Wikikirjasto fiwikibooks https://fi.wikibooks.org/wiki/Wikikirjasto:Etusivu MediaWiki 1.44.0-wmf.3 first-letter Media Toiminnot Keskustelu Käyttäjä Keskustelu käyttäjästä Wikikirjasto Keskustelu Wikikirjastosta Tiedosto Keskustelu tiedostosta Järjestelmäviesti Keskustelu järjestelmäviestistä Malline Keskustelu mallineesta Ohje Keskustelu ohjeesta Luokka Keskustelu luokasta TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista 0 3672 155011 149048 2024-11-19T00:40:34Z 77.222.27.76 155011 wikitext text/x-wiki <div id="talk" style="border:solid orange 1px; margin: 0px; text-align: left; padding:5px; clear: both; background-color: beige"> __TOC__ '''Proterotsooinen eoni''' 2 500–542 miljoonaa vuotta sitten oli kausi, jolloin aitotumalliset ja monisoluiset eliöt syntyivät. Kaudella koettiin ajoitain hyvin kylmiä jääkausia. Mantereiden liike oli vakautunut. == Mannerliikunnot == [[Tiedosto:1000-750Ma rodinia.png|pienoiskuva|Rodinia.]]Tulivuoritoiminta oli ilmeiesti vähentynyt edellisistä kausista, samoin meteoriittipommitus vähentynyt. Mannerten muodostuessa ne alkoivat liikkua toisiinsa nähden ja törmätessään muodostaa valtavaa supermannerta, ''Rodinia''a. Se syntyi noin 1, 1 miljardia vuotta sitten. == Elämä proteotsooisella eonilla == [[Kuva: Black-band ironstone (aka).jpg|thumb|right|180px|Hapettunutta rautaraitaa 2.1 miljardin vuoden ikäisessä kivessä.]] Proteotsooisella eonilla elämä kehittyi valtavin harppauksin eteenpäin. Tämä johtui ilmakehän nopeasta happipitoisuuden kasvusta. Sinilevien yhteyttäminen tuotti happea. Noin 2.5-1,6 miljoonaa vuotta sitten oli jääkausia, joita sanotaan Huron-kaudeksi. Ne saattoivat johtua siitä, että kun levät alkoivat yhteyttää, ilmakehän hiilidioksidi väheni. Ilmakehän happipitoisuuden sanotaankin kasvaneen 2,3-1,9 miljardia vuotta sitten. Tämä viilensi Maata paljon, varsinkin kun Aurinko oli silloin nykyistä himmeämpi. Tuohon aikaa Maa pyöri nykyistä nopeammin, ja Kuukin oli lähempänä Maata. Ehkä jo 2,5, mutta varmemmin vasta noin 1,5 miljardia vuotta sitten syntyi tumallisia soluja. Nämä olivat bakteereita ja sinileviä paljon mutkikkaampia. Niissä oli kromosomeja, joihin pystyi varastomaan geenejä enemmän kuin bakteerien dna:han. Noin 1,5-1 miljardia vuotta sitten meriin kehittyi monisoluisia eliöitä. Joidenkin löytöjen mukaan monisoluisia olisi ollut paljon tätä varhemmin, 2,1-1,8 miljardia vuotta sitten. Ensimmäiset sienet syntyivät ehkä jo 2,4 mutta luultavasti vasta 1,5-1,2 miljoonaa vuotta sitten. Sieniä saattoi olla maalla jo noin miljardi vuotta sitten, mutta varmemin vasta kambrikaudella. Vihreät levät syntyivät ehkä noin 1,3 miljardia vuotta sitten ja alkueläimiä saattoi olla hieman alle miljardi vuotta sitten. ==Kryogeenikausi == [[Elämän_historia/Kryogeenikausi|Kryogeenikausi]] Noin 950-750, 800-760 ja 720-635 miljoonaa vuotta sitten oli suuria jäätiköitä. Maan väitetään jossain vaiheessa jäätyneen kokonaan: tämä on "Lumipallo-Maa"-oletus. Jos Maa ei jäätynyt kokonaan, niin jäätiköt joka tapauksessa etenivät lähelle päiväntasaajaa, 20-30 leveysasteelle. Tällä kaudella eli yksisoluisia alkueläimiä ja monisoluisia pieniä eliöitä. Sienieläimet syntyivät viimeistään nyt. [[Tiedosto:Life in the Ediacaran sea.jpg|pienoiskuva|Ediacaran eläimistöä]] == Ediacarakausi == [[Elämän_historia/Ediacarakausi|Ediacarakausi]] [[Tiedosto:Spriggina Floundensi 4.png|pienoiskuva|Spriggina, joka tuo mieleen kuorettoman trilobiitin. Mutta yhtä hyvin se saattoi muistuttaa merisulkaa.]]Noin 570 miljoonaa vuotta sitten alkanutta kautta sanotaan Ediacara-kaudeksi. Ediacara-kauden eläimet olivat pehmeäkuorisia. Ne muistuttivat litteitä matoja, meduusoja ja merisulkia. Ei ole täysin varmaa, olivatko ne nykyisten vastineidensa esi-isiä. Ne saattoivat olla vain samanlaisia muotoja kuin myöhemmät vastineensa. Merisulat pyydystivät planktonia. Matomaiset eläimet söivät bakteeri- ja levämattoja. Ediacara-fauna hävisi suuressa joukkotuhossa. == Kauden jako == *[[w:Paleoproterotsooinen maailmankausi]] 2500–1600 Mvs *[[w:Mesoproterotsooinen maailmankausi]] 1600–1000 Mvs *[[w:Neoproterotsooinen maailmankausi]] 1000–542 Mvs </div> [[Luokka:Elämän historia|{{SUBPAGENAME}}]] 6xrc72ltxiskm7pbehr3mocndvawss3 0 21069 155009 155004 2024-11-18T18:05:26Z 2001:14BA:9F03:114D:0:0:0:1 /* Kaudet */ Muokkaus 155009 wikitext text/x-wiki [[Tiedosto:ETH-BIB-Carbonlandschaft-Dia 247-02297.tif|pienoiskuva|Kivihiilikauden sademetsätä sattoivat edistää jääkautta: imivät ilmasta lämmittäviä kasvihuonekaasuja.]] '''Karoon jääkaus'''i oli kylmä jakso Maan historiassa kivihiili -ja permikaudella. Erityisen kylmää oli noin 310-190 miljoonaa vuotta sitten. Trooppiset sademetsät supistuivat. Etelässä oli silloin suuri manner. Jää eteni noin eteläiselle 60 leveydelle asti. Karoon jääkauden silokallioita näkyy nykyäänkin. Syy on yksinkertaine: eroosio on hävittänyt kovan kiven päältä pehmeän pois. Karoon jääkausi lie edistänyt havupuiden kehitystä. Toisaalta yhtä hyvin siemenkasvien yleistyminem edisti jääkausia. Samoin synapsidit, nisääkkäiden edeltäjät sopeutuivat joillain alueilla viiellämpään ilmastoon. === Jäätiköitymisen syitä === [[Tiedosto:Mollweide Paleographic Map of Earth, 310 Ma (Moscovian Age).png|pienoiskuva|Maapallon arvioitu kartta ajalal 310 miljoonaa v sitten, kivihiilikauden loppupuolella.]] Aurinko oli nykyistä himmeämpi Aurinkovakio oli 1,327 W/m², Nyt se on noin 1361 W/m². Pangean jättimanner ei sallinut, että lämmin merivirta kiertäisi maapallon, niin kuin lämpiminä jaksoina. Pangean eteläosassa oli laajalti mannerta, mutta etelässä oli paljon merta, josta tuulet saattoivat tuoda kosteutta jäätiköitymään maalle - kylminä kesinä. Maalle levittäytyneen kasvillisuden arvellaan vähentäneen ilmakehän hiilidioksidia. Päiväntasaajan läheiset korkeat vuoret ihivät hiilidioksidia rapautumalla, ja myös olemassaolollaan kylmensivät Maata. Lisäksi jättimäine tulivuorenpurkaus noin 300 miljoonaa vuotta sitten saattoi "hetkeksi" viilentää Maata. Eteläinen Gondwanan maa oli näin ollen helkkä jäätiköitymään. Jäätiköitymisen keskusalue oli Etelä-Afrikka - Etelämanner - Australia - Intia risteyksen lähellä: nämähän olivat Pangeassa yhdessä kokonaisuudessa, Gondwanamaassa. === Jäätiköitymisen vaiheet === Napaseudun vuoristoon ilmaantui hyvin laajoja jäätiköitä viimeistään 370 miljoonaa vuotta sitten. Jäätiköt suurenivat 340 - 330 miljoonaa vuotta sitten. Noin 320 miljoonaa v sitten kettiin suuri jäätiköityminen, jonka jälkeen hieman lauhtui mutta kuivui. Kylmeni varsinkin 310, ehkä vielä 290 miljoonaa v sitten. Aiemmin noin 600 ppm ollut ilmakehän hiilidioksidipitoisuus alkoi sahata noin 308 miljoonaa vuotat sitten ollen luultavasti yleensä välillä 300-600 ppm. Erityisen alas se laski 306 ja 304 miljoonaa vuotta sitten. Noin 305 miljoonaa vuotta sitten trooppiset sademetsät kutistuivat. Merenpinta laski noin sata metriä. Ilmakehän CO2-pitoisuus laski silloin jopa 150 ppm:ään, ja oli enintään 300 ppm. . Pienempiä CO2-pitoisuuksia on arvailtu, Noin 300-298 miljoonaa vuotta sitten oli kylmeni, ja ilmakehän CO2-pitoisuus laski 400 ppm:stä 100 ppm:iin. Se alkoi nousta n 296.5 miljoonaa v sitten. Joskus 300-295 miljoonaa v sitten oli hyvin kylmää. Noin 290-280 miljoonaa vuotta sitten jäätiköt alkoivat supistua, ja niitä oli enää hyvin pieninä noin 270 miljoonaa-255 miljoonaa v sitten. Permikauden lopun lämpöhuippu sulatti mahdollisesti jäljelle jääneet vuoristojäätikötkin. a230qzho23glfap08er8si0oymsbwvk 155010 155009 2024-11-18T18:24:50Z 2001:14BA:9F03:114D:0:0:0:1 Muokkaus 155010 wikitext text/x-wiki [[Tiedosto:ETH-BIB-Carbonlandschaft-Dia 247-02297.tif|pienoiskuva|Kivihiilikauden sademetsätä sattoivat edistää jääkautta: imivät ilmasta lämmittäviä kasvihuonekaasuja.]] '''Karoon jääkaus'''i oli kylmä jakso Maan historiassa kivihiili -ja permikaudella. Erityisen kylmää oli noin 310-190 miljoonaa vuotta sitten. Trooppiset sademetsät supistuivat. Etelässä oli silloin suuri manner. Jää eteni noin eteläiselle 60 leveydelle asti. Karoon jääkauden silokallioita näkyy nykyäänkin. Syy on yksinkertaine: eroosio on hävittänyt kovan kiven päältä pehmeän pois. Karoon jääkausi lie edistänyt havupuiden kehitystä. Toisaalta yhtä hyvin siemenkasvien yleistyminem edisti jääkausia. Samoin synapsidit, nisääkkäiden edeltäjät sopeutuivat joillain alueilla viiellämpään ilmastoon. === Jäätiköitymisen syitä === [[Tiedosto:Mollweide Paleographic Map of Earth, 310 Ma (Moscovian Age).png|pienoiskuva|Maapallon arvioitu kartta ajalal 310 miljoonaa v sitten, kivihiilikauden loppupuolella.]] Aurinko oli nykyistä himmeämpi Aurinkovakio oli 1,327 W/m², Nyt se on noin 1361 W/m². Pangean jättimanner ei sallinut, että lämmin merivirta kiertäisi maapallon, niin kuin lämpiminä jaksoina. Pangean eteläosassa oli laajalti mannerta, mutta etelässä oli paljon merta, josta tuulet saattoivat tuoda kosteutta jäätiköitymään maalle - kylminä kesinä. Maalle levittäytyneen kasvillisuden arvellaan vähentäneen ilmakehän hiilidioksidia. Päiväntasaajan läheiset korkeat vuoret ihivät hiilidioksidia rapautumalla, ja myös olemassaolollaan kylmensivät Maata. Lisäksi jättimäine tulivuorenpurkaus noin 300 miljoonaa vuotta sitten saattoi "hetkeksi" viilentää Maata. Eteläinen Gondwanan maa oli näin ollen helkkä jäätiköitymään. Jäätiköitymisen keskusalue oli Etelä-Afrikka - Etelämanner - Australia - Intia risteyksen lähellä: nämähän olivat Pangeassa yhdessä kokonaisuudessa, Gondwanamaassa. === Jäätiköitymisen vaiheet === Napaseudun vuoristoon ilmaantui hyvin laajoja jäätiköitä viimeistään 370 miljoonaa vuotta sitten. Jäätiköt suurenivat 345 - 330 miljoonaa vuotta sitten. Noin 328-320 miljoonaa v sitten koettiin suuri jäätiköityminen, jää eteni ajoittain 50 leveyspiirille asti. Jonka jälkeen hieman lauhtui mutta kuivui. Jää pysytteli kuitenkin yhä kylminä jaksoina 60 leveyspiirillä. Kylmeni varsinkin 315, yhä noin 300 miljoonaa v sitten. Noin 325-300 miljoonaa vuotta sitten syntyi paljon hiilirikkaita kerrostumia kun eloperäistä hiiltä hautautui maahan hyvin runsaasti, jääkauden aiheuttaman muutoksen takia. Aiemmin noin 600 ppm ollut ilmakehän hiilidioksidipitoisuus alkoi sahata noin 308 miljoonaa vuotta sitten ollen luultavasti yleensä välillä 300 - 600 ppm. Erityisen alas se laski 306 ja 304 miljoonaa vuotta sitten. Merenpinta laski 80-140 metriä. Noin 305 miljoonaa vuotta sitten trooppiset sademetsät kutistuivat. Merenpinta laski noin sata metriä. Ilmakehän CO2-pitoisuus laski silloin jopa 150 ppm:ään, ja oli enintään 300 ppm. . Pienempiä CO2-pitoisuuksia on arvailtu, Jäätiköt olivat laajimmillaan aivan permikauden alussa noin 300-297 miljoonaa v sitten. Noin 300-298 miljoonaa vuotta sitten oli kylmeni, ja ilmakehän CO2-pitoisuus laski 400 ppm:stä 100 ppm:iin. Se alkoi nousta n 296.5 miljoonaa v sitten. Joskus 300-295 miljoonaa v sitten oli hyvin kylmää. Noin 290-280 miljoonaa vuotta sitten jäätiköt alkoivat supistua. Mutta esimerkiksi Itä-Australiassa oli jäätiköitä noin 287-280 miljoonaa vuotat sitten, kuylmintä 285 Ma. Tämän jälkeen siellä lämpeni, mutta yhä jäätiköitä välillä 272-260 ma. ja niitä oli enää hyvin pieninä noin 270 miljoonaa-255 miljoonaa v sitten. Permikauden lopun lämpöhuippu sulatti mahdollisesti jäljelle jääneet vuoristojäätikötkin. 6w20hsixhfbsvv4zq38o67migd31eeq 155012 155010 2024-11-19T06:33:51Z 2001:14BA:9F03:114D:0:0:0:1 /* Jäätiköitymisen syitä */ Muokkaus 155012 wikitext text/x-wiki [[Tiedosto:ETH-BIB-Carbonlandschaft-Dia 247-02297.tif|pienoiskuva|Kivihiilikauden sademetsätä sattoivat edistää jääkautta: imivät ilmasta lämmittäviä kasvihuonekaasuja.]] '''Karoon jääkaus'''i oli kylmä jakso Maan historiassa kivihiili -ja permikaudella. Erityisen kylmää oli noin 310-190 miljoonaa vuotta sitten. Trooppiset sademetsät supistuivat. Etelässä oli silloin suuri manner. Jää eteni noin eteläiselle 60 leveydelle asti. Karoon jääkauden silokallioita näkyy nykyäänkin. Syy on yksinkertaine: eroosio on hävittänyt kovan kiven päältä pehmeän pois. Karoon jääkausi lie edistänyt havupuiden kehitystä. Toisaalta yhtä hyvin siemenkasvien yleistyminem edisti jääkausia. Samoin synapsidit, nisääkkäiden edeltäjät sopeutuivat joillain alueilla viiellämpään ilmastoon. === Jäätiköitymisen syitä === [[Tiedosto:Mollweide Paleographic Map of Earth, 310 Ma (Moscovian Age).png|pienoiskuva|Maapallon arvioitu kartta ajalal 310 miljoonaa v sitten, kivihiilikauden loppupuolella.]] Aurinko oli nykyistä himmeämpi Aurinkovakio oli 1,327 W/m², Nyt se on noin 1361 W/m². Pangean jättimanner ei sallinut, että lämmin merivirta kiertäisi maapallon, niin kuin lämpiminä jaksoina. Pangean eteläosassa oli laajalti mannerta, mutta etelässä oli paljon merta, josta tuulet saattoivat tuoda kosteutta jäätiköitymään maalle - kylminä kesinä. Maalle levittäytyneen kasvillisuden arvellaan vähentäneen ilmakehän hiilidioksidia. Päiväntasaajan läheiset korkeat vuoret ihivät hiilidioksidia rapautumalla, ja myös olemassaolollaan kylmensivät Maata. Lisäksi jättimäine tulivuorenpurkaus noin 300 miljoonaa vuotta sitten saattoi "hetkeksi" viilentää Maata. Jääkauden huippuajat varmistivat milankovicin jaksot, jotka tuottivat ajoittain kylmiä keskiä. Ilmeisesti maan rata oli soikea, sen asento ja akseli vain vähän kallellaan kylmimpinä kausina. Kylminä jaksoina jäähtynyt, suolainen vesi painui alas Panthalassan eteläosissa ei niin korkeilla leveyksillä kuin lämpiminä jaksoina. Eteläinen Gondwanan maa oli näin ollen helkkä jäätiköitymään. Jäätiköitymisen keskusalue oli Etelä-Afrikka - Etelämanner - Australia - Intia risteyksen lähellä: nämähän olivat Pangeassa yhdessä kokonaisuudessa, Gondwanamaassa. === Jäätiköitymisen vaiheet === Napaseudun vuoristoon ilmaantui hyvin laajoja jäätiköitä viimeistään 370 miljoonaa vuotta sitten. Jäätiköt suurenivat 345 - 330 miljoonaa vuotta sitten. Noin 328-320 miljoonaa v sitten koettiin suuri jäätiköityminen, jää eteni ajoittain 50 leveyspiirille asti. Jonka jälkeen hieman lauhtui mutta kuivui. Jää pysytteli kuitenkin yhä kylminä jaksoina 60 leveyspiirillä. Kylmeni varsinkin 315, yhä noin 300 miljoonaa v sitten. Noin 325-300 miljoonaa vuotta sitten syntyi paljon hiilirikkaita kerrostumia kun eloperäistä hiiltä hautautui maahan hyvin runsaasti, jääkauden aiheuttaman muutoksen takia. Aiemmin noin 600 ppm ollut ilmakehän hiilidioksidipitoisuus alkoi sahata noin 308 miljoonaa vuotta sitten ollen luultavasti yleensä välillä 300 - 600 ppm. Erityisen alas se laski 306 ja 304 miljoonaa vuotta sitten. Merenpinta laski 80-140 metriä. Noin 305 miljoonaa vuotta sitten trooppiset sademetsät kutistuivat. Merenpinta laski noin sata metriä. Ilmakehän CO2-pitoisuus laski silloin jopa 150 ppm:ään, ja oli enintään 300 ppm. . Pienempiä CO2-pitoisuuksia on arvailtu, Jäätiköt olivat laajimmillaan aivan permikauden alussa noin 300-297 miljoonaa v sitten. Noin 300-298 miljoonaa vuotta sitten oli kylmeni, ja ilmakehän CO2-pitoisuus laski 400 ppm:stä 100 ppm:iin. Se alkoi nousta n 296.5 miljoonaa v sitten. Joskus 300-295 miljoonaa v sitten oli hyvin kylmää. Noin 290-280 miljoonaa vuotta sitten jäätiköt alkoivat supistua. Mutta esimerkiksi Itä-Australiassa oli jäätiköitä noin 287-280 miljoonaa vuotat sitten, kuylmintä 285 Ma. Tämän jälkeen siellä lämpeni, mutta yhä jäätiköitä välillä 272-260 ma. ja niitä oli enää hyvin pieninä noin 270 miljoonaa-255 miljoonaa v sitten. Permikauden lopun lämpöhuippu sulatti mahdollisesti jäljelle jääneet vuoristojäätikötkin. oycysv6ube03427zb2ubll39yoiyp37