https://om.wikipedia.org/wiki/Fuula_Dura3 ==Intro== Introhttps://om.wikipedia.org/wiki/Fuula_Dura3#Intro Oduu May 17https://om.wikipedia.org/wiki/Fuula_Dura3#Oduu_May_17 Oduu May 16https://om.wikipedia.org/wiki/Fuula_Dura3#Oduu_May_16 Oduu May 15https://om.wikipedia.org/wiki/Fuula_Dura3#Oduu_May_15 Oduu May 14https://om.wikipedia.org/wiki/Fuula_Dura3#Oduu_May_14 Oduu May 13https://om.wikipedia.org/wiki/Fuula_Dura3#Oduu_May_13 Oduu May 12https://om.wikipedia.org/wiki/Fuula_Dura3#Oduu_May_12 Oduu May 11https://om.wikipedia.org/wiki/Fuula_Dura3#Oduu_May_11 FIFAhttps://om.wikipedia.org/wiki/Fuula_Dura3#FIFA Kan Hanga amma Barrefamanihttps://om.wikipedia.org/wiki/Fuula_Dura3#Kan_Hanga_amma_Barrefamani A-Bhttps://om.wikipedia.org/wiki/Fuula_Dura3#A-B https://om.wikipedia.org/wiki/Afaan_Oromoo Afaan Oromoo afaan baay'inaan Afrikaa keessatti dubbataman keessaa sadarkaa afraffaarra jira akka Baayisaa Fufaan qorannoo isaa keessatti addeessetti. Kana jechuun afaan Arabaa, afaan Kiswaahiliitiif, afaan Hawusaatti aana jechuudha. https://om.wikipedia.org/wiki/Kitaaba * Lewwoota https://om.wikipedia.org/wiki/Qubee_Afaan_Oromoo Qubeen Afaan Oromoo, Afaan Oromoo baruuf bu'ura dha. Qubeen kun ka'umsi isaa Laatinii yoo ta'u yeroo ammaatti bal'inaan itti hojjetamaa kan jiru dha. Qubee Guguddaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Qubee_Afaan_Oromoo#Qubee_Guguddaa Qubee Xixiqqaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Qubee_Afaan_Oromoo#Qubee_Xixiqqaa Qubee Dachaa Torban (7)https://om.wikipedia.org/wiki/Qubee_Afaan_Oromoo#Qubee_Dachaa_Torban_(7) Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Qubee_Afaan_Oromoo#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Akkoo Akkoo jechuun haadha abbaa ofii yookaan haadha haadha offii jechuu dha. Fakkeenyaaf yoo maqaan nama tokkoo guutummaatti Baacaa Fayyisaa Tolaa yoo ta'e fi maqaan haadha nama kanaa Baaccuu Dhufeeraa yoo ta'e, haati manaa Obbo Tolaa yookaan haati manaa Obbo Dhufeeraa nama kanaaf akkoo ta'uufi jechuu dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Oromoo Oromoon uummata afaan hortee Kuush dubbatu kan Bahaa fi Kaaba-Baha Afrikaa keessatti argaman keessaa isa guddaadha. Odeeffannoon jiru akka ibsutti, ummanni Oromoo akka hawaasaatti Gaanfa Afrikaa keessa waggoota kuma baay'eedhaaf jiraachaa ture (Prouty et al. Dhufaatiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Oromoo#Dhufaatii Seenaa As Dhihoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Oromoo#Seenaa_As_Dhihoo Dimoogiraafiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Oromoo#Dimoogiraafii Afaanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Oromoo#Afaan Qoqqoodama Oromoo!!https://om.wikipedia.org/wiki/Oromoo#Qoqqoodama_Oromoo!! Bulchiinsahttps://om.wikipedia.org/wiki/Oromoo#Bulchiinsa Hidda Hortee Ilmaan Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Oromoo#Hidda_Hortee_Ilmaan_Oromoo Kanas ilaalihttps://om.wikipedia.org/wiki/Oromoo#Kanas_ilaali https://om.wikipedia.org/wiki/Senaa Oromon saba afaan kushi dubbatu kan baha fi kabba baha Afrikaa kessatti argaman kessa tokko dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Kuush Sabni afaan Kuushi dubbatu hundumti Bahaa fi Kaaba Baha Afrikaatti argamu. Guddinaan garuu ganfaa Afrikaa keessatti dubbatama. Referenceshttps://om.wikipedia.org/wiki/Kuush#References https://om.wikipedia.org/wiki/Mana_waqqa_yesso_dhuga "Mana waqqa yesso dhuga" (True Jesus Church) iin mana Waaqa ofii danda'e kan Beijing, China kessatti hundefame dha. Hardha Misensotta https://om.wikipedia.org/wiki/Afrikaa Afrikaan ykn Kubila Giiloo addunyaa keessaa ardii guddittii lammaffaa fi ardii baay'ina ummataan Eshiyaatti aantee lammaffaa irra jirtu dha. Odollan(island) Afrikaatti dhihaataniin walitti qabame Afrikaan bal'inni ishee hanga 30,221,532 km² (11,668,545 mi²) yoo ta'u, balinni kuni immoo 6. Afrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Afrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Main_Page Abarraan Oromiyaa konyaa salaalee Ona https://om.wikipedia.org/wiki/Kilimanjaaroo Kilimanjaron, qaraan Kaiser-Wilhelm-Spitze jedhame kan wamamu, garaa kabba baha Tanzaaniyaa tti argamu dha. Kilimanjaron adunyaa keessa dheerina garaa kobba ejjanii kessa tokkoffa dha. Tanzaaniyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Tanzaaniyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Tanzaaniyaa Tanzaaniyaan seeran United Republic Of Tanzania (Afaan Iswahiliin Jamhuri ya Muungano wa Tanzania) kan jedhamtu biyya baha Afrikaatti argamtuu dha. Kaaban Keeniyaa fi Yugaandaan, dhihaan Ruwaandaa, Buruundii fi Democratic Republic Of the Congon, kibbaan Zaambiyaa, Malaawwii fi Moozambiikn fi bahaan immo Garba Indiyaatin marfamtee argamti. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Tanzaaniyaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Odeffanoo Odeffanoo Ahttps://om.wikipedia.org/wiki/Odeffanoo#A Bhttps://om.wikipedia.org/wiki/Odeffanoo#B Chttps://om.wikipedia.org/wiki/Odeffanoo#C Dhttps://om.wikipedia.org/wiki/Odeffanoo#D Ehttps://om.wikipedia.org/wiki/Odeffanoo#E Fhttps://om.wikipedia.org/wiki/Odeffanoo#F Ghttps://om.wikipedia.org/wiki/Odeffanoo#G Hhttps://om.wikipedia.org/wiki/Odeffanoo#H Ihttps://om.wikipedia.org/wiki/Odeffanoo#I Jhttps://om.wikipedia.org/wiki/Odeffanoo#J Khttps://om.wikipedia.org/wiki/Odeffanoo#K Lhttps://om.wikipedia.org/wiki/Odeffanoo#L Mhttps://om.wikipedia.org/wiki/Odeffanoo#M Nhttps://om.wikipedia.org/wiki/Odeffanoo#N Ohttps://om.wikipedia.org/wiki/Odeffanoo#O Phttps://om.wikipedia.org/wiki/Odeffanoo#P Qhttps://om.wikipedia.org/wiki/Odeffanoo#Q Rhttps://om.wikipedia.org/wiki/Odeffanoo#R Shttps://om.wikipedia.org/wiki/Odeffanoo#S Thttps://om.wikipedia.org/wiki/Odeffanoo#T Uhttps://om.wikipedia.org/wiki/Odeffanoo#U Vhttps://om.wikipedia.org/wiki/Odeffanoo#V Whttps://om.wikipedia.org/wiki/Odeffanoo#W Xhttps://om.wikipedia.org/wiki/Odeffanoo#X Yhttps://om.wikipedia.org/wiki/Odeffanoo#Y Zhttps://om.wikipedia.org/wiki/Odeffanoo#Z Numbershttps://om.wikipedia.org/wiki/Odeffanoo#Numbers https://om.wikipedia.org/wiki/Baale Baaleen godinaalee Oromiyaa keessa jiran keessaa tokko dha. Daangaan Baalee, kibbaan Gujii (Gujii fi Baale laga Gannaalee Doriyaatu gargar baasa), kibba dhihaan Saba, Sab-lammootaa fi Ummattoota kibbaan, kaaba dhihaan Arsiin, kaaba bahaan Harargee fi kaaba fi kibbi Harargee Laga Shabaleen gargar ba'u), bahaan immo Sumaaleen dangefamtee argamtii. Gabaasa Baaleehttps://om.wikipedia.org/wiki/Baale#Gabaasa_Baalee Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Baale#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Godina_Booranaa Booranni godiina Oromiyaa keessa jiran keessaa tokko dha. Laftii Booranaa kibbaan Keeniyaan, dhihaan Saba, Sabotta fi Ummatta kibban, kaabaan Gujii, bahaan immo Sumaaleen dangeffamtee argamti. Gabaasa Booranaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Godina_Booranaa#Gabaasa_Booranaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Godina_Booranaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Godina_Jimmaa Jimma godinaalee Oromiyaa keessa jiran keessa tokko dha. Maqaaan Jimma kuni maqaa mootummaa Jimmaa durii kan Kafaa wajjiin bara 1932 kessatti walitti makamani irra dhufe. Gabaasa Jimmaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Godina_Jimmaa#Gabaasa_Jimmaa Haala qilleensaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Godina_Jimmaa#Haala_qilleensaa Aanolee Jimmaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Godina_Jimmaa#Aanolee_Jimmaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Godina_Jimmaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Maarsii Marsiin ykn Arraasaa ykn Goofoo (mallattoo: ) aduu irra planet affuraffa irratti argamtuu dha.lafjon tun maqaa “lafjo Diimtuu”(Red Planet) jedhamuun beekamti. Astironoomiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Astironoomii Lafjohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Lafjo Xin-hawaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-hawaa https://om.wikipedia.org/wiki/Hamma_gonkaa right|thumb|Iffa comet C/2004 Q2 Machholz jedhamtu Planethttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Planet Urjiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Urjii https://om.wikipedia.org/wiki/Urjii_Iffan_Bekkamani {| class="wikitable" Urjiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Urjii https://om.wikipedia.org/wiki/Wagga_Iffa Wagga Iffa yokan Ingliffan light-year or lightyear gababatti immo ly iin kun lakka dherinna yoo ta'u, dherinni kun immo dherinna iffi wagga tokko kessatti vacuum kessa demuni. Waggan Iffa faggenna iffi ganna tokko kessatti demmu dha. Planethttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Planet Urjiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Urjii https://om.wikipedia.org/wiki/Vacuum Vacuumiin bakka waan tokkolle ofii kessa hiin qabni dha kanafu dhibaan qillensa vacuum kessa jirru Atmospheric Pressure ni calla. Maqaan vacuum jedhamu kuni maqaa Latin vacuus jedhamu irra dhufee, vacuus jechun immo duwwa jechu dha. Addunyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Addunyaa Atmosferrahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Atmosferra https://om.wikipedia.org/wiki/News Harra https://om.wikipedia.org/wiki/NASA NASA (National Aeronautics and Space Administratrion) kuni agentii United States Federal Government yoo ta'u, dirqamma wa'e space ummatta USA qaba. July 29, 1958 (G. https://om.wikipedia.org/wiki/NBA NBAn (National Basketball Association) Tapha kubbaa kochoo yoo ta'u geeba fudhachuuf kan taphatamu, garee Ameerikaa keessa jiraniin. NBA'n garee 30 of keessa qaba, kan kessa 29 United States kessa yoo argamani, tokko immo Canada kessatti argama. Eastern Conferencehttps://om.wikipedia.org/wiki/NBA#Eastern_Conference Western Conferencehttps://om.wikipedia.org/wiki/NBA#Western_Conference https://om.wikipedia.org/wiki/Kanaadaa Kanaadaan (en: Canada) biyya bayyinan kabba Ameerikaa Kaabaa qabatte dha. Adunya kessa Kanaadaan ballina lafaa ishee yoo walitti qabanni ilallani lammaffa irratti argamtii. Ameerikaa Kaabaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ameerikaa_Kaabaa Biyyottahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Biyyotta https://om.wikipedia.org/wiki/Ballina_Biyyotta Ballini kuni lafa hundaa walitti qabuun akkasumas bishaani of keessa qaban hundaa walitti ida'uun kan argame dha. Biyyoni baay'een bishaan biyyan ala jiru kan akka Antartica keenya jedhani dubbatanille, akka kan https://om.wikipedia.org/wiki/Diabetes Diabetes Mellitus kan jedhamu rakko yokan disorder metabolic yoo ta'u kan itti bekkamu immo hyperglycemia yokan sukara dhigaa bayye (high Blood Sugar) fi akkasumas dhukkuba birra irra waani adda godhuni symptom adda ta'e qabba. World Health Organization diabete gossa sadii akka jiruu gabassera, kunis: Type 1, Type 2 fi Gestational Diabetes (kan yerro Garracha dhufu dha). https://om.wikipedia.org/wiki/Yuurooppi Yuurooppi(ilgalchoo) ardii torbaan kessaa tokko dha. Yuurooppi fuulaa fi ji'ooloojii isheen fiixee dhiha Peniinsulaa Yureeshiyaa yoo taatu, dhiha Eshiyaatti argamtii. Yuurooppihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuurooppi https://om.wikipedia.org/wiki/FIFA FIFA afaan Frenchiin (Federation Internationale de Football Association) yokan ingiliffan immo International Federation of Association Football kan jedhamu birro bulchaa football biyya hundumatti. Biroon guddan Zurich, Switzerland argama, akkasumas presidantiin FIFA amma Joseph Blatter jedhama. Kubba millahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Kubba_milla https://om.wikipedia.org/wiki/Helikoopterii Helicopteriin gosaa Aircraft yoo ta'u, olii ka'uffi immo Horizontal Rozors tokko yokan tokko olii ta'an fayyadama. Horizontal Rozorsiin kuni gubba helicopteratti yoo argamu, ofii kessa immo Rozor blades tokko yokan tokko olii ofii kessa qaba. Barreeffamoota sirreessuu barbaadanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Barreeffamoota_sirreessuu_barbaadan https://om.wikipedia.org/wiki/HD_149026b HD 149026b pilaaneetii jedhamu constellation Hercules keessatti argame. Pilaaneetiin kunis pilaaneetii bayyee walitti qabame yoo ta'u, ho'anni immo pilaaneetota hunda caala. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/HD_149026b#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Harree_diidoo Harre diidoon gossa Farda yoo ta'u, warra Equidae jedhamanii jalatti qodama. Zebran kan itti argamussi central fi kibba Afrikaatti dha. Bineensottahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Bineensotta https://om.wikipedia.org/wiki/Madagaskaar Madagaskaar yookaan Rippabiliika Madagaskaar (maqaa durii immoo Rippabiliika Malagasii) biyya Odolaa yoo taatu kan argamtus Garba Indiyaa keessatti kunis qarqara kibba-bahaa Afrikaan. Madagaskaar addunyaa keessaa odola guddinaan afraffaa gubbaatti argamtu dha. Dachee Aafrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Aafrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Gossa_Baobab ;Gossa Saayinsiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Saayinsii https://om.wikipedia.org/wiki/Dolfiin Waalee ykn Doolfiniin Aquatic Mammals yoo ta'ani, gossa Whales fi Porpoisestti dhihattu. Genera kudhani-torbaa kessatti species gossa hanga 40 ta'anitti argamu. Bineensottahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Bineensotta https://om.wikipedia.org/wiki/Warrana_Adunya_1 Waraana Addunyaa 1ffaa akkasumas Great War fi Waraana waraana hunda dhaabuu (The War To End All Wars) kan jedhamu waraana biyyoota addunyaa baay'ee jidduutti godhame yoo ta'u, kan itti geggeeffames Awurooppaa keessatti bara 1914-1918tti. loltootni fi namoonni nagaa miliyoona sagal caalan du'aniiru. Seenaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Seenaa https://om.wikipedia.org/wiki/BET Black Entertainment Television kan jedhamu cable network Amerikaa kessatti argamu yoo ta'u. Kan itti argamussi Washington, D. Popular original BET showshttps://om.wikipedia.org/wiki/BET#Popular_original_BET_shows https://om.wikipedia.org/wiki/American_Gangster American Gangster kan jedhamu crime film 2007 yoo ta'u kan barrefames Steve Zaillian yoo ta'u, kan direct kan godhee (video akkami akka kasanni kan himmu) immo Ridley Scott jedhama. Filmiin kuni starotta akka Denzel Washington fi Russell Crowe ofii kessa qaba. Yunaayitid Isteetsihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yunaayitid_Isteetsi https://om.wikipedia.org/wiki/Denzel_Washington Denzel Hayes Washington, Jr. December 28, 1954 dhalatte. Filmography (Filmotta inni hojjatte)https://om.wikipedia.org/wiki/Denzel_Washington#Filmography_(Filmotta_inni_hojjatte) Academy Awards and nominationshttps://om.wikipedia.org/wiki/Denzel_Washington#Academy_Awards_and_nominations Awards/Nominationshttps://om.wikipedia.org/wiki/Denzel_Washington#Awards/Nominations Academy Awardhttps://om.wikipedia.org/wiki/Denzel_Washington#Academy_Award BET Awardshttps://om.wikipedia.org/wiki/Denzel_Washington#BET_Awards Black Movie Awardhttps://om.wikipedia.org/wiki/Denzel_Washington#Black_Movie_Award Black Reel Awardhttps://om.wikipedia.org/wiki/Denzel_Washington#Black_Reel_Award Referenceshttps://om.wikipedia.org/wiki/Denzel_Washington#References External linkshttps://om.wikipedia.org/wiki/Denzel_Washington#External_links https://om.wikipedia.org/wiki/Salinity Salinityiin bishannii, gallana yokan gossa bishanii birra kan itti ilalammu bayyinaa sodda bishanichi ofii kessa qabu irratti murta'etti. Soddi kuni kan makame yokan kan hin makamne ta'u danda'a. Definitionhttps://om.wikipedia.org/wiki/Salinity#Definition bayyina sodda irratti hunda'e maqqa bishani kennamuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Salinity#bayyina_sodda_irratti_hunda'e_maqqa_bishani_kennamu https://om.wikipedia.org/wiki/Academy_Awards Academy Awards kan jedhamu bayyinaan Oscars jedhame kan wamamau, shillimatti bayye barbachisaa jedhamu fi akkasumas ceremony adunyaa kessa bayye ilallamu. Wagga hundaa Academy of Motion Picture Arts and Sciencesiin bara 1929 Los Angeles jalqabe kan kennamu shillimatiin kuni, gossa hojji adda adda kan akka Motion Picture making, acting, directing fi screenwriting fi kennama. https://om.wikipedia.org/wiki/WNBA WNBA, also known as a joke, yokan Women's National Basketball Association birro bulcha basketball league dubartotta professionalii United States kessatti argamanitti. WNBAn kan dhabatte bara 1996 yoo ta'u kan taphi league jalqabe immo bara 1997tti. Budunihttps://om.wikipedia.org/wiki/WNBA#Buduni Eastern Conferencehttps://om.wikipedia.org/wiki/WNBA#Eastern_Conference Western Conferencehttps://om.wikipedia.org/wiki/WNBA#Western_Conference 2006 ilallatotta buduni buduniinhttps://om.wikipedia.org/wiki/WNBA#2006_ilallatotta_buduni_buduniin Mo'attottahttps://om.wikipedia.org/wiki/WNBA#Mo'attotta https://om.wikipedia.org/wiki/Pahoehoe_Lava right|thumb https://om.wikipedia.org/wiki/Speed_of_Sound right|thumb|Soundiin xuyyura kana qillensa kessani darbe nu dhaqqaba, haa ta'u malle osoo qillensi sunii bishani ta'e soundiin daffe nu dhaqabbu danda'a https://om.wikipedia.org/wiki/Ultraviolet Ultraviolet(UV) light kan jedhamu kuni Electromagnetic radiation yoo ta'u Wavelength issaa immo visible light irra gababba yoo ta'u, X-rays irra immo ni dherrata. Ultraviolet bakka saditti qodamu danda'a. https://om.wikipedia.org/wiki/Raadiyeeshinii_elektiroomaagnineetii Raadiyeeshinii elektiroomaagnineetii dambalii qilleensa keessa, kan ofii keessa darbu danda'u yoo ta'u elektrikii fi maagineetii of keessaa qaba. Kutaan isaani walli keessa right angle Oscillate godhu. Saayinsiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Saayinsii https://om.wikipedia.org/wiki/Jiimii_Fooksi Jamie Foxx maqqan dhallotta isaa Eric Marlon Bishop yoo ta'u kan dhalattes December 13, 1967 dha. Foxxn American Actor, R&B Singer, Pianist fi Comedian dha. Badhaasahttps://om.wikipedia.org/wiki/Jiimii_Fooksi#Badhaasa Academy Awardhttps://om.wikipedia.org/wiki/Jiimii_Fooksi#Academy_Award BAFTA Awardhttps://om.wikipedia.org/wiki/Jiimii_Fooksi#BAFTA_Award Golden Globe Awardhttps://om.wikipedia.org/wiki/Jiimii_Fooksi#Golden_Globe_Award Filmography Movie inni hojjattehttps://om.wikipedia.org/wiki/Jiimii_Fooksi#Filmography_Movie_inni_hojjatte Discography (Sirbaa Issa fi Kan Inni Kessatti Hirmatte)https://om.wikipedia.org/wiki/Jiimii_Fooksi#Discography_(Sirbaa_Issa_fi_Kan_Inni_Kessatti_Hirmatte) Albumshttps://om.wikipedia.org/wiki/Jiimii_Fooksi#Albums Singles (Sirbotta Albamii malle ba'anni)https://om.wikipedia.org/wiki/Jiimii_Fooksi#Singles_(Sirbotta_Albamii_malle_ba'anni) Solo Singleshttps://om.wikipedia.org/wiki/Jiimii_Fooksi#Solo_Singles Featured Singleshttps://om.wikipedia.org/wiki/Jiimii_Fooksi#Featured_Singles Guest Vocalshttps://om.wikipedia.org/wiki/Jiimii_Fooksi#Guest_Vocals Album appearanceshttps://om.wikipedia.org/wiki/Jiimii_Fooksi#Album_appearances Compilation appearanceshttps://om.wikipedia.org/wiki/Jiimii_Fooksi#Compilation_appearances https://om.wikipedia.org/wiki/X-rays X-rays yokan Rontgen rays kan jedhamu kuni gossa Electromagnetic radiation yoo ta'u, Wavelengthiin issa 10-0.01 Nanometers fi Frequency issa immo 30 hanga 30,000 PHz ta'a. Saayinsiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Saayinsii https://om.wikipedia.org/wiki/Ionizing_Radiation right|thumb|Foto Beksissa Radiationni Saayinsiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Saayinsii https://om.wikipedia.org/wiki/DNA DNA, gabaabaajee jecha Afaan inglizii deoxyribonucleic acid jedhuu yoo ta'u, Afaan Oromoon yoo hiikkamuu Dhangaaggee Tambii riboosii hanqadhituu(hanquu oxygen(hadhituu))  molakiyuulii ykn maddarroo lakkadhaalaa(genetic code) orgaanizimoota of keessaa qabuudha. Kunis bineensota, biqiltoota, pirootistoota, fi baakteeriyaa dabalata. Caasaa DNAhttps://om.wikipedia.org/wiki/DNA#Caasaa_DNA Tambiixa(nucleotide)https://om.wikipedia.org/wiki/DNA#Tambiixa(nucleotide) Kiroomaatiniihttps://om.wikipedia.org/wiki/DNA#Kiroomaatinii Jalteessa Dhangaaggee Tambii Riboosii Hanqadhituu(DNA)https://om.wikipedia.org/wiki/DNA#Jalteessa_Dhangaaggee_Tambii_Riboosii_Hanqadhituu(DNA) Foloqa(Mutatation)https://om.wikipedia.org/wiki/DNA#Foloqa(Mutatation) Burqopheehttps://om.wikipedia.org/wiki/DNA#Burqophee https://om.wikipedia.org/wiki/Oduu_Harraa {|cellspacing="3" class="europetable" width="100%" Oduu Fillatamehttps://om.wikipedia.org/wiki/Oduu_Harraa#Oduu_Fillatame Polotikaa Fi Wal-Dhabaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Oduu_Harraa#Polotikaa_Fi_Wal-Dhabaa Disasters and accidentshttps://om.wikipedia.org/wiki/Oduu_Harraa#Disasters_and_accidents Serraa Fi Serra Cabsuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Oduu_Harraa#Serraa_Fi_Serra_Cabsuu Fayyumaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Oduu_Harraa#Fayyumaa Obituarieshttps://om.wikipedia.org/wiki/Oduu_Harraa#Obituaries Economy and businesshttps://om.wikipedia.org/wiki/Oduu_Harraa#Economy_and_business Science and technologyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Oduu_Harraa#Science_and_technology Culture and entertainmenthttps://om.wikipedia.org/wiki/Oduu_Harraa#Culture_and_entertainment Sportshttps://om.wikipedia.org/wiki/Oduu_Harraa#Sports Weatherhttps://om.wikipedia.org/wiki/Oduu_Harraa#Weather https://om.wikipedia.org/wiki/Itoophiyaa Rippaabilika Federaalawaa Dimookraatawaa Itiyoophiyaa jedhamuudhaan kan beekamtu biyya Gaanfa Afrikaatti argamtu yoo taatu, erga Eertiraan irraa bara 1993 G.C. Seenaa Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Itoophiyaa#Seenaa_Itoophiyaa Hawaasahttps://om.wikipedia.org/wiki/Itoophiyaa#Hawaasa Dinagdeehttps://om.wikipedia.org/wiki/Itoophiyaa#Dinagdee Dimoograafiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Itoophiyaa#Dimoograafii https://om.wikipedia.org/wiki/Pilaasmaa_Dhiigaa Pilaasmaan dhiigaa dhangala'aa dhiiga keessatti argamu kan yeroo dhiigni qabbanaa'u mul'atu. Pilaasmaan kutaa dhiigaa guuddicha yoo ta'u, qabiyyee dhiigaa keessaa harka 55% ta'a. Wabiisimple:Blood#PlasmaCategory:Dhiigahttps://om.wikipedia.org/wiki/Pilaasmaa_Dhiigaa#Wabiisimple:Blood#PlasmaCategory:Dhiiga https://om.wikipedia.org/wiki/Giluukoosii Glucose (Glc), kan jedhamu kuni monosaccharide (yokan simple sugar) yoo ta'u Biology kessatti akka Carbohydrate bayye barbachissa ta'etti ilallama. Celliin akka madda energy fi dallaga bayyee geggesufi kan itti fayyadamu Glucosii dha. Carbohydratehttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Carbohydrate Sugarhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Sugar https://om.wikipedia.org/wiki/Kaarboohayidireeti Cilbishoonnii mirroowwan jirtii kanneen wahiyyoota akka kaarboonii(cilaayyaa), haaydiroojiinii(bishooftoo)fi oksijiinii(hadhituu) of kessaa qabaniidha.Dhangaalee nyaataa kessaa isa tokko yoo ta'u aniisaa maddisiisuuf gargaara. Faayidaa Kaarboohayidireetiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Kaarboohayidireeti#Faayidaa_Kaarboohayidireetii Gosoota Kaarboohayidireetiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Kaarboohayidireeti#Gosoota_Kaarboohayidireetii Sukkaar-tokkeehttps://om.wikipedia.org/wiki/Kaarboohayidireeti#Sukkaar-tokkee Sukkaar-lameehttps://om.wikipedia.org/wiki/Kaarboohayidireeti#Sukkaar-lamee https://om.wikipedia.org/wiki/AK-47 Gababani Avtomat Kalshnikov (Afaan Raashiyaa ) kuni qawwe gas-operated assault rifle kan yerro Cold War biyyotta Eastern Blociin fayyadattama turre. Kan bara 1947 fayyida irra kan olle qawwen kuni kan midhafame Mikhail Kalashnikoviin yoo ta'u kampaniin midhasee immo kampanii Raashiyaa Izhevsk Mechanical Works jedhamunii. Commonshttps://om.wikipedia.org/wiki/AK-47#Commons https://om.wikipedia.org/wiki/Albinism Albinism (Afaan Latin albus irra dhufee), maqaan yerro bayye fayyadamani hypomelanism yokan hypomelanosis kunin Hypopigmentary Congenital Disorder yoo ta'u, kan itti bekkamuni immo Melanin Pigment illa, gogga fi rifensa kessa yoo hin jiranne dha. Albinismiin kan dhufuu dhallotaan (abba yokan hadha) irra Recessive Genes kan daddarbu dha. Dhukkubahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dhukkuba https://om.wikipedia.org/wiki/Kalee Kaleen (Afaaningiliiziin: Kidney) qaama lafee dugdaa keessatti argamu yoo ta'u, boca akka baaqelaa fi halluu diimaa-buraa'aa kan qabu yoo ta'u, dheerinni isaa gara metir-dhibbisee 12 ta'a. Kaleen dhiiga summii fi xurii nadheefaa irraa calaluu fi qulqulleessuuf itti gaafatamummaa qaba. caasaalee kaleehttps://om.wikipedia.org/wiki/Kalee#caasaalee_kalee Caasaalee dhaaqamaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Kalee#Caasaalee_dhaaqamaa Caasaalee shifargaawoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Kalee#Caasaalee_shifargaawoo Xuruurtoo kaleehttps://om.wikipedia.org/wiki/Kalee#Xuruurtoo_kalee Dhagna kaleehttps://om.wikipedia.org/wiki/Kalee#Dhagna_kalee Dalagaa Kaleehttps://om.wikipedia.org/wiki/Kalee#Dalagaa_Kalee https://om.wikipedia.org/wiki/Baby_gender_mentor right|thumb https://om.wikipedia.org/wiki/Enamel Tooth enamel nafa kessa jabbicha yoo ta'u, Albudda bayye qabachunis naffa kessa tokkoffa dha. Tissueotta ilkanna kessa jirrani kessa afurenni kessa tokko yoo ta'u kan hafani immo dentin, cementum, and dental pulp jedhamu. Ilkanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ilkan https://om.wikipedia.org/wiki/Maayikil_Joordaan Maayikil Joordaan (Afaan Ingiliish: Michael Jeffrey Jordan; bara dhalootaa Guraandhala 17, 1963) kan jedhamu tabataa kubba kaachhoo (basketball) Ameerikaa kan amma taphachu dhabee dha. Ballinan taphatta kubba kaachhoo guddicha jedhame kan beekkamu Jordaan, dhaloota isaa keessatti taba nama dinqisissu kan tabatee fi akkasumas addunyaa keessatti baroota 1980 fi 1990 keessatti NBAn akka beekkamaa ta'u hojii guddaa hojjateera. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Maayikil_Joordaan#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Ozone_layer ozone layer yokan ozonosphere layer (maqqa yeroo bayye hin fayyadatamne), kutta lafaa kan ozone (O3) bayye qabu dha. "Relatively high" (million kessa waan diqqo qabachu) yoo ta'u, atmosferra jalatti argamu calla walitti kan qabame ta'ulle yoo kuttalle atmosferra durra wajjin walitti ilallani walitti-kufama (concentration) bayye diqqa qaba. Atmosferrahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Atmosferra https://om.wikipedia.org/wiki/Ronaldinho Ronaldo de Assis Moreira n taphatta kubba milla Brazil yoo ta'u, maqqa birra Ronaldinho Gaucho jedhamuni bekkama (kunis sababa inni state Brazil, Rio Grande do Sul dhufeef), haa ta'u malle salphatti akkasumas bayyinan Ronaldinho jedhame bekkama. Innis january 2007tti akka jirratta Spanishitt fudhatame. Wa'ee issahttps://om.wikipedia.org/wiki/Ronaldinho#Wa'ee_issa Bakka itti taphattuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Ronaldinho#Bakka_itti_taphattu club Ijollumahttps://om.wikipedia.org/wiki/Ronaldinho#club_Ijolluma club ergaa guddatte kessa tureehttps://om.wikipedia.org/wiki/Ronaldinho#club_ergaa_guddatte_kessa_turee Biyya taphatefhttps://om.wikipedia.org/wiki/Ronaldinho#Biyya_taphatef https://om.wikipedia.org/wiki/Wirmaata nucleus(wirmaata) qaama bu’uuraa lubbiyyoo yuukaariyootii baay’ee keessatti argamudha. Yeroo baayyee wiirtuu to'annoo ykn sammuu lubbiyyoo jedhamee ibsama. Seeliihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Seelii https://om.wikipedia.org/wiki/Obonboleettii Obonboleettiin(Tornado) dagalle qilleensa baayyee hamaa yoo ta’u, cumulonimbus yookan (yeroo tokko kan cumulus jedhamu) jala duumessa fi lafa wajjin walitti qabata. Obonboleettiin ballina adda addaan dhufuu ni danda’a, haa ta’u malee yeroo baayyee “form” yookan gosa illan mullatu fi qilleensa walitti qabame ta’e kan gubban furdaa fi jalaan qalla ta’e fakkaatte dhufaa (fakkii ilaalaa). Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Obonboleettii#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Tropical_cyclone tropical cyclone gossa “storm”ii yoo ta’u waantonni itti bekkamuni immo dhibaa diqqa jiddu kessa qabuu fi thunderstormii bubbe jabba fi bokka lolla fiddu kan ofii kessa qabu dha. Tropical cycloniin kan jabbena isaa argattu ho’a yerro qillensi jidhaan olii ka’u fi hurkii walitti qabame garra bishaani jijjiramu irratti. Cycloneshttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Cyclones https://om.wikipedia.org/wiki/Jaawuda_drangon Jaawudni uumama durdurii munyuuqee(reptilia) kan afoola aadaa hedduu addunyaa keessatti mul'atudha. Ilaalchii waa’ee jaawuda naannoo adda addaatiin baay’ee garaagarummaa qaba, garuu Akkaa waliigalattii bineensaa jabaa,hayyuu fi soodachisaatti kan laalamuu yoo ta'uu innis sihrii ykn falfala akka qabuuttis ni laalama. Gosoota Jaawudaa yaadaan jiranhttps://om.wikipedia.org/wiki/Jaawuda_drangon#Gosoota_Jaawudaa_yaadaan_jiran https://om.wikipedia.org/wiki/Taj_Mahal The Taj Mahal mausoleum kan Agra, Indiatti argamu dha. Mughal kessatti “Emperor” kan ta’e Shah Jahan akka mausoleumiin kuni hadha mana issa Mumtaz Mahalif akka ta’u godhee ture. Indiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Indiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Ameerikaa_Kaabaa Ameerikaa Kaabaan ardii adunya kessatti Hemisphere Kaabaa fi bayyinan immo Hemisphere Dhihaati argamtu dha. Kan dangeffamte immo kaaban Garba Arkitiikiin, bahaan immo Garbi Atilaantiik kaabaan, kibba-bahan Garba Karibiyaanii, kibba fi dhihaan immo Garbi Paasifiikii kaabaan, kibba-bahaan immo Ameerikaa Kibbaa. Ameerikaa Kaabaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ameerikaa_Kaabaa https://om.wikipedia.org/wiki/Shrek thumb|Shrek 2001 fiilmiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:2001_fiilmii Fiilmiiwwan Ameerikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Fiilmiiwwan_Ameerikaa Kaartuuniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Kaartuunii https://om.wikipedia.org/wiki/Qurxumcuuquu Qurxumcuuquu ykn Kalluna cuuquu(Afaan ingiliiziin:- Shark) (Tartiiba Olaanaa Selachimorpha) gossa qurxummi yoo ta'u skeleton (lafe fi kuta nafa jabba bira) Moogaa guttu kan qabufi akkasumas nafi isaa akka bishaan kessa rakko malle demmu danda'u isaa godha. Kan itti hafurra fudhatanin qurxumargansaa bana shan hanga torba ta'un. Qurxummihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Qurxummi https://om.wikipedia.org/wiki/Qurxumboocuqaa whale shark, kan gossa Rhincodon typus ta'e, gossa shark yoo filter feeding nyattu kan dafe nyachu hin dandenne fi gossa qurxumi yerro dheraaf jirrachu danda'u dha. Gossi sharkii kun gossa qalamu nama gamachisu akkatta gossa tokkon midhafame argamu kan qabu yoo ta'u, kuni immo misensa genus Rhincodon , family, Rhincodontidae (1984n dura Rhinodontes jedhama ture), kan subclass Elasmobranchii fi class Chondrichthyes jalatti ramadamu dha. Qurxummihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Qurxummi https://om.wikipedia.org/wiki/Hollannaa_lafaa Hoollannaan lafaa sababoota adda addaa humnoota keessa lafaatiin uumamu kan akka voolkaanootiinfi walgadhiisuu dhagaa keessaa lafaatiin qaamni lafaa yoo kirkiruudha. Baqqanni irra lafaa kan uumamee kattaalee adda addaa irraayi. Ji'ooloojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ji%27ooloojii https://om.wikipedia.org/wiki/Tsunamis Tsunami (tsoo-nah-mee) kan jedhamu kunin waves walitti-qabame demmu yoo ta'u, kan jalqabus yeroo qammi bishaani kan akka gallana dafee bakka isaa irra humna guddan yoo chocho'e dha. Tsunamin kan ka'u danda'un sababa kaneenif ta'u danda'a Earthquake, chocho'a humna gudda bishaan irraa yokan bishaan kessa, olii dhibama volcano, toka'a bishaan jalla , milliqu lafa landslides, dhibaa gudda fi yerro yalli nuclear weaponii bishaan irra. Tsunamihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Tsunami https://om.wikipedia.org/wiki/Burkaana Abidda goomar ykn Volkaanoon sababa hoo’a guddaa keessa lafaatti ummamuun kattaaleen yoo baqan dhangala’aa(maagimaa)fi gaasiin uumaman dhoo’iinsa uumamuudha. Teessuma lafaa dhoo’insa voolkaanotiin uumaman. Gosoota Volkaanoo sadanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Burkaana#Gosoota_Volkaanoo_sadan 1.Volkaanoo socho’aa(active volcano):https://om.wikipedia.org/wiki/Burkaana#1.Volkaanoo_socho’aa(active_volcano): https://om.wikipedia.org/wiki/UEFA Union of European Football Associations, kan yerro bayye maqqa yoo gababa UEFA jedhamun bekkamu (pronounced (you-AY-fuh) or (oo-Ay-fuh) or ) kuni bulchaa fi kutta ilalla kubba milla (football (soccer)) Europeiit. Kampaniin kuni kutta taphaa kubba milla Yuurooppi hunda ilallu yoo ta'u, kan qofaa osoo hin ta'in taphaa Europe biyya biraa wajjin ademsistu, tapha clubi, besse mo'achuf kenamu qabata, ademsa tapha fi mirgaa "media"n tapha kessatti qabdu bulchaa. Kubba millahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Kubba_milla https://om.wikipedia.org/wiki/Tributary Tributaryn bishaan ya'u yokan laga yoo ta'u, kunis gara laga birra (parent river yokan laga dura) yokan Qamma Bishaani (body of water)iit ya'u yoo ta'u, kan garu gara gallana cisetti hin senne dha. orography kessatti tributaryiin kan gargari itti bafaman, kan gara Burqaa lagat dhihoo ta'ani jalqabe kan hanga Afaan bishaanit dhihoo ta'anit gargari bafamani qoqodamu. Lagahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Laga https://om.wikipedia.org/wiki/Chrysler DaimlerChrysler Motors Company LLC, achiin diqqo turee immo kan Chrysler Holding LLC jedhamu,kuni konkollatta midhasitotta America yoo ta'u, kan kophatti ofiin konkollatta midhagsu jalqaban immo bara 1925t. Yeroo bayye maqaan ittii wamamu Chrysler Group jedhame wamama. Chrysler Duriihttps://om.wikipedia.org/wiki/Chrysler#Chrysler_Durii https://om.wikipedia.org/wiki/Kofalee_(aanaa) Kofaleen maqaa aanaa Godinaa Arsii Lixaa Keessatii argamtuudha. Kofalee magaalaa bulchiinsa aanaa kofaleeti. Oromiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Oromiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Abbaaduulaa_Gammadaa Abbaa Duulaa Gammadaa kan dhalate Godina Arsiitti dha. Maqaan dhaloota is Minase Woldegorgis ta u isaa seenan burqaa bira ni ibasa. Oromoo Beekkamoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Oromoo_Beekkamoo https://om.wikipedia.org/wiki/Grand_Canyon Grand Canyon kan qallamu qabu, kan qarqari isaa bayye dagalfate (kan olii dhabatte) kan kessa isaa immo Colorado River kan United States state Arizona kessatti argamu dha. Kan bayyinan argamu Grand Canyon National Park kessa yoo ta'u, Parkiin kuni parki biyya hunda duraa kan baname dha. Dhoqaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dhoqaa Umamahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Umama https://om.wikipedia.org/wiki/U.S._Civil_War American Civil War (1861–1865) kuni warrana gudda Yunaayitid Isteetsi jiddutti godhame yoo ta'u, kunis kan ta'e immo * "Union" fi * Yunaayitid Isteetsi Kibbaa kudhan-tokko kan kopha ta'u mirgaa akka qaban kan iffaa godhaani maqqa Confederate States of America jedhamun kan ofii wammani, kan President Jefferson Davis kan geggefamanin jiddutti warrani geggefame. Unioniin kan geggefaman President Abraham Lincoln fi Republican Partyiin yoo ta'u, Partyiin kun babbalachu gabrumma akka gara United States hin senne morkaa, kana malle mirgaa kopha ba'us ni dhowee. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/U.S._Civil_War#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Shawaa * Dhiha Shawaa https://om.wikipedia.org/wiki/Fuula_Dura Mata Duree Har'aa Lafjoolee Sirna Biiftuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Fuula_Dura#Lafjoolee_Sirna_Biiftuu https://om.wikipedia.org/wiki/Poortaalii:Ispoortii {|cellspacing="3" class="europetable" width="100%" Oduu Fillatameehttps://om.wikipedia.org/wiki/Poortaalii:Ispoortii#Oduu_Fillatamee Kubbaa Milaa (Soccer)https://om.wikipedia.org/wiki/Poortaalii:Ispoortii#Kubbaa_Milaa_(Soccer) Olompiksiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Poortaalii:Ispoortii#Olompiksii Basketballhttps://om.wikipedia.org/wiki/Poortaalii:Ispoortii#Basketball Ce'umsa (Racing)https://om.wikipedia.org/wiki/Poortaalii:Ispoortii#Ce'umsa_(Racing) American Football & Rugbyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Poortaalii:Ispoortii#American_Football_&_Rugby Volleyball & Hockeyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Poortaalii:Ispoortii#Volleyball_&_Hockey Baseball & Crickethttps://om.wikipedia.org/wiki/Poortaalii:Ispoortii#Baseball_&_Cricket Golf & Othershttps://om.wikipedia.org/wiki/Poortaalii:Ispoortii#Golf_&_Others https://om.wikipedia.org/wiki/Crust_(geology) Ji'ooloojii kessatti crustn qoqodama lafa planeta kan fixe gubbat argamu yoo ta'u, planet kessa kutta lithosphere jedhamu kessatti argama. Qoqodamotta gara kessa jirran wajjin yoo walitti madalan, crustiin planet kessatti argaman waluma galatti waantotta bayye walit-qabama hin qabne ofii kessa qabu. Crusthttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Crust Lafa kenyahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Lafa_kenya Planeta kenyahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Planeta_kenya https://om.wikipedia.org/wiki/Seismic_wave Seismic wave kan jedhamu kuni gosa wave kan Planeta kenya irra ademmu fi yerro bayye immo kan Chocho'a lafa tectonic ta'en yokan yero tokko tokko immo toka'an kan umamu dha. Haa ta'u malle Seismic waven kuni yeroo hunda (diqatulee) dhibaa Oocean wave fi buben dhibamu danda'a, haa ta'u male osoo hin bekamin dabra. Wavehttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Wave https://om.wikipedia.org/wiki/Algata_Jaardachee Algata Ijaarroo ykn Jaardachee (Gabatee Taaktoonikii) (Afaan Greek tektōn jedhamu irra kan dhufee yoo ta'u hikaan "ijarra" jechu dha) yaad-hiddama saayinsawaa akkaataa baqqaanni alaa lafaa, Qaamqassoo (lithosphere) jedhamu, algatawwan(plates) gurguddaa waggoota biliyoonaan lakkaa'amaniif suuta socho'aa turanitti akka qoodamu ibsudha. Yaadiddamni kun yaada sigiggoo ardii(continental drift) jedhu irratti kan ijaarame yoo ta’u, kunis ardiileen socho’aniiru, ammas socho’aa akka jiran agarsiisa. Platehttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Plate Sochii lafahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Sochii_lafa Ummamahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ummama https://om.wikipedia.org/wiki/Qoqodama_Tectonic_Plate thumb|Global earthquake epicentres, 1963–1998 Current plateshttps://om.wikipedia.org/wiki/Qoqodama_Tectonic_Plate#Current_plates Plate guggudo (Major plate)https://om.wikipedia.org/wiki/Qoqodama_Tectonic_Plate#Plate_guggudo_(Major_plate) Plate diddiqo (Minor plates)https://om.wikipedia.org/wiki/Qoqodama_Tectonic_Plate#Plate_diddiqo_(Minor_plates) Plates orogens kessahttps://om.wikipedia.org/wiki/Qoqodama_Tectonic_Plate#Plates_orogens_kessa Plate durii (Ancient plates)https://om.wikipedia.org/wiki/Qoqodama_Tectonic_Plate#Plate_durii_(Ancient_plates) https://om.wikipedia.org/wiki/Hypocenter hypocenter yokan hypocentre kan jedhamu kan Afaan Greek irra dhufee kuniin bakka Chocho'a Lafa yokan toka'a nuclear itti ademsifame jechuu dha. Jechii kuni jechaa Earthquakeshttps://om.wikipedia.org/wiki/Hypocenter#Earthquakes https://om.wikipedia.org/wiki/Epicenter 240px|thumb|Epicenteriin bakka [[focus chocho'i lafaolii gubba yokan fulla lafa irratti argamu dha]] Seismologyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Seismology https://om.wikipedia.org/wiki/Burqata Pirootinoonni ykn Burqatootni dhagaalee gurguddoo barbaachisoo lubbu qabeeyyii hunda keessatti argamanidha. Isaanis sansalata dheeraa Dhangaggeewwan aminoo hidhoo peeptaayidiin walitti hidhaman irraa ijaaramaniiru. Hiikkaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Burqata#Hiikkaa Dhangaggee Amiinoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Burqata#Dhangaggee_Amiinoo Amaloota waliigalaa dhangaggeewwan aminoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Burqata#Amaloota_waliigalaa_dhangaggeewwan_aminoo Dalagaalee Dhangaggeewwan aminoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Burqata#Dalagaalee_Dhangaggeewwan_aminoo Qoodamiinsa pirootiiniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Burqata#Qoodamiinsa_pirootiinii Burqatawwan Kurfoo(Globular proteins)https://om.wikipedia.org/wiki/Burqata#Burqatawwan_Kurfoo(Globular_proteins) Burqatawwan Qaajjisoo(Ffbrous Protien)https://om.wikipedia.org/wiki/Burqata#Burqatawwan_Qaajjisoo(Ffbrous_Protien) Garaagarummaa Burqata qaajjisoo fi kurfoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Burqata#Garaagarummaa_Burqata_qaajjisoo_fi_kurfoo Dalagaalee Burqataahttps://om.wikipedia.org/wiki/Burqata#Dalagaalee_Burqataa Faayidaaleehttps://om.wikipedia.org/wiki/Burqata#Faayidaalee Referenceshttps://om.wikipedia.org/wiki/Burqata#References https://om.wikipedia.org/wiki/Faayibrinoojiin Faayibiriinin ykn qaanciiniin gosa pirootiinii yoo ta'u dalagaan isaas itituu dhiigaa (walitti qabama dhigaa kan yerro bayyee yoo namii dhiga'u ta'u - blood clot) keessatti dha. Pirootiinii kanatti polymerise ta'e pilaatileetiis wajjin walitti qabamudhan yoo namni madaa'e dhiigu akka dhigni walitti qabamu taasisa. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Faayibrinoojiin#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Giloobiyuliin Giloobiyuliin kan jedhamu kun gosa pirootiinii serum keessatti argaman lamaan keessaa tokko dha, kan biraa immo albiyumiinii dha. Maqaan genetic kuni tartiiba pirootiinoota garagara kan gosa pirootiinii molecule gugguda qaban, kan bishaan qulqullu keessatti hanga albumin makamu hin dandenne, kan ademsaa serum electrophoresis kessatti albumin gaddi ademaan kessatti argama. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Giloobiyuliin#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Faayibriin Faayibriiniin gosa pirootiinii yoo ta'u dalagaan isaas itituu dhiigaa (blood clot), walitti qabama dhiigaa kan yeroo baayyee yoo namnii dhiigu ummamu, kessatti dha. Pirootiinii kanatti polymerise ta'e pilaatileetii wajjiin walitti qabamudhaan yoo namni madaa'e dhiigu akka dhiigni walitti qabamu tasisaa. Pirootiiniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Pirootiinii https://om.wikipedia.org/wiki/Albiyumiin Albumin (Afaan Latin albus irra kan dhufee yoo ta'u hikaanis adii jechuu dha) kunii immo gossa protein hunda kan makamu (solubility) bishaan kessa gudda, fesashi sodaa bayye qabu kessatti kan hanga ta'en makamu danda'u fi kan coagulation (protein denaturation) ho'a qabu. Waantotni albumin ofii kessa qaban kan akka Okokaan adii albuminoids jedhamanii wamamu. https://om.wikipedia.org/wiki/Viral_Processing Yaddi guddan viral processing kuni virusotta bakka tokkotti argamanii akka waan qopha'ee tokko akka rakko itti hin fidnee dhabuudha. Ademsii yokan akkattan viral processing lama kan bayye bekkama ta'an viral removal (virus bassu) fi viral inactivation (virus fayyida alla tolchuu) kan jedhamani dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Centrifugation Centrifugation kuni akkatta centripetal force fayyadamudhaan kan makamaa tokko garagari itti basanidha, kunis laboratory science kessatti tajajilama. Chemistry fi biology kessatti, humna Harkisaa lafa test tube irratti daruudhan kuni immo akka precipitaten (waani jabban makaa kessa jirru) akka dafee fi hundumtii isaa garaa jalatti walitti qabamu godha. Gossahttps://om.wikipedia.org/wiki/Centrifugation#Gossa https://om.wikipedia.org/wiki/Itita_Dhiigaa Coagulation akkatta xaxama dhigni walitti qabame jabba ta'u dha. Kuni immo kutta hemostasis (walit-anne jiggu dhigaa) kessa isaa barbachisaa dha, kunis yerro girgidaan tuboon dhigaa midhame jirru yoo walitti qabama platelet fi fibrin ofii kessa qabun dhiga'un yoo dhabatte, tuboo midhame qajjelchu jalqabu dha. Dhiigahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dhiiga https://om.wikipedia.org/wiki/Barnotta Mataa Duree Hardha Barnottahttps://om.wikipedia.org/wiki/Barnotta#Barnotta https://om.wikipedia.org/wiki/Bishaan Bishaan keemikaala beekkamaa ta'e kan lubbu qabeeyyii gosa hundaaf barbaachisaa ta'e dha. Maqaan bishaan jedhuu kan kan fayyadamu gosa bishaan kan dhangala'aa ta'e yokan akkatta isaa dhangala'oo ta'eef. Referenceshttps://om.wikipedia.org/wiki/Bishaan#References https://om.wikipedia.org/wiki/Pirootiinii_dhiigaa Pirootiiniin dhiigaa, kan maqaa biraa pirootiinota seeram jedhamuun bekkamu kuni pirootiinii pilaasmaa dhiigaa keessatti argamu dha. Pirootiinonni kuni faayidaa baayye qabu; kana keessaa tokko adeemsa molokiyuulotaa akka lippiid (lipid), hormonii (hormone), vaayitaaminii (vitamin) fi sibiilaa (metal) nafa keenya keessatti ta'u qarqaara. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Pirootiinii_dhiigaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Inorganic_ions Inorganic ions binensotta fi plant kuniin ionii hojaa cell ademsisuf barbachisaa ta'ee dha. Tissue nafa kessatti ionotni kuni electrolytes jedhamani bekkamu, isaanis walit-qabamu hirree (muscle) fi hojja neuron irratti fayyida qabu. Saayinsiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Saayinsii https://om.wikipedia.org/wiki/Suuphana Lipiidonni ykn Foroon ykn Suuphanni garee baayoomooleekiyuulota/maddarroo jiree/ adda addaa bishaan keessatti kan hin bulbulamne garuu bulbulaa miti-waaggee kan akka iiteer, kiloorofoormii fi aseetoonii keessatti bulbulaman dha. Lipiidonni elementoota kaarboonii(cilaayyaa), haayidiroojiinii(bishooftoo) fi oksijiinii(hadhituu) irraa kan hojjetamanidha. Dhangaggeewwan Coomaa(Fatty Acids) [CH3(CH2)nCOOH]https://om.wikipedia.org/wiki/Suuphana#Dhangaggeewwan_Coomaa(Fatty_Acids)_[CH3(CH2)nCOOH] Dhangaggeewwan coomaa mit-guuttataa (suuphana dhangala'oo) /unsaturated fatty acid(solid lipid)/https://om.wikipedia.org/wiki/Suuphana#Dhangaggeewwan_coomaa_mit-guuttataa_(suuphana_dhangala'oo)_/unsaturated_fatty_acid(solid_lipid)/ Dhangaggeewwan coomaa guuttataa (suuphana jajjaboo) / saturated fatty acid(solid lipid)/https://om.wikipedia.org/wiki/Suuphana#Dhangaggeewwan_coomaa_guuttataa_(suuphana_jajjaboo)_/_saturated_fatty_acid(solid_lipid)/ Qunxuleessa(glycerol)https://om.wikipedia.org/wiki/Suuphana#Qunxuleessa(glycerol) Foormulaa Keemikaalaa Giliiserooliihttps://om.wikipedia.org/wiki/Suuphana#Foormulaa_Keemikaalaa_Giliiseroolii Foormulaa Caasaa Giliiserooliihttps://om.wikipedia.org/wiki/Suuphana#Foormulaa_Caasaa_Giliiseroolii Gosoota Suuphanaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Suuphana#Gosoota_Suuphanaa Suuphana Salphaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Suuphana#Suuphana_Salphaa Suuphana Walxaaxaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Suuphana#Suuphana_Walxaaxaa Dalagaalee suuphanootaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Suuphana#Dalagaalee_suuphanootaa https://om.wikipedia.org/wiki/Aminoo_Asidii chemistry kessatti, amino acidiin molekulii amine fi carboxyl functional group kan ofii kessa qaba. biochemistry kessatti immo, maqaan kuni kan ibsuu alpha-amino acidotta formula waluma-galatti NH2CHRCOOH ofii kessa qabani dha. Aminoo Asidiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Aminoo_Asidii https://om.wikipedia.org/wiki/Oromiya Mataa Duree Hardhaa Kutaa Oromiyaaf qophaa'e - Illu Abbabora Fuulota geessituuwwan faayilaa hin dalagne waliniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Fuulota_geessituuwwan_faayilaa_hin_dalagne_walinii https://om.wikipedia.org/wiki/Kaarbon_daayi%27oksaayidii Kaarbon lamooksaayidii ykn Cillaayyaa lamgubbaayyaa ykn Cilaayyaa dachadhituu kuniin kompaawondii keemikaalaa kan atamii kaarben tokko fi ooksijiinii (oxygen) lama of keessa qaba. Yeroo baayyee foormulaa keemikaalaa isaa CO2 tiin beekkama. Amalootahttps://om.wikipedia.org/wiki/Kaarbon_daayi%27oksaayidii#Amaloota Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Kaarbon_daayi%27oksaayidii#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Ooksijiinii Saayinsii keessatti, ooksijiiniin ykn Hadhituu elementiikeemikaala yoo ta'u mallattoo kemikala O qaba; lakkoofsi atamii ooksijiinii 8. Maqaan ooksijiinii jedhamu kuni jecha Afaan Giriik lama irraa dhufe, kunis oxys - asidii fi -genēs - midhagsa jedhamaan irraa dhufee. Gaaziihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Gaazii Qilleensahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Qilleensa https://om.wikipedia.org/wiki/Tartiiba_(baayoolojii) Qoqqodama saayiinsii kessafi kan biology kessatti akka tajajilamutti, order (Latino: ordo, plural ordines) kuniin sadarka class fi famiglia jidduti argama (maqaa birra sadarka irra taxon jedhamuun bekama). Superorderiin immo sadarka class fi order jiddutti argamu dha. Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii https://om.wikipedia.org/wiki/Morgaa Morgaan gummee qabsiistuu adda ta’e kan kollaajiinii heddumminaan of keessaa qabuu dha. Morgaan qaama namaa fi kan lafee dugdaa qabeeyyii biroo keessatti argama. Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii https://om.wikipedia.org/wiki/Dermal_denticles Denticles kan jedhamanii waan fulla qamma qurxumii fi insectotta kessatti argamu dha. Barreeffamoota sirreessuu barbaadanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Barreeffamoota_sirreessuu_barbaadan https://om.wikipedia.org/wiki/Qarqarsa_Salpha Kaneen Asii gadii jiraan kan yerro barresitaan fayyadamu dandetanii dha Level 1https://om.wikipedia.org/wiki/Qarqarsa_Salpha#Level_1 Level 2https://om.wikipedia.org/wiki/Qarqarsa_Salpha#Level_2 Level 3https://om.wikipedia.org/wiki/Qarqarsa_Salpha#Level_3 Level 4https://om.wikipedia.org/wiki/Qarqarsa_Salpha#Level_4 Level 5https://om.wikipedia.org/wiki/Qarqarsa_Salpha#Level_5 https://om.wikipedia.org/wiki/Maxxantuu Parasitismiin gossa symbiosis ("waliin jirrachu") kessa tokko yoo ta'uu, kunis akkatta organizimonni lama kanphylogeneticsiin gossa tokko hin ta'iin, tokko ta'uun yeroo dheraa ta'eef, yeroo bayye hanga yeroo jirenya organizimii tokko kan walin jiratannidha. Waliin jirrenyi symbiosis kuni commensalism ("waliin-nyachuu", kana organizimonni lama bakka tokkotti waliin jiracha garuu kan organizimiin tokko fayyadatama kan kan biraa immo kan hin midhamne akkasumas hin fayyadamne dha) jalqabe, symbiosisiin akkasumas mutualism (kan organizimonii lachuu waliin jirachu irra fayyadaman) kessa ba'ee hanga parasitism (maxantumma) (parasitichii kan yeroo bayye lachuu irra diqqaa ta'ee fayyadama kan hostiin immo midhamuu dha. Waliin jirachuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Waliin_jirachuu https://om.wikipedia.org/wiki/Fluid_dynamics Fluid dynamics kan jedhamu gossa barnotta fluid mechanics jalatti argamu yoo ta'u, kan qo'attus wa'ee "fesashi" fi gazii ademsaa (lola'u) kessa jiranni (fluids) qo'atta. Kunii immo ofii kessatti qoqqodama qaba, isaanis aerodynamics - qo'anno ademsaa gazii fi qillensa fi hydrodynamics - qo'anno ademsaa fesashi jedhamanii dha. Saayinsiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Saayinsii https://om.wikipedia.org/wiki/Fluid_mechanics Fluid mechanicsiin gossa barnotta yokan qo'anno continuum mechanics jalatti argamu yoo ta'uu, kan qo'atuus wa'ee fesashi fesashi - fesashi (liquid) fi gaziit. Kunii immo ballinan qoqqodamu ni danda'a, kan itti qoqqodamuus fluid statics - qo'anno fesashi (fluids) hin lollane yokan hin chochone fi fluid dynamics - qo'anno fesashi (fluids) ademma qabani. Saayinsiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Saayinsii https://om.wikipedia.org/wiki/Hypopigmentation Hypopigmentation kan jedhamu kuni dhabamu qalamu goggaat. Kuni immo kan ta'uu dhumachuu melanocyte irra kan ka'uu yoo ta'u, kunis amino acidiin tyrosine jedhamu yoo diqqattu, melanocytiin waan amino acidii kana fayyadame melanin midhasuuf, melanocytileen diqachuu jalqaba. https://om.wikipedia.org/wiki/Congenital_Disorder Congenital disorder kan jedhamu rakko yokan gossa dhukubba hunda kan yeroo dhalottat argamu dha. Jechii congenital jedhu kunii burqaa genetic hin ibsuus hin dhoksus. https://om.wikipedia.org/wiki/Melanin Ballinan, melaniniin kaneen kessa tokko dha: polyacetylene, polyaniline, fi polypyrrole "gurracha" fi "bunii" yokan makaa copolymer isaani. biological melaniniin bayye bekkama ta'ee polymerii monomer molecules laman (indolequinone, fi dihydroxyindole carboxylic acid) kessa tokko ta'ee yokan kan lachuu kaneeni ta'etti. https://om.wikipedia.org/wiki/Bilfee_(Pigment) Bilfeen ykn Sibaakduun(Afaan ingilizii: Pigment) tuuta mirreewwan halluu cimaa qabaniifi halluu meeshaalee biroo keessatti fayyadaman jedhamee ibsama. Wantoonni hallomsan kunniin Bilfee Baayoloojii ykn Halluu-jiree (Biochromes) jedhamus kan waamaman yoo ta’u, kunis irra caalaa halluu dhugaa kan agarsiisudha. https://om.wikipedia.org/wiki/Hoosiiftoota Hosiftotta (mammals) (class Mammalia) kan jedhamani dhigaa-ho'a kan qaban, binensotta spinal-qabatotta ta'an fi kan itti bekamaan immo dubrii isaani anaan mammary gland kessatti burqisisuu fi akkasumas rifensaa, lafee gurra jiddu kan dhaga'uf tajajilamaan fi samuu isaani kessatti kutta neocortex jedhamu qabu. Hosiftonni bayeen ilkaan sirritii walitii qabame argamu kan qabani yoo ta'an akkasumas ontogeny kessatti placenta qabu. Bineensottahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Bineensotta https://om.wikipedia.org/wiki/Filter_feeder Filter feeders (kan maqaa biraa suspension feeders jedhamun bekkaman) kunii binensotta waan bishaan kessa (amh) tansafafu fi nyatta bishaan kessa ofiit jabesanni qabuun nyatanidha, kessatuu bishaanicha kutta qamaa isaani kanaf qopha'ee irratti dabarsuni, fakkensa baleen whaleiin kutta qamaa isaa baleen jedhamu fayyadama. Filter feedingiin gossa nyatta afuuran kessa tokko dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Jajjaboo Waantoonni jajjaboo ta'an kan beekkamaniin walitti-qabamu fi jijjirama baayyinaa(volume) diduun. Xiqqeessanii (akka maayikiroskooppii jalatti) yoo ilaalanii, jajjaboon amala (property) sadii qaba: Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Jajjaboo#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Connective_tissue Connective tissue kan jedhamu kunii gossa qoqqodama tissue afuurenni kessa tokko dha, kan hafaan sadeen immo epithelial, muscle, fi nervous tissue. Tissuen hunda yokan bayeen qoqqodama kana jalatti argaman: Qoqqodamahttps://om.wikipedia.org/wiki/Connective_tissue#Qoqqodama Connective tissue properhttps://om.wikipedia.org/wiki/Connective_tissue#Connective_tissue_proper Specialized connective tissueshttps://om.wikipedia.org/wiki/Connective_tissue#Specialized_connective_tissues Embryonic connective tissueshttps://om.wikipedia.org/wiki/Connective_tissue#Embryonic_connective_tissues Gossa Fibersiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Connective_tissue#Gossa_Fibersii Rakoo (disorders) connective tissuehttps://om.wikipedia.org/wiki/Connective_tissue#Rakoo_(disorders)_connective_tissue Staining of connective tissuehttps://om.wikipedia.org/wiki/Connective_tissue#Staining_of_connective_tissue See alsohttps://om.wikipedia.org/wiki/Connective_tissue#See_also External linkshttps://om.wikipedia.org/wiki/Connective_tissue#External_links https://om.wikipedia.org/wiki/Class_(Baayoolojii) Class kan jedhamuu sadarka classificazione scientifica organizimotta biology kessatti phylum jalatti fi order gubbatti kan argamu dha. Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii https://om.wikipedia.org/wiki/Qonqo_fi_Video ==Fakkii== Fakkiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Qonqo_fi_Video#Fakkii Qonqohttps://om.wikipedia.org/wiki/Qonqo_fi_Video#Qonqo https://om.wikipedia.org/wiki/Bineelda Binensotti qoqqodama micirjirtii kessaattii guggudo kan ta'aan kessa tokko yoo ta'uu, kan qoqqodamus akkaa Mootummaa Bineeldoota yokan Neefka ta'eet. Walumma galattii Lubbiyyeedduu, waan isaan marsee jiruu kan hubatanii fi kan nyataan immoo organizimotta biraa nyachuun yokan kuttaa organizimotta biraa kessaa hanga ta'ee nyachuun kan jiratanii dha. Qoodinsa Xin-lubbuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Bineelda#Qoodinsa_Xin-lubbuu Walhormaatahttps://om.wikipedia.org/wiki/Bineelda#Walhormaata Alsaalessaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Bineelda#Alsaalessaa saalessaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Bineelda#saalessaa https://om.wikipedia.org/wiki/Baha_Shawaa Shawaa Bahaa (East Shewa) godinaalee kudhan-lamaan Oromiyaa keessaa tokko yoo tatu, maqaa kanas kan argatte kutaa bulchinsa Shawaa durii irratti. Gabaasa Shawaa Bahaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Baha_Shawaa#Gabaasa_Shawaa_Bahaa Annoleehttps://om.wikipedia.org/wiki/Baha_Shawaa#Annolee Noteshttps://om.wikipedia.org/wiki/Baha_Shawaa#Notes https://om.wikipedia.org/wiki/Oromo_Wallaga Wallaga kunis gosa umatta Oromoo kan Itoophiyaa kessatti Kuta Wallaga keessatti kan jirataan yoo ta'aan, isaan xiqqoon immoo daangaa xiqqoo darbanii Sudaan keessa jiraatu. Ummatni kuni gosa qoqqodama Afaan Oromoo keessaa kan gosa Dhihaa Jiddu Oromoo dubbatanii dha. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Oromo_Wallaga#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Oromiyaa Oromiyaan () kutaalee Itoophiyaa kudha tokko keessaa tokko kan taateedha. Ballina lafaa Bahaa hanga Kibba-dhihaa biyya keessatti 353,632 km² ta'e qabatee, baayyina ummataa bara 2002 tilmaamaan hanga miiliyoona digdamii-afurii qabdi (24,000,000), kunis ballina lafaa fi baay'ina ummataan biyya keessaa tokkoffaa ishee taasisa. Seenaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Oromiyaa#Seenaa Faaruu Oromiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Oromiyaa#Faaruu_Oromiyaa Afaanotahttps://om.wikipedia.org/wiki/Oromiyaa#Afaanota Diinagdeehttps://om.wikipedia.org/wiki/Oromiyaa#Diinagdee https://om.wikipedia.org/wiki/Lafa_Arsi Arsin kuttaa Ethiopia kessaa tokko yoo tatuu annan gudoon ishee immo Asella dha. Laftii kunii constitution bara 1995 irratti hunda'ee gara zonii Arsi Oromiyaat jijjirame. https://om.wikipedia.org/wiki/Fakkii_Garootaa ==Asia== Asiahttps://om.wikipedia.org/wiki/Fakkii_Garootaa#Asia Afrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Fakkii_Garootaa#Afrikaa Europehttps://om.wikipedia.org/wiki/Fakkii_Garootaa#Europe Islandhttps://om.wikipedia.org/wiki/Fakkii_Garootaa#Island North Americahttps://om.wikipedia.org/wiki/Fakkii_Garootaa#North_America https://om.wikipedia.org/wiki/Waliin_leeya Waliin leeya (Symbiosis) jechuun micirjirtii adda addaa lama ykn lubbu qabeeyyii gosa adda addaa keessaa walitti dhufeenya dhiyoo ta’e agarsiisa. Wal-utubbii (Matualism)https://om.wikipedia.org/wiki/Waliin_leeya#Wal-utubbii_(Matualism) Maxxantummaa(Parasitism)https://om.wikipedia.org/wiki/Waliin_leeya#Maxxantummaa(Parasitism) https://om.wikipedia.org/wiki/Appaartaayidii Appaartaayidii (Afaan Afrikaa kibbaati, adda cokuu), maqaa waliigalaa kan siyaasa jibba dhala namaa bifa fi sanyii irratti hundaa’ee nama addaa qooduti. Siyaasni kun biyya rippabiliika Aafrikaa kibbaa keessatti adeemsifamaa kan ture yoo ta’u. Appaartaayidii Afrikaa Kibbaa keessattihttps://om.wikipedia.org/wiki/Appaartaayidii#Appaartaayidii_Afrikaa_Kibbaa_keessatti Kutaa bifaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Appaartaayidii#Kutaa_bifaa Seenaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Appaartaayidii#Seenaa Qabsoo Farra Appaartaayidiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Appaartaayidii#Qabsoo_Farra_Appaartaayidii Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Appaartaayidii#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Noorwey km² Waabbiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Noorwey#Waabbii https://om.wikipedia.org/wiki/Hulluuqqoo_L%C3%A6rdal Hulluuqqoo Lærdal Hulluuqqoon kun meetira 24509m kan dheeratu yoo ta'u, dheerina kanaan hulluuqqoo lafarraa sadarkaa tokkoffaa qaba. Hulluuqqoon Lærdal qaama Daandii Awropa kan E16 ti. Barreeffamoota sirreessuu barbaadanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Barreeffamoota_sirreessuu_barbaadan https://om.wikipedia.org/wiki/Ji%27oota_Woggaa Jiini ( yookan Baatiin; ) maqaa yeroo kan guyyoota 30 dhihaatu of keessa qabuu fi Kalaandarii woggaa keessatti fayyadamnuudha. Baatiin tokka dheerinna yeroo kan uumamaan Addeessi lafa irra naanna'uf fudhatuun wolitti dhihaata. Maqaa Ji'oota woggaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Ji%27oota_Woggaa#Maqaa_Ji'oota_woggaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Ji%27oota_Woggaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Agaarfa_(aanaa) Agaarfaan aanaalee Oromiyaa 180 keesaa tkko yoo taatu godina Baalee keessatti argamti. Magaalaan aanaa kanaa Agaarfaa jedhamti. Aanolee Baaleehttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Aanolee_Baalee https://om.wikipedia.org/wiki/Mobile Mobile https://om.wikipedia.org/wiki/Abdulsemed_M._Yousuf_Dr. Dr. Abdulsemed M. https://om.wikipedia.org/wiki/Frequency frekvensiin jiijjiirama takkaa naanawa yeroof hoggaa hiramu. f=1/T. https://om.wikipedia.org/wiki/Viilheelmi_Roontigan Viilheelmi Koonraad Roontigan (Ingiliffa: Wilhelm Conrad Rontgen; A.L. Seenaasaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Viilheelmi_Roontigan#Seenaasaa Hojiisaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Viilheelmi_Roontigan#Hojiisaa Jireenya Dhuunfaasaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Viilheelmi_Roontigan#Jireenya_Dhuunfaasaa Badhaasaa fi Kabajaamuu Isaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Viilheelmi_Roontigan#Badhaasaa_fi_Kabajaamuu_Isaa Yaadatamuu Isaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Viilheelmi_Roontigan#Yaadatamuu_Isaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Viilheelmi_Roontigan#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Firefox Mozilla firefox (dur kan maqaa Phoenix jedhamuun beekkamaa ture) software Internet harkisu kan fandii Mozilla corporation fi namoota dhuunfaa hedduun kan ijaarame. https://om.wikipedia.org/wiki/Gursum_(aanaa) Aanaan Gursum godina Harargee Bahaa kessatti argamti. Aanaan kun ballina 967. Baayyina Ummatahttps://om.wikipedia.org/wiki/Gursum_(aanaa)#Baayyina_Ummata Diinagdeehttps://om.wikipedia.org/wiki/Gursum_(aanaa)#Diinagdee Qonnahttps://om.wikipedia.org/wiki/Gursum_(aanaa)#Qonna Albuuda Baasuu fi Industiriihttps://om.wikipedia.org/wiki/Gursum_(aanaa)#Albuuda_Baasuu_fi_Industirii Daldalaa fi Turizimiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Gursum_(aanaa)#Daldalaa_fi_Turizimii Tajaajilahttps://om.wikipedia.org/wiki/Gursum_(aanaa)#Tajaajila https://om.wikipedia.org/wiki/Gaserana_Gololcha maqaa isii gaserana odoo hin ta'iin Gaasaraa dha.Isiinis gololcha waliin hin waamamtu. https://om.wikipedia.org/wiki/Ho%27a_Adunya thumb|280px|right|Global mean surface temperature anomaly 1850 to 2020 Pages with reference errorshttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Pages_with_reference_errors https://om.wikipedia.org/wiki/Shurufkadhituu Shurufkadhituu(O3) kan jedhamu molekula atomi-sadii qabu, kan atomotta oxygenaa sadii ofii kessa qabu dha. Kunis allotropeii oxygenaa yoo ta'uu diatomic O2 irra ofii danda'uun diqqatte argame. Gaziihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Gazii https://om.wikipedia.org/wiki/Ifa Ifa, yookan ifa mul'atu, kuniin raadiyeeshinii elektiroomaagnineetii kan dheerinni dambalii isaa naannnnoo 400–700 nm ta'ee fi ija namaan argamuu danda'u qabuudha. Saayinsii kessatti jechii ifa jedhamu ifa ija namaan mul'atuu fi hin mul'anne walitti qabaan agarsiis. https://om.wikipedia.org/wiki/Wave right|100px Saayinsiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Saayinsii https://om.wikipedia.org/wiki/Asaassii(Gill) qurxummii]Asaassiin ykn Qaarundaan ( Afaan ingiliffaan : Gill ) qamaa qurxummiinleen, lafbishaaneewwan, fi bineeldootni biroo tokko tokko bishaan Hikkaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Asaassii(Gill)#Hikkaa https://om.wikipedia.org/wiki/Knowledge Knowledge: https://om.wikipedia.org/wiki/Ubuntu Manxxansaa yallii jalqaba All stub articleshttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:All_stub_articles Barruu xinnoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Barruu_xinnoo https://om.wikipedia.org/wiki/Uetersen |- https://om.wikipedia.org/wiki/Curitiba Curitiba (kuɾi'tibɐ) is 'n stad in Brazil, South America. Curitiba ballini ishe hanga 430. Internethttps://om.wikipedia.org/wiki/Curitiba#Internet https://om.wikipedia.org/wiki/Maatewos 1 Hiddi dhaloota Yesuus https://om.wikipedia.org/wiki/SF SF (Sportii Fufee) - continued from Sport Section on main page Football (Soccer)https://om.wikipedia.org/wiki/SF#Football_(Soccer) Menhttps://om.wikipedia.org/wiki/SF#Men Womenhttps://om.wikipedia.org/wiki/SF#Women Basketballhttps://om.wikipedia.org/wiki/SF#Basketball Basketball Olympics Women Tournamenthttps://om.wikipedia.org/wiki/SF#Basketball_Olympics_Women_Tournament Basketball Olympics Men Tournamenthttps://om.wikipedia.org/wiki/SF#Basketball_Olympics_Men_Tournament https://om.wikipedia.org/wiki/Dodola Dodola magaalaa fi aanaa qabdi. https://om.wikipedia.org/wiki/Waliso_(magaalaa) Walisoon magaala guddittii Shawaa Kibba Lixaatti, Naanno Oromiyaa, kan argamtu fi magaala Finfinnee irra kilomeetra 123 magaala guddo Finfinnee irra fagaatti. Magaalli Walisoo, magaala omisha qullubbi diimatin beekamtuudha. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Waliso_(magaalaa)#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Awadaay Awadaay jachuun maqaa nama wadaay ja'amu irraadhufe.Namticha tokkootu dura mukha jalataa'ee jima qamahuture maqaan isaa wadaay ja'ama. https://om.wikipedia.org/wiki/Ale_(aanaa) Aanaan Aallee aanaalee Godina Iluu Abbaa Boor 24 argaman keessaa isa tokko oggaa taatu, aanaan kun kan argamu "magaalaa guddoo" godinichaa kan taate Mattuu irra gara Kibbaatti. Aanaa kana kan daangessan Kaabaan aanaa Mattuu, Kibbaan aanaa Diiduu, Bahaan aanaa Beechoo, Dhihaan aanaa Haaluuti. Oromiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Oromiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Oomoo_Naaddaa Oomoo Naaddaa aanolee naannoo Oromiyaa keessaa tokko yoo ta'u Godina Jimmaa keessatti argama. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Oomoo_Naaddaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Pigazzano |- Yuurooppihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuurooppi https://om.wikipedia.org/wiki/Sinanana_Dinsho Sinaana Diinsho:Anaaleen dangessan: Agaafraa,Baatuu(Goobaa),Doddolaa,Gaasaraa, Gooroo fi Mannaati. https://om.wikipedia.org/wiki/Arsii | Tuuta'insa ummataa = 145 Dimoograafii Ummata Arsiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Arsii#Dimoograafii_Ummata_Arsii Aanaalee Godina Arsii (Asallaa)https://om.wikipedia.org/wiki/Arsii#Aanaalee_Godina_Arsii_(Asallaa) https://om.wikipedia.org/wiki/Baakkoo_Tibbee thumb|300px|Aanolee Shawaa Dhihaa Aanolee Shawaa Dhihaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Aanolee_Shawaa_Dhihaa Fuulota geessituuwwan faayilaa hin dalagne waliniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Fuulota_geessituuwwan_faayilaa_hin_dalagne_walinii https://om.wikipedia.org/wiki/Naannoo_Amaaraa Naannoon Amaaraa naannoolee saglan biyya Itoophiyaa keessaa tokko ,qubsuma saba Amhara people (Amaaraa) yootaatu, dur naannoo 3 jedhamaa turte. Magaalaa guddoo ishii Baahir Daar jedhamti. Naannoo Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Naannoo_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Calliyaa Calliyaan aanaalee 180 naannoo Oromiyaa biyya Itoophiyaa keessaa tokko. Godina Shawaa Dhihaatti kan argamtu yoo taatu, kibbaan Noonnoo fi Daannoo Kibbalixaan laga Gibee kan godina Jimmaa irraa addaan baasu, dhihaan Baakkoo Tibbee akkasumas, kaaba-dhihaan laga Gudar, akkasumas kaabaan aanaa Gindabaratiin, kaaba bahaan Jaldu, bahaan Ambo, kibbabahaan Xuqur Incinnii daangeffamti. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Calliyaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Eebbisaa_Addunyaa ==ABOtti Makamuusaa== ABOtti Makamuusaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Eebbisaa_Addunyaa#ABOtti_Makamuusaa Ajjeefamuusaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Eebbisaa_Addunyaa#Ajjeefamuusaa Referenceshttps://om.wikipedia.org/wiki/Eebbisaa_Addunyaa#References https://om.wikipedia.org/wiki/Jiimaa Muka nama mirqansu yokii qama nama istimulet" istimulet" nama godhudha. Jiiman akuma buna yokii Kofii, chemikala nama mirqansuu ofkeeysa qabaa. https://om.wikipedia.org/wiki/Isaaq_Niwuuten Isaaq Niwuuten fiizisiistii, ogeessa herregaa, astroonoomara fi falaasessaa uumaa biyya Biritaaniyaa ture. Kitaabni itti-bultoota herrega fi falaasama umaa irratti inni bara 1687tti katabe seenaa sayinsii keessatti kitaabota dura-bu’oota keessaa tokko, kitaabota herregaa gurguddaa duubarra dhufaniif utubaa tahuudhaan. Ingilizii angilikaanihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ingilizii_angilikaani Ingilizii astroonoomarahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ingilizii_astroonoomara Ingilizii fiizisiistiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ingilizii_fiizisiistii Ingilizii ogeessa saayinsiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ingilizii_ogeessa_saayinsii Saayintistiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Saayintistii https://om.wikipedia.org/wiki/Barruu Afaan oromoo aadaa oromoo seena saba oromoo akka gaariiti barreessaan dhaloota dabarsuun heduu barbachiisa dha! https://om.wikipedia.org/wiki/Boqojjii_(aanaa) Aanaan Boqojjii burqaa atileetota bebbeekkamoo Oromiyaati. Kanneen keessaa Daraartuu Tulluu, Qananiisaa Baqqalaa, Taarikuu Baqqalaa, Faaxumaa Roobaa, Xurunash Dibaabaa, Ijjigaayyoo Dibaabaa fi Mastawit Tufaafaa maqaa dhahuun ni danda'ama. Aanolee Arsiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Aanolee_Arsii Boqojjii (aanaa)https://om.wikipedia.org/wiki/Category:Boqojjii_(aanaa) https://om.wikipedia.org/wiki/Faarfannaa [[Maqaa Fayyadamtotta - Maqaan atii yeroo log-in tattu akka user name kankeettit fayyadamte bakka kanaatti argama. Kana banuun immo gara fulla kankee qofaa ta'e sii gessa. Headline texthttps://om.wikipedia.org/wiki/Faarfannaa#Headline_text https://om.wikipedia.org/wiki/Ciigoo Ciigoon ummata Oromoo biratti tooftaa dubbii haala dhoksaa ta'een yeroo dabarsuun barbaadamu itti fayyadamuudha. Ciigooon jecha ykn gale ykn hima hiika mul’ataa fi dhokotaa of keessaa qabu ta’ee kan himoota yaada Walqabataa qaban lamaan himamu dha. Qaamoolee Ciigoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Ciigoo#Qaamoolee_Ciigoo Kanas ilaalihttps://om.wikipedia.org/wiki/Ciigoo#Kanas_ilaali https://om.wikipedia.org/wiki/Umar_Sulemaan Umar Sulemaan weelliisaa beekkamaa fi qabsaawaa mirga Oromooti. Umaar wallee qabsoo Oromootif jajjabeessuuf weellisun ummata biratti beekkama. Barreeffamoota sirreessuu barbaadanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Barreeffamoota_sirreessuu_barbaadan https://om.wikipedia.org/wiki/Gabrummaa Ol-aantummaa Saba ykn gartuu tokkoon ykn mootumma gartuu tokkoon hacuucamanii jiraachuudha, mirga namuummaa fi mirga demokraasii dhabanii sodaachaa jiraachuudha Barreeffamoota sirreessuu barbaadanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Barreeffamoota_sirreessuu_barbaadan https://om.wikipedia.org/wiki/Manifesto_Prague Esperanto - Internacia lingvo Afaanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Afaan https://om.wikipedia.org/wiki/Francesco_Totti Francesco Totti n taphatta kubba milla Italy yoo ta'u. Wa'ee issahttps://om.wikipedia.org/wiki/Francesco_Totti#Wa'ee_issa Bakka itti taphattuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Francesco_Totti#Bakka_itti_taphattu club ergaa guddatte kessa tureehttps://om.wikipedia.org/wiki/Francesco_Totti#club_ergaa_guddatte_kessa_turee Biyya taphatefhttps://om.wikipedia.org/wiki/Francesco_Totti#Biyya_taphatef https://om.wikipedia.org/wiki/Asallaa Asallaan naannoo Oromiyaa keessa kan aargamtu yoo taatu magaalaa guddoo godina Arsiiti. Asallaan magaalaa guddoo Oromiyaa tan taate Finfinnee irraa kilomeetira 175, Adaamaa irraa ammo kilomeetira 76 gama kibbaatiin fagaattee argamti. Barreeffamoota sirreessuu barbaadanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Barreeffamoota_sirreessuu_barbaadan https://om.wikipedia.org/wiki/Afaan_Occitan Afaan Occitan afaan baay'innaan Europe keessatti dubbataman keessaa sadarkaa afraffaa irra jira. Afaanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Afaan All articles with dead external linkshttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:All_articles_with_dead_external_links Articles with dead external links from August 2021https://om.wikipedia.org/wiki/Category:Articles_with_dead_external_links_from_August_2021 Articles with invalid date parameter in templatehttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Articles_with_invalid_date_parameter_in_template Occitanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Occitan https://om.wikipedia.org/wiki/Osasco Osasco (Osasku) is 'n stad in Brazil, South America. Osasco ballini ishe hanga 65 km². Internethttps://om.wikipedia.org/wiki/Osasco#Internet https://om.wikipedia.org/wiki/Wallagga Wallaggaa kutaa bulchiinsa impaayera Itoophiyaa kudha arfan keessaa tokko yoo taatu dhiha biyyatiitti argamti. Magaalaa guddoon kutaa bulchiinsa Wallaggaa Naqamtee dha. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Wallagga#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Odyssey Odyssey https://om.wikipedia.org/wiki/Galaana_Diimaa Galaana Diimaan () galaana qalla Garba Indiyaa keessatti argamu kan Afrikaa fi Eshiyaa jiddu jiru. Galaana Diimaan kunii kan Garba Indiyaa walitti qabate kibbaan Bab el Mandabii fi Gulfii Eden keessan yoo ta'u, kaaban immoo Peninsulaa Sina'i, Gulf of Aqaba (Gulf of Eilat fi Gulf of Suez (kan gara Kanaalii Suwiiz nama gessu) kessanni. Barruu afaan Ingliffaa qabduhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Barruu_afaan_Ingliffaa_qabdu Galaanahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Galaana https://om.wikipedia.org/wiki/Harargee *Harargee Bahaa godina Oromiyaa kudha-lamaan keessaa tokko yoo taatu, maqaa kanas kutaa biyyaa Harargee durii irraa fudhatte. https://om.wikipedia.org/wiki/Adaamaa https://om.wikipedia.org/wiki/Paltoga Paltoga, Raashiyaa. Raashiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Raashiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Mercedes-Benz_E320 Mercedes-Benz E320 kuni auto (E-seria). Autohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Auto https://om.wikipedia.org/wiki/Meettaa_(aanaa) Aanaan Meettaa gosa baayinaan aanaa kana keessatti argamu Meettaarra yoo moggaafamu,magaalaan guddoon aanaa kaanaa magaalaa Calanqooti. Aannaan kun akka Harargee Bahaatti aanaa bal'aa dha. Aanolee Harargee Bahaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Aanolee_Harargee_Bahaa https://om.wikipedia.org/wiki/Finfinnee Addiis Ababaa-Finfinneen magaalaa guddoo mootummaa naannoo Oromiyaa fi Itoophiyaati fi akkasumas barcuma Gamtaa Afrikaa (Africa Union ti. Seenaa ganamaafi Moggaasahttps://om.wikipedia.org/wiki/Finfinnee#Seenaa_ganamaafi_Moggaasa Qe'ee Finfinneehttps://om.wikipedia.org/wiki/Finfinnee#Qe'ee_Finfinnee Karra Shanan Finfinneehttps://om.wikipedia.org/wiki/Finfinnee#Karra_Shanan_Finfinnee Ona bulchiinsa Finfinneehttps://om.wikipedia.org/wiki/Finfinnee#Ona_bulchiinsa_Finfinnee Weerara Finfinneehttps://om.wikipedia.org/wiki/Finfinnee#Weerara_Finfinnee seenaa finfinneehttps://om.wikipedia.org/wiki/Finfinnee#seenaa_finfinnee Teessuma lafaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Finfinnee#Teessuma_lafaa Qoqqoodama bulchiinsa magaalaa Finfinneehttps://om.wikipedia.org/wiki/Finfinnee#Qoqqoodama_bulchiinsa_magaalaa_Finfinnee Kutaa maagaalaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Finfinnee#Kutaa_maagaalaa Geessitu alaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Finfinnee#Geessitu_alaa https://om.wikipedia.org/wiki/Buna Bunni biqiltuu naanno oo'aatti biqilu yoo ta'u akka nama jajjabeessuuf (dadammaqsuuf) dhugama. Bunni mukunifi dadhabbiin akka namarraa badu kan godhu wayita ta'u danfifameet dhugama. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Buna#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Busaa Busaan (malaria) dhukkuba daddarbaa kan bayyinaan naannoo tiroopikii fi sab-tiropikii kessatti ardii Ameerikaa, Eshiyaa fi Afrikaatti argamu. Dhukubni kun tilmaaman hanga ummata miliyoona 400 ta'u wagga tokkotti kan qabu yoo ta'u, ummatta miliyoona 1 hanga 3 ta'an waggaatti ajjeesa. Dhukkubahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dhukkuba https://om.wikipedia.org/wiki/Shawaa_Dhihaa Shawaan Dhihaa (Shawaa Lixaa jedhames ni waammama) godinaalee Oromiyaa 21 keessaa tokko. Shawaan Dhihaa karaa kibbaan godina Shawaa Kibba Lixaa fi Mootummaa Naannoo Kibbaan yoo daangeffamu, karaa kibba dhihaan godina Jimmaatin, karaa kaabaa dhihaa godina Wallagga Bahaa, karaa kaabaa Mootummaa Naannoo Amaaraatiin, karaa kaaba bahaa godina Shawaa Kaabaatiin, karaa kibba bahaa ammo godina Shawaa Kibba Lixaatin daangeffama. Wa’ee Ummataahttps://om.wikipedia.org/wiki/Shawaa_Dhihaa#Wa’ee_Ummataa Gabaasa Shawaa Dhihaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Shawaa_Dhihaa#Gabaasa_Shawaa_Dhihaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Shawaa_Dhihaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Daraartuu_Tulluu Mardiya Abdullaxiif Hajjii (Goonni Gosa Dhaala) Qabxii ishiin Argattehttps://om.wikipedia.org/wiki/Daraartuu_Tulluu#Qabxii_ishiin_Argatte Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Daraartuu_Tulluu#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Xurunash_Dibaabaa Xurunash Dibaabaa Qananii atileetii Itoophiyaa fiigicha dheeraa beekamtedha. Isiin yeroo ammaa chaampiyoonii olompiikii meetira 5000 fi 10,00 ti. Medaaliyaa Warqii Olompiikiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Xurunash_Dibaabaa#Medaaliyaa_Warqii_Olompiikii Jireenya Dhuunfaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Xurunash_Dibaabaa#Jireenya_Dhuunfaa IAAFhttps://om.wikipedia.org/wiki/Xurunash_Dibaabaa#IAAF Daayimandi Liigii (Diamond League)https://om.wikipedia.org/wiki/Xurunash_Dibaabaa#Daayimandi_Liigii_(Diamond_League) Atileetiksii Addunyaa Xumuraahttps://om.wikipedia.org/wiki/Xurunash_Dibaabaa#Atileetiksii_Addunyaa_Xumuraa Gooldan Liigii (Golden League)https://om.wikipedia.org/wiki/Xurunash_Dibaabaa#Gooldan_Liigii_(Golden_League) Qabxii Olaanaa Isiin Fidde (Personal Bests)https://om.wikipedia.org/wiki/Xurunash_Dibaabaa#Qabxii_Olaanaa_Isiin_Fidde_(Personal_Bests) Kan bakkeehttps://om.wikipedia.org/wiki/Xurunash_Dibaabaa#Kan_bakkee Kan Mana Keessaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Xurunash_Dibaabaa#Kan_Mana_Keessaa Referenceshttps://om.wikipedia.org/wiki/Xurunash_Dibaabaa#References https://om.wikipedia.org/wiki/Silashii_Sihiin Silashii Sihiin atileetii fiigicha meetira 10,000n beekkame. Atileetota Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Atileetota_Oromoo https://om.wikipedia.org/wiki/Yesuus Yesuus ilma waaqaa isa biyyaa lafaa fayyisuuf jedhee lubbuu isaa dabarsee kenne. Guyyaa sadaffaatti du'a moo'ee ka'uudhaan ilmaan namaa du'a akka moo'atan godhe. https://om.wikipedia.org/wiki/Qananiisaa_Baqqalaa Qananiisaa Baqqalaa atileetii Itoophiyaa kan fiigicha dheeraa fiigun beekkamuu yoo ta'u yeroo ammaa kana riikardii addunyaa fi riikardii olompiikii kan meetira 5,000 fi meetira 10,000 qabatee jira. Olompiikii Gannaa 2008tti dheerina lamaaninuu (5,000 fi 10,000n) madaaliyaa lama kan nyaate yoo ta'u bara 2004tti meetira 10,000n Olompiikiirratti warqii nyaate. Milkiisaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Qananiisaa_Baqqalaa#Milkiisaa Dorgommii Bara 2005https://om.wikipedia.org/wiki/Qananiisaa_Baqqalaa#Dorgommii_Bara_2005 Bara 2006–2007https://om.wikipedia.org/wiki/Qananiisaa_Baqqalaa#Bara_2006–2007 Olomppiikii Beejiingi fi Shaampiyoonaa Addunyaa Kan Barliinhttps://om.wikipedia.org/wiki/Qananiisaa_Baqqalaa#Olomppiikii_Beejiingi_fi_Shaampiyoonaa_Addunyaa_Kan_Barliin Injurieshttps://om.wikipedia.org/wiki/Qananiisaa_Baqqalaa#Injuries Maraatoonii Paaris, Ebla 6, 2014https://om.wikipedia.org/wiki/Qananiisaa_Baqqalaa#Maraatoonii_Paaris,_Ebla_6,_2014 Dorgommii Inni Godhehttps://om.wikipedia.org/wiki/Qananiisaa_Baqqalaa#Dorgommii_Inni_Godhe Istaatistiiksiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Qananiisaa_Baqqalaa#Istaatistiiksii Sa'aatiisaa Ba'eessahttps://om.wikipedia.org/wiki/Qananiisaa_Baqqalaa#Sa'aatiisaa_Ba'eessa Fooyya'insa Waggaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Qananiisaa_Baqqalaa#Fooyya'insa_Waggaa Riikardii Dorgommiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Qananiisaa_Baqqalaa#Riikardii_Dorgommii World Grand Prix Finalshttps://om.wikipedia.org/wiki/Qananiisaa_Baqqalaa#World_Grand_Prix_Finals Circuit honourshttps://om.wikipedia.org/wiki/Qananiisaa_Baqqalaa#Circuit_honours Badhaasahttps://om.wikipedia.org/wiki/Qananiisaa_Baqqalaa#Badhaasa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Qananiisaa_Baqqalaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Alii_Birraa Alii Birraa weellisaa, qindeessaa, walaleessaa fi sabboonaa Oromooti. Aliin Fulbaana 29, 1950 magaalaa Dirre Dhawaa naannoo Lagaharree jedhamutti dhalate. Jireenyaa Ijoollummaa Isaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Alii_Birraa#Jireenyaa_Ijoollummaa_Isaa Jireenya Isaa Finfinneettihttps://om.wikipedia.org/wiki/Alii_Birraa#Jireenya_Isaa_Finfinneetti Biyya Alaattihttps://om.wikipedia.org/wiki/Alii_Birraa#Biyya_Alaatti Badhaasahttps://om.wikipedia.org/wiki/Alii_Birraa#Badhaasa Referenceshttps://om.wikipedia.org/wiki/Alii_Birraa#References https://om.wikipedia.org/wiki/Guddinaa_Tumsaa Luba Guddinaa Tumsaan bara 1929 Wallagga keessatti iddoo Boojjii jedhamutti dhalatan. Luba Guddinaan obboleessa waa'ee Oromootif wareegame Baaroo Tumsaa jedhamu qabu. Dura Ta'aa Waldaa Makaana Yesuus Ta'uu Isaaniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Guddinaa_Tumsaa#Dura_Ta'aa_Waldaa_Makaana_Yesuus_Ta'uu_Isaanii Qabamuu fi Ajjeefamuu Isaaniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Guddinaa_Tumsaa#Qabamuu_fi_Ajjeefamuu_Isaanii Referenceshttps://om.wikipedia.org/wiki/Guddinaa_Tumsaa#References https://om.wikipedia.org/wiki/Iluu_Abbaa_Booraa Iluu Abbaaboor godina Oromiyaa keessa jiran keessaa tokko dha. Daangaan Iluu Abbaabooraa kibbaan Saba fi Sab-lammoota Ummattoota kibbaan, kibba-dhihaan mootummaa naannoo Gaambeellaa, dhihaan Baha Wallaggaa, kaaban mootummaa naannoo Benishangul-Gumuzii fi bahaan Jimman marfama. Aanolee Iluu Abbaabooraahttps://om.wikipedia.org/wiki/Iluu_Abbaa_Booraa#Aanolee_Iluu_Abbaabooraa https://om.wikipedia.org/wiki/Tiruu Tiruun qaama lubbu qabeeyyii lafee dugdaa qabanii fi bineensota biraa tokko tokko keessatti argamu. Meetaabolizimii (metabolism) keessatti faayidaa baayyee kan qabu tiruun, nafa keenya keessattis faayidaa baayyee qaba. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Tiruu#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Eeshiyaa Eeshiyaan(Ilboroo) addunyaa keessaa ardii bal'oo fi ardii ummata baayyee of keessaa qabduudha. %8. Referenceshttps://om.wikipedia.org/wiki/Eeshiyaa#References https://om.wikipedia.org/wiki/Gindabarat Kuttaayee-Liiban/Gindabarat aanaa godina Shaggar Dhihaa keessaa tokko. Aanaan kun kan argamu kaabaa godina kanaatti yoo ta'u karaa kaabaatiin Mootummaa Naanoo Amaaraa fi godina Shaggar Kaabaatiin, karaa kibbaa anaa Jalduu, Amboo fi Calliyaan, karaa dhihaa godina Wallagga Bahaatin, karaa bahaa immoo anaa Meettaa Roobiitiin wal daangessa. Haala Qilleensaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Gindabarat#Haala_Qilleensaa Dimoograafii Aanaa Kanaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Gindabarat#Dimoograafii_Aanaa_Kanaa Haala Jireenya Ummaata isaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Gindabarat#Haala_Jireenya_Ummaata_isaa Referenceshttps://om.wikipedia.org/wiki/Gindabarat#References https://om.wikipedia.org/wiki/Ambo_(magaala) Ambo magaalaa Oromiyaa gara dhihaatti aanaa Amboo keessatti argamtu. Magaalaan Amboo naannoo Oromiyaa godina Shawaa Dhihaa kessatti argamti. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Ambo_(magaala)#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Taaddasaa_Birruu Taaddasaa Birruu (1920 – Bitootessa 19, 1975) kooloneelii loltuu waraana Impaayera Itoophiyaa fi sabboonaa fi qabsaawa mirga Oromooti. Taaddasaan jalqabarratti leellisa tokkummaa Itoophiyaa kan ture yoo ta'u, yeroo booda garuu, bara 1960n keessa, gara qabsaawaa mirgaa fi walqixxummaa Oromootti jijjiirame. Seenaasaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Taaddasaa_Birruu#Seenaasaa Jireenya Ijoollummaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Taaddasaa_Birruu#Jireenya_Ijoollummaa Loltuu Ta'uusaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Taaddasaa_Birruu#Loltuu_Ta'uusaa Waldaa Maccaa fi Tuulamaa Keessattihttps://om.wikipedia.org/wiki/Taaddasaa_Birruu#Waldaa_Maccaa_fi_Tuulamaa_Keessatti Mootummaadhan Mormuu Isaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Taaddasaa_Birruu#Mootummaadhan_Mormuu_Isaa Du'aasaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Taaddasaa_Birruu#Du'aasaa Yaadatamuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Taaddasaa_Birruu#Yaadatamuu https://om.wikipedia.org/wiki/Wallagga_Bahaa Godinni Wallagga Bahaa Godinaalee Lixa Oromiyaatti argaman keessa ishee tokko. godinaalee fi naannoolee adda addaa tiin kan daangeffamtu ta’ee Godinichi bahaan Godinaalee Horroo Guduruu Wallaggaa fi Lixa Shawaatiin, Lixaan Godinaalee Wallagga Lixaa, Iluu Abbaa Booraa fi naannoo Beenishaangul Gumuziin, Kaabaan Godinaalee Horroo Guduruu Wallaggaa fi Naannoo Amaaraatiin, Kibbaan Godinaalee Iluu Abbaa Booraa fi Jimmaatiin daangeffamti. Noteshttps://om.wikipedia.org/wiki/Wallagga_Bahaa#Notes https://om.wikipedia.org/wiki/Limmu_(aanaa) Magaalaan Limmu Galiilaa baay'ee kan namatti toltuufi kan nama hawwattudha, Kana qofas miti bakka namootni ciccimooniif bebbeekamoon keessa ba'anidha. Manni barumsaa, Waajirri barnootaa, Dhaabbileen fayyaafi kanneen kana fakkaatan keessatti argamu. Aanolee Wallagga Bahaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Aanolee_Wallagga_Bahaa https://om.wikipedia.org/wiki/Abuunaa_Gindabarat Abuunaa Gindabarat aanolee godina Shawaa Dhihaa keessaa tokko. Aanaan Abuunaa Gindabarat kan argamtu gara kaaba godinichatti yoo ta,u duraan aanaa Gindabarat jala turte. Referenceshttps://om.wikipedia.org/wiki/Abuunaa_Gindabarat#References https://om.wikipedia.org/wiki/Onesmoos_Nasib Onesmoos Nasib (1856 - Waxabajjii 21, 1931) dhalataa Oromoo Kiristaanummaa Luteraanii fudhatee fi yeroo jalqabatiif Macaafa Qulqulluu Afaan Oromootti hiike. Maatiin isaa yeroo ijoollumma isaa maqaa Hiika jedhamu baasaniif; boodarra erga Kiristaana ta’ee maqaa Onesmoos jedhu Macaafa Qulqullurraa baafate. Jireenya Isaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Onesmoos_Nasib#Jireenya_Isaa Kitaabolee Inni Maxxansehttps://om.wikipedia.org/wiki/Onesmoos_Nasib#Kitaabolee_Inni_Maxxanse Geessituu alaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Onesmoos_Nasib#Geessituu_alaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Onesmoos_Nasib#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Naqamte Naqamte magaalaa Oromiyaa dhihaatti argamtu keesaa ishee tokkodha. Magaalaan Naqamte naannoo Oromiyaa Godina Wallagga Bahaa kessatti argamti. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Naqamte#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Galaana Galaanni bishaan guddaa lafa ballaa uwwise. Galaanahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Galaana https://om.wikipedia.org/wiki/Galaana_Meditiraaniyaanii Galaanni Meeditiraaniyaanii (kaabaan digirii 35, bahaan digirii 18) galaana Garba Atilaantiiktti qabtee argamu yoo ta'u baayyinan lafaan marfame argama, kunis kaaban Yuurooppiin, bahaan Eshiyaan dangefamme argama. Ballina hanga km² miliyoona 2. Galaanahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Galaana https://om.wikipedia.org/wiki/Asteer_Gannoo Asteer Gannoo (1872 - 1964) dubartii Macaafa Qulqulluu Onesmoos Nasib wajjin ta'uun Afaan Oromootti hiiktee. Macaafni Qulqulluun kunis bara 1899tti maxxanfame. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Asteer_Gannoo#Wabii Liinkii Alaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Asteer_Gannoo#Liinkii_Alaa https://om.wikipedia.org/wiki/Boojjii Boojjiin aanaa Wallagga Dhihaa keessaa tokko. Oromiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Oromiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Garba_Indiyaa Garbi Indiyaa bishan addunyaa keessatti argaman keessaa guddinaan sadaffaa yoo ta'u, kan qabatui parsentii 20% lafa ni ta'a. Garbi kuni kaaban Kibba Eshiyaa (Indian subcontinent walitti daratte jechu dha, maqaan kuni immo maqaa garbi irraa moggaafame), dhihaan immo Peninsulaa Arabaa fi Afrikaan, bahaan immoo Peninsulaa Malese, Odola Sundaa fi Awustireliyaan, kibban immo Garba Antaartikiin (kan Antartide jedhamu) daangeffamee argama. Garbahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Garba https://om.wikipedia.org/wiki/Garba_Arkitiik Garbi Arkitiik, garba hemisferii kaabaatti argamu yoo ta'u, kan baayyinan argamu garuu kutaa lafaa Arkitiik jedhamu kan fiixee kaabatti argamutti argama. Garbi kun garba addunya hunda irraa xiqqaa yoo ta'u, qallinaanis isa qallicha dha. Garbahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Garba https://om.wikipedia.org/wiki/Garba_Kibba_cabbii Garbi Atilaantiik addunyaa keessaa garba guddinaan lammaffaa yoo ta'u, tilmaaman tokko shanaffa fuula lafaa qabata. Maqaan isaa Amantii Giriik irra kan dhufee yoo ta'u, kun jechuun immoo Garba Atilaas jechu dha. Garbahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Garba https://om.wikipedia.org/wiki/Garba_Paasifiik Garbi Paasifiik ykn Garbi Nagaa garba addunyaa keessaa isa guddaadha. Kaaban Arkitiik irraa ka'ee hanga Galaana Kibbaatti kan fulla'u yoo ta'u, karaa dhihaa Eshiyaa fi Awustireliyaadhaan, karaa bahaa immoo ardii Ameerikaa lamaanin marfamee argama. Biyyoota fi Bulchiinsota Biyyaa Naannoo Garba Kanaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Garba_Paasifiik#Biyyoota_fi_Bulchiinsota_Biyyaa_Naannoo_Garba_Kanaa Biyyahttps://om.wikipedia.org/wiki/Garba_Paasifiik#Biyya Bulchiinsotahttps://om.wikipedia.org/wiki/Garba_Paasifiik#Bulchiinsota Referenceshttps://om.wikipedia.org/wiki/Garba_Paasifiik#References https://om.wikipedia.org/wiki/Awustireliyaa Awustireliyaa, akka ofiisaatti Koomanwelt Awustiraaliyaa ta'uu ibsameera, kan jedhamtu biyya kibba Hemispheretti argamu yoo ta'u, lafti kun Ardii addunyaa keessaa diqqitti ofii kessa qaba. Haa ta'u malee Awustireliyaa odoloota guguddoo kan akka Tasmaaniyaa fi odoloota xixiqqaa Garba Indiyaa fi Garba Paasifiik kessatti argamanii of keessaa qaba. Mootummootaa fi naannoleehttps://om.wikipedia.org/wiki/Awustireliyaa#Mootummootaa_fi_naannolee Akkasumas ilaalihttps://om.wikipedia.org/wiki/Awustireliyaa#Akkasumas_ilaali https://om.wikipedia.org/wiki/Ibantu Aanaan Eebantuu aanolee godina Wallagga Bahaa keessaa ishee tokko taatee kan kallatii kaaba lixa godinchaatti argamtudha. Magaalli guddoon aanaa kanaa #HINDEE jedhamti. Aanolee Wallagga Bahaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Aanolee_Wallagga_Bahaa https://om.wikipedia.org/wiki/Liiban_(aanaa) Aanan Liibana godina Booranaa kessatti argamti. Aanolee Booranaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Aanolee_Booranaa https://om.wikipedia.org/wiki/Dhedheessa_(aanaa) Dhedheessa laga Oromiyaa gara dhihaa naannoo gumaa Iluu Abbaa Boorii yaa'ee laga tti nammu. Oromiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Oromiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Boqojjii_(magaalaa) Boqojjiin magaalaa naannoo Oromiyaa godina Arsii keessatti argamtu. Magaalli kun ol ka'iinsa lafa meetira 2810 kan qabdu yoo ta'u, sararaa mudhii lafaa (equator) irraa gara kaabaatti 7°35′ fi gara bahaatti 39°10′ fagaattee argamti. Magaalaa Boqojjiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Magaalaa_Boqojjii https://om.wikipedia.org/wiki/Moshchena Moshchena, Yuukireen. Yuukireenhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuukireen https://om.wikipedia.org/wiki/Jaldu_(aanaa) Aanaa Jalduu aanolee naannoo Oromiyaa keessa tokko yoo ta'u Godina Shawaa Dhihaa keessatti argama. Aanaan kun erga hundeeffamte waggoota baay'ee lakkofsiste jirti. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Jaldu_(aanaa)#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Dirree_Incinnii Category:Magaalota Oromiyaa Argama Aanaa Dirree Incinniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Dirree_Incinnii#Argama_Aanaa_Dirree_Incinnii Teessuma Lafaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Dirree_Incinnii#Teessuma_Lafaa Haala Qilleensaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Dirree_Incinnii#Haala_Qilleensaa Qabeenya Uumamaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Dirree_Incinnii#Qabeenya_Uumamaa Bu'uuraalee Misoomaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Dirree_Incinnii#Bu'uuraalee_Misoomaa Baay'ina Uummataahttps://om.wikipedia.org/wiki/Dirree_Incinnii#Baay'ina_Uummataa Gandoota Aanaa Dirree Incinniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Dirree_Incinnii#Gandoota_Aanaa_Dirree_Incinnii Bakkeewwan Hawwata Tuurizimii Aanaa Dirree Incinniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Dirree_Incinnii#Bakkeewwan_Hawwata_Tuurizimii_Aanaa_Dirree_Incinnii Bakkeewwan Ardaa Jilaa Aanaa Dirree Incinniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Dirree_Incinnii#Bakkeewwan_Ardaa_Jilaa_Aanaa_Dirree_Incinnii Aadaa Nyaataa Aanaa Dirree Incinniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Dirree_Incinnii#Aadaa_Nyaataa_Aanaa_Dirree_Incinnii https://om.wikipedia.org/wiki/Gujii Gujiin Balbala Torba(7) Fi Ballii Shan Qaba.Balballi Torban Kunniin Uraagaa, Hookkuu fi Mattii Sadan Dabalate Balbala Isaanii Keessaa Fira Kamiyyuu Afur Yoo Itti Daballe Jechuudha. Referencehttps://om.wikipedia.org/wiki/Gujii#Reference https://om.wikipedia.org/wiki/Zuwaay_Dugdaa Aanaan Zuwaay dugdaa aanolee godina Arsii keessaa ishee beekkamtu dha. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Zuwaay_Dugdaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Polandball Polandball (akka jirutti yoo hiikkamu kubba Poolaandi jechuudha), maqaa biraa countryball jedhamunis ni waammama, waan aadaa biyyotaa agarsiisu fi fayyadamtoota Interneetiitiin waan uummamu yoo ta'u wanti kun jalqaba kan inni eegalmes bara 2009 weebsaayitii suuraa kan biyya Jarman Krautchan.net keessatti. Seenaa Isaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Polandball#Seenaa_Isaa Erga Isaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Polandball#Erga_Isaa Countryball Biyyoota Biraahttps://om.wikipedia.org/wiki/Polandball#Countryball_Biyyoota_Biraa Referenceshttps://om.wikipedia.org/wiki/Polandball#References External linkshttps://om.wikipedia.org/wiki/Polandball#External_links https://om.wikipedia.org/wiki/Afran_Qalloo Afran Qalloo hawwisoo magaalaa Dirre Dhawaa keessati sirna gabrummmaa Hayila Sillaassee mormuufii aadaa Oromoo guddisuuf dhaabbate. Namoota hawwisoo kana keessa turan keessaa tokko weellisaa Alii Birraati. Haala Hundeeffamuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Afran_Qalloo#Haala_Hundeeffamuu Ayyaneffata Bara 50https://om.wikipedia.org/wiki/Afran_Qalloo#Ayyaneffata_Bara_50 Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Afran_Qalloo#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Yuunivarsiitii_Jimmaa Yunivarsiitiin Jimmaa yunivarsiitoota Itoophiyaa keessa tokko yoo ta'u, kan inni itti argamus magaalaa Jimmaa keessatti. Yuunivarsiitoota Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuunivarsiitoota_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Macaafa_Qulqulluu Macaafan Qulqulluun macaafa amantii Kiristaanaa fi amantii Judaayizimii keessatti akka qulqullutti laallamuu fi kan ittiin amantiin kun geggeeffamu. Macaafa Qulqulluun bakka lamatti qooddama: Kakuu Haaraa fi Kakuu Moofaa. https://om.wikipedia.org/wiki/Lij_Iyyaasuu Lij Iyyaasuun mootii Itoophiyaa bara 1913-1916 bulchaa ture dha. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Lij_Iyyaasuu#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Keeniyaa Keeniyaan biyya Afrikaa Bahaatti argamtu yoo taatu Riippabilikii Keeniyaa jedhamuun beekkamti. Dachee Aafrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Aafrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Somaaliyaa Somaaliyaan biyya Gaanfa Afrikaatti argamtu. Dachee Aafrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Aafrikaa Somaaliyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Somaaliyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Jibuutii Jibuutiin biyya Gaanfa Afrikaatti argamtu yoo taatu maqaa guutuu Rippabiliika Jibuutii jedhamti. Dachee Aafrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Aafrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Kaartum Kaartum magaala guddoo Sudaan. Sudaanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Sudaan https://om.wikipedia.org/wiki/Sudaan Sudaan biyyaa kaaba Afrikaatti argamtu yoo taatu akka biyya Arabaatti lakkaa'amti. Dachee Aafrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Aafrikaa Sudaanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Sudaan https://om.wikipedia.org/wiki/Gaanfi_Afrikaa Gaanfi Afrikaa (Amharic: የአፍሪካ ቀንድ yäafrika qänd, Arabic: القرن الأفريقي‎ al-qarn al-'afrīqī, Somali: Geeska Afrika, Tigrinya: ቀርኒ ኣፍሪቃ?) Peeninsuulaa Afrikaa Kaaba-Bahaatti argamuudha. Hawaasa Afrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Hawaasa_Afrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Harargee_Bahaa Harargee Bahaa godina Oromiyaa kudha-lamaan keessaa tokko yoo taatu, maqaa kanas kutaa biyyaa Harargee durii irraa fudhatte. Gabaasahttps://om.wikipedia.org/wiki/Harargee_Bahaa#Gabaasa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Harargee_Bahaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Harargee_Dhihaa Hararghe Dhiha (West Hararge) godinaalee Oromiyaa kudha laman keessaa tokko yoo taatu, maqaan kunis maqaa durii kutaa biyyaa Harargee irraa dhufe. Gabaasahttps://om.wikipedia.org/wiki/Harargee_Dhihaa#Gabaasa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Harargee_Dhihaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Mattuu Mattuun magaalaa guddoo godina Iluu Abbaa Booraati. Magaalli Mattuu bareedduu tasgabbii nageenyaan beekamtuu fi daldalli bunaa guddaan kan keessatti raawwatuu dha. Magaalota Oromiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Magaalota_Oromiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Shawaa_Kaabaa Shawaan Kaabaa godinaalee Oromiyaa keessa tokko yoo ta'u kan itti argamus Oromiyaa gara Kaabaatti. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Shawaa_Kaabaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Wallagga_Dhihaa Godinni Wallagga Dhihaa kan argamu Oromiyaa gara dhiyaatti. Magaalan guddoo godinaa kana Gimbii jedhamti. Fuulota geessituuwwan faayilaa hin dalagne waliniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Fuulota_geessituuwwan_faayilaa_hin_dalagne_walinii Pages using duplicate arguments in template callshttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Pages_using_duplicate_arguments_in_template_calls Wallagga lixaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Wallagga_lixaa https://om.wikipedia.org/wiki/Fiichee Fiicheen magaalaa Oromiyaa keessatti argaman keessaa tokko yoo taatu, magaalaa guddoo godina Shawaa Kaabaa ti. Magaalota Oromiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Magaalota_Oromiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Gimbii_(aanaa) Gimbiin aanolee Oromiyaa keessa tokko yoo ta'u Godina Wallagga Dhihaa kessatti argama. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Gimbii_(aanaa)#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Bishooftuu Bulchiinsa magaalaa Bishooftuu waajjira bulchiinsa ganda birbirsa fookaa https://om.wikipedia.org/wiki/Nagallee_Booranaa Nageellee magaalaa guddoo godina Gujiiti. https://om.wikipedia.org/wiki/Dambi_Doolloo Dambi Doolloo Magaala Oromiyaa Dhihaatti argamtuudha. Magaalaa guddoo Aanaa Sayyooti; akkasumas magaalaa guddoo Godina Qellem Wallaggaati. Magaalota Oromiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Magaalota_Oromiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Naannoo_Tigraay Tigraay mootummaa naannolee Itoophiyaa keessaa tokko. Tigraay kan argamtu kaaba Itoophiyaatti. Naannoo Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Naannoo_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Iswiidin Iswiidin biyyaa kaaba Yuurooppi nannoo Iskaandineeviyaatti argamtu. Yuurooppihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuurooppi https://om.wikipedia.org/wiki/Indiyaa Indiyaan biyya Kibba Eshiyaatti argamtu yoo taatu maqaa guutuu Rippabiliika Indiyaa jedhamuun beekkamti. Indiyaan addunyaarraa ballinaan sadrakaa 7ffaa yoo qabattu baayyina uummtaatin sadarkaa 2ffaarraa jirti. Indiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Indiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Indoneeshiyaa Indoneeshiyaan biyya Eshiyaa bahaatti argamtu. Indoneeshiyaan odolotaarraa kan uummamte yoo taatu walumaagalatti odoloota 17,508 ta'u qabdi. Indoneeshiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Indoneeshiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Sirilaankaa Sirilaankaan biyya Garba Indiyaa keessatti kibba Indiyaatti argamtu. Eshiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Eshiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Jaappaan Jaappaan biyya odolaarraa hundoofte kan Eshiyaa bahaatti argamtu. Jaappaanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Jaappaan https://om.wikipedia.org/wiki/Chaayinaa Chaayinaan, maqaa guutuu Riippabiliika Ummataa Chaayina(Chaayiniffa:中华人民共和国) jedhamuun waammamti, biyya Eshiyaa bahaatti argamtu. Chaayinaan biyya baayyina uummataatin addunyaarraa tokkoffaarra jirtu yoo taatu baayyinni uummata ishees biliyoona 1. Chaayinaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Chaayinaa https://om.wikipedia.org/wiki/Raashiyaa Raashiyaan (Afaan Raashiyaatin: Россия), maqaa Raashiyaan Federeeshin jedhamun beekamti, biyya kaaba Yureeshiyaa kessatti argamtu. Raashiyaan sirna bulchiinsaa federaalawaatin kan ijaaramte yoo ta'u mootummaa pirezidaanttin hogganamuun bulti. Raashiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Raashiyaa Taateewwan yeroo ammaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Taateewwan_yeroo_ammaa https://om.wikipedia.org/wiki/Veetinaam Veetinaam biyya odolaarraa hundoofte kan Eshiyaa bahaatti argamtu. Veetinaamhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Veetinaam https://om.wikipedia.org/wiki/Dong_Hoi Dong Hoi biyya Magaalaa Guddaa kan Quang Binh, Veetinaam, odolaarraa hundoofte kan Eshiyaa bahaatti argamtu. Veetinaamhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Veetinaam https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Gunaa Aanaan Gunaa aanaalee Godina Arsiitti argaman keessa tokko. Aanolee Arsiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Aanolee_Arsii https://om.wikipedia.org/wiki/Junaddiin_Saaddoo ammaa waayyanneen sababbaa hin taanneen angoo irraa buufte. kunis obboo JUNEYDII namoota OROMOO OPDO. Oromoo Beekkamoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Oromoo_Beekkamoo https://om.wikipedia.org/wiki/Oromiyaa_Dhihaa AANAALEE GODINA WALLAGGAA DHIHAA https://om.wikipedia.org/wiki/Leencoo_Lataa seenaan uummata keenya jaarraa 16'n dura sababni hin bareeffamin turef,mootumooni dur turan wan habashaa ta'anifi.haata'u maale,jaarraa 16'n as bareefamu eegale. Oromoo Beekkamoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Oromoo_Beekkamoo https://om.wikipedia.org/wiki/Dandii Aanaan Dandii aanolee godina Shawaa Lixaatti argamtu keessaa ishee tokkodha.Magala guddoon aanaa kana magaala Giincii jedhamti. Aanolee Shawaa Dhihaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Aanolee_Shawaa_Dhihaa Fuulota geessituuwwan faayilaa hin dalagne waliniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Fuulota_geessituuwwan_faayilaa_hin_dalagne_walinii https://om.wikipedia.org/wiki/Nikolaa_Teslaa | Guyyaa dhalootaa = Adoolessa 10, 1856 Dahloota Isaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Nikolaa_Teslaa#Dahloota_Isaa Ediiseniif Hojjachuusaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Nikolaa_Teslaa#Ediiseniif_Hojjachuusaa Umurii Giddu-galeessatti (1886–1899)https://om.wikipedia.org/wiki/Nikolaa_Teslaa#Umurii_Giddu-galeessatti_(1886–1899) AC fi Motora Indaakshiniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Nikolaa_Teslaa#AC_fi_Motora_Indaakshinii Waraana Karantiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Nikolaa_Teslaa#Waraana_Karantii Lammummaa Ameerikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Nikolaa_Teslaa#Lammummaa_Ameerikaa Yaalii eksi-reyiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Nikolaa_Teslaa#Yaalii_eksi-reyii Raadiyoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Nikolaa_Teslaa#Raadiyoo Koloraadoo Ispiriingishttps://om.wikipedia.org/wiki/Nikolaa_Teslaa#Koloraadoo_Ispiriingis Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Nikolaa_Teslaa#Wabii Kitaabotahttps://om.wikipedia.org/wiki/Nikolaa_Teslaa#Kitaabota https://om.wikipedia.org/wiki/Xilaahun_Gassassee Xilaahun Gassassee (A.L. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Xilaahun_Gassassee#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Girawa_(aanaa) muslimttoonni biyya teenyaa hunddinuu Oromiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Oromiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Elemoo_Qilxuu Hasan Ibraahim, maqaa qabsoo Elemoo Qilxuu jedhamuun uummata biratti beekkama, hirmaataa warraaqsa sabboonummaa Oromoo fi hoogganaa Waraana Bilisummaa Oromoo ti. ABO Jireenya Isaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Elemoo_Qilxuu#Jireenya_Isaa Jireenya Ijoollummaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Elemoo_Qilxuu#Jireenya_Ijoollummaa Siyaasa Keessa Seenuu Isaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Elemoo_Qilxuu#Siyaasa_Keessa_Seenuu_Isaa Waraana Bilisummaa Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Elemoo_Qilxuu#Waraana_Bilisummaa_Oromoo Yaadatamuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Elemoo_Qilxuu#Yaadatamuu Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Elemoo_Qilxuu#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Kofale Kofaleen magaala xiqqoo Shaashamannee irraa kiloometra 40 irratti argamtu dha. Magaala guddoo Aanaa Kofalee you taatu mana barumsa qophaainna tokko,jiddugaleessa lammaffaa tokkoo fi manneen barumsaa sadarkaa tokkoffa hedduu qabdi. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Kofale#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Guraagee Guraageen sabaa fi sab-lammoota Itoophiyaa keessaa tokko yo ta'u sabni kun Naannoo Sabaa fi Sab-lammoota Kibba Itiyoophiyaa (SNNPR) keessatti argama. Miseensonni saba kanaa Itiyoophiyaa keessatti hojii daldalaa irratti bobba'uun Enterpreneurship beekamu. Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Naannoo_Sabaa_fi_Sab-lammoota_Ummattoota_Kibbaa Naannoon Sabaa fi Sablammoota Kibba Itiyopphiyaa qaama mootummaa federaalawaa Itiyophiyaa yoo ta'u sabaa fi sab-lammoonni 56 naannoo kana keessatti jiraatu. Magaalaan guddoo nannoo kanaa Hawaasaa. Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Gaasara Aanan Gaasaraa aanota godina Baalee keessa jiran keessaa kan takka taate yommuu ta'u, bahaan aanaa Gololchaatiin kibbaan aanaa Gooroo, kibba lixaatiin aanaa Sinaanaafi lixaan aanaa Agaarfaatiin, akkasuma kaabaan godina Arsii bahaa fi baaleen daangessitee argamti. Omishaa qonnaatiin gandoota beekkamoo hedduu kan qabduu yommuu taatu ummanni ishee parsentii saddeettamaa ol sabboonummaa kan qabaniifii ga'ee guddaa kan taphataa turaniidha. Aanolee Baaleehttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Aanolee_Baalee https://om.wikipedia.org/wiki/Shifarraa_Jaarsoo seena oroomo barrefamee hin dhumuu Oromoo Beekkamoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Oromoo_Beekkamoo https://om.wikipedia.org/wiki/Oromoo_Tuulamaa Tuulamni gosa Oromoo keessaa tokko yoo ta'u baayyinaan giddu-galeessa Oromiyaa keessa jiraatu. Keessattuu, godina Shawaa Kaabaa, Shawaa Bahaatti fi GANF keessatti baay'inan argamu. Gosoota Tuulamaa( gadi fageenyan haa dubbifamu,haa qoratamu)https://om.wikipedia.org/wiki/Oromoo_Tuulamaa#Gosoota_Tuulamaa(_gadi_fageenyan_haa_dubbifamu,haa_qoratamu) Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Oromoo_Tuulamaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Jarso_(Hararge) cinaa .ssanhin irran ffatin Aanolee Harargee Bahaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Aanolee_Harargee_Bahaa https://om.wikipedia.org/wiki/Bure Bure biyya woreda, Oromiyaa, Itoophiyaa. Oromiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Oromiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Gammachuu_Magarsaa Gammachuu Magarsaa sabboonaa Oromoo fi antiroppoolojistii beekkaamaadha. Dr Gammachuun waa'ee seenaa fi aadaa Oromoo qoratee barruullee adda addaa fi kitaabota barreessuun rabsuu fi leenji kennuun beekkama. Seenaasaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Gammachuu_Magarsaa#Seenaasaa Hojii Isaaniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Gammachuu_Magarsaa#Hojii_Isaanii Maxxansaa Isaaniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Gammachuu_Magarsaa#Maxxansaa_Isaanii Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Gammachuu_Magarsaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Suwiiz_Kanaal Suwiiz Kanaaliin dandii harkan midhafame gudda kan dhiha Siinaa Peniinsuulaa (Sinai Peninsula) Ijiipti kessatti argamu dha. Dheerinni isaa 163 km (101 miles) fi ballinni isaa bakka itti qalatutti 300 m (984 ft) ta'a. Ijiiptihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ijiipti https://om.wikipedia.org/wiki/Naayil Naayil ykn Abbayya maqaan jedhuu kan dhufee Afaan Ijiipti irrayi. Naayil laga gara kaaba yaa'u kan Afrikaa keessatti argamu yoo ta'u addunya keessatti dheerinaan laga dhericha jedhamee beekkama. Hawaasa Afrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Hawaasa_Afrikaa Lagahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Laga https://om.wikipedia.org/wiki/Ijiipti Ijiipti biyya Arabaa kan Kaaba Afrikaatti argamtu yoo taatu Misir yookiin Gibxi jedhamtees niwaamamti. Ijiipti seenaa waggaa dheeraa kan qabdu yoo ta'u piiraamidiidhaan baayyee beekkamti. Dachee Afrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Afrikaa Ijiiptihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ijiipti https://om.wikipedia.org/wiki/Xiinjiree Xinjiree ykn Baayoloojiin saayinsii waa’ee lubbu-qabeeyyii adda addaa qo’atu dha. Xiinjirituun namoota waa’ee lubbu-qabeeyyii qo’atanii dha. Dameewwan Baayoloojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Xiinjiree#Dameewwan_Baayoloojii Seenaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Xiinjiree#Seenaa Ka’umsa Jecha “Baayooloojii” jedhuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Xiinjiree#Ka’umsa_Jecha_“Baayooloojii”_jedhu https://om.wikipedia.org/wiki/Waantaa_Kaabaa Waantaa Kaabaa Barreeffamoota sirreessuu barbaadanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Barreeffamoota_sirreessuu_barbaadan https://om.wikipedia.org/wiki/Deenmaark Deenmaark biyya Yuurooppi keessa jirtu. Yuurooppihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuurooppi https://om.wikipedia.org/wiki/Daawwitee_Makonnin Daawwitee Makonnin weellisaa, sabboonaa, fi qabsaawaa Oromoo ti. Oromoo Beekkamoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Oromoo_Beekkamoo Qabsaawota Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Qabsaawota_Oromoo Weellistoota Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Weellistoota_Oromoo https://om.wikipedia.org/wiki/Hirphaa_Gaanfuree Hirphaa Gaanfuree weellisaa fi sabboonaa Oromoo yoo ta'u yeroo ammaa Ameerikaa jiraata. Barreeffamoota sirreessuu barbaadanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Barreeffamoota_sirreessuu_barbaadan https://om.wikipedia.org/wiki/Adda_Bilisummaa_Oromoo Addi Bilisummaa Oromoo (ABO) (; 1967 kan hundeeffame) dhaaba siyaasaa Oromoo gurguddaa keessaa tokko kan ta'ee fi kan duraati. Hundeeffamuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Adda_Bilisummaa_Oromoo#Hundeeffamuu Ummamuu ABOhttps://om.wikipedia.org/wiki/Adda_Bilisummaa_Oromoo#Ummamuu_ABO Liinkii alaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Adda_Bilisummaa_Oromoo#Liinkii_alaa https://om.wikipedia.org/wiki/Haacaaluu_Hundeessaa Haacaaluu Hundessa (1985-2020) weellisa Oromoo, barreessaa walaloo fi yeedaloo sirbaa, sabboonaa fi qabsaawaa mirga Oromooti. Haacaaluun weellisaa Oromoo jaalatamaa yoo ta'u eenyummaa fi aadaa Oromoo guddisuurratti of kennee hojjata. Ijoolummaa Isaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Haacaaluu_Hundeessaa#Ijoolummaa_Isaa Hidhamuusaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Haacaaluu_Hundeessaa#Hidhamuusaa Sirbootasaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Haacaaluu_Hundeessaa#Sirbootasaa Albamootasaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Haacaaluu_Hundeessaa#Albamootasaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Haacaaluu_Hundeessaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Jaamboo_Jootee Jaamboo Jootee wellisaa Oromooti. Jaamboon kan dhalatee fi guddate Godina Shawaa Bahaa Aanaa Loommee kessatti. Oromoo Beekkamoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Oromoo_Beekkamoo Qabsaawota Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Qabsaawota_Oromoo Weellistoota Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Weellistoota_Oromoo https://om.wikipedia.org/wiki/Abbush_Zallaqaa Abbush Zallaqaa weellisaa Oromoo kan sirba aadaa fi ammayyaa sirbuun beekkamu dha. Abbush kan dhalataa godina Booranaa keessati yoo ta'u kan guddata immoo magaala Finfinneetti maati guddifachaan isa fudhate biratti. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Abbush_Zallaqaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Abbabaa_Abbishuu Abbabaa Abishuu weellisaa, qabsaawaa fi sabboonaa Oromooti. Abbabaan weellistoota Oromoo baayyee jaallataman keessaa tokko yoo ta'u sirba inni ittin jaalatamu keessaa muraasni ganneen ashamaa (sirba aadaa Jimmaa), gungumi yoona yoona, fi kkf. Oromoo Beekkamoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Oromoo_Beekkamoo Weellistoota Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Weellistoota_Oromoo https://om.wikipedia.org/wiki/Ilfinash_Qannoo Ilfinash Qannoo weellistuu, qabsooftuu fi sabboontuu Oromooti. Barreeffamoota sirreessuu barbaadanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Barreeffamoota_sirreessuu_barbaadan https://om.wikipedia.org/wiki/Kaazaakistaan Kaazaakistaan biyya odolaarraa hundoofte kan Eshiyaa bahaatti argamtu. Eshiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Eshiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Sinanaa_fi_Dinsho Gandoota Aanaa Sinaanaa' keessatti argaman keessaa gandi Saanbituu ishee tokkoodha. Gandi Saanbituu akkuma maaqaan ishii ibsu jalqaba 'San-bituu' jecha jedhu irraa moggaafamte. Aanolee Baaleehttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Aanolee_Baalee https://om.wikipedia.org/wiki/Qunnii Aanaa Qunnii aanaa odaa bultum ta ee jiraa. Biqiltuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Biqiltuu Oromiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Oromiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_Gadaa Sirna Gadaa sirna ittiin bulmaata Oromoo ti. Gadaan jaarmiyaa umurii fi dhalootan ijaarame yoo ta'u, sirna bulchiinsaa diimokiraatawaadha. Sadarkaa Gadaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_Gadaa#Sadarkaa_Gadaa Dabballee (Ganna 0-8)https://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_Gadaa#Dabballee_(Ganna_0-8) Dabballeen sadarkaa daa’immaaniiti, da'imman sadarkaa umurii 0-8 gidduutti argaman Dabballee jedhamu. Riifeensi mataa mucaa sadarkaa Dabballee hin haadamu, guduruu guddifata. Akkasumas Dabballeen maqaa kan argatu yeroo sadarkaa kana hulluuqudha, amma sanatti maqaa manaatiin waamama. Maqaan manaa mararteefi jaalala maatiin qabu kan mul'isuufi jechuma hiika hin qabnellee ta'uu danda'a FKN : Qurii, Jaldeessaafaa jedhanii waamuu. Warri isaanii horii aannanii kan hin qabne yoo ta’an gosatu obaasa. dabballeen seedaafi seera mataa isaanii kana qaban yoo ta'u, kana Dabballee ta'uu danda'an ijoollee ykn daa'immaan dhiiraa qofaadha. Gadaa Oromoo kan kutaa Oromiyaa eddoo adda addaa gidduutti garaa garaummaan xiqqoon kan m ul'atu yoo ta'u kan dabballeen umurii adda hin foo'u jedhanis ni jiru. garuu seedaa jecha yoo yaaman akka dhiiraaatti adoo hin taane, akka dubraatti "Intala" jedhanii yaaman. akka ijoollee kaaniittis yoo isaan jallatan (balleessan) hin dhaanan.Bakka tokko tokkotti maqaa soolee fi itti makoo jedhamu.https://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_Gadaa#Dabballeen_sadarkaa_daa’immaaniiti,_da'imman_sadarkaa_umurii_0-8_gidduutti_argaman_Dabballee_jedhamu._Riifeensi_mataa_mucaa_sadarkaa_Dabballee_hin_haadamu,_guduruu_guddifata._Akkasumas_Dabballeen_maqaa_kan_argatu_yeroo_sadarkaa_kana_hulluuqudha,_amma_sanatti_maqaa_manaatiin_waamama._Maqaan_manaa_mararteefi_jaalala_maatiin_qabu_kan_mul'isuufi_jechuma_hiika_hin_qabnellee_ta'uu_danda'a_FKN_:_Qurii,_Jaldeessaafaa_jedhanii_waamuu._Warri_isaanii_horii_aannanii_kan_hin_qabne_yoo_ta’an_gosatu_obaasa._dabballeen_seedaafi_seera_mataa_isaanii_kana_qaban_yoo_ta'u,_kana_Dabballee_ta'uu_danda'an_ijoollee_ykn_daa'immaan_dhiiraa_qofaadha._Gadaa_Oromoo_kan_kutaa_Oromiyaa_eddoo_adda_addaa_gidduutti_garaa_garaummaan_xiqqoon_kan_m_ul'atu_yoo_ta'u_kan_dabballeen_umurii_adda_hin_foo'u_jedhanis_ni_jiru._garuu_seedaa_jecha_yoo_yaaman_akka_dhiiraaatti_adoo_hin_taane,_akka_dubraatti_"Intala"_jedhanii_yaaman._akka_ijoollee_kaaniittis_yoo_isaan_jallatan_(balleessan)_hin_dhaanan.Bakka_tokko_t Gogeessa Gadaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_Gadaa#Gogeessa_Gadaa Duula Bilisummaa Sirna Gadaa Jalattihttps://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_Gadaa#Duula_Bilisummaa_Sirna_Gadaa_Jalatti Bara Gadaa Melbaa (bara 1522-1530)https://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_Gadaa#Bara_Gadaa_Melbaa_(bara_1522-1530) Bara Gadaa Muudana (bara 1531-1538)https://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_Gadaa#Bara_Gadaa_Muudana_(bara_1531-1538) Bara Gadaa Kiilolee (bara 1539-1546)https://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_Gadaa#Bara_Gadaa_Kiilolee_(bara_1539-1546) Bara Gadaa Biifolee (Bar 1547-1554)https://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_Gadaa#Bara_Gadaa_Biifolee_(Bar_1547-1554) Bara Michillee (Bara 1554-1562)https://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_Gadaa#Bara_Michillee_(Bara_1554-1562) Gadaa Harmufaa fi Gadaa Hambisaa (Bar 1563-1570)https://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_Gadaa#Gadaa_Harmufaa_fi_Gadaa_Hambisaa_(Bar_1563-1570) Bara Gadaa Roobalee (Bara 1571-1578)https://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_Gadaa#Bara_Gadaa_Roobalee_(Bara_1571-1578) Bara Gadaa Birmajii (Bara 1579-1586)https://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_Gadaa#Bara_Gadaa_Birmajii_(Bara_1579-1586) Bara Gadaa Muul’ataa (Bara 1587-1594)https://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_Gadaa#Bara_Gadaa_Muul’ataa_(Bara_1587-1594) Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_Gadaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Jajjaboo_sabaa Seenaa Oromoo keessatti jabaana xibbaa-xibboo jedhamee kan beekkamu bara sirni gadaa laaffatee gadaan lagatti galee,bara abbootiin gadaa aangoo irratti umurii isanii turfachuuf yaalii gochaa turan,bara Oromoon diinatti duuluu dhiisee ufii wolittii garagalee wol lolu jalqabe, Kaayoon Qabsoo uf ta’ummaan Hogganamu Bilisummaa Oromoo ni Daddafsiisa<https://om.wikipedia.org/wiki/Jajjaboo_sabaa#Kaayoon_Qabsoo_uf_ta’ummaan_Hogganamu_Bilisummaa_Oromoo_ni_Daddafsiisa< Masakamaa fi kaayyoo Danbalii Bilisummaa fi Dimokraasii ,Daanidii Bilisummaa Oromoo • Dhimma QBO irratti ilaa fi ilaameen mari’achuu, • Garaagarummaa fi tokkummaa ilaalcha siyaasaa miiraan otoo hin taane, beekumsaan wal barsiisuu, wal mormuu, waliif hubachuu, wal deeggaruu, • Yeroo maree fi falmii siyaasaa taasifnu, safuu, aadaa fi kabajaa oromummaa keenyaa eeguu, • Amala kashalabbummaa fi dharaan walitti gaarrefachuu fi waliin haasahuu keessa qulqulluu ta’uu, • Yaadota tokkummaa Oromoo diiganii fi fafa qaban irraa of qusachuu,https://om.wikipedia.org/wiki/Jajjaboo_sabaa#Masakamaa_fi_kaayyoo_Danbalii_Bilisummaa_fi_Dimokraasii_,Daanidii_Bilisummaa_Oromoo_•_Dhimma_QBO_irratti_ilaa_fi_ilaameen_mari’achuu,_•_Garaagarummaa_fi_tokkummaa_ilaalcha_siyaasaa_miiraan_otoo_hin_taane,_beekumsaan_wal_barsiisuu,_wal_mormuu,_waliif_hubachuu,_wal_deeggaruu,_•_Yeroo_maree_fi_falmii_siyaasaa_taasifnu,_safuu,_aadaa_fi_kabajaa_oromummaa_keenyaa_eeguu,_•_Amala_kashalabbummaa_fi_dharaan_walitti_gaarrefachuu_fi_waliin_haasahuu_keessa_qulqulluu_ta’uu,_•_Yaadota_tokkummaa_Oromoo_diiganii_fi_fafa_qaban_irraa_of_qusachuu, • Miiraan otoo hin taane beekumsaa fi bilchinaan wal barsiisuu fi wal hubachiisuu • Dhimmoota QBO jajjabeessan waliif dhaamuu, • Goototaa fakkii qabsoo keenyaa ta’an, dhaadhessuu fi waliif dhaamuu, • Dhaloota haarawaan seeena qabsoo Oromoo fi egeree saba keenyaa akka kallattii dhugaa ta’een hubatu waliif dhaamuu, • Gochaa fi yakka wayyaaneen saba keenya irratti dalagaa jirtu saaxiluu fi wal barsiisuu • Hubannoo fi guddina siyaasa Oromoo wal barsiisuu, • QBO muldhataa fi kallattii dhugaa irratti akka hutubamu yaada waliif gumaachuu,https://om.wikipedia.org/wiki/Jajjaboo_sabaa#•_Miiraan_otoo_hin_taane_beekumsaa_fi_bilchinaan_wal_barsiisuu_fi_wal_hubachiisuu_•_Dhimmoota_QBO_jajjabeessan_waliif_dhaamuu,_•_Goototaa_fakkii_qabsoo_keenyaa_ta’an,_dhaadhessuu_fi_waliif_dhaamuu,_•_Dhaloota_haarawaan_seeena_qabsoo_Oromoo_fi_egeree_saba_keenyaa_akka_kallattii_dhugaa_ta’een_hubatu_waliif_dhaamuu,_•_Gochaa_fi_yakka_wayyaaneen_saba_keenya_irratti_dalagaa_jirtu_saaxiluu_fi_wal_barsiisuu_•_Hubannoo_fi_guddina_siyaasa_Oromoo_wal_barsiisuu,_•_QBO_muldhataa_fi_kallattii_dhugaa_irratti_akka_hutubamu_yaada_waliif_gumaachuu, • Jibbiinsaa fi balfummaa sabaa, namoomaa fi garee kamii irraa iyyuu qulqulluu ta’uu, • Oromoo humneessuuf dhimmoota dada’an hunda wal barsiisuu, • Adeemsa kaleessaa xiinxallee, waltajjii amma keessa jirru hubannee, egeree qabsoo keenyaaf ni ta’a kan jennu malaa fi fala waliif akeekuu, • Garaa garummaa ilaalcha siyaasaan alatti, gandaan, naannoon, gosaan wal beekumsaan walfamuun ykn wal deeggaruun fafa qabsoo ta’uu isaa wal hubachiisuu, • Ilaalcha ykn muldhata siyaasaa deeggarru, sababaa fi beekumsaan malee miiraan ta’uu akka hin qabne wal hubachiisuu,https://om.wikipedia.org/wiki/Jajjaboo_sabaa#•_Jibbiinsaa_fi_balfummaa_sabaa,_namoomaa_fi_garee_kamii_irraa_iyyuu_qulqulluu_ta’uu,_•_Oromoo_humneessuuf_dhimmoota_dada’an_hunda_wal_barsiisuu,_•_Adeemsa_kaleessaa_xiinxallee,_waltajjii_amma_keessa_jirru_hubannee,_egeree_qabsoo_keenyaaf_ni_ta’a_kan_jennu_malaa_fi_fala_waliif_akeekuu,_•_Garaa_garummaa_ilaalcha_siyaasaan_alatti,_gandaan,_naannoon,_gosaan_wal_beekumsaan_walfamuun_ykn_wal_deeggaruun_fafa_qabsoo_ta’uu_isaa_wal_hubachiisuu,_•_Ilaalcha_ykn_muldhata_siyaasaa_deeggarru,_sababaa_fi_beekumsaan_malee_miiraan_ta’uu_akka_hin_qabne_wal_hubachiisuu, • Mooraa QBO irraa mala diina haphisuun, fira baayyifannu irratti wal barsiisuu, • Fakkeessituu fi loote-seentuun wayyaanee, akka afaan faajjii nukeessatti hin huumne bilchinaan saaxiluu, • Ennaa dhimma siyaasaa dubbannu, Hadhaa qabsoon qabdu, dhamdhamaa jiraachuu keenya ofitti himuu, • Waamicha QBOf, gumaachaa fi gahee akka nama tokkootti goone wal barsiisuu fi wal hubachiisuu ta’a.https://om.wikipedia.org/wiki/Jajjaboo_sabaa#•_Mooraa_QBO_irraa_mala_diina_haphisuun,_fira_baayyifannu_irratti_wal_barsiisuu,_•_Fakkeessituu_fi_loote-seentuun_wayyaanee,_akka_afaan_faajjii_nukeessatti_hin_huumne_bilchinaan_saaxiluu,_•_Ennaa_dhimma_siyaasaa_dubbannu,_Hadhaa_qabsoon_qabdu,_dhamdhamaa_jiraachuu_keenya_ofitti_himuu,_•_Waamicha_QBOf,_gumaachaa_fi_gahee_akka_nama_tokkootti_goone_wal_barsiisuu_fi_wal_hubachiisuu_ta’a. https://om.wikipedia.org/wiki/Jajjaboo_sabaa# https://om.wikipedia.org/wiki/Sheek_Mahaammad_Rashaad_Abdullee Dr. Sheek Mohammed Rashaad Abdullee (1934-2013) hayyuu Oromoo fi nama amantiiti. Dhaloota Isaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Sheek_Mahaammad_Rashaad_Abdullee#Dhaloota_Isaa BARMOOTA KIYYA KAN DURAAhttps://om.wikipedia.org/wiki/Sheek_Mahaammad_Rashaad_Abdullee#BARMOOTA_KIYYA_KAN_DURAA BIYYATTI GALU`UUF QOPHAAYUUhttps://om.wikipedia.org/wiki/Sheek_Mahaammad_Rashaad_Abdullee#BIYYATTI_GALU`UUF_QOPHAAYUU GOSA BARMOOTAA KIYYAhttps://om.wikipedia.org/wiki/Sheek_Mahaammad_Rashaad_Abdullee#GOSA_BARMOOTAA_KIYYA RAADIYOO MAQDISHOO IRRATTI AFAAN OROMOO JALQABUUhttps://om.wikipedia.org/wiki/Sheek_Mahaammad_Rashaad_Abdullee#RAADIYOO_MAQDISHOO_IRRATTI_AFAAN_OROMOO_JALQABUU Alaabaa Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Sheek_Mahaammad_Rashaad_Abdullee#Alaabaa_Oromoo Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Sheek_Mahaammad_Rashaad_Abdullee#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Jaarraa_(aanaa) Aanaa Jaarraa godina baaleeti kan argamu yoo tahuu magaala godinacha roobe irraa kallatii bahatti argama magaalli annicha jarraa jedhama iddoon seenaa qabeessi dirree shek husen aanaa kanatti argama Aanolee Baaleehttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Aanolee_Baalee https://om.wikipedia.org/wiki/Caselle_Landi Caselle Landi is 'n stad in Italy, Yuurooppi. Osasco ballini ishe hanga 25,95 km². Internethttps://om.wikipedia.org/wiki/Caselle_Landi#Internet https://om.wikipedia.org/wiki/Siyaatil Siyaatil magaalaa naannoo qarqara garbaa jirtu yoo taatu, USA keessatti mootummmaa naannoo Waashingiten keessatti argamti. Bara 2012tii, magaalaan kun jiraattota 634,535 kan qabduu fi akkasumaas magaalaa USA ariitidhaan guddachaa jiran keessa ishii tokko. Magaalota USAhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Magaalota_USA https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Muneessa Aaanaan Muunessaa ka Beekamte Atileetota akka Xurunesh Dibaabaa, Ejigayeu fi Leenjisaa beekkamaa Hussien Shibo. Aanolee Arsiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Aanolee_Arsii https://om.wikipedia.org/wiki/Ji%27ooloojii Ji'ooloojii (Greek irra kan dhufe - ge jechuun "Lafa"; fi logos immo "beekumsa") kunii immo science(og-beekuu) yoo ta'u kan qo'atuus wa'ee kutaa planeta keenyaa kan "solid" ta'anii, qabenya, kutaalee, fakkii, seena fi ademsaa fakki isaa (lafa) jijjiru qo'ata. Kunii immo Earth science(Beekumsa Lafaa) kessa tokko dha. Referenceshttps://om.wikipedia.org/wiki/Ji%27ooloojii#References https://om.wikipedia.org/wiki/Marek_Grechuta Marek Michał Grechuta (10 Arfaasaa 1945 - 09 Orkololeesa 2006) Polish sirbbaa. https://om.wikipedia.org/wiki/Jaarraa_Abbaa_Gadaa == Seenaa Duubaa == Seenaa Duubaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Jaarraa_Abbaa_Gadaa#Seenaa_Duubaa Qabsoo Hidhanoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Jaarraa_Abbaa_Gadaa#Qabsoo_Hidhanoo Du'uusaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Jaarraa_Abbaa_Gadaa#Du'uusaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Jaarraa_Abbaa_Gadaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Oromoo_Maccaa Oromoon Maccaa heddumminaan gidduu-galeessa, Oromiyaa naannawa Shawaa Lixaa fi Kibba Lixaa, Lixa Oromiyaa Wallaggaa, i kibba Lixaa Oromiyaa Jimma, Buunnoo fi Iluubbaaboori qubate. Seenaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Oromoo_Maccaa#Seenaa Gosoota Maccaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Oromoo_Maccaa#Gosoota_Maccaa Referenceshttps://om.wikipedia.org/wiki/Oromoo_Maccaa#References https://om.wikipedia.org/wiki/Oromoo_Booranaa Oromoo Booranaa (Booraan jedhamu) ummata Oromoo kan horsiisee buluun jiraatuu yoo ta'u Kibba Oromiyaa fi Kaaba Keeniyaa keessa jiraatu. Boranni qoqqooddama Oromoo keessaa isa tokko yoo ta'u kan biraan Oromoo Baarentuu ti. Waa'ee Booranaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Oromoo_Booranaa#Waa'ee_Booranaa Dhaha Baraa(Calendar)https://om.wikipedia.org/wiki/Oromoo_Booranaa#Dhaha_Baraa(Calendar) Qoqqooddamahttps://om.wikipedia.org/wiki/Oromoo_Booranaa#Qoqqooddama Kanas Ilaalihttps://om.wikipedia.org/wiki/Oromoo_Booranaa#Kanas_Ilaali Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Oromoo_Booranaa#Wabii Dabalata Dubbisuufhttps://om.wikipedia.org/wiki/Oromoo_Booranaa#Dabalata_Dubbisuuf https://om.wikipedia.org/wiki/Oromoo_Gujii Gujiin gosa Oromoo keessaa tokko yoo ta'u baayyinaan godina Gujii, godina Gujii Lixaa fi godina Booranaa Keessa jiraata. Gujiin angafa Oromoo kan sirni Gadaa otoo adda hin murin raawwata jiraniidha. Latiinsa Gujiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Oromoo_Gujii#Latiinsa_Gujii Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Oromoo_Gujii#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Roobee Aanaan Roobee magalaa guddoo arsii baha tatee magalaa guddachaa jiraan keessa ishii takka kessumaa magalaan tun magalaa karaan daandi magalaa baaleedha arsii waal qunamsisuu ergaa ijaramee as magalaa guddinni ishi akka saafisuu ta'eedha Aanolee Arsiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Aanolee_Arsii https://om.wikipedia.org/wiki/Doddotaa-siree Aanaan Doddotaa godina Arsii keessatti argamti. Aanaan tun kaabaan godina Shawaa Bahaatiin, Kibbaan aanaa Heexosaa,bahaan aanaa Siree,lixaan aanaa Zuwaay Dugdaan daangoftee argamti. Aanolee Arsiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Aanolee_Arsii https://om.wikipedia.org/wiki/Siligo |- Yuurooppihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuurooppi https://om.wikipedia.org/wiki/Sheek_Bakrii_Saphaalloo Sheek Bakrii Saphaalloo (maqaa dhalootaa: Abubakar Garad Usmaan; A.L. Jireenya Isaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Sheek_Bakrii_Saphaalloo#Jireenya_Isaa Hojii Isaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Sheek_Bakrii_Saphaalloo#Hojii_Isaa Yaaddannoo Isaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Sheek_Bakrii_Saphaalloo#Yaaddannoo_Isaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Sheek_Bakrii_Saphaalloo#Wabii Liinkii Alaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Sheek_Bakrii_Saphaalloo#Liinkii_Alaa https://om.wikipedia.org/wiki/Laga_Gibee Lagni Gibee galtuu laga Oomoo ti. Lagni kun kibba baha Itoophiyaa keessatti yoo argamu, akuma lageen biyyatti keessa jiranii kaanii, tajaajila bidiruu irra deemuu hin kennu. Ilaalchahttps://om.wikipedia.org/wiki/Laga_Gibee#Ilaalcha Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Laga_Gibee#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Oromoo_Baarentuu Baarentuu (ykn Baarentoo; (maqaa durii) Baraytumaa ) gosa Oromoo lamaan keessa isa tokko. Gosti inni kan biraa Boorana. Waa'ee Baarentuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Oromoo_Baarentuu#Waa'ee_Baarentuu Amantiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Oromoo_Baarentuu#Amantii Qoqqoodamahttps://om.wikipedia.org/wiki/Oromoo_Baarentuu#Qoqqoodama https://om.wikipedia.org/wiki/Kokosa Aanaan kokkossaa godina Arsii lixaa keessatti kan argamtu dha. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Kokosa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Antiraaksii Antiraaksiin dhibee hamaa yoo ta'u kan inni dhufus baakteeriyaa Baasiles Antiraasis (Bacillus anthracis) jedhamuuni. Gosti dhibee kanaa baayyen isaa kan nama ajjeesu yoo ta'u dhibeen kun bineesotaa fi nama qaba. Mallattoo Dhibee Kanaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Antiraaksii#Mallattoo_Dhibee_Kanaa Sombahttps://om.wikipedia.org/wiki/Antiraaksii#Somba Garaachaa fi marrimaanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Antiraaksii#Garaachaa_fi_marrimaan Kan Gogaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Antiraaksii#Kan_Gogaa Ka'umsahttps://om.wikipedia.org/wiki/Antiraaksii#Ka'umsa Baakteeriyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Antiraaksii#Baakteeriyaa Saaxilamuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Antiraaksii#Saaxilamuu Ittisuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Antiraaksii#Ittisuu Talaalliihttps://om.wikipedia.org/wiki/Antiraaksii#Talaallii Yaaluuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Antiraaksii#Yaaluu Antiibaayotiiksiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Antiraaksii#Antiibaayotiiksii Monoclonal antibodieshttps://om.wikipedia.org/wiki/Antiraaksii#Monoclonal_antibodies Seenaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Antiraaksii#Seenaa Jechichumahttps://om.wikipedia.org/wiki/Antiraaksii#Jechichuma Argamargamahttps://om.wikipedia.org/wiki/Antiraaksii#Argamargama Talaallii Jalqabaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Antiraaksii#Talaallii_Jalqabaa Kanas Ilaalihttps://om.wikipedia.org/wiki/Antiraaksii#Kanas_Ilaali Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Antiraaksii#Wabii Liinkii Alaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Antiraaksii#Liinkii_Alaa https://om.wikipedia.org/wiki/Baaroo_Tumsaa Ibsaa Turee Hassen umaar jedhaama Seenaa Isaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Baaroo_Tumsaa#Seenaa_Isaa Barnoota Isaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Baaroo_Tumsaa#Barnoota_Isaa Qabsoo Keessa Seenuusaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Baaroo_Tumsaa#Qabsoo_Keessa_Seenuusaa Du'a Isaa..https://om.wikipedia.org/wiki/Baaroo_Tumsaa#Du'a_Isaa.. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Baaroo_Tumsaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Waldaa_Wal-gargaarsa_Maccaa_fi_Tuulamaa Waldaa Wal-gargaarsa Maccaa fi Tuulamaa waldaa mirga ummata Oromoof qabsaawuf dhaabbate. Dhaabbanni kun leellistoota Oromummaa kan akka Maammoo Mazammir, Hayilamaaraam Gammadaa fi Taaddasaa Birruu faatin dhaabbate. Seenaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Waldaa_Wal-gargaarsa_Maccaa_fi_Tuulamaa#Seenaa Damee Adda Addaa Banuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Waldaa_Wal-gargaarsa_Maccaa_fi_Tuulamaa#Damee_Adda_Addaa_Banuu Hidhamuusaaniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Waldaa_Wal-gargaarsa_Maccaa_fi_Tuulamaa#Hidhamuusaanii Gumaachahttps://om.wikipedia.org/wiki/Waldaa_Wal-gargaarsa_Maccaa_fi_Tuulamaa#Gumaacha WabiiCategory:Dhaabbata Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Waldaa_Wal-gargaarsa_Maccaa_fi_Tuulamaa#WabiiCategory:Dhaabbata_Oromoo https://om.wikipedia.org/wiki/Sumaalee Sumaalee saba ummata kuush kan Somaaliyaa Guddoof abbaa biyyaa ta'ani dha. Somaaliyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Somaaliyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Abdiisaa_Aagaa Koloneel Abdiisaa Aagaa (1919 - 1977) Oromiyaa, Wallagga kessatti dhalate. Abdiisan waraana Itoophiyaan Xaaliyaanii waliin geggessiteraati gootummaa guddaa agarsiisen ummata biratti beekkama. Seenaa Isaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Abdiisaa_Aagaa#Seenaa_Isaa Ijoollummaa fi Waraana Galuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Abdiisaa_Aagaa#Ijoollummaa_fi_Waraana_Galuu Biyyatti Deebi'uuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Abdiisaa_Aagaa#Biyyatti_Deebi'uu Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Abdiisaa_Aagaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Maammoo_Mazammir Koloneel Maammoo Mazammir (A.L. Seenaa Isaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Maammoo_Mazammir#Seenaa_Isaa Ijoollummaa Isaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Maammoo_Mazammir#Ijoollummaa_Isaa Qabsoo Isaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Maammoo_Mazammir#Qabsoo_Isaa Sobaan Himatamuusahttps://om.wikipedia.org/wiki/Maammoo_Mazammir#Sobaan_Himatamuusa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Maammoo_Mazammir#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Abbabaa_Biqilaa Abbabaa Biqilaa (A.L. Seenaasaa Duubaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Abbabaa_Biqilaa#Seenaasaa_Duubaa 1932–1959https://om.wikipedia.org/wiki/Abbabaa_Biqilaa#1932–1959 Moo'icha Maraatoonii Olompiikii 1960https://om.wikipedia.org/wiki/Abbabaa_Biqilaa#Moo'icha_Maraatoonii_Olompiikii_1960 1960–1964https://om.wikipedia.org/wiki/Abbabaa_Biqilaa#1960–1964 Moo'icha Maraatoonii Olompiikii kan 1964https://om.wikipedia.org/wiki/Abbabaa_Biqilaa#Moo'icha_Maraatoonii_Olompiikii_kan_1964 Olompiikii Meeksikoo Siitii kan 1968https://om.wikipedia.org/wiki/Abbabaa_Biqilaa#Olompiikii_Meeksikoo_Siitii_kan_1968 1969–1973https://om.wikipedia.org/wiki/Abbabaa_Biqilaa#1969–1973 Kan Inni Dubbaterraahttps://om.wikipedia.org/wiki/Abbabaa_Biqilaa#Kan_Inni_Dubbaterraa Aadaa Keessattihttps://om.wikipedia.org/wiki/Abbabaa_Biqilaa#Aadaa_Keessatti Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Abbabaa_Biqilaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Agarii_Tulluu Agariin Tulluu qabsaawaa mirga Oromooti. Agariin bara sirna abbaa lafaa keessa cunqursaa ummata Oromoorra ga'u balaaleffachuudhan qabsoo waraanaa jalqabe. Ijoollummaasaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Agarii_Tulluu#Ijoollummaasaa Qabsoo Inni Godhehttps://om.wikipedia.org/wiki/Agarii_Tulluu#Qabsoo_Inni_Godhe Qabamuusaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Agarii_Tulluu#Qabamuusaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Agarii_Tulluu#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Oduu_situdent_oromo An gaadiisa raagaa naajadhan baqataa oromotti bahaa afrikaa keesaa kan jiru https://om.wikipedia.org/wiki/Sung_Jae-gi Sung Jae-gi(Korea:성재기, 11 Fuulbana 1967 - 26 Adooleessa 2013South Korean channel films suicide (English)) kuniin Human right activistsPolice continue search for missing men's rights activist yonhapnews 2013.07. Referenceshttps://om.wikipedia.org/wiki/Sung_Jae-gi#References https://om.wikipedia.org/wiki/Kirgistaan Kirgistaan biyya odolaarraa hundoofte kan Eshiyaa bahaatti argamtu. Eshiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Eshiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Uzbeekistaan Uzbeekistaan biyya odolaarraa hundoofte kan Eshiyaa bahaatti argamtu. Eshiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Eshiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Taajaakistaan Taajaakistaan biyya odolaarraa hundoofte kan Eshiyaa bahaatti argamtu. Eshiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Eshiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Tarkimeenistaan Tarkimeenistaan biyya odolaarraa hundoofte kan Eshiyaa bahaatti argamtu. Eshiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Eshiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Armeeniyaa Armeeniyaa biyya odolaarraa hundoofte kan Eshiyaa bahaatti argamtu. Eshiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Eshiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Azarbaajan Azarbaajan biyya odolaarraa hundoofte kan Eshiyaa bahaatti argamtu. Eshiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Eshiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Ji%27oorjiyaa Ji'oorjiyaa biyya odolaarraa hundoofte kan Eshiyaa bahaatti argamtu. Eshiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Eshiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Iraan Iraan biyya odolaarraa hundoofte kan Eshiyaa bahaatti argamtu. Eshiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Eshiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Iraaq Afaan Kurdii Eshiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Eshiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Isiraa%27el Isiraa'el biyya odolaarraa hundoofte kan Eshiyaa bahaatti argamtu. Eshiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Eshiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Baahireen Baahireen biyya odolaarraa hundoofte kan Eshiyaa bahaatti argamtu. Eshiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Eshiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Joordaan Joordaan biyya odolaarraa hundoofte kan Eshiyaa bahaatti argamtu. Eshiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Eshiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Kuweet Kuweet biyya odolaarraa hundoofte kan Eshiyaa bahaatti argamtu. Eshiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Eshiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Libaanon Libaanon biyya odolaarraa hundoofte kan Eshiyaa bahaatti argamtu. Eshiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Eshiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Omaan Omaan biyya odolaarraa hundoofte kan Eshiyaa bahaatti argamtu. Eshiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Eshiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Kaataar Kaataar biyya odolaarraa hundoofte kan Eshiyaa bahaatti argamtu. Eshiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Eshiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Sa%27ud_Arabiyaa Sa'ud Arabiyaa biyya odolaarraa hundoofte kan Eshiyaa bahaatti argamtu. Eshiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Eshiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Siiriyaa Siiriyaa biyya odolaarraa hundoofte kan Eshiyaa bahaatti argamtu. Eshiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Eshiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Tarkii Tarkii, biyya odolaarraa hundoofte kan Yuurooppi fi Eshiyaa bahaatti argamtu. Tarkiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Tarkii https://om.wikipedia.org/wiki/Yaman Yaman biyya odolaarraa hundoofte kan Eshiyaa bahaatti argamtu. Eshiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Eshiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Kooriyaa_Kaabaa Kooriyaa Kaabaa biyya odolaarraa hundoofte kan Eshiyaa bahaatti argamtu. Eshiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Eshiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Kooriyaa_Kibbaa Kooriyaa Kibbaa biyya odolaarraa hundoofte kan Eshiyaa bahaatti argamtu. Eshiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Eshiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Mongooliyaa Mongooliyaa biyya odolaarraa hundoofte kan Eshiyaa bahaatti argamtu. Eshiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Eshiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Yunaayitid_Arab_Imireetis Yunaayitid Arab Imireetis biyya odolaarraa hundoofte kan Eshiyaa bahaatti argamtu. Eshiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Eshiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Afgaanistaan Afgaanistaan biyya odolaarraa hundoofte kan Eshiyaa bahaatti argamtu. Eshiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Eshiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Baangilaadish Baangilaadish biyya odolaarraa hundoofte kan Eshiyaa bahaatti argamtu. Eshiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Eshiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Buutan Buutan biyya odolaarraa hundoofte kan Eshiyaa bahaatti argamtu. Eshiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Eshiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Maaldivsi Maaldivsi biyya odolaarraa hundoofte kan Eshiyaa bahaatti argamtu. Eshiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Eshiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Neeppaal Neeppaal biyya odolaarraa hundoofte kan Eshiyaa bahaatti argamtu. Eshiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Eshiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Paakistaan Paakistaan biyya odolaarraa hundoofte kan Eshiyaa bahaatti argamtu. Eshiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Eshiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Birunaay Birunaay biyya odolaarraa hundoofte kan Eshiyaa bahaatti argamtu. Eshiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Eshiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Filiippiinsi Filiippiinsi biyya odolaarraa hundoofte kan Eshiyaa bahaatti argamtu. Eshiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Eshiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Kamboodiyaa Kamboodiyaa biyya odolaarraa hundoofte kan Eshiyaa bahaatti argamtu. Eshiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Eshiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Maleeshiyaa Maleeshiyaa biyya odolaarraa hundoofte kan Eshiyaa bahaatti argamtu. Eshiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Eshiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Laa%27os Laa'os biyya odolaarraa hundoofte kan Eshiyaa bahaatti argamtu. Eshiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Eshiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Tiimor_Bahaa Tiimor Bahaa biyya odolaarraa hundoofte kan Eshiyaa bahaatti argamtu. Eshiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Eshiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Maaynamaar Maaynamaar biyya odolaarraa hundoofte kan Eshiyaa bahaatti argamtu. Eshiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Eshiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Singaappoor Singaappoor biyya odolaarraa hundoofte kan Eshiyaa bahaatti argamtu. Eshiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Eshiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Taayilaand Taayilaand biyya odolaarraa hundoofte kan Eshiyaa bahaatti argamtu. Eshiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Eshiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Haroo_Limmuu Aanaan Haroo Limmuu aanoolee Godina Wallagga Bahaa keessatti argaman keessaa ishee tokko dha. Aanaan Haroo Limmuu maqaa kana kan moggafatte yeroo jalqabaa aanaa Limmuu jalatti hundooftee bulaa turtee haala kana irraa ka'uun yeroo amma kana immoo bara 1998 of danda'uu dhaan maqaa kana argatteetti cittee jirti. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Haroo_Limmuu#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Dhiiga thumb|Dhiiga namaa si'a 600 guddifamee Faayidaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Dhiiga#Faayidaa Qabiyyee Dhiiga Namaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Dhiiga#Qabiyyee_Dhiiga_Namaa Seelotahttps://om.wikipedia.org/wiki/Dhiiga#Seelota Pilaasmaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Dhiiga#Pilaasmaa Reenjii Dhiphaa Gatii pHhttps://om.wikipedia.org/wiki/Dhiiga#Reenjii_Dhiphaa_Gatii_pH Dhiiga Warra Lafee Dugdaa Qabanii Hoosiftoota Hin Taanehttps://om.wikipedia.org/wiki/Dhiiga#Dhiiga_Warra_Lafee_Dugdaa_Qabanii_Hoosiftoota_Hin_Taane Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Dhiiga#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Baayoogaazii Baayoogaaziin maqaa gaazota yeroo lubbu qabeessi (orgnaic matter) bakka oksijiinin hin jirretti tortore ummanan ibsudha. Baayogaaziin meeshaalee naannoo keenyatti argaman kan akka kosiirraa oomishuun ni danda'ama. Oomishuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Baayoogaazii#Oomishuu Gaazii Boollaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Baayoogaazii#Gaazii_Boollaa Qabiyyeehttps://om.wikipedia.org/wiki/Baayoogaazii#Qabiyyee Bu'aahttps://om.wikipedia.org/wiki/Baayoogaazii#Bu'aa Hojiirra Oolmaasaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Baayoogaazii#Hojiirra_Oolmaasaa Baayoogaazii Ol Guddisuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Baayoogaazii#Baayoogaazii_Ol_Guddisuu Baayoogaazii Gara Giriidii Gaazitti Naquuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Baayoogaazii#Baayoogaazii_Gara_Giriidii_Gaazitti_Naquu Baayoogaazii Geejjiba Keessattihttps://om.wikipedia.org/wiki/Baayoogaazii#Baayoogaazii_Geejjiba_Keessatti Iddoo Baayoogaaziitti Safaruuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Baayoogaazii#Iddoo_Baayoogaaziitti_Safaruu Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Baayoogaazii#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Meeshaalee_Niwuukilaaraa Meeshaan waraanaa niwuukilaaraa dhuka'aa humna isaa ri'aakshinii niwuukilaariiraa argatu yoo ta'u kunis fishiiniii ykn walitti makaa fiyuuzyinii fi fishiinii ta'uu danda'a. Ri'aakshiniin lamaanuu dhuka'aa xiqoorraa humna guddaa uuma. Gosahttps://om.wikipedia.org/wiki/Meeshaalee_Niwuukilaaraa#Gosa Meeshaalee Fishiiniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Meeshaalee_Niwuukilaaraa#Meeshaalee_Fishiinii Meeshaalee Fiyuuzyiniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Meeshaalee_Niwuukilaaraa#Meeshaalee_Fiyuuzyinii Gosa Kaanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Meeshaalee_Niwuukilaaraa#Gosa_Kaan Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Meeshaalee_Niwuukilaaraa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Waldaa_Qorannoo_Oromoo Waldaan Qorannoo Oromoo (WQO) dhaabbata qorannoo bu'aaf hin dhaabbanne yoo ta'u hayyoota Oromoo fi miti-Oromoo ta'aniin Oromoorrattii fi waan Oromoo wajiin wal-qabaturratti qorannoo geggessuuf kan dhaabbate dha. WQO dhaabbata barnootaa kan sadarkaa addunyaa (international academic organization) qorannoo fi galmeessuu seenaa fi aadaa Oromoo irratti xiyyeeffatee kan hojjatudha. Dhaabbachuu Isaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Waldaa_Qorannoo_Oromoo#Dhaabbachuu_Isaa Kaayyoo Dhaaba Kanaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Waldaa_Qorannoo_Oromoo#Kaayyoo_Dhaaba_Kanaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Waldaa_Qorannoo_Oromoo#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Waaqa Waaqni, akka Oromoon amanutti, kan samii fi lafa uume fi kan hundaa ol ta'e. Maqaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Waaqa#Maqaa Amaloota Waaqaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Waaqa#Amaloota_Waaqaa Waaqeffannaa fi Ilaalcha Waaqaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Waaqa#Waaqeffannaa_fi_Ilaalcha_Waaqaa Mammaaksahttps://om.wikipedia.org/wiki/Waaqa#Mammaaksa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Waaqa#Wabii Kanas ilaalihttps://om.wikipedia.org/wiki/Waaqa#Kanas_ilaali Liinkii alaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Waaqa#Liinkii_alaa https://om.wikipedia.org/wiki/Naacha Naachi bineensa loo'u kan bishaani fi lafaa irra jiraatuudha. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Naacha#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Qeerransa #Gosoota Qeerransaa Bineensottahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Bineensotta https://om.wikipedia.org/wiki/Ispeen Ispeen biyya Yuurooppi keessa jirtu. Ispeenhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ispeen https://om.wikipedia.org/wiki/Aayislaandi Aayislaandi biyya Yuurooppi keessa jirtu. Yuurooppihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuurooppi https://om.wikipedia.org/wiki/Aayerlaandi Aayerlaandi biyya Yuurooppi keessa jirtu. Aayerlaandihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Aayerlaandi https://om.wikipedia.org/wiki/Albeeniyaa Albeeniyaa biyya Yuurooppi keessa jirtu. Yuurooppihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuurooppi https://om.wikipedia.org/wiki/Andooraa Andooraa biyya Yuurooppi keessa jirtu. Yuurooppihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuurooppi https://om.wikipedia.org/wiki/Beelaarus Beelaarus biyya Yuurooppi keessa jirtu. Yuurooppihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuurooppi https://om.wikipedia.org/wiki/Beeljiyeem Beeljiyeem biyya Yuurooppi keessa jirtu. Yuurooppihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuurooppi https://om.wikipedia.org/wiki/Bulgeeriyaa Bulgeeriyaa biyya Yuurooppi keessa jirtu. Yuurooppihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuurooppi https://om.wikipedia.org/wiki/Poorchugaal Poorchugaal biyya Yuurooppi keessa jirtu. Yuurooppihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuurooppi https://om.wikipedia.org/wiki/Poolaandi Poolaandi biyya Yuurooppi keessa jirtu. Yuurooppihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuurooppi https://om.wikipedia.org/wiki/Tokkummaa_Biyya_Mootii |- https://om.wikipedia.org/wiki/Istooniyaa Istooniyaa biyya Yuurooppi keessa jirtu. Yuurooppihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuurooppi https://om.wikipedia.org/wiki/Fiinlaandi Fiinlaandi biyya Yuurooppi keessa jirtu. Fiinlaandihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Fiinlaandi https://om.wikipedia.org/wiki/Amantii * Kiristaanummaa Amantiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Amantii https://om.wikipedia.org/wiki/Xaaliyaanii Xaaliyaanii biyya Yuurooppi keessa jirtu. Yuurooppihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuurooppi https://om.wikipedia.org/wiki/Firaansi Firaansi biyya Yuurooppi keessa jirtu. Yuurooppihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuurooppi https://om.wikipedia.org/wiki/Moldoovaa Moldoovaa biyya Yuurooppi keessa jirtu. Yuurooppihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuurooppi https://om.wikipedia.org/wiki/Yuukireen Yuukireen biyya Yuurooppi] keessa jirtu. Taateewwan yeroo ammaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Taateewwan_yeroo_ammaa Yuurooppihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuurooppi https://om.wikipedia.org/wiki/Jarmanii Jarmanii biyya Yuurooppi keessa jirtu. Yuurooppihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuurooppi https://om.wikipedia.org/wiki/Romaaniyaa Romaaniyaa biyya Yuurooppi keessa jirtu. Yuurooppihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuurooppi https://om.wikipedia.org/wiki/Kirooshiyaa Kirooshiyaa biyya Yuurooppi keessa jirtu. Yuurooppihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuurooppi https://om.wikipedia.org/wiki/Saayippires Saayippires biyya Yuurooppi keessa jirtu. Yuurooppihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuurooppi https://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_Mammaaksa_Oromoo Tarreen kun maamaaksa Oromoo bebekkamo qaba. Oromoon mammaaksa baay'eeqabuu keessa muraasni kan armaan gadiiti. Kanas ilaalihttps://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_Mammaaksa_Oromoo#Kanas_ilaali Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_Mammaaksa_Oromoo#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Oostiriyaa Oostiriyaa biyya Yuurooppi keessa jirtu. Yuurooppihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuurooppi https://om.wikipedia.org/wiki/Giriik Giriik biyya Yuurooppi keessa jirtu. Yuurooppihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuurooppi https://om.wikipedia.org/wiki/Islovaakiyaa Islovaakiyaa biyya Yuurooppi keessa jirtu. Yuurooppihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuurooppi https://om.wikipedia.org/wiki/Laativiyaa Laativiyaa biyya Yuurooppi keessa jirtu. Yuurooppihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuurooppi https://om.wikipedia.org/wiki/Liikteenistaayin Liikteenistaayin biyya Yuurooppi keessa jirtu. Yuurooppihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuurooppi https://om.wikipedia.org/wiki/Isloveeniyaa Isloveeniyaa biyya Yuurooppi keessa jirtu. Yuurooppihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuurooppi https://om.wikipedia.org/wiki/Lituheeniyaa Lituheeniyaa biyya Yuurooppi keessa jirtu. Yuurooppihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuurooppi https://om.wikipedia.org/wiki/Maqedooniyaa Maqedooniyaa biyya Yuurooppi keessa jirtu. Yuurooppihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuurooppi https://om.wikipedia.org/wiki/Mooltaa Mooltaa biyya Yuurooppi keessa jirtu. Yuurooppihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuurooppi https://om.wikipedia.org/wiki/Monaakoo Monaakoo biyya Yuurooppi keessa jirtu. Yuurooppihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuurooppi https://om.wikipedia.org/wiki/Moonteneegroo Moonteneegroo biyya Yuurooppi keessa jirtu. Yuurooppihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuurooppi https://om.wikipedia.org/wiki/Neezerlaandi Neezerlaandi biyya Yuurooppi keessa jirtu. Yuurooppihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuurooppi https://om.wikipedia.org/wiki/Saan_Maariinoo Saan Maariinoo biyya Yuurooppi keessa jirtu. Yuurooppihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuurooppi https://om.wikipedia.org/wiki/Sarbiyaa Sarbiyaa biyya Yuurooppi keessa jirtu. Yuurooppihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuurooppi https://om.wikipedia.org/wiki/Siwiizerlaandi Siwiizerlaandi biyya Yuurooppi keessa jirtu. Yuurooppihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuurooppi https://om.wikipedia.org/wiki/Aartii_Oromoo Artiin Oromoo akkuma kan warra dhihaa ykn Aurooppaa bara hedduu dura jalqabuutiin, dheerina umurii kan warra Awurooppaa gadii kan qabu miti. Adda addummaan artii warra dhihaafi Oromoo, kan warra dhihaa barreeffamaan yookaan bakka bu'aa yaadaatiin dhihaachaa turuusaati. Geessituu alaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Aartii_Oromoo#Geessituu_alaa https://om.wikipedia.org/wiki/Fiilmii_Oromoo == Liinkii alaa == Liinkii alaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Fiilmii_Oromoo#Liinkii_alaa https://om.wikipedia.org/wiki/Tiyaatira_Oromoo == Liinkii alaa == Liinkii alaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Tiyaatira_Oromoo#Liinkii_alaa https://om.wikipedia.org/wiki/Nyaata_aadaa_Oromoo Nyaata aadaa Oromoo nyaata ummata Oromoo biratti beekkama ta'ee kan dhaloota keessa darba dhufe. Nyaatni aadaa ayyana, cidha, qophii fi yeroo adda addaa irratti ni dhiyaata. https://om.wikipedia.org/wiki/Fixeensa Horii buli obbo boruu barraaqaa All articles with dead external linkshttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:All_articles_with_dead_external_links Articles with dead external links from August 2021https://om.wikipedia.org/wiki/Category:Articles_with_dead_external_links_from_August_2021 Articles with invalid date parameter in templatehttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Articles_with_invalid_date_parameter_in_template Barreeffamoota sirreessuu barbaadanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Barreeffamoota_sirreessuu_barbaadan Ogbarruu Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ogbarruu_Oromoo https://om.wikipedia.org/wiki/Mudaammuddii Category:Ogbarruu Oromoo Ogbarruu Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ogbarruu_Oromoo https://om.wikipedia.org/wiki/Aadaa_Oromoo == Aartii Oromoo == Aartii Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Aadaa_Oromoo#Aartii_Oromoo Fiilmii Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Aadaa_Oromoo#Fiilmii_Oromoo Tiyaatira Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Aadaa_Oromoo#Tiyaatira_Oromoo Nyaata aadaa Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Aadaa_Oromoo#Nyaata_aadaa_Oromoo Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Aadaa_Oromoo#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Namummaa * Namummaa Ogbarruu Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ogbarruu_Oromoo https://om.wikipedia.org/wiki/Oromo_Dictionary Category:Ogbarruu Oromoo Ogbarruu Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ogbarruu_Oromoo https://om.wikipedia.org/wiki/Qoricha_Oromoo == Liinkii alaa == Liinkii alaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Qoricha_Oromoo#Liinkii_alaa https://om.wikipedia.org/wiki/Ogbarruu Ogbarruun (og-barruu) hojii kalaqa ilma namaa dhugaa hawaasa keessa jiru bu’ureeffachuun akkaataa miidhagina qabuun haala aartiin kan dhiyaatuudha. Hiikkaa ogbarruuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Ogbarruu#Hiikkaa_ogbarruu Ogbarruu Oromohttps://om.wikipedia.org/wiki/Ogbarruu#Ogbarruu_Oromo Ogbarruu afaanii/afoolaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Ogbarruu#Ogbarruu_afaanii/afoolaa Ogbarruu barreeffamaa/barruuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Ogbarruu#Ogbarruu_barreeffamaa/barruu Geessituu alaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Ogbarruu#Geessituu_alaa https://om.wikipedia.org/wiki/Ruwaandaa Ruwaandaa biyya Afrikaa keessa jirtu. Dachee Aafrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Aafrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Zaambiyaa Zaambiyaa biyya Afrikaa keessa jirtu. Dachee Aafrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Aafrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Moozaambik Moozambiik biyya Afrikaa keessa jirtu. Dachee Aafrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Aafrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Yugaandaa Yugaandaa biyya Afrikaa keessa jirtu. Dachee Aafrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Aafrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Buruundii Buruundii biyya Afrikaa keessa jirtu. Dachee Aafrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Aafrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Impaayera_Itoophiyaa Impayeera Itoophiya (Amaariffa: የኢትዮጵያ ንጉሠ ነገሥት መንግሥተ, Mängəstä Ityop'p'ya), Abisiiniyaas nijedhamti, impaayera Eertiraa ammaa fi walakkaa gara kaabaa Itoophiya of keessatti qabatudha. Impaayerri kun tilmaamaan 1137 (ka'umsa Zaaguwee) kaasee hanga 1975 mootin fonqolchan hangoorra ari'ametti ture. Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Waaqeffannaa Waaqeffannaan sirna amantii Waaqa tokkichatti amanuu fi lubbu qabeessi hundi isaan uumamuu fudhachuu dha. Waaqeffannaan amantii sanyii Kuush hundaati, Oromoos dabalatee. Ayyaanahttps://om.wikipedia.org/wiki/Waaqeffannaa#Ayyaana Jilahttps://om.wikipedia.org/wiki/Waaqeffannaa#Jila Ammachiisa/Moggaasahttps://om.wikipedia.org/wiki/Waaqeffannaa#Ammachiisa/Moggaasa Boorantichahttps://om.wikipedia.org/wiki/Waaqeffannaa#Booranticha Ateeteehttps://om.wikipedia.org/wiki/Waaqeffannaa#Ateetee Eebbifachuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Waaqeffannaa#Eebbifachuu Ayyaanota Eebbahttps://om.wikipedia.org/wiki/Waaqeffannaa#Ayyaanota_Eebba Cubbuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Waaqeffannaa#Cubbuu Gimbiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Waaqeffannaa#Gimbii Maqaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Waaqeffannaa#Maqaa Fayyadamahttps://om.wikipedia.org/wiki/Waaqeffannaa#Fayyadama Seemaa (divine law)https://om.wikipedia.org/wiki/Waaqeffannaa#Seemaa_(divine_law) Kanas ilaalihttps://om.wikipedia.org/wiki/Waaqeffannaa#Kanas_ilaali Liinkii alaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Waaqeffannaa#Liinkii_alaa https://om.wikipedia.org/wiki/Gumii_Waaqeffattoota_Addunyaa Gumii Waaqeffattoota Addunyaa (GWA) garee amantii Waaqeffannaa yoo ta'u kan dhaabbates bara 2008 biyya Noorweyiti; dhaaba kan kan dhaabe baqattoota Oromoo biyya Nooweyi jiraatani. Dhaabbachuun GWA beekkumsaa fi ogummaa Waaqeffannaa keessa jiru addunyaattii beeksiisuu fi furmaataa hafuuraa, dhuunfaa, fi hawaasummaa addunyaaf akka kennuufi ochuu fi. Mul’ata GWAhttps://om.wikipedia.org/wiki/Gumii_Waaqeffattoota_Addunyaa#Mul’ata_GWA Missionhttps://om.wikipedia.org/wiki/Gumii_Waaqeffattoota_Addunyaa#Mission Principleshttps://om.wikipedia.org/wiki/Gumii_Waaqeffattoota_Addunyaa#Principles Core Valueshttps://om.wikipedia.org/wiki/Gumii_Waaqeffattoota_Addunyaa#Core_Values Kaayyooohttps://om.wikipedia.org/wiki/Gumii_Waaqeffattoota_Addunyaa#Kaayyooo Aimshttps://om.wikipedia.org/wiki/Gumii_Waaqeffattoota_Addunyaa#Aims Meanshttps://om.wikipedia.org/wiki/Gumii_Waaqeffattoota_Addunyaa#Means https://om.wikipedia.org/wiki/Saayinsii Saayinsiin ykn Mirkanbeekiin (jecha Laatinii scientia jedhurraa kan dhufe, hiikaansaa "beekumsa") mala ittiin beekumsa waa'ee yuuniversii ijaaruu fi qindeessu yoo ta'u beekkumsi kunis ibsa yaalidhaan qoramuu danda'uu fi waan gara fuulduraa ta'uuf jiru dubbachuu danda'uu irratti hundaa'ee. Hiikaan kan durii garu kanatti kan dhiyaatu "mirkanbeekii" qaama beekumsaa tokko, kan karaa namaa galuun ibsamuu danda'uu fi kan haala amansiisaa ta'een hojiirra oolchun danda'amudha. Saayinsiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Saayinsii https://om.wikipedia.org/wiki/Herrega Herregni qorannoo akka baay'ina(lakkoofsa) caasaa, iddoo/bakka fi jijjiirama geggeessa. Beektota herregaa fi falaasamaa gidduutti hiikaa fi mata dureewwan herrega irratti yaada adda addaatu jira. https://om.wikipedia.org/wiki/Anaatoomii thumb|[[Mondino dei Liuzzi, Anathomia, 1541]] Mataa (head)https://om.wikipedia.org/wiki/Anaatoomii#Mataa_(head) Qaama (Body)https://om.wikipedia.org/wiki/Anaatoomii#Qaama_(Body) Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Anaatoomii#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Xiinnaannoo Ikkooloojiin (jecha Giriik: οἶκος, "mana"; -λογία, "qorannoo") qorannoo walitti dhufeenya lubbu-qabeeyyii fi naannoo isaaniiti, kunis walitti dhufeenya lubbu-qabeeyyiin waliin wajjin qabanii fi fi naannoo isaanii wajjin qaban qorata. Xiinnaannoon damee mirkanbeekii yoo ta’u, mirkanbeekii namaa, ummataa, hawaasaa, sirna qeeyyaafi Lubbaqqaana(biosphere) dabalatee. Gosoota Xiinnaannoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Xiinnaannoo#Gosoota_Xiinnaannoo Xiinnaannoo Addunyaaleessaa (Global Ecology)https://om.wikipedia.org/wiki/Xiinnaannoo#Xiinnaannoo_Addunyaaleessaa_(Global_Ecology) Xiinnaannoo Teessuma Lafaa (Landscape Ecology)https://om.wikipedia.org/wiki/Xiinnaannoo#Xiinnaannoo_Teessuma_Lafaa_(Landscape_Ecology) Xiinnaannoo Sirnaannoo (Ecosystem Ecology)https://om.wikipedia.org/wiki/Xiinnaannoo#Xiinnaannoo_Sirnaannoo_(Ecosystem_Ecology) https://om.wikipedia.org/wiki/Antiroppooloojii Antiroppooloojiin ykn Ximmaddi qorannoo waa'ee namootaa ti, kan darbes ta'e kan ammaa ta'uu danda'aa. Qorannoon namootaa kun beekkumsa saayinsii hawaasaa fi baayooloojii, akkasumas saayinsii uummmaa fi namoommaa irratti hunda'aa. Saayinsii Hawaasaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Saayinsii_Hawaasaa https://om.wikipedia.org/wiki/Qorambaa Arkiyooloojin ykn Xinambaa ykn xinwaadurii qorannoo waan namni bara durii hojjatee ti, kunis baayyinaan wantoota aadaa fi daataa naannoo kan isaan dhiisanii deeman barbaadanii argachuun sana booda qaaccessuun raawwatama; kunis meeshaalee isaanii, ijaarrii isaanii, lubbu qabeessa achiitti argame, fi aadaa isaani dabalata. Saayinsii Hawaasaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Saayinsii_Hawaasaa https://om.wikipedia.org/wiki/Dinagdee Qordiinagdeen qorannoo hanqinaafi dhiibbaa inni itti fayyadama leecalloo, oomisha meeshaalee fi tajaajiloota, guddina oomishaa fi fayyadamummaa yeroon, fi dhimmoota walxaxaa biroo adda addaa hawaasaaf yaaddoo guddaa ta’anidha. Diinagdeehttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Diinagdee https://om.wikipedia.org/wiki/Hawaasa Hawaasni damee saayinsii kan lafa, amaloota, jiraattota, fi ta'a (phenomena) dachee qoratu dha. Hawaasahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Hawaasa https://om.wikipedia.org/wiki/Qorannoo_Afaanii Qorannoon afaanii karaa saayinsaawaa ta'een afaan qorachuu dha. Qorannoon kun waan baballaa sadi'i qabata, akkaataa afaanii, hiika afaanii, fi halqara afaani ti. Saayinsii Hawaasaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Saayinsii_Hawaasaa https://om.wikipedia.org/wiki/Saayikoloojii Xinsammuun damee saayinsii kan faayidaa sammuu fi amaloota namaa qoratu dha. Kaayyoon battalaa xinsammuu namoota dhuunfaa fi gareewwan karaa seera waliigalaa baasuu fi dhimmoota addayaa qorachuun hubachuu dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Seenaa Mayyuu Gammoojji qa,ee seena https://om.wikipedia.org/wiki/Falaasama Falaasamni ykn raagumsi qorannoo rakkoolee bu'uuraa fi waliigalaa ti, rakkoolen kunis wantoota akka dhugaa, jireenya, beekumsa, gatii, sababaa, sammuu, fi afaani wajjin wal qabatu. Falaasamni tooftawwan biraa ittiin rakkoo akkasii furan irraa kan adda isa godhu adeemsa tooftawaa waliigalaa fi qajeelfama fudhatamaa irratti bu'uureffamuu isaa ti. Saayinsii Hawaasaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Saayinsii_Hawaasaa https://om.wikipedia.org/wiki/Fiiziksii Fiiziksiin (jecha Giriikii durii: φυσική (ἐπιστήμη) phusikḗ (epistḗmē) “beekkumsa uumamaa”, jecha φύσις phúsis "uumama") gosa saayinsii uumamaa kan qorannoo wantoota fi akkaataa itti wantoonni yeroo fi bakka keessa socho'an qo'atu, kanawajjin yaadota anniisaa fi humnaa dabalatee. Ballatee yoo hiikamu, fiiziksiin qorannoo uumamaa ti, kan haala yuunivarsii baruuf qoratamu. Fiiziksiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Fiiziksii https://om.wikipedia.org/wiki/Kemistirii Keemistirii ykn Xiinsootra barnoota saayinsii uumamaa jedhamanii beekaman keessaa isa tokko yoo ta'uu waa'ee caasa wantootaa,amalootaa fi qabiyyee wantootaa kan qo'atuudha. Maqaalee wahiyyoo Afaan oromoon:-https://om.wikipedia.org/wiki/Kemistirii#Maqaalee_wahiyyoo_Afaan_oromoon:- https://om.wikipedia.org/wiki/Injineriingii Injineriingiin (jecha Laatinii ingenium, hiikaansaa "qarummaa" fi ingeniare, hiikansaa "kalal, tolchuu") ykn maandisummaa(jecha Afaan arabaarra ergifame) ykn qibatuummaa fayyadama beekumsa saayinsii, diinagdee, hawaasummaa fi ogummaa fayyadamuun gamoo, maashinoota, meeshaalee, sirnoota, fi wantoota kalaquu, saxaxuu, ijaaruu, suphuu fi fooyyessuu irratti xiyyeeffata. Saayinsiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Saayinsii https://om.wikipedia.org/wiki/Dhugaatii Bishaan Water Barreeffamoota sirreessuu barbaadanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Barreeffamoota_sirreessuu_barbaadan Dhugaatiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dhugaatii https://om.wikipedia.org/wiki/Maqaa_Guyyoota * Wiixata: Monday https://om.wikipedia.org/wiki/Maqaa_Ji%E2%80%99oota 1. Ammajii - January https://om.wikipedia.org/wiki/Abrahaam_Liinken Abrahaam Liinken (12/2/1809 - 15/4/1865) Barreeffamoota sirreessuu barbaadanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Barreeffamoota_sirreessuu_barbaadan USAhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:USA https://om.wikipedia.org/wiki/Biraazil Biraazil biyya Ameerikaa Kibbaa keessa jirtu. Ameerikaa Kibbaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ameerikaa_Kibbaa https://om.wikipedia.org/wiki/Afrikaa_Giddu_Galeessaa Afrikaa Giddu Galeessaa biyya Afrikaa keessa jirtu. Referenceshttps://om.wikipedia.org/wiki/Afrikaa_Giddu_Galeessaa#References https://om.wikipedia.org/wiki/Iqu%E2%80%99aatoriyaal_Giinii Iqu’aatoriyaal Giinii biyya Afrikaa keessa jirtu. Dachee Aafrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Aafrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Mooritaaniyaa Mooritaaniyaa biyya Afrikaa keessa jirtu. Dachee Aafrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Aafrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Afrikaa_Kibbaa Afrikaa Kibbaa biyya Afrikaa keessa jirtu. Dachee Aafrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Aafrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Aljeeriyaa Aljeeriyaa biyya Afrikaa keessa jirtu. Dachee Aafrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Aafrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Angoolaa Angoolaa biyya Afrikaa keessa jirtu. Dachee Aafrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Aafrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Kaameruun Kaameruun biyya Afrikaa keessa jirtu. Dachee Aafrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Aafrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Morookoo Morookoo ( ykn Morokooo; /məˈrɒkoʊ/; Afaan Arabaa: المغرب‎, seeraan Biyya Mooti Morookoo) biyya Afrikaa Kaabaa keessa jirtuudha. Morookoon kaabaan Galaana Meditiraaniyaan, dhihaan Garba Atilaantikiin, bahaan Aljeeriyaa fi kibbaan Sahaaraa Dhihaan kan dangeeffamte jirtu. Dachee Aafrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Aafrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Namiibiyaa Namiibiyaa biyya Afrikaa keessa jirtu. Dachee Aafrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Aafrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Kootdivo%E2%80%99aar Kootdivo’aar biyya Afrikaa keessa jirtu. Dachee Aafrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Aafrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Naayijeeriyaa Naayijeeriyaa biyya Afrikaa Dhihaa keessatti argamtuudha. Naayjeeriyaan baay'ina ummataatiin Afrikaarraa sadarkaa duraarratti argamti. https://om.wikipedia.org/wiki/Keeppi_Verdee Keeppi Verdee biyya Afrikaa keessa jirtu. Dachee Aafrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Aafrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Laayibeeriyaa Laayibeeriyaa biyya Afrikaa keessa jirtu. Dachee Aafrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Aafrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Leesoottoo Leesoottoo biyya Afrikaa keessa jirtu. Dachee Aafrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Aafrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Liibiyaa Liibiyaa biyya Afrikaa keessa jirtu. Dachee Aafrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Aafrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Niijer Niijer biyya Afrikaa keessa jirtu. Dachee Aafrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Aafrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Riippabiliika_Dimookiraatawaa_Koongoo Riippabiliika Dimookiraatawaa Koongoo biyya Afrikaa keessa jirtu. Dachee Aafrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Aafrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Bootiswaanaa Bootiswaanaa biyya Afrikaa keessa jirtu. Dachee Aafrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Aafrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Beeniin Beeniin biyya Afrikaa keessa jirtu. Dachee Aafrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Aafrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Maalaawii Maalaawwii biyya Afrikaa keessa jirtu. Dachee Aafrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Aafrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Maalii Maalii biyya Afrikaa keessa jirtu. Dachee Aafrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Aafrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Komoroos Komoroos biyya Afrikaa keessa jirtu. Dachee Aafrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Aafrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Burkinaa_Faasoo Burkinaa Faasoo biyya Afrikaa keessa jirtu. Dachee Aafrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Aafrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Chaad Chaad biyya Afrikaa keessa jirtu. Dachee Aafrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Aafrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Eeritiraa Eeritiraan biyya Gaanfa Afrikaa keessatti argamtu. Eeritiraan naannoo Galaana Diimaatti argamti. Dachee Aafrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Aafrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Gaabon Gaabon biyya Afrikaa keessa jirtu. Dachee Aafrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Aafrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Gaambiyaa Gaambiyaa biyya Afrikaa keessa jirtu. Dachee Aafrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Aafrikaa Fuulota geessituuwwan faayilaa hin dalagne waliniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Fuulota_geessituuwwan_faayilaa_hin_dalagne_walinii https://om.wikipedia.org/wiki/Gaanaa Gaanaa biyya Afrikaa keessa jirtu. Dachee Aafrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Aafrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Giinii Giinii biyya Afrikaa keessa jirtu. Dachee Aafrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Aafrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Giinii-Bisaa%E2%80%99uu Giinii-Bisaa’uu biyya Afrikaa keessa jirtu. Dachee Aafrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Aafrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Mooriishes Mooriishes biyya Afrikaa keessa jirtu. Dachee Aafrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Aafrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Riippabiliika_Koongoo Riippabiliika Koongoo biyya Afrikaa keessa jirtu. Dachee Aafrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Aafrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Sa%E2%80%99o_Toomee_fi_Piriinsippee Sa’o Toomee fi Piriinsippee biyya Afrikaa keessa jirtu. Dachee Aafrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Aafrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Senegaal Senegaal biyya Afrikaa keessa jirtu. Dachee Aafrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Aafrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Seraa_Liyoon Seraa Liyoon biyya Afrikaa keessa jirtu. Dachee Aafrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Aafrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Siishelsi Siishelsi biyya Afrikaa keessa jirtu. Dachee Aafrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Aafrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Eswatini Eswatini biyya Afrikaa keessa jirtu. Dachee Aafrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Aafrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Sudaan_Kibbaa Sudaan Kibbaa biyya Afrikaa keessa jirtu. Dachee Aafrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Aafrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Toogoo Toogoo biyya Afrikaa keessa jirtu. Dachee Aafrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Aafrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Tuniisiyaa Tuniisiyaa biyya Afrikaa keessa jirtu. Dachee Aafrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Aafrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Sahaaraa_Dhihaa Sahaaraa Dhihaa biyya Afrikaa keessa jirtu. Dachee Aafrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Aafrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Zimbaabuwee Zimbaabuwee biyya Afrikaa keessa. Dachee Aafrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dachee_Aafrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Caasluga_Afaan_Oromoo == Liinkii alaa == Liinkii alaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Caasluga_Afaan_Oromoo#Liinkii_alaa https://om.wikipedia.org/wiki/Qoqqoodama_Oromoo Ummani Oromoo bakka kudha lamatti adda baha. Bakka dhiha baha irra eegalee hanga bahaatti tuutni kun: Qoqqoodama Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Qoqqoodama_Oromoo https://om.wikipedia.org/wiki/Jimma Jimma magaalaa guddaa kibba-lixa Itoophiyaa yoo ta'u Finfinneerraa km330 fagaatee argama. Jimmi, nannoo Oromiyaa keessatti godina addaa yoo ta'u godina Jimmaatin marfamee argama. Dhugaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Jimma#Dhugaa https://om.wikipedia.org/wiki/Judaayizimii Judaayizimiin amantii, falaasamaa fi akkaataa jireenyaa warra Yihudootaa ti. Amantiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Amantii https://om.wikipedia.org/wiki/Kiristaanummaa Kiristaanummaan amantii Waaqa tokko jedhurratti hundaa'e yoo ta'u buu'urrisaa jireenyaa fi lallaba Yesus kan Kakuu Haaraa keessatti barreffame. Amantiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Amantii https://om.wikipedia.org/wiki/Islaamaa Islaamaa amantii Waaqa tokko jedhurratti hundaa'e fi amantii Abraamii yoo ta'u Quraanaa, kan amantoota Islaamaatiin jecha Waaqaa qabate jedhamee amanamuu, fi barsiisaa fi jireenya fakkeenyaa kan Mahaammadii irratti hundaa'a; Mahaammad raajii dhumaati jedhamee amanama. Islaamaa jechuun namnii hunduu du'aa hin oluu jedhuf Waaqa tokko tahe oso ijaan hin argin akka namaa argetettii itii amanuu, wan ajjajaa isarraa dhufee horddoffuu jechudhaa. Amantiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Amantii https://om.wikipedia.org/wiki/Shawaa_Kibba_Lixaa Godinni Shawaa Kibba Lixaa kan argamu Oromiyaa. Aanolee Shawaa Kibba Lixaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Aanolee_Shawaa_Kibba_Lixaa Fuulota geessituuwwan faayilaa hin dalagne waliniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Fuulota_geessituuwwan_faayilaa_hin_dalagne_walinii Godinaalee Oromiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Godinaalee_Oromiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Godina_Gujii Horteen Oromoo bakka Gurguddoo lamati akka qoodamuu ni beekama.Isaanis Boorana fi bareentu jedhamuu. Fuulota geessituuwwan faayilaa hin dalagne waliniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Fuulota_geessituuwwan_faayilaa_hin_dalagne_walinii Godinaalee Oromiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Godinaalee_Oromiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Horroo_Guduruu Godinni Horroo Guduruu Wallaggaa godinoota Wallaggaa afran keessaa tokko yoo taatu kan argamtus Oromiyaa gara dhihaatti. Aanoleehttps://om.wikipedia.org/wiki/Horroo_Guduruu#Aanolee Aanolee Horroo Guduruu Wallaggaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Horroo_Guduruu#Aanolee_Horroo_Guduruu_Wallaggaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Horroo_Guduruu#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Qeellam_Wallaggaa Godinni Qeellam Wallagaa kan argamu Oromiyaa keessatti. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Qeellam_Wallaggaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Godina_Addaa_Oromiyaa_Naannoo_Finfinne Godinni Godina Addaa Oromiyaa Naannoo Finfinne kan argamu Oromiyaa. Fuulota geessituuwwan faayilaa hin dalagne waliniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Fuulota_geessituuwwan_faayilaa_hin_dalagne_walinii Godinaalee Oromiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Godinaalee_Oromiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Godina_Arsii_Dhihaa | Baayyina ummataa = 2,275,923 Aanolee Arsii Dhihaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Aanolee_Arsii_Dhihaa Fuulota geessituuwwan faayilaa hin dalagne waliniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Fuulota_geessituuwwan_faayilaa_hin_dalagne_walinii Godinaalee Oromiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Godinaalee_Oromiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Amiinyaa Amiinyaan aanolee godina Arsii, naannoo Oromiyaa, Itoophiyaa keessaa isa tokko. Aanolee Arsiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Aanolee_Arsii https://om.wikipedia.org/wiki/Arsii_Nageelle Arsii Nageellen aanolee godina Arsii, naannoo Oromiyaa, Itoophiyaa keessaa isa tokko. Aanolee Arsiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Aanolee_Arsii https://om.wikipedia.org/wiki/Ajjee Ajjeen aanolee godina Arsii, naannoo Oromiyaa, Itoophiyaa keessaa isa tokko. Aanolee Arsiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Aanolee_Arsii https://om.wikipedia.org/wiki/Asako_(Aanaa) Asakoon aanolee godina Arsii, naannoo Oromiyaa, Itoophiyaa keessaa isa tokko. Aanolee Arsiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Aanolee_Arsii https://om.wikipedia.org/wiki/Sude Suden aanolee godina Arsii, naannoo Oromiyaa, Itoophiyaa keessaa isa tokko. Aanolee Arsiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Aanolee_Arsii https://om.wikipedia.org/wiki/Arjentiinaa Arjentiinaa biyya Ameerikaa Kibbaa keessa jirtu. Ameerikaa Kibbaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ameerikaa_Kibbaa https://om.wikipedia.org/wiki/Boliiviyaa Boliiviyaa biyya Ameerikaa Kibbaa keessa jirtu. Ameerikaa Kibbaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ameerikaa_Kibbaa https://om.wikipedia.org/wiki/Chiilii Chiilii biyya Ameerikaa Kibbaa keessa jirtu. Seenaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Chiilii#Seenaa Hawaasahttps://om.wikipedia.org/wiki/Chiilii#Hawaasa Dinagdeehttps://om.wikipedia.org/wiki/Chiilii#Dinagdee Dimoograafiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Chiilii#Dimoograafii Liinkii alaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Chiilii#Liinkii_alaa https://om.wikipedia.org/wiki/Iqqu%27aador Iqqu'aador biyya Ameerikaa Kibbaa keessa jirtu. Ameerikaa Kibbaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ameerikaa_Kibbaa https://om.wikipedia.org/wiki/Kolombiyaa Kolombiyaa biyya Ameerikaa Kibbaa keessa jirtu. Ameerikaa Kibbaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ameerikaa_Kibbaa https://om.wikipedia.org/wiki/Peeruu Peeruu biyya Ameerikaa Kibbaa keessa jirtu. Ameerikaa Kibbaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ameerikaa_Kibbaa https://om.wikipedia.org/wiki/Venezu%E2%80%99eelaa Venezu’eelaan biyya Ameerikaa Kibbaa keessa jirtu. https://om.wikipedia.org/wiki/Uraaguwaay Uraaguwaay biyya Ameerikaa Kibbaa keessa jirtu. Ameerikaa Kibbaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ameerikaa_Kibbaa https://om.wikipedia.org/wiki/Meeksikoo Mixiko rice America kaba kissa jirtu. Ameerikaa Kibbaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ameerikaa_Kibbaa https://om.wikipedia.org/wiki/Afaan_Arabaa Arabiffi maqaa afaan kan Arabiffaa nannoo jaarraa 6ffaa keessa turerraa dhufeef kenname dha. Kunis afaan barreeffamaa fi Arabiffaa adda adda bakka adda addaatti dubbataman, Giddugala Bahaatii kaasee, Kaaba Afrikaa fi Gaanfa Afrikaa keessatti kan dubbatamu of jalatti qabata. Afaan Afiroo-Eeshiyaatikiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Afaan_Afiroo-Eeshiyaatikii https://om.wikipedia.org/wiki/Afaan_Siwaahilii Afaan Siwaahilii (akkasumas kan Kiswahili jedhamu) Afaan Bantu tti. Afaanii kunni afaan biyyotta Sahaaraa n jalla jirranitti yeroo bayee dubbatama. Afaanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Afaan https://om.wikipedia.org/wiki/Gayaanaa |- Ameerikaa Kibbaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ameerikaa_Kibbaa https://om.wikipedia.org/wiki/Suriinaam Suriinaam biyya Ameerikaa Kibbaa keessa jirtu. Ameerikaa Kibbaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ameerikaa_Kibbaa https://om.wikipedia.org/wiki/Fireenchi_Giyaanaa Fireenchi Giyaanii biyya Ameerikaa Kibbaa keessa jirtu. Ameerikaa Kibbaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ameerikaa_Kibbaa https://om.wikipedia.org/wiki/Paraaguwaay Paraaguwaay biyya Ameerikaa Kibbaa keessa jirtu. Ameerikaa Kibbaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ameerikaa_Kibbaa https://om.wikipedia.org/wiki/Afaan_Sarbiyaa Category:Afaan Afaanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Afaan https://om.wikipedia.org/wiki/Adaabbaa Adaabbaan aanolee godina Arsii, naannoo Oromiyaa, Itoophiyaa keessaa isa tokko. Aanolee Arsii Dhihaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Aanolee_Arsii_Dhihaa Arsii Dhihaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Arsii_Dhihaa Oromiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Oromiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Digaluu_fi_Xijjoo Digaluuf Xijjoon aanolee godina Arsii, naannoo Oromiyaa, Itoophiyaa keessaa isa tokko. Aanolee Arsiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Aanolee_Arsii https://om.wikipedia.org/wiki/Boosniyaa_fi_Herzegoviinaa Boosniyaa fi Herzegoviinaa biyya Yuurooppi keessa jirtu. Yuurooppihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuurooppi https://om.wikipedia.org/wiki/Hangaarii Hangaarii biyya Yuurooppi keessa jirtu. Yuurooppihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuurooppi https://om.wikipedia.org/wiki/Laaksembargi Laaksembargi biyya Yuurooppi keessa jirtu. Yuurooppihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuurooppi https://om.wikipedia.org/wiki/Babalina_Oromo Babalina Oromo - Babalina Oromoo Guddichas ni jedhama — Babalina Oromoo baballachuu ummata Oromoo kan jaarraa 16ffaa fi 17ffaa keessa giddu galeessa Itoophiyaatii gara kaabaatti godhame dha. Babalina kun mootummaa sanyii Salamoon kan Abisiiniyaa irratti dhiibbaa guddaa fide. Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Oromoo Seenaa Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Seenaa_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Mootummaa_Jimmaa Mootummaan Jimmaa mootummaa naannoo Gibee jiran keessa tokko yoo ta'u kan hundaa'es jaarraa 19ffaa keessa. Mootummaan Jimmaa karaa dhihaa Limmuu-Inaariyaa wajjin daangaa kan qooddatu yoo ta'u, karaa bahaa Mootummaa Sidaamoo kan Jaanjaroo, fi karaa kibbaa Mootummaa Kafaarraa Laga Gojabiin addaan ba'a. Liinkii alaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Mootummaa_Jimmaa#Liinkii_alaa https://om.wikipedia.org/wiki/Dargii Dargii ykn Darguu (jecha Gi'iizirraa kan dhufe yoo ta'u hiikaansaa koree jechuudha) maqaa koree qindeessaa humna waraanaa, poolisii, fi milishaa Itoophiyaa kan biyyattii bara 1974 amma 1987tti bulcheeti. Dargiin Hayilaa Sillaaseen erga angoorraa buufamee booda aango qabate. Seenaa Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Seenaa_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Dubliin Dabliin magaalaa guddoo Aayerlaandi. Aayerlaandihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Aayerlaandi https://om.wikipedia.org/wiki/Mootummaa_Aaksuum Mootummaa Aaksuum ykn Aaksuum, Impaayera Aaksumis ni jedhama, biyyaa kaaba Itoophiyaa fi Eertiraa turtee fi daldalaan beekamtuu yoo taatu kan turtes tilmaamaan 100-940 DhKB. Seenaa Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Seenaa_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Faasiladas Faasiladas (1603-1667) bara 1632 hanga Onkololeessa 18 1667tti mootii Itoophiyaa ture. Faasiladas mootii sanyii Salamoon keessaa dhufe. Seenaa Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Seenaa_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Naannoo_Benishaangul-Gumuz Mootummaa Naannoo Benishaangul-Gumuz mootummoota naannoo kan Itoophiyaa salgan keessa tokko. Magaalaa guddoon naannoo kanaa Asoosa dha. Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Naannoo_Gaambeellaa Mootummaa Naannoo Gaambeellaa, Mootummaa Naannoo Ummatoota Gaambeellaas ni jedhama, mootummoota naannoo kan Itoophiyaa salgan keessa tokko. Magaalaa guddoon naannoo kanaa Gaambeellaa dha. Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Naannoo_Affaar Mootummaa Naannoo Affaar mootummoota naannoo kan Itoophiyaa salgan keessa tokko. Mootummaan Naannoo Affaar iddoo jireenyaa ummata Affaari. Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Afaan_Giriik Category:Afaan Afaanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Afaan https://om.wikipedia.org/wiki/Dhangala%27oo Dhangala'oon haala wantootaa afur keessaa isa tokko(isaan sadan jajjaboo, gaazii, fi pilaazmaa). Dhangala'oon haala addaa kan qabiyyee(volume) murtaa'e qabu garuu boca murta'aa hin qabne dha. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Dhangala%27oo#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Wangeela wangeellii wangeela gooftaa keenyaa yesusii kiristoosiidha. innii humna fayyiisuu of-keessa qaba. https://om.wikipedia.org/wiki/Giddaa_Kiiramuu Aanaan Giddaa Ayyaanaa fi aanaan Kiiramuu aanole garaagaraa fi of danda'an kanneen Godina Wallagga Bahaa ,Naannoo Oromiyaa keessaatti argamanidha. Jiraattotahttps://om.wikipedia.org/wiki/Giddaa_Kiiramuu#Jiraattota https://om.wikipedia.org/wiki/Ancootee_(nyaata) Ancooteen nyaata aadaa Wallaggaa yoo ta'u irra caala yeroo ayyaanaa nyaatama. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Ancootee_(nyaata)#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Marqaa Marqaan nyaataa aadaa Oromoo yoo ta'u dhadhaadhaan ykn ittoon nyaatama. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Marqaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Buxusa Atoomiin ykn Buxusni suudoo baayyee xixiqqoo  bu’uuraa wantoo yoo ta’u, ijaarsa bu’uuraa wantoota Seenaa yaad-rimee atoomawaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Buxusa#Seenaa_yaad-rimee_atoomawaa Yaadiddama Atoomaawaa Daaltanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Buxusa#Yaadiddama_Atoomaawaa_Daaltan Qaama Buxusaa (Atoomii)https://om.wikipedia.org/wiki/Buxusa#Qaama_Buxusaa_(Atoomii) https://om.wikipedia.org/wiki/Awugustuus Awugustuus dursuu romaa mooticha. https://om.wikipedia.org/wiki/Mitteenii Mitteeniin kampaawondii keemikaalaa yoo ta'u foormulaan keemikaalaa isaa CH4 (atamii kaarbonii tokkoo fi atamii hayidiroojinii afur). Mitteeniin alkeenii salphaa dha; qabiyyeen gaazii uummmaa inni guddaan mitteeni dha. Seenaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Mitteenii#Seenaa Amalootaa fi Boondii Uumuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Mitteenii#Amalootaa_fi_Boondii_Uumuu Ri'aakshinii Keemikaalaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Mitteenii#Ri'aakshinii_Keemikaalaa Ri'aakshinii Asiid-Beeziihttps://om.wikipedia.org/wiki/Mitteenii#Ri'aakshinii_Asiid-Beezii Boba'uuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Mitteenii#Boba'uu Ri'aakshinii Haloojinoota Wajjinhttps://om.wikipedia.org/wiki/Mitteenii#Ri'aakshinii_Haloojinoota_Wajjin Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Mitteenii#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Gaazii Gaaziin ykn Qilleensiyyee haala wantootaa kan bu'uuraa afur keessaa tokko (isaan kaan jajjaboo, dhangala'oo fi pilaazmaa dha). Gaazii qulqulluun, atamoota dhuunfarraa (fkn gaazii luujii) kan uummame, molokiyuulii elementii kan atamii tokkorraa uummame (fkn ooksijiinii), ykn molokiyuulii kampaawondii atamoota adda addaarraa hojjatame (fkn kaarbon daayi'oksaayidii) ta'uu dnada'a. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Gaazii#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Laggasaa_Abdii Laggasaa Abdii weellisaa Oromoo beekkamaa dha. Oromoo Beekkamoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Oromoo_Beekkamoo Weellistoota Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Weellistoota_Oromoo https://om.wikipedia.org/wiki/Julius_Caesar Julius Caesar Roomaa nama siyaasaa fi waliigala. Ummatahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ummata https://om.wikipedia.org/wiki/Panaamaa Panaamaan biyya Ameerikaa Giddu Galeessaa keessa jirtu. Ameerikaa Gidduu Galeessaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ameerikaa_Gidduu_Galeessaa https://om.wikipedia.org/wiki/Nikaraagu%27aa Nikaraagu'aan biyya Ameerikaa Giddu Galeessaa keessa jirtu. Ameerikaa Gidduu Galeessaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ameerikaa_Gidduu_Galeessaa https://om.wikipedia.org/wiki/Kostaa_Rikaa Kostaa Rikaan biyya Ameerikaa Giddu Galeessaa keessa jirtu. Ameerikaa Gidduu Galeessaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ameerikaa_Gidduu_Galeessaa https://om.wikipedia.org/wiki/Honduraas Honduraas biyya Ameerikaa Giddu Galeessaa keessa jirtu. Ameerikaa Gidduu Galeessaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ameerikaa_Gidduu_Galeessaa Fuulota geessituuwwan faayilaa hin dalagne waliniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Fuulota_geessituuwwan_faayilaa_hin_dalagne_walinii https://om.wikipedia.org/wiki/Gu%27aatimaalaa Gu'aatimaalaan biyya Ameerikaa Giddu Galeessaa keessa jirtu. Ameerikaa Gidduu Galeessaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ameerikaa_Gidduu_Galeessaa https://om.wikipedia.org/wiki/El_Salvaador El Salvaadorn biyya Ameerikaa Giddu Galeessaa keessa jirtu. Ameerikaa Gidduu Galeessaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ameerikaa_Gidduu_Galeessaa https://om.wikipedia.org/wiki/Beliiz Beliiz biyya Ameerikaa Giddu Galeessaa keessa jirtu. Ameerikaa Gidduu Galeessaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ameerikaa_Gidduu_Galeessaa https://om.wikipedia.org/wiki/Ameerikaa_Kibbaa Ameerikaan Kibbaa ardii addunyaa keessaa tokko yoo ta'u kan argamus wantaa dhihaatti, irra caala mudhii lafaarraa gara kibbaatti. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Ameerikaa_Kibbaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Karibiyaan Karibiyaanin naannoo Garba Karibiyaanii, odoloota isaa (kaan kan Garba Karibiyaaniin marfan, kaan ammoo kan Garba Karibiyaanii fi Garba Kaaba Atilaantiikiin marfaman) fi qarqara garbaa walitti qabatu. Naannoon kun kibba-baha Meeksikoo fi Ardii Ameerikaa Kaabaa, baha Ameerikaa Giddu Galeessaa fi kaaba Ameerikaa Kibbaatti argama. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Karibiyaan#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Ameerikaa_Giddu_Galeessaa Ameerikaa Giddu Galeessaa naannoo Ameerikaa Kaabaa fi Kibbaa gidduutti argamu. Ameerikaan Giddu Galeessaa biyyoota torba qaba: Beliiz, Kostaa Rikaa, El Salvaador, Honduraas, Nikaraagu'aa, fi Panaamaa dha. Ameerikaa Gidduu Galeessaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ameerikaa_Gidduu_Galeessaa Naannoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Naannoo https://om.wikipedia.org/wiki/Kuubaa Kuubaan biyya odolootarraa uummamte kan naannoo Karibiyaan jirtudha. Biyyi Kuubaa odola guddaa tokko, Isla de la Juventud fi odoloota xixiqqaa bayyeerraa uummamte. Biyyootahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Biyyoota https://om.wikipedia.org/wiki/Jamaayikaa Jamaayikaan biyya odolootaarraa uummamte kan Garba Karibiyaanii keessa jirtu. Biyyootahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Biyyoota https://om.wikipedia.org/wiki/Tirinidaadi_fi_Tobeegoo Tirinidaadi fi Tobeegoon, kan maqaa guutuu Rippabiliika Tirinidaadi fi Tobeegoo jedhamuun waamamtu, biyya odoloota lamarraa uummamte kan qarqara kaabaa Ameerikaa Kibbaatti argamtu. Biyyootahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Biyyoota https://om.wikipedia.org/wiki/Heyitii Heyitii, maqaa guutuu Rippabiliika Heyitii, biyya Karibiyaan keessa jirtu. Biyyootahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Biyyoota https://om.wikipedia.org/wiki/Seenti_Viinsenti_fi_Giranadiinsi Seenti Viinsenti fi Giranadiinsin biyya odolootaarraa uummamte kan Antiiliis Xiqqicha keessatti argamtu. Biyyootahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Biyyoota https://om.wikipedia.org/wiki/Seenti_Luushiyaa Seenti Luushiyaan biyya odolaa kan baha Garba Karibiyaan keessa karaa Garba Atilaantiikitti aanuun argamtu. Biyyi kun qaama Antiiliis Xiqqichaati. Biyyootahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Biyyoota https://om.wikipedia.org/wiki/Baarbeedoos Baarbeedoos biyya odolootaa kan Antiiliis Xiqqicha keessatti argamtu. Biyyi kun dheerinaan 34km (21mi), dalgeen 23km (14mi) yoo taatu ballina 432km ta'u qabdi. Biyyootahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Biyyoota https://om.wikipedia.org/wiki/Giranaadaa Giranaadaa biyyaa odolootaa yoo taatu Odola Giranaadaa fi odoloota xixiqqoo ja'a of keessaa qabdi. Giranaadaa Garba Karibiyaanii keessatti kibba Giranadiinsitti argamti. Biyyootahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Biyyoota https://om.wikipedia.org/wiki/Rippabiliika_Dominiikaan Rippabiliiknia Dominiikaan biyya odola Hispanyoolaarratti argamtu yoo taatu qaama Antiiliis Guddicha kan naannoo Karibiyaan keessa jiru ti. Biyyootahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Biyyoota https://om.wikipedia.org/wiki/Antiiguwaa_fi_Baarbuudaa Antiiguwaa fi Baarbuudaa biyya odola lamarraa uummamte kan Garba Karibiyaanii fi Garba Atilaantiik giddu jirtu dha. Biyyootahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Biyyoota https://om.wikipedia.org/wiki/Bahamaas Bahamaas biyya odolaa yoo taatu Garba Atilaantikii keessaa odoloota 700 ol qabdi. Biyyootahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Biyyoota https://om.wikipedia.org/wiki/Seenti_Kiitsi_fi_Neevis Seenti Kiitsi fi Neevis biyya Westi Indiis keessatti argamtuu fi sirna federaalan bultu yoo taatu odoloota lamarraa uummamte. Ardii Ameerikaa keessatti, ballinaanis ta'ee baayyina uummataatin, Seenti Kiitsi fi Neevis biyya baayyee xiqqittii dha. Biyyootahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Biyyoota https://om.wikipedia.org/wiki/Ameerikaas Ameerikaan maqaa ardiilee Ameerikaa lamaan Ameerikaa Kaabaa fi Ameerikaa Kibbaa walitti qabatu. Ameerikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ameerikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Cheekiyaa Cheekiyaa (Česko) / Rippabiliika Cheek (Česká republika) biyya Yuurooppi keessa jirtu. Yuurooppihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuurooppi https://om.wikipedia.org/wiki/Jaldu_(magaala) Magaalaan Jalduu iddoo teessuma bulchiinsa aanaa Jalduu ti. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Jaldu_(magaala)#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Ambo_(aanaa) Aanaan Amboo aanaalee mootummaa naannoo Oromiyaa keessaa isa tokko yoo ta'u Godina Shawaa Dhihaa keessatti argama. Aanaan kun karaa kibba-lixaa aanaa Xuqur Incinniitin, karaa dhihaa aanaa Calliyaatin, karaa kaabaa aanaa Gindabaratiin, karaa kaaba-bahaan aanaa Jalduutin, karaa bahaa aanaa Dandiitin, fi karaa kibba-bahaa godina Shawaa Kibba Lixaatin daangeffamee argama. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Ambo_(aanaa)#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Ilfata Aanaan Ilfataa aanoolee naannoo Oromiyaa keessaa tokko yoo ta'u Godina Shawaa Dhihaa keessatti argama. Aanan kun of danda'ee aanaa odoo hin ta'in dura aanaa Dandii jala ture. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Ilfata#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Ada%E2%80%99aa_Bargaa Aanan Ada’aa Bargaa aanolee naannoo Oromiyaa keessaa tokko yoo ta'u Godina Shawaa Dhihaa keessatti argama. Aanan Ada'aa Bargaa karaa kibbaa aanaa Walmaraatin, karaa kibba-lixaa aanaa Ejereetin, karaa dhihaa aanaa Meettaa Roobitiin, fi karaa kaabaa fi bahaa Laga Mogoriin daangeffamee argama. Wabiiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Ada%E2%80%99aa_Bargaa#Wabiii https://om.wikipedia.org/wiki/Daannoo Aanaan Daannoo aanolee naannoo Oromiyaa keessaa tokko yoo ta'u kan argamus Godina Shawaa Dhihaa keessatti. Daannoon karaa kibba-lixaa Godina Jimmaatin, karaa kaabaa aanaa Calliyaatinn, fi karaa kibba-bahaa aanaa Noonnotiin daangeffamtee argamti. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Daannoo#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Ejeree Aanaan Ejeree aanolee naannoo Oromiyaa keessaa tokko yoo ta'u Godina Shawaa Dhihaa keessatti argama. Aanaan kun karaa kibbaa Godina Shawaa Kibba Lixaatin, karaa dhihaa aanaa Dandiitin, karaa kaaba-dhihaa aanaa Jalduutin, karaa kaabaa aanaa Meettaa Roobitiiin, karaa kaaba-bahaa aanaa Ada'aa Bargaatin fi karaa bahaa aanaa Walamaraatin daangeffamee argama. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Ejeree#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Jibaat Aanaan Jibaat aanolee naannoo Oromiyaa keessaa tokko yoo taatu Godina Shawaa Dhihaa keessatti argamti. Aanan kun karaa kibbaa aanaa Noonnootiin, karaa kibba-lixaa Godina Shawaa Kibba Lixaatin, karaa bahaa aanaa Xuqur Incinniitin, karaa kaaba-bahaa aanaa Tokkee Kuttaayeetiin, fi karaa dhihaa aanaa Daannotiin daangeffamee argama. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Jibaat#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Meettaa_Roobii Aanan Meettaa Roobii aanolee naannoo Oromiyaa keessaa tokko yoo ta'u Godina Shawaa Dhihaa keessatti argama. Karaa kibbaa aanaa Ejereetin, karaa kibba-lixaa aanaa Jalduutin, karaa kaaba-dhihaa aanaa Gindabaratiin, karaa kaabaa laga roobiin, fi karaa bahaa aanaa Ada'aa Bargaatin daangeffamee argama. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Meettaa_Roobii#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Midaa_Qanyi Midaa Qanyi aanolee naannoo Oromiyaa keessaa tokko yoo ta'u Godina Shawaa Dhihaa keessatti argama. Aanan kun duraan aanaa Calliyaa jala ture. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Midaa_Qanyi#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Noonnoo Aanaan Noonnoo aanolee naannoo Oromiyaa keessaa tokko yoo ta'u Godina Shawaa Dhihaa keessatti argama. Maqaan aanaa kanaa kan dhufee maqaa gosa Oromoo Maccaa kan naannoo sana jiraatu kan Noonnoo jedhamu irraayi. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Noonnoo#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Tokkee_Kuuttaayee Tokkee Kuttaayee aanolee naannoo Oromiyaa keessaa tokko yoo ta'u Godina Shawaa Dhihaa keessatti argama. Aanaan kun duraan aanaa Amboo jala ture. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Tokkee_Kuuttaayee#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Gimbii_(magaala) Gimbiin magaalaa Oromiyaa dhihaatti argamtu. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Gimbii_(magaala)#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Laga_Dhedheessaa Lagni Dhedheessaa laga dhiha Itoophiyaa keessatti argamu. Dhedheessi galtuu Laga Abbaayi yoo ta'u kan inni ka'us gaarren Gommaa irraayi. Seenaa Namoota fi Lagichaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Laga_Dhedheessaa#Seenaa_Namoota_fi_Lagichaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Laga_Dhedheessaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Jidda Jidda aanolee godina Shawaa Kaabaa keessaa isa tokko. Omisha midhaanii garbuu,qamadii faan beekama. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Jidda#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Bulee_Horaa Aanan Bulee Horaa aanolee naannoo Oromiyaa keessaa tokko yoo ta'u Godina Gujii keessatti argama. Aanan kun duraan aanaa Haagara Maaram keessa kan ture yoo ta'u amma of danda'ee ba'e. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Bulee_Horaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Taltallee_(aanaa) Aanan Taltallee aanolee naannoo Oromiyaa keessaa tokko yoo ta'u Godina Booranaa keessatti argama. Taltalleen Godina Booranaa gara kibba-lixaatti kan argamu yoo ta'u, karaa kibb-lixaa Keeniyaadhan, karaa lixaa fi kaabaa Laga Saganiin (aanan Taltallee laga kana qofa qaba), karaa kaaba-bahaa Yaa'a Balloodhaan, fi kibba-bahaan ammoo Dirreedhaan daangeffamee argama. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Taltallee_(aanaa)#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Yaa%27a_Balloo_(aanaa) Yaa'aa Balloon aanolee naannoo Oromiyaa keessaa tokko yoo ta'u Godina Booranaa keessatti argama. Yaa'aa Balloon karaa kibbaa Dirreedhaan, karaa dhihaa Taltalleedhaan, karaa kaabaa ammoo Bulee Horaatin, fi karaa bahaa Areeroodhaan daangeffamee argama. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Yaa%27a_Balloo_(aanaa)#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Areeroo Aanaan Areeroo aanolee naannoo Oromiyaa keessaa tokko yoo ta'u Godina Booranaa keessatti argama. Areeroon karaa kibba-lixaa Dirreedhaan, karaa dhihaa Yaa'a Balloodhaan, karaa kaabaa Bulee Horaadhaan, karaa kaaba-bahaa Godina Gujiitin, karaa bahaa Mootummaa Naannoo Sumaaletiin, fi karaa kibbaa Moyyaaledhaan daangeffamee argama. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Areeroo#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Moyyaalee_(aanaa) Aanan Moyyaalee aanolee naannoo Oromiyaa keessaa tokko yoo ta'u Godina Booranaa keessatti argama. Moyyaalen kibba Godina Booranaa keessatti kan argamu yoo ta'u karaa kibbaa Keeniyaadhaan, karaa dhihaa Dirreedhaan, karaa kaaba-lixaa Areerodhaan, karaa kaabaa Laga Daawwaa kan Liibanirraa, fi karaa bahaa Mootummaa Naannoo Sumaaletiin daangeffama. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Moyyaalee_(aanaa)#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Jimmaa_Raaree Aanan Jimmaa Raaree aanolee naannoo Oromiyaa keessa tokko yoo ta'u Godina Horroo Guduruu keessatti argama. Maqaan aanaa kanaa gosa Oromoo kan naannoo kana jiraatu Jimmaa Raaree jedhamurraa dhufe. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Jimmaa_Raaree#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Horro Horroo aanolee naannoo Oromiyaa keessa jiran keessaa tokko yoo ta'u Godina Horroo Guduruu keessatti argama. Aanaan kun duraan qaama aanaa Jimmaa Horroo ture. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Horro#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Wancii Aanan Wancii aanolee naannoo Oromiyaa keessaa tokko yoo ta'u Godina Shawaa Kibba Lixaa keessatti argama. Wanciin karaa kibba-lixaa Ammayyaan, karaa kaabaa Godina Shawaa Dhihaatin, fi karaa kibba-bahaa Walisoo fi Gooroon marfamtee argama. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Wancii#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Bacho Aana Bachoo aanolee naannoo Oromiyaa keessaa tokko yoo ta'u Godina Shawaa Kibba Lixaa keessatti argama. Aanan Bachoo karaa kibbaa Kookiriin, karaa dhihaa Walisoo fi Gooroo, karaa kaaba-lixaa Daawodhaan, karaa kaabaa Iluudhaan, fi karaa bahaa Toleedhaan daangeffamtee argamti. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Bacho#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Iluu Aanaan Iluu aanolee naannoo Oromiyaa keessaa tokko yoo ta'u Godina Shawaa Kibba Lixaa keessatti argama. Iluun karaa dhihaa Daawodhaan, karaa kaabaa Shawaa Dhihaatin, fi karaa bahaa Laga Awaash kan Alam Ganaa irraa adda baasun daangeffamtee argamti. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Iluu#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Sadan_Sooddoo Aanan Sadan Soodoo aanolee naannoo Oromiyaa keessaa tokko yoo ta'u Godina Shawaa Kibba Lixaa keessatti argama. Aanan kun karaa kibbaa Naannoo Sabaa fi Sab-lammoota Ummattoota Kibbaatin, karaa dhihaatin Walisoo fi Goorodhaan, karaa kaabaa Bachoon, karaa kaaba-bahaa Toleedhaan, fi karaa bahaa Qarsaa fi Qondaaltittiidhaan daangeffamee argama. Aanolee Shawaa Kibba Lixaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Aanolee_Shawaa_Kibba_Lixaa Oromiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Oromiyaa Shawaa Kibba Lixaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Shawaa_Kibba_Lixaa https://om.wikipedia.org/wiki/Naannoo_Somaalee Mootummaan Naannoo Sumaalee (Afaan Sumaalee: Gobolka Soomaalida) mootummoota naannoo Itoophiyaa keessa tokko; naannoon kun fiixe baha biyyattiitti argama. Yeroo baayyee naannon Sumaalee Soomaali Galbeed ("Sumaaliyaa Dhihaa") jedhama; kunis Sumaaliyaarraa gara dhihaatti waan argamuu fi. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Naannoo_Somaalee#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Naannoo_Hararii Naannon Hararii naannolee Itoophiyaa salgan keessaa tokko. Naannon kun iddoo jireenyaa ummata Hararii ti. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Naannoo_Hararii#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Shaggooyyee Abdurhmaan Maammoo Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Shaggooyyee#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Mootummaa_(Baayoloojii) Mootummaan, Baayoloojii keessatti, sadarkaa taaksonoomii isa olaanaa dha. Mootummaan sadarka isarra xiqqaa murna jedhamutti addaan qoodama. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Mootummaa_(Baayoloojii)#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Iinterliinguwaa Iinterliinguwaan afaan addunyaalessaa dabalataa (AAD) (international auxiliary language (IAL)) yoo ta'u gosa Laatinii kan ammayyaa ti. Iinterliinguwaan bara 1937 fi 1951 gidduutti Dhaabbata Addunyaalessaa Afaan Dabalataatin (International Auxiliary Language Association (IALA)) uummame. Liinkii alaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Iinterliinguwaa#Liinkii_alaa https://om.wikipedia.org/wiki/Murna Baayoloojii keessatti, murni sadarkaa taaksnoomii kan mootummaa (baayoloojii) gaditti argamau yoo ta'u sadarkaa gitaa olitti argama. Mootummaan bineeldotaa tilmaamaan naannoo murna 35 qaba; mootummaan biqiltootaa murna 12 qaba. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Murna#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Dhaabbata_Dimookiraasummaa_Ummata_Oromoo Dhaabbata Dimookiraasummaa Ummata Oromoo (DhDUO) dhaaba siyaasa Itoophiyaa ti. Dhaabni kun dhaabota siyaasaa Adda-Bilisa Baasaa Ummata Tigraay, Adda Dimokiraatawaa Ummattoota Itoophiyaa Kibbaa, fi Warraaqsa Biyyoolessaa Dimokiraatawaa Amaara wajjin tokkummaa uumun Adda Warraaqsa Dimokiraatawaa Ummattoota Itoophiyaa (ADWUI) uumma. Fuulota geessituuwwan faayilaa hin dalagne waliniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Fuulota_geessituuwwan_faayilaa_hin_dalagne_walinii https://om.wikipedia.org/wiki/Gita Baayoloojii keessatti, gitni sadarkaa taaksonoomii ti. Gitni sadarkaa taaksnoomii keessatti, murnaa fi oordarii gidduu jira. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Gita#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Oordarii Baayoloojii keessatti, oordariin sadarkaa taaksonoomii kan orgaanizimoota ittiin ramdani. Oordariin sadarkaa kana keessatti, gitaa gaditti kan argamu yoo ta'u warra dursee dhufa. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Oordarii#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Warra Ramaddii Baayoloojii keessatti, warri sadarkaa taaksonoomii kan oordarii fi qaccee gidduu jiru. Warri warra-jalee (subfamily), sadarkaa qaccee gararraa jiru, lama ykn isaa olitti qooddamuu danda'u. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Warra#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Qaccee_(Baayoloojii) Baayoloojii keessatti, qacceen sadarkaa taaksonoomii kan ittiin orgaanizimoota ramadani. Ramaddii gurmuu kana keessatti, qacceen warratti aanee kan dhufu yoo ta'u sanyii dursee dhufa. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Qaccee_(Baayoloojii)#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Sanyii_(Baayoloojii) Baayoloojii keessatti, sanyiin ramaddii gurmuu kan jalqabaa ti. Sanyiin yoo hiikkamu garee oraanizimootaa guddaa kan wal-horuu fi ilmoo al-maseena (fertile) taate godhachuu danda'ani. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Sanyii_(Baayoloojii)#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Orgaanizimoota Baayoloojii keessatti, micirjirtii (Afaan ingilifaan :organism)waan lubbu qabeessa kamiyyuu yoo ta'u kunis warra lafee dugdaa qaban, ilbiisota, biqiltootaa fi baakteeriyaa dabalata. Orgaanizimoonni hundi ergaa alaa dhufuuf (stimuli) deebii kennuu, wal-horuu, guddachuu fi dagaaguu, fi of-tooachuu (homeostasis) danda'u. https://om.wikipedia.org/wiki/Micirjirtii Xiinjiree keessatti, micirjirtiin (Afaan ingilifaan :organism) qaama lubbuuqabuu kamiyyuu kan amaloota jireenyaa bu’uuraa kanneen akka guddinaa, walhormaataa fi kulkulfannaa kakaaftuu kennuu danda’u jechuudha. Orgaanizimoonni bifa adda addaatiin argamuu danda’u, micirjirtiiwwan baaqlubbiyyoo shifaawoo kan akka baakteeriyaa fi pirootozoo irraa kaasee hanga orgaanizimoota danlubbiyyoo qaban walxaxaa kan akka biqiltootaa, bineensotaa fi fangasii. Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii Xinlubbuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xinlubbuu https://om.wikipedia.org/wiki/Cell Seeliin/lubbiyyoon (jecha Laatinii cella jedhurraa dhufe Afaan oromoon: lubbiyyoo jedhamees ni beekkama) bu'uura caasaa, tajaajilaa fi baayoloojikaawaa lubbu qabeessa hundaa ti. Lubbiyyon bu'uura lubbu isa xiqqaa kan horuu danda'u yoo ta'u yeroo baayyee dhaga bu'uuraa jireenyaa jedhamee beekkama. https://om.wikipedia.org/wiki/Dhibbee_vaayiirasii_Iboollaa | ICD9 = Waabbiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Dhibbee_vaayiirasii_Iboollaa#Waabbii Ooddefanoowan aalaa walqabatanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Dhibbee_vaayiirasii_Iboollaa#Ooddefanoowan_aalaa_walqabatan https://om.wikipedia.org/wiki/Trojany Trojany, Poolaandi. Poolaandihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Poolaandi https://om.wikipedia.org/wiki/Kompitara Kompitarri ykn Kadeedaan ykn qoyyobiyyoon meeshaa hunda galeessa kan saganteeffamee (programmed) hojiiwwan qooyyabaa fi yaayaa ofumasaa hojjachu danda'u dha. Tarreen hojiiwwanii akka barbaaddametti jijjiiramuu waan danda'uuf, qoyyobiyyoon rakko gosa baayyee furuu danda'a. Dhufa Jechichaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Kompitara#Dhufa_Jechichaa Seenaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Kompitara#Seenaa qoyyobiyyoo Waan Hunda Hojjatu kan Jalqabaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Kompitara#qoyyobiyyoo_Waan_Hunda_Hojjatu_kan_Jalqabaa qoyyobiyyoo Anaaloogii kan Duraahttps://om.wikipedia.org/wiki/Kompitara#qoyyobiyyoo_Anaaloogii_kan_Duraa Jalqaba qoyyobiyyoo Ammahttps://om.wikipedia.org/wiki/Kompitara#Jalqaba_qoyyobiyyoo_Amma qoyyobiyyoo Elektiroomakaanikaalii kan Jalqabaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Kompitara#qoyyobiyyoo_Elektiroomakaanikaalii_kan_Jalqabaa Dhufaatii qoyyobiyyoo Elektirooniikii Saganteeffamuu fi Vaakiyuum Tuubiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Kompitara#Dhufaatii_qoyyobiyyoo_Elektirooniikii_Saganteeffamuu_fi_Vaakiyuum_Tuubii qoyyobiyyoon Sagantaa Kuufametti Fayyadamu Dhufuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Kompitara#qoyyobiyyoon_Sagantaa_Kuufametti_Fayyadamu_Dhufuu Tiraanzisteriin Vaakiyuum Tuubii Bakka Bu'uuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Kompitara#Tiraanzisteriin_Vaakiyuum_Tuubii_Bakka_Bu'uu Integireetid sarkiyuutin Tiraanzisterii Bakka Bu'ehttps://om.wikipedia.org/wiki/Kompitara#Integireetid_sarkiyuutin_Tiraanzisterii_Bakka_Bu'e Socho'ii fi Guddina qoyyobiyyoo Ismaartifooniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Kompitara#Socho'ii_fi_Guddina_qoyyobiyyoo_Ismaartifoonii Sagantaa Kompitaraahttps://om.wikipedia.org/wiki/Kompitara#Sagantaa_Kompitaraa Ijaarrii Sagantaa Kuufamuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Kompitara#Ijaarrii_Sagantaa_Kuufamuu Maashin Koodiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Kompitara#Maashin_Koodii Afaan Saganteessaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Kompitara#Afaan_Saganteessaa Afaan Gad-xiqqaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Kompitara#Afaan_Gad-xiqqaa Afaan Ol-guddaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Kompitara#Afaan_Ol-guddaa Saxaxaa Sagantaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Kompitara#Saxaxaa_Sagantaa Ilbiisa/Bugshttps://om.wikipedia.org/wiki/Kompitara#Ilbiisa/Bugs Ruuqolee Kompitaraahttps://om.wikipedia.org/wiki/Kompitara#Ruuqolee_Kompitaraa Kutaa Too'annoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Kompitara#Kutaa_Too'annoo Kutaa Yaaya Herregaa (KYH)https://om.wikipedia.org/wiki/Kompitara#Kutaa_Yaaya_Herregaa_(KYH) Kuufannoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Kompitara#Kuufannoo Naqaa fi Bahahttps://om.wikipedia.org/wiki/Kompitara#Naqaa_fi_Baha Hojii Baayyee Hojjachuu/maltiitaaskiingihttps://om.wikipedia.org/wiki/Kompitara#Hojii_Baayyee_Hojjachuu/maltiitaaskiingi Multiprocessinghttps://om.wikipedia.org/wiki/Kompitara#Multiprocessing Cimdaa fi Interneetiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Kompitara#Cimdaa_fi_Interneetii Gosoota Ijaarrii Kompitaraahttps://om.wikipedia.org/wiki/Kompitara#Gosoota_Ijaarrii_Kompitaraa Mataduree Dabalataahttps://om.wikipedia.org/wiki/Kompitara#Mataduree_Dabalataa Qareessa Namtolcheehttps://om.wikipedia.org/wiki/Kompitara#Qareessa_Namtolchee Haardiweeriihttps://om.wikipedia.org/wiki/Kompitara#Haardiweerii Seenaa Haardiweerii Kompitaraahttps://om.wikipedia.org/wiki/Kompitara#Seenaa_Haardiweerii_Kompitaraa Mataduree Kan Biraa Kan Haardiweeriihttps://om.wikipedia.org/wiki/Kompitara#Mataduree_Kan_Biraa_Kan_Haardiweerii Mosajjiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Kompitara#Mosajjii Afaanota Kompitaraahttps://om.wikipedia.org/wiki/Kompitara#Afaanota_Kompitaraa Kaamayaa fi Dhaabbataa qoyyobiyyoo Wajjin Walqabatuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Kompitara#Kaamayaa_fi_Dhaabbataa_qoyyobiyyoo_Wajjin_Walqabatu Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Kompitara#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Qarsaa Aanaa Qarsaa moggaasa maqaa kana kan argaatte barreessan seena kana qoraate tokko ibsutti jechi qarsaa jedhu iddo lagaa Qarsaa jedhamu kan dangaa Gobelle fi Qarsaa addan baasu iddo riqicha bishaan gamaas qarsuu irra fudhatame yaadne jedhuus ni jira. https://om.wikipedia.org/wiki/Piyeer_Kurii Piyeer Kurii (A.L. Jireenya Ijoollummaasaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Piyeer_Kurii#Jireenya_Ijoollummaasaa Qorannoo Isaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Piyeer_Kurii#Qorannoo_Isaa Jireenya Dhuunfaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Piyeer_Kurii#Jireenya_Dhuunfaa Badhaasahttps://om.wikipedia.org/wiki/Piyeer_Kurii#Badhaasa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Piyeer_Kurii#Wabii Liinkii Alaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Piyeer_Kurii#Liinkii_Alaa https://om.wikipedia.org/wiki/Marii_Kurii Marii Skiwoodofiskaa Kurii (Maria Salomea Skłodowska-Curie; A.L. Seenaa Jireenyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Marii_Kurii#Seenaa_Jireenyaa Ijoollumaa Ishiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Marii_Kurii#Ijoollumaa_Ishii Jireenya Ishii Kan Paarisihttps://om.wikipedia.org/wiki/Marii_Kurii#Jireenya_Ishii_Kan_Paarisi Elementii Haaraahttps://om.wikipedia.org/wiki/Marii_Kurii#Elementii_Haaraa Badhaasa Noobeliihttps://om.wikipedia.org/wiki/Marii_Kurii#Badhaasa_Noobelii Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Marii_Kurii#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Elektirooniksii Elektirooniksiin waa'ee elektirikaal sarkiyuutii yoo ta'u kunis ruuqolee elektirkii ka'aa kan akka vaakiyuum tuubii, tiraanzisterii, daayoodii fi integireetid sarkiyuutii of keessaa qaba, kan sana wajjin walqabatu teeknoloojii walqabsisiistuu mugaas of keessaa qaba. Baayyinaan, meeshaalen elektirooniksii sarkiyuutii kan irra caala ykn guutummaan semiikondaakterii ka'aa kan ruuqota mugaan deeggarame of keessaa qabu qabata; sarkiyuutonni akkasii elektiroonik sarkiyuutii jedhama. Meeshaalee Elektirooniksii fi Ruuqota Isaaniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Elektirooniksii#Meeshaalee_Elektirooniksii_fi_Ruuqota_Isaanii Seenaa Ruuqolee Elektiroonikii ]https://om.wikipedia.org/wiki/Elektirooniksii#Seenaa_Ruuqolee_Elektiroonikii_] Gosa Sarkiyuutiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Elektirooniksii#Gosa_Sarkiyuutii Sarkiyuutii Anaaloogiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Elektirooniksii#Sarkiyuutii_Anaaloogii Sarkiyuutii Dijitaalaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Elektirooniksii#Sarkiyuutii_Dijitaalaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Elektirooniksii#Wabii Liinkii Alaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Elektirooniksii#Liinkii_Alaa https://om.wikipedia.org/wiki/Daawud_Ibsaa Daawud Ibsaa Ayyaanaa Cunqursa mirga Oromoo fi dura bu'a Adda Bilisummaa Oromoo ti. Seenaasaa Ijoolummaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Daawud_Ibsaa#Seenaasaa_Ijoolummaa ABO Keessattihttps://om.wikipedia.org/wiki/Daawud_Ibsaa#ABO_Keessatti Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Daawud_Ibsaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Xiinbeekumsa Ippistimooloojii (jecha Giriik ἐπιστήμη, epistēmē, hiikansaa "beekkumsa, hubannoo", fi λόγος, logos, hikaansaa "qorannoo") damee falaasamaa kan uummamaa fi ballina beekumsaa irratti xiyyeeffatu yoo ta'u maqaa biraa "tiyoorii beekumsaa" jedhunis ni waammama. Ippistimooloojiin beekumsi maal akka ta'ee fi akkamitti akka argamu/baratamu qorata, akkasumas beekkumsi mataduree ykn wanta tokkoraatti jiru hangam akka baratamuu/argamuu danda'u irratti xiyyeeffata. Ippistimooloojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ippistimooloojii https://om.wikipedia.org/wiki/Jawaar_Mahaammad Jawaar Mahaammad () qabsaawaa mirgaa fi xinxalaa siyaasaati. Jawaar yaada "Ani jalqaba Oromoo dha" ykn '' yaada jedhu uumuun, ummata Oromoo naannoo biyya ambaa jiraatan baayyee kakaasuu fi sabboonummaa isaanii cimsuun fudhatama guddaa argate. Seenaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Jawaar_Mahaammad#Seenaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Jawaar_Mahaammad#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Afaan_lydnevi Lydnevi afaan.SZTEMON, Libor (2002). Afaanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Afaan Pages using ISBN magic linkshttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Pages_using_ISBN_magic_links https://om.wikipedia.org/wiki/Afaan_Afiroo-Eeshiyaatikii Afaan Afiroo-Eeshiyaatikii maatii afaanii guddaa, kan afaanota walitti dhiyaatanii fi loqodoota dhibba baayyetti lakkaawwamu of keessaa qabu dha. Akka tilmaama Etinoloogii bara 2009tti, afaani fi loqoda amma dubbatamaa jiran naannoo 300 ta'utu maatii afaanii kana keessa jira. Afaan Afiroo-Eeshiyaatikiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Afaan_Afiroo-Eeshiyaatikii https://om.wikipedia.org/wiki/Hawussaa Hawussaa (Yaren Hawussaa ykn Harshen Hawussaa) afaan Chaadiik (damee maatii afaan Afiroo-Eeshiyaatikii) kan nama baayyedhaan dubbatamu dha. Hawussaan akka afaan jalqabaatti ummata naannoo miliyoona 34n dubbatama, akka afaan lammaffaatti ammoo ummata naannoo miliyoona 18 oltu dubbata, dimshaashatti ummata naannoo miliyoona 52n dubbatama. Afaan Afiroo-Eeshiyaatikiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Afaan_Afiroo-Eeshiyaatikii https://om.wikipedia.org/wiki/Baatirii Baatiriin elektirikii meeshaa seelii elektirookeemikaalaa of keessaa qabu yoo ta'u hojiinsaas anniisaa keemikaalaa gara anniisaa elektirikiitti jijjiiru dha. Seelin tokko tokkoonsaa moggaa poozatiivii, ykn kaatodii, fi moggaa nageetivii, ykn anoodii qaba. Seenaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Baatirii#Seenaa Akkaataa Ittiin Hojjatuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Baatirii#Akkaataa_Ittiin_Hojjatu Akaakuu Baatiriihttps://om.wikipedia.org/wiki/Baatirii#Akaakuu_Baatirii Baatirii Dursaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Baatirii#Baatirii_Dursaa Baatirii Lammaffoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Baatirii#Baatirii_Lammaffoo Akaakuu Seelii Baatirii https://om.wikipedia.org/wiki/Baatirii#Akaakuu_Seelii_Baatirii Seelii Jiidhaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Baatirii#Seelii_Jiidhaa Seelii Gogaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Baatirii#Seelii_Gogaa Soogidda Bulbulamehttps://om.wikipedia.org/wiki/Baatirii#Soogidda_Bulbulame Eeggataa (Reserve)https://om.wikipedia.org/wiki/Baatirii#Eeggataa_(Reserve) Hujjeeffama Seelii Baatiriihttps://om.wikipedia.org/wiki/Baatirii#Hujjeeffama_Seelii_Baatirii Kemistirii Baatiriihttps://om.wikipedia.org/wiki/Baatirii#Kemistirii_Baatirii Baatirii Dursaa fi Amaloota Isaaniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Baatirii#Baatirii_Dursaa_fi_Amaloota_Isaanii Baatirii Lammaffoo fi Amaloota Isaaniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Baatirii#Baatirii_Lammaffoo_fi_Amaloota_Isaanii Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Baatirii#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Ibolaa Ibolaan dhibee namaa fi piraayimeetota (primates) kaan qabu yoo ta'u dhibee kana kan fidus vaayiresii ibolaa ti. Mallattoon dhibee kanaa vaayireesin kun nama qabee guyyaa lamaa hanga torban sadi'iitti mul'achuu jalqaba; mallattoonsaas oo'a qaamaa, qoonqoon madaa'uu, dhukkubbii hirree, fi mataa bo'oofaa dha. Mallattoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Ibolaa#Mallattoo Sababahttps://om.wikipedia.org/wiki/Ibolaa#Sababa Daddarbuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Ibolaa#Daddarbuu Kuusaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Ibolaa#Kuusaa Qorannoo Vaayireesichaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Ibolaa#Qorannoo_Vaayireesichaa Paatoofiiziyooloojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Ibolaa#Paatoofiiziyooloojii Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Ibolaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Infoormaatiksii Infoormaatiksiin tooftaa saayinsaawaa fi qabatamaa ta'een shallagaa fi faayidaa isaa qorachuudha. Informaatiksiin haala tooftawaa ta'een danda'amummaa, caasaa, himannoo, fi adeemsa tooftawaa (ykn seermurtoo) kan odeeffannoo guuruu, hujeessuu, kuusuu, tamsaasuu, fi argachuuf bu'uura ta'e qorachuu dha; odeeffannoon kun kuufannoo kompitaraa keessatti haala laklameetin kan lakkaddaayee ykn haala jiinii fi caasaa pirootiniitin seeloota baayoloojikaawaa keessa kan jiru ta'uu danda'a. Kanas ilaalihttps://om.wikipedia.org/wiki/Infoormaatiksii#Kanas_ilaali https://om.wikipedia.org/wiki/Paaris Paaris magaalaa guddoo Firaansi fi Firaansi keessatti magaala ummanni baayyee keessa jiraatu dha. Firaansihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Firaansi Magaalota Firaansihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Magaalota_Firaansi Magaalota Gurguddoo Yuurooppihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Magaalota_Gurguddoo_Yuurooppi https://om.wikipedia.org/wiki/Barliin Barliin magaalaa guddoo Jarmanii fi magaalaa guddoo mootummaa naannoo tokkoo ti. Barliin jiraattota miliyoona 3. Magaalota Gurguddoo Yuurooppihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Magaalota_Gurguddoo_Yuurooppi https://om.wikipedia.org/wiki/Landan Landan magaalaa guddoo Ingilaandii fi YK ti. Magaalota Gurguddoo Yuurooppihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Magaalota_Gurguddoo_Yuurooppi https://om.wikipedia.org/wiki/Mooskoo Mooskoon magaalaa guddaa Raashiyaa fi ummata baayyee qabduu ti. Magaalota Gurguddoo Yuurooppihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Magaalota_Gurguddoo_Yuurooppi Raashiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Raashiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Oliiqaa_Dingil Oliiqaa Dingil lammii Oromoo yoo ta’u, ummata Oromoo naannawa Qeellem Wallaggaa keessa jiraatu jidduudhaa kanneen hidda ja’an Sayyoo warra Laaloorraa dhalate. Qorannoon seenaa hangaa har'aatiin maqaa hadhaasaa beekuun danda'amu baatus maqaansaa guutuun Oliiqaa Dingil Bookaa jedhama. Seenaasaa Ijoollummaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Oliiqaa_Dingil#Seenaasaa_Ijoollummaa Qabsoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Oliiqaa_Dingil#Qabsoo Du'asaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Oliiqaa_Dingil#Du'asaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Oliiqaa_Dingil#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Lagni_Shaballee Lagni Shaballee (Sumaaliffa: Webi Shabeelle, Xaaliyaaniffa: Uebi Scebeli) laga baddaa Itoophiyaarraa ka'u yoo ta'u gara kibba-bahaatti yaa'udhaan gara Sumaaliyaa naannoo Muqaadishootti deema. Naannoo Muqaadishootti, gara kibba-dhihaatti jal'ata, achii gara qarqara garbaatti deema. https://om.wikipedia.org/wiki/Kaappaasiterii Kaappaasiteriin (duraan kondenserii jedhama ture) ruuqoo elektirikaalii mugaa kan tarminaalii-lama qabu wayita ta'u faayidaansaas anniisaa elektirikii karaa elektiroostaatikii ta'een elektirik fiildii keessatti kuusee ka'u dha. Gosti kaappaasiterii baayyetu jira, garuu hunduu kondaakterii lama (pileetii) kan daayi'elektiriin (insuleeterii) gargar ba'e qabu. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Kaappaasiterii#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Daayoodii Elektirooniksii keessatti, daayodiin ruuqoo elektirikaalii tarminaalii-lama qabu wayita ta'u hojiinsaas elektirkii gara tokkotti qofa dabarsuu dha; daayoodiin karantii gara kallattii tokkootti dabarsuurratti mormii xiqqaa (inni bayeessi 0) kan qabu, gara kallattii biraatti dabarsuurratti ammoo mormii guddaa (inni bayeessi infinite) qaba. Daayoodiin semiikondaakterii ta'e, yeroo ammaa baayyinaan kan beekkamu, kiristaala wanta semiikondaakterii ta'eerraa kan hojjatame fi p-n jaankishiniinsaa tarminaalii elektirkii lamatti kan qabate dha. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Daayoodii#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Tiraanzisterii Tiraanzisteriin meeshaa semiikondaakterii asattoo fi humna elektirkii guddisuu fi dabarsuu/dhorkuu too'achuuf tajaajilu dha. Tiraanzisteriin meeshaa semiikondaakterii irraa kan hojjatame yoo ta'u yoo xiqqaate tarminaalii sadi'i kan sarkiyuutii alaatti ittiin qabachuuf gargaaru qaba. Seenaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Tiraanzisterii#Seenaa Faayidaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Tiraanzisterii#Faayidaa Akkaataa Hojii Salphaattihttps://om.wikipedia.org/wiki/Tiraanzisterii#Akkaataa_Hojii_Salphaatti Tiraanzisteriin Akka Iswiichittihttps://om.wikipedia.org/wiki/Tiraanzisterii#Tiraanzisteriin_Akka_Iswiichitti Tiraanzisteriin Akka Ampilifaayeriittihttps://om.wikipedia.org/wiki/Tiraanzisterii#Tiraanzisteriin_Akka_Ampilifaayeriitti Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Tiraanzisterii#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Rezisterii Rezisteriin ruuqoo elektirikaalii mugaa kan tarminaalii lama qabu yoo ta'u hojiinsaas yaa'a elektirkii ittisuudha. Rezisteriin yaa'a karantii gadi hirrisuuf hojjata, akkasumas, voolteejii sarkiyuutii keessa jiru gadi hirriisuuf hojjata. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Rezisterii#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Vaakiyuum_tuubii Elektirooniksii keessatti, vaakiyuum tuubin (Ameerikaa Kaabaa - elktiroon tuubii, Ingiliffa Biriitish - vaalvii) meeshaa karantii elektirikii vaakiyuumii qabduu saamsame keessa jiru keessatti too'atudha. Vaakiyuum tuubin termoonik immiishinii elektiroonii kan filaamentii ykn kaatodii oo'e irra maddu irratti hundaa'a. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Vaakiyuum_tuubii#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Kutaa_Hujeessaa_Giddugaleessaa Kutaa Hujeessa Giddugaleessaa haardiweerii kompitaraa keessa tokko yoo ta'u hojiinsaas ajaja sagantaa kompitaraa raawwachuudha, kanas kan godhu hojii qooyyaba, yaayaa, too'annoo fi naqa/baha raawwachuudhaani. Maqaan kun industirii kompitaraa keesssatti bara 1960n gara jalqabaatii kaasee fayyadamaa ture. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Kutaa_Hujeessaa_Giddugaleessaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Indaakterii Indaakteriin, maraas ni jedhama, ruuqoo elektirikaalii mugaa kan tarminaalii lama qabu yoo ta'u hojiinsaas jijjiirama yaa'a karantii elektirikii isa keessa darbaa jiruu mormuu dha. Indaakteriin shiboo elektirikii dabarsu kan marame of keessa qaba. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Indaakterii#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Raadaarii Raadaarin sirna ittiin wantoota-argan kan dambalii raadiyoo fayyadamuun fageenya, ol kaa'insa, kallattii, ykn saffisa wantootaa arguuf tajaajilu dha. Raadaarin xiyyara, ispeeskiraaftii, bidiruu, misaayelii qajeelfamu (guided missile), konkolaataa, odeeffannoo haala qilleensaa fi akkaataa taa'umsa lafaa arguuf gargaara. Akkaataa Hojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Raadaarii#Akkaataa_Hojii Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Raadaarii#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Jaartee_Jaardegaa Jaartee Jaardegaan (yookan Jartee Jaardagaa) aanaa Horroo Guduruu Wallaggaa keessaa ishee tokko. Magaalaa 𝗔𝗹𝗶𝗯𝗼𝗼 magaalaa guddoo aanichaa yoo ta'u, magaalaan 𝗝𝗮𝗮𝗿𝗱𝗮𝗴𝗮𝗮 aanicha keessatti argama. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Jaartee_Jaardegaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Main_page oduu gaddisisaa yuunivaarsitii walloo caampaasii dasseetti barrattoonni naanoo amaaraa fi naannoo tigraay irraa dhufaan walii gaaluun mari,atan .kan boodaas ilmaan oromoo arraba gaallaa,haramanee jeechuun nu arrabsuu eegalanniru. https://om.wikipedia.org/wiki/Tokkummaa_Koonyootaa_Ameerikaa Biyyi kun kolonii kudhan-sadeen Gireet Biriiten walitti qabatte, kolonoonni kuni immo billisumma isaani kan argattan "Declaration of Independence" ifa gochuun, kunis kan ta'e bara 1776, Waxabajjii 4tti (July 4). Constitution hardha kan itti argattan Fulbaana 17, 1787 yoo ta'u, achiin bodda "amendment" 27 bassu danda'anirru. Addunyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Addunyaa Ameerikaa Kaabaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ameerikaa_Kaabaa https://om.wikipedia.org/wiki/Abdii_Fiixee Abdii Fiixee waloo, gaazexeessa, barreessaa, fi qabasaawa mirga Oromoo ti. Abdiin meeshaalee sab-qunnamtii adda addaa keessatti hojjachuu fi barreeffamoota walaloo fi asoosamaa adda addaa barreessuun beekkama. Ijoollummaa Isaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Abdii_Fiixee#Ijoollummaa_Isaa Barreeffamoota Isaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Abdii_Fiixee#Barreeffamoota_Isaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Abdii_Fiixee#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Chaarlii_Chaappiliin Chaarlii Chaappiliin (Afaan Ingiliish: Charlie Chaplin; A.L. Ummatahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ummata https://om.wikipedia.org/wiki/Luuwii_Paaster Luuwii Paaster (A.L. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Luuwii_Paaster#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Fibonaachii Liyonaardoo Bonaachii (1170 - 1250) — Fibonaachii jedhama, Liyonaardoo kan Pisa, Liyonaardoo Pisaanoo, Liyonaardoo Pisaanoo Bigollo, Liyonaardoo Fibonaachii — abbaa herregaa biyya Xaaliyaaniiti, namoota amma tokkoon Fibonaachii "abbaa herreegaa warra dhihaa kan bara gidduu-galeessaa isa cimaa" jedhamee yaaddama. Saayintistiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Saayintistii https://om.wikipedia.org/wiki/Gootfiriid_Viilhelmi_Laayibiniiz Gootfiriid Viilhelmi Laayibiniiz (Jarmaniffa: [ˈɡɔtfʁiːt ˈvɪlhɛlm fɔn ˈlaɪbnɪts] ykn [ˈlaɪpnɪts]; Adoolessa 1, 1646 – Sadaasa 14, 1716) abbaa herregaa fi filoosofera lammii Jarmanii ti. Seenaa herregaa fi seena falaasamaa keessatti, Laayibiniiz iddoo guddaa qabata. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Gootfiriid_Viilhelmi_Laayibiniiz#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Kaarli_Firidiriish_Gaawus Kaarli Firidiriish Gaawus (Jarmaniffa: Gauß, yoo dubbifama [ɡaʊs]) (30 Ebla 1777 – 23 Gurrandhala 1855) abbaa herregaa lammii Jarmanii kan damee saayinsii baayyedhaaf gummacha guddaa godhedha, kunis tiyoorii lakkoofsaa, aljebraa, istaatistiksii, qaaccessuu, difiresnhiyaal ji'oomeetirii, ji'oodeesii, ji'oofiiziksi, elektirostaatiksi, astironoomii, tiyoorii maatiriksii, fi optiiksii dabalata. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Kaarli_Firidiriish_Gaawus#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Galiiliyoo_Galiilii Galiiliyoo Galiilii (Xaaliyaaniffaan yoo dubbifamu: [ɡaliˈlɛːo ɡaliˈlɛi]; 15 Gurrandhala 1564 – 8 Amajjii 1642), yeroo baayyee maqaa Galiiliyoo jedhamuun kan waammamu, fiizisistii, abbaa herregaa, injinerii, qorataa urjii, fi filoosoofera Xaaliyaanii kan warraaqsa saayinsii keessatti ga'ee guddaa tabatedha. Hojii isaa keessaa teleskooppii fooyyessuu fi kanaan qorannoo astiroonoomii gochuudha, kunis tiyoorii kooppernikas deeggare. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Galiiliyoo_Galiilii#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Maayikil_Faradaay Maayikil Faradaay (22 Fulbaana 1791 – 25 Hagayya 1867) saayintistii Ingilaandi kan damee elektiroomagineetizimii fi elektirookemistirii irratti gumaacha guddaa godhedha. Argannoon isaa inni guddaan elektromagnetik indaakshinii, diyaamaginetizimii fi elektirolayisisi irraatti. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Maayikil_Faradaay#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Dimitirii_Mendeleev Dimitirii Mendeleev (Raashiyaaniffa: Дми́трий Ива́нович Менделе́ев; IPA: [ˈdmʲitrʲɪj ɪˈvanəvʲɪt͡ɕ mʲɪndʲɪˈlʲejɪf] (dhaggeeffadhu); A.L. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Dimitirii_Mendeleev#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Maaksi_Pilaanki Maaksi Pilaanki (Ebla 23, 1858 – Onkoloolessa 4, 1947) fiizisistii tiyoorii lammii Jarmanii yoo ta'u kan inni ittiin beekkamus tiyoorii quwaantamii bu'uuressudhaani, kunaafis Badhaasa Noobelii kan Fiiziksii kan bara 1918 argateera. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Maaksi_Pilaanki#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Friedrich_Schiller Friedrich Schiller Ummatahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ummata https://om.wikipedia.org/wiki/Stary_Dw%C3%B3r Stary Dwór, Poolaandi. Poolaandihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Poolaandi https://om.wikipedia.org/wiki/Liyoonaardi_Ooyiler Liyoonaardi Ooyiler (/ˈɔɪlər/; Jarmanii: [ˈɔʏlɐ]; 15 Ebla 1707 – 18 Fulbaana 1783) abbaa herregaa fi fiizisistii Siwiizerlaanditi. Ooyiler damee ballaa akka tiyoorii giraafii fi kaalkulesii infiniitesimaal keessatti gumaacha guddaa godhe. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Liyoonaardi_Ooyiler#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Jooseef_Fuuriyee Jooseef Fuuriyee (Fireenchii: [fuʁje]; A.L. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Jooseef_Fuuriyee#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Ernesti_Raazerfoordi Ernesti Raazerfoordi (Afaan Ingiliish: Baaron Raazerfoordi Nilsan; A.L. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Ernesti_Raazerfoordi#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Yohannis_Guutinbergi Yohannis Guutinbergi (/joʊˌhɑːnɨs ˈɡuːtənbɜrɡ/; c. 1398 – Gurrandhala 3, 1468) lammii Jarmanii tumtuu sibiilaa, tumtuu warqee, maxxansaa, fi tamsaasaa hojii maxxansuu Yuurooppi keessatti barsiisedha. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Yohannis_Guutinbergi#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Alberti_Anistaayin Alberti Anistaayin (/ˈælbərt ˈaɪnstaɪn/; Jarmanii: [ˈalbɐt ˈaɪnʃtaɪn]; 14 Bitootessa 1879 – 18 Ebla 1955) fiizisistii tiyoorii fi filoosooferii saayinsii Jarmanitti dhalatedha. Anistaayin tiyoorii rilaativiitii waliigalaa uume, kunis utubaa lamaan fiiziksii ammayyaa keessaa isa tokko (utubaan inni kan biraa quwaantam makaaniksiidha). Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Alberti_Anistaayin#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Kitaaba_Waaqeffannaa_Luteraanii Kitaaba Waaqeffannaa Luteraanii kitaaba galmee luteeraniiti. Onesmoos Nasib Kitaaba Waaqeffannaa Luteraanii Ameerikaa keessatti akka qulqulluutti(saint) galmeeffameera, gaafa Waxabajjii 21 jireenyi isaas yaadatamee hin oola. https://om.wikipedia.org/wiki/Arkimeedis Arkimeedis kan Saayiraakus (/ˌɑːkɪˈmiːdiːz/; Giriik: Ἀρχιμήδης; c. 287 DhKD – c. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Arkimeedis#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Laga_Awaash == Wabii == Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Laga_Awaash#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Barreeffamoota_Waa%27ee_Oromoo Oromoo jechuun maal jechuudha, oromo jechuun saba bal'aa jechuudha yokan sabaa hammataa (kan ofitti Maxxanfatu)jechuudha. Aadaa Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Barreeffamoota_Waa%27ee_Oromoo#Aadaa_Oromoo Amantiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Barreeffamoota_Waa%27ee_Oromoo#Amantii Fiilmii Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Barreeffamoota_Waa%27ee_Oromoo#Fiilmii_Oromoo Ispoortii Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Barreeffamoota_Waa%27ee_Oromoo#Ispoortii_Oromoo Nyaata aadaa Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Barreeffamoota_Waa%27ee_Oromoo#Nyaata_aadaa_Oromoo Ogbarruu Oromoo‎https://om.wikipedia.org/wiki/Barreeffamoota_Waa%27ee_Oromoo#Ogbarruu_Oromoo Qoricha Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Barreeffamoota_Waa%27ee_Oromoo#Qoricha_Oromoo Tiyaatira Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Barreeffamoota_Waa%27ee_Oromoo#Tiyaatira_Oromoo https://om.wikipedia.org/wiki/Barreeffamoota_Waa%27ee_Oromoo# Qoqqoodama Oromohttps://om.wikipedia.org/wiki/Barreeffamoota_Waa%27ee_Oromoo#Qoqqoodama_Oromo Oromoo Baarentuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Barreeffamoota_Waa%27ee_Oromoo#Oromoo_Baarentuu Kaanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Barreeffamoota_Waa%27ee_Oromoo#Kaan Siyaasahttps://om.wikipedia.org/wiki/Barreeffamoota_Waa%27ee_Oromoo#Siyaasa https://om.wikipedia.org/wiki/Chee_Guvaaraa Ernestoo "Chee" Guvaaraa (Ispeeniffa: [ˈtʃe ɣeˈβaɾa]; A.L. wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Chee_Guvaaraa#wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Napoleon https://om.wikipedia.org/wiki/Geerarsa Geerarsi gosa ogafaanii ta'ee jecha mana rukutu kan nama onnachiisuun jiruu fi jireenya, gaddaa fi gammachuu, obsaa fi hamilee kan ittiin ibsataniidha. Geerarsa yeroo baayyee warra dhiiraatu gootummaa agarsiisufi geerara. Akaakuu Geerarsahttps://om.wikipedia.org/wiki/Geerarsa#Akaakuu_Geerarsa Geessituu alaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Geerarsa#Geessituu_alaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Geerarsa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Mammaaksa Mammaaksi afoola Oromoo keessaa tokko yoo ta'u jechoota beekkumsaa fi ogummaa qaban of keessaa qaba. Mammaaksi dubbii fiduufi gabaabsanii fixuuf ykn salphaatti namatti himuuf tajaajila. Hariiroo Maanguddoo fi Mammaaksaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Mammaaksa#Hariiroo_Maanguddoo_fi_Mammaaksaa Fakkeenya mammaaksaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Mammaaksa#Fakkeenya_mammaaksaa Kanas Ilaalihttps://om.wikipedia.org/wiki/Mammaaksa#Kanas_Ilaali Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Mammaaksa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Hiibboo Hiibboon () gosoota afoolaa keessaa tokko ta’ee akka tapha gaaffii fi deebiitti dhihaatuudha. Hiibboon wanta beekkamaa tokko akka iccitiitti gaafachuun taphatama. Gosoota hiibboohttps://om.wikipedia.org/wiki/Hiibboo#Gosoota_hiibboo Seera Hiibboon itti taphatamuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Hiibboo#Seera_Hiibboon_itti_taphatamu Fakkeenyahttps://om.wikipedia.org/wiki/Hiibboo#Fakkeenya Kanas Ilaalihttps://om.wikipedia.org/wiki/Hiibboo#Kanas_Ilaali Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Hiibboo#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_Hiibboo_Oromoo Tarreen kun hiibboo bebekkamoo ummata Oromoo keessaa muraasa qaba. https://om.wikipedia.org/wiki/Abbaa_Jifaar_I Mootichi Abbaa Jifaar I mootii (m. 1830-1855) Mootummaa Jimmaa kan jalqabaa ti. Seenaa Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Seenaa_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Mootummaa_Geeraa Mootummaan Geeraa (1835–1887) mootummoota naannoo Gibeetti hundeeffaman keessaa tokko yoo ta'u kan hundeeffames dhuma jaarraa 19ffaa keessa. Magaalan guddaan Mootummaa Geeraa Caalaa (Ciiraa) yoo ta'u guddinni isaas tilmaaman amma aanaa Geeraa ammaa ga'a. Biyyoota Afrikaa kan Duraaniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Biyyoota_Afrikaa_kan_Duraanii Mootota Afrikaa kan Duraaniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Mootota_Afrikaa_kan_Duraanii Seenaa Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Seenaa_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Mootummaa_Gummaa Mootummaan Gummaa mootummoota naannoo Gibeetti hundeeffaman keessa tokko yoo ta'u kan hundeeffames jaarraa 18ffaatti. Bulchiinsi Mootummaa Gummaa tilmaaman aanolee Gachii fi Dhedheessaa ammaa of keessatti qabata. Biyyoota Afrikaa kan Duraaniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Biyyoota_Afrikaa_kan_Duraanii Mootota Afrikaa kan Duraaniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Mootota_Afrikaa_kan_Duraanii Seenaa Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Seenaa_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Mootummaa_Gommaa Mootummaan Gommaa mootummoota naannoo Gibeetti hundeeffaman keessaa tokko yoo ta'u kan hundeeffames jaarraa 18ffaatti. Teesson Mootummaa Gommaa Aggaaroo ture. Biyyoota Afrikaa kan Duraaniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Biyyoota_Afrikaa_kan_Duraanii Mootota Afrikaa kan Duraaniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Mootota_Afrikaa_kan_Duraanii Seenaa Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Seenaa_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Poortaalii:Seenaa_jireenyaa __NOTOC__ Poortaaliihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Poortaalii https://om.wikipedia.org/wiki/Aljebraa Aljebraa ykn Hurgunjaa (jecha Arabiffaa al-jebr jedhurraa dhufe hiikaansaas "reunion of broken parts" kan jechuun gunjaa'uu(gamtoomuu ) Hurraa ) damee herregaa ball'aa keessaa, tiyoorii lakkoofsaa, ji'oomeetirii fi qaaccessuu dabalatee, tokkodha. Aljebraan haala waliigalaan qorannoo mallattoowwanii fi seera mallattoowwan ittiin hujeessaniiti, kunis herreega hunda walitti fidee kan tokko taasisudha. Aljebraahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Aljebraa https://om.wikipedia.org/wiki/Ji%27oomeetirii Ji'oomeetiriin ykn safarli (jecha Giriik Durii: γεωμετρία; ji'oo- "dachee", -meetiron "safaruu") damee herregaa kan gaaffii boca, guddina, iddoowwan birqabaa danootaa qoratudha fi akkasumas amaloota ispeesii qoratudha. Abbaan herregaa kan damee ji'oomeetirii irratti xiyyeeffatee hojjatu ji'oometir jedhama. Ji'oomeetiriihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ji%27oomeetirii https://om.wikipedia.org/wiki/Rogbaayyee Ji'oomeetirii keessatti, pooliigoniin (jecha Giriik πολύς (polús) "baayyee" fi γωνία (gōnía) "kornerii", "kofoo", ykn γόνυ (gónu) "jilba") danaa diriiraa kan sarara qajeelaa lakkoofsisaa beekkamaa ta'een daangeffamedha, sararri qajeelan kunis deebi'ee cufamuudhan cancala cufamaa ykn sarkiyuutii uuma. Sararri qajeelan kun bukkee danaa sanaa jedhama, bakka itti bukkeen tokko bukkee biraatin waltuqu ammoo verteeksii ykn kornerii jedhama. Ji'oomeetiriihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ji%27oomeetirii https://om.wikipedia.org/wiki/Irreecha Irreechi ayyaana Waaqeeffattootaa kan Waaqa galateeffannaafi kadhannaati. Ayyaanni Irreechaa kuni kan Oromoo hundaati. Gosoota Irreechaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Irreecha#Gosoota_Irreechaa Kanas Ilaalihttps://om.wikipedia.org/wiki/Irreecha#Kanas_Ilaali Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Irreecha#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Ateetee Ateeteen ayyaana sanyiifi hormaata qajeelchitu yoo taatu, kan ayyaneffatus irra caala dubartoota. Ayyaanni Ateetee waggaati al tokko kabajama. Akaakuu Ateeteehttps://om.wikipedia.org/wiki/Ateetee#Akaakuu_Ateetee Ateetee Furmaa (Ateetee Amajjii)https://om.wikipedia.org/wiki/Ateetee#Ateetee_Furmaa_(Ateetee_Amajjii) Ateetee Hagayyaa (Ayyaana Sanyii ykn Midhaanii)https://om.wikipedia.org/wiki/Ateetee#Ateetee_Hagayyaa_(Ayyaana_Sanyii_ykn_Midhaanii) Ateetee Loonii (Ateetee Sadaasaa)https://om.wikipedia.org/wiki/Ateetee#Ateetee_Loonii_(Ateetee_Sadaasaa) Wabihttps://om.wikipedia.org/wiki/Ateetee#Wabi https://om.wikipedia.org/wiki/Seermurtoo Herregaa fi Saayinsii Kompitaraa keessatti, seermurtoon tartiiba adeemsa shallagaa ittiin hojjataniiti. Seermurtoon shallaga, daataa hujeessuu fi murtii ofummaa'ee keessatti fayyada. Herreegahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Herreega https://om.wikipedia.org/wiki/Lakxii Lakxii, Xinlakkofsi ykn gimxoosha ykn artimeetiiksi (jecha Giriik ἀριθμός, aartimoos "lakkoofsa") damee herregaa kan dameewwan kaan hunda caala umurii dheeraa qabuu fi hunda caala bu'uura ta'edha. Dameen kun lakkoofsa qorachuu of keessatti qabata, keessaahuu amaloota hojii isaan gidduutti raawwatamuu - ida'uu, hirrisuu, baayyisuu, fi hiruu - qorachuu. Herreegahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Herreega https://om.wikipedia.org/wiki/Qixxaatoo Herrega keessatti, qixxaatoon walqixxaata jijjiiramaa (variable) tokkoo fi sanaa ol qabudha. Qixxaatoo kana furuun gatii jijjiiramaa kan walqixxeenya kana dhugaa godhu barbaadudha. Herreegahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Herreega https://om.wikipedia.org/wiki/Teeknooloojii Teeknooloojii ykn Arni ykn malcenyi (jecha Giriik τέχνη, tekne, "aartii, ogummaa, dandeettii harkaa"; fi -λογία, -loojiyaa) kuusaa meeshaaleeti, kunis maashinoota, jijjiirraa (modification), qindaayina fi adeemsa namoonni itti fayyadaman dabalata. Injineriingiin damee saayinsii kan teknooloojii haaraa qorachuu fi saxaxuu irratti xiyyeeffatu. Hiikahttps://om.wikipedia.org/wiki/Teeknooloojii#Hiika Seenaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Teeknooloojii#Seenaa Qeeqaa Teeknoloojii irratti ka'ehttps://om.wikipedia.org/wiki/Teeknooloojii#Qeeqaa_Teeknoloojii_irratti_ka'e Egereehttps://om.wikipedia.org/wiki/Teeknooloojii#Egeree https://om.wikipedia.org/wiki/Afrikaa_cirachuu Afrikaa cirachuu (Afrikaa qooddachuu ykn Afrikaa Gabrommfachuu) Afrikaa qabachuu, koloneeffachuu, fi lafasaa saamuu humnoota Yuurooppin yeroo Impeeriyaalizimii Haaraa, bara 1881 fi 1914 gidduutti raawwatamedha. Bara 1870tti, Afrikaa dhibbantaa 10% qofatu too'annaa Yuurooppi harka jira ture; bara 1914tti, ardii Afrikaa keessaa dhibbantaan 90% bulchiinsa Yuurooppi jala jira, Abisiiniyaa (Itoophiyaa) fi Laayibeeriyaa qofatu gabrummaa jala hin galin hafe. Seenaa Duubaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Afrikaa_cirachuu#Seenaa_Duubaa Sababootahttps://om.wikipedia.org/wiki/Afrikaa_cirachuu#Sababoota Afrikaa fi gabaa addunyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Afrikaa_cirachuu#Afrikaa_fi_gabaa_addunyaa Gabroomsa Musliimotaa kan duraahttps://om.wikipedia.org/wiki/Afrikaa_cirachuu#Gabroomsa_Musliimotaa_kan_duraa Waldorgommii tarsiimoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Afrikaa_cirachuu#Waldorgommii_tarsiimoo Veeltipolitiikii Jarmaniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Afrikaa_cirachuu#Veeltipolitiikii_Jarmanii Baballachuu Xaaliyaaniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Afrikaa_cirachuu#Baballachuu_Xaaliyaanii Sagli Waraana Addunyaa Tokkoffaa duraahttps://om.wikipedia.org/wiki/Afrikaa_cirachuu#Sagli_Waraana_Addunyaa_Tokkoffaa_duraa Gita bitamuu Koongoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Afrikaa_cirachuu#Gita_bitamuu_Koongoo Suwiiz Kanaalhttps://om.wikipedia.org/wiki/Afrikaa_cirachuu#Suwiiz_Kanaal Kora Barliin (1884–85)https://om.wikipedia.org/wiki/Afrikaa_cirachuu#Kora_Barliin_(1884–85) Mormii Darvishootaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Afrikaa_cirachuu#Mormii_Darvishootaa Waraana Hareeroo fi Fincila Maji-Majiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Afrikaa_cirachuu#Waraana_Hareeroo_fi_Fincila_Maji-Majii Muudannoo gita bittaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Afrikaa_cirachuu#Muudannoo_gita_bittaa Holola gita bittaa fi of tuulummaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Afrikaa_cirachuu#Holola_gita_bittaa_fi_of_tuulummaa Agarsiisa gita bittaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Afrikaa_cirachuu#Agarsiisa_gita_bittaa Dhukkuba ittisuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Afrikaa_cirachuu#Dhukkuba_ittisuu Gita bittaa Waraana Addunyaa I duraahttps://om.wikipedia.org/wiki/Afrikaa_cirachuu#Gita_bittaa_Waraana_Addunyaa_I_duraa https://om.wikipedia.org/wiki/Poortaalii:Oromiya __NOTOC__ Poortaaliihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Poortaalii https://om.wikipedia.org/wiki/Poortaalii:Saayinsii __NOTOC__ Poortaaliihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Poortaalii https://om.wikipedia.org/wiki/Poortaalii:Afrikaa __NOTOC__ Poortaaliihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Poortaalii https://om.wikipedia.org/wiki/Poortaalii:Afrikaa/About https://om.wikipedia.org/wiki/Poortaalii:Aadaa_Oromoo __NOTOC__ Poortaaliihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Poortaalii https://om.wikipedia.org/wiki/Nadhii_Gammadaa Nadhii Gammadaa (1955-) qabsaawaa mirga Oromoofi miseensa ABO ture. Nadhii Gammadaa bara 1993 keessa bakka buuteen isaa kan dhabame yoo ta’u du’uu ykn mana hidhaa jiraatuun isaa haga yoonatti hinmirkaneeffamne. Seenaa Duubahttps://om.wikipedia.org/wiki/Nadhii_Gammadaa#Seenaa_Duuba https://om.wikipedia.org/wiki/Yaayyaa_shanan Yaayyaa shanan wantoota shanan Waaqayyoo dachee fi qoolloo irraa uumedha. Seerri yaayyaa shananii kun jireenyaa fi falaasama Oromoo keessatti iddoo guddaa qaba. Waaqayyo Akkamitti Uummama Uumehttps://om.wikipedia.org/wiki/Yaayyaa_shanan#Waaqayyo_Akkamitti_Uummama_Uume Sirna Gadaa fi Yaayyaa Shananhttps://om.wikipedia.org/wiki/Yaayyaa_shanan#Sirna_Gadaa_fi_Yaayyaa_Shanan Uummamuu Lubbu Qabeeyyiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Yaayyaa_shanan#Uummamuu_Lubbu_Qabeeyyii Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Yaayyaa_shanan#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Odaa Aadaa fi seenaa Oromoo keessatti Odaan akka madda nagaa fi mallattoo eenyummaa, tokkummaa uummata Oromootti ilaalama. Faayidaa amantii fi siyaasa Oromoo keessatti qaburra kan ka’e Odaan mukoota jiran keessa baay’ee kabajamaa fi eebbifamaadha. Odaa Gurguddoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Odaa#Odaa_Gurguddoo Odaan Maalif Filatame?https://om.wikipedia.org/wiki/Odaa#Odaan_Maalif_Filatame? Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Odaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Oromoo_Tuulama Tuulamni latiinsa Oromoo damee Boorana hidda dhaloota Raayyaati. Ilmaan Raayyaa lamaan Maccaa fi Tuulamni kan dhalatan Tullu Eegduu irratti. Hidda Dhaloota Tuulamaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Oromoo_Tuulama#Hidda_Dhaloota_Tuulamaa Latiinsa Tuulamaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Oromoo_Tuulama#Latiinsa_Tuulamaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Oromoo_Tuulama#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Affaar Affaar (Affaar: Qafár), Danaakil jedhamaniis ni waammamu, saba Gaanfa Afrikaa keessa jiraatudha. Baayinnaan ummanni Affaar Itoophiyaa keessa mootummaa naannoo Affaar keessa fi kaaba Jibuutii keessa jiraatu, namoonni muraasni ammo kibba Eertiraa keessa jiraatu. https://om.wikipedia.org/wiki/Uummama Uummamni, ballifamee yoo hiikkamu, addunyaa ykn yuuniversii uumaa, fiizikaalaa, ykn wantootaa wajjin tokko. Uummamni waan addunyaa fiizikaalaa keessati ta'u, fi waluumaagalatti jireenya ibsa. Uummamahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Uummama https://om.wikipedia.org/wiki/Xin-hawaa Astronomy(Afaan oromoon:- Xin-hawaa |jecha lama irraa kan dhufee yoo ta'u xin jechuun xinxaluu kan bakka bu'u yoo ta'u xin-hawaa ykn xinurjii jechuun xinxala hawaa ykn qorannoo hawaa) (Girikii durii irraa ἀστρονομία (astronomía) 'saayinsii seera urjii qoratu') saayinsii uumamaa wantoota samii fi taateewwan qoratudha. Ka’umsaa fi jijjiirama isaanii ibsuuf herrega, fiiziksii fi keemistirii fayyadama. Lafjooleen sirna aduuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Xin-hawaa#Lafjooleen_sirna_aduu https://om.wikipedia.org/wiki/Daldala_Garbaa_Arabaa Daldalli garbaa Arabaa garbummaa biyyoota Arabaa keessatti fayyadamaa turani, keessumattuu Dhiha Eeshiyaa, Kaaba Afrikaa, kibba-baha Afrikaa, Gaanfa Afrikaa, fi kutaa Yuurooppi muraasa keessatti (kan akka Iberia fi Sisilii) bara bittaa Arabaatti jalqabee hanga jaarraa 19ffaatti kan turedha. Daldalli kun gabaa garbaa Giddu-gala Bahaa, Kaaba Afrikaa fi Gaanfa Afrikaa irratti xiyyeffata. Afrikaan Muslimaan Bitamuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Afrikaan_Muslimaan_Bitamuu Daldala Garbaa Afrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Daldala_Garbaa_Afrikaa Islaamaa fi Garbummaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Islaamaa_fi_Garbummaa Seenaa Arabaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Seenaa_Arabaa Seenaa Kaaba Afrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Seenaa_Kaaba_Afrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Koloneeffamuu_Afrikaa thumb|right|Kaartaa Afrikaa bara 1910tti... Tartiiba Raawwiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Koloneeffamuu_Afrikaa#Tartiiba_Raawwii Koloneessuu bara durii fi giddu-galeessaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Koloneeffamuu_Afrikaa#Koloneessuu_bara_durii_fi_giddu-galeessaa Bara ammayyaa kan duraahttps://om.wikipedia.org/wiki/Koloneeffamuu_Afrikaa#Bara_ammayyaa_kan_duraa Afrikaa cirachuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Koloneeffamuu_Afrikaa#Afrikaa_cirachuu Kolonii Jalaa Ba'uuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Koloneeffamuu_Afrikaa#Kolonii_Jalaa_Ba'uu https://om.wikipedia.org/wiki/Alamuu_Qixxeessaa Koloneel Alamuu Qixxeessaa (Bitooteessa 5, bara 1907 - Mudde 09, 2001) loltuu waraanaa fi qabsaawa mirga Oromooti. Koloneel Almuun dargaggummaa isarraa eegalee hanga gaafa boqotouutti umani Oromoon gabrummaa jalaa ba’ee abbaa biyyasaa akka ta’u murannoodhan nama hojjataa turedha. Dhalootasaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Alamuu_Qixxeessaa#Dhalootasaa Xaaliyaaniin Loluuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Alamuu_Qixxeessaa#Xaaliyaaniin_Loluu Waldaa Maccaa fi Tuulamaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Alamuu_Qixxeessaa#Waldaa_Maccaa_fi_Tuulamaa Mootummaan Jibbamuu Isaaniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Alamuu_Qixxeessaa#Mootummaan_Jibbamuu_Isaanii ABO Deeggaruu Isaaniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Alamuu_Qixxeessaa#ABO_Deeggaruu_Isaanii Boqochuusaaniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Alamuu_Qixxeessaa#Boqochuusaanii Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Alamuu_Qixxeessaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Abisiiniyaa abiisiniyaan biyya amma itoophia jeedhamtu yammuu taatu biyya seenaa qabeetti fi gootota baayee qabduudha gootonnikunis kan bahan ummata oromoo irraati ummattonni kaan fayyuma afuufu malee seenaa hin qaban osoo seenaahin qabaatiin kanneen utaalanis jiru. https://om.wikipedia.org/wiki/Siiqqee Seerri siinqee ulee qal'oo sorooroo muka harooressaa irraa muranii tolchan, kan dubartiin heerumte qabattuun ibsama. Mukti harooressaa qaqal’aa fi sorooroo wanta qabuu fi kan laayyootti hin cabne waan ta’eef filatama. Siinqeen Idaayyiif Kennamuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Siiqqee#Siinqeen_Idaayyiif_Kennamuu Ulfina Haadha Siiqqeehttps://om.wikipedia.org/wiki/Siiqqee#Ulfina_Haadha_Siiqqee Aangoo Haadha Siinqeehttps://om.wikipedia.org/wiki/Siiqqee#Aangoo_Haadha_Siinqee Dhaanicha Abbaa Warraarraa Baraaruuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Siiqqee#Dhaanicha_Abbaa_Warraarraa_Baraaruu Lola dhaabuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Siiqqee#Lola_dhaabuu Daa’ima guddifachuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Siiqqee#Daa’ima_guddifachuu Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Siiqqee#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Kolonii_Jalaa_Bahuu_Afrikaa Afrikaan kolonii jalaa ba'uun Waraana Addunyaa IItti aanee kan dhufe yoo ta'u kunis uummanni koloneeffame bilisummaaf waan dadammaqaanif fi humnoonni koloneeffattootaa bulchitoota isaani Afrikaa keessaa waan baasaniif ture. Seenaasaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Kolonii_Jalaa_Bahuu_Afrikaa#Seenaasaa Sababahttps://om.wikipedia.org/wiki/Kolonii_Jalaa_Bahuu_Afrikaa#Sababa Kanas ilaalihttps://om.wikipedia.org/wiki/Kolonii_Jalaa_Bahuu_Afrikaa#Kanas_ilaali https://om.wikipedia.org/wiki/Seenaa_Diinagdee_Afrikaa Ilmi namaa Afrikaarraa ka'e, bakka hawaasni namaa jiraatutti, sochiin diinagdees nijiraata. Ilmi namaa kan jalqabaa aloolaa fi funaantuu maatii xiqqaadhan gurmaa'ee jiraatu ture. Seenaa Diinagdee Afrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Seenaa_Diinagdee_Afrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Eebba_Oromoo == Eebba Oromoo Tuulamaa == Eebba Oromoo Tuulamaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Eebba_Oromoo#Eebba_Oromoo_Tuulamaa Eebba Gujii ==https://om.wikipedia.org/wiki/Eebba_Oromoo#Eebba_Gujii_== Eebba Ituuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Eebba_Oromoo#Eebba_Ituu Eebba Maccaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Eebba_Oromoo#Eebba_Maccaa Eebba Cidhaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Eebba_Oromoo#Eebba_Cidhaa Kanas ilaalihttps://om.wikipedia.org/wiki/Eebba_Oromoo#Kanas_ilaali Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Eebba_Oromoo#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Addooyyee Addooyyeen, aadaa Oromoo keessatti, sirna ittiin durbi lama umurii isaanii guutuu obboleetti walii ta'uf waada itti walii galani. Maalummaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Addooyyee#Maalummaa Wabii gaaridhaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Addooyyee#Wabii_gaaridhaa https://om.wikipedia.org/wiki/Mana_Barumsaa_Sadarkaa_2ffaa_Amboo Barri haaraan Amajjiin1 2015 fi Guyyaan WBO bifa ho’aa ta’ee fi haala baay’ee qindoomina qabuun Oromiyaa guututti Kabajame. https://om.wikipedia.org/wiki/Magarsaa_qilxuu_katabee Barreesa kitaaba Oromoo fi Oromiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Kafaa Miseensota ABO QBO Dirqama Duraa Godhatuun Qabsootti Dhaabbataan Jirtan; https://om.wikipedia.org/wiki/Aniya_oromo Anniyyaa oromo hararge bahaa kessaa.gola odaa. https://om.wikipedia.org/wiki/Geexee_Waamii Geexee Waamii atileetii Oromoo fiigicha meetira 10,000 yoo taatu Olompiki irratti Itoophiyaa bakka bu'uun warqii tan argattedha. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Geexee_Waamii#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Gutama_mahamad Barreessa kitaaba seena hundeeffama Magaala Qarsaa Godina Haraarge Bahaa Aanaa Qarsaa yeroo dhihoo booda isiinif gad dhifaama. https://om.wikipedia.org/wiki/Sidaamoo Sidaamoon saba Naannoo Sidaamaa Itoophiyaa keessa baay'inaan argamanii fi abbaa biyyaa ta'aniidha. Ummatni Sidaamoo baay'inni isaani Miliyoona 4 kan ta'u baay'ina ummataan Itoophiyaa keessa sadarkaa shanaffaadha. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Sidaamoo#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Saayinsii_Hawaasaa Saayinsiin Hawaasaa damee saayinsii guddaa fi akaakuu damee barnootaa isa guddaa yoo ta'u; kan inni irratti xiyyeeffatus hawaasaa fi hariiroo namoota hawaasa tokko keessa jiran giddu jiru irratti. Saayinsiin hawaasaa mataansaa damee baayyee qaba. dhugaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Saayinsii_Hawaasaa#dhugaa https://om.wikipedia.org/wiki/Paarkii_Biyyoolessaa_Gaarren_Baalee Paarkii Biyyoolessaa Gaarren Baalee paarkii biyoollessaa Oromiyaa godina Baalee keessa jiru yoo ta'u paarkin kun bidoollee dachee addunyaarra jiru kamiyyuu caalaa bineensota baayyinaan achi jiraatan qabaachuun beekkama. Paarkin kun bara 2009 Tarree Ambaa Addunyaa kan Yeroo keessatti galmaa'eera. Iddoo Itti Argamaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Paarkii_Biyyoolessaa_Gaarren_Baalee#Iddoo_Itti_Argamaa Qilleensahttps://om.wikipedia.org/wiki/Paarkii_Biyyoolessaa_Gaarren_Baalee#Qilleensa Bidoolleehttps://om.wikipedia.org/wiki/Paarkii_Biyyoolessaa_Gaarren_Baalee#Bidoollee Bineeldotahttps://om.wikipedia.org/wiki/Paarkii_Biyyoolessaa_Gaarren_Baalee#Bineeldota Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Paarkii_Biyyoolessaa_Gaarren_Baalee#Wabii Liinkii Alaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Paarkii_Biyyoolessaa_Gaarren_Baalee#Liinkii_Alaa https://om.wikipedia.org/wiki/Kallacha Kallachi meeshaa aadaa Oromoo kan addarratti godhatamu yoo ta'u kallacha kan godhatu warra dhiiraati. Kallachi meeshaa nageenya fi araaraati, kanaafis meeshaalee aadaa kamiyyuu caalaa kabaja guddaa qaba. Dhufaatiisaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Kallacha#Dhufaatiisaa Nagaa Buusuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Kallacha#Nagaa_Buusuu Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Kallacha#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Abaaboo Aanaan Habaaboo Guduruu godina horroo guduruu wallaggaa keessatti argamti. aanolee ollaa ishiitti argaman keessaa kan daangaa ishee tuqan, kibbaan aanaa guduruu;dhihaan aanaa abbay coommanidha. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Abaaboo#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Caaccuu Caaccun meeshaa aadaa Oromoo yoo ta'u mallattoo hormaataati. Caaccun yeroo bokkaan akka roobu kadhatani fi nama ilmoo hin qabneef ilmoo kadhatan irrattis faayidaarra oola. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Caaccuu#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Qubee_Laatinii Qubee Laatinii kan durii, Qubee Roomaaniis jedhamee kan beekkamu, sirna barreeffamaa kan qubee Giriikirraa dhufedha. Qubeen Giriikii, Giriik duriiyyuu dabalatee, abijaadii Foneeshiyaa irraa dhufe. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Qubee_Laatinii#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Ancootee Ancooteen (coccinia abyssinica) biqiltuu hiddaa yoo ta'u kan facaafamuufis hundeensaa akka nyaatatti waan tajaajiluufi. Ancootee karaa lamaan marguu danda'a: ijasaa yoo facaasanii fi hundeesaa yoo dhaabani. Qabiyyee Nyaataahttps://om.wikipedia.org/wiki/Ancootee#Qabiyyee_Nyaataa Oomishuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Ancootee#Oomishuu Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Ancootee#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Waraana_Calanqoo Waraanni Calanqoo lola loltuu Minilikii fi ummata Oromoo bahaaItoophiyaa keessa jiraatan gidduutti bara 1887 godhamedha. Waraana kanarratti namoota baayyetu dhume. Siidaa Yaadannoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Waraana_Calanqoo#Siidaa_Yaadannoo Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Waraana_Calanqoo#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Mahaammad_Hasan Pirofeesar Mahaammad Hasan barsiisaa barnoota sadarkaa olaanaa fi hayyuu seenaati. Pirofeesar Mahaammad seenaa Oromoo irratti qorannoo gochuun kitaabotaa fi barruulee qorannoo adda addaa baayyee maxxansiise. Ijoollumma Isaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Mahaammad_Hasan#Ijoollumma_Isaa Jireenya Ameerikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Mahaammad_Hasan#Jireenya_Ameerikaa Barruulee Maxxansehttps://om.wikipedia.org/wiki/Mahaammad_Hasan#Barruulee_Maxxanse Kitaabahttps://om.wikipedia.org/wiki/Mahaammad_Hasan#Kitaaba Barruulee Qorannoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Mahaammad_Hasan#Barruulee_Qorannoo Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Mahaammad_Hasan#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Waaqoo_Guutuu Jeneraal Waaqoo Guutuu (A.L. Ijoollummaa Isaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Waaqoo_Guutuu#Ijoollummaa_Isaa Qabsoo Jalqabuusaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Waaqoo_Guutuu#Qabsoo_Jalqabuusaa Injifannoo Waraanaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Waaqoo_Guutuu#Injifannoo_Waraanaa Du'uusaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Waaqoo_Guutuu#Du'uusaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Waaqoo_Guutuu#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Abiishee_Garbaa Abishee Garbaa abbaa duulaa (mootii jechuunis ni danda'ama) ummata Oromoo naannoo Horroo jiraachaa turee yoo ta'u goota beekkamaadha. Abbaan Abiishee Garbaa Hurruubaa yoo ta'u haatisaa ammoo Dagattee jedhamti. Seenaa Duubaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Abiishee_Garbaa#Seenaa_Duubaa Gaadi'amuusaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Abiishee_Garbaa#Gaadi'amuusaa Yaalii Deebisuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Abiishee_Garbaa#Yaalii_Deebisuu Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Abiishee_Garbaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Laggasaa_Wagii Laggasaa Wagii (? - 2008) miseensa ABO fi qabsaawaa mirga Oromooti. Ijoollummaa Isaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Laggasaa_Wagii#Ijoollummaa_Isaa ABOtti Makamuusaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Laggasaa_Wagii#ABOtti_Makamuusaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Laggasaa_Wagii#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Hayilee_Fidaa nDoktor Hayilee Fidaa (1939-1979) nama siyaasaa yoo ta'u hogganaa Warraaqsa Sooshaalistii Guutuu-Itoophiyaa (irra caala maqaa Amaariffaa "ME'ISOON" jedhamuun beekkama) ture. Gumaachasaa keessa inni guddaan Dargii bakka bu'uun Sagantaa Warraaqsa Dimokiraatawaa Biyyooleessa baasuu isaatini. Seenaa Duubaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Hayilee_Fidaa#Seenaa_Duubaa Sochii Siyaasaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Hayilee_Fidaa#Sochii_Siyaasaa Qorannoo Afaan Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Hayilee_Fidaa#Qorannoo_Afaan_Oromoo Barruulee Maxxansehttps://om.wikipedia.org/wiki/Hayilee_Fidaa#Barruulee_Maxxanse Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Hayilee_Fidaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Baqqalaa_Garbaa Baqqalaa Garbaa (A.L. Seenaa Duubaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Baqqalaa_Garbaa#Seenaa_Duubaa Sochii Siyaasaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Baqqalaa_Garbaa#Sochii_Siyaasaa Qabamuu fi Mana Hidhaa Galuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Baqqalaa_Garbaa#Qabamuu_fi_Mana_Hidhaa_Galuu Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Baqqalaa_Garbaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Baaduu aannan raasanii dhadhaan erga irraa bahee booda baadun nyaataaf oola Nyaata aadaa Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Nyaata_aadaa_Oromoo https://om.wikipedia.org/wiki/Dinquu_Dayyaasaa Dinquu Dayyaasaa abbaa qabeenyaa fi tola-oolaa yoo ta'u abbaa Koolleejjii Riifti Vaaliti. Dinquun dhaabbata Televizyiinii tamsaasu kan Oromia Broadcast Service (OBS) jedhamus hundeesseera. Dhaloota Isaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Dinquu_Dayyaasaa#Dhaloota_Isaa Qabeenya Horachuusaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Dinquu_Dayyaasaa#Qabeenya_Horachuusaa Tola Ooltummaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Dinquu_Dayyaasaa#Tola_Ooltummaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Dinquu_Dayyaasaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Abboomaa_Mitikkuu Abboomaa Mitikkuu qabsaawaa mirga uummata Oromoo yoo ta'u warra Adda Bilisummaa Oromoo hundeessan keessaa isa tokko. Abbooman hoggonaa ABO gammoojjii Sumaalee fi miseensota ABO imaltuudhaaf odoo deemanii gaafa Ebla 15, 1980 Sumaaledhan ajjeefaman keessaa isa tokko. Seenaa Duubaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Abboomaa_Mitikkuu#Seenaa_Duubaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Abboomaa_Mitikkuu#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Pool_Baakister Dr Pool Baakister (Ingiliffa: Paul Baxter; A.L. Seenaa Duubaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Pool_Baakister#Seenaa_Duubaa Barruulee Maxxansehttps://om.wikipedia.org/wiki/Pool_Baakister#Barruulee_Maxxanse Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Pool_Baakister#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Dhaha_Booranaa Dhahaan Booranaa akkataa ittiin ummanni Oromoo Booranaa guyyaa, ji'aa fi waggaa lakkaawwudha. Dhahaan kun Dhaloota Kiristoos Dura bara 300tti ummame. Seenaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Dhaha_Booranaa#Seenaa Caasaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Dhaha_Booranaa#Caasaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Dhaha_Booranaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Geejjiba Geejjiba sochii namoonni, bineeldonnii fi shaqaxni iddoo tokkoo gara biraatti godhani. Akaakun geejjibaa qilleensa, daandii baaburaa, karaa konkolaataa, bishaan, funyoorra, ujummoo keessa fi hawaa keessa ta'uu mala. Geejjibahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Geejjiba https://om.wikipedia.org/wiki/Aartii Faayatni ykn Oginni hojii kalaqaa ti. Oomisha, wanta tokko ni oomisha. Gosoota aartiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Aartii#Gosoota_aartii https://om.wikipedia.org/wiki/Muuziqaa Muuziqaan (ykn Walleen) akaakuu aartii kan sagalee irratti hundaa'eedha. Muuziqaan kan aadaa ykn ammayyaa tahuu dandaha. Muuziqaa Yuurooppihttps://om.wikipedia.org/wiki/Muuziqaa#Muuziqaa_Yuurooppi https://om.wikipedia.org/wiki/Bashannana Bashannanni hojii yeroo boqonnaa ofii hojjatani. "Fedhiin bashannanaaf waan ta'e hojjachuu" fedhii bu'uuraa xinsammuu fi qaamaa ilma namaati. Bashannanahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Bashannana https://om.wikipedia.org/wiki/Dhaha Dhahaan sirna ittiin guyyoota fedhii hawaasummaa, amantii, daldalaa ykn bulchiinsatiif akka mijatuuf qindeessani. Kunis yeroodhaf maqaa akka guyyaa, torban, ji'aa fi waggaa kennun raawwatama. Kanas ilaalihttps://om.wikipedia.org/wiki/Dhaha#Kanas_ilaali https://om.wikipedia.org/wiki/Raas_Mikaa%27el Raashad Shekamal Ani Jirata Godina Jimmaa A/cooraa Ganda Jima Ganjiiti Arrada Qubba https://om.wikipedia.org/wiki/Haroo_Shaallaa Haroon Shaallaa haroo alkaalaayinii yoo ta'u Sulula Qinxamaa Itoophiyaa keessatti, Paarkii Biyyoolessaa Abijaataa-Shaallaa keessatti argama. Ibsahttps://om.wikipedia.org/wiki/Haroo_Shaallaa#Ibsa Referenceshttps://om.wikipedia.org/wiki/Haroo_Shaallaa#References https://om.wikipedia.org/wiki/Maatii Hawaasa ilmaan namootaa keessatti, maatin garee namootaa kan dhalootan (firooma dhiigaa), firooman (karaa fuudhaa), ykn waliin jiraachun ummamedha. Maatiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Maatii https://om.wikipedia.org/wiki/Dimookiraasii Dimokiraasin "sirna bulchiinsa mootummaa kan itti ummanni biyyattii ykn hawaasichaa...dhimmaa isaanirratti murtii mutrteessuu keessatti hirmaatanidha, kanas yeroo baayyee bakka bu'oota paarlaamaa ykn caffee walfakkaatutti filachuudhani godhu. Dimookiraasiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dimookiraasii https://om.wikipedia.org/wiki/Dippilomaasi Dippilomaasin (jecha [Giriik] δίπλωμα, hiikansaa biyyoota biraa wajjin waliigaltee uumuu) ogummaa fi muuxannoo marii bakka bu'oota biyyootaa gidduutti gochuuti. Yeroo baayyee jechi kun dippilomaasii addunyaalessaa ibsa, kunis hariiroo addunyaalessaa dippilomaatota olaanoo gidduutti dhimma daldalaa, nageenyaa, waraanaa, diinagdee, aadaa, qilleensaa, fi mirga namaarratti mari'atani. https://om.wikipedia.org/wiki/Mootummaa Mootummaan sirna biyyi tokko ykn hawaasni tokko ittiin bulfamudha. Mootummaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Mootummaa https://om.wikipedia.org/wiki/Salvaador_Daalii Salvaador Dominigoo Filiippi Jakinto Daalii i Dominik, Marqués de Dalí de Pubol 1ffaa (Caamsaa 11, 1904 – Amajjii 23, 1989), gabaabatti Salvaador Daalii jedhama, lammii Ispeen suura abjuu fakkaatu kan sirriyaalisti jedhamu kaasun beekkamu yoo ta'u Figeres, Katalooniyaa, Ispeen keessatti dhalate. https://om.wikipedia.org/wiki/Aristootil Aristootil (Giriik: Ἀριστοτέλης, Aristotélēs; A.L. Ummatahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ummata https://om.wikipedia.org/wiki/Pileetoo Pileetoo (Giriik: Πλάτων barreeffama duriirratti [pileetoon] jedhamee dubbifama; 428/427 or 424/423 – 348/347 DhKD) filoosofera, akkasumas abbaa herregaa, kan Giriik duriiti. Guddina falaasamaa keessatti, keessattuu aadaa dhihaa keessatti, akka nama gumaacha olaanaa godheetti ilaallama. https://om.wikipedia.org/wiki/Maarlin_Moniroo Maarlin Moniroo (Afaan Ingiliish: Marilyn Monroe; maqaa dhaloota Noormaa Jiin Mortensen; A.L. Ummatahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ummata https://om.wikipedia.org/wiki/Marliinaa_Diitiriish Meerii Magdaalen "Marliinaa" Diitiriish (Marie Magdalene "Marlene" Dietrich, 27 Mudde 1901 – 6 Caamsaa 1992) aakterii fi weellistuu lammii Jarman-Ameriikaa ti. https://om.wikipedia.org/wiki/Saaraa_Bernaar Saaraa Bernaar (Sarah Bernhardt, Firaasiffa: c. 22/23 Onkoloolessa 1844 – 26 Gurraandhala 1923) taatuu waltajjiirraa fi aakterii fiilmii gara jalqabaati. https://om.wikipedia.org/wiki/Mararaa_Guddinaa Mararaa Guddinaa (A.L. Seenaa Duubaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Mararaa_Guddinaa#Seenaa_Duubaa Sochii Siyaasaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Mararaa_Guddinaa#Sochii_Siyaasaa Dirqamaan Soorama Ba'uuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Mararaa_Guddinaa#Dirqamaan_Soorama_Ba'uu Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Mararaa_Guddinaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Kana_Beektaa Kana Beektaan barruu baratoonni Oromoo waa'ee hacuuccaa Oromoo ibsuuf dhoksaadhan maxxansiisaa turani. Barruu kana maxxansiisaa kan ture barattoota Yuunivarsiitii Finfinnee mooraa Saayinsii Hawaasaa yoo ta'u kan maxxanfamuu jalqabes bara 1969ti. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Kana_Beektaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Hirmaata_Dubbii_Afaan_Oromoo Hirmaata Dubbii Afaan Oromoo kitaaba seerluga Afaan Oromoo kan bara 1973 maxxanfamedha. Kitaaba kana kan barreesse Dr Hayilee Fidaati yoo ta'u Paarisitti maxxanfame. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Hirmaata_Dubbii_Afaan_Oromoo#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Usmaayyoo_Musaa Artisti Usumaayyoon Musaa weellisaa fi qabsaawaa mirga Oromooti. Usmaayyon jiruu fi jireenyasaa keessatti dalagaa aartii inni uummataf kaa‘ee darben yaddatama. Seenaa Duubahttps://om.wikipedia.org/wiki/Usmaayyoo_Musaa#Seenaa_Duuba Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Usmaayyoo_Musaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Kiristoositti_Obboleewwan Kiristoositti Obboleewwan (Christadelphian) Jechuunis obboleessaa fi obboleetti, garee amantaa kiristaana bara 1848 AAtti kan hundeeffame dha. BBC - Religions - Christianity: Christadelphians Yeroo ammaa kana, biyyoota 120 keessatti babal'atee miseensa 60000 qaba. Notehttps://om.wikipedia.org/wiki/Kiristoositti_Obboleewwan#Note https://om.wikipedia.org/wiki/Yuukiliid Yuukiliid abbaa-herregaa Giriikti, yeroo baayyee "Abbaa Ji'oomeetirii" jedhamee waammama. Barruulensaa kan Elementis jedhamu seenaa herrega keessatti hojiiwwan jijjiirrama gurguddaa fidan keessaa isa tokko. https://om.wikipedia.org/wiki/Dhukkuba_Chaagas | ICD9 = Ka’uumsaa fi tooftaa ittin adda baasanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Dhukkuba_Chaagas#Ka’uumsaa_fi_tooftaa_ittin_adda_baasan Ittisaa fi yaalahttps://om.wikipedia.org/wiki/Dhukkuba_Chaagas#Ittisaa_fi_yaala Tamsa’iina dhukkubichahttps://om.wikipedia.org/wiki/Dhukkuba_Chaagas#Tamsa’iina_dhukkubicha Madda odeeffannoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Dhukkuba_Chaagas#Madda_odeeffannoo https://om.wikipedia.org/wiki/Maaree_Dibaabaa Maaree Dibaabaa Hurrisaa (Onkoloolessa 20 1989 dhalatte) atileetii fiigicha-dheera Itoophiyaati. Maraatonidhaan yeroo ammaa haadha shaampiyoona yoo taatu kanas Shaampiyoonaa Atileetiksii Addunyaa 2015 kan Beejiingirratti geggeeffamee waan moo'atteefi. Seenaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Maaree_Dibaabaa#Seenaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Maaree_Dibaabaa#Wabii Geessituu Alaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Maaree_Dibaabaa#Geessituu_Alaa https://om.wikipedia.org/wiki/Almaaz_Ayyaanaa Almaaz Ayyaanaa Eebbaa (Sadaasa 21 1991 dhalatte) atileetii Oromoo fiigicha-dheeraa yoo taatu baayyinaan meetira 3000 fi 5000 irratti dorgomti. Almaaz Shaampiyoonaa Atileetiksii Addunyaa kan Beejingirratti meetira 5000 medaaliyaa warqee nyaatte. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Almaaz_Ayyaanaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Lafa_Tigraay Tigraay nannoo kaaba Itoophiyaatti argamtu yoo taatu, dacheen ishee dhakaa, midhaan biqilchuu hin dandeessu. https://om.wikipedia.org/wiki/Lataa_Qana%27ii Lataa Qana'ii Aagaa (1991-) waloo Oromoo reefu ol adeema jiran keessaa isa angafa yoo ta'u walaloosaa miyaa'aa nama hawwatuun beekkama. Lataan walaloowwan dhedheeroo waraqaarraa otoo hindubbisiin sammuutti qabatee yeroo dheeraaf dhiheessuudhaan beekkama. CD Haqni dhara Hinqabu Eebbisiisuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Lataa_Qana%27ii#CD_Haqni_dhara_Hinqabu_Eebbisiisuu https://om.wikipedia.org/wiki/Sayyoo_Dandanaa Sayyoo Dandanaa () weellisaa Oromoo fi qabsaawaa mirga Oromooti. Sayyoon sirboota qabsoo ummata Oromoo deeggaranii fi jajjabeessan hedduu sirbudhan ummata biratti beekkama. Seenaa Duubaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Sayyoo_Dandanaa#Seenaa_Duubaa Hojiisaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Sayyoo_Dandanaa#Hojiisaa Walleewwan Bebbeekkamoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Sayyoo_Dandanaa#Walleewwan_Bebbeekkamoo Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Sayyoo_Dandanaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Hepatitis_A | ICD9 = , Ka’uumsahttps://om.wikipedia.org/wiki/Hepatitis_A#Ka’uumsa Ittisaa fi yaalahttps://om.wikipedia.org/wiki/Hepatitis_A#Ittisaa_fi_yaala Tamsa’inahttps://om.wikipedia.org/wiki/Hepatitis_A#Tamsa’ina Maddawwanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Hepatitis_A#Maddawwan https://om.wikipedia.org/wiki/Dracunculiasis | ICD9 = Maddawwanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Dracunculiasis#Maddawwan https://om.wikipedia.org/wiki/Hayilamaaram_Gammadaa Hayilamaaram Gammadaa (1915 - 1970) qabsaawaa mirga Oromoo fi hoggantoota Waldaa Maccaa fi Tuulamaa keessaa isa tokko. Hayilamaariyaam reebichaa fi dararaa mootummaan Hayilasillaasee isarraan ga'erraan kan ka'e yaallamaa turee Adoolessa 1, 1970 lubbuunsaa dabarte. Seenaa Duubaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Hayilamaaram_Gammadaa#Seenaa_Duubaa Waldaa Maccaa fi Tuulamaa Keessattihttps://om.wikipedia.org/wiki/Hayilamaaram_Gammadaa#Waldaa_Maccaa_fi_Tuulamaa_Keessatti Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Hayilamaaram_Gammadaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Gudar_(magaalaa) Gudar magaalaa Shawaa Dhihaa keessatti argamu yoo ta'u magaalaa guddoo aanaa Tokkee Kuttaayeeti. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Gudar_(magaalaa)#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Echinococcosis | Causehttps://om.wikipedia.org/wiki/Echinococcosis#Cause Ittisaa fi yaaliihttps://om.wikipedia.org/wiki/Echinococcosis#Ittisaa_fi_yaalii Faca’iinsa isaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Echinococcosis#Faca’iinsa_isaa Maddawwanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Echinococcosis#Maddawwan https://om.wikipedia.org/wiki/Qurcii | ICD9 = Maddawwanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Qurcii#Maddawwan https://om.wikipedia.org/wiki/Leishmaniasis | ICD9 = ka’uumsa isaa fi qorannoo isaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Leishmaniasis#ka’uumsa_isaa_fi_qorannoo_isaa Ittisaa fi yaliihttps://om.wikipedia.org/wiki/Leishmaniasis#Ittisaa_fi_yalii Tamsa’ina/facaatii Epidemiologyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Leishmaniasis#Tamsa’ina/facaatii_Epidemiology Maddawwanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Leishmaniasis#Maddawwan https://om.wikipedia.org/wiki/Jajjuu_(aanaa) == Aanaan Jajuu Aanaalee Godina Arsii keessatti Argaman 25 keessaa takka yoo taatu magaalaa guddittii biyattii Finfinnee irraa gara kibbaaatti 182km , Magaalaa Godina Arisii Asallaa irraa immoo gara bahaatti 125km fagaattee argamti. Magaalaa Gudditti Godina Sh/ bahaa Adaamaa irraa gara bahaatti 87km fagaattee argamti. https://om.wikipedia.org/wiki/Seenaa_jireenyaa Seenaan jireenyaa gosa al-asoosamaa ta'ee ibsa ballaa jireenya nama tokkoo kan ofiin ykn nama biraatiin barraaweedha. Seenaan jireenyaa odeeffannoo barnootaa, hojii, hariiroo fi du'a nama sanii caala muuxannoo inni qabu of keessatti qabaata. Amaloota seenaa jireenyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Seenaa_jireenyaa#Amaloota_seenaa_jireenyaa Kanas ilaalihttps://om.wikipedia.org/wiki/Seenaa_jireenyaa#Kanas_ilaali Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Seenaa_jireenyaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Firidiriish_Niichee Firidiriish Viilheelmi Niichee (A.L. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Firidiriish_Niichee#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Zalaalam_Abarraa Zalaalam Abarraa (1953 - ) waloo fi qabsaawaa mirga Oromoo beekkamaa fi jaalatamaadha. Zalaalam walaloo miyaawaa Afaan Oromootin barreessuu fi dhimma hawaasummaa Oromoorratti xiyyeeffatuun beekkama. Seenaa Duubahttps://om.wikipedia.org/wiki/Zalaalam_Abarraa#Seenaa_Duuba Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Zalaalam_Abarraa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Cysticercosis | ICD9 = Ka’uumsa isaa fi tooftaa ittiin qoratamuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Cysticercosis#Ka’uumsa_isaa_fi_tooftaa_ittiin_qoratamu Ittisaa fi too’annaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Cysticercosis#Ittisaa_fi_too’annaa Tamsa’iina dhukkubichaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Cysticercosis#Tamsa’iina_dhukkubichaa Maddawwanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Cysticercosis#Maddawwan https://om.wikipedia.org/wiki/Gubaa_sulula_qiinxamaa | ICD9 = ka'uumsa isaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Gubaa_sulula_qiinxamaa#ka'uumsa_isaa Ittisaa fi yaaliihttps://om.wikipedia.org/wiki/Gubaa_sulula_qiinxamaa#Ittisaa_fi_yaalii Tamsa'ina fi seena isaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Gubaa_sulula_qiinxamaa#Tamsa'ina_fi_seena_isaa Maddawwanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Gubaa_sulula_qiinxamaa#Maddawwan https://om.wikipedia.org/wiki/%C5%81obez |- Baayyina ummataahttps://om.wikipedia.org/wiki/%C5%81obez#Baayyina_ummataa Internethttps://om.wikipedia.org/wiki/%C5%81obez#Internet https://om.wikipedia.org/wiki/Trichoriyaasis | ka'uumsa isaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Trichoriyaasis#ka'uumsa_isaa Ittisaa fi yaaliihttps://om.wikipedia.org/wiki/Trichoriyaasis#Ittisaa_fi_yaalii Tamsa'ina fi seena isaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Trichoriyaasis#Tamsa'ina_fi_seena_isaa Maddawwanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Trichoriyaasis#Maddawwan https://om.wikipedia.org/wiki/Polotikaa_Fi_Wal-Dhabaa Guyyaa har'aa Yuunivarsiitii Haramayaa keessatti banootni guutummaan guutuutti dhaabbatee oleera. https://om.wikipedia.org/wiki/Portal:Nyaata_aadaa_Oromoo Nyaata aadaa Oromoo kan taye keessaa tokko Ancootee dha. Ancooteen nyaata aadaa Oromoo Wallaggaa yoo tawu innis hidda lafa jalatti hojjetamu irraati. https://om.wikipedia.org/wiki/Qimbibiit V.CON. https://om.wikipedia.org/wiki/Yuunivarsiitii_Haramaayaa Yuunivarsiitiin Haramaayaa dhaabbata barnoota olaanoo Itoophiyaa naannoo Oromiyaa magaalaa Haramaayaatti argamudha . Dhaabbatichi yunivarsiitiiwwan biyyattii keessatti dullooman keessaa isa tokko. Yuunivarsiitoota Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuunivarsiitoota_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Yuunivarsiitii_Wallaggaa Yuunivarsiitiin Wallaggaa yuunivarsiitota Itoophiyaa keessaa tokko yoo ta'u dhiha Oromiyaati argama. Yuunivarsiitoota Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuunivarsiitoota_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Yuunivarsiitii_Mattuu Yuunivarsiitiin Mattuu yuunivarsiitota Itoophiyaa keessaa tokko yoo ta'u dhiha Oromiyaa magaalaa Mattuutti argama. Yuunivarsiitoota Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuunivarsiitoota_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Yuunivarsiitii_Madda_Walaabuu Yuunivarsiitiin Madda Walaabuu yuunivarsiitota Itoophiyaa keessaa tokko yoo ta'u Oromiyaa godina Baalee magaalaa Roobee keessatti argama. Yuunivarsiitoota Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuunivarsiitoota_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Yuunivarsiitii_Bulee_Horaa Yuunivarsiitiin Bulee Horaa yuunivarsiitota Itoophiyaa keessaa tokko yoo ta'u kibba Oromiyaa godina Gujii Lixaa keessatti argama. Yuunivarsiitoota Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuunivarsiitoota_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Yuunivarsiitii_Adaamaa Yuunivarsiitiin Saayinsii fi Teeknooloojii Adaamaa ( YSTA )Ykn Mabba Saayinsii fi Teeknooloojii Adaamaa Yuunivarsiitii mootummaa yeroo jalqabaaf bara 1993 Kolleejjii Teeknikaa Naazireet (NTC) jedhamuun hundeeffamee fi Yuunivarsiitii Saayinsii Fi Teeknooloojii Itoophiyaa lamaan keessaa isa tokkodha. Ityoophiyaa Naannoo Oromiyaa magaalaa Adaamaa keessatti argamti . Manneen Barnootaa fi Sagantaawwanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Yuunivarsiitii_Adaamaa#Manneen_Barnootaa_fi_Sagantaawwan Qorannoo, Giddugala Gahumsaa fi Giddugala Inkuubeshiniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Yuunivarsiitii_Adaamaa#Qorannoo,_Giddugala_Gahumsaa_fi_Giddugala_Inkuubeshinii https://om.wikipedia.org/wiki/Yuunivarsiitii_Amboo Yuunivarsiitiin Amboo yuunivarsiitota Itoophiyaa keessaa tokko yoo ta'u dhiha Oromiyaa magaalaa Amboo keessatti argama. Yuunivarsiitoota Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuunivarsiitoota_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Yuunivarsiitii_Walqixxee Yuunivarsiitiin Walqixxee yuunivarsiitota Itoophiyaa keessaa tokko yoo ta'u naannoo Kibbaa magaalaa Walqixxee keessatti argama. Yuunivarsiitoota Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuunivarsiitoota_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Yuunivarsiitii_Finfinnee Yunivarsiitiin Finfinnee yunivarsiitoota Itoophiyaa keessa tokko yoo ta'u kan inni itti argamus magaalaa Finfinnee keessatti. Yuunivarsiitoota Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuunivarsiitoota_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Yuunivarsiitii_Jigjigaa Yunivarsiitiin Jigjigaa yunivarsiitoota Itoophiyaa keessa tokko yoo ta'u naannoo Sumaalee magaalaa Jigjigaa keessatti argama. Yuunivarsiitoota Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuunivarsiitoota_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Yuunivarsiitii_Dirre_Dhawaa Yunivarsiitiin Dirre Dawaa yunivarsiitoota Itoophiyaa keessa tokko yoo ta'u bulchiinsaa magaalaa Dirre Dhawaa keessatti argama. Yuunivarsiitoota Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuunivarsiitoota_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Yuunivarsiitii_Baahir_Daar Yuunivarsiitiin Baahir Daar yuunivarsiitota Itoophiyaa keessaa tokko yoo ta'u naannoo Amaaraa magaalaa Baahir Daar keessatti argama. Yuunivarsiitoota Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuunivarsiitoota_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Yuunivarsiitii_Gondor Yuunivarsiitiin Gondor yuunivarsiitota Itoophiyaa keessaa tokko yoo ta'u naannoo Amaaraa magaalaa Gondor keessatti argama. Yuunivarsiitoota Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuunivarsiitoota_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Yuunivarsiitii_Dabra_Biraan Yuunivarsiitiin Dabra Biraan yuunivarsiitota Itoophiyaa keessaa tokko yoo ta'u naannoo Amaaraa magaalaa Dabra Biraan keessatti argama. Yuunivarsiitoota Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuunivarsiitoota_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Yuunivarsiitii_Dabra_Maarqos Yuunivarsiitiin Dabra Maarqos yuunivarsiitota Itoophiyaa keessaa tokko yoo ta'u naannoo Amaaraa magaalaa Dabra Maarqos keessatti argama. Yuunivarsiitoota Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuunivarsiitoota_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Yuunivarsiitii_Hawaasaa Yuunivarsiitiin Hawaasaa yuunivarsiitota Itoophiyaa keessaa tokko yoo ta'u naannoo Kibbaa magaalaa Hawaasaa keessatti argama. Yuunivarsiitoota Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuunivarsiitoota_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Yuunivarsiitii_Maqalee Yuunivarsiitiin Maqalee ykn Mabbii Maqalee dhaabbata barnoota olaanoo Itoophiyaa Naannoo Tigraay Magaalaa Mekele keessatti argamudha. Yuunivarsiitoota Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuunivarsiitoota_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Yuunivarsiitii_Aaksum Yuunivarsiitiin Aaksum yuunivarsiitota Itoophiyaa keessaa tokko yoo ta'u naannoo Tigraayi magaalaa Aaksum keessatti argama. Yuunivarsiitoota Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuunivarsiitoota_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Yuunivarsiitii_Diillaa Yuunivarsiitiin Diillaa yuunivarsiitota Itoophiyaa keessaa tokko yoo ta'u naannoo Kibbaa keessatti argama. Yuunivarsiitoota Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuunivarsiitoota_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Yuunivarsiitii_Aarbaa_Minci Yuunivarsiitiin Aarbaa Minci yuunivarsiitota Itoophiyaa keessaa tokko yoo ta'u naannoo Kibbaa magaalaa Aarbaa Minci keessatti argama. Yuunivarsiitoota Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuunivarsiitoota_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Yuunivarsiitii_Miizaan_Teeppii Yuunivarsiitiin Miizaan Teeppii yuunivarsiitota Itoophiyaa keessaa tokko yoo ta'u naannoo Kibbaa keessatti argama. Yuunivarsiitoota Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuunivarsiitoota_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Yuunivarsiitii_Walloo Yuunivarsiitiin Walloo yuunivarsiitota Itoophiyaa keessaa tokko yoo ta'u naannoo Amaaraa magaalaa Kombolchaa keessatti argama. Yuunivarsiitoota Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuunivarsiitoota_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Yuunivarsiitii_Samaraa Yuunivarsiitiin Samaraa yuunivarsiitota Itoophiyaa keessaa tokko yoo ta'u naannoo Affaar keessatti argama. Yuunivarsiitoota Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuunivarsiitoota_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Yuunivarsiitii_Addigiraat Yuunivarsiitiin Addigiraat yuunivarsiitota Itoophiyaa keessaa tokko yoo ta'u naannoo Tigraayi magaalaa Addigiraat keessatti argama. Yuunivarsiitoota Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuunivarsiitoota_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Yuunivarsiitii_Arsii Yuunivarsiitiin Arsii yuunivarsiitota Itoophiyaa keessaa tokko yoo ta'u naannoo Oromiyaa magaalaa Asallaa keessatti argama. Yuunivarsiitoota Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuunivarsiitoota_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Yuunivarsiitii_Asoosaa Yuunivarsiitiin Asoosaa yuunivarsiitota Itoophiyaa keessaa tokko yoo ta'u naannoo Beenishaangul magaalaa Asoosaa keessatti argama. Yuunivarsiitoota Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuunivarsiitoota_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Yuunivarsiitii_Waachaamoo Yuunivarsiitiin Waachaamoo yuunivarsiitota Itoophiyaa keessaa tokko yoo ta'u naannoo Kibbaa magaalaa Hoosaayinaa keessatti argama. Yuunivarsiitoota Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuunivarsiitoota_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Yuunivarsiitii_Walaayittaa_Sooddoo Yuunivarsiitiin Walaayittaa Sooddoo yuunivarsiitota Itoophiyaa keessaa tokko yoo ta'u naannoo Kibbaa keessatti argama. Yuunivarsiitoota Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuunivarsiitoota_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Yuunivarsiitii_Waldiyaa Yuunivarsiitiin Waldiyaa yuunivarsiitota Itoophiyaa keessaa tokko yoo ta'u naannoo Amaaraa magaalaa Waldiyaa keessatti argama. Yuunivarsiitoota Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuunivarsiitoota_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Yuunivarsiitii_Odaa_Bultum Yuunivarsiitiin Odaa Bultum yuunivarsiitota Itoophiyaa keessaa tokko yoo ta'u baha Oromiyaa magaalaa Ciroo keessatti argama. Yuunivarsiitoota Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuunivarsiitoota_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Yuunivarsiitii_Salaalee Yuunivarsiitiin Salaalee yuunivarsiitota Itoophiyaa keessaa tokko yoo ta'u naannoo Oromiyaa magaalaa Fiichee keessatti argama. Yuunivarsiitoota Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuunivarsiitoota_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Ganzabee_Dibaabaa Ganzabee Dibaabaa atileetii Oromoo fiigicha dheeraa fi giddugaleessan beekkamtudha. Atileetota Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Atileetota_Oromoo Oromoo Beekkamoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Oromoo_Beekkamoo https://om.wikipedia.org/wiki/Faaxumaa_Roobaa Faaxumaa Roobaa (Mudde 18, 1973 dhalatte) atileetii Itoophiyaa fiigicha fageenya dheeraa yoo taatu, fiigicha maaraatoonii Olompikii dubartootaa Olompikii Maraatoonii Booston Ganna 1996 irratti dubartii Afrikaa jalqabaa meedaaliyaa warqee walitti aansuun sadii argachuu fi moo'achuu isheetiin beekamti argattee dha. Jireenya Jalqabaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Faaxumaa_Roobaa#Jireenya_Jalqabaa https://om.wikipedia.org/wiki/Biraanee_Adaree Biraanee Adaree (A.L. Atileetota Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Atileetota_Oromoo Oromoo Beekkamoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Oromoo_Beekkamoo https://om.wikipedia.org/wiki/Abbitoo_Kabbadaa Abbitoo Kabbadaa weellisaa Oromoo beekkammaa fi jaalatamaadha. Oromoo Beekkamoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Oromoo_Beekkamoo Weellistoota Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Weellistoota_Oromoo https://om.wikipedia.org/wiki/Zarihuun_Wadaajoo Zarihuun Wadaajoo weellisaa fi qabsaawaa mirga Oromoo beekkamaadha. Zarihuun wallee qabsoo adda addaa kufaatii sirna fiwudaalaa irraa kaasee hanga ammaatti sirbuun beekkama. Seenaa Duubaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Zarihuun_Wadaajoo#Seenaa_Duubaa Sirboota Qabsoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Zarihuun_Wadaajoo#Sirboota_Qabsoo Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Zarihuun_Wadaajoo#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Kiilolee_Itichaa Kiilolee Itichaa (irra caala maqaa Daagim Makonnin jedhamuun ummata biratti beekkama) weellisaa fi qabsaawaa mirga Oromoo beekkamadha. Oromoo Beekkamoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Oromoo_Beekkamoo Qabsaawota Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Qabsaawota_Oromoo Weellistoota Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Weellistoota_Oromoo https://om.wikipedia.org/wiki/Salamoon_Dannaqaa Salamoon Dannaqaa weellisaa Oromoo beekkamaa fi jaalatamaadha. Oromoo Beekkamoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Oromoo_Beekkamoo Weellistoota Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Weellistoota_Oromoo https://om.wikipedia.org/wiki/Adinaan_Mahaammad Adinaan Mahaammad weellisaa Oromoo beekkamaadha. Oromoo Beekkamoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Oromoo_Beekkamoo Weellistoota Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Weellistoota_Oromoo https://om.wikipedia.org/wiki/Muktaar_Usmaan Muktaar Usmaan weellisaa fi qabsaawaa mirga Oromoo beekkamaa fi jaalatamaadha. Oromoo Beekkamoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Oromoo_Beekkamoo Qabsaawota Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Qabsaawota_Oromoo Weellistoota Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Weellistoota_Oromoo https://om.wikipedia.org/wiki/Haloo_Daawwee Haloo Daawwee weellistuu Oromoo beekkamtuudha. Muziiqaa Afaan Oromoo keessatti gumacha gudda kan gumaachitedha! Oromoo Beekkamoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Oromoo_Beekkamoo Weellistoota Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Weellistoota_Oromoo https://om.wikipedia.org/wiki/Shukrii_Jamaal Shukrii Jamaal weellisaa fi qabsaawaa mirga Oromoo beekkamaadha. Oromoo Beekkamoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Oromoo_Beekkamoo Qabsaawota Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Qabsaawota_Oromoo Weellistoota Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Weellistoota_Oromoo https://om.wikipedia.org/wiki/Yaanet_Dinquu Yaanet Dinquu weellistuu Oromoo beekkamtuudha. Oromoo Beekkamoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Oromoo_Beekkamoo Weellistoota Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Weellistoota_Oromoo https://om.wikipedia.org/wiki/Hawwii_Tazarraa Hawwii Tazarraa weellistuu fi qabsooftuu mirga Oromooti. Oromoo Beekkamoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Oromoo_Beekkamoo Qabsaawota Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Qabsaawota_Oromoo Weellistoota Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Weellistoota_Oromoo https://om.wikipedia.org/wiki/Waaritee_Furii Waaritee Furii weellistuu Oromoo beekkamtuudha. Oromoo Beekkamoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Oromoo_Beekkamoo Weellistoota Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Weellistoota_Oromoo https://om.wikipedia.org/wiki/Muluu_Baqqalaa Muluu Baqqalaa weelistuu Oromoo beekkamtudha. Oromoo Beekkamoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Oromoo_Beekkamoo Weellistoota Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Weellistoota_Oromoo https://om.wikipedia.org/wiki/Aabbush_Zallaqaa Aabbush Zallaqaa weellisaa Oromoo sirbaa aadaa naannoo Booranaa fi Gujii weellisuun beekkamu fi ummata biratti baayyee jaalatamudha. All articles with dead external linkshttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:All_articles_with_dead_external_links Articles with dead external links from August 2021https://om.wikipedia.org/wiki/Category:Articles_with_dead_external_links_from_August_2021 Articles with invalid date parameter in templatehttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Articles_with_invalid_date_parameter_in_template Oromoo Beekkamoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Oromoo_Beekkamoo Weellistoota Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Weellistoota_Oromoo https://om.wikipedia.org/wiki/Dammaraa_Laggasaa Dammaraa Laggasaa weellisaa sirboota Afaan Oromoo Amaariffaan sirbuun beekkamudha. Oromoo Beekkamoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Oromoo_Beekkamoo Weellistoota Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Weellistoota_Oromoo https://om.wikipedia.org/wiki/Dhaabaa_Wayyeessaa Dhaabaa Wayyeessaa barreessaa asoosamaa fi gaazzexeessadha. Barreessitoota Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Barreessitoota_Oromoo Oromoo Beekkamoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Oromoo_Beekkamoo https://om.wikipedia.org/wiki/Admaasuu_Biraanuu Admaasuu Biraanuu (1956 - Gurraandhala 14, 2015) taatoo fi nama baacoo adda addaa tabatu yoo ta'u guddina aartii Oromoo keessatti gumaacha guddaa qaba. Artisti Admaasun baayyinaan hojiisaa kan Afaan Oromootin haa beekkamu malee, hojiiwwan Amaariffaan hojjates ni qaba. Seenaa Duubaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Admaasuu_Biraanuu#Seenaa_Duubaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Admaasuu_Biraanuu#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Huseen_Bunee Huseen Bunee (1998-2004 ALH) qabsaawaa Fincila Baalee keessatti Jeneraal Waaqoo Guutuu wajjin ta'uun lolaa turani. Huseen jecha nafxanyaa qawween hin ajjeftu jedhu kan yeroo sana diinni ittiin ummata Oromoo sodaachisuuf fayyadamu nafxanyoota hedduu ajjeesun soba ta'u ummatatti agarsiisan. Seenaa Duubaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Huseen_Bunee#Seenaa_Duubaa Gargaarsa Sumaalen Gootefhttps://om.wikipedia.org/wiki/Huseen_Bunee#Gargaarsa_Sumaalen_Gootef Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Huseen_Bunee#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Fincila_Baalee Fincilli Baalee qabsoo Oromoon Baalee gabrummarratti godhee fi milkaa'ina guddaa itti argatedha. Qabsoo Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Qabsoo_Oromoo https://om.wikipedia.org/wiki/Kamaal_Galchuu Jeneraala Kamaal Galchuu hogganaa waraanaa Itoophiyaa kan duraanii yoo ta'u boodarra ABOtti makamuun qabsoo geggeessa jira. Seenaa Duubaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Kamaal_Galchuu#Seenaa_Duubaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Kamaal_Galchuu#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Abuuna_Pheexiroos Abuuna Pheexiroos (maqaan warrisaa baasef Magarsaa Badhaasaa) abbaa amantii yoo ta'u bara Xaaliyaanin Itoophiyaa weerartee turte Xaaliyaanidhan ajjeefame. Seenaa Duubaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Abuuna_Pheexiroos#Seenaa_Duubaa Ajjeefamuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Abuuna_Pheexiroos#Ajjeefamuu wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Abuuna_Pheexiroos#wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Hawwisoo_Oromoo Baandin Oromoo kan jalqabaa Afran Qalloo dha. Wabbiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Hawwisoo_Oromoo#Wabbii https://om.wikipedia.org/wiki/Galaasaa_Dilboo Galaasaa Dilboo hoggana ABO duraanii fi qabsa'oota buleeyyi Oromoo keessaa isa tokko. Maqaan dhaloota isa Yohanes Bantii yoo ta'u, kan dhalatee fi guddate magaala Naqamteeti. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Galaasaa_Dilboo#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Baallii_Wal_harkaa_fuudhuu Baallii wal harkaa fuudhun sirna ittiin abbootin Gadaa aango walitti dabarsanidha. Aadaa Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Aadaa_Oromoo https://om.wikipedia.org/wiki/Gumii Gumiin Gadaa kora ykn yaa'ii abbootii Gadaa fi gosaati. Gumiin abbootii Gadaan hoogganame, gosa naannoo gumiin itti teessu jiran hundaa hirmaachisa. Gumii Gaayoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Gumii#Gumii_Gaayoo Gumii Bokkoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Gumii#Gumii_Bokkoo Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Gumii#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Baallii_wal_harkaa_fuudhuu_Me%27ee_Bokkoo Baallii Wal Harkaa Fuudhuu Me'ee Bokkoo sirna Baallii (ykn aangoo) walitti dabarasuu Oromoo Gujii yoo ta'u godina Gujii aanaa Annaa Sorraa keessatti geggeeffama. Sirni kun waggaa saddeet saddeetin kan geggeeffamu yoo ta'u Oromoon Gujii hundi jechuunis Uraagaa, Maattii fi Hookkuu irratti hirmaatu. Kan Bara 2016https://om.wikipedia.org/wiki/Baallii_wal_harkaa_fuudhuu_Me%27ee_Bokkoo#Kan_Bara_2016 Kanas Ilaalihttps://om.wikipedia.org/wiki/Baallii_wal_harkaa_fuudhuu_Me%27ee_Bokkoo#Kanas_Ilaali Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Baallii_wal_harkaa_fuudhuu_Me%27ee_Bokkoo#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Santiago_(Chiilii) Santiago de Chile Liinkii alaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Santiago_(Chiilii)#Liinkii_alaa https://om.wikipedia.org/wiki/Concepci%C3%B3n_(Chiilii) |- Liinkii alaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Concepci%C3%B3n_(Chiilii)#Liinkii_alaa https://om.wikipedia.org/wiki/Abuurraa_Afrikaa Ji'oogiraafin Kaaba Afrikaa bara duriitii kaasee ji'oogiraafii Giriikoo-Rooman keessatti sirriitti ni beekkama. Kaabni-dhiha Afrikaa (Maagiriib) maqaa Liibiyaa ykn ammoo Afrikaa jedhamuun beekkama, karaa biraa Ijiipti akka qaama Eeshiyaatti ilaallamti turte. Daldala garbaa Arabaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Abuurraa_Afrikaa#Daldala_garbaa_Arabaa Imala Poorchugaal kan jalqabaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Abuurraa_Afrikaa#Imala_Poorchugaal_kan_jalqabaa Seenaa ammayyaa kan duraahttps://om.wikipedia.org/wiki/Abuurraa_Afrikaa#Seenaa_ammayyaa_kan_duraa Lammii Poorchugaalhttps://om.wikipedia.org/wiki/Abuurraa_Afrikaa#Lammii_Poorchugaal Daachihttps://om.wikipedia.org/wiki/Abuurraa_Afrikaa#Daachi Dhufaatii Yuurooppi kan Jalqabaa Kaanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Abuurraa_Afrikaa#Dhufaatii_Yuurooppi_kan_Jalqabaa_Kaan Jaarraa 19ffaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Abuurraa_Afrikaa#Jaarraa_19ffaa Tarree abuurtotaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Abuurraa_Afrikaa#Tarree_abuurtotaa Jaarra 15ffaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Abuurraa_Afrikaa#Jaarra_15ffaa Ammayyaa jalqabaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Abuurraa_Afrikaa#Ammayyaa_jalqabaa Jalqaba jaarraa 20ffaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Abuurraa_Afrikaa#Jalqaba_jaarraa_20ffaa https://om.wikipedia.org/wiki/Jiloo_Maannoo Jiloo Maannoo abbaa Gadaa Gujii 74ffaa dha. Jiloo Maannoo abbaa Gadaa Gujii ta'ee aangoo kan fudhate sirna Baallii dabarsuu Me'ee Bokkoo Gurraandhala 16-21 2016 geggeeffamerratti yoo ta'u waggaa saddeet bulcha. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Jiloo_Maannoo#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Guyyoo_Gobbaa Guyyoo Gobbaa Abbaa Gadaa Booranaa 70ffaa dha. Guyyoo Gobbaa sirna baallii waliif dabarsuu Gurraandhala 3, 2009 geggeeffame irratti Abbaa Gadaa ta'uun muudame. Seenaa Duubaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Guyyoo_Gobbaa#Seenaa_Duubaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Guyyoo_Gobbaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Tasfaahun_Camadaa Tasfaahuun Camadaa (1976 - Hagayya 24, 2013) ogeessa siivil injineerii fi qabsaawaa mirga Oromoo ti. Tasfaahun sababa siyaasatiin qabamee mana hidhaa erga galee booda reebichaa fi dararaa irra ga'erraan kan ka'e dhukkubsatee Hagayya 24, 2013 du'aan boqote. Seenaa Duubaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Tasfaahun_Camadaa#Seenaa_Duubaa Hidhamuusaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Tasfaahun_Camadaa#Hidhamuusaa Du'uusaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Tasfaahun_Camadaa#Du'uusaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Tasfaahun_Camadaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Waayyuu_Tuka Anaan WAYYUU Tuqaa kan baroota Dargii fi dura Anaa Guutoo Wayyoo jedhamtuu turte.Anaan kun Godina Wallagga Baha Kessatti kan argamtuu yoo taatu;Magaala Gudditti godina Wallagga Baha irra gara Dhihattii km 12 fagatte argamti. https://om.wikipedia.org/wiki/Rio_de_Janeiro Rio de Janeiro is 'n stad in Brazil. https://om.wikipedia.org/wiki/Fincila_Diddaa_Gabrummaa_2015/2016 Fincila Diddaa Gabrummaa 2015/2016 qabsoo ummanni Oromoo hacuuccaa fi saamicha isarra ga'u mormuuf geggeessedha. Fincila kanarratti ilmaan Oromoo hedduun humnoota mootummaa Itoophiyaatin gara jabummaan ajjeefamaniiru. Qabsoo Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Qabsoo_Oromoo https://om.wikipedia.org/wiki/Namoota_FDG_2015/2016_irratti_ajjeefaman Tarreen armaan gadii kun namoota FDG 2015/2016 irratti ajjeefaman qabata. Kanas Ilaaliihttps://om.wikipedia.org/wiki/Namoota_FDG_2015/2016_irratti_ajjeefaman#Kanas_Ilaalii Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Namoota_FDG_2015/2016_irratti_ajjeefaman#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Bageemidir Oromoo https://om.wikipedia.org/wiki/Ibsaa_Guutamaa Ibsaa Guutamaa () hogganaa Ministeera Barnootaa Itoophiyaa kan duraanii fi qabsaawaa mirga Oromooti. Ibsaan ABO bakka bu'ee yeroo hogganaa Ministeera Barnootaa Itoophiyaa turetti, Afaan Oromoo afaan barnoota akka ta'u gochuun seenaa addaa galmeesse. Seenaa Duubaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Ibsaa_Guutamaa#Seenaa_Duubaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Ibsaa_Guutamaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Agarsiisa_Aadaa_fi_Sirboota_Oromoo_1977 Agarsiisni Aadaa fi Sirboota Oromoo 1977 agarsiisa bara 1977tti geggeeffame yoo ta'u kan irratti xiyyeeffates Oromoota adda adda walitti fiduun aadaa fi sirboota Oromoo agarsiisuu ture. Qophichahttps://om.wikipedia.org/wiki/Agarsiisa_Aadaa_fi_Sirboota_Oromoo_1977#Qophicha Weellistoota Hirmaatanii fi Walleesaaniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Agarsiisa_Aadaa_fi_Sirboota_Oromoo_1977#Weellistoota_Hirmaatanii_fi_Walleesaanii Tarkaanfii Mootummaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Agarsiisa_Aadaa_fi_Sirboota_Oromoo_1977#Tarkaanfii_Mootummaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Agarsiisa_Aadaa_fi_Sirboota_Oromoo_1977#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Elementoota *SABBOONAA BURQAA KITILAA https://om.wikipedia.org/wiki/Shaallaa Aanaan shaallaa aanolee arsii keessatti argaman keessaa ishee takka dha.Aanaan tun qabeenyaa uumamaa kan akka hara shaalla,parkii hara shaallaa,allaattilee kanniin akka shaalloo horaa,kan hara shaallaa malee iddoo birotti hin argamne qabdiHaalli qilleensa ishee badda daree,... https://om.wikipedia.org/wiki/Tsahaay_Tolasaa Aadde Tsahaay Tolasaa (1931-2014), namoota fiigicha jireenya hafuuraa isaanii keessatti gatii gurguddaa kan hin irraanfatamne baasan keessaa tokko akka taate beekamaa dha. Abbaa ishee obbo Tolasaa Boruu fi harmee ishee aadde Do’ii Qinaaxxii irraa bara 1931 naannoo magaalaa Naqamteetti kan dhalatte Tsahaay Tolasaa, jireenya ishee keessatti gidiraa gurguddaa dabarsuu kan eegalte ijoollummaa ishee irraa jalqabdee turte. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Tsahaay_Tolasaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Najjoo Najjoon Magaalaa Oromiyaa Godina wallagga lixaa keessaa ishee tokkoodha!. Magaalaan kun madda Gootota Oromoo kan akka Abdiisaa Aagaafa kan biqqilchiteedha! https://om.wikipedia.org/wiki/Wayyaanee Wayyaaneen (ykn TPLF) dhaaba ummataa fi naannoo Tigraay kan sirna Dargii mormuun hundaa'ee bara 1991tti dhaaba akka OPDO, Shaabiyaa, faa waliin tahun mootumma Itoophiyaa qabachuun hanga 2010 kan bulcheedha. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Wayyaanee#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Portal:Ogbarruu_Oromoo Gutama Daba Saboka jedhama H.G. https://om.wikipedia.org/wiki/Oromoo_Marawa Oromoon Marawwaa gosa Oromoo baha Oromiyaa keessa jiraatu. https://om.wikipedia.org/wiki/Tigist_Maammoo # Oromoprotests harka fuune sabboontotaa oromoo garee kana jalatti argamtan hundaaf nageenyi keenyaa kan badhaadha siniif haa ta'uu jechaa har'a seenaa gabaabduu GOOTITTI OROMOO https://om.wikipedia.org/wiki/Tigist_Maammoo# https://om.wikipedia.org/wiki/Yuniversiitii_Finfinnee Yuunivarsiitii Finfinnee Addis Ababa University learn about The Capital City of oromiya finfinnee https://om.wikipedia.org/wiki/Aliyyii_Cirrii Koloneel Aliyyii Cirrii (1921 - 2017) qabsaawota Fincilaa Baalee keessatti loluun hirmaatanii yoo ta'u jeneraal Waaqoo Guutuu faana sirna Nafxanyaa lolaa turan.adam aliyii Seenaa Duubaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Aliyyii_Cirrii#Seenaa_Duubaa Boqochuusaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Aliyyii_Cirrii#Boqochuusaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Aliyyii_Cirrii#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Abubakar_Muussa Abubakar Muussaa (? - 1977) waloo, gaazzexeessaa fi qindeessaa yoo ta'u umuriisaa guutuu mirga ummata Oromoof qabsaawun dabarse. Seena Duubahttps://om.wikipedia.org/wiki/Abubakar_Muussa#Seena_Duuba Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Abubakar_Muussa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Guutamaa_Hawaas Guutamaa Hawaas (1945-1994) qabsaawaa mirga Oromoo fi hoogganaa Waraana Bilisummaa Oromoo ture. Guutamaan waraana qabsoo bilisummaaf ABO fi ADWUI gidduutti geggeeffamerratti waan diinan marfameef, ofumaan of ajjeese. Seenaa Duubaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Guutamaa_Hawaas#Seenaa_Duubaa Qabsoosaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Guutamaa_Hawaas#Qabsoosaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Guutamaa_Hawaas#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Muhaammad_Zaakir Muhaammad Zaakir (1949 - 1977), maqaa Mayra jedhamuun irra caala beekkama, qabsaawaa mirga Oromoo naannoo Oromiyaa bahaatti hedduu beekkamu. Muhaammad Zaakir qabsoorratti hidhattoota Somaaletiin ajjeefame. Seenaa Duubaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Muhaammad_Zaakir#Seenaa_Duubaa Ajjeefamuusaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Muhaammad_Zaakir#Ajjeefamuusaa Yaadannoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Muhaammad_Zaakir#Yaadannoo Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Muhaammad_Zaakir#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Bakar_Waaree Bakar Waaree kan dhalate Aanaa Jaarsoo bakka amma aannaa aradaa burqaa miixe (Laga Mixee) jedhamutti. Bakar Waaree gumii bultumaa kan Raabaa fi Doorii Baarentummaa kan Addeellee maadheftattee Fugug bulchu keessatti qondaala guddaa Birmajii yeroo sanaa ture. Gabroomuu Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Gabroomuu_Oromoo https://om.wikipedia.org/wiki/Ahimad_Taqii Ahimad Taqii (1942? - ) qabsaawaa miseensa Waraana Bilisummaa Oromoo warra jalqabaa keessa tokko. Seenaa Duubaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Ahimad_Taqii#Seenaa_Duubaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Ahimad_Taqii#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Darraa Aanaa darraa magaalan ishee adareen beekkama https://om.wikipedia.org/wiki/Fayyisaa_Leellisaa Fayyisaa Leellisaa (1990 - ) atileetii fiigicha dheeraa fiigu yoo ta'u dhalataa Oromoo ti. Fayyisaan Oromiyaa Shawaa Dhihaa Aanaa Jalduu magaalaa Jalduu keessatti bara 1990 dhalate. Dorgommiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Fayyisaa_Leellisaa#Dorgommii Sa'aatii Gaariihttps://om.wikipedia.org/wiki/Fayyisaa_Leellisaa#Sa'aatii_Gaarii Injifannoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Fayyisaa_Leellisaa#Injifannoo Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Fayyisaa_Leellisaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Abo_biyyaa_issaaf_jeedhee_gadisa_moonenus kaan biyyaa banee biyyaa jibinee osoo hin tanee waayyeen jibinee tii malee https://om.wikipedia.org/wiki/GORSA WAA SADI, WAA SADI SITTI HIN FAKKAATIN.. https://om.wikipedia.org/wiki/Leenjisoo_Diigaa Leenjisoo Diigaa goota waraana uummanni Arsii koloneeffattoota wajjin godherratti diina gootummaan falmuun beekkamu. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Leenjisoo_Diigaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Qandhoon_Zikkaa |ICD10 = , code change from 21 December 2015 Waabbiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Qandhoon_Zikkaa#Waabbii https://om.wikipedia.org/wiki/Shiistoomiyaasiisii | synonyms = bilihaarziiyyaa, guuba-qaamaa cilaaluu, guuba- qaamaa kaatayaammaa Waabbiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Shiistoomiyaasiisii#Waabbii https://om.wikipedia.org/wiki/Dhuukkuba_Sarre_Maraataa | ID9 = Sababaa fi Qooranaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Dhuukkuba_Sarre_Maraataa#Sababaa_fi_Qooranaa Ittiisaa fi Wal'aansahttps://om.wikipedia.org/wiki/Dhuukkuba_Sarre_Maraataa#Ittiisaa_fi_Wal'aansa Talaalliihttps://om.wikipedia.org/wiki/Dhuukkuba_Sarre_Maraataa#Talaallii Oof- eegannoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Dhuukkuba_Sarre_Maraataa#Oof-_eegannoo Qoorannaa tamsaasa dhiibeehttps://om.wikipedia.org/wiki/Dhuukkuba_Sarre_Maraataa#Qoorannaa_tamsaasa_dhiibee Waabbiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Dhuukkuba_Sarre_Maraataa#Waabbii https://om.wikipedia.org/wiki/Oonchooseersii%27aasiisii | DiseasesDB = 9218 Waabbiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Oonchooseersii%27aasiisii#Waabbii https://om.wikipedia.org/wiki/Leeshimaasiisii leishmaniosis or http://www.collinsdictionary. Waabbiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Leeshimaasiisii#Waabbii https://om.wikipedia.org/wiki/Gobbaa Goobbaan magaalaa Oromiyaa Godina Baalee argamtu yoo taatu magaalaa guddoon godinaa Roobee jijjiiramuun dura tan tajaajilaa turteedha. Goobbaan Roobee irraa Kilomeetira 15 fagaatti. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Gobbaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Laamberti_Baartelsi Seenaa qabsoo sirna didaa bittaa nafxanyaa Oromoon Arsii(Sikkoo Mandoo)'tiin gaggeefamaa ture irratti ga'ee olaanaa kan taphatan keessaa Leenjisoo Diigaa isa beekamaa ture. Nuti maanguddootni Oromoo beekamoo fi Hayyuuleen akkasuma Seekoleen Oromoo kan keessatti argamnu lakkofsaan 50 taanu Godina Kibba-Bahaa naannoo magaalaa Roobeetti gaafa Bitootessa 16 hanga 18 bara 2015tti walitti dhufuun marii akkaan jajjabaa fi seena-qabeessa gaggeeffannee murii armaan gadii dabarfanneerra. Walgahii keenya kanaan seenaa  fi gootummaa Oromoo irratti marihanneerra. Ummanni Oromoo seenaa isaa keessatti ummata goota, arjaa biyya isaa irratti sodaatamaa fi kabajamaa ture. Oromoon yoo biyyi isaa diinaan weeraramu ummata bakka jiru maraa iyyee iyya waliif dabarsuun diina isa weraaraa ture qaanessee of irraa deebisaa ture akka tahe firaa fi diinniis ni beeka.https://om.wikipedia.org/wiki/Laamberti_Baartelsi#Nuti_maanguddootni_Oromoo_beekamoo_fi_Hayyuuleen_akkasuma_Seekoleen_Oromoo_kan_keessatti_argamnu_lakkofsaan_50_taanu_Godina_Kibba-Bahaa_naannoo_magaalaa_Roobeetti_gaafa_Bitootessa_16_hanga_18_bara_2015tti_walitti_dhufuun_marii_akkaan_jajjabaa_fi_seena-qabeessa_gaggeeffannee_murii_armaan_gadii_dabarfanneerra._Walgahii_keenya_kanaan_seenaa_fi_gootummaa_Oromoo_irratti_marihanneerra._Ummanni_Oromoo_seenaa_isaa_keessatti_ummata_goota,_arjaa_biyya_isaa_irratti_sodaatamaa_fi_kabajamaa_ture._Oromoon_yoo_biyyi_isaa_diinaan_weeraramu_ummata_bakka_jiru_maraa_iyyee_iyya_waliif_dabarsuun_diina_isa_weraaraa_ture_qaanessee_of_irraa_deebisaa_ture_akka_tahe_firaa_fi_diinniis_ni_beeka. Ummatni Oromoo ummata hooda fi safuu namaaf qabuu fi ummata nama hin tuqne dha. Yoo isa tuqan, saaman, ajjeessan, ukkaamsan, hidhanii itti taphatan ummata callisee ofirratti ilaaluu miti. Har’a tan nu qabatte baasa addaa ti.https://om.wikipedia.org/wiki/Laamberti_Baartelsi#Ummatni_Oromoo_ummata_hooda_fi_safuu_namaaf_qabuu_fi_ummata_nama_hin_tuqne_dha._Yoo_isa_tuqan,_saaman,_ajjeessan,_ukkaamsan,_hidhanii_itti_taphatan_ummata_callisee_ofirratti_ilaaluu_miti._Har’a_tan_nu_qabatte_baasa_addaa_ti. Ilmaan Tigrootaa biyyuma teenyarratti nutti duulanii nu saamanii, nu ajjeessanii, nu madeessanii, abbaa fedhan ukkaamsanii kaan hidhaatti guuranii itti taphataa, kaan biyyaa ar’anii dhabamsiisaa jiran. Ilmaan dhalle qacaleen sammuu qaroo mirga uumamaan ummatni isaanii qabaachuu qabu karaa nagaan gaafatan nu duratti rasaasaan tumanii reeffa ilmaan keenyaa awwaallachuuyyuu nu dhoorkan; kanneen madeessanii osoo dhiigni isaanii akka bishaanitti irraa lola’u hidhaatti darban achitti dhumaa jirti. Jaarolee, dubartootaa fi daa’imman dhumaatii foon isaanii kana garaan dadhabatee maaliif nu fixxan? jedhan itti dabalanii fixaa jiran. Dubartoota keenya nu duratti gadi baasanii gudeedaa jiran.https://om.wikipedia.org/wiki/Laamberti_Baartelsi#Ilmaan_Tigrootaa_biyyuma_teenyarratti_nutti_duulanii_nu_saamanii,_nu_ajjeessanii,_nu_madeessanii,_abbaa_fedhan_ukkaamsanii_kaan_hidhaatti_guuranii_itti_taphataa,_kaan_biyyaa_ar’anii_dhabamsiisaa_jiran._Ilmaan_dhalle_qacaleen_sammuu_qaroo_mirga_uumamaan_ummatni_isaanii_qabaachuu_qabu_karaa_nagaan_gaafatan_nu_duratti_rasaasaan_tumanii_reeffa_ilmaan_keenyaa_awwaallachuuyyuu_nu_dhoorkan;_kanneen_madeessanii_osoo_dhiigni_isaanii_akka_bishaanitti_irraa_lola’u_hidhaatti_darban_achitti_dhumaa_jirti._Jaarolee,_dubartootaa_fi_daa’imman_dhumaatii_foon_isaanii_kana_garaan_dadhabatee_maaliif_nu_fixxan?_jedhan_itti_dabalanii_fixaa_jiran._Dubartoota_keenya_nu_duratti_gadi_baasanii_gudeedaa_jiran. Duuba Oromoo mee maaltu nuuf hafe jetta? Kun safuu dha; qaanyii qaanyii caalu. Kanaa mannaa dhabamuu nuuf wayya. Ummatni guddeessi miliyoona afurtamaa olitti herregamu ilmaan faashistii Tigrootaa cinaa cinaa (Nuusa) Oromoo hin geenyeen biyya isaa irratti akkanatti salphatee jiraachuun nu Oromoo hafnaan kan alaa nu dhagayuufuu salphina guddaa dha.https://om.wikipedia.org/wiki/Laamberti_Baartelsi#Duuba_Oromoo_mee_maaltu_nuuf_hafe_jetta?_Kun_safuu_dha;_qaanyii_qaanyii_caalu._Kanaa_mannaa_dhabamuu_nuuf_wayya._Ummatni_guddeessi_miliyoona_afurtamaa_olitti_herregamu_ilmaan_faashistii_Tigrootaa_cinaa_cinaa_(Nuusa)_Oromoo_hin_geenyeen_biyya_isaa_irratti_akkanatti_salphatee_jiraachuun_nu_Oromoo_hafnaan_kan_alaa_nu_dhagayuufuu_salphina_guddaa_dha. Maal taana ree? Oromoo guyyaan nuuf hin hafne. Nuti Oromoon kana booda wanni eegnu nuuf hin hafne. Dhagayaa wal-dhageesisaa, iyyaa iyya waliif dabarsaa, seenaa gootummaa abbootii keessan kaleessaa waliif labsaa bakka jirtanii geeraraa onnee abbootii keessan kaleessaa saniin diina biyya teessan weeraree ummata keessan fixaa jiru dura dhaabbadhaatii lolaa ajjeessaa irraa hiikkadhaa. Salphisaatii biyya teessanii baasaatii seenaa gootummaa abbootii keessan kaleessaa nu dhageesisaa.https://om.wikipedia.org/wiki/Laamberti_Baartelsi#Maal_taana_ree?_Oromoo_guyyaan_nuuf_hin_hafne._Nuti_Oromoon_kana_booda_wanni_eegnu_nuuf_hin_hafne._Dhagayaa_wal-dhageesisaa,_iyyaa_iyya_waliif_dabarsaa,_seenaa_gootummaa_abbootii_keessan_kaleessaa_waliif_labsaa_bakka_jirtanii_geeraraa_onnee_abbootii_keessan_kaleessaa_saniin_diina_biyya_teessan_weeraree_ummata_keessan_fixaa_jiru_dura_dhaabbadhaatii_lolaa_ajjeessaa_irraa_hiikkadhaa._Salphisaatii_biyya_teessanii_baasaatii_seenaa_gootummaa_abbootii_keessan_kaleessaa_nu_dhageesisaa. Iyyaa iyyaa! Nu gayee bakka jirtanii ka’aa maanguddoota Oromoo Arsii Sikkoo- Mandoo kan guutummaa Godina Baalee irraa walitti dhufnee labsine kana bakka jirtanii wal-dhageesisaa. Kumni du’u kumatu dhalataa hin dagatinaa. Ilmaan guyyaa morkaa kanneen murtii guutoo tahaa! Gayee bakka jirtanii ka’aa! Nuu fi wayyaaneen warra gumaa ti.  Ilmi Oromoo kan dhiiga Oromummaa qabu warra saba isaa waliin warra gumaa tahe waliin dhaabbachuun akka seenaa fi aadaa Oromoottis yakka seenaa hamaa tahuu dhalli Oromoo kamuu beekuun dhalli Oromoo kamuu wayyaanota warra saba isaa waliin warra gumaa tahan waliin tasuma akka hin dhaabbanne dhala Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Laamberti_Baartelsi#Iyyaa_iyyaa!_Nu_gayee_bakka_jirtanii_ka’aa_maanguddoota_Oromoo_Arsii_Sikkoo-_Mandoo_kan_guutummaa_Godina_Baalee_irraa_walitti_dhufnee_labsine_kana_bakka_jirtanii_wal-dhageesisaa._Kumni_du’u_kumatu_dhalataa_hin_dagatinaa._Ilmaan_guyyaa_morkaa_kanneen_murtii_guutoo_tahaa!_Gayee_bakka_jirtanii_ka’aa!_Nuu_fi_wayyaaneen_warra_gumaa_ti._Ilmi_Oromoo_kan_dhiiga_Oromummaa_qabu_warra_saba_isaa_waliin_warra_gumaa_tahe_waliin_dhaabbachuun_akka_seenaa_fi_aadaa_Oromoottis_yakka_seenaa_hamaa_tahuu_dhalli_Oromoo_kamuu_beekuun_dhalli_Oromoo_kamuu_wayyaanota_warra_saba_isaa_waliin_warra_gumaa_tahan_waliin_tasuma_akka_hin_dhaabbanne_dhala_Oromoo maraaf dhaamna; akeekkachiifna.https://om.wikipedia.org/wiki/Laamberti_Baartelsi#maraaf_dhaamna;_akeekkachiifna. Seenaa isaa keessatti Oromoon Oromoo diinaaf basaasuun, ergaa diinaa fudhatee garaa ofiif nyaatee buluuf saba isaa ajjeessuun, miidhuu fi dararuun qaanyii dha, safuu dha. Kana Oromoon bakka jiruu akka lagatu dhaammanna. Ilmaan Oromoo hojii mootummaa wayyaanee biyya Oromoo weerartee Oromoo saba keessan fixaa jirtu keessa jirtan, kanneen humna waraanaa, poolisaa fi faxinoo keessa jirtan osoo ummatni keessan wayyaaneen lafarraa duguugamaa jiruu jireenyi isin jiraattan hin jiru. Kana hubatuun labsi iyyaa iyya waliif dabarsaa maanguddootni Oromoo guutummaa Oromiyaaf ummatni Oromoo weerartuu biyya isaa irraa akka baasuuf labsan kana fudhattanii ummata keessan waliin dhaabbattanii seenaa gootummaa akka galmeessitan yaamicha isiniif goona. Osoo kana dhageessanuu falmaa ummatni keessan godhu dura yoo dhaabbattan boru akka salphattanii fi seenaan itti gaafatamtan ifatti isin akeekkachiifna.https://om.wikipedia.org/wiki/Laamberti_Baartelsi#Seenaa_isaa_keessatti_Oromoon_Oromoo_diinaaf_basaasuun,_ergaa_diinaa_fudhatee_garaa_ofiif_nyaatee_buluuf_saba_isaa_ajjeessuun,_miidhuu_fi_dararuun_qaanyii_dha,_safuu_dha._Kana_Oromoon_bakka_jiruu_akka_lagatu_dhaammanna._Ilmaan_Oromoo_hojii_mootummaa_wayyaanee_biyya_Oromoo_weerartee_Oromoo_saba_keessan_fixaa_jirtu_keessa_jirtan,_kanneen_humna_waraanaa,_poolisaa_fi_faxinoo_keessa_jirtan_osoo_ummatni_keessan_wayyaaneen_lafarraa_duguugamaa_jiruu_jireenyi_isin_jiraattan_hin_jiru._Kana_hubatuun_labsi_iyyaa_iyya_waliif_dabarsaa_maanguddootni_Oromoo_guutummaa_Oromiyaaf_ummatni_Oromoo_weerartuu_biyya_isaa_irraa_akka_baasuuf_labsan_kana_fudhattanii_ummata_keessan_waliin_dhaabbattanii_seenaa_gootummaa_akka_galmeessitan_yaamicha_isiniif_goona._Osoo_kana_dhageessanuu_falmaa_ummatni_keessan_godhu_dura_yoo_dhaabbattan_boru_akka_salphattanii_fi_seenaan_itti_gaafatamtan_ifatti_isin_akeekkachiifna. Wareega qaaliis kafallu gootummaa abbootii keenyaa isa kaleessaa saniin weerartoota murna bicuu ilmaan Tigraay Oromoon qaanyessee biyya isaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Laamberti_Baartelsi#Wareega_qaaliis_kafallu_gootummaa_abbootii_keenyaa_isa_kaleessaa_saniin_weerartoota_murna_bicuu_ilmaan_Tigraay_Oromoon_qaanyessee_biyya_isaa irraa akka deebisu nuti maanguddonni Oromoo kunneen Rabbii fi ummatahttps://om.wikipedia.org/wiki/Laamberti_Baartelsi#irraa_akka_deebisu_nuti_maanguddonni_Oromoo_kunneen_Rabbii_fi_ummata keenyarratti abdii qabnu dhaammanna.https://om.wikipedia.org/wiki/Laamberti_Baartelsi#keenyarratti_abdii_qabnu_dhaammanna. ""jajjaboo Sabaa""https://om.wikipedia.org/wiki/Laamberti_Baartelsi#""jajjaboo_Sabaa"" https://om.wikipedia.org/wiki/Afoola Afoolli/ogafaan (afaan Ingiliffaan 'oral literature' jedhama) jecha dhalootaa dhalootatti afaaniin darbaa dhufeedha. Uummatni duudhaa, aadaa, muuxannoo, mudannoo seenaa fi dhimma hawaasummaa ogummaa bohaarsuu, dubbachuu fi weeddisuun dhaloota dhufuuf kan ittiin dabarsanidha. Amaloota Ogafaaniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Afoola#Amaloota_Ogafaanii Faayidaa Ogafaaniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Afoola#Faayidaa_Ogafaanii Akaakuu Ogafaaniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Afoola#Akaakuu_Ogafaanii Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Afoola#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Siraaroo Aanaan Siraaroo Godina Arsii Dhihaatti argamti. https://om.wikipedia.org/wiki/Gudayyaa_Biilaa aana gudayyaa biilaa godinnaa wallaga bahaa keessaa tokkodha. Seenaa Gudayyaa kutaa 2 ffaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Gudayyaa_Biilaa#Seenaa_Gudayyaa_kutaa_2_ffaa BARA BUlCHINSAA G/BIILAAhttps://om.wikipedia.org/wiki/Gudayyaa_Biilaa#BARA_BUlCHINSAA_G/BIILAA https://om.wikipedia.org/wiki/Kuraa_Jaarsoo Kuraa Jaarsoo abbaa gadaa Booranaa 71ffaa yoo ta'u gaafa Bitootessa 2, 2017 abbaa gadaa duraanii Guyyoo Gobbaarraa baallii fuudhun muudame. Sirni Baallii wal harkaa fuudhuu kun Ardaa Jilaa Badhaasatti dhuma ji'a Gurraandhalaa fi jalqaba Bitootessaa keessa torban tokkoof bakka hirmaatonnii argamanitti geggeeffame Meet Kura Jarso, the new Borana Abba Gadaa, dhihootti kan baname: Bitootessa 8, 2017. Seenaa Duubaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Kuraa_Jaarsoo#Seenaa_Duubaa Sirna Baalii Fuudhuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Kuraa_Jaarsoo#Sirna_Baalii_Fuudhuu Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Kuraa_Jaarsoo#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Maatiwwan_hortee_kuush === oromoo,sumaalee,koonsooo,kambaataa,hadiyya......... they are brothers! oromoo,sumaalee,koonsooo,kambaataa,hadiyya......... they are brothers! kush familiyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Maatiwwan_hortee_kuush#oromoo,sumaalee,koonsooo,kambaataa,hadiyya........._they_are_brothers!_kush_familiy https://om.wikipedia.org/wiki/Waa,ee_Itiyophiya Ayyalaa Goobanaa Kan Jiraadhu Aanaa Uraaga Ganda Raaroo Boodda,a Keessa Magaalaa Guddo Haroo Waaccu,u Keessa https://om.wikipedia.org/wiki/Urgakunbarataacimaadha. maqaa urgaayaa dameenjedhama.Meewaaisinafeera. https://om.wikipedia.org/wiki/Geedoo Geedoon magaalaa guddoo godina Shawaa Lixaa aanaa Calliyaati. Godina shawaa lixaa keessaa magaala guddinaan magaalaa Ambootti aantee sadarkaa 2ffaa irratti argamtudha. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Geedoo#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Seenaa_ashanafi_waaqa_goobana_baalee_baalee_gaariidha Seena Obbo Ashanafi Waaqoottif Gaalatoma Yaalammii Koohamtuun isinhinargii Ani Kan Baradhuu Manaa Barumsaa Sad.2ffaa Marsa. https://om.wikipedia.org/wiki/Sabbata_Waaqaa Sabbanni Waaqaa waan bokkaan yeroo roobu uummmamu yoo ta'u kan inni uummamus sababa ifti yeroo imimmaan bokkaan keessa darbuuf jedhu calaqqisuu fi yoo keessa darbeyyuu kallattiin isaa jallatuufi. Sabbanni waaqaa geengoo gartokkee halluu adda addaa qabudha. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Sabbata_Waaqaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Dale_Wabara Aanaa Dale wabera dale wabera aanolle aana godina Q/W keessaa tokko taatee kan argamtudha innis aanaa G/Qeebbefi dale sadin dangefamtii magallaa guddoon ishee QAAQEE JEDHAMTII magallan qaaqee magalla jireenyaaf hedduu mijattudha qopha'ina tokkofi high school sadi qabdi inni kan argamuu bulchibsa magalla caanqafi bulchinsa magalla arojjii keessaatti kan argamudha gandottaa 40 qabdi fi mana barumsa elementery 45fi isa ol qabdii aanaan dale wabera akka godina qeelem wallaggatti gudinan sadarkaa lammaffarratti argamtii dambidollotti aantee jirtiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Dale_Wabara#dale_wabera_aanolle_aana_godina_Q/W_keessaa_tokko_taatee_kan_argamtudha_innis_aanaa_G/Qeebbefi_dale_sadin_dangefamtii_magallaa_guddoon_ishee_QAAQEE_JEDHAMTII_magallan_qaaqee_magalla_jireenyaaf_hedduu_mijattudha_qopha'ina_tokkofi_high_school_sadi_qabdi_inni_kan_argamuu_bulchibsa_magalla_caanqafi_bulchinsa_magalla_arojjii_keessaatti_kan_argamudha_gandottaa_40_qabdi_fi_mana_barumsa_elementery_45fi_isa_ol_qabdii_aanaan_dale_wabera_akka_godina_qeelem_wallaggatti_gudinan_sadarkaa_lammaffarratti_argamtii_dambidollotti_aantee_jirtii Dhaamsa Itti Fufinsa Ebla 15 Yaadannoo Guyyaa Gootota Oromoofi Sochii Warraaqsa Biyyoolessaa Oromiyaa FXG Ilaalchisuun Hooggana Qeerroo Bilisummaa Oromoo Irraa Kenname.https://om.wikipedia.org/wiki/Dale_Wabara#Dhaamsa_Itti_Fufinsa_Ebla_15_Yaadannoo_Guyyaa_Gootota_Oromoofi_Sochii_Warraaqsa_Biyyoolessaa_Oromiyaa_FXG_Ilaalchisuun_Hooggana_Qeerroo_Bilisummaa_Oromoo_Irraa_Kenname. https://om.wikipedia.org/wiki/Tullu_bollo_twon_abay_mulugeta the center of ABBA JIFFAR AND SHAGAR https://om.wikipedia.org/wiki/Rube Rube (Afaan Firaansi: Roubaix, Afan Dachii: Robaais) magaalaa kaaba Firaansi daangaa Beeljiyamitti Faransaayitti dhihoo jirtu keessa jiraatu turan. Bara 2013tii, magaalaan kun jiraattota kan qabduu. Magaalota Firaansihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Magaalota_Firaansi https://om.wikipedia.org/wiki/Lafa_Gujii Oromiyaan kutaalee biyti Itoophiyaa jedhamtu qabdu saglan keessaa tokkodha. Ballinaa lafa bahaa hanga kibba-dhihaa biyya keessatti 600,000 km² ta'ee qabatee, baayyinaa ummataa tilmaamaan afurtamii shan (45) qabdi, kunis ballina lafaa fi baay'ina ummataan biyyaa Ityoophiyaa jedhamtu keessaa tokkofaa ishee tasisaa. https://om.wikipedia.org/wiki/Baandii_Gadaa_Oromoo Welisani Usumayo Musa Sena Isa Yadda Lamumaa Ba'u Barbade Inis:- Albeni Isa Tokkofa https://om.wikipedia.org/wiki/Xiyyaara xayyaari meeshaa Gejjibaa ta'e kan qillensaa keessaa balalli'u danda'udha. xayyaari kan balalli'un wantoota akka koolu,Injjinii fi kkf fayyadamuudhani. https://om.wikipedia.org/wiki/Oromoo_Afran_Qalloo Ani Oromoo Gujji Dha Bakka Dhalota Koo Ibsu Yoo Barbade G/g /Anaa Girja Yoo Ta.u Hoji Kiyya Immo Konstaabil Alex [ POLICE ) https://om.wikipedia.org/wiki/Gabraa Gabraan ummaata seenaa guddaa fi aadaa dansa qabuudha https://om.wikipedia.org/wiki/Naayiloo-Sahaaraa Har'as Jechuun Bara Kana Hanga 2009 Seenaan Uummata Oromoo Seenaa Cunqursaa Fi Dararaa Ta'uun Isaa Beekamaadha Haa Ta'u Garuu Qabsoon Godhamaa Jiru Kan Duuba Deebi'u Miti Ammas Gadaan Kan Quufaa Fi Gabbinaa Haa Ta'u Horaa Bulaa Deebanaa! https://om.wikipedia.org/wiki/Yaayaa ibsi beekumsa akka namaf galuti fi salphati argamuti oso qophaa'ee baay'ee gaariidha https://om.wikipedia.org/wiki/Gaazexaa_Bariisaa Bariisaan gaazexaa Afaan Oromoo kan jalqabaa yoo ta'u guddina Afaan Oromootiif gumaacha guddaa godhe. Gaazexaan kana seenaa ogbarruu Oromoo keessatti kan adda isa godhu bvarreeffama eeyyama mootummaa ergatee maxxanfame kan jalqabaa ta'u isaati. Hundeeffamahttps://om.wikipedia.org/wiki/Gaazexaa_Bariisaa#Hundeeffama Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Gaazexaa_Bariisaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Magarsaa_Barii Magarsaa Barii (1942?-1984? Seenaa Duubaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Magarsaa_Barii#Seenaa_Duubaa Hirmaannaa Qabsoo Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Magarsaa_Barii#Hirmaannaa_Qabsoo_Oromoo https://om.wikipedia.org/wiki/Efereem_Adoolaa Goota Fi Qabsaawaa Beekkamaa Oromoo Gujii Ture. Qabsaawaan Kun ALH Bara 1985 Keessa Naannoo Galaana Hawaxaatti Wayyaaneedhaan Ajjeefame. https://om.wikipedia.org/wiki/Oromoo_Walloo Oromoon walloo orommotaa baarentu keessaa isaan tokkodhaa oromoonni kunis kaabaa shaawa irra hanga naannoo tigraayii ti faaca'ani argamuu oromoon wallo akkumma oromoota kaanii qotee bulaa fi horsiisee bultootaa.oromoon wallo daangaa ummata amaraa fi affaar giddu jiraatu saboota kananiis waallitti bu'insaa yeroo isaan walakatti ta'u wanuma baramaadha. https://om.wikipedia.org/wiki/Amuruu Amuruun aanaa fi magaalaa maqaa ilmaan Jaawwii keessa ishee tokkoon kan moggaafamteedha. Amuruun ilma sadi qaba. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Amuruu#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Poortaalii:Herrega an barataa araarsoo geetuu jedhama. https://om.wikipedia.org/wiki/Waliso_(aanaa) gandoota aanaa waliso https://om.wikipedia.org/wiki/Godaansa_Oromoo Abdumalik Yayo Abo Barin Andhaladhe 1990 Kesa Yo Tau Umani Oromo Biyara Fafacani Jiracha Jiru Qabenya Isani Dhisani Yalami Ko Kotu Wajin Nyana W Dhuyn W Dunaa Kotu https://om.wikipedia.org/wiki/Xulaa_Ejersaa Goota beekkamaa Oromoo Gujii kan bara mooti H/s keessa nafxanyoota irratti qabsoo cimaa gaggeessaa tureedha. Gaafa tokko nafxaanyaan hiriyaa isaa tokko biraa ijjeese. https://om.wikipedia.org/wiki/Godina_Addaa_Jimmaa AANAA COOMMAN GUDURUU https://om.wikipedia.org/wiki/Lammaa_Magarsaa Lammaa Magarsaa pirezidaantii naannoo Oromiyaa ti. Lammaan Fincila Diddaa Gabrummaa 2015/2016 booda gara dhuma 2016 aangoo kan qabate yoo ta'u haala bulchiinsa naannichaa fooyyeessuuf tattaaffii guddaa godhe. Seenaa Duubaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Lammaa_Magarsaa#Seenaa_Duubaa Pirezidaantii Oromiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Lammaa_Magarsaa#Pirezidaantii_Oromiyaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Lammaa_Magarsaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Asaffaa_Shaaroo_Lammii Asaffaa Shaaroo Lammii gooticha naannoo Salaaletti sirna abbaa lafaa fi cunqursaa mormaa ture. Seenaa Duubaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Asaffaa_Shaaroo_Lammii#Seenaa_Duubaa Leencaa seenaan bara baraan yaadatuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Asaffaa_Shaaroo_Lammii#Leencaa_seenaan_bara_baraan_yaadatu https://om.wikipedia.org/wiki/Jiba_bishaani Mallatoon adda kan dhukkuba Saree maaraatuu sirritti mul'isu bishaan sodaachuu/jiba bishaani(hydrophobia) https://om.wikipedia.org/wiki/Sabsibee_Abbabaa Sabsibee Abbabaa artistii fi gaazexeessaa yoo ta'u hunda caala diraamaa dheeraa Abbaa Jaamboo jedhamuun uummata biratti beekkama. Seenaa Duubaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Sabsibee_Abbabaa#Seenaa_Duubaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Sabsibee_Abbabaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Tirrii Tirriin sirba aadaa Arsii Oromoo kan dubartiin sirbitudha. Garuu kan dhiiraa fi dubartiin wal jalaa qabuun sirbani dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Adam_Jiloo Koloneel Adam Jiloo Weeboo(1917-2005) hoggantoota Qabsoo Baalee keessa tokko yoo ta'u itti aanaa Jeneraal Waaqoo Guutuu ta'ee waraana geggeessaa ture. Dhalootahttps://om.wikipedia.org/wiki/Adam_Jiloo#Dhaloota Qabsoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Adam_Jiloo#Qabsoo Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Adam_Jiloo#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Siyaasa siyaasa jechuun dandeettii dubbii wantoota gara garaa dubbisuudhaan gonfatamuu dha Siyaasahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Siyaasa https://om.wikipedia.org/wiki/Haroo_Ashangee Ashangeen lafa uummata Oromoo, kan Mootummaa Naannoo Tigraay keessatti argamuu fi Naannoo Haroo Ashangee jirudha. Moggaasni maqaa isaas jecha "Asan Gahe" jedhurraa kan dhufedha. https://om.wikipedia.org/wiki/Bilillee Bililleen (Mahibuubas ni jedhamti) intala Oromoo garbummaatti gurguramtee ilma mooticha biyya Jarmaniitin bitamte. Ilmi mootichaa kun Bililleedhaa maqaa Maahibuubaa itti moggaase. Seenaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Bilillee#Seenaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Bilillee#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Gaaddisaa_Birruu Gaaddisaa Birruu artistii Oromoo asoosaa fi diraamaa barreessun beekkamu. Gaaddisaan aartii Oromoo guddisuu keessatti gumaacha guddaa godhe. Seenaa Duubaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Gaaddisaa_Birruu#Seenaa_Duubaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Gaaddisaa_Birruu#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Baakkoo Magaalaan Baakkoo Godina shawaa lixaa(shawa dhihaa)tti daandii magaalaa Finfinneef Naqamtee wal qunnamsiisu irratti argamti.Magaala guddoo Aanaa Baakkoo tibbee yoo taatu magaalonni kanneen akka Shobokaaf Tibbees aanaa kana keessatti argamu. https://om.wikipedia.org/wiki/Lammaa_Guyyaa Lammaa Guyyaa (1928? - ) artistii Oromoo suura kaasun beekkamu yoo ta'u magaalaa Bishooftuu keessa mana hojii isaa kana itti agarsiisu kan 'Gaalerii Aartii Afrikaa' jedhamu qaba. Seenaa Duubaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Lammaa_Guyyaa#Seenaa_Duubaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Lammaa_Guyyaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Garasuu_Dhukii Garasuu Dhukii goota Oromoo waraana Xaaliyaanii waraanun beekkamu yoo ta'u irra caala naannoo Walisoo fi Jimmatti Xaaliyaanii wajjin waraana geggeessaa ture. Boodarras bulchaa konyaa 'Caboo fi Guraagee' ta'ee hojjateera. Seenaa Duubaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Garasuu_Dhukii#Seenaa_Duubaa Kabajahttps://om.wikipedia.org/wiki/Garasuu_Dhukii#Kabaja Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Garasuu_Dhukii#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Heellee Abdurhmaan Maamoo Weellisaa Warra Baalee Haranna Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Heellee#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Gaalee Gaaleen caaseffama himaa keessatti, qaama himaa yoo ta’u, jecha ykn gareejechootaa kan hojii tokkoof dhaabbatanidha. Gaaleen hima keessatti akkaqaama tokkootti socho’a. https://om.wikipedia.org/wiki/Ciroo Ciroo(chiro )magaalaa guddoo gadina harargee lixa https://om.wikipedia.org/wiki/Dhamsaga Dhamsagni bu'uura sagalee dubbii Afaan Oromoo kan bakka bu'udha. Sagaleen dubbii kun bu'uura afaaniti. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Dhamsaga#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Birsaga Birsagni caasaa dhamsagaan yookaan walta'iinsa dhamsagootaatiin ijaarramu. Afaan Oromoo keessatti birsagni tokko dhamsagaa fi dhamsagootarraa ijaaramuu danda'a. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Birsaga#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Jecha Jechi qindeeffama dhamsagootaa, birsagootaa fi dhamjechootaa kan unkaalee hiikaa tokkoo fi isaa ol qabaniin dhiyaatuu fi of danda'ee dhaabbatu. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Jecha#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Hima Himni yoo xiqqaate matimaa fi gochima kan qabu, ergaa kan dabarsuu danda'uu fi sirna tuqaatin kan goolabamu. Leeximahttps://om.wikipedia.org/wiki/Hima#Leexima Xaximahttps://om.wikipedia.org/wiki/Hima#Xaxima Dachima Xaximahttps://om.wikipedia.org/wiki/Hima#Dachima_Xaxima Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Hima#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Matima Matimni, hima tokko keessatti, kan gocha tokko raawwate yookaan kan waa'een isaa dubbatamudha. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Matima#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Kutima Kutimni qaama himaa kan yeroo matimni irraa haqame hafu. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Kutima#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Gochima Gochimni, hima keessatti, jecha gochaa raawwatame/Antima agarsiisu. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Gochima#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Aantima Aantimni, hima keessatti, kan gochi gochimaan ibsame sun irratti raawwatamu. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Aantima#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Bamaqaa Bamaqaan jecha bakka maqaa bu'uun tajaajila maqaa kennu yoo ta'u gaalee 'bakka maqaa' jedhuraa uummame. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Bamaqaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Maqaa Maqaan akaakuu jechootaa keessaa isa tokko yoo ta'u hima keessatti akka matimaatti yookaan akka aantimaatti galuun hima guutuu godha. Gosoota maqaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Maqaa#Gosoota_maqaa A) Maqaa Dhuunfaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Maqaa#A)_Maqaa_Dhuunfaa B) Maqaa Gamtaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Maqaa#B)_Maqaa_Gamtaa C) Maqaalee Dimshaashaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Maqaa#C)_Maqaalee_Dimshaashaa D) Maqaalee Meeshaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Maqaa#D)_Maqaalee_Meeshaa E) Maqaalee Killayyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Maqaa#E)_Maqaalee_Killayyaa maqaa lakka’amuu fi hin lakkaa’amneehttps://om.wikipedia.org/wiki/Maqaa#maqaa_lakka’amuu_fi_hin_lakkaa’amnee Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Maqaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Maqibsa Maqibsi jecha maqaa booda dhufuun odeeffannoo dabalataa wa'ee maqaa sanii keennu.ibsa maqaa jechuun maqaa booda galuun maalmmaa maqaa sanaa kan himu yookaan addeess jechuudha Seerlugahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Seerluga https://om.wikipedia.org/wiki/Durduubee Durduubeen hidhata maqaan yookaan gaaleen maqaa jechoota yookaan gaaleewwan biraa wajjin qaban agarsiisa. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Durduubee#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Gochibsa Gochibsi jecha gochima, maqibsa, gochibsa biraa fi gaalee maqaa ibsuuf tajaajilu. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Gochibsa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Mala_dubbii Malli dubbii fayyadama afaanii kan karaa haala salphaa ta'een ergaa tokko nama hubachiisani. Malli dubbii akaakuu gara garaa kan qabu yoo ta'u isaanis akkasaa, nameessaa, habalaka, eemiti, arbeessaa, fi iddeessaadha. 1. Akkasaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Mala_dubbii#1._Akkasaa 2. Iddeessaa/bakka buusahttps://om.wikipedia.org/wiki/Mala_dubbii#2._Iddeessaa/bakka_buusa 3. Nameessaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Mala_dubbii#3._Nameessaa 4. Dubbii mul'ataa Eemitihttps://om.wikipedia.org/wiki/Mala_dubbii#4._Dubbii_mul'ataa_Eemiti 5. Habalakahttps://om.wikipedia.org/wiki/Mala_dubbii#5._Habalaka 6. Arbeessaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Mala_dubbii#6._Arbeessaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Mala_dubbii#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Fufii Fufiin dhaamjecha hirkataa jechoota irratti maxxanuun tajaajila kennu. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Fufii#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Dhaamjecha Dhaamjechi qaama afaanii isa xiqqaa kan hiika qabu yoo ta'u jechi tokko yoo xiqqaate dhamjecha tokko, yeroo baay'ee ammoo tokkoo ol of keessaa qabaata. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Dhaamjecha#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Hennaa Heennaan yeroo wanti tokko itti raawwatamee agarsiisa. Seerlugahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Seerluga https://om.wikipedia.org/wiki/Kumsaa_Morodaa Kumsaa Morodaa bulchaa Leeqaa Naqamtee ture. Motii beekamaa Leeqaa naqamtee kanture nama beekamaa. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Kumsaa_Morodaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/DhDUO DhDUOn (Dhaabbata Dimokirasummaa Uummata Oromoo) paartii naannoo Oromiyaa bulchu. DhDUOn naannoo Tigiraay keessa iddoo Adeet jedhamtutti bara 1990 hundoofte. Dhaabbata Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dhaabbata_Oromoo Oromiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Oromiyaa Paartilee Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Paartilee_Oromoo https://om.wikipedia.org/wiki/Griinlaandi Griinlaandi biyya Ameerikaa Kaabaa keessa jirtu. Ameerikaa Kaabaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ameerikaa_Kaabaa https://om.wikipedia.org/wiki/Jimmaa_Gannatii Jimmaa Gannatii aanaa Horroo Guduruu Wallagaa keessa ishee tokko Aanaan akka Aanaatti of dandeessee kan hundoofte bata 1934 yommuu taatu,Magaalaa guddoo Godina keenyaa shaambuu irraa km 27 fagaattee gara kibba lixaatti argamti.Magaalaa guddoon Aanaa kanaa Haratoo jedhamti. https://om.wikipedia.org/wiki/Asaffaa_Tafarraa Asaffaa Tafarraa waloo Oromoo Afaan Oromoo fi Ingiliziitin barreessu. Asaffaan yuunivarsiitiiwwan adda addaa keessatti barsiisaa ta'anii hojjachaa kan turan yoo ta'u sababa siyaasatiif mootummaan ADWUI Itoophiyaa yeroo dheeraaf isa hiraarsaa ture. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Asaffaa_Tafarraa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Abdullaahii_Jirmaa Abdullaahii Jimaa (?-1995) weellisaa Booranaa yoo ta'u namoota wallee Oromoo guddisuu keessatti gumaacha olaanaa godhan keessaa isa tokko. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Abdullaahii_Jirmaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Luceeroo_Hogaazaa Luuceeroo akkeessitu fi weellisaa Meksikoo kan. https://om.wikipedia.org/wiki/Paayitaagoras Paayitaagoras (570–495 DhKD) bultoota herrega fi filoosofera Giriik. Filoosofera Bara Duri Giriikhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Filoosofera_Bara_Duri_Giriik Herreegahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Herreega https://om.wikipedia.org/wiki/Abbabach_Goobanaa Abbabach Goobanaa tola ooltuu fi haadha hiyyeessaa daa'imman maatii hin qabne yookan rakkatan gargaarun guddiftu. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Abbabach_Goobanaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Alam_Ganaa Alamganaa ykn Sabbataa Hawaas aanaalee godinni Shawaa Kibba Lixaa qabdu keessa ishee tokko. Alamganaan kan argamtu Finfinnee irra gara kibba lixaatti kilomeetira 19 irraatti yoo ta'u magaalaan Alamganaa bulchiinsa magaalaa Sabbataa jalatti kutaa magaalaa 2ffaa taate argamti. https://om.wikipedia.org/wiki/Baarentuu Baarentuun ilamaan Oromoo lamaan isa tokko yoo ta'u irra jireessan gara baha Oromiyaatti argama. Dr Gammachuu Magarsaa fi hayyoonni biroo akka jedhanitti, jechi Baarentuu jedhu jecha lamarraa dhufe: barii aantuu. Sirna Gadaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Sirna_Gadaa Ummata Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ummata_Oromoo https://om.wikipedia.org/wiki/Qurxummii Qurxummiileen bishaan karaa afaan isaanii fudhuchuun Asaassii(giilii)isaanii keessatti oksjiinii bishaan keessa jiru kara ujummoo dhiigaa isaaniitti fudhachuun kaarbondaayioksaayidii qaama isaanii keessa jiru immoo bishaan waliin gara alaatti dabarsu. Irra jireessi qurxummiilee hanqaaquu buusuun walhoru. https://om.wikipedia.org/wiki/Bineeldota Bineeldonnii lubbu qabeeyyii keessa tokko yoo ta'an iddoo tokkoo gara biratti socho'uu danda'u. Lubbu Qabeeyyiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Lubbu_Qabeeyyii https://om.wikipedia.org/wiki/Biqiltoota Biqiltoonni lubbu qabeeyyii keessaa tokko yoo ta'an iddoo tokko gara biraatti dandeettii socho'uu hin qabana. Lubbu Qabeeyyiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Lubbu_Qabeeyyii https://om.wikipedia.org/wiki/Mariiloos_Birmuudiizi Mariiloos Birmuudiizi beekamaa taatuu keessa Meeksikoo. Kostaa Rikaani taatuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Kostaa_Rikaani_taatuu Meeksikaani taatuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Meeksikaani_taatuu https://om.wikipedia.org/wiki/Qorsoddoma Gorsoddoma, gosa nyaata ta'ee, kan akka dabboo xixxiqa qamadii irra hojjetamu,dhaadhaa ykn zayita barbareen bulbulame kan irra dibamu https://om.wikipedia.org/wiki/Abiyyi_Ahimad Dr Abiyyi Ahamad Ali nama siyaasaa yoo ta'u bara 2018 jalqabe muummee ministeera Itoophiyaa 4ffaa ta'uun tajaajila jira. Kana dura sadarkaa itti aanaa pirezidaantii Oromiyaatti ittigaafatamaa waajjira Jiddugalaa DhDUO ta'ee hojjata ture. Seenaa Duubahttps://om.wikipedia.org/wiki/Abiyyi_Ahimad#Seenaa_Duuba Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Abiyyi_Ahimad#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Gryfice Gryfice, Poolaandi. Poolaandihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Poolaandi https://om.wikipedia.org/wiki/Portal:Aartii_Oromoo Aartiin humna saba tokkooti . Aartii keessatii qabsoo garagraatuu gaggeeffama . https://om.wikipedia.org/wiki/Roobee ROOBEE. Magaala guddoo godina baalee kan taate roobeen Aanaa Sinaanaa keessatti argamti. https://om.wikipedia.org/wiki/Caccabsaa Caccabsaan nyaata aadaa oromoo beekkamaa fi godinaalee oromiyaa guutuutti kan baayyinaan qophaawudha. Innis kan hojjetamu midhaan gosa garagaraa garbuu, xaafii, matajaboo,qochoo fi kanneen biroollee ni dabalamu. https://om.wikipedia.org/wiki/Foon UmmanniOromoo nyaata aadaa baayyee qaba. Ummanni Oromoo baayyee fi lafa ballaarra kan jiraatu waan ta'eef naannoo adda addaatti nyaata adda addaatu jira. https://om.wikipedia.org/wiki/Hajii_Adam_Saaddoo Hajii Adam Saaddoo(1887?-1983 ALH) qabsaawaa mirga Oromoo yoo ta'u miseensa Waldaa Walgargaarsaa Maccaa fi Tuulamaa ture. Seenaa Duubaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Hajii_Adam_Saaddoo#Seenaa_Duubaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Hajii_Adam_Saaddoo#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Muhaammad_Gadaa Muhaammad Gadaa Qaalluu nama gabrummaa nafxanyaa jibbuun godina Baalee naannoo Harannaa Bulluq qabsoo hidhannoo gochaa ture. Qabsoo Geggeessuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Muhaammad_Gadaa#Qabsoo_Geggeessuu Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Muhaammad_Gadaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Limmuu_fi_Bilbiloo Aanaan Limmuu fi Bilbiloo aanolee Godina Arsii Bahaa kessatti argaman keessaa tokko yo taatu magalaan guddittin aanichaas Boqqojjii jedhamti. Aanaan kun aanaa burqaa atileetotaa bekkamooti. https://om.wikipedia.org/wiki/Malkaa_Balloo Malkaballon lafa seena qabeetti jalqaba warana adda biliisumma oromootii. malkkaballoon araddale 24 qabddi bulchiinsa magaala 4 qabdi magalonni afran jaja,harawaaca ,harow fi barreda . https://om.wikipedia.org/wiki/Hojji:Wa%27ee Yusuf Abdela Adem Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Itoophiyaa Oromiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Oromiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Haroo_Maayaa Haroomaya https://om.wikipedia.org/wiki/Makkoo_Bilii Makkoo Bilii https://om.wikipedia.org/wiki/Balee_Gasgaar bale gasagar magalota arsi baha kessa isi takkadha bakka sena qabesaa bayedhan bekkamtudha kan akka gamo shek abbas fa'a kan birolle bayyetu jira dawwidhaf bayye nammatti mijatti https://om.wikipedia.org/wiki/Huseen_Soraa Akka yaada Namota Adda adda irraa Hubannetti,Adda Bilisumma oromoo Maqa fi Alabaan Isa jijjiramu qabaa.Yaada Namota Ethiopia qabate falmatu qaba malee yaada ummata Oromo qofa yoo ta'e fagotti hin ademsisu. https://om.wikipedia.org/wiki/Oromoo_Baabbilee Oromoo Baabbilee, Baabbilee Qalloo Barentoo Oromoo Ummata oromoo kan Naannawa Hararii f Dangaa Naannoo Soomaalee Qarqara Jiraatuudha. https://om.wikipedia.org/wiki/Sigimoo Anaan sigimoo anaawwan godina jimmaa keessa jiranu keessaa iasa tokku yammuu taatu anoolee akka saxxammaa geeraafii ummattoota kibbaan kan daangeffamteedha anaan sigimoo biyyaa Dhadhaafii annaniin beekamtuu akkasumas horii gabbisuun kan beekamtuudha ummanni anaa sigimoo keessa jiraatu gutummaan guutuutti jechuun amma dandahamu tokko oromoo fi kan amantaa muslimaa hordofuudha kana males anaan kun goota hedduu kan bilisummaa oromoof of wreegan kan biqilchiteefii ammas biqilchaa jirtuudha halli qilleensa isii jiruudhaaf mijattuu kantaateefii jaalalli ummatasaa kan nama hawwatuudha MENSUR BADRUU TIIN https://om.wikipedia.org/wiki/Shantam_Shibbisaa Waa.ee isphoorti irrati kan hamma ammatti dagatamee ganduma kessati hafe keessa tokko tapha JILBOO jedhamu dabareedhantdabareedhan taphataama nama 2an. https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Shirka Biyya - Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Faatee Eebbi Arsii ( yookan Eebba Sikkoo fi Mandoo) akka waliigalaatti maqaa faatee jedhamuun waamama. Faateen eebba Oromoo Arsii waan afur irratti bu'uureffateedha. Eebba Arsiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Faatee#Eebba_Arsii Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Faatee#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Kadiir_Abdullaxiif_Hajjii Kadiir Abdullaxiif Hajjii: Barreessaa https://om.wikipedia.org/wiki/Warqii_H/Bulloo Warqii H/Bulloo (Leellistuu Sabaa) Barreessituu Oromoo Dhalootaa Qubeeti. Warqiin Abbaa isii H/Bulloo H/Tilmoo fi haadha isii Jamiilaa Waaqjiraa irraa Godina Arsii Aanaa Suudeetti dhalatte. https://om.wikipedia.org/wiki/Sirkaa SIRKAA https://om.wikipedia.org/wiki/Mana_Barumsa_Xareetaa Manni Baruumsa Xareetaa; Godina Arsii, Aanaa Sirkaa Ganda Qotee Bulaa Heellaa Xareetaa keessatti argama. Bara 1969 hundeeffame. https://om.wikipedia.org/wiki/H/Kadiir_H/Huseen H/Kadiir H/Huseen Godina Arsii Aanaa Sirkaa Ganda Heellaa Xareetaatti dhalatee guddate. Qotee Bulaa Adda dureefi Abbaa nageenyaati. https://om.wikipedia.org/wiki/Goonni_Gosa_Dhaala Goonni Gosa Dhaala Kitaaba kuusaa seenaa, Walaloo fi taateewwan qabsoo Oromoo irratti hundaayee barreeffame yommuu tahu, irra caalaatti dhimmoota Atileetota Oromoo irratti xiyyeeffata. Maxxansi dura 01/01/2017 biyya Saudi Arabia Magaalaa Riyaaditti maxxanfamee, 07/04/2017 bakka Alfariyaan, galma (Istiraahaa) Almajdii jedhamutti, qeerroofi hawaasa Oromoo biyya Saudi Arabiyaa jiraataniin bakka barreessichi jirutti eebbifamee jira. https://om.wikipedia.org/wiki/Dhiichisa Dhichifni yeroo baay'ee kan taphatamu naannoo Shawatti yoo ta'u kunis yeroo cidhaa, daboo(jigii) fi ayyaanoota garagaraa https://om.wikipedia.org/wiki/Hidhabuu_Abootee Hidhabuu Abootee: Ejeree https://om.wikipedia.org/wiki/Risaa_Bokkaa_Mooye Risaa Bokkaa Mooye, Kitaaba kuusaa walaloo yommuu tahu, barreessaa Kadiir Sh/Abdullaxiif H/Hajjii'tiin bara 2011/2019 maxxanfame. Nasrumikailkabira Nasrumikailkabira https://om.wikipedia.org/wiki/Qarsaa_(Jimma) Godina jimmaa aanaa qarsaa ganda goraa sariitii keessatti sababa walitti bu'iinsa hawaasa gandaa fi maatii tokko gidduutti uumameen goraan sariitii gandoota aanichaa keessaa ishee nagaa dhabde ta'uun ni beekama. https://om.wikipedia.org/wiki/Seenaa_Itoophiyaa mootiwwan duraani https://om.wikipedia.org/wiki/Naruhito Naruhito (徳仁, 1960-), emperor Jaappaan Jaappaanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Jaappaan https://om.wikipedia.org/wiki/Afaan_Poolaandi Category:Afaan Afaanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Afaan https://om.wikipedia.org/wiki/Warszawa Warszawa magaalaa guddoo Poolaandi. Waabbiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Warszawa#Waabbii https://om.wikipedia.org/wiki/Kosoovoo Kosoovoo biyya Yuurooppi keessa jirtu. Yuurooppihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuurooppi https://om.wikipedia.org/wiki/Vaatikaan Vaatikaan biyya Yuurooppi keessa jirtu. Yuurooppihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuurooppi https://om.wikipedia.org/wiki/Chaayiniffa Chaayiniffa(Chaayiniffa：汉语，中文)，Afaan Hojii Chaayinaa https://om.wikipedia.org/wiki/Beejiingi Beejiingi (Chaayiniffa:北京),Magaalaan guddoon Chaayinaa。 Chaayinaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Chaayinaa https://om.wikipedia.org/wiki/Shaangaayi Shaangaayi (Chaayiniffa:上海), bulchiinsa magaalaa Chaayinaa。 Chaayinaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Chaayinaa https://om.wikipedia.org/wiki/Xiroo_Afataa anaan xiroo aftaa anooneel jiraan keesaa anaa qaarsaa waajin waaliitii dhiyaatas haatawuu maalee anichaa keesatii saabafi saablaamii waalin kaan jirtu taawunsaa anoolee biraaraa adda isaa godhaa .gaama baahatin ummata saabafii saab lamii ummaata kiibbaa waalitiii dhiyaataa https://om.wikipedia.org/wiki/Dibaabaa Dibaabaa (Dibaba) - atileetii Oromoo: Atileetota Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Atileetota_Oromoo Oromoo Beekkamoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Oromoo_Beekkamoo https://om.wikipedia.org/wiki/Bogot%C3%A1 Bogotá Liinkii alaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Bogot%C3%A1#Liinkii_alaa https://om.wikipedia.org/wiki/Monte_%C3%81guila_(Chiilii) |- Liinkii alaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Monte_%C3%81guila_(Chiilii)#Liinkii_alaa https://om.wikipedia.org/wiki/TryBishop TryBishop ama TRYBISHOP (dhalootan Jeremy Hicks Saint Paul, Minnesota, United State tti) inni weelisaa fi oomishaa hip-hop America Minnesota irraa. Inni itti dhihaachudhan welistoota bekamoo wajjin dalage jira, kaneen yaadatamu keessaa T-Pain, Jeezy, Dolla, 1500 or Nothin”, Da Internz fi Curtis Williams. Seenahttps://om.wikipedia.org/wiki/TryBishop#Seena Oomishaaleehttps://om.wikipedia.org/wiki/TryBishop#Oomishaalee Amalalee/muldhachuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/TryBishop#Amalalee/muldhachuu Referenceshttps://om.wikipedia.org/wiki/TryBishop#References https://om.wikipedia.org/wiki/Safiyyaa_Habuu Safiyyaa Habuu kan dhalatanii guddatan Aanaa Xannaa, Ganda Soolee Cocaa yommuu tahan haadha Barreessaa beekamaa Kadiir Sh/Abdullaxiif H/Hajjii ti. Aadde Safiyyaan dubartii cimtuu, haadha jabduudha. https://om.wikipedia.org/wiki/Sh/Abdullaxiif_H/Hajjii Sh/Abdullaxiif H/Hajjii abbaa isaanii H/Hajjii Badhaasoofi haadha isaanii Zeeynabaa Kadiir Bariisoo irraa yommuu tahu, Godina Arsii Aanaa Sirkaa Ganda Heellaa Xareetaatti dhalatan. Gosti isaanii Heellaadha. https://om.wikipedia.org/wiki/Zabiibaa_Roobaa Zabiibaa Roobaa abbaa isii Barsiisaa Roobaa Gafarsoo fi Haadha isii Faanosee Lammaa irraa Godina Arsii Lixaa, Aanaa Dodolaatti dhalatte. Zabiibaan Barattuu Specialist Onnee cimtuufi Barreessituudha. https://om.wikipedia.org/wiki/Jaarso aanaajaarsoo maaliif aradoota isajalajuru ibsiudhabe maaliif https://om.wikipedia.org/wiki/Saxxammaa Aanaan saxaxamma aanaalee godina jimmaa jalatti argaman keessaa ishee tokkodha aannan kun buu'uralee misoomaa kanneen akka daandii Aspaaltii ,bishaan dhugaatii qulqulluu haa dhabdu malee hojiiwwaan misoomaa garaagaraatiif mijatuu fi hawwatuudha fkn misooma qonnaa adda addaa, misooma horsiisa kanniisaa ,beelladaati bakki argama ishee waan hundaan kan guutamteedha Haalli qilleensa ishee kan nama hawwatuudha. Aanaan kun gandoota hedduu kan of jalatti qabattee argamtuu dha bakka dhaloota Bilillee [ Maahibuubaa ]ti akkasumas Madda gootota kanneen akka mizbaahuu fi Dagaa Hasan [ Deenoo ] fi kkf dha egaa biyya gaarii akkanaa maaf seenaan ishee awwaalamee akka ture nuuf hin galle https://om.wikipedia.org/wiki/D%C3%A4ttlikon |- Internethttps://om.wikipedia.org/wiki/D%C3%A4ttlikon#Internet https://om.wikipedia.org/wiki/Sosooloojii sosoolojii:jechuun saayinsii qorannoo hawaasa jechuudhaa https://om.wikipedia.org/wiki/Hawaasa_Itoopiyaa mormii mirga oromoo habshoonni brruulee adda addaa irrattibaasaa iloo walittikurfeessun prof makuriyaa bulchaa isacontours ofemergent ncient oromoo nation jedhu https://om.wikipedia.org/wiki/Magaalaa_Dambi_Doolloo Magaalaan Dambidoolloo bars 1986 Hundoofte Leencoo Lataa ykn Yohaannis .guutee sooyyamaa, Anthropologist Gammachuu magarsaa aannoo mikaaelii ,Fedhasaa https://om.wikipedia.org/wiki/Qaalluu Qaalluun gosa Oromoo keessaa isa tokko, Qaalluun Oromoo biratti iddoo guddaa qaba, san keessaa akka hoggantoota amantaa Oromootiif oolu, gama biraatiin yeroo kadhaa yeroo galata galfannaa fi k.k. https://om.wikipedia.org/wiki/Magaala_Bishooftuu Seensa https://om.wikipedia.org/wiki/DLL DLL (dynamic link library) gosa fayili kan MS laaybirari qooduf raawwatuu dha. Akkuma gosa fayili EXEtti, DLL prograama PE(Portabel Executable) dha. https://om.wikipedia.org/wiki/MS MS (MicroSoft) kaampani oomisha OS window kompiteeraati. https://om.wikipedia.org/wiki/Afaan qooqa Amaloota afaanii ==https://om.wikipedia.org/wiki/Afaan#Amaloota_afaanii_== Faayidaa afaaniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Afaan#Faayidaa_afaanii Kanas ilaalihttps://om.wikipedia.org/wiki/Afaan#Kanas_ilaali https://om.wikipedia.org/wiki/Abbichuu_fi_Nya%27aa Abbichuu biyyaa gootan beekamtuu keessa tokko attileet ababa biqilaati https://om.wikipedia.org/wiki/Odaa_Bulluq Odaan Bulluq Odaalee shanan Oromiyaa keessaa ishee tokko yommuu taatu, lixa Oromiyaa Godinaa Horroo Guduruu Aanaa Horroo Bulluq jalatti argamti. Odaan Bulluq kaabaan Ganda Abbillee Igguu, kibbaan Ganda Akkaajjii Sabbat, bahaan Ganda Ashaayaa Daaddoofi Bosona Qongeen akkasumas lixaan Ganda Dachaa Caabir jedhamaniin daangeffamtee argamti. https://om.wikipedia.org/wiki/Muddee Muddeen ji`a isa dhumaati. Muddeen ji`a baay`ee ho'aa fi yeroo Etiyoophiyaanonni keessattuu Oromoonni oomisha isaanii itti sassaabuu jalqabanidha. https://om.wikipedia.org/wiki/Qaaso_maansoo Qaasooni Maansoo gandaa qotee bulaa yoo ta`u, bakke argamaa ishee gudinaa Baalee Aanaa Agarfa kessatti. magalaan Wallqixxe jedhamttu bakka kanattu kn argamtuu yoo ta`u, kanii isiin hundofta baraa 2003. https://om.wikipedia.org/wiki/Geopolymer_cement የጂኦፖሊመር ሲሚንቶ Fuulota geessituuwwan faayilaa hin dalagne waliniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Fuulota_geessituuwwan_faayilaa_hin_dalagne_walinii https://om.wikipedia.org/wiki/%E1%8B%A8%E1%8C%82%E1%8A%A6%E1%8D%96%E1%88%8A%E1%88%98%E1%88%AD_%E1%88%B2%E1%88%9A%E1%8A%95%E1%89%B6 የጂኦፖሊመር ሲሚንቶ አመራረትhttps://om.wikipedia.org/wiki/%E1%8B%A8%E1%8C%82%E1%8A%A6%E1%8D%96%E1%88%8A%E1%88%98%E1%88%AD_%E1%88%B2%E1%88%9A%E1%8A%95%E1%89%B6#አመራረት የጂኦፖሊመር አርማታhttps://om.wikipedia.org/wiki/%E1%8B%A8%E1%8C%82%E1%8A%A6%E1%8D%96%E1%88%8A%E1%88%98%E1%88%AD_%E1%88%B2%E1%88%9A%E1%8A%95%E1%89%B6#የጂኦፖሊመር_አርማታ ኬሚስትሪ፡ የፖርትላንድ ሲሚንቶ እና የጂኦፖሊመር ሲሚንቶhttps://om.wikipedia.org/wiki/%E1%8B%A8%E1%8C%82%E1%8A%A6%E1%8D%96%E1%88%8A%E1%88%98%E1%88%AD_%E1%88%B2%E1%88%9A%E1%8A%95%E1%89%B6#ኬሚስትሪ፡_የፖርትላንድ_ሲሚንቶ_እና_የጂኦፖሊመር_ሲሚንቶ በአልካላይ የሚሰሩ መሳሪያዎች እና የጂኦፖሊመር ሲሚንቶዎችhttps://om.wikipedia.org/wiki/%E1%8B%A8%E1%8C%82%E1%8A%A6%E1%8D%96%E1%88%8A%E1%88%98%E1%88%AD_%E1%88%B2%E1%88%9A%E1%8A%95%E1%89%B6#በአልካላይ_የሚሰሩ_መሳሪያዎች_እና_የጂኦፖሊመር_ሲሚንቶዎች ተጠቃሚው የሚገለገልባቸው ጉዳት የማያደርጉ የአልካላይን ሪኤጀንቶች   https://om.wikipedia.org/wiki/%E1%8B%A8%E1%8C%82%E1%8A%A6%E1%8D%96%E1%88%8A%E1%88%98%E1%88%AD_%E1%88%B2%E1%88%9A%E1%8A%95%E1%89%B6#ተጠቃሚው_የሚገለገልባቸው_ጉዳት_የማያደርጉ_የአልካላይን_ሪኤጀንቶች የጂኦፖሊመር ሲሚንቶ ምድቦችhttps://om.wikipedia.org/wiki/%E1%8B%A8%E1%8C%82%E1%8A%A6%E1%8D%96%E1%88%8A%E1%88%98%E1%88%AD_%E1%88%B2%E1%88%9A%E1%8A%95%E1%89%B6#የጂኦፖሊመር_ሲሚንቶ_ምድቦች በዝቃጭ ላይ የተመሰረተ የጂኦፖሊመር ሲሚንቶhttps://om.wikipedia.org/wiki/%E1%8B%A8%E1%8C%82%E1%8A%A6%E1%8D%96%E1%88%8A%E1%88%98%E1%88%AD_%E1%88%B2%E1%88%9A%E1%8A%95%E1%89%B6#በዝቃጭ_ላይ_የተመሰረተ_የጂኦፖሊመር_ሲሚንቶ በአለት ያለ የተመሰረተ የጂኦፖሊመር ሲሚንቶhttps://om.wikipedia.org/wiki/%E1%8B%A8%E1%8C%82%E1%8A%A6%E1%8D%96%E1%88%8A%E1%88%98%E1%88%AD_%E1%88%B2%E1%88%9A%E1%8A%95%E1%89%B6#በአለት_ያለ_የተመሰረተ_የጂኦፖሊመር_ሲሚንቶ በብናኝ አፈር ላይ የተመሰረቱ  የጂኦፖሊመር ሲሚንቶዎችhttps://om.wikipedia.org/wiki/%E1%8B%A8%E1%8C%82%E1%8A%A6%E1%8D%96%E1%88%8A%E1%88%98%E1%88%AD_%E1%88%B2%E1%88%9A%E1%8A%95%E1%89%B6#በብናኝ_አፈር_ላይ_የተመሰረቱ_የጂኦፖሊመር_ሲሚንቶዎች በፌሮ - ሲሊየት ላይ የተመሰረተ የጂኦፖሊመር ሲሚንቶhttps://om.wikipedia.org/wiki/%E1%8B%A8%E1%8C%82%E1%8A%A6%E1%8D%96%E1%88%8A%E1%88%98%E1%88%AD_%E1%88%B2%E1%88%9A%E1%8A%95%E1%89%B6#በፌሮ_-_ሲሊየት_ላይ_የተመሰረተ_የጂኦፖሊመር_ሲሚንቶ በማምረት ወቅት የሚኖሩ የካርቦን ዳይኦክሳይድ ልቀቶችhttps://om.wikipedia.org/wiki/%E1%8B%A8%E1%8C%82%E1%8A%A6%E1%8D%96%E1%88%8A%E1%88%98%E1%88%AD_%E1%88%B2%E1%88%9A%E1%8A%95%E1%89%B6#በማምረት_ወቅት_የሚኖሩ_የካርቦን_ዳይኦክሳይድ_ልቀቶች የካርቦንዳይኦክሳይድ ልቀት ንጽጽርhttps://om.wikipedia.org/wiki/%E1%8B%A8%E1%8C%82%E1%8A%A6%E1%8D%96%E1%88%8A%E1%88%98%E1%88%AD_%E1%88%B2%E1%88%9A%E1%8A%95%E1%89%B6#የካርቦንዳይኦክሳይድ_ልቀት_ንጽጽር ንጽጽራዊ የሀይል አገልግሎትhttps://om.wikipedia.org/wiki/%E1%8B%A8%E1%8C%82%E1%8A%A6%E1%8D%96%E1%88%8A%E1%88%98%E1%88%AD_%E1%88%B2%E1%88%9A%E1%8A%95%E1%89%B6#ንጽጽራዊ_የሀይል_አገልግሎት በአለት ላይ ለተመሰረቱ ለጂኦፖሊመር ሲሚንቶ  የሚያስፈልጉ ግብአቶች (ካሊሺም፣ ፖታሺየም) – ፖሊ (ሲያሌት-ዳይሲሎክሶ)https://om.wikipedia.org/wiki/%E1%8B%A8%E1%8C%82%E1%8A%A6%E1%8D%96%E1%88%8A%E1%88%98%E1%88%AD_%E1%88%B2%E1%88%9A%E1%8A%95%E1%89%B6#በአለት_ላይ_ለተመሰረቱ_ለጂኦፖሊመር_ሲሚንቶ_የሚያስፈልጉ_ግብአቶች_(ካሊሺም፣_ፖታሺየም)_–_ፖሊ_(ሲያሌት-ዳይሲሎክሶ) ለደረጃዎች የሚያስፈልገው ነገርhttps://om.wikipedia.org/wiki/%E1%8B%A8%E1%8C%82%E1%8A%A6%E1%8D%96%E1%88%8A%E1%88%98%E1%88%AD_%E1%88%B2%E1%88%9A%E1%8A%95%E1%89%B6#ለደረጃዎች_የሚያስፈልገው_ነገር ማጣቀሻዎችhttps://om.wikipedia.org/wiki/%E1%8B%A8%E1%8C%82%E1%8A%A6%E1%8D%96%E1%88%8A%E1%88%98%E1%88%AD_%E1%88%B2%E1%88%9A%E1%8A%95%E1%89%B6#ማጣቀሻዎች ዋቢ መፃሕፍትhttps://om.wikipedia.org/wiki/%E1%8B%A8%E1%8C%82%E1%8A%A6%E1%8D%96%E1%88%8A%E1%88%98%E1%88%AD_%E1%88%B2%E1%88%9A%E1%8A%95%E1%89%B6#ዋቢ_መፃሕፍት የውጭ መገናኛዎችhttps://om.wikipedia.org/wiki/%E1%8B%A8%E1%8C%82%E1%8A%A6%E1%8D%96%E1%88%8A%E1%88%98%E1%88%AD_%E1%88%B2%E1%88%9A%E1%8A%95%E1%89%B6#የውጭ_መገናኛዎች https://om.wikipedia.org/wiki/Saasigga anaan saasigga godina wallaga bahaa keessa ishee tokkodha https://om.wikipedia.org/wiki/Collee_(aanaa) Aanaan collee aanaalee godina arsii bahaa keessatti argaman keessaa tokko. https://om.wikipedia.org/wiki/Guduru Guduru hidda dhaloota Oromoo Maccaa keessaa isa tokkodha. Balínaan itti deebina https://om.wikipedia.org/wiki/Ediirne Ediirne (Afaan Giriik: Αδριανούπολη, Adrianoúpoli; Afaan Bulgeeriyaa: Одрин, Odrin) magaalaa kaaba Tarkii. Linki alaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Ediirne#Linki_alaa https://om.wikipedia.org/wiki/Baankii_Biyyooleessa_Itoophiyaa |deposit_rate=3.00%|borrowing_rate=8. https://om.wikipedia.org/wiki/Afaan_Ingiliish Afaan Ingiliish afaan Dhiha Jermanik kan yeroo duraaf giddugala Ingilaand duri dubbatamaa dhawataan afaan waligaltee idil-addunyaa ta'eedha. Yeroo ammaa biyyoota akka UK, USA, Awustireliyaa fi hedduu keessatti dubbatama. Afaanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Afaan https://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_Aanolee_Oromiyaa Tarree aanolee Oromiyaa akka marsariiti mootummaa naannoo Oromiyaa hundeessetti.godinaa shashamanee annaa kofalee Godinaalee Oromiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_Aanolee_Oromiyaa#Godinaalee_Oromiyaa Arsiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_Aanolee_Oromiyaa#Arsii Arsii Dhihaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_Aanolee_Oromiyaa#Arsii_Dhihaa Baalehttps://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_Aanolee_Oromiyaa#Baale Baalee Bahaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_Aanolee_Oromiyaa#Baalee_Bahaa godina Addaa Oromiyaa Naannoo Finfinnehttps://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_Aanolee_Oromiyaa#godina_Addaa_Oromiyaa_Naannoo_Finfinne Shawaa Bahaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_Aanolee_Oromiyaa#Shawaa_Bahaa Shawaa Kaabaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_Aanolee_Oromiyaa#Shawaa_Kaabaa Shawaa Kibba Lixaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_Aanolee_Oromiyaa#Shawaa_Kibba_Lixaa Shawaa Dhihaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_Aanolee_Oromiyaa#Shawaa_Dhihaa Qeellam Wallagaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_Aanolee_Oromiyaa#Qeellam_Wallagaa Wallaga Bahaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_Aanolee_Oromiyaa#Wallaga_Bahaa Wallagga Dhihaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_Aanolee_Oromiyaa#Wallagga_Dhihaa Horroo Guduruuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_Aanolee_Oromiyaa#Horroo_Guduruu Booranahttps://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_Aanolee_Oromiyaa#Boorana Gujiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_Aanolee_Oromiyaa#Gujii Iluu Abbaa Booraahttps://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_Aanolee_Oromiyaa#Iluu_Abbaa_Booraa Buno Baddalleehttps://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_Aanolee_Oromiyaa#Buno_Baddallee Jimmaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_Aanolee_Oromiyaa#Jimmaa https://om.wikipedia.org/wiki/Godina_Baalee_Bahaa | Baayyina ummataa = Aanolee Baalee Bahaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Aanolee_Baalee_Bahaa Godinaalee Oromiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Godinaalee_Oromiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Godina_Gujii_Dhihaa Godinni Gujii Dhihaa (yookaan Godina Gujii Lixaa) Godinoota naannoo Oromiyaa keessaa isa tokko dha. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Godina_Gujii_Dhihaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Buno_Baddallee Godinni Buunnoo Beddellee godinaalee naannoo Oromiyaa keessaa tokko dha. Godinichi Oromiyaa gama lixaa argama. https://om.wikipedia.org/wiki/Dirree_Dhawaa Dirree Dhawaan (Dirree Dawaa jedhamuunis ni beekamti) magaala Itoophiyaa gara bahaatti argamtuudha. Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Naannoo_Sidaamaa Naannoon Sidaamaa Naannoolee Itoophiyaa kurnaan keessaa tokko yaa taatu referundum godhameen godina Naannoo Sabaa fi Sab-lammoota Ummattoota Kibbaa irraa cituun akka naannoo kudhanaffaatti bara 2010 tan hundooftedha. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Naannoo_Sidaamaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Naannoolee_Itoophiyaa Itoophiyaan fedeereshinii giddugalaa jalatti naannoolee mataa ofiin of bulchan qabduudha. Naannoolee Kudha tokkoo fi bulchiinsa magaalaa lama kan Heeraa Mootummaa Itoophiyaan bara 1992 raggaasifame qabdi. Tarree Naannoolee Itoophiyaa fi Bulchiinsa Magaalaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Naannoolee_Itoophiyaa#Tarree_Naannoolee_Itoophiyaa_fi_Bulchiinsa_Magaalaa https://om.wikipedia.org/wiki/Seenaa_Oromoo Oromoon seenaa isa afoola fayyadamuun wali dabarsaa tureedh. Seenaa As Dhihoo (seenaa yeroo dhihoo)https://om.wikipedia.org/wiki/Seenaa_Oromoo#Seenaa_As_Dhihoo_(seenaa_yeroo_dhihoo) https://om.wikipedia.org/wiki/Sheekkoo Sheekkoon (; Sheeko Sheekkoo) gosa afoolaa keessaa tokko ta’ee falaasama bifa seenaan dubbii bineensotaa, meeshaa fi namaan safuu, naamuusaa fi wajjiin jireenya ijoollee kan ittiin barsiisaniidha. Sheekkoo abshaalummaa fi doofummaa, jaalalaa fi jibba, dabeessaa fi goota walbira qabanii ka gaarii ta’e ijoolleen addaan baaftee akka barattuuf gargaara. Gosoota sheekkoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Sheekkoo#Gosoota_sheekkoo Kanas ilaalihttps://om.wikipedia.org/wiki/Sheekkoo#Kanas_ilaali Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Sheekkoo#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_Sheekkoo Tarreen kun mataduree barruuwwan sheekkoo Wiikiipiidiyaa gubba maxxanfaman qaba. https://om.wikipedia.org/wiki/Sheekkoo_Leencaa_fi_Waraabessaa Leencaafi waraabessatu waliin jiraatu turan. Leenci sangaa qaba. https://om.wikipedia.org/wiki/Sheekkoo_Leencaa_fi_Jaldeessaa Jaldeessatu haadha manaa leencaa jaallatee ani bareedaan kun sijaalladhe jedhee haadha manaa leencaatti hime. Isheenis tole jetteenii galtee, “Osoo ati jirtuu jaldu tortoraan sin jaaladha naan jedhe” jettee leencootti himti. https://om.wikipedia.org/wiki/Sheekkoo_Leencaa_fi_Dhala_Namaa Bara durii leenci tokko osoo bosona keessa deemuu daa’ima saamtonni haadhaafi abbaa irraa ajjeesan tokko argatee gara mana jireenyaasaatti fudhatee gale. Sana booda lafeedhuma ofii nyaatuufi lafeefi waan dhugamu obaasee guddise. https://om.wikipedia.org/wiki/Sheekkoo_Sardiidaa_fi_Lukkuu Bara durii sardiidaan ganamaan kaatee otoo nyaatashee barbaaddachaa jirtuu lukkuun warra tokkoos heddummatanii otoo nyaatasaanii barbaaddachaa jiranii kormaan hindaanqoo tokko iyye. Sardiidaan sagalee kana dhageessee sagalee keetu baay’ee natti tolee mee irra deebi’ii naaf jedhi jetteen. https://om.wikipedia.org/wiki/Sheekkoo_Qocaa_fi_Sinbirrootaa Guyyaa tokko qocaan beela’ee osoo karaa deemuu sinbirroota waamicha dhaquuf qophaa’anitti dhufe. Innis sinbirrootaa eessa deemaa jirtu? https://om.wikipedia.org/wiki/Sheekkoo_Gooftaa_Jaldoo_(Chaaynaa) Kutaa Chaaynaa tan Chuu jedhaniin takka keessatti manguddoo jaldeeyyii tiksuun jiraatu tokkotu ture. Manguddoon Articles containing explicitly cited English language texthttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Articles_containing_explicitly_cited_English_language_text https://om.wikipedia.org/wiki/Sheekkoo_Warra_Gowwaa Abbaa manaafi haadha manaa gowwaatu biyya tokko keessa jiraataa turan. Guyyaa tokko karaa deemuuf galaa qopheeffataniiru. https://om.wikipedia.org/wiki/Sheekkoo_duula_andaaqqoo,_hantuuta,_bofa,_ruumicha_fi_leencaa Yeroo tokko, andaaqqoo, hantuuta, bofa, ruumicha fi leenca ta’anii gamtaadhaan duula deemuuf waliin mari’atan. Kaayyoon duula kanaas deemanii loon hatuuf ture. https://om.wikipedia.org/wiki/Sheekkoo_warra_badoo Dubartoota lama kan obboleettii ta’an turan; takka gowwaa kan biraa gamna. Isaan lamaanuu dhiira lama (partners) argatu. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Sheekkoo_warra_badoo#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_Ciigoo_Oromoo 𝑮𝒂𝒄𝒉𝒊𝒃𝒔𝒂𝒂 𝒂𝒌𝒌𝒂𝒂𝒕𝒂 https://om.wikipedia.org/wiki/Faaruu ==Gosoota Faaruu== Gosoota Faaruuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Faaruu#Gosoota_Faaruu Faaruu Looniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Faaruu#Faaruu_Loonii Wedduu da'imaaniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Faaruu#Wedduu_da'imaanii Faaruu Jaalalaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Faaruu#Faaruu_Jaalalaa Faaruu ayyaanaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Faaruu#Faaruu_ayyaanaa https://om.wikipedia.org/wiki/Eebba_Waaqeffannaa Eebba Waaqeffannaa eebba maqaa Waaqa jajachuun eegalun akka Waaqni hawwii isaanii guutu kan waqtiilee adda addaatti gaggeeffamuudha. Eebbi kunis ganamaa fi galgala, nyaata duraa fi nyaata booda, hiree fi carraa, gammachuu fi gadda irratti dhihaata. Waqtiilee eebbaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Eebba_Waaqeffannaa#Waqtiilee_eebbaa Eebba ganamaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Eebba_Waaqeffannaa#Eebba_ganamaa Eebba galgalaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Eebba_Waaqeffannaa#Eebba_galgalaa Eebba yeroo adda addaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Eebba_Waaqeffannaa#Eebba_yeroo_adda_addaa Kanas ilaalihttps://om.wikipedia.org/wiki/Eebba_Waaqeffannaa#Kanas_ilaali Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Eebba_Waaqeffannaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_Eebba_Oromoo Eebba dhimmaa ayyaanaaf Waaqa kadhatanii fi galata galchanii ittiin jalqaban ykn xumuraniidha. Eebbi gaafa akka muudaa, irreechaa, gaa'elaa, duulaa fi araaraa ni raawwatama. Eebba kanas kan eebbisuu manguddoota umuriidhaan ykn hidda dhalootaan hangafa ta'aniidha. Eebba Waaqeffannahttps://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_Eebba_Oromoo#Eebba_Waaqeffanna Eebba Cidhaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_Eebba_Oromoo#Eebba_Cidhaa Eebba Tuulamaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_Eebba_Oromoo#Eebba_Tuulamaa Eebba Booranaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_Eebba_Oromoo#Eebba_Booranaa Eebba Gujiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_Eebba_Oromoo#Eebba_Gujii Eebba Ituuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_Eebba_Oromoo#Eebba_Ituu Eebba Maccaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_Eebba_Oromoo#Eebba_Maccaa Eebba Karrayyuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_Eebba_Oromoo#Eebba_Karrayyuu Eebba Arsiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_Eebba_Oromoo#Eebba_Arsii https://om.wikipedia.org/wiki/Jechama Jechamni gosa afoolaa ta'ee jecha ergaawwan dachaa fi cimoo dabarsuudha. Jechamni ergaa akeekkachiisuu, dheekkamuu, kakaasuu, barsiisuu fi iccitiin dabarfachuuf ni tajaajila. Fakkeenya jechamahttps://om.wikipedia.org/wiki/Jechama#Fakkeenya_jechama Kanas ilaalihttps://om.wikipedia.org/wiki/Jechama#Kanas_ilaali Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Jechama#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_Jechama_Oromoo Tarree armaan gadii jechama Oromoo fi hiikkaa isaa waliin qaba.cokoo https://om.wikipedia.org/wiki/Safuu Safuun hariiroo uumaa fi uumama jidduutti gochoota ta'uu qabaniifi kan ta'uu hin qabne seera adda baasuudha. Safuun, kanneen akka quxisuufi hangafa, ilmaani fi warra, ofiifi nama biraa jidduu kabajni jiraachuu itti ibsamudha. Maqaa kabajaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Safuu#Maqaa_kabajaa Kanas ilaalihttps://om.wikipedia.org/wiki/Safuu#Kanas_ilaali Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Safuu#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Ispoortii_Aadaa Ispoortiin aadaa gosa ispoortii ummata tokko biratti beekamu ta'e kan eenyummaafi jireenya saani calaqqisiisuudha. Ispoortiin aadaa tapha garee adda addaa gidduutti walmorkii uumuudhan jireenya hawaasa keessati dorgomamuudha. Faayidaa ispoortii aadaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Ispoortii_Aadaa#Faayidaa_ispoortii_aadaa Gosoota ispoortii aadaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Ispoortii_Aadaa#Gosoota_ispoortii_aadaa Kanas ilaalihttps://om.wikipedia.org/wiki/Ispoortii_Aadaa#Kanas_ilaali Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Ispoortii_Aadaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Walaloo Walaloon damee ogbarruu keessaa kan bo’oofi, ceesiisaan tolfamee qooqa miidhaginaaniifi yeedalloodhaan Bara duriihttps://om.wikipedia.org/wiki/Walaloo#Bara_durii Amaloota Walaloohttps://om.wikipedia.org/wiki/Walaloo#Amaloota_Walaloo Kanas ilaalihttps://om.wikipedia.org/wiki/Walaloo#Kanas_ilaali Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Walaloo#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_Walaloo Tarreen kun walaloo gabaaboo beekaman akka fekkeenyaaf tahuuf dhiheessa. Yaa barumsahttps://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_Walaloo#Yaa_barumsa Barumsahttps://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_Walaloo#Barumsa https://om.wikipedia.org/wiki/Xalayaa Xalayaan ergaa barreeffamaan nama tokko irraa kabiraatti dabarsuun karaa itti walquunnamani. Xalayaan kan dubbisaa isaatiif salphaatti hubatamu, ergaa barreessaa qaama barbaadameen kan gahuufi dhimma barreeffameef sana ifa ta’ee kan raawwatu ta’uu qaba. Gosoota xalayaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Xalayaa#Gosoota_xalayaa Kutaalee xalayaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Xalayaa#Kutaalee_xalayaa Teessoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Xalayaa#Teessoo Nagaa gaffiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Xalayaa#Nagaa_gaffii Keeyyata seensaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Xalayaa#Keeyyata_seensaa Xalay xalayaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Xalayaa#Xalay_xalayaa Xummura xalayaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Xalayaa#Xummura_xalayaa Kanas ilaalihttps://om.wikipedia.org/wiki/Xalayaa#Kanas_ilaali Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Xalayaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Maykil_Jaakson Maykil Jaakson (; A.L. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Maykil_Jaakson#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Muhammad Muhammad (S.A. Yaadannoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Muhammad#Yaadannoo Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Muhammad#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_boqonnaawwan_Quraanaa [jalqabaa Al-Faatiha] kan ayaah torba of keessa qabu. Gabatee Suuraahhttps://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_boqonnaawwan_Quraanaa#Gabatee_Suuraah Kanas ilaalihttps://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_boqonnaawwan_Quraanaa#Kanas_ilaali Yaadannoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_boqonnaawwan_Quraanaa#Yaadannoo Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_boqonnaawwan_Quraanaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Suuraah Suuraan boqonnaawwan Quraana keessa jirani. Quraanni suuraa 114 of keessaa qaba. https://om.wikipedia.org/wiki/Al-Faatihaa ==Qaraatii== Qaraatiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Al-Faatihaa#Qaraatii Hiikkaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Al-Faatihaa#Hiikkaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Al-Faatihaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Asoosama Asoosamni gosa ogbarruu keessaa hojii kalaqa ilma nama jiruuf jireenya dhuunfaa hanga hawaasaatti gocha raawwatee fi hin raawwatamne bifa seenessuutiin kan qopheessuudha. Asoosama guutu guututti wanta qabatamaa qofa oso hin taane addunyaa mata ofii uumuun ilaalcha, yaada fi hawwiis kan itti ibsani. Hiikahttps://om.wikipedia.org/wiki/Asoosama#Hiika Caacculee ykn Ruqoota Asoosamaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Asoosama#Caacculee_ykn_Ruqoota_Asoosamaa https://om.wikipedia.org/wiki/Waaqeffataa Waaqeffataan (waaqeffataa) nama amantii Waaqeffannaa hordofuudha. Waaqeffattooni sirna fi seera Waaqeffannaan bulu. Kanas ilaalihttps://om.wikipedia.org/wiki/Waaqeffataa#Kanas_ilaali Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Waaqeffataa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Gaa%27ela Gaa'elli (gaa'ila ykn fuudhaa fi heeruma) aadaa hawaasaa nama lama walitti hidhuun kan maatii uumuudha. Hawaasa baay'ee keessatti dargaggessaa fi shamara jiddutti gaa'elli yeroo baay'ee kan raawwatamu. Seera gaa'elaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Gaa%27ela#Seera_gaa'elaa Tarree Gaa'ela Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Gaa%27ela#Tarree_Gaa'ela_Oromoo Tarree sirna gaa'elahttps://om.wikipedia.org/wiki/Gaa%27ela#Tarree_sirna_gaa'ela Kanas ilaalihttps://om.wikipedia.org/wiki/Gaa%27ela#Kanas_ilaali Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Gaa%27ela#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Gaara_Mul%27ataa Gaarri Mul’ataa (Gaara Mullataa) gaara guddaa Harargee Bahaa, Oromiyaa keessa jiru. Gaarri Mul'ataa suluula bishaani irraa meetira 1625 ol ka'e argama. https://om.wikipedia.org/wiki/Cumboo Cumboon nyaata xaafii diima fi baaduu irraa qophaawuun keessummaa fi gaafa ayyaanaa kan dhiyaatuudha. Nyaata aadaa Lixa Oromiyaa keessatti Godina Horroo Guduruu Wallaggaatti baay'ee beekamu dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_marsariiti_Afaan_Oromoo Yuusuf Abdallaa Adamee Marsariiti Afaan Oromoo fi waa'ee Oromoo bu'uura godhatan sadarkaa alexa kan Hagayya 27 bara 2020 akka armaan gadi tarreeffamani. Marsariiti Afaan Oromoo of keessa qabanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_marsariiti_Afaan_Oromoo#Marsariiti_Afaan_Oromoo_of_keessa_qaban Marsariiti hundahttps://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_marsariiti_Afaan_Oromoo#Marsariiti_hunda Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_marsariiti_Afaan_Oromoo#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Google Google dhaabbata teknoloji idil addunyaa Ameerika kan oomishaa fi tajaajila intarneetiin walqabatu kanneen akka teknoloji beeksisa onlaayni, serch injiin, kilawud komputing, mosaaji fi hardiweer irra bu'uureffateedha. Amazoon, Appilii fi Maaykirosoft waliin, dhaabbata teknoloji gurguddoo afur keessa tokkotti ilaallama. https://om.wikipedia.org/wiki/Shaashamanne Shaashamanneen magaalaa guddoo godina Arsii Dhihaati. Aanolee Arsiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Aanolee_Arsii Magaalota Arsiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Magaalota_Arsii https://om.wikipedia.org/wiki/Dodola_(magaalaa) Dodolaan magaalaa Oromiyaa gurguddoo keessaa tokko yoo taatu, Godina Arsii Lixaa Aanaa Dodolaa keessa argamti. Magaalaa tun barumsaa fi daldala addaa addaa irratii kan hundooftee dha. Arsii Dhihaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Arsii_Dhihaa Articles containing explicitly cited English language texthttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Articles_containing_explicitly_cited_English_language_text https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Dodolaa Dodola yeroo amma kana godina arsi lixaa keessaatti argamti. Aanolee Baaleehttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Aanolee_Baalee https://om.wikipedia.org/wiki/Keeti_Peerii Kaazriyn Ilizaabet Haadsen (Afaan Ingiliish: Katheryn Elizabeth Hudson; A.L. Ameerikaa Kaabaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ameerikaa_Kaabaa Articles containing explicitly cited English language texthttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Articles_containing_explicitly_cited_English_language_text Muuziqaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Muuziqaa https://om.wikipedia.org/wiki/Leonardo_da_Vinci Li'onaardo da Viinchi (; IPA: liːəˈnɑːrdoʊ ˈvɪntʃi; 14/15 Ebla 1452 - 2 Caamsaa 1519) polymath xaaliyanii kan gaafa Haaromsaa Ol Aanaa kan bal'inaan dibaa gurguddoo yeroo hundaa keessaa tokko ilaalamudha (dibata isaa 25 gad ta'an qofti hafuus). Monaa Lizaan hojii Li'onaardo akkaan beekamaa fi fakkii akkaan beekamaa yeroo kamu ta'eedha. Barruu afaan Ingliffaa qabduhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Barruu_afaan_Ingliffaa_qabdu https://om.wikipedia.org/wiki/Gabramaaram_Gaarii Gabramaaram Gaarii (Dajjaazmaach Gabramaariyaam Gaarii) loltuu fi ajajaa waraana gaafa Adwaa fi bara Haylasillaaseeti. Gabramaaram Garasuu Dhukii Walisoo irraa Finfinneetti waamsisuun Ministeera Ittisaa keessatti ajaja mootiin qacaran. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Gabramaaram_Gaarii#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Harkaa_fi_harma_muraa_Aanolee Harma Muraa fi Harka Muraan Aanolee yakka sukkanneessaa Minilik ummata Oromoo Arsii irratti raawwatedha. Ummata Oromoo Arsii bakkaa Aanolee jedhamutti walitti qabuun dhiira irraa harka mirgaa dubartiirraa ammoo harma muruun gocha suukanneessaa kana irratti raawwate. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Harkaa_fi_harma_muraa_Aanolee#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Maark_Tiweeyn Maark Tiweeyn (Afaan Ingiliish: Mark Twain; 1885 – 1910) barreessaa Ameerikaa haasawa onnachiisoo fi qoosaa godhuun beekamuudha. Akkuma barreffamootni isaa jaallatamaa deemaniin beekamtii fi fudhatamni inni Ameerikaatti qabu dabalaa dhufe. Jechamoota Maarkhttps://om.wikipedia.org/wiki/Maark_Tiweeyn#Jechamoota_Maark Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Maark_Tiweeyn#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Heeraa_Mootummaa_Itoophiyaa Heerri Mootummaa Itoophiyaa (Heera Mootummaa Federaalaawaa Dimokraataawaa Rippaablika Itoophiyaa ykn Heera Mootummaa Itoophiyaa bara 1995; ) ammaa Hagayya 21, 1995 kaasee heera biyyattii afraffaa ta'uun kan hojii irra ooleedha. walumaa galatti heerri MFDRI keeyyata 106 qaba. Geessituu Alaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Heeraa_Mootummaa_Itoophiyaa#Geessituu_Alaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Heeraa_Mootummaa_Itoophiyaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Mimar_Sinan Mimar Sinan (ykn Koca Mi'mar Sinân Sinân; Ottomaan Turkish: kẖwạjh mʿmạr snạn; Ammayyaa Turkish: Mimar Sinan) (15 Ebla 1489 - 9 Ebla 1588) lammii Ottomaan arkiteektii fi sivil injiinera tureedha. Sulxaanota Suleymaan ze magnifiseent, Selim II fi Muraad III faaf hojjataa ture. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Mimar_Sinan#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Le_Corbusier La Korbuzye'i (Fireench: /lə kɔr büˈzyeɪ/; Engiliish: Le corbusier; 6 Onkololeessa 1887-27 Hagayya 1965) maqaan dhaloota isaa chaarles-Idwaard Jineret-Giris () kan ta'e, arkiteektii fi barreessaa Iswiizarlaand keessatti dhalatee bara 1930moota keessa lammii Firaansi ta'eedha. Inni tiyoorii waayee arkiteekcharii ammayyaa'aan beekama. Jireenya ganamaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Le_Corbusier#Jireenya_ganamaa Waraana Addunyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Le_Corbusier#Waraana_Addunyaa Waraana Addunyaa - Boodahttps://om.wikipedia.org/wiki/Le_Corbusier#Waraana_Addunyaa_-_Booda 1930mootahttps://om.wikipedia.org/wiki/Le_Corbusier#1930moota Jireenya gama boodahttps://om.wikipedia.org/wiki/Le_Corbusier#Jireenya_gama_booda Maqaa isaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Le_Corbusier#Maqaa_isaa Yaada beekamoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Le_Corbusier#Yaada_beekamoo Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Le_Corbusier#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Henri_Matisse Henri Matise (Le Cateau-Cambrésis, Nord, A.L. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Henri_Matisse#Wabii Geessituu alaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Henri_Matisse#Geessituu_alaa https://om.wikipedia.org/wiki/Andy_Warhol Andii Warhol (Afaan Ingiliish: Andrew Warhol, Jr. yookin Andy Warhol; A. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Andy_Warhol#Wabii Geessituu alaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Andy_Warhol#Geessituu_alaa https://om.wikipedia.org/wiki/Katsushika_Hokusai Katsushika Hokusai (Jaappaan: / kætsuːˈʃiːkə hoʊ kəˌsaɪ /, A.L. Geessituu alaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Katsushika_Hokusai#Geessituu_alaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Katsushika_Hokusai#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Frida_Kahlo Magdalena Carmen Frida Kahlo y Calderón (A.L. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Frida_Kahlo#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_chaanaalota_televijinii_Afaan_Oromoo Tarreen kun chaanaalota televijinii Afaan Oromoon () tamsaasan firikuweensi (frequency) waliin qaba. Chaanaalii qophii Afaan Oromoo qabuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_chaanaalota_televijinii_Afaan_Oromoo#Chaanaalii_qophii_Afaan_Oromoo_qabu Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_chaanaalota_televijinii_Afaan_Oromoo#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Budizimii Budizim amantii biyya Hindiitti barsiisa Guatama Buddha irra hunda'uun jalqabeedha. Barsiisni isaa sududaan Neeppaal irraa ka'uun gara jiddugala Eeshiyaa fi Yuurooppi keessatti babal'ate. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Budizimii#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Raphael Raffaello Sanzio (Ebla 6, 1483 - Ebla 6, 1520) baay'ee kan beekamu Raphael jedhamuun yoo ta'u arkitektii fi hallu dibaa Haaroomsaati. Inni Leonardo da Vinci fi Michelangelo waliin hallu dibdoota gurguddoo Haaromsa Guddaa sadan keessa isa tokko. Perugiahttps://om.wikipedia.org/wiki/Raphael#Perugia Hojii Jalqabaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Raphael#Hojii_Jalqabaa The Madonnashttps://om.wikipedia.org/wiki/Raphael#The_Madonnas Architecturehttps://om.wikipedia.org/wiki/Raphael#Architecture Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Raphael#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Kaffaaloo_Tafarraa Kafyaaloo Tafarraan waggaa 12f maakalaawi keessatti kan hidhamee gocha sukkanneessaan bara Wayyaanee irraa raawwatameen keessaayuu miila lamaan dhabuun kan beekamuudha. Dararaa mana hidhaatti irra gaheen abbaan isaa nahani kan du'anii fi maatiin isaa kan bittinnaawani ture. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Kaffaaloo_Tafarraa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Michelangelo Michelangelo di Lodovico Buonarroti Simoni (Afaan Xaaliyaaniin: /mikeˈlandʒelo di lodoˈviːko ˌbwɔnarˈrɔːti siˈmoːni/; 6 Bitootessa 1475 - 18 Guraandhala 1564) salphumatti Michelangelon (Afaan Inglish / ˌmaɪkəlˈændʒəloʊ, ˌmɪk -/) kan beekamu, bocaa, dibaa, arkiteektii fi walaleessa Xaaliyaanii bara Haaromsa Olaanaa kan Rippaabilika Florence keessatti dhalatee guddina aartii dhihaa irratti dhiibbaa isaan qixxaatu hin qabne uumeedha. Ogeessummaan isaa sadarkaa olaanaa qabaachu irraa kan ka'e yeroo baay'ee morkotaa isaa Leonardo da Vinci Filorentine waliin akka kadhimamaa maqaa kabajaa nama haaromsaa Archetypal ilaallama. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Michelangelo#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Maqaa_kabajaa_Jimmaa Maqaan kabajaa Jimmaatti gaafa cidhaa ganama misirroodhaaf kennamuun baayyinaan beekama. Tarree maqaa kabajaa Jimmaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Maqaa_kabajaa_Jimmaa#Tarree_maqaa_kabajaa_Jimmaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Maqaa_kabajaa_Jimmaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Qoocco Qooccoon gosa nyaata aadaa Oromoo kan naannoo Wallaggaatti beekamuudha. Qooccoon kan dhaabbamu yeroo bonaa yoo tahu yeroo roobni dhufutti eeggatee biqila. Tarree niwuutirentii qooccohttps://om.wikipedia.org/wiki/Qoocco#Tarree_niwuutirentii_qoocco Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Qoocco#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Qur%27aana Quraannni (Afaan Arabaa: القرآن; Al-Qur'aan ykn Qur'aana) Kitaaba qulqulluu amantii Islaamaa kan Muslimoonni Rabbi biraa bu'u amananiidha. Barruu Afaan Arabaa Ammayyaa keessatti akka hojii ajaa'ibaa laallama. Sirna Qur'aana itti Qara'anhttps://om.wikipedia.org/wiki/Qur%27aana#Sirna_Qur'aana_itti_Qara'an Seenaa Qur'aanaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Qur%27aana#Seenaa_Qur'aanaa https://om.wikipedia.org/wiki/Maqaalee_Rabbi_(Islaama) Maqaaleen 99 Allaah (Afaan Arabaan: أسماء الله الحسنى‎‎, /ʾasmāʾu llāhi lḥusnā/) maqoota Allaah kan Rabbiin Qur'aana keessa buuseedha. Maqaaleen kunneen Rabbiin kan ibsaniidha. Tarree maqoota Rabbihttps://om.wikipedia.org/wiki/Maqaalee_Rabbi_(Islaama)#Tarree_maqoota_Rabbi Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Maqaalee_Rabbi_(Islaama)#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Ingilaandi Ingilaand biyya Yuurooppi argamtu taatee tan Iskootlaand, Weels fi Ayerlaand Kaabaa waliin gamtaa UK keessa jirtuudha. Ingilaandi keessa namoota Miliyoona 55 ol kan dhibbeentaa ummata UK 84 ta'antu keessa jiraata. https://om.wikipedia.org/wiki/Veliko_Tarnovo Veliko Tarnovo magaalaa guddaa Bulgeeriyaa(1185-1393) fi ummata baayyee qabduu ti. Bulgeeriyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Bulgeeriyaa Magaalota Gurguddoo Yuurooppihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Magaalota_Gurguddoo_Yuurooppi https://om.wikipedia.org/wiki/Odaa_award Odaa Award yookan Badhaasa Odaa jedhamun kan beekamu badhaasa wagga waggaa artii Oromoo kan Bashaatuu Tolamaaramin 2009 hundeeffameedha. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Odaa_award#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Ortodoksii ortodoksiin jecha lamarraa kan mogga'eedha. https://om.wikipedia.org/wiki/Dagaa Oromoo Dagaan hidda Afran Qalloo keessaa tokko yoo tahu gosoota Huumee, Noolee fi Jaarsoo of keessaa qaba. Huumeen kan Laga Laaftoo fi Faafam gidduu jiraatu. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Dagaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Shariifaa Shariifaan gosa Oromoo magaalaa baha Harar fi Harargee gama dhihaatiin warra jiraatuudha. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Shariifaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Noolee Nooleen gosa Oromoo Afran Qalloo ilma Dagaati. Oromoon Noolee Oromiyaa Bahaa magaalaa Dirree Dhawaa fi Kaaba Harar baayyinaan jiraatu. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Noolee#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Bill_Gate Bill Gate abbaan qabeenyaa addunyaa keenya kan ta’ee fi Paawul Allen wajjin ta’uun kaampaaanii MICROSOFT hundeessuun kan beekamudha. Akkasumas haadha manaa isaa wajjin ta’uun hojii tola ooltummaa inni hojjatuun baldhinaan beekama. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Bill_Gate#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Tapha_ijoollee Taphni ijoollee gosoota afoolaa keessaa isa tokko. Ummaatni Oromoo ol-adeemaasaa/daa’imman isaa taphoota adda addaatiin aadaa, seenaa , duudhaa, safuufi jireenya hawwaasummallee barsiifata. Gosoota tapha ijoolleehttps://om.wikipedia.org/wiki/Tapha_ijoollee#Gosoota_tapha_ijoollee Kan Golee maali?https://om.wikipedia.org/wiki/Tapha_ijoollee#Kan_Golee_maali? https://om.wikipedia.org/wiki/Tajaajila_Lammummaa_(Oromiyaa) Tajaajilli Lammummaa sagantaa akka Oromiyaatti dhimmoota hojii tola ooltummaarratti akka hirmaataniif Mootummaan Naannoo Oromiyaa bara 2019 labsee fi kan Caffee Mootummaa Naannoo Oromiyaan hogganuudha. Tajaajila Lammummaa marsaa 1ffaan biqultuuwwan kuma 200 ol guyyaa 1 dhaabaman. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Tajaajila_Lammummaa_(Oromiyaa)#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Gammoojjii_Kaalahaari Gammoojjiin Kalahari () lafa square mile 350,000 (900,000 square km) hagoogee kan argamu yoo ta'u biyyoonni Gammoojjii kun kessaattii argamu Bootiswaanaa, Namiibiyaa fi Afrikaa Kibbaati. Kalahari jachuun afaan naannoo saniitti iddoo bishaan hin qabnee (waterless place) jachuudha. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Gammoojjii_Kaalahaari#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Oprah_Winfrey Opra Winfrey gaazexeessitu, qopheessitu sagantaa TV fi haadha qabeenyaa Ameerikaati. Seenaa Ganamaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Oprah_Winfrey#Seenaa_Ganamaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Oprah_Winfrey#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Naamrud Seera Uumamaa Seera Uumamaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Naamrud#Seera_Uumamaa https://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021 ===Jechoota Afaan Ingiliffaa Qubee A'n jalqaban.=== Jechoota Afaan Ingiliffaa Qubee A'n jalqaban.https://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#Jechoota_Afaan_Ingiliffaa_Qubee_A'n_jalqaban. ahttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#a aardvarkhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aardvark aardwolfhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aardwolf Abhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#Ab abackhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aback abacushttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abacus abandonhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abandon abandonedhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abandoned abasehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abase abasementhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abasement abashedhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abashed abatehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abate abattoirhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abattoir abbesshttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abbess abbeyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abbey abbothttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abbot abbreviatehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abbreviate abbreviationhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abbreviation abdicatehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abdicate abdomenhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abdomen abducthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abduct abductionhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abduction aberrationhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aberration abethttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abet abettorhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abettor abeyancehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abeyance abhorhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abhor abhorrenthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abhorrent abidehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abide abidinghttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abiding abilityhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ability abjecthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abject abjurehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abjure ablazehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ablaze ablehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#able ablutionshttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ablutions abnegatehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abnegate abnormalhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abnormal aboardhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aboard abodehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abode abolishhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abolish abominablehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abominable abominatehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abominate abominationhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abomination aboriginalhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aboriginal aboriginehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aborigine aborthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abort abortionhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abortion abortivehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abortive aboundhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abound abouthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#about abovehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#above abradehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abrade abrasionhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abrasion abrasivehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abrasive abreasthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abreast abridgehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abridge abridgmenthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abridgment abroadhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abroad abrogatehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abrogate abrogationhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abrogation abrupthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abrupt abruptlyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abruptly abruptnesshttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abruptness abscesshttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abscess abscondhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abscond abseentismhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abseentism absencehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#absence absenthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#absent absenteehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#absentee absolutehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#absolute absolutelyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#absolutely absolutionhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#absolution absolutismhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#absolutism absolvehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#absolve absorbhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#absorb absorbenthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#absorbent absorbinghttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#absorbing absorptionhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#absorption abstainhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abstain abstemioushttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abstemious abstentionhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abstention abstinencehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abstinence abstracthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abstract abstract nounhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abstract_noun abstrusehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abstruse absurdhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#absurd absurdismhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#absurdism abundancehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abundance abundanthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abundant abusehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abuse abusivehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abusive abutehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abute abysmalhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abysmal abysshttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#abyss Achttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#Ac acaciahttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#acacia academichttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#academic academyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#academy accedehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#accede acceleratehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#accelerate accelerationhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#acceleration acceleratorhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#accelerator accenthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#accent accepthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#accept acceptabilityhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#acceptability acceptablehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#acceptable accesshttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#access accessiblehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#accessible accessionhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#accession accessoryhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#accessory accidenthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#accident accidentalhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#accidental accidentallyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#accidentally acclaimhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#acclaim acclamationhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#acclamation acclimatizehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#acclimatize accoladehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#accolade accommodatehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#accommodate accommodationhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#accommodation accompanimenthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#accompaniment accompanisthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#accompanist accompanyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#accompany accomplicehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#accomplice accomplishhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#accomplish accomplishedhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#accomplished accomplishmenthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#accomplishment accordhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#accord accordinglyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#accordingly accordionhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#accordion accosthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#accost accounthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#account accountablehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#accountable accountanthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#accountant accredithttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#accredit accruehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#accrue accumulatehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#accumulate accumulatorhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#accumulator accuracyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#accuracy accuratehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#accurate accuratelyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#accurately accursedhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#accursed accusationhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#accusation accusativehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#accusative accusehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#accuse accusedhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#accused accuserhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#accuser accustomhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#accustom accustomedhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#accustomed acehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ace acerbityhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#acerbity acetichttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#acetic acetylenehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#acetylene achehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ache achievehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#achieve achievementhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#achievement acidhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#acid acidichttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#acidic acidityhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#acidity acknowledgehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#acknowledge acknowledgementhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#acknowledgement acmehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#acme acnehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#acne acornhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#acorn acoustichttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#acoustic acousticshttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#acoustics acquainthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#acquaint acquaintancehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#acquaintance acquiescehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#acquiesce acquiescencehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#acquiescence acquirehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#acquire acquisitionhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#acquisition acquithttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#acquit acquittalhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#acquittal acrehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#acre acridhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#acrid acrimonioushttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#acrimonious acrimonyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#acrimony acronymhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#acronym acthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#act actinghttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#acting actionhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#action activatehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#activate activehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#active activityhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#activity actorhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#actor actorshttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#actors actresshttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#actress actualhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#actual actuallyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#actually actuatehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#actuate acuityhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#acuity acumenhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#acumen acupuncturehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#acupuncture acutehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#acute Adhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#Ad ad hochttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ad_hoc ad libhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ad_lib adagehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adage adamanthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adamant Adam's applehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#Adam's_apple adapthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adapt adaptabilityhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adaptability adapterhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adapter addhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#add addendumhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#addendum addicthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#addict addictionhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#addiction addictivehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#addictive additionhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#addition additionalhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#additional additivehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#additive addledhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#addled addresshttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#address adducehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adduce adepthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adept adequatehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adequate adherehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adhere adherencehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adherence adherenthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adherent adhesionhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adhesion adhesivehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adhesive adjacenthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adjacent adjectivehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adjective adjoininghttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adjoining adjournhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adjourn adjournmenthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adjournment adjudgehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adjudge adjudicatehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adjudicate adjuncthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adjunct adjurehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adjure adjusthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adjust adjustablehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adjustable adjutanthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adjutant administerhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#administer administrationhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#administration administratorhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#administrator admirablehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#admirable admiralhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#admiral admirationhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#admiration admirehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#admire admirerhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#admirer admissiblehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#admissible admissionhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#admission admithttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#admit admittancehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#admittance admixturehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#admixture admonishhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#admonish admonishmenthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#admonishment admonitionhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#admonition admonitoryhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#admonitory adohttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ado adobehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adobe adolescencehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adolescence adolescenthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adolescent adopthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adopt adoptionhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adoption adorablehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adorable adorationhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adoration adorehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adore adornhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adorn adornmenthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adornment adrenalhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adrenal adrenalinhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adrenalin adrifthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adrift adroithttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adroit adulatehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adulate adulationhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adulation adulthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adult adulteratehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adulterate adultererhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adulterer adulteresshttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adulteress adulteroushttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adulterous adulteryhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adultery advancehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#advance advancementhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#advancement advantagehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#advantage advantageoushttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#advantageous adventhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#advent adventitioushttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adventitious adventurehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adventure adventurerhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adventurer adventuroushttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adventurous adverbhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adverb adversaryhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adversary adversehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adverse adversityhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adversity advertisehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#advertise advertisementhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#advertisement advertiserhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#advertiser advicehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#advice advisablehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#advisable advisehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#advise advisorhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#advisor advisoryhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#advisory advocacyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#advocacy advocatehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#advocate adzehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#adze aehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ae aeratehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aerate aerialhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aerial aeriehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aerie aerobicshttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aerobics aerodromehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aerodrome aeronauticshttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aeronautics aeroplanehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aeroplane aesthetichttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aesthetic afhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#af afarhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#afar affablehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#affable affairhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#affair affecthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#affect affectationhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#affectation affectedhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#affected affectionhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#affection affectionatehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#affectionate affidavithttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#affidavit affiliatehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#affiliate affinityhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#affinity affirmhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#affirm affirmationhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#affirmation affirmativehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#affirmative affixhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#affix affixeshttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#affixes afflicthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#afflict afflictionhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#affliction affluencehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#affluence affluenthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#affluent affordhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#afford afforesthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#afforest affrayhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#affray affronthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#affront afieldhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#afield afirehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#afire aflamehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aflame afloathttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#afloat afoothttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#afoot aforesaidhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aforesaid afraidhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#afraid afreshhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#afresh Afrohttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#Afro afthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aft afterhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#after afterbirthhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#afterbirth aftermathhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aftermath afternoonhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#afternoon afterwardshttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#afterwards aghttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ag againhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#again Againsthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#Against agapehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#agape agarichttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#agaric agehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#age agedhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aged agelesshttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ageless agencyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#agency agendahttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#agenda agenthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#agent agglomeratehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#agglomerate agglomerationhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#agglomeration agglutinatehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#agglutinate aggrandizehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aggrandize aggravatehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aggravate aggregatehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aggregate aggressionhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aggression aggressivehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aggressive aggressorhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aggressor aggrievedhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aggrieved aghasthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aghast agilehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#agile agilityhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#agility agitatehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#agitate agitationhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#agitation agitatorhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#agitator aglowhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aglow agnostichttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#agnostic agohttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ago agoghttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#agog agonyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#agony agrarianhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#agrarian agreehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#agree agreeablehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#agreeable agreementhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#agreement agriculturehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#agriculture agroundhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aground ahhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ah aheadhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ahead aihttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ai aidhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aid aidehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aide ailhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ail ailmenthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ailment aimhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aim airhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#air air forcehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#air_force air pumphttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#air_pump airbornehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#airborne aircrafthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aircraft airfieldhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#airfield airlinehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#airline airmailhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#airmail airmanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#airman airplanehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#airplane airporthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#airport airstriphttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#airstrip airtighthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#airtight airyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#airy aislehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aisle ajhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aj ajarhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ajar akhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ak akimbohttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#akimbo akinhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#akin alhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#al alacrityhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#alacrity alarmhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#alarm alarminghttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#alarming albatrosshttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#albatross albeithttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#albeit albinohttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#albino albumhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#album alcoholhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#alcohol alcoholichttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#alcoholic alcovehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#alcove alehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ale alerthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#alert algaehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#algae algebrahttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#algebra aliashttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#alias alibihttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#alibi alienhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#alien alienatehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#alienate alighthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#alight alignhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#align alikehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#alike alimentaryhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#alimentary alimonyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#alimony alivehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#alive allhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#all Allahhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#Allah allayhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#allay allegationhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#allegation allegehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#allege allegiancehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#allegiance allegoryhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#allegory alleluiahttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#alleluia allergyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#allergy alleviatehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#alleviate alleyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#alley alliancehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#alliance alliedhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#allied alligatorhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#alligator allocatehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#allocate allothttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#allot allotmenthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#allotment allowhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#allow allowancehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#allowance alloyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#alloy alludehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#allude allurehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#allure alluringhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#alluring allusionhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#allusion alluvialhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#alluvial alluvial soilhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#alluvial_soil allyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ally almanachttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#almanac almightyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#almighty almondhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#almond almshttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#alms alofthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aloft alonehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#alone alonghttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#along alongsidehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#alongside aloofhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aloof aloudhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aloud alphahttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#alpha alphabethttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#alphabet alphabeticalhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#alphabetical alreadyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#already alsohttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#also altarhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#altar alterhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#alter alterationhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#alteration altercatehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#altercate altercationhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#altercation alternatehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#alternate alternating currenthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#alternating_current alternativehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#alternative althoughhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#although altimeterhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#altimeter altitudehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#altitude altohttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#alto altogetherhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#altogether altruismhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#altruism aluminumhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aluminum alumnushttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#alumnus alwayshttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#always amhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#am amalgamhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#amalgam amalgamatehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#amalgamate amasshttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#amass amateurhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#amateur amazehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#amaze amazementhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#amazement amazinghttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#amazing Amazonhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#Amazon ambassadorhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ambassador amberhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#amber ambidextroushttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ambidextrous ambiguityhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ambiguity ambiguoushttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ambiguous ambitionhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ambition ambitioushttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ambitious ambivalencehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ambivalence ambivalenthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ambivalent amblehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#amble ambulancehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ambulance ambushhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ambush Amelioratehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#Ameliorate ameliorationhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#amelioration amenablehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#amenable amendhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#amend amendmenthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#amendment amendshttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#amends amenityhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#amenity amiablehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#amiable amicablehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#amicable amidsthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#amidst amisshttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#amiss amityhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#amity ammunitionhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ammunition amnesiahttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#amnesia amnestyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#amnesty amniotic fluidhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#amniotic_fluid amoebahttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#amoeba amokhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#amok amonghttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#among amoralhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#amoral amoroushttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#amorous amorphoushttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#amorphous amortizehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#amortize amounthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#amount amourhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#amour Amperehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#Ampere amphibianhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#amphibian amphibioushttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#amphibious amphitheaterhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#amphitheater amphorahttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#amphora amplehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ample amplifierhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#amplifier amplifyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#amplify amplitudehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#amplitude ampulehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ampule amputatehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#amputate amputatedhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#amputated amulethttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#amulet amusehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#amuse amusementhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#amusement amusinghttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#amusing anhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#an anachronismhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anachronism anacondahttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anaconda anaemiahttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anaemia anaerobichttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anaerobic anaesthesiahttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anaesthesia analhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anal analoguehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#analogue analogyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#analogy analysishttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#analysis analyzehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#analyze anarchismhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anarchism anarchisthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anarchist anarchyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anarchy anathemahttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anathema anathematizehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anathematize anatomyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anatomy ancestorhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ancestor anchilles tendonhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anchilles_tendon anchorhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anchor ancienthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ancient andhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#and anecdotehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anecdote anemiahttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anemia anemometerhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anemometer anesthesiahttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anesthesia anesthetichttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anesthetic anesthetizehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anesthetize anewhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anew Angelhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#Angel angerhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anger Anglehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#Angle anglehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#angle anglerhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#angler anglinghttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#angling Anglo-Americanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#Anglo-American angorahttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#angora angryhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#angry anguishhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anguish angularhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#angular animalhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#animal animalismhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#animalism animatehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#animate animismhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#animism animosityhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#animosity anisehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anise anklehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ankle anklethttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anklet annalshttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#annals annexhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#annex annexehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#annexe annihilatehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#annihilate annihilationhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#annihilation anniversaryhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anniversary annotatehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#annotate announcehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#announce announcementhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#announcement announcerhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#announcer annoyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#annoy annoyancehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#annoyance annualhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#annual annuallyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#annually annuityhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#annuity annulhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#annul annularhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#annular Annunciationhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#Annunciation anointhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anoint anomaloushttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anomalous anomalyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anomaly anonymityhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anonymity anonymoushttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anonymous anotherhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#another answerhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#answer anthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ant antagonismhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#antagonism Antagonisthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#Antagonist anteaterhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anteater antecedenthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#antecedent antecedentshttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#antecedents antechamberhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#antechamber antelopehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#antelope antennahttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#antenna anteriorhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anterior anthemhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anthem antherhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anther anthillhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anthill anthologyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anthology anthraxhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anthrax anthropologyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anthropology antihttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anti anti-aircrafthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anti-aircraft antibiotichttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#antibiotic antibodyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#antibody antichttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#antic anticipatehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anticipate anticlimaxhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anticlimax anticshttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#antics antidotehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#antidote anti healthhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anti_health anti meridianhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anti_meridian antimony dusthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#antimony_dust antipathyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#antipathy antipeoplehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#antipeople antipersonnelhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#antipersonnel antiquaryhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#antiquary antiquatedhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#antiquated antiquehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#antique antiquityhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#antiquity antiseptichttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#antiseptic antisocialhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#antisocial antithesishttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#antithesis antitoxinhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#antitoxin antlerhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#antler ant weedhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ant_weed anushttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anus anvilhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anvil anxietyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anxiety anxioushttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anxious anyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#any any bodyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#any_body anyhowhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anyhow anymorehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anymore anyonehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anyone anythinghttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anything anywayhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anyway anywherehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#anywhere aohttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ao aortahttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aorta aphttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ap apacehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#apace aparthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#apart apartheidhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#apartheid apartmenthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#apartment apathetichttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#apathetic apathyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#apathy apehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ape Aperienthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#Aperient aperitifhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aperitif aperturehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aperture apexhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#apex aphorismhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aphorism aphrodisiachttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aphrodisiac apiaryhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#apiary apiecehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#apiece aplombhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aplomb apologetichttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#apologetic apologizehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#apologize apologyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#apology apoplexyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#apoplexy apostatehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#apostate apostlehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#apostle apostrophehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#apostrophe apostrophichttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#apostrophic apotheosishttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#apotheosis appallhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#appall appallinghttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#appalling apparatushttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#apparatus apparelhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#apparel apparenthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#apparent apparitionhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#apparition appealhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#appeal appealanthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#appealant appearhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#appear appearancehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#appearance appeasehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#appease appendhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#append appendagehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#appendage appendicitishttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#appendicitis appendixhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#appendix appertainhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#appertain appetizerhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#appetizer appetitehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#appetite applaudhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#applaud applausehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#applause applehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#apple appliancehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#appliance applicablehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#applicable applicanthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#applicant applicationhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#application applyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#apply appointhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#appoint appointeehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#appointee appointmenthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#appointment apportionhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#apportion appositehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#apposite appraisehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#appraise appreciablehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#appreciable appreciatehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#appreciate appreciationhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#appreciation apprehendhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#apprehend apprehensionhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#apprehension apprenticehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#apprentice apprisehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#apprise approachhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#approach approbationhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#approbation appropriatehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#appropriate approvehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#approve approximatehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#approximate approximationhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#approximation appurtenancehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#appurtenance Aprilhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#April apronhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#apron aproposhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#apropos apthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#apt aptitudehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aptitude aqhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aq aqualunghttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aqualung aquariumhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aquarium aquatichttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aquatic aqueducthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aqueduct aqueoushttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aqueous aquilinehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aquiline arhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ar Arabichttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#Arabic arablehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#arable arbiterhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#arbiter arbitraryhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#arbitrary arbitratehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#arbitrate arbitrationhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#arbitration arbitratorhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#arbitrator arbourhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#arbour arehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#are arcadehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#arcade arcanehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#arcane archhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#arch archaeologyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#archaeology archaichttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#archaic archangelhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#archangel archbishophttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#archbishop arch-enemyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#arch-enemy archerhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#archer archeryhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#archery archetypehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#archetype archipelagohttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#archipelago architecthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#architect architecturehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#architecture archiveshttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#archives ardenthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ardent ardourhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ardour arduoushttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#arduous areahttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#area arenahttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#arena arguehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#argue argumenthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#argument aridhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#arid arisehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#arise aristocracyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aristocracy arithmetichttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#arithmetic arkhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ark armhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#arm armadahttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#armada armadillohttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#armadillo Armageddonhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#Armageddon armamenthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#armament armchairhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#armchair armisticehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#armistice armorhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#armor armourhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#armour armouryhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#armoury armpithttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#armpit armshttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#arms armyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#army aromahttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aroma aromatichttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aromatic aroundhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#around arousehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#arouse arrackhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#arrack arraignhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#arraign arrangehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#arrange arranthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#arrant arrayhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#array arrearshttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#arrears arresthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#arrest arrivalhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#arrival arrivehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#arrive arrogancehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#arrogance arroganthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#arrogant arrowhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#arrow Arsehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#Arse arsenalhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#arsenal arsenichttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#arsenic arsonhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#arson arthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#art arterialhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#arterial arteryhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#artery artfulhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#artful artfullyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#artfully arthritishttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#arthritis articlehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#article articulatehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#articulate artifacthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#artifact artificialhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#artificial artilleryhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#artillery artisanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#artisan artisthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#artist artistehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#artiste artistichttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#artistic artistryhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#artistry artlesshttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#artless artyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#arty ashttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#as Ascarishttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#Ascaris ascendhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ascend ascendancyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ascendancy ascendanthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ascendant ascensionhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ascension ascenthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ascent ascertainhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ascertain ascetichttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ascetic ascribehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ascribe aseptichttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aseptic ashhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ash ashamedhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ashamed ashenhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ashen ashorehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ashore ashtrayhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ashtray ashyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ashy Asianhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#Asian asidehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aside asininehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#asinine askhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ask askancehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#askance askewhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#askew asleephttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#asleep asphttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#asp asparagushttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#asparagus aspecthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aspect asperityhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#asperity aspersionhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aspersion asphalthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#asphalt asphyxiahttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#asphyxia aspiranthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aspirant aspirationhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aspiration aspirehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aspire aspirinhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aspirin assailhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#assail assailanthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#assailant assassinhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#assassin assassinatehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#assassinate assassinationhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#assassination assaulthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#assault assayhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#assay assemblagehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#assemblage assemblehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#assemble assemblyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#assembly assenthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#assent asserthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#assert assertionhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#assertion assesshttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#assess assessorhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#assessor assethttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#asset assiduoushttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#assiduous assignhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#assign assignationhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#assignation assignmenthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#assignment assimilatehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#assimilate assisthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#assist assistancehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#assistance assistanthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#assistant associatehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#associate associationhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#association assortedhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#assorted assuagehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#assuage assumehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#assume assumptionhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#assumption assurancehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#assurance assurehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#assure asteriskhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#asterisk asternhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#astern asteroidhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#asteroid asthmahttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#asthma astonishhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#astonish astonishinghttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#astonishing astonishmenthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#astonishment astoundhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#astound astoundinglyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#astoundingly astrayhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#astray astridehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#astride astrologerhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#astrologer astrologyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#astrology astronauthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#astronaut astronomerhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#astronomer astronomicalhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#astronomical astronomyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#astronomy astutehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#astute asunderhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#asunder asylumhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#asylum athttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#at atheismhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#atheism atheisthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#atheist athletehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#athlete athleticshttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#athletics atlashttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#atlas atmospherehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#atmosphere atollhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#atoll atomhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#atom atomichttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#atomic atonehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#atone atrocioushttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#atrocious atrocityhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#atrocity atrophyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#atrophy attachhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#attach attachehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#attache attachmenthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#attachment attackhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#attack attainhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#attain attempthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#attempt attendhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#attend attendancehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#attendance attendanthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#attendant attentionhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#attention attentivehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#attentive attenuatehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#attenuate attenuatedhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#attenuated attesthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#attest attichttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#attic attirehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#attire attitudehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#attitude attorneyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#attorney attracthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#attract attractivehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#attractive attractivenesshttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#attractiveness attributehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#attribute attritionhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#attrition attunehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#attune auhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#au auburnhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#auburn auctionhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#auction auctioneerhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#auctioneer audacioushttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#audacious audacityhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#audacity audiblehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#audible audiencehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#audience audiohttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#audio audiovisualhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#audiovisual audithttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#audit auditionhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#audition auditorhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#auditor auditoriumhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#auditorium auditoryhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#auditory Augumenthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#Augument augurhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#augur augusthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#august Augusthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#August aunthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aunt aurahttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aura auralhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aural auriclehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#auricle aurorahttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aurora auspiceshttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#auspices auspicioushttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#auspicious austerehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#austere authentichttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#authentic authorhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#author authoritarianhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#authoritarian authoritativehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#authoritative authorityhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#authority authorizehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#authorize autohttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#auto autobiographyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#autobiography autocracyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#autocracy autocrathttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#autocrat autographhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#autograph autographyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#autography auto horn, autohornhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#auto_horn,_autohorn automatichttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#automatic automobilehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#automobile autonomoushttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#autonomous autonomyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#autonomy autopsyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#autopsy autumnhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#autumn auxiliaryhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#auxiliary avhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#av availhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#avail availablehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#available avalanchehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#avalanche avant-gardehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#avant-garde avaricehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#avarice avaricioushttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#avaricious avengehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#avenge avenuehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#avenue averagehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#average aversehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#averse aversionhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aversion averthttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#avert aviaryhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aviary aviationhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aviation avidhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#avid avocadohttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#avocado avoidhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#avoid avoidancehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#avoidance avowhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#avow avuncularhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#avuncular awhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aw awaithttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#await awakehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#awake awardhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#award awarehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#aware awarenesshttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#awareness awayhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#away awehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#awe awesomehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#awesome awfulhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#awful awfullyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#awfully awhilehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#awhile awkwardhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#awkward awlhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#awl awninghttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#awning awryhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#awry axhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#ax axehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#axe axiomhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#axiom axishttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#axis axlehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#axle azhttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#az azaleahttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#azalea azurehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wangoo_2021#azure https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki Bara mootummaa Adoolfi Hitlerii Naazotaan maaltu raawwatame? Naazii jechuun maali? Barreeffamoota isheehttps://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#Barreeffamoota_ishee Ayobe Dassaaleny akka hiikettihttps://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#Ayobe_Dassaaleny_akka_hiiketti Sanbat-duraa Waxbajjii 20-1942https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#Sanbat-duraa_Waxbajjii_20-1942 DILBATA GANAMA ADOOLESSA 5 1942https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#DILBATA_GANAMA_ADOOLESSA_5_1942 KAMISA ADOOLESSA 8/1942https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#KAMISA_ADOOLESSA_8/1942 JIMAATA HAGAYYA 14/1942https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#JIMAATA_HAGAYYA_14/1942 JIMAATA HAGAYYA 21/ 1942https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#JIMAATA_HAGAYYA_21/_1942 KAMISA FULBAANA 2/1942https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#KAMISA_FULBAANA_2/1942 WIIXATA FULBAANA 21-1942https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#WIIXATA_FULBAANA_21-1942 JIMAATA FULBAANA 25/ 1942https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#JIMAATA_FULBAANA_25/_1942 WIIXATA FULBAANA 28 1942https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#WIIXATA_FULBAANA_28_1942 KIBXATA FULBAANA 29/1942https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#KIBXATA_FULBAANA_29/1942 KAMISA ONKOLOLESSA 1/1942https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#KAMISA_ONKOLOLESSA_1/1942 ROOBII ONKOLOOLESSA 9/1942https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#ROOBII_ONKOLOOLESSA_9/1942 KAMISA ONKOLOOLESSA 29/1942https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#KAMISA_ONKOLOOLESSA_29/1942 SANBATDURAA SADAASA 7/1942https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#SANBATDURAA_SADAASA_7/1942 KIBXATA SADAASA 10/1942https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#KIBXATA_SADAASA_10/1942 KIBXATA SADAASA 17/1942https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#KIBXATA_SADAASA_17/1942 KAMISA SADAASA 19/1942https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#KAMISA_SADAASA_19/1942 JIMAATA SADAASA 20/1942https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#JIMAATA_SADAASA_20/1942 ROOBII AMAJJI 13/1943https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#ROOBII_AMAJJI_13/1943 SANBATDURAA AMAJJII 30/1943https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#SANBATDURAA_AMAJJII_30/1943 SANBATDURAA GURAANDHALA 27/1943https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#SANBATDURAA_GURAANDHALA_27/1943 JIMAATA BITOOTESSA 12/1943https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#JIMAATA_BITOOTESSA_12/1943 SANBATDURAA BITOOTESSA 27/1943https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#SANBATDURAA_BITOOTESSA_27/1943 JIMAATA EEBILA 1/1943https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#JIMAATA_EEBILA_1/1943 SANBATDURAA CAAMSAA 1/1943https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#SANBATDURAA_CAAMSAA_1/1943 KIBXATA WAXABAJJII 15/1943https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#KIBXATA_WAXABAJJII_15/1943 KIBXATA HAGAYYA 3/1943https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#KIBXATA_HAGAYYA_3/1943 ROOBII HAGAYYA 18/1943https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#ROOBII_HAGAYYA_18/1943 KAMISA FULBAANA 26/1943https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#KAMISA_FULBAANA_26/1943 DILBATA ONKOLOOLESSA 17/1943https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#DILBATA_ONKOLOOLESSA_17/1943 JIMAATA ONKOLOOLESSA 29/1943https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#JIMAATA_ONKOLOOLESSA_29/1943 DAFINOO GALGALA SADAASA 18/1943https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#DAFINOO_GALGALA_SADAASA_18/1943 SANBATDURAA SADAASA 27/1943https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#SANBATDURAA_SADAASA_27/1943 ROOBII MUDDEE 22/1943https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#ROOBII_MUDDEE_22/1943 DILBATA AMAJJI 2/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#DILBATA_AMAJJI_2/1944 ROOBII AMAJJI 5/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#ROOBII_AMAJJI_5/1944 KAMISA AMAJJI 6/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#KAMISA_AMAJJI_6/1944 ROOBII AMAJJI 7/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#ROOBII_AMAJJI_7/1944 ROOBII AMAJJI 12/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#ROOBII_AMAJJI_12/1944 SANBATDURAA AMAJJI 15/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#SANBATDURAA_AMAJJI_15/1944 SANBATDURAA AMAJJI 22/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#SANBATDURAA_AMAJJI_22/1944 WIIXATA AMAJJI 24/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#WIIXATA_AMAJJI_24/1944 KAMISA GURAANDHALA 3/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#KAMISA_GURAANDHALA_3/1944 SANBATDURAA GURAANDHALA 12/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#SANBATDURAA_GURAANDHALA_12/1944 DILBATA GURAANDHALA 13/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#DILBATA_GURAANDHALA_13/1944 WIIXATA GURAANDHALA 14/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#WIIXATA_GURAANDHALA_14/1944 ROOBII GURAANDHALA 16/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#ROOBII_GURAANDHALA_16/1944 JIMAATA GURAANDHALA 18/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#JIMAATA_GURAANDHALA_18/1944 SANBATDURAA GURAANDHALA 19/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#SANBATDURAA_GURAANDHALA_19/1944 ROOBII GURAANDHALA 23/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#ROOBII_GURAANDHALA_23/1944 DILBATA GURAANDHALA 27-1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#DILBATA_GURAANDHALA_27-1944 WIIXATA GURAANDHALA 28/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#WIIXATA_GURAANDHALA_28/1944 KAMISA BITOOTESSA 2/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#KAMISA_BITOOTESSA_2/1944 JIMAATA BITOOTESSA 3/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#JIMAATA_BITOOTESSA_3/1944 Sanbata Bitootessa 4-1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#Sanbata_Bitootessa_4-1944 WIIXATA BITOOTESSA 6/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#WIIXATA_BITOOTESSA_6/1944 KIPHXATA BITOOTESSA 7/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#KIPHXATA_BITOOTESSA_7/1944 DILBATA BITOOTESSA 21/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#DILBATA_BITOOTESSA_21/1944 KIBXATA BITOOTESSA 14/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#KIBXATA_BITOOTESSA_14/1944 KAMISA BITOOTESSA 16/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#KAMISA_BITOOTESSA_16/1944 JIMAATA BITOOTESSA 17/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#JIMAATA_BITOOTESSA_17/1944 DILBATA BITOOTESSA 19/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#DILBATA_BITOOTESSA_19/1944 WIIXAT BITOOTESSA 20/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#WIIXAT_BITOOTESSA_20/1944 ROOBII BITOOTESSA 22/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#ROOBII_BITOOTESSA_22/1944 KAMISA BITOOTESSA 23/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#KAMISA_BITOOTESSA_23/1944 KIBXATA BITOOTESSA 28/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#KIBXATA_BITOOTESSA_28/1944 ROOBII BITOOTESSA 29/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#ROOBII_BITOOTESSA_29/1944 JIMAATA BITOOTESSA 31/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#JIMAATA_BITOOTESSA_31/1944 SANBATDURAA EEBILA 1/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#SANBATDURAA_EEBILA_1/1944 WIIXATA EEBILA 3/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#WIIXATA_EEBILA_3/1944 KIBXATA EEBILA 4/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#KIBXATA_EEBILA_4/1944 KAMISA EEBILA 6/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#KAMISA_EEBILA_6/1944 KIBXATA EEBILA 11/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#KIBXATA_EEBILA_11/1944 SANBATDURAA EEBILA 15/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#SANBATDURAA_EEBILA_15/1944 DILBATA EEBILA 16/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#DILBATA_EEBILA_16/1944 WIIXATA EEBILA 17/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#WIIXATA_EEBILA_17/1944 KIBXATA EEBILA 18/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#KIBXATA_EEBILA_18/1944 ROOBII EEBILA 19/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#ROOBII_EEBILA_19/1944 JIMAATA EEBILA 21/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#JIMAATA_EEBILA_21/1944 KAMISA EEBILA 27/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#KAMISA_EEBILA_27/1944 ROOBII EEBILA 28/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#ROOBII_EEBILA_28/1944 KIBXATA CAAMSAA 2/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#KIBXATA_CAAMSAA_2/1944 ROOBII CAAMSAA 3/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#ROOBII_CAAMSAA_3/1944 JIMAATA CAAMSAA 5/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#JIMAATA_CAAMSAA_5/1944 SANBATA CAAMSAA 6/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#SANBATA_CAAMSAA_6/1944 DILBATA GANAMA CAAMSAA 7/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#DILBATA_GANAMA_CAAMSAA_7/1944 WIIXATA CAAMSAA 8/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#WIIXATA_CAAMSAA_8/1944 KIBXATA CAAMSAA 9/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#KIBXATA_CAAMSAA_9/1944 KAMISA CAAMSAA 11/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#KAMISA_CAAMSAA_11/1944 KIBXATA CAAMSAA 16/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#KIBXATA_CAAMSAA_16/1944 JIMAATA CAAMSAA 19/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#JIMAATA_CAAMSAA_19/1944 WIIXATA CAAMSAA 22/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#WIIXATA_CAAMSAA_22/1944 KAMISA CAAMSAA 25/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#KAMISA_CAAMSAA_25/1944 JIMAATA CAAMSAA 26/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#JIMAATA_CAAMSAA_26/1944 KIBXATA WAXABAJJI 6/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#KIBXATA_WAXABAJJI_6/1944 JIMAATA WAXABAJJI 9/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#JIMAATA_WAXABAJJI_9/1944 KIBXATA WAXABAJJI 13/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#KIBXATA_WAXABAJJI_13/1944 ROOBII WAXABAJJI 14/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#ROOBII_WAXABAJJI_14/1944 KIBXATA WAXABAJJI 16/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#KIBXATA_WAXABAJJI_16/1944 SANBATA ADOOLESSA 8/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#SANBATA_ADOOLESSA_8/1944 SANBATA ADOOLESSA 15/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#SANBATA_ADOOLESSA_15/1944 JIMAATA ADOOLESSA 21/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#JIMAATA_ADOOLESSA_21/1944 KIBXATA HAGAYYA 1/1944https://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#KIBXATA_HAGAYYA_1/1944 Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Aanaa_Firaanki#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Halluu Halluun(Bifni) kutaa ispeektarmii ifa mul’atu kan fuula tokko irraa deebi’ee balaqeeffame sanadha. Hammi ifa fuulli tokko balaqqeessuu ykn xuuxuu halluu isaa murteessa. Halluuwwanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Halluu#Halluuwwan https://om.wikipedia.org/wiki/Maqaa_Biqilootaa Biqiltoonni lubbuu qabeeyyii keessaa tokko yoo ta'an iddoo tokkoo gara biraatti dandeettii socho'uu hin qaban. Lakk      Maqaa Biqiltuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Maqaa_Biqilootaa#Lakk_Maqaa_Biqiltuu https://om.wikipedia.org/wiki/Seenaa_Itoophiyaa_Sirrii Seenaa Itoophiyaa kana dura barreeffamee jiru keessatti baay'een isaa seenaa dogoggorsaa fi sobaa ta'uun isaa keessuma yeroo ammaa sabaa fi sablammii Itoophiyaa biratti waanuma beekamedha. Kutaa 1ffaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Seenaa_Itoophiyaa_Sirrii#Kutaa_1ffaa Kutaa 2ffaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Seenaa_Itoophiyaa_Sirrii#Kutaa_2ffaa Kutaa 3ffaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Seenaa_Itoophiyaa_Sirrii#Kutaa_3ffaa Kutaa 4ffaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Seenaa_Itoophiyaa_Sirrii#Kutaa_4ffaa Kutaa 5ffaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Seenaa_Itoophiyaa_Sirrii#Kutaa_5ffaa https://play.google.com/store/apps/details?idcom.Oromoo.Bible.Macaafa.Qulqulluu&hl=en_US&gl=US&referrer=utm_source%3Dgoogle%26utm_medium%3Dorganic%26utm_term%3Dmacaafa+qululluu+afaan+oromoWabii ===https://om.wikipedia.org/wiki/Seenaa_Itoophiyaa_Sirrii#https://play.google.com/store/apps/details?idcom.Oromoo.Bible.Macaafa.Qulqulluu&hl=en_US&gl=US&referrer=utm_source%253Dgoogle%2526utm_medium%253Dorganic%2526utm_term%253Dmacaafa+qululluu+afaan+oromoWabii_=== https://om.wikipedia.org/wiki/Tulluu_Diimtuu 4,377m kan dheeratu Tulluun diimtuu Oromiyaa kibba bahaa keessatti argama. https://om.wikipedia.org/wiki/Walqabsiistuu wal qabsiistuun hima keessatti kan gaaleef gaalee yookiin kuthima wal qabsiistu dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Raajeffannoo Raajeffannoo jechuun hima keessatti jechoonni waa dinqisiifachuuf itti gargaaramnu raajeffannoo jedhamu. https://om.wikipedia.org/wiki/I%C5%A0h%EF%BF%BCee Isshee jechi jedhu jabaatee wayita dubbifamu jecha raajeffannoo afaan ingiliffaan Shit jedhan bakka bu'a. https://om.wikipedia.org/wiki/Obbobbosh Obbobbosh jechuun wayita waa dinqisiifatan kan dubbatamuudha. https://om.wikipedia.org/wiki/Xiinhima xiinhima jechuun saayinsii waa'ee himaa qoratudha. https://om.wikipedia.org/wiki/Kiristaanaa Kiristaana jechuun duuka buutuu Kiristoos jechuu dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Seerluga _______ Qubeehttps://om.wikipedia.org/wiki/Seerluga#Qubee Qubee Guguddaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Seerluga#Qubee_Guguddaa Qubee Xixiqqaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Seerluga#Qubee_Xixiqqaa Qubee Dachaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Seerluga#Qubee_Dachaa Sagaleehttps://om.wikipedia.org/wiki/Seerluga#Sagalee Dhaamsagahttps://om.wikipedia.org/wiki/Seerluga#Dhaamsaga Birsagahttps://om.wikipedia.org/wiki/Seerluga#Birsaga Dhaamjechahttps://om.wikipedia.org/wiki/Seerluga#Dhaamjecha jechahttps://om.wikipedia.org/wiki/Seerluga#jecha Gaaleehttps://om.wikipedia.org/wiki/Seerluga#Gaalee Ciroohttps://om.wikipedia.org/wiki/Seerluga#Ciroo Himahttps://om.wikipedia.org/wiki/Seerluga#Hima A. Leeximahttps://om.wikipedia.org/wiki/Seerluga#A._Leexima B. Dachimahttps://om.wikipedia.org/wiki/Seerluga#B._Dachima C. Xaximahttps://om.wikipedia.org/wiki/Seerluga#C._Xaxima D. Dachima Xaximahttps://om.wikipedia.org/wiki/Seerluga#D._Dachima_Xaxima 1.3 Maqaa Abaadaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Seerluga#1.3_Maqaa_Abaadaa 1.4 Maqaa idloomaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Seerluga#1.4_Maqaa_idloomaa 1.5 Maqaa Killayyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Seerluga#1.5_Maqaa_Killayyaa 1.6 Maqaa Lakkaa'amaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Seerluga#1.6_Maqaa_Lakkaa'amaa Keeyyatahttps://om.wikipedia.org/wiki/Seerluga#Keeyyata Barreeffamahttps://om.wikipedia.org/wiki/Seerluga#Barreeffama https://om.wikipedia.org/wiki/Iyyoob_Dassaaleny Category: Oromia Seenaa Iyyoob Dassaalenyhttps://om.wikipedia.org/wiki/Iyyoob_Dassaaleny#Seenaa_Iyyoob_Dassaaleny https://om.wikipedia.org/wiki/Aannannoo Aannannoo jechuun biqiltuu gosa hiddaa ta'ee kan wayita kutan waan akka aannanii of keessaa qabu. Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii Biqiltuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Biqiltuu Lubbuu qabeeyyiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Lubbuu_qabeeyyii https://om.wikipedia.org/wiki/Abariree Abarireen gosa biqiltuuti Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii Biqiltuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Biqiltuu Lubbuu qabeeyyiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Lubbuu_qabeeyyii https://om.wikipedia.org/wiki/Abasuuda Abasuuda gosa biqiltuu ta'ee quyyifa yookiin akka mi'eessituuttii fi fayyaaf kan gargaaru dha. Biqiltuu Oromiyaa keessatti ni arkama. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Abasuuda#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Abba-Tumlukii Abbatumluk jechuun gosa biqiltuu ta'ee naannoo kibba baha Oromiyaa dallaya qe'ee ittiin ijaaruuf gargaaru dha. Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii Biqiltuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Biqiltuu Lubbuu qabeeyyiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Lubbuu_qabeeyyii https://om.wikipedia.org/wiki/Abbaa-Gaboo Abbaa gaboo jechuun gosa biqiltuu ta'ee kan namoonni akka aadaatti qoricha dhayichaa godhatanii itti garhaaraman jechuu dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Qoricha_dhayichaa Qoricha dhayichaa jechuun dhukkuba waan ho'aa nyaatanii yeroo manaa bahan nama dhukkubu jechuu dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Abbooy_Sibihaat Sibaat Naggaa (kan dhalate ALI 1928) hundeessaa fi qondaalaa olaanaa TPLF yoo tahu jecha kabajaa Abbooy (Afaan Oromoon 'dursaa') jedhamuun beekama. Erga TPLF aangoo qabatee kaasee hogganaa dhaabicha fi kan EFFORT akkasumas ambaasaaddara tahuun tajaajilaa turan. Seenaa Duubaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Abbooy_Sibihaat#Seenaa_Duubaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Abbooy_Sibihaat#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Loqoda_Booranaa LOQODA BOORANA https://om.wikipedia.org/wiki/Keeyyata Keeyyanni gurmaa'ina himaati. Qabiyyee keeyyataa irratti hundaa'uun keeyyanni bakka sadiitti qoodama. 1. Keeyyata seenessaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Keeyyata#1._Keeyyata_seenessaa 2. Keeyyata Ibsaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Keeyyata#2._Keeyyata_Ibsaa 3. Keeyyata Amansiisaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Keeyyata#3._Keeyyata_Amansiisaa 4. Keeyyata Addeessaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Keeyyata#4._Keeyyata_Addeessaa https://om.wikipedia.org/wiki/Boosat Jechi maqaa boosat jedhamu kun, maqaa gaaratin kan moggafame ta'u ragaan ni agarsiisa. https://om.wikipedia.org/wiki/Adoolfi_Hitler Hitler kan dhalate Braunau am Inn Austria-Hangary keessatti yoo ta'u naannoo Linz guddate. Bara 1913 gara Jarmanitti osoo hin deemin dura waggoota kurnan jalqabaa bara 1900moota keessa Vienna keessa jiraate. Seenaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Adoolfi_Hitler#Seenaa https://om.wikipedia.org/wiki/Areeroo_Boosaroo Areeroo Boosaroo Abbaa Gadaa fi raagi Booranaa woggaa dhibba hedduun dura tureedha. Raagahttps://om.wikipedia.org/wiki/Areeroo_Boosaroo#Raaga Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Areeroo_Boosaroo#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Mangistuu_Hayilamaaraam Kolooneel Mangistuu Haayilamaariyaam (Kan dhalate 1937) ajajaa waraanaa mootii Hayilasillaasee kan ture bara 1974 mooticha fonqalchuun hanga 1991tti sirna dargii hogganuun Mootummaa Itoophiyaa tahuun kan bulcheedha. Seenaa Duubaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Mangistuu_Hayilamaaraam#Seenaa_Duubaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Mangistuu_Hayilamaaraam#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Badhaasa_Noobeli Badhaasni Noobeli badhaasa waggaa waggaa namoota fiiziksii, keemistrii, wal'aansa fayyaa, hogbarruu fi nagaan gumaacha guddaa dhala namaaf olaaniif biyya Iswiidinittii fi Norweeyitti kennamuu dha. Badhaasni Kun bar 1901 eegalee hanga 2010tti al-543 kennameera. Seenaa duubaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Badhaasa_Noobeli#Seenaa_duubaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Badhaasa_Noobeli#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Oregon Oregon naannoo Yunaayitid Isteetsiiti. Magaalaan guddoon Salem yoo taatu, Portland immoo magaalaa ummata baayyee qabduudha. Teessumahttps://om.wikipedia.org/wiki/Oregon#Teessuma Fuulota wali dhihaatanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Oregon#Fuulota_wali_dhihaatan Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Oregon#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Durbummaa Durba jechuun nama dhiiras ta’ee dubartii ta’ee osoo hin ilaalin walqunnamtii saalaa raawwatee hin beeknedha. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Durbummaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Rembrandt Rembrandt Harmenszoon van Rijn (Leiden, 1606 - Amsterdam, 1669) dibaa fi artistii Dutch beekkamaadha. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Rembrandt#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Walqunnamtii_saalaa nasrumikail Ulfa ittisuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Walqunnamtii_saalaa#Ulfa_ittisuu Akaakuu saalqunnamtiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Walqunnamtii_saalaa#Akaakuu_saalqunnamtii https://om.wikipedia.org/wiki/Ramadan  Ramadaanni (Arabic: رَمَضَان‎, romanized: Ramaḍān  [ra.ma. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Ramadan#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Jooyi_Baayiden ;SEENAA JOE BIDEN IRRAA MAAL BARANNA Siyaasahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Siyaasa https://om.wikipedia.org/wiki/Madda_seenaa_tokkoffaa Maqaan Koo Abbittii Haajikadiir Haajihirphoo Jedhama.Iddoon Jireenya Kiyyaa Immoo Godina Arsii Lixaa Aanaa Siraaroo Ganda Billaancha Lamaan Naannawa Magaalaa Alamxeenaa Keessa Jiraadha. https://om.wikipedia.org/wiki/Annisaa_Atoomii Amaloota nama kanaa baruun sammuu keenya akkamiin qaruu akka dandeenyu hubannaa nuuf kennaa laata? Fiiziksiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Fiiziksii https://om.wikipedia.org/wiki/Piroteestaantii Amantiin protestaantii yoom jalqabe kan jedhuuf martin luuter jalqabsiise osoo hi taane irra deebi'ee akka haar'eetti hubatamuu qaba. Amantii Kiristiyaanaa keessatti wanti hubatamuu qabu inni guddaan iyeesuus Kiristoos irratti bu'uureeffachuu isaati. https://om.wikipedia.org/wiki/Maannaa_(aanaa) Aanaan Maannaa godina jimmaa Keessaa Tokko Yootaatu Aanaankun Omishamidhaanii Fii Horsiisa Beeyladaatin Kan Beekamtuudha.Durirraa Kaasee Aanaan Kun Sirna Siyaasaa Keessa Galee Hinbeeku. https://om.wikipedia.org/wiki/Robart_Mugaabee Roobert Gabreel Mugaabee (A.L. Seenaa duubaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Robart_Mugaabee#Seenaa_duubaa Waa'ee falmisiisoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Robart_Mugaabee#Waa'ee_falmisiisoo Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Robart_Mugaabee#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Galaanaa_Gaaromsaa Galaanaa Gaaromsaa artistii Oromoo sirba aadaa weellisuudha. Galaanaan albuma duraa Ilmaan aayya fi Baalli akkasumas sirboota qeenxe kan jalqaba ummata biran gahe 'wal nu hinhanqisin' dabalatee qeenxee shani oli baasun ummata biraan gahee jira. Geessituuwwanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Galaanaa_Gaaromsaa#Geessituuwwan Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Galaanaa_Gaaromsaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Farda Fardii beyladaa manaa tahe kan yaabbiif itti fayyadamaniidha. Farda Bosonaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Farda#Farda_Bosonaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Farda#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Aadaa Aadaa jechuun kan uummanni tokko barteedhaan duudhaa godhatee itti dhimma bahuu fi safeeffatu, akkasumas kabajuudha. Aadaa Oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Aadaa#Aadaa_Oromoo Aadaa Nyaataahttps://om.wikipedia.org/wiki/Aadaa#Aadaa_Nyaataa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Aadaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Faaruu_loonii Faaruu loonii faaruu ummatni Oromoo kabajaaafi jaalala loonii fi sangaaf qaban kan itti ibsataniidha. Faaruun loonii yeroo looni bobbaasani, galchani, oofaniifaa kan jedhamu. Fakkeenyahttps://om.wikipedia.org/wiki/Faaruu_loonii#Fakkeenya Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Faaruu_loonii#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Gabbara Gabbarri sirna Gaa'ela Oromoo Arsii biraatti bakka guddaa qabuudha. Dargaggeessi fuudhuu barbaadu tokko maatii intalaaf gabbara fidu malee sirnichi guutudha hin jedhamu. Gabbara irratti maaltu kennamahttps://om.wikipedia.org/wiki/Gabbara#Gabbara_irratti_maaltu_kennama Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Gabbara#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Godoo_fi_baqqoo Godoo fi baqqoon afoola Oromoo keessatti amalaa fi taatee duula ykn bobbaa jiruuf jireenyaan wal qabatan kan itti seenessaniidha. Jiruu fi jireenyi kun ammoo amala dhaloota eeguu fi dhaalchisuu of keessaa qaba. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Godoo_fi_baqqoo#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Gudeeddii Gudeeddiin yaakka saalaa guddaa tahee feedhi namittiin/namichaan malee waliin ciisu ykn dirqisiisun walqunnamtii saalaa raawwachuudha. Gudeeddiin sodaachisuun, angoo ykn humna fayyadamuun, ykn nama gahumsa murtii kennu hin qabne kan akka maraata, ofwallaala waliin walqunnamti godhuudha. Gudunfaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Gudeeddii#Gudunfaa https://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_kitaabota_asoosama Seenaa hundeeffama magaalaa Baabbichaa https://om.wikipedia.org/wiki/Baabbicha Magaalaan Baabbichaa magaalaa guddoo aanaa Liiban Jaawwii yoo taatu akka ragaan manguddootaafi barreeffama irraa argame ibsutti A.L. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Baabbicha#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Mirgoota_Dhala_Namaa Mirgootni dhala namaa safuu ykn hamilee amaloota ilma nama kan heera idil addunyaa eegamuudha. https://om.wikipedia.org/wiki/Aanolee_Iluu_Abbaabooraa #aanolee ilu abbaa booraa yeroo ammaa! https://om.wikipedia.org/wiki/Abee_Dongoroo Aanaan Abee Dongoroo Godina Horroo Guduruu Wallaggaa keessaa gara Wallagga Bahaatti kan argamtu yoo taatu magaalli guddoon ishee Tulluu Waayyuu jedhamti. Aanaan Abee Dongoroo qabenyaa umaamaan baadhatudha. Wabii:Bilisaa Faradaa Waaqjiraa(Applied Physics Student at Adama Science and Technology University)https://om.wikipedia.org/wiki/Abee_Dongoroo#Wabii:Bilisaa_Faradaa_Waaqjiraa(Applied_Physics_Student_at_Adama_Science_and_Technology_University) https://om.wikipedia.org/wiki/Ittiiqaa_Tafarii Ittiiqaa Tafarii (; 1986 dhalate) artistii Oromoo sirboota qabsoo baasun beekkamuudha. Ittiiqaan beekkamtii guddaa kan horate, sirba qeenxee saaqi saanqaa albamaa isaa duraan yoo ta'u, sirbootni isaa irra caalaatti Oromo protests irratti kan ijoo ta'aniidha. Seenaa Ganamaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Ittiiqaa_Tafarii#Seenaa_Ganamaa Sirbootahttps://om.wikipedia.org/wiki/Ittiiqaa_Tafarii#Sirboota Albumootahttps://om.wikipedia.org/wiki/Ittiiqaa_Tafarii#Albumoota Geessituu alaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Ittiiqaa_Tafarii#Geessituu_alaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Ittiiqaa_Tafarii#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Sulula Sululli bakka baay’ee gad dhooqaa fi gad fageenya guddaa qabu yoo tahu yeroo baay'ee tulluuwwanii fi gaarreniin marfamee kan bishaan jidduu yaa'uudha. Sululli irra caalatti kan uumamu biyyeen lagaan ykn burqaan haramuu irra kan ka'eedha. Sululli bakka itti argamuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Sulula#Sululli_bakka_itti_argamu Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Sulula#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Hara_Viktooriyaa Harri Viktooriyaa harawwan Afrikaa keessaa baldhina guddaa qabuu fi Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Hara_Viktooriyaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/James_Peace Kenneth James Peace, A.L. Jireenya Isaahttps://om.wikipedia.org/wiki/James_Peace#Jireenya_Isaa Bekkamtii fi Badhaasahttps://om.wikipedia.org/wiki/James_Peace#Bekkamtii_fi_Badhaasa Hojiiwwan Muuziqaa Gurguddoohttps://om.wikipedia.org/wiki/James_Peace#Hojiiwwan_Muuziqaa_Gurguddoo Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/James_Peace#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Hara Haroon qaama bishaan baldhina murtaa’e qabu kan kallatti hundaan qaama dacheetiin Harawwan Sulula Qiinxamaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Hara#Harawwan_Sulula_Qiinxamaa Harawwan Sulula Qiinxamaa Guddaan alaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Hara#Harawwan_Sulula_Qiinxamaa_Guddaan_alaa Kanas ilaalihttps://om.wikipedia.org/wiki/Hara#Kanas_ilaali Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Hara#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Hara_nam-tolchee Haroon nam-tolchee laggeen gurguddoo irratti namoonni hidhaa laga irratti ijaaruun bishaan baay’inaan akka kuufamu godhuun hara uumamudha. Harri nam-tolchee kunniinis, humna elektiriikii maddisiisuuf, bishaan dhugaatiif, horsiisa qurxummiif, qotiisa jallisiif, geejjibaa fi tajaajila bashannanaa kennuun guddina misooma dinagdee keessatti gumaacha guddaa qabu. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Hara_nam-tolchee#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Barbaree_(aanaa) Barbareen() aanolee godina Baalee keessa takka. Barbareen kan daangeeffamtu gama kibbaan Dalloo Mannaa, kaabalixaan Gobbaa, kaabaan Diinshoo, kaababahaan Gooroo, fi bahaan Guradamolenin yoo ta'u gama Shinana Dinshoo fi Gooroon laga Mannaniin addaan bahani. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Barbaree_(aanaa)#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Baha_Afrikaa Baha Afrikaatti biyyoonni argman lakkoofsaan kudhan. Isaanis Keeniyaa, Taanzaaniyaa, Teessuma lafaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Baha_Afrikaa#Teessuma_lafaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Baha_Afrikaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Jimmaa_Arjoo Anaan Jimmaa Arjoo Aanootii Jalqaba Irratti Hundeeffaman Keessaa Ishee Tokkodha Haallii Qilleensa Isaa Baay,inaan Baddaa Yoo Ta,u Kaan Garuu Gammoojjiif Badda Dareedha https://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_Fiwudaalaa Hawwisoon Afran Qalloo yeroo muraasa booda mootummaa Fiwudaalaa Hayila Sillaasetiin dhorkame. Jaarsoliin biyyaa kan hawissoo kana deeggaranii fi miseensonni hawwisoo kanaa ni hidhaman, kaansaanii ni ajjeefaman. https://om.wikipedia.org/wiki/Bokkuu Kallachii fi caaccun araara buusuu keessatti ga'ee guddaa qabu. Jaarsolii fi beerren kallachaa fi caaccuu qabatanii araara dubbatu. https://om.wikipedia.org/wiki/Koomoo Maa'oo-Koomoon aanaa naannoo Beenishaangul-Gumuuz keessatti argamuudha. Naannoo Beenishaangul-Gumuuz keessatti qaama godina kamiyyuu waan hin taaneef Aanaa Addaa jedhamee waamama. https://om.wikipedia.org/wiki/Faaruu_Oromiyaa Oromiyaa, Oromiyaa haadha seenaa guddaa https://om.wikipedia.org/wiki/Faaruu_Itoophiyaa የዜግነት ክብር በኢትዮጵያችን ፀንቶ https://om.wikipedia.org/wiki/Biyya_lafa_qofaan_marfamte biyya buufata galaanaa hin qabne yookiin buufata galaana maleettii jechuudha. Biyyoota 44 fi bulchiinsota gamisaa 4 tu laandilookidii dha ykn buufata galaana maleeyyiidha. https://om.wikipedia.org/wiki/Afrikaa_Dhihaa Afrikaan Dhihaa jechuun naannawa Afrikaa Lixaa jechuudha. Naannoo Afrikaa Lixaa akka ibsa https://om.wikipedia.org/wiki/Eebba_gaa%27eelaa Eebbi gaa'eelaa eebba yeroo cidhaa jaalallewwaniif raawwatamuudha. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Eebba_gaa%27eelaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Aseko Asakoo aanaa Godina Arsiitti argaman keessaa ishee tokko. https://om.wikipedia.org/wiki/Giddu-galeessa_Eeshiyaa Giddu-galeessi Eeshiyaan naannoo Eeshiyaa keessa jirtu taate kan dhiha Caspian Sea irra haga baha Chaayinaa fi Mongooliyaa, fi kibba Afgaanistaan fi Iraan irraa haga kaaba Raashiyaatti argamtuudha. Naannoo kun biyyoota Kaazakistaan Sooviyet durii, Kyrgyzstan, Tajikistan, Turkmenistan, fi Uzbekistan of keessa qaba. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Giddu-galeessa_Eeshiyaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Eeshiyaa_Bahaa Eeshiyaan Bahaa naannoo baha Eeshiyaatti argamtuudha. Eeshiyaa Bahaa keessatti biyyootni argaman Chaaynaa, Jaappaan, Mongooliyaa, Kooriyaa Kaabaa fi Kooriyaa Kibbaati. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Eeshiyaa_Bahaa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Kiristaanummaa_Luteraanii yesuus kirstoos isa siif due beekuu amanuun ogummaadha https://om.wikipedia.org/wiki/Go,_Dog._Go!_(kaartuunii) Go, Dog. Go! Seenaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Go,_Dog._Go!_(kaartuunii)#Seenaa Keessattihttps://om.wikipedia.org/wiki/Go,_Dog._Go!_(kaartuunii)#Keessatti Oomishahttps://om.wikipedia.org/wiki/Go,_Dog._Go!_(kaartuunii)#Oomisha Wabiiwwanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Go,_Dog._Go!_(kaartuunii)#Wabiiwwan Geessituu alaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Go,_Dog._Go!_(kaartuunii)#Geessituu_alaa https://om.wikipedia.org/wiki/Qaanaa Kana TV, chaanaalii televijiinii walduraa duubaan hojjetamu, jalqaba bara 2008tti ummataaf of bane. Dhaabbata biyya alaa fi abbootii qabeenyaa Itoophiyaa sadiin kan baname buufanni televijiinii kun baayyinaan fiilmiiwwan walduraa duubaan Turkii afaan Amaaraatiin agarsiisa. Sagantaa qopheessuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Qaanaa#Sagantaa_qopheessuu Hidhaa alaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Qaanaa#Hidhaa_alaa https://om.wikipedia.org/wiki/Nagellee Magaalaan Nageellee Ta duraan (Nageellee Booranaa) jedhamtu. Magaala Guddoo GODINA GUJII BAHAATI fi teessoo Bulchiinsaa Godina Gujii bahaat. https://om.wikipedia.org/wiki/Baskin-Robbins Baskin Robbins jechuun sansalata addunyaa irratti mana ayiskiriimii kan biyyoota 30 ol keessatti firaanshaayizii qabudha. Bakkeewwan 5800 keessaa 2800 Ameerikaa keessa kan jiraatanidha. Maqaa ayiskiriimiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Maqaa_ayiskiriimii https://om.wikipedia.org/wiki/Pilaatileetii Pilaateleetiin, akkasumas tiroomosaayitii jedhaman (Giriik irraa θρόμβος, "clot" fi κύτος, "seelii"), qaama dhiigaa yoo ta'an, hojiin isaanii (qabxiilee coagulation waliin) dhiiguu miidhaan ujummoo dhiigaa irraa dhufuuf walitti qabamuudhaan deebii kennuudha, kanaanis a dhiiga dhangala'uu.[1] Pilaateleetii niwukilasii seelii hin qaban; isaanis ciccitaa saayitoopilaasmii kanneen meegaakaariyoosaayitii[2] buqqee lafee ykn sombaa irraa argamaniidha,[3] isaanis sana booda gara marsaa dhiigaa seenu. https://om.wikipedia.org/wiki/Siidnii Siidniin magaalaa guddoo Niiw Saawuz Weels fi magaalaa guddittii Awustiraaliyaa fi Ooseeniyaa ti. All stub articleshttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:All_stub_articles Awustireliyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Awustireliyaa Barruu xinnoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Barruu_xinnoo https://om.wikipedia.org/wiki/Niwuu_Ziilaandi Niwuu Ziilaand biyya Ooseeniyaa keessa jirtudha. Magaalaan guddittii Weelingtan yoo taatu magaalaan guddittii Ookland dha. All stub articleshttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:All_stub_articles Barruu xinnoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Barruu_xinnoo Ooseeniyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ooseeniyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Paappu%27aa_Niwuu_Giinii Paappu'aa Niwuu Giinii Ardii Ooshiiniiyaan Biyyootaan Meelaaneezhiiyaa keessa jiran keessa biyya akkan baloo fi guddodha. Addunyaa irra biyyaa afaan hedduu itti dabatamu dha. All stub articleshttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:All_stub_articles Barruu xinnoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Barruu_xinnoo Ooseeniyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ooseeniyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Lammiilee_Itoophiyaa_Awustiraaliyaa Lammiileen Itoophiyaa Awustiraaliyaa lammiilee Itoophiyaa Awustiraaliyaa keessa jiraatan ykn lammiilee Awustiraaliyaa hambaa Itoophiyaa qabanidha. Lammiileen Awustiraaliyaa gara 18,600 ta'an hambaa Itoophiyaa kan qaban yoo ta'u, 5,633 ammoo Itoophiyaa keessatti dhalataniiru. All stub articleshttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:All_stub_articles Barruu xinnoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Barruu_xinnoo Lammiileen Awustiraaliyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Lammiileen_Awustiraaliyaa Lammiileen Itoophiyaa biyya alaa jiranhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Lammiileen_Itoophiyaa_biyya_alaa_jiran https://om.wikipedia.org/wiki/Shahnez_Boushaki Shahnez Boushaki (bara dhalootaa Guraandhala 22, 1985) taphattuu kubbaa kaachhoo (basketball) Aljeeriyaa yoo taatu, garee kubbaa kaachhoo biyyoolessaa Garee Ispoortii Boba'aa fi garee kubbaa kaachhoo dubartootaa Aljeeriyaa taphatti.Shahnez BOUSHAKI (ALG)'s profile — Afrobasket Women 2015 — FIBA. Tapha kilabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Shahnez_Boushaki#Tapha_kilabii Hojii idil-addunyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Shahnez_Boushaki#Hojii_idil-addunyaa FIBAhttps://om.wikipedia.org/wiki/Shahnez_Boushaki#FIBA Tapha Afrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Shahnez_Boushaki#Tapha_Afrikaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Shahnez_Boushaki#Wabii Hidhamtoota alaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Shahnez_Boushaki#Hidhamtoota_alaa https://om.wikipedia.org/wiki/Boushaki Boushaki (Afaan Arabaa: بوسحاقي) kan jedhu eeruun ni danda’ama: Namootahttps://om.wikipedia.org/wiki/Boushaki#Namoota https://om.wikipedia.org/wiki/Sidi_Boushaki Sidi Boushaki (A.L. Dhalootaa fi hidda dhalootaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Sidi_Boushaki#Dhalootaa_fi_hidda_dhalootaa Seenaa Jireenyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Sidi_Boushaki#Seenaa_Jireenyaa Zawiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Sidi_Boushaki#Zawiyaa Kitaabotahttps://om.wikipedia.org/wiki/Sidi_Boushaki#Kitaabota Hiikkaa fi saayinsii Qur'aanaa (al-tafsîr wa al-qirâ'ât)https://om.wikipedia.org/wiki/Sidi_Boushaki#Hiikkaa_fi_saayinsii_Qur'aanaa_(al-tafsîr_wa_al-qirâ'ât) Seera Islaamaa (fiqh)https://om.wikipedia.org/wiki/Sidi_Boushaki#Seera_Islaamaa_(fiqh) Afaan Arabaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Sidi_Boushaki#Afaan_Arabaa Akkasumas ilaalihttps://om.wikipedia.org/wiki/Sidi_Boushaki#Akkasumas_ilaali Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Sidi_Boushaki#Wabii Dubbisa dabalataahttps://om.wikipedia.org/wiki/Sidi_Boushaki#Dubbisa_dabalataa Marsariitiiwwan alaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Sidi_Boushaki#Marsariitiiwwan_alaa https://om.wikipedia.org/wiki/Afaanota_Itoophiyaa Afaanota Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Agaw Namoonni afaanicha dubbatan irra caalaan isaanii Naannoo Amaaraa Godina Agaw Awii keessa jiraatu , garuu naannoolee adda addaa Godina Matakkal Naannoo Beenishaangul-Gumuuz keessatti hawaasni afaan kana dubbatan jiru . Hanga yeroo dhiyootti, Kunfal, afaan Kibba Agaw kan biraa kan naannoo Dhiha Haroo Xaanaatti dubbatamu , afaan addaa ta’uun shakkamaa ture. https://om.wikipedia.org/wiki/Henrii_Mortan_Istaanlii Henrii Mortan Istaanlii, nama 1871tti Liviingistoon argatee akkasumas gargaarsa godheef (jechama "Dr Liviingistoon, natti fakkaata" kan uume), lammata gara Zaanzibaar deemuf 1874 qajeele. Jila abuurraa Afrikaa hunda keessaa haala baayyee yaadatamuun, Istaanliin Viktooriyaa Niyaanza (Haroo Viktooriyaa) fi Haroo Tangaanikaatti geejjiba bishaanirraatti itti naannaa'ee ilaale. https://om.wikipedia.org/wiki/Oromoo_Dhihaa_fi_Giddugaleessa Oromoon Dhihaa fi Giddugaleessaa hiddaa damee Maccaa fi Tuulamaa irraa argaman. https://om.wikipedia.org/wiki/Maroo Maroon nyaata naannoo Dhiha Oromiyaatti beekamu yommuu ta'u kan inni qophaa'us boqqolloo asheeta corqqaarratti.Boqqoolloo asheetti corqaan foloqsamee/cabsamee aaduun erga soofamee booda dhagaarratti lanqaxama/daakama. https://om.wikipedia.org/wiki/Oromia_Media_Network Oromiyaa Miidiyaa Networki (OMN) chaanaalii oduu Itoophiyaa yoo ta'u, teessoo isaa Minisootaa magaalaa Miniyaapolis keessatti godhatedha. OMN dhaabbata miidiyaa walabaa bu’aa hin arganne 501(c)(3) ta’ee, Komishinii Komunikeeshinii Federaalaa Yunaayitid Isteetis jalatti hayyama argatee arjoomtoota ummataa diyaaspooraa bal’aa Itoophiyaa irraa argameen kan hundeeffame dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Mootummoota_Gamtoomanii Dhaabbata Mootummoota Gamtoomanii (DMG) waldaa biyyoota 193 of keessaa qabuudha. https://om.wikipedia.org/wiki/Doonaaldi_Tiraampi Doonaaldi John Tiraampi (Waxabajjii 14, 1946 dhalatan) nama siyaasaa, nama miidiyaa fi daldalaa Ameerikaa yoo ta'an, bara 2017 hanga 2021tti pirezidaantii Ameerikaa 45ffaa ta'uun tajaajilaniiru. Jireenya Dhuunfaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Doonaaldi_Tiraampi#Jireenya_Dhuunfaa Jireenya Jalqabaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Doonaaldi_Tiraampi#Jireenya_Jalqabaa Maatiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Doonaaldi_Tiraampi#Maatii https://om.wikipedia.org/wiki/Deeviid_Wuudaardi Deeviid Wuudaardi (Afaan Ingiliish: David Woodard; A.L. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Deeviid_Wuudaardi#Wabii Geessituu alaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Deeviid_Wuudaardi#Geessituu_alaa https://om.wikipedia.org/wiki/Bilillee/Mehbuba Bililleen (Mehbuubaa ykn Ajiyamees ni jedhamti) intala Oromoo garbummaatti gurguramtee ilma mooticha biyya Jarmaniitin bitamte. Ilmi mootichaa kun Bililleedhaa maqaa Maahibuubaa itti moggaase. Seenaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Bilillee/Mehbuba#Seenaa Awwaalchahttps://om.wikipedia.org/wiki/Bilillee/Mehbuba#Awwaalcha Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Bilillee/Mehbuba#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Kuusdeetaa Shallaggii keessatti , kuusdeetaa jechuun daataa qindaa’ee kuufamee karaa elektirooniksiitiin argamudha. Kuusaawwan deetaa xixiqqoo sirna faayilii irratti kuufamuu kan danda'an yoo ta'u , kuusdeetaa gurguddoon ammoo kilaastaroota kompiitaraa ykn kuusaa duumessaa irratti keessummeessamu . https://om.wikipedia.org/wiki/Ganamee_Yaa%27ii Jarraa 18ffaa fi 19ffaa keessa lakkoofsi dhalattoonni Oromoo garbummaan biyyootii adda addatti gurguramanii hedduudha. Ganameen eenyu, akkamiin garbummaan gurguramte?https://om.wikipedia.org/wiki/Ganamee_Yaa%27ii#Ganameen_eenyu,_akkamiin_garbummaan_gurguramte? Barnootaa fi jireenya mishinaariihttps://om.wikipedia.org/wiki/Ganamee_Yaa%27ii#Barnootaa_fi_jireenya_mishinaarii Guumacha aadaa fi Afaan Oromoo barsiisuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Ganamee_Yaa%27ii#Guumacha_aadaa_fi_Afaan_Oromoo_barsiisuu https://om.wikipedia.org/wiki/Zoodiyaak Zodiyaak giraaba samii boca girdoo qabuu fi tilmaamaan 8° gara kaabaa ykn kibbaatti (akka latituudii samiitiin safaramutti) akka ekliiptikiitti diriiru/marsu yoo ta’u, daandii mul’ataa Aduun adeemsa waggaa keessatti ispheerii samii qaxxaamurtee deemtudha. Kunis akkaataa nuti lafa dhaabannee ija foonii keenyaan arginudha. Mallattooleehttps://om.wikipedia.org/wiki/Zoodiyaak#Mallattoolee Dhahalaaluuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Zoodiyaak#Dhahalaaluu https://om.wikipedia.org/wiki/Diiksis diksiis hamdaan aanaalee godina arsii keessaa tokko kan taatee fii aanaa karaa asfaaltii itayyaa roobee keessa dabruu fi saffisaan guddachaa jirtuudha. keessumattuu gabayaa loonitiin baayyee beekkamtuudha. https://om.wikipedia.org/wiki/Baa%27oo_Nooruu_(2022)_. Typhoon Noru (Afaan Kooriyaa: 노루, hiikni isaa buck ykn roe deer, hiikkaa Veetnaam: Noru), Typhoon Karding, Super Typhoon Noru ykn Typhoon No. 4 of 2022 jedhamuunis beekama, super typhoon ture. Seenaa meetirooloojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Baa%27oo_Nooruu_(2022)_.#Seenaa_meetirooloojii Qophii Dhabuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Baa%27oo_Nooruu_(2022)_.#Qophii_Dhabuu Qopheessuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Baa%27oo_Nooruu_(2022)_.#Qopheessuu Veetnaamhttps://om.wikipedia.org/wiki/Baa%27oo_Nooruu_(2022)_.#Veetnaam Barbadaa'uuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Baa%27oo_Nooruu_(2022)_.#Barbadaa'uu Filiippiinsiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Baa%27oo_Nooruu_(2022)_.#Filiippiinsii https://om.wikipedia.org/wiki/L%27Enciclop%C3%A8dia_afaan_Vaaleenshiyaatiin L'Enciclopèdia afaan Vaaleenshiyaatiin jechuun insaayikilooppiidiyaadha Afaan Vaaleenshiyaati keessatti Mudde 2, 2007 uumame. Waxabajjii 2, 2022tti walumaa galatti barruulee 25,443 qaba ture. https://om.wikipedia.org/wiki/ARMA_jedhamuun_beekama Armana gosa awwaannisaa maatii Erebidae keessaa tokkodha. Wabeeffachuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/ARMA_jedhamuun_beekama#Wabeeffachuu https://om.wikipedia.org/wiki/Wiikiipiidiyaa Wiikiipiidiyaa afaanota hedduu, madda banaa toora interneetii irratti argamudha https://om.wikipedia.org/wiki/Peedroo_3_kan_Poorchugaal Pedro 3( Lisbon, Queluz, , maqaa ijoollee Capacidónio, Sacristo fi Edificador jedhamuun moggaafame, bara 1777 irraa eegalee hanga du'a isaatti Mootii Haadha Manaa Poorchugaal fi Algarves ture . https://om.wikipedia.org/wiki/Suphaa Hiikni teeknikaa suphaa sakatta’iinsa hojii, tajaajila, suphuu ykn bakka buusuu meeshaalee barbaachisoo, meeshaalee, maashinoota, bu’uuraalee gamoo, fi faayidaa dhaabbilee industirii, daldalaa fi mana jireenyaa keessatti argaman deeggaruun of keessatti qabata. Yeroo booda, kun jechoota dachaa meeshaalee hojiirra oolchuuf gochaalee baasii xiqqaa qaban adda addaa ibsan of keessatti hammatee dhufeera; gochoonni kun kufaatii dura ykn booda kan raawwatamanidha. Hiikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Suphaa#Hiikaa Gosootahttps://om.wikipedia.org/wiki/Suphaa#Gosoota Suphaan ittisaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Suphaa#Suphaan_ittisaa https://om.wikipedia.org/wiki/Sokorruu Aanan Sokorruu aanaalee Godina Jimmaa keessaa daandii gara Finfinnee geessurratti uummata kibbaa daangissitee argamti. Gandoota 39 fi bulchiinsa magaalaa 3 qabdi. https://om.wikipedia.org/wiki/Thach_Sanh_(seenaa_walaloo)_. Thach Sanh (石生) maqaa seenaa walaloo Veetnaam Nom yoo ta'u, bifa heksaagoonaaliin barreeffame, dhuma jaarraa 18ffaa fi jalqaba jaarraa 19ffaa keessa barreessaa maqaan isaa hin ibsamneen dhalatee fi namootaan gosoota hedduudhaan odeeffameedha. Thach Sanh fakkii nama gaarii, farda, amanamaa ta'ee jira, Ly Thong ammoo fakkii nama hamaa, haxxummaa fi araada qabuu aadaa Veetnaam keessatti. ilaalcha waliigalaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Thach_Sanh_(seenaa_walaloo)_.#ilaalcha_waliigalaa https://om.wikipedia.org/wiki/Tuvalu Tuvalu tuvalu biyya Oceania keessa jirtu yoo taatu, Qiribati fi Fijitti dhihoo jirtu bal'inni ishee km2 26 fi jiraattota 10,000 ol xiqqoo qabdudha. https://om.wikipedia.org/wiki/Uruursu_da%27immanii uruurssa daa'immanii jechuun taatee ykn gochaa daa'ima raffisuuf godhamuudha. https://om.wikipedia.org/wiki/Kabbada_Buzunash == Kabbada Buzunash (Dajjaazmaach) == Kabbada Buzunash (Dajjaazmaach)https://om.wikipedia.org/wiki/Kabbada_Buzunash#Kabbada_Buzunash_(Dajjaazmaach) Dhaloota:https://om.wikipedia.org/wiki/Kabbada_Buzunash#Dhaloota: https://om.wikipedia.org/wiki/Niue NiiweeNiiweeNiiwee biyyaa odola garbaa guddaa Paasifiki giddutti kan Argamtuu yoo tatu balini lafa odoliti 262,000 ha (101,000 ha) baalatti. Magaalan guddittin odolitidha. https://om.wikipedia.org/wiki/Daani%27el_Biruustiin Daani'el Baaw Biruustii Jr. (Fulbaana 23, 1923 Hagayya 19, 2007) lammii Ameerikaa kan ta'e, miseensa Senetii Demokraatawaa Yunaayitid Isteetis kan ta'ee tajaajilaa ture, bara 1963 hanga 1969tti bulchiinsa Maarylaand bakka bu'a ture. https://om.wikipedia.org/wiki/Oromo_kids_Animation Dhaabata Hiiksagaa( hiikkaa sagalee ) filimoota animeeshinii Afaan oromoo yoo ta'u QOPHII IJOOLLEE AFAAN OROMOON HIIKKA. https://om.wikipedia.org/wiki/Mitochondrion == Mitochondrion moo gidoo lubbiyyoo(caashumnee) == Mitochondrion moo gidoo lubbiyyoo(caashumnee)https://om.wikipedia.org/wiki/Mitochondrion#Mitochondrion_moo_gidoo_lubbiyyoo(caashumnee) https://om.wikipedia.org/wiki/Taaksonoomii_ykn_xinramaddii == Taaksonoomii ykn xinramaddii == Taaksonoomii ykn xinramaddiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Taaksonoomii_ykn_xinramaddii#Taaksonoomii_ykn_xinramaddii https://om.wikipedia.org/wiki/TQO Jechi Teeknooloojii Qunnamtii Odeeffannoo (TQO) jedhu hunda kan agarsiisudha https://om.wikipedia.org/wiki/Laga_hiddaa Aanaa Beeltuu Kurkurruu (Laga hidha) Aanota Godina Baalee bahaa keessaa tokko yoo taatu magaalaa godinicha Gindhiir irraa Gara Kaaba bahatti KM 110 Maagaalaa Guddoo Naannoo Oromiyaa Fiinfinnee irraa 667 fagaatte argamati Magaalaan Aanichaa Beeltuu jedhamti Aanaan Kun bahaan Mootummaa Naannoo Somaaleen fi Godina Harargee Bahaan, kaabaan Godina Hararge Lixaan, Dhihaan Aanaa Gololcha fi Godina Arsii Kibbaan Aanaa Sawweenaatin daangeffamte argamti Gandoota 27 qaba. https://om.wikipedia.org/wiki/English_to_oromoo_science_word https://om.wikipedia.org/wiki/Seelii_ykn_Lubbiyyoo Seeliin ykn lubbiyyoon caasaa bu'uuraa jireenyaati . caasaa bu'ura lubbu kana jalqaba kan ilaale saayintistii Ingilizii Roobart Huuk jedhamudha . Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii Saayinsiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Saayinsii Xinlubbuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xinlubbuu https://om.wikipedia.org/wiki/Xin-lubbuu Xin-lubbuu ykn baayoloojiin qorannoo jireenyaati. Baayoloojiin amala, amala, caasaa fi hariiroo lubbu qabeeyyii naannoo isaanii fi walii isaanii wajjin qaban qorachuudha. Tarree seenaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Xin-lubbuu#Tarree_seenaa Suuraalee gosa eddattoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Xin-lubbuu#Suuraalee_gosa_eddattoo https://om.wikipedia.org/wiki/Bineeldoota Bineensi akka biqiltoota ifa adduun kan hin guddannee f fi Nyaata hin qopheffannedha. Qoodinsa Xin-lubbuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Bineeldoota#Qoodinsa_Xin-lubbuu https://om.wikipedia.org/wiki/Baakteeriyaa Baakteeriyaan maaykirooorgaanizimoota(Lubbuqabeeyyii xixxiqqoo) pirookaariyootii(wirmaat-soboo) ti. Isaanis niwukilasii fi seelii biroo meembraaniin(hagguggee lubbiyyootiin) marfaman waan hin qabneef Archaea wajjin wal fakkaatu. ilaaluuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Baakteeriyaa#ilaaluu Madda wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Baakteeriyaa#Madda_wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Virus Vaayirasiin lubbudhabbeyyii xixiqqoo dhukkuba fiduu danda’anii fi lubbu qabeeyyii qofa keessa jiraachuu danda’aniidha. laaliihttps://om.wikipedia.org/wiki/Virus#laalii https://om.wikipedia.org/wiki/Lubbu_qabeeyyii_xixiqqoo Maaykirooorgaanizimoonni ykn lubbu qabeeyyii xixiqqoo ykn micirjirtii shifii fi ijaan mul'achuu hin dandeenyedha . Qorannoon lubbuqabeeyyii xixiqqoo kanaa maaykiroobaayoloojii jedhama . Arkiyaa ykn wirmaat-dureehttps://om.wikipedia.org/wiki/Lubbu_qabeeyyii_xixiqqoo#Arkiyaa_ykn_wirmaat-duree Baakteeriyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Lubbu_qabeeyyii_xixiqqoo#Baakteeriyaa Wirmaatdhugee ykn niwkilaasii dhugaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Lubbu_qabeeyyii_xixiqqoo#Wirmaatdhugee_ykn_niwkilaasii_dhugaa Pirootistaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Lubbu_qabeeyyii_xixiqqoo#Pirootistaa Fangiiwwan ykn Raacitiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Lubbu_qabeeyyii_xixiqqoo#Fangiiwwan_ykn_Raacitii Saaphaphuwwanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Lubbu_qabeeyyii_xixiqqoo#Saaphaphuwwan Madda wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Lubbu_qabeeyyii_xixiqqoo#Madda_wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Bakkallee_Akdachee Pilaaneetonni dhagaa pilaaneetota adda durummaan dhagaa siliikeetii ykn sibiilaa irraa ijaaramaniidha. Isaan kun lafjoota sirna aduu keessaaa aduutti dhihoo ta'aniidha . Pilaaneetii maalii?https://om.wikipedia.org/wiki/Bakkallee_Akdachee#Pilaaneetii_maalii? https://om.wikipedia.org/wiki/Meerkurii Meerkuriin ykn Bakkallee Arreedaa (Arabic: عطارد, Italian: Mercurio, English: Mercury, Af-somalii: Dusaa) lafjoo sirna Biiftuu keenyaa keessaa isa xiqqaadha. Ji'a lafaa caalaa xiqqoo qofa guddaadha. Hikkaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Meerkurii#Hikkaa Qabiyyeehttps://om.wikipedia.org/wiki/Meerkurii#Qabiyyee Dabalataaf:https://om.wikipedia.org/wiki/Meerkurii#Dabalataaf: https://om.wikipedia.org/wiki/Dhohinsa_Muummee " Big Bang ykn Dhoohinsa mummee " Astironoomiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Astironoomii Xin-hawaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-hawaa https://om.wikipedia.org/wiki/Urjii Urjiin walitti qabama qilleensaa ( pilaasmaa/Areeroo ) guddaa, ifa, ho’aa, kaarentii guddaa qabuu fi Harkisa walitti qabameedha. Lafaaf, urjiin amma baay'ee bakka bu'u Aduudha . Marsaa Jireenya Urjiileehttps://om.wikipedia.org/wiki/Urjii#Marsaa_Jireenya_Urjiilee Dhalootahttps://om.wikipedia.org/wiki/Urjii#Dhaloota Du'uuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Urjii#Du'uu Urjiilee Niiwutirooni (neutron star)https://om.wikipedia.org/wiki/Urjii#Urjiilee_Niiwutirooni_(neutron_star) Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Urjii#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Barnnoota_Herrega Herregni yeroo baayyee qorannoo baay'ina, gurmaa'ina, jijjiirama fi bal'ina jedhamee waama . gama biroo ammoo qorannoo "bocaafi lakkoofsa" jedhanii waamu. Herreegdootahttps://om.wikipedia.org/wiki/Barnnoota_Herrega#Herreegdoota https://om.wikipedia.org/wiki/Lakkoofsa_Xaxxamaa Lakkoofsi xaxxamaa ykn kallattii afaan Ingiliffaatiin Complex Number jedhama, garuu maqaan Ingiliffaa dogoggora ykn burjaaja'aa dha. Lakkoofsota kallattii akka waliigalaatti akka a+jb yookiin a+ib tti kan barreeffaman yoo ta’u, a fi b lakkoofsota, fi i (herrega keessatti) yookiin j (elektirikaal injinariingii) lakkoofsota kallattii qulqulluu, fi gatiiwwan isaanii \sqrt{-1} dha. i yookiin j, sababa lakkoofsa kallattii qulqulluu jedhamaniifhttps://om.wikipedia.org/wiki/Lakkoofsa_Xaxxamaa#i_yookiin_j,_sababa_lakkoofsa_kallattii_qulqulluu_jedhamaniif https://om.wikipedia.org/wiki/Harkisoo right|thumb|350x350px| Pilaaneetonni orbiiti(marsoo) isaanii keessatti aduu jalaa akka miliqan kan dirqisiisu humna harkisa lafaati Seenaa qorannoo harkisa lafaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Harkisoo#Seenaa_qorannoo_harkisa_lafaa yaadrimee sochii Niwutanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Harkisoo#yaadrimee_sochii_Niwutan Argamuu Neeptuuniinhttps://om.wikipedia.org/wiki/Harkisoo#Argamuu_Neeptuuniin Daangaa seera Niwutanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Harkisoo#Daangaa_seera_Niwutan Qorannoo Einsteinhttps://om.wikipedia.org/wiki/Harkisoo#Qorannoo_Einstein Mata duree walqixxummaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Harkisoo#Mata_duree_walqixxummaa sadhata waliigalaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Harkisoo#sadhata_waliigalaa madda wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Harkisoo#madda_wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Qaanaa_tiivii Kana TV, chaanaalii televijiinii walduraa duubaan hojjetamu, jalqaba bara 2008tti ummataaf of bane. Dhaabbata biyya alaa fi abbootii qabeenyaa Itoophiyaa sadiin kan baname buufanni televijiinii kun baayyinaan fiilmiiwwan walduraa duubaan Turkii afaan Amaaraatiin agarsiisa. Sagantaa qopheessuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Qaanaa_tiivii#Sagantaa_qopheessuu Hidhaa alaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Qaanaa_tiivii#Hidhaa_alaa https://om.wikipedia.org/wiki/Televijiinii(Saanduqa_sursaga) Televijiiniin gosa qunnamtii mallattoo suuraa fi sagalee tarmitara irraa fudhatudha. Kutaan "tele-" jedhu afaan Giriikiitiin "fagoo" jechuu yoo ta'u "-mul'ata" jedhu immoo visio /visio/ "arguuf" ("argisiisuu") Roomaa irraa kan fudhatamedha. Seenaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Televijiinii(Saanduqa_sursaga)#Seenaa TV halluu qabuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Televijiinii(Saanduqa_sursaga)#TV_halluu_qabu https://om.wikipedia.org/wiki/Saanduqa_sursaga Televijiiniin gosa qunnamtii mallattoo suuraa fi sagalee tarmitara irraa fudhatudha. Kutaan "tele-" jedhu afaan Giriikiitiin "fagoo" jechuu yoo ta'u "-mul'ata" jedhu immoo visio /visio/ "arguuf" ("argisiisuu") Roomaa irraa kan fudhatamedha. Walumaagalatti, televijiiniin meeshaa qunnamtii suuraa socho’aa (yeroo baay’ee sagaleedhaan) bakka tokko irraa gara bakka biraatti dabarsuudhaaf gargaarudha. Yoo kun ta'e televijiiniin zeendaa suuraa waraabuu fi suuraa fudhataa lamaanuu of keessatti qabata, garuu akka idileetti fudhataa suuraa qofa waamna. Seenaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Saanduqa_sursaga#Seenaa TV halluu qabuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Saanduqa_sursaga#TV_halluu_qabu https://om.wikipedia.org/wiki/2 Televijiiniin gosa qunnamtii mallattoo suuraa fi sagalee tarmitara irraa fudhatudha. Kutaan "tele-" jedhu afaan Giriikiitiin "fagoo" jechuu yoo ta'u "-mul'ata" jedhu immoo visio /visio/ "arguuf" ("argisiisuu") Roomaa irraa kan fudhatamedha. Walumaagalatti, televijiiniin meeshaa qunnamtii suuraa socho’aa (yeroo baay’ee sagaleedhaan) bakka tokko irraa gara bakka biraatti dabarsuudhaaf gargaarudha. Yoo kun ta'e televijiiniin zeendaa suuraa waraabuu fi suuraa fudhataa lamaanuu of keessatti qabata, garuu akka idileetti fudhataa suuraa qofa waamna. Seenaahttps://om.wikipedia.org/wiki/2#Seenaa TV halluu qabuhttps://om.wikipedia.org/wiki/2#TV_halluu_qabu https://om.wikipedia.org/wiki/Jaariftina Footoseenteesisii ykn Jaarifni adeemsa ofsooroon ykn qopheesitootni ifaa anniisaa ifaa gara anniisaa keemikaalaatti jijjiiran yoo ta’u, boodarra sochii lubbiyyoo boba’aa ta’uuf itti fayyadama. Jaariftini adeemsa  kilooropilaastoota keessatti karaa biflee(pigment) jarifaawoo kanneen akka magariisee(chlorophyll) a, magariisee(chlorophyll) b, micceetiiniin(carotene) fi keellomsoon(xanthophyll) raawwatamuudha. Wantoota jariftina irratti dhiibbaa geessisanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Jaariftina#Wantoota_jariftina_irratti_dhiibbaa_geessisan Adeemsa jaariftinahttps://om.wikipedia.org/wiki/Jaariftina#Adeemsa_jaariftina Adeemsi jaariftina sadarkaa lamatti raawwatama:https://om.wikipedia.org/wiki/Jaariftina#Adeemsi_jaariftina_sadarkaa_lamatti_raawwatama: Walnyaatinsa Ifaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Jaariftina#Walnyaatinsa_Ifaa Wal nyaatinsa Dukkanaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Jaariftina#Wal_nyaatinsa_Dukkanaa https://om.wikipedia.org/wiki/Ho%27a Akka qorannoo seera uumamaatti (fiiziksii) ho’i dandeettii hojii tokko malee wanta tokko irraa gara wanta biraatti darba . Gabaabumatti ibsuuf, namni tokko dhagaa guddaa yoo ol kaase, anniisaa namni sun itti baasu fi kallattii dhagaan sun itti deemte tokko waan ta’eef, doonii sana irratti hojiin hojjetama . Fiiziksiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Fiiziksii Qorannoo seera uumamahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Qorannoo_seera_uumama Saayinsiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Saayinsii https://om.wikipedia.org/wiki/Yeroo Yeroon tartiiba taateewwan durii irraa kaasee hanga ammaatti fi gara fuulduraatti raawwatamaniidha. Dheerinni taateewwanii fi gidduu isaanii gidduu jiru safaruu fi wal bira qabuuf kan ooludha. Hiikahttps://om.wikipedia.org/wiki/Yeroo#Hiika Safartuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Yeroo#Safartuu Seenaa dhahaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Yeroo#Seenaa_dhahaa Seenaa meeshaalee biroohttps://om.wikipedia.org/wiki/Yeroo#Seenaa_meeshaalee_biroo lakkaantoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Yeroo#lakkaantoo Fiizikisiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Yeroo#Fiizikisii Xiyyaa Yeroohttps://om.wikipedia.org/wiki/Yeroo#Xiyyaa_Yeroo https://om.wikipedia.org/wiki/Kubbaa_miillaa Kubbaan miilaa ispoortii taphattoonni 10 fi goolii eegaa tokko gama tokkoon taphatamudha. Taphattoonni goolii eegaa malee taphattoonni harka isaaniitiin kubbaa tuquun hin hayyamamu/hin danda;an. Ispoortiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ispoortii Kubba millahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Kubba_milla https://om.wikipedia.org/wiki/Waancaa_Addunyaa Waancaan Addunyaa kun dorgommii gareewwan kubbaa miilaa dhiirotaa biyyoota miseensa Waldaa Kubbaa Miilaa Idil Addunyaa gidduutti taasifamuudha . Bara 1922(1930A. https://om.wikipedia.org/wiki/Kubbaa_Jaawudaa Kubbaa jaawuda ykn Dragon Ball ( Ingiliffa : Dragon Ball, Jaappaan : ドラゴンボール) mangaa Jaappaan kan walduraa duubaan qophaa'eedha. Qoosaan tokko bara 1984tti hojjetame. Animehttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Anime Televijiinii irratti wal-duraa duubaanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Televijiinii_irratti_wal-duraa_duubaan https://om.wikipedia.org/wiki/Oromo_kids_channel Dhaabata Hiiksagaa( hiikkaa sagalee ) filimoota animeeshinii Afaan oromoo yoo ta'u QOPHII IJOOLLEE AFAAN OROMOON HIIKKA. Animehttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Anime Fuula Durahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Fuula_Dura Televijiinii irratti wal-duraa duubaanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Televijiinii_irratti_wal-duraa_duubaan https://om.wikipedia.org/wiki/Kubbaa_jaawuda Kubbaa jaawuda ykn Dragon Ball ( Ingiliffa : Dragon Ball, Jaappaan : ドラゴンボール) mangaa Jaappaan kan walduraa duubaan qophaa'eedha. Qoosaan tokko bara 1984tti hojjetame. Animehttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Anime Televijiinii irratti wal-duraa duubaanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Televijiinii_irratti_wal-duraa_duubaan https://om.wikipedia.org/wiki/Raacitii Raacitiin orgaanizimii seel-qeenxee mootummaa fangasootaa keessatt iramadamudha.Caasaaleen seeliiraacitii keessatti argaman cicha seelii, meembireenii seelii, niwukilasii,vaakiyuulii, maayitookondiriyaa,raayiboosomoota,saayitoopilaazimii dha. Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii https://om.wikipedia.org/wiki/Waakkaa Hanqaaquu qaama keessaa kutaa waakkaa kan miciree guddachaa jiru soorudha. Kutaan kun kutaa hanqaaquu adiin kan haguugame yoo ta’u, madda vitaaminii fi albuuda adda addaati. Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii https://om.wikipedia.org/wiki/Vaayirasii Vaayirasiin ykn Dhorsuunkii micirjitiiwwan daddarsoo dhukkubaa baayyee xixiqqoo  ta'aniifi bifa jireenyaa kamiyyuu irraa adda ta'aniidha. Isaanis meeshaa dhaalmayaa kan of keessaa qaban yoo ta’u, kunis DNA ykn RNA ta’uu kan danda’u yoo ta’u, qola burqata burqola(capsid) jedhamutti marfameera. Caasaalee Dhorsuunkiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Vaayirasii#Caasaalee_Dhorsuunkii Hundee jechaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Vaayirasii#Hundee_jechaa Gosa Dhorsuunkiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Vaayirasii#Gosa_Dhorsuunkii https://om.wikipedia.org/wiki/Arraba Arrabni qaama miraa afaan kessatti argamuudha; innis maashalee garagaraa irraa ijaaramee. kutaa gubbaa arraba seeloota ykn lubbiyyoo dhamdhaama of kessaa waan qabaniif dhamdhauuf gargaara. Anaatoomiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Anaatoomii Saayinsiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Saayinsii Xinlubbuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xinlubbuu https://om.wikipedia.org/wiki/Sagalee Sagaleen akaakuu anniisaa ta’ee, kan gurra namaatiin miiraa’uu danda’uudha. Fakkeenyaaf: waca sinbiraa, iyyiinsa bineensotaa, sagalee muuziqaa, sagalee konkolaattotaafi kanneen kana fakkaataniidha. Daddarbuu Sagaleehttps://om.wikipedia.org/wiki/Sagalee#Daddarbuu_Sagalee https://om.wikipedia.org/wiki/Gabatee_pireediikii_(Gabatee_sardala) Gabatee Sardala, gabatee pireediikii jedhamuunis kan beekamu qindaa'ina tarree fi garee elementoota keemikaalaati . Keemistirii, fiiziksii, fi saayinsii biroo keessatti bal'inaan kan itti fayyadamu yoo ta'u, akka waliigalaatti akka mallattoo keemistiriitti ilaalama. Lakkoofsa atoomii/suudoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Gabatee_pireediikii_(Gabatee_sardala)#Lakkoofsa_atoomii/suudoo Wabiiwwanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Gabatee_pireediikii_(Gabatee_sardala)#Wabiiwwan https://om.wikipedia.org/wiki/Lafa Lafti Lafjoo sadarkaa sadaffaa Biiftuu irraa faagaatee argamtu yoo ta'u, Walaabuu keessatti bakka jireenyi itti ka'ee fi bakka jireenyaa itti argamuu ishee qofaadha. Lafti Sirna Biiftuu keessatti bishaan baay'ee qabaachuu dhiisuu dandeessi, dirra dhangala'aa bishaan kan itti qabduu lafa qofa yoo ta'u, garboota ishee waliin lafa %70. Humnoota Teessuma Lafaa Jijjiiranhttps://om.wikipedia.org/wiki/Lafa#Humnoota_Teessuma_Lafaa_Jijjiiran Humnoota Keessa Lafaa Teessuma Lafaa Jijjiiranhttps://om.wikipedia.org/wiki/Lafa#Humnoota_Keessa_Lafaa_Teessuma_Lafaa_Jijjiiran Dadacha'iinsa Lafaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Lafa#Dadacha'iinsa_Lafaa Teessuma Lafaa Babbaqaqiinsahttps://om.wikipedia.org/wiki/Lafa#Teessuma_Lafaa_Babbaqaqiinsa Voolkaanoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Lafa#Voolkaanoo Sadarkalee Dhoo'insaVoolkaanoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Lafa#Sadarkalee_Dhoo'insaVoolkaanoo Hoollannaa Lafaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Lafa#Hoollannaa_Lafaa Jijjirama Tirannaa (Evolution)Lafahttps://om.wikipedia.org/wiki/Lafa#Jijjirama_Tirannaa_(Evolution)Lafa A. Bara Durleetoo / Precambrain Era /( (Waggaa Biliyoona 4.6 hanga miliyoona 600 ) :-https://om.wikipedia.org/wiki/Lafa#A._Bara_Durleetoo_/_Precambrain_Era_/(_(Waggaa_Biliyoona_4.6_hanga_miliyoona_600_)_:- B. Bara Jireenyaa ganamee / Paleozoic Era /( (Waggaa miliyoona 600 hanga miliyoona 225) :-https://om.wikipedia.org/wiki/Lafa#B._Bara_Jireenyaa_ganamee_/_Paleozoic_Era_/(_(Waggaa_miliyoona_600_hanga_miliyoona_225)_:- C. Bara Jireenyaa Giddu-galaa / Mesozoic Era /( (Waggaa miliyoona 225 hanga miliyoona 70) :-https://om.wikipedia.org/wiki/Lafa#C._Bara_Jireenyaa_Giddu-galaa_/_Mesozoic_Era_/(_(Waggaa_miliyoona_225_hanga_miliyoona_70)_:- D. Bara Jireenyaa Jabbanaa / Cenozoic Era /( (Waggaa miliyoona 70 duraa hanga Ammaa ) :-https://om.wikipedia.org/wiki/Lafa#D._Bara_Jireenyaa_Jabbanaa_/_Cenozoic_Era_/(_(Waggaa_miliyoona_70_duraa_hanga_Ammaa_)_:- Argama (position)fi Boca(shape) lafaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Lafa#Argama_(position)fi_Boca(shape)_lafaa A. Maraamarto Lafaa(Rotation)https://om.wikipedia.org/wiki/Lafa#A._Maraamarto_Lafaa(Rotation) B. Naana'uu lafaa(Revolution)https://om.wikipedia.org/wiki/Lafa#B._Naana'uu_lafaa(Revolution) Baqaana Lafaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Lafa#Baqaana_Lafaa 1.Irra lafaa (Crust):https://om.wikipedia.org/wiki/Lafa#1.Irra_lafaa_(Crust): 2.Keessa Lafaa (Mantle):https://om.wikipedia.org/wiki/Lafa#2.Keessa_Lafaa_(Mantle): 3.Handhuura lafaa (Core):https://om.wikipedia.org/wiki/Lafa#3.Handhuura_lafaa_(Core): Qilleensa Marsaa Lafaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Lafa#Qilleensa_Marsaa_Lafaa Baqqanota Qilleensa Marsaa Lafaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Lafa#Baqqanota_Qilleensa_Marsaa_Lafaa Qilmarsa goodoo ykn Tirooppoosfeeriihttps://om.wikipedia.org/wiki/Lafa#Qilmarsa_goodoo_ykn_Tirooppoosfeerii Hawaardiyaaa ykn Istiraatoosfeeriihttps://om.wikipedia.org/wiki/Lafa#Hawaardiyaaa_ykn_Istiraatoosfeerii Qilmarsaa Gidduu ykn Meesoosfeeriihttps://om.wikipedia.org/wiki/Lafa#Qilmarsaa_Gidduu_ykn_Meesoosfeerii Hawoo'a ykn Teermoosfeeriihttps://om.wikipedia.org/wiki/Lafa#Hawoo'a_ykn_Teermoosfeerii Gudunfaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Lafa#Gudunfaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Lafa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Bakkalcha Bakkalcha ykn Veenusii (mallattoo: ruuda Xurree Aannannoo, ykn tuuta urjiilee bakka lafti argamtudha. Pilaaneetiin kun Aduu irraa sadarkaa lammaffaa (2ffaa) dha. Ibsahttps://om.wikipedia.org/wiki/Bakkalcha#Ibsa Qabxiilee Ijoo Lafjoo tanaa:https://om.wikipedia.org/wiki/Bakkalcha#Qabxiilee_Ijoo_Lafjoo_tanaa: Dabalataaf:https://om.wikipedia.org/wiki/Bakkalcha#Dabalataaf: https://om.wikipedia.org/wiki/Pilaaneetii(Lafjo) Pilaaneetiin ykn lafjoon qaamolee samii harkisa ( kan akka harkisa lafaa ) kan urjii tokkotti naanna'anii fi siiqqee isaanii ofiin naannaana'an isaan dandeessisu qabanidha. Fakkeenyaaf, Milkii Weey tuuta urjii ykn Ruda gidduu urjii Aduu jedhamtuu fi pilaaneetota sagal naannoo ishee naanna’an qabdi. Astironoomiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Astironoomii https://om.wikipedia.org/wiki/Juupitaar |right|thumb|Lafjoo Ejabula Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Juupitaar#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Fuullee Fuulleen mirroo(compound) bocamuu danda’uu fi yeroo baay’ee baaqqiyyee(haphii) qabuu fi faayidaa hedduu qabuu dha; Fakkeenyaaf, foddaa hojjechuu fayyadama. https://om.wikipedia.org/wiki/Haayidirookaarboonii Haayidirookaarbooniin ykn bishoocileen damee keemistirii orgaanikii kan qo'aatamuu fi walnyaatinsa haayidiroojiinii fi kaarboonii kan uumamee dha. Kemistiriihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Kemistirii Saayinsiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Saayinsii Simahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Sima Xin-wantahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-wanta https://om.wikipedia.org/wiki/Makoo_Tuutotaa A fi B’n tuutota yoo ta’an tuutni miseensota A yookiin B yookiin miseensota A fi B keessa jiranii tuuta A makoo B jedhama. Mallattoo A B, “A makoo B’’ jedhama. Herreegahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Herreega https://om.wikipedia.org/wiki/Sirni_Gogaa Sirni gogaa sirna karaa alaatiin guutummaatti nafa namaa haguugee argamuudha.Kanaafuu, wantoonni garagaraa qaama miidhuu danda’an gara keessa nafaatti akka hin seenne dhoorkuun qaama balaa irraa ittisa. Gogaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Sirni_Gogaa#Gogaa Caasaa Gogaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Sirni_Gogaa#Caasaa_Gogaa Iryandii(Epidermis)https://om.wikipedia.org/wiki/Sirni_Gogaa#Iryandii(Epidermis) Naqa (Gamis-baqqaanota) Iryandiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Sirni_Gogaa#Naqa_(Gamis-baqqaanota)_Iryandii Yandii(Darmis)https://om.wikipedia.org/wiki/Sirni_Gogaa#Yandii(Darmis) Baqqaana jalee gogaa (‘subcutaneous layer’)https://om.wikipedia.org/wiki/Sirni_Gogaa#Baqqaana_jalee_gogaa_(‘subcutaneous_layer’) caasaalee biroohttps://om.wikipedia.org/wiki/Sirni_Gogaa#caasaalee_biroo Qeensahttps://om.wikipedia.org/wiki/Sirni_Gogaa#Qeensa Rifeensahttps://om.wikipedia.org/wiki/Sirni_Gogaa#Rifeensa Xannachoota dafqaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Sirni_Gogaa#Xannachoota_dafqaa Dalagaaleehttps://om.wikipedia.org/wiki/Sirni_Gogaa#Dalagaalee Referenceshttps://om.wikipedia.org/wiki/Sirni_Gogaa#References https://om.wikipedia.org/wiki/Fakkii Fakkii kaasuun aartii ijaan hubatamu yoo ta’u, gabatee irratti halluu yookiin sooftii yookiin qalamaa yookiin meeshaa birootiin kan kaafame ta’us. Itti quufinsa ijaa fi hafuuraaf kennu irraa kan hafe hawaasa murtaa’e tokkoo fi akkasumas jal’ina aartii sanaa kan akeeku ta’uu waan amanamuuf hojii aartii aartiistii kan ammayyaa keessatti kunuunsi addaa kennameef ta’uu isaati addunyaa. Og-fakkiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Og-fakkii Ogummaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ogummaa https://om.wikipedia.org/wiki/Atomii |- Seenaa yaad-rimee atoomawaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Atomii#Seenaa_yaad-rimee_atoomawaa https://om.wikipedia.org/wiki/Cell2 Lubbiyyoo bu’uura caasaaleefi dalagaalee lubbu-qabeeyyiiti. Lubbu-qabeeyyiin hundi lubbiyyoo tokko yookiin tokkoo ol irraa ijaaraman. Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii https://om.wikipedia.org/wiki/Lubbiyyoo(seelii) Seeliin ykn lubbiyyoon caasaa bu'uuraa jireenyaati . caasaa bu'ura lubbu kana jalqaba kan ilaale saayintistii Ingilizii Roobart Huuk jedhamudha . Seeliihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Seelii https://om.wikipedia.org/wiki/Xiimmitiqa Xiimmitiqni(Afaan ingiliizii: Mechanics) damee xiinseerummamaa yoo ta'u kunis wantoota humnootaan (qaamota biroo, ykn humnoota uumamaa dabalatee) socho'an ilaalu. Barbaachisummaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Xiimmitiqa#Barbaachisummaa Gama tokko tokkoon makaaniksii kalaasikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Xiimmitiqa#Gama_tokko_tokkoon_makaaniksii_kalaasikaa Niwutanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Xiimmitiqa#Niwutan Xiimmitiqa hagoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Xiimmitiqa#Xiimmitiqa_hagoo https://om.wikipedia.org/wiki/Sukkara_ykn_Kaarboohayidireeti == Kaarboohayidireetii Maalii? == Kaarboohayidireetii Maalii?https://om.wikipedia.org/wiki/Sukkara_ykn_Kaarboohayidireeti#Kaarboohayidireetii_Maalii? Faayidaa Kaarboohayidireetiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Sukkara_ykn_Kaarboohayidireeti#Faayidaa_Kaarboohayidireetii Gosoota Kaarboohayidireetiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Sukkara_ykn_Kaarboohayidireeti#Gosoota_Kaarboohayidireetii Sukaar-tokkeehttps://om.wikipedia.org/wiki/Sukkara_ykn_Kaarboohayidireeti#Sukaar-tokkee https://om.wikipedia.org/wiki/Fuula_duraa W https://om.wikipedia.org/wiki/Seenaa_Gibxii Mootummaan Misir durii Kaaba Afrikaa naannoo sulula laga Naayil keessatti kan hundeeffamedha. Kanaafuu, bu’uurri qarooma Misir durii sulula laga Naayil irraa kan madde yoo ta’u, Naayil jechuun afaan Giriikiin Sulula jechuudha. Hawaasahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Hawaasa Saayinsii hawaasaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Saayinsii_hawaasaa Seenaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Seenaa https://om.wikipedia.org/wiki/Mesopotaamiyaa Qaroomni Mesopotaamiyaa ykn biyya lagged lamgidduu qaroomman addunyaa durii keessaa isa jalqabaati. Mesopotaamiyaa jechuun afaan Giriikiin ‘Lafa laggeen lama gidduutti argamu’ jechuudha. https://om.wikipedia.org/wiki/Teeknooloojii_odeeffannoo Teeknooloojiin odeeffannoo (ykn IT ) jecha gosoota teeknooloojii odeeffannoo bifa adda addaatiin uumuu, kuusuu, waljijjiiruuf, fi fayyadamuuf itti fayyadaman hunda hammateedha. ( odibsa(Daataa) daldalaa, haasawa sagalee, suuraa dhaabbataa, suuraa yeroowaa, suuraa, dhiheessi subqunnamtii, fi kanneen biroo bifa, kanneen ammallee hin ulfoofne dabalatee). Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Teeknooloojii_odeeffannoo#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Qaxxaamura Qaxxaamuri sarara tokko irratti bakka jalqabaa irraa gara bakka xumuraa itti geessutti fageenya gabaabaa dha. Haala kanaan, Qaxxaamurii Fageenya gabaabaadha. Fiiziksiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Fiiziksii Xin-seerummaamaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-seerummaamaa https://om.wikipedia.org/wiki/Saffisa Saffisni fageenya yeroo murtaa’e keessatti adeemame ibsa. saffisni kal-dhabeedha. Saffisa argachuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Saffisa#Saffisa_argachuu https://om.wikipedia.org/wiki/Maagneetiizimii Maagineetiizimiin damee fiiziksii ta’ee waa’ee maagineetiifi amaloota isaa kan qoratuudha. Maagineetiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Maagneetiizimii#Maagineetii Wantoota Maagineetawoofi Mit-Maagineetawoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Maagneetiizimii#Wantoota_Maagineetawoofi_Mit-Maagineetawoo Maagineetii Gonnonee fi Maagineetii Sinsinneehttps://om.wikipedia.org/wiki/Maagneetiizimii#Maagineetii_Gonnonee_fi_Maagineetii_Sinsinnee Amaloota Maagineetiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Maagneetiizimii#Amaloota_Maagineetii https://om.wikipedia.org/wiki/Lafqubeellaa Lafqubeellaa ykn Bakkalmartii (Saatarnii; mallattoo: ): Sirna Biiftuu keessatti bakkallee Aduu irraa 6ffaarratti argamtuu dha. Saaturniin jeema isarratti Aduun naannaa'ee xumuruuf gara waggaa lafaa 29. Qabiyyeehttps://om.wikipedia.org/wiki/Lafqubeellaa#Qabiyyee Qubellaaleehttps://om.wikipedia.org/wiki/Lafqubeellaa#Qubellaalee Dabalataaf:https://om.wikipedia.org/wiki/Lafqubeellaa#Dabalataaf: https://om.wikipedia.org/wiki/Yuuraanis [Giriikota durii biratti ”Waaqa Samii” jedhamuun yaamamti. Afaan oromoon yeroo hiiknuu "Urjii badheessaa" jedhama. Astironoomiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Astironoomii Saayinsiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Saayinsii Xin-hawaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-hawaa https://om.wikipedia.org/wiki/Neeptuuniin Moggaasni Roomaanota durii biratti "Waaqa Garbaa" jedhamuun yaamamti. Addeessota 14 qabdi. https://om.wikipedia.org/wiki/Xinsanyundee Xinsanyundee ykn jeneetiksii qorannoo dhal-sayii ti . Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii Xin-sanyiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-sanyii Xinlubbuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xinlubbuu https://om.wikipedia.org/wiki/Lakkoofsa_Entaa Lakkoofsa Entaa maqaa garaaaraan beekama fkn Lakkoofsa Raashinaatlii, Lakkoofsa Sababaa,Lakkoofsa Amansiisaa faadha. Lakkoofsota Entaa barreessuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Lakkoofsa_Entaa#Lakkoofsota_Entaa_barreessuu Bifa firaakshinii ykn hirmeemiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Lakkoofsa_Entaa#Bifa_firaakshinii_ykn_hirmeemii Kurnyee dhaabataa (deesiimaalii dhaabatoo)https://om.wikipedia.org/wiki/Lakkoofsa_Entaa#Kurnyee_dhaabataa_(deesiimaalii_dhaabatoo) Kurnyee irra deddeebi’uuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Lakkoofsa_Entaa#Kurnyee_irra_deddeebi’uu Lakkoofsa Alsababahttps://om.wikipedia.org/wiki/Lakkoofsa_Entaa#Lakkoofsa_Alsababa Wabiiwwanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Lakkoofsa_Entaa#Wabiiwwan https://om.wikipedia.org/wiki/Yaad-rimee_Tuutaa yaadrimeen tuuta damee herregaa kan qo'annoo tuuta irratti xiyyeeffatudha . Tuuta jechuun walitti qabama wantota sirritti ibsamaniiti. Gosoota Tuutotaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Yaad-rimee_Tuutaa#Gosoota_Tuutotaa Tuuta Duwwaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Yaad-rimee_Tuutaa#Tuuta_Duwwaa Tuuta Dhaabbataafi Tuuta fufaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Yaad-rimee_Tuutaa#Tuuta_Dhaabbataafi_Tuuta_fufaa Hariiroo Tuutotaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Yaad-rimee_Tuutaa#Hariiroo_Tuutotaa Cita Tuutaafi Cita sirrii tuutaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Yaad-rimee_Tuutaa#Cita_Tuutaafi_Cita_sirrii_tuutaa Cita Tuutaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Yaad-rimee_Tuutaa#Cita_Tuutaa https://om.wikipedia.org/wiki/Yaad-rimee_tuutaa yaadrimeen tuuta damee herregaa kan qo'annoo tuuta irratti xiyyeeffatudha . Tuuta jechuun walitti qabama wantota sirritti ibsamaniiti. Gosoota Tuutotaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Yaad-rimee_tuutaa#Gosoota_Tuutotaa Tuuta Duwwaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Yaad-rimee_tuutaa#Tuuta_Duwwaa Tuuta Dhaabbataafi Tuuta fufaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Yaad-rimee_tuutaa#Tuuta_Dhaabbataafi_Tuuta_fufaa Hariiroo Tuutotaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Yaad-rimee_tuutaa#Hariiroo_Tuutotaa Cita Tuutaafi Cita sirrii tuutaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Yaad-rimee_tuutaa#Cita_Tuutaafi_Cita_sirrii_tuutaa Cita Tuutaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Yaad-rimee_tuutaa#Cita_Tuutaa https://om.wikipedia.org/wiki/Mozdahir Mozdahir (Mozdahir International Institute; Français: Institut Mozdahir International, IMI) - Wan inn qabu dame laffa Africa gara gara kessetta kanaka Senegal, Mali, Ivory Coast, Guinea Bissau, Burkina Faso, lafffa birrale.Chérif Mohamed Aly Aidara, président de Mozdahir International : « L'islam ne peut pas être une religion de violence » Seneweb. Projectshttps://om.wikipedia.org/wiki/Mozdahir#Projects Referenceshttps://om.wikipedia.org/wiki/Mozdahir#References https://om.wikipedia.org/wiki/Cherif_Mohamed_Aly_Aidara Cherif Mohamed Aly Aidara nama senegali taani MOURITRIAN SHI, A dura ta, a amanit kana hojji issatin bekkamana gudinna addunya Afrika dhia.Leichtman, Mara A. Jirru issa ta, a jalaqabahttps://om.wikipedia.org/wiki/Cherif_Mohamed_Aly_Aidara#Jirru_issa_ta,_a_jalaqaba Careerhttps://om.wikipedia.org/wiki/Cherif_Mohamed_Aly_Aidara#Career Hojjihttps://om.wikipedia.org/wiki/Cherif_Mohamed_Aly_Aidara#Hojji Referenceshttps://om.wikipedia.org/wiki/Cherif_Mohamed_Aly_Aidara#References https://om.wikipedia.org/wiki/Bear_Qarambullee Category:Articles with 'species' microformats Articles with 'species' microformatshttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Articles_with_%27species%27_microformats Bineensottahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Bineensotta Taxobox articles missing a taxonbarhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Taxobox_articles_missing_a_taxonbar https://om.wikipedia.org/wiki/Qaraambullee Qaraambullee ykn bagudaa hoosistuu biyyoota tokko tokko keessatti argamudha. Amalaa saayinsaawaa bineensichaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Qaraambullee#Amalaa_saayinsaawaa_bineensichaa Guddinahttps://om.wikipedia.org/wiki/Qaraambullee#Guddina Lafa baay’inaan itti argamu fi baay’ina isaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Qaraambullee#Lafa_baay’inaan_itti_argamu_fi_baay’ina_isaa Faayidaa bineensichaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Qaraambullee#Faayidaa_bineensichaa https://om.wikipedia.org/wiki/Wanta(Qaama_wantaa/_Qodaa) (Qodaa/Wanta) Maatiriin fiiziksii kalaasikaa keessatti waan hangaa fi Qabee qabu hunda. Maatiriin qabee, hanga fi rukkina dabalatee amaloota adda addaa qaba. Saayinsiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Saayinsii https://om.wikipedia.org/wiki/Mesopotaamiyaa_(Lafa_lagalammenii) Mesopotaamiyaa naannoo kibba dhiha Eeshiyaa sirna laga Tigris fi Efraaxis keessatti argamu yoo ta’u, haala qilleensaa fi teessuma lafaa naannoo sanaa irraa fayyadamtee jalqaba qaroomina dhala namaa keessummeessite. Seenaa Addunyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Seenaa_Addunyaa Seenaa Arabaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Seenaa_Arabaa https://om.wikipedia.org/wiki/Maxxantuu_kalee_miilsaddeetta kalee miilsaddeetta ykn roomboozuwaa ((afaan Giriikii : Rhombozoa = deemsa naanneffamuu ykn maruu + zoa= bineensa/ nefka) kanaafuu Rhombozoa jechuun bineensa deemsa maramaa qabudha. Innis gosa maxxantuu xixiqqoo kanneen kallee maat-millsaddee keessa jiraatanidha . https://om.wikipedia.org/wiki/Qaranbullee_bisaani Suuta tarkaanfataa قاموس المورد، البعلبكي، بيروت، لبنان. ykn Qaranbullee bishaanii Maqaa saayiinsaawaa:- Tardigrades ( (akka waliigalaatti tardigrade, ykn Boyyee sarphaphuu jedhamuun kan beekamu) fi yeroo jalqabaatiif phaphaasii Jarmanii ( Johann August Ephraim Jose ) bara 1773 ttii ibsamee , bineensi suuta kan deemu yoo ta’u tartiiba Ekidaayisizowaa(Ecdysozoa), kan garee bineensota protostomic ti. Gaggessituuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Qaranbullee_bisaani#Gaggessituu https://om.wikipedia.org/wiki/Kompaawundii_keemikaalaa Kompaawundiin ykn mirroon wanta qulqulluu ta’ee atoomota elementoota(buxussuuddoon wahiyyoo) garaagaraa lamaafi isaa ol ta’an, reeshoo dhaabbataa ta’een walnyaatinsa keemikaalaa gaggeessuun kan uumamuudha. Fakkeenyaaf; soodiyem kilooraayidii (ashaboo nyaataa), bishaan, aluminiyem kilooraayidii. Kemistiriihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Kemistirii https://om.wikipedia.org/wiki/Sarphaphuu Sarphaphuun bineensota salphoo duguggurmaleeyyii murna of danda’e kan Murna porifeeraa ykn Sarphaphoonni(lima) jedhamu uumuudha.(maqaa saayinsii: Porifera) jedhamu uumuudha, akkasumas orgaanizimoota calaqqee galaanaa sooratan yoo ta’u, bishaan gara maatiriksii baayoloojiitti paampii ta’ee bishaan calaluu ​​fi xixiqqoo nyaataa baasuu, fi tokko soorachuudha ounce of food, it needs to absorb about a ton of water Sarphaphoonni yeroo baay’ee bifa jireenya bineensotaa isa salphaadha, sababiin isaas tishuu dhugaa (akka pirootozowaa) waan hin qabneef, akkasumas maashaalee, narvii ykn qaamolee keessoo waan hin qabneef. Sarphaphuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Sarphaphuu#Sarphaphuu Hiikkaa jechootaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Sarphaphuu#Hiikkaa_jechootaa https://om.wikipedia.org/wiki/Sarphaphuu(Ispoonjiiwwan) Liifaa ykn Ispoonjiiwwan bineensota gosa of danda’e kan Murna sarphaphuu jedhamu uumuudha(maqaa saayinsii: Porifera) jedhamu uumuudha, akkasumas orgaanizimoota calaqqee galaanaa sooratan yoo ta’u, bishaan gara maatiriksii baayoloojiitti paampii ta’ee bishaan calaluu ​​fi xixiqqoo nyaataa baasuu, fi tokko soorachuudha ounce of food, it needs to absorb about a ton of water Ispoonjiiwwan yeroo baay’ee bifa jireenya bineensotaa isa salphaadha, sababiin isaas tishuu dhugaa (akka pirootozowaa) waan hin qabneef, akkasumas maashaalee, narvii ykn qaamolee keessoo waan hin qabneef. Walfakkeenyi ispoonjii fi kolonii choanoflagellates gidduu jiru utaalcha jijjiirama jireenyaa seelii tokko irraa gara seelii hedduutti ta’uu akka danda’u agarsiisa. Bineensootahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Bineensoota https://om.wikipedia.org/wiki/Qurxummii_dhoqonnaa%27a Qurxummii dhoqonnaa'a bineensa galaanaa qolaalqabeeyyii kan murna qurxumelellaa keessatti ramadame yoo ta’u, bocni isaa diskiin iftoomina kan qabu yoo ta’u, uwwisa dhoqonnaa'a kan qabuu fi qaama dheeraa fi haphii kan qabu yoo ta’u“tentacles” jedhama; Inni salphaa fi walxaxaa miti, sababiin isaas mataa, sirna bullaa'insa nyaataa uumamaa, ykn qaamolee Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii Bineeldotahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Bineeldota Bineensootahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Bineensoota https://om.wikipedia.org/wiki/Hoo%27iyyaa Teempireecharri( hoo'iyyaa) agarsiiftuu hamma anniisaa ho’aa qaamni tokko kuufatu yoo ta’u, akkasumas agarsiisa sochii suuddowaati, ibsama herregaan walqixxaattoo anniisaa sochii molakiyuulota ykn atoomota qaama tokkoo fayyadamuun argachuun ni danda’ama. Yuunitiiwwan(safartoo) hamma ho'aa safaruuf gargaaran hedduun jiru, kanneen akka gullantaa keelivinii, Gulantaa seentigireedii /seelishiyesii/, fi ho’i safartuu wanti tokko hammam ho’aa ykn qorraa akka ta’e kan agarsiisu yoo ta’u, kallattii dabarsoo ho’aa ofumaan murteessa, garuu hojii dhama’uun dabarsuu ni danda’ama kallattii faallaa ta’een. Yuunitii ykn safartoo/bikkuu ho’aahttps://om.wikipedia.org/wiki/Hoo%27iyyaa#Yuunitii_ykn_safartoo/bikkuu_ho’aa dandeettii ho’aahttps://om.wikipedia.org/wiki/Hoo%27iyyaa#dandeettii_ho’aa jijjiiramahttps://om.wikipedia.org/wiki/Hoo%27iyyaa#jijjiirama Tiyoorii sochii gaaziihttps://om.wikipedia.org/wiki/Hoo%27iyyaa#Tiyoorii_sochii_gaazii Wabiiwwanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Hoo%27iyyaa#Wabiiwwan https://om.wikipedia.org/wiki/Kelviin Gulantaa Kelviin ykn Gulantaa konkumaa jedhamuunis ni beekkama zeeroo konkumaan kan irratti safaramu yoo ta'u, yuunitiin isaas Kelviin dha . Hariiroon zeeroo konkumaa fi zeeroo Gulantaa dhibbisee (seentigireedii) gidduu jiru zeeroo konkumaa 273. seensahttps://om.wikipedia.org/wiki/Kelviin#seensa Gabatee ho’a konkumaa(kelvinii)https://om.wikipedia.org/wiki/Kelviin#Gabatee_ho’a_konkumaa(kelvinii) https://om.wikipedia.org/wiki/Seelshiyesii Teempireechara seelshiyeesii ykn gulantaa ho'aa dhibbantaa ( lakkaantoo safartuu ho’aa yoo ta’u mallattoo °C) Gulantaan kun Astiroonoomarii biyya Iswiidinii Anderis seelishiyesii (1701-1744) jedhamuun tolfame. Qabxii baqina cabbii zeeroo (0), qabxii danfina bishaanii immoo dhiibba (100) jedhee moggaase. ho’a waliigalaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Seelshiyesii#ho’a_waliigalaa Akkaataa lakkaantoo(bikkooma) fi mallattoo itti barreessinuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Seelshiyesii#Akkaataa_lakkaantoo(bikkooma)_fi_mallattoo_itti_barreessinu Akkasumas ilaalihttps://om.wikipedia.org/wiki/Seelshiyesii#Akkasumas_ilaali https://om.wikipedia.org/wiki/Qaabi_(bineensa)_. Qaajjibbuu ykn Toorbaan qabaa (maqaa saayinsii: Brachyura).Innis bineensa miila kudhan kan qabuu fi qoloola kan qabuu yoo ta’u, kan warra Brachyura (maqaa saayinsii: Brachyura) keessaa tokko yoo ta’u, sababa eegee isaa gabaabaa, godoo lafee cinaachaa isaa jalatti dhokate waan qaabaniif maqaa saayiinsaawaa kanaan waamamuu. https://om.wikipedia.org/wiki/Harboo Harboon lubbuqabeeyyii murna miilixinxima galaana keessatti ykn lafa irratti argamanidha. Qola qabaatanis murna qolaalqabeeyyii miti. Bineensottahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Bineensotta https://om.wikipedia.org/wiki/Helsinki Helsinki magaalaa guddoo Fiinlaandi fi Fiinlaandi keessatti magaala ummanni baayyee keessa jiraatu dha. Magaalota Fiinlaandihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Magaalota_Fiinlaandi Magaalota Gurguddoo Yuurooppihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Magaalota_Gurguddoo_Yuurooppi https://om.wikipedia.org/wiki/Tampere Tampere magaalaa kaaba Fiinlaandi. Bara 2022tii, magaalaan kun jiraattota kan qabduu. Magaalota Fiinlaandihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Magaalota_Fiinlaandi https://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_Biiftuu | Alfaa seenteroosii system (4.37 ly Seenaa Sirna Biiftuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_Biiftuu#Seenaa_Sirna_Biiftuu Baabilooniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_Biiftuu#Baabiloonii Hindiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_Biiftuu#Hindii Mootummaa Muslimootaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_Biiftuu#Mootummaa_Muslimootaa Biiftuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_Biiftuu#Biiftuu Hadhuura Biiftuu (The Sun's Core)https://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_Biiftuu#Hadhuura_Biiftuu_(The_Sun's_Core) Godina naannee o'aa (Convection Zone)https://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_Biiftuu#Godina_naannee_o'aa_(Convection_Zone) Kiroomosfiiraa ykn nannaduuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_Biiftuu#Kiroomosfiiraa_ykn_nannaduu Gonfeehttps://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_Biiftuu#Gonfee Yaa'a koroonawaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_Biiftuu#Yaa'a_koroonawaa Bakkalleehttps://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_Biiftuu#Bakkallee Bakkallee cuggeehttps://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_Biiftuu#Bakkallee_cuggee Dabalataaf:https://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_Biiftuu#Dabalataaf: https://om.wikipedia.org/wiki/Garee_Aduu https://om.wikipedia.org/wiki/Sirna-Biiftuu Sirni biiftuu kan uumame akka yaada hiddama saayinsii ammayyaatti sochii gaazotaa, duumessaafi dhukkee adda addaa irraa akka ta’e ni ibsa. Adeemsi sochii kana keessatti qaamni gara alaa jiran lafjottii kan geeddaraman yommuu ta’u qaamni gara keessaafi rukkina cimaa qabu gara biiftuutti jijjiirame jedhameeti amanama. Lafjoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Sirna-Biiftuu#Lafjoo Lafjoo xixiqqoo (dwarf planets)https://om.wikipedia.org/wiki/Sirna-Biiftuu#Lafjoo_xixiqqoo_(dwarf_planets) Wabiiwwanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Sirna-Biiftuu#Wabiiwwan https://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_Aduu Sirni Biiftuu Biiftuu fi pilaaneetota sagal naannoo, kanneen ishee naanna'an of keessatti qabata. Sirni kunnis meerikuurii Veenusii, Lafa, Maarsii, Juupitaar, Saaturn, Yuuraanos, Neeptuunii fi Pilutoo of keessatti qabata . https://om.wikipedia.org/wiki/Lakkoofsa * Mallattoo lakkoofsaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Lakkoofsa#Mallattoo_lakkoofsaa Gosa lakkoofsotaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Lakkoofsa#Gosa_lakkoofsotaa Lakkoofsa udummiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Lakkoofsa#Lakkoofsa_udummii Lakkoofsa Entaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Lakkoofsa#Lakkoofsa_Entaa https://om.wikipedia.org/wiki/Lakki Lakkoofsi ruqoo herregaa lakkaa’uu fi safaruuf fayyaduudha. Lakkoofsi garee sirna lakkoofsaa jedhamutti qoodamuu danda'a . Mallattoo lakkoofsaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Lakki#Mallattoo_lakkoofsaa https://om.wikipedia.org/wiki/Xin_Biqila Xin Biqila damee baayoloojii ykn Xin-lubbuu yoo ta'u qorannoo, saayinsii fi qorannoo biqiltootaati . Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii Saayinsiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Saayinsii Xinlubbuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xinlubbuu https://om.wikipedia.org/wiki/Lubbiiyyoo Lubbiyyoo bu’uura caasaaleefi dalagaalee lubbu-qabeeyyiiti. Lubbu-qabeeyyiin hundi lubbiyyoo tokko yookiin tokkoo ol irraa ijaaraman. Caasaalee seeliihttps://om.wikipedia.org/wiki/Lubbiiyyoo#Caasaalee_seelii Lubbuu-qabeeyyii wirmaat-dhugee(iyuukaariyootii) fi wirmaat-sobee(pirookaariyootii)https://om.wikipedia.org/wiki/Lubbiiyyoo#Lubbuu-qabeeyyii_wirmaat-dhugee(iyuukaariyootii)_fi_wirmaat-sobee(pirookaariyootii) https://om.wikipedia.org/wiki/Gita_Qurxummiilee Qurxummiileen bishaan karaa afaan isaanii fudhuchuun hafurkaanuun(giilii)isaanii keessatti oksjiinii bishaan keessa jiru kara ujummoo dhiigaa isaaniitti fudhachuun kaarbondaayioksaayidii qaama isaanii keessa jiru immoo bishaan waliin gara alaatti dabarsu. Irra jireessi qurxummiilee hanqaaquu buusuun walhoru. https://om.wikipedia.org/wiki/-- Lubbiyyoo bu’uura caasaaleefi dalagaalee lubbu-qabeeyyiiti. Lubbu-qabeeyyiin hundi lubbiyyoo tokko yookiin tokkoo ol irraa ijaaraman. Seeliihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Seelii https://om.wikipedia.org/wiki/Seelii_yknLubbiyyoo Lubbiyyoo bu’uura caasaaleefi dalagaalee lubbu-qabeeyyiiti. Lubbu-qabeeyyiin hundi lubbiyyoo tokko yookiin tokkoo ol irraa ijaaraman. Seelii bineensotaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Seelii_yknLubbiyyoo#Seelii_bineensotaa https://om.wikipedia.org/wiki/Haguggee_lubbiyyoo Meembraaniin seeliis saayitoopilaasmii marsee qaamolee seelii ala jiran hafan irraa qaamaan adda baasa, kanaanis akka dallaa qoodutti hojjeta. Gufuun kun alaa fi keessaa seelii lubbuu qabu akka walakkaa dabarsuu danda’utti ykn qulqullinaan ce’uu danda’utti to’achuu kan danda’u yoo ta’u, akka meembraanii walakkaa dabarfamuu danda’utti kan hojjetuu fi yeroo walfakkaatutti meeshaalee karaa isaa seenuu fi ba’uuf dandeettii filannoo kan qabuu dha, akkasumas yeroo baay’ee molakiyuulonni baattuu meembraanii pilaasmaa keessa jiran adeemsa dabarsuu keessatti gumaacha Wantoonni meembraanii tokko keessa darbanii adeemsi kun kan raawwatamu anniisaa keemikaalaa baay’ee baasuudhaani. https://om.wikipedia.org/wiki/Haguuggee_lubbiyyoo Meembraaniin seelii ykn haguggee lubbiyyoo baqqaana haphii naannoo seelii lubbu qabeeyyii hundaatti.Yeroo tokko tokko meembraanii pilaasmaa ykn meembraanii saayitoopilaasmii jedhama. Seeliihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Seelii https://om.wikipedia.org/wiki/Cell_membrane Meembraaniin seelii ykn haguggee lubbiyyoo baqqaana haphii naannoo seelii lubbu qabeeyyii hundaatti.Yeroo tokko tokko meembraanii pilaasmaa ykn meembraanii saayitoopilaasmii jedhama. Seeliihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Seelii https://om.wikipedia.org/wiki/Kompaawundii_keemikaalaawaa Kompaawundiin ykn mirroon wanta qulqulluu ta’ee atoomota elementoota(buxussuuddoon wahiyyoo) garaagaraa lamaafi isaa ol ta’an, reeshoo dhaabbataa ta’een walnyaatinsa keemikaalaa gaggeessuun kan uumamuudha. Fakkeenyaaf; soodiyem kilooraayidii (ashaboo nyaataa), bishaan, aluminiyem kilooraayidii. Kemistiriihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Kemistirii https://om.wikipedia.org/wiki/Heeliyeemii Heeliyumiin elementii/wahiyyoo yoo ta'u gaasii qilleensa caalaa salphaadha . https://om.wikipedia.org/wiki/Hidhoo_ayoonii Hidhoon ayoonii ykn hidhoon guuttiiqaa(Ioinic bond) hidhoo atoomota ykn buxussuuddoowwanii elementoota ykn wahiyyoo lamaa gidduutti yeroo kompaawundii ykn simni keemikaalaa uumuun uumamudha . suddoon wahiyyoo tokkoo elektiroonii atoomii elementii biraatiif yeroo arjoomu ykn kennu kompaawundii uumuu sun Hidhoo ayoonii ykn guuttiiqaa jedhama. Kemistiriihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Kemistirii https://om.wikipedia.org/wiki/Qilleensa_Marsaa Qilleensa Marsaa lafaa walitti qabama gaazoota sababa harkisa lafaattiin laffatti harkifamanii nannoo laffatti argamanitti,gabaabuumatti Qillensii Naannoo lafaa tuuta gaazootaa Baqqana qillensaa lafa keessatti argamaniidha. Kuusaan gaazii kun yeroo adda addaatti qabiyyee adda addaa qaba ture. Baqqanota Qilleensa Marsaa Lafaa[gulaali | lakkaddaa gulaali]https://om.wikipedia.org/wiki/Qilleensa_Marsaa#Baqqanota_Qilleensa_Marsaa_Lafaa[gulaali_|_lakkaddaa_gulaali] Baqqaana qillensaa gadee ykn Tirooppoosfeerii[gulaali | lakkaddaa gulaali]https://om.wikipedia.org/wiki/Qilleensa_Marsaa#Baqqaana_qillensaa_gadee_ykn_Tirooppoosfeerii[gulaali_|_lakkaddaa_gulaali] Hawaardiyaaa ykn Istiraatoosfeerii[gulaali | lakkaddaa gulaali]https://om.wikipedia.org/wiki/Qilleensa_Marsaa#Hawaardiyaaa_ykn_Istiraatoosfeerii[gulaali_|_lakkaddaa_gulaali] Baqaana Qillensaa giddu ykn Hawaa Cabbii ykn Meesoosfeerii[gulaali | lakkaddaa gulaali]https://om.wikipedia.org/wiki/Qilleensa_Marsaa#Baqaana_Qillensaa_giddu_ykn_Hawaa_Cabbii_ykn_Meesoosfeerii[gulaali_|_lakkaddaa_gulaali] Hawoo'a ykn Teermoosfeerii[gulaali | lakkaddaa gulaali]https://om.wikipedia.org/wiki/Qilleensa_Marsaa#Hawoo'a_ykn_Teermoosfeerii[gulaali_|_lakkaddaa_gulaali] https://om.wikipedia.org/wiki/Sadhata_waliigalaa Sadhata waliigalaa (yaadrimee waliigalaa Sadhataawaa jedhamuunis beekama) yaadrimee ji'oomeetirii harkisoo(gravity) Albert Einsteiniin bara 1915 maxxansee fi ibsa amma harkisoo(gravity) fiiziksii ammayyaa keessatti kennamedha. Sadhata waliigalaa  sadhataa addaa fi seera Niwutan kan harkisa waaligaala fooyyessa, ibsa tokkummaa harkisoo(gravity) akka amalli ji’oomeetirii iddoo fi yeroo, ykn yoomessaa kenna. Fiiziksiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Fiiziksii Xin-seerummaamaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-seerummaamaa https://om.wikipedia.org/wiki/PVR_Raja P. V. Filmographyhttps://om.wikipedia.org/wiki/PVR_Raja#Filmography marsariitiiwwan alaahttps://om.wikipedia.org/wiki/PVR_Raja#marsariitiiwwan_alaa Wabiiwwanhttps://om.wikipedia.org/wiki/PVR_Raja#Wabiiwwan Hubachiisahttps://om.wikipedia.org/wiki/PVR_Raja#Hubachiisa https://om.wikipedia.org/wiki/Dambalii Dambaliin jeequmsa amaloota naannoo, kan akka dhiibbaa dambalii sagalee fi daambalii bishaanii ykn cimina dirree elektiromaagneeti dambalii ifaa keessatti ykn damballin jeequmsa yeroofi bakka.kessaa imaluudha. Gosoota Dambaliihttps://om.wikipedia.org/wiki/Dambalii#Gosoota_Dambalii Dambalii qaxxaamuraa (transverse wave)https://om.wikipedia.org/wiki/Dambalii#Dambalii_qaxxaamuraa_(transverse_wave) Dambalii waltarroo (Longitudinal wave)https://om.wikipedia.org/wiki/Dambalii#Dambalii_waltarroo_(Longitudinal_wave) Hariiroo dheerina Dambaliihttps://om.wikipedia.org/wiki/Dambalii#Hariiroo_dheerina_Dambalii saffisa dambaliihttps://om.wikipedia.org/wiki/Dambalii#saffisa_dambalii Jechoota Dambalii waaliin walqabatanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Dambalii#Jechoota_Dambalii_waaliin_walqabatan Falcha Dheerinni Dambalii vaakiyuumiin alaa(miti-onaa)https://om.wikipedia.org/wiki/Dambalii#Falcha_Dheerinni_Dambalii_vaakiyuumiin_alaa(miti-onaa) https://om.wikipedia.org/wiki/23r4 Dambaliin jeequmsa amaloota naannoo, kan akka dhiibbaa dambalii sagalee fi daambalii bishaanii ykn cimina dirree elektiromaagneeti dambalii ifaa keessatti ykn damballin jeequmsa yeroofi bakka.kessaa imaluudha. Hariiroo dheerina Dambaliihttps://om.wikipedia.org/wiki/23r4#Hariiroo_dheerina_Dambalii saffisa dambaliihttps://om.wikipedia.org/wiki/23r4#saffisa_dambalii Jechoota Dambalii waaliin walqabatanhttps://om.wikipedia.org/wiki/23r4#Jechoota_Dambalii_waaliin_walqabatan Falcha Dheerinni Dambalii vaakiyuumiin alaa(miti-onaa)https://om.wikipedia.org/wiki/23r4#Falcha_Dheerinni_Dambalii_vaakiyuumiin_alaa(miti-onaa) https://om.wikipedia.org/wiki/Safartuu Seeli https://om.wikipedia.org/wiki/Seeli Seelii ( Afaan Oromoo : lubbiyyoo) Seeliin wanta lubbuu qabu isa xiqqaadha ykn wanti jedhamuu danda'u yuunitii jireenyaati. Seelii jechuun yuunitii maatirii isa xiqqaa ta’ee fi ifatti lubbuun jiru jedhamee waamamuu danda’uudha. https://om.wikipedia.org/wiki/Fuula_Duraa/ja | rowspan="6" style="text-align:center; font-size: 17px;" | https://om.wikipedia.org/wiki/Main_Page/minerva.css font-family: sans-serif; https://om.wikipedia.org/wiki/Qajojii:Wikipediasister wwWiikiipiidiyaan, kitaabni beekumsa bilisaa, kan qopheesse Wiikiimidiyaa Faawundeeshinii .Dhaabbanni bu’aa hin arganne kun pirojektoota hojii [of Wikipedias|afaanota hedduu] fi fedhii waloo adda addaas ni hojjeta: https://om.wikipedia.org/wiki/Walaabuu Walaabuu iddoo bal’aa, daangaa hin qabne ykn eegallii fi dhuma hin qabne kan wantoota (jajjaboo, dhangala’aa fi gaazii) of keessatti hammate dha. Walaabuu guutummaatti arguun hin danda'amu. https://om.wikipedia.org/wiki/Walaabuu/hawaa Walaabuu iddoo bal’aa, daangaa hin qabne ykn eegallii fi dhuma hin qabne kan wantoota (jajjaboo, dhangala’aa fi gaazii) of keessatti hammate dha. Walaabuu guutummaatti arguun hin danda'amu. Xin-hawaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-hawaa https://om.wikipedia.org/wiki/Ribduu Ribduun kan hojjetame golollee fi utubaa irraa, yeroo baay’ee funyoon kallattii jilbaa jijjiiruuf pullii sana irratti boqota. Puulli kireeffattootaa humna namaa qajeelchuuf qofa osoo hin taane, humna namaa guddisuuf illee fayyadamuun ni danda’ama. Humna dabaluuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Ribduu#Humna_dabaluu https://om.wikipedia.org/wiki/Doolaara_Ameerikaa Doolaara maallaqa bitaagurgutaa Ameerikaa ti . Doolaara biyyoota biroo irraa adda baasuuf mallattoo $ fayyadama. https://om.wikipedia.org/wiki/Baddallee Beddelleen maqaa Beddee fi Eeleerraa akka moggaate irra jireessa amanamtus bara lolaa Baddallee galle jechuun ni balleessine diina ka je'anis ni jira.Beddeellee hin argadhuu jedhan beerri gabaa dullattii dhaqaa turan barasis jechuurraan ka'ee mogga'eenis ni jira. https://om.wikipedia.org/wiki/Qaamolee_samii Qaamonni Hawaa kessaa qaamolee uumamaa samii keessa jiranidha . Kunis pilaaneetota, saatalaayitoota(Battolchee), meetirooyidii(qaanqorsaa), urjiilee, koomeetii(Qorsaa) fi kan kana fakkaatan. Qaamoota Qoloo(samii) keessaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Qaamolee_samii#Qaamoota_Qoloo(samii)_keessaa Urjiilee Ayyaantii(zodiac)https://om.wikipedia.org/wiki/Qaamolee_samii#Urjiilee_Ayyaantii(zodiac) Maqaa Tuujootaa/ gurmuu urjiileehttps://om.wikipedia.org/wiki/Qaamolee_samii#Maqaa_Tuujootaa/_gurmuu_urjiilee https://om.wikipedia.org/wiki/Saffisa_ifaa Saffisni ifa vaakiyuumii keessatti, yeroo baay’ee c jedhamee kan waamamu, dhaabbataa fiizikaalaa waliigalaa kan sekondii tokkotti meetira 299,792,458 wajjin sirriitti walqixa ta’eedha. Fiiziksiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Fiiziksii Xin-seerummaamaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-seerummaamaa https://om.wikipedia.org/wiki/Xurree_Aannannoo [Way IR Spitzer.jpg|right|thumb| Ruda Xurree Aannannoo] Xinjechahttps://om.wikipedia.org/wiki/Xurree_Aannannoo#Xinjecha Dabalataaf:https://om.wikipedia.org/wiki/Xurree_Aannannoo#Dabalataaf: https://om.wikipedia.org/wiki/Pilaaneetii Pilaaneetiin ykn Lafjoon urjii tokkotti naanna'anii fi siiqqee isaanii irratti akka naanneffaman isaan dandeessisu qabanidha. Fakkeenyaaf, Milkii Weey wiirtuu isaa irratti urjii Aduu jedhamtuu fi pilaaneetota sagal naannoo ishee naanna’an qaba. https://om.wikipedia.org/wiki/Pilaaneettii Lafjoo qaamman sirna Biiftuu keessatti biiftuu naanna’aniidha. Lajoonnii hundinuu biftuu irraa fageenya adda addaa irra kan jiraniifi orbiitii(marsoo) mataa ofii qabu. https://om.wikipedia.org/wiki/Dawe_Kachan Aanaan dawwee qachaan kan argaamuu naannoo oromiya godina baalee baha keessatii magaalan guddon aanaa kana mi'oo jedhaamun beekamtii. https://om.wikipedia.org/wiki/Ruda Rudni walitti qabama guddaa gaazii, dhukkee , urjiilee fi sirna Biiftuuti. Rudni tokko harkisa lafaatiin walitti qabama. Dabalataaf:https://om.wikipedia.org/wiki/Ruda#Dabalataaf: https://om.wikipedia.org/wiki/Gaalaaksii Rudni walitti qabama guddaa gaazii, dhukkee , urjiilee fi sirna Biiftuuti. Rudni tokko harkisa lafaatiin walitti qabama. https://om.wikipedia.org/wiki/Lafjoo_Bakkalcha Bakkalcha ykn Veenus (mallattoo: ) ruuda Xurree Aannannoo, ykn tuuta urjiilee bakka lafti argamtudha. Lafjoon kun Biifturraa irraa sadarkaa lammaffaa (2ffaa) dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Tuuja Hiikni adda addaa muraasni Tuujoota ykn gurmuujiilee jira, garuu namoonni baay'een gurmuu urjiilee akka garee urjiileetti yaadu. Urjiileen halkan arguu dandeessan bakka lafa irra jirtuu fi yeroo waggaa irratti hundaa'a. Dabalataaf:https://om.wikipedia.org/wiki/Tuuja#Dabalataaf: https://om.wikipedia.org/wiki/Fan_Bingbing Fan Bingbing (Afaan Chaayinaa: 范冰冰, dhalattee 16 Adoolessa 1981) taphattuu Chaayinaa ti. Bara 2013 hanga 2017tti bara 2006 irraa eegalee waggaa waggaan sadarkaa 10ffaa irratti erga argamtee booda tarree namoota beekamoo 100 Foorbis Chaayinaa keessatti nama beekamaa kaffaltii olaanaa argatte ta'uun hammatamte. https://om.wikipedia.org/wiki/Gaara_Tataa%27oo Garreen Tataa'oon jechuun gaaraa lafaa dhooqaa jiddutti argamuu fi kan sababa babaqaqinsa lafaatiin uumameedha. https://om.wikipedia.org/wiki/Babbaqaqiinsa_Lafaa Babbaqaqiinsi addaan tarsa’uu qaama lafaati. Lafti wal irraa foxoqee/citee dalga yookiin shaffaaxa walirraa siquu qaama lafaati. Dallaa fannifame fi dallaa miilahttps://om.wikipedia.org/wiki/Babbaqaqiinsa_Lafaa#Dallaa_fannifame_fi_dallaa_miila https://om.wikipedia.org/wiki/Abubeeker_Naasir Abubeeker Naasir Ahmed (Guraandhala 23, 2000 dhalate) kubbaa miilaa piroofeeshinaalaa Itoophiyaa kan taphataa kubbaa miillaa kan taphate yoo ta'u, garee kubbaa milaa Itoophiyaa fi garee kubba miilaa biyya Itoophiyaa keessatti Mamelodi Sundowns taphata. Duraan Liigii Ispoortii Itoophiyaa Keessatti Koffee S. https://om.wikipedia.org/wiki/Seeyint_Joorji_S.C. Seeyint Joorji Sports Club (Amharic: ቅዱስ ጊዮርጊስ ስፖርት ክለብ, Kidus Giorgis Sport Club), Kidus Giorgis jedhamee kan beekamu, kilabii kubbaa miilaa ogummaa Addis Ababa, Itoophiyaa keessatti argamu dha. Kutaa olaanaa kubbaa miilaa Itoophiyaa, Liigii Ispoortii Itoophiyaa keessatti taphatu. https://om.wikipedia.org/wiki/Ramadaanaa_Yuseef Ramadaan Yuseef Mohaammed (ረመዳን ዩሱፍ; kan dhalate Guraandhala 12, 2001) kubbaa miilaa piroofeeshinaalaa Itoophiyaa kan taphataa kubbaa milaa Itoophiyaa kan garee Ispoortii Ispoortii Seeyint Joorji S.C. https://om.wikipedia.org/wiki/Suraafel_Daanaacheew Surafel Dagnachew Mengistu (Fulbaana 11, 1997 dhalate) taphataa kubbaa miillaa piroofeeshinaalaa Itoophiyaa yoo ta'u, kilabii Piriimiyerliigii Itoophiyaa Faasiil Kenemaa fi garee biyyaalessaa Itoophiyaaf taphataa sarara giduu ta'ee taphata. https://om.wikipedia.org/wiki/Gubama_Soorataa Seelonni dalagaa isaanii raawwachuuf anniisaa isaan barbaachisa. Anniisaa kanas soorata irraa adeemsa gubama soorataatiin argatu. Gubama soorataa oksijiiniin Gaggeeffamuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Gubama_Soorataa#Gubama_soorataa_oksijiiniin_Gaggeeffamuu Gubamni soorataa oksijiinii malee gaggeeffamuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Gubama_Soorataa#Gubamni_soorataa_oksijiinii_malee_gaggeeffamu https://om.wikipedia.org/wiki/Watana Wanti hangaafi qabee qabu kamiyyuu maatarii ykn Watana jedhama. Fakkeenyaaf, qilleensa, bishaan, dhagaa, aannan, daraaraa adda addaafi kan kana fakkaatan Watana dha. Fiiziksiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Fiiziksii Kemistiriihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Kemistirii Saayinsiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Saayinsii Xin-ruqahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-ruqa Xin-seerummaamaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-seerummaamaa Xin-wantahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-wanta https://om.wikipedia.org/wiki/Qojoolee:Ramaddii-Saayinsii Category:Saayinsii Saayinsiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Saayinsii https://om.wikipedia.org/wiki/Mamelodi_Sundowns_F.C. Maamelodi Sundowns Football Club (Sundowns jedhamee kan beekamu) kilabii kubbaa miilaa Afrikaa Kibbaa kan Maamelodi, Pireetooriyaa,kutaa Gawuuteng keessatti argamu kan Premier Soccer League,sadarkaa jalqabaa sirna liigii kubbaa milaa Afrikaa Kibbaati. Gareen kun bara 1970'oota keessa kan hundeeffame yoo ta'u, Istaadiyeemii Loftus Versfeld keessatti taphoota mana isaa tapha. https://om.wikipedia.org/wiki/Liyoonaal_Meesii Lionel Andres Messi (kan dhalate Waxabajjii 24, 1987), Messi jedhamee kan beekamu, kubbaa miilaa Arjantiinaa kan taphattuu kubbaa milaa ogummaa taphataa garee Ligue 1 Paaris Saint-Germain fi kaappitaantii garee biyyaalessaa Arjantiinaa ti. Akka taphattoota hunda caalaa beekamoo ta'an keessaa tokkootti ilaalama, Meesiin badhaasa Ballon d'Or torba, galmee Shoes Golden Awurooppaa ja'a, akkasumas bara 2020tti garee Ballon d'Or Dream Team'tti galmeeffame. https://om.wikipedia.org/wiki/Getanee_Kebeede Getaneh Kebede Gebeto (Amharic: ጌታነህ ከበደ; kan dhalate Ebla 2, 1992) ispoortii kubbaa miilaa piroofeeshinaalaa Itoophiyaa kan taphataa duraa taphataa kilabii Itoophiyaa Premier League Wolkite City. Articles containing Amharic-language texthttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Articles_containing_Amharic-language_text https://om.wikipedia.org/wiki/Suulmaan_Haamiid Suleman Hamid (Amharic: ሱሌማን ሀሚድ; Onkoloolessa 20, 1997 dhalate) kubbaa miilaa piroofeeshinaalaa Itoophiyaa kan taphataa kubbaa miillaa Itoophiyaa taphataa mirgaati. Fuulota geessituuwwan faayilaa hin dalagne waliniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Fuulota_geessituuwwan_faayilaa_hin_dalagne_walinii https://om.wikipedia.org/wiki/Koffee_Itoophiyaa_S.C. Ethiopian Coffee Sport Club, Ethiopian Buna jedhamee kan beekamu, garee kubbaa miilaa Itoophiyaa kan Addis Ababaa keessatti argamu dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Istaadiyeemii_Addis_Ababaa Istaadiyeemiin Addis Ababaa Istaadiyoo kaayyoo hedduu Addis Ababaa, Itoophiyaa keessatti argamu dha. Yeroo baay'ee taphoota kubbaa miilaaf kan oolu yoo ta'u, meeshaalee atleetiksii kan qabu ta'us. https://om.wikipedia.org/wiki/Gareen_kubbaa_miilaa_biyyaalessaa_Itoophiyaa Gareen kubbaa miilaa biyyaalessaa Itoophiyaa, maqaa moggaasaatiin Waaliyaa, kubbaa miilla dhiirota Itoophiyaa keessatti Itoophiyaa bakka bu'a, akkasumas Federaalizimii kubbaa milaa Itoophiyaa, qaama kubbaa miira Itoophiyaa bulchuun to'atamaa jira. Gareen kun bara 1943tti erga hundeeffamee kaasee dorgommii naannoo, ardii fi addunyaa irratti Itoophiyaa bakka bu'a. All articles containing potentially dated statementshttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:All_articles_containing_potentially_dated_statements Articles containing potentially dated statements from January 2017https://om.wikipedia.org/wiki/Category:Articles_containing_potentially_dated_statements_from_January_2017 Articles with unsourced statements from January 2017https://om.wikipedia.org/wiki/Category:Articles_with_unsourced_statements_from_January_2017 Pages with reference errorshttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Pages_with_reference_errors https://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_hargansuu Sirna hargansuu ykn sirna fiilaa( Afaan ingiliziin:The respiratory system) sirna lubbuu qabeeyyiin gaggeessuu kessaa isa tokko ta'ee kan qilleensa qulqulluu (oksijiinii hedduminaan of-keessaa qabu) gara keessaatti ol-fudhachuufi qilleensa xuraawaa (kaarboondaayoksaayidii hedduminaan of-keessaa qabu) gara alaatti baasuuf tajaajila. Caasaaleen sirna hargansuu qaawwota funyaanii, gola funyaanii, Qoonqoo, saanduqa sagalee (laarniksii), ujummoo qilleensaa (tiraakiyaa)fi somboota lama yoo ta’an sombi Qolka qillensaa ykn domokkee (biroonkaayii), Birkii Qillensaa ykn Bikkokkee (biroonkiyoolsii) fi afuuffeewwan qilleensaa (alviyoolaayii) of-keessatti hammata. Funyaani fi Gola Funyaaniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_hargansuu#Funyaani_fi_Gola_Funyaanii Qoonqoo(pharynx)https://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_hargansuu#Qoonqoo(pharynx) Sanduuqa sagalee (larynx)https://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_hargansuu#Sanduuqa_sagalee_(larynx) Ujummoo Qileensaa(Trachea)https://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_hargansuu#Ujummoo_Qileensaa(Trachea) Qolka qillensaa (biroonkaayii/biroonkiin)https://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_hargansuu#Qolka_qillensaa_(biroonkaayii/biroonkiin) https://om.wikipedia.org/wiki/Abeel_Yaayil Abel Yalew Tilahun (Bitootessa 23, 1996 dhalate) kubbaa miilaa Itoophiyaa kan taphataa kubbaa milaa Itoophiyaa kan garee Ispoortii Liigii Seeyint Joorji S.C. https://om.wikipedia.org/wiki/Funyaan Funyaan qaamoolee miraa kessa isa tokko yoo ta'u finfachuuf nu tajaajila. Anaatoomiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Anaatoomii Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii Xinlubbuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xinlubbuu https://om.wikipedia.org/wiki/Sanduuqa_Sagalee === Hikkaa === Hikkaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Sanduuqa_Sagalee#Hikkaa https://om.wikipedia.org/wiki/Sirni_bullaa%E2%80%99insa_nyaataa Sirni bullaa'insa nyaataa (Afaan ingiliizii: digestive system) kutaalee qaamaa nyaata daakudha. Innis sirna garaachoomar'imaanii(gastrointestine)ti . Bifa Bullaa’insa soorataahttps://om.wikipedia.org/wiki/Sirni_bullaa%E2%80%99insa_nyaataa#Bifa_Bullaa’insa_soorataa Bullaa’insa soorataa nafooyyeehttps://om.wikipedia.org/wiki/Sirni_bullaa%E2%80%99insa_nyaataa#Bullaa’insa_soorataa_nafooyyee Bullaa’insa soorataa keemikaalaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Sirni_bullaa%E2%80%99insa_nyaataa#Bullaa’insa_soorataa_keemikaalaa Qaamolee Bullaa’insa Nyaataa Sadarkaa Duraahttps://om.wikipedia.org/wiki/Sirni_bullaa%E2%80%99insa_nyaataa#Qaamolee_Bullaa’insa_Nyaataa_Sadarkaa_Duraa Holqa afaanii(Oral cavity)https://om.wikipedia.org/wiki/Sirni_bullaa%E2%80%99insa_nyaataa#Holqa_afaanii(Oral_cavity) Ilkaan (Teeth)https://om.wikipedia.org/wiki/Sirni_bullaa%E2%80%99insa_nyaataa#Ilkaan_(Teeth) Arraba(tongue)https://om.wikipedia.org/wiki/Sirni_bullaa%E2%80%99insa_nyaataa#Arraba(tongue) Qoonqoo(pharynx)https://om.wikipedia.org/wiki/Sirni_bullaa%E2%80%99insa_nyaataa#Qoonqoo(pharynx) Liqimsituu(Esophagus)https://om.wikipedia.org/wiki/Sirni_bullaa%E2%80%99insa_nyaataa#Liqimsituu(Esophagus) Garaacha(Stomach)https://om.wikipedia.org/wiki/Sirni_bullaa%E2%80%99insa_nyaataa#Garaacha(Stomach) https://om.wikipedia.org/wiki/Kaarboonii Cilayyaa ykn Kaarboonii Afaanonni Ingiliffaan (carbon) wahiyyoo lakkofsi buxusaawaa(Z) 6 ta'eedha.Iddoo bu'ee waltawaan saa "C" Kompaawundoota kaarboonii ykn Cilayyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Kaarboonii#Kompaawundoota_kaarboonii_ykn_Cilayyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Saldaqaa Aluminiumiin ykn saldaqni elementii yoo ta’u sibiilli salphaadha. Halluun isaa akka meetaawaa waan ta’eef salphaatti kan xuraa’u miti. Kemistiriihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Kemistirii Xin-wantahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-wanta https://om.wikipedia.org/wiki/Waalgaa Mallattoon keemikaalaa salfarii ykn Waalgaa gabatee piriyoodii keessatti S dha . Lakkoofsi atoomiwaa isaa 16 dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Meetii https://om.wikipedia.org/wiki/Sibiila_diimaa Kooppaariin ykn sibiila dimaa ykn girjaa https://om.wikipedia.org/wiki/Bisha_meetaa Bisha meetaa ykn meerkikuriin Wahiyyoo keemistrii keessatti argamudha . https://om.wikipedia.org/wiki/Warqee Warqee ykn sokko Au bakka bu;a https://om.wikipedia.org/wiki/Dilaalii Dilaalii ykn liidii ykn rasaasa https://om.wikipedia.org/wiki/Kuula Iddoo bu'een keemikaalaa antimoonii ykn Kuulaa gabatee elementoota keessatti Sb dha. Lakkoofsi atoomikaa isaa 51 dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Haayidroojiinii Haayidroojiiniin wahiyyoo keemikaalaa iddoo bu'een isaa H fi lakkoofsa atoomawaa ykn suddawaa 1 qabudha. Ulfaatinni suuddawaa isaa 1. Kemistiriihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Kemistirii https://om.wikipedia.org/wiki/Litiyeemii Litiyemii ( lithium ) gabatee pireedikii keessatti, iddo bu'een keemikaalaa Li dha. Lakkoofsi suuddawaa isaa 3 dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Biriiliyeemii iddo bu'een keemikaalaa biriiliyeemii gabatee piriyoodii keessatti Be dha. Lakkoofsi atoomikaa isaa 4 dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Qorqorroo Iddo bu'een keemikaalaa Qorqarroo yookiin tiinii gabatee elementoota keessatti Sn dha. Lakkoofsi atoomikaa isaa 50 dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Sodiyeemii Iddoo bu'een keemikaalaa soodiyemii / sogiddoo gabatee elementoota keessatti Na. Lakkoofsi suddawaa isaa 11 dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Booroonii Boorooniin ( Boron ) gabatee elementoota keessatti, iddoo bu'een keemikaalaa B dha. Lakkoofsi suddawaa isaa 6 dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Ayinanii Sibiilli ykn Ayinanii elementii keemikaalaa iddoo bu'een isaa Fe (Laatiin irraa: ferrum) fi lakkoofsa suuddawaa isaa 26. Innis sibiilaa  ce’umsaa fi garee 8B gabatee piriyoodii keessatti argama. https://om.wikipedia.org/wiki/Yaaya(logic) Yaaya jechuun qo’annoo sababeeffannaa jechuudha. Yaayan ykn sabababbeffannaan ykn Qabatameeffannan damee beekumsaa hundaaf barbaachisaa ta’us, irra caalaa damee falaasama, herregaa, fi saayinsii kompiitaraa irratti qoratama. Loojikiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Loojikii Qabatameeffannaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Qabatameeffannaa https://om.wikipedia.org/wiki/Pilaaneetoota Jechii "Planet" jedhuu jecha greek " planḗtai" irraa kan dhufee yoo ta'uu hiiknisaas"jooraa" jechuudha kana bu'uureffachuuniis jechii "planet" jedhuu uu ta’an lafjooleen akka orbiitii isaanii osoo gadi hindhiisin biiftuu naanna’an gargaara. Lafjooleen ifa mataa isaanii hin qaban. Bakkallee Cuggee (dwarf planets)https://om.wikipedia.org/wiki/Pilaaneetoota#Bakkallee_Cuggee_(dwarf_planets) https://om.wikipedia.org/wiki/Hawaa Hawaan ykn duwwaani iddoo bal’aa, daangaa hin qabne ykn eegallii fi dhuma hin qabne kan wantoota (jajjaboo, dhangala’aa fi gaazii) of keessatti hammate dha. Hawaa guutummaatti arguun hin danda'amu. Dabalataaf:https://om.wikipedia.org/wiki/Hawaa#Dabalataaf: https://om.wikipedia.org/wiki/Kerala_Blasters_FC Kilabiin kubbaa miilaa Kerala Blasters (Kerala Blasters Football Club) (maalaayilaam pronunciation: [keːɾaʹa blaːsṯṯeːsə]), yeroo baay'ee (The Blasters) jedhamee waamama, kilabii kubbaa miira Indiyaa Kochi, Keeraalaa keessatti argamu, kan Liigii Super Indiyaa, sadarkaa olaanaa kubbaa miillaa Indiyaa keessatti dorgomuudha. Kilabichi kan hundeeffame Caamsaa 2014 yeroo jalqabaaf Liigicha Super Indiyaa keessatti ture. https://om.wikipedia.org/wiki/Sahaa%27al_Abdul_Saamaad Sahaa'al Abdul Saamaad (Sahal Abdul Samad; ebla 1, 1997 dhalate) kubbaa miilaa ogummaa qabuu fi garee Indiyaa Super League Kerala Blasters jedhamuuf taphatudha. Yunaayitid Arab Emireetitti dhalate, garee biyyaalessaa Indiyaa bakka bu'a. https://om.wikipedia.org/wiki/Bitila Bitila (Afaan igilizii: Biyoona) jecha lakkoofsa guddaa agarsiisu yoo ta’u, https://om.wikipedia.org/wiki/Kitila Kitila ykn Miliyoona ykn Kumaatama (1,000,000) lakkoofsa lakkoofsaa yoo ta’u kuma tokko ( zeeroo 6 ) waliin kan wal gitu yoo ta’u, 999,999 itti aanee 1,000,001 itti aanee argama Barreeffama saayinsii keessatti akkanatti barreeffama: 10 6 Herreegahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Herreega https://om.wikipedia.org/wiki/Dhaha_Chaayinaa Dhaha duudhawaa Chaayinootaan biiftuu, ji‟aafi urjii(Jupitar) irratti hundaan kalaqameefi tajaajila amantiifi qonnaaf itti gargaaramaa, hiree gaariifi yaraa dhalachuu daa‟immaniifi du‟aa illee kan ittiin laalataafi jireenya qajeelfataa jirtuudha. Haala kanaan, dhahi duudhawaan biyyattiin kalaqxesji‟oota 12 kan qabuufi woggaan giddugaleessaan guyyoota 355 kan qabuufi ji‟a sirreesituu guyyaata woggaa tokkoo, kan wolitti ji‟a 13 taasistuufi dhaha biyya Hebruutiin walfakkaatu qabdi. Hawaasahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Hawaasa Sirna Dhahaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Sirna_Dhahaa Xin-hawaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-hawaa https://om.wikipedia.org/wiki/Dhaha_Giriigooriyaa Dhaha Giriigooriyaan Dhaha addunyaa irra caalaan itti fayyadamaniidha. Fulbaana 24 re'ee phaaphaasii wajjin kan jalqabame yoo ta'u, Onkoloolessa 1582tti Phaaphaasii Giriigooriyoos 13ffaan akka fooyya'iinsa, fi bakka bu'aa, kalaandarii Juuliyaaniitti hojiirra oole. Sirna Dhahaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Sirna_Dhahaa Xin-hawaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-hawaa https://om.wikipedia.org/wiki/Marmaartuu Saatalaayitii yookaan Shuffee jechuun Addeessa jechuu dha. garu saatalaayitiin asii ol erginu immoo Baattolchee yknShuffee jedha. Saayinsiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Saayinsii Teeknooloojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Teeknooloojii Xin-hawaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-hawaa https://om.wikipedia.org/wiki/Maansa_Musaa Akka lakkoofsa Miiladiyaatti bara 1280 keessa dhalate, bara 1312-1337 waggoota 25niif Mootii Biyya lixa Afrikaa kan tate , Mootii Maalii tahuun kan bulchaa ture Mansaa Muusaa, qabeenyi inni yeroo sanitti horatee qabu, kan dureeyyiin Addunyaa hanga hardhaa jiran horatanii hin beekne tahuu seenaan isaa ni mul’isa. Qabeenyi inni yeroo sanitti horate qabu Dolaraa Ameerikaa Biliyoona 400 ni gaha jedhamee tilmaamama. Seenaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Seenaa Seenaa Afrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Seenaa_Afrikaa Seenaa jireenyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Seenaa_jireenyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Dhaha_ji%27aa Akaakuu hedannaa dhaha addunyaa keessaa tokko dhaha ji‟a yookiin addeessa irratti hundaa‟uunkan hedamuudha. dhahi duudhawaan biyyoota baay‟ee bocaafi haala mul‟achuufi guddataa deemuu; akkasumas, xiqqaachaafi dhabamaa deemuu ji‟aa irratti hundaa‟uun guyyaa lakkaawuu halkan irraa eegalaniidha. Dhahaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dhahaa Sirna Dhahaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Sirna_Dhahaa Xin-hawaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-hawaa https://om.wikipedia.org/wiki/Allaattii_Sheeyxaanaa Maqaan uumama kanaa Anhinga jedhama. Anhinga jechuun akka afaan ummata Tuupii kan Braazil keessa jiraataniitti, Allaattii sheeyxanaa ykn ammoo Allaattii bofaa jechuudha. Qaama Anhigaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Allaattii_Sheeyxaanaa#Qaama_Anhigaa Amalaa fi Soorata Anhigaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Allaattii_Sheeyxaanaa#Amalaa_fi_Soorata_Anhigaa Walhormaata Anhigahttps://om.wikipedia.org/wiki/Allaattii_Sheeyxaanaa#Walhormaata_Anhiga Ilmoolee Anhigahttps://om.wikipedia.org/wiki/Allaattii_Sheeyxaanaa#Ilmoolee_Anhiga https://om.wikipedia.org/wiki/Rooba_Daayimandii Ija bishaanii Rabbiin nuuf kenneen yoo gama samii ol laallu duumessa argina. Duumessaa olitti urjiilee muraasa argina. Baay’ina Urjiiwwaniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Rooba_Daayimandii#Baay’ina_Urjiiwwanii Diyaamandiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Rooba_Daayimandii#Diyaamandii Aduu Pilaaneetota garagaraa irrattihttps://om.wikipedia.org/wiki/Rooba_Daayimandii#Aduu_Pilaaneetota_garagaraa_irratti https://om.wikipedia.org/wiki/Hantuuta_moluu_qaama_qullaa Bineensi kun Naked mole rat jedhama. Naked mole rat jechuun, Afaan Oromootiin Hantuuta moluu qaama qullaa jiru jechuudha. Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii Bineensottahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Bineensotta Xinlubbuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xinlubbuu https://om.wikipedia.org/wiki/Deeroo Deeroo (Afaan ingiliziin:serval) Uumamni kun sanyii adurreeti. Sanyii adurree wayta jennu, adurree manatti horsiifannu qofa hin seehinaa. Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii Bineensottahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Bineensotta Hoosiftootahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Hoosiftoota Xinlubbuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xinlubbuu https://om.wikipedia.org/wiki/Olingoo Uumamni kun OIingo jedhama. Olingon naannawa bosona jiidhaa oowwaa jiraata. Qaama Olingohttps://om.wikipedia.org/wiki/Olingoo#Qaama_Olingo Qubsumaa fi Soorata Olingohttps://om.wikipedia.org/wiki/Olingoo#Qubsumaa_fi_Soorata_Olingo Diina Olingohttps://om.wikipedia.org/wiki/Olingoo#Diina_Olingo Jireenyaa fi Wal hormaata Olingohttps://om.wikipedia.org/wiki/Olingoo#Jireenyaa_fi_Wal_hormaata_Olingo https://om.wikipedia.org/wiki/Saalaa Saalaan (Oryx) naannawa Afriikaa gama bahaa fi Kibbaa, akkasumas Eeshiyaa keessaa biyyoota akka Urduunii fi Oomaan keessatti argama. Bineensi kun ilma namaatiifi bineensota hedduun waan adamsamuuf, lakkoofsi isaa haalaan xiqqaachutti jira. Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii Bineensottahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Bineensotta Hoosiftootahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Hoosiftoota Xinlubbuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xinlubbuu https://om.wikipedia.org/wiki/Kotteeyyii_quba_guutuu Kotteeyyii quba guutuu gita hoosistootaa xinlubbuu ammayyaa keessatti . Hoosiftootahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Hoosiftoota https://om.wikipedia.org/wiki/Haraasheeyyii Haraasheeyyii bineensa bal'aa Gita hoosistootaa kan ta'ee fi Oordarii ykn tartiiba Kotteeyyii quba guutuu keessaa tokkodha. https://om.wikipedia.org/wiki/Tushaaleeyyii [Lawwee dachaa jedhamuun beekkaman kanneen Tushaa dugdaa qaban garuu dugugguruu hin qabne] Amaloota Tushaaleeyyiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Tushaaleeyyii#Amaloota_Tushaaleeyyii Tushaa duugdaa (notochord)https://om.wikipedia.org/wiki/Tushaaleeyyii#Tushaa_duugdaa_(notochord) Tushaa Ribee dugdaa (Dorsal Nerve Cord)https://om.wikipedia.org/wiki/Tushaaleeyyii#Tushaa_Ribee_dugdaa_(Dorsal_Nerve_Cord) Dhadhooha qoonqoo (Pharyngeal Slit)https://om.wikipedia.org/wiki/Tushaaleeyyii#Dhadhooha_qoonqoo_(Pharyngeal_Slit) Rammaddiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Tushaaleeyyii#Rammaddii Urookoordaataa (firfira galaanaa)https://om.wikipedia.org/wiki/Tushaaleeyyii#Urookoordaataa_(firfira_galaanaa) Seephalochordata (Mattushaaleeyyii)https://om.wikipedia.org/wiki/Tushaaleeyyii#Seephalochordata_(Mattushaaleeyyii) Vertebrata (dugugguruu qabeeyyii)https://om.wikipedia.org/wiki/Tushaaleeyyii#Vertebrata_(dugugguruu_qabeeyyii) https://om.wikipedia.org/wiki/Qorkee Qorkee ( Roomaa : Alcelaphus buselaphus ) hoosistuu Itoophiyaa fi Afrikaa keessatti argamudha . Maalummaa saayinsaawaa bineensichaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Qorkee#Maalummaa_saayinsaawaa_bineensichaa https://om.wikipedia.org/wiki/Faalama_Qilleensaa_Fi_Naannoo   Addunyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Addunyaa Hawaasahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Hawaasa Lafa kenyahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Lafa_kenya https://om.wikipedia.org/wiki/Dagal-hareeyyii Dagal-hareeyyiin ykn Lafbishaneewwan ykn gaffaa-bisheen ykn jirlameen (Afaan ingiliiziin: Amphibian )bineeldota lafee qabeeyyii yeroo jalqabaaf bishaan keessaa gara lafaatti madaqanii jireenya lafarraa eegalaniidha. Amaloota Dagal-hareeyyiin ittiin beekaman kanneen armaan gadiiti. Bineensottahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Bineensotta https://om.wikipedia.org/wiki/Qurxummiilee Qurxummiileen bishaan karaa afaan isaanii fudhuchuun Asaassii (giilii)isaanii keessatti oksjiinii bishaan keessa jiru kara ujummoo dhiigaa isaaniitti fudhachuun kaarbondaayioksaayidii qaama isaanii keessa jiru immoo bishaan waliin gara alaatti dabarsu. Irra jireessi qurxummiilee hanqaaquu buusuun walhoru. https://om.wikipedia.org/wiki/Munyuuqee Munyuuqeewwan ykn laflootuun (Afaan ingiliziin: Reptiles) bineeldota lafee qabeeyyii ta’aniifi baay’een isaanii lafarra jiraataniidha. Murrasni isaanii immoo bishaan keessa jiraatu. Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii Bineensottahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Bineensotta Munyuuqeewwanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Munyuuqeewwan Xinlubbuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xinlubbuu https://om.wikipedia.org/wiki/Allaattiiwan Allaattiiwwan akkuma qurxummiilee, dagalhareeyyii, Munyuuqeewwaniifi hoosiftootaa bineeldota lafee qabeeyyiidha. Amaloota beekamoo allaattiiwwan ittiin beekaman keessaa muraasniisaanii kanneen armaan gadiiti. Allattiiwwanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Allattiiwwan Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii Bineensottahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Bineensotta Xinlubbuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xinlubbuu https://om.wikipedia.org/wiki/Aburdaallaa Aburdaallaa(afaan ingiliziin:Quail) maqaa walitti qabaa gosoota simbirroota guddina giddu galeessaa qaban hedduu kan akka waliigalaatti tartiiba Galliformes jedhamu keessatti kaa'amaniidha. Maqaan waloo garee qamalee tuuta, covey, USGS - Animal Congregations, or What Do You Call a Group ykn bevy dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Lerransa Lerransa (Afaan Ingiliziin:Liger)uumama leenca kormaatii fi qeerransa dhaltuu irraa argamuudha. maqaa isaa jechoota Leencafi Qerrensa jedhu walitti fiduudhaan, Lerransa jedhanii itti moggaasan. Qubsumahttps://om.wikipedia.org/wiki/Lerransa#Qubsuma Haala jireenyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Lerransa#Haala_jireenyaa Walhormaatahttps://om.wikipedia.org/wiki/Lerransa#Walhormaata Sooratahttps://om.wikipedia.org/wiki/Lerransa#Soorata Diinahttps://om.wikipedia.org/wiki/Lerransa#Diina Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Lerransa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Sooratto_Foonii Sooratto Foonii(Afaan inglisiiziin:carnivore) jechii ingliffaa kunis ( Laatiin, caro, genitive carnis, hiikni foon fi vorare hiikni isaa "nyaachuu"), bineensa ykn biqiltuu foon soorataaniin dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Bashurreyyii Bashurreyyii(Felidea) Warra bal'aa hoosiftoota soorattoo fooniiti. Isaaniis cita-warraa akka: Addurreyyiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Addurreyyii Bashurreeyyihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Bashurreeyyi Bineensottahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Bineensotta Hoosiftootahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Hoosiftoota https://om.wikipedia.org/wiki/Leenca Database entry includes a lengthy justification of why this species is vulnerable |image=Lion waiting in Namibia.jpg|image_width=250px|regnum= Bineeldoota (Animalia)|phylum=lafee qabeeyyii (Chordata)|classis=hoosiftoota (Mammalia)|ordo=Sooratto Foonii (Carnivora)|familia=Bashurreyyii Felidae|genus=Deeroowwan Panthera|species=Leenca P. Leenca Kormaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Leenca#Leenca_Kormaa Leenca dhalaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Leenca#Leenca_dhalaa Leenca Adiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Leenca#Leenca_Adii https://om.wikipedia.org/wiki/Qeerrensa_Cabbii Qeerrensa Cabbii kun hoosistuu Eeshiyaa keessatti argamudha . Addurree gurguddoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Addurree_gurguddoo Bashurreeyyihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Bashurreeyyi Bineensottahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Bineensotta Deeroowwahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Deeroowwa Hoosiftootahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Hoosiftoota https://om.wikipedia.org/wiki/Huutuu(Bineelda) Huutuu ( Jaguar ) Bineensa Qaccee deeroowwanii Ameerikaa Kibbaa hanga Ameerikaa Giddugaleessaatti argamuuti . Addurree gurguddoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Addurree_gurguddoo Bashurreeyyihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Bashurreeyyi Bineensottahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Bineensotta Deeroowwahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Deeroowwa Hoosiftootahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Hoosiftoota https://om.wikipedia.org/wiki/Qeeramsa Database entry includes justification for why this species is of least concern|image=leopard.jpg|image_width=250px|regnum= Bineeldoota (Animalia)|phylum=lafee qabeeyyii (Chordata)|classis=hoosiftoota (Mammalia)|ordo=Sooratto Foonii (Carnivora)|familia=Bashurreyyii Felidae|genus=Deeroowwan Panthera|species=Qeerramsa P. Addurree gurguddoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Addurree_gurguddoo Bashurreeyyihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Bashurreeyyi Bineensottahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Bineensotta Deeroowwahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Deeroowwa Hoosiftootahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Hoosiftoota https://om.wikipedia.org/wiki/Garmaa_baddaa Garmaa baddaa ( cougar ykn puma ) miseensa cita-Warra Addurreeyyii (Felinae): Ameerikaa qofa keessatti argamu keessaa tokkodha . Addurree gurguddoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Addurree_gurguddoo Addurreyyiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Addurreyyii Bashurreeyyihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Bashurreeyyi Bineensottahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Bineensotta Hoosiftootahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Hoosiftoota https://om.wikipedia.org/wiki/Adurree Adurree beeydoota mana keessa jiraatu yoo ta’u, hantuutaa fi kan kana fakkaatan mana keessatti qabachuufi nyaachuun itti fayyadama. Addurree gurguddoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Addurree_gurguddoo Addurreyyiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Addurreyyii Bashurreeyyihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Bashurreeyyi Bineensottahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Bineensotta Hoosiftootahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Hoosiftoota https://om.wikipedia.org/wiki/Amaaqeexa Amaaqeexa hoosistuu Itoophiyaa keessatti argamudha . Maalummaa saayinsaawaa bineensichaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Amaaqeexa#Maalummaa_saayinsaawaa_bineensichaa https://om.wikipedia.org/wiki/Gurraqaroo Gurraqoon hoosistuu Itoophiyaa keessatti argamudha . https://om.wikipedia.org/wiki/Baludaa Baludaa Lubbuqabeessa mootummaa Bineeldootaa murna lafee qabeeyyii, gita hoosiftootaa tartiiba sooratto foonii fi warra Bashurree jallatti ramadamuudha. hoosistuu biyya alaati . https://om.wikipedia.org/wiki/Ajifatummaa Ajifatummaa ykn sobsiifamummaa yaad-rimee ijoo saayinsii fi mala saayinsii keessatti . Beekumsi amanamaan tokko yaaliidhaan ykn xinxaaluun soba ta'uun isaa yoo mirkanaa'uu danda'e beekumsi ajifatummaa qaba jenna . Qeequu/Ajifatuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Ajifatummaa#Qeequu/Ajifatu https://om.wikipedia.org/wiki/Yaadrimee_Tuutaa yaadrimeen tuuta damee herregaa kan qo'annoo tuuta irratti xiyyeeffatudha . Tuuta jechuun walitti qabama wantota sirritti ibsamaniiti. Gosoota Tuutotaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Yaadrimee_Tuutaa#Gosoota_Tuutotaa Tuuta Duwwaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Yaadrimee_Tuutaa#Tuuta_Duwwaa Tuuta Dhaabbataafi Tuuta fufaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Yaadrimee_Tuutaa#Tuuta_Dhaabbataafi_Tuuta_fufaa Hariiroo Tuutotaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Yaadrimee_Tuutaa#Hariiroo_Tuutotaa Cita Tuutaafi Cita sirrii tuutaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Yaadrimee_Tuutaa#Cita_Tuutaafi_Cita_sirrii_tuutaa Cita Tuutaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Yaadrimee_Tuutaa#Cita_Tuutaa https://om.wikipedia.org/wiki/Seeliii Lubbiyyoo bu’uura caasaaleefi dalagaalee lubbu-qabeeyyiiti. Lubbu-qabeeyyiin hundi lubbiyyoo tokko yookiin tokkoo ol irraa ijaaraman. Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii https://om.wikipedia.org/wiki/Carraa_Ta%27uumsaa Carraan Ta'uumsaa damee herregaa carraa taatee tokkoo fi isaa ol uumamuu qoratudha. Fakkeenyaaf, saantima tokko qilleensa irratti yeroo darbatamee lafa bu'u, taatee "mataa(Namaa)" ykn "duugda(Leenca)" isa ta'uu danda'uu. herregaa fi Carraa Ta'uumsahttps://om.wikipedia.org/wiki/Carraa_Ta%27uumsaa#herregaa_fi_Carraa_Ta'uumsa wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Carraa_Ta%27uumsaa#wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Rog-sadee Rog-sadee jechuun danaa ji’oomeetirii sarara qajeelaa sadii fi guttiyyoo(vertex) sadii irraa hojjetame dha. Shallaggii naannoo roga sadiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Rog-sadee#Shallaggii_naannoo_roga_sadii Shallaggii bal’ina roga saddeetiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Rog-sadee#Shallaggii_bal’ina_roga_saddeetii Gosoota Rogsadeehttps://om.wikipedia.org/wiki/Rog-sadee#Gosoota_Rogsadee https://om.wikipedia.org/wiki/Rogsadee Rog-sadee jechuun danaa ji’oomeetirii sarara qajeelaa sadii fi guttiyyoo(vertex) sadii irraa hojjetame dha. Shallaggii naannoo roga sadiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Rogsadee#Shallaggii_naannoo_roga_sadii Shallaggii bal’ina roga saddeetiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Rogsadee#Shallaggii_bal’ina_roga_saddeetii Gosoota Rogsadeehttps://om.wikipedia.org/wiki/Rogsadee#Gosoota_Rogsadee https://om.wikipedia.org/wiki/Hoolaadiidaa Category:Articles with 'species' microformats Articles with 'species' microformatshttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Articles_with_%27species%27_microformats https://om.wikipedia.org/wiki/Awwaaldiigessa_qoree Uumamni kun Awwaaldiigessa qoree qabu jedhamee waamamus, Awwaaldiigessa wajjiin hidhata takkallee hin qabu. Tarii dheerinna qoffee isaa laalanii maqaa kana itti moggaasan ta’a. https://om.wikipedia.org/wiki/Awwaaldigeessaa Maqaan bineensa kanaa jechoota Afaan Oromoo  2 irraa ijaarame.  Awwaalaa fi diigessa. https://om.wikipedia.org/wiki/Qaranbullee_Bantii Addunyaa tanarra Sanyiiwwan Biir heddutu jiru. barruu tana keessatti isa Polaar Biir ykn ammo Sea Biir jedhamu waliin daaw’anna. https://om.wikipedia.org/wiki/Arbagaaddu Arbagaadduu urjii beekamaa mudhii samii irratti argamu fi guutuu addunyaa irratti mul'atuudha. Samii halkanii keessatti urjiilee mul’atanii fi beekamoo ta’an keessaa isa tokkodha. Seenaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Arbagaaddu#Seenaa https://om.wikipedia.org/wiki/Maqaa_domeenii Maqaan domeenii teessoo weebsaayitii namni dubbifamuu danda'u (fkn "google.com") kan teessoo IP agarsiisuu fi fayyadamtoonni marsariitiiwwan ykn qabeenya biroo karaa mijataa ta'een akka argatan gargaarudha. Eksteenshiniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Maqaa_domeenii#Eksteenshinii https://om.wikipedia.org/wiki/Balbala%27a Balbala'a ykn Neebuulaa jechii neebuulaa jedhuu jechaa laatiinii yoo ta'uu hikkinni isaas duumessaa ykn hurrii jechuudha. Bakka Uumama Urjiileehttps://om.wikipedia.org/wiki/Balbala%27a#Bakka_Uumama_Urjiilee Hambaawwan Dhukka'insa Urjiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Balbala%27a#Hambaawwan_Dhukka'insa_Urjii Gosootahttps://om.wikipedia.org/wiki/Balbala%27a#Gosoota Nebulaa Pilaanetawaa (Balbala'a lafjaawaa)https://om.wikipedia.org/wiki/Balbala%27a#Nebulaa_Pilaanetawaa_(Balbala'a_lafjaawaa) Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Balbala%27a#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Poortaalii:Xin-hawaa Baga nagaan Gara Fuula Wikipidiyaa Damee Xin-hawaa Dhuftan https://om.wikipedia.org/wiki/Donawaa Doonawaa maashinii ammayyaa gara hawaatti imaluuf gargaarudha . Gosoonni maashinii kunniin kaayyoo adda addaatiif kan ooludha. Xin-hawaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-hawaa https://om.wikipedia.org/wiki/Lafjoo_Sirna_biiftuun_Alaa Bakkaalleen Sirna biiftuun alaa ykn Lafjooleen Sirna biiftuun alaa Bakkaallee Sirna Aduutiin ala jirtudha. muraasni, haalotafiizikaalaa barbaachisoo(hammaafi ifaqulqulluu urjiileeirraa, Hoo'ina, qabiyyee qileensa marsaa) jireenya walxaxaa keemistirii orgaanikii fi tarii guddina jireeny-aaf (jireenyadachee irraakan baay’eeaddata’uudanda’u) qabaachuu malu. Hiikahttps://om.wikipedia.org/wiki/Lafjoo_Sirna_biiftuun_Alaa#Hiika IAUhttps://om.wikipedia.org/wiki/Lafjoo_Sirna_biiftuun_Alaa#IAU Maloota al-kallattii abuurraahttps://om.wikipedia.org/wiki/Lafjoo_Sirna_biiftuun_Alaa#Maloota_al-kallattii_abuurraa Maloota kallattii abuurraahttps://om.wikipedia.org/wiki/Lafjoo_Sirna_biiftuun_Alaa#Maloota_kallattii_abuurraa Seenaa abuurraa gabaabinaanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Lafjoo_Sirna_biiftuun_Alaa#Seenaa_abuurraa_gabaabinaan https://om.wikipedia.org/wiki/Urjiileesoboo Kuwezarootnii Hangafedhesamii keessatti baay'ee ifa ta'anus, erga argamaniiwaggoota60 qofadha. yeroosanattimaddootahawa/samii hedduukeessaa, dambaliiwwaan raadiyoo hedduun worabamaniituran. Xin-hawaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-hawaa https://om.wikipedia.org/wiki/Qorsaa Qorsi, ykn koomeetii ykn Urjeegee (Afaan ingiliiziin: Comet) kubbaawwan cabbii fi dhukkee, qabattoo Kayipperii fi duumessa Oortii irraa ka'anii dha. Darbeedarbeeqorsii, biiftuu isaan baqsuttini dhiyaatu. Xin-hawaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-hawaa https://om.wikipedia.org/wiki/Bungulkattaa Bungulkattaan ykn Asteroyidiin dhakaa yknwantoota jajjaboobiiftuuttinaanna’aniidha. Hammi isaaniikiilomeetira tokkoohanga950 ti. Dabalataaf:https://om.wikipedia.org/wiki/Bungulkattaa#Dabalataaf: https://om.wikipedia.org/wiki/Qaanqorsa Qaanqorsi qaama xiqqaa dhagaa yookiin sibiilaa hawaa keessa jiru yoo ta’u, hammaa firii midhaanii irraa kaasee hanga wantoota bal’inni isaa meetira tokkootti kan guddataniidha. qaanqorsoonni bungulkattoota irraa haalaan xiqqaatoo dha. Xin-hawaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-hawaa https://om.wikipedia.org/wiki/Qaama_sirna_Biiftuu_xixiqqoo Qaamni Sirna Biiftuu xixiqqaan ( SSSB ) wanta Sirna Biiftuu keessa jiru kan Lafjoo, lafjoo cuggee fi Adeessoota uumamaa hin taanedha . Jechi kun yeroo jalqabaaf bara 2006 Gamtaa Astiroonomii Idil-addunyaa (IAU) tiin akka armaan gadiitti ibsame: "Satalaayitii irraa kan hafe wantootni biroo Aduutti naanna'an hundi walumaa galatti 'Qaamolee Sirna Biiftuu Xixiqqaa' jedhamanii waamamu. Hiikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Qaama_sirna_Biiftuu_xixiqqoo#Hiikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Lafjoo_cuggee Bakkaallee cuggee/ Lafjoo jaagee wanta xiqqaa lafjaawaa ulfaatina qabuu fi marsoorratti kan biiftuun naanna’uudha, pilaaneetota idilee saddeet keessaa jirran hundarra xiqqaadha. Bakkaalleen cuggeen idilee Pilutoo dha. Xin-hawaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-hawaa https://om.wikipedia.org/wiki/Eeris [and dysnomia2.jpg|frameless|right] Xin-hawaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-hawaa https://om.wikipedia.org/wiki/Maakeema Makemake (lafjoo cuggee: 136472 Makemake; mallattoo: ) Xin-hawaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-hawaa https://om.wikipedia.org/wiki/Haawmiyaa Haawmiyaa (lafjoo cuggee: 136108 Haumea; mallattoo: ) Xin-hawaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-hawaa https://om.wikipedia.org/wiki/Seeres_(lafjoo_cuggee) [- RC3 - Haulani Crater (22381131691) (cropped).jpg|right|frameless] Astironoomiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Astironoomii Xin-hawaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-hawaa https://om.wikipedia.org/wiki/Gohaa Sagaleen tokko maddarraa ka’uun wanta gufuu itti ta’u (dhagaalee, mukkeen, gamoowwaniifi kanneen kana fakkaatan) tokkotti yommuu bu’u hammi murtaa’e xuuxamee, kan hafe immoo gara dhufetti deebi’a. Sagaleen deebi’e kun balaqqeessa’uu sagalee, awwaattuu yookiin gohaa jedhama. Faayidaa Balaqqeessa’uu Sagalee (Gohaa)https://om.wikipedia.org/wiki/Gohaa#Faayidaa_Balaqqeessa’uu_Sagalee_(Gohaa) https://om.wikipedia.org/wiki/Biiftuu Biiftuun urjii Kubbaa ykn geengoo pilaasmaa ho'aa sirnaawaa jechuuniin ni danda'ama dha. Innis wirtuu sirna biiftuu keessatti kan argamu fi hanga sirnichaa keessaa dhibbaatama 99. Godina Biiftuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Biiftuu#Godina_Biiftuu Caasaa fi walitti makamuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Biiftuu#Caasaa_fi_walitti_makamuu Solloqqee(Irra biiftuu)https://om.wikipedia.org/wiki/Biiftuu#Solloqqee(Irra_biiftuu) Zoonii raadiyaatiiviihttps://om.wikipedia.org/wiki/Biiftuu#Zoonii_raadiyaatiivii wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Biiftuu#wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Kutaalee_subatomikii Atoomoonni suudoowwan baay’ee xixiqqoodha. Suudoowwan kunniin wantoota sammuu keenyatti baay’ee xixiqqoodha jennee yaadnu kam irraayyuu xixiqqoodha. Hanga sadhaatawaa, chaarjiifi argama suudoowwan cita Atoomaawaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Kutaalee_subatomikii#Hanga_sadhaatawaa,_chaarjiifi_argama_suudoowwan_cita_Atoomaawaa https://om.wikipedia.org/wiki/Suudoowwan_cita-atoomawaa Atoomoonni suudoowwan baay’ee xixiqqoodha. Suudoowwan kunniin wantoota sammuu keenyatti baay’ee xixiqqoodha jennee yaadnu kam irraayyuu xixiqqoodha. Hanga sadhaatawaa, chaarjiifi argama suudoowwan cita Atoomaawaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Suudoowwan_cita-atoomawaa#Hanga_sadhaatawaa,_chaarjiifi_argama_suudoowwan_cita_Atoomaawaa https://om.wikipedia.org/wiki/Suudoo Ruuqoon Watanaa inni xiqqaan suudoo jedhama. Wantoonni harkaan qaqqabnuufi ijaan arginu hunduu maatarii irraa tolfaman. Kemistiriihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Kemistirii Xin-ruqahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-ruqa Xin-wantahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-wanta https://om.wikipedia.org/wiki/Qabee Qabeen safartuu iddoo garsadii ti .Qabeen hamma bakka wantichi qabatuudha. Qabeehttps://om.wikipedia.org/wiki/Qabee#Qabee https://om.wikipedia.org/wiki/Hanga  Hangi hamma maatarii ykn watanaa wanta keessatti argamuudha. Wanti hanga guddaa qabu, hammi maatarii of keessatti qabatu baay’eedha. https://om.wikipedia.org/wiki/Falkaalee_watootaa Qindoominni suudoowwan maatarii faalkaalee maatarichaa nimurteessa. Qindoominniifi sochiin suudoowwanii faalkaalee maatarii adda addaa keessatti garaagarummaa qaba. Falkaalee 4 Bu'uraahttps://om.wikipedia.org/wiki/Falkaalee_watootaa#Falkaalee_4_Bu'uraa Jajaboohttps://om.wikipedia.org/wiki/Falkaalee_watootaa#Jajaboo Dhangala'oohttps://om.wikipedia.org/wiki/Falkaalee_watootaa#Dhangala'oo Gaaziihttps://om.wikipedia.org/wiki/Falkaalee_watootaa#Gaazii Pilaazmaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Falkaalee_watootaa#Pilaazmaa https://om.wikipedia.org/wiki/Pilaasmaa Pilaasmaan (Giriikii durii irraa πλάσμα (plásma) ‘wanta bocamuu danda’u’) keessaa tokko yoo ta’u, walnyaatinsa ayoonota yookiin elektiroonota kamiyyuu keessatti kutaan guddaan sudoo chaarjii qaban jiraachuudhaan kan beekamudha. Innis bifa wanta idilee uumama cufa keessatti baay'inaan argamu yoo ta'u, irra caalaa Aduu dabalatee urjiilee wajjin kan walqabatudha. Kemistiriihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Kemistirii https://om.wikipedia.org/wiki/459 The following are public holidays (Amharic: የኢትዮጵያ ብሔራዊ በዓል),(Oromo: Ayaanoota Biyyoolessaa Itiiyoopiyaa ) in Ethiopia. Many holidays follow the Ethiopian Orthodox Tewahedo Church. National holidayhttps://om.wikipedia.org/wiki/459#National_holiday Religious holidayshttps://om.wikipedia.org/wiki/459#Religious_holidays Ethiopian Orthodox Tewahedo Church holidayshttps://om.wikipedia.org/wiki/459#Ethiopian_Orthodox_Tewahedo_Church_holidays Islamic holidayshttps://om.wikipedia.org/wiki/459#Islamic_holidays Holidays under the Derg communist rule (1974–1991) ==https://om.wikipedia.org/wiki/459#Holidays_under_the_Derg_communist_rule_(1974–1991)_== Referenceshttps://om.wikipedia.org/wiki/459#References https://om.wikipedia.org/wiki/Qarambullee(Baaguda/Bear) Qarambullee hoosistoota Soorattoo Foonii Warra Baaguda Ursidae ( /ʊ r s ɪ d aɪ / ykn /ʊ r s ɪ d iː / ) keessaa dha.Gosoonni Qarambullee saddeet qofti kan jiran taʼus, balʼinaan kan argaman siʼa taʼu goolaaduu Kaabaa fi gartokkoon isaanii golaaduu Kibbaa keessatti bakka jireenyaa adda addaa keessatti argamu. Bineensottahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Bineensotta https://om.wikipedia.org/wiki/Ashaalew_Taameen Aschalew Tamene Seyoum (dhalate Sadaasa 22, 1991) ispoortii kubbaa miilaa piroofeeshinaalaa Itoophiyaa kan taphataa garee kubbaa miillaa Itoophiyaa Fasil Kenema fi garee biyyaalessaa Itoophiyaa taphata. https://om.wikipedia.org/wiki/Ruda_margundoo Ruudootni(Galaxies) kunneen gosoota rudootaa baay’inaan hawaa keessatti argamanidha. Isaanis wiirtuu dorca irraa irree margundoo gara alaatti furga’u qabu. ruuda Xurree Aannannoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Ruda_margundoo#ruuda_Xurree_Aannannoo Fakkeenyota beekamoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Ruda_margundoo#Fakkeenyota_beekamoo https://om.wikipedia.org/wiki/Andiroomeedaa [Galaxy 560mm FL.jpg|right|thumb|250px] Xin-hawaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-hawaa https://om.wikipedia.org/wiki/Ruda_Piinwiilii Ruda Piinwiilii (Afaan oromoon:Binkoo golollee)( Messier 101, M101 ykn NGC 5457 jedhamuunis beekama) fuula irratti kan argamu Ruda marguddoo 21 dha Pages with TemplateStyles errorshttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Pages_with_TemplateStyles_errors Xin-hawaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-hawaa https://om.wikipedia.org/wiki/Kusaa_jechoota_hawaa >>>➭1.Andromeda👉Andromeedaa https://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_urjiiwwan_Tuujaan == Tarree == Tarreehttps://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_urjiiwwan_Tuujaan#Tarree https://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_Tuujaa >>>➭1.Andromeda👉Andromeedaa https://om.wikipedia.org/wiki/Maqaa_Tuujaa >>>➭1.Andromeda👉Andromeedaa(duureettii) https://om.wikipedia.org/wiki/Maqaa_Gurmuurjii >>>➭1.Andromeda👉Andromeedaa https://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_Gurmuurjii >>>➭1.Andromeda👉Andromeedaa https://om.wikipedia.org/wiki/Gurmuurjii_samii_kessaa_maqaa_Afaan_oromoo >>>➭1.Andromeda👉Andromeedaa https://om.wikipedia.org/wiki/Abuurrraa_Ji%E2%80%99oogiraafawaa Abuurraan ji’oogiraafawaa(lafxaawaa) jalqabuun, eegalamuu bara ammayyaatiif daandii kan saaqeefi hawaasa addunyaa kan walqunnamsiisedha. Baroota dheeraaf, Awurooppaafi hawaasni addunyaa ardii biroo keessa jiraatan daandii lafarraan walqunnamaa turan. Ji'ooloojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ji%27ooloojii Lafxiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Lafxii https://om.wikipedia.org/wiki/Bara_Jalqabbii_Yaada_Haaraa(Renaissance) Bara qaroomman durii keessatti dhalli namaa yaadota haaraa akka dimookiraasii, rippaablikii, seeraafi bulchiinsaa maddisiisuun itti fayyadamaa akka turan kutaa 7ffaatti boqonnaa afraffaa keessatti barattee jirta. Bifuma walfakkaatuun, dhalli namaa jalqabbi bara haaraatti qaroomman duraan turan dagaagsuun, yaadota haaraa maddisiisuu jalqabe. Barahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Bara Seenaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Seenaa Seenaa Addunyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Seenaa_Addunyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Daldala_garbaa Garbummaan gocha(adeemsa) dhala namaa humnaan tajaajila adda addaa akka kennuu itti dirqamsiifamudha. Seenaa dhala namaa keessatti garbummaan bara kamiifi eessatti akka jalqabame sirriitti hin beekamu. Daldala Gabraa Afrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Daldala_garbaa#Daldala_Gabraa_Afrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Daawwii(Tourism) Daawwiin(Afaan ingiliziin:Tourism) namoonni iddoo jireenyaa isaanitii ala bashannanaaf, daawwannaaf, qorannoofi qo`annoof deemaniidha. Daawwiin sochiilee diinagdee galii guddaa argamsiisan keessaa tokko ta’ee gochi isaa naannoo waan hin faalleef warshaa aaraa hin qabne jedhamuun beekama. Biyyottahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Biyyotta Daawiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Daawii Imalahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Imala https://om.wikipedia.org/wiki/Daldalaa Daldala jechuun bittaa fi gurgurtaa meeshaalee namoota, dhaabbilee yookiin biyyoota jiddutti taasifamuudha. Gama biraatiin immoo daldalli adeemsa omishaleen, omishtoota irraa gara fayyadamtoota bira gahuudha Daldalahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Daldala Hawaasahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Hawaasa https://om.wikipedia.org/wiki/Daldala Daldala jechuun bittaa fi gurgurtaa meeshaalee namoota, dhaabbilee yookiin biyyoota jiddutti taasifamuudha. Gama biraatiin immoo daldalli adeemsa omishaleen, omishtoota irraa gara fayyadamtoota bira gahuudha Daldalahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Daldala Hawaasahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Hawaasa https://om.wikipedia.org/wiki/Lootuu_Sheeyxaanaa Maqaan uumama kanaa Moloch jedhama. Maqaa biraa lootuu qoree ykn ammoo lootuu sheeyxanaa jedhamuunis ni waamama. Bineensottahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Bineensotta Munyuuqeewwanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Munyuuqeewwan https://om.wikipedia.org/wiki/Koyyaanee Koyyaanee  (Ingiliffaan: Ibis),simbirroota bishaanii maatii Abbaa Fallaanaa(spoonbill) keessaa tokko yoo ta’u, isaan keessaa inni guddaan gosa lama: ibis gurraacha, fi kan dhorkamaa dha.ibis, isaanis simbirroota bishaan keessaa yaa’anii fi Qoffee isaanii dheeraa, haphii fi gara gadiitti qaxxaamuree jiru. Allattiiwwanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Allattiiwwan Bineensottahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Bineensotta https://om.wikipedia.org/wiki/Koyyaanee_Dhilgee Allaattiin kun sanyiiwwan allaattii bishaanitti dhihaatanii jiraatan kan Koyyaanee(Ibis )jedhaman keessatti ramadama. Maqaan isaatis Koyyaanee Dhilgee(Scarlet Ibis) jedhama. Qaama Koyyaanee Dhilgeehttps://om.wikipedia.org/wiki/Koyyaanee_Dhilgee#Qaama_Koyyaanee_Dhilgee Sooratahttps://om.wikipedia.org/wiki/Koyyaanee_Dhilgee#Soorata Amala Koyyaanee Dhilgeehttps://om.wikipedia.org/wiki/Koyyaanee_Dhilgee#Amala_Koyyaanee_Dhilgee Akkaataa Wal hormaataahttps://om.wikipedia.org/wiki/Koyyaanee_Dhilgee#Akkaataa_Wal_hormaataa https://om.wikipedia.org/wiki/Maachinoota_sasalphoo Maashiniiwwan ssaalphoon bal’inaan itti fayyadaman kanneen akka golollee(wheel) fi uleesaa(axle), ribduu(pulley), balinsa habalakaa( inclined plane), cinkaara(screw), birdiida(wedge) fi fonqolcha(lever) kan dabalatudha. Maashiniiwwan salphaan humnoota isaan irratti hojjetamuu dandaʼan guddisuu ykn hirʼisuu kan dandaʼan taʼus, hojii waliigalaa raawwachuuf hamma hojii waliigalaa barbaachisu hin jijjiiru. https://om.wikipedia.org/wiki/Maashinoota_sasalphoo Maashinnin meshaalee dalagaa sochii ykn makaanikaalaa salphisuuf saxaxameedha. Maashinii sasalphoo:maashiniin salphaa meeshaa kallattii yookiin hammahumnaa jijjiiruuf fayyaduudha. Faayidaa Maashiniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Maashinoota_sasalphoo#Faayidaa_Maashinii Jechoota Maashinoota sasalphoo ibsuuf fayyaduuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Maashinoota_sasalphoo#Jechoota_Maashinoota_sasalphoo_ibsuuf_fayyaduu Akaakuu Maashinoota Sasalphoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Maashinoota_sasalphoo#Akaakuu_Maashinoota_Sasalphoo https://om.wikipedia.org/wiki/Aamaanu%27eel_Yohaannis Amanu'eel Yohaannis Gaamoon (kan dhalate Bitootessa 14, 1999) kubbaa miilaa Itoophiyaa kan taphataa giddu galeessa taphataa kilabii Itoophiyaa Premier League Ethiopian Coffee fi garee biyyaalessaa Itoophiyaa taphata. https://om.wikipedia.org/wiki/Naannoo_Wolaayitaa Wolayitaa yookin Wolaayitaa naannoo bulchiinsaa Itoophiyaati. Maqaan kun kan moggaafame saba Welaayitaa, biyyi isaanii naannoo sana keessa jirti. Seenaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Naannoo_Wolaayitaa#Seenaa Bara 1894 durahttps://om.wikipedia.org/wiki/Naannoo_Wolaayitaa#Bara_1894_dura Bara 1894 kaaseehttps://om.wikipedia.org/wiki/Naannoo_Wolaayitaa#Bara_1894_kaasee Gaaffii Bulchiinsa Mootummaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Naannoo_Wolaayitaa#Gaaffii_Bulchiinsa_Mootummaa Ji'ooloojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Naannoo_Wolaayitaa#Ji'ooloojii Qilleensahttps://om.wikipedia.org/wiki/Naannoo_Wolaayitaa#Qilleensa Daataa baay’ina ummataahttps://om.wikipedia.org/wiki/Naannoo_Wolaayitaa#Daataa_baay’ina_ummataa Magaalota ijaaruuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Naannoo_Wolaayitaa#Magaalota_ijaaruu Aadaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Naannoo_Wolaayitaa#Aadaa Daawwiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Naannoo_Wolaayitaa#Daawwii Bishaan kuufamaa Ajooraahttps://om.wikipedia.org/wiki/Naannoo_Wolaayitaa#Bishaan_kuufamaa_Ajooraa Moochanaa Booraagohttps://om.wikipedia.org/wiki/Naannoo_Wolaayitaa#Moochanaa_Booraago Bariijii uumamaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Naannoo_Wolaayitaa#Bariijii_uumamaa Abalaa Chookare (Bilbo Hotspring)https://om.wikipedia.org/wiki/Naannoo_Wolaayitaa#Abalaa_Chookare_(Bilbo_Hotspring) Tulluu Daamotaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Naannoo_Wolaayitaa#Tulluu_Daamotaa Ispoortiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Naannoo_Wolaayitaa#Ispoortii Miidiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Naannoo_Wolaayitaa#Miidiyaa Barnootahttps://om.wikipedia.org/wiki/Naannoo_Wolaayitaa#Barnoota Galmee hoggantoota olaanaa Naannoo Wolaayitahttps://om.wikipedia.org/wiki/Naannoo_Wolaayitaa#Galmee_hoggantoota_olaanaa_Naannoo_Wolaayita Kutaalee bulchiinsaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Naannoo_Wolaayitaa#Kutaalee_bulchiinsaa Dinagdeehttps://om.wikipedia.org/wiki/Naannoo_Wolaayitaa#Dinagdee Faawunaa fi Filooraahttps://om.wikipedia.org/wiki/Naannoo_Wolaayitaa#Faawunaa_fi_Filooraa Namoota beekamoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Naannoo_Wolaayitaa#Namoota_beekamoo Waabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Naannoo_Wolaayitaa#Waabii https://om.wikipedia.org/wiki/Qilleensa_marsaa Qillensa Marsaa (afaan Giriikii ἀτμός - atoomota "danfaa" fi σφαῖρα - sphaira "Qabee"): baqaana gaazota qaama uumamaa ulfaatina gahaa qabu, harkisa qaamaatiin marsuu danda'uudha. Yoo harkisa lafaa ol’aanaa ta’ee fi ho’i qilleensaa gadi aanaa ta’e yeroo dheeraaf ni eegamu. https://om.wikipedia.org/wiki/Siilheeti Afaan Siilheeti ykn Nagri, afaan naannoo ummanni kutaa Siilheet kaaba baha Baanglaadeesh fi naannoo gammoojjii Barak Asam, Hindii keessatti dubbatamudha. Akkasumas diyaaspooraa Siilheeti Yunaayitid Kingidam, Ameerikaa fi Baha Giddu Galeessaa keessa jiraniin dubbatama. https://om.wikipedia.org/wiki/Ilbiisota Ilbiisota (Afaan Ingliziin:- Insect) https://om.wikipedia.org/wiki/Ilbiisoota Ilbiisota (Afaan Ingliziin:- Insect) https://om.wikipedia.org/wiki/Ilbiisa Ilbiisonni ykn Bussadoonnii Gita bineeldotaa Murna Miilixinximna kessatti yoo ta'an maqaan saayinsii isaanii insecta jedhama . Jechi kun "qoqqoodamaa" jechuudha, sababni isaas qaamni isaanii bakka sadiitti qoodameera. https://om.wikipedia.org/wiki/Meetaamorfoosisii Meetamoorfoosiin ykn Bocjijiirraan ykn unkajijjiirsiin adeemsa baayoloojii bineensi tokko jijjiirama dhalootaa ykn baqaqsuu dabalatee qaamaan guddatu yoo ta’u, jijjiirama mul’ataa fi tasa ta’e caasaa qaama bineensichaa irratti guddina seelii fi addaan baafamuu kan of keessaa qabudha . Ilbiisonni tokko tokko, qurxummiin, amfibiyaanota, qolaalqabeeyyii(mollusks), qurxumelellaa(cnidarians), Bocjijirraa keessa darbu, kunis yeroo baayyee jijjiirama madda soorataa ykn amala wajjin kan dhufudha. Bocjijirraa Guutuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Meetaamorfoosisii#Bocjijirraa_Guutuu Bocjijirraa Hanquuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Meetaamorfoosisii#Bocjijirraa_Hanquu https://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_maashaalee Sirni maashaa sirna sochii guutuu nafaa, kutaa nafaa, yookiin dhangala’oo nafaa (fakkeenyaaf, kan akka dhiigaa) ujummoolee isaanii keessa akka socho’an kan taasisuudha. Akkasumas, maashaaleen hargansuu raawwachuufi nyaata ujummoo nyaataa keessa sochoosuuf ga’ee ol’aanaa qabu. Maashaaleen injichaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_maashaalee#Maashaaleen_injichaa Maashaa saffaa (maashaa lallaafoo)https://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_maashaalee#Maashaa_saffaa_(maashaa_lallaafoo) Maashaa onneetihttps://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_maashaalee#Maashaa_onneeti https://om.wikipedia.org/wiki/Buusaa Buusaan bakka lafeewwan lama yookiin lamaa ol itti wal-qabataniidha. Buusaan faayidaawwan armaan gadii qaba. Gosoota Buusawwaniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Buusaa#Gosoota_Buusawwanii a.buusaawwan hin sochoonee:https://om.wikipedia.org/wiki/Buusaa#a.buusaawwan_hin_sochoonee: b.buusaawwan socho’an:https://om.wikipedia.org/wiki/Buusaa#b.buusaawwan_socho’an: https://om.wikipedia.org/wiki/Qolka_qillensaa_(biroonkaayii)  Ujummoon qillensaa jechuun karaa ykn ujummoo qilleensaa ujummoo sirna hargansuu keessatti qilleensa gara sombaatti geessudha. Qolka qillensaa (biroonkaayii) jalqabaa fi guddaan ujummoo sirna hargansuu keessatti argamu tiraakiyaa yoo ta’u, innis damee gara Qolka qillensaa (biroonkaayii) gurguddoo lamatti kan qodamuu yoo ta’u, Qolka qillensaa (biroonkaayii) guddaan mirgaa fi Qolka qillensaa (biroonkaayii) guddaan bitaa, Qolka qillensaa (biroonkaayii) gurguddoo lamaan jedhamuunis beekama. Anatomy infobox template using unsupported parametershttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Anatomy_infobox_template_using_unsupported_parameters Pages with script errorshttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Pages_with_script_errors https://om.wikipedia.org/wiki/Sirnakkoo    Ruqoolee Sirnakkoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Sirnakkoo#Ruqoolee_Sirnakkoo Gosoota Sirna qeeyyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Sirnakkoo#Gosoota_Sirna_qeeyyaa Sirna qeeyyaa lafawoo (Terrestrial Ecosystem)https://om.wikipedia.org/wiki/Sirnakkoo#Sirna_qeeyyaa_lafawoo_(Terrestrial_Ecosystem) Sirna qeeyyaa bosonaa (Forest Ecosystem)https://om.wikipedia.org/wiki/Sirnakkoo#Sirna_qeeyyaa_bosonaa_(Forest_Ecosystem) Sirna qeeyyaa lushoo ykn lafa margaa (Grassland Ecosystem)https://om.wikipedia.org/wiki/Sirnakkoo#Sirna_qeeyyaa_lushoo_ykn_lafa_margaa_(Grassland_Ecosystem) Sirna qeeyyaa diilalloo (Tundra Ecosystem)https://om.wikipedia.org/wiki/Sirnakkoo#Sirna_qeeyyaa_diilalloo_(Tundra_Ecosystem) Sirna qeeyyaa gammoojjii (Desert Ecosystem)https://om.wikipedia.org/wiki/Sirnakkoo#Sirna_qeeyyaa_gammoojjii_(Desert_Ecosystem) Sirna qeeyyaa bishaanii (Aquatic Ecosystem)https://om.wikipedia.org/wiki/Sirnakkoo#Sirna_qeeyyaa_bishaanii_(Aquatic_Ecosystem) Sirna qeeyyaa bishaan haarawaa (Freshwater Ecosystem )https://om.wikipedia.org/wiki/Sirnakkoo#Sirna_qeeyyaa_bishaan_haarawaa_(Freshwater_Ecosystem_) Sirna qeeyyaa maanyaa (Marine Ecosystem )https://om.wikipedia.org/wiki/Sirnakkoo#Sirna_qeeyyaa_maanyaa_(Marine_Ecosystem_) https://om.wikipedia.org/wiki/Hariiroowwan_Baayoloojikaalawaa Sirnakkoo kamuu keessatti orgaanizimiin kophaa isaa jiraatu hin jiru. Tokkoon tokkoon orgaanizimii sirnakkoo keessatti walwajjin kan jiraatuufi walirratti kan hirkatuudha. Dorgommii fi Adamsoo(Competition & Predation)https://om.wikipedia.org/wiki/Hariiroowwan_Baayoloojikaalawaa#Dorgommii_fi_Adamsoo(Competition_&_Predation) Hubama addiyyoo (Amensalism)https://om.wikipedia.org/wiki/Hariiroowwan_Baayoloojikaalawaa#Hubama_addiyyoo_(Amensalism) Wal-utubbii (Matualism)https://om.wikipedia.org/wiki/Hariiroowwan_Baayoloojikaalawaa#Wal-utubbii_(Matualism) Maxxantummaa(Parasitism)https://om.wikipedia.org/wiki/Hariiroowwan_Baayoloojikaalawaa#Maxxantummaa(Parasitism) https://om.wikipedia.org/wiki/Adamsoo Adamsoon hariiroo orgaanizimoota adda addaa gidduutti uumamu yoo ta’u, hariiroo kana keessatti adamsituun kan fayyadamu yoo ta’u, adamsamtuun immoo ni miidhama. https://om.wikipedia.org/wiki/Komensalizimii sorachiichuun ykn waljirrachisni baaqee(Ingiliffan:Commensalism) hariiroo xinlubbaawaa sanyii adda addaa gidduu ta’ee kan sanyiin tokko fayyadamaa ta’ee inni biraa garuu kan hin fayyadamnee fi hin miidhamnee dha. Fakkeenyaaf, qurxummii xiqqaan Riimooraa jedhamu qurxummii shaarkii jedhamu jalatti qabatee haftee nyaata shaarkii soorata. https://om.wikipedia.org/wiki/Qajojii:Naannoo |- https://om.wikipedia.org/wiki/Qajojii:UNESCO |- https://om.wikipedia.org/wiki/Dadacha%27insa_Lafaa Dadacha'insa Lafaa adeemsa keessoo keessaa tokko yoo ta’u kunis humnoonni lama gama faallaa irraa gara walii isaaniitti yeroo socho’an kan uumamudha. Sababa humna kanaan, baqaannii lafaa walittii dacha’u. Gosoota Dadacha'insa Lafaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Dadacha%27insa_Lafaa#Gosoota_Dadacha'insa_Lafaa Sararahttps://om.wikipedia.org/wiki/Dadacha%27insa_Lafaa#Sarara Garreen dadacha'oohttps://om.wikipedia.org/wiki/Dadacha%27insa_Lafaa#Garreen_dadacha'oo https://om.wikipedia.org/wiki/Dadacha%27insa_goophaa(Anticline) Ji’ooloojii caasaa keessatti, Dadacha'inssi goophaa(Anticline) gosa dadacha'insa boca xiyyaa fakkaatuu fikan koochoowwan ykn millii dacha'insaa gara oliitti walitti dhufan, jechuunis millii dirraa siqqaawaa(axial plane) dadacha'insaa irraa fagaatanii kan gonbiffamee yoo ta’u umriin isaanii bekkamaadha ykn kan bayyee turaaniidha. Dadacha'insa goolbaan(syncline) ammoo faallaa Dadacha'insa goophaa(Anticline) ti. Lafxiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Lafxii https://om.wikipedia.org/wiki/Dadacha%27insa_goolbaa(Syncline) Ji’ooloojii caasaa keessatti, Dadacha'insa goolbaa(Syncline) dacha’insa baqaana gara gadittii golbaatee dha.Miilli (cinaachi) dacha’iinsa golbaa dhidhima(through) irraa fagaatee gadi liixaa deema. Fakkeenyota beekamoo ta’anhttps://om.wikipedia.org/wiki/Dadacha%27insa_goolbaa(Syncline)#Fakkeenyota_beekamoo_ta’an Galmee suuraahttps://om.wikipedia.org/wiki/Dadacha%27insa_goolbaa(Syncline)#Galmee_suuraa Akkasumas ilaalihttps://om.wikipedia.org/wiki/Dadacha%27insa_goolbaa(Syncline)#Akkasumas_ilaali https://om.wikipedia.org/wiki/Kaleessituu(Telescope) Kaleessituun ykn fagiidhoon (Afaan ingiliziin:- Telescope) meeshaa ooptikaalaa wantoota fagoo Xin-hawaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-hawaa https://om.wikipedia.org/wiki/Shifargaa   Seenaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Shifargaa#Seenaa Gosootahttps://om.wikipedia.org/wiki/Shifargaa#Gosoota Shifargaa salphaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Shifargaa#Shifargaa_salphaa Shifargaa mirroohttps://om.wikipedia.org/wiki/Shifargaa#Shifargaa_mirroo Qaamoolee gurguddoo shifargaa mirroohttps://om.wikipedia.org/wiki/Shifargaa#Qaamoolee_gurguddoo_shifargaa_mirroo https://om.wikipedia.org/wiki/Gaaddiddeessuu_Addeessaa Ji'a dukkanaa'uun taatee uumammaa kan Gaaddiddeessuun addeessaa kan uumamu yemmuu dacheen gidduu aduu fi addeessaa ooluudhaan ifa aduu irraa dhufu golguun addeessa irra akka hin buune gootuu dha. Xin-hawaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-hawaa https://om.wikipedia.org/wiki/Gaaddiddeessuu_Aduu Gaaddiddeessuun aduu kan uumamu yemmuu addeessi aduu fi lafa gidduu ooluun addeessi gaaddidduu isaa muraasa lafa irratti buusuu dha. Articles which use infobox templates with no data rowshttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Articles_which_use_infobox_templates_with_no_data_rows Xin-hawaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-hawaa https://om.wikipedia.org/wiki/Habareessuu(Pollination) Biqiltoonni daraaraa sanyii fi firii godhachuuf jalqaba habareen(nadhii daraaraan) qaama kormaa irraa gara istiigimaatti darbuun barbaachisaa dha. Adeemsi habareen qaama daraaraa kormaa (antarii) irraa gara qaama daraaraa dhalaatti darbu Darbuukeessuu(habareessuu) jedhama. habareessiistootahttps://om.wikipedia.org/wiki/Habareessuu(Pollination)#habareessiistoota habareessuu lubbuqabeeyyi/ leetaawaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Habareessuu(Pollination)#habareessuu_lubbuqabeeyyi/_leetaawaa habareessuu Alleetaawaa ykn Lubbuumaleeyyiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Habareessuu(Pollination)#habareessuu_Alleetaawaa_ykn_Lubbuumaleeyyii Qilleensaanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Habareessuu(Pollination)#Qilleensaan Bishaaniinhttps://om.wikipedia.org/wiki/Habareessuu(Pollination)#Bishaaniin Roobaanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Habareessuu(Pollination)#Roobaan https://om.wikipedia.org/wiki/Ofii_poolineessuu Of-Poolineessuu ykn of-darbuukeessuu: Adeemsa kanaan poolaniin daraaraa kormaa (antarii) biqilaa tokko irraa ka’uun gara istiigimaa ofii isa irratti darba. Poolineeshinii gosa akkasii kun sanyiin biqilaa daraaraa tokko kan biroo waliin osoo walitti hin makamiin akka itti fufu taasisa. Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii Biqiltuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Biqiltuu Xinlubbuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xinlubbuu https://om.wikipedia.org/wiki/Sanyii Xin-Biqila keessatti, sanyii miciree biqiltootaa fi kuufama nyaataa hin guddanne kan haguuggii alaa eegumsaa kan Qola sanyii (testa) jedhamu keessatti marfameedha. Walumaagalatti, jechi "sanyii" jedhu waan facaafamuu danda'u kamiyyuu jechuudha, kunis sanyii fi qola ykn qoccee dabalatee ta'uu danda'a. Qaamawwani fi Dagaaginna micirehttps://om.wikipedia.org/wiki/Sanyii#Qaamawwani_fi_Dagaaginna_micire https://om.wikipedia.org/wiki/Soora_sanyii Soora sanyii (Endosperm):-tishuu sanyii angiosperms (biqiltoota daraaraa) keessatti miciree marsee sooru . Akkasumas ilaalihttps://om.wikipedia.org/wiki/Soora_sanyii#Akkasumas_ilaali https://om.wikipedia.org/wiki/Soomayyoo(Hypocotyl) Soomayyoo ykn Hoffaa ykn Jirmuta (Hypocotyl):- soomayyoo kutaa jirma biqiltuu miciree tokkoo kan citaa baala sanyii ykn firqii jala jiruu fi kallattiin hiddaa  olitti argamudha. Hoffaan ykn soomayyoon jirma micirees jedhamuun beekkamuu. Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii Biqiltuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Biqiltuu Xinlubbuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xinlubbuu https://om.wikipedia.org/wiki/Hiddala(Radicle) Xin-biqila keessatti, Hiddalli ykn curcaaroo(radicle) kutaa jalqabaa biqiltuu ( miciree biqiltuu guddachaa jiruti ) yeroo adeemsa muta'uu sanyii keessaa ba'uudha . Hiddalli hidda miciree biqiltuu sanaa yoo ta’u, biyyee keessatti gara gadiitti guddata. Biqiltuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Biqiltuu Xinlubbuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xinlubbuu https://om.wikipedia.org/wiki/Mutaa%E2%80%99uu_Sanyii Mutaa’uun sanyii adeemsa sanyiin biqiluun biqiltuutti guddatuudha. Mutaa’uun sanyii bishaan ofitti fudhachuun eegala. Biqiltoota sanyiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Mutaa%E2%80%99uu_Sanyii#Biqiltoota_sanyii https://om.wikipedia.org/wiki/Habaqaala Habaqaalli biqiltuu xiqqaa sanyii irraa biqiludha . Biqiltuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Biqiltuu https://om.wikipedia.org/wiki/Magarree(plumule) Magarree ykn Micirlata(Afaan ingiliziin:Plumule )kutaa miciree sanyii keessaa bahee gara lata(qaama hiddaa olii) biqiltuutti guddatudha. Qaamolee akka Jirma, daraaraa, firii fi sanyiitti dagaaga. https://om.wikipedia.org/wiki/Edgar_de_Wahl Edgar Alexei Robert von Wahl ykn de Wahl (23 Hagayya 1867 - 9 Bitootessa 1948) barsiisaa, herregaa fi afaan barataa ture. Interlingue (Occidental jedhamuun kan beekamu) kan uume ta'uun beekamaa dha. Barreeffamootahttps://om.wikipedia.org/wiki/Edgar_de_Wahl#Barreeffamoota https://om.wikipedia.org/wiki/Interlingue Interlingue, jalqaba Occidental jedhamu afaan gargaaraa addunyaa kan bara 1922 uumamee fi bara 1949 maqaa isaa jijjiirame. Uumaa isaa kan taʼe Edgaar de Waal, sirreeffama afaanii fi amalawwan uumamaa hunda caaluuf yaalii godheera. Interlinguehttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Interlingue https://om.wikipedia.org/wiki/Durri_diimaa Durrii Diimaa (Ingiliffaan:- ruby) dhagaa gati jabeessa halluu diiminnee hanga diimaa dhiigaa, gosa albuuda korunndamii ( aluminium oxide ) ta’eedha. Durrii Diimaan faaya aadaa baay'ee beekamaa ta'e keessaa tokko yoo ta'u baay'ee kan turudha. Albuudahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Albuuda Dhagaa gatii jabeessahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dhagaa_gatii_jabeessa https://om.wikipedia.org/wiki/Moogaa(Diamond) [diamond.jpg|thumb|250px] Albuudahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Albuuda Dhagaa gatii jabeessahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dhagaa_gatii_jabeessa https://om.wikipedia.org/wiki/Qurxumbooja Qurxumboojni garee bal'inaan raabsamee fi adda addaa kan hoosistoota galaanaa gadameessa guutummaatti bishaan keessa jiraatani dha . Akka garee al-seerummaa fi dubbii, isaan miseensota gurguddoo infraorder Cetacea, jechuunis cetaceans hunda dolphins fi porpoises irraa kan hafe wajjin walsimu. Qurxummihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Qurxummi https://om.wikipedia.org/wiki/Shimelis_Beekele Shimelis Bekele Godo (Amajjii 2, 1990 dhalate) kubbaa miilaa Itoophiyaa kan taphataa miidiyaa taphataa garee Liigii Ispeeriyaa ENPPI fi kaappitaantii garee biyyaalessaa Itoophiyaa ti.Waancaa Biyyoota Afrikaa bara 2013 fi 2021tti Itoophiyaa bakka bu'eera. https://om.wikipedia.org/wiki/Saaphaphuu Saaphaphuun garee lubbu qabeeyyii adeemsa Qophifaattin anniisaa ifa qabachuu danda’anii yoo ta’u, wantoota inorganik ykn mitilee'i (yeroo baay’ee bishaan kaarboondaayi’oksaayidii) gara wantoota orgaanikin ykn helee'ii (sukkaara) anniisaa kuufamaatti jijjiiru. ibsahttps://om.wikipedia.org/wiki/Saaphaphuu#ibsa Sirna ramadiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Saaphaphuu#Sirna_ramadii Amaloota ramaddii Saaphaphuu bu’uura sadarkaa tokkoffaa ta’anhttps://om.wikipedia.org/wiki/Saaphaphuu#Amaloota_ramaddii_Saaphaphuu_bu’uura_sadarkaa_tokkoffaa_ta’an Xin-bocahttps://om.wikipedia.org/wiki/Saaphaphuu#Xin-boca Madda wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Saaphaphuu#Madda_wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Tigiroota_Hanshin Hanshin Tigers garee beeysiboolii Jaappaan ti. ilaalcha waliigalaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Tigiroota_Hanshin#ilaalcha_waliigalaa kan qajeelchehttps://om.wikipedia.org/wiki/Tigiroota_Hanshin#kan_qajeelche https://om.wikipedia.org/wiki/Basakkaa Basakkaa jechuun ifa ifa aduutiin qilleensa gubbaa keessatti faca'uudhaan uumamudha, yeroo Aduun dayeessa gadi jirtu, kunis qilleensa gadii fi fuula lafaa ibsa. Xin-hawaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-hawaa https://om.wikipedia.org/wiki/Kuufannoo Kadeedaa ykn koomputeera keessatti, yaadannoo meeshaa ykn sirna odeeffannoo battalumatti kompitara ykn jabajjii kedeedaa(computer hardware) walqabatee fi meeshaalee elektirooniksii lakqurxaawaa(digital) keessatti akka fayyadamaniif kuufachuuf gargaarudha. Kedeedaa(computer)https://om.wikipedia.org/wiki/Category:Kedeedaa(computer) Kompitarahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Kompitara https://om.wikipedia.org/wiki/Jabajjii_Kedeedaa(Computer_hardware) Jabajjii kompiitaraa kutaalee fiizikaalaa kompiitaraa, kanneen akka keesii, yuunitii adeemsa giddugaleessaa (CPU), yaadannoo qaqqabummaa tasaa (RAM), hordoffii, hantuutee, kiiboordii, kuusaa daataa kompiitaraa, kaardii giraafiksii, kaardii sagalee, sagalee guddiftuu fi motherboard of keessatti qabata. Jabajjiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Jabajjii_Kedeedaa(Computer_hardware)#Jabajjii https://om.wikipedia.org/wiki/Jabajjii_Kedeedaa(Computer_hardware)# Mataduree Kan Biraa Kan JabajjiiSuuraahttps://om.wikipedia.org/wiki/Jabajjii_Kedeedaa(Computer_hardware)#Mataduree_Kan_Biraa_Kan_JabajjiiSuuraa https://om.wikipedia.org/wiki/Mosaajii Softiweeriin tuuta sagantaalee kompiitaraa fi sanadoota Mosaajii fi Agargoo(Data) kanaan walqabataniidha . Kun faallaa hardware, kan sirnichi irraa ijaaramee fi kan qabatamaan hojii raawwatu. Mosajjiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Mosaajii#Mosajjii https://om.wikipedia.org/wiki/Wiixata Wiixata(Dafinoo,Hojaduree,Isniina)Dilbata fi Kibxata gidduutti biyyoota hedduu keessatti guyyaa Jalqabaa torbanii yoo ta'u,Akka biyyota Arabattii immooGuyyaa isa lammaffaa ti.. Dhahahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dhaha Guyyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Guyyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Dilbata Dilbata(Alada) guyyaa jalqabaa torbanii yoo ta'u Sanbataa fi Wiixata gidduutti argama . Biyyoota Isniina guyyaa jalqabaa torbaniitti, Wiixata guyyaa dhumaati. Dhahahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dhaha Guyyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Guyyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Sanbata Sanbata(Saftii,Qidaamee) guyyoota Torbanii keessaa isa 7ffaa (isa dhumaa) yoo ta'u Jimaata fi Dilbata gidduutti argama . Dhahahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dhaha Guyyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Guyyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Jimaata Jimaata torban keessaa guyyaa shanaffaa yoo ta'u لسان العرب لابن منظور - مادة سبت: "...والسَّبْتُ من أَيام الأُسبوع، وإِنما سمي السابعُ من أَيام الأُسبوع سَبْتاً، لأَن الله تعالى ابتدأَ الخلق فيه، وقطع فيه بعضَ خَلْق الأَرض" Kamisa booda fi Sanbata dura dhufa . Dhahahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dhaha Guyyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Guyyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Kamisa Kamisa guyyaa Afraffaa torbanitti, Roobii boodaa fi Jimaata dura . Maqaan kun Afaan arabiffarraa kan dhufee dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Roobii Roobii (ykn Arba'aa ) torban keessaa guyyaa 3ffaa yoo ta'u Kibxata booda fi Kamisa dura argama . Dhahahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dhaha Guyyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Guyyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Kibxata Kibxata torban keessaa guyyaa lammaffaa yoo ta’u, Wiixata booda fi Roobii dura. guyyaan kuniis kutaa oromiyaa keessatti maqaalee akka: lammaffoo, salaasaa, faca'aa ,Ayaana sanyii fikkf beekama. Dhahahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dhaha Guyyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Guyyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Karaabicha Karaabichi moggaasa guyyoota ykn ayyaanota ji'a tokkoo keessaa kan jalqabaaf kennameedha. Jechi karaabicha jedhus hundeen isaa karaaba kan jedhu ta'ee, karaabni hiikaa deemsa karaa ykn godaansa jedhu kan qabuudha. Dhahahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dhaha Dhaha oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dhaha_oromoo Guyyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Guyyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Hinnikkaa Guyyaa Jalqaba Daha Oromoo Arsii fi Waqqeeffannaa Dhahahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dhaha Dhaha oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dhaha_oromoo Guyyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Guyyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Bitoo Guyyaa Jalqaba Daha Oromoo Ituu Humbannaa Dhahahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dhaha Dhaha oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dhaha_oromoo Guyyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Guyyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Gardaaduma Gardaadumni jecha lama ardaafi duma jedhuraa kan ijaaramedha. Ardaan fulaa yaa‟i itti qubatuufi sirnoota akka gadaa itti gaggeessuudha. Dhahahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dhaha Dhaha oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dhaha_oromoo Guyyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Guyyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Areerii-duraa Guyyaa Jalqaba Daha Oromoo Boranaa Dhahahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dhaha Dhaha oromoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dhaha_oromoo Guyyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Guyyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Bud Namaa fi irra caalaan hoosistootaa fi simbirroota keessatti, Budujni (Afaan ingiliffaan:- iris) caasaa haphii, geengawaa ija keessatti argamu yoo ta’u, daayameetiraa fi guddina ijaa to’achuuf itti gaafatamummaa kan qabu yoo ta’u, kanaanis hamma ifa marayoo agartuu(raatina) ga’u to’achuuf itti gaafatamummaa qaba. Halluun ijaa kan ibsamu buduja dha. Anatomy infobox template using unsupported parametershttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Anatomy_infobox_template_using_unsupported_parameters Pages with script errorshttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Pages_with_script_errors https://om.wikipedia.org/wiki/Buduja_(Anaatomii) Namaa fi irra caalaan hoosistootaa fi simbirroota keessatti, Budujni (Afaan ingiliffaan:- iris) caasaa haphii, geengawaa ija keessatti argamu yoo ta’u, daayameetiraa fi guddina ijaa to’achuuf itti gaafatamummaa kan qabu yoo ta’u, kanaanis hamma ifa marayoo agartuu(raatina) ga’u to’achuuf itti gaafatamummaa qaba. Halluun ijaa kan ibsamu buduja dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Budujaa(Iris) Namaa fi irra caalaan hoosistootaa fi simbirroota keessatti, Budujni (Afaan ingiliffaan:- iris) caasaa haphii, geengawaa ija keessatti argamu yoo ta’u, daayameetiraa fi guddina ijaa to’achuuf itti gaafatamummaa kan qabu yoo ta’u, kanaanis hamma ifa marayoo agartuu(raatina) ga’u to’achuuf itti gaafatamummaa qaba. Halluun ijaa kan ibsamu buduja dha. Anaatoomiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Anaatoomii Anatomy infobox template using unsupported parametershttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Anatomy_infobox_template_using_unsupported_parameters Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii Pages with script errorshttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Pages_with_script_errors Xinlubbuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xinlubbuu https://om.wikipedia.org/wiki/Seelii_(Lubbiyyoo) Lubbiyyoon ykn mandheen bu’uura caasaaleefi dalagaalee lubbu-qabeeyyiiti. Lubbu-qabeeyyiin hundi lubbiyyoo tokko yookiin tokkoo ol irraa ijaaraman. Yaadiddama lubbiyyoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Seelii_(Lubbiyyoo)#Yaadiddama_lubbiyyoo Sochii lubbiyyoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Seelii_(Lubbiyyoo)#Sochii_lubbiyyoo Caasaalee seeliihttps://om.wikipedia.org/wiki/Seelii_(Lubbiyyoo)#Caasaalee_seelii Tambii(nucleus)https://om.wikipedia.org/wiki/Seelii_(Lubbiyyoo)#Tambii(nucleus) Yaatoo lubbiyyoo (Cytoplasm)https://om.wikipedia.org/wiki/Seelii_(Lubbiyyoo)#Yaatoo_lubbiyyoo_(Cytoplasm) Xaxeeta Areeroo keessoo(The endoplasmic reticulum)https://om.wikipedia.org/wiki/Seelii_(Lubbiyyoo)#Xaxeeta_Areeroo_keessoo(The_endoplasmic_reticulum) Caasaa:https://om.wikipedia.org/wiki/Seelii_(Lubbiyyoo)#Caasaa: Horburqata(Ribosome)https://om.wikipedia.org/wiki/Seelii_(Lubbiyyoo)#Horburqata(Ribosome) Faayidaa:https://om.wikipedia.org/wiki/Seelii_(Lubbiyyoo)#Faayidaa: Mangiidoo(Mitochondria)https://om.wikipedia.org/wiki/Seelii_(Lubbiyyoo)#Mangiidoo(Mitochondria) Dhagnoota goljii(Golgi apparatus (body))https://om.wikipedia.org/wiki/Seelii_(Lubbiyyoo)#Dhagnoota_goljii(Golgi_apparatus_(body)) Handhurnafa(centromer)https://om.wikipedia.org/wiki/Seelii_(Lubbiyyoo)#Handhurnafa(centromer) Diigiyyaa(Lysosomes)https://om.wikipedia.org/wiki/Seelii_(Lubbiyyoo)#Diigiyyaa(Lysosomes) Sibaakduu ykn bilfintuu(plastids)https://om.wikipedia.org/wiki/Seelii_(Lubbiyyoo)#Sibaakduu_ykn_bilfintuu(plastids) Buufanyee (Vacuole)https://om.wikipedia.org/wiki/Seelii_(Lubbiyyoo)#Buufanyee_(Vacuole) Sabage Lubbiyyoo (Plasma membrane)https://om.wikipedia.org/wiki/Seelii_(Lubbiyyoo)#Sabage_Lubbiyyoo_(Plasma_membrane) Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Seelii_(Lubbiyyoo)#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Sabaga_Lubbiyyoo(Cell_membrane) Sabaga Lubbiyyoo ( sabagaareeroo (plasma membrane ) ykn meembraanii seelii jedhamuunis kan beekamu, fi seenaa keessatti pilaasmaaleema jedhamuun kan waamamu) qoofirri sochii wantootaa gara keessaafi ala lubbiyyotti raawwatamu too’ata Qoofirri lubbiyyoo kan of keessaa qabu Coom-lamee, marsaa lama fosfooliipiidota kolestroolii (qaama lipidii) gidduu isaaniitti addaan baafame irraa kan ijaarame yoo ta’u, dhangala’aa meembraanii sirrii ta’e teempireechara adda addaa irratti eega. Meembraaniin pirootiinota meembraaniis of keessaa qaba, pirootiinota walitti makamaa kanneen meembraanii diriiranii fi akka geejjibaa meembraanii tajaajilan dabalatee, fi pirootiinota naannoo kanneen laaftuu gama alaa (naannoo) meembraanii seelii irratti maxxanan, akka inzaayimii naannoo seelii wajjin walqunnamtii mijeessuudhaaf tajaajilu. Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii Seeliihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Seelii Xinlubbuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xinlubbuu https://om.wikipedia.org/wiki/Kalloo_Areeroo(Cytoplasm) Xinjiree lubbiyyoo keessatti Kalloon Areeroo ykn Manlubbiyyoon ykn Yaatoo Lubbiyyoo (Cytoplasm) meeshaa lubbiyyoo Wirmaatdhugee(eukayrotic) keessa jiru hunda yoo ta'u, kan Sabaga Lubbiyyoo(Cell membrane)n marfame, niwukilasii seelii(Wirmaata) irraa kan hafe . Meeshaan Wirmaata keessa jiruu fi Qoofira wirmaataa keessa jiru Areeroormaata (Nucleoplasm) jedhama . Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii Seeliihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Seelii Xinlubbuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xinlubbuu https://om.wikipedia.org/wiki/Lafkattaa Litosfeera ( Afaan Giriikii durii λίθος (lithos) jechuun dhagaa fi λίθος (sphaira)'Baqqaana/bakka') Jecha kanas yoroo oromeessinu Lafkattaa wal irroo qaama lafaati. Kana hubachuuf mee buuphaa yookiin killee hin shamin kan affeelame tokko fudhachuun quncisuun keessa ishii muruunmaal akka fakkaatu ilaali. Lafahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Lafa https://om.wikipedia.org/wiki/Keessa_lafaa_(Xindachee) Baqqaanni kun baqqaana irra lafaatti aanuun gara keessatti argame.Yabbinni baqqaana kanaa gara Kiiloomeetira 2900 ta’a jedhamee tilmaamama. Ji'ooloojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ji%27ooloojii Lafahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Lafa Lafxiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Lafxii https://om.wikipedia.org/wiki/Watana_dukkanaa Watanni dukkanaa'aan bifa maatirii yaadame yoo ta'u, maatirii ykn watani Walaabuu keessa jiru keessaa tilmaamaan %85 akka ta'u yaadameera . Watanni dukkanaa'aan dirree elektiromaagneetikii wajjin kan wal-nyaatu waan hin mul'anneef "dukkanaa'aa" jedhama, kana jechuun raadiyaashiniin elektiromaagneetikii hin xuuxu, hin calaqqisiisu, ykn hin baasu waan ta'eef, kanaaf, adda baasuun rakkisaadha. Fuulota geessituuwwan faayilaa hin dalagne waliniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Fuulota_geessituuwwan_faayilaa_hin_dalagne_walinii Xin-hawaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-hawaa https://om.wikipedia.org/wiki/ChatGPT ChatGPT logo.svg Sirrummaa deebii GPT Chathttps://om.wikipedia.org/wiki/ChatGPT#Sirrummaa_deebii_GPT_Chat https://om.wikipedia.org/wiki/ChatGPT(Haasaa_GPT) ChatGPT logo.svg Kedeedaa(computer)https://om.wikipedia.org/wiki/Category:Kedeedaa(computer) https://om.wikipedia.org/wiki/Dorgommii_Daddaraaroo Weedduu Maqaan koo Musxafaa Ahimad jedhama dorgommii daddaraaroo keessatti bifa weedduutiin dorgomuu barbaada.https://om.wikipedia.org/wiki/Dorgommii_Daddaraaroo#Maqaan_koo_Musxafaa_Ahimad_jedhama_dorgommii_daddaraaroo_keessatti_bifa_weedduutiin_dorgomuu_barbaada. https://om.wikipedia.org/wiki/Lingua_Franca_Nova Lingua Franca Nova (Elefen) afaan qunnamtii idil-addunyaatiif keessumaa salphaa, walsimaa fi barachuuf salphaa ta’ee akka ta’uuf qophaa’eedha. Amaloota gaarii hedduu qaba: https://om.wikipedia.org/wiki/Prokaariyoot Pirookaariyootii (Wirmaatsoboo) orgaanizimii seelii tokko qabuu fi niwukilasii fi orgaaneloota biroo meembraaniin hidhaman kan hin qabne dha. Jechi pirookaariyootii jedhu jecha Giriikii [( pro, ‘dura’) fi κάρυον] ( karyon, ‘looza’ ykn ‘wirtuu’) irraa kan dhufedha. Seeliihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Seelii Xinlubbuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xinlubbuu https://om.wikipedia.org/wiki/Arkiyaa Arkiyaa ( ) Gartuu Lubbuqabeeyyii baaqlubbiyyoo/seelqeenxee ti. Maaykiroo-orgaanizimoonni kun niwukilasii seelii(wirmaata) waan hin qabneef pirookaariyootii(Wirmaatsoboo) dha . Seeliihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Seelii Xinlubbuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xinlubbuu https://om.wikipedia.org/wiki/Baakteeriyaa(Bacteria) Baakteeriyaan ykn merqaan orgaaniziimii seelii tokko qofa irraa kan ijaaraman dha. Baakteriyaan ija uumamaan mul’achuu hin dandeessu yoo shifargaan ta’e malee. Akkaataan soorannoo baakteeriyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Baakteeriyaa(Bacteria)#Akkaataan_soorannoo_baakteeriyaa Walhormaatahttps://om.wikipedia.org/wiki/Baakteeriyaa(Bacteria)#Walhormaata Boca Baakteeriyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Baakteeriyaa(Bacteria)#Boca_Baakteeriyaa A. Boca geengoo (Kokasii)https://om.wikipedia.org/wiki/Baakteeriyaa(Bacteria)#A._Boca_geengoo_(Kokasii) B. Boca ulee (Rod shape) ykn siiqqee fakkaatu Kan qaban.https://om.wikipedia.org/wiki/Baakteeriyaa(Bacteria)#B._Boca_ulee_(Rod_shape)_ykn_siiqqee_fakkaatu_Kan_qaban. C. Boca marmee (Ispiiraalii)https://om.wikipedia.org/wiki/Baakteeriyaa(Bacteria)#C._Boca_marmee_(Ispiiraalii) Ramaddii Baakteeriyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Baakteeriyaa(Bacteria)#Ramaddii_Baakteeriyaa Giraam-posativii(eeyyentaa)https://om.wikipedia.org/wiki/Baakteeriyaa(Bacteria)#Giraam-posativii(eeyyentaa) Giraam negativii(Hi'eentaa)https://om.wikipedia.org/wiki/Baakteeriyaa(Bacteria)#Giraam_negativii(Hi'eentaa) Silqixarratti hundaa'uunhttps://om.wikipedia.org/wiki/Baakteeriyaa(Bacteria)#Silqixarratti_hundaa'uun Faayidaaleen baakteeriyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Baakteeriyaa(Bacteria)#Faayidaaleen_baakteeriyaa Dhibeewwan Baakteeriyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Baakteeriyaa(Bacteria)#Dhibeewwan_Baakteeriyaa Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Baakteeriyaa(Bacteria)#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Baakteeriyaa_Giraam-posativii(eeyyentaa) Beektoonni waa’ee baakteeriyaa qu’atan baakteerolijiistoota jedhamu. Baakteeroloojistonni gadi-fageenyan waa’ee baakteeriyaa beekuf bakka adda addaatti ramaduun qu’atu. Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii Seeliihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Seelii Xinlubbuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xinlubbuu https://om.wikipedia.org/wiki/Baakteeriyaa_Giraam_negativii(Hi%27eentaa) Cichaan seelii baakteeriyaa Giraam negativii dandeettii halluu Kiristaal vaayoleetii( balcii birdimaa) ofirratti hambisuu hin danda’an.Sabaga lubbiyyoo alaa liippoopooliisakaraayidii qaban. Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii Seeliihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Seelii Xinlubbuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xinlubbuu https://om.wikipedia.org/wiki/Jeneetiik Jeneetiksiin ykn xiinsanyundeen ykn qordhaalmayni damee xiinjiree kan qorannoo dhaalmayaa fi adeemsa xiinjiree isaa ilaallatudha. Akkasumas qorannoo sanyundeelee, jiinoomii fi marsaa lubbiyyoo of keessatti qabata. Hiikoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Jeneetiik#Hiikoo Seerootaa fi qajeelfamoota xiinsanyundeehttps://om.wikipedia.org/wiki/Jeneetiik#Seerootaa_fi_qajeelfamoota_xiinsanyundee Seera Dhaala snyii Gireegor Mendeliinhttps://om.wikipedia.org/wiki/Jeneetiik#Seera_Dhaala_snyii_Gireegor_Mendeliin Qajeelfamoota dhaalmayahttps://om.wikipedia.org/wiki/Jeneetiik#Qajeelfamoota_dhaalmaya seera addaan bahuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Jeneetiik#seera_addaan_bahuu Seera ofmul'isuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Jeneetiik#Seera_ofmul'isuu ofmul'isuu hanquuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Jeneetiik#ofmul'isuu_hanquu Ofmul'isuu mirreehttps://om.wikipedia.org/wiki/Jeneetiik#Ofmul'isuu_mirree seera garaagarumaa of danda'aahttps://om.wikipedia.org/wiki/Jeneetiik#seera_garaagarumaa_of_danda'aa https://om.wikipedia.org/wiki/Miitoosiis Maayitoosisiin adeemsa hirmama seelii ilmoolee seelii lama kan walii fi warra isaanii fakkaatan oomishudha. Adeemsa kana keessatti seeliin ilmoo seelii warraa wajjin lakkoofsa kiroomsomootaa haalaan wal fakkaatan qabu. Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii Seeliihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Seelii Xinlubbuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xinlubbuu https://om.wikipedia.org/wiki/Maayitoosisii Maayitoosisii(Addaan bahiinsa walqixaa| hirqixxoo)n adeemsa hirmama seelii ilmoolee seelii lama kan walii fi warra isaanii fakkaatan oomishudha. Adeemsa kana keessatti seeliin ilmoo seelii warraa wajjin lakkoofsa kiroomsomootaa haalaan wal fakkaatan qabu. Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii Seeliihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Seelii Xinlubbuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xinlubbuu https://om.wikipedia.org/wiki/Lubbiyyoo_saalaa_(gametes) Gaameetiin seelii walhormaataa orgaanizimii tokkoo yoo ta'u, seelii saalaa jedhamuunis ni waama. Gosoota gosoota gaameetii morfoloojiidhaan adda ta’an lama uumuun, fi tokkoon tokkoon namaa gosa tokko qofa kan oomishan keessatti, dubartiin nama dhuunfaa kamiyyuu gosa gaameetii guddaa— Hanqaaquu jedhamu—fi dhiirri gosa xiqqaa— sanyii kormaa jedhamu oomishuuf . Pages with reference errorshttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Pages_with_reference_errors Seeliihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Seelii Xin-sanyiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-sanyii https://om.wikipedia.org/wiki/Piroofeezii Proofeeziin ykn Sadurcitaa Maayitoosisii keessatti sadarkaa jalqabaa fi isa dheeraadha. Gochaaleen kan sadarkaale biraa irraa addaan baasuu : - Kiroomaatiniin wal-horee (duplicated) wal-seenuudhaan kana jechuun furdachuu fi gabaabachuudhaan kiroomosomsii akka qaama addaatti mul’atu uumuu jalqaba. Xin-sanyiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-sanyii https://om.wikipedia.org/wiki/Meeyoosisii Orgaanizimootni saalaan wal horan, fertilaayizeeshiinii(misooma hanqaaquu) fi meeyoosiisii(Addaan bahiinsa saalaa/baakkinoo)dhaan amaleeffaman. Adeemsii lamaanuu marsaa jireenyaa isaanii keessatti iddoo ta’e tokkootti jiraachuu qabu. Xin-sanyiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-sanyii https://om.wikipedia.org/wiki/Sanyundee_(gene) Baayoloojii keessatti, jechi jiini ( Greek irraa , génos ; hiikni dhaloota ykn labata ykn saala ) hiika adda addaa hedduu qabaachuu danda’a. Afaan Oromoon immoo yeroo hiiknu Dhaalmaya ykn sanyudee jedhama. Hiikkoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Sanyundee_(gene)#Hiikkoo https://om.wikipedia.org/wiki/Meetaafeezii Meetaafeeziin Sadarkaa meetaafeeziitti gochaalee gurguddoo raawwataman keessaa membireeniin niyuukilarii guuttummatti caccaba. 70 Kaayinetokooreen maayikirootubiliin seentiromeeri kiroomsomsii gara wa; akkaa ispindiilittii harkisa: Kiromosomsiin gara gidduu seeliitti socho’udhaan gidduu ispindilii irraa of tessisu. Seeliihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Seelii https://om.wikipedia.org/wiki/Haadha_Waaqoo_(allattiiwwan) Haadha Waaqoo (Pelican) Ardii Antarkitikaa yoo taate malee, Ardiiwwan hunda keessatti ni argama. Sanyiin uumama kanaatis saddeettu jira. Bidooleehttps://om.wikipedia.org/wiki/Haadha_Waaqoo_(allattiiwwan)#Bidoolee Qaamahttps://om.wikipedia.org/wiki/Haadha_Waaqoo_(allattiiwwan)#Qaama Soorannaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Haadha_Waaqoo_(allattiiwwan)#Soorannaa Wal Hormaatahttps://om.wikipedia.org/wiki/Haadha_Waaqoo_(allattiiwwan)#Wal_Hormaata https://om.wikipedia.org/wiki/Boortee_xulubaa Barruu tana keessattis sanyii Arroolee keessaa tokko kan ta’e, waa’ee Boortee xulubaa(Springbok) laalla. Uumamni kun Naannawa Kibba Afriikaa fi Kibba lixa Afriikaatti argama. Bineensottahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Bineensotta https://om.wikipedia.org/wiki/Walaabeedduu Multiverse tuuta yaadame yuunivarsiitota hundaati .Walitti qabamanii, yuunivarsiitiiwwan kun waan jiru hunda akka of keessaa qabantti fudhatamu: guutummaa iddoo, yeroo, maatirii, anniisaa, odeeffannoo, fi seera fiizikaalaa fi dhaabbataa isaan ibsan. https://om.wikipedia.org/wiki/Hirmama_Seelii Hirmamni Seelii jireenya lubbu qabeeyyiitiif barbaachisaadha. Hirmamni seelii guddina qaamaa ijaarsa qaamaa fi qaama miidhame bakka buusuu, wal-hormaataa fi baay’ina seelotaatiif barbaachisaa dha. Marsaa lubbiyyoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Marsaa_lubbiyyoo Seeliihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Seelii Xin-sanyiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-sanyii https://om.wikipedia.org/wiki/Marsaa_seelii Marsaan seelii, ykn marsaan hirma seelii, bu’uura Marsaa jireenya seeliin martinuu keessa darbudha. Kunis sad. Marsaawwanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Marsaa_seelii#Marsaawwan Sadarkaa Miti Hirmamaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Marsaa_seelii#Sadarkaa_Miti_Hirmamaa Marsaa G 1 (Marsaa guddinaa jalqabaa ykn Marsaa qaawwa maaytootikii boodaa) .https://om.wikipedia.org/wiki/Marsaa_seelii#Marsaa_G_1_(Marsaa_guddinaa_jalqabaa_ykn_Marsaa_qaawwa_maaytootikii_boodaa)_. Marsaa S (DNA baay’isuu ykn Sadarkaa Qophaa’inaa) .https://om.wikipedia.org/wiki/Marsaa_seelii#Marsaa_S_(DNA_baay’isuu_ykn_Sadarkaa_Qophaa’inaa)_. G 2 marsaa (guddina) .https://om.wikipedia.org/wiki/Marsaa_seelii#G_2_marsaa_(guddina)_. Marsaa maaytootikii (addaan bahuu kiroomozoomii) .https://om.wikipedia.org/wiki/Marsaa_seelii#Marsaa_maaytootikii_(addaan_bahuu_kiroomozoomii)_. https://om.wikipedia.org/wiki/Anaafeezii Anaphase ( from Afaan Giriikii durii ἀνα- (ana)'duuba' ) sadarkaa maaytoosii adeemsa meetaafeezii booda,Seentiromeeriin ni cita, maayikirootubiliin immoo kaayinotokoorii dhuma irrattii diippooliimeeraayizii ta’u jalqabu. Tokko tokkoon obbolleeyyii kiroomaatiidii kiromosomsii seentirimeerii irratti wal-irraa cituudhaan gara faallaa poolii seelittii socho’u. Marsaa lubbiyyoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Marsaa_lubbiyyoo Seeliihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Seelii https://om.wikipedia.org/wiki/Teloofeezii Teloofeeziin Sadarkaan kun kan calqabu yammuu kiroomosomsiin adda citee poolii seelii ga'udha.Asitti faallaan gochaalee adeemsa piroofeezii baay'een isaanii ni raawwatu. Marsaa lubbiyyoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Marsaa_lubbiyyoo Seeliihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Seelii https://om.wikipedia.org/wiki/Baaddiraa Shanyiitiin ykn Baaddirri  (Afaan Ingliiziin: chromosome) maraa wantootaa dhaala sanyii, irra caalaa DNA,  lubbuu qabeenyii  keessatti argamudha. Shanyiitiileen tambii(nucleus) lubbiyyoo keessatti argamu. https://om.wikipedia.org/wiki/Damee_saayinsii Dameen mirkanbeekii, mirkanbeekii, dameewwan mirkanbeekii ykn gosoota mirkanbeekii jedhamuunis kan waamaman, yeroo baay'ee gareewwan gurguddoo sadiitti qoodamu: Saayinsiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Saayinsii https://om.wikipedia.org/wiki/Maqaa_Urjiilee_Afaan_oromoon == Qaamoota Qoloo(samii) keessaa == Qaamoota Qoloo(samii) keessaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Maqaa_Urjiilee_Afaan_oromoon#Qaamoota_Qoloo(samii)_keessaa Urjiilee dhahaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Maqaa_Urjiilee_Afaan_oromoon#Urjiilee_dhahaa Urjiilee Ayyaantii(zodiac)https://om.wikipedia.org/wiki/Maqaa_Urjiilee_Afaan_oromoon#Urjiilee_Ayyaantii(zodiac) Maqaa Tuujootaa/ gurmuu urjiileehttps://om.wikipedia.org/wiki/Maqaa_Urjiilee_Afaan_oromoon#Maqaa_Tuujootaa/_gurmuu_urjiilee https://om.wikipedia.org/wiki/Busan_(tuuta_urjii)_. Buusan, Obbolaa torban, ykn Messier 45, akka kataloogii Messier, tuuta urjii banaa kan urjii Qotiyyoo keessatti garba mirgaa Arba gaadduu() olitti argamu yoo ta'u, akkasumas tuuta urjii banaa ifaa fi beekamaa ta'e keessaa isa tokkodha. Tuutni kun urjiilee ho'aa, dargaggoota, bifa diimaa qaban kan of keessaa qabu yoo ta'u, hundi isaanii gara waggoota miliyoona 100 dura duumessa molakiyuulaa irraa tilmaamaan yeroo walfakkaatutti uumaman. Gurmuurjiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Gurmuurjii Xin-hawaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-hawaa https://om.wikipedia.org/wiki/Buusan_(tuuta_urjii) Buusan, Obbolaa torban, ykn Messier 45, akka kataloogii Messier, tuuta urjii banaa kan urjii Qotiyyoo keessatti garba mirgaa Arba gaadduu olitti argamu yoo ta'u, akkasumas tuuta urjii banaa ifaa fi beekamaa ta'e keessaa isa tokkodha. Tuutni kun urjiilee ho'aa, dargaggoota, bifa diimaa qaban kan of keessaa qabu yoo ta'u, hundi isaanii gara waggoota miliyoona 100 dura duumessa molakiyuulaa irraa tilmaamaan yeroo walfakkaatutti uumaman. Gurmuurjiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Gurmuurjii Xin-hawaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-hawaa https://om.wikipedia.org/wiki/Sammuu_namaa Sammuun ykn Surrii ilma namaa qaama addaati. Qaamni keenya hedduun isaa Ajaja sammuutti haajama. caasaaleehttps://om.wikipedia.org/wiki/Sammuu_namaa#caasaalee Bakka argama sammuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Sammuu_namaa#Bakka_argama_sammuu Kutaa sammuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Sammuu_namaa#Kutaa_sammuu Duree sammuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Sammuu_namaa#Duree_sammuu Uqqubunnee (Cerebrum)https://om.wikipedia.org/wiki/Sammuu_namaa#Uqqubunnee_(Cerebrum) Diinqarrii(thalamus)https://om.wikipedia.org/wiki/Sammuu_namaa#Diinqarrii(thalamus) Jaldiinqarrii(hypothalamus )https://om.wikipedia.org/wiki/Sammuu_namaa#Jaldiinqarrii(hypothalamus_) https://om.wikipedia.org/wiki/Dhoqmacureeyyii Category:Articles with 'species' microformats Amalootahttps://om.wikipedia.org/wiki/Dhoqmacureeyyii#Amaloota Caasaalee Dhoqmacureeyyiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Dhoqmacureeyyii#Caasaalee_Dhoqmacureeyyii Ramaddii Dhoqmacureeyyiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Dhoqmacureeyyii#Ramaddii_Dhoqmacureeyyii Haayidroozowaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Dhoqmacureeyyii#Haayidroozowaa Buduneeyyii ykn dhoqonee dhugee (Scyphozoa/ true jelly)https://om.wikipedia.org/wiki/Dhoqmacureeyyii#Buduneeyyii_ykn_dhoqonee_dhugee_(Scyphozoa/_true_jelly) Anthozoa (dabbasseeyyii)https://om.wikipedia.org/wiki/Dhoqmacureeyyii#Anthozoa_(dabbasseeyyii) Jechoota Haaraa hikkaa ingiliffaa waliinhttps://om.wikipedia.org/wiki/Dhoqmacureeyyii#Jechoota_Haaraa_hikkaa_ingiliffaa_waliin https://om.wikipedia.org/wiki/Baqqaannoo_garaachaa_(gasrodermis) Baqqaannoo garaachaa (gasrodermis) baqqaana lubbiyyoo keessaa kan akka golgaa  Holqa garaachmarsaa Qurxumeelellaa ykn Binodhoqoneetti tajaajiluudha. https://om.wikipedia.org/wiki/Qaqabattuu_(Tentacle) Qaqabattuun caasaa dheeraa adda addaa kan socho’aa ta’e kan yeroo baay’ee naannoo mataa ykn afaan bineeldoota (akka jellyfish ykn sea anemone) kan argamuu fi keessumaa miireeffachuu ykn qabachuuf kan oolu dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Nyaata_baay%27ee Miilixinximni (Afaan ingliffaan:- Arthropoda) Murna isa guddaa sanyiilee gara kuma dhibba sagal kan qabu dha. Isaanis bishaan keessa kan jiraatan, kan lafa irraa ykn illee  maxxantoota ta’uu danda’u. Bineensottahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Bineensotta https://om.wikipedia.org/wiki/Miilixinximna Miilixinximni (Afaan ingliffaan:- Arthropoda) Murna isa guddaa sanyiilee gara kuma dhibba sagal kan qabu dha. Isaanis bishaan keessa kan jiraatan, kan lafa irraa ykn illee  maxxantoota ta’uu danda’u. Amalootahttps://om.wikipedia.org/wiki/Miilixinximna#Amaloota Rammaddiiwwan Miilixinximootaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Miilixinximna#Rammaddiiwwan_Miilixinximootaa Gita Gosa qeensanqabduu (Crustacea)https://om.wikipedia.org/wiki/Miilixinximna#Gita_Gosa_qeensanqabduu_(Crustacea) Miildanuuwwan (Myriapoda)https://om.wikipedia.org/wiki/Miilixinximna#Miildanuuwwan_(Myriapoda) Miiljahee(Hexapoda)https://om.wikipedia.org/wiki/Miilixinximna#Miiljahee(Hexapoda) Cifgaanfa ykn gosaarroo ykn gosorbobbiisaa (Chelicerata)https://om.wikipedia.org/wiki/Miilixinximna#Cifgaanfa_ykn_gosaarroo_ykn_gosorbobbiisaa_(Chelicerata) Cifbaattuu (Onychophora)https://om.wikipedia.org/wiki/Miilixinximna#Cifbaattuu_(Onychophora) https://om.wikipedia.org/wiki/Dh.K.B_1000   https://om.wikipedia.org/wiki/1001_Dh.K.B Bara 993 -994 Akka Lakkofsa habashaatti https://om.wikipedia.org/wiki/Baacoo Baacoon afoolaa Oromoo kessaa kan nama bashanansiisuu fi boharsuu dha. Namoonni baay'ees Akka armaan olitti ibsameen ittin boharuuf,ittin bashnanuuf,ittin barachuu fi kkf fayyadamu. Og-barruuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Og-barruu https://om.wikipedia.org/wiki/Yaayaa_Herregaa Yaayaan herregaa ( Afaan Ingilizii : Mathematical logic) damee Yaayaa ti . Qabatameeffannaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Qabatameeffannaa https://om.wikipedia.org/wiki/Akeekkoo Akeekkoo ykn dhugoomsa(Theorem), herregaan ykn yaayaadhaan yeroo hiikamu, hima seera Yaayaa fayyadamuun mirkaneessine jechuudha . Wanti nuti mirkaneessinu dhugaa ykn dhugaa biroo Yaayaadhaan walitti makuudha. fakkeenyahttps://om.wikipedia.org/wiki/Akeekkoo#fakkeenya https://om.wikipedia.org/wiki/Yaad-yaboo Loojikii ykn herrega keessatti, yaad-yaboon hima baay’ee ifa ta’ee fi ragaan biraa osoo hin jiraatin dhugaa ta’uun isaa amanamuudha. Himoonni yaad-yaboo akka gaaleetti walitti makuun Akeekkoo(Theorem) nuuf kennu jechuudha . Qabatameeffannaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Qabatameeffannaa https://om.wikipedia.org/wiki/Garagaltoo garagaltoo hima yeroo himawwan miseensa hima hirkataa duubatti deebi’an uumamuudha. Barreeffama herregaa keessatti hima armaan gadii yoo kenname P \rightarrow Q Tiraanskriiptiin akkasitti maxxanfama \neg P \rightarrow \neg Q . Qabatameeffannaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Qabatameeffannaa https://om.wikipedia.org/wiki/Baankii Baankiin ykn Manmaallaqni ykn Mancallaan dhaabbata horcalleessaa(finance) tajaajila horcalleessaa adda addaa, keessumaa liqii, qusannaa, fi kaffaltii kennuudha.Akkasumas dhaabbata daldalaa kamiyyuu tajaajila horcalleessaa bal’aa isaaf barbaachisu ni kenna. https://om.wikipedia.org/wiki/Og-barruu Ogbarruun kalaqa sammuu ta’ee, jechoota filatamoodhaan yaad barbaade afaaniinis ta’ee, barreeffamaan mi’eessee miidhagsee kan dhiyeessuudha. Ogbarruun kalaqa sammuu dhala namaa, ogummaafi dandeettii, aadaa, duudhaa, falaasamaafi haala jiruufi jireenyaa, akkasumas dhageettii keessoo ofii, gaddaafi gammachuu qaban kan ittiin ibsataniidha. Hiikkaa ogbarruuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Og-barruu#Hiikkaa_ogbarruu Ogbarruu Oromohttps://om.wikipedia.org/wiki/Og-barruu#Ogbarruu_Oromo Ogeeyyii ogbarruuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Og-barruu#Ogeeyyii_ogbarruu https://om.wikipedia.org/wiki/Urjii_Dhahuu Urjii dhahuu(Astrology) duudhaa fi amantiiwwan waa’ee ejjennoo fira qaamolee samii fi bal’inaan waa’ee dhuunfaa, dhimma namaa fi dhimmoota addunyaa biroo odeeffannoo kennuu danda’an walitti qabuu dha. Inni keessatti hojjatu urjii lakkaa'aa jedhama, hayyoonni urjii ilaaluun akka saayinsii sobaa ykn amantaa sobaa ta'etti ilaalu. Dhahaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dhahaa Urjiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Urjii https://om.wikipedia.org/wiki/Ramaddamee(Taxonomy)  Dameen baayoloojii waa’ee ramaddii lubbu- qabeeyyii qo’atu Ramaddamee jedhama.Sanyiiwwan lubbu -qabeeyyii adda addaa hedduutu dachee kanarratti argamu. Sadarkaalee ramaddii orgaanizimootaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Ramaddamee(Taxonomy)#Sadarkaalee_ramaddii_orgaanizimootaa https://om.wikipedia.org/wiki/Moggaasa_(Nomenclature) Lubbu- qabeeyyiin iddoo garagaraatti, afaan adda addaatiin maqaa adda addaa qabu. Fakkeenyaaf, Maqaan namaa afaan Oromootiin Nama yommuu jedhamu, afaan Amaaraatiin “Sewu”, afaan ingilifaatiin immoo “Human” jedhama, afaan biroon biyya birootti immoo maqaa biroo qabaachuu danda’a. https://om.wikipedia.org/wiki/Raammoo_Battee Raammoo Battee ykn platyhelminths tartiiba xiqqaa bineensota lafee maleeyyii kanneen qaama lallaafaa qaban, kan hin qoqqoodamnee fi qaama lallaafaa qabani dha . Qaamoleen sirna hargansuu fi marsaa dhiigaa dhabuun isaanii raammoon miinnii guddinaa fi bocaan akka daangeffamu waan godhuuf oksijiiniin qaama isaanii guutuu akka seenu fi kaarboon daayi’oksaayidiin hirriba salphaadhaan akka bahu taasisa . Bineensottahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Bineensotta https://om.wikipedia.org/wiki/Qolaalqabeeyyii Qolaalqabeeyyii ykn elelloo garee bineensotaa galaana keessas ta'e lafarra jiraatanidha. Gosoota gara 112,000 qaba. Bineensottahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Bineensotta https://om.wikipedia.org/wiki/Raammoo_geengoo Murni kun raammoo geengoo, nematodes, raammoo Ulee قاموس المورد، البعلبكي، بيروت، لبنان., Maagaa ( of keessatti qabata kan akka raammoo Ascaris fi Ancylostoma, fi raammoon boca siliindarii (filamentous) fi simmeetirii cinaachaa isaaniitiin adda kan ta’an yoo ta’u, psyllium dhugaa qabaachuu baatanis, qaamni isaanii waan psyllium sobaa jedhamuun beekamu of keessaa qaba, kunis ni uuma from the connection of large vacuoles of special cells located between the wall of the body and the wall of the intestine, Kun qaamolee sirna bullaa'insa nyaataa tokko tokko xumuruuf carraa kenne, akkasumas qaamoleen akka waliigalaatti dhiphina xiqqaa fi baay'ee ta'an raammoo diriiraa keessatti kan turan caalaa walxaxaa dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Biyyee_sondii Gosti biyyee beekamoon sadiitu jiru jira . Isaanis biyyee sondii, suphee fi cirrachaati. https://om.wikipedia.org/wiki/Naayitiroojiinii Mallattoon keemikaalaa naayitiroojiiniif gabatee piriyoodii keessatti N dha. Lakkoofsi atoomikaa isaa 7 dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Filooriinii Filooriiniin Wahiyyoo keemikaalaa mallattoo F fi lakkoofsa atoomii isaa 9. Innis bifa gaasii Atomlamee F 2 kan ta’ee fi haala dhiibbaa fi ho’a istaandaardii jalatti halluu keelloo diimaa qabu dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Kiyomizu-dera Kiyomizu-dera mana qulqullummaa Jaappaan ti.Kiyootoo keessatti kan argamu. Kiyootoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Kiyootoo https://om.wikipedia.org/wiki/Sublimaashinii Sublimaashinii ykn Aarxuumi'uu ykn kantaraaruu jechuun wanti tokko Falkaa jajjaboo irraa osoo dhangala'ootti hin jijjiramiin falkaa jajaboo irraa gara falkaa gaazii ttii ce'uudha . Kantaraaruun jijjiirama marsaa maatirii kan teempireecharaa fi dhiibbaa qabxii sadee gadiitti diyaagiraamii marsaa wantichaa keessatti uumamu of keessatti qabata. Kemistiriihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Kemistirii https://om.wikipedia.org/wiki/Dippooziishinii Dippoozishiiniin ykn Hurkantaruu ykn Kuusuu adeemsa teermoodaayinaamikii dha, yookaan immoo jijjiirama falkaa yoo ta’u, meeshaan Faalkaa dhangala’aa keessa osoo hin darbiin kallattiin Falkaa gaazii irraa gara falkaa jajjabootti jijjiiramudha. Marsaan faallaan Hurkantaruu sablimeeshinii yoo ta'u kunis wanti tokko Faalkaa dhangala'aa keessa osoo hin darbiin kallattiin Faalkaa jajjaboo irraa gara Faalkaa gaazii ta'etti ce'uudha . https://om.wikipedia.org/wiki/Waagii Waagii Afaan ingiliffaan(frost) jechuun baqqaana haphii cabbii fuula jabaa irratti argamu yoo ta’u, kunis hurkaa bishaanii qilleensa qorraa ol ta’e keessatti kan uumamu yoo ta’u, fuula jabaa ho’iiyaan isaa qabxii qoriinaa gadi ta’e waliin wal qunnamee, fi bu’aan isaas jijjiirama marsaa bishaan irraa fida hurkaan ( gaasii ) gara cabbii (jajjaboo)tti yeroo hurkaan bishaanii qabxii qorraa ga’u . Haala qilleensaa baddadaree keessatti baay'inaan lafa naannoo lafaatti akka kiristaala adii dadhaboo ta'ee mul'ata ; haala qilleensaa qorraa keessatti bifa adda addaa guddaa ta’een ni mul’ata. https://om.wikipedia.org/wiki/Daayinaamiksii_Ho%E2%80%99aa Daayinaamikiin Ho’aa damee barnoota xinseerummammaa wa’ee ho’aa, dalagaafi hoo’iyaa(Temprature) , fi hariiroo isaan annissa waliin qaban, carallaa, Amaloota nafooyee watanaa qo’atuudha.Gama biraan ammoo, Jijjirama Annissaa hoo’aa fi akaataa adeemsii kun watannarrattii dhibbaa geesisuu qo’ata. Seera Daaynaamiksii Ho’aa 2ffaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Daayinaamiksii_Ho%E2%80%99aa#Seera_Daaynaamiksii_Ho’aa_2ffaa Seera lammaffaa teermoodaayinaamiksii mul’isuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Daayinaamiksii_Ho%E2%80%99aa#Seera_lammaffaa_teermoodaayinaamiksii_mul’isuu https://om.wikipedia.org/wiki/Mudhii_lafaa Mudhii lafaa ykn Sarwala lafaa qaama lafaa cinlafa Kaabaa fi Kibbaatti bakka lama walqixa ta’etti qooda. Sararri Mudhii lafaa fageenya gara bantii kaabaa fi bantii Kibbaatti argamu safaruuf akka ka’umsaatti tajaajila. Lafxiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Lafxii https://om.wikipedia.org/wiki/Gammoojjii Gammoojjiin naannoo lafa gogaa ta’ee fi rooba xiqqaan itti roobu yoo ta’u, kanarraa kan ka’e haalli jireenyaa biqiltootaa fi bineensotaaf muraasa qaba. Hanqinni biqiltootaa lafa eegumsa hin qabne qulleesuu(denudation)'f saaxila . hidda jechaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Gammoojjii#hidda_jechaa https://om.wikipedia.org/wiki/Mooree Mooree ykn Xirinyii ykn Liqaamii ykn qirinjiin hoosistuu xiqqaa, qalla'aa, irra caalaan isaa halkanii kan dhalataa Bineensottahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Bineensotta https://om.wikipedia.org/wiki/Dugugguruu_qabeeyyii Dugugguruu qabeeyyii ( Afaan ingiliziin:Vertebrate ) bineensa murna Tushaaleeyyii(koordaataa) jalatti ramadamuu dha. Bineeldonni Dugugguruu qabeeyyii bineeldota lafee dugdaa qabaachuun beekamanidha. https://om.wikipedia.org/wiki/Urookoordaataa_(firfira_galaanaa) Firfira Galaanaa, Biifaa Galaana,( Maqaa saayinsiii: tunicate ykn Urochordata) bineensa galaanaa bifa qaruuraa qabuudha. Jireenya isaa wanta dhaabbataa garba jala jiru tokkotti maxxanee dabarsa. Bineensottahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Bineensotta https://om.wikipedia.org/wiki/Mattushaaleeyyi Mattushaaleyyiin (maqaa saayinsii: Cephalochordata) murna xiqqaa tushaaleeyyii yoo ta'u, argama notookoordiitiin kan murtaa'u yoo ta'u, irra caalaa galaana ammayyaa keessa jiraata. murnii xiqqaan kun murna pirootokordeetii ykn tushaaleyyii duree barbaachisoo ta’an keessaa tokko ta’ee fudhatama, sababiin isaas miseensonni isaa amala addaa kordeetii agarsiisuu fi bineensota galaanaa lubbuu qaban kan hammatu yoo ta’u, fakkeenyi isaa lawwee dachaa (maqaa saayinsii: Amphioxus) dha. Bineensottahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Bineensotta https://om.wikipedia.org/wiki/Dilbeetummaa Dilbeetummaa sirna dinagdee abbummaa dhuunfaa meeshaalee oomishaa fi bu'aadhaaf meeshaalee fi tajaajiloota uumuu irratti hundaa'eedha. Amaloonni ijoo dilbeetummaa qabeenya dhuunfaa , kuufama dilbii, humna namaa mindaa, fi gabaa dorgommii . Diinagdeehttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Diinagdee https://om.wikipedia.org/wiki/Caaroo_N Herrega keessatti, Caaroon nffaan(Afaan ingilizing : nth root) lakkoofsa x lakkoofsa r yoo ta’u, gara aangoo ntti yeroo ol ka’u, x argamsiisa: Herreegahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Herreega https://om.wikipedia.org/wiki/Caaroo_Kaaslamee Herrega keessatti, Caaroo Kaaslameen x lakkoofsa uduudaa(Z) eeyentaa yoo ta’u, yeroo ofumaan baay’ifamu, x kenna. Fakkeenyaaf: Herreegahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Herreega https://om.wikipedia.org/wiki/Hirmeemmii_(fraction) Firaakshinii ykn Hirmeemmii ( Latin irraa fractus , "cabe") kutaa guutuu lakkoofsa kamiyyuu kutaalee walqixaa bakka bu'a. Ingiliffa guyyaa guyyaatiin yeroo dubbatamu, firaakshiniin kutaaleen hamma murtaa’e tokkoo meeqa akka jiran ibsa, fakkeenyaaf, walakkaa tokko, saddeet-shanffaa, afurtama sadii. https://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_Diriiroo_Ko%E2%80%99oordineetotaa Ji'oomeetirii keessatti Sirni Diriiroo Ko’oordineetotaa ykn Sirni Diriiroo Sarara qindaa'aa bakka tuqaa kamiyyuu barbaaduuf kan gargaaru yoo ta’u qabxiin sun akka lamaan tartiiba qabuutti (x, y) Qindeessitoota jedhamuun beekamutti pilaantii gochuun ni danda’ama. Sararri lakkoofsaa diriiraa siiqqeewwan X yoo ta’u sararri lakkoofsa dhaabbataa siiqqeewwan Y jedhama yoo ta’u qabxiin walqaxxaamuraa siiqqeewwan kana lamaan hadhuura jedhamuun kan beekamu yoo ta’u ‘O’ jedhamee kan agarsiifamudha. Sirnoota qindeessaa waliigalaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_Diriiroo_Ko%E2%80%99oordineetotaa#Sirnoota_qindeessaa_waliigalaa Sarara lakkoofsaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_Diriiroo_Ko%E2%80%99oordineetotaa#Sarara_lakkoofsaa Sirna qindeessaa Kaarteeshiyaaniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_Diriiroo_Ko%E2%80%99oordineetotaa#Sirna_qindeessaa_Kaarteeshiyaanii https://om.wikipedia.org/wiki/Heemeespheera_lafaa Ji’ograafii fi kaartoogiraafii keessatti, Ji'ograafii ykn kaartoogiraafii keessatti jechi hemisfeera jedhu kutaa lamaa lafaa kamiyyuu kan cinxurbee keessa jiru agarsiisa (Giriik ἡμισφαίριον hēmisphairion irraa, "walakkaa lafaa"). Afaan oromoon yoo Cinliafa ykn Cinxurbee, akkaataa adda addaatiin walakkaa kaabaa fi kibbaatti ikuwaatoriin ykn walakkaa dhihaa fi bahaatti sarara yaadame kan utubaawwan keessa darbuun qoodamu. Cinxurbeewwan Teessuma Lafaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Heemeespheera_lafaa#Cinxurbeewwan_Teessuma_Lafaa https://om.wikipedia.org/wiki/Kontirobaandii Miliqisoo ykn Kontiroobaandii (Faransaayi bara Giddugaleessaa irraa kan fudhatame contrebande) jechuun meeshaa kamiyyuu kan uumama isaa wajjin walqabatee, qabachuu ykn gurguramuu seeraan alaa ta'e agarsiisa. Meeshaalee uumama isaaniitiin ija seera baastuu biratti garmalee balaa ykn nama aarsu jedhamee fudhatamuuf kan ooludha-kontirobaandii in se jedhamee waamamu-fi dhorkaadha. Heera mootummaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Heera_mootummaa Seerahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Seera https://om.wikipedia.org/wiki/Proxima_Centauri Seenteroos kaluu ( Afaan ingliziin:- proxima centauri) urjii diimaa xiqqaa lafa irraa gara waggaa ifa 4.2 (40 *10 12 km) fagaattee argamtu yoo ta'u, Aduutti aantee urjii lafaatti dhihoo ta'e lammaffaadha. Xin-hawaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-hawaa https://om.wikipedia.org/wiki/Centaurus_(Tuuja)_. Seentaawuras ( urjii guddaa xinhawaawaa kan gara kibba urjii Buutii haroo (Hydra) diriiru. Xin-hawaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-hawaa https://om.wikipedia.org/wiki/Andiroomeedaa_(Tuuja) Dubartii Funcaa ykn duureettii ykn Adroomeedaa Andromeda urjii samii kaabaa keessa jiruudha. Raagamtaa Giriikii keessatti maqaa giiftii duree Andromeda jedhamtuun moggaafame. Xin-hawaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-hawaa https://om.wikipedia.org/wiki/Antiliyaa Antiliyaa ykn hoxxee hamussa urjii Hemisfeera Samii Kibbaa keessa jiruudha . Maqaan isaa Laatiin fi Giriikiitiin " ujummoo " jechuudha ; ujummoo qilleensaa bakka bu'a . Xin-hawaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-hawaa https://om.wikipedia.org/wiki/Yuunivarsiitiin_Saayinsii_fi_Teeknooloojii_Adaamaa_(_YSTA_) Yuunivarsiitiin Saayinsii fi Teeknooloojii Adaamaa ( YSTA )Ykn Mabba Saayinsii fi Teeknooloojii Adaamaa Yuunivarsiitii mootummaa yeroo jalqabaaf bara 1993 Kolleejjii Teeknikaa Naazireet (NTC) jedhamuun hundeeffamee fi Yuunivarsiitii Saayinsii Fi Teeknooloojii Itoophiyaa lamaan keessaa isa tokkodha. Ityoophiyaa Naannoo Oromiyaa magaalaa Adaamaa keessatti argamti. Manneen Barnootaa fi Sagantaawwanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Yuunivarsiitiin_Saayinsii_fi_Teeknooloojii_Adaamaa_(_YSTA_)#Manneen_Barnootaa_fi_Sagantaawwan Qorannoo, Giddugala Gahumsaa fi Giddugala Inkuubeshiniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Yuunivarsiitiin_Saayinsii_fi_Teeknooloojii_Adaamaa_(_YSTA_)#Qorannoo,_Giddugala_Gahumsaa_fi_Giddugala_Inkuubeshinii https://om.wikipedia.org/wiki/Bildimaa_(halluu) Bildiimni gosa halluu dheerina dambalii 450–400 nm fi irrdedebinna 670–750 THz qabuudha. Halluuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Halluu https://om.wikipedia.org/wiki/Sabbata_Waqaa Hurki bishaanii qilleensa keenya keessa jiru ifa adii aduu irraa dhufu facaasuun gara calallii(ispeektiramii) yeroo jijjiiru, Sabbata Waaqaa jedhama. Yeroo baayʼee Sabbatni Waqaa walakkaa geengoo kan qabu yoo taʼu, kutaan alaa geengoo isaa diimaa, kutaan keessaa immoo Bildiimaa(purple) dha . Ifahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ifa https://om.wikipedia.org/wiki/Jechibsoo_jechoota_kubbaa_miilaa Kubbaan miilaa jalqaba bara 1863tti Ingilaanditti ta'e, taphoota kubbaa rukutuu of keessaa qaban kanaan dura baay'ee kan mul'atan ta'us. Ergasii jechoonni kubbaa miilaa waliin walqabatan baay’een gama adda addaa ispoortii kanaa fi aadaa isaa ibsuuf mul’ataniiru. Ispoortiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ispoortii https://om.wikipedia.org/wiki/Xinumamaa%27ol meetaafiiziksii ykn Xinuumamaa'ol damee falaasama kan waa’ee hiikkaafi seerota uumamaa keessaa yeroofi hawaa kan ibsudha. Karaa salphaan waa’ee uumamaa “existence of nature” yookiin waa’ee dhugaa (reality)fi dhugummaa isa dhumaa kan qo’atudha Jechi uumama jedhu asitti maalummaa wantoota akka sababaafi kaayyoo isaanii agarsiisa. Falaasamahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Falaasama https://om.wikipedia.org/wiki/Aksiyooloojii Xinsona (afaan Giriikii ἀξία irraa , axia : "sona, safuu"; fi -λογία jedhaman , [: "qo'annoo") qorannoo falaasama] sonaati . Innis gaaffiiwwan waa’ee maalummaa fi ramaddii sonawwanii fi waa’ee wantoota gosa akkamii sona akka qaban of keessatti qabata. Falaasamahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Falaasama https://om.wikipedia.org/wiki/Sakkoo(Ethics) Sakkoo ykn falaasamni naamusaa damee falaasama "yaad- rimee amala gaarii fi dogoggoraa sirnaan hojjechuu, ittisuu fi gorsuu kan of keessaa qabudha ". Dirreen naamusaa, qorbareedinaa(aesthetics) waliin, dhimmoota sona ilaallata ; dameewwan kun damee falaasama aksiyooloogii jedhamu of keessaa qabu . Falaasamahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Falaasama https://om.wikipedia.org/wiki/Sona_(naamusa)_. Sakkoo keessatti, soni sadarkaa wanti tokko ykn gochi tokko barbaachisaa ta’e agarsiisa, kaayyoon isaas gochoota hundarra gaarii ta’an fudhachuuf ykn akkaataa jireenyaa hundarra gaarii ta’e murteessuu, ykn barbaachisummaa gochoota adda addaa ibsuudha. Sirnoonni sona amantaa ta’uu danda’uu fi dirqama ta’e uumu; Amala naamusaa nama tokkoo irratti dhiibbaa kan geessisan ykn sochii itti yaadanii hojjetaniif bu’uura uumu. Falaasamahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Falaasama https://om.wikipedia.org/wiki/Qalbii Qalbiin ykn yaadsafuu qaama sammuu gaarii fi hamaa (sirrii fi dogoggora) adda baasuu danda'uudha. soni namni tokko gocha tokkoof kaa’uun dhufa. Anaatoomiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Anaatoomii Falaasamahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Falaasama https://om.wikipedia.org/wiki/Godina_sa%27aatii Godina sa’aatii naannoo biyyoonni hundi sa’aatiin isaanii eessatti akka walsimsiisu murteessan dha. godinni sa'aatii ollaa baay'een isaanii sirriitti sa'aatii 1n garaagarummaa waan qabaniif, yeroon godina akka garaagarummaa Sa'aatii Giriinwiich Giddugaleessaa (GMT ykn Sa'aatii Landan ) irraa shallagama. Hawaasahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Hawaasa https://om.wikipedia.org/wiki/Inershiyaa(Luujee) Inershiyaan ykn Luujeen amala qaamolee humni alaa bakka hin jirreetti; qaamolee kanneen boqonnaa irra jiran boqonnaan jiraachuu itti fufuu fi kanneen sochii wal fakkaatuun sochoo’anis sochiiisaanii itti fufuuf qabanii yookiin mormii jijjiirama haala sochii isaanii irratti taasifamuufqabanii dha. Fiiziksiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Fiiziksii Saayinsiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Saayinsii Xin-seerummaamaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-seerummaamaa https://om.wikipedia.org/wiki/Gandummaa Gandummaan ilaalcha gareen namootaa tokko amala warra kaan caalu, kan alaa qofaan mul’atu qaba jedhee amanudha. Kanatu gama biraa tuffachaa fi tuffachuudhaan, isa mormuudhaan hanga duuluu (balleessuu) illee deemuun kan orma godhudha. Xinsammuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xinsammuu https://om.wikipedia.org/wiki/Ariitii Ariitiin qaama safaramaa fiizikaalaa qaamni tokko kallatti murtaa’e tokkoon hammam saffisaa akka adeemu kan ibsuudha. Ariitiin jijjirama qaxxaamuraa yeroo yuunitii tokko keessatti taasifamuudha. All stub articleshttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:All_stub_articles Barruu xinnoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Barruu_xinnoo Fiiziksiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Fiiziksii Xin-seerummaamaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-seerummaamaa https://om.wikipedia.org/wiki/Kalqabee Qo’annoo herregaa fi fiizikisii keessatti Kalqabeen qamoolee safaramoo kamiyyuu kallattii fi hammaa ibsamuudha . Kun safartuuwwan hundee isaanii hubachuuf guddinni isaanii qofti barbaachisaa ta’e irraa adda. https://om.wikipedia.org/wiki/Geengoo Herrega keessatti geengoon gosa addaa luggee(ellipse) kan jallina zeeroo ta’ee fi qaatiilee lamaan wal-fakkaatan dha. Hiikkoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Geengoo#Hiikkoo Kutaalee Geengoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Geengoo#Kutaalee_Geengoo Bu’aa xiinxalahttps://om.wikipedia.org/wiki/Geengoo#Bu’aa_xiinxala Marsaa Geengoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Geengoo#Marsaa_Geengoo Balinahttps://om.wikipedia.org/wiki/Geengoo#Balina https://om.wikipedia.org/wiki/Diyaameetirii Ji’oomeetirii keessatti, daayameetira ykn Fullataa geengoo kutaa sarara qajeelaa kamiyyuu kan wiirtuu geengoo keessa darbuu fi tuqaawwan xumuraa isaa geengoo irratti ciisan dha. Akkasumas akka koordiiwwan geengoo dheeraa ta’etti ibsamuu danda’a. Herreegahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Herreega https://om.wikipedia.org/wiki/Biqilaa Biqiltoonni micirjirtiiwwan lubbiyyedduu ta’anii Jaariftina gaggeessaniidha. Biqiltootni cichaa lubbiyyoo seeluloosii irraa ijaarame qabu. Rammaddii Xinjireehttps://om.wikipedia.org/wiki/Biqilaa#Rammaddii_Xinjiree Seenaa rammadiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Biqilaa#Seenaa_rammadii Ramadii Ammayyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Biqilaa#Ramadii_Ammayyaa Tirannoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Biqilaa#Tirannoo faayiloojiniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Biqilaa#faayiloojinii Xiinqaamahttps://om.wikipedia.org/wiki/Biqilaa#Xiinqaama Caasaa Lubbiyyoo Biqilootaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Biqilaa#Caasaa_Lubbiyyoo_Biqilootaa Caasaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Biqilaa#Caasaa https://om.wikipedia.org/wiki/Biriyoofaayitoota Biriyoofaayitasii ykn saaphuyyoowwan sanyiifi tishuu vaaskulaarii hin qaban. Biqiltoota sadarkaa gadii ta’anii kanneen lafarra jiraatanii dha. Bidooleehttps://om.wikipedia.org/wiki/Biriyoofaayitoota#Bidoolee Wabiiwwanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Biriyoofaayitoota#Wabiiwwan https://om.wikipedia.org/wiki/Murna_ulsaaphuyyee Murni ulsaaphuyyee ykn Lycophyta murna biqilootaa keessaa isa tokko. https://om.wikipedia.org/wiki/Tokkoo 1 Lakkoofsa Saaphaloon :- 𐒡( tokko, takka, ) lakkoofsa qaama tokko ykn qaama tokkicha bakka bu'uudha . Konveenshinii mallattoo zeeroon akka pozaatiivii yookaan negaatiiviitti hin ilaalamne keessatti, 1 lakkoofsa guutuu pozaatiivii isa jalqabaa fi isa xiqqaadha . https://om.wikipedia.org/wiki/Lama 2 ( lama ) lakkoofsa, lakkoofsaa fi dijiitii dha . Lakkoofsa uumamaa 1 ittii aanuu fi 3 dursuu dha. Dijiitii Arabaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Lama#Dijiitii_Arabaa https://om.wikipedia.org/wiki/Sadii 3 ( sadii ) lakkoofsa, lakkoofsaa fi dijiitii dha . Innis lakkoofsa uumamaa 2 itti anuu fi 4 dursee argamuu yoo ta’u, lakkoofsa kophxii mangoo isa xiqqaa fi Hawaasa hedduu keessatti hiika amantii ykn aadaa qaba. https://om.wikipedia.org/wiki/Afur 4 ( afur ) lakkoofsa, lakkoofsaa fi dijiitii dha . Lakkoofsa uumamaa 3 ittii aanee fi 5 dursee argama . Herrega keessattihttps://om.wikipedia.org/wiki/Afur#Herrega_keessatti https://om.wikipedia.org/wiki/Shan 5 ( shan ) lakkoofsa fi dijiitii dha . Innis lakkoofsa uumamaa, fi lakkoofsa kaardinaalii, 4 ittii aanuu fi 6 dursee argamuu yoo ta'u lakkoofsa kophxii ti . Jijjiirama quboo Arabaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Shan#Jijjiirama_quboo_Arabaa https://om.wikipedia.org/wiki/Jaha 6 ( ja'a ) lakkoofsa uumamaa 5 itti aanuu fi 7 dursee jiruudha . Lakkoofsa koompoozitii fi lakkoofsa mudaa hin qabne isa xiqqaadha . https://om.wikipedia.org/wiki/Tushaa_dugdaa_(Notochord) Tushaa duugdaa ulee salphaatti  dadacha'u bifa qaama ujummoo fakkattuu ta'ee fi micireen tushaaleeyyii hunda keessatti argamu yoo ta'u, lubbiyyoo mesoderm irraa argame kan of keessaa qabu yoo ta'u, bakki isaa miciree keessatti murteessaa dha, tushaaleeyyiin tokko tokko keessatti tushaan duugdaa umurii guutuu itti fufa , yeroo baay’ee keessatti tushaan duugdaa gara lafee dugdaatti  jijjiirama. https://om.wikipedia.org/wiki/Tushaa_Ribee_dugdaa_(Dorsal_Nerve_Cord) Tushaan Ribee dugdaa (Afaan ingiliffaa:- Dorsal Nerve Cord) tushaa dugdaa malee amala miciree addaa tushaaleeyyitii ti. Tushaan ribee dugda  Tushaa dugdaa qaawwa qabuudha. https://om.wikipedia.org/wiki/Dhadhooha_qoonqoo_(Pharyngeal_Slit) Dhadhooha qoonqoo qaamolee calaltuu nyaatanii fi tushaaleeyyii lafee dugdaa keessatti argamaniidha. Dhadhooha qoonqoo jechuun banaa irra deddeebi’amee mul’atu kan karaa dilboo qonqoo (pharynx caudal) gara afaanitti mul’atudha. https://om.wikipedia.org/wiki/Narvii Narviin ykn Ribeen ykn Aarsituun caasaa qaama keessaa haada fakkaatu yoo ta’u, kaka’umsa aarsituu kan odeeffannoo kutaa qaamaa tokko irraa gara kutaa qaamaa biraatti dabarsuudhaaf qophaa’eedha. Aarsituun idilee hanxaa(fibre) baay’ee kan ta’ee fi marsaa baqqaana tishuu fi cooma irratti kan marfame yoo ta’u, qaama guutuu keessatti kan diriirudha. Caasalee Aarsituuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Narvii#Caasalee_Aarsituu Gosoota Aarsituu ykn Narviihttps://om.wikipedia.org/wiki/Narvii#Gosoota_Aarsituu_ykn_Narvii Aarsituu Miiraa(Sensory Nerves)https://om.wikipedia.org/wiki/Narvii#Aarsituu_Miiraa(Sensory_Nerves) Aarsituu Sochii (Motor Nerves)https://om.wikipedia.org/wiki/Narvii#Aarsituu_Sochii_(Motor_Nerves) Aarsituu Makaa (Mixed Nerves)https://om.wikipedia.org/wiki/Narvii#Aarsituu_Makaa_(Mixed_Nerves) Dalagaa Aarsituuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Narvii#Dalagaa_Aarsituu Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Narvii#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Narvii_miiraa Narviin miiraa ykn Aarsituun miiraa ykn Ribeen Miiraa aarsituu qaama miiraa irraa gara sammuu ykn miqiqqiriittii (spainal cord) ergaa dabarsaniidha. Isaan kun bifa maraa akka caasaa ykn hanxaa aarsituu sirna aarsituu naannootti marfamanii jiru. https://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_narvii Sirna narvii ykn Sirna Aarsituu ykn Sirna ribee jechuun sirna seelotaa fi tishulee ta’ee kan odeeffannoon seelota sirbidootaa fi qaamolee gidduu odeeffannoo daddarbuu dha. Sirni narvii namaa kutaalee gurguddoo lama qaba. Anaatoomiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Anaatoomii Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii Xinlubbuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xinlubbuu https://om.wikipedia.org/wiki/Zooloojii Xiinneefka ykn Zoolojiin qorannoo saayinsii bineeldotaa ti . Qorannoon isaa caasaa, micireee, ramaddii, amala, fi raabsa bineensota hunda, jiraataa fi badan, fi akkaataa isaan sirnakkoo isaanii wajjin walitti dhufeenya qaban of keessatti qabata. https://om.wikipedia.org/wiki/Youtuber_irratti YouTuber (Afaan Ingiliffaa: YouTuber, YouTube content creator) jechuun nama marsariitii viidiyoo qooduun YouTube jedhamuuf viidiyoo uumuudha.[1] Innis nama dhuunfaa waltajjiin isaa inni guddaan ykn waltajjiin sochii qabu qofti chaanaalii YouTube (fuula xiqqaa dhuunfaa waltajjii viidiyoo qooduun YouTube) ta'e agarsiisa. https://om.wikipedia.org/wiki/Hulaa:saayinsii/duree __NOTOC__ __NOEDITSECTION__ https://om.wikipedia.org/wiki/Hulaa:saayinsii/seensa |} https://om.wikipedia.org/wiki/Hulaa:saayinsii/suraa_filatamaa Sirna Biiftuu https://om.wikipedia.org/wiki/Hulaa:saayinsii/filatamaa https://om.wikipedia.org/wiki/Hulaa:saayinsii/Damee https://om.wikipedia.org/wiki/Hulaa:saayinsii_damee https://om.wikipedia.org/wiki/Gita:saayinsii https://om.wikipedia.org/wiki/Addeessa [Fakkii ji'aa akka kutaa kaabaa lafaa] irraa mul'atutti Qaama Addeesaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Addeessa#Qaama_Addeesaa Amaloota qaamaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Addeessa#Amaloota_qaamaa Marsoo fi hariiroo inni lafa waliin qabuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Addeessa#Marsoo_fi_hariiroo_inni_lafa_waliin_qabu Tibbootahttps://om.wikipedia.org/wiki/Addeessa#Tibboota Gaaddiddessuu Addeessaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Addeessa#Gaaddiddessuu_Addeessaa https://om.wikipedia.org/wiki/Bizinasii Bunaqa ykn Bizinasii ykn Seedannoo oomisha (kan akka meeshaalee fi tajaajila ) oomishuuf ykn bitachuu fi gurguruun jireenya ofii argachuu ykn maallaqa argachuudha. Akkasumas "sochii ykn dhaabbata bu'aa argachuuf seene kamiyyuudha. https://om.wikipedia.org/wiki/Antaarkitikaa Antaarktikaa (Kibba cabbii ) ardii lafaa kibbaa fi baay'ina ummataa xiqqaa qabdudha . Guutummaatti jechuun ni danda'ama gara kibba Geengoo Antaarktikaatti kan argamu fi Galaana Kibbaatiin kan marfame ( Galaana Antaarktiik jedhamuunis beekama ), teessuma lafaa bantii Kibbaa of keessaa qaba. Lafxiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Lafxii https://om.wikipedia.org/wiki/Durleetoo Durleetoo ykn durkaampeeriyaanii (Afaan inglizii Pre-Cambrian)Jaarraan kun seenaa jijjiirama lafaa keessaa gara 90% kan uwwisudha.Taateewwan Xin lafaa(ji’ooloojii) ijoo yeroo kana keessatti raawwataman:Sirni Biiftuu jalqaba bara kanaatti uumame jedhamee yaadama. https://om.wikipedia.org/wiki/Ambashookii Ambashookii ( Roomaa : Annona muricata ) muka baala bal'aa yeroo hunda magariisa ta'ee fi Meksikoo irraa hanga Ameerikaa Kibbaa tiroopikaalaatti argamudha . Har’a, Filiippiinsiifi Kibba Baha Eeshiyaa keessatti guddata . Biqiltuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Biqiltuu https://om.wikipedia.org/wiki/Kaansarii Kaansariin ykn maqaa afaan oromoo isaan cawween dhukkuba qaama namaa hunda miidhu yoo tahu, dhukkubni kun seeliiwwan qaama namaa keessatti argaman hunda hubuu danda’a. Yeroo heddu dhukkubni kun heddumina seelii irraa nama qaba. Fayyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Fayyaa Xin-fayyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-fayyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Dhabbasaa dhabbasaan Afaan ingingiliziin sloth )garee Neotropical hoosistoota xenarthran kanneen tartiiba xiqqaa Folivora uumuudha, kanneen Uumamni kun hedduminaan muka gabbaa jiraata. Sanyiin uumama kanaa shantu jira. https://om.wikipedia.org/wiki/Foormulaa_herregaa Foormulaa ykn Unkee ( Afaan ingiliziin) Herregaa fi saayinsii keessatti mallattoolee akkaitti hima walqixaa herregaa qubee ykn lakkofsa ykn w Foormulaawwan beekamoo keessaaalmakaa isaan kanaan fayyadamuun ibsamu.Fknf foormulaa Anistaayin ti: E=mc^2 kanneen hariiroo anniisaa gidduu jiru agarsiisan E fi hanga m yaada isaa kan sadhatummaa addaa jedhu keessatti . Unkeewwan herregaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Foormulaa_herregaa#Unkeewwan_herregaa https://om.wikipedia.org/wiki/Kubee kubeen cykn Galmee Beekumsaan odeeffannoo waa’ee dameewwan beekumsaa hunda ykn damee beekumsaa tokkoo walitti qabuudha. Galmee jechootaa irraa wanti adda isa godhu tokkoon tokkoon barruu waa’ee jecha ykn gaalee tokko qofa osoo hin taane odeeffannoo gadi fageenya qabu kennuu isaati. hidda jechaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Kubee#hidda_jechaa https://om.wikipedia.org/wiki/Wahiyyoo(elementii) Wahiyyoon keemikaalaa (Afaan ingiliffaan: Chemical Element) jechuun Wantoota qulqulluu ta’anii adeemsa jijjiirama keemikaalaatiin gara wantoota xixiqqoo birootti diigamuu kan hindandeenyeedha. Wahiyyoon atoomii gosa tokkoo qofa kan qabuudha. Qoodama Wahiyyooleehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wahiyyoo(elementii)#Qoodama_Wahiyyoolee Sibiilota:https://om.wikipedia.org/wiki/Wahiyyoo(elementii)#Sibiilota: Sibiilaloota:https://om.wikipedia.org/wiki/Wahiyyoo(elementii)#Sibiilaloota: Gariin sibiilotahttps://om.wikipedia.org/wiki/Wahiyyoo(elementii)#Gariin_sibiilota https://om.wikipedia.org/wiki/Torba 7 ( torba ) lakkoofsa lakkaawwii 6 hordofee fi 8 dura jiruudha . . Jijjiirama lakqurxaa Arabaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Torba#Jijjiirama_lakqurxaa_Arabaa https://om.wikipedia.org/wiki/Saddeet 8 ( saddeet ) lakkoofsa uumamaa 7 hordofee fi 9 dura jiruudha . Jijjiirama lakqurxaa Arabaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Saddeet#Jijjiirama_lakqurxaa_Arabaa https://om.wikipedia.org/wiki/Sagal 9 ( sagal ) lakkoofsa uumamaa 8 hordofee fi 10 dura jiruudha . Jijjiirama lakqurxaa Hindii-aarabaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Sagal#Jijjiirama_lakqurxaa_Hindii-aarabaa https://om.wikipedia.org/wiki/Kudhan 10 ( kudhan ) lakkoofsa uumamaa guutuu 9 hordofee fi 11 dura jiruudha . Lakkoofsa dijiitii lamaa isa jalqabaati. https://om.wikipedia.org/wiki/Elektiroonii Elektirooniin ykn mandiiqa(mandisoo(electric)+ mitiqa(move)) (e − yookaan β − ) Suudoo sheelii keessatti kan argamuufi niwukilasiitti kan marsuu dha. Chaarjiin isaa neegaativii dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Pirootoonii Pirootooniin suddoo cita atoomawaa niwukilasii keessatti argamani fi Chaarjiin isaa poozatiivii ta'ee dha.Kunis koloombiin yommuu safarame 1. https://om.wikipedia.org/wiki/Lakkoofsa_Atoomaawaa Lakkoofsi atoomii ykn lakkoofsi chaarjii niwukilaraa (mallattoo Z ) elementii keemikaalaa lakkoofsa pirotoonii niwukilasii atoomii ti. Lakkoofsi atoomaawaa maalummaa atoomii tokkoo beekuuf nama gargaara. https://om.wikipedia.org/wiki/Elektirikii Elektirikii ykn Kooreentii ykn mandisoo jechuun elektiroononni meeshaa kaarentii dabarsu keessa jiran chaarjii mandiisootiin guutamanii ykn humna loobilaadhaan dhiibamanii bakka tokko irraa gara bakka biraatti yeroo socho’an jechuudha. Kanaaf mandiisoo amala taateewwan adda addaa irratti argamuu qabdi. Elektirooniksiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Elektirooniksii Fiiziksiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Fiiziksii https://om.wikipedia.org/wiki/Chaarjii Chaarjiin elektirikii ykn Guuttii elektirikii amala nafooyyee safaramaa uumamaan suuddoo atoomota maatirii ta’iiwwan elektirikii fi maagneetawaa uumaniidha . Chaarjiiwwan humna harkisaa ykn dhiibbaa wantoota chaarjii qaban biroo irratti raawwatamuun of mul’isu. Seenaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Chaarjii#Seenaa Ibsahttps://om.wikipedia.org/wiki/Chaarjii#Ibsa Amaloota bu’uura chaarjii elektiriikiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Chaarjii#Amaloota_bu’uura_chaarjii_elektiriikii Malleen Chaarjessuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Chaarjii#Malleen_Chaarjessuu Rigataan chaarjessuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Chaarjii#Rigataan_chaarjessuu Tuqaatiin Chaarjeessuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Chaarjii#Tuqaatiin_Chaarjeessuu Siniinaan Chaarjessuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Chaarjii#Siniinaan_Chaarjessuu https://om.wikipedia.org/wiki/Kaarentii_elektirikii Kaarentiin elektirikii ykn yaa'antaan eletrikaa yaa'iinsa suuddoowwan chaarja'oo, kanneen akka elektiroonota, ayoonota, wantoo dabarsoo electrikii ta'aa keessa yeroo bikkoo tokkotti dabarfamanii dha.. https://om.wikipedia.org/wiki/Sibiila Sibiilonni elementoota calaqqisan, ho’aa fi elektirikii  kan dabarsan, akkasumas shibooffamanfi batteeffaman ta’aniidha. Isaanis akkaataa adda addaatiin ho’a kutaa keessatti jajjaboo ta’u, meerkikurii kan dhangala’aa ta’e irraa kan hafe. Kemistiriihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Kemistirii https://om.wikipedia.org/wiki/Sibiilala(keemistirii) Sibiilaloonnii elementoota amaloota fiizikaalaa fi keemikaalaa faallaa  sibiilotaa qabu.. Isaanis giraafaayitii irraa kan hafe sibiilalootni hundiinuu dabarsoo ho’aafi elektirikaa miti, hin calaqqisaneefi yommuu tumaman ni caccabuu, hinbattaa’an, hinshibeefamanis. https://om.wikipedia.org/wiki/Gariin_sibiila Gariin-sibiilotni elementoota amala sibiilaafi sibiilalaa qabaniidha. Elementootni kun gariin dabarsoo ho’aafi elektirikaa waan ta’aniif meeshaalee elektirooniksii keessatti faayidaa ol’aanaa qabu. https://om.wikipedia.org/wiki/Kilooroopilaastii Kilooroopilaastiin ykn caasmagarroon gosoota seelii tolchitoota seelii biqiltootaa keessatti argaman keessaa tokko yoo ta’u, kan amala qabu orgaanelii seelii meembraanii lamaa, tokko keessaa fi inni kaan alaa ta’uu isaatiin, seelii biqiltuu zaantoofiilii keessatti bakki isaan gidduu jira. Halluu magariisa isaatiin adda kan ta’u diba waan of keessaa qabuuf yoo ta’u, isaan keessaa kanneen barbaachisoo ta’an kiloorofiilii A fi kiloorofiilii B, karootiinii fi pigmentii zaantoofiilii dha . Seeliihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Seelii https://om.wikipedia.org/wiki/Kiloorofiilii Kiloorofiilii iskeelii adda addaa irrattiKiloorofiiliin halluu magariisa biqiltootaa fi algee hedduudhaaf itti gaafatamummaa qaba.Karaa maaykirooskooppiitiin yoo ilaalamu, kiloorofiiliin orgaanizimoota keessatti caasaa kilooropilaastii jedhaman keessatti walitti qabama – asitti seelii biqiltootaa keessatti garee ta’ee agarsiifama. wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Kiloorofiilii#wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Karootiinii Kaarotiiniin ykn micceetiniin tarpinii, bilfee footosinteetikii burtukaanaa footosinteesiidhaaf barbaachisaa ta'e dha. Alfaa-karootiiniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Karootiinii#Alfaa-karootiinii beetaa-karootiiniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Karootiinii#beetaa-karootiinii https://om.wikipedia.org/wiki/Zaantoofiilii Zaantoofiilii ( Kelloomsoo ) Kelloomsoo faayitookeemikaalaa ykn bilfee gargaaraa bifa kelloo qaban kan gita “Carotenoids” keessaa tokko ta’eedha. Kelloomsoonni walxaxa pirootiinii ifa sassaaban biqiltoota vaaskilarii fi saaphaphuu hedduu keessatti argamaniidha. Seeliihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Seelii https://om.wikipedia.org/wiki/Burkutaa%27inna_Xaanxawaa_(Radioactive_decay) Uumama keessatti gochoota gurguddoon hedduun naannoo keenyatti raawwataman kan hin hubatamnedha. Biifamni fi xuuxamuun taateewwan yeroo atoomii keessatti raawwatamu osoo hin hubatamin hafan keessaa muraasa. Xaanxeeffamni maali?https://om.wikipedia.org/wiki/Burkutaa%27inna_Xaanxawaa_(Radioactive_decay)#Xaanxeeffamni_maali? Seera xaanxeffamaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Burkutaa%27inna_Xaanxawaa_(Radioactive_decay)#Seera_xaanxeffamaa Lakkaantoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Burkutaa%27inna_Xaanxawaa_(Radioactive_decay)#Lakkaantoo Maakkii burkutaa'insaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Burkutaa%27inna_Xaanxawaa_(Radioactive_decay)#Maakkii_burkutaa'insaa CINJIREENYA(WALLAKKAA JIREENYA)https://om.wikipedia.org/wiki/Burkutaa%27inna_Xaanxawaa_(Radioactive_decay)#CINJIREENYA(WALLAKKAA_JIREENYA) Faayidaa fi Miidhaa Xaanxeffamaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Burkutaa%27inna_Xaanxawaa_(Radioactive_decay)#Faayidaa_fi_Miidhaa_Xaanxeffamaa Faayidaan xaanxeffamaa:https://om.wikipedia.org/wiki/Burkutaa%27inna_Xaanxawaa_(Radioactive_decay)#Faayidaan_xaanxeffamaa: Miidhaa Xaanxeffamaa:https://om.wikipedia.org/wiki/Burkutaa%27inna_Xaanxawaa_(Radioactive_decay)#Miidhaa_Xaanxeffamaa: https://om.wikipedia.org/wiki/Fishinii_niwukilaraa Gamisamuu wiirbuxusaawaa(Fishinii niwukilaraa) adeemmsa niwukilaasiin atoomii karaa walnyaatinsa niwukilaraa gara niwukilasii salphaatti yeroo gargar bahu. Ciccitoonni bu’aa kanaa kan jalqabaa caalaa ulfaatina waliigalaa gadi aanaa qabaa. Fiiziksiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Fiiziksii https://om.wikipedia.org/wiki/Makama_niwukilaara Makamni niwukilaraa yeroo niwukilasii atoomikaa lamaa fi isaa ol walitti makamuun niwukilasii ulfaataa tokko uumuudha. Walnyaatinsa keessatti, ulfaatinni niwukilasii baqaa tokko tokko gara anniisaatti waan jijjiiramuuf, watannetaan hin eegamu. Fiiziksiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Fiiziksii Xin-hawaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-hawaa https://om.wikipedia.org/wiki/Tambii  Tambii (Afaan ingiliziin:- Nucleolus) tilmaamaan geengoo ta’e, kunis jecha niwukilasii jedhu irraa xiqqaadha. Niwuukilaasiin ayoonota (pirootiinii) fi asiidii niwuukilii kan of keessaa qabu yoo ta’u, niwuukilaasiin ayoonota niwukilasii keessa jiru hojjechuu keessatti hirmaata . https://om.wikipedia.org/wiki/Alkeemistiicha_(asoosama) Alkeemistiichaa ( Portuguese: O alqumista) asoosama barreessaa Biraazil Paulo Coelho kan jalqaba bara 1988 maxxanfamedha. Jalqaba afaan Poortugaaltiin kan barreeffame yoo ta'u, yeroo ammaa garuu afaanota birootti bal'inaan hiikamaa jira. Jaargochahttps://om.wikipedia.org/wiki/Alkeemistiicha_(asoosama)#Jaargocha Cuunfaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Alkeemistiicha_(asoosama)#Cuunfaa https://om.wikipedia.org/wiki/Ji%27oota_Juupitaar Juupitaarii ji'oota 79 mirkanaa'an qabdi, kanaaf ji'oota baay'ina orbiitii madaalawaa tasgabbaa'aa sirna aduu keessatti qaba. Ji'oota kana keessaa kanneen gurguddoon afran isaan keessa jiran yoo ta'u, isaanis ji'oota Galiiliyoo jedhamu, isaanis bara 1610 Dh. Xin-hawaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-hawaa https://om.wikipedia.org/wiki/Xiwwaasa Xiwwaasa, Qorhawaasa, ykn Xiinhawaasummaa maqaa biraa sooshiyoloojii gosa barnoota waa'ee jiruu fi jireenya hawaasa tokko karaa saayinsawaa ta'een qo'atuudha. Saayinsii Hawaasaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Saayinsii_Hawaasaa https://om.wikipedia.org/wiki/Qooyyaba Herrega keessatti, Qooyabni warroomii gatii galtee zeeroo fi isaa ol gara gatii oomishaa akka gaariitti ibsametti fudhatudha. Lakkoofsi opereendotaa arity hojiiti. https://om.wikipedia.org/wiki/Xiinannoo Istaatistiksii ykn Xiinannoo damee saayinsii agargoo baay’ina yaalii dhuunfaa fi garee wajjin walqabsiisuudhaan gara odeeffannoo faayidaa qabutti jijjiirudha. Saayinsii daataa walitti qabuu fi itti fayyadamuu qofa osoo hin taane, mala odeeffannoo walitti qabuu fi qorachu1u yaada dhiyeessudha. Herreegahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Herreega https://om.wikipedia.org/wiki/Ispeektarmii Ispeektarmiin ykn Calaliin ykn bifgurmeen ykn ekaralluun haala tuuta gatii murtaa'e irratti hin daangeffamne garuu walitti fufiinsa keessatti daangaa hin qabne garaagarummaa qabaachuu danda'u jedhamee ibsama. Yaad-rimee fi dameewwan bal’aa kanneen akka fiiziksii, keemistirii, xiinjiree , xiinsammuu , xiwwaasa fi kkf agarsiisuu danda’a. https://om.wikipedia.org/wiki/Siilindarii Siilindariin ykn shirimiriin ykn Akmooyyeen boca ji’oomeetirii gara sadii kan qabuu fi bu’uura geengoo walfakkaatu lama kan fuula cinaachaa gomboobaa ta’een walqabate qaba. Innis gosa piriizimii yoo ta’u, garuu piriizimii afrogaawaa irraa adda Baldhina shimirmiriihttps://om.wikipedia.org/wiki/Siilindarii#Baldhina_shimirmirii Qabee shimirmiriihttps://om.wikipedia.org/wiki/Siilindarii#Qabee_shimirmirii https://om.wikipedia.org/wiki/Afaan_Saahoo Afaan Saahoo afaan maatii kushitikii kan maatilee gurguddaa afaanota Afro-Eshitic kan Itoophiyaa fi Eertiraa keessatti dubbataman dha. Afaan Afiroo-Eeshiyaatikiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Afaan_Afiroo-Eeshiyaatikii https://om.wikipedia.org/wiki/Afaan_Hadiyaa Afaan Hadiyaa afaan maatii kushitikii kan maatilee gurguddaa afaanota Afro-Eshitic kan Itoophiyaa keessatti dubbataman dha. Afaan Afiroo-Eeshiyaatikiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Afaan_Afiroo-Eeshiyaatikii https://om.wikipedia.org/wiki/Afaan_libidoo Afaan Libidoo afaan maatii kushitikii kan maatilee gurguddaa afaanota Afro-Eshitic kan Itoophiyaa keessatti dubbataman dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Afaan_Sidaamaa Category:Languages with ISO 639-2 code Languages with ISO 639-2 codehttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Languages_with_ISO_639-2_code https://om.wikipedia.org/wiki/Afaan_Somaalee Afaan Somaal afaan maatii afaanota Afro-Eshitic keessaa tokko kan ta'ee fi Kushitic jedhamuun beekamudha. Biyyoota Gaanfa Afrikaa, Itoophiyaa, Jibuutii, Somaaliyaa fi Keeniyaa keessatti dubbattoota miliyoonaan lakkaa'aman qaba. Afaan Afiroo-Eeshiyaatikiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Afaan_Afiroo-Eeshiyaatikii https://om.wikipedia.org/wiki/Afaan_Qimaantii Afaan Qimaantii afaan maatii kushitikii kan maatilee gurguddaa afaanota Afro-Eshitic kan Itoophiyaa keessatti dubbataman dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Afaan_Burjii Afaan burjii afaan maatii kushitikii kan maatilee gurguddaa afaanota Afro-Eshitic kan Itoophiyaa keessatti dubbataman dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Afaan_Buusaa Afaan Buusaa afaan maatii kushitikii kan maatilee gurguddaa afaanota Afro-Eshitic kan Itoophiyaa keessatti dubbataman dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Afaan_baayisoo Afaan Baayisoo afaan maatii kushitikii kan maatilee gurguddaa afaanota Afro-Eshitic kan Itoophiyaa keessatti dubbataman dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Afaan_alaabaa Afaan Alaabaa afaan maatii kushitikii kan maatilee gurguddaa afaanota Afro-Eshitic kan Itoophiyaa keessatti dubbataman dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Afaan_arbooree Afaan arbooree afaan maatii kushitikii kan maatilee gurguddaa afaanota Afro-Eshitic kan Itoophiyaa keessatti dubbataman dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Afaan_awii Afaan Awii afaan maatii kushitikii kan maatilee gurguddaa afaanota Afro-Eshitic kan Itoophiyaa keessatti dubbataman dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Afaan_Afaar Afar afaan Itoophiyaa, Ertiraa fi Jibuutii keessatti dubbatamudha . Saba Affaar dubbattoota afaan kanaa keessaa isa guddaadha. Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Afaan_kambaataa Afaan kambaataa afaan maatii kushitikii kan maatilee gurguddaa afaanota Afro-Eshitic kan Itoophiyaa keessatti dubbataman dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Afaan_Kunfaalii Afaan kunfaalii afaan maatii kushitikii kan maatilee gurguddaa afaanota Afro-Eshitic kan Itoophiyaa keessatti dubbataman dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Afaan_koonsoo Afaan konsoo afaan maatii kushitikii kan maatilee gurguddaa afaanota Afro-Eshitic kan Itoophiyaa keessatti dubbataman dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Afaan_Daasaanaachii Afaan daasaanaachii afaan maatii kushitikii kan maatilee gurguddaa afaanota Afro-Eshitic kan Itoophiyaa keessatti dubbataman dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Turungoo Turunfoon ( Citrus medica ) biqiltuu firii Itoophiyaa keessatti argamudha . https://om.wikipedia.org/wiki/Qajojii:_unkee https://om.wikipedia.org/wiki/Baangaa%27a Baangaa'a, jecha herregaatiin, jijjiirraa miseensoota tuuta murtaa’e tokkoo haala miseensii tuuta sanaa kamiyyuu bakka jalqabaa isaanii irratti hin mul’anneen ibsamuu danda’a.. Baangaa'a akka cita faaktooriyaaliitti barreeffama ! Fakkeenyahttps://om.wikipedia.org/wiki/Baangaa%27a#Fakkeenya https://om.wikipedia.org/wiki/Lakkoofsa_Intiijarii Lakkoofsi Intiijarii ykn udummii tuuta lakkoofsa zeeroo ( 0 ), lakkoofsa lakkaawwii guuttoo/pozativii ( 1, 2, 3, fi kkf) ykn lakkoofsa udummii wawwee/nagativii mallattoo hir’isuu ( −1, −2, −3, fi kkf) )qabu dha. tuuta lakkoofsota lakkaawwii, masaanuu lakkoofsota lakkaawwiifi zeeroo kan qabateedha. Herreegahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Herreega https://om.wikipedia.org/wiki/Koompaasii Koompaasiin ykn agarsootee meeshaa kallattii bu'uraa agarsiisuu yabaluuf fi teessuma lafaa irratti fayyaduu dha. Yeroo baay'ee kan of keessaa qabu limmoo maagneetii ykn elementii kan biraa, kan akka agarsootee kaardii ykn agarsootee roozii, kan maagneetii kaabaa wajjin walsimsiisuuf garagalchuu danda'u. https://om.wikipedia.org/wiki/Laklamee Laklameen lakkoofsa sirna lakkoofsa bu'uuraa -2 keessatti ibsame dha, mala ibsa herregaa kan mallattoo lama qofa fayyadamu: akkaataa addaatiin "0" ( zeeroo ) fi "1" ( tokko ). https://om.wikipedia.org/wiki/Boca Bocni ykn fakkiin bakka bu'iinsa giraafikii wanta tokkoo ykn daangaa alaa isaa, sarara, ykn fuula alaa, faallaa amaloota biroo kan akka halluu, quuqinnaa, ykn gosa meeshaa ti. Bocni xiyyaaraa ykn fakkiin xiyyaaraa xiyyaara irratti akka ciisu danqama, faallaa boca 3D jajjaboo . https://om.wikipedia.org/wiki/Surawwan_barnoota Suraawwan Ijoolee barsiisan https://om.wikipedia.org/wiki/Konveekshinii Konveekshiniin (naannee o'aa ykn huffisoo) iddoo wal jijjiiruu molokiyuulotaatiin. Kunis,sochii suudoowwan yaa’aa tokkoo hoo’a bakka tokko irraa gara bakka biraatti dabarsuudha. https://om.wikipedia.org/wiki/Lafmarsaa Lafmarsaa ( Afaan ingilizii: Geosphere)hiikoonni ji’oosfiiraa wal faallessan hedduutu jiru. Ji'oosfiirri akka maqaa waloo Dhagaa marsaa lafaa, lafbishee ,cabbii marsaa fi Qilmarsaa . https://om.wikipedia.org/wiki/Kiraayosfeerii Kiraayosfiiriin (afaan Giriikii κρύος irraa kryos, "cabbii", "qoraa" ykn "hancabbii" fi σφαῖρα sphaira, "xurbee, kubbaa" ) jecha hunda hammatee kutaalee fuula lafaa bishaan bifa jabaa ta'een, cabbii galaanaa, cabbii haroo, cabbii lagaa, uwwisa cabbii, qilleensa qorraa, qoobii cabbii, dabalatee. ice sheets, fi lafa qorraa (kan permafrost dabalatee ). https://om.wikipedia.org/wiki/Haayidroosfiiraa Haayidroosfiiriin ykn Lafbishee Hayidiroosfeeriin qaamolee bishaanii fuula lafaafi dhihoo hunda kan hammatuudha. Isaanis; Garbawwan, Galaanota, Haroowwaniifi Laggeeni. https://om.wikipedia.org/wiki/Baayoosfeerii Baayoosfiiriin ykn Naanjiree (afaan Giriikii βίος bíos "jireenya" fi σφαῖρα sphaira "spheera"), ikoosfiirii jedhamuunis kan beekamu (Giriikii οἶκος oîkos "naannoo" fi σφαῖρα irraa), walitti qabama sirna ikoo hundaati . Akkasumas naannoo jireenyaa lafa irratti argamu jedhamee waamamuu danda'a . https://om.wikipedia.org/wiki/Marsaa_bishaanii Sochiin bishaan dachee fi atimoosfarii gidduutti godhu marsaa bishaanii jedhama. Marsaan bishaanii anniisaa ifaatiin gaggeeffama. https://om.wikipedia.org/wiki/Marsaa_kaarboonii Marsaan kaarboonii kutaa marsaa baayooji'ookeemikaalaa kaarbooniin baayoosfiiraa, peedoosfiiraa, ji'osfiiraa, haayidiroosfiiraa fi hawaa lafaa gidduutti ittiin waljijjiirudha . Marsaan baayoo ji'ookeemikaalaa gurguddoon biroo marsaa naayitiroojiinii fi marsaa bishaanii kan dabalatudha . https://om.wikipedia.org/wiki/Guosa Guosa afaan ijaaramee jalqaba bara 1965 Aleeks Igbinewekaan uumamedha. Afaanota dhalootaan Naayijeeriyaa walitti makuun akka afaan Afrikaa Dhihaatti akka tajaajiluuf kan qophaa’e ture. Afaanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Afaan https://om.wikipedia.org/wiki/Dega_(woreda) Deeggaan Abbaa Bokkuu Mirreessaa Qana'aatiin gadoomteerti.Ergasii Deeggaan Wallagga,Jimma,Shawaa fi Arsiirraa akka baballattee quxisuu Maccaa taatus Lixatti angafa Shawaa Kibba Lixaa Iluu Galaan Odaa argamuun oodeffamteDaarimSadii keessaa hayyuun seera Makkoo Biliin tumaa seera gurguddoo saddeet,waliigala keeyyata 65n kan of keessa qabu tumameen bulu Algaa Kiiroosii keessaa Mirreessaa Qana'aa Jimaa fi balbalasaaniiti buttaa qalee Luba baase! https://om.wikipedia.org/wiki/Alootroppii Alootroppii ykn Firunkaa ykn Dandanee wahiyyoo haala murtaawaa fiizikaalaa keessatti, faalkaa isaa osoo hin jijjiirin biffoota addaaddaan argamuun dha. Fakkeenyi kanaa moogaa fi giraafiitii yoo ta’an, isaanis meeshaalee lama kaarboonii of keessaa qaban yoo ta’an, wahiyyoon biraa kamiyyuu walnyaatinsa isaanii keessatti hin hammatamne, sababiin isaas kaarboonii qulqulluu waan ta’eef. Kemistiriihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Kemistirii https://om.wikipedia.org/wiki/Bocdanee_(saayinsii_meeshaalee) Saayinsii meeshaalee keessatti akkasumas albuuda keessatti bocdanee dandeettii jajjabaan tokko walnyaatinsa caasaa tokkoo ol keessatti jiraachuu isaati. Wantoonni poliimoorfii qaban walnyaatinsa keemikaalaa walfakkaataa kan qaban yoo ta’u, garuu qindaa’ina atoomota hawaa keessatti garaagarummaa qabu, kanaaf amaloota adda addaa qabu. https://om.wikipedia.org/wiki/Koosmooloojii Koosmooloojii ykn Xinuumamtoo damee fiiziksii fi meetaafiiziksii guutummaa walaabuu ykn marlaallee kanaa burqaa (origin), guddinna (evolution) marlaallee (universe) akkamitti guyyaa hardhaan gahuu danda’e saayinsii qoratudha. https://om.wikipedia.org/wiki/Astiroobaayoloojii Xiinjiree Hawaa ykn Astiroobaayoloojiinkan inni irratti hundaa’u burqa, guddinnafi fuldura lubbuu qabeeyyii hawaa keessa jiran kan qo’atudha. Keessattuu lubbuun bira lafa kanaan ala jira jedhee kan qo’atudha. https://om.wikipedia.org/wiki/Raadiyoo Raadiyoon karaa mallattoo elektiromaagneetikii fageenya dheeraa irratti erguun, odeeffannoo bakka tokko irraa gara bakka biraatti geessudha. Maashiniin dambalii raadiyoo ergu daddabarsaa kan jedhamu yoo ta'u, maashiniin mallattoolee "fudhatu" ammoo sanfila ykn anteenaa jedhama. https://om.wikipedia.org/wiki/Orbiiti Orbiitiin ykn jeemni fiiziksii keessatti daandii golbaa wanti tokko naannoo tuqaa ykn wanta biraa dhiibbaa humna harkisa jalatti . Fakkeenyaaf, orbiitiin pilaaneetii naannoo urjii, akkuma naanneffannaa pilaaneetonni sirna aduu naannoo aduutti. https://om.wikipedia.org/wiki/Biilalee_(Koonii) Biilaleen ykn Muxxatni ( Afaan Ingiliffaa : cone ) danaa garsadee(G-3) ji’oomeetirii keessatti hundee  geengawaa  gama  diriiroo  tokkoon  fi varteeksii gama diriiroo biraatiin kan qabatee fi Fuulli cinaachaa isaa fuula maramaa kanta'edha. Yeroo baayyee herrega keessatti Biilalee jedhama, boca ji'oomeetirii bu'uura geengoo qabu bakka bu'a. Unkee Biilalee – Olee shaffaxaa, Bal’ina dirraa Biilalee fi Qabee Biilaleehttps://om.wikipedia.org/wiki/Biilalee_(Koonii)#Unkee_Biilalee_–_Olee_shaffaxaa,_Bal’ina_dirraa_Biilalee_fi_Qabee_Biilalee Balinna dirraahttps://om.wikipedia.org/wiki/Biilalee_(Koonii)#Balinna_dirraa Gosoota Biilaleehttps://om.wikipedia.org/wiki/Biilalee_(Koonii)#Gosoota_Biilalee Hallaggii(firaastemii) Biilaleehttps://om.wikipedia.org/wiki/Biilalee_(Koonii)#Hallaggii(firaastemii)_Biilalee https://om.wikipedia.org/wiki/Firaastemii Xaabee ykn Hallaga (Afaan ingiliziin:- frustum) jechuun boca ji’oomeetirii kan gubbaa Biilalee yookiin dossoo hundee wajjin walqixa ta’e kutuun uumamuudha. Innis kutaa jajjaboo tokkoo kan xiyyaarota walfakkaatoo lama gidduu jiruu fi jajjaboo kana muruudha. https://om.wikipedia.org/wiki/Giloobii Xurbeen (Afaan ingiliziin: Globe) wanta garsadee  yoo ta'u, akka akkayyaa lafaa ykn qaama samii duqunqula biroo kamiyyuu kan akka pilaaneetii, urjii ykn ji'aatti fayyadamudha. Xurbeen kaartaa waliin faayidaa walfakkataa qaba, garuu kaartaa irraa adda, isaan fuula isaan agarsiisan xiqqeessuu malee hin jallisan. https://om.wikipedia.org/wiki/Orgaanizimii_seelhedduu Orgaanizimoonni seel-hedduu ykn micirjirtii lubbiyyeedduu seelii hedduu irraa kan ijaaramanidha. Seelonni kunis qaama keessatti dalagaalee adda addaa qabu. Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii https://om.wikipedia.org/wiki/Orgaanizimii_seelqeenxee Orgaanizimiin seelqeenxee ykn micirjirtii baaqlubbiyyoo, orgaanizimii seelii tokko of keessaa qabuudha, orgaanizimii seelii hedduu qabu kan seelii hedduu of keessaa qabu irraa adda. Orgaanizimoonni bakka waliigalaa lamatti qoodamu: orgaanizimoota pirookaariyootii fi orgaanizimoota yuukaariyootii . https://om.wikipedia.org/wiki/Tishuu Xinjiree keessatti gummeen lubbiyyoowwan caasaafi dalagaan walfakkaatan walitti gurmaa’uunii dha. micirjirtii lubbiyyeedduu keessatti gummeeleen garagaraa dalagaa murtaa’aa mataa isaanii qabu. Gummee qaama namaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Tishuu#Gummee_qaama_namaa https://om.wikipedia.org/wiki/Qaama Orgaanizimii seelii baay’ee qabu keessatti, qaamni walitti qabama tishuuwwan yuunitii caasaa keessatti walitti makamanii dalagaa waloo tajaajiluudha. Sadarkaa jireenyaa keessatti qaamni tokko tishuu fi sirna qaama gidduu jira . https://om.wikipedia.org/wiki/Kaartaa Kaartaan ykn Barruyyaan ykn Yaayyoon meeshaa qaama lafaa guutuu ykn gar-tokkee qaama lafaa bakka bu’uun akka haala salphaan hubatamuu danda’uutti gadi xiqqeeffamee akka waan samii irraa gadi ilaalamutti waraqaa diriiraa irratti kan kaafamu dha. Kaartaa mala duriin kaasuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Kaartaa#Kaartaa_mala_duriin_kaasuu Kaartaa mala ammayyaan kaasuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Kaartaa#Kaartaa_mala_ammayyaan_kaasuu https://om.wikipedia.org/wiki/Laalibalaa Manneen amantaa kiristaanaa lakkoofsan 11 ta’an bara dhaala gonfoo mootummaa Zaaguwee dhagaa tokko irraa kan ijaaramanii dha. Ijaaarsi mana amantaa Laalibalaa bara 1978 tti akka hambaa seenaa addunyaa ta’uun Dhaabbata Walta’anii jalatti Dhaabbata Saayinsii Barnootaa fi Aadaatti galmeeffameera https://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_Argama_Addunyaa ‘GPS’n gabaajee jecha afaan Ingilizii ta’ee hiikni isaas (Global Positioning System) kan jedhuuf afaan Oromootiin immoo Sirna Argamaa Addunyaalessaa jechuudha. GPS’n Sakatta’iinsa saatalaayitii lafatti marsuun bakka kamitu haala qilleensa hunda keessatti tajaajila kaffaltii irraa bilisa ta’ee akka kennu barattee jirta. https://om.wikipedia.org/wiki/Sarara Ji'oomeetirii keessatti sararri Sararri sochii tuqaaleen taasisaniin mallattoo uumamu yeroo ta’uu dheerina, furdinaa, qal’inaafi kallattii mataa mataa isaanii qabu. Sararri tuuta qabxiilee kallattii faallaatiin daangaa hin qabneen diriirfame irraa hojjetama. https://om.wikipedia.org/wiki/Zigzaagii Sarara Zigzaagii ykn Sokaree ykn sarara jajallaa jechuun akkina golee xixiqqoo kofoota jijjiiramaa irratti ijaarame yoo ta’ellee, zigzag keessatti dhaabbataa ta’us, daandii sararoota walfakkaatoo lama gidduu jiru hordofuudha. https://om.wikipedia.org/wiki/Yadeeloo Kutaa muuziqaa baay’ee bal’aa ta’eefi kan kallattiin muuziqaan wal-qabatuudha. Lubbuu muuziqaa ti, jedhamuunis beekama. https://om.wikipedia.org/wiki/Yeedaloo Kutaa muuziqaa baay’ee bal’aa ta’eefi kan kallattiin muuziqaan wal-qabatuudha. Lubbuu muuziqaa ti, jedhamuunis beekama. https://om.wikipedia.org/wiki/Rukuttaa Haala yeedaloo irratti hundaa’uun addemsa sagaleewwanii yeroo turtii isaaniin kan hogganuudha. Rukuttaan nootaalee fi boqonnaaleef yeroo turtii isaanii eeguun taphachuuf kan gargaaraniidha. https://om.wikipedia.org/wiki/Tiyaatira Tiyaatirri ykn Fareersi gosoota oguma raawwii/performing art/ jalatti argaman kessaa isa tokko. Tiyaatira/theatre jedhus jecha Girikii kan THEATRON jedhu irra kan dhufe yoo ta’uu hikni isaas Performing Place/waltajjii agarsiisni itti rawatuu jechuudha. https://om.wikipedia.org/wiki/A A / a qubee jalqabaa qubee Laatiin ti . https://om.wikipedia.org/wiki/B B / b qubee lammaffaa qubee Laatiin ti . https://om.wikipedia.org/wiki/C Pages using the WikiHiero extensionhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Pages_using_the_WikiHiero_extension https://om.wikipedia.org/wiki/D D, ykn d, qubee afraffaan qubee Laatiin, qubee Ingiliffaa ammayyaa, qubee afaanota Awurooppaa dhihaa biroo fi kanneen biroo addunyaa guutuu keessatti fayyadama. Maqaan isaa Afaan Ingiliffaatiin dii (dubbifama /ˈ d iː / ). Pages using WikiHierohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Pages_using_WikiHiero https://om.wikipedia.org/wiki/E E, ykn e, qubee Laatiin keessatti qubee shanaffaa fi qubee dubbachiiftuu lammaffaa yoo ta'u, qubee Ingiliffaa ammayyaa, qubee afaanota Awurooppaa dhihaa biroo fi kanneen biroo addunyaa guutuu keessatti fayyadama. Maqaan isaa Afaan Ingiliffaatiin e (dubbifama /ˈ iː / ); dachaan es, Es ykn E's . Pages using WikiHierohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Pages_using_WikiHiero https://om.wikipedia.org/wiki/F F, ykn f, qubee Laatiin keessatti qubee ja'affaadha, qubee Ingiliffaa ammayyaa, qubee afaanota Awurooppaa dhihaa biroo fi kanneen biroo addunyaa guutuu keessatti fayyadama. Maqaan isaa Afaan Ingiliffaatiin ef (kan dubbifama /ˈ ɛ f / ), dachaan immoo efs dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Kana%27aan Kanaʼaan biyya durii naannoo Israaʼeliifi Libaanoon harʼaa of keessatti hammate turte. https://om.wikipedia.org/wiki/Fiinishiyaa Fiinishiyaan qaroominaa fi bulchiinsa Kana'aan turte . https://om.wikipedia.org/wiki/Fiiniksii Fooniksii, ykn Risaa Laboobaa, akkuma agaa dhageetti Giriikii keessatti waamamu, warra peershiyaa birattis qannus  jedhamuun beekama; Allaattii ajaa'ibaa yeroo baayyee of haaromsitudha. Daaraa qaama isaa  gubatee jiru irraa dhalata. https://om.wikipedia.org/wiki/Raagamtaa Raagamtaa gosa beekumtaa(qaroola) seeneffama hawaasa gochaalee, raawwilee, amaleeffannaa, amalaa, amantaa irratti xiyyeeffatan ta'anii kan ittiin sababiiwwan taatee tokkoo ittiin ibsataniidha. Fkn: akka qarattoo xiinaadaatii (cultural antropology) raagamtaan dhugaa tokko irratti hunda'a malee lafumaa ka'ee hin seeneffamu. https://om.wikipedia.org/wiki/Basa Basni urjii samii halkanii keessaa bayyee kan ifuudha. Innis sirna urjii lamee kan gurmuu saree guddicha (Kaanis Meejar), naannoo Arba gaaddutti argamudha. https://om.wikipedia.org/wiki/Rigel Luka gaadduun (Afaan ingiliziin:- rigel) urjii gurmuu Arba gaadduu keessa baayyee iftuu fi samii halkanii keessatti urjii ifinaan torbaffaadha. Urjii gudiinbantii (supergiant) bifa diimaa qabuu fi urjii samii keessaa isa baayee ifaa ta'eedha. Xin-hawaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-hawaa https://om.wikipedia.org/wiki/Betelgeuse Bakkalchi wallaan (afaan Arabaa irraa: إبط الجوزاء Ibṭ al-Jauzā', h\iikni isaas "bobaa arba gaaddu") (Afaan ingiliffaan: Betelgeuse ) urjii diimaa guddinbantii kan gurmuu Orion keessatti argamudha. Bakkalcha wallaa gurmuu kana keessaa urjii ifaa lammaffaa yoo ta'u, samii halkanii keessatti urjii ifaa 9ffaadha. Xin-hawaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-hawaa https://om.wikipedia.org/wiki/Algaajima Algaajimni urjii Gurmuu Arba gaadduu keessatti ifaa sadaffaa fi samii halkanii keessatti urjii ifaa 27ffaadha. Urjii guddinbantii bifa diimaa qabuu fi urjiilee gurguddoo beekaman keessaa isa tokkodha. Xin-hawaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-hawaa https://om.wikipedia.org/wiki/Minxaqaa Minxaqaa (Dalaliyyaagadu), urjii gurmuu Arbagaadduu keessaa urjii ifaa 4ffaa fi samii halkanii keessatti urjii ifaa 41ffaadha. Urjii guddinbantii cuquladii qabuu fi urjiilee gurguddoo beekaman keessaa isa tokkodha. https://om.wikipedia.org/wiki/Alnilam Kircallee,( Afaan ingilfaan Epsilon Orionis ykn Alnitak jedhamuun kan beekamu,) urjii beekamaa gurmuu Arba gadduu keessatti argamudha.  Kircalleen urjiilee sadan  Sabbata gaadduu(orion belt) uumuun keessaa tokko ta'uu qaba, lamaan hafan ammoo Dalaliyyaagadu fi saqqii gaadduu dha. Xin-hawaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-hawaa https://om.wikipedia.org/wiki/Jibsoo_xinurjii Jibsoo xinurjii kun tarree hiika jechootaa fi yaad-rimeewwan astronomy fi cosmology wajjin walqabatan, gosoota barnootaa xiqqaa isaanii, fi dameewwan walqabatan. Astronomy kan ilaallatu qorannoo wantoota samii fi taateewwan Qileensa marsaa lafaatiin ala maddan . Ahttps://om.wikipedia.org/wiki/Jibsoo_xinurjii#A https://om.wikipedia.org/wiki/Alnixaaq Alnitak, saqqii gaadduu jedhamuunis kan beekamu sirna urjii sadii kan urjiilee halluu cuqullisa sadii urjii Orion keessatti argaman irraa hojjetamedha . Qaama Orion's Belt jedhamuuti. https://om.wikipedia.org/wiki/Zs32s Arbagaadduu urjii beekamaa mudhii samii irratti argamu fi guutuu addunyaa irratti mul'atuudha. Samii halkanii keessatti urjiilee mul’atanii fi beekamoo ta’an keessaa isa tokkodha. https://om.wikipedia.org/wiki/Bigggu Arbagaadduu urjii beekamaa mudhii samii irratti argamu fi guutuu addunyaa irratti mul'atuudha. Samii halkanii keessatti urjiilee mul’atanii fi beekamoo ta’an keessaa isa tokkodha. https://om.wikipedia.org/wiki/Holqa_gurraacha 'Black hole' qaama harkisni ykn 'humna harkisoo' isaa baayyee guddaa ta’e fi wantoonni akka suddoo, Madaana elektroomaagneetii kanneen jedhaman akka ifaa keessa bahuu hin dandeenyee dha. Akkasumas wantoota isatti dhihaate gara ofiitti liqimsuun qaama beekkamu dha. Xin-hawaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-hawaa https://om.wikipedia.org/wiki/Kadhowuu_(impilooshinii) Kadhohinsa ykn Dhohinsa keessoo ( Afaan ingilifaan:Implosion) jechuun adeemsa wantootni itti jiguu ykn ofitti summugamuu ykn macalaafamuu yoo ta’u, Innis kan ta’u yeroo garaagarummaan dhiibbaan ykn humni guddaan keessoo fi alaa wanta sanaa gidduu jirudha. Kunis wanti sun gara keessaatti akka jiguu ykn macalaafamuu taasisa. Fiiziksiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Fiiziksii https://om.wikipedia.org/wiki/Dhiibbaa Dhiibbaan (mallattoo: p yookiin P ) taatee humni dirra tokko tokko irratti yemmuu dalageeffamu uumamu dha. Hiikahttps://om.wikipedia.org/wiki/Dhiibbaa#Hiika Unkeehttps://om.wikipedia.org/wiki/Dhiibbaa#Unkee https://om.wikipedia.org/wiki/Taattoo Taattoon ykn chaartiin fakkii deetaa gabaabsee haala salphaatti hubatamuu danda’uun dhiyeessudha. Yeroo baayyee chaartiiwwan walitti dhufeenya gama adda addaa deetaa salphaatti hubachuuf gargaaru. Gosoota Taattoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Taattoo#Gosoota_Taattoo https://om.wikipedia.org/wiki/Pilaankitoonii Ololokoo ykn cololi'oo(Afaan ingliziin: Plankton) jedhu micirjirtiwwan (orgaanizimoota) bishaan galaanaa akkasumas bishaan qulqulluu keessatti argaman hundaaf kan oolu yoo ta’u, isaanis kan hin sochii fi faallaa dambalii bishaanii daakuu kan hin dandeenyedha. Isaanis dambalii bishaaniitiin ni bololiyuu. jogummeehttps://om.wikipedia.org/wiki/Pilaankitoonii#jogummee Gosoota Ololokoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Pilaankitoonii#Gosoota_Ololokoo Gahee Ololokoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Pilaankitoonii#Gahee_Ololokoo https://om.wikipedia.org/wiki/Holopilaankitoonii Holopilaankitooniin Orgaanizimoota, kanneen umurii isaanii guutuu bifa pilaankitoonikii ta’anii hafan, fkn. saaphaphuu, Qurxummii dhoqonee fi kkf. https://om.wikipedia.org/wiki/Meeroopilaankitoonii Meeroopilaankitooniin orgaanizimoota bishaan keessa jiraatan adda addaa yoo ta’an marsaa jireenyaa isaanii keessatti sadarkaa pilaankitoonikii fi benthic lamaanuu qabu. Meeroopilaankitoon baay’een isaa sadarkaa larvaa orgaanizimii guddaa of keessaa qaba. https://om.wikipedia.org/wiki/Faayitoopilaankitoonii Faayitoopilaankitoon ykn Biqilolokoon pilaankitoonii soorota qopheeffachuu danda'uudha. Maqaan kun jechoota Giriikii phyton, hiikni isaa " biqiltuu ", fi πλαγκτος ("planktos") irraa kan argame yoo ta'u, hiikni isaas "ololkuu" jechuudha. Gosahttps://om.wikipedia.org/wiki/Faayitoopilaankitoonii#Gosa https://om.wikipedia.org/wiki/Zuupilaankitoonii(Nefkololoka) Zuupilaankitooniin (Nefkololoka) ololoka saratoota bishaan galaanaa , garba, kessatti argamaniidha . Yeroo baay'ee baay'ee xiqqaa fi ijaan ilaalamuu kan hin danda'amnee, garuu isaan keessaa tokko tokko, kan akka jellyfish, ijaan ni argamuu. Galmee Suuraahttps://om.wikipedia.org/wiki/Zuupilaankitoonii(Nefkololoka)#Galmee_Suuraa Akkasumas ilaalihttps://om.wikipedia.org/wiki/Zuupilaankitoonii(Nefkololoka)#Akkasumas_ilaali https://om.wikipedia.org/wiki/Maaykoopilaankitoonii Maaykoplaankitoonii ykn marqoololokoo miseensota burkuteesitoota pilaankitoonii sirnakoo galaanaa fi bishaan qulqulluu ti . Isaanis fangasii fi damma filaamentoos bilisaan jiraatan kanneen paartiikilii pilaankitoonikii ykn faayitoopilaankitoonii wajjin walqabatan irraa ijaaramaniiru. https://om.wikipedia.org/wiki/Sirnakkoo_bishaanii Sirnakkoon bishaanii ykn Sirna qeeya bishaanii Sirnakkoowwan qaama bishaanawoo keessatti argaman dha. Isaanis, haroo,hara, bishaan laga, garbaa fi galaanaa dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Baayoomii Baayoomiin ykn Reerjiree jechuun biraqabaan Sirna naannoo bal'aa lafa irraa jechuu dha. Addunyaan Baayoomii gurguddaa lamatti qoodamti: Baayoomii lafaawoo fi Baayoomii bishaanawoo . Bosona roobaa sarwalaa ( tropical rain forest)https://om.wikipedia.org/wiki/Baayoomii#Bosona_roobaa_sarwalaa_(_tropical_rain_forest) Savaanaa ( Savanna )https://om.wikipedia.org/wiki/Baayoomii#Savaanaa_(_Savanna_) Gammoojjii ( desert )https://om.wikipedia.org/wiki/Baayoomii#Gammoojjii_(_desert_) Lafa margaa ( grass land )https://om.wikipedia.org/wiki/Baayoomii#Lafa_margaa_(_grass_land_) Bosona baddadaree ( Temperate forest )https://om.wikipedia.org/wiki/Baayoomii#Bosona_baddadaree_(_Temperate_forest_) Diilalloo ( Tundra )https://om.wikipedia.org/wiki/Baayoomii#Diilalloo_(_Tundra_) https://om.wikipedia.org/wiki/Bosona_Roobaa_Mudhiilafaa Bosona roobaa naannoo Mudhii lafaa Irra caalaan qaama ardii Afrikaa naannoo qilleensa baramaoo’aa (tropic) keessatti argama. Afrikaatti naannoon bosona roobaa baldhinaan kan argamu naannooMudhii lafaa irraa gara Kaabaatti digrii jaha (6°) fi gara Kibbaattis digrii jaha (6°) diriiruun naannoo Qorii Koongoo jedhamu keessatti argama. https://om.wikipedia.org/wiki/Saavaanaa Saavaanaan ykn abaxalloon kan argamu Reerjiree bosona roobaa mudhii lafaa fi gammoojjii gidduutti ta'ee naannoo sarara dagalee 100 ka fi 100 ki ti. Roobni murtaa'aa fi waqtii irratti hundaa'a Tempireechariin waqtii irratti hundaa'a. https://om.wikipedia.org/wiki/Sirnakkoo_lafaawoo Sirnakkoo lafaawoon Sirnakkoowwan kanneenqaamota bishaanii ala ta’anii lafa irratti argamanhundi sirnakkoo lafaawooo jalatti ramadamu.Fakkeenyi sirnakkoo lafaawoo kan akka sirnakkoobosonaa, sirnakkoo lafa margaa, sirnakkoogammoojjii dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Sararran_Dagalee Ji’ograafii keessatti, Sararran Dagalee sararran yaadaa giloobii fi kaartaairratti dhihaa gara bahaatti yookiin bahaa gara dhihaattisararamanii argamaniidha. Sararran dagalee fuula lafaairratti hin argaman. Lafxiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Lafxii https://om.wikipedia.org/wiki/Longitude_jedhamu Sararran Gadee akkuma sararran Dagalee sararrann yaadaa ennaa ta’an, giloobii fi kaartaa irratti maleefuula lafaa irratti hin argaman. Sararran Gadee Kaabaa gara Kibbaatti yookiin Kibbaa gara kaabaatti kansararamanii argaman yoo ta’an, bantilee irratti waltuqu. https://om.wikipedia.org/wiki/Sararran_Gadee Sararran Gadee akkuma sararran Dagalee sararrann yaadaa ennaa ta’an, giloobii fi kaartaa irratti maleefuula lafaa irratti hin argaman. Sararran Gadee Kaabaa gara Kibbaatti yookiin Kibbaa gara kaabaatti kansararamanii argaman yoo ta’an, bantilee irratti waltuqu. Lafxiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Lafxii https://om.wikipedia.org/wiki/Sarara_Kaappirikoornii Sarari Kaappirikoornii ykn Albooli geengoowwan gurguddoo shanan Sararran dagalee kaartaa lafaa keessaa isa tokkodha . Innis 23 ° 26′ 22′′ kibba Sarwalaa . https://om.wikipedia.org/wiki/Sarara_Kaansarii Sarara Kaansarii ykn Sarara Kaabaa ykn Qarmala jedhamuunis waamamu yoo ta'u, geengoo Sararran Dagalee kaaba lafa irratti argamu kan Aduun kallattiin mataa irra ta'uu dandeessudha . Kun kan uumamu June solstice, yeroo Hemisfeerri Kaabaa gara Aduutti hamma guddaa ta'etti garagale. https://om.wikipedia.org/wiki/Lubdaneessummaa Lubdaneessummaa jechuun gosoota biqiloota fi bineensota bosonaa iddoo murtaa'aa tokkoo ykn addunyaa irrattii jedhu baayinaa fi gosa sanyii orgaanizimootaa kan ibsu dha. Sadarkaalee addaa addaatti ilaaluun ni danda’ama. Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii Xinlubbuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xinlubbuu https://om.wikipedia.org/wiki/Tundiraa Tundiraan hemisfeerii kaabaa keessatti kan argamu ta'e baayinaan bosona baddadaree oli ( sararran dagalee 600 ka ). Baayoomeen kun kan ittiin ibsamu : - Tempireechara 00C gadii fi waggaa keessaa yeroo baay’ee ifa xiqqaa qabu. https://om.wikipedia.org/wiki/Soormakaa Sormakaan orgaanizimii madda anniisaa fi kaarboonii adda addaa walitti makame fayyadamuu danda’uudha. Waljijjiirraan foototiroofii fi keemootiroofii gidduutti, omnivores fi heterotrophs gidduutti, fi otootroofii fi heterotrophs ykn walnyaatinsa isaanii gidduutti ni danda’ama. https://om.wikipedia.org/wiki/Alkeenii Alkeenonni tarree homologasii haayidrookaarboonotaa keessaa isaan tokkoo dha. falchi waliigalaa (gooroo) isaa Cn H2n+2 dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Alkaayinii Tarreen homoloogasii haayidrookaarbonotaa inni sadaffaan alkaayiniin foormulaa gooroo Cn H2n-2 qaba. As keessattis ‘n’ n lakkoofsa kaarbonii (n =2, 3,…) irraa eegaluun itti fufaa adeema. https://om.wikipedia.org/wiki/Alkiinii Alkiinonni tarree homologasii isa lammaffaa haayidirookaarboonotaati. Foormulaaa molakulaawaa gooroon isaanii Cn H2n yoo ta’u, ‘n’ n lakkoofsa kaarbonii (2, 3, 4 …) ta’a. https://om.wikipedia.org/wiki/Sibiila_alkaalii Sibiilonni alkaali elementoota keemikaalaa gabatee peereedikii keessatti garee IA ykn 1ffaa jalatti argamu fi gulantaan annisaa(sheeliin) isaanii gara alaa jiran elektiroonii tokko tokko qofa abaachuun raabsii elektiroonii isaanii gaasotaluujii ns1 ta'e dha. Isaaniis: liitiyeem (Li), soodiyemii (Na), pootaasiyeemii (K), raabiidiyeemii (Rb), seeziyeemii (Cs), fi firaansiyeemii (Fr) of keessaa qabu. https://om.wikipedia.org/wiki/Kompaawundii_orgaanikii kompaawundii orgaanikii ykn Mirroo Jirtii jechuun kompaawundii kaarboonii ta’ee, kaarboon monoksaayidii, kaarboon daayooksaayidii, kaarbooneetootafi haayidiroojiin kaarbooneetota osoo hin dabalatin jechuu dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Kompaawundii_inorganikii kompaawundii inorgaanikii ykn Mirroo miti-jirtii kompaawundoota elementoota kaarboonii of keessaa hin qabneeti. Haata’u malee, kaarboon monoksaayidii, kaarboon daayooksaayidii, kaarbooneetootaafi haayidiroojiin kaarbooneetotni kompaawundoota inorgaanikii kana keessatti hammatamu. https://om.wikipedia.org/wiki/Oksaayidii Oksaayidoonni ykn gubayyoonni mirroowwan atoom-gos-lamee ykn buxus-lamee ta’anii, wahiyyoo oksijiniifi wahiyyoo biroo irraa kan uumamaniidha. Fakkeenyawwan oksaayidootaa muraasni: kaalsiyem oksaayidii yookiin laayimii (CaO), dandii ayiranii yookiin Ayiran(III) oksaayidii (Fe2 O3 ), Maagniziyem oksaayidii (MgO), kaarboondaayoksaayidii (CO2 ), salfar daayooksaayidii (SO2 )fi kan kana fakkaatan oksaayidoota dha. Oksaayidoota Beezawoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Oksaayidii#Oksaayidoota_Beezawoo Amaloota keemikaalaa oksaayidoota beeziihttps://om.wikipedia.org/wiki/Oksaayidii#Amaloota_keemikaalaa_oksaayidoota_beezii Oksaayidoota Asiidawoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Oksaayidii#Oksaayidoota_Asiidawoo Amaloota keemikaalaa oksaayidoota asiidiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Oksaayidii#Amaloota_keemikaalaa_oksaayidoota_asiidii Oksaayidii asiidoo-beezawoo(Amphoteric Oxides)https://om.wikipedia.org/wiki/Oksaayidii#Oksaayidii_asiidoo-beezawoo(Amphoteric_Oxides) Oksaayidii hinbaabsawoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Oksaayidii#Oksaayidii_hinbaabsawoo Peeroksaayidii(Peeroogubayyaa)https://om.wikipedia.org/wiki/Oksaayidii#Peeroksaayidii(Peeroogubayyaa) Bantoksaayidiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Oksaayidii#Bantoksaayidii https://om.wikipedia.org/wiki/Asiidii Asiidiin ykn Dhangaggee ykn Kiikkoon wanta haayidiroojiinii of keessaa qabu kamiyyuu kan pirootoonii (ayooii haayidiroojiinii) wanta biraatiif arjoomuu danda’udha. Hiikaa fi yaad-rimeewwanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Asiidii#Hiikaa_fi_yaad-rimeewwan Asiidota Arrheniushttps://om.wikipedia.org/wiki/Asiidii#Asiidota_Arrhenius Asiidota Brønsted–Lowryhttps://om.wikipedia.org/wiki/Asiidii#Asiidota_Brønsted–Lowry Asiidota Luwiishttps://om.wikipedia.org/wiki/Asiidii#Asiidota_Luwiis Amala Asiidootaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Asiidii#Amala_Asiidootaa Asiidotaa, Cimoo fi Dadhaboohttps://om.wikipedia.org/wiki/Asiidii#Asiidotaa,_Cimoo_fi_Dadhaboo Asiidotaa Cunqoo fi Callabbaa’oohttps://om.wikipedia.org/wiki/Asiidii#Asiidotaa_Cunqoo_fi_Callabbaa’oo Dhangaggee haaydroojiin-tokkeehttps://om.wikipedia.org/wiki/Asiidii#Dhangaggee_haaydroojiin-tokkee https://om.wikipedia.org/wiki/Asiidii_foormiik Asiidii foormiikii ykn dhagaggee gonjareekii miseensa kompaawundii orgaanikii oksjiin-qabeeyyii aldaayidoota jedhamaniiti. Gocha baakteeriyaa, fangasiifi yiistii guutummaa guutuutti dhaaba. https://om.wikipedia.org/wiki/Asiidii_aseetikii Asiidiin aseetikii, asiidii etaanoyik jedhamuunis kan beekamu, asiidii dadhabaa foormulaa keemikaalaa CH3COOH qabuudha. Innis qaama sochii qabu viiniigarii ta’uun kan beekamu yoo ta’u, kunis bishaan keessatti asiidii aseetikii %4 – 7 kan ta’udha. https://om.wikipedia.org/wiki/Beezii Beeziin ykn hadhiyyaan Kompaawundootni ayoonii yeroo bishaan keessatti bulbulaman ayoonota haayidirooksaayidii negaatiivii (OH−) uumuun. Beezonni bishaan keessatti bulbulaman alkaalii jedhamu. Amaloota Beezotaa Beekamoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Beezii#Amaloota_Beezotaa_Beekamoo https://om.wikipedia.org/wiki/Malleen_Dubbii Malleen dubbii dhimma tokko kan ibsu haala galumsaafi hiika jechootaayookin gaaleewwanii kan barataman irraa bifa adda ta’een yookin yaadaaddaafi filatamaa ta’een cimsee kan ibsuudha. Sadoommiin kan uummamuamala, miira, gochaafi haala wajjiin wal-dogomsiisuun, fakkeessuun, amalaisa tokkoo kan biroof kennuun yookin jijjiiruufi bakka buusuudhaani jechuunaddeesse. https://om.wikipedia.org/wiki/Madaala_Hangaa Madaalli meeshaa hangaafi ulfaatina safaruuf nu gargaarudha. Madaalliin hangaa akaakuuwwan adda addaa qaba. https://om.wikipedia.org/wiki/Biikarii Biikariin ykn aflaakni meeshaa dhangala’aa ho’isuufi keessa tursiisuuf yookaan ol kaawwachuuf nu gargaaruudha. https://om.wikipedia.org/wiki/Siliindarii_safaraa Siliindarii safaraa ykn Shirimirii safaraa, meeshaa hamma dhangala’aa murtaa’aa ta’e tokkoo safaruuf kan itti gargaaramnuudha. https://om.wikipedia.org/wiki/Qabduu Qabduun meeshaa kan akka biikariifi ujummoo yaalii ho’ifaman ittiin qabuun yaalii hojjechuuf kan itti gargaaramnuudha. https://om.wikipedia.org/wiki/Fiilaaskii Fiilaaskiin ykn Faashkoon taliila dhimbibbaan yookiin distileeshiniin argamu kuusuf tajaajila https://om.wikipedia.org/wiki/Ujummoo_Yaalii Ujummoon yaalii, meeshaa hamma dhangala’aa xiqqaa ta’e tokko qabatuufi kan ittiin ho’isuuf itti fayyadamnuudh https://om.wikipedia.org/wiki/Peetiriidiishii_(Saayina_Yaalii) Peetiriidiishii (Saayina Yaalii) boca geengoo kan qabuufi daawwitii yookin pilaastika irraa kan tolchamu ta’ee, bakka itti organizimoota kanneen akka baakteeri�yaa horsiisuuf nu gargaaruudha. https://om.wikipedia.org/wiki/Qirimbisa_(diffusion) Qirmbisni (diffusion) jechuun sochii gaasotaa bakka baay’inaan jiran irraa gara bakka muraasaa ta’anii jiraniitti deeman jechuudha. Fakkeenyaaf cobni xiqqoon wanta foolii qabu tokkoo, kutaa bal’aa tokko keessatti yoo cobsame fooliin isaa battaluma kuticha keessa tamsa’ee walga’a. https://om.wikipedia.org/wiki/Summuugamuu Gaasotni faalkaalee wantootaa keessaa isa tokko ta’ee, suudotni isaanii baay’ee walirraa fagatanii argamu. Gaasotni salphaatti summuugamu. https://om.wikipedia.org/wiki/Baquu Baqsuu jechuun anniisaa hoo’aatti fayyadamuun jijjiirama faalkaa jajjaboo irraa gara dhangala’aatti taasifamu jechuudha. Yeroo jajjaboon tokko baqu anniisaan itti dabalamuu humna harkisa jajjaboo sanaa gargar diiguuf oola. https://om.wikipedia.org/wiki/Qorrina Adeemsi Qorrisiisuu, jajjaboo baqee turee kurfeessanii dhangal’oo irraa gara jajjabootti ittiin deebifamuudha. Yeroo kanatti anniisaan duraan suudota jajjaboo diigee diilalleessuun suuta suuta keessaa ba’aa deema. https://om.wikipedia.org/wiki/Dhamdhama Dhandhamni amaloota fiizikaalaa wantoota addaan baafnee beekuuf nu gargaaran keessa isa tokko. Dhandhamni jechoota adda addaatiin addeeffamuu ni danda’a. https://om.wikipedia.org/wiki/Rukkina Wantootni hundinuu bakka qabatu. Bakki kunis qabee jedhama. https://om.wikipedia.org/wiki/Qabxii_baqinaa tempireechara kan jajjaboon baqanii gara dhangala’ootti itti jijjiiraman qabxii baqinaa jedhama. Fakkeenyaaf cabbiin sirrii diriira galaanaatti tempireechara digirii seentiigireedii zeerootti (0OC) gara bishaanii (dhangala’oo)tti jijjiirama. https://om.wikipedia.org/wiki/Qabxii_Danfinaa Qabxii danfinaa teempireecharri dhangala’oon gara faalkaa gaasiitti itti jijjiiramuuti. Fakkeenyaaf bishaan qixa dirira galaanatti digrii seentigireedii dhibba (100OC) irratti danfa. https://om.wikipedia.org/wiki/Makaa Keemistirii keessatti makaan wantoonni akaakuu lamaa yookiin lamaa ol ta’an adeemsa fiizikaalaan walitti yoo makaman ti. Wantoonni adeemsa kanaan walitti makaman kunniin makicha keessatti amaloota fiizikaalaa adda addaa qabu. Kemistiriihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Kemistirii https://om.wikipedia.org/wiki/Maagineetiin_Gargar_Dhiluu Malli maagineetiin(harkisaabn) Gargar Dhiluu wantoota maagneetawoo ta’aniifi hin taane dhiluuf gargaara. Adeemsa kana keessatti waantootni maagineetawwaa ta’anii gara maagineetti harkifaman salphaatti kanneen amala maagineetii hin qabnerraa addaan ba’u. https://om.wikipedia.org/wiki/Gubama_soorataa_Alqilleensooa Gubamni soorataa Alqilleensoo ykn Gubamni soorataa oksijiinii malee gaggeeffamu ( Afaan Ingliiziiffaan:- Anaerobic respiration) Kunis gubama soorataa O2 osoo hin fayyadamin raawwatamuudha. Kan gaggeeffamus saayitoopilaazmii seelii keessatti. https://om.wikipedia.org/wiki/Nam%27a_(Inzaayimii) Inzaayimii ykn nam'a jechuun si'eesitoota jiree yoo ta’an, isaanis adda durummaan pirootiinota irraa kan ijaaramaniidha. Walnyaatinsa keemikaalaa lubbu qabeeyyii keessatti uumamu haala mijeessuu fi to’achuu keessatti gahee murteessaa qabu. Nam'a moggaasuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Nam%27a_(Inzaayimii)#Nam'a_moggaasuu https://om.wikipedia.org/wiki/Oksidooreeduktaasii Oksidooridaakteesiin gita inzaayimootaa walnyaatinsa si'eessuu  keessatti gahee bu’uuraa kan qaban yoo ta’u, walnyaatinsa reedoksii jedhamuunis beekama. Inzaayimoonni kunniin elektiroonota molakiyuulota gidduutti akka dabarsan haala mijeessa, kunis molakiyuulii(maddarroo) tokko gara molakiyuulii kan biraatti akka jijjiiramu yoo ta’u, elektiroononni molakiyuulii arjooma irraa gara molakiyuulii fudhataatti dabarsuu danda’a. https://om.wikipedia.org/wiki/Gilaayikooliyizisii Addabaha gulukoosii karaa meetaabolii kan saayitoopilaasmii seelii keessatti argamuu fi akka tarkaanfii jalqabaa meetaaboliizimii gilukoosii keessatti tajaajila. Innis tartiiba walnyaatinsa inzaayimii kan gilukoosiin, molakiyuulii sukkaara kaarboonii jaha qabu, gara molakiyuulota lamaa pirooveetii, kompaawundii kaarboonii sadii qabutti jijjiiru of keessaa qaba. https://om.wikipedia.org/wiki/Gilaayikoolisisii Addabaha gulukoosii karaa meetaabolii kan saayitoopilaasmii seelii keessatti argamuu fi akka tarkaanfii jalqabaa meetaaboliizimii gilukoosii keessatti tajaajila. Innis tartiiba walnyaatinsa inzaayimii kan gilukoosiin, molakiyuulii sukkaara kaarboonii jaha qabu, gara molakiyuulota lamaa pirooveetii, kompaawundii kaarboonii sadii qabutti jijjiiru of keessaa qaba. https://om.wikipedia.org/wiki/Moosii Biqiltoonni moosii (saaphuyyee) biriyoofaayitoota ta’anii baalaafi jirma salphaa ta’e qabu. Garuu sirna tishuu vaaskularii hin qaban. https://om.wikipedia.org/wiki/Teeridoofaayitoota Teeridoofaayitaan biqiltoota sanyii hin qabne ta’anii qaamni isaanii jirma, baalaafi hiddatti kan qoodamedha. Biqiltoonni teeridoofaayitaa sirna tishuu vaaskularii waan qabaniif biqiltoota biriyoofaayitoota caalaa fooyya’oo dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Karroolee Kaarroleen (Afaan ingiliffaan:- Fern) biqiltoota sanyii maleeyyii sirna tishuu vaaskulaarii qabanidha. Akkasumas jirma, baalaafi hidda dhugaa ta’e qabu. https://om.wikipedia.org/wiki/Muka Mukti ykn Geedni biqiltuu mukaa bara baraan jiraatu yoo ta’u, ijoo jirma jedhamu kan damee fi golgaa baala deeggarudha. Mukkeen sirna ikoo adda addaa keessatti kan argaman siʼa taʼu, bosona, lafa bosonaafi bakka jireenyaa uumamaa kan biroo keessattis wantoota barbaachisoo dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Maqdhaala jecha iddoo maqaa bu’uun tajaajilu jechuudha. Barreeffama keessatti maqaa tokko irra deddeebi’uun yoo fayyadamne nama nuffisiisuu danda’a. Akaakuu Bamaqaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Maqdhaala#Akaakuu_Bamaqaa https://om.wikipedia.org/wiki/Humna Humni qaama safaramaa fiizikaalaa jireenya guyyuu keessatti baay’ee barbaachisaa ta’eedha. Humni gocha walitti dhufeenya qaamolee lama gidduutti uumamu ibsuuf fayyada. https://om.wikipedia.org/wiki/Anniisaa Qaamni tokko dalagaa dalaguu yoo danda’e anniisaa qaba jadhama. Kanaafuu, anniisaan qaamni tokko hamma dalagaa qaamichi dalaguun wal qixa ta’a. https://om.wikipedia.org/wiki/Anniisaa_sochii Fiiziksii keessatti anniisaan sochii akaakuu anniisaa sababa wanti tokko socho’uutiin qabaatuudha. Fakkeenyaaf, dhagaa ol darbachuu, konkolaataa sochii irra jiru, kubbaa tokko dalga darbachuufi kanneen kana fakkaataniidha. https://om.wikipedia.org/wiki/Anniisaa_Kuufamaa Anniisaan kuufamaa sababa wanti tokko ol ka’iinsa lafarraa qabaatun kuufatuudha. Fakkeenyaaf, kubbaa qilleensa keessa ol darbatamte, allaattii qilleensa keessa balaliitu, xiyyaara hawaa keessa balali’uufi kanneen kana fakkaataniidha. https://om.wikipedia.org/wiki/Anniisaa_keemikaalaa Nyaanni nyaannu qaama keenya keessatti oksijiinii waliin walnyaatiinsa gaggeessa. Wal nyaatiinsi keemikaalota kanaa anniisaa keemikaala uuma. https://om.wikipedia.org/wiki/Anniisaa_aduu Aduun madda anniisaa uumamaa isa guddaadha. Aduun osoo hin jiraannee lubbu qabeeyyiin jiraachuu hin danda’an. https://om.wikipedia.org/wiki/Gitaa%E2%80%99ummaa_Anniisaa Anniisaan akaakuu tokko irraa gara akaakuu birootti nijijjiirama. Ta’iin tokko yommuu anniisaa dhabu ni argina. https://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_maddoota_anniisaa Maddoota anniisaa saayinsii naannoo keessatti baratte yaadadhu. Dhalli namaa sochii qaama gaggeessuuf, tajaajila geejjibaa argachuuf, nyaata bilcheeffachuufi jireenya guyyuu gaggeeffachuuf anniisaa barbaachisa. https://om.wikipedia.org/wiki/Sochii_(fiiziksii) Sochiin adeemsi wanti tokko bakka tokkoo ka’ee fageenya murtaa’e yeroo murtaa’e keessatti sadhaata yookiin birqaba wanta biraatiin qabu https://om.wikipedia.org/wiki/Sochii_Martoo Sochii Martoon sochii qaamni tokko siiqqee dhaabbataa qaama isaatiirratti maruun taasisuudha. Fakkeenyaaf, Sochii lafti siqqee ofii irratti martu, Sochii lakkooftuu sa’aatii, sochii balballi yommuu banamuufi cufamu uumamuufi kanneen kana fakkaataniidha. https://om.wikipedia.org/wiki/Konkolaataa Konkolaataan ( Afaan Ingilizii : Konkolaataa;) meeshaa sibiilaa , irraa hojjetamee nama ykn meeshaa karaa irratti fe'uuf ooludha. Konkolaattonni boba'aa , zayitaa fi bishaaniin hojjetu . Teeknooloojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Teeknooloojii https://om.wikipedia.org/wiki/Meesoosfeerii Meesoosfeeriin ykn Qilmarsontoo baqaana daangaa gara olii istiraatoosfeerii fi 90km gidduutti argama. Baqqaana kana keessatti yommuu olka'insi dabalaa adeemu tempireecherri immoo saffisaan hir'achaa deema. https://om.wikipedia.org/wiki/Istiraatoosfeerii Istiraatoosfiiriin yookaan Hawaardiyaan baqaana tirooppoosfeeriitti aanee argamuudha. Baqaana kana keessatti olka'iinsi yoo dabalu teempreecharris suuta dabalaa deema. https://om.wikipedia.org/wiki/1002_Dh.K.B Bara 994 -995 Akka Lakkofsa habashaatti https://om.wikipedia.org/wiki/1003_Dh.K.B Bara 995 -996 Akka Lakkofsa habashaatti https://om.wikipedia.org/wiki/1004_Dh.K.B Bara 996 -997 Akka Lakkofsa habashaatti https://om.wikipedia.org/wiki/1005_Dh.K.B Bara 997 -998 Akka Lakkofsa habashaatti https://om.wikipedia.org/wiki/1006_Dh.K.B Bara 998 -999 Akka Lakkofsa habashaatti https://om.wikipedia.org/wiki/1007_Dh.K.B Bara 999 -1000 Akka Lakkofsa habashaatti https://om.wikipedia.org/wiki/Hamar Hamar saba Itoophiyaati . Afaanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Hamar#Afaan Uummatahttps://om.wikipedia.org/wiki/Hamar#Uummata https://om.wikipedia.org/wiki/Mabba_Maqalee Yuunivarsiitiin Maqalee ykn Mabbii Maqalee dhaabbata barnoota olaanoo Itoophiyaa Naannoo Tigraay Magaalaa Mekele keessatti argamudha . Yuunivarsiitoota Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuunivarsiitoota_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Mabba_Madda_Walaabuu Yuunivarsiitii Madda Walaabuu Ykn Mabba Madda Walaabuu dhaabbata barnoota olaanoo Itoophiyaa naannoo Oromiyaa magaalaa Baalee Roobee keessatti argamudha . Dhaabbatichi yunivarsiitiiwwan haaraa bara 1999 hundeeffaman keessaa isa tokkodha. Yuunivarsiitoota Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuunivarsiitoota_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Mabba_Samaraa Yuunivarsiitiin Samaraa ykn Mabbi Samara yuunivarsiitota Itoophiyaa keessaa tokko yoo ta'u naannoo Affaar keessatti argama. Yuunivarsiitoota Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuunivarsiitoota_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Mabba_Bahaar_Daar Yuunivarsiitiin Bahaar Daar ykn Mabbi Bahaar Daar dhaabbata barnoota olaanoo Itoophiyaa naannoo Amaaraa magaalaa Bahr Dar keessatti argamudha . Yuunivarsiitoota Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuunivarsiitoota_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Mabba_Amboo Yuunivarsiitiin Amboo ykn Mabbii Amboo yuunivarsiitota Itoophiyaa keessaa tokko yoo ta'u dhiha Oromiyaa magaalaa Amboo keessatti argama. Oromiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Oromiyaa Yuunivarsiitoota Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuunivarsiitoota_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Mabba_Arbaa_Minci Yuunivarsiitiin Aarbaa Minci ykn Mabba Arbaa Mincii yuunivarsiitota Itoophiyaa keessaa tokko yoo ta'u naannoo Kibbaa magaalaa Aarbaa Minci keessatti argama. https://om.wikipedia.org/wiki/Qaajjibuu Qaajjibuun ( Scorpiones ) garee bineeldoota sodaachisoo gita gosaaroo keessa jiranidha. Qaajjibuun gosni tokko tokkoon Bineensottahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Bineensotta https://om.wikipedia.org/wiki/Daarabaaftuu Daarabaaftuu (Aranae) tartiiba xiqqaa Miilixinximna . Daarabaaftuun uumama miila 8 qabuudha, akka ilbiisoora, garuu anteenaa hin qabu . https://om.wikipedia.org/wiki/Soqoleeyyii_(Crustacean) 'Soqoleeyyiin ykn Gosqeensaanqabduun (Afaan engliffaa)gosa miilixinxima kan bishaan keessa , lafarra ykn  maxxantuu ta’anii jiraatandha.Mataan fi qomaa wal makaa kan Qommataa ykn Matqoma (cephalothorax)jedhamuun beekamu qabuu. https://om.wikipedia.org/wiki/Loobistarii Loobstaroonni maatii ( Nephropidae, walfakkaata Homaridae ) kanneen soqoleeyyii galaanaa ti. Qaama dheeraa funyaan maashaa kan qaban yoo ta’u, lafa galaanaa irratti qaawwa ykn boolla keessa jiraatu. https://om.wikipedia.org/wiki/Miildanuuwwan_(Miriyaapodaa) Miildanuu (Afaan ingiliziin: Myriapods) garee miilxinxima kan ta’an yoo ta’u miila hedduu qabu, yoo xiqaate miila 10 ol.Qaama qoqqoodame qabuu. Bineensottahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Bineensotta https://om.wikipedia.org/wiki/Anteenaa_(baayoloojii) Anteenaan ( gaanfolleen / sanfili) xinjiree kessatti qaamolee miiraa kanneen ilbiisota, qurxummii fi miildanuwwanii dabalatee bineensota lafee dugda hin qabne hedduu keessatti argamaniidha. Isaanis akkaataa adda addaatiin caasaa dheeraa fi haphii ta’anii fi tutuquuf, funfachuu fi damdhamuuf kan gargaaranidha. Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii Xinlubbuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xinlubbuu https://om.wikipedia.org/wiki/Miiljahee_(Heksaapoodaa) Heksaapoodaan ykn Miiljaheen garee orgaanizimoota adda addaa fi baay’ee ta’anii fi murna miilxinximna keessaa tokko ta’aniidha. Miila ja'a  qabu yoo ta'u, maqaan "Hexapoda" jedhu kanarra madde. https://om.wikipedia.org/wiki/Faqqee_dhonoqqoo_(Ctenophora) unranked regnum Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii https://om.wikipedia.org/wiki/Qurxummelellaa Qurxummelellaa ykn Binidditoo . https://om.wikipedia.org/wiki/Mabba_Adigraat Yuunivarsiitiin Addigiraat ykn Mabbi Addiguraat yuunivarsiitota Itoophiyaa keessaa tokko yoo ta'u naannoo Tigraayi magaalaa Addigiraat keessatti argama. Yuunivarsiitoota Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuunivarsiitoota_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Mabba_Arsii Yuunivarsiitiin Arsii ykn mabbi arsii yuunivarsiitota Itoophiyaa keessaa tokko yoo ta'u naannoo Oromiyaa magaalaa Asallaa keessatti argama. https://om.wikipedia.org/wiki/Mabba_Bulee_Horaa Yuunivarsiitiin Bulee Horaa yuunivarsiitota Itoophiyaa keessaa tokko yoo ta'u kibba Oromiyaa godina Gujii Lixaa keessatti argama. https://om.wikipedia.org/wiki/Mabba_dabra_biraan Yuunivarsiitiin Dabra Biraan yuunivarsiitota Itoophiyaa keessaa tokko yoo ta'u naannoo Amaaraa magaalaa Dabra Biraan keessatti argama. Yuunivarsiitoota Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuunivarsiitoota_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Mabba_dabra_maarqoos Yuunivarsiitiin Dabra Maarqos yuunivarsiitota Itoophiyaa keessaa tokko yoo ta'u naannoo Amaaraa magaalaa Dabra Maarqos keessatti argama. Yuunivarsiitoota Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuunivarsiitoota_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Mabba_diillaa Yuunivarsiitiin Diillaa yuunivarsiitota Itoophiyaa keessaa tokko yoo ta'u naannoo Kibbaa keessatti argama. https://om.wikipedia.org/wiki/Mabba_dirree_dhawaa Yunivarsiitiin Dirre Dawaa yunivarsiitoota Itoophiyaa keessa tokko yoo ta'u bulchiinsaa magaalaa Dirre Dhawaa keessatti argama. Yuunivarsiitoota Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuunivarsiitoota_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Mabba_finfinnee Yunivarsiitiin Finfinnee yunivarsiitoota Itoophiyaa keessa tokko yoo ta'u kan inni itti argamus magaalaa Finfinnee keessatti. Yuunivarsiitoota Itoophiyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Yuunivarsiitoota_Itoophiyaa https://om.wikipedia.org/wiki/Rikitu_Israel_Gabayo Rikitu Israel Gabayo (Amharic: ጎሜ ሪኪ ቱ ; (born 14 April 1995), known professionally as Gome Riki Tu, is an Ethiopian rapper, singer and songwriter.He is arguably the most influential Ethiopian Oromo hip hop artist of this generation. Personal lifehttps://om.wikipedia.org/wiki/Rikitu_Israel_Gabayo#Personal_life Careerhttps://om.wikipedia.org/wiki/Rikitu_Israel_Gabayo#Career Referencehttps://om.wikipedia.org/wiki/Rikitu_Israel_Gabayo#Reference https://om.wikipedia.org/wiki/Sochiin_Maraamarto Sochiin Maraamarto sochii qaamni tokko siiqqee dhaabbataa qaama isaatiirratti maruun taasisuudha. Fakkeenyaaf, Sochii lafti siqqee ofii irratti martu, Sochii lakkooftuu sa’aatii, sochii balballi yommuu banamuufi cufamu uumamuufi kanneen kana fakkaataniidha. https://om.wikipedia.org/wiki/Vaakuyoolii vaakiyuuliin yookaan Buufanyeen caasaa lubbiyyoo biqilootaa fi bineeldotaa keessatti argamu. Vaakiyuuliin lubbiyyoo biqilaa hammaan kan lubbiyyoo bineeldaa irra guddaa dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Vaakiyuulii vaakiyuuliin yookaan Buufanyeen caasaa lubbiyyoo biqilootaa fi bineeldotaa keessatti argamu. Vaakiyuuliin lubbiyyoo biqilaa hammaan kan lubbiyyoo bineeldaa irra guddaa dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Cicha_seelii cichi seelii, seelii biqiltootaa, seelii fangasii fi seelii baakteeriyaa tokko tokko dabalatee, casaa lubbuu hin qabneefi ala sabaga lubbiyyootti aanee kan argamudha. Dalagaan isaas caasaalee lubbiyyoo irraa balaa ittisuu fi boca murtaawaa akka qabaatan kan gargaarudha. https://om.wikipedia.org/wiki/Rookeetii(furgaatuu) furgaatuun kun wanta balali’u yoo ta’u, akka armaan gadiitti dho’iinsa golee gubaa keessatti raawwatamuun seera bu’uuraa (principle of impulsive reaction) irratti kan hojjetu yoo ta’u, ofumaan kan hojjetu malee qilleensi misaa’ela sana marsee jiraachuu isaa wajjin kan wal hin qabanne miti; Kunis, sochiin furgaatuu ykn furguggee bakka qilleensa hin qabne keessattis ni hojjeta, fakkeenyaaf (yeroo gubachuun boba’aa qilleensa hin barbaanne). Misaa’ela irraa kan adda ta’u, akkuma fageenya ilaalchisee ta’u, marsaan saffisa furgaatuutichaa dheeraa ta’uu isaati. https://om.wikipedia.org/wiki/Furrifamaa misaa’elan ykn murxuxxee ykn Furguggee ykn furrifamaan, meeshaa waraanaa Rookeetii(furgaatuu) socho’u kan mataa waraanaa dhoo’aa saffisa guddaadhaan sirritti baay’ee geessuuf qophaa’e. Misaa’eloonni meeshaalee waraanaa tooftaa xixiqqoo bu’a qabeessa ta’an irraa kaasee hanga miila dhibba muraasa qofatti hanga meeshaalee tarsiimoo baay’ee gurguddoo ta’anii fi fageenya maayilii kuma hedduu qabanitti garaagarummaa qabu. https://om.wikipedia.org/wiki/Televizhiinii Televijiiniin ykn fagoomudhiftuun ykn sagalaaleen ykn Dhagilaal ykn Tiiviin meeshaa sabqunnamtii suuraa socho’aa fi sagalee bakka tokko irraa gara bakka biraatti dabarsuudhaaf gargaarudha. https://om.wikipedia.org/wiki/Teeknooloojii_odeeffannoo_fi_qunnamtii Jechi Teeknooloojii Qunnamtii Odeeffannoo (TQO) jedhu hunda kan agarsiisudha. teeknooloojiiwwan qunnamtii, kanneen akka interneetii(Walidha xaxeeta), bilbila harkaa, . Teeknooloojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Teeknooloojii https://om.wikipedia.org/wiki/Zaayilamii Zaayilamii ykn Bishaalbuu gummee biqiltootaa yoo ta’u, bishaanii fi albuuda guutummaa qaama biqiltootaa keessatti geejjiba. Innis lubbiyyoo ujummoo Bishaalbuu jedhaman irraa kan ijaarame yoo ta’u, isaanis ujummoo dheeraa fi qaawwa qabuu fi biqiltuu keessa darbudha. Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii https://om.wikipedia.org/wiki/Tiraanispiireeshinii tiraanispiireeshinii ykn Hurkoo ykn Finiinnoo baalaa adeemsa bishaan baala biqilootaa keessaa bifa hurkaatiin gara alaatti ittiin ba'u dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Baala Baalli qaama biqiltuu gara gubbaa ta’ee jirma irratti dagaagee argamu dha. Innis battee fi bal’aawaan ta’eef Jaariftina fi dalagaalee isa biroof haala mijaawaa uuma. Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii https://om.wikipedia.org/wiki/Wiifaa Ji'oomeetirii wiifaan(Afaan ingiliziin: radius) kutaa sararaa wiirtuu geengoo tokkoo kan tuqaa tokkicha kamiyyuu geengoo mataa isaa irratti argamu waliin walitti makamu; yookiin dheerina kutaa akkasii, kan walakkaa (dheerina) fuullata ta’e. https://om.wikipedia.org/wiki/Raadiyesii Ji'oomeetirii wiifaan(Afaan ingiliziin: radius) kutaa sararaa wiirtuu geengoo tokkoo kan tuqaa tokkicha kamiyyuu geengoo mataa isaa irratti argamu waliin walitti makamu; yookiin dheerina kutaa akkasii, kan walakkaa (dheerina) fuullata ta’e. https://om.wikipedia.org/wiki/Biolo Abdomen .............................................................................................. https://om.wikipedia.org/wiki/Jechiikaa_Baayoloojii == A == Ahttps://om.wikipedia.org/wiki/Jechiikaa_Baayoloojii#A Bhttps://om.wikipedia.org/wiki/Jechiikaa_Baayoloojii#B Chttps://om.wikipedia.org/wiki/Jechiikaa_Baayoloojii#C Dhttps://om.wikipedia.org/wiki/Jechiikaa_Baayoloojii#D Ehttps://om.wikipedia.org/wiki/Jechiikaa_Baayoloojii#E Fhttps://om.wikipedia.org/wiki/Jechiikaa_Baayoloojii#F Ghttps://om.wikipedia.org/wiki/Jechiikaa_Baayoloojii#G Hhttps://om.wikipedia.org/wiki/Jechiikaa_Baayoloojii#H Ihttps://om.wikipedia.org/wiki/Jechiikaa_Baayoloojii#I Jhttps://om.wikipedia.org/wiki/Jechiikaa_Baayoloojii#J Khttps://om.wikipedia.org/wiki/Jechiikaa_Baayoloojii#K Lhttps://om.wikipedia.org/wiki/Jechiikaa_Baayoloojii#L Mhttps://om.wikipedia.org/wiki/Jechiikaa_Baayoloojii#M Nhttps://om.wikipedia.org/wiki/Jechiikaa_Baayoloojii#N Ohttps://om.wikipedia.org/wiki/Jechiikaa_Baayoloojii#O https://om.wikipedia.org/wiki/Warroomii_(faankishinii) Herrega keessatti, Warroomiin ykn Hodaariiroon ( Warroomii) hariiroo ta'ee miseensonni isaa lama seentuu jalqabaa gosa tokko qabaachuu kan hin dandeenye dha. Mee f'n hariiroo dha haa jennu. Hiikkaa Warroomii fi Akkaataawan Warroomii itti bareessanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Warroomii_(faankishinii)#Hiikkaa_Warroomii_fi_Akkaataawan_Warroomii_itti_bareessan Warroomii barreessuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Warroomii_(faankishinii)#Warroomii_barreessu Warroomii Ibsuu:https://om.wikipedia.org/wiki/Warroomii_(faankishinii)#Warroomii_Ibsuu: Hiika jechoota yaad-rimeewarroomiin walqabatanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Warroomii_(faankishinii)#Hiika_jechoota_yaad-rimeewarroomiin_walqabatan Garagalchoo fi Icciitii Warroomiiwwanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Warroomii_(faankishinii)#Garagalchoo_fi_Icciitii_Warroomiiwwan Garagalchoo Warroomii (inverse function)https://om.wikipedia.org/wiki/Warroomii_(faankishinii)#Garagalchoo_Warroomii_(inverse_function) Warroomii Icciitii(Implicit Function)https://om.wikipedia.org/wiki/Warroomii_(faankishinii)#Warroomii_Icciitii(Implicit_Function) Amaloota Warroomiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Warroomii_(faankishinii)#Amaloota_Warroomii Warroomiiwwan Daaddeessaa(Standard Function):https://om.wikipedia.org/wiki/Warroomii_(faankishinii)#Warroomiiwwan_Daaddeessaa(Standard_Function): Walseennoo Warroomii (composition function)https://om.wikipedia.org/wiki/Warroomii_(faankishinii)#Walseennoo_Warroomii_(composition_function) Warroomii Tokko tokkof, Warroomii tokko tokkof gitaa, warroomii irrattihttps://om.wikipedia.org/wiki/Warroomii_(faankishinii)#Warroomii_Tokko_tokkof,_Warroomii_tokko_tokkof_gitaa,_warroomii_irratti Warroomii Tokko tokkof (one to one function)https://om.wikipedia.org/wiki/Warroomii_(faankishinii)#Warroomii_Tokko_tokkof_(one_to_one_function) Warroomii irratti (on to function)https://om.wikipedia.org/wiki/Warroomii_(faankishinii)#Warroomii_irratti_(on_to_function) Warroomii tokko tokkof gitaa(one to one corresponde function)https://om.wikipedia.org/wiki/Warroomii_(faankishinii)#Warroomii_tokko_tokkof_gitaa(one_to_one_corresponde_function) https://om.wikipedia.org/wiki/Xiinbiqila Xiinbiqla, akkasumas saayinsii biqiltootaa (ykn Qorbiqilli ykn bamnooqila ) damee baayoloojii ykn Xin-lubbuu yoo ta'u qorannoo, saayinsii fi qorannoo biqiltootaati . https://om.wikipedia.org/wiki/Muta Xin biqila keessatti, " Muta ykn lattuu(shoot) " jechuun kutaa biqiltuu lafaa ol ta’ee fi kichuu daraaraa, kichuu cinaachaa fi jirma daraaraa qabu dha. Biqiltoota keessatti nyaata oomishuuf ykn footosinteesiidhaaf itti gaafatamummaa qaba. https://om.wikipedia.org/wiki/Jirma Jirmi biqiltuu vaaskulaaraa tokkoo utubbaawwan biilqtuu gurguddoo lama keessaa tokko yoo ta'u inni kaanimmoo caaroo(root) dha . Bishaanii fi albuudota jirma biqiltuu irraa gara qaamolee birootti geejjibuu. Jechoota addaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Jirma#Jechoota_addaa Caasaa jirmahttps://om.wikipedia.org/wiki/Jirma#Caasaa_jirma https://om.wikipedia.org/wiki/Kichuu_Cinoo Kichuun cinoo wanta cina qaama orgaanizimii ykn seelii irratti biqiluun booda damee (biqiloota keessatti) ykn orgaanizimii of danda'aa kan bakka baalli dulloomaa jirma isaa wajjin itti maxxanutti guddatuun mutaa uumuu danda'a. https://om.wikipedia.org/wiki/Damee Dameen , xinbiqila keessatti, qaama biqiltuu mukaa'aa, jirma irratti maxxane, garuu kutaa isaa miti. Dameen xixiqqoo damee tokko irraa damee ba'an damee jedhamu. Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii Biqiltuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Biqiltuu https://om.wikipedia.org/wiki/Jirmee(koormii) Jirmee (Afaan ingiliziin Corm) gosa walhormaata saal-malee (asexual reproduction) biqilootaati. https://om.wikipedia.org/wiki/Gaalee_(biqiltuu) Gaaleen ykn Maraca, biqiltuu dadhabaa jirma isaa ofuma isaatiin dalga guddachuu waan hin dandeenyeef qaama dhiyoo jiru kan akka jirma mukaa ykn dallaa irratti, ykn ol ka’uuf karaa tokkoon ol ba’u akkasumas akkuma warra ol ba’anii ifa aduu bira ga’uu, ykn kan purlins ta’e hundee lafa irratti rarraa’uun diriirsuu; Biqiltoonni kunniin qaama birootti maxxanuudhaaf hiddaa ( tendrils) fayyadamu. fakkeenya ishee keessaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Gaalee_(biqiltuu)#fakkeenya_ishee_keessaa https://om.wikipedia.org/wiki/Walhormaata_saal-malee Walhormaata saalaa malee kn Alsaalawaa gosa gosa walhormaataa saal- tokkee dha. Ilmoon/orgaanizimii haaraan orgaanizimii gosa tokko qofa irraa uumama. https://om.wikipedia.org/wiki/Simmeetirii_baayoloojii_keessatti Simeetirii ykn Walfakkoo xinjiree keessatti simmeetirii orgaanizimoota keessatti mul'atu, biqiltoota, bineensota, fangasii fi baakteeriyaa dabalatee agarsiisa. Simeetiriin alaa salphaatti orgaanizimii tokko ilaaluu qofaan mul’achuu danda’a. Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii Xinlubbuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xinlubbuu https://om.wikipedia.org/wiki/Caaroo Biqiltoota Qaasammee keessatti, caaroon qaamolee biqiltuu biqiltuu biyyee keessatti gad hodhee qabuu. bishaanii fi albuudoota biyyee keessaa xuuxuu. Caasaaleehttps://om.wikipedia.org/wiki/Caaroo#Caasaalee https://om.wikipedia.org/wiki/Qullubboo_(Balbii) Xinbiqila keessatti, Qullubboon ykn kumbulluun caasaa Biqiltoota kanneen akka qullubbii diimaa fi qullubbii adii keessatti Qullubboon caasaa wal hormaata biqilaawaa ti. Qullubboon jirma biyyee keessatti argamu dha. Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii https://om.wikipedia.org/wiki/Ammichoo_(Raayizoomii) Botaanii keessatti, raayizoomiin ykn amiichoon jirma dalga lafa keessa jiru ta’ee biqiltuu haaraa kan kennu dha. Haala tokkotokko keessatti jirmi lafa keessaa kuusaa soorataawaliin argama. https://om.wikipedia.org/wiki/Jirma_Qajjisoo Jirma Qajjisoo ykn suukeerii, gosa walhormaata saal-malee (asexual reproduction) biqilootaati. Kunis kan raawwatu biqiltuun jirma irraa guddachuudhaani. https://om.wikipedia.org/wiki/Firii Firiin caasaa biqiloota daraaraa keessatti oovaarii irraa guddatuu fi sanyii ofkeessatti baatu dha. Biqiloota akka burtukaanii, abukaadoo, maangoo keessatti nyaataaf oolu dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Eeynaba eeynaba gaalee eeynaba ( Vitis spp.) ti. https://om.wikipedia.org/wiki/Qarafaa Qarafaan gogaa muka yeroo hunda magariisa tropical hedduu ta'ee fi olka'iinsa meetira kudhanii hanga afurtamaa gahuu danda'uudha . Dhalataa Siriilaankaa yoo ta'u garuu Kibba Baha Eeshiyaa, Ameerikaa Kibbaa fi Weesti Indiis keessattis ni misoomu. https://om.wikipedia.org/wiki/Ulmaayaa ulmaayyaa (Latin:Salix ) sanyii mukaa ykn tuutama sanyii kan ta'e dha. Biqiltuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Biqiltuu https://om.wikipedia.org/wiki/Qundabarbaree Kuloofoo gurraacha ykn qundabarbareel ( fi kan dubbifamu: Piper nigrum ) biqiltuu gaalee daraaraa maatii Peppermint, kan firii fuduraalee, sanyiidhaan haguugaman, Kan yeroo baay’ee gogfamee akka mi’eessituu nyaataa fi akka mi’eessituutti akkasuma. Naannoowwan kibba Hindii madda uumamaa qundabarbaree keessumaa bulchiinsa Karnatakaa . https://om.wikipedia.org/wiki/Maagneetii(loobilaa) Maagneetiin ykn loobilaa ykn Quraatarkisaan cittuu sibiilaa ta’ee wantoota akka ayiranii, makaa ayiranii, niikeeliifi kanneen kana fakkaatanii kan ofitti harkisuudha. loobilaan yeroo jalqabaaf biyya Turkii magaalaa maagineezhiyaa jedhamuttii argame. Wantoota loobilaawoofi Mit-loobilaawoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Maagneetii(loobilaa)#Wantoota_loobilaawoofi_Mit-loobilaawoo loobilaa Gonnonee fi loobilaa Sinsinneehttps://om.wikipedia.org/wiki/Maagneetii(loobilaa)#loobilaa_Gonnonee_fi_loobilaa_Sinsinnee Amaloota loobilaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Maagneetii(loobilaa)#Amaloota_loobilaa https://om.wikipedia.org/wiki/Intiroopii Intiroopii ykn Aldaarri safara altartiibummaa (measure of disorder) sirna tokkoo ti. Yemmuu anniisaan sirna tokkoo bilisaan haala tokko irraa gara birootti jijjiiramu intirooppiin sirnichaa ni dabala. Fiiziksiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Fiiziksii Xin-seerummaamaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-seerummaamaa https://om.wikipedia.org/wiki/Loogarizimii Loogarizmiin warroomii herregaa kan agarsiisu yoo ta’u, aangessoo hundee kenname tokko lakkoofsa murtaa’e argachuuf gara isaatti ol kaafamuu qaba. Kana jechuun lakkoofsa barbaadame argachuuf hundee sana gara aangoo/powarii akkamii ol kaasuu akka qabnu nutti hima. Amaloota loogaritmiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Loogarizimii#Amaloota_loogaritmii Warroomii loogaritmiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Loogarizimii#Warroomii_loogaritmii https://om.wikipedia.org/wiki/Aangessoo(ekispoonentii)   Seerota Ekspooneentii/Aangeessoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Aangessoo(ekispoonentii)#Seerota_Ekspooneentii/Aangeessoo https://om.wikipedia.org/wiki/Baay%E2%80%99isuu Baay'isuun qooyyaba bu'ura herregaa lakkofsota walii galaa lama waliin baay'isuun lakkofsa haaraa uumuuf nugargaaru dha. Fkn, 3x2=6. https://om.wikipedia.org/wiki/Ida%27uu Idaa'uun qooyyaba bu'ura herregaa lakkofsota walii galaa lama walitti dabaluun lakkofsa haaraa uumuuf nugargaaru dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Miilloo_Madaqoo Milloo Madaqoon ykn Ippiin muka Itoophiyaa fi biyyoota biroo keessatti argamudha. Firiin isaas Miillo, Ippii ykn Appilii ykn poomii jedhama. https://om.wikipedia.org/wiki/Appilii Miilloon ykn Poomiin ykn Appiliin ykn ilippan , akkasumas Tuuffan, firii gosa biqiltootaa Miilloo madaqoo (Malus domestica)kan maatii Rosaceae keessaa tokko ta'e agarsiisa. Miilloon sifoota/dhagaalee nyaataafi faayidaa fayyaa isaa irraa kan ka’e yeroo baay’ee  qoratama. Fudraaleehttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Fudraalee https://om.wikipedia.org/wiki/Warbuqqee Warbuqqeen (Maqaa saaayinsawaa: Cucurbitaceae) ( gosa tartiiba Gosge;oo keessatti baay'ee beekamaadha. Warbuqqeen garee biqiltootaa jeneetikiidhaan adda addaa ta’an keessaa isa tokko. Gosa Warbuqqee keessaa baay’ee beekamaa ta’ehttps://om.wikipedia.org/wiki/Warbuqqee#Gosa_Warbuqqee_keessaa_baay’ee_beekamaa_ta’e https://om.wikipedia.org/wiki/Fiiziyoloojii(xinqaama) Fiiziyoloojiin ykn Xinqaama ykn Qor-dalagqaamaa damee Xin-jiree, akkaataa  lubbu qabeeyyii  adeemsa baayoloojii isaanii adda addaa itti dalagaan qorachuu irratti xiyyeeffata. Sirnoonni, qaamonni, gummeewwan fi lubbiyyoowwan micirjirtii tokko keessa jiran adda addaa akkamitti akka waliin dalaaguun madaalqa(homeostasis) ofii eeguu fi dalagaawwan jireenya itti fufsiisuu dandeessisan qorata. Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii https://om.wikipedia.org/wiki/Madaalqa Xinjiree keessatti, Madaalqi ( Ingliffaan homoeostasis ) adeemsa lubbu-qabeeyyiin madaala fiiziyooloojii qaamaa isaa eeguuf taasisani dha. Baayoloojii fi fiiziyoloojii keessatti yaad-rimee bu’uuraa yoo ta’u, dalagaa fi lubbuun jiraachuu lubbu qabeeyyii sirnaan akka hojjetan waan taasisuufi. https://om.wikipedia.org/wiki/Tareentaa_(Maatiriksii) Herrega keessatti, tarreentaan (Afaan ingiliziin matrix ) tarree reektangulaaraa lakkoofsota, mallattoolee ykn ibsitoota tarree fi tarjaa keessatti qindaa'anii dha. tarreentaawwan wanta bu’uuraa aljebraa sararaawaa keessatti yoo ta’an, abiyyee, walqixxaattoo fi jijjiirraa bakka bu’uu fi too’achuuf fayyadamu. miseensoota tarreentaa fi akkataa itti barreessanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Tareentaa_(Maatiriksii)#miseensoota_tarreentaa_fi_akkataa_itti_barreessan Tarreentaa Qoyyabuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Tareentaa_(Maatiriksii)#Tarreentaa_Qoyyabuu Ida'uuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Tareentaa_(Maatiriksii)#Ida'uu https://om.wikipedia.org/wiki/Gooroo aanaan gooroo Mootummaa Naannoo Oromiyaa Godina Shawaa Kibba lixaatti argamti https://om.wikipedia.org/wiki/Agargoo Agargoon ykn shaqatni (Afaan ingiliiziin:- Data) walitti qabama dhugaa, xiinannoo ykn odeeffannoo kaayyoo adda addaatiif walitti qabame, kuufamee fi xiinxalamu agarsiisa. Bifa lakkoofsa, barreeffama, fakkii, sagalee, sursagalee ykn bakka bu’iinsa lakqurxaawaa biroo kamiinuu ta’uu danda’a. Ramaddii agargoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Agargoo#Ramaddii_agargoo Xiinjecha fi moggaasahttps://om.wikipedia.org/wiki/Agargoo#Xiinjecha_fi_moggaasa https://om.wikipedia.org/wiki/Odeeffannoo Odeeffannoon agargoo qindaa’e, adeemsifamee fi hiika qabu kan waa’ee dhimma tokko ykn mata duree murtaa’e tokkoorrati beekumsa ykn hubannoo kennu dha. Odeeffannoo bu’aa agargoo xiinxaluu fi hiikuu ti. https://om.wikipedia.org/wiki/Biqiltoota_Daraaraa Biqiltoota Daraaraa abuurkabeebsa(angiosperm) jedhamuunis nibeekamu. abuurkabeebsa jechuun immoo “biqiltoota sanyii golgamaa” jechuu dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Habaabii Habaabiin ykn luxxen, maqaan saayinswaan Citrullus lanatus jedhamuun kan beekamu, gosa biqiltoota daraaraa warra Warbuqqee (Cucurbitaceae)  keessatti argamudha. Biqiltuu waraca fakkaatu, duubatti deebi’ee fi firii gurguddaa, geengoo ykn dheeraa kan habaaba jedhamuun beekamu kan oomishu dha. Amala saayinsaawaa biqiltuu kanaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Habaabii#Amala_saayinsaawaa_biqiltuu_kanaa https://om.wikipedia.org/wiki/Okokkee Okokkeen, herrega keessatti, tuuta tuqaa p kan fageenyi isaanii tuqaa lama F 1 fi F 2 irraa yeroo hunda gatii dhaabbataa kennu dha. F 1 fi F 2 xiyyeeffannoo okokkee jedhamuun beekamu. https://om.wikipedia.org/wiki/Maashinii Maashiniin ykn meeshantaan meeshaa ykn sirna anniisaa fi mala fayyadamuun hojiiwwan ykn dalagaalee adda ta’an raawwachuuf qophaa’eedha. Akkaataa idileetti qaamolee adda addaa kanneen bu’aa barbaadamu galmaan ga’uuf waliin hojjetan irraa kan ijaarame dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Kaalloo Maagmaan ykn kaalloon sababa dhiibbaa guddaa irraa kan ka’e hoo’a cimaadhan kattaan keessa lafaa baqee dhangalaa’u. suddoowwan jajjaboo fi gaazota of keessaa qabaachuu danda’a. https://om.wikipedia.org/wiki/Elektiroomaagneetii_(Mandisloobilaa) Elektiroomaagneetiin ykn Mandis-loobilaan gosa maagneetii maraa shiboo  naannoo meeshaa wiirtuu tokkootti maamee kan of keessaa qabu yoo ta’u, yeroo baay’ee sibiilaa ykn meeshaalee Sibiilloobilaa (feeromaagneetikii) biroo irraa kan hojjetamu dha. Elektiroomaagneetonni yeroo baayyee sibiilli gara maraa shibootti/ kooyiliitti maramee of keessaa qaba . Faayidaa Mandis-loobilaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Elektiroomaagneetii_(Mandisloobilaa)#Faayidaa_Mandis-loobilaa https://om.wikipedia.org/wiki/Feerimaagneetiizimii Meeshaaleen feeriimaagneetikii ykn Quraatloobilaa wantoota atoomota yookiin ayoonota momantii maagneetii faallaa qaban yoo ta’u, hammii momantoota  garuu walqixa miti. Walqixxummaan kun meeshaa keessatti maagneetii qulqulluu uuma, jechuunis maagneetii ta’ee maagneetiitti harkifamuu danda’a. Fiiziksiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Fiiziksii https://om.wikipedia.org/wiki/Solenooyidii Sooleenoyidiin ykn Maramloobilaan gosa elektiromaagneeti maraa shuboo /Kooyilii/ maraa baay'ee qabuu fi boca siliindarii qabuu dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Humna_maagneetoomootiivii Fiiziksii keessatti humni maagneetoomootiivii ykn daafii loobilaa ykn humni daafii maagneetii ( mmf ykn MMF gabaabfame, mallattoo \mathcal F ) jecha elektiromaagneetiizimii keessatti humna sochootuu dirree maagneetii dandii maagneetii keessatti hundeessu ibsuuf itti fayyadamnudha. Innis humna elektiroomootiivii ykn (EMF) daandii elektirikii keessatti argamuun walfakkaata. https://om.wikipedia.org/wiki/Hogee Hogeen boca ji'oomeetirii kan doonaatii ykn ring fakkaatudha. Fiiziksii fi injinariingii keessatti, torooyidiin addatti wanta diimeshinii sadii qabu kan geengoo yookiin walakkaa geengoo naannoo siiqqeewwan geengoo wajjin diriiroo tokko keessa ciisu naannessuudhaan argamu agarsiisa. Hima walqixaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Hogee#Hima_walqixaa Torooyidii iskuweeriihttps://om.wikipedia.org/wiki/Hogee#Torooyidii_iskuweerii Torooyidii geengoo ta’ehttps://om.wikipedia.org/wiki/Hogee#Torooyidii_geengoo_ta’e https://om.wikipedia.org/wiki/Sibiilloobilummaa_(Feerroomaagneetiizimii) Feeromaagneetizimiin ykn Sibiiloobilummaa amaloota meeshaalee murtaa’oo kan akka ayiiranii yoo ta’u, maagneetiitti ciminaan akka harkifaman kan taasisudha. Meeshaaleen kun yeroo dirree maagneetii jirutti illee ofii isaanii maagneetii ta’uu danda’u. https://om.wikipedia.org/wiki/Dirree_maagneetii Dirreen Maagneetii ykn Dirreen laboobilaa:Baka yookiin bal’ina bantoo maagneetii tokkoo humna itti dalageessuu dha.Dirreen maagneetii sararaawwan yaaddooSararaawwan humna maagneetiijedhamanii beekamaniinbakka buufama yookiin agarsiifama. https://om.wikipedia.org/wiki/Miciree Micireen micirjirtii seelhedduu keessatti sadarkaa guddinaa isa jalqabaati. Walqunnamtii saalaa bineeldota keessatti Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii Xinlubbuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xinlubbuu https://om.wikipedia.org/wiki/Maxxanuu_(Xiinmiciree) maxxanuun,irra qubachuun nama keessatti sadarkaa ulfaa micireen dhaaba gadameessaa irratti qabatu dha. Sadarkaa kanatti micireen bilaastoosistii yommuu jedhamu yeroo kanaa kaasee haadha irraa oksijiinii fi nyaata fudhachuu eegala. https://om.wikipedia.org/wiki/Walhormaata misooma hanqaaquun walhormaata lubbu-qabeeyyii keessatti adeemasa sanyiin kormaa fi sayiin dhalaa walfudhachuun miciraa uumu dha fi adeemsa bullaa'aan daraaraa kormaa fi hanqaaquun (ovule) qaama dhalaa biqilaa horokokkaa (ovary) keessatti wal fudhachuun miciraa itti uumani dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Misooma_hanqaauu misooma hanqaaquun walhormaata lubbu-qabeeyyii keessatti adeemasa sanyiin kormaa fi sayiin dhalaa walfudhachuun miciraa uumu dha fi adeemsa bullaa'aan daraaraa kormaa fi hanqaaquun (ovule) qaama dhalaa biqilaa gutoo (ovary) keessatti wal fudhachuun miciraa itti uumani dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Misooma_hanqaaquu misooma hanqaaquun walhormaata lubbu-qabeeyyii keessatti adeemasa sanyiin kormaa fi sayiin dhalaa walfudhachuun miciraa uumu dha fi adeemsa bullaa'aan daraaraa kormaa fi hanqaaquun (ovule) qaama dhalaa biqilaa manqaaquu (ovary) keessatti wal fudhachuun miciraa itti uumani dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Miciraa(Zygote) Zaayigootiin ykn miciraan ykn hanqaaquu gabbate lubbiyyoo addaa yeroo misooma hanqaaquu  hanqaaquu fi sanyiin kormaa walitti dhufanii uumamuudha. Odeeffannoo dhaalmayaa lubbu qabeeyyii haaraa uumuuf barbaachisu hunda of keessaa qabas. Ilmaan namootaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Miciraa(Zygote)#Ilmaan_namootaa https://om.wikipedia.org/wiki/Elektiroomaagneetiizimii Elektiroomaagneetizimiin ykn Mandisloobilummaan humna suddoowwan chaarjii elektirikii qaban gidduutti argamudha. Elektiroomaagneetizimiin humnoota bu’uuraa uumama  keessaa isa tokko. https://om.wikipedia.org/wiki/Duqunqula Herrega keessatti , Duqunqulli boca ji’oomeetirii  garsadee ykn akkamii sadii kan ta’ee fi guutummaatti geengoo fi dacha'oo ta’eedha. Yeroo baayyee tuuta tuqaawwan hunda samii keessa jiran kanneen tuqaa wiirtuu dhaabbataa irraa walqixa fageenya qaban jedhamee ibsama. Bal’ina Dirraa, naannawa, gamingoo, wiifaa fi Qabee Duqunqula tokkoo shallaguuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Duqunqula#Bal’ina_Dirraa,_naannawa,_gamingoo,_wiifaa_fi_Qabee_Duqunqula_tokkoo_shallaguu Bal’ina Dirraahttps://om.wikipedia.org/wiki/Duqunqula#Bal’ina_Dirraa Naannawahttps://om.wikipedia.org/wiki/Duqunqula#Naannawa Gamingoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Duqunqula#Gamingoo Wiifaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Duqunqula#Wiifaa Qabeehttps://om.wikipedia.org/wiki/Duqunqula#Qabee Hima walqixaa Duqunqulahttps://om.wikipedia.org/wiki/Duqunqula#Hima_walqixaa_Duqunqula https://om.wikipedia.org/wiki/Nannee_Ho%27aa Konveekshiniin (naannee o'aa ykn huffisoo) iddoo wal jijjiiruu molokiyuulotaatiin. Kunis,sochii suudoowwan yaa’aa tokkoo hoo’a bakka tokko irraa gara bakka biraatti dabarsuudha. https://om.wikipedia.org/wiki/Akinii Akiniin (acne)Dhibee gogaa yammuu qaawwaan gogaa zayitaan, seelii gogaa du’eeniifi baakteeriyaadhaan cufamu uumamuu dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Furfura_hidhii Furfurri hidhii dhibeen gogaa vaayirasii Heerpes siimpileksii ykn Furfurlaayyoo kan jedhamaniini kan dhufuudha. Karaan daddarba isaa wal dhungachuudhani. Gogaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Gogaa https://om.wikipedia.org/wiki/Dhubba dhubba jechuun kiisha xiqqaa dhangala'aa gogaa gubbaa keessa jiru kan rigaatin gubachuu ykn qorraatiin dhufudha . Irra caalaan bishaan dhangala’aa dhangala’aa qulqulluu dhama dhigaa(serum) ykn Areeroo dhigaa jedhamutti guutama. https://om.wikipedia.org/wiki/Dhama_dhiigaa Dhamni dhiigaa dhangala'aa halluu keelloo qabuu fi qaama dhiigaa ta'eedha . Seelii dhiiga adii ykn diimaa ykn (Ititachaa Dhiigaa) hin qabu . Dhiigahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dhiiga https://om.wikipedia.org/wiki/Gaara Gaarri gaarreen teessuma lafaa olka’aa kan dhundhulaa fi olka’iinsa guddaa  qaban yoo ta’u, akkaataa adda addaatiin sochii tektoonikii ykn adeemsa volkaanootiin kan uumamanidha. Qorannoon gaarreen Xiingaara (orography) jedhama . Ji'ooloojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ji%27ooloojii Lafxiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Lafxii https://om.wikipedia.org/wiki/Lafa_diriiraa Abaxallaloowwan ykn baddadirreen (Afaan ingiliizii: Plateau) lafa diriiraa guddaa ta’ee fi lafa naannoo isaa jiru caalaa olka’aa dha. Lafti isaanii diriiraa ta’een kan beekaman yoo ta’u, yeroo baay’ee naannoo  isaanii wajjin wal bira qabamee yoo ilaalamu olka’iinsa olka’aa irratti kan argamudha. Uumamuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Lafa_diriiraa#Uumamuu Volkaanoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Lafa_diriiraa#Volkaanoo Ijaarroohttps://om.wikipedia.org/wiki/Lafa_diriiraa#Ijaarroo Haramahttps://om.wikipedia.org/wiki/Lafa_diriiraa#Harama https://om.wikipedia.org/wiki/Abaxallaloo Abaxallaloowwan ykn baddadirreen (Afaan ingiliizii: Plateau) lafa diriiraa guddaa ta’ee fi lafa naannoo isaa jiru caalaa olka’aa dha. Lafti isaanii diriiraa ta’een kan beekaman yoo ta’u, yeroo baay’ee naannoo  isaanii wajjin wal bira qabamee yoo ilaalamu olka’iinsa olka’aa irratti kan argamudha. Uumamuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Abaxallaloo#Uumamuu Volkaanoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Abaxallaloo#Volkaanoo Ijaarroohttps://om.wikipedia.org/wiki/Abaxallaloo#Ijaarroo Haramahttps://om.wikipedia.org/wiki/Abaxallaloo#Harama https://om.wikipedia.org/wiki/Teessuma_lafaa Teessumni lafaa boca uumamaa kamiyyuu kan fuula lafaa irratti mul'atu agarsiisa. Innis tateewwan uumamaa adda addaa kan akka gaarreen, gammoojjii, lafa dakee, abaxallaloo, tabba, bowwaa, sulula, caffoo, lageen, haroowwanii fi kkf of keessatti qabata. Tarree Teessuma lafaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Teessuma_lafaa#Tarree_Teessuma_lafaa Teessuma lafaa dhundhulaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Teessuma_lafaa#Teessuma_lafaa_dhundhulaa Bifa lafa qarqara galaanaa fi galaanaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Teessuma_lafaa#Bifa_lafa_qarqara_galaanaa_fi_galaanaa Bifa lafa sululaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Teessuma_lafaa#Bifa_lafa_sululaa https://om.wikipedia.org/wiki/Lafa_dakee Ji'ograafii keessatti, Lafti dakee jechuun bakka ol ka’iinsa haala teessuma lafa naannoo irraa gad bu’uudhaan argamuudha. Lafti dakee bakkeewwan akka qoriiwwanii, lafa baldheensaa/diriiraa fi sulullan of keessatti ammata. Lafxiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Lafxii https://om.wikipedia.org/wiki/Tulluu Tabba jechuun bifa lafaa lafa naannoo isaa irraa ol babal’atudha. Yeroo baayyee fiixee adda ta'e qaba, fi yeroo baay'ee fiixeewwan olka'iinsa ol ta'an irratti kan hojjetamu yoo ta'u, akka gaarreen kan mul'atu ta'uu baatus. https://om.wikipedia.org/wiki/Tabba Tabba jechuun bifa lafaa lafa naannoo isaa irraa ol babal’atudha. Yeroo baayyee fiixee adda ta'e qaba, fi yeroo baay'ee fiixeewwan olka'iinsa ol ta'an irratti kan hojjetamu yoo ta'u, akka gaarreen kan mul'atu ta'uu baatus. https://om.wikipedia.org/wiki/Bowwaa Bowwaan (ykn Qileen ) lafa keessatti caccabaa guddaa, ykn gammoojjii baay’ee gadi fagoo dha.Bowwaan baay'een isaanii lageen kan hojjetamanidha . Lafxiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Lafxii https://om.wikipedia.org/wiki/Caffoo Qarqarri galaanaa ykn Caffoo teessuma lafaa naannoo cirrachaa ykn cancullee(pebbly) qarqara galaanaa irratti lafti galaana ykn haroo waliin wal argudha. Bakka bishaanii fi lafti walitti dhufanidha. https://om.wikipedia.org/wiki/UniGulfSupply == United Gulf Technical Supply & Services. == United Gulf Technical Supply & Services.https://om.wikipedia.org/wiki/UniGulfSupply#United_Gulf_Technical_Supply_&_Services. Key Highlights:https://om.wikipedia.org/wiki/UniGulfSupply#Key_Highlights: https://om.wikipedia.org/wiki/Balaqqeessa%E2%80%99uu_ifaa Balaqqeessa’uun ifaa amaloota ifaa keessaa isa tokkodha. Ifni madda isaa irraa ka’uun daandii sirrii ta’een kallattii hundaan tamsa’a. https://om.wikipedia.org/wiki/Sekondii Qajiisni ykn seekoodiin ( Afaan Ingiliizii : Second) (S) lakkaantoo safartuu yeroo isa xiqqaadha. daqiiqaan tokko seekondii tokkoo ol kan guddatu yoo ta’u, lakkaantoo Torban Sirna lakkaantoo Idil-addunyaa jedhamuun beekaman keessaa isa tokko yoo ta’u, addunyaa guutuutti itti fayyadaman Sekondii tokkotti safaruuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Sekondii#Sekondii_tokkotti_safaruu https://om.wikipedia.org/wiki/Burebiluu Burebiluu (Hemoglobin) pirootiinii seelii dhiiga diimaa keessa jiruu fi ayiranii of keessaa qabuudha . Oksijiinii qaama namaa kessa geejjibuuf oola. Caasaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Burebiluu#Caasaa Wabiiwwanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Burebiluu#Wabiiwwan https://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_Dhuyyaa Hoosiftoota keessatti, sirni dhuyyaa toora ujummoolee haphii kanneen akkuma ujummoo dhiigaa, gara tishuuwwan qaama guutuu keessatti damee ta'aniidha. Qaama sirna madiinummaa ti . Ruqoolee sirna dhuyyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_Dhuyyaa#Ruqoolee_sirna_dhuyyaa Dhuyyahttps://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_Dhuyyaa#Dhuyya Qabiyyee Dhuyyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_Dhuyyaa#Qabiyyee_Dhuyyaa Wabiiwwanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_Dhuyyaa#Wabiiwwan https://om.wikipedia.org/wiki/Qasamsoora Filoomiin ykn Qaasamsoora gummee lubbuu qabu biqiltoota faaggee(vaakiyuulii) keessatti argamu yoo ta’u, mirroo jiree bulbulamoo yeroo Jaariftina hojjetamanii fi jaarfitina jedhamuun beekaman, keessumaa sukkaara sukkaroosii, gara hafeetti geejjiba biqilaa. Adeemsi geejjibaa kun jijjiirraa (translocation) jedhama. Caasaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Qasamsoora#Caasaa Seelii dabarsoo (elementiiwwan shaakala) .https://om.wikipedia.org/wiki/Qasamsoora#Seelii_dabarsoo_(elementiiwwan_shaakala)_. https://om.wikipedia.org/wiki/Allele Biffiisni(Afaan Ingiliiziin : Allele) bifa filannoo dhaalmayaa (jiinii) baaddiraa irratti bakka murtaa’e qabatuudha. Dhaalmayni tokko biffisa lama qaba. Gosoota Biffiisaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Allele#Gosoota_Biffiisaa https://om.wikipedia.org/wiki/Biffiisa Biffiisni(Afaan Ingiliiziin : Allele) bifa filannoo dhaalmayaa (jiinii) baaddiraa irratti bakka murtaa’e qabatuudha. Dhaalmayni tokko biffisa lama qaba. Gosoota Biffiisaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Biffiisa#Gosoota_Biffiisaa Biffisa moa'ataa(Dominant Allele)https://om.wikipedia.org/wiki/Biffiisa#Biffisa_moa'ataa(Dominant_Allele) Biffisni dhookataan (recessive allele)https://om.wikipedia.org/wiki/Biffiisa#Biffisni_dhookataan_(recessive_allele) https://om.wikipedia.org/wiki/Tambiixa Tambiixni molakiyuulota orgaanikii beezii naayitiroojiinii, sukkaara peentoosii fi fosfeetii irraa ijaaramaniidha. Isaanis akka yuunitii monomeerii poliimaroota niwuukilii asiidii – asiidii diyooksiiraayibooniyuukiliik (DNA) fi asiidii raaybooniyuukiliik (RNA) ta’anii tajaajilu, isaan lamaan bifa jireenyaa hunda keessatti baayoomolakiyuulota barbaachisoodha. https://om.wikipedia.org/wiki/Kiroomaatiinii Kiroomaatiiniin walmakiinsa walxaxaa DNA fi pirootiinota kan baaddira uumuudha . wirmaatni lubbiyyoo wirmaatdhugoo keessaa argama . Hiika kiroomaatiniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Kiroomaatiinii#Hiika_kiroomaatinii https://om.wikipedia.org/wiki/Foloqa Baayoloojii keessatti Foloqni jijjiirama tartiiba niwuukilii asiidii jiinoomii orgaanizimii, vaayirasii ykn DNA kiroomozoomii ala ta'eedha . Jiinoomoonni vaayirasii DNA ykn RNA of keessaa qabu . https://om.wikipedia.org/wiki/Burqophee Baayoloojii keessatti, Oomishni pirootiinota adeemsa burqophee ykn tiraanslation ykn hiikkoo jedhamu keessatti raawwatama. Adeemsa kana keessatti odeeffannoon jeneetikii/ dhalmaya DNA keessatti kuufame gara ergamaa RNA (mRNA)tti ergamee booda gara tartiiba addaa amiinoo asiidotaatti jijjiirama. https://om.wikipedia.org/wiki/Wallaggaa Wallagni Godinaalee Lixa Oromiyaa keessatti argaman keessaa tokko yoo tahu, biyya gootota hedduu biqilchitee fi durii hanga har'aatti qabsoo oromoo kan finiinsaa jiranidha. https://om.wikipedia.org/wiki/Biqiltuu_Faaggee Biqiltuun faaggee(Afaan ingiliziin: Vascular plant ykn tracheophytes ) biqiltoota  tishuu faaggee addaa qaban keessaa isa kamiyyuu dha. Gosoonni tishuu faaggee lamaan qabu isaanis bishaalbuu(xylem) fi qaasamsoora(phloem), bishaan, albuudaa fi bu'aa jaariftinaa guutummaa biqiltuu keessatti sochoosuuf itti gaafatamummaa qabu. Caasaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Biqiltuu_Faaggee#Caasaa https://om.wikipedia.org/wiki/Bulbula Keemistirii keessatti, Bulbulli makaa gostokkee wantoota lamaa fi isaa ol irraa ijaarameedha. makaa akkasii keessatti, bulbulamaan(solute) wanta wanta biraa keessatti bulbulame yoo ta'u, wantii kessatti bulbulamuubulbulaa jedhamuun beekama. Amalootahttps://om.wikipedia.org/wiki/Bulbula#Amaloota Gosootahttps://om.wikipedia.org/wiki/Bulbula#Gosoota Bulbula Jajjabaa guuttiiqaa bishaan keessattihttps://om.wikipedia.org/wiki/Bulbula#Bulbula_Jajjabaa_guuttiiqaa_bishaan_keessatti Seerota Bulbulamuu Jajjaboo Ayoonii(guuttiiqaa)https://om.wikipedia.org/wiki/Bulbula#Seerota_Bulbulamuu_Jajjaboo_Ayoonii(guuttiiqaa) Bulbula Dhangala’oo Dhangala’oo Keessatti:https://om.wikipedia.org/wiki/Bulbula#Bulbula_Dhangala’oo_Dhangala’oo_Keessatti: Uumamuu Bulbultiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Bulbula#Uumamuu_Bulbultii Maakkii bulbulamuu ykn Saffisa bulbulamuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Bulbula#Maakkii_bulbulamuu_ykn_Saffisa_bulbulamuu Akaakuu Bulbultii bulbulamurratti hundaa'uunhttps://om.wikipedia.org/wiki/Bulbula#Akaakuu_Bulbultii_bulbulamurratti_hundaa'uun https://om.wikipedia.org/wiki/Humna_maddarroo_gidduu Humni molakiyuulota/maddarroo gidduu ( HMG ) gidduu humnoota dadhaboo molakiyuulota(maddarroo) ykn suddoowwan biroo kan akka atoomota ykn ayoonota gidduutti jiraniidha. Isaanis akka humnoota molakiyuulota walitti qabanii, humnoota molakiyuulota keessaa jedhamanitti ciccimoo miti. Hidhamiinsa haayidiroojiiniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Humna_maddarroo_gidduu#Hidhamiinsa_haayidiroojiinii Hidhoo beetaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Humna_maddarroo_gidduu#Hidhoo_beetaa Bantilamee–bantilamee(Dipole–dipole) fi walharkisa kana fakkaatanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Humna_maddarroo_gidduu#Bantilamee–bantilamee(Dipole–dipole)_fi_walharkisa_kana_fakkaatan Humnoota bantilamee ayoon–bantilamee fi ayoon–taddoo(induced)https://om.wikipedia.org/wiki/Humna_maddarroo_gidduu#Humnoota_bantilamee_ayoon–bantilamee_fi_ayoon–taddoo(induced) Walharkisni ayoon-bantilameehttps://om.wikipedia.org/wiki/Humna_maddarroo_gidduu#Walharkisni_ayoon-bantilamee ayoon–taddoo(induced)https://om.wikipedia.org/wiki/Humna_maddarroo_gidduu#ayoon–taddoo(induced) Humni faca’iinsa Landaniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Humna_maddarroo_gidduu#Humni_faca’iinsa_Landanii https://om.wikipedia.org/wiki/Maddarroo(molakiyulii) maddarroon(Afaan Ingiliiziin: Molecule) garee buxussuuddoo walitti hidhama keemikaalawaa humna walharkisa cimaa ta'e qaban irraa kan uumamee dha. Maddarroowwan buxussuuddoota wahiyyoo tokkoo (homonuclear) ykn wahiyyoo adda addaa (heteronuclear) irraa ijaaramuu danda’a. Gosoota Maddarroohttps://om.wikipedia.org/wiki/Maddarroo(molakiyulii)#Gosoota_Maddarroo A) Molakiyuuloota Elementootaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Maddarroo(molakiyulii)#A)_Molakiyuuloota_Elementootaa Molakiyuulota Kompaawundootaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Maddarroo(molakiyulii)#Molakiyuulota_Kompaawundootaa Wabiiwwanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Maddarroo(molakiyulii)#Wabiiwwan https://om.wikipedia.org/wiki/Hidhoo_haayidiroojiinii Hidhoon haayidiroojiinii gosa hidhoo keemikaalaa molakiyuulii orbitaali(jeemawaa) atoomii haayidroojinii yeroo orbitaalaa(jeemawa) atoomotaa elektirooneegaativiitii ol'aanaa qabanu walirra bu'u hidhoo kovaalantii fi molakiyuulii bant-lamee ta'e uumu.Yeroo molakiyuulii bant-lamee haayidroojiinii of keessa qabu kun molakiyuulii bant-lamee haydiroojinii qabu biroo waliin walnyaatu hidhoo uumamu dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Baalcii Baalcii yookiin kiristalli ykn booralloo meeshaa jabaa atoomota ykn molakiyuulota idilee fi irra deddeebi’amu qabudha. Boca akka gaariitti ibsamee fi simeetarikii(dacha'oo)qaba. Caasaa baalcii (shifargaa) .https://om.wikipedia.org/wiki/Baalcii#Caasaa_baalcii_(shifargaa)_. Fuula baalcii, boca fi bifa kiristalloogiraafiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Baalcii#Fuula_baalcii,_boca_fi_bifa_kiristalloogiraafii https://om.wikipedia.org/wiki/Dubara%27a Ameebaan ykn Dubara'ani micirjiree seel-qeenxee boca murtaa’e hin qabne dha. Dubara'ani Durneefka(pirootozuwaa) yoo ta’u;mootummaa pirotiistaa jalatti ramadama. Soorannaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Dubara%27a#Soorannaa Walhormaatahttps://om.wikipedia.org/wiki/Dubara%27a#Walhormaata https://om.wikipedia.org/wiki/Neefcaantaa Neefcaantaan ykn Paramasiyeemii orgaanizimii seel-qeenxee yoo ta’u,boca kophee siliipparii(caantaa) fakkaatu qaba. Caasaaleen lubbiyyoo neefcaantaa keessatti argaman sabaga lubbiyyoo, kalloo areeroo, wirmaata guddaafi wirmaata xiqqaa, buufanye kottoonfataa, buufanye nyaataa, dhooqa afaanii fi rifeensee dha. Dalgawwan Caasaalee Neefcaantaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Neefcaantaa#Dalgawwan_Caasaalee_Neefcaantaa https://om.wikipedia.org/wiki/Hidhoo_keemikaalaa Hidhni keemikaalaa buxusoota ykn guuttiiqoota gidduutti harkisa waaraa kan maddarroon, baalcii fi caasaa biroo akka uumaman dandeessisudha. Humni elektiroo-istaatikii(mandis-dhaabii) guttiiqoota chaarjii faallaa qaban (hidhoo guttiiqaa) ykn qoodinsa elektiroonotaa ykn mandiiqoota (hidhoo qodmandiiqaa) gidduu jiru irraa kan maddu ta’uu danda’a. Yaadiddamoota Barbaachisoo Hidhoo Keemikaalaa irrattihttps://om.wikipedia.org/wiki/Hidhoo_keemikaalaa#Yaadiddamoota_Barbaachisoo_Hidhoo_Keemikaalaa_irratti Yaadiddama Luwiis Hidhoo Keemikaalaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Hidhoo_keemikaalaa#Yaadiddama_Luwiis_Hidhoo_Keemikaalaa Yaadiddama Hidhoo Keemikaalaa Kossel’shttps://om.wikipedia.org/wiki/Hidhoo_keemikaalaa#Yaadiddama_Hidhoo_Keemikaalaa_Kossel’s Akaakuuwwan Hidhoo Keemikaalahttps://om.wikipedia.org/wiki/Hidhoo_keemikaalaa#Akaakuuwwan_Hidhoo_Keemikaala Hidhoo Guuttiiqaa(Ionic Bond)https://om.wikipedia.org/wiki/Hidhoo_keemikaalaa#Hidhoo_Guuttiiqaa(Ionic_Bond) Caasaa Liwisiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Hidhoo_keemikaalaa#Caasaa_Liwisii Amala Waliigalaa hidhoo ayoonii(guutiiqaa)https://om.wikipedia.org/wiki/Hidhoo_keemikaalaa#Amala_Waliigalaa_hidhoo_ayoonii(guutiiqaa) https://om.wikipedia.org/wiki/Mirroo_guuttiiqaa Keemistirii keessatti kompaawundii ayoonii kompaawundii keemikaalaa ayoonota humnoota elektiroo-istaatikii walitti qabamaniin kan uumame yoo ta'u, kunis hidhoo ayoonii jedhama . Kompaawundii walumaa galatti giddu galeessa dha, garuu ayoonota chaarjii pozaatiivii qaban kaatiyoonota jedhaman fi ayoonota chaarjii negaatiivii qaban aniyaanota jedhaman of keessaa qaba. Hidhoo Guuttiiqaa(Ionic Bond)https://om.wikipedia.org/wiki/Mirroo_guuttiiqaa#Hidhoo_Guuttiiqaa(Ionic_Bond) Caasaa Liwisiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Mirroo_guuttiiqaa#Caasaa_Liwisii Amala Waliigalaa hidhoo ayoonii(guutiiqaa)https://om.wikipedia.org/wiki/Mirroo_guuttiiqaa#Amala_Waliigalaa_hidhoo_ayoonii(guutiiqaa) https://om.wikipedia.org/wiki/Meettaa Aanaan Meettaa aanaa godinni Harargee Bahaa qabu kheeysaa tokko yoo tahu moggaasni maqaa isaatiis kan dhufe maqaa gosa ilmaan 12'n Alaa Qalloo keeysaa https://om.wikipedia.org/wiki/Seera_Raawuulii Seerri Raa'ol ( /ˈ r ɑː uː l z / seera) hariiroo keemistrii fiizikaalaa yoo ta'u, teermoodaayinaamiksii keessatti hiika qaba. Keemistii Faransaay François-Marie Raoult bara 1887tti yaada dhihaate, dhiibbaan gartokkee tokkoon tokkoon ruqoolee makaa dhangala’oo yaddoo ta’e dhiibbaa hurkaa ruqoo qulqulluu (dhangala’aa yookiin jajjaboo)b hirmeemii mooliin isaa bulbula keessa jiruun baay’ifamee wajjin walqixa ykn walfakkaata akka ta’e ibsa.. https://om.wikipedia.org/wiki/Waalee Doolfiin hoosistuu bishaan keessa jiraatu kan jaltartiibaa Cetacea ykn urxubjaawwani keessa jiruudha . Gosoonni doolfiinii warra Delphinidae (Waalee galaanaa), Platanistidae ( Waalee laga Hindii ), Iniidae (Waalee lagaa Addunyaa Haaraa), Pontoporiidae (Waalee Kuraa ), fi tarii Lipotidae (Walee lagaa baiji ykn Chaayinaa) kan badan keessaa tokko. Bineensottahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Bineensotta Qurxummihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Qurxummi https://om.wikipedia.org/wiki/Abdel-Karim_Kassem Abdel-Karim Kassem (Afaan Arabaa: عبد الكريم قاسم; 21 Adoolessa 1914 – 9 Fulbaana 1963) July 14, 1958 hanga Fulbaana 8, 1963tti qondaala waraanaa, Ministira Muummee Iraaq, Ajajaa Olaanaa Raayyaa Ittisa Biyyaa fi Ministira Ittisaa yoo ta'an, xumura sirna mootummaa booda bulchaa Iraaq isa jalqabaa ta'ee fudhatama, akkasumas hoggantoota Warraaqsa July 14 keessaa tokko.Abdel-Karim Kassem. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Abdel-Karim_Kassem#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Abdul_Salam_Ariif Abdul Salam Ariif (Afaan Arabaa: عبد السلام عارف; 21 Amajjii 1921 – 13 Ebla 1966) Fulbaana 8 irraa eegalee hanga Ebla 13, 1966 du’anitti Pirezidaantii Rippabiliika Iraaq isa lammaffaa fi Ajajaa Ol’aanaa Raayyaa Ittisa Biyyaa kan turan yoo ta’u, warraaqsa July 14 geggeessan keessaa tokko turan.Abdul Salam Ariif. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Abdul_Salam_Ariif#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Abdul_Rahmaan_Ariif Abdul Rahmaan Ariif (Afaan Arabaa: عبد الرحمن عارف; , kan romanized ta’e: ʿAbd al-Raḥmān ʿĀrif, 14 Ebla 1916 – 24 Hagayya 2007) Pirezidaantii Rippabiliika Iraaq sadaffaa yoo ta'an, Ebla 16, 1966 hanga 17 July 1968tti pirezidaantii ta'uun tajaajilaniiru.Iraq ex-president. Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Abdul_Rahmaan_Ariif#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_muummicha_ministeeraa_Iraaq Armaan gaditti tarreen Ministiroota Muummee Iraaq (1920-amma), Muummichi Ministeeraa aangoo raawwachiiftuu biyyattii bakka bu’ee fi Mana Maree Ministirootaa kan hoogganu yoo ta’u, kunis ministeerota 22 of keessaa qaba. Mootummaa Iraaq (1920–1958)https://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_muummicha_ministeeraa_Iraaq#Mootummaa_Iraaq_(1920–1958) Rippabiliika Iraaq (1958–1968)https://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_muummicha_ministeeraa_Iraaq#Rippabiliika_Iraaq_(1958–1968) Rippabiliika Iraaq (1968–2003)https://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_muummicha_ministeeraa_Iraaq#Rippabiliika_Iraaq_(1968–2003) Mana Maree Bulchiinsa Iraaq (2003–2004)https://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_muummicha_ministeeraa_Iraaq#Mana_Maree_Bulchiinsa_Iraaq_(2003–2004) Iraaq (2004–amma)https://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_muummicha_ministeeraa_Iraaq#Iraaq_(2004–amma) Tarree arfiileehttps://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_muummicha_ministeeraa_Iraaq#Tarree_arfiilee Sarara yeroohttps://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_muummicha_ministeeraa_Iraaq#Sarara_yeroo Dabalata dubbisihttps://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_muummicha_ministeeraa_Iraaq#Dabalata_dubbisi Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_muummicha_ministeeraa_Iraaq#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_pirezidaantota_Iraaq Akka Heera Mootummaa Iraaqitti Pireezidaantiin Rippabiliika Iraaq mataa biyyaa fi mallattoo tokkummaa biyyaalessaa yoo ta’u, abbaa biyyummaa biyyattii bakka bu’ee heera mootummaa fi walabummaa, abbaa biyyummaa, tokkummaa fi qulqullina naannoo Iraaq kan mirkaneessudha. Tarreehttps://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_pirezidaantota_Iraaq#Tarree Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Tarree_pirezidaantota_Iraaq#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Waancaa_Afrikaa_bara_2013 Waancaa Afrikaa 2013, sababoota ispoonsaraatiin waancaa Burtukaana Afrikaa Afrikaa Kibbaa jedhamuun kan beekamu, Guraandhala 19 hanga Fulbaana 10, 2013tti gaggeeffame, waancaa Afrikaa 29ffaa, shaampiyoonaa kubbaa miilaa Afrikaa Konfedereeshiniin qopheesse Kubbaa Miilaa Afrikaa (CAF). Maxxansa kana irraa eegalee dorgommiin kun waancaa addunyaa FIFA waliin akka wal hin dhabneef waggoota lakkoofsa walqixaa osoo hin taane waggoota lakkoofsa odd-numbered keessatti akka gaggeeffamu jijjiirame . https://om.wikipedia.org/wiki/Neymaar Neymar da Silva Santos Júnior (Fulbaana 5 bara 1992 dhalate), Neymar Júnior ykn maqaa tokkoon Neymar jedhamuun beekama, taphataa kubbaa miilaa piroofeeshinaalaa Biraazil yoo ta'u, kilabii Saudi Pro League Al Hilal fi garee biyyaalessaa Biraazil keessatti taphataa sarara fuulduraa ta'ee taphata. Taphataan goolii galchuu fi taphataa cimaa ta'ee fi akkaataa tapha isaatiin kan beekamu yoo ta'u, taphattoota addunyaa keessaa warra ciccimoo fi taphataa Biraazil dhaloota isaa keessaa isa cimaa ta'uun bal'inaan ilaalama. https://om.wikipedia.org/wiki/Babbaafamaa Herrega keessatti (keessattuu shallaggoo addummaa(differential calculus) keessatti), babbaafamni karaa saffisa jijjiirama battalaa agarsiisuudha: jechuunis, hamma warroomii tokko qabxii kenname tokko irratti jijjiiramaa jiru. warroomiiwwan lakkoofsota dhugaa irratti socho'aniif, innis dhundhula sarara moxobaa(tangent) tuqaa caattoo irratti argamuuti. Hiikkaa Babbaafamaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Babbaafamaa#Hiikkaa_Babbaafamaa Babbaafama warroomiiwwaniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Babbaafamaa#Babbaafama_warroomiiwwanii Warroommii sararaawaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Babbaafamaa#Warroommii_sararaawaa warroomiiwwan aangoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Babbaafamaa#warroomiiwwan_aangoo warroomiiwwan eksaapooneenshiyaaliihttps://om.wikipedia.org/wiki/Babbaafamaa#warroomiiwwan_eksaapooneenshiyaalii Fakkeenya 1https://om.wikipedia.org/wiki/Babbaafamaa#Fakkeenya_1 Fakkeenya 2https://om.wikipedia.org/wiki/Babbaafamaa#Fakkeenya_2 warroomiiwwan loogaritmiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Babbaafamaa#warroomiiwwan_loogaritmii warroomiiwwan Rogkofahttps://om.wikipedia.org/wiki/Babbaafamaa#warroomiiwwan_Rogkofa Amaloota babbaafama (derivatives)https://om.wikipedia.org/wiki/Babbaafamaa#Amaloota_babbaafama_(derivatives) FAAYIDAALEE DARIVEETIIVIIhttps://om.wikipedia.org/wiki/Babbaafamaa#FAAYIDAALEE_DARIVEETIIVII Gatiilee Fiixeehttps://om.wikipedia.org/wiki/Babbaafamaa#Gatiilee_Fiixee https://om.wikipedia.org/wiki/Dhundhula Dhundhulli sarara tokkoo hammam akka fododee ykn habalakee safartuudha. Fageenya dagalee uwwifame ilaalchisee saffisa sararri itti ol ka’u ykn gadi bu’u bakka bu’a. Ji'oomeetiriihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ji%27oomeetirii https://om.wikipedia.org/wiki/Kaalkulasii shallaggoon ykn Shallaggoon damee herregaa jijjiirama walitti fufiinsa qabu ibsudha . Shallaggoo garaagarummaa (differential calculus)https://om.wikipedia.org/wiki/Kaalkulasii#Shallaggoo_garaagarummaa_(differential_calculus) Shallaggoo Wajjummaa (Integral calculus)https://om.wikipedia.org/wiki/Kaalkulasii#Shallaggoo_Wajjummaa_(Integral_calculus) https://om.wikipedia.org/wiki/Biqilneefka Biqilneefki orgaanizimi seel-qeenxee dha. Orgaanizimiin kun ija qullaan hin mul’atu. Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii Seeliihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Seelii https://om.wikipedia.org/wiki/Akkammii Akkammiin ykn Gari ykn Hammamiin akkaataa nuti addunyaa keenya itti arginu, fi safaruu, olii fi gadi, mirgaa gara bitaatti, duubatti gara fuulduraatti, ho’aa fi qorraa, hammam ulfaataa fi hammam dheerata, akkasumas yaad-rimeewwan sadarkaa olaanaa qaban herregaa fi fiiziksii irraa fayyadamuudhaan. Karaan tokko akkammii hiikuu digrii bilisummaa, ykn akkaataa wanti tokko iddoo murtaa'e keessatti socho'uu danda'u ilaaluudha. https://om.wikipedia.org/wiki/Arfakkuu Afrakkuun boca afur walqixaa fi golee afur kan hunduu kofa sirrii (digrii 90) ta’e dha. Daayaagonaalonni afrakkuu tokkoos kofoota sirrii ta’aniin qaxxaamuru. Unkeehttps://om.wikipedia.org/wiki/Arfakkuu#Unkee https://om.wikipedia.org/wiki/Dalagaa Dalagaan baay’ata humna dalageeffamee fi qaxxaamura deemame wajjin wal qixa dha. Humnaa fi qaxxaamurri lamaanuu kal-qabee yoo ta’an illee dalagaan garuu hamma qofaan waan ibsamuuf kal-dhabee dha. Ref Whttps://om.wikipedia.org/wiki/Dalagaa#Ref_W https://om.wikipedia.org/wiki/Aangoo_(fiiziksii) Aangoon, dalagaa yeroo lakkaantoo tokko keessatti dalagaame yookiin annisa yeroo lakkaantoo tokko keessatti faayidaa irra oolee dha.akkuma annisaa fi dalagaa aangoon illee kal-dhabee dha. Aangoo waliigalaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Aangoo_(fiiziksii)#Aangoo_waliigalaa Aangoo battalaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Aangoo_(fiiziksii)#Aangoo_battalaa https://om.wikipedia.org/wiki/Cedhedha Cedhedhni meeshaa huruffawaa(elastic), akkaataa adda addaatiin sibiilaa irraa hojjetamee fi anniisaa kuusuu fi gadhiisuu danda'uudha. Innis haala summuugamuu (walitti dhiibamuu) ykn diriirfamuu danda’uun kan bocame yoo ta’u, yeroo humni sun baafamu gara boca isaa isa jalqabaatti ni deebi’a. Fiizikisii keessattihttps://om.wikipedia.org/wiki/Cedhedha#Fiizikisii_keessatti Seera Hookhttps://om.wikipedia.org/wiki/Cedhedha#Seera_Hook https://om.wikipedia.org/wiki/Dhifamummaa Dhifamummaan (Afaan Ingiliiziin: Elastic)amaloota nafooyyee meeshaa kan meeshaan humna fayyadamuun erga diriiree ykn summuugamee booda gara boca jalqabaa isaatti deebi’uudha. Meeshaan sadarkaa dhifamummaa olaanaa agarsiisu "huruffa ykn Dhifamaa (elastic)" jedhamee waama. Fiiziksiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Fiiziksii https://om.wikipedia.org/wiki/Daraaraa Daraaraan, Ililliin ykn Abaaboon jedhamuunis kan beekamu, caasaa walhormaataa biqiltoota daraaraa (biqiltoota qoqqoodinsa Angiospermae ) keessatti argamudha. Daraaroonni walnyaatinsa qaamolee biqiltootaa of keessaa qabu – utubduu baala daraaraa guddachaa jiru marsan fi eegu, baaldaraaraa poolineetota hawwatu, fi qaamolee walhormaataa margondola(gametophytes), kan biqiltoota daraaraa qaban keessatti saallubbiyyoo uumu . Caasaalee Daraaraahttps://om.wikipedia.org/wiki/Daraaraa#Caasaalee_Daraaraa https://om.wikipedia.org/wiki/Durneefka Durneefki(Afaan Ingiliiziin: Protozoa) micirjirtoonni lubbiyyoo tokko qaban, wirmaat-dhugee(eukaryotic), nyaattota dha. Isaanis bilisaan  yookaan  maxxantumman kan jiraatanii dha. Amaloota Waliigalaa durneefkaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Durneefka#Amaloota_Waliigalaa_durneefkaa Ramaddii fi Fakkeenyota durneefkaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Durneefka#Ramaddii_fi_Fakkeenyota_durneefkaa Durneefka Silqixoo(Mastigophora or Flagellated protozoans):https://om.wikipedia.org/wiki/Durneefka#Durneefka_Silqixoo(Mastigophora_or_Flagellated_protozoans): Dubarooyidii (Sarcodina or Amoeboid):https://om.wikipedia.org/wiki/Durneefka#Dubarooyidii_(Sarcodina_or_Amoeboid): Qummeekka(Sporozoa):https://om.wikipedia.org/wiki/Durneefka#Qummeekka(Sporozoa): Durneefka Rifeensoo (Ciliophora or Ciliated protozoans):https://om.wikipedia.org/wiki/Durneefka#Durneefka_Rifeensoo_(Ciliophora_or_Ciliated_protozoans): https://om.wikipedia.org/wiki/Moolii Mooliin ykn Buroon (mallattoo mol ) yuunitii bu'uura keessaa tokko ta'ee kan hamma suudowanii safaruuf kan gargaaru dha. Mooliin tokko sirriitti 6. Kemistiriihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Kemistirii https://om.wikipedia.org/wiki/Moolaaliitii Keemistirii keessatti, moolaalitiin lakkoofsa moolii bulbulmaa bulbula keessaa kilogiramii hanga bulbulaatiin hiramee ibsamu dha. Hiikahttps://om.wikipedia.org/wiki/Moolaaliitii#Hiika Faayidaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Moolaaliitii#Faayidaa Hojirra Olmaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Moolaaliitii#Hojirra_Olmaa https://om.wikipedia.org/wiki/Cunqooma_buroo Cunqoomni buroo ( molaariitii, cunqooma hamma ykn cunqooma moolii jedhamus jedhama) safartuu cunqoomni gosa keemikaalaa, keessumaa, bulbulamaa bulbula keessatti, hamma wanta yuunitii ulfaatina furmaataa tokkootiin. Keemistirii akkoofsa moolota molakiyulota bulbulamaa bulbula liitira tokko keessatti yoo, mallattoo yuunitii mol/L ykn mol / dm 3 yuunitii SI keessatti qaba. Hiikahttps://om.wikipedia.org/wiki/Cunqooma_buroo#Hiika Yuunitiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Cunqooma_buroo#Yuunitii https://om.wikipedia.org/wiki/Jumooma Keemistirii keessatti Cuqoomini walgitiinsaa ykn Jumoomni ( N ) lakkoofsa walgitiinsaa bulbulamaa bulbula liitira tokko keessatti argamanii ibsa Hiikahttps://om.wikipedia.org/wiki/Jumooma#Hiika Fayyadamahttps://om.wikipedia.org/wiki/Jumooma#Fayyadama https://om.wikipedia.org/wiki/Oksaayidii_asiidawoo Oksaayidoonni Asiidawoo ykn Gubayyaa dhaggaggeen Walnyaatinsi sibiilaalota hedduufi oksijinii gidduutti gaggeeffamuu oksaayidoota asiidawoo kenna.Oksaayidoonni bishaanii wajjin wal-nyaachuun asiidii kennan oksaayidoota asiidawaa jedhamu. Amaloota keemikaalaa oksaayidoota asiidiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Oksaayidii_asiidawoo#Amaloota_keemikaalaa_oksaayidoota_asiidii https://om.wikipedia.org/wiki/Oksaayidii_beezawoo Oksaayidoonni beezawoon ykn Gubayyaa hadhiyyaan oksaayidoota walnyaatinsa sibiilotaafi oksijinii gidduutti gaggeeffamuun kan uumamaniifi amala beezawoo kan qabaniidha. Oksaayidoonni beezawoon tokko tokko bishaan keessatti yommuu bulbulaman beezii kennu. Amaloota keemikaalaa oksaayidoota beeziihttps://om.wikipedia.org/wiki/Oksaayidii_beezawoo#Amaloota_keemikaalaa_oksaayidoota_beezii https://om.wikipedia.org/wiki/Perooksaayidii peeroksaayidiin oksaayidoota oksijiiniin lama hidhoo koovaalentii qeenxeen kan walitti hidhamee fi lakkoofsa oksideeshinii oksijiinii (-1) ta'e dha. Kuniis (O-O) ^2- ibsama. https://om.wikipedia.org/wiki/Bantoksaayidii Bantoksaayidiin oksaayidoota oksijiinii atamoota lama kan hidhoo koovaalentii qeenxeen walitti hidhee fi kan lakkoofsi oksideeshinii oksijiinii (- 1/2) qabu dha. Fkn:- KO2, NaO2, RbO2 fi kkf. https://om.wikipedia.org/wiki/Oksaayidii_asiidoo-beezawoo Oksaayidiin asiidoo-beezawoo ykn Gubayyaan dhangaggee-hadhiyyaa elementoota daangaa sibiila fi sibiilaalaa gidduutti argamanii fi oksijinii gidduutti kan uumaman ta'e, kan amala beezii fi asiidii qabanii dha.Gubayyaan dhangaggee-hadhiyyaa kompaawundoota amaloota asiidii fi beezii agarsiisanidha, jechuunis asiidotaa fi beezii lamaan waliin walnyaachuu danda’u. https://om.wikipedia.org/wiki/Farshoo_(keemistirii) Keemistirii keessatti alkooliin ykn Farshoon dhaalamoota haaydirookaarboonii garee haayidirooksaayilii "OH" karboonii sp^3 diqaalometti hidhamee argamu dha. Alkoolonnin akka waan haayidroojiniin bishaanii garee orgaanikii biroon bakka bu'eetti ilaaluun ni danda'ama. https://om.wikipedia.org/wiki/Sheeggaba_fuulaa Fiiziyoonomiin ykn Sheeggaba fuulaa ( Giriik φύσις irraa< , 'physis ', hiikni isaa "uumama", fi 'gnomon ', hiikni isaa "murtii" ykn "hiiktuu") ykn Sheeggaba fuulaa amala ykn dhuunfaa nama tokkoo bifa alaa isaa irraa madaaluudha-keessattuu fuula . Jechi kun amala isaa kan ibsame osoo hin eerin bifa waliigalaa nama, wanta ykn teessuma lafaa agarsiisuu danda’a-akkuma fiiziyoognomii biqiltuu dhuunfaa ( bifa jireenya biqiltootaa ilaali ) ykn hawaasa biqiltootaa ( biqiltoota ilaali). https://om.wikipedia.org/wiki/Kaaslamee(square) Herrega keessatti, Kaaslamee ykn aangoo lamaa ykn iskuweerii (Afaan Ingiliiziin: Square) lakkoofsa ofii isaatiin haala y x y= y^ 2 tiin wal baayisu. Fkn 3^2=3 x 3=9, 4^2=4 x 4=16, 9^2=9 x 9 = 81, 11^2=11 x 11=121 fi kkf. Fakkeenyotahttps://om.wikipedia.org/wiki/Kaaslamee(square)#Fakkeenyota amalootahttps://om.wikipedia.org/wiki/Kaaslamee(square)#amaloota https://om.wikipedia.org/wiki/Akkaayyaa_Dachee-handhuurawaa Xiinurjii keessatti,Ilaalchi dache-handhuurawaa yaada lafti gidduu hawaa taatee, qaamolee samii keessaa hundi isaanii lafatti naanna’udha. Falaasota yaada kana burqisiisan keessaa angafni Arsitootil jedhama. Xin-hawaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-hawaa https://om.wikipedia.org/wiki/Waancaa_Afrikaa_2021 Waancaa Afrikaa bara 2021 ( AFCON 2021 ykn CAN 2021 jedhamuunis ni waama), sababa ispoonsaraatiin waancaa Afrikaa TotalEnergies 2021 jedhamuun beekamu, waancaa Afrikaa, kubbaa miilaa idil-addunyaa waggaa lamatti al tokko gaggeeffamu marsaa 33ffaa ture shaampiyoonaa Afrikaa Konfedereeshinii Kubbaa Miilaa Afrikaa (CAF)n qopheesse. Dorgommiin kun kan keessummeessite Kaameeruun, yoo ta'u Guraandhala 9 hanga Fulbaana 6 bara 2022tti gaggeeffame. Pages with reference errorshttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Pages_with_reference_errors https://om.wikipedia.org/wiki/Dhamsa Dhamsi(Afaan ingliiziin: Starch) kaarboohayidireetii walxaxaa ta'eedha . Yuunitii gilukoosii hedduu hidhoo keemikaalaan walitti makaman irraa hojjetame . https://om.wikipedia.org/wiki/Binooqila Binooqili (bineensa-biqiltuu) , orgaanizimoota dhoktoo yeroo tokko ogeeyyii uumamaa ajaa'ibsiisan, seenaa ramaddii baayoloojii keessatti boqonnaa hawwataa ta'ee tajaajilu. Jaarraa kudha saddeetffaa keessa uumamtoonni adda ta’an kun amala addaa isaanii irraa kan ka’e saayintistoota biratti falmii guddaa kaasaniiru. Wabiiwwanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Binooqila#Wabiiwwan Hidhamtoota alaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Binooqila#Hidhamtoota_alaa https://om.wikipedia.org/wiki/Golloo Goolloo ( Proteles cristata ) gosa waraabessaa xiqqoodha Bifaafi amala uumamaa bineensichaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Golloo#Bifaafi_amala_uumamaa_bineensichaa https://om.wikipedia.org/wiki/Biqiltoota_foon_sooratan Biqiltoonni foon nyaatan biqiltoota soorata isaanii keessaa muraasa ykn irra caalaan isaanii bineensota ykn pirootozowaanota kiyyootti galchuu fi nyaachuu irraa kan argatan yoo ta'u, akkaataa adda addaatiin ilbiisota fi arthropods biroo, darbee darbee immoo hoosistoota xixiqqoo fi simbirroota . Ammallee anniisaa isaanii hunda footosinteesii irraa maddisiisu . Pages with reference errorshttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Pages_with_reference_errors https://om.wikipedia.org/wiki/Qorannoo_jechoota_ijoo Qorannoo jechoota ijoo - shaakala search engine optimization (SEO) ogeeyyiin jechoota barbaacha fayyadamtoonni yeroo oomisha, tajaajila ykn odeeffannoo waliigalaa barbaadan gara motora barbaachaatti galchan argachuu fi xiinxaluuf itti fayyadamanidha. Jechoonni ijoo gaaffii barbaacha waliin walqabata. Qorannoo jechoota ijoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Qorannoo_jechoota_ijoo#Qorannoo_jechoota_ijoo https://om.wikipedia.org/wiki/Labbaa Ji’oomeetirii keessatti, labbaa cinaacha dheeraa roga saddeetii sirrii yoo ta’u, cinaacha faallaa kofa sirrii ta’eedha. Dheerinni isaa safaruun kan danda’amu ti’oorimii Paayitaagooriin fayyadamuun yoo ta’u, kunis akka armaan gadiitti: Reeshiyoowwan tirigonoomeetiriihttps://om.wikipedia.org/wiki/Labbaa#Reeshiyoowwan_tirigonoomeetirii https://om.wikipedia.org/wiki/Qarcabbojaa [tyrannosaurusrex 001.jpg|236x236px|thumb|Lootuu hacuuccaa(Tyrannosaurus rex)]Qarcabbojaa (Dinosauria /Dinosaurs/) bara seenaa duraa garee munyuuqee dhabamanii turan. Hundee jechaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Qarcabbojaa#Hundee_jechaa Ramaddii Qarcabbojaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Qarcabbojaa#Ramaddii_Qarcabbojaa Qarcabbojaa luqqeetuu (Saurischia)https://om.wikipedia.org/wiki/Qarcabbojaa#Qarcabbojaa_luqqeetuu_(Saurischia) Theropoda(Miilbulguu)https://om.wikipedia.org/wiki/Qarcabbojaa#Theropoda(Miilbulguu) Fakkaatoota miillootuu (Sauropodomorpha):https://om.wikipedia.org/wiki/Qarcabbojaa#Fakkaatoota_miillootuu_(Sauropodomorpha): Allaattii luqqeettuu(Ornithischia)https://om.wikipedia.org/wiki/Qarcabbojaa#Allaattii_luqqeettuu(Ornithischia) https://om.wikipedia.org/wiki/HIDDA_LATINSA_QAALLUU Hidda Latinsa Qaalluu Diin. Hortee Warra Sheek-Ahmed Qaallichaa Laga Mojoo Guultii https://om.wikipedia.org/wiki/Dhangaggee_coomaa Dhangaggeewwan coomaa dhangaggeewwan walfaannee yoo ta’an, isaan keessaa tokko tokko cooma (lipiidota) keessatti argamu. CH3(CH2)nCOOH unkee waliigalaa dhangaggeewwan coomaati. Dhangaggeewwan coomaa mit-guuttataa (suuphana dhangala'oo) /unsaturated fatty acid(liquid lipid)https://om.wikipedia.org/wiki/Dhangaggee_coomaa#Dhangaggeewwan_coomaa_mit-guuttataa_(suuphana_dhangala'oo)_/unsaturated_fatty_acid(liquid_lipid) Dhangaggeewwan coomaa guuttataa (suuphana jajjaboo) / saturated fatty acid(solid solid)/https://om.wikipedia.org/wiki/Dhangaggee_coomaa#Dhangaggeewwan_coomaa_guuttataa_(suuphana_jajjaboo)_/_saturated_fatty_acid(solid_solid)/ https://om.wikipedia.org/wiki/Keetoonii Keemistirii orgaanikii keessatti, keetooniin kompaawundii orgaanikii caasaa qabudha , bakka R fi R' bakka bu'oota kaarboonii -qabatan adda addaa ta'uu danda'u . Keetoonoonni garee kaarbooniilii of keessaa qabu  (kan hidhoo dachaa kaarboonii-oksijiinii C=O of keessaa qabu). Maqaa fi jechoota jechootaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Keetoonii#Maqaa_fi_jechoota_jechootaa Wabiiwwanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Keetoonii#Wabiiwwan https://om.wikipedia.org/wiki/Cooma_mit-guttataa Coomni mit-guuttataan(Coomaa dhangala'oon) caasaa isaanii keessatti hidhoo dachaa tokkoo fi isaa ol kan of keessaa qaban waan ta’eef hamma haayidiroojiinii guddaa danda’amu hin qaban. Hidhni dachaa dhangaggeewaan coomaa fi suuphanootni salphaatti akka baqu taasisa – fakkeenyaaf, zayitoonni/quyyisoonni/ baay’een isaanii kan miti-guuttataa dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Hormoonii Hormooniin ykn bodhaayyaan ykn Waciba keemikaalota xannachoota addaatiin uumamaniifi oomishamanii sochii lubbiyyoofi qaamolee murtaa’oo qindeessuufi to’atuudha. Xannachoonnii addaa kun xannachoota ujummoo maleeyyii jedhamuun beekamu. Asxeessaa Lubbiyyoo (Cell Signaling)https://om.wikipedia.org/wiki/Hormoonii#Asxeessaa_Lubbiyyoo_(Cell_Signaling) Gosoota hoormooniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Hormoonii#Gosoota_hoormoonii Hormoonota Peeptaayidiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Hormoonii#Hormoonota_Peeptaayidii Hormoonota Istirooyidiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Hormoonii#Hormoonota_Istirooyidii Fakkeenya hoormonootaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Hormoonii#Fakkeenya_hoormonootaa Akkaataa Dalagaa fi To’annoo Gochaa Hormoonotaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Hormoonii#Akkaataa_Dalagaa_fi_To’annoo_Gochaa_Hormoonotaa https://om.wikipedia.org/wiki/Dooqa Dooqa albuudaa dhagaa gati jabeessa fi gosa beryl adda addaati . Dhagaa dhalootaa nama guyyaan dhaloota isaa ji'a Caamsaa ta'eedha . https://om.wikipedia.org/wiki/Dhagaa_gati_jabeessa Dhagaan gati jabeessi baalcii albuudaa kan yeroo murame tolchame jomora ykn faaya biroo hojjechuuf itti fayyadamnuudha.Haa ta’u malee, dhagaawwan tokko tokko (kan akka lapis lazuli, opal, fi obsidian ) fi darbee darbee meeshaaleen jirtii(orgaanikii) albuuda hin taane (kan akka hurdhii(amber), fi callee ) faayaaf illee kan itti fayyadaman waan ta’eef yeroo baay’ee akkasumas dhagaa gati jabeessa ta’anii ilaalamu. https://om.wikipedia.org/wiki/Tokkee_Kuttaayee Bulchinsi Aana Tokke kuttayee anota godinaa shawa lixa kessaa tokkoo yoo taatu qabenyaa ummama badhafamtudhaa jirraatonii anaa ishii harkii caalan qotee bulaa yoo taan haali qilensaa ishii omishaaf mijjatuuf kessatuu kanen akkaa ,,tesson bulchisa anichaa kaan taate bulchinsa maagala Guder jedhamtii bulchisi maagala gudeer teesso godinaa shawa lixa irraa faagenya km 07 irraatii argamtii https://om.wikipedia.org/wiki/Garee_kubbaa_miilaa_biyyaalessaa_Yugoslavia Gareen kubbaa miilaa biyyoolessaa Yugoslavia ; ; ; }} kubbaa miilaa waldaalee idil-addunyaa irratti Yugoslavia bakka bu'ee taphate. https://om.wikipedia.org/wiki/Sunil_Chhetri Sunil Chhetri (3 Hagayya 1984 dhalate) taphataa kubbaa miilaa piroofeeshinaalaa Hindii yoo ta'u akka sarara fuulduraatti kan taphatu yoo ta'u, kilabii Suuper Liigii Hindii Bengaluru FC fi garee biyyaalessaa Hindii lamaanuu dursaa ta'ee jira. Tapha walitti hidhamiinsa, dandeettii goolii galchuu fi hoggansa isaatiin beekama. https://om.wikipedia.org/wiki/Calaqa(wahiyyoo) calaqni elementii keemikaalaa dha ; mallattoo Ra fi lakkoofsa atoomikaa 88 qaba. Innis garee keessatti elementii ja’affaadha 2 gabatee piriyoodii, sibiilota alkaalaayinii lafaa jedhamuunis beekamu . https://om.wikipedia.org/wiki/Birdiidoo Qubeen kiyuunifoormii ykn birdiidoo sirna barreeffamaa jalqabaa beekamaa ta'e keessaa isa tokkodha . Innis mallattoo boca wedge qabu kan gabatee suphee irratti fayyadame, kan istaayilasii qacceetiin hojjetame . https://om.wikipedia.org/wiki/Shaaloo [gosa simbirroota bishaanii ti . Gitni kun Afrikaa] keessatti jiraachuu baatus ni beekama . Allattiiwwanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Allattiiwwan https://om.wikipedia.org/wiki/Daakiyyee {{Taxobox|name=Ducks|image=Anas platyrhynchos male female.jpg|image_width=250px|image_caption=The brown bird on the left is the female; the brightly colored one on the right is the male, called a drake. https://om.wikipedia.org/wiki/Haadhmaara Haadhmaara (dachaa Haadhmaaroota, warra Anatidae ) simbirroota. Gareen gosa hantuutaa sadii qabu: gosa Anser, gosa Branta, fi gosa Chen . https://om.wikipedia.org/wiki/Shokoree Simbirroon shokoree, jorroo ykn burgutiin simbirroo maatii Phasianide keessaa tokkodha. Innis fira pheasant ti . Allattiiwwanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Allattiiwwan https://om.wikipedia.org/wiki/Tooraa Tooraa ykn Torraan simbirroota tartiiba Psittaciformes jedhamaniidha . Gosoota 86 keessatti gara gosoota 372tu jira . Allattiiwwanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Allattiiwwan https://om.wikipedia.org/wiki/Laakkam Laakkamni gosa simbirroo naannoo qarqara galaanaa yeroo baay'ee argamu yoo ta'u, gosootni tokko tokko naannoo biyya keessaas jiraatu. Laakkamni haala walmadaaluu danda'uu isaaniitiin kan beekaman yoo ta'u, yeroo baay'ee qarqara galaanaa, buufata doonii fi bakka magaalaa illee dabalatee naannoo adda addaatti nyaata barbaacha yeroo hasaa jiru. Allattiiwwanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Allattiiwwan https://om.wikipedia.org/wiki/Qabbanbalalii Qabbanbalaliin (penguin) Sphenisciformes garee simbirroota naannoo antaarkitikaa keessatti argamaniidha. Isaan kun Allattiiwwanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Allattiiwwan https://om.wikipedia.org/wiki/Garee_kubbaa_miilaa_biyyoolessaa_Gamtaa_Sooviyeet Gareen kubbaa miilaa biyyoolessaa Gamtaa Sooviyeet ( : сбо́рная СССР по Afaan Oromoo fi Jechoota Dinqisiiso Afaan Oromoo Articles containing Russian-language texthttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Articles_containing_Russian-language_text https://om.wikipedia.org/wiki/Garee_kubbaa_miilaa_biyyoolessaa_dhiirota_Ameerikaa Gareen kubbaa miilaa biyyoolessaa dhiiraa Ameerikaa ( USMNT ) dorgommii kubbaa miilaa idil-addunyaa dhiiraa irratti Ameerikaa bakka bu'ee taphata. Gareen kun Federeeshinii Kubbaa Miilaa Ameerikaatiin kan to'atamu yoo ta'u miseensa FIFA fi CONCACAF ti . Pages with reference errorshttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Pages_with_reference_errors https://om.wikipedia.org/wiki/Amaagaagura Amaagaaguurri,hoosistuu Miseensa gosa akoftaa yoo ta'u tarree amaati . Hoosiftootahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Hoosiftoota https://om.wikipedia.org/wiki/Neefka_baxxee Neefki baxxee murna bineensotaa yoo ta'u, bifa jalqabaa bineensota lafee hin qabneedha . Isaanis caasaa isaaniitiin neeffka hunda caalaa salphaadha . https://om.wikipedia.org/wiki/Muzeum_Miniaturowej_Sztuki_Profesjonalnej_Henryk_Jan_Dominiak_w_Tychach Muzeum Miniaturowej Sztuki Profesjonalnej Henryk Jan Dominiak w Tychach – muuziyemii aartii ammayyaa Poolaandi keessa jirtuBIP Muzeum, stan na 25.01. Waabbiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Muzeum_Miniaturowej_Sztuki_Profesjonalnej_Henryk_Jan_Dominiak_w_Tychach#Waabbii https://om.wikipedia.org/wiki/Ambalafee Maangoon yookaan Ambi lafee firii dhagaa nyaatamuu danda'u yoo ta'u muka tropical Mangifera indica jedhamu irraa oomishamuudha . Ka'umsi isaas naannoo kaaba dhiha Miyanmaar, Baanglaadeesh fi kaaba baha Hindii gidduu jiru irraati . Fudraaleehttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Fudraalee https://om.wikipedia.org/wiki/Garee_kubbaa_miilaa_biyyaalessaa_Maaleeziyaa Gareen kubbaa miilaa biyyaalessaa Maaleeziyaa (Pasukan bola sepak kebangsaan Malaysia) kubbaa miilaa idil addunyaa irratti Maaleeziyaa bakka bu'ee kan taphatu yoo ta'u Waldaa Kubbaa Miilaa Maaleeziyaatiin kan to'atudha . Gareen biyyaalessaa kun garee kubbaa miilaa biyyoolessaa Maalaayaa kan hin hojjenne kan dhaabbata Maaleeziyaa dura ji'a tokko dura dorgommii Merdeka bara 1963f hundeeffame bakka bu'ee FIFAn beekamtii argateera. https://om.wikipedia.org/wiki/Persija_Jaakaartaa Persatuan Sepakbola Indonesia Jakarta ( 'Waldaa Kubbaa Miilaa Indooneeshiyaa Jakarta'; gabaabfamee Persija ), yeroo baayyee Persija Jakarta jedhamuun kan beekamu, kilabii kubbaa miilaa ogummaa Indooneezhiyaa magaalaa guddoo Indooneezhiyaa Jakarta keessatti argamudha. Persija Jakarta kilaboota kubbaa miilaa Indooneezhiyaa keessatti milkaa'ina guddaa qaban keessaa tokko yoo taatu, waancaa Liigii Indooneezhiyaa 2 fi waancaa Perserikatan 9 injifatteetti. https://om.wikipedia.org/wiki/Faasiil_Keeneemaa_SC Kilabiin Ispoortii Fasil Kenema ( Afaan Amaaraa : ፋሲል ከነማ ስፖርት ክለብ), Fasil City jedhamuunis kan beekamu, kilabii kubbaa miilaa Itiyoophiyaa ogeessa ta'ee fi naannoo Amaaraa Gondar, teessoo isaa godhatedha. Piriimiyerliigii Itoophiyaa, kutaa kubbaa miilaa Itiyoophiyaa olaanaa ta'e keessatti taphatu. https://om.wikipedia.org/wiki/Piriimiyerliigii_Itoophiyaa Piriimiyerliigii Itoophiyaa ( Amaariffaa : የኢትዮጵያ ፕሪምየር ሊግ), sababa ispoonsaraaf Piriimiyerliigii Itoophiyaa BetKing jedhamuun kan beekamu, liigii kubbaa miilaa waldaalee sadarkaa olaanaa Itoophiyaa Dhaabbata Aksiyoonaa Piriimiyerliigii Itophiyaa (duraan Federeeshinii Kubbaa Miilaa Itoophiyaa bara 1997 hanga 2020tti) geggeeffamudha ). Bara 1997 (1990 EC ) kan hundeeffame yoo ta’u, qoqqoodinsa jalqabaa duraanii bakka bu’e (est. https://om.wikipedia.org/wiki/Yaareed_Bayeh Yared Bayeh Belay ( : ያሬድ ባየህ በላይ Articles containing Amharic-language texthttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Articles_containing_Amharic-language_text https://om.wikipedia.org/wiki/Mesud_Mohaammad Mesud Mohammed Mussa ( : መስኡድ መሀመድ ሙሳ Articles containing Amharic-language texthttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Articles_containing_Amharic-language_text https://om.wikipedia.org/wiki/Kilabii_Ameerikaa Club de Fútbol América SA de CV, yeroo baayyee Club América ykn salphaatti América jedhamuun kan beekamu kilabii kubbaa miilaa ogummaa qabu yoo ta'u teessoo isaa magaalaa Meksikoo keessa jira . Maqaa ijoollee Las Águilas (The Eagles) jedhamuun kan moggaafame yoo ta'u, Liga MX, sadarkaa olaanaa kubbaa miilaa Meksikoo irratti dorgoma. https://om.wikipedia.org/wiki/Garee_kubbaa_miilaa_biyyaalessaa_Masrii Gareen kubbaa miilaa biyyaalessaa Masrii ( : منتخب مِصْر لِكُرَّةُ الْقَدَم Articles containing Arabic-language texthttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Articles_containing_Arabic-language_text https://om.wikipedia.org/wiki/Al_Hilaal_SFC Kilabii Kubbaa Miilaa Sa'uudii Al Hilaal ( : نادي الهلال السعودي Articles containing Arabic-language texthttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Articles_containing_Arabic-language_text https://om.wikipedia.org/wiki/Ifsuduudaa ifsuduudaan maashinii madda ifa halluu tokko qabu kan guddate hojjetudha. Gaasii addaa ykn kiristallii fayyadamuun ifa halluu tokko qofaan hojjeta . Malahttps://om.wikipedia.org/wiki/Ifsuduudaa#Mala https://om.wikipedia.org/wiki/Shifgumasii Shifdambalii guguddisoo madanaan si'aa'uu(Shifgumasii) jechuun meeshaa atoomota fayyadamuun anniisaa gadi lakkisuudhaan ifaafi ho’a oomishudha. Bara 1950moota keessa Chaarlis Haard Taawuunsiin kan kalaqamedha. https://om.wikipedia.org/wiki/Al_Nassr_FC Kilabii Kubbaa Miilaa Al Nassr ( : نادي النصر السعودي Articles containing Arabic-language texthttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Articles_containing_Arabic-language_text https://om.wikipedia.org/wiki/Salmaan_Al-Faraaj Salmaan Mohaammad Mohaammad Al-Faraaj ( : سلمان محمد محمد الفرج Articles containing Arabic-language texthttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Articles_containing_Arabic-language_text https://om.wikipedia.org/wiki/Fageettoo Fageettoon meeshaalee elektirooniksii fageenya gabaabaa irraa haada malee hojjatuudha. Akkaataa idileetti ajaja gara meeshaa to’atutti dabarsuudhaaf asattoo diimaachii (IR) ykn dambalii raadiyoo fayyadama. https://om.wikipedia.org/wiki/Sagilaala Televijiiniin ykn fagoomudhiftuun ykn sagalaaleen ykn Dhagilaal ykn Tiiviin meeshaa sabqunnamtii suuraa socho’aa fi sagalee bakka tokko irraa gara bakka biraatti dabarsuudhaaf gargaarudha. Seenaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Sagilaala#Seenaa TV halluu qabuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Sagilaala#TV_halluu_qabu https://om.wikipedia.org/wiki/Haadhmaanyaa Afoola keessatti, haadhmaanyaa ykn gannee-qurxummii uumama bishaan keessa jiraatu kan mataa fi qaama gubbaa https://om.wikipedia.org/wiki/Garee_kubbaa_miilaa_biyyaalessaa_Indooneezhiyaa Gareen kubbaa miilaa biyyaalessaa Indooneezhiyaa (Tim nasional sepak bola Indonesia) kubbaa miilaa idil addunyaa irratti Indooneezhiyaa bakka bu'ee taphata . Garee Eeshiyaa jalqabaa waancaa addunyaa FIFA irratti hirmaate yoo ta'u keessumaa maxxansa bara 1938 akka Daach East Indies jedhamuun hirmaate . Pages with reference errorshttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Pages_with_reference_errors https://om.wikipedia.org/wiki/Giingisuu Giingisuu jechuun dubbii dubbachuuf rakkachuu ykn walitti fufinsaan dubbachuu dadhabuudha. Namni giingisu waan jechuu deemu ni beeka garuu jechuu dadhaba. Haasawahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Haasawa https://om.wikipedia.org/wiki/Cabaquu Cabaquu jechuun dandeettii dubbii namni tokko sagaleewwan akka ( s , z , ts, ch ) dogoggoraan sagaleessuuti. Yeroo baay’ee dubbii dogoggoraa kun dubbii ifa hin taane fida. https://om.wikipedia.org/wiki/Garee_kubbaa_miilaa_biyyaalessaa_Hindii Gareen kubbaa miilaa biyyaalessaa Hindii kubbaa miilaa idil-addunyaa irratti Hindii bakka bu'ee kan hojjetu yoo ta'u, Federeeshinii Kubbaa Miilaa Hindii Guutuu (AIFF) tiin kan bulfamudha. https://om.wikipedia.org/wiki/Garee_kubbaa_miilaa_biyyaalessaa_Singaapoor Gareen kubbaa miilaa biyyaalessaa Singaapoor ( Maalaay : Pasukan bola sepak kebangsaan Singaapuraa, Chaayinaa :新加坡国家足球队, Taamill : Afaan Oromoo fi Jechoota Dinqisiiso Afaan Oromoo அணி ) kubbaa miilaa idil addunyaa dhiirota olaanootiin Singaapoor bakka bu'ee taphata. Waldaa Kubbaa Miilaa Singaapoor (FAS), qaama kubbaa miilaa Singaapoor bulchu, kan Konfedereeshinii Kubbaa Miilaa Eeshiyaa (AFC) fi Federeeshinii Kubbaa Miilaa ASEAN naannoo (AFF) waliin hidhata qabuun kan qophaa’edha. https://om.wikipedia.org/wiki/Dhukee Dhukee akkaataa fangasii fi biqiltoonni sanyii hin qabne tokko tokko ( kaarroo fi moosii ) itti wal hormaatanidha . Akkasumas yeroo dheeraaf lubbuun jiraachuuf baakteeriyaadhaan kan hojjetamanidha. Dhukeewwan Gosukkoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Dhukee#Dhukeewwan_Gosukkoo Dhukeewwan baakteeriyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Dhukee#Dhukeewwan_baakteeriyaa Dhukeewwan biqiltootaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Dhukee#Dhukeewwan_biqiltootaa Wabiiwwanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Dhukee#Wabiiwwan https://om.wikipedia.org/wiki/Gaalchina Xiinjiree keessatti gaalchi taatee guddina ykn sochii garagalchuu orgaanizimii tokkoo, yeroo baay'ee biqiltuu, kulkulfannaa rifachisoo naannoo agarsiisudha . gaalcha keessatti, kulkulfannaan kun kallattii rifachiisoo irratti hundaa'a (faallaa sochii kulkulfannaa , isaanis kulkulfannaan kallattii hin taane). Gaalchifahttps://om.wikipedia.org/wiki/Gaalchina#Gaalchifa Gaalcha harkisa lafaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Gaalchina#Gaalcha_harkisa_lafaa Gaalcha keemikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Gaalchina#Gaalcha_keemikaa Gaalcha tuqaatihttps://om.wikipedia.org/wiki/Gaalchina#Gaalcha_tuqaati Gaalcha bishaaniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Gaalchina#Gaalcha_bishaanii https://om.wikipedia.org/wiki/Habarii Habariin ykn poolaniin wanta daakuu ta’ee fi gosoota daraaraa biqiltoota sanyii irra caalaan isaanii keessatti walhormaata saalaaf kan oomishamuudha. Innis bullaa daraaraa ( maayikiroogaameetoofaayitii baay’ee hir’ate ) kan of keessaa qabu yoo ta’u, isaanis saallubbiyyoo dhiiraa (sanyii kormaa) kan uumudha. Biqiltuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Biqiltuu https://om.wikipedia.org/wiki/Biilala(xinbiqila) Bilali bilalaawaan qaama sanyii biqiltoota jimnosperm irratti argamudha. Yeroo baay’ee muka kan qabu, ovoid hanga globular kan ta’e, iskeelii fi bracts naannoo siiqqeewwan giddugaleessaatti kan qindaa’an dabalatee, keessumaa conifers fi cycads keessatti . https://om.wikipedia.org/wiki/Wirmaat-dhugee Wirmaat-dhugeen lubbu-qabeeyyii niwukilasii(wirmaata)fi caamerqaa isaanii membireeniin(sabaga lubbiyyoo) kan golgamnedha.Pirootozowaan, fangasii, biqiltoonni fi bineeldonni hundi isaanii seelii Wirmaat-dhugee qabu. https://om.wikipedia.org/wiki/Faangasii Faangasiin ykn Marqoon micirjirtiin wirmaat-dhugee kan ta’an yoo ta’u, isaanis maaykiroo-orgaanizimoota kanneen akka raacitii, doobanaafi habuuttaa of keessatti qabatu. Orgaanizimoonni kun  mootummaa gosukkoo jalatti ramadamu. Articles containing Ancient Greek language texthttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Articles_containing_Ancient_Greek_language_text Articles containing non-English language texthttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Articles_containing_non-English_language_text https://om.wikipedia.org/wiki/Dhuubbaa_zayitii dhuubbaa zayitii ykn boba'uutee, uumamaan kan argamu makaa dhangala'aa keelloo-gurraacha irra caalaa haayidirookaarboonii, fi uumamuu ji'ooloojii keessatti argama. Maqaan boba’aa jedhu boba’aa qamadii uumamaan argamu kan hin qophoofnee fi oomishaalee boba’aa boba’aa qamadii qulqullaa’e of keessaa qabu kan hammatudha. https://om.wikipedia.org/wiki/Qorataa_yakkaa Qorattuu nama Yakka raawwate beekuudha. Qorattoonni hedduun Poolisoota. https://om.wikipedia.org/wiki/Yakka Yakki gocha Seera Biyya yookaan naannichaa cabsee raawwatuudha. Namni kana godhu yakkamaa. https://om.wikipedia.org/wiki/Torobbii Torobbiin qaama namaa mootummaan seera kabachiisuu, nageenya, fayyaa fi qabeenya lammiilee eeguu fi yakkaa fi jeequmsa siiviilii ittisuuf hundeesseedha. Aangoon seeraa isaanii hidhamuu fi mootummaan humna jeequmsaa akka fedhetti fayyadamuu kan dabalatudha. Siyaasahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Siyaasa https://om.wikipedia.org/wiki/Waashee   https://om.wikipedia.org/wiki/Feesbuukii Feesbuukin i facebook.com marsariitii Meta Platforms Inc. https://om.wikipedia.org/wiki/Yuutubii Yuutubiin marsariitii jalqabaa suursagalee kompiitara irratti agarsiisuu danda'uudha . Marsariitii kana link armaan gadii tuquun ilaalaa. Marsaariittihttps://om.wikipedia.org/wiki/Yuutubii#Marsaariitti https://om.wikipedia.org/wiki/Elektirooskooppii Elektirooskooppiin ykn Miirmandisoo meeshaa saayinsii jalqabaa kan chaarjiin elektirikii wanta tokko irratti argamu adda baasuuf itti fayyadamudha. Sababa humna Kuuloom isa irratti jiruun sochii wanta qorannootiin chaarjii adda baasa. https://om.wikipedia.org/wiki/Alchaarjeessuu_elektirikii Elektiroomaagneetizimii keessatti, alchargeessuun elektirikii dirree elektirikii hojiirra oole keessatti elektirikii karaa meeshaa akka gaazii (jechuunis, dhangala’aa kaarentii elektirikii ba’u karaa meeshaa sibiilaalaab) gadhiisuu fi dabarsuudha. Fayyadamtootahttps://om.wikipedia.org/wiki/Alchaarjeessuu_elektirikii#Fayyadamtoota Fakkeenyotahttps://om.wikipedia.org/wiki/Alchaarjeessuu_elektirikii#Fakkeenyota https://om.wikipedia.org/wiki/RNA Dhangaaggee Tambii Riboosii ( RNA ) molakiyuulii poliimeeraawaa ta’ee fi dalagaalee baayoloojii irra caalaan barbaachisaa ta’e yoo ta’u, kunis dalagaa ofii isaa raawwachuudhaan ( RNA miti-fungoo/non-coding RNA ) yookaan pirootiinii oomishuuf unkaa uumuudhaan ( RNA ergaa /messenger RNA ). RNA fi asiidiin deoxyribonucleic (DNA) asiidota niwuukilii ti . https://om.wikipedia.org/wiki/Tambeezii Tambeeziin qaama RNA fi DNA yoo ta’u kunis wal-fuudhuu keessatti hirmaachuu danda’a ( cimdii beezii ilaali). tambeeziin jeneetiksiidhaaf barbaachisoo dha . Seeliihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Seelii Xin-sanyiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-sanyii https://om.wikipedia.org/wiki/Abuurdhootuu Abuurdhootuun(Afaan Ingiliffaa: achene) gosa firii goggogaa salphaa  biqiltoota daraaraa qaban hedduudhaan oomishamuudha. Innis firii xiqqaa, goggogaa, sanyii tokko kan qabuu fi sanyii gadi lakkisuuf kan hin banamne dha. Fakkeenyotahttps://om.wikipedia.org/wiki/Abuurdhootuu#Fakkeenyota https://om.wikipedia.org/wiki/Goraa Goraa (ykn Goraa diimtuu; Fragaria × ananassa) sanyii sanyii sanyummaa Fragaria jedhamuu fi bal'inaan horatamu, akka waliigalaatti Goraawwan jedhamuun beekamu, kan midhaanii isaaniitiif addunyaa maratti horatamu. Firiin kun foolii adda ta'e, halluu diimaa ifaa, mi'aawaa fi mi'aawaaf bal'inaan ni jaallatama. Fudraaleehttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Fudraalee https://om.wikipedia.org/wiki/Muuzii Muuziin ykn warqi gosa fudraa gosa biqiltuu warqa irraa argamudha. Fudraaleehttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Fudraalee https://om.wikipedia.org/wiki/Fara%27oona Fara'ooni mootii misrii durii jechuudha . Innis afaan misriin "per-a" jedhu "per" (mana) fi "a" (guddaa) ykn "mana guddaa" irraa kan dhufedha. https://om.wikipedia.org/wiki/Menis Meenisiin ( Menes ; Meni ) maqaa Fara'oon isa jalqabaa mootummaa Gibxii durii ti . Gibxii Gubbaa fi Gibxii Gadi mootummaa tokko keessatti kan tokkoomse nama jalqabaati . https://om.wikipedia.org/wiki/Qaajjibuu_II "Qaajjibbuu" ( Afaan Gibxiin kan dubbifamu "Salk" ta'uu hin oolu) Mootii Misrii bara Pre-Dynasty . Garuu Narmer dura xiqqoo yeroo bulchu biyya guutuu kan bulche hin fakkaatu . Qorambaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Qorambaa Seenaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Seenaa https://om.wikipedia.org/wiki/Fulukkee Fulukkeen bineensota xixiqqoo, poliipsii faayilamii Cnidaria jedhamu irraa kan uumamanidha . Amalootahttps://om.wikipedia.org/wiki/Fulukkee#Amaloota https://om.wikipedia.org/wiki/Farda_galaanaa Fardi galaanaa (akkasumas farda galaanaa fi farda galaanaa jedhamee barreeffame) gosoota qurxummii galaanaa xixiqqoo 46 gosa Hippocampus keessa jiran keessaa kamiyyuudha. "Hippocampus" jecha Giriikii durii hippókampos ( irraa kan dhufedha ), ofii isaatii híppos ( ) hiikni isaa "farda" fi kámpos ( ) hiikni isaa "bineensa galaanaa" ykn "bineensa galaanaa" jechuudha. Articles containing Ancient Greek language texthttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Articles_containing_Ancient_Greek_language_text https://om.wikipedia.org/wiki/Godambaa Godambaan gamoo ummataaf banaa ta’eedha. Dhaabbata wantootni itti walitti qabamanii ergasii namootatti agarsiifamanidha. Seenaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Godambaa#Seenaa Faayidaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Godambaa#Faayidaa Galmeehttps://om.wikipedia.org/wiki/Godambaa#Galmee Godambaa aartiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Godambaa#Godambaa_aartii Godambaa seenaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Godambaa#Godambaa_seenaa Godambaa ogbarruuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Godambaa#Godambaa_ogbarruu Godambaa seenaa uumamaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Godambaa#Godambaa_seenaa_uumamaa Godambaa qilleensa banaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Godambaa#Godambaa_qilleensa_banaa Godambaa saayinsiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Godambaa#Godambaa_saayinsii Doonii Godambaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Godambaa#Doonii_Godambaa https://om.wikipedia.org/wiki/Godambaa_Saayinsiifi_Faayataa  Godambaa Saayinsiifi Faayataa meetira 15,000 irrattii Godambaa saayinsii Itiyoophiyaa Finfinnee, keessatti argamudha. Muummichi ministeeraa Abiy Ahimad qondaaltota olaanoo biroo waliin ta’uun Onkoloolessa 4 bara 2022 eebbifameera. Godambaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Godambaa https://om.wikipedia.org/wiki/Yuunivarsitii Yuunivarsiitii ykn Mabba wiirtuu barnootaa, qorannoo fi barnootaa sadarkaa olaanaa kan kennu dha . https://om.wikipedia.org/wiki/Gamtaa_Afrikaa Gamtaan Afrikaa (AU) jaarmiyaa biyyoota Afrikaa yoo ta'u, biyyoota miseensa 55 qaba. Kun yeroo ammaa biyyoota Afrikaa hunda. Afrikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Afrikaa https://om.wikipedia.org/wiki/Shubbisa Shubbiisni aartii agarsiisaa kessaa tokko yoota'u sochii namaatiin akka mul’atuuf ykn itti gammaduuf kan raawwatamudha. Keessattuu sochii wallee waliin haala gaariin qindaa’eedha . Aartiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Aartii https://om.wikipedia.org/wiki/Faarmullisa Xiinsammuu fi xiinfayyaa keessatti Faarmullisa jechuun mallattoon dachaa yeroo mul'atudha . Mallattoowwan kun walitti dhufeenya qabaachuu danda’u. https://om.wikipedia.org/wiki/Waraqaa Waraqaan ykn Erbaali irratti barreessuu, maxxansuu fi maxxansuuf Innis oomisha mukaa kan akka veneeritti fayyadamudha. Qaaccaa mukaa ykn margaa jiisisuun wal irratti diriirsuun kan qophaa’udha Akka wal qunnaman gochuudhaan. Barruuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Barruu https://om.wikipedia.org/wiki/Waldaa_kiristaanaa Galmistaanni maqaa damee fi abbummaatiin hiika sadii qabudha. https://om.wikipedia.org/wiki/Masjiida Masjiidni bakka Muslimoonni itti waaqeffatanidha . Jechi masjiida jedhu jecha Arabaa masjid jedhu irraa kan dhufedha . Islaamahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Islaama https://om.wikipedia.org/wiki/Baallaa Baallaan jecha herrega keessatti sarara herregaa boca hookkoo qabu agarsiisuuf itti fayyadamnudha. Baallaan herregaan akkasitti uumame: Mee qabxii fi sarara dirree diriiraa irratti haa fudhannu. Foormulaa kubbaa gabatee Deeskaartis keessattihttps://om.wikipedia.org/wiki/Baallaa#Foormulaa_kubbaa_gabatee_Deeskaartis_keessatti https://om.wikipedia.org/wiki/Hima_walqixaa_sararaawaa Hima walqixaa sararaan bifa armaan gadiitiin dhiyaata: Aljebraahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Aljebraa https://om.wikipedia.org/wiki/Dagabaasa Dagabaasa jechuun gocha dachee biyya tokkoo babal’isuun ummata biyya biraa jala galchuudha. Koloneeffannaa jechuun irra caalaa jaarraa 15ffaa hanga 20ffaatti yeroo biyyoonni Awurooppaa Afrikaa, Ameerikaa Kaabaa fi biyyoota Eeshiyaa to’achaa turan jedhamee ibsama. Siyaasahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Siyaasa https://om.wikipedia.org/wiki/Ujummoo_dhiigaa [marsaa dhigaa namaa]Ujummoon dhiigaa(blood vessel) qaamolee sirna marsaa dhiigaa dhiga qaama namaa guutuutti geejjibaniidha . Ujummoonni kun lubbiyyoo dhiigaa(blood cell), soorataa fi oksijiinii gara tishuuwwan qaamaatti geessu. Anaatoomiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Anaatoomii https://om.wikipedia.org/wiki/Ujummoo_dhiiga_raabsituu Ujummooleen Kun akkuma maqaan isaanii argisiisutti dhiiga onnee irraa fudhachuun gara qaamolee nafa namaa gara garaatti kan geessu yookiin kan raabsudha. Ujummoo dhiigraabsituu keessatti Dhiigni ujummoo dhiigraabsituu keessatti argamu kan biro caalaa dhiiga oksijiiniidhaan kan badhaadhedha. https://om.wikipedia.org/wiki/Kaappilaarii Ujummoon kaappilariin kan beekamaniin ujummoolee qaqalloo dhiigaa yoo taatu ujummoolee gurguddaa lamaan (dhiigraabsituu fi dhiigdeebistuu) jidduu ujummoo jiruu fi kanujummoolee lamaan walqabsiisuudha. Ujummooleen qaqalloon (Kaappiilaroota) hojiin isaani gurguddoon wantoota qaamaa keenyaaf fayyidaa qaban gara seelotaatiin qaamaa keessa gadi akka seenanii, akkasumatti wantoota xuraawaa seelota qaamaa keessa jiran seelota keessaa baasuun gara dhiigaa akka seenan hojata. https://om.wikipedia.org/wiki/Ujummoo_dhigaa_qaqalloo Ujummoo dhigaa qaqalloon kan beekamaniin ujummoolee qaqalloo dhiigaa yoo taatu ujummoolee gurguddaa lamaan (dhiigraabsituu fi dhiigdeebistuu) jidduu ujummoo jiruu fi kanujummoolee lamaan walqabsiisuudha. Ujummooleen qaqalloon (Kaappiilaroota) hojiin isaani gurguddoon wantoota qaamaa keenyaaf fayyidaa qaban gara seelotaatiin qaamaa keessa gadi akka seenanii, akkasumatti wantoota xuraawaa seelota qaamaa keessa jiran seelota keessaa baasuun gara dhiigaa akka seenan hojata. https://om.wikipedia.org/wiki/Ujummoo_dhiigdeebistuu Ujummooleen dhiiga deebistuu dhiiga kutaalee qaama nafa namaa adda addaa irra sassaabuun kallattiin dhiiga gara onnee deebisuudha. Dhiigni ujummoolee deebistuu keessa jiru kanneen biroo irraa kaarbondaayoksaayidiitu baayyinaan keessa jira. Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii Xinlubbuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xinlubbuu https://om.wikipedia.org/wiki/Onnee Onneen ilma namaa onnee bineeldota hoosiftoota biro waliin walfakkenyumma qaba.Iddoon teessuma onnee ilma namaa qoma (laphee) jidduun gara bitaatti achi jechuudhaan somba keenya jiddutti argama. Qaama Alaantoo fi bifa Onneehttps://om.wikipedia.org/wiki/Onnee#Qaama_Alaantoo_fi_bifa_Onnee Ujummoolee Dhiigaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Onnee#Ujummoolee_Dhiigaa Ujummoo dhiiga raabsituu(tooyyee/Artery)https://om.wikipedia.org/wiki/Onnee#Ujummoo_dhiiga_raabsituu(tooyyee/Artery) Ujummoo dhiigaa qaqqalloohttps://om.wikipedia.org/wiki/Onnee#Ujummoo_dhiigaa_qaqqalloo Ujummoo dhiigdeebistuu(vien)https://om.wikipedia.org/wiki/Onnee#Ujummoo_dhiigdeebistuu(vien) Qaamolee Keessa Onneehttps://om.wikipedia.org/wiki/Onnee#Qaamolee_Keessa_Onnee Baqqaanoota onneehttps://om.wikipedia.org/wiki/Onnee#Baqqaanoota_onnee Huutuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Onnee#Huutuu Huutuu dhiigsimlaataa (Atrioventricular Valves)https://om.wikipedia.org/wiki/Onnee#Huutuu_dhiigsimlaataa_(Atrioventricular_Valves) Huutuu gamisbaatiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Onnee#Huutuu_gamisbaatii Marsaa onneehttps://om.wikipedia.org/wiki/Onnee#Marsaa_onnee Dalagaalee onneehttps://om.wikipedia.org/wiki/Onnee#Dalagaalee_onnee https://om.wikipedia.org/wiki/Dargaggummaa Ilmi namaa erga dhalatee booda yeroo umriin isaa dabalaa deemu sadarkaalee adda addaa keessa dabra. Yeroon dardarummaa akka ariifatu yookiin duubatti harkifatuuf sababoota dhiibbaa uumuu danda'an adda addaa tu jiru. Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii https://om.wikipedia.org/wiki/Booltii Iskiriiwii /Biloona -- (Screw) Iskiriiwiin maashina salphaa qaamoota lama walitti hidhuun qabsiisudhaaf kan nama fayyadudha. Biloonota adda addaa fi kan biroo kan of keessatti qabatu ta’ee adda durummaan qaamoota isaa irratti fiixee fuula tokkootin bal’aa, fiixee biroon immoo qaramaa fi sararoota qaqalloo maramoon qaamarra kan jiruu fi hammachuun kan qabudha. https://om.wikipedia.org/wiki/Walnyaatinsa_hoo%27in-baasaa Walnyaatinsi hoo'in-baasaan walnyaatinsa keemikaalaa wantootni walnyaatan anniisaa akka ho'aatti gadi lakkisan dha . Fakkeenyi kanaa gubachuudha . Kemistiriihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Kemistirii https://om.wikipedia.org/wiki/Magaalaa_Adaamaa_FC Kilabiin Kubbaa Miilaa Magaalaa Adaamaa (Afaan Amaaraa : አዳኳማ ከተማ እግር ክስለብ)kilabii kubbaa miilaa piroofeeshinaalaa Itoophiyaa kan teessoo isaa Naannoo Oromiyaa Adaamaa godhatedha . Kilabichi bara 1991 kan hundeeffame yoo ta'u, yeroo ammaa Piriimiyerliigii Itoophiyaa, kutaa kubbaa miilaa Itiyoophiyaa ol'aanaa ta'een dorgomaa jira. https://om.wikipedia.org/wiki/Wolkite_Siitii_FC Wolkite City FC ( Afaan Amaaraa : , ) kilabii kubbaa miilaa piroofeeshinaalaa yoo ta'u, teessoo isaa Wolkite, Ethiopia ti. Piriimiyerliigii Itoophiyaa, kutaa kubbaa miilaa Itiyoophiyaa olaanaa ta'e keessatti taphatu. Articles containing non-English language texthttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Articles_containing_non-English_language_text https://om.wikipedia.org/wiki/Waancaa_Afrikaa_bara_2023 Waancaa Afrikaa bara 2023 gabaabumatti AFCON 2023 ykn CAN 2023 jedhamuun kan beekamu fi kaayyoo ispoonsara ta'eef TotalEnergies 2023 Africa Cup of Nations jedhamuun kan beekamu yoo ta'u, dorgommii waancaa Afrikaa waggaa lama lamatti Konfedereeshinii Kubbaa Miilaa Afrikaatiin qophaa'u marsaa 34ffaa ture ( CAF). Ivory Coast tiin kan qophaa'e yoo ta'u, maxxansa bara 1984 hordofee yeroo lammataaf biyyattii keessatti kan raawwatamedha . https://om.wikipedia.org/wiki/Magaalaa_Shaashamannee Magaalaan Shashemene (aka Shashemene Kenema ) kilabii kubbaa miilaa ogummaa Itoophiyaa yoo ta'u, magaalaa Shashemene, Misraq Shewa Zone, Oromia Region keessatti argama. Piriimiyerliigii Itoophiyaa, sadarkaa olaanaa kubbaa miilaa piroofeeshinaalaa Itoophiyaa keessatti taphatu. https://om.wikipedia.org/wiki/Naa%27omii_Girmaa Naomi Haile Girma ( ; Naomi Girma (profile) – San Diego Wave FC. June 14, 2000 dhalatte) taphattuu kubbaa miilaa piroofeeshinaalaa Ameerikaa yoo taatu , Liigii Kubbaa Miilaa Dubartoota Biyyaalessaa (NWSL) keessatti taphataa sarara ittisaa San Diego Wave FC taatee fi garee biyyaalessaa Ameerikaa . https://om.wikipedia.org/wiki/Rogkofa Rogkofni dameewwan barbaachisoo seenaa herregaa keessatti qorannoo hariiroo rogaa fi kofoota rogsaddee kofa sirrii ta’e gidduu jiru ilaallatu keessaa isa tokkodha . Kanaafuu, unkeewwan rogkofaa, warroomii rogkofaa fayyadamuun kofoota yookiin rogoota rogasaddee sirrii   hin beekamne argachuuf gargaara. Hirrita Rogkofaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Rogkofa#Hirrita_Rogkofaa https://om.wikipedia.org/wiki/Dhangalaa%27aa_qaamaa Akkaataa rifeensa micanuu itti rifeensa keenya miicannu Rifeensi qulqullina ni barbaada. Garuu guyyaa guyyaan rifeensa mataa keenya kan qulqulleeffannu yoo tahe dibata uumamaa rifeensa keenyarra jiru fixaa deemuun rifeensi keenya akka goggoguuf caccabu godha. https://om.wikipedia.org/wiki/Lakkaantoo_safaraa lakkaantoon safartuu, ykn lakkaantoon safartuu, guddina murtaa’aa baay’ina, waliigaltee ykn seeraan ibsamee fi fudhatame, kan akka istaandaardii safartuu gosa baay’ina walfakkaataa ta’etti fayyadamu dha. Baay’inni biraa gosa sanaa kamiyyuu akka dachaa lakkaantoo safartuutti ibsamuu danda’a. https://om.wikipedia.org/wiki/Gandoota_Aanaa_Giddaa_Ayyaanaa Tarree Gandoota Baaddiyyaa Aanaa Giddaa Ayyaanaa https://om.wikipedia.org/wiki/Godaansa_deetaa Godaansi deetaa (Ingiliffa Data migration) daataa sirna kuusaa kompiitaraa tokko irraa gara isa kaaniitti dhaabbataadhaan dabarsuu dura filachuu, qopheessuu, baasuu fi jijjiiruu of keessaa qaba. Adeemsi kun guutummaa deetaa godaanfame mirkaneessuu fi sirnoota kuusaa deetaa durii hojiirraa oolchuus ni dabalata. Marsaa istaandaardiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Godaansa_deetaa#Marsaa_istaandaardii Ramaddiiwwanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Godaansa_deetaa#Ramaddiiwwan https://om.wikipedia.org/wiki/Nadheefa Nadheefa(Afaan Ingiliizii: Metabolism) jechuun hamma waliigalaa walnyaatinsa kemikaala jiree haala jireenyaa lubbiyyoo micirjirtii tokko keessa jiru eeguu keessatti hirmaatudha. Lubbu qabeeyyiin hundi adeemsa barbaachisoo adda addaa fi wantoota orgaanikii ykn jirtii haaraa oomishuuf anniisaa barbaadu. Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii Seeliihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Seelii Xinlubbuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xinlubbuu https://om.wikipedia.org/wiki/Afaanota_Abbayoolee Maatiin afaanii Abbayoolee maatii afaanii guddaa Abbayoo-Sahaaraa jalatti ramadama. Afaanonni garee Abbayoolee kana jalatti hammataman kan akka Anyu’aa, Bartaa, Beeni-Aamiir, Gumuz,Koomoo, Kunaamaa, Majangir, Maa’oo, Mi’een fi Nu’eer fa’a. https://om.wikipedia.org/wiki/Morgaa_qaajjisooo Morgaan kun morgaawwan lameen caalaa jabina kan qabuu dha. Sababni isaa maatiriksii isaa keessa kollaajiinii adii baay’isee walitti hiiquun waltumsetu jira. Anaatoomiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Anaatoomii Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii Hirqaamahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Hirqaama Xinlubbuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xinlubbuu https://om.wikipedia.org/wiki/Barumsa_taliigaa Barumsi Siyaasaa ; Saayinsiin siyaasaa ykn barumsi taliigaa jechuun bulchiinsa biyyaa ykn magaalaa fi dhimmoota magaalaa fi baadiyyaa wajjin walqabatan qorachuudha . Dirree xiwwaasaa keesaati ramadama. Siyaasahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Siyaasa https://om.wikipedia.org/wiki/Miilsaddeetoo Qurluksa ykn Oktopasin ykn Miilsaddeetoo uumama dachii tanarra jiran keessaa kan ajaa’ibaati. Addunyaa tanarra sanyiin Qurluksa  300 ol  akka jirutu himama. Hundee jechaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Miilsaddeetoo#Hundee_jechaa https://om.wikipedia.org/wiki/Sibiilfallii Sibiilfallii ( /ˈ b ɔː k s aɪ t / ) dhagaa Kuus-maansaa qabiyyee aluminiyeemii baay’ee ol’aanaa qabuu dha. Madda aluminiyeemii fi gaaliyaamii addunyaa isa guddaadha . https://om.wikipedia.org/wiki/Nyaata_fedhi nyataa fedhii salqunamti dabaluubadhaadhef hormoonii testosterone dabaluu danda’a. https://om.wikipedia.org/wiki/Liigii_1 Liigii 1, ; "League 1"}} ifatti Ligue 1 jedhamuun kan beekamu Uber sababa ispoonsaraatiin nyaata, liigii ogummaa Faransaay kilaboota kubbaa miilaa waldaa dhiiraati. Being the top of the French football league system, dorgommii kubbaa miilaa biyyattii isa jalqabaati. https://om.wikipedia.org/wiki/Seenaa_harirghe Seenaa harargee https://om.wikipedia.org/wiki/Nyaata_fedhii_salqunamti https://om.wikipedia.org/wiki/Ittuu Seena ittuuITUU (Oromo: ITUU Carcar) gosoota ummata Oromo keessaa tokko. Gareen kun naannoo lixa Harargee ammaa keessatti ol'aantummaadhaan jiraata jirudha. https://om.wikipedia.org/wiki/Oromoo_Ituu Oromoon ittuu akkuma Oromoota biroo afoolaan kan badhaadhe yoo ta’u, sirna dimokraatummaa abbootiisaarraa dhaaleen Odaa Bultuum jalatti heera hundeessuu keessattis warreen maqaa qabaniidha. https://om.wikipedia.org/wiki/Nyaata_fi_miidhaa_isa 1.Ganama akkuma hirribaa https://om.wikipedia.org/wiki/Yandii Yandiin akka iryandii utuu hin taane yandiin baqqaana ujummoo dhiigaa, dhuyyaa fi seelota narviin badhaadhaa ta’ee dha. Furdinni isaa bakkaa bakkatti walcaala. Hirqaamahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Hirqaama https://om.wikipedia.org/wiki/Galmoota_Misooma_Waaraa Galmoota Misooma Waaraa (SDGs) Dhaabbata Mootummoota Gamtoomaniin kan uumaman yoo ta’u, Galmoota Addunyaa Misooma Waaraa jedhamee kan hundwwfameedha. Isaanis Galmoota Misooma barkumeee dhuma bara 2015tti xumuraman bakka bu’aniiru. Siyaasahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Siyaasa https://om.wikipedia.org/wiki/Lafee Lafeen kutaalee donkoo(skeleton) Dugugguruu qabeeyyii . Qaamolee qaama keenya keessa jiranis ni eegu. Gosoota Lafeehttps://om.wikipedia.org/wiki/Lafee#Gosoota_Lafee https://om.wikipedia.org/wiki/Kuyyuu Aanaan Kuyyuu Naannoo Oromiyaa, Godina Salaalee keessatti aanoolee argaman keessaa https://om.wikipedia.org/wiki/Harargee_lixa West Hararge) godinaalee Oromiyaa kudha laman keessaa tokko yoo taatu, maqaan kunis maqaa durii kutaa biyyaa Harargee irraa dhufe. Aanolee Harargee Dhihaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Aanolee_Harargee_Dhihaa https://om.wikipedia.org/wiki/Caatoo_Warroomii   https://om.wikipedia.org/wiki/Kutaalee_Biilalee Herrega keessatti sararoonni kutaalee biilaalee jennu bocawwan biilalee geengoo qajeelaa diriiraan yeroo diriirtoo murru argannudha . Sararoonni kun haala biraatiin yeroo hiikaman kutaaleen biilalee sararoota kamiyyuu kan fageenyi isaanii qaatii (focus) fi sararqa(Directrix) irraa reeshiyoo dhaabbataa ta'e of keessatti qabata . Aljebraahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Aljebraa Ji'oomeetiriihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ji%27oomeetirii https://om.wikipedia.org/wiki/Ji%E2%80%99oomeetirii_jabaa Ji’oomeetiriin jabaa damee herregaa kan ji’oomeetirii iddoo akkammii sadii qoratudha. akkammii sadii jechuun akkaataa iddoo nuti keessa jiraannu jechuudha. Ji'oomeetiriihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Ji%27oomeetirii https://om.wikipedia.org/wiki/Dossoo(Safarla) Ji'oomeetirii keessatti, dossoo ykn piraamidii ( Afaan ingliziin: Pyramid) danaa jaboo fuulonni cinaachaa rog-sadoota tuqaa tokko irratti wal kiphan ta’anii fi hundeen isaa rog-baay’ee kamiiyyuu ta’ee dha.Tuqaan rog-sadoonni irratti wal kiphan guttiyyoo dossichaa jedhama. Unkeelee Dossoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Dossoo(Safarla)#Unkeelee_Dossoo Baldhinahttps://om.wikipedia.org/wiki/Dossoo(Safarla)#Baldhina Qabeehttps://om.wikipedia.org/wiki/Dossoo(Safarla)#Qabee Hallaggii dossoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Dossoo(Safarla)#Hallaggii_dossoo https://om.wikipedia.org/wiki/Fakkaaftuu Fakkaaftuun meeshaa suuraa ( suuraa ) kaasudha. Fiilmii fayyadamuun suuraa waan tokkoo hojjeta. galmaayaa faayataahttps://om.wikipedia.org/wiki/Fakkaaftuu#galmaayaa_faayataa https://om.wikipedia.org/wiki/Amajaajjii Jinniiwwan ykn Amajaajjiiwwan gosa hafuuraa hamaa yoo ta’u seenaan/sheekkoo hafuura kanaa barreeffamoota hedduu Macaafa Qulqulluu irratti hundaa’an keessatti barreeffameera . Fakkeenyaaf, kitaabota Seera Uumamaa fi Seeyfii Sadan tokkummaa . https://om.wikipedia.org/wiki/Akkaataa_rifeensa_micanuu Kilooriniin kun dibatni uumamaa rifeensarra jiru irraa kaasuun rifeensi akka gogu, caccabuu godha. Kanaaf shamarran keessayuu bishaan kiloorinii of keessaa hin qabne daakuu qabdu. https://om.wikipedia.org/wiki/Salqunamti_dura OFIIN OF GAMMACHIISUU (MASTURBATION) https://om.wikipedia.org/wiki/Ayoonii Ayooniin ykn Guuttiiqni buxusa ykn maddarroo guuttii qabudha. Waan guutta'eef naannoo elektirikii ni socho'a. Keemistiriihttps://om.wikipedia.org/wiki/Ayoonii#Keemistirii Ayoonota waliigalaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Ayoonii#Ayoonota_waliigalaa https://om.wikipedia.org/wiki/Madana Madana 'madana' jedhu salphaatti anniisaa bakka tokko irraa gara bakka biraatti bifa dambaliin ykn suudooleen dabarsuu jedhamee ibsama. Madanni anniisaa ykn suudoo madda irra ka'ee hawaa ykn jiddugalee biroo keessa imalu  jedhamee ibsamuu danda’a. Gosa madanahttps://om.wikipedia.org/wiki/Madana#Gosa_madana Madana guuttiiqeessaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Madana#Madana_guuttiiqeessaa Madana Alguuttiiqeessaa jedhamuun beekamu .https://om.wikipedia.org/wiki/Madana#Madana_Alguuttiiqeessaa_jedhamuun_beekamu_. Maddoota raadiyaashiniinhttps://om.wikipedia.org/wiki/Madana#Maddoota_raadiyaashiniin https://om.wikipedia.org/wiki/Oduun_durrii Erga Addunyaa guutuu Argitee? https://om.wikipedia.org/wiki/Gaara_Muktaar Iddoon qulqulluun kun gara oromiyaa bahaa harargee lix jalloo jedhamuu arkamaa dheerina lafa olka’aa Itoophiyaa keessatti argama. Gaarii kun baasoona gubbaa naannoo gandaa quniitti argamu kan ciccitaa lama kan of keessaa qabu yoo ta’u, Bosona Muktar ganda kana irraa gara bahaatti kan argamu yoo ta’u, gara dhihaatti ammoo Bosona Saphaale Jaloo kan argamu yoo ta’u, olka’iinsa meetira 2300 fi 3075 gidduutti argama. https://om.wikipedia.org/wiki/Baddeessaa Badessa magaalaa fi adda baha Aanaa baha Itiyoophiyaa keessatti argamtudha. Naannoo Oromiyaa Zoonii Harargee Lixaa keessatti kan argamtu, bu'uura gaarreen Chercher irratti kan argamtu yoo ta'u, daandii baaburaa Addis Ababa - Jibuutii irraa gara kibbaatti km 40 fi baha Awaash irraa km 65 fagaattee kan argamtu magaalaan kun latitude fi longitude 8°54′ qabdi. https://om.wikipedia.org/wiki/Faaruu_jaalalaa Siif jedheen....... https://om.wikipedia.org/wiki/Madana_Elektrooloobilaa Dambaliiwwan saffisa ifaan deeman madana elektrooloobilaa jedhamu . Tokkoon tokkoon dambaliiwwanii dirree elektirikii fi dirree loobilaa walii dhaabsirroo ykn perpendikulaarii ta’anii fi marsaa keessatti socho’an qabu. Xiinseerwantoo (physics)https://om.wikipedia.org/wiki/Madana_Elektrooloobilaa#Xiinseerwantoo_(physics) Amaloota Madana elektrooloobilaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Madana_Elektrooloobilaa#Amaloota_Madana_elektrooloobilaa Gosoota Madana Elektrooloobilaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Madana_Elektrooloobilaa#Gosoota_Madana_Elektrooloobilaa Xiyya-gaammaa(Gamma-rays)https://om.wikipedia.org/wiki/Madana_Elektrooloobilaa#Xiyya-gaammaa(Gamma-rays) Xiyya-X (X-rays)https://om.wikipedia.org/wiki/Madana_Elektrooloobilaa#Xiyya-X_(X-rays) Dhilgirrana (Ultraviolet (UV) Rays)https://om.wikipedia.org/wiki/Madana_Elektrooloobilaa#Dhilgirrana_(Ultraviolet_(UV)_Rays) Ifa Multa'ataa(Visible Light)https://om.wikipedia.org/wiki/Madana_Elektrooloobilaa#Ifa_Multa'ataa(Visible_Light) Diimaachii(Infrared)https://om.wikipedia.org/wiki/Madana_Elektrooloobilaa#Diimaachii(Infrared) Dambalii Raadiyoo(Radio Wave)https://om.wikipedia.org/wiki/Madana_Elektrooloobilaa#Dambalii_Raadiyoo(Radio_Wave) Shifdambalii(Microwaves)https://om.wikipedia.org/wiki/Madana_Elektrooloobilaa#Shifdambalii(Microwaves) Hidhaa alaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Madana_Elektrooloobilaa#Hidhaa_alaa https://om.wikipedia.org/wiki/Ibr https://om.wikipedia.org/wiki/Abooma_mitiku_Waqoo Abboomaan maatii barateefi qabsaa’aa keessaa bahe’ Abbooman, Obbo Mitikkuu Waaqoofi haadhasaa Aadde Margee Miijanaaf ilma angafaati. https://om.wikipedia.org/wiki/Wadaaja Oromoon koosmooloojii dhalootaa fi gocha fayyisuu jiraattota Oromoo harargee irratti qaban ilaala. Keessattuu dhiibbaan Oromoo wadaajaa, sirna kadhannaa waloo bal’inaan shaakalamu ta’ee fi haala bal’aa seenaa Walloo keessatti qorannudha. https://om.wikipedia.org/wiki/Koyaa Koyaan gosa kompiitara socho'aa yeroo baayyee kiiloo giraama 1 hanga 3 (paawundii 2 hanga 7) ulfaatu yoo ta'u, kompiitara matayyaa xiqqaa imalaaf mijatudha. Baachuuf salphaa fi umurii baatirii gara sa'aatii 4 hanga 8 kan qabuu fi meeshaa gatii madaalawaa ta'edha. Kedeedaa(computer)https://om.wikipedia.org/wiki/Category:Kedeedaa(computer) https://om.wikipedia.org/wiki/Balaliitoo Balaliitoon wanta qilleensa keessa socho'u suuta jechuuf harkisa fayyadama. Yeroo baay’ee meeshaa boca gaaddidduu qabuu fi namoonni ykn wantootni olka’iinsa guddaa kan akka xiyyaaraa irraa suuta jedhanii fi nagaadhaan gara lafaatti gadi bu’uu danda’aniidha. Kutaaleehttps://om.wikipedia.org/wiki/Balaliitoo#Kutaalee https://om.wikipedia.org/wiki/Ilaanya Ilaanyi sirna yaada barumsaa qofaaf hin taanedha . Ilaanya jechuun tuuta yaadota addunyaa hubachuuf qofa osoo hin taane, addunyaa jijjiiruuf qabamanidha. Siyaasahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Siyaasa https://om.wikipedia.org/wiki/Waltummaa waltummaan siyaasa ykn hawaasummaa keessatti Ilaanya siyaasaa, falaasamaa fi sochii oomisha hunda irratti abbummaa waloo argachuuf carraaqudha . Siyaasahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Siyaasa https://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_fincaanii Sirni fincaan namaa ujummoo fincaanii ykn sirna kalee jedhamuunis kan beekamu tiruu, ujummoo fincaanii, ujummoo fincaanii fi ujummoo fincaanii of keessaa qaba . Kaayyoon sirna fincaanii balfa qaama keessaa balleessuu, baay’ina dhiigaa fi dhiibbaa dhiigaa to’achuu, sadarkaa elektiroolayitii fi meetaabolayitii to’achuu, fi pH dhiigaa to’achuu dha. Caasaa kaleehttps://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_fincaanii#Caasaa_kalee Dalagaa Kaleehttps://om.wikipedia.org/wiki/Sirna_fincaanii#Dalagaa_Kalee https://om.wikipedia.org/wiki/Ximboo ximboo meeshaa muuziqaa funyoo tokko qabuu fi akka vaayiliiniitti yeroo rukutamu sagalee muuziqaa kan uumudha. Seenaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Ximboo#Seenaa Nama muuziqaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Ximboo#Nama_muuziqaa https://om.wikipedia.org/wiki/Angooxoo Angooxoon gosa biqiltoota daraaraa Itoophiyaa keessatti argamaniidha . Biqiltuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Biqiltuu https://om.wikipedia.org/wiki/Kookii Kookii ( Maqaa Roomaa : Prunus Persica) gosa mukaa fi firii mi'aawaa muka kana irraa argamudha. https://om.wikipedia.org/wiki/Gora Goraa (ykn Goraa diimtuu; Fragaria × ananassa) sanyii sanyii sanyummaa Fragaria jedhamuu fi bal'inaan horatamu, akka waliigalaatti Goraawwan jedhamuun beekamu, kan midhaanii isaaniitiif addunyaa maratti horatamu. Firiin kun foolii adda ta'e, halluu diimaa ifaa, mi'aawaa fi mi'aawaaf bal'inaan ni jaallatama. https://om.wikipedia.org/wiki/Akuurii Looziin ykn akuuriin , saayinsiidhaan Arachis hypogaea jedhamuun kan beekamu, shabalakee lafa jalatti biqiludha. Isaanis guddubaa(nut) dhugaa osoo hin taane halquuqaa fi mishira wajjin walqabata. Biqiltuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Biqiltuu https://om.wikipedia.org/wiki/Almoondii Almoondiin saayinsiidhaan Prunus dulcis jedhamuun kan beekamu yoo ta'u, sanyii firii muka almoondii dhalataa Baha Giddugaleessaa yoo ta'u amma garuu addunyaa guutuutti misoomudha. Isaanis cooma mit-guuttataa tokkee, algee(fiber), burqata, vitaamin E, maagniziyeemii fi farra-summii (antioxidants) hedduu qaba. Biqiltuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Biqiltuu https://om.wikipedia.org/wiki/Harbuu Harbuun saayinsiidhaan Ficus carica jedhamuun kan beekamu yoo ta'u, firii muka harbuu irratti biqilu yoo ta'u, miseensa maatii mulberry ta'eedha. Harbuun  naannoo Baha Giddugaleessaa fi Meditiraaniyaanii  xabboo yoo ta’u amma garuu kutaalee addunyaa hedduu keessatti biqilaa jira. https://om.wikipedia.org/wiki/Kiyaara https://om.wikipedia.org/wiki/Yaadsafuu Yaadsafuu jechuun "qayyabachuu," "miira hubachuu," "ofii adda baasuu," ykn surrii guutuu to'achuu. Kanaaf yaadsafuun kutaa dalagaalee yaadsammuu hedduu gaaddisa isaa jalatti keessummeessuudha. https://om.wikipedia.org/wiki/Nafooyyummaa Nafooyyummaa jechuun bifa falaasama addunyaan guutummaatti Nafooyyeedha, wanti biraa addunyaa kanarra hin jiru jedhudha. Yaadni kun wanneettummaa wajjin baay’ee kan walfakkaatan yoo ta’u, wanneeta wajjin anniisaa fi seeroota uumamaa fudhachuu isaatiin xiqqoo adda. Falaasamahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Falaasama https://om.wikipedia.org/wiki/Qorqalbii Yaadsammuun(qalbii) qaama damma nama tokkoo yoo ta'u, "yaada", "hubachuu", yaadannoo uumuu, miira hubachuu, hayyamuu fi fuuldura ilaaluun kan amala qabudha. Falaasama tokko tokko keessatti qalbiin sammuu irraa adda . Anaatoomiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Anaatoomii Saayinsiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Saayinsii https://om.wikipedia.org/wiki/Wanneettummaa Wanneettummaan bifa falaasama isa guddaa yoo ta’u, addunyaan wantoo(matter) qofa irraa akka ijaaramtee fi amala ishee uumama wantoo ta’uu ibsu. Akkaataa yaada kanaan, taateewwan hafuuraa hundi hariiroo wantoofi seera isaan bulchan irraa madda. Falaasamahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Falaasama https://om.wikipedia.org/wiki/Sammuu Sammuun qaama sirna narvii wiirtuu yoo ta'u mataa namaa keessatti argama . Halkan mataa irratti Fannichi galgala hin mul'atu, hin tuqamu Carraa dhandhamuuf hin arganne. ilaaluuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Sammuu#ilaaluu https://om.wikipedia.org/wiki/Yaaddoyyummaa Yaaddoyyummaan falaasama uumamni dhumaa dhugantaa yaada, ykn yaada, sona ykn tayiinsa irratti hundaa’e jedhee amanudha.Addunyaa alaa, ykn dhugaa ta’e miira saayinsiitiin yaadmullataa, akkubannoo, qalbii, qalbeeffannaa fi massaa(sababa) irraa adda baafamuu hin danda’u. Falaasamahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Falaasama https://om.wikipedia.org/wiki/Gugee Gugee maatii simbirroota waliin samii irratti balali'aniidha . Allattiiwwanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Allattiiwwan https://om.wikipedia.org/wiki/Cimdaa_Kompiyuuteraa Yeroo ammaa biyyoota addunyaa kanarraa gara mandara tokkootti kan fidaa jiru sadarkaa guddina teekinoloojiiti. Addunyaa tokkoomte kana keessatti immoo namoonni faayidaa garaa garaa argachuuf jecha fedhaanis ta’e dirqamaan keessatti qooda fudhatu. Kedeedaa(computer)https://om.wikipedia.org/wiki/Category:Kedeedaa(computer) Kompitarahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Kompitara https://om.wikipedia.org/wiki/%C3%8Diyis%C3%AD%C3%AD_Naaltsoos Wikiibíídiiya Dinék'ehjí (Navajo) https://om.wikipedia.org/wiki/Uunkooma Unkoomni garee shanyiitii tambii lubbiyyoo keessa jiranidha . saallubbiyyoo ( sanyii kormaa ykn hanqaaquu ) yeroo baay’ee tuuta shanyiitii guutuu kan tokkoon tokkoon shanyiitii kooppii tokko of keessaa qabu kan qaban yoo ta’u, unkooma alidilee (aneuploidy) yeroo baay’ee sanyii keessatti dhukkuba dhalootaa hamaa fida. Xin-sanyiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xin-sanyii Xinlubbuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Xinlubbuu https://om.wikipedia.org/wiki/Ceephoo Ceephoo ( Afaan ingliizii : criticism) jechuun gatii ykn hanqina waan tokkoo ykn mala tokkoo qeequu ykn akeekuu jechuudha. https://om.wikipedia.org/wiki/Kalettii Kalettiin ujummoolee xixiqqoo (miniature tubes) yoo ta’an isaanis kutaa hojii kalee keessaa isa xiqqaadha . Kunis bakka kaleen balfa, soogidda garmalee fi bishaan garmalee itti balleessudha. Wabiiwwanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Kalettii#Wabiiwwan https://om.wikipedia.org/wiki/Andire-Frank_Zambo_Anguissa André-Frank Zambo Anguissa (16 Adoolessa 1995 dhalate), Frank Anguissa jedhamuunis beekama, taphataa kubbaa miilaa piroofeeshinaalaa Kaameeruun yoo ta'u, kilabii Napoli fi garee biyyaalessaa Kaameeruun taphataa sarara gidduu giddugaleessaa ta'ee taphata. https://om.wikipedia.org/wiki/Viinsan_Abuubakar Vincent Aboubakar (22 Guraandhala 1992 dhalate) taphataa kubbaa miilaa piroofeeshinaalaa Kaameeruun yoo ta'u kilabii Süper Lig Beşiktaş keessatti taphataa sarara fuulduraa ta'ee kan taphatu yoo ta'u garee biyyaalessaa Kaameeruun dursaa ta'a . https://om.wikipedia.org/wiki/Gifaataa Gifaataa ayyaana aadaa ummata Naannoo Wolaayitaa Kibba Itoophiyaatti kabajamuudha. Ayyaanni kun waggaa waggaan ji’a Adoolessaa keessa kabajama. Tartiiba yeroohttps://om.wikipedia.org/wiki/Gifaataa#Tartiiba_yeroo Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Gifaataa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Jeefri_Waaswaa Geofrey Wasswa taphataa kubbaa miilaa piroofeeshinaalaa lammii Yugaandaa yoo ta'u kilabii Piriimiyerliigii Itoophiyaa Itoophiyaa Bunaa fi garee biyyaalessaa Yugaandaa keessatti ittisaa ta'ee taphata . https://om.wikipedia.org/wiki/Wiliyaam_Feereel Joon Wiliyaam Feereel (/ˈfɛrəl/;[1] dhalate July 16, 1967)[2][3] taphattuu, qoosaa, barreessaa fi oomishtuu Ameerikaa ti. Ferrell fiilmii qoosaa keessatti gahee nama adda duree taphachuu fi hojii oomishaa televijiinii ta'uun beekama. https://om.wikipedia.org/wiki/Istaadiyeemii_Faasileedes Istaadiyeemii Fasiledes ( Afaan Amaaraa : ፋሲልደስ ስታዲየም) istaadiyeemii Itoophiyaa magaalaa Gonder keessatti argamudha. https://om.wikipedia.org/wiki/Daasheen_Biiraa_FC Kilabiin Kubbaa Miilaa Dashen Beer ( Amaariffaa : ዳሽን ቢራ) kilabii kubbaa miilaa ogeessa Itoophiyaa kan teessoo isaa Gondar godhate ture. Hanga bara 2016 kilabichi diigamutti miseensa Federeeshinii Kubbaa Miilaa Itoophiyaa turan. https://om.wikipedia.org/wiki/Dabee_darbuu left|thumb|200x200px|yemmuu ifti qilleensaa keessa gara fulleetti seenu, daangaa qilleensaa fi fullee gidduutti dabee gara fuulleetti seena. Yeroo gara qilleensaatti deebi’u kan hin dabnee ta’uun isaa, dirrii daangaa qilleensaa waan dhaabsirroo ta'eefi. https://om.wikipedia.org/wiki/Dhaabsirroo right|thumb|250x250px|Sararri AB sarara CD'f dhaabsirroodha. Sababni isaas kofooni (halluuwwan burtukaanaa fi cuquliisaa) sarara ABn uumaman digrii 90 waan ta’aniif. https://om.wikipedia.org/wiki/Wajjummaa Kaalkulasii keessatti, Wajjummaan samii caatoo hima jala jiruudha (yeroo tokko tokko "naannoo golboo(curve) jala jiru" jedhama). Wajjummaan garagaltoo babbaafamaa (derivative) yoo ta’u, kaalkulaasiin Wajjummaan immoo faallaa kaalkulasii adduummaati. https://om.wikipedia.org/wiki/Lakkoofsa_lakkaawwii tuutni lakkoofsota lakkaawwii mallattoo "N" tiin ibsama tuutni lakkoofsota lakkaawwii cita-tuuta lakkoofsota hundaati. tuutni lakkoofsota lakkaawwii 'N' {=1,2, 3... https://om.wikipedia.org/wiki/Furguga Arreeduun ykn Hamiiqinsi ykn Furgugni (Afaan ingiliiziin: Momentum ) yaad-rimee bu’uuraa fiiziksii keessatti sochii wanti tokko qabu safaruudha. Innis baay'ataa hanga fi saffisa wanta tokkoo jedhamee ibsama. https://om.wikipedia.org/wiki/Dhagaa_Cicala Dhaga'an cicalaa albuuda jabaa fi boraalloo ta’ee fi cicala ( siiliikoon daayi’oksaayidii ) irraa ijaarameedha. Atoomonni haala walitti fufiinsa qabuun SiO 4 silikoonii–oksijiinii tetrahedra keessatti walitti hidhamaniiru, tokkoon tokkoon oksijiinii tetrahedra lama gidduutti kan qoodamu yoo ta’u, foormulaa keemikaalaa waliigalaa SiO 2 kenna. https://om.wikipedia.org/wiki/Cancullee Cancullee ykn qacacullee ykn quuqqoo jechuun akkaataa iskeelii Krumbein phi guddina paartiikilii biyyee sedimentology irraa argameetti guddina paartiikilii mm 4 hanga 64 qabuudha . Akka waliigalaatti dhagaa cilee caalaa guddaa (fuulta meetir-kumsee 2 hanga 4) fi dhagaa cilee gurguddaa (fuulata mm 64) caalaa xiqqaadha. https://om.wikipedia.org/wiki/Poortaalii:Teeknooloojii Nabiyyii Muhammad [saw] Dhugumatti Faaruun hundi kan Rabbiiti. Isa ni faarsina, ni gargaarsifanna, araarama Isa kadhanna. Sharriwwan nafsee teenyaa fi hamtuwwan hojiiwwan keenyaa irraa Rabbiin eeggamna. Nama Rabbiin qajeelche kan isa jallisu hin jiru. Nama Rabbiin jallinna keessatti dhiise kan isa qajeelchu hin jiru. Rabbii Tokkicha shariika hin qabne malee dhugaan gabbaramaan akka hin jirre ragaa nan baha. Akkasumas, Muhammad gabrichaa fi Ergamaa Isaa ta’uu ragaa nan baha. https://om.wikipedia.org/wiki/Gutoo Gutoon sirna walhormaataa dubartootaa keessatti Xannacha saalaa hanqaaquu uumuudha . Yeroo hanqaaquun gadhiifamu, kun karaa ujummoo gutoo/ oviduct gara gadameessatti imala . Pages with script errorshttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Pages_with_script_errors https://om.wikipedia.org/wiki/Kilyaasa Kilyaasni ykn hanqaaqiinsi (Afaan ingiliiziin: ovulation) sadarkaa marsaa laguu kan hanqaaquun oomishamee gutoo irraa gara gadameessatti dhangalaafamuufi, karaa ujummoo gutoo, Adeemsi kun marsaa laguu gidduutti, marsaa kilyaas-dursoo fi marsaa keelloomtaa gidduutti raawwatama. yeroo baay’ee marsaa laguu waggaa 28 keessatti guyyaa kurnaffaa fi kudha saddeet gidduutti) yeroo hormooniin luteinizing oomisha isaa ol’aanaa ga’u. https://om.wikipedia.org/wiki/Garjii Kiyuubiin ykn garjiin boca akka sanduuqaa qabuu fi rogni isaa hundi wal-qixa ta'e dha. Innis gosa addaa prizimii afrogaawaati . https://om.wikipedia.org/wiki/Marsaa_naayitiroojiinii Marsaan Naayitiroojiinii adeemsa keemikaala jiree dachee(biogeochemical ) naayitiroojiiniin gara unka hedduutti kan jijjiiramu yoo ta’u, walduraa duubaan qilmarsaa irraa gara biyyeetti gara orgaanizimiitti darbee gara qilleensatti deebi’uudha. Adeemsa hedduu kan akka naayitiroojiinii geesharuu, naayitiraayifikeessuu, shalashalama naayitiroojiinii, bososa’uu fi tortorsa of keessaa qaba. Adeemsaaleehttps://om.wikipedia.org/wiki/Marsaa_naayitiroojiinii#Adeemsaalee Naayitiroojiinii geesharuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Marsaa_naayitiroojiinii#Naayitiroojiinii_geesharuu Geeshara naayitiroojiinii leettumsaawaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Marsaa_naayitiroojiinii#Geeshara_naayitiroojiinii_leettumsaawaa Naayitiroojiiniin atimoosfarii keessaa gara bifa faayidaa qabeessatti kan jijjiiramu karalee armaan gadiitiini:-https://om.wikipedia.org/wiki/Marsaa_naayitiroojiinii#Naayitiroojiiniin_atimoosfarii_keessaa_gara_bifa_faayidaa_qabeessatti_kan_jijjiiramu_karalee_armaan_gadiitiini:- https://om.wikipedia.org/wiki/Dhootullaa Dhootullaan meeshaa dhoo'aa kan ta'ee fi walnyaatinsa hoo'in-baasaa meeshaa dhoo'aa fayyadamuun anniisaa garmalee tasaafi jeequmsaan akka gadhiifamu gargaarudha . Dhohinsi miidhaa geessisu ijoodhaan karaa dhiibbaa makaanikaa lafaa fi qilleensaatiin darbu, dhiibbaa fi seenuu pirojektiilii dhiibbaan oofan, miidhaa dhiibbaa, fi bu’aa dhohinsa irraa maddu. https://om.wikipedia.org/wiki/Kulkula Kulkula jechuun deebii jalqabaa sirni ittisa qaamaa bacawwii(infection) ykn qaamni looluu irratti kennudha . Innis yaalii sirni ittisa qaamaa weerartoota ofirraa fincicuuf fi qaama suphuudha. Wabiiwwanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Kulkula#Wabiiwwan https://om.wikipedia.org/wiki/Bacawwii Bacawwiin tishuuwwan qaama orgaanizimii tokkoo wantoota dhukkuba -fidan weeraruudha. Dhukkubni kun kan dhufu wantoonni weerartootaa baay’achuu isaaniiti. Dhukkuboota daddarboo beekamoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Bacawwii#Dhukkuboota_daddarboo_beekamoo Dhukkuboota baakteeriyaan dhufanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Bacawwii#Dhukkuboota_baakteeriyaan_dhufan Dhukkuboota vaayirasiin dhufanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Bacawwii#Dhukkuboota_vaayirasiin_dhufan Dhukkuboota fangasiitiin dhufanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Bacawwii#Dhukkuboota_fangasiitiin_dhufan Dhukkuboota maxxannee ykn dhortuu irraan dhufanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Bacawwii#Dhukkuboota_maxxannee_ykn_dhortuu_irraan_dhufan Dhukkuboota pirootiiniin dhufanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Bacawwii#Dhukkuboota_pirootiiniin_dhufan Dhukkuboota daddarboo hedduudhaan dhufanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Bacawwii#Dhukkuboota_daddarboo_hedduudhaan_dhufan https://om.wikipedia.org/wiki/Bobeessii Baayoloojii keessatti bobeessiin haala kulkulaa ykn dhukkubbii adanyoo (alarjii) ykn miidhaa seelii irratti dhufudha. Gogaan fi iji diimaa ta'uu danda'a . Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii Dhukkubahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Dhukkuba https://om.wikipedia.org/wiki/Sootroo Akka Dhaabbata Fayyaa Biyyalafaa, Sootroon wanta akkaataa orgaanizimiin lubbuu qabu tokko itti hojjetu jijjiiruu danda’uudha. Nyaatni tokko tokko amaloota akkasii qabaachuu danda’us yeroo baay’ee nyaanni akka sootrootti hin ilaalamu. Sootrooleen bashannanaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Sootroo#Sootrooleen_bashannanaa Sootroo wal’aansaa (Qoricha)https://om.wikipedia.org/wiki/Sootroo#Sootroo_wal’aansaa_(Qoricha) https://om.wikipedia.org/wiki/Adanyoo Adanyoon waan alarjii(xirroo) kakaasudha . Kunis sirna ittisa qaamaa haleellaa baakteeriyaa fi vaayirasii qaama keenya ittisudha . Adanyoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Adanyoo#Adanyoo Alarjii beekamaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Adanyoo#Alarjii_beekamaa https://om.wikipedia.org/wiki/Dhasasa Dhasasa( koobaaltii ) gabatee elementoota keessatti, mallattoon keemikaalaa Co dha. Lakkoofsi atoomikaa isaa 27 dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Sibilboora Pilaatiinimiin elementii yoo ta’u, sibiilli halluu bunni itti makame sibiilli hin goggogne dha. Faayaa fi industiriidhaaf kan ooludha. Wahiyyoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Wahiyyoo https://om.wikipedia.org/wiki/The_Bad_Guys_(fiilmii) The Bad Guys fiilmii qoosaa saamicha animeeshinii Ameerikaa bara 2022 hojjetamedha. Fiilmiin kun kan hojjetame DreamWorks Animation Studios yoo ta'u, kan raabsame Universal Pictures dha. Wabiiwwanhttps://om.wikipedia.org/wiki/The_Bad_Guys_(fiilmii)#Wabiiwwan Geessituu alaahttps://om.wikipedia.org/wiki/The_Bad_Guys_(fiilmii)#Geessituu_alaa https://om.wikipedia.org/wiki/Doo%27innee Doo'inneen wanta ifa ( haphii ) (akka fuullee, pilaastikii ykn illee copha bishaanii) kan ifa keessa darbu gombisuudhaan akkaataa wantootni itti mul’atan jijjiirudha. Wantoonni akka guddaa, xiqqaa ykn garagalanii akka mul’atan gochuu danda’u. Seenaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Doo%27innee#Seenaa https://om.wikipedia.org/wiki/Kaatodii Kaatoodiin ykn dhundhultuun gosa utubaa baatiriielektiroononni ittiin socho’aniidha. utubaa baatiriindabarsoo elektirikii (yeroo baay’ee sibiilaa) kan waan sibiilaa hin taane waliin walqabsiifamudha. https://om.wikipedia.org/wiki/Xiinmitiqa Xiimmitiqni(Afaan ingiliizii: Mechanics) damee xiinseerummamaa yoo ta'u kunis wantoota humnootaan (qaamota biroo, ykn humnoota uumamaa dabalatee) socho'an ilaalu. Barbaachisummaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Xiinmitiqa#Barbaachisummaa Gama tokko tokkoon makaaniksii kalaasikaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Xiinmitiqa#Gama_tokko_tokkoon_makaaniksii_kalaasikaa Niwutanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Xiinmitiqa#Niwutan Xiimmitiqa hagoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Xiinmitiqa#Xiimmitiqa_hagoo https://om.wikipedia.org/wiki/Maandisa Maandisaa jechuun nama hojii injinariingii hojjetudha . Jechi injinarii jedhu hundee Laatiin ingenium jedhu irraa kan argame yoo ta'u, hiikni isaas "qaanqurooma" jechuudha. Gosoota injinariihttps://om.wikipedia.org/wiki/Maandisa#Gosoota_injinarii https://om.wikipedia.org/wiki/Godinalee_oromiyaa /Shawa _dhihaa//shawa _baha//shawa kibbaa_ lixa// /shawa_kibbaa bahaa//dalagaa_ bahaa//dalagaa lixa https://om.wikipedia. https://om.wikipedia.org/wiki/Dhakkala Dhakkalni haftee ykn aarsaa lubbu qabeeyyii durii ti. Fossil: the remains or impression of a prehistoric plant or animal, usually petrified (turned into stone) while embedded in rock". https://om.wikipedia.org/wiki/Geelloo Abdurhmaan Maammoo Qophii Ajaa'ibaa Kan Laalaamee Sheer Godhaa Waayee Baaleef Arssii https://om.wikipedia.org/wiki/Asaangira }} https://om.wikipedia.org/wiki/Qimaaxari Qimaaxarii ykn Afiyoonii jechuun qoricha sammuu namaa hadoochu kan qimaaxarii abaaboo ( Papaver somniferum) irraa oomishamuudha. Hanga %16 morphine, alkaloid opiate, kan yeroo baayyee keemikaalaan qophaa'ee heroin gabaa gurraachaaf oomishu of keessaa qaba. Sootroohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Sootroo https://om.wikipedia.org/wiki/Yaadiddama_lubbiyyoo Yaadiddama lubbiyyoo yaadiddama mirkanbeekii seena qabeessa, amma nama hundumaa biratti fudhatama argate, lubbu qabeeyyii maandhee irraa ijaaramaniidha . Seelonni yuunitii caasaa bu'uuraa orgaanizimoota hunda keessatti fi yuunitii bu'uuraa walhormaataati . Seenaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Yaadiddama_lubbiyyoo#Seenaa https://om.wikipedia.org/wiki/Keemistrii_jiree Baayookeemistriin qorannoo walnyaatinsa keemikaalaa lubbu qabeeyyii keessatti, akkasumas walumaa galatti molakiyuulota baayoloojiiti. Baayoloojii seelii fi xiinqaamaaf barbaachisaa dha . Maakroomoolekiyuuliihttps://om.wikipedia.org/wiki/Keemistrii_jiree#Maakroomoolekiyuulii Dhagaggee Tambiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Keemistrii_jiree#Dhagaggee_Tambii Pirootiiniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Keemistrii_jiree#Pirootiinii Kaarboohayidireetiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Keemistrii_jiree#Kaarboohayidireetii Lipiidotahttps://om.wikipedia.org/wiki/Keemistrii_jiree#Lipiidota Fuulota walqabatanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Keemistrii_jiree#Fuulota_walqabatan https://om.wikipedia.org/wiki/Samuuda Saamuda kanneen armaan gadii agarsiisuu danda’u: https://om.wikipedia.org/wiki/Eddattoo Walumaagalatti, eddattoojechuun baay’ina daangeffame waan tokkoo kan ta’ee fi hamma guddaa waan(wwan) sanaa wajjin wal fakkaachuu fi bakka bu’uuf yaadame dha. Wantoonni sun wantoota lakkaa’aman kan akka meeshaalee dhuunfaa akka yuunitii gurgurtaaf argaman, ykn meeshaa hin lakkaa’amne ta’uu danda’u. Pages with empty citationshttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Pages_with_empty_citations https://om.wikipedia.org/wiki/Hira Reeshiyoon ykn hirritni ykn hirri baay’ina lamaa fi isaa ol gidduu jiru mala guddina isaanii wal bira qabuun safaruudha. hirri tokko akka adda baastuutti (":") fayyadamuun agarsiifamuu danda'a (akkuma 1:4:9), ykn salphaatti akka hirmeemmiitti ibsamuu danda'a (akkuma \tfrac{2}{3} ). Herreegahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Herreega https://om.wikipedia.org/wiki/Yaadiddama Yaadiddamni ykn yaadxinni ibsa ragaa gaarii qabuu fi gama tokko tokkoon addunyaa uumamaa kan qaama dhugaa irra deddeebiin ilaalchaa fi yaaliitiin mirkanaa’e irratti hundaa’eedha. Yaadxinni taateewwan ibsuu, tilmaamuuf fi hubachuuf kan bocaman yoo ta’u, akkaataa adda addaatiin ragaa guddaadhaan kan deeggaramaniidha. Falaasamahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Falaasama https://om.wikipedia.org/wiki/Yaadrimee Yaad-rimeen ykn yaadundee ykn bussoo yaada wanta garee tokko keessa jiran hunda irratti hojiirra ooludha. Akkaataa namoonni waan tokko itti arganii fi hubatanidha. https://om.wikipedia.org/wiki/Uumama_hanqaaquu Uumama hanqaaquun (Afaan Ingiliziin: Oogenesis ) adeemsa uumamuu mandhee hanqaaquu(oocyte) ti. Innis  uumsaallubbiyyoo(gametogenesis) dubartootaa yoo ta'u, dhiirota keessatti uumama ameenxaa (spermatogenesis) jedhamuun beekama. Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii https://om.wikipedia.org/wiki/Buuphaa Lubbiyyoo buuphaan ykn oviyuumiin lubbiyyoo saalaa dubartii yoo ta'u, saallubbiyyoo dubartii jedhamuunis beekama. buuphaan kun gutoo(ovary) keessatti kan uumamu yoo ta’u, bineeldootnis ta’e biqiltoonni sanyii gutoo tokko ykn isaa ol qabu. bineensotahttps://om.wikipedia.org/wiki/Buuphaa#bineensota Hoosiftootahttps://om.wikipedia.org/wiki/Buuphaa#Hoosiftoota Dhala namaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Buuphaa#Dhala_namaa https://om.wikipedia.org/wiki/Doonii thumb|300x300px| Dooniin doonii Kuweet bara 1938 . arkiteekcharahttps://om.wikipedia.org/wiki/Doonii#arkiteekchara caasaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Doonii#caasaa https://om.wikipedia.org/wiki/Doonii_waraanaa Dooniin waraanaa doonii meeshaa waraanaa fe'attee deemtu yoo ta'u, humni galaanaa itti fayyadama . Doonii waraanaa tokko tokkos xiyyaara galaanaa fe'u, isaan kun xiyyaara fe'umsaa jedhamu. https://om.wikipedia.org/wiki/Shararrisaa Shararrisaan maashinii namaa fi wantoota sochoosudha. Shararrisaan lubbuun hin jiru. Gosa shararrisaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Shararrisaa#Gosa_shararrisaa shararrisaa lafaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Shararrisaa#shararrisaa_lafaa shararrisaa bishaaniihttps://om.wikipedia.org/wiki/Shararrisaa#shararrisaa_bishaanii shararrisaa qilleensaa fi hawaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Shararrisaa#shararrisaa_qilleensaa_fi_hawaa Aangoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Shararrisaa#Aangoo https://om.wikipedia.org/wiki/Pirootistaa Pirootistoonni seel-qeenxee, seel-hedduu ykn gurmuun jiraachuu danda’u. Pirootistaan iyukaariyootikii. Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii Hawaasahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Hawaasa Saayinsiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Saayinsii https://om.wikipedia.org/wiki/Gabatee_Wahiyyoolee Gabatee Wahiyyoo gabatee wahiyyoo sootraawaabeekaman hunda tartiiba murtaa’een kaa’uudha. Wahiyyooleen amala walfakkaataa qaban yeroo baay’ee walitti dhihoo kaa’amu. Gabatee yeroo istaandaardiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Gabatee_Wahiyyoolee#Gabatee_yeroo_istaandaardii Standard periodic tablehttps://om.wikipedia.org/wiki/Gabatee_Wahiyyoolee#Standard_periodic_table https://om.wikipedia.org/wiki/Suudifa Suudifa ykn toobbaa ifaa ykn iftinoo (Afaan ingliziin: Photon) akkaayyalee buxusaawaa hedduu fiiziksii keessatti, suudoo ifa dabarsanidha . Jecha biraatiin, ifni footooniin hawaa irratti kan geeffamudha. Amalahttps://om.wikipedia.org/wiki/Suudifa#Amala Walnyaatinsa footoonii maatirii wajjinhttps://om.wikipedia.org/wiki/Suudifa#Walnyaatinsa_footoonii_maatirii_wajjin Footoonotaa fi humna elektiromaagneetikiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Suudifa#Footoonotaa_fi_humna_elektiromaagneetikii https://om.wikipedia.org/wiki/Farra_suudoo Hiika isaatiin, farra suudoon suudoo cita buxusaawaa kan akka gita suudoo idilee isaa ulfaatina walqixaa qabu, garuu arreedni loobilaa faallaa fi guuttii elektirikii qaba. https://om.wikipedia.org/wiki/Farra_wanneetaa Antimaatiriin ykn Farrawanneetaa jecha fiiziksii suudoo keessatti argamudha . Farrawanneetaan meeshaa farra suudoo irraa ijaarameedha . Maal irraa hojjetame?https://om.wikipedia.org/wiki/Farra_wanneetaa#Maal_irraa_hojjetame? Balleessuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Farra_wanneetaa#Balleessuu Antimaatiriin hundi eessa jira?https://om.wikipedia.org/wiki/Farra_wanneetaa#Antimaatiriin_hundi_eessa_jira? Fayyadamahttps://om.wikipedia.org/wiki/Farra_wanneetaa#Fayyadama Wabiiwwanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Farra_wanneetaa#Wabiiwwan https://om.wikipedia.org/wiki/Silkanii Mallattoon keemikaalaa silikoonii ykn Cicalayyaa gabatee elementoota keessatti Si. Lakkoofsi atoomii isaa 14 dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Foosfarasii Foosfarasii ykn badaatuun elementii keelloofi summii qabuudha. Dukkana keessatti ni ibsa. Kemistiriihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Kemistirii https://om.wikipedia.org/wiki/Timaatima }} https://om.wikipedia.org/wiki/Wanta_keemikaalaa Sootra ykn keemikaalaa jechuun meeshaa kamiyyuu kan walnyaatinsa keemikaalaa beekamaa qabudha . Hill, J. Galmeehttps://om.wikipedia.org/wiki/Wanta_keemikaalaa#Galmee https://om.wikipedia.org/wiki/Hoo%27illaa Hoo'illaa yuunitii anniisaa SI duraa yoo ta'u, baay'inaan ho'a keessatti argama . https://om.wikipedia.org/wiki/Daalotee_manaa daaloteen manaa (Passer domesticus) gosa daalotee baay'ee beekamaadha . https://om.wikipedia.org/wiki/Daalotee Daaloteen Ameerikaa kaabaa miseensa gosa Passer jedhamuuti . Isaanis simbirroota xixiqqoo passerine yoo ta'an maatii Passeridae keessaa tokko . Ibsahttps://om.wikipedia.org/wiki/Daalotee#Ibsa https://om.wikipedia.org/wiki/Guchii Guchiin ( Laatiin Struthio camelus ) simbirroo balali'uu hin dandeenye dhalataa Afrikaa ti . Maatii baayoloojii (Latin Struthionidae ) irraa kan argamu isa qofaadha. Allattiiwwanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Allattiiwwan https://om.wikipedia.org/wiki/Qeexala Qeexala ykn hagayole Hirundinidae maatii simbirrootaa guddaa addunyaa irratti argamaniidha. Gosoota 19 fi gosa 83 qaba. Allattiiwwanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Allattiiwwan https://om.wikipedia.org/wiki/Tumaaddisa tumaaddisni maatii simbirroota bal'inaan addunyaa guutuutti argamaniidha. Gosoota 35 fi gosa 240 qaba. All stub articleshttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:All_stub_articles Barruu xinnoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Barruu_xinnoo https://om.wikipedia.org/wiki/Abbaa_ilkoo abbaan ilkoo simbirroo Ameerikaa Kibbaa maatii Ramphastidae keessaa tokkodha. Simbirroon kun biyyoota akka Koostaa Riikaa keessatti bosona roobaa lafa gadi fagoo keessatti tuuta xixiqqoo ta'uun jiraatti . https://om.wikipedia.org/wiki/Aroomaatawaa Keemistirii keessatti jechi aroomaatikii ykn hadasoo jedhu amala keemikaalaa molakiyuuliin caasaa marsaa uumuu agarsiisa. Akkaataa idileetti, qubeellaan kun rogjahee yoo ta’u, atoomota kaarboonii ja’a walitti hidhaman kan of keessaa qabu yoo ta’u, tokkoon tokkoon atoomii kaarboonii atoomii haayidiroojiinii wajjinis kan hidhameedha. Amaloota kompaawundoota hadasoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Aroomaatawaa#Amaloota_kompaawundoota_hadasoo https://om.wikipedia.org/wiki/Daaraa Daaraa jechuun haftee erga wanti kamiyyuu ibiddaan gubatee booda hafudha . https://om.wikipedia.org/wiki/Naaxroonii Naaxrooniin makaa uumamaa soodiyeem kaarbooneetii(Cilkura Soogiddoo) deekahayidireetii ( Na2CO3 · 10H2O, gosa daaraa magaadoo(soda)) fi gara %17 soodiyeem baaykaarbooneetii (baaycilkura soogiddoo ykn rushii, NaHCO 3 jedhamuunis ni waamama) waliin ta’eedha soogidda manaa ( Sanaagoo (halite), soodiyeem kilooraayidii ) fi soodiyeem salfeet ykn waalgeetii soogiddoo xiqqaa ta'een . Naatrooniin yeroo qulqulluu ta’u adii ykn halluu hin qabu. Hidda jechoota(Etymology).https://om.wikipedia.org/wiki/Naaxroonii#Hidda_jechoota(Etymology). https://om.wikipedia.org/wiki/Sanaagoo Sanaagoo albuuda namoonni baay'een "soogidda dhagaa" jedhanii waamudha. Innis bifa addaa soodiyeem kilooraayidii ( Na Cl ) ti. Albuudahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Albuuda https://om.wikipedia.org/wiki/Xansaala Xansaalli xannacha saalubbiyyoo fi hormoonota saalaa hojjetudha . Goonaadiin dhiiraa qaama saalaa dhiiraa ti . https://om.wikipedia.org/wiki/Rakkoo_sammuu_baaragaa Rakkoo sammuu baaragaa jechuun rakkoo sammuu sodaa garmalee namni tokko yeroo hunda akka tasaa baaraguu ykn sodaan itti dhufudha . Kana malees, yoo xiqqaate jiʼa tokko keessatti jijjiiramni amala guddaan uumamuu kan dandaʼu siʼa taʼu, namni sun haleellaa kan biraa akka isa mudatu yaaddaʼuu itti fufuu dandaʼa. https://om.wikipedia.org/wiki/Amala(xiinsammuu) Amalli (ykn yaadqalbii) wanta bineensi tokko hojjetuu fi akkaataa itti socho’aniidha. Amaloonni yaadmullataa ykn habarawaa ta'uu danda'u . Pages using PMID magic linkshttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Pages_using_PMID_magic_links https://om.wikipedia.org/wiki/Pilaastiidii Pilaastiidiin ykn Sibaakduun orgaaneelii biqiltootaa fi waabara ofumaan wal horudha . Pilaastoomiin jiinooma DNA pilaastiidii ti. https://om.wikipedia.org/wiki/Jiinoomii Jiinoomiin ykn Gurmuun sanyundee orgaanizimii tokkoo guutummaa odeeffannoo dhalootaa isaa DNA isaa (ykn, vaayirasoota tokko tokkoof, RNA ) keessatti koodii ta’eedha . Kunis jiiniiwwanii fi tartiiba koodii hin taane DNA lamaanuu dabalata. https://om.wikipedia.org/wiki/Ribuu Ribuun haqaara cimaa fi furdaa tishuu qaajjisoo(fibrous) kan maashaa fi lafee wal qunnamsiisudha.Ribuun qaajjisa kolaajiinii irraa ijaarama. Anaatoomiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Ribuu#Anaatoomii Akaakuu ribuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Ribuu#Akaakuu_ribuu https://om.wikipedia.org/wiki/Donkoo Donkoo ykn kerkerree ykn lafee guutuu jechuun caasaa jabaa qaamolee keessoo lubbu qabeeyyii eegudha. Donkoon qaama keessaa ykn qaama ala ta’uu danda’a. Donkoo namaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Donkoo#Donkoo_namaa Lafee mataahttps://om.wikipedia.org/wiki/Donkoo#Lafee_mataa Lafee Dugugguruuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Donkoo#Lafee_Dugugguruu Lafee randaa (pelvis)https://om.wikipedia.org/wiki/Donkoo#Lafee_randaa_(pelvis) Lafee qomaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Donkoo#Lafee_qomaa Lafee hududdaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Donkoo#Lafee_hududdaa Lafee harkaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Donkoo#Lafee_harkaa Lafee miilahttps://om.wikipedia.org/wiki/Donkoo#Lafee_miila https://om.wikipedia.org/wiki/Miqiqqirii Miqiqqirii ykn goora ykn hidda dugugguruu jechuun qaama sirna aarsituu wiirtuuti. Innis caasaa dheeraa ujummoo fakkaatu kan hangullaa diriiraa (medulla oblongata) irraa kan ka’u yoo ta’u, kutaan sammuu walitti qabama qajjisa (fibers )aarsituu of keessaa qabu yoo ta’u, lafee dugugguruu keessaa kan fiigudha. Caasaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Miqiqqirii#Caasaa https://om.wikipedia.org/wiki/Ispaayinaal_koordii Miqiqqirii ykn goora ykn hidda dugugguruu jechuun qaama sirna aarsituu wiirtuuti. Innis caasaa dheeraa ujummoo fakkaatu kan hangullaa diriiraa (medulla oblongata) irraa kan ka’u yoo ta’u, kutaan sammuu walitti qabama qajjisa (fibers) aarsituu of keessaa qabu yoo ta’u, lafee dugugguruu keessaa kan fiigudha. Kutaalee lafee dugdaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Ispaayinaal_koordii#Kutaalee_lafee_dugdaa https://om.wikipedia.org/wiki/Raayizooyidii Raayizooyidoonni ykn hidda-maarqoo seelii epiidarmii gadii saaphuyyee fi waabara irraa kan babal'atan yoo ta'u . Caasaa fi hojiin isaanii rifeensa hundee biqiltoota lafa vaaskiilaarii wajjin wal fakkaatu . https://om.wikipedia.org/wiki/Muduraa Xiinbiqila keessatti, firii ykn fuduraa ykn muduraa jechuun caasaa sanyii abuurkabeebsa keessatti kan erga daraaree booda ovaarii irraa uumamudha. Fuduraaleehttps://om.wikipedia.org/wiki/Muduraa#Fuduraalee https://om.wikipedia.org/wiki/Ameenxaa Ameenxaan ykn sanyiin kormaa( Afaan ingilizii : Sperm ) lubbiyyoo walhormaataa dhiiraa, ykn gaameetii, bifa walhormaata saalaa saallubbiyyoo shulaaqaa (anisogamous )(bifa lubbiyyoo walhormaataa guddaa, dubartii fi xiqqaan, dhiiraa jiru) keessatti argamudha. Neefki ameenxaa socho'aa kan eegeen isaa silqixa jedhamuun beekamu kan uumu yoo ta'u, isaanis ispeermaatozoa jedhamuun kan beekaman yoo ta'u, waabara diimaa fi marqoon tokko tokko ammoo lubbiyyoo ameenxaa socho'aa hin taane kan uumu yoo ta'u, ameenxaa jedhamuun beekama. https://om.wikipedia.org/wiki/Duguggurittii Duguggurittiin lafee walmakoo bineeldota lafee dugdaa qaban keessatti tokko tokkoon lafee dugugguruuti. Lafeen dugugguruu keenyaa lafee walmakoo 33 kan ta’ee fi kumbaaee(discs) lafee dugugguruu gidduutti walitti hidhaman irraa kan ijaarame dha. https://om.wikipedia.org/wiki/Morma Mormi kutaa qaama duguggurqabeeyyii hedduu irratti argamu kan mataa fi agooda walqunnamsiisudha . Mormi ulfaatina mataa kan deeggaru yoo ta’u, narvii odeeffannoo miiraa fi sochii sammuu irraa gara qaama hafeetti geessu ni eega. https://om.wikipedia.org/wiki/Qoma Qomni ykn lapheen qaama anatoomii hoosistootaa fi bineensota tetrapod biroo kan mormaa fi garaa gidduutti argamu dha . Ilbiisota, qurxummii, fi tiraayiloobaayitii badan keessatti, garaan qoqqoodinsa gurguddoo sadan qaama uumama sanaa keessaa tokko yoo ta'u, tokkoon tokkoon isaanii dabaree isaaniitiin kutaalee hedduu irraa kan ijaaramaniidha. Anatomy infobox template using unsupported parametershttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Anatomy_infobox_template_using_unsupported_parameters Pages with script errorshttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Pages_with_script_errors https://om.wikipedia.org/wiki/Federaalizimii Federaalizimiin ykn Atoomummaan sirna bulchiinsaa mootummaa waliigalaa (mootummaa giddu galeessaa ykn federaalaa yk. Atoomaa) mootummoota naannoo waliin sirna siyaasaa tokko keessatti walitti fiduun aangoo lamaan gidduutti qooduudha. https://om.wikipedia.org/wiki/Duguggurmaleeyyii Duguggurmaleeyyiin maqaa waliigalaa bineeldoota lafee dugdaa ykn lafe dugugguruu hin qabneedha. Gareen bineeldoota kun garee bineeldota addunyaa kanarraa adda adda ta'eedha. https://om.wikipedia.org/wiki/Re%27ee Re'een (Capra aegagrus hircus) hoosistuu mana keessa jiraatudha. Innis re'ee bosona (Capra aegagrus) irraa dhufe. https://om.wikipedia.org/wiki/Hoolaa Hoolonni ( Ovis aries ) hoosistuu mana keessa jiraatu, kan nyaata alalsaam yoo ta'u akkaataa beeyladaatti kan qabamanidha. Jechi hoolaa jedhu gosoota biroo gosa Ovis jedhamu irratti kan hojjetu ta’us, itti fayyadama guyyaa guyyaa keessatti yeroo hunda jechuun ni danda’ama hoolota mana keessa jiraatan agarsiisa. https://om.wikipedia.org/wiki/Funcaa thumb|Funcaa qubeellaa https://om.wikipedia.org/wiki/Diriiroo_habalakaa diriiroon habalakaa ykn baldhinni habalakaa maashiniiwwan salphaa ja'an keessaa isa tokko.qaama dirra diriiraa qabu (akka xaawulaa) kan kallattii dalgaa irraa kofa ta'een ol jedhee jiru. https://om.wikipedia.org/wiki/Gololleefi_ulee thumb|250x250px|Gololleefi ulee bishaan waraabuuf fayyadu https://om.wikipedia.org/wiki/Fonqolcha right|thumb|200x200px|fonqolcha https://om.wikipedia.org/wiki/Shibilliqii thumb|240x240px|[[Humna|Humni gara gadiitti deebi'u kan saree irratti boqotu]] https://om.wikipedia.org/wiki/Irsaasoo Giraafaayitiin ykn irsaasoon akkuma durrii firunkaa cilaayaati . Baayyee wal fakkaatu garuu caasaan maddaarroo adda addaa amaloota keemikaalaa fi fiizikaalaa irratti dhiibbaa qaba. Kemistiriihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Kemistirii https://om.wikipedia.org/wiki/Lakkoofsa_wawwee Lakkoofsi wawween lakkoofsa homtoo ykn lakkoofsa negativii jedhamuunis kan beekamu lakkoofsa masaanuu zeeroo gadi ta'eedha . Fakkeenyaaf: https://om.wikipedia.org/wiki/0 Zeeroon ykn duwween lakkoofsa addaati.Yoo wantootni duwween jiraatan tasumaa homaa hin jiru. Seenaahttps://om.wikipedia.org/wiki/0#Seenaa herregaafi duuwweehttps://om.wikipedia.org/wiki/0#herregaafi_duuwwee Amaloota zeeroohttps://om.wikipedia.org/wiki/0#Amaloota_zeeroo https://om.wikipedia.org/wiki/Afroggee Ji’oomeetirii keessatti, reektaangillin ykn afroggeen boca roga afuriifi kofa afur qabuudha. Kofoonni hundi isaanii kofoota sirrii dha . Unkeewwanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Afroggee#Unkeewwan Fuulota walqabatanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Afroggee#Fuulota_walqabatan https://om.wikipedia.org/wiki/Ogeessa_fayyaa Ogeessi fayyaa ykn cirreessa jechuun nama qoricha fayyadamuun dhukkuba fi miidhaan qaamaa yaaluun fayyaa dhukkubsataa fooyyessuudha. https://om.wikipedia.org/wiki/Nama Namni miseensa sanyii birmadii qaruuxee (Homo sapiens) jedhamu yoo ta'u, hiikni jecha hoomoo saapiyansii lLaatiiniin 'nama ogeessa' jechuudha. Gama biraan jechii birmadii qaruuxee jedhu hundeen isaa afaan oromoo kan ta'eefi hiikkaa walfakkaata kan qabuudha. https://om.wikipedia.org/wiki/Haskaa_birmadii to Recent|image_caption=gosoota haskaa birmadii kessaa saddettan amma lubbun jiran|domain=Tambidhugee (Eukaryota)|regnum= Neefkoota (Animal)|phylum= Dugugguroo (Chordata)|classis=Hoosiiftoota (mammalia)|image_width=230px|ordo=Olaantiyyaa (primate)|familia=Warra jaldunamaa(Hominoidea)}} Ramaddiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Haskaa_birmadii#Ramaddii Vershiniiwwan darbanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Haskaa_birmadii#Vershiniiwwan_darban Version ammayyaahttps://om.wikipedia.org/wiki/Haskaa_birmadii#Version_ammayyaa Fuulota walqabatanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Haskaa_birmadii#Fuulota_walqabatan https://om.wikipedia.org/wiki/Niwukilasii_atoomii Niwukilaasiin ykn killatni wiirtuu atoomiiti . Niwkiliyoonootni pirootonii fi niwutiroonii jedhaman irraa kan ijaarame yoo ta'u duumessa elektirooniitiin kan marfame dha . Walitti makamuuhttps://om.wikipedia.org/wiki/Niwukilasii_atoomii#Walitti_makamuu https://om.wikipedia.org/wiki/Gaala Gaalli, dhaltuun "hallaa" jedhamti, ilmoolee ishee ogoree ykn nyarqoo jedhama kormaan immoo "dareena" jedhama, bineensa tartiiba Artiodactyla fi warraa kalasime (Camelidae) irraa kan dhufanidha. Cooma dugda isaa irratti argamuun "gooba ykn dilluu" jedhama kan beekamu yoo ta'u, rifeensi isaas "loofsa" jedhama. Bineensottahttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Bineensotta https://om.wikipedia.org/wiki/Ayisoomeriizimii Keemistirii keessatti walfakkiyyaan mirroo sootraawaa foormulaa molakiyuulaa kan biraa wajjin walfakkaatu yoo ta’u, garuu qindaa’ina atoomota hawaa keessatti adda ta’e qaba. Kana jechuun, walfakkiyyaaleen kompaawundoota foormulaa molakiyuulaa walfakkaataa qaban garuu foormulaa caasaa adda addaa qabanidha. https://om.wikipedia.org/wiki/Gumtoo Baayoloojii lubbiyyoo keessatti, orgaaneeliin ykn gumtoon qaama lubbiyyoo dalagaa murtaa’e hojjetudha. Orgaaneelota yuukaariyootiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Gumtoo#Orgaaneelota_yuukaariyootii Organeelota gurguddoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Gumtoo#Organeelota_gurguddoo Orgaaneloota xixiqqoohttps://om.wikipedia.org/wiki/Gumtoo#Orgaaneloota_xixiqqoo https://om.wikipedia.org/wiki/Gaalcha_uumamaa Mirdhaalma ykn Gaalcha uumamaa ykn Yaadumaa ykn wachisa jechuun Instinct qaama amala orgaanizimii ti. Dhalootaan (innate) malee kan barannotaa dhufuu miti. https://om.wikipedia.org/wiki/Humniixuu Fiiziksii keessatti Humniixuun A dictionary definition of moment. (Afaan Ingiliffaatiin: moment) ibsa herregaa kan baayyata humnaa fi fageenya wiirtuu ykn qabxii sadhataa of keessaa qabuudha. Unkeehttps://om.wikipedia.org/wiki/Humniixuu#Unkee Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Humniixuu#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Qaaridaa Qaaridni inni jalqabaa, tarii kan mat fi frame, barreeffama harkaa naannoo bara 1380. Walakkeessa jaarraa 20ffaa keessa meeshaaleen diriirsan salphaan waraana biratti jaallatamaadha turan. All articles with dead external linkshttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:All_articles_with_dead_external_links Articles with dead external links from April 2024https://om.wikipedia.org/wiki/Category:Articles_with_dead_external_links_from_April_2024 Articles with invalid date parameter in templatehttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Articles_with_invalid_date_parameter_in_template https://om.wikipedia.org/wiki/Xiinleetoo Xiinleetoon ykn Ontoloojiin damee falaasama waa'ee jiraachuu fi wantoota qabatamaa hin taane qorachuu irratti xiyyeeffatu keessaa isa tokkodha. Jechi kun afaan Giriikii irraa kan dhufe yoo ta'u, "ontos" jechuun "jiraachuu" yoo ta'u -λογία hiikni isaas "qo'achuu" ykn "barreessuu" jechuudha. https://om.wikipedia.org/wiki/Kolestroolii Koolestirooliin ykn Fordhooftuun gosa foroo(lipid) lubbiyyoo binneeldota hunda keessatti argamudha.Qaamni namaa koolestiroolii muraasa hormoonii, vaayitaamin D fikkf oomishuuf ni barbaada. Baayoolojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Baayoolojii https://om.wikipedia.org/wiki/Qarsaa_fi_Maallima exploration https://om.wikipedia.org/wiki/Focii_ameerikaa Fociin hootiyyee warra fociiyyeen (Mephitidae). Dandeettii dhangala'aa xannach munnee isaanii irraa ajaa cimaa fi namatti hin tolle biifuu isaaniitiin beekamu . Taksonomiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Focii_ameerikaa#Taksonomii https://om.wikipedia.org/wiki/Wakkallee Wakkalleen hoosistoota qaccee Hilleessaa (Lepus) keessaa tokko . Isaan soorattuu margaa, fi kophaa isaanii ykn cimdii ta'anii jiraatu. Baayoloojiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Wakkallee#Baayoloojii Garaagarummaa Hilleettii irraahttps://om.wikipedia.org/wiki/Wakkallee#Garaagarummaa_Hilleettii_irraa https://om.wikipedia.org/wiki/Osillee Maqaan saayinsii isaa Procavia habessinica jedhama. https://om.wikipedia.org/wiki/Olaantiyyaa Olaantiyyaa ykn Qaroon(primate) tartiiba hoosistootaa ti. Baayoloojii keessatti tartiibni kun leemurii, qamalee, jaldeessafi nama of keessatti qabata . https://om.wikipedia.org/wiki/Deebeeqottuu Deebeeqottuu (Upupa) simbirroo Itoophiyaa fi biyyoota biroo hedduu keessatti argamtudha . Deebee qottuu mukatt galti. Allattiiwwanhttps://om.wikipedia.org/wiki/Category:Allattiiwwan https://om.wikipedia.org/wiki/Lukkuu Lukkuu ykn hindaaqoon simbirroo balali'uu hin dandeenyedha . Bineensota ilmi namaa walbare keessaa tokko lukkuu yoo ta'u, ilmi namaa foon isaa fi hanqaaquu isaa nyaachuun itti fayyadama. https://om.wikipedia.org/wiki/Xeensa Koleeraan ykn xeensi ykn loshaan bacawwii mar'imaanii kan baakteeriyaa summaawaa Vibrio cholerae kan nama qabuudha. Dhukkubni xeensa dhukkuba garaa kaasaa hamaa kan ta’e dhukkuba fiduu dha. Mallattoo Xeensa:https://om.wikipedia.org/wiki/Xeensa#Mallattoo_Xeensa: Wabiihttps://om.wikipedia.org/wiki/Xeensa#Wabii https://om.wikipedia.org/wiki/Waashii Qaamni keenya adeemsa dhukkuba ittisuu keessa osoo jiruu seelii fayyaa ta'e haleeluu danda'a. Seelii fayyaa melanocytes jedhaman kanneen halluu gogaa, rifeensaafi ijaa uumuu danda'an yeroo haleelu dhukkuba "waashii ykn lamxii ykn lamxii" jedhamu fida. Sababahttps://om.wikipedia.org/wiki/Waashii#Sababa Jiita(mallattoolee)https://om.wikipedia.org/wiki/Waashii#Jiita(mallattoolee) https://om.wikipedia.org/wiki/Mudaamuddii Mudaamuddii jechuun qaawwa ykn dacha’aa bakka miilli qaama namaa waliin wal qunnamudha. https://om.wikipedia.org/wiki/Qurxumsoo Qurxumsoon garee hoosistootaa yoo ta'u hantuuta dabalatee gosoota hedduu of keessaa qaba . Isaan irraa: