen vesipaikka missä paljon vettä mutta se muuttuu koko ajan. Joki on pitkä ja kapea, mutta järvi on leveä. '''Lahti''' Lahti on meren tai järven muodostelma, jossa vesi työntyy pitkälle mantereeseen kuuluvien maa-alueiden väliin. ==Vartalot== Järve- (yksikkö) Järvi- (monikko) ===Poikeukset=== Järvi (yksikkön nominatiivi) Järvet (monikkon nominatiiivi) ==Vastakohta== Ei ole vastakohtaa. ==Sana käytössä== '''Järvi''' on laaja seisova vesistö. : ''A järvi (lake)'' is a wide body of standing water. '''Järvi''' on iso maansisäinen alue missä seisoo paljon vettä, jolla voi purjehtia. :''A järvi (lake)'' is a great inland area containing a great deal of standing water. Enough to sail upon. Saimaa on Suomen suurin '''järvi''' (n. 1 377 neliö kilometriä). :Saimaa is Finland's largest ''lake'' (approx 1, 377 sq. km). Suomessa on 187 888 '''järveä''' ja 647 jokea. :In Finland there are 187 888 ''lakes'' and 647 rivers. Suomessa on '''järviä''' noin 10% pinta-alasta. :''Lakes'' in Finland comprise about 10 % of the surface area. Miten haluaisit viettää lomasi? Suomessa, '''järven''' rannalla vai jossakin ulkomailla? : How would you you like to spend your holiday? In Finland by the lake shore or somewhere abroad? (Literally, by the shore ''of a lake''). Yleensä '''järveen''' johtaa joki. :Generally, there is a river leading ''into the lake''. '''Järven''' lämpötila on noussut kaksi astetta viikossa. : The temperature ''of the lake'' has risen by two degrees in a week '''Järvien ja jokien''' lämpötilat ovat nousseet kaksi astetta viikossa. : The temperatures ''of the lakes and rivers'' have risen by two degrees in a week. Tuhansia rapuja istutetaan Salon seudun '''järviin ja jokiin'''. : Thousands of crayfish have been placed ''into the lakes and rivers'' of the Salo region. '''Järvet''' ovat maamme kolmanneksi suurin hiilivarasto soiden ja metsämaan jälkeen : ''Lakes'' are our country's third biggest carbon store after swamps and forests ==Linkjä== [http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4rvi Wikipedia artikkeli] [http://fi.wiktionary.org/wiki/j%C3%A4rvi Wikisanatosta] 3378 14274 2006-06-27T09:52:51Z 192.89.129.162 Kirjoitetun suomen kieli aakkosiksi ovat vakiintuneet seuraavat aakkosjärjestyksessä luetteloidut latinalaisen kirjaimiston kirjaimet: A, B, C, D, E, F, G, H, I, J, K, L, M, N, O, P, Q, R, S, T, U, V, W, X, Y, Z, Å, Ä, Ö. Aakkoset vastaavat suomen kielessä suhteellisen hyvin kukin tiettyä puhutun kielen äännettä. Aakkostosta kuitenkin puuttuu kirjainmerkki kotoperäisissä sanoissa esiintyvälle [[w:velaarinen nasaali|ŋ-äänteelle]] Kirjoituksessa yksi ŋ-äänne korvataan yleensä n-kirjaimella ja kaksi peräkkäistä (geminaatta) ng-kirjainyhdistelmällä (vrt. [keŋkæ] : [keŋŋæt]). Kirjaimille B, C, F, G, W, Å ja Z ei ole vastaavaa kotoperäistä äännettä puhutussa kielessä, vaan kirjaimet esiintyvät ainoastaan vierasperäisissä sanoissa ja niiden tarkoite vaihtelee. Lainasanoissa esiintyvä oikeinkirjoituksen mukainen suhuäänteen merkki ([[w:Ž|Ž]]) ei kuulu aakkosiin. 3379 14277 2006-06-27T10:01:29Z 192.89.129.162 Suomen kieli kuuluu [[w:uralilaiset kielet|uralilaiseen]] kielikuntaan, sen [[w:suomalais-ugrilainen kieli|suomalais-ugrilaisen]] haaran [[w:Itämerensuomalaiset kielet|itämerensuomalaisiin kieliin]]. Suomen kielen puhujia on noin 6 miljoonaa. Heistä suurin osa asuu [[w:Suomi|Suomessa]], mutta vanhoja suomenkielisiä väestöryhmiä on Pohjois-Ruotsissa ([[w:meänkieli|meänkielen]] puhujat), Norjassa ([[w:kveenit|kveenit]]) sekä [[w:Inkeri|Inkeri]]ssä (alue Venäjän federaatiossa, Pietarin ympäristössä). Suurin nykyinen ulkosuomalaisryhmä on syntynyt sodanjälkeisen muuttoliikkeen tuloksena Ruotsiin. Suomen kielessä kutakin äännettä vastaa yleensä yksi kirjain, kieliopillisia suhteita ilmaistaan taivutuksella, minkä johdosta sanajärjestyksen vaihtelulla ilmaistaan lähinnä informaatiorakennetta (uusi/vanha informaatio, jonkin lauseenjäsenen korostaminen). Lauseenjäsenten perusjärjestys on subjekti-predikaatti-objekti. 3380 14279 2006-06-27T10:04:10Z 192.89.129.162 Vokaalit voivat esiintyä lyhyinä ja pitkinä (pitkät merkitään kahdella kirjaimella). Lisäksi ne voivat vokaalisoinnun rajoissa muodostaa [[w:diftongi|diftongeja]] (samaan tavuun kuuluvat kaksi peräkkäistä vokaalia) tai ns. vokaaliyhtymiä (kaksi peräkkäistä vokaalia, joiden välissä on tavunraja). Suomen kielessä on suhteellisen laaja [[vokaali|vokaalisto]]: * 5 etuvokaalia ** labiaaliset (pyöreät) puolisuppea ö ja suppea y ** illabiaaliset suppea i, puolisuppea e ja väljä ä * 3 takavokaalia ** labiaaliset puolisuppea o ja suppea u ** illabiaalinen väljä a. 3381 14280 2006-06-27T10:08:04Z 192.89.129.162 Vokaalit voivat esiintyä lyhyinä ja pitkinä (pitkät merkitään kahdella kirjaimella). Lisäksi ne voivat vokaalisoinnun rajoissa muodostaa [[w:diftongi|diftongeja]] (samaan tavuun kuuluvat kaksi peräkkäistä vokaalia) tai ns. vokaaliyhtymiä (kaksi peräkkäistä vokaalia, joiden välissä on tavunraja). Suomen kielessä on suhteellisen laaja [[vokaali|vokaalisto]]: * 5 etuvokaalia ** labiaaliset (pyöreät) puolisuppea ö ja suppea y ** illabiaaliset suppea i, puolisuppea e ja väljä ä * 3 takavokaalia ** labiaaliset puolisuppea o ja suppea u ** illabiaalinen väljä a. 3382 14282 2006-06-27T10:11:59Z 192.89.129.162 [[Image:Finnish vowal harmony venn diagram.GIF|thumb|240px|Suomen kielen vokaaliharmonia]] Suomen kielessä vallitsee vokaalien ns. velaariharmonia (etu- ja takavokaalien kesken): omaperäisissä sanoissa voi saman sanan sisällä olla vain joko etu- (a, o, u) tai takavokaaleja (y, ä, ö); e ja i ovat neutraaleja eli voivat esiintyä myös yhdessä takavokaalien kanssa. Tämä merkitsee, että taivutuspäätteistä ja johtimista on oltava taka- ja etuvokaaliset variantit: ''kala-ssa – kylä-ssä, levo-ttom-uus – työ-ttöm-yys.'' Vokaalisointu toimii siis osaltaan, sananpainon ohella, sananrajan selventäjänä. Vokaalisointu ei vaikuta yhdyssanojen osien välillä ''(kesäloma, yöjalka)''. Samoin sen ulkopuolella ovat jotkin johtimen ja yhdyssanan osan rajalla häilyvät ainekset: ''tällainen, laihanläntä''. 3383 14287 2006-06-27T10:22:04Z 192.89.129.162 Konsonanttijärjestelmä on varsin suppea. Vierasperäisissä sanoissa esiintyvät lisäksi konsonantit b, d (kaikissa asemissa), g, f ja &scaron;. Konsonantit (paitsi h) voivat esiintyä sekä lyhyinä että pitkinä, toisisnsanoen kahdennettuina(tosin j kahdentuu vain i - loppuisen diftongin, ja v u- loppuisen diftongin jäljessä, ja niiden kahdentumista ei merkitä). Klusiileja koskee ns. [[Suomen kieli ulkomaalaisille/Sisältö/astevaihtelu|astevaihtelu]]. 3384 14297 2006-06-27T12:54:22Z Hauskalainen 299 Subtantiivi Maali Substantiivi [[kuva:Thailand.png|thumb]] [[kuva:Aserbaijan1.png|thumb]] [[kuva:Greece.png|thumb]] [[kuva:Wiktilogo-worldmap-2a.png|thumb]] {| class="wikitable" border="1" cellspacing="0" cellpadding="2" |- ! colspan="4" style="background:#cfcfcf;" | '''SANA''' (''substantiivi'') |- style="background:#dfdfdf;" | ! !! Genetiivi !! Partitiivi !! Illatiivi |- | YKSIKKÖ | Sanan | Sanaa | Sanaan |- | MONIKKO | Sanojen | Sanoja | Sanoihin |} ==Käännökset== слово (slóvo) / word / كلمة (kalima) / wort / ord / sözcük, kelime คำ (khāṁ) / mot / 词 (cí), 单词 (dāncí) / کَلَمِه (kælæme), واژِه (vâže) ==Määritelmät== 1a. Merkitys 1, ensimmäinen selitys 1b. Merkitys 1, toinen selitys 2a. Merkitys 2 (jos ollaan) ensimmäinen selitys 2b. Merkitys 2 (jos ollaan) toinen selitys jne.. esim. 1a. Kielessä, '''Sana''' on termi, jolla on tietty merkitys. 1b. Ihmiset viestittävät '''sanojen''' avulla. 1c. Tässä lauseessa on viisi '''sanaa'''. ==Vastaavat ja erilaiset sanat== '''Ensimmäinen vastaava tai erilainen sana''' Selitys, milla tavalla se on samanlainen tai erilainen. '''Toinen vastaava tai erilainen sana''' Selitys, milla tavalla se on samanlainen tai erilainen. ==Vartalot== Sana- (yksikkö) Sano- (monikko) ===Poikeukset=== Sana-t (monikkon nominatiiivi) ==Vastakohta== Ei ole vastakohtaa (jos ei ole) tai '''vastakohtainen sana''' ja lyhyt selitys ==Sana käytössä== Käytettävä fraasejä jolla avulla '''sanan''' merkitys voi olla näytetään erilaissessä taivutuksessa muodossa. '''Sana''' on kieli termi. Se on ääni tai kirjain yhdistelmä jolla on tietty merkitys. : Käänös ulkomaankieliksi voi olla kirjoittanut fraasin alla : Sana (''Word'') is a language term. It is a combination of sounds or letter which has a known meaning : Sana (''mot'') est un concept du langage. Un succession de symboles ayant un sens propre. ==Linkjä== [http://fi.wikipedia.org Wikipedia ] [http://fi.wiktionary.org Wikisanatosta] [http://www.google.fi Google] [http://commons.wikimedia.org/wiki/Main_Page Kuvat] 3385 14300 2006-06-27T14:36:13Z TeemuN 155 luokka unohtui Tyrannosaurus rex, eli lyhyemmin T-rex (nimi merkitsee hirmuliskojen kuningasta), oli dinosaurus, joka eli maapallolla 60-90 miljoonaa vuotta sitten. T-rex oli eräs suurimmista tunnetuista lihaasyövistä eläimistä. Myös tyrannosauruksen purentavoima oli valtava (13 000 N). === Ruumiinmuoto === [[Kuva:Trex1.png|thumb|150px|T-rex ja ihminen samassa kuvassa]] T-rex oli 13 metriä pitkä, viisi metriä korkea (katso sivussa oleva kuva) ja painoi täysikasvuisena neljästä kahdeksaan tonnia. T-rexin huomattavimmat ulkoiset piirteet olivat sen etukumara asento, valtavat hampaat, suuret silmät, pitkä häntä ja pikkuruiset eturaajat (eli kädet). T-rexin suu oli valtava, mikä teki siitä pelottavan saalistajan. Sen suu saattoi olla jopa 1,3 m pitkä ja siinä oli 50 - 60 terävää, jopa kymmenen senttimetriä pitkää hammasta. Monet uskovat, että tyrannosauruksen syvyysnäkö (eli kyky arvioida kuinka kaukana asiat ovat) ei ollut erityisen hyvä. Tyrannosauruksen kädet olivat yhtä pitkät kuin ihmisellä ja äärimmäisen vahvat. Toisaalta ne olivat niin lyhyet, että ne eivät yltäneet koskemaan toisiaan. Kukaan ei tiedä, mihin tarkoitukseen näitä käsiä käytettiin. Lyhyiden käsien vastapainona tyrannosauruksella oli suuret jalat, että ne jaksoivat vaivatta kannatella valtavaa eläintä. Jotkut tutkijat uskovat, että T-rex pystyi jopa juoksemaan. [[Kuva:Trex skelleton 2.jpg|thumb|left|190px|T-Rexin luuranko Smithsonian luonnonhistoriallisessa museossa]] <br clear="all"> === Mitä ne söivät? === [[Image:Palais de la Decouverte Tyrannosaurus rex p1050042.jpg|thumb|right|T-Rexin pääkallo]] T-rex söi lihaa, mutta tutkijat ovat erimielisiä siitä, saalistiko tyrannosaurus ruokansa itse, vai oliko se raadonsyöjä (eläin, joka syö vain aiemmin kuolleita eläimiä.) Koska se eli hyvin kauan sitten, on mahdotonta tietää juoksiko se riittävän nopeasti saadakseen saaliinsa kiinni. Jokatapauksessa tyrannosaurus pystyi syömään lähes kaiken kiinnisaamansa, sillä se pystyi nielaisemaan jopa yli 200 kg lihaa ja luuta yhdellä nielaisulla. === Missä ne elivät? === Tyrannosaurusten uskotaan eläneen soilla ja metsissä jokien lähellä ja avoimilla alueilla. Lauhkea ilmasto oli tyrannosaurukselle eduksi. Tyrannosauruksen fossiileja on löydetty läntisestä Pohjois-Amerikasta ja Mongoliasta. [[Image:Trex footprint.jpg|left|thumb|160px|T-Rexin jalanjälki.]] === Kuinka ne keksittiin? === Kuuluisa fossiilienmetsästäjä Barnum Brown löysi ensimmäisen tyrannosaurus-fossiilin vuonna 1902. Henry Fairfield antoi Tyrannosaurus rexille nimen vuonna 1905. Nykyään tyrannosauruksen fossiileja on löydetty noi 3000 ja sen jalanjälkiä yksi. === Mitä emme vielä tiedä? === # Nahan väri; Eräs arvaus on vihreä, mutta fossiileista ei voi nähdä nahan väriä. # Oliko T-rex raadonsyöjä vai metsästäjä ja raadonsyöjä (vain hyvin harvat metsästäjät eivät ole raadonsyöjiä) # Pystyikö tyrannosaurus juoksemaan? [[Luokka:Wikijunior Dinosaurukset]] 3386 14327 2006-06-27T18:56:12Z TeemuN 155 Tässä luokassa ovat Wikikirjaston toimintaan liittyvät sivut. 3387 14328 2006-06-27T18:57:48Z TeemuN 155 Tässä luokassa ovat Wikikirjaston kuvat [[Luokka:Wikikirjasto]] 3388 14338 2006-06-29T06:25:22Z TeemuN 155 kuvateksti, pari sanaa, linkki wikipediaan [[Image:Triceratops toy.jpg|thumb|right|240px|Triceratops]] == Miltä ne näyttivät? == Triceratopsin vartalo oli suuri ja pullea ja sillä oli lyhyet, mutta tanakat jalat. Se oli kahdeksan metriä pitkä ja noin kolme metriä korkea. Se painoi kuudesta kahdeksaan tonnia (yhtä paljon kuin suuri norsu). Triceratops -nimi tarkoittaa kolmisarvista kasvoa kreikaksi. Triceratopsilla oli kolme sarvea: kaksi silmien yläpuolella ja yksi pienempi kuonossa. Lisäksi sillä oli luutunut kauluri niskassa. Sarvia voitiin käyttää puolustautumiseen. Uhattuna triceratops saattoi juosta uhkaajansa kimppuun jolloin terävät sarvet vahingoittivat vihollista. Niskapanssarin käyttötarkoitusta ei tiedetä, eräät tutkijat uskovat, että sitä käytettiin puolustaumiseen. Toisten tutkijoiden mielestä panssari oli kirkas ja sitä käytettiin lajikumppaneiden houkutteluun - kuten riikinkukon sulat. == Mitä ne söivät? == Triceratopsit olivat kasvinsyöjiä ja söivät matalia kasveja ja pensaita. == Milloin ne elivät? == Triceratopsit elivät myöhäisellä liitukaudella, noin 70 miljoonaa vuotta sitten. == Missä ne elivät? == Triceratopsien jäännöksiä on löydetty Pohjois-Amerikan mantereelta. [[Image:Triceratops 2.jpg|thumb|left|Triceratopsin luuranko museossa]] == Kuinka ne keksittiin? == Ensimmäinen triceratops löydettiin 1887 Coloradosta, USA:sta. Monissa sen jälkeen löydetyissä fossiileissa on ollut [[../Tyrannosaurus rex/]]in hampaanjälkiä! == Mitä emme vielä tiedä? == * Mihin tarkoitukseen niskapanssaria käytettiin. * Elivätkö ne laumoissa vai yksin. {{wikipedia|Triceratops|Triceratops}} [[Luokka:Wikijunior Dinosaurukset|Triceratops]] 3389 14339 2006-06-29T07:04:10Z TeemuN 155 [[:en:Wikijunior Dinosaurs/Stegosaurus]] suomennettu [[Image:Stegosaurus.jpg|300px|right|align=center|Stegosaurus]] '''Stegosaurus''' on kreikkaa ja tarkoittaa "panssaroitua liskoa". Nimi annettiin koska stegosauruksella oli raskaita panssarilevyjä koko selän mitalta. Se tunnetaan myös eräänä tyhmimmistä dinosauruksista, koska sillä oli erittäin pienet [[w:aivot|aivot]] verrattuna sen kokoon. == Miltä ne näyttivät? == [[Image:Stegozaur1.png|thumb|Stegasaurus aikuisen ihmisen vieressä]] Keskikokoinen stegosaurus oli noin 12 m pitkä ja vajaat kolme metriä korkea. Stegosaurus painoi noin 2 000 kg. Stegosauruksen etujaloissa oli viisi varvasta ja takajaloissa kolme varvasta. Jalat muistuttivat hevosen kavioita niin, että ensimmäiset tutkijat, jotka löysivät stegosauruksen fossiilin uskoivat, että he olivatkin löytäneet ehkä vain valtavan hevosen jäänteet. Stegosauruksen silmiinpistävin piirre oli panssarilevyjen rivi sen selässä. Levyt saattoivat olla jopa 75 cm pitkiä. Aluksi uskottiin, että levyjä käytettiin puolustautumiseen saalistajia vastaan. Nykyisin tiedetään, että levyt eivät olleet täysin luutuneita, joten ne olisi ollut helppo murtaa. Lisäksi levyissa oli vilkas verenkierto. Kukaan ei tarkkaan tiedä, mihin levyjä käytettiin, mutta monet tutkijat uskovat, että niiden avulla stegosaurus keräsi lämpöä ympäristöstä. Kun stegosaurus halusi lämmitellä, se käänsi kylkensä aurinkoa kohden, jolloin levyt keräsivät lämpöä, jonka verisuonisto kuljetti muualle kehoon. Vilvoitella halutessaan stegosaurus meni varjoon tai kääntyi auringon suuntaan (tai auringosta poispäin) siten, että auringon valo osui mahdollisimman pieneen osaan levyistä. Saalistajilta stegosaurus puolustautui hännässään olevien piikkien avulla. [[Kuva:Stegotooth.png|thumb|Stegosauruksen takahammas]] Stegosauruksen suu muistutti hieman nokkaa, eikä sen etuosassa ollut hampaita. Luultavasti tämän tarkoituksena oli helpottaa kasvien syömistä. == Mitä ne söivät? == Stegosaurus oli kasvissyöjä. Enimmäkseen stegosaurukset söivät matalia kasvieja, koska niihin oli helpointa kurottaa lyhyellä kaulalla. Näissä lyhyissä kasveissa oli vain vähän ravintoa, joten stegosaurusten täytyi syödä paljon ja niiden uskotaankin käyttäneen suuren osan päivästä syöden. On mahdollista, että stegosaurus pystyi nousemaan takajaloilleen lyhyeksi ajaksi, mikäli lyhyitä kasveja oli niukasti. == Milloin ne elivät? == Stegosaurukset asuttivat maata myöhäisellä jurassikaudella noin 156 — 140 miljoonaa vuotta sitten. == Missä ne elivät? == Stegosaurukset elivät subtrooppisen (eli lämpimän) vyöhykkeen metsissä nykyisen USA:n alueella. Lisäksi hyvin samanlaisia dinosauruksia on elänyt eri puolilla maailmaa. [[Kuva:Stegosaurus Struct.jpg|thumb|left|Stegosauruksen luuranko|250px]] == Kuinka ne löydettiin? == Ensimmäinen stegosauruksen fossiili löydettiin Coloradosta, USA:sta, vuonna 1879. Nimen antoi Othiel C. Marsh vuonna 1877. Parhaiten säilynyt stegosauruksen fossiili, joka on nimetty "Piikiksi" (engl: ''Spike''), löydettiin Coloradosta vuonna 1992. == Mitä emme vielä tiedä? == * Oliko stegosaurus laumaeläin vai yksineläjä? * Stegosauruksen aivot olivat erittäin pienet, mutta monet tiedemiehet uskovat, että sillä oli toiset aivot takaosassa, joita se käytti takaruumiinsa ohjaamiseen. [[Luokka:Wikijunior Dinosaurukset]] 3390 14342 2006-06-29T12:31:20Z Gretz 371 Mielestäni tuo italialainen resepti on oikein ja sen pitäisi olla ykkösenä. Se vastaa täysin yleisimmin Italiassa saamaani (ja itse tekemääni) tiramisua. Suosikkini kostukkeeksi on tosin Vecchia Romagna -brandy. Gardalla ja Saksassa on vallalla resepti, jossa on kermaa. Suomestakin taitaa saada sakasalaisia purkkitiramisuja, jotka vastaavat sitä reseptiä. Se resepti pitäisi ehkä lisätä kolmosvaihtoehdoksi. Tuo nyt ykkösenä oleva vaihtoehto on aivan hyvä lokalisointi suomalaiseen makuun ja voisi olla kakkosvaihtoehto. [[Käyttäjä:Gretz|Gretz]] 29. kesäkuuta 2006 kello 12.31 (UTC) 3391 14348 2006-07-01T18:48:08Z MediaWiki default w 3392 14349 2006-07-01T18:48:08Z MediaWiki default Käyttäjätunnus luotiin 3393 14350 2006-07-01T18:48:08Z MediaWiki default Käyttäjän $1 käyttäjätunnus luotiin. 3394 14352 2006-07-01T18:48:08Z MediaWiki default Viestiavainsuodatin: 3395 14353 2006-07-01T18:48:08Z MediaWiki default Näytä vain muutetut 3396 14357 2006-07-01T18:48:08Z MediaWiki default Artikkelit, jotka alkavat merkkijonolla ”$1” 3397 14358 2006-07-01T18:48:08Z MediaWiki default Uudelleenohjaus sivulle [[$1]] 3398 14360 2006-07-01T18:48:08Z MediaWiki default The text of '''your edits''' to '''$1''' is shown below: 3399 14361 2006-07-01T18:48:08Z MediaWiki default The source of '''$1''' is shown below: 3400 14363 2006-07-01T18:48:08Z MediaWiki default b 3401 14365 2006-07-01T18:48:08Z MediaWiki default Undelete failed; someone else may have undeleted the page first. 3402 14368 2006-07-01T18:48:08Z MediaWiki default | 3403 14369 2006-07-01T18:48:08Z MediaWiki default Tarkkailulistan tyhjentäminen 3404 14371 2006-07-01T18:48:08Z MediaWiki default Et voi muokata sivuja, ennen kuin olet varmentanut sähköpostiosoitteesi. Voit tehdä varmennuksen [[Special:Preferences|asetussivulla]]. 3405 14372 2006-07-01T18:48:08Z MediaWiki default Sähköpostin varmennus 3406 14373 2006-07-01T18:48:08Z MediaWiki default Sähköpostiosoitteesi on nyt varmennettu. 3407 14374 2006-07-01T18:48:08Z MediaWiki default Sinun täytyy $1, jotta voisit varmistaa sähköpostiosoitteesi. 3408 14380 2006-07-01T18:48:08Z MediaWiki default [poistettu] 3409 14383 2006-07-01T18:48:08Z MediaWiki default (Linkitä tämä sivu merkinnällä [[$1]]) 3410 14386 2006-07-01T18:48:08Z MediaWiki default <center>Muokkaat sivua, joka sisältää ohjelmiston käyttöliittymätekstiä.</center> 3411 14387 2006-07-01T18:48:08Z MediaWiki default muokkaa 3412 14388 2006-07-01T18:48:08Z MediaWiki default Muokkaa osiota $1 3413 14389 2006-07-01T18:48:08Z MediaWiki default Sähköpostiosoitettasi ei ole vielä varmennettu. Sähköpostia ei lähetetä liittyen alla oleviin toimintoihin. 3414 14393 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default Export 3415 14394 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default ---- Sivujen koko historian vienti on estetty suorituskykysyistä. 3416 14397 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default Virheellinen syötetyyppi. 3417 14399 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default Tämän niminen tiedosto on tallennettu ja poistettu aikaisemmin. Tarkista $1 ennen jatkamista. 3418 14400 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default Ryhmä: 3419 14401 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default (kaikki) 3420 14402 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default botit 3421 14403 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default botti 3422 14404 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default byrokraatit 3423 14405 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default byrokraatti 3424 14406 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default ylivalvojat 3425 14407 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default ylivalvoja 3426 14408 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default ylläpitäjät 3427 14409 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default ylläpitäjä 3428 14410 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default {{ns:project}}:Botit 3429 14411 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default {{ns:project}}:Byrokraatit 3430 14412 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default {{ns:project}}:Ylläpitäjät 3431 14414 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default Piilota tulokset 3432 14415 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default Tämän sivun muutoshistoria 3433 14416 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default Pyydettyä sivua ei ole olemassa. Se on saatettu poistaa wikistä tai nimetä uudelleen. Kokeile [[Special:Search|hakua]] löytääksesi asiaan liittyviä sivuja. 3434 14417 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default $1 ($2) 3435 14418 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default Muutoshistoria 3436 14419 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default Käyttäjän ”$1” tallentamat kuvat. 3437 14422 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default Copy all history versions for this page 3438 14423 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default Import 3439 14424 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default Select a wiki and page title to import. Revision dates and editors' names will be preserved. All transwiki import actions are logged at the [[Special:Log/import|import log]]. 3440 14425 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default transwikied $1 3441 14426 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default $1 revision(s) from $2 3442 14427 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default imported $1 by file upload 3443 14428 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default $1 revision(s) 3444 14429 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default $1 revision(s) 3445 14430 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default Bad interwiki link 3446 14431 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default Couldn't open import file 3447 14432 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default Import log 3448 14433 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default Administrative imports of pages with edit history from other wikis. 3449 14434 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default No pages to import. 3450 14435 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default Importing pages... 3451 14436 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default Unknown import source type 3452 14437 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default sisällytetty mallineeseen 3453 14438 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default - 3454 14440 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default Uudelleenohjaukset 3455 14442 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default Language: $1 3456 14443 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default * Deutsch|de * English|en * Esperanto|eo * Français|fr * Español|es * Italiano|it * Nederlands|nl 3457 14445 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default <strong>Sivun koko on $1 binäärikilotavua. Sivua ei voida tallentaa, koska enimmäiskoko on $2 binäärikilotavua.</strong> 3458 14449 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default Muutoksen merkitseminen tarkastetuksi epäonnistui. 3459 14450 2006-07-01T18:48:09Z MediaWiki default Tarkastetuksi merkittävää versiota ei ole määritelty. 3460 14453 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Sisältökuvaukset (lisätietoja sivulla [[{{ns:project}}:Sisältökuvaukset]]): 3461 14454 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Et ole antanut yhteenvetoa. Jos valitset Tallenna uudelleen, niin muokkauksesi tallennetaan ilman yhteenvetoa. 3462 14458 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default $1 {{PLURAL:$1|jäsen|jäsentä}} 3463 14463 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default <big>Otsikolla $1 ei ole sivua.</big> :Voit [[$1|luoda aiheesta uuden sivun]]. :<small>Etsi ensin vastaavaa sivua, joka voi olla kirjoitusasultaan hieman erilainen</small> 3464 14466 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Käyttäjätunnusta ei ole määritelty. 3465 14468 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Projektisivu 3466 14470 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Revision as of $1; $5<br />$3 | $2 | $4 3467 14472 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Seuraava data on tuotu välimuistista ja se päivitettiin viimeksi $1. 3468 14475 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Tarkkailulista 3469 14476 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Tarkkailulistan ajanjakso: 3470 14477 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Tarkkailulistalla näytettävien muutosten määrä: 3471 14480 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Näytä projektisivu 3472 14481 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Tämä sivu sisältää ohjelmiston käyttöliittymätekstiä ja on suojattu häiriköinnin estämiseksi. 3473 14483 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Vain luokista (erotin on ”|”) 3474 14484 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Mikä tahansa 3475 14486 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default $1 anonyymit käyttäjät 3476 14487 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default $1 botit 3477 14488 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default $1 kirjautuneet käyttäjät 3478 14489 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default $1 omat muutokset 3479 14490 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default $1 pienet muutokset 3480 14491 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default $1 tarkastetut muutokset 3481 14494 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default (kommentti poistettu) 3482 14495 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default <div class="mw-warning plainlinks">Tämä versio on poistettu julkisesta arkistosta. [{{fullurl:Special:Log/delete|page={{PAGENAMEE}}}} Poistolokissa] saattaa olla lisätietoja.</div> 3483 14496 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default <div class="mw-warning plainlinks">Tämä versio on poistettu julkisesta arkistosta.</div> 3484 14497 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default (käyttäjänimi poistettu) 3485 14498 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default näytä tai piilota 3486 14499 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Piilota yhteenveto 3487 14500 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Piilota version sisältö 3488 14501 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Piilota tekijän tunnus tai IP-osoite 3489 14502 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Version rajoitukset: 3490 14503 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Lokimerkintä: 3491 14504 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default muutti sivun [[$1]] version näkyvyyttä 3492 14505 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Valittu versio [[:$1]]: 3493 14506 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Toteuta 3494 14507 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Poistetut versiot näkyvät sivun historiassa, mutta niiden sisältö ei ole julkisesti saatavilla. Muut ylläpitäjät voivat lukea piilotetun sisällön ja palauttaa sen. 3495 14509 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Poista tai palauta versioita 3496 14510 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Käyttöoikeusloki 3497 14511 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Käyttäjän [[$1]] oikeudet muutettiin ryhmistä $2 ryhmiin $3 3498 14512 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default (ei oikeuksia) 3499 14513 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default [Wikienvälinen sisällytys ei ole käytössä] 3500 14514 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default [Mallineen hakeminen epäonnistui: $1] 3501 14515 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default [Verkko-osoite on liian pitkä] 3502 14516 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Etsi artikkeleita, jotka sisältävät ”$1”. 3503 14517 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Etsi artikkeleita, joiden nimi on ”$1”. 3504 14519 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Vain rekisteröityneet käyttäjät voivat muokata tätä sivua. 3505 14520 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default <strong>Sorry! We could not process your edit due to a loss of session data.</strong> ''Because this wiki has raw HTML enabled, the preview is hidden as a precaution against JavaScript attacks.'' <strong>If this is a legitimate edit attempt, please try again. If it still doesn't work, try logging out and logging back in.</strong> 3506 14523 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Uusien tulokkaiden muokkaukset 3507 14524 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default ← $1 uudempaa 3508 14525 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Uusimmat 3509 14526 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default $1 vanhempaa → 3510 14527 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Vanhimmat 3511 14528 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Näytä uudet kuvat alkaen $1 3512 14529 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Palautettu viimeisimpään versioon, joka ei sisällä linkkejä kohteeseen $1. 3513 14530 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default MediaWikin mainospoistaja 3514 14535 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Pienoiskuvan luominen epäonnistui: $1 3515 14537 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Merkitse tekemäni muutokset tarkastetuiksi 3516 14538 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Laajenna tarkkailulista näyttämään kaikki tehdyt muutokset 3517 14539 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Huomauta, jos yhteenvetoa ei ole annettu 3518 14540 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Käytä pikaesikatselua (JavaScript) (kokeellinen) 3519 14541 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Piilota bottien muokkaukset 3520 14542 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Piilota omat muokkaukset 3521 14544 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default <div id="mw_trackbacks">Artikkelin trackbackit:<br />$1</div> 3522 14545 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Trackback poistettiin. 3523 14546 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default ([$1 poista]) 3524 14547 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default [[User:$1|$1]] has been unblocked 3525 14548 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Uncategorized images 3526 14551 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Kommentti: 3527 14552 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default $1 file(s) restored 3528 14553 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default <big>'''$1 on palautettu'''</big> [[Special:Log/delete|Poistolokista]] löydät listan viimeisimmistä poistoista ja palautuksista. 3529 14554 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default $1 revisions and $2 file(s) restored 3530 14555 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Palauta sivu valitsemalla <b><i>Palauta</i></b>. Voit palauttaa versiota valikoivasti valitsemalla vain niiden versioiden valintalaatikot, jotka haluat palauttaa. 3531 14556 2006-07-01T18:48:10Z MediaWiki default Tyhjennä 3532 14557 2006-07-01T18:48:11Z MediaWiki default Käyttämättömät mallineet 3533 14558 2006-07-01T18:48:11Z MediaWiki default Tässä on lista kaikista mallineista, joita ei ole liitetty toiselle sivulle. Muista tarkistaa onko malline siitä huolimatta käytössä. 3534 14559 2006-07-01T18:48:11Z MediaWiki default muut linkit 3535 14561 2006-07-01T18:48:11Z MediaWiki default Tallenna uusi versio tästä tiedostosta 3536 14565 2006-07-01T18:48:11Z MediaWiki default Tyyliä nimeltä ”$1” ei ole olemassa. Käyttäjän määrittelemät .css- ja .js-sivut alkavat pienellä alkukirjaimella. 3537 14569 2006-07-01T18:48:11Z MediaWiki default sivulle $1 3538 14570 2006-07-01T18:48:11Z MediaWiki default Please $1 to view or edit items on your watchlist. 3539 14571 2006-07-01T18:48:11Z MediaWiki default Tyhjennä tarkkailusta 3540 14572 2006-07-01T18:48:11Z MediaWiki default Tarkkailulista on tyhjennetty. $1 sivua poistettiin listalta. 3541 14573 2006-07-01T18:48:11Z MediaWiki default Haluatko tyhjentää tarkkailulistan? 3542 14574 2006-07-01T18:48:11Z MediaWiki default Tarkkailulistallasi on <b>$1</b> sivua, keskustelusivut mukaanlukien. 3543 14575 2006-07-01T18:48:11Z MediaWiki default (for '''$1''') 3544 14579 2006-07-01T18:48:11Z MediaWiki default Muutokset tehty. 3545 14580 2006-07-01T18:48:11Z MediaWiki default Sinulla on uusia viestejä sivuilla $1 3546 14582 2006-07-01T19:25:50Z Nikerabbit 3 siirsi sivun ”Wikijunior Suomen luonto/Nisäkkääät” uudelle nimelle ”Wikijunior Suomen luonto/Nisäkkäät”: äääää #REDIRECT [[Wikijunior Suomen luonto/Nisäkkäät]] 3547 14594 2006-07-03T05:20:48Z TeemuN 155 koossa pitävästä voimasta <small><-[[Wikijunior]]</small> [[Kuva:Solar sys.jpg|thumb|300px|Aurinkokunta (kuvan mittasuhteet eivät ole totuudenmukaiset)]] Tämä kirja kertoo Aurinkokunnasta, järjestelmästä avaruudessa, joka muodostuu Auringosta, Maasta ja kahdeksasta muusta planeetasta kuineen. Kirja on osana [[Wikijunior]]-projektia, joten tekstistä pyritään saamaan helppolukuista ja ymmärrettävää myös nuorille lukijoille. Aurinko on valtava kaasupallo, joka säteilee ydinreaktiossa tuotettua energiaa valtavia määriä ympärilleen joka hetki. Tämä säteily nähdään Maassa muun muassa valona ja se mahdollistaa elämän planeetallamme. Aurinkoa kiertää yhdeksän planeettaa, joista Maa on yksi. Planeettojen koot vaihtelevat hurjasti, Aurinkokunnan suurin planeetta on [[/Jupiter/]], jonka läpimitta on 11 kertaa suurempi kuin Maan, ja pienin planeetta on [[/Pluto/]], jonka läpimitta on vain 2400 km — noin kaksi kertaa Suomen pituus! Lisäksi useilla planeetoilla on sekalainen määrä kuita, omia kiinteitä kiertolaisiaan. Eniten kuita on Jupiterilla — ainakin 63. Kuitenkin monilla planeetoilla ei ole kuita ollenkaan. Aurinkokunta pysyy koossa, koska kaikkien näiden kappaleiden välillä vaikuttaa painovoima. Painovoima vetää kaikkia massallisia kappaleita toisiaan kohti. Aurinko vetää planeettoja puoleensa ja planeetat vetävät omia kuitaan puoleensa. Sinä et voi tuntea Auringon vetovoimaa, koska Maan vetovoima on sinun kohdallasi paljon suurempi. Tämä johtuu siitä, että painovoima heikkenee hyvin nopeasti etäisyyden kasvaessa (sanotaan, että painovoima on kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön - kun etäisyys kaksinkertaistuu, painovoima putoaa yhteen neljäsosaan. Huomaa myös, että etäisyys mitataan kappaleiden keskipisteistä, korkeakaan hyppy ei vaikuta painovoiman suuruuteen.) Aurinkokunta on syntynyt noin 4,6 miljardia (yli neljä ja puoli tuhatta tuhatta tuhatta) vuotta sitten. [[Kuva:Solar system scale.jpg|center|thumb|500px|Auringon ja planeettojen kokovertailu]] == Sisältö == Kappaleet on järjestetty Aurinkokunnan keskeltä lähtien edeten reunaa kohden. * [[/Aurinko/]] * [[/Merkurius/]] * [[/Venus/]] * [[/Maa/]] * [[/Mars/]] * [[/Asteroidivyöhyke/]] * [[/Jupiter/]] * [[/Saturnus/]] * [[/Uranus/]] * [[/Neptunus/]] * [[/Pluto/]] == Katso myös == * [[:en:Wikijunior Solar System]] — Tämän kirjan englanninkielinen versio * [[w:Aurinkokunta]] — Artikkeli Wikipediassa [[de:Wikijunior Sonnensystem]] [[en:Wikijunior Solar System]] [[es:Wikichicos/Sistema Solar]] [[zh:Wikijunior:太阳系]] [[fr:Wikijunior:Système solaire]] [[Luokka:Wikijunior Aurinkokunta|*]] 3548 14593 2006-07-03T04:58:14Z TeemuN 155 [[Luokka:Wikijunior]] [[Luokka:Wikijunior]] 3549 14595 2006-07-03T06:10:22Z TeemuN 155 Kuva on suomennettu versio kuvasta [[:en:Image:Inside the sun.PNG]], jonka on tehnyt [[:en:User:Theresa knott]] {{GFDL}} [[Luokka:Wikijunior Aurinkokunta]] Kuva on suomennettu versio kuvasta [[:en:Image:Inside the sun.PNG]], jonka on tehnyt [[:en:User:Theresa knott]] {{GFDL}} [[Luokka:Wikijunior Aurinkokunta]] 3550 14596 2006-07-03T06:14:53Z TeemuN 155 Kääntäminen aloitettu [[:en:Wikijunior Solar System/The Sun]] (loput kommentoitu piiloon) [[Kuva:Sun in X-Ray.png|thumb|Auringon lähettämä röntgensäteily]] == Mikä Aurinko on == Aurinko on tähti, joka on kaikkein lähinnä Maata. Aurinko on valtava pallo, joka on muodostunut hyvin kuumasta kaasusta (vedystä ja heliumista — maailmankaikkeuden keveimmistä aineista). Auringon pinta on yli 5,500 °C lämmin ja sen keskusta on paljon kuumempi - noin 15 miljoonaa astetta. Auringossa tapahtuu ydinreaktio, jossa vetyä muuttuu jatkuvasti suuria määriä heliumiksi, samalla vapautuu valtavat määrät valoa ja lämpöä (sekä muita säteilylajeja.) Auringon säteilemä valo ja lämpö mahdollistavat elämän jatkumisen Maapallolla. Kasvit käyttävät valoa kasvaakseen ja me voimme syödä kasveja tai käyttää niiden osia muuten hyödyksemme. Vaikka valo kulkee valtavalla nopeudella, siltä kuluu silti kahdeksan minuuttia päästä Auringon pinnalta Maahan. ===Kuinka suuri Aurinko on?=== Aurinko on valtavan suuri, paljon suurempi kuin Maa! Sen läpimitta yli miljoona kilometriä (109 kertaa Maan läpimitta). 99,9% Aurinkokunnan massasta on Auringossa. Auringon sisälle mahtuisi yli miljoona Maapalloa. Aurinko ei näytä kovin suurelta Maasta katsottuna, koska se on niin kaukana. Jos Aurinkoa verrataan muihin tähtiin, se on keskikokoinen. == Millainen on Auringon pinta? == Auringolla ei varsinaisesti ole pintaa, koska se on muodostunut kuumista kaasuista ja "plasmasta". Pintaa kohden siirryttäessä kaasu muuttuu ohuemmaksi, mutta Auringolla ei ole selvää rajaa. ==Kuinka Aurinko tuottaa energiaa?== Auringon ytimessä tapahtuu "fuusioreaktio", jossa neljä vetyatomia liittyy yhdeksi helium-atomiksi. Samalla vapautuu energiaa. Jokainen sekuntti 600 miljoonaa tonnia vetyä muuttuu 596 miljoonaksi tonniksi heliumia. [[Kuva:Auringon poikkileikkaus.PNG|thumb|380px|Mitä Auringossa tapahtuu?]] '''Ydin''': Auringon keskusta. Täällä tapahtuu suurin osa ydinreaktioista. '''Säteilyvyöhyke''': Täällä ytimessä syntynyt lämpö ja valo pyrkii pinnalle. Alueen tiheys on hyvin suuri, joten valonsäteen kulku on hyvin hidasta: se törmäilee jatkuvasti. Oletko koskaan koittanut juosta syvässö vedessä? Juuri yhtä hankalaa on valonsäteen kulkea säteilyvyöhykkeessä. Yhdeltä valonsäteeltä saattaa kulua jopa miljoona vuotta ennen kuin se pääsee tältä alueelta pois. '''Konvektiovyöhyke''': Tällä alueella kuumat kaasut siirtyvät pintaa kohden ja kylmät painuvat alemmaksi. <!-- ==What are sunspots?== [[Image:Sunspot.gif|thumb|200px|The dark areas are sunspots]] Sunspots are dark spots on the Sun, but they are still brighter than lightning. Sunspots look darker than the rest of the Sun because they are a little cooler. Even though sunspots are cooler than the rest of the Sun, they are still hot &mdash; about 4000 &deg;C (7000 &deg;F). Sunspots are caused by changes in the Sun’s magnetic field. The magnetic field stops convection, which causes the sunspot areas to cool off and become darker. Sunspots usually form in groups which are carried around the Sun as it rotates. The number of sunspots we see goes up and down every 11 years. ==What is the Solar Atmosphere like?== Above the photosphere, the Sun’s gases are not very dense at all. There are two layers that we can see with special telescopes. Above that, gases stream out as ''solar wind'' that reaches to the edge of the Solar System. [[en:Image:Sunspot_TRACE.jpeg|left|200px|thumb|A closeup view of a sunspot and prominences]] === Prominences and solar flares === If you have a telescope with special filters, you can see bumps around the edge of the Sun. Each one of these is called a ''prominence''. They look like volcanoes erupting. They are hundreds or thousands of kilometers long. Some are bigger than the Earth. They often seem to come from sunspots. Sometimes they get so far away from the Sun that they fly away from it. Then they are called ''solar flares''. === Chromosphere === ''Chromosphere'' means "color ball". It is just above the photosphere. It is not as bright as the photosphere, and you can’t normally see it. But you can see it just before a solar eclipse (only with special filters!). It looks like a flash of all the colors of light. Surprisingly, the Chromosphere is even hotter than the photosphere, at some parts over 20,000 &deg;C. === Corona === [[Image:Solar_eclips_1999_4.jpg|250px|thumb|right|The Sun's corona during an eclipse]] ''Corona'' means crown. That is what pictures of the corona look like. It is just above the chromosphere. It is hotter than the photosphere, and it glows. It is made of thin gases, and blows away as solar wind. It shifts and changes, but it is hard to see, even with special telescopes. === Solar wind === At the top of the corona, some of the gas blows out as solar wind. It blows fast &mdash; about 60 km per second (more than 100,000 miles per hour). But there isn’t very much of it. The solar wind is strong enough to push dust and gas away from a comet to make a tail. The solar wind can even push big things. In 1960, the satellite Echo I was put into orbit. It was a large balloon. Since it was so large and light, the solar wind pushed it around in its orbit. In the future, some space craft may use the solar wind to travel between planets using ''solar sails'' similar to the way sailboats use the Earth's wind in their sails to cross the ocean. === Heliopause === [[en:Image:Heliopause_diagram.png|thumb|left|200px|Heliopause: where the solar wind hits the edge of the Solar System]] ''Heliopause'' is where the solar wind hits the wind from other stars. Near here, the solar wind slows down suddenly. In May 2005, the Voyager I spacecraft went through this region and felt a big bump. It is now just inside the heliopause. Because this happens so far from Earth, it is hard to study! <br> == What is solar weather? == Did you know the Sun has weather? Earth weather is what is going on in Earth’s atmosphere. ''Solar weather'' is what’s going on in the Sun’s atmosphere. Solar weather affects us on Earth. Solar weather (also called space weather) includes sunlight and the solar wind. Solar flares shoot a lot of very hot gas out from the Sun. If a solar flare is aimed towards Earth, protons might be shot at Earth at high speed, and a ''solar storm'' could result. That could cause electrical blackouts or block radio signals. It could damage satellites in orbit. Radiation from a bad solar storm could be very dangerous for astronauts, so they must be protected. The Earth’s magnetic field and atmosphere usually protect us from flares. [[Image:Aurora1.jpg|250px|thumb|right|Northern Lights]] Solar flares can also cause an ''aurora''. Auroras look like beautiful curtains of shimmering light. They are called Northern Lights if they are near the North Pole. They are called Southern lights if they are near the South Pole. Solar weather affects other planets, too. We have pictures of auroras on every planet except Mercury and Pluto. Just like we can get Earth weather forecasts, we can get Solar weather forecasts. Forecasters study the Sun to figure out when flares will happen. They try to tell when solar storms will hit Earth. They also try to tell when solar storms will go to other parts of the Solar System. ==References== NASA. The Chromosphere - [http://science.msfc.nasa.gov/ssl/pad/solar/chromos.htm]<br> Col, Jeananda. Enchanted Learning/Zoom Astronomy [http://members.enchantedlearning.com/subjects/astronomy/sun/sun.shtml] 1998-2005<br> <i>Usborne Internet-Linked Science Encylopedia</i>, Usborne Publishing Ltd. ISBN 0794503314[http://www.usborne.com]<br> Dickinson, Terrence. <i>The Universe and Beyond</i> . Firefly Books ISBN 1552093611<br> --> 3551 14599 2006-07-03T08:01:20Z TeemuN 155 kuvia+luokka [[Image:The Earth seen from Apollo 17.png|thumb|left|250px|Maa nähtynä avaruudesta]] Maa on planeetta, jolla me elämme. Maa on Aurinkokunnan ainoa planeetta, jonka pinnalla on nestemäistä vettä ja ainoa planeetta, jolla tiedetään olevan elämää. Maa on kolmas planeetta [[../Aurinko|Auringosta]] katsoen. == Kuinka suuri Maapallo on? == Maapallon läpimitta on 13 000 km ja se painaa 5 973 700 000 000 000 000 000 000 kg. == Millainen Maan pinta on? == [[Kuva:Baikal.jpg|thumb|Baikaljärvi Siperiassa, Venäjällä]] [[Kuva:Sahara Desert in Jalu, Libya.jpeg|thumb|Aavikkoa Saharassa]] [[Kuva:River in the Amazon rainforest.jpg|thumb|Sademetsää Amazon-joen varrelta]] Maapallolla on kova kivikuori, joka on suurimmaksi osaksi — noin 70% — veden peitossa. Maassa on seitsemän ''mannerta'', jotka ovat kuin suuria saaria. Mantereet ovat: Eurooppa (jossa Suomikin sijaitsee), Pohjois- ja Etelä-Amerikka, Aasia, Afrikka, Australia ja Antarktis. Suurimpia vesialueita kutsutaan ''valtameriksi'', joita on neljä: Tyyni valtameri, Atlantin valtameri, Intian valtameri ja Pohjoinen jäämeri. Maapallon pinta on tehty suurista kivilevyistä, joita kutsutaan mannerlaatoiksi. Nämä levyt kelluvat sulan kiviaineksen päällä. Mantereet ovat osa näitä laattoja. Laatat liikkuvat erittäin hitaasti, minkä ansioista myös mantereet ovat liikkuneet aikojen kuluessa. Esimerkiksi [[Wikijunior Dinosaurukset|Dinosaurukset]] kävelivät aivan erilaisen Maapallon pinnalla. Kun mannerlaatat hankautuvat toisaan vastaan syntyy maanjäristyksiä. Toisaalta kun mannerlaatat etääntyvät toisistaan, synyy kapeita rakoja laattojen välille. Näistä raoista purkautuu sulaa kiveä jolloin syntyy tulivuori. Jos kaksi mannerlaattaa törmää toisiinsa, ne työntävät toistensa kiveä ylöspäin jolloin syntyy vuori tai vuoristo. Maan pinnalla on lukuisia erilaisia ympäristöjä. On kylmiä ja jäisiä paikkoja, kuten Etelämanner. Toisaalta on kuumia ja kuivia aavikoita esimerkiksi Saharassa. Toisaalta eräissä paikoissa on sademetsiä. Esimerkiksi Siperiassa on kylmä ja kuiva ilmasto. == Miksi Maassa on elämää? == [[Kuva:Listeria.jpg|thumb|left|Bakteeritkin ovat eläviä olentoja]] Kaikkialla Maapallolla on elämää. Osa elämästä on erittäin pieniä olioita, kuten bakteereja tai arkkeja (yksisoluisia ja hyvin alkeellisia elämänmuotoja). Näitä olentoja on lölydetty kaikista äärimmäistä olosuhteista, paikoista joissa on valtavan kuuma, kylmä, kuiva tai pimeä. Elämää on löydetty erittäin syvältä merenpohjasta tai jopa peruskallion pienenpienistä onkaloista. Maapallolla kaikki elämä tarvitsee vettä kukoistaakseen. Lähes aina, kun jostain paikasta löydetään vettä, voidaan löytää myös elämää. Tästä syystä tutkijat yrittävät löytää vettä myös muilta planeetoilta. Toisaalta muualta maailmankaikkeudesta saattaa löytyä elämää, joka ei tarvitse vettä. == Maan Kuu == Maalla on yksi kuu, jota kutsutaan Kuuksi. Kuun synnystä ei ole varmuutta, mutta uskotaan, että Maan ollessa nuori siihen törmäsi kappale, joka irroitti Maasta ainesta, joka muodosti Kuun myöhemmin. Toisen teorian mukaan Kuu harhaili avaruudessa ja sattui osumaan Maan lähettyville, jolloin Maan vetovoima kaappasi Kuun kiertämään itseään. == Maan vuorokausi == [[Kuva:Rotating earth (large).gif|thumb|300px|Satelliittikuvista yhdistetty kuva]] Vuorokausi tarkoittaa aikaa, jonka kuluessa Maa kiertää akselinsa ympäri siten, että Aurinko siirtyy taivaalla samaan paikkaan kuin alussa. Vuorokausi kestää 24 tuntia. Vaikka Aurinko näyttää kiertävän Maata, Aurinko pysyy paikoillaan ja Maa pyörii. Me emme huomaa tätä pyörimisliikettä, koska Maa on niin suuri ihmiseen verrattuna. == Maan vuosi == Vuodella tarkoitetaan aikaa, jonka kuluessa planeetta tekee täyden kierroksen Auringon ympäri. Maassa vuosi kestää 365 päivää. (Tarkalleenottaen yhteen kierrokseen kuluu 365,25 vuorokautta. Tämä 1/4 vuorokausi huomioidaan lisäämällä joka neljäs vuosi yksi ylimääräinen päivä kalenteriin. Tätä päivää kutsutaan karkauspäiväksi ja vastaavaa vuotta kutsutaan karkausvuodeksi) == Mistä Maa koostuu? == Maan pinta on kovaa kiveä, joka kelluu sulan kiviaineksen (=vaippa) päällä. Aivan Maan ytimessä on sulaa rautaa ja nikkeliä. Ytimessä on hyvin kuuma, yhtä kuuma kuin [[../Aurinko|Auringon]] pinnalla! Verrattuna koko Maapallon paksuuteen, on maan kuori hyvin ohut, mutta silti se on niin paksu, että syvimmätkään kaivokset eivät pääse lähellekään vaippaa. [[Luokka:Wikijunior Aurinkokunta|M]] <!--Other languages--> [[de:Wikijunior Sonnensystem/ Erde]] [[es:Wikichicos Sistema Solar/La Tierra]] [[zh:Wikijunior:太阳系/地球]] t